Split (1)

train · 260 rows

text stringlengths 1.3k 8.44k	text_adlam stringlengths 1.33k 8.51k
1 Korintunkooɓe 10 Haala hakkilde faa taa boɓɓoo Sakiraaɓe, mi yiɗaa ndullon ko hewtinoo maamiraaɓe meeɗen e jamaanu Muusaa ɗuum. Ɓe fuu iɓe ngonnoo ley ruulde, ɓe fuu ɓe peƴƴitiino maayo manngo. E ley ruulde ndeen e maayo ngoon, ɓe fuu ɓe keɓii lootagal batisima laatiiɓe jokkuɓe Muusaa. Katin du ɓe fuu ɓe nyaamdii nyaamdu wooturu ƴuurundu to Laamɗo. Ɓe fuu ɓe njardii njaram ngootam ƴuuruɗam to Laamɗo. Si goonga, iɓe njarannoo ɗam e tefaare Laamɗo yaadoore e maɓɓe. Tefaare ndeen woni Almasiihu. Ammaa ko ɓuri heewude e maɓɓe, mbelaay Laamɗo. Ɗum waɗi de ɓe maayi, ɓalli maɓɓe cankitaa ley ladde ndeen. Kulle ɗeen laatanii en misaalu , taa njokken muuyɗe terɗe bonɗe hono maɓɓe ni. Taa laatee rewooɓe tooruuji hono no woɓɓe maɓɓe ngaɗiri ni, hono no winndiraa: «Yimɓe ɓeen njooɗii ina nyaama ina njara, de ummii ina pija.» Taa naaten e fijirde hono no woɓɓe maɓɓe naatiri. Ko ɗum waɗi, yimɓe maɓɓe ujunaaje noogay e tato maayi nyannde wootere. Taa ndaartindoɗen Almasiihu hono no woɓɓe maɓɓe ngaɗi ni. Ko ɗum waɗi, bolle kalki ɗum'en. Taa ŋormee hono no woɓɓe maɓɓe ni. Ko ɗum waɗi, maleyka baroowo oon halkii ɓe. Kulle ɗeen fuu kewtake ɓe faa laatanoo en misaalu. Ɗum winndaama faa ɗum tindina en, enen wonɓe e cakitte jamaanuuji ɓeen. Ɗum le, miiliiɗo ina darii fuu, hakkila taa boɓɓoo. Walaa torra ndaartintooɗo on mo hewtataa ɓii-Aadama fuu. Wooɗi, Laamɗo wo koolniiɗo, accataa ndaartindeɗon ko ɓuri semmbe mon. Ley ndaartindaare ndeen o hokkan on laawol no mburtoroɗon nde faa mbaawon munyande nde. Saabe ɗuum, sakiraaɓe am horsuɓe, mboɗɗee dewal tooruuji. Miɗo haalana on hono wo on jom'en hakkillo ni. Ndelle caree onon e ko'e mon ko mbi'ammi ɗuum. Horde-loonde hiraande seniinde nde njetteten Laamɗo saabe muuɗum ndeen, si en njarii nde, en kawtii ƴiiƴam Almasiihu ɗaam. Buuru mo taƴeten oon, si en nyaamii ɗum, en kawtii ɓanndu Almasiihu nduun. Caggal buuru oon wo gooto, enen du, enen e heewude fuu, wo en ɓanndu wooturu, sabo eɗen njogii ngeɗu e buuru gooto oon. Taykee lenyol Israa'iila ngool: yimɓe maɓɓe nyaamooɓe kirsamaaji ɓeen laatake gootum e ley teddingol Laamɗo gaɗanaaɗo hirsirde oon. Mi wi'ataa teewu cakkanaangu tooruuji nguun wo huunde dagiinde hono noon. Mi wi'ataa du, tooruuji ɗiin, won ko ngoni. Ko njiɗumi wiide dey, kirsamaaji ɗi yimɓe ɓeen cakkata ɗiin, wo ginnaaji cakkantee, wanaa Laamɗo. Mi yiɗaa laatoɗon hawtuɓe e ginnaaji. On mbaawaa yardude horde Joomiraaɗo ndeen de njardon katin horde ginnaaji. On mbaawaa nyaamude e le'al Joomiraaɗo ngaal de nyaamron katin e le'al ginnaaji ɗiin. Naa umminde tikkere Joomiraaɗo kiroowo oon njiɗuɗen naa? Yalla en miilii eɗen ɓuri mo semmbe naa? No neɗɗo jeyi worrude ley ndimaaku Mbiiɗon: «Huunde fuu ina dagii.» Ayyo, ammaa wanaa fuu nafata. Si goonga, «huunde fuu ina dagii», ammaa wanaa huunde fuu semmbinta goonɗinal woɓɓe. Taa fay gooto filoo ko nafata hoore muuɗum tan, ammaa filoo ko nafata woɓɓe. Teewu cootteteengu luumo fuu, oɗon mbaawi nyaamirde ɗum ɓerɗe ɗe pelataa on tawa on ƴamaay yalla wo ɗum teewu cakkanaangu tooruuji naa wanaa. Sabo «leydi e ko woni e mayri fuu wo Joomiraaɗo jeyi.» Si neɗɗo mo goonɗinaay noddii on faa nyaamdon, de on njaɓii nootaade fu, nyaamon ko kokkaɗon fuu, tawa ɓerɗe mon pelataa on. Ammaa si goɗɗo wi'ii on: «Ɗum wo ko sakkanaa tooruuji», ndeen kaa, taa nyaamee ɗum, saabe biiɗo noon oon e saabe miiloo ɓernde mum feloore ɗum. Ko kaalammi haala miiloo ɓernde ɗuum, wanaa saabe ɓerɗe mooɗon onon, wo saabe ɓernde biiɗo noon oon. Sabo si goonga, walaa ko ɓernde neɗɗo goɗɗo saroo ndimaaku am. Si miɗo yetta Laamɗo e dow ko nyaamammi, ko waɗi de miɗo mbonkee saabe nyaamdu ndu njettirmi Laamɗo nduun? Ndelle, si oɗon nyaama maa oɗon njara, maa ko ngaɗoton fuu, ngaɗiree ɗum faa Laamɗo teddinee. Taa laatanee fay gooto fergere, wanaa Alhuudiyankooɓe, wanaa yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, wanaa kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal. Ngolliree hono am ni. Miɗo filoo ko welata yimɓe fuu e dow huunde fuu, tawee mi filaaki nafaa am miin tan. Wo ko nafata yimɓe heewɓe pilotoomi, faa ɓe kisinee.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥐 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤮𞥅 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤵𞥅𞤤𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤵𞥅𞤤𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤚𞤫𞤬𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭⹁ 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤧𞤢𞥄𞤤𞤵 ⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤶𞤢.» 𞤚𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤫𞤲 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞤪𞤭. 𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤺𞤢𞤴 𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤲𞤭. 𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤦𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤽𞤮𞤪𞤥𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭. 𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤦𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤧𞤢𞥄𞤤𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤮𞥅. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤲. 𞤂𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤫𞥅 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤖𞤮𞤪𞤣𞤫-𞤤𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤢𞥄𞤥. 𞤄𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤼𞤢𞤰𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞤴𞤳𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤: 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤭𞥅𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫'𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫'𞤢𞤤 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤐𞤢𞥄 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤫𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤐'𞤄𞤭𞥅𞤯𞤮𞤲: «𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅.» 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅»⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤚𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤮𞥅𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤅𞤢𞤦𞤮 «𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭.» 𞤅𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤮𞤲: «𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭»⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤥𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅. 𞤚𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤐'𞤘𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥 𞤲𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲. 𞤏𞤮 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅.
1 Korintunkooɓe 11 Nyemmbitee kam hono no nyemmbitirammi Almasiihu ni. Haala dow suddugol hoore Miɗo yetta on ko miccitiɗon kam e huunde fuu, e ko njokkuɗon al'aadaaji ɗi kollumi on ɗiin. Ammaa, miɗo yiɗi paamon Almasiihu woni hooreejo gorko fuu, gorko woni hooreejo deekum, katin du Laamɗo woni hooreejo Almasiihu. Ndelle, si gorko na du'oo maa na haalda konngol annabaaku de suddi hoorem fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon. Ammaa si debbo na du'oo naa na haalda annabaaku de suddaay hoore muuɗum fu, huyfinii hooreejo muuɗum oon, sabo imo wa'i hono wo o toytiiɗo ni. Sabo dey, si debbo suddaay hoore muuɗum, ina haani taƴa sukundu mum fuu. Ammaa taƴude sukundu mum naa toytude ndu ina semtina debbo. Ndelle na haani sudda hoore muuɗum. Taa gorko kaa sudda hoorem, sabo gorko wo tagaadi Laamɗo, na holla darja muuɗum. Debbo kaa wo darja gorko. Sabo wanaa gorko ittaa e debbo, wo debbo ittaa e gorko. Katin du, wanaa gorko taganaa debbo, wo debbo taganaa gorko. Saabe ɗuum, e saabe nulaaɓe laamu fu, ina tilsani debbo sudda hoore muuɗum. Ɗum laatanto ɗum maande holloore ina woni ley hawju gorum. Ammaa ɗum e laataade fuu, ley tagaadi Joomiraaɗo, debbo ina haajaa gorko, gorko du ina haajaa debbo. Sabo no debbo ƴuuriri e gorko ni, hono noon gorko du ƴuurirta e debbo, rimee. De ɗuum fuu to Laamɗo ɗum ƴuuri. Caree onon e ko'e mon: si debbo na rewi Laamɗo tawi suddaay hoorem, yalla na fonnditii naa? Wanaa tagaadi ndiin e hoore muuɗum ina faamina on sukundu juutundu ina semtinii e gorko? Ammaa debbo kaa, si na woodi sukundu juutundu fu, wo darja muuɗum. Sabo o hokkiraama sukundu juutundu faa o sudda hoore makko. De si goɗɗo yeddii ɗum de jokki laawol gonngol fu, faama ɗum wanaa al'aada amin, ɗum wanaa al'aada kawrite goonɗinɓe Laamɗo ɗeen du. Haala hiraande seniinde Won ko njiɗumi haalande on joonin, haala no kawritirton. Haala majjum mi waawaa yettude on, sabo nde kawritinɗon fu, wo ko boni ɓeydotoo, wanaa ko wooɗi. Ko artii fuu, mi nanii si on kawritii fu, luural ina woni hakkunde mooɗon. Miɗo miila du wo ɗum goonga. Ina tilsi pelle pelle ngaɗa hakkunde mooɗon, faa hoolniiɓe jaati wonɓe e ley mooɗon ɓeen annditee. Nde kawritinɗon fu, wanaa nyaamude hiraande Joomiraaɗo ndeen hawrunduri on. Sabo gooto mooɗon fuu henyoto nyaama hiraande muuɗum. Woɓɓe mooɗon ina njolba, woɓɓe mooɗon du ina culoo. Yalla on ngalaa cuuɗi ɗo kaanɗon nyaamude e yarude naa? Naa wo on njawu kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal? Yalla oɗon njiɗi huyfinde ɓe ngalaa faa'e ɓeen naa? Ɗume mbi'ammi on? Mi yetta on naa? Mi waawataa yettude on e ɗum. Haala miccitagol hiraande seniinde arandeere Sabo miin, inan ko keɓumi e Joomiraaɗo de njottinmi on: ley jemma mo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa jambaa oon, hooƴi buuru, yetti Laamɗo, heli buuru oon, wi'i: «Ɗum wo ɓanndu am hokkaandu saabe mooɗon. Ngaɗon ɗum faa miccitoɗon kam.» Hono nii du, nde ɓe tilinoo e hiraande ndeen, o hooƴi horde cabijam. O wi'i: «Horde nde woni amaana keso tabintiniraaɗo ƴiiƴam am. Nde njaroton fuu, miccitoɗon kam.» Sabo nde nyaamoton buuru oon e nde njardoton horde cabijam ndeen fu, oɗon kaala haala maayde Joomiraaɗo faa ɗo wartowi. Ndelle, neɗɗo fuu nyaamirɗo buuru Joomiraaɗo no fotiraay, yardi horde makko no fotiraay, waɗii hakke e ɓanndu Joomiraaɗo nduun e ƴiiƴam makko ɗaam fuu. Ndelle, mono fuu taykoo hoore muuɗum fadde muuɗum nyaamude buuru oon naa yardude horde ndeen. Sabo neɗɗo fuu nyaamuɗo buuru oon, yardi horde ndeen, de miilaaki wo ɗum ɓanndu Joomiraaɗo nduun fu, fooɗanan hoore muuɗum sariya no nyaamiri e no yariri noon. Ɗum waɗi de nyawɓe e lokkaaɓe ina keewi e mooɗon, woɓɓe mooɗon du njawtii. Sini en taykotono ko'e meeɗen, en carataakeno. Ammaa Joomiraaɗo ina saroo en faa dartina en, taa njukkodeɗen e adunaaru ndu. Ndelle sakiraaɓe am, si oɗon kawrita faa nyaamdon hiraande Joomiraaɗo ndeen, mono fuu njaɓɓoo banndum. Si goɗɗo yolbii fu, sanaa nyaama to suudu muuɗum. Ndeen kawrite mooɗon laatantaako on jukkungo. Wooɗi, ko heddii ɗuum mi biltan ɗum si mi warii.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥑 𞤐𞤴𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤲𞤢 𞤣𞤵'𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤣𞤵'𞤮𞥅 𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤼𞤮𞤴𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤰𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤰𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤴𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤚𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤱𞤶𞤵 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤪𞤭𞤥𞤫𞥅. 𞤁𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤕𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤪𞤫𞤱𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮؟ 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤭 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤑𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤨𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤨𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤻𞤮𞤼𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤤𞤦𞤢⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤵𞤤𞤮𞥅. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤱𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄'𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲؟ 𞤃𞤭 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲: 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤫𞤤𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥.» 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤷𞤢𞤦𞤭𞤶𞤢𞤥. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: «𞤖𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥.» 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤷𞤢𞤦𞤭𞤶𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤲𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅. 𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫𞤲𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤣𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲 𞤸𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭 𞤦𞤭𞤤𞤼𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅.
1 Korintunkooɓe 12 Haala dokke Ruuhu Ceniiɗo Joonin en ndaaran kabaaru dokke Ruuhu Ceniiɗo. Sakiraaɓe, mi yiɗaa tawee on paamaay. Nde on ngoonɗinaayno Joomiraaɗo ndeen, oɗon anndi tooruuji muumɗi ɗiin na ɗowa on, na majjina on. Saabe ɗuum miɗo yiɗi paamon: fay gooto waawaa wi'ude «Iisaa wo kuɗaaɗo» si Ruuhu Laamɗo ina woni e muuɗum. Katin du fay gooto waawaa wi'ude «Iisaa wo Joomiraaɗo» si Ruuhu Ceniiɗo walaa e muuɗum. Dokke ɗe Ruuhu Ceniiɗo hokkata en ɗeen ina ceedi sifa, de Ruuhu oon wo gooto. Golleeji ballooji kawrital ɗiin ina ceedi sifa, de Joomiraaɗo oon wo gooto. Ko golleeji ɗiin ndimata ina seedi sifa, ammaa Laamɗo gooto oon kam gollata ɗi fuu ley yimɓe ɓeen fuu. Mono fuu hokkaama dokkal ɓanginoowal Ruuhu faa ngal nafa kawrital fuu. Imo hokka ooɗo haala hakkilanteeha, o hokka ooto haala kebbinaaka anndal. Kanko Ruuhu gooto oon hokkata ooɗo goonɗinal luggungal, ooto dannude nyawɓe. O hokka ooɗo waɗude kaayeefiiji, ooto haaldude annabaaku. O hokka ooɗo senndude ko ƴuuri e Ruuhu e ko ƴuuri e ginnaaji, ooto haalude ɗemle ɗe anndaaka. O hokka goɗɗo du fiirtude ɗemle ɗeen. Wo Ruuhu gooto oon gollata ɗum fuu. Wo kam feccata, de hokka mono fuu dokkal ngal muuyi. No kawrital nanndiri e terɗe neɗɗo Wooɗi ɓanndu du wo wooturu, de na jogii terɗe keewɗe. Fay si terɗe ɓanndu na keewi, ɓanndu kaa wo wooturu. Hono noon ɓanndu Almasiihu du worri. Sabo en fuu en mbatisiraama Ruuhu gooto faa laatoɗen ɓanndu wooturu, yalla wo en Alhuudiyankooɓe naa en nganaa, yalla wo en rimɓe naa en riimayɓe. Katin du en fuu en njarnaama Ruuhu gooto oon. Ɓanndu wanaa tergal gootal, wo terɗe keewɗe. Si koyngal wi'ii: «Caggal mi wanaa junngo, mi jeyaaka e ɓanndu», ɗum haɗataa ngal jeyeede e ɓanndu. Naa si nowru wi'ii: «Caggal mi wanaa yitere, mi jeyaaka e ɓanndu», ɗum haɗataa ndu jeyeede e ɓanndu. Si terɗe ɗeen fuu wo gite, noy neɗɗo oon nanirta? Naa si ɗe fuu wo ɗe noppi, noy neɗɗo oon maatirta ko uurata e ko luuɓata? Ammaa, Laamɗo hawrundurii terɗe ɗeen fuu e ɓanndu wooturu hono no muuyiri ni. Si tergal gootal tan woodunoo, ɗum kaa laatataako ɓanndu. Ndelle, terɗe ɗeen ina keewi, de ɓanndu nduun wo wooturu. Yitere waawaa wi'ude junngo: «Mi haajaaka ma.» Hoore du waawaa wi'ude koyɗe: «Mi haajaaka on.» Ammaa, terɗe ɓanndu nannduɗe e ɓurɗe lokkiɗinde, ɗeen ngoni ɗe kaajaɗen sanne. Terɗe ndaardeteeɗe wo kuyfuɗe, ɗeen ɓurɗen teddinde. Ɓurɗe semtinaade, ɗeen ɓurɗen haybude. De terɗe meeɗen goɗɗe ɓurɗe teddeengal ɗeen kaajaaka waɗeede noon. Laamɗo hawrunduri terɗe fuu, hokki terɗe lokkaaje ɗeen teddeengal faa ɓuri ɗeya ɗeen. O waɗii ɗum faa taa luural waɗa e ɓanndu nduun, ammaa faa terɗe ɗeen fuu kaybundura. Si tawii tergal gootal naawii, keddiiɗe ɗeen fuu naawdan e muuɗum. Si tergal gootal teddinaama, keddiiɗe ɗeen fuu mbeltodoto e muuɗum. Wooɗi onon, wo on ɓanndu Almasiihu, mono e mooɗon fuu wo tergal e ɓanndu makko nduun. Nii Laamɗo darniri kawrital goonɗinɓe ngaal: ko artii fuu o joƴƴini nulaaɓe, o ɓeydi katin haaldooɓe annabaaku, de o jokkintini jannginooɓe. Caggal ɗuum, o joƴƴini waɗooɓe kaayeefiiji e dannooɓe nyawɓe e wallooɓe e ardotooɓe e haalooɓe ɗemle ɗe anndaaka. Yalla yimɓe fuu wo nulaaɓe naa? Yalla ɓe fuu wo ɓe haaldooɓe annabaaku naa? Ɓe fuu wo ɓe jannginooɓe naa? Ɓe fuu iɓe ngaɗa kaayeefiiji naa? Yalla yimɓe fuu kokkaa dannude nyawɓe naa? Naa haalude ɗemle ɗe anndaaka? Naa fiirtude ɗemle ɗeen naa? Wanaa noon! Wooɗi ndelle, tinnee, pooɗanee dokke ɓurɗe heewude nafaa ɗeen. Joonin le, mi hollan on laawol ɓurngol fuu wooɗude ngol hono muuɗum walaa.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤥𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤯𞤮𞤱𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲: 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤳𞤵𞤯𞤢𞥄𞤯𞤮» 𞤧𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮» 𞤧𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤑𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞤼𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅𞤸𞤢⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫. 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭. 𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤪𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤪𞤭𞥅𞤥𞤢𞤴𞤩𞤫. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤅𞤭 𞤳𞤮𞤴𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵»⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤫𞤴𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵. 𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲𞤮𞤱𞤪𞤵 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵»⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵. 𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤼𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤯𞤫 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤵𞥅𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞥅𞤩𞤢𞤼𞤢؟ 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵. 𞤒𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮: «𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤥𞤢.» 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫: «𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤮𞤲.» 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤚𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤱𞤮 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤵𞤯𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫. 𞤇𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤫𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤼𞤮𞤣𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤐𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤: 𞤳𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲! 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤩𞤵𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄.
1 Korintunkooɓe 13 Haala njinngu Si mi haalirii ɗemle yimɓe, fay ɗemle maleyka'en, de njinngu walaa e am fu, wo mi lennguru senƴooru, naa wo mi duko jamɗe gokkundurteeɗe tan. Si miɗo woodi dokkal haaldude annabaaku, de mi faama sirriiji fuu e annde fuu, naa si mi tawraama goonɗinal faa mi dirna baamle, si njinngu walaa e am fu, mi wanaa fay huunde. Si mi hokkii ko njogiimi fuu talkaaɓe naa mi hokkitirii ɓanndu am duppee, de njinngu walaa e am fu, ɗum nafataa kam fay huunde. Njinngu ina jogii munyal, ina jogii moƴƴuki. Njinngu waldaa e kiram, mantataako, mawninkintaako. Njinngu waɗataa ko semtinii, filataako muuyɗe hoore muuɗum. Ngu yaawaa ɓernude, ngu saawataa tikkere. Njinngu seyortaako oonyaare, wo goonga seyortoo. Wakkati fuu njinngu ina sawrii, selataa hoolaade, de na heɗoo Laamɗo ley huunde fuu. Munyal muuɗum timmataa. Njinngu saamataa abada. Haaldude annabaaku timminte, ɗemle celan, anndal du timminte. Sabo anndal meeɗen ina nyaki, haala annabaaku du ina nyaki. Ammaa si ko hiɓɓi ɗuum warii fu, ko nyaki ɗuum fuu faltoto. Nde laatinoomi cukalel ndeen, miɗo haaldannoo hono cukalel, miɗo miilotonoo hono cukalel, miɗo yiirannoo du hono cukalel. De ko laatiimi mawɗo ɗuum, mi seedii e golle cukaaku. Ko nji'eten joonin ɗuum laaɓaay, wo hono yuurnaade daandorgal niɓɓungal ni. Ammaa ley ko warata ɗuum en njiiran gite men faa laaɓa. Ko anndumi joonin ɗuum hiɓɓaay, ammaa wakkati waran nde anndammi faa hiɓɓa, hono no Laamɗo anndiri kam faa hiɓɓi ni. Ndelle, kulle tati ngoni duumotooɗe: goonɗinal e jikke e njinngu. De ko ɓuri manngu hakkunde majje fuu wo njinngu.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤤𞤫𞤲𞤺𞤵𞤪𞤵 𞤧𞤫𞤲𞤰𞤮𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤪𞤲𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤥𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤵𞤨𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤘𞤵 𞤴𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤲𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤱𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤯𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤣𞤵 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞤳𞤭⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞤳𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤳𞤮 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞤳𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤. 𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤵𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤴𞤵𞥅𞤪𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤢𞤲 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢. 𞤑𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤫: 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵.
1 Korintunkooɓe 14 Haala dokke Ruuhu Ceniiɗo Ndelle, pooɗanoɗon njinngu no mbaawruɗon fuu. Eelon du dokke Ruuhu Ceniiɗo ɗeen. De ko ɓuri fuu, piloɗon haaldude annabaaku. Sabo kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka wo Laamɗo haaldata, wanaa yimɓe. Si goonga, fay gooto faamataa ko o haalata. Imo haalda sirriiji ley kawtal Ruuhu. Ammaa kaaloowo konngol annabaaku oon, wo yimɓe haaldata, faa semmbina goonɗinal muɓɓen, sellina ɓerɗe muɓɓen, de feewtina ɗe. Kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, wo hoore muuɗum nafata. Ammaa kaaldoowo annabaaku, wo kawrital goonɗinɓe nafata. Miɗo yiɗi kaaliron ɗemle ɗe anndaaka on fuu, de ko ɓurani kam, kaaldon annabaaku. Sabo kaaldoowo annabaaku ɓuri kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, si wanaa tawa neɗɗo ina waawi fiirtude, faa kawrital goonɗinɓe ngaal heɓa nafaa. Ndelle sakiraaɓe, si mi warii to mooɗon de miɗo haalirana on ɗemle ɗe anndaaka, ɗume ɗum nafata on? Si haala am waddanaay on ko Laamɗo ɓanginani kam ɗuum, naa anndal, naa konngol annabaaku, naa waaju fu, ɗum fuu ɗum nafataa on. Taykoɗen du fay ko walaa yonki hono sereendu naa hoddu. Si munkariiji ɗiin piyaaka faa laaɓi fu, noy annditirten ko sereendu nduun fuufata naa ko hoddu nduun hoɗata? Naa si puufoowo luwal wolde fuufaay faa laaɓi, moy segilantoo wolde ndeen? Hono noon, onon du, si on njottinirii kabaaru oon ɗemle ɗe anndaaka de ko faaminii fuu walaa, noy paamirteɗon? On paɗɗii haala mon ley henndu! Ina woodi ɗemle keewɗe ley adunaaru. De no ceediri fuu, walaa haala ka nanataake. Ammaa si neɗɗo haaldii e am ɗemngal ngal mi nanataa fu, mi laatanake ɗum janano, kam du laatanake kam janano. Hono noon, onon du e ley fooɗanagol mooɗon dokke Ruuhu ɗeen, tinnoɗon e heɓude dokke cemmbinooje kawrital goonɗinɓe ngaal e semmbe mooɗon fuu. Ndelle, kaaliroowo ɗemngal ngal anndaaka fuu ŋaaroo Laamɗo waawude fiirtude ngal. Sabo si miɗo waɗa du'aare e ɗemle ɗe mi anndaa fu, goonga, yonki am ina woni e du'aare, ammaa mi faamataa miin e hoore am. Ndelle, noy ngaɗammi? Mi waɗan du'aare e yonki am, ammaa mi waɗan nde e hakkillo am du. Mi yimiran yonki am, ammaa mi yimiran hakkillo am du. Si wanaa noon fu, si a yettirii Laamɗo e ley yonki maa tan, noy tawaaɗo toon mo woowaa ɗum waawirta wi'ude «Aamiina» e yettugol maaɗa ngool? Sabo joomum nanataa ko kaalataa ɗuum. Fay si yettugol maa ngool ina wooɗi sanne, ngol nafataa joomum fey. Miɗo yetta Laamɗo, ko kaaldammi ɗemle ɗe anndaaka faa ɓuri on on fuu. Ammaa e ley kawrital goonɗinɓe, haalude karfeeje joy paaminiiɗe faa janngina yimɓe, ɓurani kam haalirde karfeeje ujunaaje sappo ɗemle ɗe anndaaka. Sakiraaɓe, taa laatoɗon hono cukaloy e ley hakkillooji mooɗon. Laatoɗon ɓe ngalaa bonanda hono cukaloy, ammaa e ley hakkillooji mon laatoɗon mawɓe. Ina winndaa e Tawreeta: «Nde kaaldowammi e yimɓe am, wo e kunnduɗe yimɓe leyɗe goɗɗe, wo e ɗemle jananɓe kaalirammi. Ɗum fuu, ɓe kettindantaako kam.» Wo noon Joomiraaɗo wi'i. Hono noon, ɗemle ɗe anndaaka ɗeen wo maande sariya ɗo ɓe ngoonɗinaay, ɗe nganaa maande ɗo yimɓe goonɗinɓe. Haaldude annabaaku du wo maande ɗo goonɗinɓe, wanaa ɗo ɓe ngoonɗinaay. Ndelle, si goonɗinɓe fuu kawritii, ina kaalda ɗemle ɗe anndaaka, de yimɓe ɓe mboowaa ɗum naa yimɓe ɓe ngoonɗinaay ngarii fu, ɓe mbi'an wo on haaŋaaɓe. Ammaa si gooto e yimɓe ɓeen warii, de tawi yimɓe fuu ina kaalda annabaaku, ko o nanata ɗuum fuu ina faamina mo hakkeeji makko, ina saroo mo. Ko suuɗii ley ɓernde makko ɓangan. Ndeen o hippoto e leydi, o sujidana Laamɗo, o wi'a: «Si goonga ni, Laamɗo ina wondi e mooɗon.» No kawrital goonɗinɓe haani worrude Ndelle sakiraaɓe, noy ngaɗoton? Si on kawritii, de gooto mooɗon ina woodi jimol, goɗɗo du ina janngina, goɗɗo ina woodi ko Laamɗo ɓanginani ɗum, goɗɗo ina haala ɗemngal ngal anndaaka, goɗɗo du na fiirta ngal, sanaa fuu waɗiree faa semmbina kawrital goonɗinɓe ngaal. Si ɗemle ɗe anndaaka kaalirtee, taa ɓura yimɓe ɗiɗo naa tato. Ɓeen du, sanaa ɓe kaalira gooto gooto, de gooto mooɗon fiirta. Ammaa si piirtoowo walaa, joomum deƴƴinoo e ley kawrital ngaal, haalda e Laamɗo e ley ɓernde muuɗum. Haaldooɓe annabaaku du, ɗiɗo naa tato tan kaala, de heddiiɓe ɓeen kiinya haala maɓɓe kaan. De si won ko Laamɗo ɓanginani gooto e jooɗiiɓe ɓeen, kaaloowo arandeejo oon deƴƴinoo. Sabo on fuu, oɗon mbaawi haaldude annabaaku gooto gooto, faa yimɓe fuu keɓa paamal e ɓerɗe cellinaaɗe. Haaldooɓe annabaaku ɓeen ina mbaawi nanngitinde ko'e muɓɓen. Si goonga, Laamɗo waɗataa ko jiiɓii. Wo o Laamɗo gaddoowo jam. No worri e kawrite seniiɓe ɗeen fuu, sanaa rewɓe ndeƴƴinoo ley kawrite ɗeen, sabo ɓe ngalaa laawol haalude ley ɗoon. Ɓe ɗowtoroo no Tawreeta wi'iri noon. Si tawii won ko ɓe njiɗi faamtindaade, ɓe acca faa ɓe koota, ɓe ƴamowa jom'en cuuɗi maɓɓe. Sabo konngol debbo nanee ley kawrital ina semtinii. Naa oɗon miiloo konngol Laamɗo ngool to mooɗon ƴuuri naa? Wo onon tan keɓi ngol naa? Si neɗɗo ina miilii wo annabaajo maa ina miilii wo jogiiɗo baawɗe Ruuhu Ceniiɗo, ina haani annditinde ko mbinndanammi on ɗuum wo yamiroore Joomiraaɗo. Mo annditaay ɗum fuu, Laamɗo annditataa ɗum. Ndelle sakiraaɓe, pooɗanoɗon haaldude annabaaku, katin du taa kaɗon ɗemle ɗe anndaaka haaleede. Ammaa huunde fuu waɗiree no haaniri, tawee fuu ina fonnditii.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤉𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤱𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤫. 𞤑𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲؟ 𞤅𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞤴𞤳𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤧𞤫𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤣𞥆𞤵. 𞤅𞤭 𞤥𞤵𞤲𞤳𞤢𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤨𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤣𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤯𞤢𞤼𞤢؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤨𞤵𞥅𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤵𞤱𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭⹁ 𞤥𞤮𞤴 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲؟ 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤼𞤫𞤯𞤮𞤲؟ 𞤌𞤲 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵! 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵. 𞤁𞤫 𞤲𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤢𞤥 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤮. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤬𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤥𞥆𞤭؟ 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤣𞤵. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤣𞤵. 𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤢 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢» 𞤫 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤؟ 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤴. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤪𞤬𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤶𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤪𞤬𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢: «𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞤱𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤥.» 𞤏𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮. 𞤑𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤭𞤨𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤮 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤢: «𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.» 𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲؟ 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤶𞤭𞤥𞤮𞤤⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤅𞤭 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤼𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤻𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅. 𞤏𞤮 𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤢𞤷𞥆𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤼𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅. 𞤐𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤅𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤃𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅.
1 Korintunkooɓe 15 Haala ummital Almasiihu Sakiraaɓe, miɗo miccintina on Kabaaru Lobbo mo mbaajinoomi on. On njaɓii ɗum, oɗon keddii oɗon kaɓɓii e majjum. Wo saabe Kabaaru oon kisinirteɗon, si tawii on tiigorake mo no kaaldanmi on ni. Si wanaa noon fu, goonɗinal mon laatoto ɓolum. Mi yottinanii on kabaaru mo keɓumi, ɓurɗo huunde fuu oon. Ɗum woni: Almasiihu maayii saabe hakkeeji meeɗen, no Binndi ɗiin mbiiri ni. O wattaama ley saabeere. O iirtake e nyalooma tataɓo, no Binndi ɗiin mbiiri ni. O ɓanganii Piyeer. Caggal ɗuum, o ɓangani taalibaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen. Caggal ɗuum, o ɓangani ko ɓuri sakiraaɓe keme njoyo ley wakkati gooto. Ko ɓuri heewude e maɓɓe ina mbuuri faa joonin, de woɓɓe maɓɓe paltake. Jokkiti katin, o ɓangani Yaakuuba, de o ɓangani nulaaɓe ɓeen fuu. Sakitii, o ɓangani kam miin ga'uɗo hono ɓinngel dimaangel gilla wakkati muuɗum yottaaki ni. Si goonga, miin ɓuri nulaaɓe ɓeen fuu famɗude. Mi fotaay fay noddireede nulaaɗo, sabo mi torriino kawrital goonɗinɓe Laamɗo. Joonin le, saabe moƴƴere Laamɗo ndeen laatoriimi ko ngonumi ɗuum. Moƴƴere nde o waɗani kam ndeen du rimaay ɓolum. Si goonga, miin ɓuri nulaaɓe ɓeen fuu gollude. De wanaa miin gollata, wo moƴƴere Laamɗo wonnde e am ndeen gollata. Ndelle nde wo miin, nde wo kamɓe, fuu fotu. Wo ɗuum min fuu min mbaajotoo, ɗuum du ngoonɗinɗon. Haala ummital maayɓe Wooɗi, miɗen mbaajoo Almasiihu iirtake e maayde. Ndelle, noy woɓɓe mooɗon mbiirata maayɓe ummitataako? Sini ummital maayɓe walaa, Almasiihu e hoore muuɗum ummitaaki. De si Almasiihu ummitaaki, waaju amin wo ɓolum, goonɗinal mooɗon du wo ɓolal. Wooɗi si maayɓe ummitataako du, iɗum holla ko min ceedanii Laamɗo ɗuum wo fewre. Sabo min mbi'ii Laamɗo ummintinii Almasiihu, de ɗum wanaa goonga si maayɓe ummitataako. Si maayɓe ummitataako, Almasiihu e hoore muuɗum ummitaaki. Si Almasiihu ummitaaki, goonɗinal mooɗon wo ɓolal, oɗon ngoni ley hakkeeji mon faa joonin. Si wo noon du, maaynooɓe e ley goonɗinal Iisaa Almasiihu ɓeen kalkii. Si jikke meeɗen e Almasiihu wo ley nguurndam meeɗen ɗo tan nafannoo, eɗen ɓuri yimɓe fuu yurminaade. Ammaa si goonga, Almasiihu ummintinaama e maayde, laatake artiiɗo e ummitotooɓe. Sabo no maayde ƴuurdi e neɗɗo gooto, hono noon du ummital hakkunde maayɓe ƴuurdi e neɗɗo gooto. No yimɓe fuu maayirta saabe kawtal muɓɓen e Aadama, hono noon du yimɓe fuu ummintinirtee saabe kawtal muɓɓen e Almasiihu. Ammaa mono fuu e wakkati muuɗum ummitotoo. Almasiihu woni arandeejo oon. Ndeen si wartii fu, ɓe o jeyi ɓeen du ummitoto. Ndeen timmoode waran. Almasiihu halkan kaanankaaku e baawɗe e semmbe fuu, de hokkita Laamɗo Baabiiwo laamu. Sabo ina tilsi Almasiihu laamoo faa nde Laamɗo waɗi mo o yaaɓa wayɓe mo ɓeen fuu. Ganyo cakitotooɗo halkeede oon wo maayde, sabo ina winndaa: «Laamɗo wattii huunde fuu ley koyɗe makko.» Ammaa si wi'aama «huunde fuu wattaama ley koyɗe makko», na tannyoraa Laamɗo gaɗuɗo ɗum oon kaa naataay. Nde huunde fuu heedii ley baawɗe Almasiihu Bajjo oon ndeen, kam e hoore muuɗum heedan ley Laamɗo gaɗuɗo o dawrana huunde fuu, faa Laamɗo laamoo kala huunde fuu. Wooɗi, ina woodi jaɓooɓe lootireede lootagal batisima saabe maayɓe. Si tawii maayɓe ummitataakono, ɗume waɗi de yimɓe ina mbatisiree saabe maɓɓe? Minen e ko'e amin, ko waɗi de miɗen njardoo masiibaaji wakkati fuu faa miɗen nesa maayde? Sakiraaɓe, nyannde fuu miɗo nesa wareede. Tannyoron wo ɗum goonga, hono ko mantortoomi on yeeso Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu ɗuum du laatorii goonga. To Efeesu toon mi haɓaama wolde sattunde, hono wo daabaaji ladde bonɗi kaɓumi. Si mi goonɗinaayno ummintineede fu, ɗume ɗum nafata kam? Si maayɓe ummitataakono fu, ngaɗen no wiiraa ni: «Nyaamen, njaren, sabo jaango en maayan.» Taa kiilon ko'e mon: «Yaadude e bonɓe ina bonna needi lobbiri.» Ngartiree hakkillooji mon e ko fonnditii, celon waɗude hakke. Sabo woɓɓe mooɗon anndaa Laamɗo. Ko mbiirumi noon wo faa cemton. Ammaa hasii goɗɗo ƴaman: «Noy maayɓe ummitortoo? Noy ɓalli muɓɓen ngorrata?» Aan pamaro hakkillo! Aawdi ndi aawuɗaa fuu, sanaa waata, de sakitoo fuɗa. Aawdi ndi aawuɗaa du, si wo gawri naa wo aawdi feereeri, wo ndi wabbere tan. A aawataa wullere ndeen e hoore muuɗum. Caggal ɗuum, Laamɗo waɗata ndi sii wullere nde muuyi, aawdi fuu e sii wullere muuɗum. Kulle jogiiɗe yonki du kawtaa terɗe: ɓiɓɓe-Aadama e terɗe muɓɓen, daabaaji e terɗe muɓɓen, pooli e terɗe muɓɓen, liƴƴi du e terɗe muɓɓen. Ina woodi ɓalli kammunkooji e ɓalli leydinkooji. Kammunkooji ɗiin e darja muɓɓen, leydinkooji ɗiin du e darja muɓɓen. Naange e jalbugol muuɗum, lewru du e jalbugol muuɗum, koode e jalbugol muɓɓen. Fay hakkunde koode ɗeen, jalbugol muɓɓen ina seedi. Ummital maayɓe du hono noon worri. Ko iretee ɗuum ina nyola, ko ummitotoo ɗuum nyolataa. Ko iretee ɗuum ina lokkiɗi, ko ummitotoo ɗuum ina jogii teddeengal. Ko iretee ɗuum ina lokkiɗi, ko ummitotoo ɗuum ina jogii semmbe. Ko iretee ɗuum wo terɗe leydinkooje, ko ummitotoo ɗuum wo terɗe ruuhunkooje. Terɗe leydinkooje ina ngoodi, ndelle terɗe ruuhunkooje du ina ngoodi. Ɗum waɗi de na winndaa: «Neɗɗo arandeejo oon, ɗum woni Aadama, laatake yonki mbuurki.» Aadama cakitiiɗo oon kaa laatake Ruuhu kokkoowo nguurndam. Wanaa ko jeyaa e Ruuhu ɗuum artii warude. Wo ko jeyaa e leydi ɗuum artii, de ko jeyaa e Ruuhu ɗuum jokki. Neɗɗo arandeejo oon e sollaare leydi tagiraa. Neɗɗo ɗiɗaɓo oon e kammu ƴuuri. Yimɓe ƴuuruɓe e sollaare leydi ɓeen ina ngorri hono Aadama ƴuuruɗo e sollaare leydi oon. Yimɓe jeyaaɓe e kammu ɓeen ina ngorri hono ƴuuruɗo dow kammu oon. Hono no nanndirɗen e ƴuuruɗo e sollaare leydi oon ni, hono noon nanndirten e ƴuuruɗo dow kammu oon du. Sakiraaɓe, inan ko kaalammi ɗuum: teewu e ƴiiƴam mbaawaa naatude e laamu Laamɗo. Katin du ko nyolata waawaa heɓude ko nyolataa faa abada ɗuum. Ndaar, miɗo ɓanginana on sirri: wanaa en fuu maayata, ammaa en fuu en mbaylitete. Ɗum waɗan wakkati gooto, no tamƴaango yitere ni, si buututal cakitotoongal fuufaama. Sabo buututal ngaal fuufete, de maayɓe ɓeen ummodoo e ɓalli ɗi nyolataa. Enen du, en mbaylitete. Sabo si goonga, ina tilsi terɗe nyolooje ɗeen ɓornoo ko nyolataa, maayooje ɗeen du ɓornoo ko maayataa. Si terɗe nyolooje ɗeen ɓornake ko nyolataa, maayooje ɗeen ɓornake ko maayataa fu, ndeen konngol binndaangol ngol tabitan: «Maayde jaalaama, moɗaama.» «Maayde, toy jaalagol maa woni? Maayde, toy tooke maa ngoni?» Tooke pooɗooje maayde wo hakke. Hakke du hemrii baawɗe saabe jamirooje Tawreeta. Ammaa jettooje ngoodanii Laamɗo kokkiroowo en jaalagol saabe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Ndelle sakiraaɓe am horsuɓe, laatee joottiiɓe ɓe ndimmbataako. Wakkati fuu ɓeydon tinnaade e golle Joomiraaɗo, sabo oɗon anndi ko ngolloton ley kawtal Joomiraaɗo ɗuum wanaa ɓolum.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲. 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤃𞤭 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤌 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫. 𞤌 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤮⹁ 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤴𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤢𞤳𞤫. 𞤔𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤲𞤺𞤫𞤤 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤣𞤫. 𞤃𞤭 𞤬𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤃𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤪𞤭𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤮𞤼𞤵. 𞤏𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮؟ 𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤤. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤧𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤅𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤅𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤤⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲. 𞤅𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅. 𞤅𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤭𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤐𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤩𞤢 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤘𞤢𞤻𞤮 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮.» 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤥𞤢 «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮»⹁ 𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮𞤲𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫؟ 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫؟ 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤚𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤚𞤮 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤩𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤩𞤵𞤥𞤭. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤅𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞥅𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭: «𞤐𞤴𞤢𞥄𞤥𞤫𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲.» 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: «𞤒𞤢𞥄𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭𞤪𞤭.» 𞤐'𞤘𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤢𞤲: «𞤐𞤮𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅؟ 𞤐𞤮𞤴 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢؟» 𞤀𞥄𞤲 𞤨𞤢𞤥𞤢𞤪𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮! 𞤀𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤵𞤯𞤢. 𞤀𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤭 𞤱𞤢𞤦𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤀 𞤢𞥄𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤭 𞤧𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭⹁ 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫: 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤨𞤮𞥅𞤤𞤭 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤤𞤭𞤰𞥆𞤭 𞤣𞤵 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭. 𞤑𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤐𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤤𞤫𞤱𞤪𞤵 𞤣𞤵 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤊𞤢𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭. 𞤓𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤮𞤤𞤢⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤑𞤮 𞤭𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤚𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤳𞤭.» 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫. 𞤏𞤮 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭: 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤫𞤼𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤲𞤮 𞤼𞤢𞤥𞤰𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤴𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤼𞤵𞤼𞤢𞤤 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤼𞤵𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤮𞤣𞤮𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤫𞤼𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤻𞤮𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤅𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤻𞤮𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢𞤲: «𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤮𞤯𞤢𞥄𞤥𞤢.» «𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤮𞤴 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭؟ 𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤮𞤴 𞤼𞤮𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭؟» 𞤚𞤮𞥅𞤳𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤸𞤫𞤥𞤪𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤼𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤦𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥.
1 Korintunkooɓe 16 Haala wallugol seniiɓe wonɓe ngalluure Urusaliima Joonin en ndaaran kabaaru hawrundurgol ceede faa walla seniiɓe wonɓe Urusaliima ɓeen. Ngaɗon ko njamirmi kawrite goonɗinɓe gonɗe leydi Galaatiya ɗeen. Alan fuu, mono e mooɗon fuu itta ko waawi, resa. Ndeen si mi warii, en pilataako hawrundurde ɗum katin. Nde ngarumi fu, mi hokkan ɓe cuɓiɗon ɓeen ɓataakiiji kollooji on cuɓake ɓe, ɓe njaara ballal mooɗon ngaal Urusaliima. Si na foti ko mi yaha miin du, min njaadan. Haala anniyaaji Pool Si mi feƴƴitii leydi Makedoniya fu, mi waran to mooɗon, sabo toon ndewammi. Hasii mi weeranan on seeɗa naa mi dabban to mooɗon. Ndeen oɗon mbaawi wallude kam faa mi yaha yeeso e jahaangal am. Sabo mi yiɗaa fantude to mooɗon joonin de mi dilla law. Miɗo yiɗi ɓooyude to mooɗon seeɗa si Joomiraaɗo jaɓii. Ammaa mi ɓooyan ley Efeesu ga faa iidi ɓenndal alkama hewta. Sabo mi heɓii ɗo laawol manngol no mi gollira gollal nafoowal. Wooɗi, wayɓe du na keewi. Si Timote warii to mooɗon fu, njakkitoɗon ɗum faa wooɗa taa hula, sabo wo Joomiraaɗo o gollanta hono am ni. Ndelle, taa fay gooto yawa mo. Mballon mo e laawol ngool faa o warta to am e jam. Sabo miɗo heɗii mo, kanko e sakiraaɓe ɓeen. Wooɗi, dow sakiike meeɗen Apolos, mi nyaagake mo sanne o yaada e sakiraaɓe ɓeen to mooɗon, de o muuyaay yahude joonin. Si o heɓii laawol fu, o waran. Baynundural Kakkilon, ndaroɗon faa wooɗa ley goonɗinal. Laatoɗon suusuɓe, ɓeydoroɗon semmbe. Ko ngaɗoton fuu, ngaɗiron ɗum njinngu. Oɗon anndi Estefaana e koreeji muuɗum. Kam'en artii fuu goonɗinde ley leydi Akaya. Iɓe tinnii e gollande seniiɓe ɓeen. Sakiraaɓe, miɗo nyaagoo on sanne: njarranee yimɓe wa'uɓe hono noon, kam'en e gollidooɓe e muɓɓen, tinniiɓe e gollal ngaal fuu. Miɗo weltoroo garol Estefaana e Fortunaatu e Akayku ngool. Ɓe ngaɗanii kam ko onon on mbaawaa waɗande kam saabe on ngalaa ga. Ɓe mbaaltinii hakkillo am, kam e hakkillooji mooɗon fuu. Teddinee yimɓe hono maɓɓe. Kawrite goonɗinɓe gonɗe leydi Aasiya ɗeen ina njowta on. Akila e deekum Pirisilla e kawrital goonɗinɓe kawroowal galle maɓɓe ngaal ina njowta on sanne e innde Joomiraaɗo. Sakiraaɓe ɓeen fuu ina njowta on. Njowtunduron onon du e jowtaali ceniiɗi. Inan jowtaango am ngo mbinndirammi e junngo am: MIIN POOL. Neɗɗo fuu mo yiɗaa Joomiraaɗo, kuddi woodanii ɗum! Yaa Joomiraaɗo amin, war! Wo hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa wondu e mooɗon. Njinngu am ina woni e mooɗon on fuu e ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥖 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤺𞤮𞤤 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤢𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭⹁ 𞤪𞤫𞤧𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤫𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤩𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤅𞤭 𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢𞤥𞥆𞤭. 𞤖𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤥𞤭 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤦𞥆𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤲𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤢𞤱. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤧𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤺𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤫𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤢𞤤𞤳𞤢𞤥𞤢 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭. 𞤅𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤳𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤤𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤢𞤱𞤢 𞤥𞤮. 𞤐'𞤄𞤢𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧⹁ 𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲. 𞤅𞤭 𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤑𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤑𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢. 𞤋𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫: 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤢'𞤵𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤫 𞤊𞤮𞤪𞤼𞤵𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤺𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤢𞤥: 𞤃𞤋𞥅𞤐 𞤆𞤌𞥅𞤂. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥! 𞤒𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤪! 𞤏𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
1 Korintunkooɓe 1 Ɓataaki ki to amin ƴuuri, miin Pool, e sakiike meeɗen Sosteni. Miin Pool, mi noddaaɗo saabe muuyɗe Laamɗo faa mi laatoo nulaaɗo Iisaa Almasiihu. Miɗen njowta kawrital goonɗinɓe Laamɗo gonngal ngalluure Korintu. Laamɗo noddii on faa laatoɗon yimɓe muuɗum seniiɓe, seniraaɓe kawtal Iisaa Almasiihu. O noddii on, onon e noddooɓe innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu ɗo tawaa fuu. Oon woni Joomiraaɗo maɓɓe, wo Joomiraaɗo meeɗen du. Wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kokku on moƴƴere e jam. No Pool yettiri Laamɗo dow Korintunkooɓe Miɗo yetta Laamɗo saabe mooɗon wakkati fuu ko hokki on moƴƴere muuɗum ley kawtal Iisaa Almasiihu. Si goonga, ley kawtal muuɗum on keɓii ko wooɗi fuu e ley haala e ley anndal fuu. Seedaaku amin haala Almasiihu tabitii e mooɗon jaati. Ɗum waɗi de on nyakiraaka dokkal Laamɗo fay gootal e ley ko keɗiɗon gartol Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Kam hokkata on semmbe faa ɗo adunaaru haaɗi, yalla oɗon laatoo ɓe ngalaa feloore nyannde gartol Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. Laamɗo noɗɗuɗo on faa kawton e Ɓiyum Iisaa Almasiihu Joomiraaɗo meeɗen wo koolniiɗo. Haala pooɗundural hakkunde goonɗinɓe Sakiraaɓe, miɗo nyaagoo on sanne e innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu: tiigunduree, laatoɗon daande wootere. Taa peccoɗon, ammaa laatoɗon jogiiɓe hakkillo wooto e anniya gooto faa hiɓɓi. Sakiraaɓe am, si goonga mi narrii yimɓe suudu Kolowe pooɗundural ina woni hakkunde mooɗon. Ko njiɗumi wi'ude dey, woɓɓe mooɗon ina mbi'a wo Pool ngoodani, woɓɓe ina mbi'a wo Apolos ngoodani, woɓɓe du ina mbi'a wo Piyeer ngoodani, woɓɓe katin du ina mbi'a wo Almasiihu ngoodani. Yalla Almasiihu wo pecciiɗo naa? Yalla wo Pool maayani on dow leggal palaangal naa? Wo e innde Pool lootiraɗon lootagal batisima naa? Miɗo yetta Laamɗo ko mi lootaay fay gooto mooɗon lootagal batisima, si wanaa Kirispus e Gayus. Hono noon, fay gooto waawaa wi'ude wo e innde am lootiraɗon lootagal batisima. Ayyo, goonga, mi batisiino katin du galle Estefaana. Ko faltii ɗum, mi anndaa yalla mi batisii goɗɗo katin. Sabo Almasiihu nulaay kam mi batisa. Ko o nuldi kam dey, mi haala Kabaaru Lobbo oon, tawa wanaa dow haalaaji am nyeenyuɗi ɗum jooɗii, faa taa maayde makko dow leggal palaangal ndeen laatoo ɓolum. No Almasiihu holliri baawɗe Laamɗo e hakkilantaaku Laamɗo Si goonga, haala maayde Iisaa dow leggal palaangal wo puuyndam to halkooɓe ɓeen, ammaa to meeɗen enen hisinteeɓe ɓeen, wo ka baawɗe Laamɗo. Sabo ina winndaa: «Mi bonnan hakkilantaaku jom'en hakkillo, paamal faamuɓe du, mi jiiɓan ngal.» Ndelle won ko jom hakkillo woni naa? Won ko jannginoowo Tawreeta woni naa? Won ko baawɗo haala e jamaanu o woni naa? Walaa, sabo Laamɗo waylitii hakkilantaaku adunaaru ndu, waɗi ɗum puuyndam. Yimɓe adunaaru ndu e hakkilantaaku muɓɓen fuu annditaay no Laamɗo holliri hoore muuɗum e ley hakkilantaaku mum. Ɗuum waɗi de Laamɗo muuyi hisinirde goonɗinɓe ɗum ɓeen e waaju amin nannduɗo e puuyndam oon. Alhuudiyankooɓe ina piloo kaayeefiiji, Geresankooɓe du ina njiɗi hakkilantaaku. De enen kaa, kabaaru tonteede Almasiihu e leggal palaangal mbaajotoɗen. To Alhuudiyankooɓe wo ɗum haala cemtiniika mettuka, to lenyi goɗɗi du wo ɗum puuyndam. Ammaa to yimɓe ɓe Laamɗo noddi ley Alhuudiyankooɓe e ley lenyi goɗɗi, Almasiihu wo baawɗe Laamɗo, wo hakkilantaaku Laamɗo. Sabo ko nanndi e puuyndam Laamɗo ɗuum ina ɓuri hakkilantaaku ɓiɓɓe-Aadama. Katin du ko nanndi e lokkaaku Laamɗo ɗuum ina ɓuri semmbe ɓiɓɓe-Aadama. Ndaaree ko'e mooɗon, onon sakiraaɓe ɓe Laamɗo noddi: ɓe yimɓe njogorii wo jom'en hakkillooji keewaa e ley mooɗon, jom'en baawɗe keewaa e ley mooɗon, ƴuuruɓe e lenyi tedduɗi du keewaa e ley mooɗon. Ammaa Laamɗo suɓake ko adunaaru jogorii wo puuyndam faa huyfina jom'en hakkillo ɓeen. Laamɗo suɓake ko adunaaru jogorii wo lokkaaku faa huyfina ko jogii semmbe. O suɓake ko hoyi, ko yawnii, ko adunaaru ndu jogorii wo ɓolum ɗuum, faa o waɗa ko tayketee ɗuum laatoo ɓolum. O waɗii ɗum taa fay gooto mantoo yeeso makko. Kanko hawti on e Iisaa Almasiihu. Kam laatanii en hakkillo ƴuurungo to Laamɗo, laatanii en fonnditaare e senaare e rimɗineede. Wo hono nii faa ko Binndi ɗiin mbi'i ɗuum laatoo: «mantotooɗo fuu mantoroo Joomiraaɗo.»	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤅𞤮𞤧𞤼𞤫𞤲𞤭. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤫𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤯𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤯𞤭⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤯𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵: 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤑𞤮𞤤𞤮𞤱𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤮 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤑𞤭𞤪𞤭𞤧𞤨𞤵𞤧 𞤫 𞤘𞤢𞤴𞤵𞤧. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤉𞤧𞤼𞤫𞤬𞤢𞥄𞤲𞤢. 𞤑𞤮 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤢. 𞤑𞤮 𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤵𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤃𞤭 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤢𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤁𞤫 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲. 𞤚𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤵𞤳𞤢⹁ 𞤼𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭: 𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤌 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤴𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤴𞤢𞤱𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤭 𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅: «𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.»
1 Korintunkooɓe 2 Haala hakkilantaaku Laamɗo Sakiraaɓe, miin du, nde ngarnoomi to mooɗon faa mi waajoo on goonga Laamɗo tedduɗo ndeen, mi waajoraaki on haalaaji nyeenyal, mi waajoraaki on hakkilantaaku yimɓe. Sabo mi anniyakeno mi waajataako on fay huunde si wanaa haala Iisaa Almasiihu e tonteede muuɗum dow leggal palaangal. Nde ngondunoomi e mooɗon ndeen, miɗo lokkiɗi, miɗo huli sanne faa miɗo diwna. Haala am e waaju am yowaaki dow nyeenyal haala nanngooha hakkillo. Ko ɗum yowinoo dow muuɗum dey, wo baawɗe ɗe Ruuhu Ceniiɗo hollata ɗeen, taa goonɗinal mon yowoo dow hakkilantaaku yimɓe, ammaa yowoo dow baawɗe Laamɗo. De si goonga, wo hakkilantaaku min mbaajotoo hakkunde mawnuɓe e ley goonɗinal. Wanaa hakkilantaaku adunaaru ndu min mbaajotoo, maa hakkilantaaku jom'en baawɗe halketeeɓe e ley jamaanu o. Wo hakkilantaaku Laamɗo min mbaajotoo. Hakkilantaaku nguun wo goonga tedduɗo cuuɗaaɗo yimɓe mo Laamɗo fodanii en gilla adunaaru tagaaka faa teddineɗen. Fay gooto e laamiiɓe adunaaru ɓeen faamanaay hakkilantaaku nguun, sabo sini ɓe paamaniino ɗum fu, ɓe tontataano Joomiraaɗo tedduɗo oon. Ammaa ɗum laatake hono no winndiraa: «Yitere fuu yi'aay, nowru fuu nanaay, ɓernde fay gooto miilaaki, ko Laamɗo moƴƴinani yiɗuɓe ɗum.» Enen kaa, Laamɗo hollirii en ɗum Ruuhu muuɗum. Ruuhu oon ina tiima huunde fuu, fay ko luggi to Laamɗo. Moy waawi anndude miilooji neɗɗo si wanaa yonki ngonki e muuɗum kiin? Hono noon du, fay gooto anndaa miilooji Laamɗo si wanaa Ruuhu muuɗum oon. Enen le, en keɓii Ruuhu, de wanaa to adunaaru o ƴuuri, wo to Laamɗo o ƴuuri. En keɓii ɗum faa paamen moƴƴere nde Laamɗo waɗani en ndeen fuu. Si miɗen mbaajoo ɗum, min mbaajortaako haalaaji ɗi hakkilantaaku ɓiɓɓe-Aadama kokkata min. Ammaa min mbaajorto haalaaji ɗi Ruuhu oon hokkata min. Miɗen piirtira goongaaji Ruuhu ɗiin e haalaaji ɗi hokkata ɗiin. Ammaa mo heɓaay Ruuhu Laamɗo oon jaɓataa kulle Ruuhu ɗeen, sabo wo ɗe puuyndam to muuɗum. O waawaa faamude ɗe, sabo Ruuhu oon tan waawi hollude no kulle ɗeen carortee. De neɗɗo keɓuɗo Ruuhu oon ina waawi saraade huunde fuu ley hakkillo mum, de fay gooto waawaa saraade ɗum. Wo hono no Binndi ɗiin mbiiri: «Moy anndi miilooji Joomiraaɗo? Moy waawi jannginde ɗum?» De enen kaa, eɗen ngoodi miilo Almasiihu.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤢𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤭𞤱𞤲𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤑𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤮𞤱𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤴𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮. 𞤏𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞤯𞤫𞤲. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤒𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤲𞤮𞤱𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥.» 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤭 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤭𞥅𞤲؟ 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤉𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤯𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅. 𞤁𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭: «𞤃𞤮𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮؟ 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥؟» 𞤁𞤫 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
1 Korintunkooɓe 3 Haala gollanooɓe Laamɗo Miin kaa, sakiraaɓe, mi waawaay haalirande on hono no kaaldirammi e jogiiɓe Ruuhu Ceniiɗo ni. Ammaa mi haaldiranii on hono wo on jokkuɓe muuyɗe terɗe, hono wo on cukaloy keccoy e ley goonɗinal Almasiihu. Wo ɓiraaɗam kokkumi on, wanaa nyaamdu tekkundu, sabo on mbaawanaano ndu. Fay joonin du, on mbaawanaa ndu, sabo wo muuyɗe terɗe mon tan njokkuɗon tafon. Ko kirundural bonngal e kalala woni hakkunde mooɗon ɗuum, wanaa ɗuum ina holla wo muuyɗe terɗe njokkuɗon naa? Ayyo, oɗon laatii hono jokkuɓe adunaaru tan. Si gooto mooɗon wi'ii Pool heedani, goɗɗo katin wi'ii Apolos heedani, wanaa ɗum ina holla miilooji adunaaru ndu njokkuɗon naa? Ɗume Apolos woni? Ɗume Pool woni? Min gollanooɓe Laamɗo tan, yaarooɓe on to goonɗinal. Mono fuu gollii ko Joomiraaɗo hokki ɗum. Miin, mi aawii, Apolos du wiccii, ammaa Laamɗo woni mawninoowo. Hono noon, aawuɗo oon e jarnuɗo oon fuu nganaa fay huunde. Laamɗo mawninoowo oon tan woni baawɗo. Aawuɗo e jarnuɗo fuu potu. Mono e muɓɓen fuu barjete ko fotata e tampiri muuɗum. Sabo minen, min gollidooɓe e Laamɗo. Onon wo on ngesa Laamɗo, wo on nyimngo Laamɗo. E dow moƴƴere nde Laamɗo waɗani kam ndeen, mi wasii joƴƴinirde hono no nyiɓoowo jom hakkillo waɗata ni. Joonin goɗɗo ina nyiɓa e dow mayre. Ammaa mono fuu hakkila no nyimrata. Fay gooto waawaa wasude joƴƴinirde wonnde, sabo arandeere ndeen tabitii. Kayre woni Iisaa Almasiihu. Wooɗi, neɗɗo na waawi nyiɓude dow joƴƴinirde ndeen kaŋŋe naa cardi naa kaaƴe dime. Imo waawi nyiɓude leɗɗe naa huɗo naa ƴommbe. De mono fuu, golle muuɗum ɓanginte nyannde gartol Almasiihu. Sabo ndeen, yiite ɓanginan golle mono fuu, hollan no golleeji ɗiin ngorri. Mo golle muuɗum heddii ina darii dow joƴƴinirde ndeen, heɓan mbarjaari. Ammaa mo yiite ngeen nyaami golle muuɗum, waasii mbarjaari mum. Kam e hoorem kaa hisinte, de na wa'i hono peƴƴitinɗo yiite ni. Yalla on anndaa wo on suudu Laamɗo, wooɗi Ruuhu Laamɗo oon ina woni e mooɗon naa? Ndelle, neɗɗo fuu kalkuɗo suudu Laamɗo nduun, Laamɗo halkan ɗum. Sabo suudu Laamɗo nduun wo seniindu. Wooɗi, onon ngoni suudu nduun. Taa fay gooto hiila hoore muuɗum. Si goɗɗo mooɗon miilake ina jogii ko yimɓe adunaaru ndaardata wo hakkillo ɗuum, joomum laatoo puuyɗo, faa heɓa hakkillo jaati. Sabo hakkilantaaku e adunaaru ndu wo puuyndam yeeso Laamɗo. Wo hono noon winndiraa: «Laamɗo nanngiran jom'en hakkillo ɓeen caral muɓɓen.» Ina winndaa katin: «Joomiraaɗo ina anndi miilooji jom'en hakkillo ɓeen, wo ɗi ɓoli.» Ndelle, taa fay gooto mantoroo yimɓe, sabo si goonga onon njeyi huunde fuu: Pool e Apolos e Piyeer, e adunaaru ndu, e nguurndam e maayde e ko woni joonin e ko warata - fuu onon njeyi. Onon du, Almasiihu jeyi on. Almasiihu du, Laamɗo jeyi ɗum.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤳𞤫𞤷𞥆𞤮𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤩𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤼𞤫𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤵. 𞤊𞤢𞤴 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤳𞤭𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤢𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤱𞤮𞤲𞤭؟ 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭؟ 𞤃𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤣𞤵 𞤱𞤭𞤷𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤪𞤲𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮. 𞤀𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤪𞤲𞤵𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤮𞤼𞤵. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞤪𞤶𞤫𞤼𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤻𞤭𞤩𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤲𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤭𞤩𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤻𞤭𞤥𞤪𞤢𞤼𞤢. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤧𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤑𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤫. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤯𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤰𞤮𞤥𞤦𞤫. 𞤁𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤃𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲𞤭. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤵. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.» 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅: 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢 - 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤮𞤲. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤯𞤵𞤥.
1 Korintunkooɓe 4 Haala golle nulaaɓe Almasiihu e tampiriiji muɓɓen Ndelle, njogoree min wo min gollanooɓe Almasiihu, halfinaaɓe goongaaji Laamɗo cuuɗiiɗi ɗiin. Wooɗi, halfinaaɓe, ina haani tawee wo hoolniiɓe. Miin e hoore am, si on pelii kam, naa si mi darnaama e sarorde ɓiɓɓe-Aadama wi'ooɓe mi wanaa koolniiɗo fu, walanaa kam baasi. Mi sarataako hoore am du. Si goonga ni, ɓernde am feldaay kam fay huunde. Ammaa wanaa ɗuum waɗata kam ponnditiiɗo. Wo Joomiraaɗo, kam sarotoo kam. Ndelle, taa caree fay gooto illa wakkati oon yottaaki, illa Joomiraaɗo waraay. Kam yaltinta ko suuɗinoo e nimre, kam ɓanginta anniyaaji ɓerɗe yimɓe. Nyannde ndeen, mono fuu heɓan to Laamɗo jettooje ɗe foti heɓude. Sakiraaɓe, ko mbiimi dow amin, miin e Apolos, wo saabe mooɗon. Wo faa min ekintina on maanaa haala ka: «Taa ndiwton ko winndaa». Ndeen on mawnintaa neɗɗo gooto e dow heddiiɓe. Moy ɓurni on woɓɓe? Ko njogiɗon ɗuum, wanaa Laamɗo hokki on? Si wo noon worri, ko waɗi de oɗon mantoroo ɗum hono ɗum wanaa dokkal Laamɗo? Woy on kaarii, woy on keɓii jawdi! On laatake laamiiɓe, de ɗum fuu, min laamaaki! Haya, miɗen njiɗi laamoɗon jaati, faa minen du min laamodoo e mooɗon! Sabo miɗo miilii, minen nulaaɓe, Laamɗo heedinii min caggal hono no saraaɓe sariya wareede ni. Min laatake fijirteeɓe yeeso adunaaru ndu fuu: yeeso maleyka'en e yimɓe fuu. Minen, wo min fuuyɓe saabe Almasiihu, de onon kaa, wo on jom'en hakkillo ley kawtal Almasiihu. Minen, wo min lokkaaɓe, de onon, wo on jom'en semmbe. Onon, on teddinaaɓe, de minen, min huyfinaaɓe. Fay wakkati mo ngonɗen joonin o, min ceedaay e yolbere e ɗomka. Miɗen koli. Yimɓe na piya min. Min ngalaa ɗo min koota. Miɗen ngollira semmbe juuɗe amin faa min tampa. Si yimɓe njennii min, min mbarkinan ɗum'en. Si ɓe torrii min, min munyanan ɓe. Si ɓe mbonkake min du, min njaaborto ɓe haalaaji jam. Faa joonin miɗen njogoraa wo min mbuuwdi ley adunaaru ndu, hono tuundi ndi yimɓe fuu paɗɗata. Mi winndiraay ɗum faa mi hersina on. Ko mbinndirmi ɗum dey, faa mi tindinira on wo on sukaaɓe am horsuɓe ni. Fay si taweede e ley kawtal mon e Almasiihu oɗon njogii ɗowooɓe ujunaaje sappo, on keewaa baabiraaɓe kaa. Sabo ley kawtal Iisaa Almasiihu, miin laatii baaba mooɗon nde mbaajinoomi on Kabaaru Lobbo oon ndeen. Ndelle miɗo nyaagoo on, nyemmbiton kam. Wo saabe kulle ɗeen waɗi de nelumi Timote to mooɗon. Wo o ɓiyam korsuɗo, koolniiɗo ley kawtal Joomiraaɗo. O miccintinan on laabi ɗi njokkirmi saabe Almasiihu. Miɗo janngina laabi ɗiin nokku fuu e ley kawrite goonɗinɓe fuu. Woɓɓe mooɗon ina mawnitoo sabo iɓe miiloo mi warataa to mooɗon. Ammaa ɓooyataa de mi wara to mooɗon si Joomiraaɗo jaɓii. Ndeen mi faaman yalla mawninkiniiɓe ɓeen wo haalooɓe tan, naa iɓe njogii baawɗe. Sabo laamu Laamɗo wanaa haalaaji, wo baawɗe. Noy njiɗirɗon mi warda to mooɗon? Sawru naa njinngu e heese?	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤭. 𞤃𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤵. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤑𞤢𞤥 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤫𞤳𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢: «𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄». 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤃𞤮𞤴 𞤩𞤵𞤪𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫؟ 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲؟ 𞤅𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟ 𞤏𞤮𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤮𞤴 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭! 𞤌𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤳𞤭! 𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤣𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲! 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤲𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅: 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅𞤴𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤌𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤊𞤢𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤯𞤮𞤥𞤳𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞥅𞤼𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢. 𞤅𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤩𞤫. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤶𞤢𞤥. 𞤊𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤱𞤣𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤃𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤪𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤭. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤮𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤮 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤌 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤐𞤮𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲؟ 𞤅𞤢𞤱𞤪𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫؟
1 Korintunkooɓe 5 Haala ko semtinii hakkunde goonɗinɓe Haya, haala jeenu hakkunde mooɗon nanaama nokku fuu. Tuundi hono ndiin waɗaay fay hakkunde heeferɓe: gooto mooɗon ina wondi e dee bammum. Katin du oɗon mantoroo ɗum! Ko haannoo dey, ɗum metta on, faa itton gaɗuɗo noon oon hakkunde mooɗon. Miin kaa, fay si ɓanndu am na woɗɗi on, ruuhu am ina wondi e mooɗon. Gilla joonin mi sarake gaɗuɗo ɗum oon hono wo toon tawaami. Mi sarake mo e dow innde Joomiraaɗo men Iisaa. Nde kawritinɗon fu, hakkillo am ina tawdee e mooɗon, ina wondi e baawɗe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa - sanaa neɗɗo oon wattee e juuɗe Seyɗaani wakkati oon, faa ɓanndu muuɗum halkee, de yonki muuɗum heɓa hisinee nyannde gartol Joomiraaɗo. Ko mantortoɗon ɗuum wooɗaa! Yalla on anndaa rabilla seeɗa ina ƴuufina conndi ndiibaandi fuu? Laaɓinee ko'e mon, itton rabilla kiiɗɗo oon hakkunde mooɗon, faa laatoɗon conndi keyri ndi walaa rabilla. Wo ɗuum ngonɗon du, sabo jawgel meeɗen iidi Faltagol ngeel hirsaama, ɗum woni Almasiihu. Ndelle, teddinen iidi ndiin, de wanaa e rabilla kiiɗɗo mo hakke e bonanda oon teddinirten. Ammaa teddiniren ndi buuru mo walaa rabilla, buuru laaɓal e goonga. E ɓataaki ki mbinndannoomi on kiin, mi wi'ii on e ley makki taa ngondon e fijooɓe. Nde mbi'unoomi noon ndeen, wanaa haala fijooɓe wonɓe ley adunaaru ɓeen kaalumi, naa haasidi'en naa wuyɓe naa rewooɓe tooruuji. Sabo si wo haala ɓeen kaalannoomi fu, tilay mburtoɗon adunaaru ndu. De ko njiɗunoomi wi'ude on, taa ngondon e bi'oowo wo sakiike meeɗen de tawee wo pijoowo naa haasidi naa dewoowo tooruuji naa mbonkotooɗo yimɓe naa jaroowo doro naa gujjo. Taa fay nyaamdon e ga'uɗo hono noon du. Sabo mi sarataako yimɓe ɓe ngalaa ley kawrital goonɗinɓe ɓeen. Wo Laamɗo sarotoo ɓe. De oɗon njeyi saraade wonɓe ley kawrital. Wo hono noon winndiraa: «Ittee neɗɗo bonɗo oon e ley mooɗon.»	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤬𞤫𞤪𞤩𞤫: 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤣𞤫𞥅 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥! 𞤑𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤥𞤭. 𞤃𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 - 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢𞥄! 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤮𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤦𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅؟ 𞤂𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤫𞤴𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢. 𞤏𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤺𞤫𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤊𞤢𞤤𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤤 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢⹁ 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤉 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭'𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤴𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤦𞤭'𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤪𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤁𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤋𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.»
1 Korintunkooɓe 6 Haala pelundural hakkunde sakiraaɓe goonɗinɓe Si woɓɓe mooɗon potaay fu, noy joomum'en cuusirta wullitaade sarotooɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen de njoppa yimɓe Laamɗo? Yalla on anndaa wo yimɓe Laamɗo ɓeen caroytoo adunaaru ndu naa? Ndelle, si onon yimɓe Laamɗo caroytoo adunaaru ndu, ɗume haɗata on saraade ko ɓuri famɗude ɗuum? Yalla on anndaa wo enen caroytoo maleyka'en ɓeen naa? Sakko ko woni ley nguurndam ɗam! Ndelle, si luural waɗii hakkunde mooɗon dow kulle adunaaru, ko waɗi de oɗon njaara ɗum to yimɓe ɓe kawrital goonɗinɓe ngaal hiisaaki ɓeen? Ko mbi'umi ɗuum na haani semtinoo on. Yalla on ngalaa fay jom hakkillo gooto baawɗo saraade sakiraaɓe mooɗon luuruɓe naa? Ee, goonɗinɗo na yaara goonɗinɗo banndum faa saroo ɗum, wooɗi du wo yeeso yimɓe ɓe ngoonɗinaay! Haya, fay ko cardoton hakkunde mooɗon ɗuum wo semteende bonnde. Ko waɗi de on cuɓaaki munyude toonya? Ko waɗi de on cuɓaaki munyude teeteede ko ngooduɗon? Ammaa wo onon e ko'e mon toonyotoo, wo onon teetata, fay sakiraaɓe mooɗon. Yalla on anndaa oonyiiɓe naatataa e ley laamu Laamɗo naa? Taa kiilon ko'e mon: fijooɓe e rewooɓe tooruuji, jeenooɓe e worɓe woykuruuɓe e luuɗunkooɓe, wuyɓe e haasidi'en, sulotooɓe e mbonkotooɓe e yanooɓe, fay gooto maɓɓe naatataa e laamu Laamɗo. Noon du woɓɓe mooɗon ngorrunoo. Ammaa joonin on lootaama, on cenaama, on ndaardaama fonnditiiɓe e dow innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu e Ruuhu Laamɗo men oon. No goonɗinɓe kaaniri teddinirde Laamɗo e ɓalli muɓɓen Woɓɓe mooɗon ina mbi'a: «Huunde fuu ina daganii kam.» Ayyo, ammaa wanaa fuu nafata. Si goonga «huunde fuu ina daganii kam», ammaa mi jaɓataa huunde dawrana kam. Oɗon mbi'a: «Nyaamdu jeyi reedu, reedu du jeyi nyaamdu.» Ayyo, de Laamɗo halkan ɗi, ɗi ɗiɗi fuu. Ɓanndu ɓii-Aadama tagiraaka saabe fijirde. Ko ndu tagiraa dey, faa ndu rewa Joomiraaɗo. Joomiraaɗo du wo joomiiru. Laamɗo ummintinɗo Joomiraaɗo meeɗen e maayde oon, ummintiniran en, enen du e baawɗe muuɗum. Yalla on anndaa ɓalli mon ngoni terɗe Almasiihu? Ndelle, ina dagoo mi hooƴa terɗe Almasiihu ɗeen, de mi hawrundura ɗe e terɗe pijoowo naa? Abada koy! Yalla on anndaa kawtuɗo e pijoowo fuu, laatodake e muuɗum ɓanndu wooturu? Sabo na winndaa: «Ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoto gootum.» Ammaa kawtuɗo e Joomiraaɗo laatodake e muuɗum ruuhu gooto. Ndoggee fijirde! Hakkeeji goɗɗi ɗi neɗɗo waɗata fuu takkataa e ɓanndu muuɗum, sanaa fijirde. Pijoowo na waɗana ɓanndu mum hakke. Yalla on anndaa ɓanndu gooto mooɗon fuu wo suudu Ruuhu Ceniiɗo gonɗo e mooɗon mo Laamɗo hokki on oon? On njeyaa ko'e mooɗon, sabo Laamɗo soodii on coggu tiiɗungu. Ndelle, teddiniron ɗum e ɓalli mooɗon.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥖 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤨𞤫𞤤𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤅𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤅𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥! 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲؟ 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤉𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴! 𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢؟ 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤵𞤯𞤮𞤲؟ 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲: 𞤬𞤭𞤶𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤴𞤳𞤵𞤪𞤵𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤵𞥅𞤯𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤵𞤴𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤵𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: «𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥.» 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 «𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥»⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: «𞤐𞤴𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵⹁ 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵.» 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤯𞤭⹁ 𞤯𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫. 𞤑𞤮 𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵 𞤪𞤫𞤱𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤪𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤮𞥅 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤢 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤯𞤫 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤳𞤮𞤴! 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵؟ 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤇𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤥.» 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤮𞤺𞥆𞤫𞥅 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫! 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫. 𞤆𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲؟ 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤺𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
1 Korintunkooɓe 7 Haala dewgal Joonin kaa mi jaaboto ƴamɗe ɗe mbinndanɗon kam ɗeen. Goonga, si tawii gorko naaddaay e deekum fu, na wooɗi. Ammaa faa taa fijirde waɗa, gorko fuu na haani tawdee e deekum, debbo du tawdee e gorum. Gorko fuu wondira e deekum no haaniri, debbo du humtana gorum haaju muuɗum. Debbo dawrantaa ɓanndu muuɗum, wo gorum dawranta ndu. Gorko du dawrantaa ɓanndu muuɗum, wo deekum dawranta ndu. Taa fay gooto mooɗon salanoo banndum si wanaa e dow ko ndewruɗon wakkati seeɗa faa ngaɗon du'aare. Ammaa caggal ɗuum, keddodoɗon ngondon no haaniri ni, taa mbaason nanngitaade de Seyɗaani jarriboo on. Ko kaalanammi on joonin ɗuum, wanaa ko tilsi. Mi hollu on laawol lobbol ni. Ko ɓurumi yiɗude dey, yimɓe fuu laatoo hono am. Ammaa mono fuu no Laamɗo hokkiri ɗum: woɓɓe kokkiraa nii, woɓɓe du kokkiraa nii. To ɓe ɓaŋaay e ɓe ɓaŋaaka ɓeen, kam e rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, miɗo wi'a si iɓe keddorii noon, hono no am ni, ɗum ɓuri woodde e maɓɓe. Ammaa si tawii ɓe mbaawaa nanngitaade fu, ɓe ɓaŋa, ɓe ɓaŋee. Sabo ɗum ɓuri jooɗoraade noon muuyo ina torra ɗum. Wonɓe e dewle ɓeen, miɗo yamira ɗum'en yamiroore nde ƴuuraay to am, wo to Joomiraaɗo nde ƴuuri: debbo haanaa seerude gorum. Si tawii o seerii ɗum fu, o heddoroo noon, maa du o warta e muuɗum. Gorko du haanaa seerude deekum. Onon heddiiɓe du, miin e hoore am haalanta on, wanaa Joomiraaɗo: si goonɗinɗo Iisaa ina jogii debbo mo goonɗinaay tawee debbo oon ina yardii wondude e makko fu, taa o seera ɗum. Naa si debbo goonɗinɗo dewlaama gorko mo goonɗinaay tawee gorko oon ina yardii wondude e makko fu, taa o seera ɗum. Sabo gorko mo goonɗinaay oon ina laamniree deekum. Katin du, debbo mo goonɗinaay oon ina laamniree gorum. Si wanaa noon, ɓiɓɓe mooɗon laatoto ɓe laaɓaa, tawee le ɓe seniiɓe. Ammaa mo goonɗinaay, si yiɗii seerude goonɗinɗo oon, seera. Goonɗinɗo oon, si wo debbo naa wo gorko, tilsinaaka e dewgal hono ngaal. Sabo Laamɗo noddii en faa mbuurden e jam. Aan debbo goonɗinɗo, a anndaa yalla aɗa waawi hisinde gora. Aan gorko goonɗinɗo du, a anndaa yalla aɗa waawi hisinde deeka. No mono fuu haani worrude hono no Joomiraaɗo noddiri ɗum Ɗum le, mono fuu wuurda hono no Joomiraaɗo yeɗiri ɗum ni, no worrunoo nde Laamɗo noddi ɗum ndeen. Noon njamirammi kawrite goonɗinɓe fuu. Tawaaɗo wo taadiiɗo nde Laamɗo noddi ɗum ndeen, taa filoo wartude hono mo taadaaki. Noddaaɗo de tawi taadaaki wakkati oon, taa taadoo. Taadaade e rafi taadaade fuu walaa ko nafata. Ko nafata dey, wo jokkude jamirooje Laamɗo. Mono fuu heddoroo no worrunoo wakkati nde Laamɗo noddannoo ɗum ndeen. Nde noddaɗaa ndeen, si tawii a maccuɗo, taa ɗum laatane mettorgal. Ammaa si a heɓii laawol no ndimɗiraa fu, ndimɗaa. Sabo maccuɗo mo Joomiraaɗo noddi, laatake dimɗinaaɗo Joomiraaɗo. Dimo noddaaɗo du, laatake maccuɗo Almasiihu. On coodaama coggu tiiɗungu. Ndelle taa laatee maccuɓe yimɓe. Sakiraaɓe, mono fuu no worrunoo nde noddanoo ndeen, heddoroo noon yeeso Laamɗo. Haala dewlude e rafi dewlude To yimɓe ɓe ndewlaay ɓeen, mi walanaa ɗum'en yamiroore ƴuurunde to Joomiraaɗo, de mi haalan ko woni miilo am, miin mo yurmeende Joomiraaɗo waɗi koolniiɗo oon: saabe torraaji joonin ɗiin, miɗo miiloo neɗɗo heddoroo no worri ni ɓuri woodde e muuɗum. Si dewgal ina woodi hakkunde maa e debbo, taa piloɗaa taƴude ngal. Si dewgal walaa hakkunde maa e debbo, taa piloɗaa debbo. Ammaa si a ɓaŋii du, a luttaay. Surbaajo du si ɓaŋaama, luttaay. Ammaa naatuɓe e ɓangal ɓeen ɓilloto e nguurndam muɓɓen. Miɗo yiɗi dannude on ɗum. Sakiraaɓe, inan ko njiɗumi wi'ude: wakkati o na raɓɓiɗi. Joonin, ɓaŋuɓe ɓeen ngaɗa hono ɓaŋaay ni, woyooɓe ngaɗa hono mboyaay, weltiiɓe ngaɗa hono mbeltaaki, soodooɓe ngaɗa hono njeyaa ko coodi, nawtortooɓe adunaaru ndu ngaɗa hono ndu nafaay ɗum'en. Sabo no adunaaru ndu worri joonin ni ina faltoo. Ko njiɗumi dey, ndaɗon e kaɓɓu-ko'u adunaaru. Mo dewlaay, hakkillo mum to kulle Joomiraaɗo ndaarata, wo ko welata Joomiraaɗo filotoo. Ammaa dewluɗo, hakkillo muuɗum to kulle adunaaru ndaarata, wo ko welata deekum filotoo. Ɓernde muuɗum feccitake. Debbo mo ɓaŋaaka e surbaajo fuu, ina kilnii kabaaru Joomiraaɗo, faa ɓe laatoo seniiɓe ley ɓalli maɓɓe e yonkiiji maɓɓe fuu. Ammaa ɓaŋaaɗo, ina hilnii kabaaru adunaaru, wo ko welata gorum filotoo. Wo faa nafa on mbiirumi noon, wanaa faa tonnga on. Miɗo yiɗi mbuurdon no haaniri, ngollanon Joomiraaɗo e ɓernde wootere e hakkillo wooto. Si muuyo mawnii e neɗɗo faa huli taa ronka nanngitaade e mo haɓɓani fu, ndeen kaa dewgal ngaal ina haani waɗeede. Ngal waɗiree no o yiɗiri noon, o luttaay. Ammaa ina waawi laataade gorko hooƴii anniya e ɓernde muuɗum ɓaŋataa, tawii wanaa tilay sabo na waawi nanngitaade. Si gorko oon anniyake ɓaŋataa debbo oon fu, waɗii ko wooɗi. Ndelle, ɓaŋuɗo mo haɓɓani waɗii ko wooɗi, mo ɓaŋaay mo haɓɓani du waɗii ko ɓuri wooɗude. Debbo ɓaŋaaɗo wo kaɓɓaaɗo sini gorum ina heddii na wuuri. Ammaa si gorum oon yawtii, ina waawi ɓaŋeede mo yiɗi. De sanaa tawee wo jokkuɗo laawol Joomiraaɗo. Ɗum le, si o heddake e ngortaalaaku fu, ndeen o ɓurata ɓernde welnde. Ɗum woni miilo am, de miɗo miiloo ko kollammi on ɗuum ƴuurii e Ruuhu Laamɗo.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥗 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤼𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤸𞤵𞤥𞤼𞤢𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤵. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤵. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤧𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤭𞤦𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭. 𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮𞤤 𞤲𞤭. 𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥: 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭𞥅. 𞤚𞤮 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤢 𞤧𞤭 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤢𞤥 𞤲𞤭⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞥆𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤫𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭: 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮: 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤤𞤫 𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤧𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤭𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤫𞥅𞤪𞤢. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤀𞥄𞤲 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮⹁ 𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤢. 𞤀𞥄𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤢. 𞤐𞤮 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭⹁ 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤢𞤱𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤐𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤮𞥅. 𞤚𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢. 𞤑𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤢 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤫 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤯𞤢𞥄. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤁𞤭𞤥𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌𞤲 𞤷𞤮𞥅𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤺𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤚𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤮 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲: 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤲𞤭 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞥆𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤰𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤅𞤭 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤢 𞤩𞤢𞤽𞤭𞥅 𞤣𞤵⹁ 𞤢 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤢𞥄𞤴. 𞤅𞤵𞤪𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤣𞤵 𞤧𞤭 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤢𞥄𞤴. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫: 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮 𞤲𞤢 𞤪𞤢𞤩𞥆𞤭𞤯𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤩𞤢𞤽𞤵𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮𞤴𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤴𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤱𞤫𞤤𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤷𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞥅. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤵-𞤳𞤮'𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵. 𞤃𞤮 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤇𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞤳𞤫. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤧𞤵𞤪𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤭𞤤𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤭𞤤𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤏𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤲𞤺𞤢 𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤅𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤤𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤪𞤮𞤲𞤳𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤢𞥄𞤴. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭𞥅 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤽𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤢𞤽𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤮 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤵𞤣𞤫. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤩𞤢𞤽𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭. 𞤁𞤫 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤫𞤤𞤲'𞤣𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
1 Korintunkooɓe 8 Haala teewu cakkanaangu tooruuji Joonin en ndaaran kabaaru teewu cakkanaangu tooruuji. Eɗen anndi «en fuu eɗen ngoodi anndal». Anndal le, waddan mawninkinaare. Wo njinngu semmbinɗinta goonɗinɓe. Neɗɗo fuu miiliiɗo na jogii anndal, anndaa tafon no haani anndirde. Ammaa neɗɗo fuu jiɗɗo Laamɗo, Laamɗo ina anndi ɗum. Ndelle e dow nyaamugol teewu cakkanaangu tooruuji, eɗen anndi «tooru fuu ley adunaaru wanaa fay huunde». Eɗen anndi du, «Laamɗo walaa si wanaa gooto oon». Yimɓe na mbi'a reweteeɓe ina ngoodi dow kammu e dow leydi. Si goonga, wi'eteeɓe «reweteeɓe» e «joomiraaɓe» na keewi. Ammaa to meeɗen, Laamɗo gooto tan woodi, Baabiiwo taguɗo huunde fuu mo mbuuranɗen oon. Wooɗi du, Joomiraaɗo gooto tan woodi, Iisaa Almasiihu mo huunde fuu laatorii saabe muuɗum, kokkoowo en nguurndam oon. Ammaa wanaa yimɓe fuu paami ɗum. Woɓɓe woownooɓe rewude tooruuji, faa hannden si ɓe nyaamii teewu cakkanaangu tooruuji fu, ɓe miiloto wo tooruuji jaati njeyi teewu nguun. Ndeen ɓerɗe maɓɓe pelan ɓe, mbona, sabo na lokkiɗi. De nyaamdu kaa ɓattintaa en Laamɗo. Si en nyaamii, ɓeydantaa en faa'e. Si en nyaamaay du, ɓuytantaa en faa'e. Goonga, on kokkaama laawol faa mbaawon nyaamude huunde fuu. Ammaa kakkilee taa laawol ngool liɓa ɓe tabitaay e ley goonɗinal ɓeen. Sabo aan bi'eteeɗo jom anndal, si lokkaajo yi'ii ma aɗa nyaama ley suudu tooru fu, wanaa ɗum suusinan ɓernde mum faa nyaama teewu cakkanaangu tooruuji kam du naa? Hono noon, sakiike men lokkaajo mo Almasiihu maayani oon, halkirta saabe anndal maa ngaal. Si on ngaɗii sakiraaɓe ɓe tabitaay e ley goonɗinal ɓeen hakke, si on nawnii ɓerɗe maɓɓe fu, on luttii Almasiihu. Ndelle, si tawii nyaamude teewu ina liɓa sakiike am fu, mi nyaamataa ngu katin abada, taa mi liɓa sakiike am.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥘 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 «𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤». 𞤀𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤤𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤏𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 «𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫». 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤣𞤵⹁ «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞥅𞤲». 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤪𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 «𞤪𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫» 𞤫 «𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫» 𞤲𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮 𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤢𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭. 𞤁𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤳𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄'𞤫. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤣𞤵⹁ 𞤩𞤵𞤴𞤼𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄'𞤫. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤭𞤩𞤢 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤢𞥄𞤲 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤭 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤥𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤥𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤫𞥅𞤱𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤩𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤤𞤭𞤩𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥.
1 Korintunkooɓe 9 Haala ko nulaaɗo haani waɗaneede Mi jeyaa hoore am naa? Mi laataaki nulaaɗo naa? Mi yi'aay Joomiraaɗo meeɗen Iisaa naa? Wanaa saabe ko ngollanmi Joomiraaɗo ɗuum ngoonɗinirɗon naa? Fay si to woɓɓe mi wanaa nulaaɗo, to mooɗon kaa wo mi nulaaɗo, sabo ko ngoonɗinɗon Iisaa ɗuum ina seedoo faa laaɓi Joomiraaɗo nuli kam. Inan ko njaabotoomi felooɓe kam ɓeen: wanaa miɗen njeyi heɓude nyaamdu e njaram ley golle amin naa? Wanaa miɗen njeyi yaadude e debbo goonɗinɗo hono no nulaaɓe woɓɓe ɓeen naa? Hono no minyiraaɓe Joomiraaɗo ɓeen ni, e no Piyeer? Naa wo miin e Barnabas tan ngoni nulaaɓe jeyuɓe gollude faa mbuura? Moy e mooɗon yi'i sordaasi joɓoowo hoore muuɗum? Moy woni demoowo mo nyaamataa ko taƴi e ngesa muuɗum? Moy woni duroowo mo yarataa kosam kulle muuɗum? Ko kaalammi ɗuum, wanaa miilooji yimɓe tan. Tawreeta du haalii dow majjum. Inan ko winndaa e Tawreeta Muusaa: «Taa haɓɓu hunnduko ngaari wakkati ndi yaaɓata gawri faa sokkoo.» Ko Laamɗo taykii ɗo wo ga'i jaaɓooji naa? Wanaa wo saabe meeɗen o haaldata ɗo naa? Sikke walaa, wo enen mbinndanaa konngol ngol, sabo demoowo e cokkoowo fuu ina ngollira jikke heɓude ngeɗu muɓɓen. Min aawii e mooɗon barkeeji Ruuhu. Si min taƴii e mooɗon barkeeji adunaaru, yalla iɗum laatanii on huunde mawnde naa? Si woɓɓe na kaandi heɓude barke e juuɗe mooɗon, wanaa minen ɓuri haanude heɓude naa? Ammaa e ɗum fuu, min nawtoraaki laawol ngol. Miɗen munya huunde fuu taa min kaɗa Kabaaru Lobbo haala Almasiihu oon yaade yeeso. Yalla on anndaa gollooɓe e ley suudu dewal mawndu ɓeen ina mbuurdi e kulle ɗe yimɓe kokkata suudu nduun ɗeen naa? Yalla on anndaa halfinaaɓe golle hirsirde ɓeen ina keɓa ngeɗu muɓɓen e mayre naa? Hono noon du, Joomiraaɗo yamirii waajotooɓe Kabaaru Lobbo ɓeen mbuurda e Kabaaru Lobbo oon. De miin kaa, mi nawtoraaki fay gootel e kulle ɗeen. Ko mbinndammi e mooɗon joonin du, wanaa faa mi heɓa huunde. Maayde ɓurani kam diina nyaagaade huunde! Mi jaɓataa fay gooto itta mantagol am e majjum. Sabo waajaade Kabaaru Lobbo oon manataa kam, iɗum tilsani kam. Bone woodanii kam si mi waajaaki Kabaaru Lobbo oon! Sini miɗo gollannoo ɗum saabe muuyɗe am fu, ndeen kaa mi heɓanno njobdi. De si goonga, laatake tilay ngollirammi ɗum, wo gollal ngal kalfinaami. Ndelle ɗume woni njobdi am? Njobdi am woni heɓude waajaade Kabaaru Lobbo ɓolum, tawee du mi filataako heɓude ko baajotooɗo Kabaaru Lobbo foti heɓude. Sabo fay si mi dimo mo fay gooto dawrantaa, mi waɗii hoore am maccuɗo yimɓe fuu, yalla miɗo heɓa ko ɓuri heewude e muɓɓen. Hakkunde Alhuudiyankooɓe, mi waɗii hoore am Alhuudiyanke, faa mi heɓa ɗum'en. Hakkunde jokkuɓe Tawreeta Muusaa, mi waɗii hoore am jokkuɗo Tawreeta Muusaa, faa mi heɓa ɗum'en, fay si wanaa tilay mi jokka jamirooje ɗeen. Hakkunde yimɓe ɓe ngalaa e Tawreeta Muusaa ɓeen, mi waɗii hoore am hono mo walaa e Tawreeta oon, faa mi heɓa ɗum'en. Mi wi'aay mi jokkataa jamirooje Laamɗo ɗeen, sabo ley yamiroore Almasiihu ngonumi. E ley lokkaaɓe, mi waɗii hoore am mi lokkaajo, faa mi heɓa ɗum'en. Walaa fuu no mi waɗaay hoore am saabe yimɓe fuu, faa mi hisina woɓɓe muɓɓen no waawi laatoraade fuu. Miɗo waɗa ɗum fuu saabe Kabaaru Lobbo oon, faa mi heɓa barke muuɗum. Yalla on anndaa ley doggudu wo yimɓe heewɓe ndoggata, de gooto tan heɓata mbarjaari? Ndelle, ndoggee faa keɓon. Segilantooɓe daɗundurde fuu eeltan ɓalli muɓɓen eeltugol cattungol. Kamɓe, iɓe ngaɗira noon faa ɓe keɓa mbarjaari ndi duumataako. Enen le, wo faa keɓen mbarjaari nduumotoondi. Ndelle miin le, mi doggataa hono jiiltotooɗo mo anndaa ko dogganta. Mi nanndaa du hono culkotooɗo ɓolum. Ammaa miɗo ekintina ɓanndu am no naawiri faa mi dawrana ndu, taa mi waajoo woɓɓe Kabaaru Lobbo, de miin e hoore am mi laatoo mo heɓaay.	𞥑 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥙 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤃𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲: 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤻𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤵𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢؟ 𞤃𞤮𞤴 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭'𞤭 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤶𞤮𞤩𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥؟ 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤥𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤰𞤭 𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥؟ 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤵𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤧𞤢𞤥 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥؟ 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤣𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄: «𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤵 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤩𞤢𞤼𞤢 𞤺𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅.» 𞤑𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤢'𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤩𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤅𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤣𞤫𞤥𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤷𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤰𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤅𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤯𞤢 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤫𞤤 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤃𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫! 𞤃𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤄𞤮𞤲𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲! 𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲𞥆𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤦𞤣𞤭. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞤦𞤣𞤭 𞤢𞤥؟ 𞤐'𞤔𞤮𞤦𞤣𞤭 𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤥𞤮 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤥𞤭 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤭 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤵𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲. 𞤅𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤢𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞥅𞤤𞤼𞤢𞤲 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫𞥅𞤤𞤼𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤷𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤶𞤭𞥅𞤤𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤲𞤼𞤢. 𞤃𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤤𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤫𞤳𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤲𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴.
1 Yuhanna 1 Haala Konngol kokkoowol yimɓe nguurndam Miɗen mbinndana on e dow gonɗo gilla fuɗɗoode oon. Min nanii haala makko, min njiirii mo gite amin, min taykake mo, min meemirii mo juuɗe amin. Kanko woni Konngol kokkoowol nguurndam. Nguurndam ɗaam ɓanginaama, min nji'ii ɗam, miɗen ceedoo haala majjam. Nguurndam nduumiiɗam ngonɗam ɗo Baabiiwo ɗam min ɓanginanaa, wo ɗam min kaalanta on haala muuɗum. Ndelle, ko min nji'i e ko min nani ɗuum min kaalanta on onon du, faa kawton e amin e ley kawtal Baabiiwo e Ɓiyum Iisaa Almasiihu. Ɗum min mbinndanta on, faa seyo meeɗen hiɓɓa. Haala wuurude ley annoora Inan kabaaru mo min narri Almasiihu, mo min kaalanta on haala muuɗum oon: Laamɗo wo annoora, nimre fuu walaa e muuɗum. Si en mbi'ii en kawtu e makko, de tawee e nimre ngonɗen, en penii, goonga walaa e golle meeɗen. Ammaa si e annoora mbuurɗen hono no o worri e annoora kanko e hoore makko ni fu, ndeen eɗen ngoodi kawtal hakkunde meeɗen. Katin du ƴiiƴam Ɓiyiiko Iisaa na laaɓina en e hakkeeji fuu. Si en mbi'ii en ngalaa hakkeeji, en kiilii ko'e meeɗen, en ngaldaa e goonga. Ammaa si en kaaltanii Laamɗo hakkeeji men, o yaafoto en, o laaɓina en e hakkeeji fuu. Sabo kanko, wo o koolniiɗo, ponnditiiɗo. Si en mbi'ii en ngaɗaay hakke, en ngaɗii Laamɗo wo penoowo, konngol makko du naataay e meeɗen.	𞥑 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥑 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤐'𞤘𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭𞥅 𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤢𞤥. 𞤐'𞤘𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤢𞤥 𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤢𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤢𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲: 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤨𞤫𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤮𞤼𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲.
1 Yuhanna 2 No Almasiihu laatorii ballo meeɗen Ɓikkoy am, mi winndanii on ɗum faa taa ngaɗon hakke. Ammaa si goɗɗo waɗii hakke, eɗen ngoodi curoowo to Baabiiwo, oon woni Iisaa Almasiihu ponnditiiɗo oon. Kanko laatii kirsamaari ittoori hakkeeji meeɗen. Wanaa hakkeeji meeɗen enen tan, de wo hakkeeji yimɓe adunaaru fuu. Haala yiɗundurde Ko hollata en eɗen anndi Laamɗo dey, wo haybude jamirooje muuɗum. Biiɗo «miɗo anndi mo» tawa haybataa jamirooje makko, joomum wo penoowo, walaa e goonga. Ammaa kaybuɗo konngol Laamɗo ngool, njinngu Laamɗo ina hiɓɓi e muuɗum jaati. Nii annditirten eɗen ngoni e makko. Biiɗo ina woni e makko, ina haani wuurda no Almasiihu wuurdunoo ni. Sakiraaɓe am horsuɓe, ko ngonumi miɗo winndana on ɗuum wanaa yamiroore heyre. Wo yamiroore ɓooynde nde keɓɗon gilla arande. Yamiroore ɓooynde ndeen woni konngol ngol nanɗon ngool. Ɗum e taweede fuu, yamiroore ɓooynde nde mbinndanammi on ndeen, wo nde heyre du. Goonga mayre ina ɓanga e Almasiihu, ina ɓanga e mooɗon, onon du. Sabo nimre ina timma, annoora goongaajo oon du ina yayna illa joonin. Biiɗo e annoora woni, tawi ina wanyi sakiike muuɗum fu, e nimre woni faa hannden. Jiɗɗo sakiike muuɗum e annoora woni, walaa ko fergata ɗum. Banyuɗo sakiike muuɗum e nimre woni, ina yaada e nimre. O anndaa to o yahata sabo nimre wumnii mo. Sukaaɓe, miɗo winndana on sabo hakkeeji mooɗon njaaforaama saabe Almasiihu. Baabiraaɓe, miɗo winndana on sabo oɗon anndi Gonɗo gilla e fuɗɗoode oon. Jokolɓe, miɗo winndana on sabo on njaalake Ibiliisa bonɗo oon. Sukaaɓe, ko mbinndanammi on dey, sabo oɗon anndi Baabiiwo. Baabiraaɓe, ko mbinndanammi on dey, sabo oɗon anndi Gonɗo gilla e fuɗɗoode oon. Jokolɓe, ko mbinndanammi on dey, sabo oɗon njogii semmbe, konngol Laamɗo ngool ina woni e mooɗon, katin du on njaalake Bonɗo oon. Haala reentaade e adunaaru Taa njiɗee adunaaru ndu e ko woni e mayru fuu. Sabo jiɗɗo adunaaru fu, njinngu Baabiiwo walaa e muuɗum. Sabo ko woni e adunaaru wo muuyɗe terɗe e muuyɗe yitere e mantoraade dow jawdi. Ɗum fuu jeyaaka e Baabiiwo. Wo e adunaaru ɗum jeyaa. Adunaaru e muuyooji muuɗum fuu na timma, ammaa gaɗoowo muuyɗe Laamɗo duumoto faa abada. Tindingo dow wayɓe Almasiihu Sukaaɓe am, timmoode adunaaru ndu ɓadake. On nanii ganyo-Almasiihu waran. Haya, joonin wayɓe-Almasiihu heewɓe ngari. Ɗum anndirɗen timmoode ndeen. Ɓe njaltii hakkunde meeɗen, ammaa ɓe njeyaakano e meeɗen. Sabo kamɓe, sini e meeɗen ɓe njeyanoo, ɓe keddodotono e meeɗen. De ɗum na holla kamɓe ɓe fuu ɓe njeyaakano e meeɗen. Onon kaa, Ceniiɗo hokkii on Ruuhu Laamɗo paaminoowo on goonga, ndelle on fuu oɗon anndi goonga. Miɗo winndana on wanaa saabe on anndaa goonga, ammaa wo saabe oɗon anndi goonga. Katin du oɗon anndi fewre fuu walaa e goonga. Ndelle, moy woni penoowo? Jedduɗo Iisaa wo Almasiihu, kam woni penoowo. Jedduɗo Baabiiwo e Bajjo oon fuu wo ganyo-Almasiihu. Sabo jedduɗo Bajjo oon jeydaaka e Baabiiwo. De mo semtaay inndude Bajjo oon fuu, ina jeyda e Baabiiwo. Wooɗi onon le, tinnee e ko nanɗon gilla arande ɗuum. Haala ka nanɗon gilla arande kaan, si ka woni e mooɗon fu, onon du on ngonan e Bajjo oon, on ngonan e Baabiiwo oon du. Wooɗi du, ko Almasiihu aadanii en ɗuum wo nguurndam nduumiiɗam. Mi winndanii on ɗum dow yimɓe majjinooɓe on. De onon kaa, Ruuhu paaminoowo on goonga mo o hokki on oon, ina woni e mooɗon, hewtaay ko njanngineɗon. Sabo Ruuhu oon jannginta on huunde fuu. Wo goonga o jannginta on, wanaa fewre. Ndelle, ngonee e Almasiihu hono no Ruuhu muuɗum oon jannginiri on ni. No laatoriɗen ɓiɓɓe Laamɗo Joonin sukaaɓe am, keddee, ngonee e Almasiihu, faa ndaroɗen yeeso makko tawa eɗen ngoodi hoolaare, taa cemten nyannde gartol makko. Si on anndii Almasiihu wo ponnditiiɗo, tannyoree du golloowo ko fonnditii fuu wo ɓinngel Laamɗo.	𞥑 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥒 𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤇𞤭𞤳𞥆𞤮𞤴 𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤷𞤵𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤭𞤼𞥆𞤮𞥅𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤑𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤄𞤭𞥅𞤯𞤮 «𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤮» 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤐𞤭𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤄𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤫𞤴𞤪𞤫. 𞤏𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫. 𞤒𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤍𞤵𞤥 𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤴𞤪𞤫 𞤣𞤵. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲. 𞤄𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤻𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤔𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤄𞤢𞤻𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫. 𞤌 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤱𞤵𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤮𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤘𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤘𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤫𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤏𞤮 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄. 𞤀𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤚𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲'𞤺𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤩𞤢𞤣𞤢𞤳𞤫. 𞤌𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤺𞤢𞤻𞤮-𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲. 𞤖𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫-𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮؟ 𞤔𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤔𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤻𞤮-𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤁𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤭𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤳𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥. 𞤃𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞤲. 𞤁𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤥𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤫𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤐𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤫𞤲 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤣𞤵 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤭𞤲𞤺𞤫𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
1 Yuhanna 3 Ndaaree no Laamɗo Baabiiwo foti yiɗirde en, faa noddirii en ɓiɓɓe muuɗum. Wo en ɓiɓɓe muuɗum jaati. Ko haɗi adunaaru ndu anndude en dey, ndu anndaa Baabiiwo. Sakiraaɓe am horsuɓe, joonin wo en ɓiɓɓe Laamɗo. Ko laatoytoɗen ɗuum, ɓanginaaka tafon. De eɗen anndi nde Almasiihu ɓangowi fu, en nanndan e muuɗum, sabo en nji'an mo kanko e hoore makko no o worri. Dekuɗo jikke muuɗum dow makko fuu, laaɓiniran hoore muuɗum no Almasiihu laaɓiri ni. Golluɗo ko boni fuu, luttii jamirooje Laamɗo. Sabo gollude ko boni wo luttude jamirooje. Oɗon anndi Almasiihu ɓangirii faa itta hakkeeji. Kam kaa, hakkeeji ngalaa e muuɗum. Gonɗo e makko fuu, heddataako ley hakkeeji. Keddiiɗo ley hakke fuu, yi'aay mo, anndaa mo. Sukaaɓe am, taa fay gooto majjina on! Golloowo ko fonnditii wo ponnditiiɗo, hono no Almasiihu worri wo ponnditiiɗo ni. Kaa luttoowo wo neɗɗo Ibiliisa, sabo Ibiliisa wo luttoowo gilla e fuɗɗoode. Saabe majjum Ɓii Laamɗo oon wardi faa halka golle Ibiliisa. Laatiiɗo ɓii Laamɗo fuu heddataako e luttude, sabo aawdi Laamɗo ina woni e muuɗum. Joomum waawaa heddaade e luttude, sabo wo ɓii Laamɗo. Inan ko hollata ɓiɓɓe Laamɗo e ɓiɓɓe Ibiliisa: mo gollataa ko fonnditii fuu, wanaa neɗɗo Laamɗo. Mo yiɗaa sakiraaɓe muuɗum du, hono noon worri. Haala njinngu Inan kabaaru mo nanɗon gilla arande oon: njiɗunduren. En kaanaa wa'ude hono Kayiinu jokkuɗo Ibiliisa bonɗo, baruɗo minyum oon. Ɗume waɗi de o wari ɗum? O wardii ɗum saabe golleeji makko wo bonɗi, de golleeji minyiiko ɗiin kaa wo lobbi. Ndelle sakiraaɓe, ko adunaaru ndu wanyi on ɗuum, taa ɗum haaynoo on. Ko njiɗuɗen sakiraaɓe meeɗen ɗuum hollii en en njaalake maayde, en naatii e nguurndam. Mo yiɗaa sakiike muuɗum fuu, heddake wo maayɗo. Neɗɗo fuu banyuɗo sakiike muuɗum na waɗa war-hoore. Oɗon anndi nguurndam nduumiiɗam walanaa gaɗoowo war-hoore. Inan no anndirten ko woni njinngu: Almasiihu hokkitirii yonki muuɗum saabe meeɗen. Ndelle enen du, eɗen njeyi hokkitirde yonkiiji meeɗen saabe sakiraaɓe men. Si jogiiɗo jawdi yi'ii sakiike muuɗum na ɓillii de yurmaaki ɗum, noy njinngu Laamɗo waawri wonirde e muuɗum? Sukaaɓe am, taa njinngu meeɗen laatoo haala ɓola tan, ammaa njiɗiren golle e goonga. Nii anndirten wo e goonga ngonɗen. Nii du, si ɓerɗe men pelii en fu, en mbaaltinan ɗe yeeso Laamɗo, sabo Laamɗo ɓuri ɗe manngu, kanko woni annduɗo huunde fuu. Ndelle sakiraaɓe am horsuɓe, sini ɓerɗe meeɗen pelaay en, en tawdete e hoolaare daraade yeeso Laamɗo. O hokkan en ko nyaagiɗen mo fuu, sabo en kaybii jamirooje makko, eɗen ngaɗa ko weli mo. Yamiroore makko wo goonɗinde Iisaa Almasiihu Ɓiyiiko oon, e yiɗundurde hono no o yamiri en ni. Kayboowo jamirooje Laamɗo fuu, ina woni e Laamɗo, Laamɗo du ina woni e muuɗum. Ruuhu mo o hokki en oon, kam anndinta en imo woni e meeɗen.	𞥑 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥓 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤑𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤲'𞤣𞤵 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤴𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤁𞤫 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤮𞤱𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤮 𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤁𞤫𞤳𞤵𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤱𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭. 𞤑𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤘𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭. 𞤑𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤥𞤮. 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲! 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤱𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤑𞤢𞥄 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤱𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢: 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲: 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞤲. 𞤉𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢'𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤑𞤢𞤴𞤭𞥅𞤲𞤵 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮⹁ 𞤦𞤢𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤻𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥؟ 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤭𞤻𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤻𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤃𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞤻𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤢𞤪-𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤢𞤪-𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤲. 𞤅𞤭 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤪𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥؟ 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤮𞤤𞤢 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐𞤭𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤱𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲. 𞤐𞤭𞥅 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤯𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤼𞤫 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤥𞤮. 𞤒𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤫 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤑𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲.
1 Yuhanna 4 Haala Ruuhu goonga e ruuhu majjere Sakiraaɓe am horsuɓe, waajotooɓe wi'ooɓe Ruuhu Laamɗo ina woni e muɓɓen, taa ngoonɗinee ɗum'en fuu, ammaa koron ɓe yalla Ruuhu Laamɗo jaati woni e maɓɓe naa wanaa. Sabo annabaaɓe fewreeɓe heewɓe caakake e adunaaru ndu. Inan no paamirton Ruuhu Laamɗo ina woni e goɗɗo: jaɓuɗo Iisaa Almasiihu warii laatake neɗɗo fuu, Ruuhu Laamɗo ina woni e muuɗum. Ammaa jedduɗo Iisaa fuu, Ruuhu Laamɗo walaa e muuɗum. Wo e ganyo-Almasiihu ƴuuri. Ganyo mo nanɗon ina wara oon ina woni ley adunaaru gilla joonin. Sukaaɓe am, onon le, wo on yimɓe Laamɗo, on njaalake annabaaɓe fewreeɓe ɓeen. Sabo Ruuhu Laamɗo gonɗo e mooɗon oon ɓuri gonɗo e adunaaru oon semmbe. Annabaaɓe fewreeɓe ɓeen wo adunankooɓe. Saabe majjum wo haalaaji adunaaru ɓe kaalata, adunaaru ndu ina hettindanoo ɓe. Enen le, wo en yimɓe Laamɗo, annduɗo Laamɗo fuu hettinanto en. Mo wanaa neɗɗo Laamɗo hettindantaako en. Nii cenndirten Ruuhu goonga e ruuhu majjere. Haala njinngu Laamɗo Sakiraaɓe am horsuɓe, njiɗunduren, sabo njinngu e Laamɗo ƴuuri. Mo njinngu woni e muuɗum fuu wo ɓii Laamɗo, ina anndi Laamɗo. Mo njinngu walaa e muuɗum oon anndaa Laamɗo, sabo Laamɗo wo njinngu. Inan no Laamɗo ɓangirani en njinngu muuɗum: o nuli Ɓiyiiko Bajjo ley adunaaru ndu faa keɓiren nguurndam saabe muuɗum. Wanaa ko njiɗuɗen Laamɗo ɗuum anndinta en njinngu. Ko anndinta en njinngu dey, wo ko Laamɗo yiɗi en. O nulii Ɓiyiiko faa hokkitira yonki muuɗum faa hakkeeji meeɗen njaafee. Sakiraaɓe am horsuɓe, ko Laamɗo yiɗiri en nii ɗuum, enen du, eɗen njeyi yiɗundurde. Fay gooto yi'aay Laamɗo abada. Si en njiɗundurii fu, Laamɗo ina woni e meeɗen, katin du njinngu muuɗum hiɓɓii e meeɗen. Noy paamirten eɗen ngoni e makko, kanko du imo woni e meeɗen? Wo ko o hokki en Ruuhu makko ɗuum paamirten. Minen e ko'e amin, min nji'ii Bajjo oon, miɗen ceedoo Baabiiwo oon nuli mo faa o hisina adunaaru ndu. Jaɓuɗo Iisaa wo Ɓii Laamɗo fuu, Laamɗo wonan e muuɗum, kam du wonan e Laamɗo. Enen du, eɗen anndi njinngu ngu Laamɗo yiɗi en, en koolake ngu. Laamɗo wo njinngu. Gonɗo ley njinngu fuu, e Laamɗo woni. Laamɗo du wonan e muuɗum. No Almasiihu wa'i ni, hono noon enen du laatoriɗen ley adunaaru ndu. Nii woni no njinngu nguun hiɓɓiri e meeɗen, faa ndaroroɗen hoolaare nyannde darngal. Kulol walaa ley njinngu. Ko woni dey, njinngu kiɓɓungu na itta kulol. Sabo kulol wo jukkungo doomi, katin du gonduɗo e kulol fuu, njinngu Laamɗo hiɓɓaay e muuɗum. Enen le, eɗen njiɗunduri sabo kanko artii yiɗude en. Si goɗɗo wi'ii, «miɗo yiɗi Laamɗo» de tawi ina wanyi sakiike muuɗum fu, wo penoowo. Sabo mo yiɗaay sakiike muuɗum mo yi'ata, waawaa yiɗude Laamɗo mo yi'aay. Jiɗɗo Laamɗo fuu yiɗa sakiike muuɗum du. Yamiroore ndee ɗo wo Almasiihu hokki en ɗum.	𞥑 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤷𞤢𞥄𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮: 𞤶𞤢𞤩𞤵𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤫 𞤺𞤢𞤻𞤮-𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤘𞤢𞤻𞤮 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲. 𞤅𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤫𞤲. 𞤃𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤫𞤲. 𞤐𞤭𞥅 𞤷𞤫𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤃𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥: 𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤑𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤫𞤲. 𞤌 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤫𞥅. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤐𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲؟ 𞤏𞤮 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭𞥅 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞥅 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤔𞤢𞤩𞤵𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤲'𞤺𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤘𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢'𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤐𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤪𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤑𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤑𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤵 𞤲𞤢 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤱𞤮 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤫𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅⹁ «𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮» 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤻𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴. 𞤔𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭𞤯𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤒𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅 𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥.
1 Yuhanna 5 Haala goonɗinde Ɓii Laamɗo Goonɗinɗo Iisaa woni Almasiihu fuu laatake ɓii Laamɗo. Jiɗɗo saaraa fuu, yiɗan ɓiyum du. No anndirten eɗen njiɗi ɓiɓɓe Laamɗo dey, ko njiɗuɗen Laamɗo de njokkuɗen jamirooje muuɗum ɗuum. Sabo haybude jamirooje makko woni yiɗude mo. Jamirooje makko nganaa donngal, sabo laatiiɗo ɓii Laamɗo fuu jaaloto muuyɗe adunaaru. Wo goonɗinal meeɗen njaalortoɗen ɗe. Moy jaalotoo adunaaru? Walaa fuu jaalotooɗo ndu si wanaa goonɗinɗo Iisaa woni Ɓii Laamɗo. Oon woni Iisaa Almasiihu garduɗo e ndiyam e ƴiiƴam. Wanaa e ndiyam tan o wardi. O wardii e ndiyam e ƴiiƴam fuu. Wo Ruuhu seedotoo ɗum, sabo Ruuhu oon woni goonga. Sabo kulle tati ina kolla Iisaa woni Almasiihu, ɗum woni Ruuhu e ndiyam e ƴiiƴam. Seedaaku majje oo du wo gooto. Eɗen njaɓa seedaaku yimɓe, ammaa seedaaku Laamɗo ɓuri semmbe. Sabo kangu woni ngu Laamɗo seedanii Ɓiyum oon. Goonɗinɗo Ɓii Laamɗo, heɓii seedaaku nguun e ley ɓernde muuɗum. Mo goonɗinaay Laamɗo waɗii Laamɗo wo penoowo, sabo jaɓaay seedaaku ngu Laamɗo haali haala Ɓiyum. Inan seedaaku nguun: Laamɗo hokkii en nguurndam nduumiiɗam, nguurndam ɗam ina woni e Ɓiyiiko oon. Jeydaaɗo e Ɓii Laamɗo fuu, heɓii nguurndam ɗam. Mo jeydaaka e muuɗum du, heɓaay ɗam. Baynundural Onon goonɗinɓe Ɓii Laamɗo ɓeen, mi winndanii on ɗum, faa tannyoron on keɓii nguurndam nduumiiɗam. Eɗen njogii hoolaare to makko: si en ndu'orake huunde haddi muuyɗe makko, o jaabanto en. Eɗen anndi en keɓii ko ndu'iɗen ɗuum, sabo eɗen anndi imo jaabanoo en du'aawuuji meeɗen. Ndelle, si won jiiɗo sakiike muuɗum ina waɗa hakke mo waddantaa ɗum maayde, o nyaaganoo ɗum Laamɗo, Laamɗo du hokkan ɗum nguurndam. De na woodi hakke gaddoowo maayde. Mi wi'aay nyaagoroɗon saabe hakke oon. Oonyaare fuu wo hakke, de wanaa hakke fuu waddata maayde. Eɗen anndi laatiiɗo ɓii Laamɗo fuu heddataako e hakkeeji, sabo Almasiihu Ɓii Laamɗo oon ina hayba neɗɗo oon, Bonɗo oon du meemataa mo. Eɗen anndi wo en yimɓe Laamɗo, de adunaaru le fuu ina woni e maral Bonɗo oon. Eɗen anndi Ɓii Laamɗo warii, hokkii en hakkillo ngo anndiren Deweteeɗo goongaajo oon. Joonin eɗen njeyaa e goongaajo oon, sabo eɗen ngoni e Ɓiyum Iisaa Almasiihu. Kanko woni Laamɗo goongaajo oon, kanko woni nguurndam nduumiiɗam. Ɓikkoy am, ndeenee ko'e mooɗon e ɗowtanteeɓe woɓɓe.	𞥑 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤔𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤴𞤭𞤯𞤢𞤲 𞤩𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤐𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵. 𞤏𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤪𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤫. 𞤃𞤮𞤴 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵؟ 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤵 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤢𞤪𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥. 𞤅𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫 𞤮𞥅 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤲'𞤺𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤨𞤫𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲: 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥. 𞤃𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤢𞤥. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮: 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤵'𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤫𞤲. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤣𞤵'𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤮𞤲 𞤶𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤁𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤺𞤢𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞥅𞤻𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤮. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤤𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤪𞤢𞤤 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤁𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥. 𞤇𞤭𞤳𞥆𞤮𞤴 𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫.
1 Piyeer 1 Miin Piyeer nulaaɗo Iisaa Almasiihu winndi ɓataaki ki ɗo yaade to mooɗon, onon ɓe Laamɗo suɓii, laatiiɓe jananɓe e ley adunaaru ndu, sankitiiɓe e leyɗe Ponta e Galaatiya e Kapadokiya e Aasiya e Bitiniya. Laamɗo Baaba meeɗen suɓake on, anniyake laatoɗon yimɓe muuɗum toon. Ruuhu muuɗum ina golla e mooɗon faa laatoɗon seniiɓe, faa ɗowtanoɗon Iisaa Almasiihu, laamnireɗon ƴiiƴam muuɗum mbiccaaɗam e mooɗon. Laamɗo ɓeydan on moƴƴere e jam. Haala jikke nguurndam nduumiiɗam Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Dow yurmeende makko mawnde o hokki en rimteede kesum saabe ummitagol Iisaa Almasiihu e hakkunde maayɓe, faa keɓen jikke celluɗo. Saabe jikke oon eɗen keɗii ndongu ngu Laamɗo resani en dow kammu. Ndongu nguun mbonataa, tuunataa, ɓuytataako. Baawɗe Laamɗo na reeniri on saabe goonɗinal mooɗon faa hisina on. O segilake ɓanginde kisindam ɗaam e wakkati cakitte adunaaru ndu. Ley majjum oɗon keewi seyo, fay si tilsi ɓerɗe mon metta joonin ley wakkati seeɗa saabe torraaji feere feere. Torraaji ɗiin kollata goonɗinal mooɗon na selli. Hono no kaŋŋe taaynirtee e yiite faa ndaaree yalla wo dimo, onon du hono noon ndaartinorteɗon. Goonɗinal mooɗon du ina ɓuri kaŋŋe sabo kaŋŋe heddataako. Caggal oɗon munyi torra, on njettete, on keɓan darja e teddeengal nyannde Iisaa Almasiihu ɓangi. On nji'aay ɗum de oɗon njiɗi ɗum. On nji'ataa mo joonin, ammaa oɗon ngoonɗini mo. Ɗum hebbini on seyo manngo faltiingo haaleede. Oɗon ceyorii noon sabo on keɓan ko keɗiɗon ley goonɗinal, ɗum woni kisindam yonkiiji mooɗon. Annabaaɓe pilake faamude kabaaru kisindam ɗam, ɓe ƴamtindii dow majjam faa wooɗi. Ɓe cappake moƴƴere nde Laamɗo fodii hokkude on ndeen. Ruuhu Almasiihu gonɗo e maɓɓe oon anndinii ɓe torraaji kewtotooɗi Almasiihu e teddeengal jokkitoowal ngaal gilla wakkati majjum waraay. Annabaaɓe ɓeen pilake faamude moy warata e ndey ɗum waɗata. Ammaa Ruuhu oon hollii ɓe ko ɓe mbaajotoo ɗuum wanaa ko'e maɓɓe ɓe mbaajantonoo, wo onon ɓe mbaajantoo. Joonin du, waajotooɓe Kabaaru Lobbo njottinii on kabaaru oon dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo ƴuuruɗo dow kammu. Fay maleyka'en ina njiɗi faamude kabaaru oon sanne. Haala joonnde seniinde Saabe majjum, pindinon hakkillooji mon faa cegilanoɗon golle, nanngitoɗon! Njowon jikke mooɗon fuu dow moƴƴere nde Laamɗo hokkoyta on nyannde Iisaa Almasiihu ɓangowi ndeen. Laatoɗon ɓiɓɓe ɗowtaniiɓe Laamɗo, taa njeccee e muuyɗe yonki ɗe ngonnoɗon e muuɗum arande ɗeen. Ndeen, on anndaano goonga. Joonin kaa, laatee seniiɓe e huunde fuu ko ngaɗoton, hono no Laamɗo nodduɗo on oon senorii ni. Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Laatee seniiɓe, sabo miin du wo mi ceniiɗo.» Oɗon noddira Laamɗo Baaba mooɗon. Kanko woni carortooɗo mono fuu e golle muuɗum, o ɓurdintaa yimɓe. Ndelle kulee mo ley ko ngaɗoton fuu, faa ɗo mbeerka mooɗon haaɗi e adunaaru. Oɗon anndi on kaɓɓitaama e nguurndam mon ɓolam ɗam tawruɗon baabiraaɓe mooɗon. Coottitaari ndimɗindi on ndiin wanaa huunde timmoore hono cardi naa kaŋŋe. Almasiihu wo laatiiɗo jawgel kiɓɓungel, ngel walaa malal. Oon soottitiri on ƴiiƴam muuɗum tedduɗam. Laamɗo suɓake Almasiihu gilla joƴƴinaay adunaaru, ammaa e cakitte jamaanuuji ɗiin Laamɗo ɓanginii mo saabe mooɗon. Wo saabe makko ngoonɗinirɗon Laamɗo. Laamɗo ummintinii mo e maayde de hokki mo teddeengal. Ndelle goonɗinal mon e jikke mon fuu ina njowii e Laamɗo. Ɗowtaare mooɗon goonga laamnii ɓerɗe mooɗon heɓa njiɗon sakiraaɓe mon goonɗinɓe, tawee naafikaaku fuu walaa. Ndelle njiɗunduree njinngu manngu dow ɓerɗe laaɓuɗe. Laamɗo waɗi aawdi e mooɗon de ndimtaɗon kesum. Aawdi ndiin wanaa timmoori, ndi timmataa abada. Kayri woni konngol Laamɗo buurngol, duumiingol ngool. Sabo, «Ɓii-Aadama wo huɗo, dawla muuɗum du wo pinndi. Huɗo yooran, pinndi du solan, ammaa konngol Joomiraaɗo ngool duumoto faa abada.» Konngol ngool woni Kabaaru Lobbo mo mbaajaɗon oon.	𞥑 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥑 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤆𞤮𞤲𞤼𞤢 𞤫 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤨𞤢𞤣𞤮𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤄𞤭𞤼𞤭𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤪𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤦𞤭𞤷𞥆𞤢𞥄𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤁𞤮𞤱 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤪𞤭𞤥𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤧𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤫𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤮𞤲'𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤐'𞤁𞤮𞤲'𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤵𞤴𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤄𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤌 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤂𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤮⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫. 𞤚𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤣𞤭𞤥𞤮⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲𞤮𞤪𞤼𞤫𞤯𞤮𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭. 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤯𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤇𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮𞤴 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤢𞤲𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤊𞤢𞤴 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤨𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲! 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤮𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤮𞤴𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤮𞤱𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤂𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮.» 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤫𞥅 𞤥𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤮 𞤲'𞤦𞤫𞥅𞤪𞤳𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞤲 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤕𞤮𞥅𞤼𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤺𞤫𞤤 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤫𞤤⹁ 𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤤𞤢𞤤. 𞤌𞥅𞤲 𞤧𞤮𞥅𞤼𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤢𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤍𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤲𞤢𞥄𞤬𞤭𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤣𞤮𞤱 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤼𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤧𞤵𞤥. 𞤀𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤭 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤑𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮⹁ «𞤇𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤱𞤮 𞤸𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤢𞤱𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤨𞤭𞤲𞤣𞤭. 𞤖𞤵𞤯𞤮 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤢𞤲⹁ 𞤨𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤣𞤵 𞤧𞤮𞤤𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢.» 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲.
1 Piyeer 2 Saabe majjum, njoppon ko boni fuu: jamba e naafikaaku e haasidaaku e nyoore fuu. No cukaloy keccoy muuyirta kosam enɗi inniraaɓe muɓɓen ni, hono noon onon du haani muuyiron konngol Laamɗo laaɓungol ngool, faa mawnon ley kisindam mon saabe maggol. Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «on meeɗii hinney Joomiraaɗo.» Haala hayre wuurnde e haala yimɓe seniiɓe Ngaree to Joomiraaɗo. Kanko woni hayre wuurnde nde yimɓe calii. Ammaa Laamɗo suɓake hayre nde, ina horsini nde. Onon du oɗon nga'i hono no kaaƴe buurɗe nyiɓirteeɗe suudu seniindu ni. Wo on almaami'en seniiɓe, waddanooɓe Laamɗo sadakaaji teddinooji ɗum. Laamɗo na jaɓira ɗi saabe Iisaa Almasiihu. Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Mi yowan hayre joƴƴinirde ley Siyona, hayre suɓaande, horsunde. Katin du goonɗinɗo nde fuu semtintaake abada.» Onon goonɗinɓe, hayre ndeen ina horsi e mooɗon. Ammaa ɓe ngoonɗinaay ɓeen, Binndi ɗiin mbi'ii ɓe: «Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen, wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon. Hayre ndeen na ferga yimɓe, na saabanoo ɗum'en boɓɓaade.» Iɓe pergoo e mayre sabo ɓe calake rewude konngol ngool. Wo noon ɓe podoranaa. De onon kaa, wo on lenyol cuɓaangol, wo on almaami'en gollanooɓe Kaananke oon, wo on lenyol ceniingol, wo on yimɓe ɓe Laamɗo suɓanii hoore muuɗum. O suɓake on faa kaalon kabaaru moƴƴuki makko, kanko nodduɗo on ƴuuwde e nimre warude e annoora makko kaayniiɗo oon! Arande on nganaano yimɓe Laamɗo, de joonin wo on yimɓe muuɗum. On keɓaayno yurmeende makko, joonin kaa on keɓii. Haala ɗowtanaade hooreeɓe Sakiraaɓe am horsuɓe, wo on hoɓɓe, yimɓe jananɓe ley adunaaru ndu. Saabe majjum, miɗo waajoo on, mboɗɗoɗon muuyɗe yonki, sabo wakkati fuu iɗe piloo halkude yonkiiji mooɗon. Ngaɗee needi hakkunde yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen. Si on ngaɗii noon fu, fay si ɓe peldi on ko boni, ɓe nji'an golleeji mooɗon lobbi, de ɓe teddina Laamɗo nyannde ɓangani ɓe. Njaɓanee kaanankooɓe ɓeen fuu saabe Joomiraaɗo, gilla e kaananke ɓurɗo toowde, faa e hooreeɓe nelaaɓe muuɗum. Sabo kaananke nelii ɓe faa jukkoo waɗooɓe ko boni, de yetta waɗooɓe ko wooɗi. Sabo ko woni muuyɗe Laamɗo dey, muɓɓiron kunnduɗe fuuyɓe majjuɓe e golleeji mooɗon lobbi. On ndimɗinaama, ammaa kaybee taa ndimaaku mooɗon saabanoo on gollude ko boni. Ngorron no maccuɓe Laamɗo ni. Teddinee yimɓe fuu, njiɗee sakiraaɓe goonɗinɓe ɓeen, kulee Laamɗo, teddinee kaananke mawɗo oon. Haala jokkude Iisaa Almasiihu Maccuɓe, ɗowtanee joomiraaɓe mooɗon, teddinon ɗum'en, wanaa joomiraaɓe mooɗon lobbuɓe newiiɓe ɓeen tan, ammaa fay oonyiiɓe ɓeen du. Sabo neɗɗo mo toonyaaki, si torraama de munyiri saabe miilaade Laamɗo fu, waɗii ko wooɗi. Si tawii a toonyiiɗo de munyuɗaa piiɗe fu, teddeengal fuu walaa e majjum. Ammaa si on ngollii ko wooɗi de munyuɗon torraaji saabe ɗuum fu, Laamɗo ina yiɗi ɗum. Ɗum Laamɗo noddiri on, sabo Almasiihu torriraama saabe mooɗon. O hollii on laawol faa njokkon koyɗe makko. Abada o luttaay, abada hunnduko makko du wurtinaay fewre. Nde ɓe njennunoo mo ndeen, o yennitaaki ɓe. Nde ɓe torrunoo mo ndeen, o yomnitaaki ɓe e haala. O heɗorake ɓe Laamɗo carortooɗo laaɓal oon. Almasiihu e hoore muuɗum ronndorake hakkeeji meeɗen e ɓanndu muuɗum dow leggal palaangal, faa maayanen hakkeeji, mbuuranen fonnditaare. On ndannaama saabe barme makko. Arande, wo on baali majjuɗi, joonin kaa on ngartii to Duroowo kayboowo yonkiiji mooɗon.	𞥑 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥒 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅: 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤬𞤭𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤻𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤳𞤫𞤷𞥆𞤮𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤳𞤮𞤧𞤢𞤥 𞤫𞤲𞤯𞤭 𞤭𞤲𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤮𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤮𞤲 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.» 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤐'𞤘𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤭𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤲'𞤣𞤫. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤫 𞤻𞤭𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤭. 𞤏𞤮 𞤮𞤲 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤶𞤢𞤩𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤃𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤅𞤭𞤴𞤮𞤲𞤢⹁ 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤧𞤵𞤩𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤲'𞤣𞤫. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢.» 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤩𞤫: «𞤖𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤻𞤭𞤩𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫.» 𞤋𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤪𞤺𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤏𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤣𞤮𞤪𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤁𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤱𞤣𞤫 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲! 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤯𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤵𞤣𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤫𞥅 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫. 𞤐'𞤔𞤢𞤩𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤣𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅𞤴𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭. 𞤌𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤐'𞤘𞤮𞤪𞥆𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤫𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤵𞤤𞤫𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤃𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤱𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤭𞤪𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤨𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤌 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤲𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤮𞤥𞤲𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢. 𞤌 𞤸𞤫𞤯𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤪𞤮𞤲𞤣𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲𞤫𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤌𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤦𞤢𞤪𞤥𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤯𞤭⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤁𞤵𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
1 Piyeer 3 Haala mbooɗirka hakkunde goriiyo e deekiiyo Hono noon onon rewɓe du, ɗowtanee goriraaɓe mooɗon. Ndeen si woɓɓe maɓɓe nganaa jokkuɓe konngol Laamɗo fu, golle mon ina waawi waylitinde ɓe, tawee fay haala waɗaay. Ɓe nji'an no ngorruɗon e laaɓal e yaage. Taa nyaaƴo mooɗon laatoo nyaaƴo yi'eteengo: moorli, soɗaade e ɓornaade kaddule ŋarɗuɗe. Tinnee e soɗagol cuuɗiingol faa ɓerɗe mon coɗoroo jam e heese, ɗum woni soɗagol ngol timmataa. Ngool woni soɗagol korsungol to Laamɗo. Arande, wo noon rewɓe seniiɓe nyaaƴirannoo, yowuɓe jikke muɓɓen e Laamɗo ɓeen. Ɓe njaɓanii goriraaɓe maɓɓe, hono no Saaratu ɗowtoranii gorum Ibrahiima faa ina noddira ɗum joomum ni. Si on ngollii ko wooɗi de on accaay fay huunde hulɓina on fu, on laatake ɓiɓɓe makko, kanko Saaratu. Onon worɓe du, ko ngondoton e deekiraaɓe mon fu, paamon debbo fotaa e gorko semmbe. Teddinee ɓe sabo onon e maɓɓe fuu on kawtu moƴƴere, ɗum woni nguurndam ngoongalajam. Ngaɗiron noon, taa fay huunde haɗa du'aawuuji mon njaabeede. Haala torreede saabe laawol lobbol Ko jokkiti dey, on fuu laatee hakkillo wooto, moƴƴunduron, njiɗunduron njinngu sakiraagu, njurmunduree, leeƴinkinoɗon. Taa njomnitoɗon ko boni, taa njennitee jennuɗo on. Ammaa mbarkinon joomum, sabo wo ɗuum Laamɗo noddiri on, faa hokka on barke. Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Jiɗuɗo heddoraade nguurndam lobbam e nyalaaɗe belɗe fuu, nanngita ɗemngal muuɗum e ko boni, nannga hunnduko muuɗum e pene, woɗɗoo ko boni, waɗa ko moƴƴi, filoo jam de tinnoo e majjam. Sabo Joomiraaɗo ina ndaara fonnditiiɓe, ina hettindoo du'aawuuji muɓɓen, de na salanoo waɗooɓe ko boni ɓeen.» Ɗum le, moy waɗata on ko boni si on tinnake e ko wooɗi? Ammaa si tawii on torraama saabe fonnditaare fu, barke na woodani on. Taa kulee yimɓe ɓeen, taa hakkillooji mooɗon mbemmboo. Teddinee Almasiihu e ɓerɗe mooɗon: wo o ceniiɗo, wo o Joomiraaɗo meeɗen. Wakkati fuu, tawa oɗon cegilanii jaabaade neɗɗo fuu ƴamuɗo on sabaabu jikke mo ngonɗon e muuɗum oon. Njaaboroɗon ɓe heese e yaage, tawee walaa fuu ko ɓerɗe mooɗon peldata on. Ndeen yimɓe buykooɓe golleeji mooɗon lobbi saabe Almasiihu ɓeen cemtan dow majjum. Torreede e ley golleeji lobbi, si tawii wo ɗum muuyɗe Laamɗo, ɓuri torreede e ley golleeji bonɗi. Sabo Iisaa Almasiihu e hoore muuɗum maayii saabe hakkeeji yimɓe jamaanuuji fuu nde wootere faa abada. Ponnditiiɗo oon maayanii ɓe ponnditaaki ɓeen, faa o yaara en to Laamɗo. Fodde ɓanndu, wo o baraaɗo, de o ummitiiɗo e Ruuhu. Wo e baawɗe Ruuhu oon du Iisaa yaari waajowii yonkiiji uddaaɗi ley kasu. Yonkiiji ɗiin luttii Laamɗo e jamaanu Nuuhu. Tawi Laamɗo munyanii ɗi sanne, nde Nuuhu sehannoo laana muuɗum mawka kaan ndeen. Yimɓe seeɗa naati de kisi e ndiyam ɗaam, njeetato tan. Ɗum fuu ɗum waɗii faa ɗum holla lootagal batisima gilla waraay. E ley maggal on kisii saabe ummitagol Iisaa Almasiihu. Lootagal batisima ngaal wanaa ittude tuundi ɓanndu, ammaa wo amaana mo neɗɗo nanngidi e Laamɗo e ɓernde laaɓunde. O ƴeentowii dow kammu, imo jooɗii gere nyaamo Laamɗo. Imo laamii maleyka'en e kaanankooɓe e jogiiɓe baawɗe fuu.	𞥑 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅𞤴𞤮 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅𞤴𞤮 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤺𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤮 𞤴𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮: 𞤥𞤮𞥅𞤪𞤤𞤭⹁ 𞤧𞤮𞤯𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤽𞤢𞤪𞤯𞤵𞤯𞤫. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤧𞤮𞤯𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤯𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤮𞤯𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤐'𞤘𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤮𞤯𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤭𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤴𞤮𞤱𞤵𞤩𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤅𞤢𞥄𞤪𞤢𞤼𞤵 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤢𞤷𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤅𞤢𞥄𞤪𞤢𞤼𞤵. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤶𞤢𞤥. 𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮𞤤 𞤑𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤺𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤵𞤪𞤥𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤥𞤲𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤶𞤫𞤲𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤳𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤔𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤥 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤦𞤫𞤤𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤨𞤫𞤲𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭⹁ 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤥 𞤣𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤮𞥅 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲.» 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤴 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭؟ 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤫𞤥𞤦𞤮𞥅. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲: 𞤱𞤮 𞤮 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤢𞤥𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤺𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤦𞤵𞤴𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤚𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤆𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤊𞤮𞤣𞥆𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤮 𞤦𞤢𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤒𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤐𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤐𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤫𞤸𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞤱𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤂𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤭𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤣𞤫. 𞤌 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅.
1 Piyeer 4 Haala nguurndam kesam Almasiihu yarii torra ley ɓanndu muuɗum. Ndelle onon du kooƴon anniya hono no makko ni, cegilanoɗon torra. Sabo si neɗɗo torraama ley ɓanndu fu, seedii e hakkeeji. Ndeen selan jokkude muuyɗe terɗe, de jokka muuyɗe Laamɗo haddi nguurndam muuɗum fuu. Nguurndam mooɗon paltiiɗam ɗaam heƴii on, on ngaɗiino ko yimɓe ɓe anndaa Laamɗo ɓeen njiɗi fuu. On mbuurdii e rafi semto e muuyɗe terɗe e sulagol e fijirde bonnde e yarngo bonngo e dewal tooruuji nyiddiniingal. Ko celuɗon tawdeede e maɓɓe e ley golleeji cemtiniiɗi cattuɗi ɗuum haaynake ɓe sanne, ɗuum waɗi de iɓe mbonkoo on. Ammaa ɓe ndaroyto yeeso Laamɗo, cegilaniiɗo saraade wuurɓe e maayɓe fuu oon. Ɗum waɗi de fay maayɓe ɓeen kaalanaa Kabaaru Lobbo oon. Ndeen, fay si ɓe caraa sariya maayde hono no yimɓe fuu, ɓe mbuuran ley ruuhu hono no Laamɗo wuurdi ni. Timmoode huunde fuu ɓadake. Ndelle, kakkilon, nanngitoɗon, faa keddoɗon e du'aare. Ko artii ɗum fuu, njiɗunduron sanne, sabo njinngu na sudda hakkeeji keewɗi. Mono fuu jaɓa weeraneede tawee on ŋormaaki dow majjum. Mono e mooɗon fuu heɓii dokke feere feere. Ngolliron dokke ɗeen faa nafon woɓɓe, hono no kawjotooɗo lobbo, kalfinaaɗo moƴƴere Laamɗo heewnde sifa. Kaaloowo ley kawrital fuu, ina haani haalude haalaaji Laamɗo. Golloowo fuu, ina haani gollirde semmbe mo Laamɗo hokki ɗum oon. Ɗum fuu wo faa Laamɗo teddinee e ley huunde fuu, teddiniree saabe Iisaa Almasiihu. Wo teddeengal e baawɗe ngoodan Iisaa Almasiihu faa abada abadin! Aamiina. Haala seyaade ley torraaji Sakiraaɓe am horsuɓe, taa torra ndaartindotooɗo on naawɗo hono no yiite oon haaynoo on, hono wo ɗum huunde nde haanaa laataade. Ammaa ceyee sabo ko kawtuɗon e Iisaa Almasiihu torraaji joonin ɗuum, faa ceyoɗon sanne ley ilinaali nde teddeengal makko ɓangi. Si on kuyfinaama saabe innde Almasiihu, barke na woodani on. Sabo Ruuhu tedduɗo, ɗum woni Ruuhu Laamɗo, ina woni dow mooɗon. Taa fay gooto mooɗon torree saabe waɗii war-hoore maa wujjii maa waɗii ko boni maa naatii ko walanaa ɗum. Ammaa si gooto mooɗon torraama saabe wo Almasiyankeejo fu, taa semtira ɗum, njettee Laamɗo saabe innde ndeen. Joonin wakkati mo Laamɗo fuɗɗata saraade yimɓe yottake. To yimɓe rewooɓe mo ɓeen o fuɗɗirta. Si sariya oon fuɗɗirii en enen, noy timmirta e dow ɓe njokkaay Kabaaru Laamɗo Lobbo ɓeen? Binndi ɗiin mbi'ii: «Si hisinde fonnditiiɓe tiiɗii, ɗume hewtotoo yedduɓe Laamɗo e luttuɓe?» Ndelle si wo nii ɗum worri, neɗɗo fuu torraaɗo ley muuyɗe Laamɗo halfina hoorem e Taguɗo koolniiɗo oon, heddoo e waɗude ko wooɗi.	𞥑 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤳𞤫𞤧𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤭⹁ 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤘𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤸𞤫𞤰𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤫 𞤧𞤵𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤮 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤻𞤭𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤑𞤮 𞤷𞤫𞤤𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤷𞤢𞤼𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤭. 𞤚𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤢𞤣𞤢𞤳𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤮𞤲⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤑𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲𞤢 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤢𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤲 𞤽𞤮𞤪𞤥𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫. 𞤐'𞤘𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤬𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭𞤬𞤢. 𞤑𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤭𞤲! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤧𞤫𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤴𞤫𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤤𞤭𞤲𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪-𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤶𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫. 𞤚𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢. 𞤅𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲؟ 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤅𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤩𞤫؟» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤫 𞤚𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭.
1 Piyeer 5 Haala waaju yaade to mawɓe Miɗo waajoo mawɓe wonduɓe e mooɗon ɓeen ɗum ɗo, sabo miin du mi mawɗo, mi seedakeno torraaji Iisaa Almasiihu, mi tawdete e teddeengal ɓanginoyteengal ngaal du. Nduron coggal ngal Laamɗo halfini on ngaal. Kaybon ngal. Taa ndurdon ngal tilay, ammaa ndurdon ngal yardaamuye no Laamɗo yiɗiri ni. Taa ndurdon ngal faa keɓon kaalisi tan, ndurdon ngal e semmbe ɓerɗe mon. Taa ndoolɗee coggal ngal Laamɗo halfini on ngaal, ammaa ngaɗon alhaali lobbo e maggal faa ngal jokka. Ndeen si Duroowo mawɗo oon ɓangowii, on keɓan kufune teddeengal mo bonataa abada. Hono noon onon jokolɓe, njaɓee yamiroore mawɓe. On fuu, ngondon e leeƴinkinaare hakkunde mooɗon, sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Laamɗo na salanoo mawninkiniiɓe, de na hokka leeƴinkiniiɓe moƴƴere.» Ndelle, leeƴinkinanee Laamɗo jom semmbe oon, faa toowna on si wakkati cuɓaaɗo oon yottake. Paɗɗee kaɓɓu-ko'uuji mooɗon ɗiin fuu yeeso Laamɗo, sabo imo hakkilani on. Ndeentee, kakkilon! Sabo ganyo mooɗon Ibiliisa ina waɗa yaha-warta hono no laddeeru yolbundu ni, ina filoo mo nyaama. Kabdon e mayru, tinnoɗon e goonɗinal mooɗon, sabo oɗon anndi sakiraaɓe mooɗon sankitiiɓe e adunaaru ndu ɓeen, kam'en du ina ngondi e torraaji ɗiin. Nde torraɗon faa ɓooyti seeɗa fu, Laamɗo jom hinney fuu, nodduɗo en faa ngonden e teddeengal muuɗum duumiingal ley kawtal Iisaa Almasiihu, kam hiɓɓinta on. Kam darnata on, sellina ɓerɗe mon, tabintina on. Wo baawɗe ngoodan mo faa abada! Aamiina. Baynundural Silas mo tiigoriimi wo sakiike koolniiɗo walli kam winndande on ɓataaki ndaɓɓi ki, faa mi sellina ɓerɗe mon, mi hokka on tannyoral: kabaaru mo mbinndumi oon wo hinney Laamɗo goongaajo. Keddodee e majjum! Kawrital goonɗinɓe gonngal Baabiila, ngal Laamɗo suɓii no suɓorii on ni, ingal jowta on. Marku ɓiyam oon du ina jowta on. Njowtunduron jowtaali gonduɗi e njinngu. Jam wondu e mooɗon, onon hawtuɓe e Iisaa Almasiihu ɓeen fuu.	𞥑 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤼𞤫 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤮𞤴𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤑𞤢𞤴𞤦𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤵𞤴𞤫 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤤𞤯𞤫𞥅 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤁𞤵𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤮𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤳𞤵𞤬𞤵𞤲𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤫𞥅 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫. 𞤌𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫. 𞤆𞤢𞤯𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤵-𞤳𞤮'𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤮𞤲! 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤢𞤻𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤢-𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅𞤪𞤵 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢. 𞤑𞤢𞤦𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤵⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞤥 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤥𞤮 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞤩𞥆𞤭 𞤳𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤: 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮. 𞤑𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥! 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤤𞤢⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤲𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤭𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤯𞤭 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤔𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.
1 Tesaloniyankooɓe 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool, e Silas e Timote. Miɗen njowta kawrital goonɗinɓe gonngal Tesaloniiki kaɓɓiingal e Laamɗo Baaba meeɗen, e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Moƴƴere e jam wondu e mooɗon. Goonɗinal Tesaloniyankooɓe Miɗen njetta Laamɗo wakkati fuu saabe mooɗon on fuu. Min celataa miccitaade on e ley du'aawuuji amin. Miɗen miccoo on wakkati fuu yeeso Laamɗo Baaba meeɗen. Miɗen miccitoo golleeji ɗi ngollirɗon saabe goonɗinal, miɗen miccitoo tinnitaare mooɗon saabe njinngu, miɗen miccitoo munyal mooɗon saabe jikke mon e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Sakiraaɓe amin ɓe Laamɗo yiɗi, miɗen anndi Laamɗo suɓake on. Sabo ko min mbaajii on Kabaaru Lobbo ɗuum laataaki haala ɓola tan. Kabaaru oon wardii to mooɗon e baawɗe e Ruuhu Ceniiɗo. O wardii e tannyoral kiɓɓungal wo ɗum goonga. Oɗon anndi du, sabo on seediiɓe no min ngorrunoo hakkunde mooɗon. Ɗum fuu wo saabe mooɗon. On nyemmbitii min, on nyemmbitii Joomiraaɗo, sabo fay ko torraɗon torraaji mawɗi ɗuum, on njaɓɓake konngol Laamɗo. On njaɓɓorake ngol e seyo ngo Ruuhu Ceniiɗo hokkata. Hono nii on kollii goonɗinɓe wonɓe ley leyɗe Makedoniya e Akaya fuu no kaani worrude. Si goonga, on kumpitii konngol Joomiraaɗo ngool, on cankitii ngol, wanaa ley leyɗe Makedoniya e Akaya tan - goonɗinal mon Laamɗo nanaama e nokkuuje ɗeen fuu. Walaa ko min ɓeyda haala kabaaru mooɗon katin. Sabo wo goonɗinɓe ɓeen jaati kumpitata min no njaɓɓoriɗon min arande, no njoppirɗon tooruuji de ngartuɗon to Laamɗo faa ngollanon Laamɗo buurɗo, goongaajo oon. Oɗon keɗii Ɓiyum ƴuuroowo dow kammu. Oon woni Iisaa mo o ummintini hakkunde maayɓe, kisinoowo en e jukkungo waroowo oon.	𞥑 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤮𞤤𞤢 𞤼𞤢𞤲. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤌𞤲 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤼𞤢𞤲 - 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲.
1 Tesaloniyankooɓe 2 No Pool golliri ley Tesaloniiki Sakiraaɓe, oɗon anndi onon e ko'e mooɗon, ko min ngari to mooɗon ɗuum laataaki ɓolum. Fadde amin warude to mooɗon, min torraama, min kuyfinaama ley ngalluure Filipi. Ammaa oɗon anndi du, Laamɗo meeɗen hokkii min cuusal min mbaajoroo Kabaaru Lobbo oon semmbe, fay e ley haɓo manngo. Sabo waaju amin yowaaki dow majjere naa dow anniya bonɗo, ɗum wanaa hiila du. Ammaa Laamɗo yardake min faa halfini min Kabaaru Lobbo oon. Wo hono noon min mbaajortoo. Wanaa ko welata yimɓe min pilotoo. Ko welata Laamɗo kumpitiiɗo ɓerɗe amin oon min pilotoo. Hono no anndirɗon ni, abada min mbaajoraaki haalaaji belɗi, haalaaji amin du cuuɗaay eelgal . Laamɗo na seedii. Min pilaaki faa ɓiɓɓe-Aadama teddina min, wanaa onon, wanaa woɓɓe. Si goonga, miɗen mbaawnoo hollude on manngu amin saabe wo min nulaaɓe Almasiihu, ammaa min ngaɗaay noon. Min ngaɗii heese hakkunde mooɗon. Min kinnorake on hono no inna hinnortoo ɓiɓɓe muuɗum ni. Miɗen korsinnoo on sanne, wanaa Kabaaru Laamɗo Lobbo oon tan min njardii hokkude on. Miɗen njardii hokkude on fay yonkiiji amin du, sabo on laatake sakiraaɓe amin horsuɓe. Sakiraaɓe, nde min mbaajotonoo on Kabaaru Lobbo haala Laamɗo oon ndeen, oɗon miccoo min ngolliino sanne, faa min tampi. Min ngollii jemma e nyalooma fuu, taa min laatanoo fay gooto mooɗon donngal. Oɗon ceedanii min, Laamɗo du ina seedanii min, no min ngorri hakkunde mooɗon, onon goonɗinɓe. Miɗen cenii, miɗen ponnditii, min ngalaa feloore fuu. Oɗon anndi no min ngorrunoo hakkunde mooɗon, min ngolliranii gooto mooɗon fuu hono no baaba golliranta ɓiɓɓe muuɗum ni. Min mbaajake on, min cellinii ɓerɗe mon, min nyaagake on mbuuron nguurndam kawroojam e muuyɗe Laamɗo, nodduɗo on faa naaton laamu muuɗum e teddeengal muuɗum. Katin won ko saabanii min yettude Laamɗo wakkati fuu: nde nannoɗon konngol Laamɗo ngool e kunnduɗe amin ndeen, on njaɓɓoraaki ngol wo ngol konngol ɓii-Aadama. Ammaa on njaɓɓorake ngol wo ngol konngol Laamɗo. Wo kam jaati. Ingol golla e ley mooɗon, onon goonɗinɓe. Sakiraaɓe, on laatake hono kawrite goonɗinɓe Laamɗo gonɗe Yahuudiya kaɓɓiiɗe e Iisaa Almasiihu. Goonga, on munyii torraaji hono ɗi maɓɓe. On njarii bone e yimɓe lenyol mooɗon hono no kamɓe du ɓe njardi bone to Alhuudiya'en ni. Kam'en mbari Joomiraaɗo meeɗen Iisaa. Ɓe mbari annabaaɓe. Wooɗi, ɓe torrii min minen du. Iɓe ngolla ko welaa Laamɗo, wo ɓe wayɓe yimɓe fuu. Iɓe tinnii e haɗude min waajaade lenyi goɗɗi faa kisa. Wo hono nii ɓe kebbinirta hakkeeji maɓɓe wakkati fuu. Ammaa joonin jukkungo Laamɗo hewtake ɓe. No Pool muuyirnoo yeccoraade Tesaloniiki De minen kaa, sakiraaɓe, min ceedii e mooɗon wakkati seeɗa. De fay si en njiidataa e gite, ɓerɗe men ina ngondi. Min tinnake sanne faa min nji'a on katin. Miɗen njeewaa on faa sanne. Saabe majjum, min muuyiino warude to mooɗon. Miin Pool, mi filake kile keewɗe, ammaa Seyɗaani haɗii min. Moy woni jikke amin e seyo amin e kufune amin darja mo min mantortoo yeeso Joomiraaɗo men Iisaa nde wartowi? Wo onon jaati! Si goonga, onon ngoni teddeengal amin e seyo amin.	𞥑 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤊𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤩𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤑𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤦𞤫𞤤𞤯𞤭⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤫𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤 . 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅. 𞤃𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅: 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤋𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤦𞤮𞤲𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤫 𞤼𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢'𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤑𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤭𞤧𞤢. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤁𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤣𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤭𞤼𞤫⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤵𞤬𞤵𞤲𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭؟ 𞤏𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭! 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲.
1 Tesaloniyankooɓe 3 Ɗum waɗi nde min kunnginoo munyude ceedaagu meeɗen fu, min tawii heddaade ley ngalluure Ateena minen tan na samtani min. Min nulii sakiike amin Timote gollidoowo e Laamɗo sankitinde Kabaaru Lobbo haala Almasiihu oon. Min nulii mo faa o darna on e semmbe, o sellina ɓerɗe mon e ley goonɗinal mooɗon, faa taa fay gooto mooɗon dimmboroo sikki-sakka saabe torraaji ɗiin. Sabo oɗon anndi en fodanaaɓe ɗi. Si goonga, nde min ngondunoo e mooɗon ndeen, miɗen kaalanannoo on torraaji kewtooji en. Oɗon anndi wo noon ɗum laatorii du. Ndelle, mi waawaay munyude katin. Ɗum waɗi de nelumi Timote faa mi faama yalla oɗon tinnii e goonɗinal ngaal. Mi yiɗaano tawee jarribotooɗo oon jarribake on, de golle amin laatoo ɓolum. Ammaa joonin Timote ƴuurii to mooɗon, wartii to amin. O seynirii min kabaaru goonɗinal mon e njinngu mon. O haalanii min oɗon miccoroo min mbooɗirka wakkati fuu, oɗon njiɗi yi'ude min sanne, hono no minen du min njiɗiri yi'ude on ni. Sakiraaɓe, ko tawdeɗon e goonɗinal ɗuum, waaltinii ɓerɗe amin e ley ɓillaare amin e ley torra amin. Joonin min mbuurii katin sabo oɗon tabiti e Joomiraaɗo. Min mbaawaa yettude Laamɗo saabe mooɗon faa heƴa. Miɗen mbeltoroo seyo saabe mooɗon yeeso makko. Jemma e nyalooma miɗen nyaagoo Laamɗo e semmbe faa min nji'a on katin, faa min kiɓɓina ko nyaki e goonɗinal mon. No Pool du'aranii kawrital goonɗinɓe gonngal Tesaloniiki Wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa omtan min laawol faa min ngara to mooɗon. Joomiraaɗo ɓeydu njinngu hakkunde mooɗon, hebbina ngu faa njiɗon yimɓe fuu, hono no minen du, min njiɗiri on ni. O semmbinɗina on faa laatoɗon yimɓe ɓe ngalaa feloore, laatoɗon wonɓe ley senaare yeeso Laamɗo Baaba meeɗen wakkati Joomiraaɗo men Iisaa warti, kam e seniiɓe muuɗum fuu.	𞥑 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤺𞤵 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤥𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤮 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤭𞤥𞤦𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤭-𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫𞤲 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤭. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤫𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤭𞤦𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤭𞤦𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤌 𞤧𞤫𞤴𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤮𞤲. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤴𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤰𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞤳𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵'𞤢𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤮𞤥𞤼𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤌 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅.
1 Tesaloniyankooɓe 4 Haala nguurndam ɗam Laamɗo yiɗi Caggal ɗuum, sakiraaɓe, min njannginii on no kaanɗon worrude faa wela Laamɗo. Oɗon ngaɗa ɗum du. Miɗen nyaagoo on saabe Joomiraaɗo men Iisaa, tinnoɗon, ɓeydon semmbe. Sabo oɗon anndi jamirooje ɗe min kokki on ƴuuruɗe e Joomiraaɗo men Iisaa ɗeen. Laamɗo na muuyi mbuurdon e senaare, mboɗɗoɗon jeenu. Imo muuyi mono e mooɗon fuu reena ɓanndu muuɗum, ekitoo reenirde ndu laaɓal e teddeengal, wanaa e muuyɗe terɗe hono no heeferɓe ɓe anndaa Laamɗo ngaɗirta noon. Fay gooto taa naata suudu banndum, taa waɗa ɗum ko boni. Sabo Joomiraaɗo woni jomnitotooɗo kulle ɗeen fuu. Min kaalanii on ɗum, min cappanii on. Laamɗo noddiraay en faa tuunen, ammaa noddii en faa mbuurden senaare. Ndelle, caliiɗo ko haalaa joonin ɗuum fuu, wanaa neɗɗo salanii. Wo Laamɗo, kokkuɗo on Ruuhu muuɗum Ceniiɗo oon, o salanii. Walaa ko min mbinndana on dow njinngu hakkunde sakiraaɓe, sabo onon e ko'e mooɗon, Laamɗo anndinii on no njiɗundurton. Si goonga, oɗon ngaɗira noon e sakiraaɓe wonɓe ley leydi Makedoniya fuu. Ammaa sakiraaɓe, miɗen nyaagoo on, ɓeydiron ɗum yeeso. Tinnoɗon ngondon e jam. Mono fuu hayba golle muuɗum tan, wuura e semmbe ɓanndu mum, hono no min tindinirnoo on ni. Ndeen on ngorran yeeso yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen no haaniri, on tampinirtaa goɗɗo fay huunde. Haala gartol Joomiraaɗo Sakiraaɓe, min njiɗaa tawee on paamaay kabaaru maayɓe, min njiɗaa cunoroɗon hono no yimɓe ɓe ngalaa jikke ɓeen. Sini en ngoonɗinii Iisaa maayii de iirtii fu, ndelle en ngoonɗinii Laamɗo wartiran maayɓe goonɗinnooɓe ɓeen e makko. Miɗen kaalana on ko Joomiraaɗo wi'i: enen wuurɓe tawaaɓe e gartol Joomiraaɗo ɓeen, en artataako maayɓe ɓeen yaareede to makko. Sabo Joomiraaɗo e hoore muuɗum ƴuuran dow kammu, jippoo. Wakkati oon yamiroore ƴeewnete, hooreejo maleyka'en ƴeewnoto, buututal Joomiraaɗo fuufete. Ndeen maayɓe goonɗinnooɓe Almasiihu ɓeen artoto fuu ummitaade. Caggal ɗuum, enen wuurɓe heddinooɓe ɓeen, en fuu en ƴeentindinte e maɓɓe, njaarideɗen ley duule, faa kawren e Joomiraaɗo ley mbeeyu. Hono nii ngondirten e makko faa abada. Ndelle, mbaaltunduree ɓerɗe mon e haalaaji ɗi.	𞥑 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤫𞤤𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤫 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵. 𞤋𞤥𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤳𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤬𞤫𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤮𞤥𞤲𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤷𞤢𞤤𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤼𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤢𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤷𞤵𞤲𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞥅. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤮𞤼𞤮⹁ 𞤦𞤵𞥅𞤼𞤵𞤼𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅𞤬𞤫𞤼𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭𞤣𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤵𞥅𞤤𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤦𞤫𞥅𞤴𞤵. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭.
1 Tesaloniyankooɓe 5 Sakiraaɓe, walaa ko min mbinndana on haala jamaanuuji e wakkatiiji gartol Joomiraaɗo oon. Sabo onon e ko'e mon, oɗon anndi nyannde gartol Joomiraaɗo ndeen wardan hono no gujjo wardata ley jemma noon. Wakkati nde yimɓe miilata jam tan e ndeenaagu woodi, ndeen halkere ukkotoo e muɓɓen, hono no ŋatawere juhirta debereedu noon. Ɓe mbaawaa daɗude halkere ndeen fey. Ammaa sakiraaɓe, onon on ngalaa ley nimre faa nyalaande ndeen juha on hono no gujjo juhirta ni. On fuu wo on ɓiɓɓe annoora, wo on yimɓe nyalooma. En njeyaaka e jemma, en njeyaaka e nimre. Ndelle taa ɗaanoɗen hono no woɓɓe ni. Mbaalen hakkilde, nanngitoɗen. Ɗaanotooɓe ɓeen, wo jemma ɗaanotoo, sulotooɓe ɓeen du, wo jemma culotoo. Ammaa enen, wo en yimɓe nyalooma. Ndelle nanngitoɗen. Ɓornoɗen goonɗinal e njinngu, laatanoo en saaya ndeenaagu. Jikke heɓude kisindam du laatanoo en kufune ndeenaagu. Sabo Laamɗo fodanaaki en jukkungo muuɗum. Ko o fodanii en dey, keɓiren kisindam e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. O maayanii en faa mbuurden e makko, nde wo en wuurɓe, e nde wo en maayɓe. Ndelle mbaaltunduree ɓerɗe mon. Mono fuu walla banndum e yaade yeeso, hono no ngaɗirton ni. No kawrital goonɗinɓe haani worrude Sakiraaɓe, miɗen nyaagoo on, anndanon gollooɓe hakkunde mooɗon ɓeen. Iɓe ɗowa on e ley innde Joomiraaɗo, iɓe mbaajoo on. Teddinon ɓe faa sanne, njiɗiron ɓe saabe golle maɓɓe. Ngondon e jam hakkunde mooɗon. Miɗen nyaagoo on, sakiraaɓe, cappanon jaayɓe, mbaaltinon ɓerɗe hulɓe, mballon lokkaaɓe , tawdeɗon e munyal hakkunde yimɓe fuu. Tinnoɗon taa fay gooto yomnitoo ko boni dow ko boni. Wakkati fuu piloɗon waɗundurde ko wooɗi, ngaɗanon yimɓe fuu hono noon. Ceyoɗon wakkati fuu. Taa celon waɗude du'aare. Njetton Laamɗo no tawraɗon fuu. Ɗum woni ko Laamɗo muuyani on e kawtal mooɗon e Iisaa Almasiihu. Taa kaɗon Ruuhu Ceniiɗo gollude hakkunde mooɗon, taa koynon waaju annabaaɓe. Ammaa taykoɗon huunde fuu, nanngon ko wooɗi e muuɗum. Mboɗɗoɗon ko boni fuu. Baynundural Wo Laamɗo jom jam oon e hoore muuɗum senu on senaare hiɓɓunde. O reena ɓerɗe mon e yonkiiji mon e ɓalli mon fuu, faa laatoɗon yimɓe ɓe ngalaa feloore nyannde nde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu wartowi. Nodduɗo on oon wo koolniiɗo, o tabintinan ɗum du. Sakiraaɓe, miɗen ŋaaroo on du'aare. Njottinon sakiraaɓe ɓeen fuu jowtaali amin ceniiɗi. Miɗo yamira on saabe Joomiraaɗo, njannganon sakiraaɓe ɓeen fuu ɓataaki ki. Hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu wondu e mooɗon.	𞥑 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥕 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤶𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤢𞥄𞤺𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤵𞤳𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤽𞤢𞤼𞤢𞤱𞤫𞤪𞤫 𞤶𞤵𞤸𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤣𞤫𞤦𞤫𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤫𞤴. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤵𞤸𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮 𞤶𞤵𞤸𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤲𞤭. 𞤌𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢. 𞤉𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭. 𞤐'𞤄𞤢𞥄𞤤𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲. 𞤍𞤢𞥄𞤲𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤧𞤵𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤷𞤵𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲. 𞤇𞤮𞤪𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤢𞥄𞤺𞤵. 𞤔𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤳𞤵𞤬𞤵𞤲𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤢𞥄𞤺𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤮 𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤘𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫 ⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤮𞤥𞤲𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤕𞤫𞤴𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤴𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤄𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤶𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤲𞤵 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫. 𞤌 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭. 𞤐𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤔𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
1 Timote 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool. Mi laatake nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe yamiroore Laamɗo kisinoowo en e saabe Iisaa Almasiihu mo njowuɗen jikke dow muuɗum oon. Miɗo winndane aan Timote, ɓiyam goongaajo e ley goonɗinal. Laamɗo Baabiiwo e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu njurme, kokke moƴƴere e jam. Haala jannginooɓe fewre Timote, sey keddoɗaa wuro Efeesu hono no njamirmaami nde njahannoomi Makedoniya ndeen, faa kaɗaa woɓɓe jannginde ko hawtaay e waaju men. Sanaa ɓe cela fillitaade taali e limtude inɗe maamiraaɓe ɗe kantataako. Kulle ɗeen na ngadda jeddi tan, wanaa anniyaaji Laamɗo. Wo ley goonɗinal anndirɗen anniyaaji ɗiin. Ko waɗi mbi'umi njamiraa ɗum dey, wo faa njinngu laatoo - njinngu ƴuuroowu e ɓernde laaɓunde, nde feloore fuu walaa e muuɗum, kam e goonɗinal ngal waldaa e naafikaaku. Woɓɓe njoppii ɗum fuu, mbosii, de njokki haalaaji ɓoli. Iɓe njiɗi ndaardeede hono jannginooɓe Tawreeta Laamɗo, de ɓe paamataa ko ɓe kaalata, ɓe paamataa ko ɓe tilsinta. Eɗen anndi jamirooje Tawreeta ɗeen na mbooɗi si ngolliraama no njeyi gollireede. Paamen: jamirooje Laamɗo wanaa saabe fonnditiiɓe ngaɗiraa. Ɓe ɗe ngadiraa saabe muɓɓen dey, wo bonɓe e saliiɓe, yeddooɓe e luttuɓe. Ɗe ngaɗiraama saabe yawuɓe ko senii e yimɓe ɓe kulataa Laamɗo, saabe warooɓe saaraaɓe muɓɓen, e warooɓe woɓɓe e jeenooɓe e luuɗunkooɓe e soodooɓe yimɓe de cootta ɗum'en e fenooɓe e hunotooɓe fewre. Jamirooje ɗeen ngaɗiraama saabe huunde fuu ko luttunduri e tindinooje celluɗe. Tindinooje ɗeen ina kawra e Kabaaru Lobbo mo kalfinaami, ɓanginɗo teddeengal Laamɗo jom barkeeji oon. No Pool yettiri Joomiraaɗo Miɗo yetta Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu kokkuɗo kam semmbe faa mi gollana ɗum. Miɗo yetta ɗum ko hiisorii kam mi koolniiɗo, de watti kam e golle muuɗum. Arande miɗo mbonkotonoo ɗum, miɗo torra yimɓe muuɗum, miɗo huyfina ɗum. Ammaa mi heɓii yurmeende, sabo wo majjere e rafi goonɗinal ngaɗirmi ɗum. Moƴƴere Joomiraaɗo heewii kam sanne, hokki kam goonɗinal e njinngu taweteengu e Iisaa Almasiihu. Inan haala koolniika ka yimɓe kaani yardaade e ɓerɗe muɓɓen fuu: Iisaa Almasiihu warii ley adunaaru ndu faa hisina luttuɓe, de miin woni ɓurɗo fuu bonde e ley maɓɓe. Ammaa inan ko waɗi de Laamɗo yurmii kam, miin ɓurɗo bonde o: wo faa Iisaa Almasiihu holla kam munyal muuɗum kiɓɓungal, de ɗum laatoo maande faaminoore goonɗinooɓe mo de keɓa nguurndam nduumiiɗam. Laamɗo duumiiɗo jamaanuuji fuu, mo waylitataako, mo yi'ataake - Laamɗo gonɗo kam tan - teddeengal e darja woodan mo faa abada abadin! Aamiina. Ɓiyam Timote, inan tindinoore nde kalfinammaami, fotunde e haalaaji annabaaku cappiiɗi ma arande ɗiin: tuugoɗaa ɗi faa kaɓaa hono no sordaasi cuusuɗo haɓirta ni. Tiigoɗaa goonɗinal e ɓernde nde walaa feloore. Woɓɓe njoppii ɗum, de goonɗinal muɓɓen boni faa halki. Himene e Alesandere ina njeyaa e maɓɓe. Mi wattii ɓe e junngo Seyɗaani faa ɓe paama ɓe kaanaa mbonkaade Laamɗo.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤃𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤫 𞤢𞥄𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫⹁ 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤶𞤵𞤪𞤥𞤫⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫⹁ 𞤧𞤫𞤴 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤫 𞤤𞤭𞤥𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 - 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤮𞥅𞤱𞤵 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤬𞤭𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤧𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤼𞤢. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤆𞤢𞥄𞤥𞤫𞤲: 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄. 𞤇𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤩𞤫. 𞤍𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤢𞤱𞤵𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤵𞥅𞤯𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤫 𞤷𞤮𞥅𞤼𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤬𞤫𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫. 𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤫. 𞤚𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤭⹁ 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤳𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅: 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤮𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤦𞤮𞤲'𞤣𞤫 𞤮: 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤥𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 - 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲 - 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤭𞤲! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤇𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭⹁ 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲: 𞤼𞤵𞥅𞤺𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤩𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤲𞤭. 𞤚𞤭𞥅𞤺𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭. 𞤖𞤭𞤥𞤫𞤲𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
1 Timote 2 Haala du'aare Ndelle, inan ko artotoomi waajaade goonɗinɓe: ɓe ŋaaroo Laamɗo, ɓe ngaɗana yimɓe fuu du'aawuuji e nyaagundeeji e jettooje. Ndu'anoɗon kaanankooɓe e dawrooɓe du, faa mbuurden jam e hakkillo fukkiingo, tawee e ley kulol Laamɗo e needi ley huunde fuu. Ɗum na wooɗi, ina weli Laamɗo kisinoowo en, jiɗɗo yimɓe fuu kisa, keɓa anndude goonga. Sabo Laamɗo wo gooto. Curoowo hakkunde yimɓe e Laamɗo du wo gooto, oon woni Iisaa Almasiihu neɗɗo oon. Kam hokkiti hoore muuɗum faa rimɗina yimɓe fuu. Ley wakkati mo Laamɗo darnunoo, ɗum laatake seedaaku kolloowu Laamɗo na yiɗi yimɓe fuu kisa. Wo saabe kabaaru o Laamɗo waɗiri kam baajotooɗo e nulaaɗo faa mi faamina yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen goonɗinal e goonga. Goonga kaalammi, mi fenaay. Ndelle, miɗo muuyi ɗo worɓe kawriti faa ngaɗa du'aare fuu, ɓantira juuɗe muɓɓen ɓerɗe laaɓuɗe, tawee tikkere e kalala fuu walaa. No rewɓe kaaniri jokkirde Laamɗo Miɗo muuyi du, rewɓe nyaaƴira kaddule dagiiɗe, tawee e needi e yaage. Taa ɓe coɗoroo moorli e kaŋŋe naa kaaƴe dime, taa ɓe nyaaƴira kaddule tiiɗuɗe coggu. Ammaa ɓe nyaaƴira golleeji lobbi. Sabo ɗum woni ko hawrata e rewɓe wi'ooɓe ina kula Laamɗo. Debbo fuu nanngita hunnduko muuɗum, tawree ɗowtaare hiɓɓunde wakkati nde janngintee ndeen. Mi jaɓanaay debbo janngina naa ardoo gorko. Ko tilsi e muuɗum dey, heddoo e deƴƴinaare. Sabo Aadama artii Hawwaa tageede. Katin du wanaa Aadama Ibiliisa hiili, wo debbo oon hiilaa de lutti yamiroore Laamɗo. De e ɗum fuu, debbo ina hisinee e ɓeyngu, si ina heddii e goonɗinal e njinngu e senaare e yaage.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫: 𞤩𞤫 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤐'𞤁𞤵'𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤬𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤶𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤭𞤧𞤢⹁ 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤕𞤵𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤂𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤵𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤭𞤧𞤢. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤲𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄. 𞤐𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤭𞤪𞤢 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤣𞤢𞤺𞤭𞥅𞤯𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤺𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤷𞤮𞤯𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮𞥅𞤪𞤤𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤭𞤪𞤢 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤯𞤫 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤰𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤵𞤤𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤪𞤣𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮. 𞤑𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤖𞤢𞤱𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤺𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤩𞤫𞤴𞤲'𞤺𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤺𞤫.
1 Timote 3 No hooreeɓe kawrital goonɗinɓe kaani worrude Haala kaan ina hoolnii: jiɗuɗo laataade ardiiɗo kawrital goonɗinɓe fuu, joomum na muuyii gollal lobbal jaati. Ndelle, ina tilsi ardiiɗo oon laatoo neɗɗo mo walaa feloore, jom deekiiwo gooto, nanngitiiɗo, hakkilante, jom needi, jippinoowo weerɓe, baawɗo jannginde. Taa o laatoo jaroowo doro, naa kaɓeteeɗo. De o laatoo newiiɗo, jom heese. O wanaa pilotooɗo ceede. O laatoo kawjiiɗo koreeji makko faa wooɗi, ne'uɗo ɓiɓɓe makko faa ɓe ɗowtanii mo e ley teddeengal. Sabo si neɗɗo waawaay hawjaade koreeji muuɗum, noy hinnortoo kawrital goonɗinɓe Laamɗo ngaal? Haanaa du tuubuɗo keso laatoo ardiiɗo, faa taa joomum mawnina hoore mum, de jukkoree no Ibiliisa jukkortee ni. Ina tilsi katin wonɓe yaasin ɓeen ceedanoo mo ko wooɗi, taa innde makko gaccee, de o saama ley tuugol Ibiliisa. No gollanooɓe kawrital goonɗinɓe kaani worrude Gollanooɓe kawrital du, ina kaani taweede wo teddinteeɓe, ngalaa ɓerɗe ɗiɗi, nganaa haajaaɓe doro, nyaamataa riba. Ina haani ɓe kaybira goonga tedduɗo gonɗo e goonɗinal oon e ɓerɗe ɗe ngalaa pelooje. Aranel fuu, ɓe taykee yalla ɓe ngalaa feloore. Si tawii ɓe ngalaa feloore fu, ndeen iɓe mbaawi naatude e gollande kawrital. Hono noon rewɓe du tawree teddeengal. Taa ɓe laatoo mbonkotooɓe yimɓe, de ɓe laatoo nanngitiiɓe, hoolniiɓe e ley huunde fuu. Gollanoowo kawrital taa dewla ko ɓuri debbo gooto. Ina haani tawee wo kawjiiɗo ɓiɓɓe muuɗum e wuro mum faa wooɗi. Sabo si goonga, gollanɓe kawrital goonɗinɓe faa wooɗi ɓeen keɓan teddeengal, katin du keɓan hoolaare mawnde ley goonɗinal muɓɓen Iisaa Almasiihu. Haala sirri diina meeɗen Miɗo winndane haalaaji ɗi joonin, fay si miɗo yiɗi warude to maa ko ɓooyataa. Ndeen si mi heɓaay warude law fu, a faaman no kaanɗen worrude e ley suudu Laamɗo, laatiindu kawrital goonɗinɓe Laamɗo buurɗo. Kawrital ngaal woni bimmbeere tiigiinde goonga, wo ngal joƴƴinirde goonga. Sikke fuu walaa, sirri diina meeɗen oon ina luggi: O ɓangii ley ɓanndu ɓii-Aadama, o laamniraama ponnditiiɗo e baawɗe Ruuhu, maleyka'en nji'ii mo, o gooynaama ley lenyi, o goonɗinaama ley adunaaru, o ƴeentinaama, o naatowii teddeengal.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥓 𞤐𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅: 𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤶𞤮𞤥 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤶𞤮𞤥 𞤲𞤫𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤪𞤮⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤫𞤱𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫. 𞤌 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤌 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤶𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲𞤫'𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤱𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤؟ 𞤖𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤲𞤭. 𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤺𞤢𞤷𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤵𞥅𞤺𞤮𞤤 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢. 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤣𞤮𞤪𞤮⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤪𞤭𞤦𞤢. 𞤋𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤭𞤪𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤀𞤪𞤢𞤲𞤫𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤫𞥅 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤚𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤋𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤶𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤢𞤱 𞤬𞤵⹁ 𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤭𞤥𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤅𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤭: 𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤴𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤭⹁ 𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤.
1 Timote 4 Haala jannde majjinoore Ruuhu Ceniiɗo haalii faa laaɓi, wi'i ley cakitte jamaanuuji woɓɓe njoppan goonɗinal de ɗowtanoo ginnaaji majjinooji, e ko ginnaaji njannginta. Wo fenooɓe cankitirta jannde nde e naafikaaku muɓɓen. Ɓerɗe muɓɓen njoornaama, ɗe mbaylitataako, ɗe maatataa pelooje. Iɓe karmina dewle. Iɓe kaɗa yimɓe nyaamude kulle goɗɗe, tawee le, Laamɗo tagii kulle ɗeen faa goonɗinɓe annduɓe goonga ɓeen nyaama ɗe, de njetta Laamɗo saabe majje. Si goonga, ko Laamɗo tagi fuu na wooɗi. Walaa fuu ko haani yoppeede, si jaɓiraama e jettooje. Sabo konngol Laamɗo e du'aare ina cena ɗum. Haala laataade gollanoowo Iisaa lobbo Si a tindinii sakiraaɓe men kulle ɗeen, wo a gollanoowo Iisaa Almasiihu lobbo, sabo a wallirii yonki maa e haalaaji goonɗinal e tindinooje lobbe ɗe njokkuɗaa faa wooɗi ɗeen. Ammaa mboɗɗoɗaa haalaaji ɗi njaadaay e kulol Laamɗo, hono ɗi rewɓe nayeeɓe woɓɓe pillitotoo. Eltiraa hoore maa kulol Laamɗo. Eltude ɓanndu muuɗum ina nafa e kulle goɗɗe, ammaa kulol Laamɗo ina nafa e huunde fuu, sabo ina wondi e aadi nguurndam joonin e ngaroojam ɗaam fuu. Ɗum wo haala koolniika ka yimɓe kaani yardaade e ɓerɗe muɓɓen fuu. Saabe majjum eɗen ngolla, eɗen ndurwa, sabo eɗen njowi jikke meeɗen dow Laamɗo buurɗo, kisinoowo yimɓe fuu sakko goonɗinɓe ɗum. Njamiraa yimɓe haalaaji ɗi, njannginaa ɗi. Taa fay gooto yawe saabe njokollaaku maa. Ammaa laatanoɗaa goonɗinɓe alhaali lobbo e ley haala maa e nguurndam maa, ley njinngu maa e goonɗinal maa, e ley laaɓal maa. Fadde am warude, tinnoɗaa e janngande yimɓe Binndi ceniiɗi, mbaajoɗaa ɓe, paaminaa ɓe. Taa yeeba dokkal ƴuurungal e Ruuhu Ceniiɗo ngal keɓirɗaa haalaaji annabaaku, nde mawɓe njownoo juuɗe muɓɓen dow maaɗa ndeen. Tinnoɗaa e kulle ɗeen. Kokkaa hoore maa fuu e majje, faa yimɓe fuu nji'a no ɓeydortoɗaa yahude yeeso. Kakkilanaa hoore maa, kakkilanaa jannde maa ndeen. Keddodoɗaa e majjum fuu. Sabo si a waɗii noon fu, a hisinan hoore maa, a hisinan hettindantooɓe ma ɓeen du.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤣𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤼𞤢. 𞤏𞤮 𞤬𞤫𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤬𞤭𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤇𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤪𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤯𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤪𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤯𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤤𞤫⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤯𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤅𞤭 𞤢 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤯𞤭 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤉𞤤𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉𞤤𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤶𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤳𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤱𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤢𞤱𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤢𞥄. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄. 𞤊𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤩𞤫⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤦𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤲𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤼𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤑𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵.
1 Timote 5 Waajuuji Pool yaade to goonɗinɓe Iisaa Taa pelaa gorko mawɗo e semmbe, ammaa mbaajoroɗaa ɗum yaage hono wo bammaa ni. Jokolɓe du, mbaajoroɗaa ɗum'en hono wo sakiraaɓe maa. Mbaajoroɗaa rewɓe mawɓe hono wo inniraaɓe maa. Surbaaɓe du, mbaajoroɗaa ɗum'en hono wo sakiraaɓe maa rewɓe, tawee e ɓernde laaɓunde tal. Teddinaa rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, ɓe ngalaa tiigotooɓe. De si debbo mo gorum maayi ina jogii ɓiɓɓe naa taaniraaɓe, ko ɓuri fuu tilsude e ɓiɓɓe ɓeen, ɓe paaminee no Laamɗo huldetee faa ɓe mbarjitoo saaraaɓe maɓɓe mbarjaari lobbiri ndi mbarjinoo ɓe. Sabo ɗum woni ko welata Laamɗo. Debbo mo gorum maayi mo walaa tiigotooɗo ɗum mo waldaa e fay gooto, halfinii hoore muuɗum Laamɗo. Imo heddoo e du'aare jemma e nyalooma, imo ŋaaroo Laamɗo. Ammaa debbo mo gorum maayi, pilotooɗo mbelirka adunaaru tan, wo maayɗo fay si wuuri. Njamiraa ɓe, ɓe njokka tindinooje ɗe taa ɓe keɓa feloore. Mo hinnaaki jeydaaɓe muuɗum, sakko koreeji muuɗum, yeddii ko goonɗini. Imo ɓuri fay mo goonɗinaay oon bonde. Mo kaanɗaa winndude innde muuɗum e ley rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi haanuɓe walleede, sanaa tawa joomum ina ɓuri duuɓi capanɗe jeegom, tawee du gorko gooto dewlunoo ɗum. O anndiree golleeji lobbi hono ne'ude sukaaɓe, jippinde weerɓe, lootude koyɗe seniiɓe, wallude ɓilliiɓe, wooɗi du tinnaade e golleeji lobbi fuu. Ammaa haabuuɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen, taa winndu inɗe muɓɓen. Sabo si muuyooji maɓɓe ngartii e ɓaŋeede fu, ndeen kaa ɓe accan haɓɓagol maɓɓe e Almasiihu. Sariya Laamɗo doggan dow maɓɓe, sabo ɓe mbonnii aadi maɓɓe arandeeri ndiin. Katin du, iɓe mboowtina ko'e maɓɓe jaayre. Iɓe naata suudu ndu ɗo, ɓe mburtoo ɓe naata ndu to. De wanaa ɗuum tan, ammaa ɓe laatoto heewɓe haala du, haaltooɓe ko iidinta noppi. Iɓe kaala haalaaji ɗi ngalanaa ɓe. Ɗum waɗi de miɗo yiɗi haabuuɓe rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen ɓaŋee, ndima, kayba cuuɗi muɓɓen, taa ganyo oon heɓa laawol no bonnira inɗe meeɗen. Sabo fay joonin woɓɓe maɓɓe mbosake, ina njokki Seyɗaani. Debbo goonɗinɗo mo rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ngoni ley yimɓe muuɗum fu, sanaa walla ɗum'en, taa donngal ngaal tampina kawrital goonɗinɓe. Ndeen kawrital ngaal ina waawi wallude rewɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓe ngalaa tiigotooɓe ɓeen. Mawɓe kawrital goonɗinɓe dawrooɓe faa wooɗi ɓeen ina kaani teddineede teddeengal manngal, sakko tinniiɓe e waajaade e jannginde ɓeen. Sabo Binndi ɗiin mbi'ii: «Taa haɓɓu hunnduko ngaari wakkati ndi yaaɓata gawri faa sokkoo.» Ɗi mbi'i katin: «Golloowo ina haandi e njobdi muuɗum.» Taa njaɓaa mawɗo kawrital goonɗinɓe felee si wanaa dow seedaaku yimɓe ɗiɗo naa tato. Pelaa waɗooɓe hakke yeeso yimɓe fuu, faa laatanoo heddiiɓe ɓeen kulol. Miɗo gongine yeeso Laamɗo e yeeso Iisaa Almasiihu e maleyka'en ɓe o suɓii ɓeen, kaybaa jamirooje ɗe, tawee a heedantaa fay gooto, a ɓurdintaa yimɓe. Taa karoɗaa yowude juuɗe maa dow hoore fay gooto faa kalfinaa ɗum golle kawrital, taa kawtiraa hono nii e hakkeeji woɓɓe. Njogoroɗaa hoore maa laaɓal. Taa yaru ndiyam ɓolam tan, ammaa njaraa cabijam seeɗa saabe reedu maa e nyawuuji ummotooɗi e maaɗa wakkati fuu ɗiin. Hakkeeji woɓɓe ina nji'ee faa laaɓi gilla caraaka. De hakkeeji woɓɓe kaa, nji'ataake si wanaa faa neeɓa. Hono noon du, golleeji lobbi njiirete faa laaɓa tal. Fay ɗi nji'ataake law ɗiin du mbaawaa heddaade e suuraare.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥕 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤚𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤤𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤢𞥄𞤺𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤭. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄. 𞤐'𞤄𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤭𞤲𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄. 𞤅𞤵𞤪𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤤. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤐'𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤃𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤮𞤲'𞤣𞤫. 𞤃𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤵𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤺𞤮𞤥⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤣𞤵 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤣𞤫𞤱𞤤𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤫'𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤦𞤵𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤱𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤴𞤪𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤮. 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤭𞥅𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤦𞤵𞥅𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤽𞤫𞥅⹁ 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤻𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲𞤮 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤭𞤲𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤧𞤢𞤳𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤵 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤩𞤢𞤼𞤢 𞤺𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅.» 𞤍𞤭 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: «𞤘𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤦𞤣𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.» 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤤𞤫𞥅 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮. 𞤆𞤫𞤤𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤔𞤮𞤺𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤. 𞤚𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤩𞤮𞤤𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤦𞤭𞤶𞤢𞤥 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤵𞤥𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭'𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤷𞤢𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤁𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤫𞥅𞤩𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤫𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢 𞤼𞤢𞤤. 𞤊𞤢𞤴 𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤤𞤢𞤱 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤪𞤢𞥄𞤪𞤫.
1 Timote 6 Goonɗinɓe wonɓe e maccungaaku fuu, ndaara joomiraaɓe muɓɓen wo fotuɓe e teddeengal kiɓɓungal, taa innde Laamɗo e tindinooje diina fuu mbonkee. Jogiiɓe joomiiwo goonɗinɗo fuu, taa njawa mo saabe wo o sakiike. Ammaa ɓe ɓeyda ngollande mo e tinnaare, sabo keɓoowo nafaa oon wo goonɗinɗo, wo korsuɗo. Paaminaa kulle ɗeen, mbaajoɗaa ɗe. Haala jannde fewreere e muuyugol jawdi Si goɗɗo ina waajoo ko hawraay e jannde men ndeen, de salii haala Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu celluka kawrooha e kulol Laamɗo fu, oon wo mawninkiniiɗo mo anndaa fay huunde. Wo o cuunaaɗo kalala dow jannde diina, jiɗɗo jeddi tan. Ɗuum fuu ina wadda haasidaaku e kalala e mbonka e sikkitaare bonnde. Iɗum wadda dukooji ɗi ngalaa keerol hakkunde yimɓe ɓe hakkillooji bonɗi. Yimɓe ɓeen ngaldaa e goonga. Iɓe cikka kulol Laamɗo ina hokka jawdi. Goonga, kulol Laamɗo wo jawdi mawndi, si neɗɗo hennyitorake ko jogii. Goonga ni, fay huunde en ngardaay e adunaaru ndu. En mbaawaa dillidinde e fay huunde du. Ndelle, si en keɓii nyaamdu e koltal tan, ɗum heƴan en. Ammaa yiɗuɓe jawdi sanne ɓeen jarribete. Ɓe caaman e ley tuugol, e ley muuyɗe keewɗe laaliiɗe majjinooje, joolooje yimɓe e ley halkere mawnde. Sabo yidde jawdi woni ɗaɗol bonandaaji fuu. Ko woɓɓe pooɗanii jawdi ɗuum majjinii ɗum'en laawol goonɗinal, ngaddanii ko'e muɓɓen torraaji keewɗi. Haala haybude ko yamiraa Aan neɗɗo Laamɗo kaa, doggu, mboɗɗoɗaa kulle ɗeen. Piloɗaa fonnditaare e kulol Laamɗo e goonɗinal e njinngu e munyal e leeƴinkinaare. Ndurwaa ley durwo nafoowo, ndaraniingo goonɗinal ngoon. Tiigoɗaa nguurndam nduumiiɗam ɗam noddiraɗaa. Wo saabe majjam du ceedaniɗaa Almasiihu no wooɗiri yeeso yimɓe heewɓe. Yeeso Laamɗo buurnoowo huunde fuu, e yeeso Iisaa Almasiihu ceediiɗo no wooɗiri yeeso Pontiyu Pilaatu oon, miɗo yamire: tinnoɗaa e ko njamiraɗaa ɗuum tawa tuundi e feloore fuu walaa, faa nyannde nde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu ɓangata. O ɓangowan ley wakkati mo Laamɗo darni. Oon woni Jom barke, kam tan laamu woodani. Wo kaananke kaanankooɓe, Joomiraaɗo joomiraaɓe. Kam tan woni keddotooɗo, gonɗo ley annoora mo fay gooto waawaa ɓadaade. Neɗɗo fay gooto yi'aay ɗum, waawaa yi'ude ɗum du. Teddeengal e baawɗe duumiiɗe ngoodan mo. Aamiina. Baynundural Njamiraa joomiraaɓe jawdi e adunaaru ndu taa mawninkinoo, taa njowa jikke muɓɓen e jawdi ndi hoolnaaki. Ammaa ɓe njowa jikke maɓɓe e Laamɗo kokkoowo en huunde fuu faa heewa faa ceyoroɗen ɗum. Sey ɓe ngolla ko wooɗi, ɓe keewa golleeji lobbi no jawdi maɓɓe heewiri noon. Ɓe laatoo moƴƴuɓe, yardiiɓe wallirde woɓɓe e jawdi maɓɓe. Noon ɓe ndesiranta ko'e maɓɓe jawdi ko waroyta, faa ɓe keɓa nguurndam goongalajam ɗaam. Timote, tinnoɗaa e ko kalfinaɗaa ɗuum. Mboɗɗoɗaa haalaaji ɓoli luttuɗi kulol Laamɗo, kam e miilooji bi'eteeɗi wo anndal de nganaa. Woɓɓe na mbiitoo wo jom'en anndal ngaal, faa njoppi goonɗinal. Hinney Laamɗo wondu e mooɗon.	𞥑 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥖 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤱𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤫𞥅. 𞤔𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤱𞤢 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤮 𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮. 𞤆𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤳𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤏𞤮 𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢⹁ 𞤶𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤲. 𞤍𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢 𞤫 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫. 𞤋𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤣𞤵𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤋𞤩𞤫 𞤷𞤭𞤳𞥆𞤢 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤸𞤫𞤻𞥆𞤭𞤼𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤉𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭𞤣𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤫 𞤳𞤮𞤤𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤰𞤢𞤲 𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤭𞤦𞤫𞤼𞤫. 𞤇𞤫 𞤷𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤵𞥅𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤴𞤭𞤣𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤢𞤯𞤮𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤀𞥄𞤲 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤆𞤭𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤵𞤪𞤱𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤵𞤪𞤱𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤭𞥅𞤺𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞤯𞤢𞥄. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫. 𞤒𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤆𞤮𞤲𞤼𞤭𞤴𞤵 𞤆𞤭𞤤𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤫: 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤼𞤢. 𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤔𞤮𞤥 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤑𞤢𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮. 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤐'𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤫𞤴 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤲𞤮 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤶𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥. 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤄𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤭 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
2 Korintunkooɓe 10 No Pool jaaborii feluɓe ɗum Miin Pool, bi'eteeɗo wo lokkaajo si miɗo woni hakkunde mooɗon de wo cuusuɗo si na woɗɗii on oon, miɗo waajoroo on heese e moƴƴuki Almasiihu, miɗo nyaagoo on: taa ngaɗee faa mi suusa hollude on semmbe nde ngarumi to mooɗon. Sabo miɗo heɗii faa mi holla woɓɓe semmbe am, wi'ooɓe miɗen ngollana muuyɗe tomottaaku ɓeen. Goonga, min ɓiɓɓe-Aadama tan, ammaa no min kaɓirtee ni wanaa no ɓiɓɓe-Aadama kaɓirtee. Sabo kaɓitirɗe ɗe min kaɓirtee ɗeen nganaa ɗe ɓii-Aadama. Ɓaawɗe majje wo to Laamɗo ƴuuri faa ɗe kalka nokkuuje cemmbiɗinɗe. Wo nii min kalkirta miilooji bonɗi, miɗen keɓa jaalorgal dow mawnitaare fuu haɗoore yimɓe anndude Laamɗo. Wooɗi du, miɗen nannga miilooji muɓɓen fuu, miɗen njaara ɗi faa ɗi ɗowtanoo Almasiihu. Si ɗowtaare mooɗon hiɓɓii fu, miɗen cegilanii jukkaade neɗɗo fuu mo ɗowtaaki. Ndaaree kulle ɗeen no ngorri ni – si goɗɗo mooɗon hiisake hoorem wo neɗɗo Almasiihu fu, inan ko haani miccitaade: no Almasiihu jeyri ɗum fu, noon du o jeyri min, minen du. Fay si mantoriimi baawɗe am faa faltii seeɗa, ɗum semtintaa kam. Joomiraaɗo meeɗen Iisaa hokkii min baawɗe ɗe faa min cemmbinɗina goonɗinal mon, wanaa faa min kalka ngal. Mi yiɗaa miiloɗon hono miɗo filoo hulɓinde on e ɓataakiiji am. Sabo ina wi'ee ɓataakiiji am ɗiin ina nyaaɗi, ina njogii semmbe, ammaa si miɗo woni hakkunde mooɗon, miɗo lokkiɗi, haala am ina yawnii. Neɗɗo fuu bi'oowo hono noon, faama ko min mbinndata si miɗen mboɗɗi on fu, ɗuum min ngollata si miɗen ngondi e mooɗon du. Min cuusaa fonndude ko'e amin e jinnganooɓe ko'e muɓɓen ɓeen. Min nanndaa e maɓɓe du. Kamɓe, iɓe ponnda ko'e maɓɓe e ponndirgal maɓɓe. Ko ɓe nanndinta ko'e maɓɓe e maɓɓe tan ɗuum, ina holla ɓe ngalaa hakkillo. Minen kaa, min mantataako faa faltoo keerol. Miɗen kaaɗa keerol gollal ngal Laamɗo halfini min ngaal, de onon du ley maggal ngonɗon. Ko min njottotoo to mooɗon ɗuum, min paltataako keerol golle amin. Sabo si goonga, wo minen artii waddude to mooɗon Kabaaru Almasiihu Lobbo oon. Min mantortaako golle woɓɓe ɗe ngalanaa min. Ammaa ko goonɗinal mooɗon ɓeydotoo ɗuum, miɗen njikka golle amin ɓeydorto noon hakkunde mooɗon faa heewa, tawee min paltaaki ko Laamɗo halfini min. Nii waɗata de min keɓa no min mbaajoroo Kabaaru Lobbo e nokkuuje gonɗe caggal mooɗon, min kaajaaka mantoraade golleeji ɗi woɓɓe ngaɗi ley gese muɓɓen. Ina winndaa: «Mantotooɗo fuu, mantoroo ko Joomiraaɗo golli.» Sabo wanaa jinnganoowo hoore muuɗum woni jaɓaaɗo, ammaa jaɓaaɗo woni mo Joomiraaɗo jinngani.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥐 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤫𞤤𞤵𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤭 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲: 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤼𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤫 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤇𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤢 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤯𞤭𞤲𞤯𞤫. 𞤏𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤯𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤭 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤭 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤲𞤭 – 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫: 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤶𞤫𞤴𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤪𞤭 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤫 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞥅 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤱𞤲𞤭𞥅. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤭'𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤃𞤭𞤲 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤳𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲. 𞤐𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤫𞤧𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤃𞤢𞤲𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭.» 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲𞤭.
2 Korintunkooɓe 11 No Pool feliri nulaaɓe fewreeɓe Joonin kaa miɗo yiɗi munyanon kam faa mi haalda e mooɗon puuyndam seeɗa. Si goonga, munyanee kam. Miɗo joganii on kiram ƴuuruɗam to Laamɗo, sabo mi haɓɓii dewgal mooɗon e gorko gooto, ɗum woni Almasiihu. Miɗo yiɗi yaarude on to makko hono surbaajo laaɓuɗo. Ammaa miɗo hula taa hakkillooji mooɗon mbonnee, nanndon e Hawwaa mo mboddi ƴoƴundi hiili oon, de celon jokkude Almasiihu e laaɓal e ɓernde wootere. Miɗo hula ɗum, sabo si goɗɗo warii, waajake on Iisaa goɗɗo mo waldaa e mo min mbaajii on oon, oɗon njaɓana ɗum law. Si on keɓii ruuhu goɗɗo naa kabaaru lobbo mo waldaa e mo keɓunoɗon e amin oon, oɗon njaɓana ɗum du. De miɗo miiloo nulaaɓe mooɗon haliiɓe ɓeen, walaa fuu ko ɓurdi kam. Ina waawi tawa mi wanaa baawɗo haala, ammaa mi wanaa baasuɗo anndal. Wakkati fuu min kollii on ɗum faa laaɓi e ley huunde fuu. Mi haalanii on Kabaaru Laamɗo Lobbo ɓolum. Mi leeƴinii hoore am saabe teddinde on. Yalla mi woofii e ley majjum naa? Mi jaɓii ko mbuurdammi e kawrite goonɗinɓe goɗɗe. Mi teetirii ɗe ni, faa mi gollana on. Nde ngonnoomi to mooɗon tawi miɗo woodi haaju ndeen, mi yowaaki e dow fay gooto mooɗon. Sabo sakiraaɓe ƴuuruɓe Makedoniya ɓeen ngaddanii kam ko nyakannoo kam ɗuum. Mi jogake hoore am taa mi laatanoo on donngal. Noon worri faa hannden du. Wo goonga Almasiihu gonɗo e am oon kaalanammi on: ley leydi Akaya fuu fay gooto waawaa haɗude kam mantoraade ko mi laatanaaki on donngal ɗuum. Yalla miɗo haalira noon sabo mi yiɗaa on naa? Laamɗo ina anndi miɗo yiɗi on! Ko ngaɗammi ɗuum, mi heddoto e waɗude ɗum, faa mi haɗa mantortooɓe wo nulaaɓe ɓeen laawol wi'ude iɓe ngollira hono amin. Ɓeen wo nulaaɓe fewreeɓe, wo gollooɓe jambotooɓe, iɓe nanndina ko'e maɓɓe hono wo ɓe nulaaɓe Almasiihu. Ɗum haaynaaki, sabo fay Seyɗaani ina nanndina hoore mum hono wo maleyka jom annoora. Ndelle haaynaaki du si gollanooɓe Seyɗaani ina nanndina ko'e muɓɓen hono wo gollanooɓe fonnditaare. Ammaa jukkungo maɓɓe fotan e golle maɓɓe. Haala torraaji kewtiiɗi Pool Miɗo wi'a on katin: taa fay gooto mooɗon nanngira kam puuyɗo. Ammaa fay si oɗon tiigorii kam puuyɗo du, njaɓon kam faa miin du mi mantoo seeɗa. Ko mantortoomi ɗuum, wanaa hono Joomiraaɗo muuyi mi haalira noon. Iɗum nanndi hono puuyndam ni, de na yaada e tannyoral miɗo woodi goonga. Heewɓe ina mantoroo kulle adunaaru. Wooɗi, miin du, miɗo waawi mantoraade noon. Oɗon tiigorii ko'e mon wo on jom'en hakkillo. Hasii hakkillo mon saabii de munyanɗon fuuyɓe ɓeen hono iɓe mbeli on! Goonga, oɗon munyana nulaaɓe fewreeɓe ɓeen maccinɗina on, nyaama jawdi mooɗon, njana on, pamɗina on, peenya on. Miɗo semta wi'ude on minen kaa min ngalaa semmbe waɗude hono noon. Tawi le, si goɗɗo suusii mantoraade huunde fu, miin du miɗo suusi mantoraade ɗum. De ɗum wo puuyndam kaaldammi ni. Si ɓe Alhuudiyankooɓe, miin du mi Alhuudiyanke. Si ɓe Israa'iilankooɓe, miin du mi Israa'iilanke. Si ɓe ƴuwdi Ibrahiima, miin du mi ƴuwdi Ibrahiima. Si ɓe gollanooɓe Almasiihu, miin ɓuri ɓe fuu laataade ɗum – ina haani mi haaldira rafi semteende, hono wo mi kaaŋaaɗo ni! Miin ɓuri ɓe golleeji keewɗi, ɓuri ɓe ommbeede ley kasu, ɓuri ɓe fiyeede. Wakkati fuu, miɗo nesa maayde. Kile joy Alhuudiyankooɓe ina piya kam, kilol fuu dorri capanɗe tati e jeenay. Kile tati Romankooɓe ina piya kam cabbi. Mi faɗɗaama kaaƴe nde wootere. Kile tati laanaaji njoolodii e am ley maayo manngo. Wakkati gomma mi royii jemma e nyalooma ley maayo. Miɗo woni e laawol wakkati fuu. Miɗo farritoo e gooruuji e yanooɓe, miɗo farritoo e lenyol am e lenyi goɗɗi, miɗo farritoo e ley galluuje e ley ladde, miɗo farritoo ley maayo e ley sakiraaɓe fewreeɓe. Mi gollii sanne, faa mi tampii. Jemmaaji keewɗi mi ɗaanataako. Wakkatiiji keewɗi miɗo yolbi, miɗo ɗomɗi, miɗo suumoo, miɗo jaangee, miɗo holi. Mi limtataa ko heddii ɗuum si wanaa huunde wootere: nyannde fuu kabaaru kawrite goonɗinɓe fuu ina teddi e am, ina kaɓɓi kam hoore. Si goɗɗo lokkiɗii fu, miin du miɗo maata lokkaaku muuɗum. Si goɗɗo fergake du, ina naawa yonki am. Si ina tilsi mi mantoo fu, wo ko hollata lokkaaku am mantortoomi. Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Iisaa Joomiraaɗo meeɗen faa abada. Kam anndi mi fenaay. Nde ngonnoomi Damas ndeen, kaananke bi'eteeɗo Aretas ina joginoo goforneer gomma. Goforneer oon joƴƴini yimɓe faa kayba ngalluure ndeen faa nannga kam. Ammaa tummbaami e ley hanndeere, mburtiniraami feneetere kokuwol piiliingol ngalluure ndeen, de njippinaami yaasin mayre. Noon kisirmi e junngo goforneer oon.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥑 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤫𞤤𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤣𞤫𞤱𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤧𞤵𞤪𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤖𞤢𞤱𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤰𞤮𞤰𞤵𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞤱. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤃𞤭 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤬𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫. 𞤃𞤭 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤫 𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞤳𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤃𞤭 𞤶𞤮𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤏𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲: 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤮𞤲! 𞤑𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤯𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤶𞤮𞤥 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤵 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤮𞤼𞤢𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤑𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤋𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤖𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤭 𞤮𞤲! 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤢 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤨𞤢𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤨𞤫𞥅𞤻𞤢 𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤤𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤭𞥅 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 – 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤭! 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤮𞤥𞤦𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤭𞤴𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤑𞤭𞤤𞤫 𞤶𞤮𞤴 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤭𞤤𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤢𞤴. 𞤑𞤭𞤤𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤷𞤢𞤦𞥆𞤭. 𞤃𞤭 𞤬𞤢𞤯𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤑𞤭𞤤𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤤𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤪𞤮𞤴𞤭𞥅 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤪𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤴𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤪𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤪𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤢𞤪𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫. 𞤃𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞥅. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤥𞤭 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤯𞤮𞤥𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤥𞤮𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞤭. 𞤃𞤭 𞤤𞤭𞤥𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫: 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤢 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥. 𞤅𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭. 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤑𞤢𞤥 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤲𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤪𞤫𞤼𞤢𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢. 𞤘𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤳𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤵𞤥𞤦𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤲𞤫𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤳𞤮𞤳𞤵𞤱𞤮𞤤 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲.
2 Korintunkooɓe 12 Haala ko ɓangani Pool ley holleede Ina tilsi mi mantoo fay si nafataa faa'e. Ɗum e taweede fuu, mi haalan ko ɓangani kam, e ko Joomiraaɗo holli kam ɗuum. Ina foti duuɓi sappo e nay, gorko gooto mo anndumi, kawtuɗo e Almasiihu, ƴeentii faa dow kammu tataɓu. Mi anndaa yalla ɓanndu makko du ƴeentinaama naa ƴeentinaaka. Laamɗo ni anndi. Miɗo anndi gorko oon nannaama aljanna. Jonkaa yalla imo heddorii ɓanndu makko nduun naa o heddoraaki ndu? Mi anndaa, Laamɗo ni anndi. To aljanna toon o nani haala ɓurka hakkillo, ka ɓii-Aadama fotaa haaltude. Kanko mantortoomi, mi mantortaako hoore am si wanaa ko hollata lokkaaku am. Fay si mi muuyiino mantaade, mi wanaa puuyɗo, sabo goonga kaalammi. Ammaa mi waɗataa noon, taa yimɓe miiloo miɗo ɓuri ko nji'i e am naa ko naniri kam. Ko kollaami ɗuum ina ɓuri hakkillo. De taa mi mana hoore am e majjum, ko nanndi hono gi'al wattaama ley terɗe am. Ɗum laatanake kam nelaaɗo Seyɗaani, ina fiya kam faa taa mi mawnitoo. Kile tati miɗo ŋaaroo Joomiraaɗo ittana kam ɗum, ammaa o wi'i kam: «Hinney am oon heƴii ma, sabo baawɗe am wo ley lokkaaku kiɓɓirta.» Ndelle na weli kam mantoraade lokkaaku am, faa baawɗe Almasiihu ɗeen ngonda e am. Ɗum waɗi de miɗo seyoroo lokkaaku e jennooje e saƴƴaaji e torraaji e ɓillaare fuu saabe Almasiihu. Sabo nde lokkiɗimmi fuu, wo ndeen ngoodumi semmbe. No Korintunkooɓe kaɓɓiri Pool hoore Jonle, mi laatake hono puuyɗo, ko mantoriimi noon, de wo onon ndunƴi kam haaldude hono ni. Oɗon kaannoo jinngande kam, sabo fay si mi wanaa fay huunde du, nulaaɓe mooɗon haliiɓe ɓeen ɓurdaay kam fay seeɗa. Nde ngonnoomi to mooɗon ndeen, mi gollii maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji e golleeji ɗi baawɗe. Mi gollirii ɗum haddi munyal fuu. Wooɗi, maandeeji ɗiin fuu na kolla mi nulaaɗo. Ɗume ngaɗanmi kawrite goonɗinɓe Iisaa goɗɗe ɗeen ko mi waɗanaay on, si wanaa ko mi yowaaki dow mooɗon ɗuum? Njaafanee kam gacce ɗeen! Joonin, mi segilake faa mi wara to mooɗon nde tataɓerde. Ndeen du mi yowataako e mooɗon, sabo wanaa jawdi mooɗon pilotoomi, wo onon e ko'e mooɗon pilotoomi. Sabo wanaa ɓiɓɓe kaani filanaade saaraaɓe muɓɓen jawdi, wo saaraaɓe kaani filanaade ɓiɓɓe muɓɓen jawdi. Miin le, mi seyorto hokkude on ko njogiimi fuu, fay si wo hoore am du, faa mi walla on. Si mi ɓeydii yiɗude on fu, yalla on ɓuytoto yiɗude kam naa? Ndelle na laaɓani en, mi yowaakino dow mooɗon. Kaa e noon fu, hasii goɗɗo wi'an mi jom ƴoyre, mi heɓirii on hiila. Yalla fay gooto hakkunde nelaaɓe am ɓe nelumi ɓeen nyaamii jawdi mooɗon naa? Mi nyaagake Tiitu yaha to mooɗon, de nelidinmi ɗum e sakiike meeɗen goɗɗo du. Yalla Tiitu nyaamii jawdi mooɗon naa? Miin e Tiitu, miɗen kawti miilo wooto e laawol gootol. Yalla oɗon miiloo ko ɓooyi wo min laaɓinooɓe ko'e amin yeeso mooɗon naa? Wanaa noon. Wo yeeso Laamɗo ley kawtal amin e Almasiihu min kaaldata. Sakiraaɓe horsuɓe, ko min ngaɗata fu, wo faa semmbinɗina on. Si mi warii to mooɗon fu, miɗo hula taa mi tawra on no mi muuyraay, onon du tawron kam no on muuyraay. Miɗo hula taa mi tawda on e kalala e kiram mbonɗam e tikkere e yidde hoorem tan e nyiŋundural e nyoore e mawninkinaare e muurtere. Si mi wartii to mooɗon fu, miɗo hula taa Laamɗo leeƴina kam hakkunde mooɗon, mi mettee saabe heewɓe luttunooɓe ɓe tuubaay e golleeji muɓɓen tuunɗi e fijirde muɓɓen e rafi semto muɓɓen.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄'𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤋𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤲𞤢𞤴⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤵. 𞤃𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤢𞤤𞤶𞤢𞤲𞥆𞤢. 𞤔𞤮𞤲𞤳𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲'𞤣𞤵؟ 𞤃𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭. 𞤚𞤮 𞤢𞤤𞤶𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤳𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤬𞤮𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤼𞤵𞤣𞤫. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤫 𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤑𞤮 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤁𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤺𞤭'𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤫𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤮𞥅. 𞤑𞤭𞤤𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤰𞤭𞥅 𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤢 𞤫 𞤢𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤶𞤫𞤲𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤫 𞤧𞤢𞤰𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭𞤥𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤐𞤮 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤔𞤮𞤲𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤰𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤃𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥؟ 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤢𞤷𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲! 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤫𞤪𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤩𞤵𞤴𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭𞤲𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞥄 𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤢𞤲 𞤥𞤭 𞤶𞤮𞤥 𞤰𞤮𞤴𞤪𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤭𞤣𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤵. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤮 𞤮𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤣𞥆𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤫 𞤻𞤭𞤽𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤫 𞤻𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤪𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.
2 Korintunkooɓe 13 Baynundural Miɗo wara to mooɗon joonin nde tataɓerde. Si mi warii fu, sey «haala fuu daroo dow seedaaku yimɓe ɗiɗo naa tato» hono no winndiraa ni. Mi haalaniino luttunooɓe nde ngonnoomi to mooɗon ɗiɗaɓerde ndeen, joonin du ko mi walaa to mooɗon ɗuum, inan ko kollanmi ɓe katin kamɓe e heddiiɓe ɓeen fuu: si mi wartii fu, mi yurmataako fay gooto. Noon kolliranmi on baawɗe ɗe piliɗon, sabo oɗon njiɗi heɓude tannyoral yalla Almasiihu kam haalirta hunnduko am. Almasiihu lokkiɗaay ley mooɗon, ammaa ina golla hakkunde mooɗon e semmbe. Goonga du, o tontiraama e leggal palaangal e ley lokkaaku makko, ammaa imo wuurdi baawɗe Laamɗo. E ley kawtal amin e makko, minen du min lokkaaɓe, ammaa min kollan on, miɗen mbuurda e makko e dow baawɗe Laamɗo. Wo onon e ko'e mooɗon njeyi taykaade ko'e mon faa ndaaron yalla oɗon ngondi e goonɗinal. Onon njeyi ndaartindaade ko'e mon. Si on tawaay Iisaa Almasiihu ina woni e mooɗon fu, on potaay ley ko ndaartindiɗon ɗuum. Ammaa miɗo hoolii on paaman min potii, minen kaa. Miɗen ŋaaroo Laamɗo taa ngaɗon fay huunde ko boni, de wanaa faa holla miɗen ngoni e goonga, ammaa faa ngollon ko moƴƴi, fay si miɗen ndaardee hono min potaay. Sabo min ngalaa baawɗe faa min kaɗa goonga, ammaa faa min ndaranoo ɗum. Fay si min lokkiɗi de tawi onon kaa oɗon njogii semmbe, miɗen ceyii e majjum. Wo ɗuum min nyaagotoo Laamɗo du, faa laatoɗon hiɓɓuɓe. Saabe ɗum, miɗo winndana on ɗum gilla mi waraay tafon, faa si mi warii to mooɗon fu, taa mi bonnana on e ley baawɗe ɗe Joomiraaɗo hokki kam ɗeen. Laamɗo hokkii kam baawɗe ɗeen faa semmbinɗina on, wanaa faa bonnana on. Wooɗi, ko cakitotoomi wi'ude sakiraaɓe, ceyoɗon. Kegintinee nguurndam mon faa wooɗa, njaɓee waajeede, njogee miilo wooto, mbuuree e jam. Ndeen, Laamɗo jom njinngu e jam wondan e mooɗon. Njowtunduron jowtaali ceniiɗi. Seniiɓe fuu ina njowta on. Hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu e njinngu Laamɗo e kawtal Ruuhu Ceniiɗo ngona e mooɗon, on fuu.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑𞥓 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤫𞤪𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤫𞤴 «𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤼𞤮» 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭. 𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤫𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅: 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤭𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤢𞤥. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤣𞤵⹁ 𞤮 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤮𞤲 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤯𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤳𞥆𞤭𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤫𞤺𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤫𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤫𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤅𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
2 Korintunkooɓe 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool e sakiike meeɗen Timote. Miin Pool, mi nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe muuyɗe Laamɗo. Miɗen njowta kawrital Laamɗo gonngal Korintu e seniiɓe wonɓe leydi Akaya fuu. Wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kokku on moƴƴere e jam. No Pool yettiri Laamɗo Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Oon woni Baabiiwo jom yurmeende, Laamɗo cellinoowo ɓerɗe e dow huunde fuu. Imo sellina ɓerɗe men e ley torraaji men fuu, faa enen du, mbaawen sellinde ɓerɗe wonɓe e sii torraaji fuu no o sellinirta ɓerɗe men ni. Sabo no keɓirɗen torraaji saabe Almasiihu faa keewi, noon du Almasiihu sellinirta ɓerɗe meeɗen faa heewa. Nde min torraa fuu, wo faa ɓerɗe mooɗon cellinee, wooɗi du faa kisineɗon. Nde ɓerɗe amin cellinaa du, wo faa ɓerɗe mooɗon peewa, de keɓon munyal munyude sii torraaji ɗi min torretee minen e ko'e amin ɗiin. Jikke amin e mooɗon ina selli, sabo miɗen anndi ko kawtuɗon e amin torraaji ɗuum, oɗon kawti e amin sellineede ɓerɗe du. Si goonga sakiraaɓe, min njiɗaa ndullon torraaji kewtiiɗi min e leydi Aasiya. Torraaji kewtiiɗi min toon ina paltii semmbe amin sanne faa min miilaaki wuurude katin. Ley ɓerɗe amin, miɗen maatannoo wo min saraaɓe sariya wareede. De ɗum waɗirii faa taa min njowa jikke amin dow ko'e amin, ammaa min njowa ɗe dow Laamɗo ummintinoowo maayɓe oon. Wo kam danni min e maayde ndeen, kam dannata min yeeso du. Wo dow makko min njowi jikke o dannan min katin. Oɗon mballira min e majjum du'aawuuji mon, onon du. Hono noon, moƴƴere nde o waɗanta min saabe du'aawuuji yimɓe heewɓe, waɗata faa heewɓe njetta Laamɗo saabe amin du. Haala ko haɗi Pool fantude Korintu'en Inan ko min mantortoo: ɓerɗe amin ina ceedanoo min min mbuurdii e goonga e laaɓal ɓerɗe ƴuurungal to Laamɗo ley adunaaru ndu, sakko hakkunde mooɗon. Min ngaɗiraay ɗum hakkillooji ɓiɓɓe-Aadama, ammaa wo e moƴƴere Laamɗo. Sabo min mbinndantaa on faa'e si wanaa ko njanngoton de paamon. Miɗo yiɗi paamon faa laaɓa ko puɗɗuɗon faamude joonin ɗuum. Ndeen, nyannde Joomiraaɗo men Iisaa wartowi fu, on mantorto min hono no minen du min mantortoo on noon. Saabe hoolaare ndeen, mi anniyakeno warude to mooɗon arande faa ceyoɗon kile ɗiɗi. Ko njiɗunoomi dey, mi fanta to mooɗon, mi yaha leydi Makedoniya, de mi rewa to mooɗon katin nde ngartammi faa mballon kam mi yaha leydi Yahuudiya. Yalla nde mbi'ammi mi waran to mooɗon ndeen, mi tinnaaki naa? Si mi anniyake waɗude huunde, yalla miɗo sikkitira hono no yimɓe adunaaru anniyortoo, wi'ooɓe «ayyo» de wakkati gooto puɗɗita wi'ude «a'aa» naa? No tannyorɗen Laamɗo wo koolniiɗo ni, hono noon konngol ngol min kaalani on ngool wanaa ayyo e a'aa fuu nde wootere. Sabo Iisaa Almasiihu Ɓii Laamɗo oon wanaano ayyo e a'aa: wo ayyo tan woni e makko. Kanko woni mo miin e Silas e Timote min mbaajii kabaaru muuɗum to mooɗon oon. Goonga ni, amaanaaji Laamɗo fuu tabitii e ley makko, laatii «ayyo». Ndelle wo saabe makko de eɗen mbi'a «Aamiina» faa Laamɗo teddinee. Wooɗi, wo Laamɗo tabintinani min, minen e mooɗon fuu, kawtal meeɗen e Almasiihu. Kanko suɓii en. Katin kanko waɗi maande makko e meeɗen, o watti Ruuhu makko e ɓerɗe meeɗen laatoo maande laaɓinanoore en en keɓan moƴƴereeji garooji. Laamɗo na seedanoo kam, o jukkoo kam si mi fewii: wo faa taa mi haɓa e mooɗon waɗi de mi yeccaaki Korintu. Min pilataako dawrande goonɗinal mooɗon, de miɗen mballundura e mooɗon faa ceyoɗon, tawa on ndarake no wooɗiri ley goonɗinal.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤮 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤫𞥅𞤱𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤔𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤣𞤵. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤵𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤚𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤂𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤣𞤵. 𞤏𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞤲𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵'𞤫𞤲 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅: 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄'𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢 𞤳𞤮 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭. 𞤑𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤪𞤫𞤱𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤮𞥅𞤩𞤫 «𞤢𞤴𞥆𞤮» 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 «𞤢'𞤢𞥄» 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤢𞤴𞥆𞤮 𞤫 𞤢'𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤢𞤴𞥆𞤮 𞤫 𞤢'𞤢𞥄: 𞤱𞤮 𞤢𞤴𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 «𞤢𞤴𞥆𞤮». 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤫 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 «𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢» 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤫𞤲. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫𞤲 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤶𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤮 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤱𞤭𞥅: 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤩𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵. 𞤃𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤.
2 Korintunkooɓe 2 Ɗum le, mi waɗii anniya mi yeccataako to mooɗon, taa mi mettina ɓerɗe mon katin. Sabo si mi mettinii ɓerɗe mon, moy seynata kam si wanaa onon ɓe mettinanmi ɓeen? Ɗum waɗi mbinndumi no mbinndirmi ni e ley ɓataaki am kiin. Mi yiɗaano warude to mooɗon de haanuɓe seynude kam ɓeen mettina ɓernde am. Miɗo tannyorani on, nde ceyiimi fu, onon du on ceyoto. Ɓillaare e ɓernde mettunde e gonɗi keewɗi mbinndiranmi on. Ko mbinndumi ɗuum wanaa faa mi mettinana on, ammaa wo faa mi anndina on no njinngu am dow mooɗon foti mawnude. No Pool yaaforii toonyiiɗo Si gooto mooɗon laatake sabaabu mettorgal fu, wanaa miin o mettinani, wo on fuu – naa woɓɓe mooɗon, taa mi faltoo goonga. Ko ɓurɓe heewude e mooɗon njukkii neɗɗo oon ɗuum heƴii. Joonin kaa, ko ɓuri woodde dey: njaafoɗon mo, cellinon ɓernde makko taa mettorgal ɓernde jaaloo mo. Ndelle, miɗo ŋaaroo on sanne tabintinon njinngu mooɗon e makko. Si goonga, wo saabe majjum mbinndiranmi on, faa mi fonnda on, mi ndaara yalla oɗon njokka haala am ley huunde fuu. Mo njaafiɗon fuu, miin du mi yaafake ɗum. Goonga ni, ko njaafiimi ɗuum – si ina woodi ko kaanumi yaafaade mo – mi yaafake ɗum yeeso Almasiihu faa nafa on taa Seyɗaani jamboo en, sabo eɗen anndi anniyaaji muuɗum. Haala saakugol anndal Almasiihu Nde njahunoomi Torowas faa mi waajoo Kabaaru Lobbo haala Almasiihu fu, mi tawii Joomiraaɗo omtanii kam laawol gollude toon. Ammaa hakkillo am fukkaaki, sabo mi tawaay toon sakiike am Tiitu. Wooɗi ndelle, mbayniimi sakiraaɓe ɓeen, de ponndiimi leydi Makedoniya. Ammaa jettooje ngoodanii Laamɗo kokkoowo en jaalagol wakkati fuu saabe kawtal meeɗen e Almasiihu. Laamɗo hokkii min saakude anndal Almasiihu nokku fuu hono no uurdi mbelndi ni. Sabo si goonga, wo min uurdi ndi Almasiihu sakkanta Laamɗo. Uurngol ngool yottake hisinteeɓe e halketeeɓe fuu. To halketeeɓe ɓeen, wo min luumngol maayde jaaroowol ɗum'en to maayde, ammaa to hisinteeɓe ɓeen, wo min uurngol nguurndam jaaroowol ɗum'en to nguurndam. Moy foti gollude gollal ngaal? Min nganaa julortooɓe konngol Laamɗo hono no heewɓe ngaɗata. Ammaa miɗen kaalda ɓerɗe laaɓuɗe yeeso Laamɗo. Miɗen kaalda hono nulaaɓe muuɗum e ley kawtal amin e Almasiihu.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤭 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤮𞤴 𞤧𞤫𞤴𞤲𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲؟ 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤳𞤭𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤵𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤼𞤮. 𞤇𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤣𞤫. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤮 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 – 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤫𞤰𞤭𞥅. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞥆𞤫 𞤣𞤫𞤴: 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮⹁ 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 – 𞤧𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮 – 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤮𞥅 𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞤥𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤬𞤵𞤳𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤲𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤲'𞤣𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤓𞥅𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤃𞤮𞤴 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤؟ 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤤𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
2 Korintunkooɓe 3 Haala gollanooɓe amaana keso Yalla min puɗɗitii mantaade katin naa? Naa miɗen kaajaa ɓataakiiji kollooji ko min ngoni, maa ƴuuruɗi to mooɗon hono no woɓɓe kaajiraa naa? Wanaa. Onon jaati ngoni ɓataaki amin mbinndaaki e ɓerɗe amin. Oɗon kolla ko min ngoni, hono ɓataaki ki yimɓe fuu mbaawi anndude e janngude. Ina laaɓi, wo on ɓataaki Almasiihu saabe golle amin. Ɓataaki kiin winndiraaka dawa, wo Ruuhu Laamɗo buurɗo ki winndiraa. Ki winndaaka dow alluuje kaaƴe, wo e ɓerɗe yimɓe ki winndaa. Miɗen mbi'a noon sabo miɗen ngoodi hoolaare mawnde e Laamɗo saabe Almasiihu. Min ngalaa baawɗe faa min ngaɗa fay huunde e semmbe amin. Baawɗe amin wo to Laamɗo ƴuuri. Kam waɗi min fotuɓe laataade gollanooɓe amaana keso. Amaana oon yowaaki dow jamirooje binndaaɗe, wo dow Ruuhu yowii. Sabo jamirooje binndaaɗe ɗeen wo jaarooje to maayde, ammaa Ruuhu oon na hokka nguurndam. Jamirooje binndaaɗe e alluuje kaaƴe, jaarooje to maayde ɗeen, ina ngoodunoo darja faa Israa'iilankooɓe kunngii ndaarude yeeso Muusaa saabe annoora gonɗo e darja oon, fay si taweede darja oon wo nyifoowo. Ndelle, golle Ruuhu ɓuri darja oon, haala fuu walaa! Si ko fooɗata jukkungo ɗuum ina woodunoo darja, wanaa haala ko waddata fonnditaare ɗuum! Goonga ni, darja arandeejo oon walaa darja si fonndaama e darja garɗo joonin mo walaa ko nanndi oon. Si ko nyifata ɗuum waawii jogaade darja, haala fuu walaa ko heddotoo ɗuum ɓurata darja oon sanne. Ko jikke amin dow amaana keso oon teeŋi sanne, ɗuum waɗi de miɗen kaalda cuusal yeeso yimɓe. Min ngaɗataa hono no Muusaa ni, gattunooɗo suddaare e yeeso muuɗum taa Israa'iilankooɓe keddoo ina ndaara fay darja nyifoowo oon faa timma. Ammaa miilooji ɓerɗe maɓɓe ina njoori. Sabo faa hannden nde ɓe njanngata amaana kiiɗɗo oon fu, suddaare ndeen ina heddii e geese maɓɓe. Nde huncaaka tafon, sabo wo ley kawtal Almasiihu tan nde huncetee. Goonga, faa warde hannden, si Tawreeta Muusaa janngaama fu, suddaare ndeen ina heddii ina suddi ɓerɗe maɓɓe. Ammaa si neɗɗo wartii to Joomiraaɗo fu, suddaare ndeen huncete e ɓernde muuɗum. Wooɗi, Joomiraaɗo kam woni Ruuhu. To Ruuhu Joomiraaɗo woni fuu, ɗoon ndimaaku du woni. Enen ɓe geese muɓɓen cudditaa ɓeen fuu, eɗen tiima darja Joomiraaɗo hono ley daandorgal, ina yaynana en. Imo waylita en faa nannden e makko tagaadi, darja makko ina ɓeydana en yahude yeeso. Ɗum woni golle Joomiraaɗo, laatiiɗo Ruuhu oon.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤣𞤫. 𞤋𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤢𞤱𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮 𞤳𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄. 𞤑𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤄𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤑𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮. 𞤀𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤱𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤯𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤮𞤱𞤭𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤔𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤫 𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤻𞤭𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄! 𞤅𞤭 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞥅𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥! 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤧𞤭 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤯𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤭 𞤳𞤮 𞤻𞤭𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅 𞤶𞤮𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤑𞤮 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤫𞥅𞤽𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲𞤭⹁ 𞤺𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞥄 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤻𞤭𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤪𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞤼𞤢 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤫𞤼𞤫𞥅. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤫𞤼𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤚𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭. 𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤺𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤷𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤫𞤲. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤫𞤲 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲.
2 Korintunkooɓe 4 Haala jawdi ley looɗe Laamɗo hokki min gollal ngaal saabe yurmeende muuɗum. Ndelle, min tampataa. Min calake kulle cuuɗiiɗe cemtinooje. Min kiilataa yimɓe, min mbaylitataa konngol Laamɗo. Ko min ngaɗata dey, miɗen ɓangina goonga yeeso Laamɗo, faa mono fuu annditira e ɓernde mum fuu wo min goongalaaɓe. De si Kabaaru Lobbo mo min mbaajii oon suuɗaama fu, wo halkooɓe tan o suuɗantee. Ɓeen le, ɓe ngalaa goonɗinal, sabo Ibiliisa wumnii hakkillooji maɓɓe taa nji'a annoora Kabaaru Lobbo. Kabaaru oon na holla darja Almasiihu jogiiɗo tagaadi Laamɗo. Sabo wanaa haala amin min mbaajotoo, ammaa wo haala Iisaa Almasiihu, Joomiraaɗo meeɗen oon min mbaajotoo. Ko min mbi'ata e dow ko'e amin tan, min maccuɓe mooɗon saabe makko. Sabo Laamɗo wi'ii: «annoora yaynu e ley nimre.» Kam yaynini annoora muuɗum e ley ɓerɗe amin, faa anndina min darja muuɗum jaynoowo, gonɗo e yeeso Almasiihu. Anndude darja oon laatanake min jawdi korsundi, ammaa miɗen njogorii ndi e ley amin hono no ley looɗe loope, faa anndee baawɗe mawɗe ɗe wo to Laamɗo ƴuuri, wanaa to amin. Miɗen ɓillee e huunde fuu, ammaa min pusaay. Miɗen ngoni e wemmbere wakkati fuu, ammaa min taƴaay jikke. Miɗen torree, ammaa Laamɗo yoppaay min. Miɗen paɗɗee e leydi, ammaa min kalkaaka. Wakkati fuu, maayde Iisaa ina woni e ɓalli amin, faa nguurndam Iisaa du yi'ee e ley majji. Si goonga, fay si miɗen mbuuri, miɗen nesa maayde wakkati fuu saabe Iisaa, faa nguurndam Iisaa du yi'ee e terɗe amin maayooje ɗeen. Ndelle, maayde na golla ley amin, de nguurndam na golla ley mooɗon. Ina winndaa: «Mi goonɗinii, ɗuum waɗi de mbaajiimi.» Minen du min goonɗinirii hono noon, ɗuum waɗi de miɗen mbaajoo. Sabo miɗen anndi iirtinɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa e maayde oon iirtindinan min e Iisaa minen du, de wadda min yeeso muuɗum, minen e mooɗon fuu. Ko hewti min fuu wo saabe mooɗon faa moƴƴere Laamɗo yottoo yimɓe heewɓe. Hono noon yimɓe heewɓe njettirta Laamɗo faa Laamɗo ɓeyda teddineede. Haala teddeengal duumiingal Ɗum waɗi de min tampataa. Fay si terɗe amin ɗeen na kalka, yonkiiji amin ɗiin ina keyɗintinee nyannde fuu. Sabo torraaji ɗi min torretee ɗiin ina kuyfiti, ina paltoo law. De ɗi cegilanto min teddeengal manngal ngal timmataa, ɓurngal torraaji ɗiin abada. Ndelle min taykataako ko yi'etee, wo ko yi'ataake min taykotoo. Sabo ko yi'etee ɗuum faltoto, ammaa ko yi'ataake ɗuum, heddoto faa abada.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤮𞥅𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤃𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤱𞤵𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤑𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫.» 𞤑𞤢𞤥 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤭𞤲𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞤴𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤀𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤲'𞤣𞤭⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤮𞥅𞤯𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤨𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤫𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤵𞤧𞤢𞥄𞤴. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤱𞤫𞤥𞤦𞤫𞤪𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤰𞤢𞥄𞤴 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤴𞤭'𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤴𞤭'𞤫𞥅 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤃𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅𞤥𞤭.» 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤢⹁ 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤭𞤼𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤤𞤢𞤱. 𞤁𞤫 𞤯𞤭 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤵𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤮𞤼𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢.
2 Korintunkooɓe 5 Haala suudu wonndu dow kammu Eɗen anndi si terɗe meeɗen laatiiɗe suudu leydiiru ndu koɗuɗen e muuɗum joonin nduun halkii fu, Laamɗo moƴƴinanii en suudu dow kammu ndu junngo waɗaay, heddotoondu faa abada. Eɗen uuma ley adunaaru ɗo, sabo eɗen keppi naatude e ley suudu meeɗen dow kammu nduun, ɓornoroɗen ndu hono kaddungal kesal. Goonga ni, si en ɓornake ndu fu, en laatataako yonkiiji ɗi ngalaa ɓalli. Sabo ko ngonɗen ley suudu ndu tafon, eɗen uuma saabe tiiɗallaaji. Wooɗi, wanaa hono eɗen njiɗi laataade ɓortiiɓe, ammaa eɗen njiɗi ɓornaade ɓalli kesi dow kiiɗɗi, faa nguurndam moɗa ko halkata ley meeɗen. Wo Laamɗo kam segilanii en ɗum, hokki en Ruuhu muuɗum laatoo maande laaɓinanoore en moƴƴereeji garooji. Ndelle, eɗen njogii ɓerɗe pukkiiɗe wakkati fuu. Eɗen anndi sini eɗen keddii e ɓalli gonɗi ley adunaaru ɗiin, eɗen mboɗɗi to Joomiraaɗo tafon. Sabo wo e goonɗinal mbuurdeten, wanaa e ko njiireten gite. Ndelle eɗen njogii ɓerɗe pukkiiɗe, de ko ɓurani en ni, eggen e ɓalli ɗi faa njooɗoɗen to Joomiraaɗo. Ammaa ko ɓurɗen filaade fu, wo waɗude ko welata mo, heddaade ley ɓanndu ndu naa wurtaade e mayru fuu gootum. Sabo ina tilsi en fuu ndaroɗen yeeso Almasiihu faa careɗen, faa mono fuu heɓa mbarjaari golleeji muuɗum gaɗooji e ɓanndu ndu, nde wo ko wooɗi naa ko boni. Haala dewral hakkunde yimɓe e Laamɗo Ndelle, ko min anndi no Joomiraaɗo huldetee ɗuum, min piloto heɓude hakkillooji yimɓe. Laamɗo ina anndi min. Miɗo hoolii on onon du, on annditii min e ley miilooji ɓerɗe mooɗon. Min kaalantaa on kabaaru amin lobbo katin. Ammaa miɗen piloo hokkude on daliili no mantoroɗon min, faa keɓon ko njaaboɗon mantortooɓe ko yi'etee tan, wanaa ko woni ley ɓernde. Si min njogoraama hono min haaŋaaɓe, wo ɗum saabe Laamɗo. Si min njogoraama min jom'en hakkillo du, wo ɗum saabe mooɗon. Njinngu Almasiihu na dawrana min, sabo min tannyorii, gooto maayanii yimɓe fuu, ndelle yimɓe fuu laatii maayɓe. O maayanii yimɓe fuu, faa wuurɓe ɓeen cela wuurande ko'e muɓɓen, ammaa mbuurana maayanɗo ɗum'en de iirtanii ɗum'en oon. Ndelle, gilla joonin, walaa fuu mo min ndaardata hono no ɓiɓɓe-Aadama ndaardata woɓɓe. Fay si miɗen ndaardunoo Almasiihu hono no ɓiɓɓe-Aadama ndaardata ɗum, min celii ndaardude ɗum noon. Neɗɗo fuu kawtuɗo e Almasiihu, tagitaama tagu keso. Ko hiiɗɗi ɗuum faltake. Ndaar, fuu heyɗintinaama! Ɗum fuu to Laamɗo ƴuuri. Kam nuli Almasiihu faa rewrintina en e muuɗum, de halfini min golle rewrintinde yimɓe e muuɗum. Ɗum woni, Laamɗo wonnoo e ley Almasiihu faa rewrintina yimɓe adunaaru e muuɗum. O hiisaaki hakkeeji muɓɓen katin. O halfini min du kabaaru rewrintingol ngool. Wooɗi ndelle, min daraniiɓe Almasiihu, ina nanndi hono Laamɗo ina haalda kunnduɗe amin faa nodda yimɓe to muuɗum. Miɗen nyaagoo on e innde Almasiihu: ngartee to Laamɗo! Almasiihu waɗaay hakke abada. Ammaa Laamɗo yowi hakkeeji meeɗen fuu dow makko, faa kawtal meeɗen e Almasiihu waɗa en fonnditiiɓe yeeso Laamɗo.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤳𞤮𞤯𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤵𞥅𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤨𞥆𞤭 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞤪𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤫𞤧𞤢𞤤. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤵𞥅𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤢𞤤𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤮𞤪𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤫𞤧𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤭𞥅𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞤼𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤶𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤨𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤼𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤨𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅𞤯𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤫𞤺𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤭𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤫𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤤𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫. 𞤌 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤫 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤺𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤮. 𞤑𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤢𞤳𞤫. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪⹁ 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢! 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤑𞤢𞤥 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤌 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵: 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮! 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤫𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.
2 Korintunkooɓe 6 No Pool'en ngolliranta Laamɗo Minen, saabe min gollidooɓe e Laamɗo, miɗen nyaagoo on taa accon moƴƴere Laamɗo nde keɓɗon ndeen laatanoo on ɓolum. Sabo o wi'ii: «Wakkati lobbo kettindanimaami, nyalaande kisindam mballumaami.» Ndaar, joonin jaati woni wakkati lobbo oon, joonin woni nyalaande kisindam. Min ngaɗataa fay huunde ko fergata yimɓe, faa taa feloore tawee e golle amin. Ammaa e huunde fuu, miɗen kolla min gollanooɓe Laamɗo goongalaaɓe, ley tinnitaare mawnde, ley torraaji, ley saƴƴa, ley ɓillaare, ley piiɗe, ley kasu, ley muurtere, ley tampiri, ley rafi ɗoyngol, ley rafo. Miɗen kolla min gollooɓe goongalaaɓe ley laaɓal amin, ley anndal amin, ley munyal amin, ley moƴƴuki amin. Miɗen ngoodi Ruuhu Ceniiɗo, miɗen ngoodi njinngu ngu waldaa e naafikaaku. Miɗen kaala goonga, miɗen ngoodi baawɗe Laamɗo. Juuɗe amin nane e nyaame fuu na tiigii kaɓitirɗe fonnditaare. Miɗen kolla min gollanooɓe Laamɗo ley teddeengal e ley koyeendam, ley ko yimɓe mbuykata min e ko njettata min, ley ko min ndaardetee hono majjinooɓe tawee min goongalaaɓe. Miɗen kolla ɗum ley ko min ndaardetee min anndaaka tawee min anndaaɓe, ley ko min ndaardetee min maayooɓe, de inani min, miɗen mbuuri. Miɗen ndaardee min jukkaaɓe tawee min mbaraaka. Miɗen ndaardee min suniiɓe tawee min seyiiɓe wakkati fuu. Miɗen ndaardee min talkaaɓe tawee miɗen ngaɗa heewɓe joomiraaɓe jawdi. Miɗen ndaardee min ngalaa fay huunde tawee miɗen njogii huunde fuu. Korintunkooɓe, min kaaldanii on laaɓal reedu, min njaajinanii on ɓerɗe amin. Minen, min paaɗinanaay on ɓerɗe amin, ammaa onon kaa on paaɗinanii min ɓerɗe mooɗon. Miɗo haalda e mooɗon hono wo on ɓikkoy am: ngaɗanee min no min ngaɗirani on - njaajinanee min ɓerɗe mooɗon! No neɗɗo laatorii suudu Laamɗo buurɗo Taa kaɓɓunduron e ɓe ngoonɗinaay. Yalla ko fonnditii na waawi hawritinde e ko oonyii naa? Yalla annoora na waawi hawritinde e nimre naa? Yalla Almasiihu na waawi hawritinde e Ibiliisa naa? Yalla goonɗinɗo na waawi hawritinde e mo goonɗinaay naa? Yalla amaana ina woodi hakkunde suudu Laamɗo e tooruuji naa? Paamee, enen ngoni suudu Laamɗo buurɗo oon. Sabo Laamɗo wi'ii: «Mi hoɗidan e maɓɓe, mi yaada e maɓɓe, mi laatoo Laamɗo maɓɓe, kamɓe du, ɓe laatoo yimɓe am.» Ɗum waɗi de Joomiraaɗo wi'i: «Ƴuwee hakkunde maɓɓe! Ceedee e maɓɓe! Taa meemee ko tuuni! Ndeen, mi jaɓɓoto on. Mi laatanto on baaba, onon du, on laatanto kam ɓiɓɓe worɓe e rewɓe. Noon Joomiraaɗo jom baawɗe fuu wi'i.»	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥖 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤'𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭⹁ 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤵𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭.» 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤬𞤫𞤪𞤺𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞤰𞥆𞤢⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤨𞤭𞥅𞤯𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤪𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤯𞤮𞤴𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤪𞤢𞤬𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤬𞤭𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤔𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤫 𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤼𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤢𞤥⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤴𞤳𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤵𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞤴𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤯𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤯𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤭𞤳𞥆𞤮𞤴 𞤢𞤥: 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 - 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲! 𞤐𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤆𞤢𞥄𞤥𞤫𞥅⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤯𞤭𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤎𞤵𞤱𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫! 𞤕𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫! 𞤚𞤢𞥄 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤮𞤲. 𞤃𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤭'𞤭.»
2 Korintunkooɓe 7 Ndelle sakiraaɓe horsuɓe, saabe en ngaɗanaama amaanaaji ɗiin fu, laaɓinen ko'e meeɗen e ko tuuninta ɓalli men e yonkiiji men fuu. Tabintinen senaare men e ley kulol Laamɗo. Haala mettorgal e seyo Omtanee min ɓerɗe mooɗon! Min toonyaaki fay gooto, min mbonnanaay fay gooto, min nyaamaay jawdi fay gooto. Mi haaldaay ɗum faa laatanoo on jukkungo. Sabo mi haaliino gilla naanen: ɓerɗe amin na korsini on sanne, faa maayden naa mbuurden. Miɗo hoolii on faa wooɗi. Miɗo mantoroo on sanne. Ɓernde am sellinaama faa heewi, miɗo heewi seyo du e ley torraaji amin fuu. Si goonga, fay nde min njottinoo leydi Makedoniya ndeen, min powtinaaki fey. Torraaji tan min nji'i. Miɗen ngondi e luural yaasiyal, e kulol ley ɓerɗe. Ammaa Laamɗo cellinoowo ɓerɗe suniiɓe oon, sellinirii ɓerɗe amin e garol Tiitu. Wanaa garol makko tan sellini ɓerɗe amin. Ko cellinɗon ɓernde makko ɗuum sellinii hakkillooji amin. O haalanii min no njiɗirɗon yi'ude kam sanne, e no cunoriɗon ko waɗunoo, e no tinnoriɗon e jinngande kam. Ɗum fuu ɓeydii seyo am. Si ɓataaki am kiin mettiino on, mi mimsitataa ko mbinndumi ki. Goonga ni, miɗo mimsitinnoo, sabo mi yi'ii ɓataaki kiin mettiino on, fay si wo haddi wakkati seeɗa tan. Joonin kaa miɗo seyii, de wanaa saabe ko mettaɗon ɗuum, ammaa ko mettaɗon de tuubuɗon. Sabo mettorgal ngal maatuɗon ngaal, iri maggal hawri e muuyɗe Laamɗo. Hono noon, walaa ko min mbonnannoo on. Sabo mettorgal kawroowal e muuyɗe Laamɗo ina waɗa faa neɗɗo tuuba, de hisa, mimsugol du fuu walaa e majjum. Ammaa mettorgal adunaaru, wo maayde waɗata. Ndaaree mettorgal kawroowal e muuyɗe Laamɗo ngaal, ko waɗi e mooɗon: ngal waɗii faa ciinuɗon, faa du piliɗon laamnude ko'e mooɗon. Ngal waɗii faa mettaɗon e ko boni, faa du kuluɗon. Ngal waddanii on yeeweede kam, ngal waddanii on tinnaare. Ngal wallii on jukkaade ko boni. E huunde fuu on kollii oɗon laaɓi e kabaaru oon. Ndelle si mi winndanii on fu, ɗum wanaa saabe toonyiiɗo, wanaa saabe toonyaaɗo du. Ammaa wo faa ɓanginaneɗon ciinal ngal njoganiɗon min yeeso Laamɗo. Ɓerɗe amin mbaaltorake saabe majjum. Wooɗi, e dow waaltagol ɓerɗe amin du min keɓii seyo. Goonga ni, Tiitu seynii min sanne, sabo seyniraama ko mbaaltinɗon ɓernde muuɗum. Si mi mantorake on seeɗa yeeso makko du, on cemtinaay kam. Ammaa no min kaaldirani on goonga e huunde fuu ni, hono noon ko min mantorii on yeeso Tiitu ɗuum du laatorii goonga. Njinngu ɓernde makko ina ɓeydoo nde o miilotoo no ɗowtoraniɗon haala makko on fuu, e no njaɓɓoriɗon mo kulol e diwngol. Miɗo seyii ko mbaawumi hoolaade on ley huunde fuu.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥗 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤚𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤌𞤥𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲! 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤃𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤲𞤫𞤲: 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤇𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤣𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤬𞤫𞤴. 𞤚𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤼𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢𞤤⹁ 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤧𞤵𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤲 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤑𞤮 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤷𞤵𞤲𞤮𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤢𞤥. 𞤅𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤥𞤭𞤥𞤧𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤳𞤭. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤥𞤧𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤼𞤢𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤧𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤥𞤧𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲: 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤭𞥅𞤲𞤵𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤨𞤭𞤤𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤳𞤵𞤤𞤵𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤉 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤭𞥅𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤢𞤲𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤴𞤮. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤧𞤫𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐'𞤔𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤫 𞤣𞤭𞤱𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅.
2 Korintunkooɓe 8 Haala wallugol seniiɓe wonɓe Urusaliima Sakiraaɓe, miɗen njiɗi anndinde on moƴƴere nde Laamɗo hokki kawrite goonɗinɓe Iisaa gonɗe leydi Makedoniya ɗeen. Ɓe ndaartindoraama torraaji cattuɗi, ammaa no seyo maɓɓe heewri noon waddanii ɓe hokkitirde ko heewi, fay si iɓe ngoni e talkaaku cattungu. Miɗo seedanoo ɓe: ɓe kokkitirii ko ɓe mbaawi fuu, fay ko ɓuri baawɗe maɓɓe. Yardaamuye ɓe kokkiri. Ɓe eeli min sanne ɓe keɓa laawol ɓe kawta e woɓɓe faa ɓe mballa seniiɓe wonɓe Urusaliima. Ɓe ngaɗii ko ɓuri miilo amin. Sabo ɓe artii, ɓe kokki ko'e maɓɓe Joomiraaɗo, de ɓe kokkiri min ko'e maɓɓe minen du saabe muuyɗe Laamɗo. Ɗum waɗi de min ŋaarii Tiitu walla on njottinon dokkal ngaal no puɗɗirnoɗon ngal ni. On joomiraaɓe jawdi e huunde fuu – goonɗinal e waaju e anndal, oɗon njogii tinnaare dow huunde fuu, oɗon korsini min du. Tinnoɗon faa ngaɗon kabaaru moƴƴere ndeen faa wooɗa du. Ko mbiimi ɗuum wanaa yamiroore. Ammaa, miɗo haalana on tinnaare woɓɓe faa hokka on laawol hollude njinngu mooɗon ina selli. Sabo oɗon anndi moƴƴere Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu: kam jom jawdi oon, waɗii hoore muuɗum talkaajo saabe mooɗon faa laatoroɗon joomiraaɓe jawdi talkaaku muuɗum nguun. Miɗo haalana on ko woni miilo am, wooɗi wo ko nafata on du. Gilla rawanin onon artii filaade wallude seniiɓe ɓeen, onon artii fuɗɗude ballal ngaal du. Joonin kaa, kiɓɓinee ɗum. No anniyiriɗon fiyude dabare oon ni, anniyoroɗon noon yottinde ɗum du. Kokkiron haddi baawɗe mooɗon. Sabo si neɗɗo anniyake waɗude moƴƴere fu, dokkal ngaal ina weli Laamɗo fodde baawɗe kokkoowo oon. Laamɗo ƴamataa neɗɗo ko walaa. Mi wi'aay naaton e ɓillaare faa ɓilliton woɓɓe ɓeen, de yimɓe fuu laatoo fotuɓe ni. No tawraɗon joonin e keewal mooɗon ni, oɗon mbaawi wallude wonɓe ley baasal muɓɓen. Caggal joonin, si tawii onon oɗon ngoni ley baasal fu, kamɓe e keewal maɓɓe, iɓe mbaawi wallude on. Hono noon yimɓe potirta, no winndiraa ni: «Kawrundurɗo ko heewi oon faltaaki ko haajaa, kawrundurɗo ko famɗi oon du nyakiraaka.» Kabaaru Tiitu e yaadiraaɓe muuɗum Jettooje ngoodanii Laamɗo gattuɗo e ɓernde Tiitu tinnaare wallude on hono nde min njoganii on ndeen. Wanaa saabe min nyaagake ɗum tan waɗi de jaɓi yahude to mooɗon. Wo tinnaare muuɗum waɗi de anniyii yahude to mooɗon. Miɗen nulda mo, kanko e sakiike meeɗen jetteteeɗo e kawrite goonɗinɓe fuu saabe waajagol muuɗum Kabaaru Lobbo oon. Wanaa ɗum tan, kawrite goonɗinɓe ɗeen cuɓii mo o yaada e amin, faa min njaara dokkal ngaal Urusaliima. Miɗen ndaranoo moƴƴere ndeen faa ɗum teddina Joomiraaɗo, ɗum holla anniya amin lobbo du. Miɗen ngaɗa ko min mbaawi fuu taa min keɓa feloore e jawdi keewndi ndi min ndaranii ndiin. Sabo miɗen piloo waɗude ko wooɗi, de wanaa yeeso Joomiraaɗo tan, ammaa yeeso yimɓe du. Miɗen nula sakiike meeɗen goɗɗo yaada e maɓɓe mo min taykitii tinnaare muuɗum wakkatiiji keewɗi e kulle keewɗe. Joonin o ɓuri tinnaade sanne e wallude saabe hoolaare mawnde nde o joganii on ndeen. Tiitu du wo kawtuɗo e am, gollidoowo am saabe mooɗon. Sakiraaɓe meeɗen yaadiraaɓe makko ɓeen wo nulaaɓe kawrite goonɗinɓe ɗeen, Almasiihu na teddiniree saabe maɓɓe. Wooɗi ndelle, kollee ɓe njinngu mooɗon. Hono nii laaɓinirton kawrite goonɗinɓe fuu miɗen njogii daliili mantoraade on.	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥘 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤷𞤢𞤼𞥆𞤵𞤯𞤭⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤷𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫: 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤒𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤵𞤴𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭. 𞤇𞤫 𞤫𞥅𞤤𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢 𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤮 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤭𞤪𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤭. 𞤌𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 – 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤣𞤵. 𞤑𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵: 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤮𞤥 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤪𞤢𞤱𞤢𞤲𞤭𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤭𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤵. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤭𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤦𞤢𞤪𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤑𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞥆𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄. 𞤃𞤭 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤭. 𞤐𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤢𞤤 𞤬𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤼𞤭𞤪𞤼𞤢⹁ 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭: «𞤑𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤻𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢.» 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤼𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤣𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤣𞤢𞤤𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲.
2 Korintunkooɓe 9 No Laamɗo yiɗiri kokkiroowo seyo Walaa ko mi winndana on dow wallugol seniiɓe wonɓe Urusaliima ɓeen. Sabo miɗo anndi on muuyii wallude ɓe sanne. Mi mantorake on ɗum yeeso Makedoniyankooɓe, mbiimi ɓe onon yimɓe Akaya, on cegilake wallude gilla rawanin. Tinnaare mooɗon dow mballa oon umminii anniya ko ɓuri heewude e maɓɓe du. De miɗo nela to mooɗon sakiraaɓe ɓeen taa ko min mantorii on ɗuum laatoo ɓolum, ammaa tawee oɗon cegilii hono no mbiirumi ni. Si wanaa noon fu, si yimɓe Makedoniya ngardii e amin to mooɗon de tawi on cegilanaaki wallude, min cemtan ko min koolii on, onon du on cemtan. Ɗum le, ko nji'umi dey, ina tilsi mi ŋaaroo sakiraaɓe ɓeen artoo kam to mooɗon, ndaranoo ballal ngal aadiɗon waɗude ngaal. Ndeen si mi warii fu, mi tawan ingal hawriti, ngal laatii ballal yardaamuye ɓernde, tawee wanaa doole. Inan ko njiɗumi paamon: aawuɗo seeɗa, seeɗa taƴata. Aawuɗo ko heewi, ko heewi taƴata. Mono fuu hokka ko anniyii e ɓernde muuɗum, tawa wanaa e mettorgal, wanaa e doole. Sabo Laamɗo ina yiɗi kokkiroowo seyo. Laamɗo ina waawi hebbinande on siyiiji moƴƴere fuu. Hono noon keɓiron ko heƴata on wakkati fuu e ley huunde fuu, faa keddoroɗon ko heewi saabe gollal lobbal fuu. Wo hono noon winndiraa: «Imo saaka moƴƴere makko e ley talka'en, gollal makko moƴƴungal duumoto faa abada.» Laamɗo ina hokka aawoowo aawdi, ina hokka yimɓe nyaamdu faa neemina ɗum'en du. Hono noon o hokkiran on aawdi keƴoori on onon du. O funnan ndi faa ɗuuɗa. Ndeen moƴƴere mooɗon riman faa heewa. Noon du keɓal mon ɓeydorto e huunde fuu, faa mbaawon hokkirde yardaamuye wakkati fuu. Ndeen heewɓe njettan Laamɗo saabe ballal mon ngal min njaaranta ɓe. Sabo ballal ngaal, wanaa ngal humtanan haaju seniiɓe ɓeen tan, ammaa ingal waddana heewɓe yettude Laamɗo du. Si ɓe ndaarii ballal mooɗon ngaal, ɓe teddinan Laamɗo saabe ɗowtaare mooɗon holloore seedaaku mon Kabaaru Lobbo haala Almasiihu. Ɓe teddinan mo du saabe ko peccirɗon barkeeji mon e yardaamuye faa kokkon ɓe, kamɓe e yimɓe fuu. Ɓe kolliran korsa maɓɓe to mooɗon e du'aawuuji ɗi ɓe ndu'antoo on saabe moƴƴere mawnde nde Laamɗo waɗani on ndeen. Jettooje ngoodanii Laamɗo saabe dokkal muuɗum ngal waawaa sifeede!	𞥒 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥙 𞤐𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤃𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤩𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤪𞤢𞤱𞤢𞤲𞤭𞤲. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤲𞤫𞤤𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞥄𞤣𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤢𞤲 𞤭𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤵𞤴𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞥅𞤤𞤫. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲: 𞤢𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤼𞤢𞤰𞤢𞤼𞤢. 𞤀𞥄𞤱𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤼𞤢𞤰𞤢𞤼𞤢. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤮𞥅𞤤𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤧𞤭𞤴𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤰𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤋𞤥𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢'𞤫𞤲⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢.» 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤢𞥄𞤱𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤫𞥅𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤢𞥄𞤱𞤣𞤭 𞤳𞤫𞤰𞤮𞥅𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤌 𞤬𞤵𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤯𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤪𞤭𞤥𞤢𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤵𞤴𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤸𞤵𞤥𞤼𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤵. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤇𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤣𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄𞤥𞤵𞤴𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤵'𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤧𞤭𞤬𞤫𞥅𞤣𞤫!
2 Yuhanna 1 Miin mawɗo kawrital goonɗinɓe winndi ɓataaki ki yaade to debbo mo Laamɗo suɓii. Miɗo jowte, aan e ɓiɓɓe maa fuu, onon ɓe njiɗirmi goonga. Wanaa miin tan yiɗi on, wo annduɓe goonga ɓeen fuu ina njiɗi on saabe goonga gonɗo ley meeɗen, duumotooɗo e meeɗen faa abada oon. Laamɗo Baaba men e Iisaa Almasiihu Ɓiyum oon, njurmoto en, kokkan en moƴƴere e jam faa mbuurden e majjum ley goonga e njinngu. Haala goonga e njinngu Mi seyake sanne ko tawumi ɓiɓɓe maa woɓɓe ina njokka goonga, no Baabiiwo yamiri en ni. Joonin, debbo tedduɗo, miɗo ŋaare, njiɗunduren. Mi winndantaa ma ɗum hono wo ɗum yamiroore heyre, wo ɗum yamiroore nde keɓuɗen gilla fuɗɗoode. Ko woni njinngu dey, jokkude jamirooje Laamɗo. On nanii yamiroore nde gilla fuɗɗoode. Oɗon kaani jokkude nde no nanirɗon ni. Sabo majjinooɓe heewɓe caakake e adunaaru ndu. Ɓe njaɓaay Iisaa Almasiihu warii laatake ɓii-Aadama. Gaaɗo no maɓɓe nii fuu wo majjinoowo, wo ganyo-Almasiihu. Kaybee ko'e mooɗon, taa ko min ngollani on ɗuum bona, faa keɓon mbarjaari kiɓɓundi. Sabo mo heddodaaki e laawol Almasiihu de ɓeydi ko jeyaaka e maggol fuu, jeydaaka e Laamɗo. Keddodiiɗo e maggol fuu ina jeyda e Baabiiwo e Bajjo. Si won garɗo to mooɗon ina waajoo ko waldaa e laawol ngol, taa njakkitee ɗum e ley galleeji mooɗon, taa fay njowton ɗum. Sabo jowtuɗo mo fuu hawtu e makko golleeji bonɗi. Baynundural Ko kaanumi haalande on ɗuum ina heewi, de mi yiɗaa winndande on ɗum fuu e ɗerewol. Ammaa miɗo yeloo warde to mooɗon, kaalden hunnduko e hunnduko, faa seyo meeɗen hiɓɓa. Ɓiɓɓe sakiike maa debbo mo Laamɗo suɓii oon ina njowte.	𞥒 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥑 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤇𞤭𞤴𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤵𞤪𞤥𞤮𞤼𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤃𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤳𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤲𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞤲. 𞤃𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤫𞤴𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫. 𞤑𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤷𞤢𞥄𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤘𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤻𞤮-𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤴𞤦𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤦𞤮𞤲𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤫 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤮𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤄𞤢𞤶𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤱𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤪𞤯𞤮 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤳𞥆𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤯𞤫𞤪𞤫𞤱𞤮𞤤. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫𞤲 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢. 𞤇𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫.
2 Piyeer 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Simon Piyeer. Mi maccuɗo Iisaa Almasiihu, mi nulaaɗo muuɗum. Miɗo jowta on, onon heɓuɓe goonɗinal korsungal hono ngal amin ngaal saabe fonnditaare Iisaa Almasiihu, Laamɗo meeɗen kisinoowo en oon. Laamɗo hebbin on moƴƴere e jam e ley ko annduɗon mo ɗuum, e ko annduɗon Joomiraaɗo meeɗen Iisaa ɗuum. No goonɗinɓe kaaniri wuurdude e kulol Laamɗo E baawɗe Joomiraaɗo keɓirɗen huunde fuu ko kaajaɗen, faa mbuurden e kulol Laamɗo. En keɓirii ɗum saabe ko annduɗen Laamɗo, noddirɗo en teddeengal muuɗum e moƴƴuki muuɗum oon. E ley teddeengal makko e moƴƴuki makko o hokkii en amaanaaji korsuɗi, mawɗi sanne. O waɗanii on ɗi faa ndaɗon bonanda kalkoowo mo muuyɗe bonɗe ndimi gonɗo e adunaaru ndu, de kawton e Laamɗo alhaali. Saabe ɗuum, tinnoɗon faa wooɗa, ɓeydon e dow goonɗinal mooɗon ngaal moƴƴuki, e dow moƴƴuki kiin anndal, e dow anndal ngaal nanngitaare, e dow nanngitaare ndeen munyal, e dow munyal ngaal kulol Laamɗo, e dow kulol Laamɗo ngool yiɗugol sakiraaɓe, e dow yiɗugol sakiraaɓe ngool, njinngu kuuɓungu. Si sifaaji lobbi ɗi ina ngoni e mooɗon, wooɗi na ɓeydoo, ɗi kaɗan on laataade waatuɓe ɓerɗe ɓe nafataa e ley anndugol mooɗon Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. Sabo neɗɗo fuu mo sifaaji ɗiin ngalaa e muuɗum wo bumɗo naa pamɗuɗo jiiɗe, sabo yeggitii Laamɗo laaɓinii ɗum e hakkeeji muuɗum paltiiɗi ɗiin. Ndelle sakiraaɓe, onon kaa, tinnoree no mbaawruɗon fuu e tabintinde noddaango ngo Laamɗo noddi on to muuɗum ngoon, e ko o suɓii on ɗuum du. Sabo si on ngaɗii ɗum on pergataako abada! Hono nii Laamɗo jaɓɓortoo on e teddeengal manngal de naaton laamu Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kisinoowo en nduumiingu. Ndelle, fay si tawi oɗon anndi kulle ɗeen, oɗon keddii e goonga mo keɓuɗon oon, mi miccintinan on ɗe wakkati fuu. Mi yi'ii ina tilsi mi findina hakkillooji mooɗon faa miccitoɗon ɗum si miɗo heddii miɗo foofa. Sabo miɗo anndi mi ɓooyataa e adunaaru katin, dow no Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu holliri kam ni. Ndelle mi waɗan ko mbaawumi fuu, faa si mi dillii adunaaru fu, oɗon mbaawa miccitaade kulle ɗeen wakkati fuu. No haala annabaaɓe dow Almasiihu tabitiri Nde min anndinnoo on garol Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu e baawɗe muuɗum ndeen, min njokkaay fillaaji nyeenyuɗi. Gite amin jaati min njiiri manngu makko! Laamɗo Baabiiwo hokkii mo teddeengal e darja. Wakkati oon daande Laamɗo jom darja mawɗo oon hewtii mo, de wi'i: «O wo Ɓiyam mo korsinmi, mo ceyortoomi.» Daande ndeen ƴuurii dow kammu. Minen e ko'e amin, min nanii nde, sabo wakkati oon miɗen ngondi e makko dow waamnde seniinde toon. Ɗum fuu ɓeydanii min katin tannyorde ko annabaaɓe ɓeen kaalnoo ɗuum. Ndelle sanaa ngatton hakkillooji mooɗon e dow majjum, sabo haalaaji maɓɓe ina nga'i hono lampal jaynoowal ley nimre, faa pooyngol yayna, de hoodere fajiri jalba ley ɓerɗe mooɗon. Aranel fuu, paamon ko winndaa ley dewte annabaaɓe ɗuum fuu ƴuuraay e ko'e muɓɓen. Sabo fay nde wootere konngol annabaaɓe ƴuuraay e muuyɗe ɓii-Aadama, ammaa wo Ruuhu Ceniiɗo waɗi de annabaaɓe ɓeen kaalti konngol ƴuurungol to Laamɗo ngool.	𞥒 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤃𞤭 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤉 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮 𞤫𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤳𞤵𞥅𞤩𞤵𞤲'𞤺𞤵. 𞤅𞤭 𞤧𞤭𞤬𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅⹁ 𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤭𞤬𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤦𞤵𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤨𞤢𞤥𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤶𞤭𞥅𞤯𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤴𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞤲 𞤨𞤫𞤪𞤺𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢! 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤥𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤯𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤮𞥅𞤬𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤮𞤱 𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤵𞤯𞤭. 𞤘𞤭𞤼𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮! 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤭: «𞤌 𞤱𞤮 𞤇𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤥𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤥𞤭⹁ 𞤥𞤮 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭.» 𞤁𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤱𞤢𞥄𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤤𞤢𞤥𞤨𞤢𞤤 𞤶𞤢𞤴𞤲𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤮𞥅𞤴𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤢𞤶𞤭𞤪𞤭 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤪𞤢𞤲𞤫𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤.
2 Piyeer 2 Haala annabaaɓe fewreeɓe e halkere muɓɓen No annabaaɓe fewreeɓe ngorrunoo e ley lenyol Israa'iila ngool ni, hono noon waajotooɓe fewreeɓe ngorroyta e ley mooɗon. Ɓe cornan e ley mooɗon jannde fewreere halkoore. Ɓe njeddan fay Joomii ɓe cooduɗo ɓe oon. Hono noon ɓe pooɗiranta ko'e maɓɓe halkere yaawunde. Heewɓe njokkan e rafi semto maɓɓe ngoon. Saabe maɓɓe laawol goonga ngool mbonkete. Eelgal maɓɓe waddanan ɓe haalde pene faa ɓe luumtoroo on. Ammaa jukkungo maɓɓe saraama ɓooyii, halkere maɓɓe ina doomi ɓe. Miccitoɗon, Laamɗo accaay maleyka'en luttunooɓe ɓeen. Ko o waɗi dey, o geƴƴirii ɓe callali, o faɗɗi ɓe ley nimre jahannama faa nyannde darngal. Miccitoɗon du, o accaay adunaaru arandeeru nduun. Ko o waɗi dey, o reenii Nuuhu baajotooɗo fonnditaare oon e yimɓe njeɗɗo woɓɓe, de o wayli ilam tuufaandu faa halki adunaaru yeddundu mo nduun. Laamɗo sarii gure ɗiɗi Sodoma e Gomoora. O halkirii ɗum'en yiite faa laatii ndoondi, faa ɗe laatanoo yeddooɓe mo warooɓe fuu maande ko hewtata ɗum'en. E ley majjum, o dannii Luudu ponnditiiɗo oon. Ɓernde muuɗum metti saabe golleeji bonɓe ɓeen cemtiniiɗi. Wo o koɗuɗo hakkunde bonɓe ɓeen, o ponnditiiɗo. Ɓernde makko laaɓunde ndeen ina metta nyalooma pinɗo fuu saabe golleeji maɓɓe bonɗi ɗi o yi'ata e ɗi o nanata. Ɗum fuu ina holla Joomiraaɗo ina waawi reenude ɗowtaniiɓe ɗum ɓeen e ndaartindooje, ina waawi katin resande oonyiiɓe ɓeen jukkungo faa nyannde darngal, sakko doggooɓe caggal muuyɗe terɗe tuunɗe, huyfinɓe hoorewaaku Joomiraaɗo ɓeen. Waajotooɓe fewreeɓe ɓeen cemtataa, ina mawnitoo, ɓe kulataa mbonkaade tedduɓe wonɓe dow kammu. Ammaa maleyka'en ina ɓuri ɓe semmbe e baawɗe, de fay e noon mbonkataako tedduɓe ɓeen faa kiitoo ɗum'en yeeso Joomiraaɗo. De yimɓe ɓeen kaa, iɓe nanndi hono daabaaji ladde ɗi ngalaa hakkillo, jokkooji taguuji muɓɓen, dimiraaɗi faa nanngee, mbaree. Iɓe mbonkoo ko ɓe anndaa. Laamɗo halkiran ɓe hono no daabaaji ladde ɗiin kalkirtee ni. Ɓe torrii woɓɓe, wooɗi kamɓe du ɓe keɓan torra faa laatoo njobdi maɓɓe. Iɓe ceyoroo muuyɗe terɗe maɓɓe bonɗe fay ley nyalooma. Si ɓe njooddake e mooɗon e ley kawrital nyaamdu, iɓe ceyoroo jamba maɓɓe. Iɓe laatanii on gacce e laru . Ɓe tampataa ƴeewude rewɓe woɓɓe, ɓe celataa waɗude junuuba. Mo goonɗinal muuɗum walaa semmbe fuu, ɓe nanngiran ɗum e eytooje. Ɓerɗe maɓɓe wo boowɗe eelgal. Wo ɓe ɓiɓɓe huɗaaɓe. Ɓe celii laawol ponnditiingol ngool, ɓe majjii saabe ko ɓe njokki laawol Balaama ɓii Bosora, jiɗuɗo yoɓeede faa waɗa ko boni. Ammaa annabaajo oon felaama dow hakke muuɗum, sabo araawa mum haaldii e muuɗum e daande neɗɗo de haɗi ɗum waɗude puuyndam. Waajotooɓe fewreeɓe ɓeen wo ɓulli ɗi ngalaa ndiyam, wo ɓe duule ɗe henndu soggata, nimre ɓurnde fuu niɓɓude ɓe ndesanaa. Iɓe piloo jarribaade yimɓe e dow haalaaji mawɗi ɓoli. Iɓe nawtoroo muuyɗe terɗe cemtiniiɗe faa ɓe eyta yaltuɓe ko ɓooyaay hakkunde majjuɓe. Iɓe aadanoo ɗum'en ndimaaku, tawee kamɓe e ko'e maɓɓe, wo ɓe maccuɓe bonanda. Sabo mono fuu wo maccuɗo ko jaalii ɗum. Ina waawi taweede ɓe ndaɗirii e tuundi adunaaru saabe anndude Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu kisinoowo en oon. Ammaa si ɓe njeccake e mayri katin faa ndi jaalii ɓe fu, cakitte maɓɓe ɓuran arane maɓɓe bonde. Si ɓe anndaano laawol fonnditaare ngool faa'e fu, ɗuum ɓuri ko ɓe anndi ngol faa wooɗi de ɓe tottitii yamiroore seniinde nde ɓe keɓunoo. Ko hewti ɓe ɗuum laamnii banndol ngol: «Rawaandu nyaamtan tuure muuɗum.» Wi'aama katin: «Ngiroowu lootaangu talloto e loope.»	𞥒 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤐𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤮𞤴𞤼𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤇𞤫 𞤷𞤮𞤪𞤲𞤢𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤢𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤷𞤮𞥅𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤱𞤵𞤲'𞤣𞤫. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤫𞤼𞤫. 𞤉𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤨𞤫𞤲𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤷𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤮 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭⹁ 𞤮 𞤬𞤢𞤯𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤶𞤢𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤃𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮 𞤢𞤷𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤮 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤭𞥅 𞤐𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭 𞤭𞤤𞤢𞤥 𞤼𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤅𞤮𞤣𞤮𞤥𞤢 𞤫 𞤘𞤮𞤥𞤮𞥅𞤪𞤢. 𞤌 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤂𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤏𞤮 𞤮 𞤳𞤮𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤇𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤨𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤯𞤭 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤼𞤢. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤯𞤫⹁ 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤱𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤢𞤺𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤭𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤫𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤫𞥅. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤲𞤭. 𞤇𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲'𞤶𞤮𞤦𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤤𞤫𞤴 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤣𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤷𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤢𞤪𞤵 . 𞤇𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤵𞥅𞤦𞤢. 𞤃𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤫𞤴𞤼𞤮𞥅𞤶𞤫. 𞤇𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮 𞤦𞤮𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤫𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤. 𞤏𞤮 𞤩𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤵𞤯𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤄𞤢𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤩𞤭𞥅 𞤄𞤮𞤧𞤮𞤪𞤢⹁ 𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤩𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤫𞤤𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤪𞤢𞥄𞤱𞤢 𞤥𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤵𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤧𞤮𞤺𞥆𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤋𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤭𞤦𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤫𞤴𞤼𞤢 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤩𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤭 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄'𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤼𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤲𞤮𞥅. 𞤑𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭 𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤: «𞤈𞤢𞤱𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤼𞤢𞤲 𞤼𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.» 𞤏𞤭'𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: «𞤐'𞤘𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤵 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤢𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤨𞤫.»
2 Piyeer 3 Haala gartol Joomiraaɗo Sakiraaɓe am horsuɓe, ɓataaki ki woni ɗiɗaɓi ki mbinndanammi on. E ley ɗiɗi ɗiin fuu, miɗo filoo miccinde on kabaaru o, faa hakkillooji mooɗon ɓeydoo miilaade ko laaɓi. Miɗo yiɗi miccinde on haalaaji ɗi annabaaɓe seniiɓe kaalnoo arande, kam e yamiroore Joomiraaɗo meeɗen kisinoowo en nde nulaaɓe mon njanngini on. Artee anndude ɗum ɗo: e balɗe cakitotooɗe ɗeen, jalnortooɓe yimɓe jokkuɓe muuyɗe terɗe muɓɓen ngarowan. Ɓe njalnorto on, ɓe mbi'a: «Noy amaana gartol makko oon laatorii? Sabo gilla maamiraaɓe men maayi faa joonin, huunde fuu ina worri e alhaali muuɗum hono no worrunoo gilla e fuɗɗoode adunaaru ni.» Iɓe anniyii yeggitinde Laamɗo tagirii kammu e leydi fuu konngol muuɗum. Illa ko ɓooyi o tagirii leydi ndi ndiyam, ndi yaltii ley ndiyam. Katin du, Laamɗo halkirii adunaaru ndu ndiyam nde waɗunoo ilam tuufaandu. Wo e konngol makko ngool du, kammu e leydi ɗo ngonɗen e muuɗum joonin ndesanaama yiite faa nyannde darngal. Wakkati oon yedduɓe Laamɗo ɓeen kalkete. Sakiraaɓe am horsuɓe, taa njeggiton goonga gooto o: to Joomiraaɗo, nyalooma gooto ina wa'i hono no duuɓi ujunere ni, de duuɓi ujunere du ina nga'ani mo hono no nyalooma gooto ni. Joomiraaɗo hanndintaa tabintinde amaana muuɗum no yimɓe woɓɓe miilortoo ni. Wo o munyanɗo on tan, sabo o yiɗaa fay gooto halka. Ko o yiɗi dey, yimɓe fuu ngarta to makko, tuuba. Ammaa nyannde gartol Joomiraaɗo ndeen juhan en hono no gujjo juhirta ni. Wakkati oon, kammu o timmiran sawtu mawɗo. Kulle kammunkooje fuu kalkan ley yiite. Leydi ndi e golleeji gonɗi e muuɗum fuu ɓanginte, caree. Ndelle si tawii ɗum fuu hono noon ɗum halkirta, ina tilsi njokkon laawol ceniingol, mbuurdon e kulol Laamɗo! Ina tilsi laatoɗon heɗiiɓe nyalaande Laamɗo ndeen, laatoɗon filotooɓe nde wara law! Nyannde ndeen, kammu huɓɓan halka, kulle kammunkooje fuu taayan ley yiite. Ammaa eɗen keɗii ko Laamɗo aadii: kammu keso e leydi keyri ɗo fonnditaare tawetee. Ndelle, sakiraaɓe am horsuɓe, e ley ko keɗiɗon kulle ɗeen ɗuum, tinnee faa Joomiraaɗo tawa on e jam, tawa on ngalaa tuundi, on ngalaa laru. Paamon munyal Joomiraaɗo meeɗen ngaal ina hokka on laawol heɓude kisindam. Noon sakiike meeɗen Pool korsuɗo oon winndirani on, no Laamɗo hokkiri mo hakkilantaaku ni. Ley ɓataakiiji makko ɗiin fuu, imo winndira hono nii dow haala kaan. Ɓataakiiji makko ɗiin ina njogii haalaaji ɗi maanaa muɓɓen tiiɗi faamude, ɗi yimɓe famɗuɓe jannde e ɓe ngalaa semmbe ley goonɗinal mbaylitata maanaa muuɗum. Wo hono noon du ɓe ngaɗirta e nokkuuje goɗɗe ley Binndi ɗiin. Ɓe ngaddanan ko'e maɓɓe halkere. Ammaa onon sakiraaɓe am horsuɓe, sabo on kumpitaama ɗum gilla joonin, ndeentee taa bonɓe ɓeen njaara on e majjere muɓɓen de ceedon e semmbe mon ley goonɗinal. Mawnon e anndude Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu kisinoowo en, mawnon e moƴƴuki muuɗum. Teddeengal woodan mo gilla joonin faa abada! Aamiina.	𞥒 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤭 𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲. 𞤀𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮: 𞤫 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤤𞤲𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤮𞤱𞤢𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤲𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤮𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: «𞤐𞤮𞤴 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅؟ 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤫 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲𞤭.» 𞤋𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤴𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤋𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭 𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤭𞤤𞤢𞤥 𞤼𞤵𞥅𞤬𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵. 𞤏𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤫𞤼𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮: 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤫𞤪𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢'𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤲𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤭. 𞤏𞤮 𞤮 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢. 𞤑𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤵𞤸𞤢𞤲 𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮 𞤶𞤵𞤸𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤧𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫. 𞤂𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤷𞤢𞤪𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤼𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮! 𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤫𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤢 𞤤𞤢𞤱! 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤸𞤵𞤩𞥆𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢⹁ 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞥄𞤴𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅: 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤫𞤴𞤪𞤭 𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤯𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤼𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤭⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤢𞤪𞤵. 𞤆𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲𞤭. 𞤂𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤼𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤃𞤢𞤱𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢.
2 Tesaloniyankooɓe 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool, e Silas e Timote. Miɗen njowta kawrital goonɗinɓe gonngal Tesaloniiki, kaɓɓiingal e Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. Wo on keɓu moƴƴere e jam to Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. No Laamɗo sarortoo yimɓe wakkati gartol Iisaa Sakiraaɓe, tilay min njetta Laamɗo wakkati fuu saabe mooɗon. Iɗum haani, sabo goonɗinal mooɗon ina ɓeyda yahude yeeso. Katin du njinngu hakkunde mooɗon on fuu na ɓeydoroo yeeso. Ɗum waɗi de miɗen mantoroo on to kawrite goonɗinɓe Laamɗo ɗeen. Miɗen mantoroo on saabe munyal mooɗon e goonɗinal mooɗon e ley torraaji e ɓillaaje jowiiɗe dow mooɗon ɗeen fuu. Ɗum fuu na holla sariya Laamɗo na fonnditii. Laamɗo na waɗa on faa laatoɗon fotuɓe naatude laamu muuɗum. Wo saabe maggu de oɗon torree. Sabo si goonga, Laamɗo waɗan ko fonnditii, yoɓiran torruɓe on ɓeen torra. Ammaa onon torreteeɓe joonin ɓe, o hokkan on powtiri, onon e amin fuu. O waɗan ɗum si Joomiraaɗo men Iisaa gonɗo dow kammu oon wartii, ina wondi e maleyka'en jogiiɓe baawɗe muuɗum ɓeen. O ɓangan ley yiite nyanngunge faa o jukkoo ɓe anndaa Laamɗo, ɓe njaɓaay jokkude Kabaaru Lobbo Joomiraaɗo men Iisaa ɓeen. Jukkungo waroowo e maɓɓe ngoon wo halkere duumiinde. Ɓe mboɗɗinee Joomiraaɗo e baawɗe muuɗum mawɗe. Ɗum warowan nyannde Joomiraaɗo wartowi faa teddinee hakkunde seniiɓe muuɗum. O laatoo kaayniiɗo hakkunde goonɗinɓe mo fuu. Onon du, oɗon njeyaa e maɓɓe, sabo on ngoonɗinii waaju mo min mbaajii on oon. Saabe ɗuum, miɗen ndu'anoo on wakkati fuu. Miɗen ŋaaroo Laamɗo mo njokkuɗen waɗa on fotuɓe heɓude nguurndam ɗam noddiri on ɗaam. Miɗen ŋaaroo Laamɗo wallira on baawɗe muuɗum faa tabintina anniya mooɗon lobbo fuu e gollal ƴuurungal e goonɗinal mon fuu. Hono nii, innde Joomiraaɗo men Iisaa teddinirtee e ley mooɗon, onon du teddinireɗon saabe makko. Ɗum fuu laatoto saabe moƴƴere makko, kanko Laamɗo meeɗen e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu.	𞥒 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤋𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤶𞤮𞤱𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤵 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤴𞤮𞤩𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤺𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤔𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤵'𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤢𞥄𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
2 Tesaloniyankooɓe 2 Haala neɗɗo bonɗo e gartol Joomiraaɗo Sakiraaɓe, miɗen njiɗi haalande on haala gartol Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu e hawrundureede meeɗen to muuɗum. Miɗen nyaagoo on: taa accee hakkillooji mon njiiɓoo law saabe goɗɗo wi'ii nyannde gartol Joomiraaɗo ndeen yottake. Taa kulon fay si goɗɗo wi'i wo annabaaku haaldi ɗum, maa si goɗɗo waajake ɗum, maa wi'ii minen mbinndi ɗum e ɓataaki. Taa fay gooto hiilda on fay huunde. Sabo nyannde ndeen warataa sanaa wakkati mo yimɓe heewɓe muurtanta Laamɗo oon yottoo tafon. Wakkati oon Neɗɗo Bonɗo podanaaɗo halkere oon ɓangan. Wo o ganyo Laamɗo. O mawninan hoore makko e dow huunde fuu ko rewetee hono wo Laamɗo naa ko sujidantee, faa o jooɗowoo ley suudu Laamɗo. Noon o wiirata kanko e hoore makko wo o Laamɗo. Nde ngondunoomi e mooɗon ndeen, miɗo haalanannoo on ɗum. Yalla on miccitaaki ɗum naa? Oɗon anndi ko faddii Neɗɗo Bonɗo oon joonin, faa taa ɓanga illa wakkati muuɗum waraay. Sabo gilla joonin baawɗe Bonɗo cuuɗaaɗe ɗeen ina ngolla e adunaaru ndu. Ammaa paddiiɗo ɗe oon ina ɗo tafon. Si oon ƴuwii ɗo fu, Neɗɗo Bonɗo oon ɓangan. Ndeen Joomiraaɗo men Iisaa wardan mo henndu hunnduko muuɗum, halkira mo garol muuɗum ɗelkoowol. Neɗɗo Bonɗo oon wardan e baawɗe Seyɗaani, warda e semmbe mawɗo e maandeeji e kaayeefiiji fewreeji. O golliran siyiiji bonanda fuu faa o hiila halkooɓe ɓeen, sabo ɓe njaɓaay yiɗude goonga de ɓe kisinee. Saabe ɗuum, Laamɗo nuldan ɓe majjere mawnde, faa ɓe ngoonɗina fewre. Noon waɗata de yimɓe ɓe ngoonɗinaay goonga de ceyorii oonyaare ɓeen fuu njukkee. No goonɗinɓe teeŋuɓe njeyi worrude Sakiraaɓe ɓe Laamɗo horsini, minen kaa, tilay min njetta Laamɗo wakkati fuu saabe mooɗon, sabo Laamɗo suɓake on gilla fuɗɗoode faa hisina on. Ko o hisini on ɗuum, Ruuhu Ceniiɗo waɗi on seniiɓe, on ngoonɗini goonga oon. Wo ley majjum Laamɗo noddi on nde min mbaajinoo on Kabaaru Lobbo oon. O noddii on faa keɓon ngeɗu e darja Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Ndelle sakiraaɓe, tinnee, tabitee e ko min anndini on ɗuum, nde wo e haala amin nde wo e ɓataaki amin. Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu, kam e Laamɗo Baaba meeɗen njiɗi en, de cellini ɓerɗe men faa abada, kokki en jikke lobbo saabe moƴƴere muɓɓen. Ɓe cellina ɓerɗe mooɗon, ɓe kokka on semmbe faa ngollon golleeji lobbi, kaalon haalaaji lobbi fuu.	𞥒 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲: 𞤼𞤢𞥄 𞤢𞤷𞥆𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤩𞤮𞥅 𞤤𞤢𞤱 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤣𞤢 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤨𞤮𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞤪𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲. 𞤏𞤮 𞤮 𞤺𞤢𞤻𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤱𞤭𞥅𞤪𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤨𞤢𞤣𞥆𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤯𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞤪𞤢 𞤥𞤮 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤫𞤤𞤳𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭. 𞤌 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤧𞤭𞤴𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤣𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤫𞥅. 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤫𞥅𞤽𞤵𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤮 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤌 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤫 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅.
2 Tesaloniyankooɓe 3 No Pool muuyri waɗaneede du'aare Sakiraaɓe, ko keddiimi wi'ude, ndu'anoɗon min, yalla konngol Joomiraaɗo ngool ina yaawa sankitaade, katin du ngol teddinee hono no ngol teddiniraa to mooɗon ni. Ndu'anoɗon min du min kisa e yimɓe oonyiiɓe, bonɓe. Sabo wanaa yimɓe fuu ngoni goonɗinɓe. Ammaa Joomiraaɗo wo koolniiɗo, o hokkan on semmbe, o reena on e Bonɗo oon. Joomiraaɗo hokkii min hoolaade on, oɗon njokki jamirooje ɗe min kokki on ɗeen, wooɗi du on keddoto jokkude ɗe. Joomiraaɗo meeɗen waɗa ɓerɗe mon keewa njinngu Laamɗo, ɗe keewa munyal hono no Almasiihu heewiri munyal ni! No tilsiri mono fuu golla Sakiraaɓe, miɗen njamira on e innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu, mboɗɗoɗon sakiraaɓe jaayɓe ɓe njokkaay waaju mo narrunoɗon min oon. Onon e ko'e mon, oɗon anndi no njeyɗon nyemmbitirde min. Nde min ngondunoo e mooɗon ndeen, min nganaa jaayɓe. Walaa fuu mo min nyaami nyaamdu muuɗum ɓolum. Jemma e nyalooma fuu min ngollii faa min tampi taa min laatanoo fay gooto mon donngal. Miɗen mbaawnoo nyaagaade on nyaamdu. Ammaa min ngaɗaay noon, faa min kolla on misaalu de nyemmbiton min. Si goonga, fay nde min ngonnoo to mooɗon ndeen, miɗen mbi'annoo on ɗum ɗo: mo jaɓataa gollude, taa nyaama. Miɗen mbi'a noon sabo min nanii woɓɓe mooɗon na njaasi, ngollataa fay huunde si wanaa naatude e ko walanaa ɗum'en. Miɗen njamira yimɓe ɓeen, miɗen mbaajoo ɗum'en e innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu, ɓe ngollira deƴƴinaare, ɓe mbuura e semmbe ɓalli maɓɓe. De onon kaa sakiraaɓe, taa tampee waɗude ko wooɗi. Si won caliiɗo jokkude ko min kaali e ɓataaki ki ɗuum fu, ngattanee joomum hakkillo, mboɗɗoɗon ɗum, yalla na semta. Ammaa, taa ndaardee joomum wo ganyo. De cappanee ɗum hono wo sakiike. Baynundural Joomiraaɗo jom jam oon hokka on jam wakkati fuu e ley huunde fuu. Joomiraaɗo wondu e mooɗon, on fuu. Inan jowtaango am ngo mbinndirammi e junngo am: MIIN POOL. Ɗum woni maande ɓataaki am fuu. Wo nii mbinndirammi. Hinney Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu wondu e mooɗon, on fuu.	𞥒 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤪𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤵'𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤱𞤢 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤵'𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤢 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤮 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤲𞤭! 𞤐𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤯𞤮𞤲 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤧𞤢𞥄𞤤𞤵 𞤣𞤫 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮: 𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤧𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤁𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤅𞤭 𞤱𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤫 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤻𞤮. 𞤁𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤶𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤢𞤥: 𞤃𞤋𞥅𞤐 𞤆𞤌𞥅𞤂. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅.
2 Timote 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool. Mi laatake nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe muuyɗe Laamɗo faa mi faamina yimɓe amaana nguurndam ngonɗam e Iisaa Almasiihu. Miɗo winndane aan Timote, ɓiyam mo korsinmi. Laamɗo Baabiiwo e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu njurme, kokke moƴƴere e jam. No Pool tindiniri Timote Miɗo yetta Laamɗo mo ngollanammi oon. Miɗo gollirana mo ɓernde nde walaa feloore, hono no maamiraaɓe am ngaɗirnoo ni. Jemma e nyalooma fuu mi selataa miccitaade ma e ley du'aawuuji am, sabo miɗo miccoo gonɗi maaɗa. Miɗo yiɗi yi'ude ma sanne faa seyo am heewa. Miɗo miccoo goonɗinal maa laaɓungal ngal maammaa debbo Lowis e inna maa Enis njoginoo ngaal. Miɗo tannyori aan du aɗa jogii ngal. Ɗum waɗi de miɗo miccintine: heyɗintin dokkal ngal Laamɗo hokki ma nde njowunoomi juuɗe am dow maaɗa ndeen. Sabo Laamɗo hokkaay en Ruuhu faa kulen. Ammaa hokkii en Ruuhu faa keɓen semmbe e njinngu e nanngitaare. Ndelle, taa cemtaa seedanaade Joomiraaɗo meeɗen, taa cemtiraa ko uddiraami ley kasu saabe muuɗum du. De kawtaa e am torraaji saabe Kabaaru Lobbo, fodde baawɗe ɗe Laamɗo hokkata. Kam hisini en, noddi en faa laatoɗen yimɓe muuɗum seniiɓe. Wanaa saabe golle men o noddiri en, ammaa wo saabe anniya makko e hinney makko. O hokkirii en hinney oon e kawtal Iisaa Almasiihu gilla jamaanuuji puɗɗaay. De joonin moƴƴere ndeen ɓanginiraama e garol kisinoowo en, Iisaa Almasiihu. Wo kam halki maayde, de yaynani en laawol nguurndam e duumagol ley Kabaaru Lobbo oon. Wo saabe Kabaaru Lobbo oon Laamɗo waɗiri kam baajotooɗo e nulaaɗo e jannginoowo. Ɗuum waɗi de miɗo torree du. Ammaa mi semtaay, sabo miɗo anndi mo ngoonɗinmi oon. Miɗo tannyori du imo waawi reenude kam, ko kalfinmi mo hoore am ɗuum faa nyannde gartol makko. Kooƴaa sifa mo narruɗaa kam oon, tiigoɗaa haalaaji celluɗi ɗiin. Njokkaa ɗum e ley goonɗinal e njinngu taweteengu e Iisaa Almasiihu. Kabaaru korsuɗo mo kalfinaɗaa oon, ndeenaa ɗum e ballal Ruuhu Ceniiɗo. Aɗa anndi Aasiyankooɓe fuu celii kam. Fijela e Hermoogena ina njeyaa e maɓɓe. Joomiraaɗo hinnoo koreeji Onesifoora, sabo o feewnii ɓernde am kile keewɗe. O semtiraay kam du ko kaɓɓaami ɗuum. Wooɗi nde o wonnoo Roma ndeen du, o filorake kam tinnaare faa o yiiti kam. Joomiraaɗo yoɓu mo, yurmoo mo nyannde darngal. Wooɗi, ko o gollani kam ley ngalluure Efeesu ɗuum fuu, aɗa anndi ɗum sanne.	𞥒 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤃𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤫 𞤢𞥄𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫⹁ 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤥𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤥𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤶𞤵𞤪𞤥𞤫⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤲𞤭. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤢 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤢𞤥 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤂𞤮𞤱𞤭𞤧 𞤫 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤉𞤲𞤭𞤧 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤢𞥄𞤲 𞤣𞤵 𞤢𞤯𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫: 𞤸𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤫𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤮𞤣𞥆𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤑𞤢𞤥 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤢𞥄𞤴. 𞤁𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤥𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤍𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅 𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤣𞤵 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤑𞤮𞥅𞤰𞤢𞥄 𞤧𞤭𞤬𞤢 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤐'𞤔𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤀𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤷𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤊𞤭𞤶𞤫𞤤𞤢 𞤫 𞤖𞤫𞤪𞤥𞤮𞥅𞤺𞤫𞤲𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤌𞤲𞤫𞤧𞤭𞤬𞤮𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤬𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤌 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤩𞤵 𞤥𞤮⹁ 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤢𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫.
2 Timote 2 Haala gollanoowo Iisaa koolniiɗo Ndelle aan ɓiyam, ɓeydu semmbe ley moƴƴere wonnde e Iisaa Almasiihu ndeen. Ko kaalanmaami yeeso seedeeɓe heewɓe ɗuum, kalfinaa ɗum yimɓe hoolniiɓe waawɓe jannginde woɓɓe. Kawtaa e am torra no sordaasi Iisaa Almasiihu lobbo ni. Sordaasi fay gooto haajuuji wuro kaɓɓataa ɗum hoore, sabo ina filoo waɗude ko welata mawɗo muuɗum. Daɗundurteeɗo ley doggudu du heɓataa kufune darja, sanaa doggira no fotiri e ko yamiraa ɗuum. Wooɗi, demoowo golluɗo faa tampi, kam haani artaade heɓude ngeɗu artiingu e tayri. Miiloɗaa ko kaalanammaami ɗuum, sabo Joomiraaɗo hokkete hakkillo faa paamaa huunde fuu. Miccita Iisaa Almasiihu ummintinaaɗo e maayde, ƴuuruɗo e ƴuwdi Daawda. Ɗum woni Kabaaru Lobbo mo mbaajotoomi. Wo saabe kabaaru oon torriraami faa kaɓɓaami hono wo mi janoowo. Ammaa konngol Laamɗo ngool kaa haɓɓaaka. Ɗum waɗi de miɗo munya huunde fuu saabe suɓaaɓe Laamɗo ɓeen, faa kamɓe du ɓe keɓa kisindam ngonɗam e Iisaa Almasiihu, ɓe kawta e muuɗum teddeengal faa abada. Inan haala koolniika: Si en maaydii e makko, en mbuurdan e makko. Si eɗen munya torraaji, en laamodoto e makko. Si en mbi'ii en anndaa mo, kanko du, o wi'an o anndaa en. Si en nganaa hoolniiɓe, kanko kaa o heddoto wo o koolniiɗo, sabo o waawaa yeddude hoore makko. Haala golloowo mo Laamɗo yardii Wo kujje ɗeen kaanɗaa miccintinde goonɗinɓe. Cappanaa ɓe yeeso Laamɗo taa ɓe pooɗundura e haalaaji ɗi nafataa fay huunde si wanaa bonnande nanooɓe. Tinnoɗaa, faa laatoɗaa yeeso Laamɗo wo a jarraaɗo mo golle muuɗum semtinaay ɗum, dartiiɗo e anndinde konngol goonga. Mboɗɗoɗaa haalaaji ɓoli luttuɗi kulol Laamɗo, sabo iɗi ɓeydana yimɓe woɗɗaade Laamɗo. Haalaaji luttinooɓe yimɓe ɓeen ina lanyira hono ɓuure lanyoore. Himene e Filitus ina njeyaa e maɓɓe. Ɓe mbosake goonga. Iɓe mbi'a ummital faltake. Noon ɓe mbonnirta goonɗinal woɓɓe. Ammaa e ɗum fuu, joƴƴinirde Laamɗo sellunde tabitii. Ina winndaa dow mayre: «Joomiraaɗo ina anndi yimɓe muuɗum.» Ina winndaa katin: «Noddoowo innde Joomiraaɗo fuu woɗɗoo ko boni.» Wooɗi, ley suudu teddundu, wanaa ginereeji kaŋŋe e cardi tan ngoodi, moƴƴiniraaɗi leɗɗe e loope du ina ngoodi. Goɗɗi ina ngolliree golleeji tedduɗi, goɗɗi du ina ngolliree golleeji keɓaaɗi fuu. Ndelle, si neɗɗo laaɓinii hoore muuɗum e golleeji bonɗi ɗiin fuu, laatoto hono kaakol keertaangol, ceniingol nafoowol Joomum, cegilanaangol faa golliree gollal lobbal fuu. Doggu muuyɗe njokollaaku bonɗe. Piloɗaa fonnditaare e goonɗinal e njinngu e jam, aan e noddirooɓe Joomiraaɗo ɓerɗe laaɓuɗe ɓeen fuu. Mboɗɗoɗaa jeddi puuyɗi laaliiɗi. Aɗa anndi wo luural tan ɗi ngaddata. De maccuɗo Joomiraaɗo haanaa dukideede, ammaa ko haani tawee wo newaniiɗo yimɓe fuu, baawɗo jannginde, jom munyal. Sanaa o dartinira yeddooɓe mo jam-jam, sabo hasii Laamɗo hokkan ɓe no ɓe tuubira, de ɓe paama goonga. Ndeen kaa ɓe keɓtan hakkillo, ɓe kisa e tuugol Ibiliisa nannguɗo ɓe, ina gollina ɓe muuyɗe mum oon.	𞥒 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥒 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤢𞥄𞤲 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤵 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤑𞤢𞤱𞤼𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤥 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤲𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤭. 𞤅𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤢𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤵𞤣𞤵 𞤣𞤵 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤬𞤵𞤲𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤳𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤣𞤫𞤥𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤢𞤪𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤼𞤢𞤴𞤪𞤭. 𞤃𞤭𞥅𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤫𞤼𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤵𞤻𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤧𞤵𞤩𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤢𞤥 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢: 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤵𞤻𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤣𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤢𞤲 𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫𞤲. 𞤅𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤏𞤮 𞤳𞤵𞤶𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤕𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤢 𞤶𞤢𞤪𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐'𞤄𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤢𞤻𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤤𞤢𞤻𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤖𞤭𞤥𞤫𞤲𞤫 𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤼𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤧𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤢𞤳𞤫. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.» 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: «𞤐𞤮𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭.» 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤭𞤲𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤯𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤨𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭. 𞤘𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤭⹁ 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤳𞤮𞤤 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥⹁ 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤁𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫. 𞤆𞤭𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤄𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤨𞤵𞥅𞤴𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤀𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤢𞤤 𞤼𞤢𞤲 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤁𞤫 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤵𞤳𞤭𞤣𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤱𞤢𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤶𞤮𞤥 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤. 𞤅𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤥-𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤧𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤲𞤮 𞤩𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭𞤪𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤼𞤢𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤢 𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤺𞤮𞤤 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲.
2 Timote 3 Haala cakitte jamaanu Faamu ɗum ɗo: ley balɗe cakitotooɗe wakkatiiji tiiɗuɗi ngaɗan. Si goonga, yimɓe laatoto yiɗuɓe ko'e muɓɓen, yiɗuɓe jawdi, mantotooɓe, mawninkiniiɓe, mbonkotooɓe Laamɗo. Ɓe calanto saaraaɓe maɓɓe, ɓe mbonnan moƴƴere, ɓe teddintaa ko senii. Ɓe laatoto yoorɓe ɓerɗe. Ɓe njaafataako, ɓe mbonkoto yimɓe, ɓe nyakorete nanngitaare. Ɓe laatoto ɓawluɓe yonki, wanyuɓe ko wooɗi. Ɓe laatoto jambotooɓe, jom'en ɓerɗe, mawnitiiɓe, mbelirka adunaaru ina ɓurani ɓe Laamɗo. Ɓe nanndinkinto e huluɓe Laamɗo, ammaa iɓe njedda baawɗe muuɗum. Mboɗɗoɗaa ɓe. Woɓɓe maɓɓe ina naata cuuɗi faa keɓa hakkillooji rewɓe hoyɓe oonyude, ɓe hakkeeji njaalii ɗum'en. Muuyɗe terɗe muɓɓen na pooɗa ɗum'en. Wakkati fuu iɓe njannga, de abada ɓe njottataako anndude goonga. Worɓe naatooɓe cuuɗi ɓeen njeddii goonga hono no Yanes e Yamberes njeddirnoo Muusaa ni. Hakkillooji maɓɓe mbonii, goonɗinal maɓɓe du wanaa goonga. Ammaa ɓe njahataa yeeso e golle maɓɓe, sabo yimɓe fuu nji'an majjere maɓɓe hono no Yanes e Yamberes ni. Haala Binndi ceniiɗi Aan kaa a ndaarii janngingol am e alhaali am e anniyaaji am e goonɗinal am e munyal am e njinngu am e tinnitaare am. A ndaarii torraaji e tampiriiji kewtiiɗi kam Antiyoki e Ikoniya e Listara. A yi'ii no munyirmi torraaji ɗiin. De Joomiraaɗo biltii kam e majji ɗi fuu. Goonga ni, jiɗuɗo wuurdude e kulol Laamɗo ley kawtal Iisaa Almasiihu fuu, torrete. Ammaa bonɓe e hiilooɓe yimɓe ɓeen ɓeydorto ko boni. Iɓe majjina woɓɓe, iɓe majjina ko'e maɓɓe du. Aan kaa, keddodoɗaa e ko njannguɗaa de tannyorɗaa faa laaɓi ɗuum, sabo aɗa anndi jannginɓe ma ɓeen. Wooɗi du, gilla a suka aɗa anndi Binndi ceniiɗi. Kanji mbaawi faaminde ma laawol kisindam keɓirteeɗam goonɗinal Iisaa Almasiihu. Binndi ceniiɗi fuu ƴuurii e poofaali Laamɗo. Nafaa majji wo jannginde, e ɓanginde boofi, e dartinde e ekintinde neɗɗo dow laawol fonnditaare faa neɗɗo Laamɗo fuu hiɓɓa, segilanee gollal lobbal fuu.	𞥒 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥓 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤊𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮: 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭⹁ 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞤳𞤮𞤪𞤫𞤼𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤇𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤩𞤢𞤱𞤤𞤵𞤩𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤻𞤵𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤇𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤼𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤵𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤄𞤮𞤯𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤩𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤴𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤻𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤃𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲𞤢 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤒𞤢𞤲𞤫𞤧 𞤫 𞤒𞤢𞤲'𞤦𞤫𞤪𞤫𞤧 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲𞤭. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤒𞤢𞤲𞤫𞤧 𞤫 𞤒𞤢𞤲'𞤦𞤫𞤪𞤫𞤧 𞤲𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤀𞥄𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤥 𞤫 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤢𞤥 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤢𞤥 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤢𞤥 𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤢𞤥. 𞤀 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤫 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢. 𞤀 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤲𞤮 𞤥𞤵𞤻𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤦𞤭𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞤼𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤼𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵. 𞤀𞥄𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤑𞤢𞤲'𞤶𞤭 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤨𞤮𞥅𞤬𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭 𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤮𞥅𞤬𞤭⹁ 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤫𞤳𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢⹁ 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅.
2 Timote 4 Haala tinnaade e waaju Miɗo gongine yeeso Laamɗo e yeeso Iisaa Almasiihu carotooɗo wuurɓe e maayɓe oon: saabe gartol makko e laamu makko, mbaajoɗaa konngol Laamɗo, nde hoyani maa e nde tiiɗani maa fuu. Kollitaa ɓe boofi maɓɓe, pelaa ɓe. Celliniraa ɓerɗe maɓɓe haddi munyal maa e waaju maa fuu. Sabo wakkati waran nde yimɓe munyataa janngineede jannde dartiinde, ɓe njokkan muuyooji maɓɓe faa ɓe kawrundurana ko'e maɓɓe jannginooɓe ko welata noppi maɓɓe. Ɓe tottitoo taa noppi maɓɓe nana goonga, de ɓe kuccita e taali. Aan kaa, nanngitoɗaa e huunde fuu, munyaa torra, mbaajoɗaa Kabaaru Lobbo, njottinaa golle maa fuu faa laaɓa. Miin le, ƴiiƴam am ɓadake laataade hono dokkal dufeteengal. Wakkati warii faa mi dilla adunaaru ndu. Mi durwii no mbaawrumi fuu ley durwo nafoowo, wooɗi du, mi yottake ɗo kaanumi haaɗude ley doggudu, mi haybii goonɗinal. Gilla joonin miɗo resanaa mbarjaari fonnditaare ndi Joomiraaɗo carotooɗo ponnditiiɗo oon hokkata kam nyannde darngal. Wanaa miin tan hokketee, de wo miin e heppuɓe gartol makko ɓeen fuu. Haala waajuuji cakitiiɗi Tinnoɗaa ngaraa to am law. Sabo Demas yoppii kam saabe yidde muuɗum adunaaru, yehi Tesaloniiki. Keresna yehii Galaatiya, Tiitu du yehi Dalmaatiya. Lukka tan wondi e am. Fantu Marku de ngardaa e muuɗum, sabo imo waawi wallude kam sanne e ley gollal ngaal. Tikiku le, mi nulii ɗum Efeesu. Si aɗa wara, ngaddanaa kam forgo am tekkuɗo mo njoppunoomi Torowas ley galle Karpo oon, kam e dewte ɗeen. De ko ɓurumi yiɗude, ngaddanaa kam dewte guri ɗeen. Alesandere baylo oon waɗii kam ko naawi kam sanne. Joomiraaɗo yoɓan mo ko fotata e golle makko. Reenta e makko, aan du, sabo o yeddii waaju amin sanne. Nyannde arandeere, nde ndarinoomi yeeso carotooɗo faa mi jaabanoo hoore am ndeen, fay gooto wallaay kam. Ɓe fuu ɓe njoppii kam. Taa Laamɗo hiisoroo ɓe ɗum! Ammaa Joomiraaɗo darodake e am, hokki kam semmbe faa mi gooyna waaju muuɗum faa yottoo, de lenyi fuu nana. Nii woni no kisiniraami e hunnduko laddeeru. Joomiraaɗo dannan kam e ko boni fuu, hisina kam faa mi hewta laamu muuɗum dow kammu. Wo kam jeyi teddeengal faa abada abadin! Aamiina. Baynundural Njowtanaa kam Pirisilla e Akila, e koreeji Onesifoor. Erasta ina heddii Korintu. Torofim le, mi yoppii ɗum Miletus sabo wanaa celluɗo. Tinnoɗaa ngaraa gilla dabbunde waraay. Ebulus e Pudes e Lina e Kalawdiya e sakiraaɓe ɓeen fuu ina njowte. Joomiraaɗo wondu e maaɗa. Hinney muuɗum wondu e mooɗon.	𞥒 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞥔 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲: 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤴𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤮𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤦𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤨𞤫𞤤𞤢𞥄 𞤩𞤫. 𞤕𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤇𞤫 𞤼𞤮𞤼𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤷𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭. 𞤀𞥄𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤵𞤻𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤢𞤥 𞤩𞤢𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤣𞤵𞤬𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤃𞤭 𞤣𞤵𞤪𞤱𞤭𞥅 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤵𞤪𞤱𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤵𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞤨𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤤𞤢𞤱. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤁𞤫𞤥𞤢𞤧 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤭𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭. 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤧𞤲𞤢 𞤴𞤫𞤸𞤭𞥅 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤣𞤵 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤁𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢. 𞤂𞤵𞤳𞥆𞤢 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤥. 𞤊𞤢𞤲𞤼𞤵 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵 𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤚𞤭𞤳𞤭𞤳𞤵 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵. 𞤅𞤭 𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤮𞤪𞤺𞤮 𞤢𞤥 𞤼𞤫𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤑𞤢𞤪𞤨𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤺𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤦𞤢𞤴𞤤𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤩𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤈𞤫𞥅𞤲𞤼𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤚𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥! 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤴𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤢. 𞤐𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅𞤪𞤵. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤭𞤲! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢⹁ 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤌𞤲𞤫𞤧𞤭𞤬𞤮𞥅𞤪. 𞤉𞤪𞤢𞤧𞤼𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵. 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤬𞤭𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤃𞤭𞤤𞤫𞤼𞤵𞤧 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤣𞤢𞤦𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤉𞤦𞤵𞤤𞤵𞤧 𞤫 𞤆𞤵𞤣𞤫𞤧 𞤫 𞤂𞤭𞤲𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤤𞤢𞤱𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
3 Yuhanna 1 Miin mawɗo kawrital goonɗinɓe winndi ɓataaki ki yaade to Gayus sakiike am korsuɗo mo njiɗirmi goonga. Sakiike am korsuɗo, miɗo yeloo faa tawee huunde fuu na wooɗi e maaɗa, aɗa wondi e cellal du hono no hakkillo maa selliri ni. Mi seyake sanne nde sakiraaɓe woɓɓe ngari kaalani kam no tinnoriɗaa e goonga e no njokkirɗaa ɗum ni. Seyo fuu ɓuranaa kam ko nanumi ɓiɓɓe am ina njokki goonga. Haala wallude sakiraaɓe Sakiike am korsuɗo, ko mballataa sakiraaɓe men ɗuum, fay si wo ɓe jananɓe to maaɗa, ina hollita wo a koolniiɗo. Ɓe kaalii haala njinngu maaɗa yeeso kawrital goonɗinɓe. A waɗan ko wooɗi si a wallirii ɓe e ko haani e jahaangal maɓɓe, no hawrirta e muuyɗe Laamɗo ni. Sabo kamɓe, wo saabe Almasiihu ɓe ummorii jahaangal ngaal. Ɓe pilaaki yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen mballa ɓe fay huunde. Ndelle, enen goonɗinɓe Iisaa, eɗen njeyi wallude hono yimɓe ɓeen, faa laatoɗen gollidooɓe e maɓɓe e ley yaajinde goonga. No Diyotoref e Demetirus ngorri Won ko mbinndanmi kawrital goonɗinɓe, ammaa Diyotoref, jiɗuɗo ardinde hoore muuɗum oon, ina heddii salanaade kam. Saabe ɗuum, si mi warii fu, mi hollan ko o waɗata ɗuum e no o mbonkortoo min ni. Wanaa ɗum tan: o jaɓɓataako sakiraaɓe jananɓe ɓeen, katin du yiɗuɓe jaɓɓaade ɓe ɓeen, o haɗan ɗum'en, o riiwa ɗum'en e kawrital goonɗinɓe. Sakiike am korsuɗo, taa nyemmbitin ko boni, nyemmbitaa ko wooɗi. Gaɗoowo ko wooɗi fuu wo neɗɗo Laamɗo. Gaɗoowo ko boni anndaa Laamɗo. Demetirus wo neɗɗo lobbo sabo imo wondi e goonga. Yimɓe fuu ina kaala haala makko lobba. Minen du, miɗen njaɓi ɗum, de aɗa anndi seedaaku amin wo goonga. Baynundural Ko kaanumi haalande ma ɗuum ina heewi, de mi yiɗaa winndude ɗum fuu e binndirgal. Miɗo yeloo yiide ma ko ɓadii, kaalden hunnduko e hunnduko. Yigiraaɓe maa wonɓe ɗo ɓeen ina njowte. Njowtanaa kam yigiraaɓe ɓeen fuu gooto gooto. Jam wondu e maaɗa.	𞥓 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞥑 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤘𞤢𞤴𞤵𞤧 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤤𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢⹁ 𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤃𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤅𞤫𞤴𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤵𞤪𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤅𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤱𞤮 𞤢 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤀 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤧𞤭 𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤫 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤇𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐𞤮 𞤁𞤭𞤴𞤮𞤼𞤮𞤪𞤫𞤬 𞤫 𞤁𞤫𞤥𞤫𞤼𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤏𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤁𞤭𞤴𞤮𞤼𞤮𞤪𞤫𞤬⹁ 𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤢𞤪𞤣𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤫 𞤲𞤮 𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲: 𞤮 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤪𞤭𞥅𞤱𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤘𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤘𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫𞤥𞤫𞤼𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤢𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤺𞤢𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤤𞤮𞥅 𞤴𞤭𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤣𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫𞤲 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮. 𞤒𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫. 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤔𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢.
Golle Nulaaɓe 1 Banndam Tawfilus, e ley dewtere am arandeere ndeen, mi winndii ko Iisaa fuɗɗi gollude e waajaade fuu, faa nyannde ƴeentinaa ndeen. Gilla nde o ƴeentinaakano ndeen o haaldii e nulaaɓe ɓe o suɓinoo ɓeen, o tindiniri ɗum'en e baawɗe Ruuhu Ceniiɗo. Caggal nde o torranoo ndeen, o hollitii ɓe hoore makko. O hollirii ɓe e daliiliiji keewɗi imo wuuri. O wondi e maɓɓe balɗe capanɗe nay, imo haalana ɓe kabaaru laamu Laamɗo. Nyannde gomma imo nyaamda e maɓɓe, o tindini ɓe taa ɓe mboɗɗoo Urusaliima, ammaa ɓe keɗoo aadi Baabiiwo ndi ɓe narri mo ndiin. O wi'i: —Yaayaa na lootirannoo yimɓe batisima e ndiyam, de onon, ley balɗe seeɗa, on lootirte batisima e Ruuhu Ceniiɗo. Ɓe fuu ɓe kawriti, iɓe ƴama mo, iɓe mbi'a: —Joomiraaɗo, wo joonin ngartirtaa laamu Israa'iila naa? Iisaa jaabii ɓe, wi'i: —On mbaawaa anndude jamaanuuji e wakkatiiji ɗi Baabiiwo darniri baawɗe muuɗum. Ammaa nde Ruuhu Ceniiɗo wari jippii e mooɗon fu, on keɓan baawɗe, de laatoɗon seedee'en humpitooɓe kabaaru am ley Urusaliima e ley leydi Yahuudiya fuu, kam e Samariya, faa to adunaaru haaɗi. Nde o haalnoo ɗum ndeen, o ƴeentinaa. Ɓe tiggitii, iɓe ndaara faa ruulde suddi mo. Ɗo ɓe tiggitotoo kammu iɓe ndaara imo ƴeentinee ɗoon, inan worɓe ɗiɗo ɓe kaddule daneeje punti, ndarodii e maɓɓe, mbi'i: —Galilinkooɓe, ko waɗi de ndariɗon, oɗon tiggitoo kammu? Iisaa ittaaɗo e mooɗon de ƴeentinaa dow kammu oon wartan. O wartiran hono no njiiruɗon imo ƴeentiniraa dow kammu noon. Ndeen nulaaɓe ɓeen ndilli waamnde wi'eteende Jaytun ɗoon, ɓe njeccii Urusaliima. Toon e Urusaliima na waɗa kilomeetere gooto. Nde ɓe njottinoo fu, ɓe ƴeeŋowi suudu dowuuru to ɓe mbeerunoo toon. Piyeer e Yuhanna e Yaakuuba e Andire e Filipu e Tomaa e Bartolome e Matta e Yaakuuba ɓii Alfaa e Simon kiranoowo suudu baaba e Yahuuda ɓii Yaakuuba fuu tawaama ɗoon. Ɓe fuu ɓe kawriti, ɓe laatii ɓernde wootere, iɓe tinnii e du'aare, kamɓe e minyiraaɓe Iisaa e Mariyama inna Iisaa e rewɓe woɓɓe. No Matiyas loomtiri Yahuuda Ley balɗe ɗeen, goonɗinɓe ko waɗata hono hemre e noogay kawriti. Piyeer ummii, darii hakkunde maɓɓe, wi'i: —Sakiraaɓe, ina tilsi ko woni e Binndi ɗiin tabita dow Yahuuda, kolluɗo nannguɓe Iisaa laawol oon. Ruuhu Ceniiɗo haalii dow majjum e hunnduko Daawda. Yahuuda na hiisenoo e meeɗen, o heɓii ngeɗu makko e gollal ngal ngollanten Joomiraaɗo. Kaalisi mo o yeenanoo e gollal makko bonngal ngaal, o soodi ɗum ngesa. O boɓɓii ley magga, reedu makko seekii, teketti makko fuu mburtii, ndufi. Yimɓe Urusaliima fuu nani ɗum. Ɗum waɗi de ɓe inndiri ngesa ngaan Akeldama. E ley ɗemngal maɓɓe iɗum fiirta «Ngesa Ƴiiƴam». Si goonga du, dewtere Jabuura haalii e dow majjum, wi'i: «Wuro makko laatoo winnde, taa fay gooto hoɗa toon.» Ina winndaa du: «Goɗɗo loomta mo.» Wooɗi ndelle, tilay goɗɗo loomta mo, tawee wo gonduɗo e meeɗen ko juuti wakkati mo Joomiraaɗo men Iisaa wondunoo e meeɗen ndeen. Ɗum wo gilla nde Yaayaa lootunoo mo lootagal batisima faa yaade nyannde nde o ƴeentinaa dow kammu ndeen. Gorko oon laatodoto e meeɗen seedee ummitagol Iisaa. Ndeen ɓe ndarni worɓe ɗiɗo: Yuusufi bi'eteeɗo Barasaba coowirteeɗo Yustus, kam e Matiyas. Ɓe ndu'ii, ɓe mbi'i: —Joomiraaɗo, aan annduɗo ɓerɗe yimɓe fuu, faamin min mo cuɓiɗaa e ɓee ɗo ɗiɗo faa ronndoo gollal nulal, loomta Yahuuda joppuɗo ɗum de yehi nokku to jeyi yahude toon. Ɓe ngaɗi cumnal maɓɓe. Cumnal ngaal hawri e Matiyas. O hiisodaa e nulaaɓe sappo e ngo'o ɓeen.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑 𞤄𞤢𞤲𞤣𞤢𞤥 𞤚𞤢𞤱𞤬𞤭𞤤𞤵𞤧⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢𞤲𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤢𞤤𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤌 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤮 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤯𞥆𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤯𞤮𞥅 𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤭 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤼𞤫 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅'𞤫𞤲 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤯𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄. 𞤇𞤫 𞤼𞤭𞤺𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤪𞤵𞥅𞤤𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤮. 𞤍𞤮 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤺𞥆𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤣𞤢𞤲𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤨𞤵𞤲𞤼𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤺𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵؟ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤭𞤼𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢𞤲. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤥𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤢𞤴𞤼𞤵𞤲 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤭𞤤𞤮𞤥𞤫𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤮𞤱𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤫𞥅𞤪𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤫 𞤀𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤫 𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤫 𞤚𞤮𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤𞤮𞤥𞤫 𞤫 𞤃𞤢𞤼𞥆𞤢 𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤩𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤩𞤭𞥅 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤭𞤻𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤃𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢𞤥𞤢 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫. 𞤐𞤮 𞤃𞤢𞤼𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤂𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤸𞤫𞤥𞤪𞤫 𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤺𞤢𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢⹁ 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤮𞥅𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢. 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤲𞤢 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤫𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤫𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞥄𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤮 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢. 𞤌 𞤦𞤮𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢⹁ 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅⹁ 𞤼𞤫𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤣𞤵𞤬𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤲 𞤀𞤳𞤫𞤤𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢 «𞤐'𞤘𞤫𞤧𞤢 𞤎𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥». 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤢𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤏𞤵𞤪𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤮𞤯𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲.» 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤣𞤵: «𞤘𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤢 𞤥𞤮.» 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤣𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮: 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤄𞤢𞤪𞤢𞤧𞤢𞤦𞤢 𞤷𞤮𞥅𞤱𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤒𞤵𞤧𞤼𞤵𞤧⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤃𞤢𞤼𞤭𞤴𞤢𞤧. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤵'𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤮 𞤷𞤵𞤩𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤩𞤫𞥅 𞤯𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤪𞤮𞤲𞤣𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲𞤵𞤤𞤢𞤤⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤢 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤶𞤮𞤨𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤼𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤷𞤵𞤥𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤕𞤵𞤥𞤲𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤫 𞤃𞤢𞤼𞤭𞤴𞤢𞤧. 𞤌 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤮𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤲'𞤺𞤮'𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 2 No Ruuhu Ceniiɗo jipporii dow goonɗinɓe Nde iidi ɓenndal alkama warnoo ndeen, tawi goonɗinɓe Iisaa ɓeen fuu ina kawriti nokku gooto. Wakkati gooto, sawtu ga'uɗo hono henndu mawndu ƴuuri dow kammu, heewi suudu ɗo ɓe njooɗii ɗoon fuu. Ko wa'i hono ɗemle yiite ni ɓangani ɓe. Ɗe peccii, ɗe njowii dow mono e maɓɓe fuu. Ɓe fuu ɓe keewi Ruuhu Ceniiɗo, ɓe puɗɗi haalude ɗemle janane no Ruuhu oon hokkiri ɓe kaalda noon. Tawi worɓe Alhuudiyankooɓe hulɓe Laamɗo ƴuuruɓe e leyɗe adunaaru fuu ina njooɗii Urusaliima. Nde sawtu oon waɗunoo ndeen, jamaa oon fuu hawriti. Ɗum jiiɓii hakkillooji maɓɓe, sabo mono fuu nanii ɗemngal muuɗum ina haalee. Ɓe fuu ɓe mbemmbaa, ɗum haaynii ɓe, iɓe mbi'undura: —Haalooɓe ɓe fuu nganaa Galilinkooɓe naa? Ndelle, noy mono e meeɗen fuu nanirta ko ɓe kaalata e ɗemngal ngal muyni? En Partiyankooɓe e Mediyankooɓe e Elamiyankooɓe, en jooɗiiɓe Mesopotami, kam e Yahuudiya e Kapadokiya e Ponta e Aasiya e Firigiya e Pamfiliya e Misira e leyɗe sera Libiya ɗakkol Sireene. Woɓɓe meeɗen ƴuurii Roma. En Alhuudiyankooɓe, kam e naatuɓe diina Alhuudiyankooɓe. Woɓɓe katin ƴuurii Kereta, woɓɓe ƴuurii leydi Arabiya. Ammaa ɗum e laataade fuu, en fuu eɗen nana iɓe kaala haala golleeji mawɗi ɗi Laamɗo waɗi ɗiin. Iɓe kaala ɗum fuu e ɗemle meeɗen! Ɗum haaynii ɓe ɓe fuu, ɗum haɓɓi ɓe ko'e, iɓe ƴamundura: —Ɗume woni maanaa majjum? Woɓɓe ina njalnoroo goonɗinɓe ɓeen, ina mbi'a: —Ɓe kaaru doro de ɓe culii! No Piyeer waajorii jamaa oon Ndeen Piyeer darodii e sappo e ngo'o ɓeen, ɓanti daande muuɗum, de wi'i jamaa oon: —Onon Alhuudiyankooɓe e jooɗiiɓe Urusaliima fuu, kettinee haala am de paamon kabaaru gaɗuɗo oon. Yimɓe ɓe nganaa suliiɓe hono no miilortoɗon ni. Joonin fay yamnde jeenay beetee faltaaki, sakko neɗɗo yara faa suloo. Ammaa ɗum warii faa tabintina ko annabi Jowiila wi'i: «Laamɗo wi'ii: E ley balɗe cakitotooɗe ɗe mi jippinan Ruuhu am dow tagaaɓe fuu. Ɓiɓɓe mooɗon worɓe e rewɓe kaaliran annabaaku. Jokolɓe mooɗon nji'an holleede, nayeeɓe mooɗon koyɗinte. Wooɗi gollooɓe am worɓe e rewɓe du, mi jippinan Ruuhu am dow muɓɓen e ley balɗe ɗeen, ɓe kaaldan annabaaku. Mi waɗan kaayeefiiji dow kammu, mi waɗan maandeeji kaayniiɗi dow leydi, ɗi laatoo ƴiiƴam e yiite e cuurki. Fadde nyalaande gartol Joomiraaɗo mawnde teddunde ndeen warude, naange niɓɓinte, lewru du wojjan hono no ƴiiƴam ni. Ndeen, neɗɗo fuu nodduɗo innde Joomiraaɗo hisinte.» Piyeer wi'i katin: —Israa'iilankooɓe, kettinee haalaaji ɗi: Iisaa Nasaraatuujo oon wo neɗɗo mo Laamɗo laaɓinani on wo ƴuurɗo e muuɗum. Laamɗo hokki ɗum baawɗe, hokki ɗum waɗude kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi hakkunde mooɗon, hono no onon e ko'e mon anndirɗon ni. Neɗɗo oon, Laamɗo muuynoo gilla arande wattee e juuɗe mon. Onon le, on nduŋanake mo yimɓe ɓe anndaa jamirooje, on tontii mo, on mbarii mo. Ammaa Laamɗo iirtinii mo, itti mo e naawalla maayde, sabo maayde ndeen waawaano tiigaade mo. Si goonga du, inan ko Daawda haali dow makko, wi'i: «Wakkati fuu miɗo yi'a Joomiraaɗo na wondi e am. Imo woni gere nyaamo am, faa taa mi diwna kulol. Saabe majjum ɓernde am seyake, ɗemngal am na mana, faa ɓanndu am du waaltoo dow jikke celluɗo, sabo a yoppataa yonki am hakkunde maayɓe, a accataa Ceniiɗo maa oon nyola. A anndinii kam laabi nguurndam, a hebbinan kam seyo sabo aɗa wondi e am.» Piyeer ɓeydi katin, wi'i: —Sakiraaɓe, miɗo haalana on laaɓal haala maami en Daawda: o maayii, o uwaama, saabeere makko ndeen ina woni ɗo meeɗen ɗo faa hannden. Ammaa wo o annabaajo, imo anndi Laamɗo hunanake mo gooto e taaniraaɓe makko loomtan laamu makko. O yi'ii ko warata, o haali haala ummitagol Almasiihu. O wi'i yonki muuɗum accataake hakkunde maayɓe, ɓanndu muuɗum du nyolataa. Oon woni Iisaa mo Laamɗo ummintini, min fuu miɗen ceedii. Laamɗo ɓantii mo, heedinii mo gere nyaamo muuɗum. O heɓi e Baabiiwo Ruuhu Ceniiɗo hono no aadorinoo noon, o saaki ɗum. Joonin oɗon nji'a ɗum, oɗon nana ɗum. Sabo Daawda meeɗaay ƴeentude dow kammu, ammaa wi'ii: «Joomiraaɗo wi'i Joomam: Jooɗa gere nyaamo am, faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.» Lenyol Israa'iila fuu tannyora: Iisaa mo tontuɗon e leggal palaangal oon, Laamɗo waɗii ɗum Joomiraaɗo, waɗii ɗum Almasiihu. Haala kawrital artiiɓe goonɗinde Nde ɓe nannoo haala kaan ndeen, ka yuwi ɓerɗe maɓɓe sanne, ɓe mbi'i Piyeer e nulaaɓe heddiiɓe ɓeen: —Sakiraaɓe, ɗume min kaani waɗude? Piyeer jaabii ɓe, wi'i: —Tuubee, gooto mooɗon fuu lootiree lootagal batisima e innde Iisaa Almasiihu, faa lutti mooɗon njaafee. Ndeen Laamɗo hokkan on Ruuhu Ceniiɗo. Sabo Laamɗo waɗanii on aadi, onon e ɓiɓɓe mooɗon e yimɓe woɗɗuɓe fuu. Indi woodani neɗɗo mo Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen noddi fuu. Caggal ɗuum, Piyeer gongini ɓe haalaaji goɗɗi keewɗi, ina waajoo ɓe, ina wi'a: —Ndeenee ko'e mon e yimɓe jamaanu oonyiiɗo o. Jaɓuɓe haala makko ɓeen lootaa lootagal batisima. Nyannde ndeen, yimɓe hono ujunaaje tato naati e kawrital goonɗinɓe ngaal. Iɓe tinnoo e waaju nulaaɓe ɓeen, iɓe nanngunduri e gondal goonɗinɓe ngaal, iɓe keltoo buuru, iɓe ngaɗida du'aawuuji. Kulol naati e mono fuu, sabo nulaaɓe ɓeen ina ngaɗa kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi keewɗi. Goonɗinɓe ɓeen fuu na kawti. Ko ɓe njogii fuu, wo ɓe kawtu. Iɓe conna jawdi maɓɓe, iɓe kokka mono fuu ko haajaa. Nyannde fuu ɓe kawritan ley suudu dewal mawndu nduun, iɓe laatii ɓernde wootere. Iɓe keltoo buuru, iɓe nyaamda ley cuuɗi maɓɓe e seyo e ɓerɗe laaɓuɗe. Iɓe njetta Laamɗo, yimɓe fuu ina njiɗi ɓe. Nyannde fuu Joomiraaɗo ina ɓeydana kawrital ngaal hisinaaɓe.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒 𞤐𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤐'𞤁𞤫 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤫𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤢𞤤𞤳𞤢𞤥𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤮 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲𞤭 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫. 𞤍𞤫 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤫 𞤲𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤧𞤢𞤱𞤼𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤫𞤥𞤦𞤢𞥄⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢: —𞤖𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤴𞤲𞤭؟ 𞤉𞤲 𞤆𞤢𞤪𞤼𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤃𞤫𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤉𞤤𞤢𞤥𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤃𞤫𞤧𞤮𞤨𞤮𞤼𞤢𞤥𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤨𞤢𞤣𞤮𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤆𞤮𞤲𞤼𞤢 𞤫 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤊𞤭𞤪𞤭𞤺𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤆𞤢𞤥𞤬𞤭𞤤𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤧𞤫𞤪𞤢 𞤂𞤭𞤦𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤅𞤭𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤈𞤮𞤥𞤢. 𞤉𞤲 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤼𞤢⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤪𞤢𞤦𞤭𞤴𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲! 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤮'𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢: —𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥؟ 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤲𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤇𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤣𞤮𞤪𞤮 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤤𞤭𞥅! 𞤐𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤣𞤢𞤪𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤲'𞤺𞤮'𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤼𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲: —𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥 𞤣𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤵𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤪𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤴𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤢𞤴 𞤦𞤫𞥅𞤼𞤫𞥅 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤵𞤤𞤮𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤭 𞤔𞤮𞤱𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤱𞤭'𞤭: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞥅: 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤭 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤢𞤴𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤫. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤪𞤳𞤭. 𞤊𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞤼𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤱𞤪𞤵 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤶𞥆𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤼𞤫.» 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: —𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭: 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤭. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞤽𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭'𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤥. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤣𞤭𞤱𞤲𞤢 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤴𞤢𞤳𞤫⹁ 𞤯𞤫𞤥𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥 𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤢 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤻𞤮𞤤𞤢. 𞤀 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥⹁ 𞤢 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤥.» 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫𞤲 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢: 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤵𞤱𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤲𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤢𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵 𞤻𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤢𞤥: 𞤔𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤩𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤥𞤢.» 𞤂𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢: 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢 𞤴𞤵𞤱𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫؟ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤚𞤵𞥅𞤦𞤫𞥅⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤢𞥄𞤣𞤭⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤲'𞤣𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤺𞤮𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢: —𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮. 𞤔𞤢𞤩𞤵𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤋𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤣𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭. 𞤑𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵. 𞤋𞤩𞤫 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫.
Golle Nulaaɓe 3 No Piyeer selliniri bonnguujo e no waajorii yimɓe Piyeer e Yuhanna naaddi ley suudu dewal mawndu wakkati du'aare yamnde tati. Tawi gorko dimdaaɗo e bonngaaku ina yaaree to dammbugal suudu dewal mawndu bi'eteengal Dammbugal Lobbal. Nyannde fuu yimɓe makko ina njoƴƴina mo ɗoon faa o garbina naatooɓe suudu dewal mawndu ɓeen sadaka. Nde o yi'unoo Piyeer e Yuhanna ina naata ndeen, o garbini ɗum'en. Ɓe ndaari mo, de Piyeer wi'i: —Ndaaru min! Gorko oon ndaari ɓe faa wooɗi, sabo na miilii hemrude ɓe huunde. De Piyeer wi'i: —Mi walaa cardi, mi walaa kaŋŋe, ammaa mi hokkete ko njogiimi ɗuum: e dow innde Iisaa Almasiihu Nasaraatuujo oon, umma yahu! O nanngi junngo muuɗum nyaamo, o ummini ɗum. Wakkati gooto, koyɗe muuɗum e kolɓule mum celli. O gurbitii, o darii, imo yaha! O naatidi e maɓɓe ley suudu dewal mawndu nduun, imo yaha, imo fitta, imo yetta Laamɗo. Yimɓe ɓeen fuu nji'i mo, imo yaha, imo yetta Laamɗo. Ɓe annditi wo kanko jooɗotonoo to dammbugal bi'eteengal Lobbal ngaal ina garbina. Kaayeefi e wemmbere nanngi ɓe sanne saabe ko o heɓi ɗuum. Neɗɗo oon na takkii Piyeer e Yuhanna ɗoon sanne. Yimɓe ɓeen fuu ndoggi, kawriti e maɓɓe to danki mbi'eteeki danki Suleymaana no huunde nde foti haaynaade ɓe. Nde Piyeer yiinoo ɗum fu, wi'i yimɓe ɓeen: —Israa'iilankooɓe, ko waɗi de iɗum haaynii on? Ko waɗi de oɗon tufi min gite? Si goonga, wanaa baawɗe amin naa kulol amin Laamɗo waɗi de gorko o ina yaha e koyɗe muuɗum. Laamɗo Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba, Laamɗo maamiraaɓe meeɗen, teddini golloowo muuɗum Iisaa. Onon kaa, on ngattii mo e juuɗe laamu, on calake mo yeeso Pilaatu, fay si taweede Pilaatu ina yiɗi yoofude mo. Onon, on calake Ceniiɗo Ponnditiiɗo oon. On nyaagake njoppaneɗon gaɗɗo war-hoore. Jom Nguurndam oon mbaruɗon. Ammaa Laamɗo iirtini mo e maayde. Miɗen ceedii ɗum. Wo saabe goonɗinal Iisaa e baawɗe innde muuɗum waɗi de gorko o daɗi. Oɗon nji'a mo, oɗon anndi no o worrunoo du. Ayyo, hoolaare Iisaa ndeen waɗi de o laatii celluɗo kiɓɓuɗo. Wooɗi, sakiraaɓe, ko onon e hooreeɓe mooɗon ngaɗuɗon Almasiihu ɗuum, miɗo anndi wo saabe majjere tan. Ammaa hono noon Laamɗo tabintiniri ko annabaaɓe muuɗum fuu kaali ɗuum: Almasiihu torroto. Ndelle tuubee, ngarton, faa lutti mooɗon mooytee. Ndeen Joomiraaɗo waddanan on wakkatiiji powtiri e ndakam. O nuldan on Almasiihu mo o suɓanii on gilla arande, oon woni Iisaa. Ina tilsi o heddoo dow kammu faa nde Laamɗo heyɗintini kulle ɗeen fuu, no annabaaɓe seniiɓe ɓeen kaaldunoo haala majjum gilla arande noon. Sabo Muusaa wi'ii: «Laamɗo Joomiraaɗo mooɗon nuldan on annabaajo hono am, sakiike mooɗon. Njaɓon huunde fuu ko o haalanta on. Neɗɗo fuu mo jaɓanaay annabaajo oon, yaltinte e yimɓe Laamɗo, de halkee.» Gilla e Samuwiila faa e annabaaɓe warɓe caggal muuɗum, ɓe fuu ɓe kaalii haala nyalaaɗe ɗe. Onon ngoni ronooɓe annabaaɓe ɓeen, onon ngoni ronooɓe amaana mo Laamɗo nanngani maamiraaɓe men ɓeen nde wi'unoo Ibrahiima: «Wo e ƴuwdi maa lenyi adunaaru ndu fuu keɓirta barke.» Nde Laamɗo ummintinnoo Iisaa golloowo muuɗum oon fu, wo e mooɗon o artii nulde ɗum. O nuli ɗum faa o barkina on e ley ko o ooncata mono fuu yoppa golleeji muuɗum bonɗi.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥓 𞤐𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤫 𞤲𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤣𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤴𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤭𞤥𞤣𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤁𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤺𞤢𞤪𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤺𞤢𞤪𞤦𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤭𞤲! 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤫𞤥𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤫𞤼𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤵! 𞤌 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮⹁ 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤳𞤮𞤤𞤩𞤵𞤤𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭. 𞤌 𞤺𞤵𞤪𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢! 𞤌 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤭𞤼𞥆𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤦𞤭𞤲𞤢. 𞤑𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤫 𞤱𞤫𞤥𞤦𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤲𞤳𞤭 𞤲'𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤳𞤭 𞤣𞤢𞤲𞤳𞤭 𞤅𞤵𞤤𞤫𞤴𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤲𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲: —𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲؟ 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤵𞤬𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤭𞤼𞤫؟ 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤋𞤧𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤆𞤭𞤤𞤢𞥄𞤼𞤵⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤆𞤭𞤤𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤮𞥅𞤬𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤌𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢𞤲𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤢𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪-𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤔𞤮𞤥 𞤐'𞤘𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤣𞤢𞤯𞤭. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤵. 𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤯𞤮. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤮𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤫𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤮𞥅𞤴𞤼𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤳𞤢𞤥. 𞤌 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤭𞥅: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤢𞤩𞤮𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫𞥅.» 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤵𞤱𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤯𞤫. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤪𞤮𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤪𞤮𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢: «𞤏𞤮 𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫.» 𞤐'𞤁𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤮 𞤮𞥅𞤲𞤷𞤢𞤼𞤢 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭.
Golle Nulaaɓe 4 Kabaaru Piyeer e Yuhanna yeeso waalde Saahiiɓe Nde Piyeer e Yuhanna kaaldannoo e yimɓe ɓeen ndeen, almaami'en e mawɗo ndaarooɓe suudu dewal mawndu, kam e Saduki'en, ngari to maɓɓe. Iɓe mettaa sabo Piyeer e Yuhanna ina njanngina yimɓe ina mbaajoo ɗum'en Laamɗo umminan maayɓe sabo iirtinii Iisaa. Ɓe nanngi ɓeen, ɓe ommbi ɗum'en e kasu faa jaango muuɗum, sabo tawii hiiriino. Ammaa yimɓe heewɓe e nanɓe waaju oon ɓeen ngoonɗinii, faa waɗi hono worɓe ujunaaje njoyo. Jaango majjum, hooreeɓe maɓɓe e mawɓe e jannginooɓe Tawreeta kawritowi Urusaliima. Almaami Mawɗo bi'eteeɗo Annas na tawaa toon, wooɗi du Kayafas e Yuhanna e Alesandere e ƴuwdi hooreeɓe almaami'en ndiin fuu na toon. Ɓe ndarni Piyeer e Yuhanna yeeso maɓɓe, ɓe ƴami ɗum'en e dow baawɗe ɗeye naa innde ndeye ɓe celliniri bonnguujo oon. Ndeen, Piyeer keewɗo Ruuhu Ceniiɗo wi'i ɓe: —Hooreeɓe yimɓe e mawɓe, si on ƴamtii min hannden moƴƴere nde min ngaɗani bonnguujo o fu, on ƴamii min no o danniraa, oɗon njeyi anndineede ɗum ɗo, onon e Israa'iilankooɓe fuu: Wo saabe Iisaa Almasiihu Nasaraatuujo gorko o darorii yeeso mooɗon wo daɗuɗo. On tontiino Iisaa oon, ammaa Laamɗo iirtinii ɗum. Kam woni mo Joomiraaɗo wi'i: «Hayre nde onon nyiɓooɓe caliɗon, wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon.» Kisindam heɓirtaake e goɗɗo fay gooto. Laamɗo hokkaay yimɓe innde wonnde fuu ley adunaaru ndu faa keɓiren kisindam. Nde waalde Saahiiɓe yi'unoo cuusal Piyeer e Yuhanna fu, ɗum haaynii ɓe, sabo ɓe paamii ɓeen wo laddeeɓe, nganaa jannguɓe. Ɓe annditi ɓeen ina ngondunoo e Iisaa. Ammaa nde ɓe njiinoo gorko cellinaaɗo oon ina darii yeeso maɓɓe, walaa fuu ko ɓe mbaawi yeddude. Ɓe njamiri Piyeer e Yuhanna njalta sarorde ndeen. Iɓe ndawrida, iɓe mbi'a: —Ɗume ngaɗeten worɓe ɗiɗo ɓe? Si goonga, wonɓe Urusaliima fuu tabintinii ɓe ngaɗii maande haayniinde. Katin du en mbaawaa yeddude ɗum. Joonin kaa, ɗum haanaa sankitaade e ley yimɓe. Ndelle cappanen ɓe, kaɗen ɓe haalande fay gooto innde Iisaa ndeen. Ndeen ɓe nodditi ɗum'en katin, ɓe cappani ɗum'en taa mbaajoo, taa njanngina innde Iisaa fey. Ammaa Piyeer e Yuhanna njaabii ɓe, mbi'i: —Onon e ko'e mooɗon ndaaree ko ɓuri woodde yeeso Laamɗo, min ɗowtanoo on, naa min ɗowtanoo Laamɗo? Minen kaa, min mbaawaa selude haalde ko min njiiri gite amin e ko min naniri noppi amin. Ɓe cappani ɗum'en katin, de ɓe njoofi ɗum'en. Ɓe keɓaay fuu ko ɓe njukkoroo ɗum'en, sabo yimɓe ɓeen fuu na njetta Laamɗo dow ko waɗi ɗuum. Danniraaɗo haaynde ndeen oon, duuɓi muuɗum ina ɓuri capanɗe nay. Nde Piyeer e Yuhanna njoppanoo ndeen, njeccii to yimɓe muɓɓen, kaalani ɓe ko hooreeɓe almaami'en e mawɓe mbi'i ɗum'en fuu. Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe ƴepti daaɗe maɓɓe to Laamɗo e ɓernde wootere, ɓe mbi'i: —Laamɗo Joomiraaɗo, aan tagi kammu e leydi e maayo manngo e ko woni e muɓɓen fuu. Aan du haaliri dow baawɗe Ruuhu Ceniiɗo e hunnduko maama amin Daawda, golloowo maa oon, de wi'i: «Ko saabii de lenyi na peekoroo mawnitaare? Ko saabii de yimɓe na miiloo miilooji ɓoli? Kaanankooɓe adunaaru ndaranake wolde, ardiiɓe kawriti faa kaɓa e Joomiraaɗo e Almasiihu muuɗum.» Ɗum wo goonga, sabo ley ngalluure ndeen Hirudus e Pontiyu Pilaatu nanngunduri e Israa'iilankooɓe e lenyi goɗɗi faa kaɓa e Iisaa, golloowo maa ceniiɗo mo cuɓiɗaa oon. Hono nii ɓe ngolliri ko podinoɗaa baawɗe maa e muuyɗe maa fuu. Joonin Joomiraaɗo, ndaar gidi maɓɓe ɗiin. Kokkaa gollooɓe maa waajoraade haala maa e cuusal manngal. Ɓangin baawɗe maa, ndannaa nyawɓe, ngaɗaa maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji saabe Iisaa, golloowo maaɗa ceniiɗo oon. Nde ɓe tilinoo nyaagaade Laamɗo ndeen, nokkuure ɗo ɓe kawriti ɗoon dimmbii. Ɓe fuu ɓe kebbinaa Ruuhu Ceniiɗo, iɓe mbaajoo konngol Laamɗo e cuusal. No goonɗinɓe ɓeen kawtiri huunde fuu Jamaa goonɗinɓe oon fuu wo ɓernde wootere, wo hakkillo wooto. Ko ɓe njogii fuu ɓe kawtu. Fay gooto maɓɓe wi'ataa fay huunde e jawdi muuɗum. Nulaaɓe ɓeen ina ceedoroo ummitagol Iisaa Joomiraaɗo e baawɗe mawɗe. Moƴƴere mawnde ina woni e maɓɓe ɓe fuu. Fay gooto maɓɓe waasaay, sabo jogiiɓe gese e galleeji fuu ina conna, ina ngadda ceede ɗeen to nulaaɓe. Ndeen mono e maɓɓe fuu ina hokkee ko haajaa. Ina woodi ɗoon goɗɗo bi'eteeɗo Yuusufi, mo nulaaɓe ɓeen coowirannoo Barnabas (ɗum na fiirta «Ɓii cellinoowo ɓerɗe»). Wo o ƴuuruɗo e lenyol Lewi, dimaaɗo Kipirus. Imo woodunoo ngesa. O sonni nga, o waddi ceede ɗeen to nulaaɓe ɓeen.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥔 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤅𞤢𞤣𞤵𞤳𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤮𞤥𞤦𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤸𞤭𞥅𞤪𞤭𞥅𞤲𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤴𞤮. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤧 𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤑𞤢𞤴𞤢𞤬𞤢𞤧 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫𞤴𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤴𞤫 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤮 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅: 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮. 𞤌𞤲 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤖𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤻𞤭𞤩𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤭𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲.» 𞤑𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤸𞤫𞤩𞤭𞤪𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤫𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤢⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫؟ 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤫𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤴. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞥅𞤣𞥆𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟ 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤇𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤁𞤢𞤲𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤫𞤨𞤼𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤼𞤢𞤺𞤭 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞥄𞤲 𞤣𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤭: «𞤑𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤲𞤢 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫؟ 𞤑𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭؟ 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤱𞤮𞤤𞤣𞤫⹁ 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞤢 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞤲𞤼𞤭𞤴𞤵 𞤆𞤭𞤤𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤩𞤢 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤷𞤵𞤩𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤮 𞤨𞤮𞤣𞤭𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪 𞤺𞤭𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤑𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤. 𞤇𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞥄 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤭𞤥𞤦𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤. 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤵. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫. 𞤃𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤧𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤫𞤧𞤫 𞤫 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭⹁ 𞤥𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤮𞥅𞤱𞤭𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 (𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢 «𞤇𞤭𞥅 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫»). 𞤏𞤮 𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤂𞤫𞤱𞤭⹁ 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢. 𞤌 𞤧𞤮𞤲𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 5 No Ananiyas e Safiira penirani Ruuhu Ceniiɗo Gorko gomma bi'eteeɗo Ananiyas e deekum Safiira, kam'en du conni ngesa muɓɓen. O suuɗi feccere ceede ɗeen, tawi deekiiko oon ina anndi. O yaari ko heddii ɗuum, o hokki nulaaɓe ɓeen. Piyeer wi'i: —Ananiyas, ko waɗi de Seyɗaani heewi ɓernde maa faa penanɗaa Ruuhu Ceniiɗo, cuuɗuɗaa feccere coggu ngesa ngaan? Wo aan e hoore maa jeynoo nga. Ko connuɗaa nga ɗuum du, wo aan jeyi ceede ɗeen. Ndelle ko waɗi de anniyiɗaa waɗude ni? Wanaa yimɓe penanɗaa koy, wo Laamɗo penanɗaa! Nde Ananiyas nannoo haala kaan fu, saami, maayii. Ɗum laatanii nanɓe ɗum ɓeen fuu kulol manngol. Jokolɓe ummii, ngatti mo e kasanke, ndonndii mo, njaltini yaasin, uwi mo. Hono leeruuji tati caggal ɗuum, deekiiko naati, tawi nanaay ko waɗi ɗuum. Piyeer wi'i mo: —Haalanam yalla wo ɗum jaati connuɗon ngesa mooɗon ngaan naa? O wi'i: —Ayyo, nii foti. Ndeen Piyeer wi'i mo: —Noy de aan e gora dewruɗon faa ndaartindoɗon Ruuhu Joomiraaɗo? Inan, uwoyɓe gora ina ngara, faa ɓe njaare, aan du! De wakkati gooto, kanko du, o saami yeeso Piyeer, wo o maayɗo. Jokolɓe ɓeen naati, tawi o maayii. Ɓe ndonndii mo, ɓe njaltini yaasin, ɓe uwi mo ɗakkol goriiko. Kulol manngol nanngi kawrital goonɗinɓe e nanɓe ɗum fuu. No nulaaɓe ɓeen ngolliri maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji Nulaaɓe ɓeen ina ngaɗa maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji keewɗi hakkunde yimɓe. Tawi goonɗinɓe ɓeen fuu ina kawrita ley danki Suleymaana kiin, ɓe fuu ɓe ɓernde wootere. Yimɓe heddiiɓe ɓeen, fay gooto e muɓɓen suusaa hawtude e maɓɓe. Ammaa yimɓe ɗoon na teddina ɓe. Goonɗinɓe Joomiraaɗo ɓeen ina ɓeydoroo yimɓe heewɓe, worɓe e rewɓe. Faa ɗum hewtini yimɓe waddoyde nyawɓe, iɓe mburtina ɗum'en dow laabi, iɓe mballina ɗum'en e dow leese e daage, faa nde Piyeer waroyi fu, ɗowki muuɗum meema yoga maɓɓe. Yimɓe heewɓe ƴuuri e gure piiliiɗe Urusaliima, ngaddi nyawɓe e wonduɓe e ginnaaji. Ɓeen fuu ndannaa. No nulaaɓe ɓeen torriraa Ndeen, Almaami Mawɗo e battaa'en muuɗum ɓeen, ɗum woni Saduki'en, keewi kiram. Ɓe nanngi nulaaɓe ɓeen, ɓe ommbi ɗum'en ley kasu. Ammaa e jemma oon, maleyka Joomiraaɗo gooto omti dammbuɗe kasu ɗeen, wurtini ɓe, wi'i: —Njehee ndarowee ley suudu dewal mawndu toon, mbaajoɗon yimɓe haala nguurndam goongalajam ɗam fuu. Nde ɓe nannoo ko maleyka oon wi'i fu, ɓe njehi, ɓe naatowi suudu dewal mawndu nduun gilla fajiri, iɓe njanngina. Ndeen Almaami Mawɗo oon e battaa'en muuɗum noddi waalde Saahiiɓe e mawɓe Israa'iila fuu batu. Ɓe njamiri nulaaɓe ɓeen ittowee to kasu toon, ngaddee. Ammaa nde doomooɓe ɓeen njottinoo ndeen, tawaay ɓe e ley kasu toon. Ɓe njeccii, ɓe kaaltani waalde Saahiiɓe ɓeen, ɓe mbi'i: —Min tawii kasu nguun ina uddii ina sokii, doomooɓe ɓeen ina keddii yaasin ina kuccunduri e dammbuɗe ɗeen, ammaa nde min udditinnoo ndeen, min tawaay fay gooto ley toon. Nde mawɗo doomooɓe suudu dewal mawndu oon e hooreeɓe almaami'en ɓeen nannoo ɗum fu, ɓe mbemmbaa, ɓe kunngii faamude fuu ko ɗum waawi laataade. Ndeen goɗɗo wari, humpiti ɓe, wi'i: —Inan, worɓe ɓe ommbunoɗon ley kasu ɓeen, ina ndarii ley suudu dewal mawndu, ina njanngina yimɓe! Ndeen, mawɗo doomooɓe oon yaadi e doomooɓe ɓeen, ngartiri nulaaɓe ɓeen. Ammaa ɓe ngaɗiraay ɗum doole sabo iɓe kula taa yimɓe paɗɗa ɓe kaaƴe. Nde ɓe ngartirnoo nulaaɓe ɓeen fu, ɓe ndarni ɗum'en yeeso waalde Saahiiɓe ndeen. Almaami Mawɗo oon ƴami ɓe, wi'i: —Min cappanii on sappannde sattunde, taa mbaajoɗon e innde gorko oon. De ndaaree ko ngaɗuɗon! On cankitii waaju mooɗon oon ley Urusaliima fuu. Katin du, oɗon njiɗi yowude dow amin wareede gorko oon. Piyeer e nulaaɓe ɓeen njaabii, mbi'i: —Ina tilsi neɗɗo ɗowtanoo Laamɗo, wanaa yimɓe. Laamɗo maamiraaɓe meeɗen iirtinii Iisaa mo tontuɗon e leggal de mbarɗon ɗum oon. Wo kanko Laamɗo teddini faa toowni, de joƴƴini mo gere nyaamo muuɗum. Laamɗo waɗi mo hooreejo, waɗi mo kisinoowo faa o hokka Israa'iilankooɓe no tuubira, faa keɓa yaafaneede lutti muɓɓen. Minen ngoni seedeeɓe kabaaruuji ɗiin. Ruuhu Ceniiɗo mo Laamɗo hokki ɗowtaniiɓe ɗum du na seedii ɗum. Nde waalde Saahiiɓe ɓeen nannoo ɗum ndeen, tikki sanne, anniyii warude ɓe. Ammaa ina woodi toon gorko jeyaaɗo e waalde Farisa'en bi'eteeɗo Gamaliyel, jannginoowo Tawreeta Muusaa, tedduɗo e yimɓe fuu. Gorko oon ummii, darii hakkunde waalde Saahiiɓe ndeen, yamiri nulaaɓe ɓeen njaltinee seeɗa. Caggal ɗuum, o wi'i ɓe: —Israa'iilankooɓe, ndeenee ko'e mon e yimɓe ɓe, e ko anniyiɗon waɗude ɗuum. Ɓooyaay ko Tewdas ɓangunoo. Imo jogorinoo hoore makko won ko o laatii. Ko waɗata yimɓe keme nayo ina njokkunoo mo. O waraama, jokkunooɓe mo ɓeen fuu cankitake, de ɗum fuu laatake ɓolum. Caggal makko, Yahuuda Galilinkeejo oon wariino wakkati limgal. Yimɓe heewɓe njokki ɗum. Kam du halkaa, jokkuɓe ɗum ɓeen fuu cankitii. Joonin, miɗo haalana on: accee yimɓe ɓeen, celon ɓe. Sabo si anniyaaji maɓɓe e golle maɓɓe to yimɓe ƴuuri fu, ɗum fiirtoto. Ammaa si tawii to Laamɗo ɗum ƴuuri du, on mbaawaa sakkaade ɗum. Kaybee, taa on kaɓu e Laamɗo! Waalde Saahiiɓe ndeen jaɓi dabare makko. Ɓe nodditi nulaaɓe ɓeen, ɓe piyi ɗum'en, ɓe cappani ɗum'en taa kaala e dow innde Iisaa katin, ɓe njoofi ɗum'en. Nulaaɓe ɓeen ndilli yeeso waalde Saahiiɓe ndeen. Ɓe ceyii sabo Laamɗo ndaardii ɓe iɓe poti huyfineede saabe innde Iisaa. Nyannde fuu ɓe njoppaay waajaade e jannginde Kabaaru Lobbo haala Iisaa Almasiihu kaan ley suudu dewal mawndu e ley galleeji.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥕 𞤐𞤮 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤢𞤬𞤭𞥅𞤪𞤢 𞤨𞤫𞤲𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤅𞤢𞤬𞤭𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤌 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭. 𞤌 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤫𞤲𞤢𞤲𞤯𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤲؟ 𞤏𞤮 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤶𞤫𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤺𞤢. 𞤑𞤮 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤢𞥄𞤲 𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤭؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤲𞤢𞤲𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤨𞤫𞤲𞤢𞤲𞤯𞤢𞥄! 𞤐'𞤁𞤫 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤭⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮𞤤. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲⹁ 𞤵𞤱𞤭 𞤥𞤮. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤤𞤫𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤫𞤧𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤴𞥆𞤮⹁ 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤮𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤐𞤮𞤴 𞤣𞤫 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤪𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮؟ 𞤋𞤲𞤢𞤲⹁ 𞤵𞤱𞤮𞤴𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤣𞤵! 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤱𞤮 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮. 𞤔𞤮𞤳𞤮𞤤𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤵𞤱𞤭 𞤥𞤮 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅𞤳𞤮. 𞤑𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤢𞤲𞤳𞤭 𞤅𞤵𞤤𞤫𞤴𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫. 𞤊𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤮𞤴𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤺𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞤪𞤮𞤴𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤢 𞤴𞤮𞤺𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢𞥄. 𞤐𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄'𞤫𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤅𞤢𞤣𞤵𞤳𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤮𞤥𞤦𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤮𞤥𞤼𞤭 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤔𞤫𞤸𞤫𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤱𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤶𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤢𞤶𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤦𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄'𞤫𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞤼𞤵. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤼𞥆𞤮𞤱𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤵𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤮𞤳𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤵𞤷𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤫𞤥𞤦𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤋𞤲𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤮𞤥𞤦𞤵𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞥅𞤤𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤢 𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮𞤲! 𞤌𞤲 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤋𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭𞤪𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤘𞤢𞤥𞤢𞤤𞤭𞤴𞤫𞤤⹁ 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤇𞤮𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤚𞤫𞤱𞤣𞤢𞤧 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞤳𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭𞤲𞤳𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤭𞤥𞤺𞤢𞤤. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤥 𞤣𞤵 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲: 𞤢𞤷𞥆𞤫𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤧𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤮𞤼𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤢𞤴𞤦𞤫𞥅⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞤵 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮! 𞤏𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤣𞤢𞤦𞤢𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤇𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤴𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭.
Golle Nulaaɓe 6 No worɓe njeɗɗo cuɓoraa faa mballa nulaaɓe E balɗe ɗeen, tawi taalibaaɓe ɓeen ina ɓeydoo heewude. Alhuudiyankooɓe haalooɓe geresankoore mbuykani Alhuudiyankooɓe haalooɓe ibraninkoore, mbi'i kam'en kaa, rewɓe muɓɓen ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen njeɗataake ko njeyi heɓude e neema nyannde fuu. Nulaaɓe sappo e ɗiɗo ɓeen noddi jamaa goonɗinɓe oon fuu, mbi'i: —Min kaanaa yoppude konngol Laamɗo faa min peccana yimɓe nyaamdu. Sakiraaɓe, cuɓee hakkunde mooɗon worɓe njeɗɗo anndiraaɓe ko wooɗi, heewɓe Ruuhu Ceniiɗo e hakkillo, faa min kalfina ɗum'en gollal ngaal. Minen kaa, accon min tinnoo e du'aare e waajaade konngol Laamɗo. Haala kaan weli goonɗinɓe ɓeen fuu. Ndeen ɓe cuɓii Etiyen, gorko keewɗo goonɗinal e Ruuhu Ceniiɗo, kam e Filipu e Porokor e Nikanor e Timon e Parmena e Nikolas, jeyaaɗo Antiyoki naatuɗo e diina Alhuudiyankooɓe oon. Ɓe ngaddi suɓaaɓe ɓeen yeeso nulaaɓe. Ɓeen njowi juuɗe muɓɓen e dow maɓɓe, ndu'anii ɓe. Konngol Laamɗo ina yaaja yaade. Taalibaaɓe ina ɓeydoo heewude sanne e ley Urusaliima. Almaami'en heewɓe ngoonɗini Iisaa. No Etiyen nanngiraa Etiyen, kebbinaaɗo moƴƴere e baawɗe Laamɗo oon, ina waɗa kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi mawɗi hakkunde yimɓe. Ammaa yimɓe woɓɓe ngari ndukidi e Etiyen. Ɓeen ngoni jeyaaɓe e waajordu wi'eteendu waajordu rimɗinaaɓe. Ley maɓɓe ina woodi ƴuuruɓe Sireene e Alesandiri e Silisi e Aasiya. Ammaa ɓe kunngii jaalaade mo sabo imo haalda e maɓɓe hakkilantaaku e Ruuhu. Ndeen ɓe nyoƴƴi yimɓe mbi'a nanii imo mbonkoo Muusaa e Laamɗo. Nii ɓe umminiri hakkillooji jamaa oon e mawɓe ɓeen e jannginooɓe Tawreeta ɓeen. Ɓe ngari, ɓe nanngi Etiyen, ɓe njaari ɗum to waalde Saahiiɓe toon. Ɓe ngaddi seedeeɓe fewreeɓe, ina mbi'a: —Gorko o selataa wi'ude ko boni dow wuro seniingo ngo e Tawreeta Muusaa. Min nanii imo wi'a Iisaa Nasaraatuujo oon liɓan suudu ndu, de waylita al'aadaaji ɗi Muusaa yoppidi en ɗiin. Saahiiɓe jooɗiiɓe ɗoon ɓeen fuu ndaari Etiyen faa wooɗi, nji'i yeeso makko ina wa'i hono yeeso maleyka ni.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥖 𞤐𞤮 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤷𞤵𞤩𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤉 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤴𞤳𞤢𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤦𞤪𞤢𞤲𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤲𞤫𞥅𞤥𞤢 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤷𞤵𞤩𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤢𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤫 𞤆𞤮𞤪𞤮𞤳𞤮𞤪 𞤫 𞤐𞤭𞤳𞤢𞤲𞤮𞤪 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤆𞤢𞤪𞤥𞤫𞤲𞤢 𞤫 𞤐𞤭𞤳𞤮𞤤𞤢𞤧⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤧𞤵𞤩𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤵'𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤶𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤚𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐𞤮 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤵𞤳𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤂𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤅𞤭𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤫 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤻𞤮𞤰𞥆𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤭𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞥅 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤭'𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤭𞤩𞤢𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤢 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤫𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤲𞤭.
Golle Nulaaɓe 7 Waaju Etiyen Ndeen Almaami Mawɗo oon ƴami Etiyen: —Yalla ko ɓe mbi'i ɗuum, wo noon worri naa? Etiyen jaabii, wi'i: —Sakiraaɓe e baabiraaɓe, kettindanee kam! Laamɗo jom teddeengal oon ɓanganii maami en Ibrahiima nde wonnoo leydi Mesopotami, fadde muuɗum hoɗoyde Haran, wi'i ɗum: «Eggu e leydi maa e lenyol maa, njahaa e leydi ndi kollanmaami ndiin.» Ndeen Ibrahiima dilli leydi Kaldiya, yehi hoɗowi Haran. Caggal maayde bammum, Laamɗo eggini ɗum ɗoon, waddi ɗum e leydi ndi koɗuɗon e muuɗum joonin ndi. Laamɗo hokkaay mo e leydi ndi tafon, fay taaɓannde. Ammaa aadake hokkude mo ndi, ndi laatoo halal makko, kanko e ƴuwdi makko, fay si taweede o walaa ɓiɗɗo tafon. Inan ko Laamɗo wi'i: «ƴuwdi maa feran jooɗowoo leydi njananndi, maree, torree duuɓi keme nay. Ammaa leydi marundi ɓe ndiin, mi jukkoto ndi. Caggal ɗuum, ɓe njaltan leydi ndiin, ɓe teddina kam e nokku ooɗo.» Wo noon Laamɗo wi'i. Ndeen Laamɗo haɓɓidi e Ibrahiima amaana. Taadagol laatii maande amaana oon. Hono noon, ko Ibrahiima heɓi Isiyaaka ɗuum, taadi ɗum nde waɗunoo balɗe jeetati. Hono noon Isiyaaka taadiri Yaakuuba. Hono noon Yaakuuba du waɗiri ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗo, laatiiɓe maamiraaɓe lenyi meeɗen sappo e ɗiɗi. Maamiraaɓe ɓeen kaasidii Yuusufi, conni ɗum Misira. Ammaa Laamɗo ina wondi e makko, hisini mo e torraaji ɗi o torraa fuu, hokki mo moƴƴere e hakkilantaaku yeeso Fira'awna kaananke Misira oon. Oon waɗi mo dawranoowo galle muuɗum e Misira fuu. Ndeen rafo waɗi ley Misira e Kanaana fuu. Ɓillaare mawni faa maamiraaɓe meeɗen kunngii nyaamdu. Nde Yaakuuba nannoo nyaamri ina woni ley Misira ndeen, neli toon maamiraaɓe meeɗen. Ɓe njehi, ɓe ngarti. Nde ɓe njeccinoo Misira ɗiɗaɓerde fu, Yuusufi anndintinii sakiraaɓe muuɗum ɓeen hoore mum. Suudu baaba Yuusufi du ɓangani Fira'awna. Ndeen Yuusufi neli noddanee bammum Yaakuuba e koreeji muuɗum fuu. Wo ɓe yimɓe capanɗe njeɗɗo e njoyo. Yaakuuba nootowii Yuusufi Misira. O maayi toon, kanko e maamiraaɓe meeɗen ɓeen. Ɓe njaaraa Sikem, ɓe uwaa e saabeere nde Ibrahiima soorunoo e ɓiɓɓe Hamor buuɗi cardi to Sikem toon. Nde amaana mo Laamɗo waɗannoo Ibrahiima ɓadinoo yottaade ndeen, Ibraninkooɓe keewi ley Misira. Wakkati oon, kaananke goɗɗo mo anndaano Yuusufi laamii Misira. Kaananke oon hiili lenyol meeɗen, torri maamiraaɓe meeɗen faa tilsinani ɓe ɓe njoppa cukaloy maɓɓe faa maaya. Ley wakkati oon, Muusaa rimaa, wo korsuɗo Laamɗo. O muyninaa lebbi tati ley galle baabiiko. Nde o yoppanoo ndeen, ɓii Fira'awna debbo hooƴi mo, jogorii mo ɓiyum. Hono noon Muusaa janngiri anndal Misirankooɓe fuu, o laatii barkinaaɗo e haalaaji e golle fuu. Nde Muusaa heɓunoo duuɓi capanɗe nay ndeen, muuyi wallude sakiraaɓe muuɗum ɓiɓɓe Israa'iila. O yi'i Misiranke ina toonyoo gooto maɓɓe. O yomnitanii neɗɗo makko oon ko toonyaa ɗuum, o fiyi Misiranke oon, o wari ɗum. Imo sikka sakiraaɓe makko ɓeen paaman Laamɗo ina hisinira ɗum'en e makko, de ɓe paamaay. Jaango majjum o tawdi ɗiɗo maɓɓe ina kaɓa. O tefi rewrintinde ɓe, o wi'i: «Yigiraaɓe am, onon, on sakiraaɓe! Ɗume waɗi de oɗon kaɓa?» Ndeen toonyiiɗo gondo muuɗum oon dunƴi mo, wi'i: «Moy waɗi ma hooreejo naa carotooɗo amin? Ɗum le a jiɗuɗo warude kam no mbardunoɗaa Misiranke oon keeŋan naa?» Muusaa doggi saabe konngol ngool, de laatowii janano ley leydi Madiyan. O heɓi toon ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo. Nde o hiɓɓinnoo toon duuɓi capanɗe nay ndeen, maleyka ɓangi e makko e ley ɗemle yiite e wuumoore huɓɓoore, ley ladde ɗakkol waamnde wi'eteende Sinayi. Nde Muusaa yi'unoo ɗum ndeen, ɗum haaynii ɗum. Imo ɓattitoo faa o ndaara, de daande Joomiraaɗo wi'i: «Miin woni Laamɗo maamiraaɓe maaɗa, Ibrahiima e Isiyaaka e Yaakuuba.» De Muusaa na diwna, suusaa ndaarude toon katin. Joomiraaɗo wi'i mo: «Ɓorta paɗe maa, sabo nokkuure ɗo ndariɗaa ɗoon wo seniinde. Mi yi'ii torra kewtiiɗo yimɓe am ɓeen to Misira, mi nanii uumaali maɓɓe. Mi jippake faa mi ɓillita ɓe. Joonin le, war, mi nule Misira.» Muusaa mo ɓe calanii de ɓe mbi'i: «Moy waɗi ma hooreejo naa carotooɗo?», wo oon Laamɗo nuli. Laamɗo waɗi ɗum hooreejo e kisinoowo, waɗi ɗum e junngo maleyka ɓangannooɗo ɗum e ley wuumoore oon. Kanko wurtini ɓe, o waɗi kaayeefiiji e maandeeji kaayniiɗi ley leydi Misira e ley maayo Maaliya e ley ladde duuɓi capanɗe nay. Oon woni Muusaa biiɗo ɓiɓɓe Israa'iila: «Laamɗo nuldan on annabaajo hono am, sakiike mooɗon.» Nde ɓe kawritinnoo ley ladde ndeen, wo kanko wondi e maleyka kaaldunooɗo e makko to waamnde wi'eteende Sinayi. Kanko laatii jottinoowo ɗum fuu to maamiraaɓe meeɗen. Wo kanko heɓi haalaaji buurnooji faa o hokka en. Ammaa maamiraaɓe meeɗen njaɓaay ɗowtanaade mo. Ɓe calanii mo, hakkillooji maɓɓe pornyii Misira. Ɓe mbi'i Haaruuna: «Waɗan en tooruuji ardotooɗi en, sabo en anndaa ko hewtii Muusaa jaltinnooɗo en leydi Misira oon.» Ley balɗe ɗeen, ɓe tafi tooru nanndundu hono ga'el. Ɓe ngaɗani ndu kirsamaari, iɓe ngaɗa weltaare saabe golle juuɗe maɓɓe. Ndeen Laamɗo tottitii ɓe, yoppiri ɓe rewude koode kammu, hono no winndiraa e dewtere annabaaɓe: «Hey lenyol Israa'iila! Duuɓi capanɗe nay ɗi ngaɗuɗon ley ladde ɗiin, on ngaɗanii kam sadakaaji e kirsamaaji naa? On ngaɗaay. On ndonndake hukum ɗo tooru mooɗon Molok resaa, kam e tooru ndu ngaɗuɗon hoodere mon wi'eteende Refan, nate ɗe moƴƴinɗon faa cujidanon ɗum'en! Ɗum waɗi de miɗo eggina on, faa njaareɗon caggal Baabiila.» Etiyen ɓeydi katin: —Maamiraaɓe meeɗen ɓeen ina njoginoo hukum seedaaku ley ladde. Hukum oon moƴƴiniraama hono no Laamɗo tindiniri Muusaa, e sifa mo o holli ɗum. Maamiraaɓe meeɗen ndoni hukum oon. Ɓe eggidi e makko wakkati mo Yoosuwa ardinoo ɓe. Ɓe nanni ɗum leydi ndi ɓe teeti e lenyi ɗi Laamɗo riiwi ɗiin. Ɗum worri noon faa jamaanu Daawda. Daawda heɓi moƴƴere Laamɗo, o nyaagii ɗum faa yardoo o nyiɓana Laamɗo Yaakuuba joonnde. De wo Suleymaana, kam nyiɓi suudu nduun. Ammaa Laamɗo Toowɗo oon jooɗataako e cuuɗi ɗi yimɓe nyiɓi, hono no annabaajo wi'iri: «Joomiraaɗo wi'i: Kammu wo jooɗorgal am, leydi woni to koyɗe am njaaɓata. Suudu nduye nyiɓanton kam? E nokku oye powtintoomi? Wanaa miin tagiri kulle ɗeen fuu baawɗe am naa?» Etiyen ɓeydi katin, wi'i: —Onon sattuɓe, yoorɓe ɓerɗe, faaɗinkiniiɓe! Abada on celaay salanaade Ruuhu Ceniiɗo! On laatake hono maamiraaɓe mooɗon ɓeen ni. Moy woni annabaajo mo maamiraaɓe mooɗon torraay? Ɓe mbarii haalannooɓe haala garol Ponnditiiɗo. Joonin onon e ko'e mooɗon du, on njambake Ponnditiiɗo oon, on mbarii ɗum. On keɓii Tawreeta Muusaa mo maleyka'en njippini de on njokkaay ɗum. No Etiyen wardaa e kaaƴe Nde Saahiiɓe ɓeen nannoo haalaaji ɗiin fu, ɓe tikkani mo sanne sanne faa iɓe nyerƴundura nyiiƴe maɓɓe. Ammaa kanko kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo oon, o tiggitii kammu, o yi'i manngu Laamɗo, o yi'i Iisaa ina darii gere nyaamo Laamɗo. O wi'i: —Ndaaree! Miɗo yi'a kammu ina udditii, Ɓii Neɗɗo ina darii gere nyaamo Laamɗo! Ɓe mbulli semmbe, ɓe cukki noppi maɓɓe, ɓe fuu ɓe ngurbitanii mo. Ɓe mburtini mo ngalluure ndeen, ɓe limni mo kaaƴe. Seedeeɓe ɓeen ɓortii saayaaji muɓɓen dowuuji, mballini ɗakkol koyɗe jokolle bi'eteeɗo Sool. Wakkati mo ɓe limnata Etiyen kaaƴe oon, du'ii, wi'i: —Iisaa Joomiraaɗo, inan yonki am, jaɓu ki! Ndeen, o hofii, o feekii faa toowi, o wi'i: —Joomiraaɗo, taa rewta ɓe e hakke o! Nde o haalnoo ɗum ndeen, o maayi.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥗 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲: —𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥! 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫𞤲 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤫𞤧𞤮𞤨𞤮𞤼𞤢𞤥𞤭⹁ 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤯𞤮𞤴𞤣𞤫 𞤖𞤢𞤪𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: «𞤉𞤺𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲.» 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤑𞤢𞤤𞤣𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤸𞤮𞤯𞤮𞤱𞤭 𞤖𞤢𞤪𞤢𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫𞤺𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤳𞤮𞤯𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤼𞤢𞥄𞤩𞤢𞤲𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤢𞥄𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞤤𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤩𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤪𞤢𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭⹁ 𞤥𞤢𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤲𞤢𞤴. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤲'𞤣𞤭. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞥅𞤯𞤮.» 𞤏𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢. 𞤚𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤋𞤧𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤋𞤧𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭. 𞤃𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤧𞤭𞤣𞤭𞥅 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭⹁ 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤊𞤭𞤪𞤢'𞤢𞤱𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤪𞤢𞤬𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤫 𞤑𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤪𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤫𞤪𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞤥. 𞤅𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤣𞤵 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤊𞤭𞤪𞤢'𞤢𞤱𞤲𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤵𞤥 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤴𞤮. 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤼𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢. 𞤌 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄 𞤅𞤭𞤳𞤫𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤵𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤖𞤢𞤥𞤮𞤪 𞤦𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤼𞤮 𞤅𞤭𞤳𞤫𞤥 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤢𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤲𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤒𞤵𞥅𞤧𞤵𞤬𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢. 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤮𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢. 𞤂𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤪𞤭𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤥𞤵𞤴𞤲𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤦𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤳𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤭𞥅 𞤊𞤭𞤪𞤢'𞤢𞤱𞤲𞤢 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤩𞤭𞤴𞤵𞤥. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤌 𞤴𞤮𞤥𞤲𞤭𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤬𞤭𞤴𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤋𞤥𞤮 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤩𞤢. 𞤌 𞤼𞤫𞤬𞤭 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤒𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫! 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞤢؟» 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵𞤲𞤰𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲؟ 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫 𞤢 𞤶𞤭𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤣𞤵𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤽𞤢𞤲 𞤲𞤢𞥄؟» 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲. 𞤌 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤫 𞤱𞤵𞥅𞤥𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤵𞤩𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤭𞤲𞤢𞤴𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤴𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤋𞤥𞤮 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢⹁ 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤋𞤧𞤭𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢.» 𞤁𞤫 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲𞤢 𞤣𞤭𞤱𞤲𞤢⹁ 𞤧𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: «𞤇𞤮𞤪𞤼𞤢 𞤨𞤢𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤃𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤮 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤵𞥅𞤥𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤃𞤭 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤩𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤩𞤫. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤪⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤫 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢.» 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: «𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮؟»⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤫 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤵𞥅𞤥𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤃𞤢𞥄𞤤𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.» 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤭𞤲𞤢𞤴𞤭. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤲𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤇𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤮𞤪𞤻𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤖𞤢𞥄𞤪𞤵𞥅𞤲𞤢: «𞤏𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤫𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲.» 𞤂𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤬𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤺𞤢'𞤫𞤤. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤲'𞤣𞤵 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤪𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤱𞤫𞤤𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤮𞤼𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫: «𞤖𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢! 𞤁𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤌𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴. 𞤌𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤵𞤳𞤵𞤥 𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤃𞤮𞤤𞤮𞤳 𞤪𞤫𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤮𞤲 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤈𞤫𞤬𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤢𞤼𞤫 𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲! 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤫𞤺𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤤𞤢.» 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: —𞤃𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤵𞤳𞤵𞤥 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫. 𞤖𞤵𞤳𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤫 𞤧𞤭𞤬𞤢 𞤥𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤵𞤳𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤫𞤺𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤒𞤮𞥅𞤧𞤵𞤱𞤢 𞤢𞤪𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤫𞥅𞤼𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤭𞥅𞤱𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢. 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤮𞥅 𞤮 𞤻𞤭𞤩𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤱𞤮 𞤅𞤵𞤤𞤫𞤴𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤻𞤭𞤩𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤚𞤮𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤻𞤭𞤩𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤱𞤭'𞤭𞤪𞤭: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: 𞤑𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥⹁ 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤮 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤩𞤢𞤼𞤢. 𞤅𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞤴𞤫 𞤻𞤭𞤩𞤢𞤲𞤼𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤉 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞤴𞤫 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤭𞤲𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄؟» 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤼𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄𞤯𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫! 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮! 𞤌𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤭. 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤥𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤴؟ 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤆𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢𞤳𞤫 𞤆𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤌𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤐'𞤁𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤩𞤫 𞤻𞤫𞤪𞤰𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤻𞤭𞥅𞤰𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤼𞤭𞤺𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤮 𞤴𞤭'𞤭 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤴𞤭'𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅! 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤇𞤭𞥅 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮! 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤳𞥆𞤭 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞤪𞤦𞤭𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤤𞤭𞤥𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫. 𞤅𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤮𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤮𞥅𞤤. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤩𞤫 𞤤𞤭𞤥𞤲𞤢𞤼𞤢 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤵'𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤢𞤥⹁ 𞤶𞤢𞤩𞤵 𞤳𞤭! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤬𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤬𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤪𞤫𞤱𞤼𞤢 𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤮! 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭.
Golle Nulaaɓe 8 Sool ina yardii ko ɓe mbari Etiyen ɗuum. Nyalooma oon, torra mawɗo hewtii kawrital goonɗinɓe wonɓe Urusaliima toon. Ɓe fuu ɓe cankitii ley leyɗe Yahuudiya e Samariya, si wanaa nulaaɓe ɓeen. Worɓe hulɓe Laamɗo uwi Etiyen, mboyi ɗum bojji keewɗi. Sool kaa yehi na halka kawrital goonɗinɓe ngaal. Imo naata cuuɗi, imo nannga worɓe e rewɓe, imo daasa ɗum'en, imo uddowa ɗum'en ley kasu. Ammaa sankitiiɓe ɓeen naati e yiilaade ina mbaajoo Kabaaru Lobbo. No Filipu waajorii Kabaaru Lobbo ley leydi Samariya Filipu du yehi ngalluure wonnde ley leydi Samariya, ina waajoo yimɓe kabaaru Almasiihu. Yimɓe toon heewɓe nani kabaaru maandeeji kaayniiɗi ɗi Filipu waɗi, wooɗi nji'i ɗum du. Ndelle ɓe kettindii waaju makko faa wooɗi. Wonduɓe e ginnaaji heewɓe, ginnaaji ɗiin njaltiri bullaali mawɗi. Heewɓe ɓe ɓalli muɓɓen mbaati ndaɗi, kam'en e bonnguuɓe. Ɗum laatanii ngalluure ndeen seyo manngo. Gorko bi'eteeɗo Simon ina wonnoo ley ngalluure ndeen. Imo gollannoo ndaggadaaku, imo haayninoo Samariyankooɓe sanne, imo wiitoo wo o neɗɗo mawɗo. Yimɓe ɓeen fuu ina njaɓani mo, gilla suka faa mawɗo. Ɓe mbi'i: —Gorko o jogii baawɗe Laamɗo bi'eteeɗe «Baawɗe mawɗe». Ɓe njokkii mo ko ɓooyi sabo imo haayninoo ɓe e dabare makko. Ammaa nde Filipu waajinoo ɓe Kabaaru Lobbo haala laamu Laamɗo e haala Iisaa Almasiihu ndeen, ɓe ngoonɗini. Worɓe e rewɓe du lootaa lootagal batisima . Simon e hoore muuɗum goonɗini, kam du. Nde o batisaa ndeen, o takkunduri e Filipu. O yi'i maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji mawɗi gaɗaaɗi ɗiin, de ɗum haaynii mo. Nulaaɓe wonɓe Urusaliima ɓeen nani Samariyankooɓe ngoonɗinii konngol Laamɗo. Ɓe nuldi ɗum'en Piyeer e Yuhanna. Nde ɓeen njottinoo ndeen, ndu'anii ɓe faa ɓe keɓa Ruuhu Ceniiɗo, sabo Ruuhu Ceniiɗo jippaaki e dow fay gooto maɓɓe tafon. Wo dow innde Iisaa Joomiraaɗo oon tan ɓe mbatisiraa. Ndeen Piyeer e Yuhanna njowi juuɗe muɓɓen dow maɓɓe de ɓe keɓi Ruuhu Ceniiɗo. Nde Simon yi'unoo Piyeer e Yuhanna ina njowi juuɗe muɓɓen dow maɓɓe ina kokka ɓe Ruuhu Ceniiɗo ndeen, inndani ɓe ceede, wi'i: —Kokkee kam miin du baawɗe ɗe faa mo njowumi juuɗe am e dow muuɗum fuu heɓa Ruuhu Ceniiɗo. Ndeen Piyeer jaabii mo, wi'i: —Wo Laamɗo halke, aan e cardi maa, sabo a miilii dokkal Laamɗo na heɓiree ceede! A walaa ngeɗu ley golle amin, ɗum walanaa ma, sabo ɓernde maa fonnditaaki to Laamɗo. Tuubu, wurta e bonanda maa oon, nyaagoɗaa Joomiraaɗo yalla imo yaafe e anniya maa bonɗo oon. Sabo mi yi'ii ma a kaaɗuɗo ɓernde, hakke maa haɓɓii ma. Simon jaabii, wi'i: —Nyaaganee kam Joomiraaɗo taa fay huunde e ko mbiiɗon ɗuum hewtoo kam. Wooɗi, Piyeer e Yuhanna ceedanii Almasiihu, mbaajii konngol Joomiraaɗo toon. Caggal ɗuum, ɓe njeccii Urusaliima. Dow laawol ngool du, iɓe mbaajoo Kabaaru Lobbo oon e gure Samariya keewɗe. No Filipu batisiri howruujo kaananke Etiyopi Maleyka Joomiraaɗo wi'i Filipu: —Umma, yaaru horɗoore, kooƴaa laawol jeewniingol ƴuuroowol Urusaliima ina fonndii Gaaja ngool. O ummii, o yehi. O hawri e gorko Etiyopiyanke. Gorko oon wo howruujo Kandasa. Maanaa Kandasa wo «laamiiɗo debbo Etiyopi». Wo o coortaaɗo, kayboowo beembal jawdi kaananke debbo oon. Tawi o yehiino Urusaliima sujidande Laamɗo. Ko o wartata ɗuum, imo jooɗii e dow torkooru makko puccu, imo jannga ley dewtere annabi Esaaya. Ruuhu wi'i Filipu: —Ɓatta, samnda torkooru nduun. Filipu doggi hewti ndu, nani imo jannga dewtere annabi Esaaya, de wi'i mo: —Ndelle aɗa faama ko njanngataa ɗuum naa? Gorko oon jaabii, wi'i: —Noy paamirammi si fay gooto fiirtanaay kam? O nyaagii Filipu ƴeeŋa jooɗodoo e makko. Inan aayaaje ɗe o janngi ley dewtere ndeen: «O yaaraama hono mbaalu kirsoyteengu ni. No baalel deƴƴinortoo yeeso kesoowo leeɓi muuɗum ni, hono noon o muɓɓiri hunnduko makko. Ɓe leeƴinii mo, ɓe carii mo sariya bonɗo. Moy waawi fillaade filla ƴuwdi makko? Sabo ɓe ittii yonki makko ley adunaaru ga.» Howruujo oon wi'i Filipu: —Miɗo ŋaare, haalanam dow moy annabaajo oon haalata haala ka. Wo dow hoore muuɗum naa wo goɗɗo? Ndeen Filipu fuɗɗi haalude dow aayaaje ɗeen, de waajii mo Kabaaru Lobbo haala Iisaa. Iɓe njokki laawol maɓɓe ngool faa ɓe nji'i ndiyam. Howruujo oon wi'i: —Inan ndiyam! Ɗume haɗata kam looteede lootagal batisima? [Filipu wi'i: —Si tawii aɗa goonɗini e ɓernde laaɓunde fu, walaa ko haɗete batiseede. O jaabii, o wi'i: —Miɗo goonɗini Iisaa Almasiihu woni Ɓii Laamɗo.] O yamiri torkooru nduun daroo. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe njippii, ɓe naati ndiyam ɗaam. Filipu looti mo lootagal batisima. Nde ɓe mburtinoo ndiyam ɗam ndeen, Ruuhu Joomiraaɗo hooƴi Filipu. Howruujo oon yiitaay mo katin, jokki laawol muuɗum, ina seyii. Filipu tawowaa Ajootus. Gilla ɗoon faa Kaysariya, wuro fuu ngo o wari e muuɗum, o waajoto Kabaaru Lobbo.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥘 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐𞤴𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤱𞤭 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤴𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤦𞤮𞤶𞥆𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭. 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤋𞤥𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤧𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤵𞤣𞥆𞤮𞤱𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤐𞤮 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤣𞤵 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤏𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤦𞤵𞤤𞥆𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤵𞥅𞤩𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤢𞤺𞥆𞤢𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤭𞥅𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 «𞤄𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫». 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤢𞤦𞤢𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭. 𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 . 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭 𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤵'𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤴𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤑𞤮𞤳𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫! 𞤀 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤚𞤵𞥅𞤦𞤵⹁ 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤫 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤥𞤢 𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤢. 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐𞤴𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤁𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤐𞤮 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤮𞤨𞤭 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵: —𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤮𞤪𞤯𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤶𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤘𞤢𞥄𞤶𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤌 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭. 𞤌 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤮𞤨𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤑𞤢𞤲'𞤣𞤢𞤧𞤢. 𞤃𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤲'𞤣𞤢𞤧𞤢 𞤱𞤮 «𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤮𞤨𞤭». 𞤏𞤮 𞤮 𞤷𞤮𞥅𞤪𞤼𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤦𞤫𞥅𞤲'𞤦𞤢𞤤 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤼𞤮𞤪𞤳𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤨𞤵𞤷𞥆𞤵⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤭 𞤉𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤭'𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵: —𞤇𞤢𞤼𞥆𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤢 𞤼𞤮𞤪𞤳𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤭 𞤉𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤯𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐𞤮𞤴 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤧𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤌 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤣𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲: «𞤌 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤵 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤮𞤴𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤲𞤭. 𞤐𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤤𞤫𞤤 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤳𞤫𞤧𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤫𞥅𞤩𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤇𞤫 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮. 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮؟ 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤭𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤢.» 𞤖𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵: —𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢. 𞤏𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮؟ 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥. 𞤖𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭: —𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥! 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤸𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢؟ [𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤢𞤯𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤫𞤼𞤫 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤌 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮.] 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤼𞤮𞤪𞤳𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤮𞥅. 𞤇𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤯𞤢𞥄𞤥. 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵. 𞤖𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤴𞤭𞥅. 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤼𞤢𞤱𞤮𞤱𞤢𞥄 𞤀𞤶𞤮𞥅𞤼𞤵𞤧. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮.
Golle Nulaaɓe 9 No Sool tuubiri Sool ina heddii na haala haalaaji kulɓiniiɗi dow taalibaaɓe Joomiraaɗo ɓeen, na wi'a o waran ɗum'en. O yehi to Almaami Mawɗo. O ŋaarii ɗum ɗerewol yamiroore nannoore mo cuuɗi Alhuudiyankooɓe baajorɗi gonɗi Damas. Hono nii, si o tawii toon yimɓe jokkuɓe laawol Iisaa, gorko e debbo fuu, o nannga ɗum'en, o haɓɓa, o yaara Urusaliima. Nde o yahunoo faa o ɓattitii Damas ndeen, wakkati gooto annoora ƴuuri dow kammu fiilii mo. O saami e leydi, o nani daande ina wi'a mo: —Sool, Sool, ko waɗi de aɗa torra kam? Sool ƴami: —Aan wo a moy, joomam? Nde o ƴamunoo ɗum fu, jaabu wari e makko: —Miin, wo mi Iisaa mo torrataa oon. Umma naatu e ley ngalluure ndeen. Ɓe kaalante ko tilsi ngaɗaa. Worɓe wonduɓe e makko ɓeen nani daande ndeen ammaa nji'aay fay gooto. Ɓe ndarii, ɓe mbemmbaa faa ɓe muumɗi. Sool ummii e leydi, ina feerti gite muuɗum ammaa yi'ataa fay huunde. Ndeen o ɗowaa, o nannaa Damas. O waɗi balɗe tati o bumɗo. O nyaamaay, o yaraay. Ley Damas ɗoon ina woodi taalibaajo bi'eteeɗo Ananiyas. E ley holleede, Joomiraaɗo noddi ɗum, wi'i: —Ananiyas! O jaabii, o wi'i: —Naam, Joomiraaɗo. Joomiraaɗo wi'i mo: —Umma rewu laawol bi'eteengol Dartiingol, naataa galle Yahuuda, piloɗaa gorko bi'eteeɗo Sool, jeyaaɗo Tarsus, sabo joonin imo waɗa du'aare. O yi'i e ley holleede gorko bi'eteeɗo Ananiyas ina naata, ina yowa juuɗe muuɗum e makko faa o wumta. Ananiyas jaabii, wi'i: —Joomiraaɗo, mi narrii yimɓe heewɓe haala gorko o e torraaji keewɗi ɗi o waɗi seniiɓe maa wonɓe Urusaliima. O wardii ɗo e yamiroore hooreeɓe almaami'en, faa o haɓɓa noddooɓe innde maa fuu. Ammaa Joomiraaɗo wi'i mo: —Yahu waɗoy no mbiimi ni, sabo mi suɓake gorko o faa o gollana kam. O anndina lenyi e kaanankooɓe e ɓiɓɓe Israa'iila du innde am. Mi hollan mo na tilsi o torree torraaji keewɗi saabe am. Ndeen, Ananiyas yehi, naatowi suudu nduun, yowi juuɗe muuɗum e makko, wi'i: —Sakiike am Sool, Joomiraaɗo meeɗen Iisaa ɓangannooɗo ma e laawol nde ngarannoɗaa oon, nulii kam faa mbumtaa, keewaa Ruuhu Ceniiɗo. Wakkati oon fu, huunde wa'unde hono koɓolaaje nii hoɓɓitii e gite Sool. O wumti, o ummii, de o lootaa lootagal batisima. O nyaami, de semmbe makko warti. O heddodii e taalibaaɓe wonɓe Damas ɓeen balɗe seeɗa. No Sool waajorii kabaaru Iisaa ley Damas Wakkati oon fu, Sool fuɗɗi waajaade ley cuuɗi baajorɗi. Imo wi'a Iisaa jaati woni Ɓii Laamɗo. Ɗum haaynii hettindaniiɓe mo ɓeen fuu, mbi'i: —Wanaa kanko wonnoo torrannooɗo goonɗinɓe Iisaa wonɓe ley Urusaliima oon naa? Wanaa faa o haɓɓa goonɗinɓe o yaara ɗum'en to hooreeɓe almaami'en waddi mo ɗo naa? De Sool ina heddii na ɓeydoroo semmbe e ley waaju muuɗum oon, faa ɗum jiiɓi Alhuudiyankooɓe wonɓe Damas ɓeen fuu. O laaɓinani ɓe Iisaa woni Almasiihu oon. Balɗe njehi, ngarti, Alhuudiyankooɓe ndawridi faa mbara Sool. Sool humpitii dabare maɓɓe ndeen. Yimɓe ina kayba dammbuɗe ngalluure ndeen jemma e nyalooma fuu, faa ɓe keɓa no ɓe mbarda mo. Jemma gooto taalibaaɓe makko kooƴi mo, ngatti mo e hanndeere, kaɓɓi ɓoggol, njaltiniri mo kokuwol piiliingol ngalluure ngool. No taalibaaɓe wonɓe Urusaliima keɓiri hoolaade Sool Nde Sool warnoo Urusaliima ndeen, muuyi hawritinde e taalibaaɓe Iisaa ɓeen. Ammaa ɓe fuu iɓe kula mo, ɓe koolaaki yalla o laatake taalibbo Iisaa goonga goonga. Ndeen Barnabas yaari mo to nulaaɓe ɓeen, haalani ɗum'en no o yiiri Joomiraaɗo ina haalda e makko e laawol ngool, e no o waajorii haala Iisaa e cuusal ley Damas toon. Caggal ɗuum, Sool wondi e maɓɓe, ina naata ina wurtoo ley galleeji maɓɓe Urusaliima, ina waajoroo haala Joomiraaɗo e cuusal. Imo haalda e Alhuudiyankooɓe haalannooɓe geresankoore ɓeen, imo yeddundura e maɓɓe, de kamɓe kaa iɓe piloo warude mo. Nde sakiraaɓe makko goonɗinɓe ɓeen annditinnoo ɗum ndeen, njaari Sool Kaysariya. Caggal ɗuum, ɓe neli mo Tarsus. Ndeen kawrital goonɗinɓe ngaal heɓi jam ley Yahuudiya e Galili, kam e Samariya fuu. Ngal ɓeydi semmbe, ngal yehi yeeso e kulol Joomiraaɗo, ngal ɓeydii heewude saabe ballal Ruuhu Ceniiɗo. No Piyeer danniri yimɓe ley Lidda e Joffe Piyeer ina yiiloo e ley leydi ndiin fuu. O jippanii seniiɓe wonɓe Lidda ɓeen du. O tawi toon gorko nyawɗo mo ɓanndu muuɗum fuu waati, bi'eteeɗo Eneya. O waɗii duuɓi jeetati imo waalii. Piyeer wi'i mo: —Eneya, Iisaa Almasiihu dannii ma! Umma, moƴƴin daɗɗo maa! Wakkati oon pay, o ummii. Wonɓe Lidda e ngenndi Saron fuu nji'i mo, de tuubani Joomiraaɗo. Ley wuro Joffe ina woodi taalibaajo debbo bi'eteeɗo Tabita (maanaa majjum woni «Lewla»). Ɗum woni Dorkas e geresankoore. Imo golla golleeji lobbi, imo waɗana talkaaɓe moƴƴere. E balɗe ɗeen o nyawi, o maayi. O lootaa, de o wallinaa ley suudu sooro tafon. Wuro Joffe ngoon woɗɗunduraa e Lidda, wooɗi du, taalibaaɓe ɓeen nani Piyeer ina woni to Lidda toon. Ndelle ɓe neli worɓe ɗiɗo ŋaaroo mo o yottoo ɗum'en law. Piyeer ummii, yaadi e maɓɓe. Nde ɓe njottinoo ndeen, ɓe njaari mo ley suudu sooro toon. Rewɓe talka'en ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi ɓeen fuu ɓattii ɗum ina mboya, ina kolla ɗum saayaaji e kaddule goɗɗe ɗe Dorkas nyo'unoo nde wondunoo e muɓɓen ndeen. Piyeer wurtini yimɓe ɓeen fuu, hofii, ina du'oo. Caggal ɗuum, hucciti e maayɗo oon, wi'i: —Tabita, umma! Ndeen Tabita feerti gite muuɗum, yi'i Piyeer, ummii jooɗii. Piyeer nanngi junngo makko, ummini mo. Caggal ɗuum, o noddi seniiɓe ɓeen e rewɓe talkaaɓe ɓeen, o holli ɗum'en Tabita wo buurɗo. Ɗum nanaama e ley Joffe fuu, heewɓe ngoonɗini Joomiraaɗo. Piyeer ɓooyti Joffe balɗe keewɗe to ceeloowo guri bi'eteeɗo Simon.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥙 𞤐𞤮 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭𞤪𞤭 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤵𞤤𞤩𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤌 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤌 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤫𞤪𞤫𞤱𞤮𞤤 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤧𞤭 𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤬𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤌 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤥𞤮: —𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤯𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤰𞤢𞤥𞤭: —𞤀𞥄𞤲 𞤱𞤮 𞤢 𞤥𞤮𞤴⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤢𞤥؟ 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮: —𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲. 𞤓𞤥𞥆𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫 𞤳𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄. 𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤫𞤥𞤦𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤥𞤯𞤭. 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤼𞤭 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤢𞥄⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤢𞥄 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤮 𞤦𞤵𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴. 𞤂𞤫𞤴 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧! 𞤌 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐𞤢𞥄𞤥⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤓𞤥𞥆𞤢 𞤪𞤫𞤱𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤁𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤪𞤧𞤵𞤧⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤵𞤥𞤼𞤢. 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤒𞤢𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤮𞤴 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥. 𞤌 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤢𞤥. 𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤴𞤫𞤸𞤭⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥 𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤢 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞤥𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢'𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤳𞤮𞤩𞤮𞤤𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤. 𞤌 𞤱𞤵𞤥𞤼𞤭⹁ 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤌 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭. 𞤌 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤐𞤮 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤭'𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤁𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤌 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤅𞤮𞥅𞤤. 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤣𞤢𞤦𞤢𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤣𞤢 𞤥𞤮. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤮𞤤⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤮𞤳𞤵𞤱𞤮𞤤 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤐𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤐'𞤁𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞥆𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤼𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤥𞤮 𞤚𞤢𞤪𞤧𞤵𞤧. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤶𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤐𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤂𞤭𞤣𞥆𞤢 𞤫 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤌 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤭𞤣𞥆𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤌 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤻𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤉𞤲𞤫𞤴𞤢. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤶𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤉𞤲𞤫𞤴𞤢⹁ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤢! 𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲 𞤣𞤢𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤢𞥄! 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤢𞤴⹁ 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅. 𞤏𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤭𞤣𞥆𞤢 𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞤲𞤣𞤭 𞤅𞤢𞤪𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤂𞤫𞤴 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢 (𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 «𞤂𞤫𞤱𞤤𞤢»). 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤁𞤮𞤪𞤳𞤢𞤧 𞤫 𞤺𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤋𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤉 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤻𞤢𞤱𞤭⹁ 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭. 𞤌 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲. 𞤏𞤵𞤪𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞥄 𞤫 𞤂𞤭𞤣𞥆𞤢⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤮 𞤂𞤭𞤣𞥆𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤢𞤱. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤈𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞤴𞤢⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤁𞤮𞤪𞤳𞤢𞤧 𞤻𞤮'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤬𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤵'𞤮𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤸𞤵𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤚𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤢! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤚𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤼𞤭 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤴𞤭'𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤚𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢 𞤱𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤼𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤵𞤪𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲.
Golle Nulaaɓe 10 No Piyeer noddiraa to suudu Korneliyus Ley Kaysariya ina woodi gorko bi'eteeɗo Korneliyus. O mawɗo fedde sordaasi'en wi'eteende «fedde Italiyankooɓe». O tinniiɗo e diina, kanko e koreeji makko fuu ɓe hulɓe Laamɗo. Imo sakkana Alhuudiyankooɓe sadakaaji keewɗi, imo waɗa du'aare to Laamɗo wakkati fuu. Nyannde gomma wakkati yamnde tati, o yi'i e ley holleede maleyka ina naata suudu makko. Maleyka oon ina wi'a mo: —Korneliyus! O ndaari ɗum faa wooɗi, o huli, o wi'i ɗum: —Joomam, ɗume? Maleyka oon wi'i mo: —Du'aawuuji maa e sadakaaji ɗi ngaɗanɗaa talkaaɓe ɗiin ina mbeli Laamɗo. Laamɗo yeggitaay ma. Nulu joonin worɓe to wuro Joffe, faa noddowa Simon, bi'eteeɗo Piyeer. Imo jippii to ceeloowo guri bi'eteeɗo Simon, mo suudu muuɗum hetti e maayo manngo. Nde maleyka kaaldannooɗo e makko oon dillunoo ndeen, o noddi gollooɓe makko ɗiɗo e sordaasi gooto kulɗo Laamɗo jeyaaɗo e howruuɓe makko. O haalani ɓe ko maleyka oon wi'i ɗuum fuu, o neli ɓe Joffe. Jaango majjum, iɓe ngoni e laawol. Nde worɓe tato ɓeen ɓattinoo wuro ngoon ndeen, Piyeer ƴeeŋi dow suudu ɗo weeri ɗoon wakkati hakkunde naange faa waɗa du'aare. O yolbii sanne, imo yiɗi nyaamude. Nde ɓe moƴƴinanta o nyaamdu ndeen, Laamɗo holli mo. O yi'i kammu udditii, de huunde wa'unde hono disaare mawnde ina jippinee e leydi. Coɓɓuli muuɗum nay fuu ina kaɓɓaa. Sii daabaaji fuu ɗi koyɗe nay, e kulle ladooje, kam e sii pooli fuu ina ngoni e mayre. Daande wi'i mo: —Piyeer, umma, hirsu, nyaam! Piyeer wi'i: —A'aa, abada Joomiraaɗo! Abada mi nyaamaay ko harmi naa ko tuuni. Daande ndeen wi'i mo katin: —Taa harmin ko Laamɗo laaɓini. Ɗum waɗi noon kile tati. Ndeen disaare ndeen ƴeentinaa dow kammu. Piyeer ina wemmbii dow ko hollaa ɗuum, ko ɗum fiirtata. Tawi worɓe ɓe Korneliyus nelunoo ɓeen, ƴamiino galle Simon, de joonin ɓe ngari. Ɓe ndarii e dammbugal. Ɓe noddi, ɓe ƴami yalla Simon bi'eteeɗo Piyeer ɗoon jippii. Piyeer ina heddii na miiloo dow ko yi'i ɗuum, faa Ruuhu wi'i ɗum: —Worɓe tato ina pile. Umma, jippa, njaadaa e maɓɓe tawa a sikkitiraay, sabo miin nuli ɓe. Piyeer jippii, wi'i worɓe ɓeen: —Inani kam, miin woni mo pilotoɗon oon. Ɗume waddi on? Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: —Korneliyus mawɗo sordaasi'en neli min. O gorko dartiiɗo, kulɗo Laamɗo, mo lenyol Alhuudiyankooɓe fuu seedanii moƴƴere. Maleyka ceniiɗo yamirii mo min nodde, ngaraa suudu makko, faa o nana waaju maaɗa. Piyeer silmini ɓe, weerni ɓe jemma oon. Jaango majjum, o ummii, o dillidi e maɓɓe. Sakiraaɓe woɓɓe jeyaaɓe Joffe njaadi e makko. Jaango majjum katin ɓe njottii ngalluure Kaysariya. Korneliyus ina heɗinoo ɓe, noddi sakiraaɓe muuɗum e yigiraaɓe muuɗum ɓadiiɓe. Nde Piyeer naatannoo ndeen, Korneliyus jaɓɓii ɗum, sujidani ɗum. De Piyeer ummini mo, wi'i: —Umma, sabo miin du mi neɗɗo tan. Piyeer ina haalda e makko, faa ɓe naati suudu nduun, tawi toon yimɓe heewɓe ina kawriti. O wi'i ɓe: —Oɗon anndi daganaaki Alhuudiyanke jokkundura e mo wanaa Alhuudiyanke, naa weerande ɗum. Ammaa Laamɗo hollii kam taa mi ndaarda fay gooto karmuɗo naa tuunɗo. Ɗum waɗi nde nelanɗon kam ndeen, mi warii, mi salaaki. Ɗum le, kaalanee kam, saabe ɗume noddirɗon kam? Korneliyus jaabii, wi'i: —Hannden woni balɗe nay, miɗo waɗa du'aare ley suudu am e wakkati hono o, yamnde tati ni, faa gorko mo kaddule jalbooje wari, darii yeeso am, wi'i: «Korneliyus, Laamɗo jaabanake ma du'aawuuji maa e sadakaaji maa. Joonin, nulu e wuro wi'eteengo Joffe, noddaneɗaa Simon, bi'eteeɗo Piyeer. Imo jippii to ceeloowo guri bi'eteeɗo Simon, mo suudu muuɗum hetti e maayo manngo.» Ɗum waɗi de nelumi noddoweɗaa wakkati oon. A gaynii ko ngarɗaa ɗuum. Joonin min fuu inani min yeeso Laamɗo faa min kettindoo ko Joomiraaɗo yamiri ma mbaajoɗaa min fuu. Ndeen Piyeer fuɗɗi haalude, wi'i: —Joonin mi yi'ii goonga jaati Laamɗo ɓurdintaa yimɓe. Neɗɗo kuloowo mo, gaɗoowo ko fonnditii, o jaɓan ɗum ko lenyol muuɗum laatii fuu. Oɗon anndi konngol ngol Laamɗo nuldi ɓiɓɓe Israa'iila ngool. Konngol lobbol ngool na holla jam na heɓiree saabe Iisaa Almasiihu, kam woni Joomiraaɗo yimɓe fuu. Oɗon anndi kabaaru o huuɓii leydi Yahuudiya fuu. Ɗum fuɗɗii gilla Galili, caggal ko Yaayaa waajii yimɓe loote batisima. Oɗon anndi no Laamɗo suɓorii Iisaa Nasaraatuujo oon, no jippiniri e muuɗum Ruuhu Ceniiɗo e baawɗe. Oɗon anndi no Iisaa yiilorii e nokkuuje fuu ina golla golleeji lobbi, ina danna ɓe Ibiliisa jaalii na torra fuu, sabo Laamɗo ina wondi e muuɗum. Minen, min seedeeɓe ko o golli Yahuudiya e ko o golli Urusaliima fuu. Ɓe ɓili o e leggal palaangal, ɓe mbari mo. Ammaa Laamɗo iirtinii mo nyannde tataɓerde, de ɓangini mo hakkunde amin. Kaa wanaa yimɓe fuu o ɓangani. O ɓanganii seedeeɓe ɓe Laamɗo artii suɓaade ɓeen, minen nyaamduɓe e makko de njardi e makko caggal iirtagol makko ɓeen. O yamirii min mbaajoo yimɓe, min ceedoo kanko woni mo Laamɗo waɗi carotooɗo wuurɓe e maayɓe. Kanko du woni mo annabaaɓe fuu ceedanii, mbi'i goonɗinɗo mo fuu heɓan yaafaneede hakkeeji muuɗum saabe innde makko. Wakkati Piyeer waajotoo waaju oon ndeen, Ruuhu Ceniiɗo jippii e hettindiiɓe ɓeen fuu. Alhuudiyankooɓe goonɗinɓe wardunooɓe e Piyeer ɓeen fuu ɗum haaynii ɗum'en, no dokkal Ruuhu Ceniiɗo ngaal saakorii e yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ni. Sabo iɓe nana yimɓe ɓeen ina kaala e ɗemle janane, na njetta Laamɗo. Ndeen, Piyeer jaabii, wi'i: —Yimɓe ɓeen keɓii Ruuhu Ceniiɗo hono no meeɗen ni. Moy waawi haɗude ɓe looteede lootagal batisima? O yamiri ɓe mbatisiree e innde Iisaa Almasiihu. Caggal ɗuum, ɓe nyaagii mo o wonda e maɓɓe balɗe seeɗa.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥐 𞤐𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤂𞤫𞤴 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧. 𞤌 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭'𞤫𞤲 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 «𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤋𞤼𞤢𞤤𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫». 𞤌 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤴𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭⹁ 𞤮 𞤴𞤭'𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤥𞤮: —𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧! 𞤌 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤮 𞤸𞤵𞤤𞤭⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤢𞤥⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫؟ 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤁𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤤𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤢. 𞤐𞤵𞤤𞤵 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤼𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤮𞤱𞤢 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤵𞤪𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤳𞤵𞤤𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤩𞤫 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤯𞤮 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤌 𞤴𞤮𞤤𞤦𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢'𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤣𞤭𞤧𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤕𞤮𞤩𞥆𞤵𞤤𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤴 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄. 𞤅𞤭𞥅 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤭 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴⹁ 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤤𞤢𞤣𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤨𞤮𞥅𞤤𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤫. 𞤁𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤵⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥! 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀'𞤢𞥄⹁ 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮! 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤪𞤥𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭. 𞤁𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: —𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤪𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤭𞤧𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤫𞤥𞤦𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤳𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤼𞤢. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤰𞤢𞤥𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤. 𞤇𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤭𞤤𞤫. 𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤢 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤩𞤫. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲: —𞤋𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤮𞤲؟ 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭'𞤫𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤥𞤭𞤲. 𞤌 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤵𞤤𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤧𞤭𞤤𞤥𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤢𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤲. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤪𞤥𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤢𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤖𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤢𞤥 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤮⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤲𞤵𞤤𞤵 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞤫𞤯𞤢𞥄 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤵𞤪𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤮𞤱𞤫𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤀 𞤺𞤢𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤳𞤵𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮⹁ 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤥 𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤩𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭⹁ 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤫 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤩𞤭𞤤𞤭 𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤥𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤫𞤪𞤣𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤑𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭. 𞤌 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤧𞤵𞤩𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤫⹁ 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤃𞤮𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢؟ 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢.
Golle Nulaaɓe 11 No Piyeer jaaborii kawrital goonɗinɓe gonngal Urusaliima Nulaaɓe e sakiraaɓe wonɓe Yahuudiya ɓeen nani yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe du keɓii konngol Laamɗo. Nde Piyeer ƴeentunoo Urusaliima fu, goonɗinɓe tilsinɓe taadagol ɓeen peli ɗum, mbi'i: —A jippanake yimɓe ɓe taadaaki, a nyaamdii e muɓɓen! Ndeen Piyeer haalani ɓe ko waɗi ɗuum gilla e fuɗɗoode faa e timmoode, wi'i: —Wuro Joffe ngonnoomi, miɗo du'oo faa nji'umi e ley holleede huunde ɓanganii kam. Huunde wa'unde hono disaare mawnde nde coɓɓuli muuɗum nay fuu kaɓɓaa, ina jippinee ƴuuwde e kammu warde to am. Taykiimi nde faa wooɗi, nji'umi daabaaji fuu ɗi koyɗe nay, e kulle ladde e ladooje e sii pooli fuu. Nanumi daande ina wi'a kam: «Piyeer, umma, hirsu, nyaam!» Mbiimi: «A'aa, abada Joomiraaɗo! Abada mi nyaamaay ko harmi naa ko tuuni.» Daande dow kammu ndeen jaabitii kam katin, wi'i: «Taa harmin ko Laamɗo laaɓini.» Ɗum waɗi noon kile tati. Caggal ɗuum, kulle ɗeen fuu ƴeentinaa dow kammu. De wakkati oon pay, worɓe tato nulaaɓe to am ƴuuruɓe Kaysariya ngari to suudu ɗo min ngonnoo ɗoon. Ruuhu Ceniiɗo wi'i kam mi yaada e maɓɓe taa mi sikkitira fay huunde. Sakiraaɓe njeegomo ɓee ɗo njaadi e am, de min naaddi suudu Korneliyus. O haalani min no o yiiri maleyka ina darii ley suudu makko ina wi'a mo: «Nulu e wuro wi'eteengo Joffe noddaneɗaa Simon bi'eteeɗo Piyeer. O haalante haalaaji kisinoowo ma, aan e koreeji maa fuu.» Nde puɗɗumi haalude ndeen, Ruuhu Ceniiɗo jippii e maɓɓe hono no jipporinoo e meeɗen arande ni. Ndeen, miccitiimi konngol ngol Joomiraaɗo wi'unoo: «Yaayaa batisirannoo ndiyam, ammaa onon, on mbatisirte Ruuhu Ceniiɗo.» Si Laamɗo fonndii en e maɓɓe, hokkii ɓe ko hokkunoo en ɗuum nde ngoonɗinnoɗen Joommen Iisaa Almasiihu ndeen, ndelle miin wo mi moy? Yalla miɗo waawi haɗude Laamɗo naa? Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe ndeƴƴinii, iɓe njetta Laamɗo, iɓe mbi'a: —Laamɗo tuubinii yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe du faa keɓa nguurndam ngoongalajam. No Kabaaru Lobbo waajoraa ley Antiyoki Nde Etiyen waranoo ndeen, goonɗinɓe torraama faa cankitii. Woɓɓe njehi faa Finisi e Kipirus e Antiyoki. Iɓe mbaajoo Alhuudiyankooɓe tan konngol ngool. Ammaa goonɗinɓe woɓɓe ƴuurooɓe Kipirus e Sireene naati Antiyoki ina mbaajoo Kabaaru Lobbo haala Iisaa Joomiraaɗo oon hakkunde Geresankooɓe. Baawɗe Joomiraaɗo ina ngondi e maɓɓe. Yimɓe heewɓe ngoonɗini, tuubi, ngarti to Joomiraaɗo. Kawrital goonɗinɓe wonɓe Urusaliima ngaal nani kabaaru gaɗuɗo Antiyoki oon, neli toon Barnabas. Nde oon yottinoo de yi'i e maɓɓe moƴƴere Laamɗo fu, seyii, tindini ɓe fuu ɓe tinnoo, ɓe tabita e Joomiraaɗo e ɓerɗe laaɓuɗe. Barnabas wo gorko lobbo, kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo e goonɗinal. Jamaa keewɗo goonɗini Joomiraaɗo saabe makko. Caggal ɗuum, Barnabas yehi Tarsus faa filowoo Sool. Nde o yiitunoo ɗum ndeen, o yaari ɗum Antiyoki. Ɓe ngondi e kawrital goonɗinɓe wonɓe toon ɓeen hitaande hiɓɓunde, ɓe njanngini yimɓe heewɓe. Taalibaaɓe wonɓe Antiyoki ɓeen artii fuu wi'eede Almasiyankooɓe. E balɗe ɗeen, annabaaɓe ley goonɗinɓe ƴuurii Urusaliima ngari Antiyoki. Gooto maɓɓe bi'eteeɗo Agabus, ummii, darii, holliri saabe Ruuhu rafo manngo waɗan ley laamu Roma fuu. (Wooɗi, rafo ngoon waɗii e laamu kaananke mawɗo bi'eteeɗo Kalawdiyus.) Taalibaaɓe ɓeen anniyii hawrundurde mballa, mono fuu ko waawi, faa ɓe nelda sakiraaɓe maɓɓe wonɓe Yahuudiya ɓeen. Ɓe ngaɗi ɗum, ɓe nuldi mballa kaan e juuɗe Barnabas e Sool faa kokkowa mawɓe kawrital Urusaliima.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥑 𞤐𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤀 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤏𞤵𞤪𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤵'𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢'𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤣𞤭𞤧𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤷𞤮𞤩𞥆𞤵𞤤𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤴 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤰𞤵𞥅𞤱𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤢𞤥. 𞤚𞤢𞤴𞤳𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤭 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴⹁ 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤢𞤣𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤫 𞤧𞤭𞥅 𞤨𞤮𞥅𞤤𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤢𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤥: «𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤵⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥!» 𞤐'𞤄𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤀'𞤢𞥄⹁ 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮! 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤥𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤪𞤥𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭.» 𞤁𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤪𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤢𞤴⹁ 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞥅𞤺𞤮𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅 𞤯𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤣𞥆𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤑𞤮𞤪𞤲𞤫𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤥𞤮: «𞤐𞤵𞤤𞤵 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤔𞤮𞤬𞥆𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞤫𞤯𞤢𞥄 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤢⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅.» 𞤐'𞤁𞤫 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅: «𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤪𞤼𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮.» 𞤅𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞥆𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤥𞤮𞤴؟ 𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤸𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤐'𞤁𞤫 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤊𞤭𞤲𞤭𞤧𞤭 𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤫 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤫 𞤅𞤭𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤄𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭 𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤫 𞤴𞤭'𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤫𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤢 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫. 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤚𞤢𞤪𞤧𞤵𞤧 𞤬𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤅𞤮𞥅𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤭'𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤉 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤘𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤺𞤢𞤦𞤵𞤧⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤪𞤢𞤬𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅. (𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤪𞤢𞤬𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤑𞤢𞤤𞤢𞤱𞤣𞤭𞤴𞤵𞤧.) 𞤚𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞤱𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢.
Golle Nulaaɓe 12 No goonɗinɓe torriraa Wakkati oon, kaananke bi'eteeɗo Hirudus fuɗɗi torrude woɓɓe ley kawrital goonɗinɓe ngaal. O yamiri Yaakuuba sakiike Yuhanna oon wardee kaafaahi. Nde o yiinoo iɗum weli Alhuudiyankooɓe ndeen, o nanngi Piyeer du. Ɗum hawri e wakkati iidi buuru mo wattaaka rabilla. Nde o nanngunoo Piyeer ndeen, o ommbi ɗum ley kasu. O yamiri pecce sordaasiiɓe nay loomtundura e haybugol ɗum, fedde fuu yimɓe nayo. O anniyii yaarude ɗum yeeso yimɓe fuu, si iidi Faltagol tilake. Ɗum waɗi de Piyeer haybaa e ley kasu nguun, ammaa kawrital goonɗinɓe ngal selaay nyaaganaade mo Laamɗo. Nde Hirudus anniyinoo yaarude mo sariya ndeen, jemma oon imo ɗaanii hakkunde sordaasiiɓe ɗiɗo, imo haɓɓiraa callali ɗiɗi. Ndaarooɓe woɓɓe du ina kayba dammbugal kasu ɗoon. Wakkati oon, maleyka Joomiraaɗo wari to makko, annoora yayni ley suudu nduun. Maleyka meemi mo, findini mo, wi'i: —Umma law! Ndeen callali ɗiin kaɓɓitii, ƴuwi e juuɗe makko, caami. Maleyka oon wi'i mo: —Haɓɓa kaɓɓorgol maa, ɓorna paɗe maa. Piyeer waɗiri noon. Maleyka oon wi'i mo: —Waana suddamaare maa, njokkaa kam. Piyeer wurtii, jokki mo, de o faamaay ko maleyka oon waɗata ɗuum wo goonga. Imo miiloo wo o yi'u ɗum ley holleede. Ɓe paltii kayboowo arandeejo oon e ɗiɗaɓo fuu. Ɓe njottii dammbugal njamndi naarrugal ngalluure ndeen. Ngal omtanii hoore maggal yeeso maɓɓe. Ɓe njalti, ɓe njokki laawol ngool. Wakkati oon, maleyka oon seedi e makko. Hakkillo Piyeer warti, wi'i: —Joonin mi tannyorii Joomiraaɗo nuli maleyka muuɗum, faa hisina kam e junngo Hirudus e ko Alhuudiyankooɓe njelinoo faa mi waɗee fuu. Nde o faamunoo ko waɗi fu, o yehi suudu Mariyama, inna Yuhanna bi'eteeɗo Marku. Toon yimɓe heewɓe kawriti ina ngaɗa du'aare. Nde Piyeer gokkinoo dammbugal galle toon ndeen, golloowo debbo bi'eteeɗo Roda ɓattitii faa ndaara wo moy. Nde o annditinnoo daande Piyeer ndeen, o yeggiti omtude dammbugal ngaal no o foti seyaade. O doggi, o naatowi, o humpiti ɓe wo Piyeer darii dammbugal toon. Ɓe mbi'i mo: —A kaaŋaaɗo! Ammaa imo heddii siinude sikke walaa wo ɗum Piyeer. Ɓe mbi'i katin: —Ɗum wo maleyka makko. De ɗum fuu Piyeer ina heddii ina gokkoo. Nde ɓe udditinnoo, ɓe njiinoo mo ndeen, ɗum haaynii ɓe sanne. O huncani ɓe junngo faa ɓe ndeƴƴinoo, o fillanii ɓe no Joomiraaɗo yaltiniri mo kasu, o wi'i: —Kaalanee ɗum Yaakuuba, kam e sakiraaɓe woɓɓe ɓeen. Caggal ɗuum, o yalti, o yehi nokku goɗɗo. Nde weetunoo fu, fitina mawɗo ummii hakkunde sordaasiiɓe ɓeen. Iɓe ƴamundura noy Piyeer waɗi. Hirudus yamiri ɓe piloo ɓe nannga mo, ammaa ɓe njiitaay mo. Ndelle o ƴami ndaarooɓe ɓeen ko laatii, de o yamiri ɓe mbaree. Caggal ɗuum, Hirudus jippii Yahuudiya, yehi Kaysariya jooɗowii toon. No Hirudus maayiri maayde bonnde Hirudus tikkani yimɓe Tirus e Sidon. De yimɓe ɓeen kaa muuyaay noon, sabo wo leydi makko ndiin ɓe keɓata nyaamdu. Ndelle ɓe ndawridi, ɓe nuli woɓɓe nyaagoo faa ɓe ndewra e makko. Ɓe paamiri e Bilastus dawranoowo gollooɓe kaananke. Ɓe itti nyalaande faa ɓe kaalda e Hirudus kaananke oon. Nde nyannde ndeen yottinoo fu, o ɓornii kaddule kaananke, o jooɗii dow jooɗorgal laamu, o haaldi e maɓɓe. Yimɓe ɓeen peekii, mbi'i: —Ɗum wo daande laamɗo, wanaa daande neɗɗo! Wakkati oon fu, maleyka Joomiraaɗo fiyi Hirudus, sabo o hokkitaay Laamɗo teddeengal muuɗum. O ƴumi gilɗi, o maayi. Ammaa konngol Laamɗo ngool ina yaara yeeso, ina ɓeyda sankitaade. Nde Barnabas e Sool tilinoo e golle muɓɓen Urusaliima fu, ɓe njeccodii e Yuhanna bi'eteeɗo Marku.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥒 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤬𞤢𞥄𞤸𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤣𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤮𞤥𞤦𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮. 𞤌 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤭 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤊𞤢𞤤𞤼𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤧𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤥𞤮 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭. 𞤐'𞤁𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤬𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤓𞤥𞥆𞤢 𞤤𞤢𞤱! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤷𞤢𞥄𞤥𞤭. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤖𞤢𞤩𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤢 𞤨𞤢𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤏𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤧𞤵𞤣𞥆𞤢𞤥𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥. 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤋𞤥𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤮 𞤴𞤭'𞤵 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤇𞤫 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄𞤪𞥆𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤮𞤥𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤫 𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤫𞥅 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤃𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢𞤥𞤢⹁ 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤺𞤮𞤳𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤈𞤮𞤣𞤢 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤱𞤮 𞤥𞤮𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤮𞤥𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤮 𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤌 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭⹁ 𞤮 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭 𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤀 𞤳𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤯𞤮! 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤭𞥅𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲: —𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤳𞥆𞤮𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤌 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤮 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤲𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤧𞤵⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤑𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤲𞤮𞤴 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤱𞤢𞤯𞤭. 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤫𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤚𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤫 𞤅𞤭𞤣𞤮𞤲. 𞤁𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤼𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤇𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤄𞤭𞤤𞤢𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤇𞤫 𞤭𞤼𞥆𞤭 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮! 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤴𞤭 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤰𞤵𞤥𞤭 𞤺𞤭𞤤𞤯𞤭⹁ 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤮𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵.
Golle Nulaaɓe 13 Jahaangal Pool aranal No Barnabas e Pool nuliraa faa ngolla golle Laamɗo Annabaaɓe e jannginooɓe ina ngoni ley kawrital goonɗinɓe gonngal Antiyoki ngaal. Kamɓe ngoni Barnabas e Simeyon noddirteeɗo Ɓaleejo e Lukiyus mo Sireene e Manahen, mawnidinɗo e Hirudus hooreejo leydi oon, kam e Sool. Nyannde gomma iɓe teddina Joomiraaɗo tawi iɓe ngondi e suumayeere, ndeen Ruuhu Ceniiɗo wi'i ɓe: —Cenndanee kam Barnabas e Sool saabe gollal ngal noddirmi ɓe ngaal. Caggal suumayeere e du'aare maɓɓe, ɓe njowi juuɗe maɓɓe e dow yimɓe ɗiɗo ɓeen, ɓe nuli ɗum'en. Nii Ruuhu Ceniiɗo nuliri ɓe. Ɓe njehi Selewkiya, ɓe naati laana maayo manngo ɓe ponndii ruunde Kipirus. Nde ɓe njottinoo Salamis dow ruunde ndeen, ɓe mbaajii konngol Laamɗo ley cuuɗi Alhuudiyankooɓe baajorɗi. Yuhanna bi'eteeɗo Marku ina wondi e maɓɓe, ina walla ɓe. Ɓe peƴƴiti ruunde ndeen faa ɓe njottii ngalluure wi'eteende Pafos. Toon ɓe tawi daggada Alhuudiyanke bi'eteeɗo Bar-Iisaa, biitotooɗo wo annabaajo. Wo o howruujo kaananke bi'eteeɗo Sergiya Pool. Oon wo jom hakkillo. O noddi Barnabas e Sool sabo imo yiɗi nanude konngol Laamɗo. Ammaa Elimas mo inndem fiirtata «daggada» oon salake ɓe. Imo filoo bonnitinde goonɗinal kaananke oon. Ndeen Sool bi'eteeɗo Pool, kebbinaaɗo Ruuhu Ceniiɗo, ndaari mo faa wooɗi, wi'i: —Ɓii Ibiliisa! Aan keewɗo jamba e hiila, ganyo ko laaɓi fuu! A selataa oonyude laabi Joomiraaɗo ponnditiiɗi naa? Joonin jukkungo Joomiraaɗo saaman e maaɗa, a wuman, a yi'ataa naange faa sarɗi oon yottoo. Wakkati oon ni, gite makko cuddini, ɗe niɓɓi. Imo memmemta, imo filoo ɗowoowo. Nde kaananke oon yi'unoo ko waɗi ɗuum ndeen, goonɗini Iisaa. Waaju haala Joomiraaɗo kaan haaynake ɗum. No Pool waajorii ley ngalluure Antiyoki Pool e yaadiraaɓe muuɗum naati laana maayo manngo, ndilli Pafos, njottii Perge ley leydi Pamfiliya. Ɗoon Yuhanna bi'eteeɗo Marku seedi e maɓɓe, yeccii Urusaliima. Ɓe ndilli Perge, ɓe ngari Antiyoki ley leydi Pisidiya. Ɓe naati waajordu nyalaande fowteteende, ɓe njooɗii. Caggal janngeede Tawreeta Muusaa e dewte annabaaɓe, hooreeɓe waajordu nduun neli ɓe noddee ɓe ngara yeeso muɓɓen. Ɓe mbi'i: —Sakiraaɓe, si oɗon njogii haala cemmbinooha yimɓe ɗo fu, kaalee. Pool ummii, hunci junngo muuɗum faa ɓe kakkilana ɗum, wi'i: —Israa'iilankooɓe e hulɓe Laamɗo woɓɓe, kettinee: Laamɗo Israa'iilankooɓe oon suɓake maamiraaɓe meeɗen, teddinii lenyol maɓɓe nde ngol hoɗoynoo leydi Misira ndeen. O yaltiniri ɓe toon baawɗe makko. O munyanii ɓe ley ladde faa waɗi duuɓi capanɗe nay. Caggal ko o halki lenyi jeɗɗi e ley leydi Kanaana, o hokki ndi yimɓe makko ndona ndi. Ko ɓe ngoni ley Misira faa warde ko ɓe naati leydi Kanaana fu waɗii hono duuɓi keme nay e capanɗe joy. Caggal ɗuum, o hokki ɓe sarotooɓe faa jamaanu annabi Samuwiila. Nde ɗum faltinoo ndeen, ɓe nyaagii Laamɗo hokka ɓe kaananke. Laamɗo hokki ɓe Sawulu ɓii Kis ƴuuruɗo e lenyol Benyamin. Oon laamii ɓe duuɓi capanɗe nay. Ndeen Laamɗo ɓorti Sawulu, hokki Daawda laamu. O haali kabaaru muuɗum, o wi'i: «Mi heɓii Daawda ɓii Yesa gorko belnoowo ɓernde am, gaɗoowo muuyɗe am fuu.» E ƴuwdi makko Laamɗo wurtini Iisaa, kisinoowo Israa'iila no aadorinoo noon. Fadde Iisaa warude, Yaayaa waajake yimɓe Israa'iila fuu tuuba, lootee lootagal batisima. Katin, nde Yaayaa timminannoo golle muuɗum ndeen, wi'i ɓe: «Mi wanaa mo miiloton ngonumi oon. Ammaa ina woodi garoowo caggal am, mo mi fotaay fay e haɓɓitinde ɓoggi paɗe muuɗum.» Sakiraaɓe, onon ƴuwdi Ibrahiima e hulɓe Laamɗo woɓɓe, wo enen nuldaa kabaaru kisinoowo o. Sabo wonɓe Urusaliima ɓeen e hooreeɓe muɓɓen fuu annditaay Iisaa. Katin du ɓe paamaay haalaaji annabaaɓe janngeteeɗi nyalaande fowteteende fuu. Annabaaɓe ɓeen mbi'ii Iisaa sarete. Ko ɓe carii mo ɗuum, ɓe tabintinii haalaaji ɗiin. Fay si taweede ɓe keɓaay daliili fuu no ɓe mbarda mo, ɓe nyaagake Pilaatu o waree. Nde ɓe ngollunoo ko Binndi ɗiin mbi'i e makko ɗuum faa hiɓɓi ndeen, ɓe njippini mo e leggal palaangal, ɓe ngaɗi mo e saabeere. Ammaa Laamɗo iirtinii mo. Balɗe keewɗe o ɓangani wondunooɓe e makko ɓeen gilla Galili faa Urusaliima. Ɓeen ngoni seedantooɓe mo yeeso yimɓe joonin. Minen, miɗen ngaddana on Kabaaru Lobbo: ko Laamɗo aadaninoo maamiraaɓe meeɗen ɗuum, yottinanii en, enen taaniraaɓe muɓɓen. O waɗii ɗum e ley ko o iirtini Iisaa. Noon winndiraa ley jimol Jabuura suura ɗiɗi: «Wo a ɓiyam, hannden mi laatake Baaba maa.» Katin du, Laamɗo iirtinii mo e hakkunde maayɓe, accaay ɓanndu makko nyoli. Noon haaldunoo nde wi'unoo: «Mi hokkan on barkeeji ceniiɗi ɗi mbonataa, ɗi podaninoomi Daawda ɗiin.» Ɗum waɗi de o wi'i e Jabuura suura goɗɗo: «A accataa Ceniiɗo maa nyola.» Daawda gollii ko Laamɗo muuyi golla e jamaanu muuɗum. Caggal ɗuum, o maayi. Ɓanndu makko hawrunduraa e maamiraaɓe makko, ndu nyoli. Ammaa mo Laamɗo iirtini oon nyolaay. Sakiraaɓe, anndee wo saabe makko de mbaajaɗon yaafeede hakkeeji. Tawreeta Muusaa waawaa waɗude neɗɗo ponnditiiɗo. De kanko kaa, goonɗinɗo mo fuu, o ndaardan ɗum ponnditiiɗo. Ɗum le, kaybee taa ko annabaaɓe cappinoo ɗuum hewtoo on: «Onon jalnortooɓe golle am, ndaaree, de ɗum haaynoo on, de kalkon! Sabo mi waɗan goɗɗum e ley wakkati mooɗon, mo on ngoonɗintaa fay si neɗɗo haalannoo on.» Caggal Pool e Barnabas njaltii waajordu nduun, jamaa oon nyaagii ɓe ɓe ngarta fowteteende waroore, faa ɓe njaha yeeso e waaju maɓɓe. Caggal ko kawrital ngaal waɗi ɗuum, Alhuudiyankooɓe heewɓe e naatuɓe e diina muɓɓen njokki Pool e Barnabas. Ɓeen ɗiɗo fuu ina kaalda e maɓɓe, ina tindina ɓe ɓe keddoo e moƴƴere Laamɗo. Fowteteende jokkunde ndeen, yimɓe ngalluure ndeen fuu kawriti faa kettinoo konngol Laamɗo. Ammaa nde Alhuudiyankooɓe ɓeen njiinoo jamaa oon ndeen, kiram naati ɓe. Iɓe njedda ko Pool waajotoo ɗuum, iɓe njenna ɗum. Ndeen Pool e Barnabas kaaldirani ɓe tannyoral, mbi'i: —Waajibi onon min artotoo haalande konngol Laamɗo ngol. Ammaa saabe on paɗɗii ngol, on ndaardaay ko'e mooɗon oɗon poti heɓude nguurndam nduumiiɗam, min njahan to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Sabo inan ko Joomiraaɗo yamiri min: «Mi darnii ma faa laatanoɗaa lenyi ɗiin annoora, faa kisinaa haddi adunaaru ndu fuu.» Nde yimɓe lenyi goɗɗi ɗiin nannoo haalaaji ɗiin ndeen, ceyii, teddini konngol Joomiraaɗo ngool. Ɓe Laamɗo suɓanii nguurndam nduumiiɗam ɓeen fuu ngoonɗini. Konngol Joomiraaɗo ngool sankitii e leydi ndiin fuu. Ammaa Alhuudiyankooɓe ɓeen ummini hakkillooji rewɓe rewooɓe Laamɗo saahiiɓe, kam e mawɓe ngalluure ndeen. Ɓe ummini torra dow Pool e Barnabas, ɓe ndiiwi ɗum'en leydi maɓɓe. Kam'en du piɗɗi colla koyɗe muɓɓen e maɓɓe, de njehi Ikoniya. Taalibaaɓe ɓeen kebbinaa seyo e Ruuhu Ceniiɗo.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥓 𞤔𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤢𞤪𞤢𞤲𞤢𞤤 𞤐𞤮 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤵𞤤𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤭𞤥𞤫𞤴𞤮𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤇𞤢𞤤𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤫 𞤂𞤵𞤳𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤥𞤮 𞤅𞤭𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫 𞤫 𞤃𞤢𞤲𞤢𞤸𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤣𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤥𞥆𞤢 𞤭𞤩𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤥𞤢𞤴𞤫𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤕𞤫𞤲𞤣𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤧𞤵𞥅𞤥𞤢𞤴𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤐𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤅𞤫𞤤𞤫𞤱𞤳𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤅𞤢𞤤𞤢𞤥𞤭𞤧 𞤣𞤮𞤱 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭. 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤆𞤢𞤬𞤮𞤧. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤣𞤢𞤺𞥆𞤢𞤣𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤄𞤢𞤪-𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤦𞤭𞥅𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮. 𞤏𞤮 𞤮 𞤸𞤮𞤱𞤪𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤫𞤪𞤺𞤭𞤴𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤌 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤉𞤤𞤭𞤥𞤢𞤧 𞤥𞤮 𞤭𞤲𞤣𞤫𞤥 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤼𞤢 «𞤣𞤢𞤺𞥆𞤢𞤣𞤢» 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤩𞤫. 𞤋𞤥𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤅𞤮𞥅𞤤 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤇𞤭𞥅 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢! 𞤀𞥄𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤲'𞤦𞤢 𞤫 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢⹁ 𞤺𞤢𞤻𞤮 𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤬𞤵𞥅! 𞤀 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤻𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢⹁ 𞤢 𞤱𞤵𞤥𞤢𞤲⹁ 𞤢 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤯𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞥅. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤷𞤵𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤯𞤫 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤥𞤫𞤥𞥆𞤫𞤥𞤼𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤯𞤮𞤱𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤆𞤢𞤬𞤮𞤧⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤆𞤫𞤪𞤺𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤆𞤢𞤥𞤬𞤭𞤤𞤭𞤴𞤢. 𞤍𞤮𞥅𞤲 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤆𞤫𞤪𞤺𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤆𞤭𞤧𞤭𞤣𞤭𞤴𞤢. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤩𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅: 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤮𞤯𞤮𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤑𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤭. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤑𞤢𞤲𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤬𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤶𞤮𞤴. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤭 𞤅𞤢𞤥𞤵𞤱𞤭𞥅𞤤𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤅𞤢𞤱𞤵𞤤𞤵 𞤩𞤭𞥅 𞤑𞤭𞤧 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤄𞤫𞤻𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤌𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤮𞤪𞤼𞤭 𞤅𞤢𞤱𞤵𞤤𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤃𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤩𞤭𞥅 𞤒𞤫𞤧𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤫𞤤𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅.» 𞤉 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤊𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤫𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: «𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤮 𞤥𞤭 𞤬𞤮𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤫 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤭 𞤨𞤢𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥.» 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤋𞤦𞤪𞤢𞤸𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤭 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤫𞤼𞤫. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤣𞤢𞤤𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤣𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤆𞤭𞤤𞤢𞥄𞤼𞤵 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫𞥅𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮. 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤘𞤢𞤤𞤭𞤤𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮: 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤼𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤭𞤥𞤮𞤤 𞤔𞤢𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤯𞤭𞤯𞤭: «𞤏𞤮 𞤢 𞤩𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤢𞥄.» 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤷𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤻𞤮𞤤𞤭. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅: «𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤯𞤭 𞤨𞤮𞤣𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤫 𞤔𞤢𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮: «𞤀 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤻𞤮𞤤𞤢.» 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭. 𞤇𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤵 𞤻𞤮𞤤𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤻𞤮𞤤𞤢𞥄𞤴. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤫𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭. 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤮𞥅 𞤮𞤲: «𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤤𞤲𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤳𞤮𞤲! 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤮 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲.» 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤊𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤭𞤪𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤩𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤏𞤢𞥄𞤶𞤭𞤦𞤭 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤨𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤭𞤲: «𞤃𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅.» 𞤐'𞤁𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤇𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅𞤯𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭. 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤱𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤑𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤨𞤭𞤯𞥆𞤭 𞤷𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤚𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮.
Golle Nulaaɓe 14 No Pool e Barnabas mbaajorii ley wuro Ikoniya Ley Ikoniya du Pool e Barnabas naati e ley waajordu Alhuudiyankooɓe. Ley ko ɓe mbaajii ɗuum, Alhuudiyankooɓe e yimɓe lenyi goɗɗi heewɓe ngoonɗini. Ammaa Alhuudiyankooɓe saliiɓe goonɗinde ɓeen ummini hakkillooji lenyi goɗɗi, mbonni ɓerɗe muɓɓen faa mbanya sakiraaɓe goonɗinɓe ɓeen. Ammaa ɗum fuu haɗaay ɓe ɓooyude toon, iɓe mbaajoroo haala Joomiraaɗo cuusal, iɓe kolla hinney Joomiraaɗo. Yimɓe ɓeen annditii ko ɓe mbaajotoo ɗuum wo goonga, sabo Laamɗo hokki ɓe baawɗe waɗude maandeeji kaayniiɗi e golleeji kaayniiɗi. Yimɓe wuro ngoon peccii: woɓɓe keedani Alhuudiyankooɓe, woɓɓe du keedani nulaaɓe ɓeen. Yimɓe lenyi goɗɗi e Alhuudiyankooɓe e ardiiɓe muɓɓen anniyii torrude ɓe e wardude ɓe kaaƴe. Nde ɓe maatunoo ɗum ndeen, ɓe ndoggani Listara e Derbe e gure seraaji muɓɓen ley leydi Likoniya. Toon du iɓe mbaajoo Kabaaru Lobbo oon. No Pool e Barnabas mbaajorii ley wuro Listara Ley Listara ɗoon ina woodi gorko bonnguujo, dimdaaɗo e bonngaaku. Abada o yahaay e koyɗe makko. Imo hettinii waaju Pool. Pool ndaari mo, yi'i o goonɗinii faa imo waawi danneede, haali semmbe, wi'i: —Umma, dara e koyɗe maa! Gorko oon gurbitii, darii, ina yaha. Nde yimɓe ɓeen njiinoo ko Pool waɗi ɗuum ndeen, mbulli, mbi'i e ley haala Likoniya'en: —Alla'en njippake dow meeɗen, na nanndinkinii e yimɓe! Ɓe inndiri Barnabas «Jewus», ɓe inndiri Pool du «Hermes», sabo Pool wonnoo kaaloowo. Suudu tooru maɓɓe wi'eteendu Jewus ina woni yaasin ngalluure toon. Almaami oon ƴuuri toon waddi ga'i maysiniraaɗi pinndi to dammbuɗe narruɗe ngalluure toon. Kanko e yimɓe ɓeen ina njiɗi waɗude ɗi kirsamaaji. Ammaa nde Barnabas e Pool nannoo ɗum ndeen, ɗum metti ɗum'en faa ceeki kaddule muɓɓen, kenyanii jamaa oon ina peekoo, ina mbi'a: —Worɓe, ɗume ngaɗoton ɗo? Minen du min yimɓe hono mooɗon. Miɗen mbaajoo Kabaaru Lobbo oon faa tuubon, celon golleeji ɓoli ɗi, ngarton e Laamɗo buurɗo, taguɗo kammu e leydi e maayo manngo e ko woni e muɓɓen fuu. E jamaanuuji paltiiɗi ɗiin o accii lenyi fuu njokka laabi muɓɓen. E ɗum fuu, imo golla ko wooɗi faa ɗum seedanoo mbooɗirka makko. Imo tomnana on ƴuwoonde, imo ɓenndinana on nyaamri e wakkati muuɗum. Imo waaltinira hakkillooji mon nyaamdu e seyo. No Pool e Barnabas mbaajorii nii fu, faa hannden wo e semmbe kaɗiri jamaa oon hirsande ɗum'en ga'i ɗiin. Caggal ɗuum, Alhuudiyankooɓe ƴuuri Antiyoki e Ikoniya. Ɓe keɓi hakkillooji yimɓe ɓeen faa limni Pool kaaƴe. Ɓe ndaasi ɗum, ɓe njoppowi ɗum faa caggal wuro ngoon, sabo ɓe miilii wo maayɗo. Ammaa nde taalibaaɓe ɓeen ngarnoo piilii mo ndeen, o ummii, o soƴƴitii ley wuro ngoon. No Pool e Barnabas njeccorii Antiyoki Jaango majjum, o yaadi e Barnabas wuro wi'eteengo Derbe. Nde ɓe mbaajinoo toon Kabaaru Lobbo fu, yimɓe heewɓe laatii taalibaaɓe Iisaa. Caggal ɗuum, ɓe njeccii Listara e Ikoniya, kam e Antiyoki. Iɓe ɓeydana taalibaaɓe semmbe, iɓe tindina ɗum'en keddoo e goonɗinal, iɓe mbi'a: —Sanaa tampen tampiriiji keewɗi fadde men e naatude laamu Laamɗo. E ley kawrite goonɗinɓe ɗeen fuu, ɓe cuɓanii ɗum'en mawɓe. Caggal ɗuum, ɓe cuumii, ɓe ndu'ii, ɓe kalfini ɗum'en Joomiraaɗo mo ɓe ngoonɗini oon. Nde ɓe ceekunoo leydi Pisidiya ndeen, ɓe ngari leydi Pamfiliya. Ɓe mbaajii konngol ngol ley wuro Perge. Caggal ɗuum, ɓe njippowii Ataliya. Toon ɓe naati laana maayo manngo, ɓe pornyii Antiyoki ɗo ɓe kalfinanoo moƴƴere Laamɗo faa ɓe ngolla gollal ngal ɓe tilii ngaal. Nde ɓe njottinoo ndeen, ɓe kawrunduri yimɓe kawrital goonɗinɓe ngaal, ɓe kaalani ngal no Laamɗo nawtorii ɓe, no o omtirani yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe dammbugal goonɗinal. Ɓe keddii ɗoon faa ɓooyti, iɓe ngondi e taalibaaɓe ɓeen.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥔 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤂𞤫𞤴 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤣𞤵 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤂𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤻𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅: 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢 𞤫 𞤁𞤫𞤪𞤦𞤫 𞤫 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤧𞤫𞤪𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤂𞤭𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢 𞤂𞤫𞤴 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤵𞥅𞤶𞤮⹁ 𞤣𞤭𞤥𞤣𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤴𞤭'𞤭 𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤢 𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄! 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤺𞤵𞤪𞤦𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤂𞤭𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢'𞤫𞤲: —𞤀𞤤𞥆𞤢'𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫! 𞤇𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 «𞤔𞤫𞤱𞤵𞤧»⹁ 𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵 «𞤖𞤫𞤪𞤥𞤫𞤧»⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤅𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤔𞤫𞤱𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤧𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤺𞤢'𞤭 𞤥𞤢𞤴𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤨𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤼𞤮 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤪𞥆𞤵𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤭 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞥅𞤳𞤭 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤫𞤻𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤯𞤮؟ 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤮𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭 𞤯𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤉 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤮 𞤢𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤦𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤉 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤥𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤩𞤫𞤲𞤣𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤪𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤮. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤱𞤮 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤺𞤢'𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤫 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤇𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤭𞤥𞤲𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤮𞤱𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤧𞤮𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤁𞤫𞤪𞤦𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢 𞤫 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤅𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤥𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤵'𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤳𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤆𞤭𞤧𞤭𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤆𞤢𞤥𞤬𞤭𞤤𞤭𞤴𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤆𞤫𞤪𞤺𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤀𞤼𞤢𞤤𞤭𞤴𞤢. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤮𞤪𞤻𞤭𞥅 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤮 𞤮 𞤮𞤥𞤼𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤇𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 15 Haala kawrital gaɗaangal Urusaliima Yimɓe woɓɓe ƴuuri Yahuudiya ngari Antiyoki, ina njanngina sakiraaɓe ɓeen, ina mbi'a: —Si on taadiraaka hono no Muusaa wi'iri noon fu, on kisataa. Pool e Barnabas pooɗunduri e maɓɓe, ndukidi e maɓɓe faa tiiɗi. Ndelle ɓe tabintini nelde Pool e Barnabas e yimɓe woɓɓe faa Urusaliima, ɓe kaaldowa e nulaaɓe e mawɓe goonɗinɓe ɓeen dow majjum. Ndelle kawrital goonɗinɓe ngaal neli ɓe. Ɓe peƴƴiti leyɗe Finisi e Samariya, iɓe kaalana goonɗinɓe toon haala tuubugol yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Ɗum laatanii sakiraaɓe ɓeen fuu seyo manngo. Nde ɓe njottinoo Urusaliima ndeen, kawrital goonɗinɓe ngaal e nulaaɓe e mawɓe ɓeen njaɓɓii ɓe. Ɓe kaalani ɗum'en ko Laamɗo gollitiri ɓe. Ammaa woɓɓe ley goonɗinɓe jeyaaɓe e fedde Farisa'en ummii, mbi'i: —Waajibi ɓe taadee, ɓe njamiree jokkude Tawreeta Muusaa. Nulaaɓe e mawɓe ɓeen kawriti faa ndaara haala kaan. Caggal ko haalaaji ɗiin keewii, Piyeer ummii, wi'i ɓe: —Sakiraaɓe, oɗon anndi Laamɗo suɓake kam e ley mooɗon gilla ko ɓooyi. O suɓake kam faa mi waajoo Kabaaru Lobbo oon hakkunde yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, faa ɓe nana, ɓe ngoonɗina. Laamɗo annduɗo ɓerɗe oon hollii jaɓanii ɓe, nde hokkunoo ɓe Ruuhu Ceniiɗo hono no meeɗen ni. Walaa fuu ko o senndiri en e maɓɓe, e ley ko o laaɓiniri ɓerɗe maɓɓe e goonɗinal. Joonin, ko waɗi de oɗon ndaartindoo Laamɗo? Oɗon njowa e taalibaaɓe ɓeen donngal ngal enen e maamiraaɓe meeɗen fuu en mbaawaay ronndaade. A'aa. Wo moƴƴere Joomiraaɗo meeɗen Iisaa de tannyorɗen hisineede. Hono noon kamɓe du. Kawrital ngaal fuu deƴƴinii siw, ina hettinii ko Barnabas e Pool pillotoo no Laamɗo hokkiri ɗum'en waɗude maandeeji kaayniiɗi e kaayeefiiji hakkunde lenyi goɗɗi. Nde ɓe kettinnoo haalaaji ɗiin faa wooɗi fu, Yaakuuba ɓeydi haala, wi'i: —Sakiraaɓe, kettinanee kam! Simon humpitii en no Laamɗo artorii hakkilande yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe, faa waɗa ɗum'en yimɓe muuɗum. Ɗum hawrii e haalaaji annabaaɓe ɗiin, hono no winndiraa ni: «Joomiraaɗo wi'i: Caggal ɗuum, mi wartan, mi nyiɓtoo suudu Daawda saamundu nduun, mi fonndita ko boni e mayru, mi darna ndu katin, faa yimɓe heddiiɓe fuu tewta Joomiraaɗo, lenyi ɗi noddammi fuu, faa laatoo yimɓe am. Joomiraaɗo tabintinɗo kulle ɗe anndunoo waɗan gilla arande, kam wi'i noon.» Ɗum saabii miin kaa ko nji'umi, taa tiiɗinanen lenyi goɗɗi tuubuɗi ngarti e Laamɗo ɗiin. Ammaa mbinndanen ɓe ɓe ndeentoo e ko tooruuji tuunini e jeenu e nyaamude ko saaɗi e nyaamude ƴiiƴam. Gilla e jamaanuuji ɓooyɗi, Tawreeta Muusaa ina jannginee ley gure ɗeen fuu, iɓe njannga ɗum nyalaande fowteteende fuu ley cuuɗi baajorɗi. Haala ɓataaki yaade to goonɗinɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe Ndeen nulaaɓe ɓeen e mawɓe e kawrital goonɗinɓe ngaal fuu paamiri faa cuɓoo worɓe e ley muɓɓen faa nela ɗum'en Antiyoki, ɓe njaada e Pool e Barnabas. Ɓe cuɓii Yahuuda bi'eteeɗo Barasaba, kam e Silas. Ɗiɗo ɓeen fuu wo ardiiɓe ley sakiraaɓe goonɗinɓe. Inan ɓataaki ki ɓe kokki ɗum'en: Minen sakiraaɓe mooɗon nulaaɓe e mawɓe, miɗen njowta on, onon sakiraaɓe amin lenyi goɗɗi gonɗi Antiyoki e Siiriya e Silisi. Min nanii yimɓe ƴuuruɓe to amin mettinirii ɓerɗe mooɗon haalaaji, njiiɓii hakkillooji mooɗon. Minen le, min njamiraay ɓe. Min ndawridii, min paamiri min cuɓoo worɓe faa min nela ɗum'en to mooɗon, ɓe njaada e yigiraaɓe amin horsuɓe Barnabas e Pool, farritinɓe yonkiiji muɓɓen saabe Joommen Iisaa Almasiihu. Ɗum waɗi de min neli Yahuuda e Silas, paamina on ko min mbinndi e mooɗon ɗuum hunnduko e hunnduko. Minen e Ruuhu Ceniiɗo, min anniyake taa min njowa on doŋle tedduɗe si wanaa ko tilsi ɗuum: ndeentoɗon e kirsanaaɗi tooruuji e ƴiiƴam e ko saaɗi e jeenu. Si on ndeenii ko'e mooɗon e kujje ɗe, on ngaɗii ko wooɗi. Laamɗo reena en! Wooɗi, ɓe kokkaa laawol, ɓe njehi Antiyoki. Nde ɓe njottinoo ndeen, ɓe kawrunduri kawrital goonɗinɓe ngaal, ɓe kokki ngal ɓataaki kiin. Nde ɓeen janngunoo ki ndeen, ceyii sabo haalaaji ɗiin cemmbinii ɓerɗe muɓɓen. Yahuuda e Silas wo annabaaɓe. Ɓe mbaaltiniri ɓerɗe sakiraaɓe e haalaaji keewɗi, ɓe cemmbini ɗum'en. Nde ɓe ɓooytunoo toon seeɗa fu, ɓe ceedi e sakiraaɓe ɓeen e dow jam, ɓe njeccii to nelnooɓe ɓe toon. [ De Silas, kam kaa, heddii toon.] Pool e Barnabas keddii ley Antiyoki ɗoon. Kam'en e woɓɓe heewɓe ina njanngina ina mbaajoo konngol Joomiraaɗo. Jahaangal Pool ɗiɗaɓal No Pool e Barnabas ceediri Caggal balɗe seeɗa, Pool wi'i Barnabas: —Njeccoɗen e gure ɗe mbaajinoɗen konngol Joomiraaɗo ɗeen fuu, njippanoɗen sakiraaɓe meeɗen ɓeen, ndaaren no ɓe ngorri. Barnabas ina yiɗi ɓe njaada e Yuhanna bi'eteeɗo Marku. De Pool kaa muuyaay ɓe njaada e gorko oon, sabo oon seediino e maɓɓe Pamfiliya, yaadaay e maɓɓe faa gollida e maɓɓe. Barnabas e Pool luuri faa ceedi. Mono e maɓɓe fuu suɓii neɗɗo goɗɗo. Barnabas yaadi e Marku, naati laana maayo, fonndii ruunde Kipirus. Pool du suɓii yaadude e Silas. Sakiraaɓe ɓeen kalfinii ɓe e hinney Joomiraaɗo de ɓe ndilli. Ɓe ndewi leyɗe Siiriya e Silisi, iɓe cemmbina kawrite goonɗinɓe ɗeen.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤭'𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤵𞤳𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞤱𞤢 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤊𞤭𞤲𞤭𞤧𞤭 𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤫𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤏𞤢𞥄𞤶𞤭𞤦𞤭 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭𞥅⹁ 𞤆𞤭𞤴𞤫𞥅𞤪 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭. 𞤌 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮؟ 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤪𞤮𞤲𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤀'𞤢𞥄. 𞤏𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤧𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤭𞤱⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤨𞤭𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥! 𞤅𞤭𞤥𞤮𞤲 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤁𞤢𞥄𞤱𞤣𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤴𞤪𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤫𞤱𞤼𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤭'𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲.» 𞤍𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤭 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤫𞤲 𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭𞤲𞤭 𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵 𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤯𞤭⹁ 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤵𞤩𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤫𞤤𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧. 𞤇𞤫 𞤷𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤄𞤢𞤪𞤢𞤧𞤢𞤦𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧. 𞤍𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲: 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤫 𞤅𞤭𞥅𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤵𞤩𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤬𞤢𞤪𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞥆𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤢 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤽𞤤𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤵𞤶𞥆𞤫 𞤯𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤫𞤲! 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤢 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤱𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤲𞤫𞤤𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. [ 𞤁𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲.] 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤔𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤯𞤭𞤯𞤢𞤩𞤢𞤤 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧: —𞤐'𞤔𞤫𞤷𞥆𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤫𞤲 𞤲𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤒𞤵𞤸𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵. 𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤆𞤢𞤥𞤬𞤭𞤤𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤭. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮. 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮⹁ 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤅𞤭𞥅𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 16 No Timote yaadi e Pool e Silas Pool wari Derbe. Caggal ɗuum, o yottii Listara. Goonɗinɗo bi'eteeɗo Timote ina tawaa ɗoon. Inniiko wo Alhuudiyanke goonɗinɗo, de baabiiko wo neɗɗo ƴuuruɗo Geres. Sakiraaɓe wonɓe Listara e Ikoniya ɓeen ina ceedanoo mo wo o lobbo. Pool ina yiɗi faa o yaada e muɓɓen. Ndelle yaari mo faa o taadee tafon, sabo Alhuudiyankooɓe wonɓe e leyɗe ɗeen ɓeen fuu ina anndi baabiiko wo ƴuuruɗo Geres. Ley gure ɗe ɓe peƴƴiti ɗeen, iɓe njottinana goonɗinɓe jamirooje ɗe nulaaɓe e mawɓe wonɓe Urusaliima ɓeen kolli ɓe njokka. Hono noon, kawrite goonɗinɓe ɗeen ina ɓeydoo semmbe ley goonɗinal, ina ɓeydoo heewude nyannde fuu. No Pool noddiraa Makedoniya Ruuhu Ceniiɗo haɗi ɓe waajaade konngol ngol ley Aasiya. Saabe majjum ɓe ndewi leydi Firigiya e leydi Galaatiya. Nde ɓe ngarnoo keerol Misiya ndeen, ɓe pilii yaade Bitiniya, ammaa Ruuhu Iisaa accaay ɓe naata. Saabe ɗuum, ɓe paltii Misiya, ɓe naati e wuro wi'eteengo Torowas. Jemma oon, Pool heɓi holleede. O yi'i gorko Makedoniyanke ina darii, ina nyaagoo mo ina wi'a: —Ngaraa Makedoniya, mballaa min! Nde Pool yiinoo ko hollaa ɗum ndeen, wakkati oon ni, filii yahude Makedoniya. Min tannyorii Laamɗo noddii min faa min mbaajoo ɓe Kabaaru Lobbo. No Lidiya goonɗiniri waaju Pool ley Filipi Hono noon, min naati laana maayo ƴuuruka Torowas, min ponndii ruunde Samotaras. Jaango majjum, min ponndii Neyapolis. Min ƴuwi ɗoon, min ponndii Filipi. Filipi wo ngalluure mawnde e leydi Makedoniya nde Romankooɓe ndawranta. Min ngaɗi balɗe seeɗa ɗoon. Nyalaande fowteteende, min njaltiri wuro ngoon hedde daande maayo to min miili Alhuudiyankooɓe na mboownoo waɗude du'aare. Min tawi ɗoon rewɓe ina kawriti. Min njooɗii, min mbaajii ɓe. Gooto maɓɓe wo debbo jokkuɗo Laamɗo bi'eteeɗo Lidiya. Wo o connoowo kaddule boɗeeje, jeyaaɗo ngalluure wi'eteende Tiyatira. Imo hettindii waaju oon, de Joomiraaɗo omti ɓernde makko faa o jaɓa ko Pool waajotoo ɗuum. Kanko e koreeji makko fuu ɓe lootaa lootagal batisima. Caggal ɗuum, o nyaagii min, o wi'i: —Si oɗon tiigorii kam mi goonɗinɗo Joomiraaɗo fu, ngaree suudu am, mbeeranon kam. O tilsinani min faa min njaɓi. No Pool e Silas ngattiraa ley kasu Nyannde wootere miɗen njaha to nokkuure waɗirde du'aare. Korɗo gonduɗo e ginnaaru hawriti e amin. Wo o ji'oowo ko warata. Joomiraaɓe makko keɓii kaalisi keewɗo e ndaggadaaku makko nguun. O jokki min, minen e Pool, imo feekoo, imo wi'a: —Yimɓe ɓe wo gollanooɓe Laamɗo Toowɗo! Iɓe mbaajoo on laawol kisindam! Balɗe keewɗe imo waɗa noon faa ɓernde Pool ummii, hucciti e makko, wi'i ginnaaru nduun: —Saabe Iisaa Almasiihu, yaltu e debbo o! Ginnaaru nduun yalti wakkati oon pay. Nde joomiraaɓe korɗo oon paamunoo laawol muɓɓen hemrude ceede e makko timmii fu, nanngi Pool e Silas, ndaasi ɗum'en ngaddi faa ley luumo yeeso sarotooɓe wuro ngoon. Ndeen ɓe njaari ɗum'en to hooreeɓe, ɓe mbi'i: —Worɓe ɗiɗo ɓe wo Alhuudiyankooɓe. Iɓe ngadda baasi e wuro meeɗen ngo. Iɓe mbaajoo al'aadaaji ɗi ndaganaaki en njaɓen naa ngollen, sabo en Romankooɓe. Jamaa oon ummanii ɓe. Hooreeɓe ɓeen njamiri ɓe ɓortee kaddule maɓɓe, de ɓe piiree loosi. Ɓe piyaa faa naawi, ɓe paɗɗaa ley kasu. Hooreeɓe ɓeen njamiri kayboowo kasu oon hayba ɓe faa wooɗa. Oon le, nde heɓunoo yamiroore ndeen fu, nanni ɓe e ley suudu kasu hakkundeeru. O geƴƴiri koyɗe maɓɓe geƴƴelle leɗɗe. Hakkunde jemma oon, Pool e Silas ina ngaɗa du'aare, ina njimana Laamɗo. Kasunkooɓe woɓɓe ɓeen du ina kettindanii ɓe. De wakkati gooto, leydi dimmbii dimmbagol manngol faa joƴƴinirɗe kasu ɗeen njergii. Wakkati oon du, dammbuɗe ɗeen fuu omtii, geƴƴelle kasunkooɓe ɗeen fuu kaɓɓitii. Nde kayboowo oon finnoo de yi'i dammbuɗe kasu ɗeen ina omtii fu, soorti kaafaahi muuɗum faa waritoo, miilii kasunkooɓe ɓeen ndoggii. Pool ƴeewnii faa toowi, wi'i mo: —Taa waɗu hoore maa ko boni, min fuu ɗo min ngoni! Ndeen kayboowo oon ŋaarii jaynorgol. O doggiri kasu to Pool e Silas ngoni toon, o hippii yeeso muɓɓen, heddii imo diwna. Caggal ɗuum, o wurtini ɓe, o wi'i ɓe: —Joomiraaɓe, noy kaanumi waɗude faa mi hisa? Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i: —Goonɗin Iisaa Joomiraaɗo, ndeen a hisan, aan e koreeji maa fuu. Ɓe mbaajii mo konngol Joomiraaɗo, kanko e koreeji makko fuu. Faa ɓooyti seeɗa, ley jemma oon o yaari ɓe, o lootowi barme maɓɓe. Wakkati oon du o lootaa lootagal batisima, kanko e koreeji makko fuu. O nanni Pool e Silas suudu makko, o hokki ɗum'en nyaamdu. Kanko e koreeji makko fuu ɓe ceyii sabo ɓe keɓii goonɗinde Laamɗo. Nde weetunoo ndeen, hooreeɓe Romankooɓe neli yimɓe laamu mbi'a kayboowo oon yoppa worɓe ɗiɗo ɓeen. Kayboowo oon haalanowi ɗum Pool, wi'i: —Hooreeɓe ɓeen nulii njoppeɗon. Mburtee joonin, njehee e jam. Ammaa Pool jaabii, wi'i: —Ɓe njamirii min piyee yeeso yimɓe tawa min caraaka, fay si min ɗiɗo fuu min Romankooɓe. Ɓe nanni min e kasu. Joonin ɓe njaltiniran min cuncukka naa? Ɗum kaa laatataako. Sanaa kamɓe e ko'e maɓɓe, ɓe ngara ɓe njaltina min! Yimɓe laamu ɓeen kaaltani hooreeɓe Romankooɓe ɓeen haala kaan. Ɓeen kuli nde nannoo Pool e Silas wo Romankooɓe ndeen. Ɓe njehi, ɓe curowi ɗum'en, ɓe mburtini ɗum'en kasu toon. Ɓe nyaagii ɗum'en ndilla wuro ngoon. Nde Pool e Silas njaltunoo e kasu ndeen, naati galle Lidiya. Ɓe nji'i sakiraaɓe ɓeen, ɓe cemmbini ɓerɗe muɓɓen. Caggal ɗuum, ɓe ndilli.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥖 𞤐𞤮 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤁𞤫𞤪𞤦𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤋𞤲𞥆𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤱𞤮 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤢 𞤫 𞤋𞤳𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫𞥅 𞤼𞤢𞤬𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤱𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧. 𞤂𞤫𞤴 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤯𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞥅 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤩𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤊𞤭𞤪𞤭𞤺𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤮𞤤 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤄𞤭𞤼𞤭𞤲𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤢𞤷𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤫𞤩𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤌 𞤴𞤭'𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢: —𞤐'𞤘𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲! 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤐𞤮 𞤂𞤭𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤭 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤳𞤢 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤮𞤼𞤢𞤪𞤢𞤧. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤐𞤫𞤴𞤢𞤨𞤮𞤤𞤭𞤧. 𞤃𞤭𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤭. 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤭 𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤢𞤲𞤼𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤐𞤴𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤼𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤘𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤮 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤂𞤭𞤣𞤭𞤴𞤢. 𞤏𞤮 𞤮 𞤷𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤦𞤮𞤯𞤫𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤚𞤭𞤴𞤢𞤼𞤭𞤪𞤢. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞤥𞤼𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤳𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤭 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤦𞤫𞥅𞤪𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥. 𞤌 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤼𞤮 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤑𞤮𞤪𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤏𞤮 𞤮 𞤶𞤭'𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢. 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤺𞥆𞤢𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲. 𞤌 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤭'𞤢: —𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤚𞤮𞥅𞤱𞤯𞤮! 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥! 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤵𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲: —𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤵 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤮! 𞤘𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤢𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤸𞤫𞤥𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤵𞤥𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤫 𞤩𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤫𞥅 𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭. 𞤇𞤫 𞤨𞤭𞤴𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢. 𞤌𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤵. 𞤌 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤯𞥆𞤫. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤥𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫. 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤣𞤭𞤥𞤦𞤭𞥅 𞤣𞤭𞤥𞤦𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤪𞤺𞤭𞥅. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤥𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤫 𞤴𞤭'𞤭 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤥𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤼𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤬𞤢𞥄𞤸𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤭𞤼𞤮𞥅⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭𞥅. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤚𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤴𞤲𞤮𞤪𞤺𞤮𞤤. 𞤌 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤼𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤥𞤮 𞤣𞤭𞤱𞤲𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤭𞤧𞤢؟ 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤢 𞤸𞤭𞤧𞤢𞤲⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤊𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤦𞤢𞤪𞤥𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤌 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤣𞤵. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤴𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤮𞤱𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤫𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤄𞤵𞤪𞤼𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤭𞤴𞤫𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤵𞤲𞤷𞤵𞤳𞥆𞤢 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤍𞤵𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤅𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲! 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤵𞤤𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤱𞤮 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤵𞤪𞤮𞤱𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤂𞤭𞤣𞤭𞤴𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭.
Golle Nulaaɓe 17 No Pool e Silas mbaajorii ley Tesaloniiki Pool e Silas peƴƴiti Amfipolis e Apoloni faa njottii Tesaloniiki. Ina woodi waajordu Alhuudiyankooɓe toon du. Pool waɗi no woowri, naati ley waajordu nduun. Nyalaaɗe powteteeɗe tati imo liddundura e maɓɓe imo fiirtana ɓe Binndi ɗiin. O fiirtani ɓe, o holli ɓe ina tilsunoo Almasiihu oon torree, ummintinee e maayde. O wi'i ɓe: —Iisaa mo mbaajotoomi on haala muuɗum oon, kam woni Almasiihu. Woɓɓe maɓɓe tannyori ɗum goonga, njokki mo, kanko Pool, e Silas. Yimɓe Geresankooɓe rewooɓe Laamɗo heewɓe e rewɓe saahiiɓe ɗuuɗuɓe du njokki ɓe. Alhuudiyankooɓe ɓe nganaa goonɗinɓe ɓeen kiri Pool e Silas, nanngi yimɓe huyfuɓe yiilotooɓe ley luumo, kawrunduri ɗum'en. Ɓe njirkiti ngalluure ndeen fuu. Ɓe naati e galle Yason, iɓe piloo Pool e Silas faa ɓe njaara ɗum'en yeeso yimɓe wuro. Nde ɓe kunnginoo yiitude ɗum'en ndeen, ɓe ndaasi Yason e sakiraaɓe woɓɓe, ɓe ngaddi ɗum'en to sarotooɓe ngalluure ndeen, iɓe peekoo, iɓe mbi'a: —Yimɓe umminooɓe baasi e aduna o fuu ngarii ɗo. Yason weerni ɗum'en! Ɓe fuu ko ɓe ngaɗata ɗuum ina luttunduri e sariya kaananke Roma mawɗo oon. Iɓe mbi'a kaananke goɗɗo ina woodi, bi'eteeɗo Iisaa. Haalaaji ɗiin njirkiti jamaa oon e sarotooɓe ngalluure ndeen. Sarotooɓe ɓeen njomnii Yason e wonduɓe e muuɗum ɓeen, njaɓi buuɗi ɗiin, de njoofi ɗum'en. No yimɓe Bereya njaɓɓorii Kabaaru Lobbo Jemma oon pay, sakiraaɓe ɓeen neli Pool e Silas Bereya. Nde ɓe njottinoo ndeen, ɓe njehi to waajordu Alhuudiyankooɓe. Yimɓe wonɓe ɗoon ina ɓuri Alhuudiyankooɓe wonɓe Tesaloniiki ɓeen jikku lobbo. Ɓe njakkitorii konngol Pool ngool e juuɗe ɗiɗi. Iɓe piloo ley Binndi ɗiin nyannde fuu faa ɓe ndaara yalla ko Pool waajii ɗuum wo goonga. Heewɓe e maɓɓe ngoonɗini, kam e rewɓe Geresankooɓe saahiiɓe e worɓe Geresankooɓe heewɓe. Nde Alhuudiyankooɓe Tesaloniiki paamunoo Pool waajake konngol Laamɗo ley Bereya ndeen, ɓe ngari toon, ɓe njirkiti jamaa oon, ɓe ummini hakkillooji muɓɓen. Wakkati oon fu, sakiraaɓe ɓeen neli Pool to maayo manngo faa hooƴa laana, de Silas e Timote keddii ɗoon. Ɗowtuɓe Pool ɓeen njaadi e muuɗum faa Ateena. Pool yeccini ɓe Bereya faa ɓe kaalana Silas e Timote ngara to muuɗum law. No Pool waajorii ley ngalluure wi'eteende Ateena Pool ina doomi ɓe Ateena fadde maɓɓe warude. Ɓernde muuɗum naawi sanne ko yi'i no ngalluure ndeen foti heewde tooruuji noon. Ɗum waɗi de o haaldi e Alhuudiyankooɓe e rewooɓe Laamɗo wonɓe ley waajordu nduun. Nyannde fuu imo haalda e yimɓe wuro ngoon taliyaare to ɓe kawritata toon. Woɓɓe ley filotooɓe paamal wi'eteeɓe Epikuri'en e Sitoyko'en njaabunduri e makko. Woɓɓe ina mbi'a: —Ɗume borbortoowo o haalata? Woɓɓe du ina mbi'a: —Imo nanndi e baajotooɗo haala tooruuji janani. Walaa ko ɓe mbiiri noon si wanaa haala Iisaa e ummital maayɓe o waajinoo ɓe. Ndeen ɓe kooƴi Pool, ɓe njaari ɗum waamnde to kawrital Areyopagus waɗata. Ɓe mbi'i ɗum: —Miɗen njiɗi anndude diina keso mo mbaajotoɗaa oon. Si goonga, aɗa toɓɓa e noppi amin haalaaji ɗi min mboowaa nanude. Miɗen njiɗi anndude maanaa majji. Tawi Ateenankooɓe e jananɓe jooɗiiɓe toon ɓeen ngollataa huunde fuu si wanaa hettindaade huunde heyre naa fillitaade nde. Ndeen Pool darii hakkunde kawrital Areyopagus, wi'i: —Ateenankooɓe, mi yi'ii on yiɗuɓe diina mooɗon sanne. Sabo ko njiiltiimi e ngalluure mooɗon ɗuum, mi yi'ii cuuɗi mooɗon dewirɗi, mi tawii ina winndaa e ittirde sadaka wootere: «Saabe Alla mo anndaaka». Ndelle, Alla mo on anndaa oon, kam mbaajotoomi on. Laamɗo taguɗo adunaaru e ko woni e muuɗum fuu oon, kam woni jom kammu e leydi. O jooɗataako ley cuuɗi nyiɓiraaɗi juuɗe. O haajaaka yimɓe ngollana mo fay huunde, sabo kanko hokkata tageefo ngoon fuu nguurndam e foofaango e huunde fuu. E neɗɗo gooto Laamɗo wurtiniri lenyi ɗiin fuu, joƴƴini ɗum'en e adunaaru ndu. Gilla ɗum waɗaay, o darnii wakkatiiji e keeri koɗorɗe muɓɓen. Laamɗo waɗii ɗum faa ɓe piloo ɗum, ɓe memmemta faa ɓe njiita ɗum. E ɗum fuu o woɗɗaaki fay gooto e meeɗen. Kam waɗi de eɗen mbuura, eɗen njaha, eɗen ngoni ɗo. Hono noon du yimooɓe mooɗon woɓɓe mbi'i: «Enen du, en ƴuwdi makko.» Sabo en ƴuwdi makko, en kaanaa miilaade imo nanndi e tooru moƴƴiniraandu kaŋŋe naa cardi naa hayre sehaande, nde neɗɗo moƴƴinirta nyeenyal e hakkillo. Laamɗo rewtidaaki yimɓe nde ngonnoo ley majjere ndeen. Joonin, o yamirii yimɓe fuu tuuba ɗo tawaa fuu. Sabo o waɗii nyannde nde o sarotoo adunaaru ndu e fonnditaare. O sarortoo ɗum e neɗɗo mo o suɓii oon. O hollii yimɓe fuu ɗum wo goonga nde o ummintinnoo neɗɗo oon e maayde. Nde ɓe nannoo Pool ina waajoo haala ummital maayɓe ndeen, woɓɓe na njalnoroo mo, de woɓɓe na mbi'a: —Min kettindoto waaju maa o nyannde wonnde. Nii Pool wurtorii ley maɓɓe. Woɓɓe njokki mo, ngoonɗini. Gooto maɓɓe ina wi'ee Diyonisiyus, jeyaaɗo e kawrital Areyopagus. Kam e debbo bi'eteeɗo Damaris, e woɓɓe katin du ngoonɗini.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥗 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤀𞤥𞤬𞤭𞤨𞤮𞤤𞤭𞤧 𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭. 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤱𞤪𞤭⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤐𞤴𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤭𞤥𞤮 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤌 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤫. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤵𞤩𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤵𞥅𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤪𞤳𞤭𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤒𞤢𞤧𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤒𞤢𞤧𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢 𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤮. 𞤒𞤢𞤧𞤮𞤲 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲! 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤪𞤳𞤭𞤼𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤒𞤢𞤧𞤮𞤲 𞤫 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤐𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤴𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤨𞤢𞤴⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤴𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤵 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤳𞥆𞤭𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤪𞤳𞤭𞤼𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤮𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤴𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞤱. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤩𞤫 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫. 𞤇𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤤𞤭𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤉𞤨𞤭𞤳𞤵𞤪𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤅𞤭𞤼𞤮𞤴𞤳𞤮'𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤦𞤮𞤪𞤦𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢؟ 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤋𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤪𞤫𞤴𞤮𞤨𞤢𞤺𞤵𞤧 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤳𞤫𞤧𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤢𞤯𞤢 𞤼𞤮𞤩𞥆𞤢 𞤫 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤱𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤣𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤴𞤪𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤪𞤫𞤴𞤮𞤨𞤢𞤺𞤵𞤧⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤤𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤱𞤭𞤪𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤭𞤼𞥆𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫: «𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢». 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤀𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤮 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤮𞤥 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤌 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤻𞤭𞤩𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤼𞤢𞤺𞤫𞥅𞤬𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤫 𞤬𞤮𞥅𞤬𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤉 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤪𞤭 𞤳𞤮𞤯𞤮𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤥𞤫𞤥𞥆𞤫𞤥𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤼𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤉 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤮 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤑𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤯𞤮. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤴𞤭𞤥𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: «𞤉𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮.» 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤫𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤧𞤫𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤻𞤫𞥅𞤻𞤢𞤤 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤼𞤭𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤌 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤮𞥅𞤲. 𞤌 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤲𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞥄 𞤮 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫. 𞤐𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭. 𞤘𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞥅 𞤁𞤭𞤴𞤮𞤲𞤭𞤧𞤭𞤴𞤵𞤧⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤀𞤪𞤫𞤴𞤮𞤨𞤢𞤺𞤵𞤧. 𞤑𞤢𞤥 𞤫 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤪𞤭𞤧⹁ 𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭.
Golle Nulaaɓe 18 No Pool golliri ley ngalluure wi'eteende Korintu Caggal ɗuum, Pool dilli Ateena, yehi Korintu. O tawi toon Alhuudiyanke bi'eteeɗo Akila, jeyaaɗo leydi mbi'eteendi Ponta. Ɓooyaay ko oon e deekum bi'eteeɗo Pirisilla ƴuuri Itali, sabo Kalawdiyus kaananke mawɗo oon yamiriino Alhuudiyankooɓe fuu mburtoo Roma. Pool yehi ndaarude ɓe. O wondi e maɓɓe ɗoon, imo gollida e maɓɓe sabo wo o gaɗoowo hukumuuji hono no maɓɓe ni. Nyalaande fowteteende fuu, Pool ina liddundura e Alhuudiyankooɓe e Geresankooɓe ley waajordu. Imo filoo faa ɓe ngoonɗina. Nde Silas e Timote ƴuurnoo Makedoniya njottii Korintu ndeen, Pool watti hakkillo muuɗum fuu e waajaade, ina seedanoo Alhuudiyankooɓe ɓeen Iisaa woni Almasiihu. Ammaa saabe ko ɓe calanii mo, iɓe njenna mo, o fiɗɗi kaddule makko, o wi'i ɓe: —Si Laamɗo jukkake on fu, wo feloore mooɗon! Miin kaa, mi walaa feloore. Gilla joonin mi yahan to ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. O dilli ɗoon, o yehi to gorko jokkuɗo Laamɗo, bi'eteeɗo Tiitu Yustus, mo galle muuɗum takkii e waajordu nduun. Kirispus, hooreejo waajordu nduun oon, kam e koreeji muuɗum fuu ngoonɗini Joomiraaɗo. Heewɓe e Korintunkooɓe hettindiiɓe ɓeen ngoonɗini, de lootaa lootagal batisima. Jemma gooto Joomiraaɗo haaldi e Pool ley holleede, wi'i: —Taa hulu, taa deƴƴina. Waaja, sabo miɗo wondi e maaɗa. Fay gooto waawaa torrude ma. Miɗo woodi yimɓe heewɓe ley ngalluure nde. Pool jooɗii hakkunde maɓɓe hitaande e lebbi jeegom, ina janngina ɓe konngol Laamɗo. Nde Galliyo laaminoo leydi Akaya ndeen, Alhuudiyankooɓe paamiri, ummanii Pool, njaari ɗum suudu sariya, peli ɗum, mbi'i: —Gorko o na nannga hakkillooji yimɓe faa ndewra Laamɗo e laawol ngol wanaa Tawreeta Muusaa. Pool anniyii faa jaaboo ɓe, de Galliyo wi'i Alhuudiyankooɓe ɓeen: —Alhuudiyankooɓe, si tawii wo toonya naa gollal bonngal o waɗi on, mi jaɓanan on ko mbullitiɗon dow makko ɗuum. Ammaa wo ɗum jeddi dow haalaaji diina mooɗon e inɗe tan. Wo jeddi dow sariya mooɗon onon. Ndelle sanaa caroɗon onon e ko'e mooɗon. Miin kaa, mi sarataako kulle ɗeen! Caggal ɗuum, o wurtini ɓe suudu sariya nduun. Joonin le, ɓe fuu ɓe nanngi Sosteni, hooreejo waajordu nduun, ɓe piyi ɗum yeeso suudu sariya ɗoon. Ammaa e ɗum fuu Galliyo hillaaka fey. No Pool yeccorii Antiyoki Pool ɓooyti ɗoon balɗe keewɗe. Caggal ɗuum, o waynunduri e sakiraaɓe ɓeen, o naati laana, o fonndii Siiriya, kanko e Pirisilla e Akila. Fadde makko naatude laana kaan, o laɓi hoore makko nokku bi'eteeɗo Kankiriya saabe ko o hunii Laamɗo. Ɓe njottii Efeesu. Pool yoppi ɗoon Pirisilla e Akila. Kam kaa naati waajordu ina liddundura e Alhuudiyankooɓe ɓeen. Ɓe nyaagii mo o wonda e maɓɓe, de o jaɓaay. Nde o waynundurannoo e maɓɓe ndeen, o wi'i: —Mi wartowan to mooɗon si Laamɗo jaɓii. O naati laana, o dilli Efeesu. O yehi faa o yottii Kaysariya, de o ƴeenti Urusaliima faa o jowta kawrital goonɗinɓe ngaal. Caggal ɗuum, o yehi Antiyoki. Jahaangal Pool tataɓal Pool ɓooyti toon seeɗa de dilli. O feƴƴiti leydi Galaatiya e leydi Firigiya, imo yaha imo semmbina ɓerɗe taalibaaɓe toon fuu. No Apolos waajorii ley Efeesu e Korintu Alhuudiyanke bi'eteeɗo Apolos, dimaaɗo Alesandiri, wari Efeesu. Wo o baawɗo haala, annduɗo Binndi ɗiin, jannguɗo laawol Joomiraaɗo. Imo teeŋi e waaju sanne, imo janngina kabaaru Iisaa faa laaɓa. De wo lootagal batisima ngal Yaayaa waɗunoo ngaal tan o anndi. Imo waajoroo tannyoral e ley waajordu nduun. Nde Pirisilla e Akila kettindaninoo mo fu, njaari mo, piirtani mo laawol Laamɗo ngool, ɓeydani mo ko o anndaano. Nde Apolos anniyinoo yaade leydi Akaya ndeen, sakiraaɓe ɓeen mballi mo. Ɓe mbinndani taalibaaɓe wonɓe toon ɓeen ɓataaki njaɓɓoo mo faa wooɗa. Nde o yottinoo toon ndeen, o walli goonɗinɓe ɓeen e dow moƴƴere Laamɗo sanne. Sabo imo yedda Alhuudiyankooɓe imo liɓa haala muɓɓen hakkunde yimɓe, imo hollira ɗum'en ley Binndi Ceniiɗi wo Iisaa woni Almasiihu.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥘 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤀𞤼𞤫𞥅𞤲𞤢⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵. 𞤌 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤆𞤮𞤲𞤼𞤢. 𞤇𞤮𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤋𞤼𞤢𞤤𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤑𞤢𞤤𞤢𞤱𞤣𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤈𞤮𞤥𞤢. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫. 𞤌 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤺𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤵𞤳𞤵𞤥𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭. 𞤐𞤴𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵. 𞤋𞤥𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤢𞤧 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤲𞥆𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤮 𞤬𞤭𞤯𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤅𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲! 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤌 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤚𞤭𞥅𞤼𞤵 𞤒𞤵𞤧𞤼𞤵𞤧⹁ 𞤥𞤮 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤑𞤭𞤪𞤭𞤧𞤨𞤵𞤧⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤳𞤮𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤤𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢. 𞤏𞤢𞥄𞤶𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤢. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤭𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤦𞥆𞤭 𞤶𞤫𞥅𞤺𞤮𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤘𞤢𞤤𞥆𞤭𞤴𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤵𞤥𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤨𞤫𞤤𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤲𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤪𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤘𞤢𞤤𞥆𞤭𞤴𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲: —𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤻𞤢 𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤭𞤼𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤏𞤮 𞤶𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲! 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤅𞤮𞤧𞤼𞤫𞤲𞤭⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤴𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤘𞤢𞤤𞥆𞤭𞤴𞤮 𞤸𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤬𞤫𞤴. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤅𞤭𞥅𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢. 𞤊𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲⹁ 𞤮 𞤤𞤢𞤩𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤭𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤵𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢. 𞤑𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅. 𞤌 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤮 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵. 𞤌 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤴𞤮𞤳𞤭. 𞤔𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤢𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤣𞤫 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤌 𞤬𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤘𞤢𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤊𞤭𞤪𞤭𞤺𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤫 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧⹁ 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵. 𞤏𞤮 𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤼𞤫𞥅𞤽𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢. 𞤁𞤫 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤼𞤢𞤲 𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤭𞤪𞤭𞤧𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤭𞤤𞤢 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤨𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤮 𞤳𞤮 𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤤𞤭𞤩𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤱𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵.
Golle Nulaaɓe 19 No Pool semmbinɗiniri goonɗinɓe ley Efeesu Nde Apolos wonnoo Korintu ndeen, Pool jokki laawol ley baamle, yehi Efeesu. O tawi toon taalibaaɓe. O ƴami ɗum'en, o wi'i: —Nde ngoonɗinnoɗon ndeen yalla on keɓii Ruuhu Ceniiɗo naa? Ɓe njaabii mo: —Min nanaay yalla Ruuhu Ceniiɗo ina woodi du, sakko min keɓa. O ƴami ɓe, o wi'i: —Ndelle, lootagal batisima ngale keɓuɗon? Ɓe njaabii, ɓe mbi'i: —Lootagal batisima Yaayaa ngaal. Pool wi'i: —Yaayaa lootirii yimɓe batisima tuubugol hakke, ina wi'a yimɓe ɓeen ngoonɗina garoowo caggal muuɗum oon, ɗum woni Iisaa. Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe lootaa lootagal batisima dow innde Iisaa Joomiraaɗo. Nde Pool yownoo juuɗe muuɗum dow maɓɓe fu, Ruuhu Ceniiɗo jippii e maɓɓe, iɓe kaalda ɗemle janane, iɓe kaalda annabaaku. Iɓe ngaɗa hono yimɓe sappo e ɗiɗo. Pool naati e ley waajordu nduun, ina waajoroo ɓe tannyoral haddi lebbi tati. Imo haalda e maɓɓe, imo liddundura e maɓɓe, imo filoo faaminde ɓe haala laamu Laamɗo. Ammaa yoorɓe ɓerɗe na ngoni ley maɓɓe, njaɓaay goonɗinde, ina mbonna laawol Joomiraaɗo ngool yeeso yimɓe fuu. Ɗum waɗi de Pool seedi e maɓɓe, yaari taalibaaɓe ɓeen feere, ina waajoo ɗum'en nyannde fuu e ley janngirde neɗɗo bi'eteeɗo Tiranus. O golliri noon faa hiɓɓi duuɓi ɗiɗi, faa jooɗiiɓe e leydi Aasiya ɓeen fuu nani konngol Joomiraaɗo ngool, gilla e Alhuudiyankooɓe faa e Geresankooɓe. Laamɗo hokki Pool waɗude kaayeefiiji mawɗi. Fay tekke e kaddule meemuɗe ɓanndu makko ina njaaree, njowee e dow nyawɓe. Nyawɓe ɓeen ndaɗa e nyawuuji muɓɓen, ginnaaji na mburtoo e muɓɓen. Woɓɓe ley Alhuudiyankooɓe na njiiloo faa ndiiwa ginnaaji. Ɓe pilii riiwrude ɗum'en e innde Iisaa, ɓe mbi'i: —E Innde Iisaa mo Pool waajotoo haala muuɗum oon, njaltee! Gooto e hooreeɓe almaami'en, Alhuudiyanke bi'eteeɗo Sikewa, ɓiɓɓe muuɗum worɓe njeɗɗo ngaɗii noon, faa ginnaaru jaabii ɗum'en, wi'i: —Miɗo anndi Iisaa, Pool du miɗo anndi haala muuɗum. De onon kaa, wo on ɓeye? Neɗɗo gonduɗo e ginnaaru oon hipporii ɓe semmbe faa jaalii ɓe, torri ɓe faa ɓe ndoggi. Ɓe njalti suudu nduun ɓalli ɓoli barmuɗi. Kabaaru majjum sankitii hakkunde Alhuudiyankooɓe e Geresankooɓe jooɗiiɓe Efeesu fuu. Kulol nanngi ɓe fuu, innde Iisaa Joomiraaɗo teddinaa. Heewɓe e goonɗinɓe ɓeen ngari, kaalti lutti ɗi ngaɗunoo. Dabarankooɓe heewɓe kawrunduri dewte muɓɓen, mbuli ɗe yeeso yimɓe fuu. Ɓe kiisii coggu majje, ɓe tawi ina waɗa buuɗi cardi ujunaaje capanɗe joy. Hono nii, haala Joomiraaɗo kaan ɓeydorii sankitaade e heewude semmbe. No fitina mawɗo waɗiri ley Efeesu saabe laawol Joomiraaɗo Caggal ɗuum, Pool siini feƴƴitinde Makedoniya e Akaya faa fonndoo Urusaliima. O wi'i: —Si mi tilake toon fu, tilay mi yaha Roma du. O neli gollidooɓe e makko ɗiɗo, Timote e Erasta, njaha Makedoniya. Kanko kaa, o heddii leydi Aasiya seeɗa. Wakkati oon, fitina mawɗo waɗi saabe laawol Joomiraaɗo ngool. Baylo tafoowo cardi bi'eteeɗo Demetirus ina tafa cuuroy cardi nanndukoy e suudu tooru wi'eteendu Artemis. Imo heɓa e majjum tino heewngo, kanko e gollooɓe makko. O hawrunduri ɗum'en, kam'en e gollooɓe golle juuɗe hono maɓɓe, o wi'i ɓe: —Yigiraaɓe, oɗon anndi wo e gollal ngal jawdi meeɗen fuu ƴuuri. Oɗon nji'a, oɗon nana no Pool oon heɓiri hakkillo yimɓe heewɓe, ina wosina ɗum'en, wanaa ley Efeesu ɗo tan, ley leyɗe Aasiya fuu. Imo wi'a ɓe kulle deweteeɗe ɗe yimɓe moƴƴiniri juuɗe muɓɓen ɗeen nganaa deweteeɗe. Si jokkirii nii fu, yimɓe mbonnan golle meeɗen. Wanaa ɗum tan, yimɓe ndaardan suudu tooru Artemis nduun du hono ɓolum. Yimɓe celan teddinde tooru meeɗen mawndu ndu wonɓe Aasiya e adunaaru ndu fuu ndewata nduun. Nde ɓe nannoo haalaaji ɗiin ndeen, ɓerɗe maɓɓe kuɓɓi, heddii iɓe peekoo, iɓe mbi'a: —Artemis Efeesunkooɓe wo mawɗo! Artemis Efeesunkooɓe wo mawɗo! Ngalluure ndeen fuu jiiɓii. Jamaa oon fuu doggiri taliyaare fijo ndeen. Ɓe ndaasi Gayus e Aristarka Makedoniyankooɓe, yaadiraaɓe Pool ɓeen. Pool ina yiɗi naatude hakkunde jamaa oon, ammaa taalibaaɓe ɓeen kaɗi mo. Woɓɓe ley hooreeɓe leydi Aasiya, yigiraaɓe makko, neli e makko ina nyaagoo mo taa o naata taliyaare toon. Wakkati oon, jamaa oon ina jiiɓii sanne. Ɓee ɗo ina mbullana ɗum, ɓee to ina mbullana ɗum ga. Ko ɓuri heewude e yimɓe ɓeen, anndaa fay ko waddi ɗum'en ɗoon. Yoga e jamaa oon kaaltani haala ka gorko bi'eteeɗo Alesandere mo Alhuudiyankooɓe ɓeen ngaɗi kaaloowo muɓɓen. Alesandere muuyi jakkanaade yimɓe muuɗum ɓeen, de huncani jamaa oon junngo faa haalda e muɓɓen. Ammaa nde ɓe annditinnoo wo o Alhuudiyanke ndeen, ɓe fuu ɓe keddii iɓe ƴeewnoo faa waɗi leeruuji ɗiɗi, iɓe mbi'a: —Artemis Efeesunkooɓe wo mawɗo! Ko sakitii, binndoowo ngalluure ndeen deƴƴini jamaa oon, wi'i: —Onon Efeesunkooɓe, ngalluure Efeesu nde woni hayboore suudu dewal Artemis deweteeɗo mawɗo oon, kam e natal muuɗum ƴuurungal dow kammu ngaal. Yimɓe fuu na anndi ɗum. Fay gooto waawaa yeddude ɗum. Ndelle oɗon njeyi jippinde hakkillooji mooɗon taa ngolliron fay huunde e henyaare. Worɓe ɓe ngadduɗon ɓeen, nganaa wujjooɓe kulle suudu dewal, nganaa yennooɓe deweteeɗo meeɗen oon. Si tawii Demetirus e tafooɓe cardi ɓeen ina ngoodi ko njiɗi wullitaade fu, nyalaaɗe careteeɗe ina ngoodi, sarotooɓe du na ngoodi. De si na woodi ko pilotoɗon ko ɓuri ɗum fu, wo to kawrital saahiiɓe ɗum saroytee. Eɗen mbaawi felireede muurtere waɗunde hannden ndeen, sabo fitina ga'uɗo nii walaa sabaabu fay gooto. Caggal haalaaji ɗiin, o yoofi jamaa oon sankitii.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥑𞥙 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤐'𞤁𞤫 𞤀𞤨𞤮𞤤𞤮𞤧 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤑𞤮𞤪𞤭𞤲𞤼𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤥𞤤𞤫⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵. 𞤌 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤌 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤥𞤮: —𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢. 𞤌 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤮𞤲؟ 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤂𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭: —𞤒𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤮𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤯𞤫𞤥𞤤𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤦𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤚𞤭𞤪𞤢𞤲𞤵𞤧. 𞤌 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤴𞤫𞥅𞤬𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭. 𞤊𞤢𞤴 𞤼𞤫𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤵𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤱𞤢 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤇𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤪𞤭𞥅𞤱𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤉 𞤋𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤫𞥅! 𞤘𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤅𞤭𞤳𞤫𞤱𞤢⹁ 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤁𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤫؟ 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞥆𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭 𞤦𞤢𞤪𞤥𞤵𞤯𞤭. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄. 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅. 𞤁𞤢𞤦𞤢𞤪𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞤭 𞤯𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤳𞤭𞥅𞤧𞤭𞥅 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤵 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤦𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤶𞤮𞤴. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤐𞤮 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤧𞤭𞥅𞤲𞤭 𞤬𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤀𞤳𞤢𞤴𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤣𞤵. 𞤌 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤮⹁ 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫 𞤫 𞤉𞤪𞤢𞤧𞤼𞤢⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤄𞤢𞤴𞤤𞤮 𞤼𞤢𞤬𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤁𞤫𞤥𞤫𞤼𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤬𞤢 𞤷𞤵𞥅𞤪𞤮𞤴 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮𞤴 𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤼𞤭𞤲𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤲'𞤺𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤒𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤲𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤩𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤭'𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫. 𞤅𞤭 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞥆𞤢𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤵𞤩𞥆𞤭⹁ 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮! 𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮! 𞤐'𞤘𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅. 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤼𞤢𞤤𞤭𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤘𞤢𞤴𞤵𞤧 𞤫 𞤀𞤪𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤳𞤢 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤼𞤢𞤤𞤭𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤇𞤫𞥅 𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤢. 𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤯𞤮𞥅𞤲. 𞤒𞤮𞤺𞤢 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭 𞤶𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤷𞤢𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤭𞤩𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤤𞤫𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮! 𞤑𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤦𞤭𞤲𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤀𞤪𞤼𞤫𞤥𞤭𞤧 𞤣𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤲𞤢𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞤻𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤏𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤵𞤶𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤁𞤫𞤥𞤫𞤼𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤫 𞤼𞤢𞤬𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤭. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤴𞤼𞤫𞥅. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤭𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤪𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤢'𞤵𞤯𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤦𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅.
Golle Nulaaɓe 20 No Pool yaari leyɗe Makedoniya e Geres Nde fitina oon faltinoo ndeen, Pool hawrunduri taalibaaɓe ɓeen, de semmbiniri ɗum'en e haala. Caggal ɗuum, waynii ɗum'en, fonndii Makedoniya. O yiiltii ley leydi ndiin, imo semmbina yimɓe toon e waajuuji keewɗi. Caggal ɗuum, o yottii Geres. O waɗi toon lebbi tati. Nde o segilinoo faa o naata laana yaade Siiriya fu, o nani Alhuudiyankooɓe ndawridii faa mbara mo. Ndelle o anniyii yeccoraade laawol Makedoniya. Inan yaadiraaɓe makko: Sopater ɓii Pirrus jeyaaɗo Bereya, e Aristarka e Sekundus jeyaaɓe Tesaloniiki, e Gayus jeyaaɗo Derbe, e Timote. Wooɗi du Tikiku e Torofim jeyaaɓe leydi Aasiya. Ɓeen ardii min, ndoomowi min wuro wi'eteengo Torowas. Minen, min naati laana yaade Filipi caggal iidi buuru mo wattaaka rabilla. E ley balɗe joy min kewti ɓe Torowas, min ngaɗi ɗoon jeɗɗiire. No Pool iirtiniri Ewtikus Nyannde arandeere e jeɗɗiire, tawi miɗen kawriti faa min keltoo buuru. Pool ina waajoo yimɓe ɓeen, sabo imo anniyii dillude jaango majjum. O heddii e waaju oon faa hakkunde jemma. Lampe keewɗe ina ngoni e ley suudu dowuuru ndu min kawriti ley muuɗum nduun. Suka jokolle bi'eteeɗo Ewtikus ina jooɗii dow feneetere. Ko Pool juutini waaju muuɗum oon ɗuum, Ewtikus ŋoŋi, faa ɗaanii ɗoyngol teddungol. O saami ƴuuwde e feneetere sooro tataɓo ngoon. Nde ɓe kuncunoo mo ndeen, tawi o maayii. Ammaa Pool jippii, hippii e makko, hooƴi mo e juuɗe muuɗum, wi'i: —Mbaaltee! Yonki makko wartii! Ndeen Pool ƴeenti, heltii buuru, nyaami. Caggal ɗuum, o warti e waaju makko faa weeti, de o dilli. Suka jokolle oon hooraa ina wuuri. Ɗum waaltini ɓerɗe maɓɓe sanne. No Pool waynorii hooreeɓe goonɗinɓe wonɓe Efeesu Minen, min artii yaade, min naati laana yaade Asos ɗo min njeyi nannude Pool, sabo imo anniyii yaarude toon koyɗe. Nde min tawunduri Asos ndeen, min nanni mo laana, min njottii Mitilene. Min ƴuwi ɗoon e laana, min njottowii jaango muuɗum yeeso ruunde Kiyos. Faɓɓi-jaango muuɗum min paltorii ɗakkol ruunde Samos, de faɓɓiti-janngo mum min njottii Miletus. Pool anniyii wosaade Efeesu, faa taa ɓooya ley leydi Aasiya ndiin. Imo henyanii yottaade Urusaliima nyannde iidi ɓenndal alkama si tawii na laatoo. Nde Pool wonnoo Miletus ndeen, nelani hooreeɓe kawrital goonɗinɓe Efeesu ɓeen. Nde ɓe ngarnoo ndeen, o wi'i ɓe: —Oɗon anndi no ngorrumi e mooɗon gilla nde koyngal am naatunoo e leydi Aasiya ndi faa warde hannden. Mi golliranii Joomiraaɗo leeƴinkinaare fuu, kam e gonɗi keewɗi e torraaji ɗi Alhuudiyankooɓe umminani kam ɗiin. Oɗon anndi mi suuɗaay on huunde fuu ko nafata on, mi waajake on, mi jannginii on hakkunde yimɓe e ley galleeji mooɗon. Mi tindinii Alhuudiyankooɓe e Geresankooɓe fuu tuubana Laamɗo, ngoonɗina Joomiraaɗo meeɗen Iisaa. Joonin, Ruuhu Ceniiɗo na yaara kam Urusaliima, mi anndaa ko hewtoytoo kam toon. Ko anndumi tan, Ruuhu Ceniiɗo oon na holla kam ley gure ɗeen fuu ina wi'a kam geƴƴelle e torraaji ina ndoomi kam. De miin kaa, mi hiisaaki nguurndam am e maayde am fuu si mi timminii daɗundurgol, mi heɓii yottinde gollal ngal Iisaa Joomiraaɗo halfini kam ngaal. Gollal ngaal woni seedaade Kabaaru Lobbo haala hinney Laamɗo. Mi yiilake hakkunde mooɗon, miɗo waajoo haala laamu Laamɗo. De joonin miɗo anndi on nji'oytaa kam katin. Ɗum waɗi de miɗo sappoo on hannden ɗum ɗo: si tawii gooto mooɗon halkii, wanaa feloore am. Sabo mi waajake on anniyaaji Laamɗo fuu, mi suuɗaay on fay huunde. Ndeenee ko'e mooɗon, ndeenon coggal ngal Ruuhu Ceniiɗo halfini on faa kaybon ngaal. Laatoɗon durooɓe kawrital goonɗinɓe Laamɗo, ngal soodiri ƴiiƴam ɓiyum. Miin, miɗo anndi caggal am yimɓe bonɓe cooroto e ley mooɗon hono no pobbi jolbuɗi, katin du ɗi accataa coggal ngaal. Fay e ley mooɗon danyan worɓe ummiiɓe ina mbaajoo waajuuji fewreeji faa pooɗa taalibaaɓe ɓeen njokka ɗum'en. Ɗum le, kakkilon! Miccitoɗon, jemma e nyalooma fuu faa waɗi duuɓi tati, mi selaay tindinirde gooto mooɗon fuu e gonɗi. Joonin, miɗo halfina on Laamɗo, e konngol hinney muuɗum. Konngol ngool ina waawi semmbinde on e ley goonɗinal mon, hokka on ko resani seniiɓe fuu. Abada mi muuyaay fay huunde e mooɗon, wanaa cardi, wanaa kaŋŋe, wanaa kaddule. Onon e ko'e mooɗon, oɗon anndi juuɗe am ɗe kumti haajuuji am e haajuuji wonduɓe e am. Mi hollii on e kabaaruuji ɗiin fuu, sanaa ngolliron noon, mballon tampuɓe. E ley ɗuum fuu, miccoɗon ɗii ɗo haalaaji ɗi Joomiraaɗo meeɗen Iisaa haali kam e hoorem: «Kokkuɗo ɓuri kokkaaɗo barke.» Nde Pool tilinoo haalde ɗum ndeen, kam e maɓɓe fuu ɓe kofii, ɓe ndu'ii. Ɓe fuu ɓe mboyi bojji mawɗi, ɓe kippii e Pool, ɓe muccii ɗum. Ko ɓuri mettude ɓe fu, ko o wi'i ɓe nji'ataa mo katin ɗuum. Caggal ɗuum, ɓe ɗowti mo faa o naata laana maayo.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥐 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤴𞤯𞤫 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧 𞤐'𞤁𞤫 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤌 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤫𞤦𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤅𞤭𞥅𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤥𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮: 𞤅𞤮𞤨𞤢𞤼𞤫𞤪 𞤩𞤭𞥅 𞤆𞤭𞤪𞥆𞤵𞤧 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤴𞤢⹁ 𞤫 𞤀𞤪𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤳𞤢 𞤫 𞤅𞤫𞤳𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤧 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭⹁ 𞤫 𞤘𞤢𞤴𞤵𞤧 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤁𞤫𞤪𞤦𞤫⹁ 𞤫 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵 𞤚𞤭𞤳𞤭𞤳𞤵 𞤫 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤬𞤭𞤥 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞤱𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤪𞤢𞤦𞤭𞤤𞥆𞤢. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤮𞤴 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤭 𞤩𞤫 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤱𞤢𞤧⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤉𞤱𞤼𞤭𞤳𞤵𞤧 𞤐𞤴𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤤𞤼𞤮𞥅 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤌 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢. 𞤂𞤢𞤥𞤨𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤮𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤅𞤵𞤳𞤢 𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤉𞤱𞤼𞤭𞤳𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤬𞤫𞤲𞤫𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫. 𞤑𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤉𞤱𞤼𞤭𞤳𞤵𞤧 𞤽𞤮𞤽𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤮𞤴𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤌 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤰𞤵𞥅𞤱𞤣𞤫 𞤫 𞤬𞤫𞤲𞤫𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤷𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤄𞤢𞥄𞤤𞤼𞤫𞥅! 𞤒𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭⹁ 𞤸𞤫𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤅𞤵𞤳𞤢 𞤶𞤮𞤳𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤴𞤲𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤀𞤧𞤮𞤧 𞤯𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤀𞤧𞤮𞤧 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤼𞤭𞤤𞤫𞤲𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤭𞤴𞤮𞤧. 𞤊𞤢𞤩𞥆𞤭-𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤢𞤥𞤮𞤧⹁ 𞤣𞤫 𞤬𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭-𞤶𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤵𞤥 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤤𞤫𞤼𞤵𞤧. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤧𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤫𞤻𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤩𞤫𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤢𞤤𞤳𞤢𞤥𞤢 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤃𞤭𞤤𞤫𞤼𞤵𞤧 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤫𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤃𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤭 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤮𞤴𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤢𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞥅𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤮𞤴𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮: 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤤𞤳𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤮𞤲 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤴𞤦𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤧𞤮𞥅𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤩𞤭𞤴𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤢𞤥 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤷𞤮𞥅𞤪𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤨𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤶𞤮𞤤𞤦𞤵𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤯𞤭 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤷𞤮𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤊𞤢𞤴 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤻𞤢𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤤𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤮𞤲! 𞤃𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤫 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤥𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤣𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤽𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥 𞤯𞤫 𞤳𞤵𞤥𞤼𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤥. 𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤵𞤩𞤫. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤥: «𞤑𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫.» 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞤬𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤵'𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤮𞤴𞤭 𞤦𞤮𞤶𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮.
Golle Nulaaɓe 21 No Pool yaari Urusaliima Nde min ceedunoo e maɓɓe ndeen, min naati laana maayo, min mbosaaki, min njehi ruunde Kos. Jaango majjum, min njehi ruunde Rodosa. Min ƴuwi ɗoon, min njottii wuro Patara. Min keɓi laana peƴƴitooha yaade leydi Finisi. Min naati, min ndunnyi. Nde min njahunoo faa min kaynii Ruunde Kipirus ɗakkol amin gere nano fu, min ponndii leydi Siiriya. Min njottii toon, min njippii wuro wi'eteengo Tirus. Wo ɗoon laana kaan jippinta gineeji muuɗum. Min tawi taalibaaɓe, min ngondi e muɓɓen ɗoon balɗe jeɗɗi. Iɓe mbiira Pool ley Ruuhu Ceniiɗo taa yaha Urusaliima. Nde jeɗɗiire ndeen hiɓɓunoo ndeen, min ndilli. Ɓe fuu ɓe ɗowti min faa min njalti wuro ngoon, kamɓe e rewɓe e sukaaɓe. Min kofii hunnduko maayo manngo, min ndu'ii. Nde min mbaynundurnoo ndeen, minen kaa min naati laana, kamɓe du ɓe njeccii cuuɗi maɓɓe. Nde min naatunoo laana Tirus min ndilli fu, min njehi Potolemayis. Min njowtowi sakiraaɓe toon, min nyallidi e maɓɓe, min mbaali. Jaango majjum, min ndilli ɗoon, min njehi Kaysariya. Min naatowi suudu Filipu baajotooɗo Kabaaru Lobbo oon, min njippanii ɗum. Wo o gooto hakkunde suɓaaɓe njeɗɗo Urusaliima ɓeen. Imo jogii ɓiɓɓe rewɓe nayo ɓe ɓaŋaaka, haaldooɓe annabaaku. Nde min ngaɗunoo ɗoon balɗe seeɗa fu, annabaajo bi'eteeɗo Agabus ƴuuri Yahuudiya, wari to amin. O hooƴi kaɓɓorgol Pool, o haɓɓi juuɗe makko e koyɗe makko. O wi'i: —Ruuhu Ceniiɗo wi'i: nii Alhuudiyankooɓe wonɓe Urusaliima ɓeen kaɓɓirta jeyɗo kaɓɓorgol ngol oon, ngatta ɗum e juuɗe yimɓe ɓe nganaa Alhuudiya'en. Nde min nannoo ɗum ndeen, minen e jeyaaɓe ɗoon ɓeen fuu, min nyaagii Pool taa yaha Urusaliima. Pool kaa jaabii, wi'i: —Ɗume waɗi de oɗon mboya, oɗon keccinɗina ɓernde am? Miin, miɗo segilanii ko wanaa haɓɓeede tan, miɗo segilanii fay maayde ley Urusaliima saabe innde Iisaa Joomiraaɗo. Nde min paamunoo min mbaawaay waylitinde anniya makko ndeen, min celi mo, min mbi'i: —Joomiraaɗo waɗa muuyɗe muuɗum! No Pool yottorii Urusaliima de hawriti e Yaakuuba Nde waɗunoo balɗe seeɗa fu, min cegilii, de min ponndii Urusaliima. Taalibaaɓe Kaysariya woɓɓe njaadi e amin, njaari min galle gorko bi'eteeɗo Manason faa min njippanoo ɗum. Manason wo jeyaaɗo Kipirus, laatiiɗo taalibaajo gilla ko ɓooyi. Nde min njottinoo Urusaliima ndeen, sakiraaɓe ɓeen njaɓɓorii min seyo. Jaango majjum, min njaadi e Pool to Yaakuuba. Mawɓe kawrital goonɗinɓe ɓeen fuu ina tawaa toon. Caggal ko o jowti ɓe ɗuum, o fillitanii ɓe huunde fuu ko Laamɗo waɗani yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe saabe golle makko. Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe njetti Laamɗo. Ɓe mbi'i Pool: —Sakiike amin, a yi'ii Alhuudiyankooɓe ujunaaje ngoonɗinii. Faa hannden iɓe tinnii e jokkude Tawreeta Muusaa. Ɓe kaalanaama aɗa janngina Alhuudiyankooɓe wonɓe hakkunde lenyi goɗɗi njoppa Tawreeta Muusaa, mbiiɗaa taa taada sukaaɓe muɓɓen katin, taa njokka al'aadaaji ɗiin katin. Ndelle, noy ngaɗeten? Sabo tannyoral ɓe nanan a warii. Waɗu ko min kaalante ɗuum. Miɗen njogii ɗo worɓe nayo waɗanɓe Laamɗo hunayeere. Yaadu e maɓɓe, de laamnidaa hoore maa e maɓɓe, njoɓaa ko ɓe kaani yoɓude ɗuum, faa ɓe laɓee. Ndeen yimɓe fuu anndan ko haaletee dow maaɗa ɗuum fuu wanaa goonga. Ɓe anndan aan e hoore maa aɗa jokki Tawreeta Muusaa. Goonɗinɓe ƴuuruɓe e lenyi goɗɗi ɓeen, min mbinndanii ɗum'en ndeentoo e ko hirsanaa tooruuji e ƴiiƴam e ko saaɗi, kam e jeenu. Pool hooƴi worɓe ɓeen, yaadi e muɓɓen. Jaango majjum, o laamnidaa e muɓɓen laaɓal diina. O naati suudu dewal mawndu nduun, o haalani almaami'en ɓeen. O wi'i si nyalaaɗe laamnugol ɗeen kiɓɓii fu, mono e maɓɓe fuu waɗanee sadaka. No Pool nanngiraa ley suudu dewal mawndu Nde balɗe jeɗɗi ɗeen ɓadinoo hiɓɓude ndeen, Alhuudiyankooɓe woɓɓe ƴuuruɓe leydi Aasiya nji'i Pool e ley suudu dewal mawndu nduun. Ɓe ummini hakkillooji yimɓe ɓeen fuu, ɓe nanngi mo. Iɓe peekoo, iɓe mbi'a: —Israa'iilankooɓe, mballee min! O woni gorko jannginoowo yimɓe e ley nokkuuje ɗeen fuu ina liddoo yimɓe lenyol meeɗen, ina liddoo Tawreeta meeɗen, ina liddoo nokku ceniiɗo o. Joonin kaa, o waddii fay Geresankooɓe e ley suudu dewal mawndu ndu. O tuuninii nokku ceniiɗo o! Walaa ko ɓe mbiiri noon si wanaa ko ɓe njiinoo Torofim Efeesunke oon ina wondi e Pool ley ngalluure ndeen. Iɓe cikka Pool nanniino mo e ley suudu dewal mawndu nduun. Jirkitaango ngoon huuɓi ngalluure ndeen. Yimɓe ina njaltira tatteeji ɗiin fuu. Ɓe nanngi Pool, ɓe ndaasi ɗum faa ɓe mburtini ɗum suudu dewal mawndu nduun, de ɓe ommbi dammbuɗe ɗeen wakkati oon law. Nde ɓe pilotonoo faa ɓe mbara Pool ndeen, tawi hooreejo sordaasiiɓe oon humpitake Urusaliima fuu jiiɓake. Wakkati oon, o hooƴi sordaasiiɓe e mawɓe muɓɓen, o doggani jamaa oon. Nde yimɓe ɓeen njiinoo mo kanko e sordaasiiɓe ɓeen ndeen, celi fiyude Pool. Hooreejo oon ɓattii Pool, yamiri Pool nanngee, haɓɓiree callali ɗiɗi. O ƴami, —Gorko o wo moy? Ɗume o waɗi? Jamaa oon ina feekoo. Ɓee ina ƴeewnoo ɗum, ɓee to ina ƴeewnoo ɗum to. Duko jiiɓiiko koon haɗi mo faamude. Ndelle o yamiri Pool yaaree ley suudu sooro sordaasiiɓe toon. Nde Pool warnoo faa ƴeeŋa kalikali sooro oon, sordaasiiɓe ɓeen ndonndii mo saabe nyanngere jamaa ndeen, sabo yimɓe heewɓe ina njokki mo ina peekoo, ina mbi'a: —Ittu yonki makko! No Pool jaaborii yimɓe Urusaliima Nde sordaasiiɓe ɓeen ngarnoo faa nanna Pool ley sooro muɓɓen ndeen, Pool wi'i hooreejo oon: —Ina daganoo kam mi haalda e maa naa? Oon wi'i mo: —Aa? Aɗa waawi geresankoore naa? Ndelle a wanaa Misiranke gaɗuɗo muurtere ko ɓooyaay oon naa? A wanaa garduɗo e waɗooɓe bar-ko'e ujunaaje nayo, de njaaruɗaa ɗum'en ley ladde naa? Pool jaabii, wi'i: —Miin, mi Alhuudiyanke dimaaɗo Tarsus ley leydi Silisi. Ngalluure ndeen wanaa nde anndaaka koy. Miɗo nyaage nduŋanoɗaa kam mi haalda e yimɓe ɓeen. Hooreejo oon duŋanii mo ɗum. Pool darii e dow ƴeentirde ndeen, ɓantani yimɓe ɓeen junngo. Nde ɓe ndeƴƴininoo ndeen, o haali e ibraninkoore, o wi'i:	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥑 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤧𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤮𞤧. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤈𞤮𞤣𞤮𞤧𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤆𞤢𞤼𞤢𞤪𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤊𞤭𞤲𞤭𞤧𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞤻𞥆𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤅𞤭𞥅𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤚𞤭𞤪𞤵𞤧. 𞤏𞤮 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤺𞤭𞤲𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤇𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤬𞤭𞥅 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤵'𞤭𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤚𞤭𞤪𞤵𞤧 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤆𞤮𞤼𞤮𞤤𞤫𞤥𞤢𞤴𞤭𞤧. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞤤𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤤𞤭. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤮𞤱𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤨𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤏𞤮 𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤵𞤩𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮 𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤽𞤢𞥄𞤳𞤢⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤀𞤺𞤢𞤦𞤵𞤧 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤌 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤺𞤮𞤤 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: 𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤶𞤫𞤴𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢'𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤳𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤮𞤴𞤢⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤷𞥆𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥؟ 𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥! 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤫 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤚𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤺𞤢𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤃𞤢𞤲𞤢𞤧𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤢𞤲𞤢𞤧𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤤𞤭𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞤴𞤮. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤮 𞤒𞤢𞥄𞤳𞤵𞥅𞤦𞤢. 𞤃𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤭 𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤢 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅. 𞤊𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤭𞤩𞤫 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤇𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤢 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤯𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤮𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞤼𞤫𞤲؟ 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤢 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅. 𞤏𞤢𞤯𞤵 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤵𞤲𞤢𞤴𞤫𞥅𞤪𞤫. 𞤒𞤢𞥄𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤣𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤩𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤴𞤮𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞤩𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢. 𞤇𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤲 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤢𞤯𞤢 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤘𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤭𞤪𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤵. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤭𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢. 𞤌 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭 𞤧𞤭 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤐'𞤁𞤫 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤥𞤮. 𞤋𞤩𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲! 𞤌 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤤𞤭𞤣𞥆𞤮𞥅 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤘𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤌 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮! 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤚𞤮𞤪𞤮𞤬𞤭𞤥 𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤩𞤫 𞤷𞤭𞤳𞥆𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤥𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤔𞤭𞤪𞤳𞤭𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤭𞤪𞤢 𞤼𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤮𞤥𞤦𞤭 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞤱. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤢𞤳𞤫. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤭 𞤬𞤭𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤫𞥅⹁ 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭. 𞤌 𞤰𞤢𞤥𞤭⹁ —𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤮 𞤥𞤮𞤴؟ 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭؟ 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅. 𞤇𞤫𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮. 𞤁𞤵𞤳𞤮 𞤶𞤭𞥅𞤩𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤢 𞤳𞤢𞤤𞤭𞤳𞤢𞤤𞤭 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤋𞤼𞥆𞤵 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮! 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤐'𞤁𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲: —𞤋𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤀𞥄؟ 𞤀𞤯𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤺𞤫𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤢 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤃𞤭𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤪𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤢𞥄𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤀 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤢𞤪𞤣𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞤪-𞤳𞤮'𞤫 𞤵𞤶𞤵𞤲𞤢𞥄𞤶𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤪𞤧𞤵𞤧 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭. 𞤐'𞤘𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤳𞤮𞤴. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤫 𞤲'𞤣𞤵𞤽𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵𞤽𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤯𞤵𞤥. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤢𞤲𞤼𞤢𞤲𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤫 𞤭𞤦𞤪𞤢𞤲𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭:
Golle Nulaaɓe 22 —Sakiraaɓe e baabiraaɓe, kettinee joonin faa mi seedanoo on mi jeyaa feloore nde njowuɗon dow am. Nde ɓe nannoo wo ibraninkoore o haaldata e maɓɓe fu, deƴƴinaare ndeen ɓeydii katin. O wi'i: —Wo mi Alhuudiyanke dimaaɗo Tarsus ley leydi Silisi. Ammaa Urusaliima ɗo mawnumi. Gamaliyel wonnoo moodibbo am. Kanko janngini kam Tawreeta maamiraaɓe meeɗen oon faa laaɓi tal. Miɗo jinngana Laamɗo hono no ngorruɗon hannden on fuu ni. Mi torrii jokkuɓe Laawol ngool faa maayi. Mi nanngii worɓe e rewɓe, mi uddii ɗum'en ley kasu. Almaami Mawɗo e waalde Saahiiɓe ɓeen fuu ina ceedanoo kam, kam'en du. Wo e muɓɓen keɓumi ɗerewol faa mi holla sakiraaɓe muɓɓen wonɓe Damas ɓeen. De njahumi faa mi haɓɓowa jokkuɓe laawol Iisaa wonɓe toon ɓeen, faa mi wadda ɗum'en Urusaliima faa njukkee. No Pool haaliri haala tuubugol muuɗum Wooɗi, miɗo yaha faa ɓadiimi Damas, wakkati hakkunde naange. Wakkati gooto annoora mawɗo ƴuuri dow kammu, yayni, fiilii kam. Caamumi e leydi, nanumi daande ina wi'a kam: «Sool, Sool, ko waɗi de aɗa torra kam?» Njaabiimi, mbiimi: «Aan wo a moy, joomam?» Nde mbi'unoomi noon fu, o wi'i kam: «Miin, wo mi Iisaa Nasaraatuujo mo torrataa oon.» Wonduɓe e am ɓeen nji'i annoora oon, ammaa ɓe nanaay daande haaldunde e am ndeen. Ndeen, mbiimi: «Joomiraaɗo, ɗume ngaɗammi?» Joomiraaɗo wi'i kam: «Umma, yahu Damas. A haalante toon ko Laamɗo anniyii ngaɗaa fuu.» Wonduɓe e am ɓeen ɗowi kam, njaari kam faa ley Damas, sabo ɗelkugol annoora ngool wumnii kam. Ananiyas wo gorko kulɗo Laamɗo, jokkuɗo Tawreeta Muusaa. Alhuudiyankooɓe wonɓe toon fuu ceedanii mo wo o moƴƴo. O wari, o darii yeeso am, o wi'i kam: «Sool, sakiike am, wumtu!» De wakkati oon ni, mbumtumi, njiimi mo. O wi'i: «Laamɗo maamiraaɓe meeɗen oon suɓake ma faa paama muuyɗe muuɗum, faa nji'aa Ponnditiiɗo oon, nanaa haala e hunnduko muuɗum. Sabo aan seedantoo mo yeeso yimɓe fuu ko njiiɗaa e ko nanuɗaa. Joonin, ɗume ndoomataa katin? Umma, looteɗaa lootagal batisima, de njaaforeɗaa lutti maa e noddude innde Joomiraaɗo.» Caggal mi yeccake Urusaliima, miɗo waɗa du'aare ley suudu dewal mawndu, de won ko njiimi e holleede. Ley holleede oon mi yi'ii Joomiraaɗo, wi'i kam: «Henya law, yaltu Urusaliima, sabo ɓe njaɓataa seedaaku ngu ceedantoɗaa kam nguun.» Njaabiimi, mbiimi: «Joomiraaɗo, iɓe anndi miɗo yahannoo ley cuuɗi baajorɗi ɗiin fuu, miɗo uddannoo miɗo fiyannoo goonɗinɓe ma ɓeen. Nde ƴiiƴam Etiyen seedee maaɗa oon yuppetenoo ndeen, miɗo darii, iɗum weli kam ko o waraa ɗuum. Miin haybannoo kaddule warɓe mo ɓeen.» Joomiraaɗo jaabii kam, wi'i: «Yahu, mi nulete to woɗɗi, to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe.» No Pool wi'iri wo Romanke Iɓe kettinanii mo faa o haali haala ka. Ndeen ɓe ƴepti daaɗe maɓɓe, ɓe mbi'i: —Ittu mo e adunaaru ndu! O haanaa wuurude katin! Iɓe peekoo, iɓe njiila saayaaji maɓɓe, iɓe mbicca leydi. Hooreejo oon yamiri Pool yaaree ley suudu sooro muɓɓen ɗoon, lamndoree piiɗe faa ɓe paama ko waɗi de jamaa oon ina wulla e makko hono ni. Nde ɓe kaɓɓannoo mo faa ɓe piya mo ndeen, o wi'i mawɗo sordaasiiɓe gonɗo ɗoon: —Yalla na daganoo on piyon Romanke, sakko mo saraaka naa? Nde mawɗo oon nannoo ɗum ndeen, yehi to hooreejo muɓɓen oon, wi'i: —Aɗa anndi ko nesuɗaa waɗude naa? Gorko oon wo Romanke! Ndeen hooreejo oon wari to Pool, ƴami ɗum, wi'i: —Haalanam, yalla a Romanke naa? Pool jaabii, wi'i: —Wo mi kam! Ndeen hooreejo oon jaabii, wi'i: —Miin kaa, ceede keewɗe njoɓumi de keɓumi laataade Romanke. Pool wi'i mo: —Miin, mi finii tawumi mi kam. Wakkati oon anniyiiɓe fiyude mo faa tilsinana mo haaltude ɓeen acciti. Hooreejo oon huli, sabo anndii Pool wo Romanke wooɗi haɓɓiino ɗum. No Pool yaariraa yeeso waalde Saahiiɓe Jaango majjum, hooreejo oon haɓɓiti Pool, sabo na yiɗi tannyorde ko Alhuudiyankooɓe ɓeen mbullitii ɗum. O yamiri hooreeɓe almaami'en e waalde Saahiiɓe ndeen fuu kawrita. Caggal ɗuum, o waddi Pool, o darni ɗum yeeso maɓɓe.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥒 —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤥𞤭 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤭𞤦𞤪𞤢𞤲𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤣𞤫𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤏𞤮 𞤥𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤣𞤭𞤥𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤪𞤧𞤵𞤧 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤯𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤥𞤭. 𞤘𞤢𞤥𞤢𞤤𞤭𞤴𞤫𞤤 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤥𞤮𞥅𞤣𞤭𞤦𞥆𞤮 𞤢𞤥. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭 𞤼𞤢𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤲𞤺𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤭. 𞤃𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭. 𞤃𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤵𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤏𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭 𞤯𞤫𞤪𞤫𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤵𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤮𞤱𞤢 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤵𞤳𞥆𞤫𞥅. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤣𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧⹁ 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤭⹁ 𞤬𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤕𞤢𞥄𞤥𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤥: «𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤯𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥؟» 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤀𞥄𞤲 𞤱𞤮 𞤢 𞤥𞤮𞤴⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤢𞤥؟» 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲.» 𞤏𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤥𞥆𞤭؟» 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤴𞤢𞤸𞤵 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧. 𞤀 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅.» 𞤏𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤯𞤮𞤱𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤫𞤤𞤳𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤵𞤥𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤳𞤵𞤤𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤱𞤮 𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤮. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤵𞤥𞤼𞤵!» 𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤵𞤥𞤼𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤥𞤮. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: «𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞥄 𞤆𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤢𞥄𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤯𞤢𞥄. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲؟ 𞤓𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤫𞤯𞤢𞥄 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤮𞤪𞤫𞤯𞤢𞥄 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮.» 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤭 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤂𞤫𞤴 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤖𞤫𞤻𞤢 𞤤𞤢𞤱⹁ 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤵 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲.» 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤸𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤵𞤣𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤴𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤉𞤼𞤭𞤴𞤫𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤫𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤵𞤨𞥆𞤫𞤼𞤫𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤭𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤣𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲.» 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: «𞤒𞤢𞤸𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤫𞤼𞤫 𞤼𞤮 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭⹁ 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫.» 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭𞤪𞤭 𞤱𞤮 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤋𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤰𞤫𞤨𞤼𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤋𞤼𞥆𞤵 𞤥𞤮 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵! 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲! 𞤋𞤩𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤳𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞤷𞥆𞤢 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤤𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤨𞤭𞥅𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤵𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤯𞤮𞥅𞤲: —𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢 𞤣𞤢𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤭𞤴𞤮𞤲 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤮 𞤲𞤫𞤧𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞤥⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤏𞤮 𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤥! 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤩𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤥𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤼𞤢𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤭𞤴𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤵𞤤𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞤤𞥆𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫.
Golle Nulaaɓe 23 Pool ndaari waalde Saahiiɓe ɓeen, wi'i: —Sakiraaɓe, wo ɓernde nde walaa feloore mbuurdumi yeeso Joomiraaɗo faa yottaade nyalooma hannden o. Ndeen Ananiyas, Almaami Mawɗo oon, yamiri darinooɓe ɗakkol makko ɓeen piya mo hunnduko. Ndeen, Pool wi'i mo: —Laamɗo fiyete, aan kokuwol dawninaangol nanndungol wo lobbol! Aɗa jooɗii faa caroroɗaa kam e Tawreeta Muusaa, de a luttii Tawreeta Muusaa ko njamirɗaa mi fiyee ɗuum. Darinooɓe ɗoon ɓeen mbi'i Pool: —Yalla a mbonkoto Almaami Mawɗo mo Laamɗo joƴƴini o naa? Pool jaabii, wi'i: —Sakiraaɓe, mi faamaayno yalla wo o Almaami Mawɗo. Si goonga, miɗo anndi ina winndaa: «Taa mbonka hooreejo lenyol maa!» Pool ina anndi woɓɓe ley Saahiiɓe ɓeen wo Saduki'en, woɓɓe muɓɓen du wo Farisa'en. Ndelle ƴeewnii semmbe hakkunde kawrital ɗoon, wi'i: —Sakiraaɓe, miin mi Farisanke, ɓii Farisanke. Wo saabe yowugol jikke e ummital maayɓe carorteemi! Nde o haalnoo ɗum ndeen, Farisa'en e Saduki'en ɓeen njeddunduri, kawrital ngaal feccii. Sabo Saduki'en ina mbi'a ummital walaa, maleyka'en ngalaa, ruuhuuji du ngalaa. Ammaa Farisa'en ina ngoonɗini ɗum fuu. Duko koon ɓeydii mawnude. Jannginooɓe Tawreeta woɓɓe heedanɓe Farisa'en ɓeen, na ngaɗa kalala mawɗo, ina mbi'a: —Walaa fuu ko boni ko min nji'i e gorko o! Ina waawi taweede ruuhu naa maleyka haaldi e makko! Jeddi ɗiin mawni faa hooreejo sordaasiiɓe oon huli taa ɓe ceeka Pool. Ɗum waɗi de o yamiri sordaasiiɓe njippoo to kawrital toon, itta Pool e juuɗe yimɓe ɓeen, njeccina ɗum to suudu sooro muɓɓen toon. Jemma jokkuɗo oon, Joomiraaɗo ɓangi e Pool, wi'i ɗum: —Sellin ɓernde maa! No ceedoraniɗaa kam Urusaliima noon, na tilsi ceedanoɗaa kam ley Roma du. No Alhuudiyankooɓe mbatiri faa mbara Pool Nde weetunoo ndeen, Alhuudiyankooɓe ɓeen mbati, kunii nyaamataa njarataa sanaa nde mbari Pool. Batidinɓe ɓeen ina ɓuri worɓe capanɗe nayo. Ɓe njehi to hooreeɓe almaami'en e mawɓe, ɓe mbi'i: —Min kunake hunayeere fay huunde min nyaamataa min njarataa gilla joonin, sanaa nde min mbari Pool. Joonin, onon e waalde Saahiiɓe ɓeen, mbi'ee hooreejo sordaasiiɓe oon waddana on Pool. Mbi'on oɗon njiɗi faamitaade ko o haalata ɗuum. Minen, miɗen cegilii faa min mbara mo gilla o yottaaki. Ɓii sakiike Pool debbo nani ko ɓe anniyii ɗuum, yehi to suudu sordaasiiɓe toon, naati, humpiti Pool. Pool noddi gooto e mawɓe sordaasiiɓe ɓeen, wi'i ɗum: —Yaaru suka gorko o to hooreejo toon, sabo won ko o yiɗi haalande ɗum. Mawɗo sordaasiiɓe oon yaari mo to hooreejo muuɗum toon, wi'i ɗum: —Pool ommbaaɗo oon noddi kam, nyaagii kam mi wadda suka gorko o to maa, sabo won ko o yiɗi haalande ma. Hooreejo oon nanngi junngo makko, toowtidi e makko, de ƴami mo: —Ɗume kaalantaa kam? Suka oon wi'i mo: —Alhuudiyankooɓe ndawridii. Ɓe nanndinkinto e yiɗuɓe faamitaade kabaaru Pool. Ɓe nyaagete jaango ngaddanaa ɓe Pool yeeso waalde Saahiiɓe ndeen. Taa njaɓanaa ɓe! Sabo ko ɓuri worɓe capanɗe nayo na ɗuppinanii mo, kunake nyaamataa njarataa si mbaraay mo. Ɓe cegilake, iɓe ndoomi yamiroore maa. Hooreejo oon wi'i suka gorko oon: —Taa haalan fay gooto yalla a faaminii kam ɗum. O yoppi ɗum dilli. No Pool nuldiraa Kaysariya Caggal ɗuum, o noddi mawɓe sordaasiiɓe makko ɗiɗo, o wi'i ɗum'en: —Kawrunduree worɓe keme ɗiɗo e waɗɗiiɓe pucci capanɗe njeɗɗo, kam e jom'en labbe keme ɗiɗo. On fuu, cegilanee yaade Kaysariya wakkati yamnde jeenay jemma. Cegilee pucci faa njaaron Pool e jam, to Filiki goforneer oon. Hooreejo oon winndi ɓataaki ki, wi'i: Miin, Kalawdiyus Lisiya, miɗo jowte, aan Filiki goforneer tedduɗo. Gorko mo neldumaami o, wo Alhuudiyankooɓe nanngunoo ɗum, anniyii warude ɗum. Nde kumpitinoomi o Romanke ndeen, naatumi, miin e fedde sordaasiiɓe ndeen, ittumi mo. Ngaddumi mo yeeso waalde Saahiiɓe maɓɓe, sabo miɗo yiɗi faamude ko ɓe peldi mo ɗuum. Tawumi wo dow sariya maɓɓe tan ɓe peldi mo, de ɗum wanaa huunde waawunde warude mo naa uddude mo. Caggal ɗuum, maatumi Alhuudiyankooɓe ndawridii faa mbara mo. Ɗum waɗi de neldumaami mo wakkati oon. Mi yamirii felooɓe mo ɓeen du njaha to maa, pela mo toon. Sordaasiiɓe ɓeen ngaɗi ko njamiraa ɗuum, kooƴi Pool ley jemma, njaari ɗum faa Antipatiri. Jaango majjum, sordaasiiɓe yaarannooɓe e koyɗe ɓeen njeccii to suudu muɓɓen Urusaliima. Ɓe njoppidi Pool e waɗɗiiɓe pucci ɓeen, njottinowa ɗum. Nde ɓeen njottinoo Kaysariya ndeen, kokki goforneer oon ɓataaki kiin, njoppi Pool e junngo makko. Nde goforneer oon janngunoo ɓataaki kiin fu, ƴami toy Pool jeyaa. Nde nannoo wo Silisi o jeyaa ndeen, wi'i mo: —Mi nanan haala maa si felooɓe ma ɓeen ngarii. O yamiri Pool doomowee to suudu Hirudus laamordu toon.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥓 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧⹁ 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤢𞤳𞥆𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤮 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤭𞤴𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤳𞤮𞤳𞤵𞤱𞤮𞤤 𞤣𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤵𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤮 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮𞤤! 𞤀𞤯𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤣𞤫 𞤢 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤬𞤭𞤴𞤫𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤁𞤢𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤: —𞤒𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤼𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤮 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤱𞤮 𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄: «𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄!» 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤅𞤢𞤣𞤵𞤳𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤭 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤩𞤭𞥅 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤴𞤮𞤱𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅𞤥𞤭! 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲 𞤫 𞤅𞤢𞤣𞤵𞤳𞤭'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤬𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤅𞤢𞤣𞤵𞤳𞤭'𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤁𞤵𞤳𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤣𞤫. 𞤔𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤳𞤢𞤤𞤢𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤦𞤭'𞤢: —𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮! 𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮! 𞤔𞤫𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤵𞤤𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞥅𞤳𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞥅𞤪𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭 𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤅𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄! 𞤐𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤣𞤵. 𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤼𞤭⹁ 𞤳𞤵𞤲𞤭𞥅 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤄𞤢𞤼𞤭𞤣𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤵𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤢𞤴𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤫𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤐'𞤄𞤭'𞤮𞤲 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤥𞤮 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭. 𞤇𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤒𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤧𞤵𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤼𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥: —𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤮𞤥𞤦𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤧𞤵𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤼𞤭𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤥𞤮: —𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤅𞤵𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤼𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤇𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤫𞤼𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤫! 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤮 𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤨𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤵𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮. 𞤇𞤫 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤧𞤵𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲: —𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞤥. 𞤌 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤭𞤯𞤮⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲: —𞤑𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤫 𞤱𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤵𞤷𞥆𞤭 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤤𞤢𞤦𞥆𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮. 𞤌𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤴𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤲𞤢𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢. 𞤕𞤫𞤺𞤭𞤤𞤫𞥅 𞤨𞤵𞤷𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤼𞤮 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭: 𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤑𞤢𞤤𞤢𞤱𞤣𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤂𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮. 𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤮 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤵𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤮. 𞤐'𞤘𞤢𞤣𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤥𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤚𞤢𞤱𞤵𞤥𞤭 𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤵𞤣𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤢𞥄𞤼𞤵𞤥𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤱𞤪𞤭𞤣𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤥𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤵𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤨𞤫𞤤𞤢 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤀𞤲𞤼𞤭𞤨𞤢𞤼𞤭𞤪𞤭. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭𞤣𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤱𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤵𞤷𞥆𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞤱𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤼𞤮𞤴 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤮 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤃𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭𞥅. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤮𞥅𞤥𞤮𞤱𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤖𞤭𞤪𞤵𞤣𞤵𞤧 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 24 No Pool feldaa yeeso Filiki goforneer Balɗe joy caggal ɗuum, Ananiyas Almaami Mawɗo oon yottii Kaysariya. Imo wondi e mawɓe woɓɓe, kam e jannguɗo sariya Roma'en bi'eteeɗo Tertulu. Ɓe peli Pool yeeso goforneer oon. Nde Pool noddanoo ndeen, Tertulu fuɗɗi felude mo yeeso kaananke oon, wi'i: —Filiki kaananke tedduɗo, wo saabe maaɗa de min keɓi jam ɓooyɗo. Wooɗi ko moƴƴinaa ley lenyol ngol du wo haybugol maaɗa waɗi. Min annditii fuu ko ngaɗuɗaa, yimɓe tatteeji fuu na njettire ɓerɗe belɗe. Mi yiɗaa joonnde ndeen juuta, de miɗo nyaage saabe moƴƴuki maa, kettindanoɗaa min seeɗa. Min tawii gorko o wo daaɓoowo bone sanne. Wo o gaddoowo fitina hakkunde Alhuudiyankooɓe wonɓe ley adunaaru fuu. O ardiiɗo laawol Nasaraatunkooɓe. O filake tuuninde suudu dewal mawndu nduun, de min nanngi mo. [ Miɗen njiɗi saraade mo sariya amin, tawi Lisiya hooreejo sordaasiiɓe oon ittirii mo semmbe e juuɗe amin, yamiri felooɓe mo ɓeen ngara yeeso maa.] Aan e hoore maa, lamndoɗaa mo, paamaa ko min peldi mo ɗuum fuu. Alhuudiyankooɓe tawaaɓe toon ɓeen keedani kaaloowo oon, mbi'i noon jaati worri. Ndeen Filiki, goforneer oon, hokki Pool laawol faa haala. Pool wi'i: —Miɗo anndi waɗii duuɓi aɗa saroo lenyol ngol. Ɗum waɗi de miɗo seyoroo jakkanaade hoore am. Ɓuraa balɗe sappo e ɗiɗi ko ngarumi Urusaliima faa mi sujidana Laamɗo. Si a taykake fu, a tawan hono noon worri. Fay gooto tawaay kam miɗo dukida e neɗɗo naa miɗo jirkita jamaa, wanaa e ley suudu dewal mawndu nduun, wanaa e ley cuuɗi baajorɗi, wanaa e ley ngalluure ndeen. Ɓe mbaawaa tabintinde ko ɓe peldi kam joonin ɗuum. Ammaa miɗo jaɓi yeeso maa: miɗo rewri Laamɗo maamiraaɓe meeɗen oon e laawol ngol ɓe mbi'ata feerewol ngool. Miɗo goonɗini ko winndaa e Tawreeta Muusaa ɗuum e ko winndaa e dewte annabaaɓe ɗuum fuu. Wooɗi, miɗo tannyori Laamɗo iirtinan fonnditiiɓe e bonɓe fuu, hono no Alhuudiyankooɓe du tannyori ni. Saabe ɗuum miɗo tinnoo wondude e ɓernde nde walaa feloore yeeso Laamɗo e yeeso yimɓe wakkati fuu. Caggal duuɓi keewɗi, mi wartii faa mi waɗana yimɓe am dokke, mi itta sadakaaji. Wakkati oon ɓe tawi kam e ley suudu dewal mawndu nduun caggal ko ngaɗumi al'aada senagol. Mi waldaa e jamaa, mi waldaa e duko. Alhuudiyankooɓe woɓɓe ƴuuruɓe leydi Aasiya wonnooɓe ɗoon, wo ɓeen kaannoo warude pela kam yeeso maa, si tawii won ko ngaɗumi. Yimɓe ɓee ɗo, sanaa kam'en e ko'e muɓɓen kaala boofi ɗi nji'i e am nde ndarinoomi yeeso waalde Alhuudiyankooɓe Saahiiɓe ndeen. Ɓe mbaawaa wiide mi waɗii faa'e si wanaa konngol gootol ngol ndariimi de ƴeewniimi: «Wo saabe ummital maayɓe waɗi de miɗo saree hannden!» Filiki oon, na anndi laawol Iisaa ngool, hanti haala, wi'i: —Si Lisiya hooreejo sordaasiiɓe oon warii fu, ndeen carotoomi haala mooɗon ka. O yamiri mawɗo sordaasiiɓe oon hayba Pool, de newnana ɗum, taa haɗa fay gooto e yigiraaɓe muuɗum ɓeen warude walla ɗum. Balɗe seeɗa caggal ɗuum, Filiki wardi e deekum Alhuudiyanke bi'eteeɗo Durusiila. O neli Pool waddowaa, o hettindanii ɗum ina haala haala goonɗinal Iisaa Almasiihu. Kaa nde Pool haalannoo haala fonnditaare e nanngitaare e sariya garoowo ndeen, Filiki huli, wi'i: —Joonin kaa heƴii! Yahu. Nde keɓindiimi fuu, mi nodditete. O miilii Pool hokkan mo ceede. Ɗum waɗi de imo nodda ɗum kile keewɗe faa ɓe njewtida. Nde waɗunoo duuɓi ɗiɗi fu, Porsiyus Festus loomti Filiki, laatii kaananke. Ammaa Filiki yoppi Pool e ley kasu ɗoon, sabo na yiɗi welnande Alhuudiyankooɓe ɓeen.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥔 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤮𞤴 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤲𞤢𞤲𞤭𞤴𞤢𞤧 𞤀𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤃𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤈𞤮𞤥𞤢'𞤫𞤲 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤚𞤫𞤪𞤼𞤵𞤤𞤵. 𞤇𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤚𞤫𞤪𞤼𞤵𞤤𞤵 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭 𞤶𞤢𞤥 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤯𞤮. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤳𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤱𞤢𞤯𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤢𞥄⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤦𞤫𞤤𞤯𞤫. 𞤃𞤭 𞤴𞤭𞤯𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤵𞥅𞤼𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤮 𞤣𞤢𞥄𞤩𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤫 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤏𞤮 𞤮 𞤺𞤢𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤭𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤌 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤌 𞤬𞤭𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭 𞤥𞤮. [ 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤂𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞥄.] 𞤀𞥄𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤤𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤥𞤮⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤥𞤮 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭⹁ 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭: —𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤢𞤯𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤶𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥. 𞤇𞤵𞤪𞤢𞥄 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞤶𞤭𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤢 𞤼𞤢𞤴𞤳𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭. 𞤊𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤵𞤳𞤭𞤣𞤢 𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤪𞤳𞤭𞤼𞤢 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞥄: 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤭⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤭𞤼𞥆𞤢 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤢𞤺𞤮𞤤. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤣𞤵𞤳𞤮. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤥𞤭. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅 𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤦𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤫 𞤢𞤥 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤸𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤭𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤬𞤢𞥄'𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤣𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤏𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲!» 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤸𞤢𞤲𞤼𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤭 𞤂𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤱𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤯𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤁𞤵𞤪𞤵𞤧𞤭𞥅𞤤𞤢. 𞤌 𞤲𞤫𞤤𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤮𞤱𞤢𞥄⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤸𞤵𞤤𞤭⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤰𞤭𞥅! 𞤒𞤢𞤸𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤼𞤫𞤼𞤫. 𞤌 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤱𞤼𞤭𞤣𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤵⹁ 𞤆𞤮𞤪𞤧𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤤𞤮𞥅𞤥𞤼𞤭 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤱𞤫𞤤𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 25 No Pool nyaagorii sariya muuɗum yaaree to kaananke Roma Balɗe tati caggal ko Festus wari e ley leydi ndiin ɗuum, ƴuwi Kaysariya, yehi Urusaliima. Ɗoon, hooreeɓe almaami'en e ardiiɓe Alhuudiyankooɓe ngari to makko de peli Pool. Ɓe nyaagii mo semmbe o walla ɓe, o wadda Pool Urusaliima. Ko ɓe mbiiri mo noon dey, iɓe piloo ɗuppinanaade ɗum dow laawol faa ɓe mbara ɗum. Festus jaabii ɓe, wi'i: —Pool ina uddii ley kasu Kaysariya toon. Miin e hoore am du, mi yeccoto wuro ngoon law. Mawɓe mooɗon ngara njaada e am Kaysariya, pela gorko oon si tawii won ko waɗi. Festus waddaay e maɓɓe ko ɓuri balɗe jeetati naa sappo, de yeccii Kaysariya. Jaango majjum, o jooɗowii to sarorde toon, o yamiri Pool waddee. Nde Pool yottinoo ndeen, Alhuudiyankooɓe ƴuuruɓe Urusaliima ɓeen piilii ɗum, peldi ɗum kulle bonɗe keewɗe. Ammaa ɓe mbaawaay laaɓinde pelooje ɗeen. Ndeen Pool jakkanii hoore muuɗum, ina wi'a: —Mi waɗaay ko boni, wanaa e sariya Alhuudiyankooɓe oon, wanaa e suudu dewal mawndu nduun, wanaa e kaananke Roma mawɗo oon du. Festus ina yiɗi welnande Alhuudiyankooɓe ɓeen. Ndelle ƴami Pool, wi'i: —Aɗa jaɓa yaade Urusaliima faa mi sarowoo toon kabaaru maa oon naa? Nde o ƴamunoo ɗuum fu, Pool jaabii, wi'i: —Wo e sarorde kaananke Roma mawɗo ngonumi, wo ɗo kaanumi sareede. Mi waɗaay Alhuudiyankooɓe ɓeen fuu ko boni. Aan e hoore maa du, aɗa anndi. Si mi waɗii ko boni, ko foti warude kam fu, mi salataako wareede. Ammaa si fay huunde e ko ɓe peldi kam ɗuum wanaa goonga fu, fay gooto waawaa wattude kam e juuɗe maɓɓe. Sariya am faltake ɗo. Wo kaananke Roma mawɗo oon, kam sarotoo kam. Caggal nde Festus haaldunoo e tindinooɓe ɗum ndeen, jaabii Pool, wi'i: —Aɗa yiɗi kaananke Roma mawɗo sare, ndelle a yahan to kaananke Roma mawɗo oon! No Pool waddiraa yeeso Agirippa e Bereniika Balɗe seeɗa caggal ɗuum, Agirippa kaananke oon e Bereniika, sakiike mum debbo, ngari Kaysariya faa njowta Festus. Nde ɓe ɓooytunoo ɗoon balɗe seeɗa fu, Festus haalani kaananke oon haala Pool, wi'i: —Ina woodi gorko mo Filiki yoppi ɗo ley kasu. Nde njahunoomi Urusaliima ndeen, hooreeɓe almaami'en e mawɓe Alhuudiyankooɓe kaalanii kam haala makko, nyaagii kam mi saroo mo o jukkee. Njaabiimi ɓe: Al'aada Romankooɓe jaɓataa saraade neɗɗo si hawritaay e felooɓe ɗum ɓeen. Sanaa tawee ina fotti faa jaaboo ko feldaa ɗuum. Ndelle ɓe fuu ɓe ngarii ɗo. Miin le, mi neeɓinaay ɗum fes, sabo jaango majjum njooɗowiimi to sarorde toon, njamirmi gorko oon waddee. Felooɓe mo ɓeen ndarii, kaali, de ɓe ngaddaay fay feloore wootere ko nanndani kam wo bonanda. Ɓe peldii mo haala diina maɓɓe, kam e gooto bi'eteeɗo Iisaa maayɗo, mo Pool wi'ata ina wuuri. Wooɗi miin kaa, mi yi'aay fuu no njiitirammi goonga e haala kaan. Ɗum waɗi de lamndiimi mo yalla imo jaɓa saroweede Urusaliima. Ammaa o nyaagake kabaaru makko wattee e juuɗe kaananke mawɗo oon. Ndelle njamirmi o haybee faa mi heɓa neldude mo kaananke Roma mawɗo oon. Agirippa wi'i Festus: —Miɗo yiɗi hettindanaade gorko o, miin e hoore am. Festus wi'i: —A hettindanto mo jaango. Jaango majjum, Agirippa e Bereniika ngardi e ƴukkinaare mawnde, naati e ley sarordu nduun, kam'en e hooreeɓe sordaasiiɓe e mawɓe ngalluure ndeen. Festus yamiri Pool waddee. Nde waddanoo fu, Festus wi'i: —Agirippa kaananke e kawrital tawaaɓe ɗo! On nji'ii gorko o. Alhuudiyankooɓe fuu pelii mo to am ley Urusaliima e ɗo fuu. Iɓe ƴeewnoo, iɓe mbi'a o haanaa yoppeede o wuura. De miin e hoore am kaa, mi tawii o waɗaay fay huunde ko haani warude mo. Ammaa kanko e hoore makko, o nyaagake sariya makko yaaree faa to kaananke Roma mawɗo oon. Ndelle mi anniyake neldude mo toon. Ammaa mi walaa ko mi winndana kaananke oon dow kabaaru makko. Ɗum waɗi de ngaddumi mo yeeso mooɗon, e ko ɓuri ɗum fuu, yeeso maaɗa aan kaananke Agirippa. Hono nii, si en kettindake haala makko fu, mi heɓan ko mi winnda. Sabo hakkillo am jaɓaay neldude kasunke to kaananke tawee hollitaay ko nanngiraa.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥕 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤮 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤱𞤢𞤪𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤍𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤇𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤑𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤪𞤭 𞤥𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤨𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤭𞤲𞤢 𞤵𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞤱. 𞤃𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤫 𞤢𞤥 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤨𞤫𞤤𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭. 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤶𞤫𞥅𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤫 𞤴𞤫𞤷𞥆𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞤳𞥆𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢: —𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤱𞤫𞤤𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤰𞤢𞤥𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤯𞤢 𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤱𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤰𞤢𞤥𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤏𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭. 𞤀𞥄𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤣𞤵⹁ 𞤢𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭. 𞤅𞤭 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤅𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤣𞤫 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤯𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤢 𞤴𞤢𞤸𞤢𞤲 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲! 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤑𞤢𞤴𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤋𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤥𞤮 𞤊𞤭𞤤𞤭𞤳𞤭 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤫𞥅. 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤩𞤫: 𞤀𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤧𞤭 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤼𞥆𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞥅 𞤳𞤮 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢𞥄 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤲𞤫𞥅𞤩𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤫𞤧⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤱𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤼𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅. 𞤊𞤫𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤢𞤲'𞤣𞤢. 𞤇𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤢𞤼𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤏𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤼𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤭𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤥𞤭 𞤮 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤱𞤭'𞤭 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧: —𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥. 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮 𞤥𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤣𞤭 𞤫 𞤰𞤵𞤳𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤢𞤪𞤮𞤪𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤫𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤮! 𞤌𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤩𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤱𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤢 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤢. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤭𞥅 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤳𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤢𞥄𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅⹁ 𞤧𞤭 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤵⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤫 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄.
Golle Nulaaɓe 26 Agirippa wi'i Pool: —A hokkaama laawol. Haalu haala maa. Ndeen, Pool ɓanti junngom, jaabii, wi'i: —Agirippa kaananke, mi seyorake laamnude hoore am yeeso maa hannden ko Alhuudiyankooɓe peldi kam ɗuum fuu. Aɗa anndi al'aadaaji Alhuudiyankooɓe e haalaaji muɓɓen fuu. Saabe majjum miɗo nyaage, kettindanoɗaa kam e munyal. Alhuudiyankooɓe fuu ina anndi no mbuurdumi gilla mi cukalel. Iɓe anndi no ngorrunoomi e ley yimɓe leydi am e ley Urusaliima fuu. Iɓe anndi gilla arande, si ɓe njaɓii seedaade: miɗo jokki laawol diina amin ɓurngol tiiɗude ngol, miɗo hiisodaa e Farisa'en. Joonin, mi darake faa mi saree saabe mi yowii jikke am dow amaana mo Laamɗo waɗani maamiraaɓe meeɗen oon. Ƴuwdiiji meeɗen sappo e ɗiɗi ɗiin ina njowi jikke muɓɓen e tabintingol amaana oon, ina ndewira semmbe jemma e nyalooma. Kaananke, wo saabe jikke o Alhuudiyankooɓe peldi kam! Ko waɗi de miiliɗon Laamɗo waawaa iirtinde maayɓe? Miin e hoore am, ley ko faltii mi tannyoriino miɗo haani bonnude innde Iisaa Nasaraatuujo oon, no laatorii fuu. Wo ɗum pay ngaɗumi Urusaliima du. Hooreeɓe almaami'en ɓeen kokkii kam baawɗe mi udda seniiɓe heewɓe e kasu. Nde ɓe caranoo faa ɓe mbaree ndeen, mi yardake ɗum. Mi torrii ɓe kile keewɗe e cuuɗi baajorɗi ɗiin fuu. Miɗo tilsina ɓe njedda Almasiihu mo ɓe ngoonɗini oon. Tikkere am dow maɓɓe ina mawnunoo sanne, faa miɗo tewna ɓe ley gure janane, miɗo torra ɓe. No Pool haaliri haala tuubugol muuɗum Wo hono nii njaarumi Damas. Hooreeɓe almaami'en nelii kam, kokkii kam baawɗe nanngude goonɗinɓe toon. Kaananke, miɗo wonnoo dow laawol wakkati hakkunde naange, nji'umi annoora ina ƴuura dow kammu ina fiiloo kam, miin e yaadiraaɓe am ɓeen fuu. Annoora oon ina ɓuri fay naange jalbude. Min fuu, min caami e leydi. Wakkati oon, nanumi daande ina wi'a kam e ley ibraninkoore: «Sool, Sool, ko waɗi de aɗa torra kam? Si ndemoori wi'ii saloto tufirgel joomum fu, ɓeydan nawnaade.» Njaabiimi, mbiimi: «Aan wo a moy, joomam?» Joomiraaɗo wi'i: «Miin, wo mi Iisaa mo torrataa oon. Umma dara, sabo mi ɓanganii ma, mi suɓake ma faa ngollanaa kam. Wo faa ceedanoɗaa kam ley ko njiiɗaa joonin e ko nji'oytaa si mi ɓangii e maa caggal hannden. Mi reenete e Alhuudiyankooɓe e yimɓe lenyi goɗɗi ɓe nulammaami e muɓɓen joonin ɓeen. Mi nulete faa peertaa gite maɓɓe, ɓe ƴuwa e nimre, ɓe ngarta e annoora, ɓe ƴuwa e baawɗe Seyɗaani, ɓe ngarta e Laamɗo, ɓe keɓa yaafeede hakkeeji maɓɓe, ɓe ndonida e seniiɓe saabe ko ɓe goonɗini kam ɗuum.» Ndelle saabe majjum, kaananke Agirippa, mi salaaki ɗowtanaade ko nji'umi, ko ƴuurani kam dow kammu ɗuum. Ɓe artiimi waajaade wo yimɓe Damas e yimɓe Urusaliima e piilol Yahuudiya fuu. Caggal ɗuum, njokkinmi yimɓe lenyi goɗɗi tuuba, ngarta e Laamɗo, ngolla golleeji kollooji tuubii. Saabe ɗuum, Alhuudiyankooɓe nanngiri kam ley suudu dewal mawndu nduun, pilii warude kam. Ammaa Laamɗo wallii kam illa ndeen faa warde hannden. Miɗo seedanoo yimɓe fuu, gilla lo'uɓe faa e tedduɓe. Mi waajataako fay huunde si wanaa ko annabaaɓe e Tawreeta Muusaa mbi'i warowan ɗuum. Ɗum woni: Almasiihu torroto faa maaya, de artoo maayɓe ummitaade. De si ummitake fu, waajoto yimɓe meeɗen e lenyi goɗɗi fuu kisindam, ɗam laatanoo ɓe annoora. Nde Pool haalannoo ɗum ndeen, Festus feekii e semmbe, wi'i: —Pool, a haaŋaama! Heewgol maaɗa anndal ngol haaŋii ma! Pool jaabii, wi'i: —Festus tedduɗo, mi haaŋaaka. Ko kaalammi ɗuum wo haalaaji goongaaji, celluɗi. Agirippa kaananke oon ina anndi kulle ɗeen. Ɗum waɗi de miɗo hoolii haalude ɗum yeeso makko. Si goonga, miɗo tannyori ɗum fuu suuɗanaaki mo, sabo ɗum waɗaay e cuncukka. Kaananke! Aɗa goonɗini annabaaɓe naa? Miɗo anndi aɗa goonɗini! Agirippa wi'i Pool: —Aɗa miilii waɗude kam Almasiyankeejo law law hono nii naa? Pool jaabii, wi'i: —Nde yaawi e nde hanndii fuu, ɗum laatoo muuyɗe Laamɗo faa aan e hettindaniiɓe kam joonin fuu laatoɗon hono am, de tawee wanaa e callali gonɗi e am ɗi. Kaananke oon e goforneer oon e Bereniika e jooɗodinooɓe e muɓɓen fuu ummii. Nde ɓe njaltunoo suudu nduun ndeen, iɓe mbi'undura: —Gorko o waɗaay ko foti warude ɗum naa haɓɓude ɗum callali. Agirippa wi'i Festus: —Imo waawnoo yoofeede si o wi'aayno sariya makko faltiniree to kaananke Roma mawɗo oon.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥖 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤱𞤭'𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤: —𞤀 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤵 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤢𞤲𞤼𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮𞤥⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤫⹁ 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤. 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤥𞤭 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭 𞤷𞤵𞤳𞤢𞤤𞤫𞤤. 𞤋𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫: 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤧𞤮𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤊𞤢𞤪𞤭𞤧𞤢'𞤫𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤎𞤵𞤱𞤣𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤭𞤪𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢. 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤥! 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫؟ 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤥⹁ 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅 𞤥𞤭 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤦𞤮𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤐𞤢𞤧𞤢𞤪𞤢𞥄𞤼𞤵𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤨𞤢𞤴 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤥𞤭 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤣𞤵. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤭 𞤵𞤣𞥆𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤪𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤳𞤭𞤤𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤚𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤫𞤱𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤩𞤫. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤏𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤵𞤥𞤭 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧. 𞤖𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫 𞤢𞤤𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭'𞤫𞤲 𞤲𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤢𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤶𞤢𞤤𞤦𞤵𞤣𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤦𞤪𞤢𞤲𞤭𞤲𞤳𞤮𞥅𞤪𞤫: «𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤅𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤢𞤯𞤢 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥؟ 𞤅𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤥𞤮𞥅𞤪𞤭 𞤱𞤭'𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤤𞤮𞤼𞤮 𞤼𞤵𞤬𞤭𞤪𞤺𞤫𞤤 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤵⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤢𞤲 𞤲𞤢𞤱𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫.» 𞤐'𞤔𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭⹁ 𞤲'𞤦𞤭𞥅𞤥𞤭: «𞤀𞥄𞤲 𞤱𞤮 𞤢 𞤥𞤮𞤴⹁ 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤢𞤥؟» 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤭'𞤭: «𞤃𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤥𞤭 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤮𞥅𞤲. 𞤓𞤥𞥆𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥. 𞤏𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞤯𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤯𞤢𞥄 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤮𞤴𞤼𞤢𞥄 𞤧𞤭 𞤥𞤭 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤃𞤭 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫𞤼𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤲𞤵𞤤𞤫𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤫𞥅𞤪𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤢 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤵𞤱𞤢 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤅𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤮𞤲𞤭𞤣𞤢 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤢𞤤𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤵𞤥𞤭⹁ 𞤳𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤇𞤫 𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤁𞤢𞤥𞤢𞤧 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢 𞤫 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤮𞤤 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤢⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤼𞤵𞥅𞤦𞤭𞥅. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤤𞤫𞤴 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤤𞤮'𞤵𞤩𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤩𞤫. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤢𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤁𞤫 𞤧𞤭 𞤵𞤥𞥆𞤭𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤬𞤵⹁ 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥⹁ 𞤯𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤬𞤫𞥅𞤳𞤭𞥅 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤥𞤢! 𞤖𞤫𞥅𞤱𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞥄𞤯𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤭𞥅 𞤥𞤢! 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤽𞤢𞥄𞤳𞤢. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤶𞤭⹁ 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤭. 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤢𞤲𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤷𞤵𞤲𞤷𞤵𞤳𞥆𞤢. 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫! 𞤀𞤯𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤢𞤯𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭! 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤱𞤭'𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤: —𞤀𞤯𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤤𞤢𞤱 𞤤𞤢𞤱 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤲𞤢𞥄؟ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤐'𞤁𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤢𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤢𞤥 𞤯𞤭. 𞤑𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤬𞤮𞤪𞤲𞤫𞥅𞤪 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤄𞤫𞤪𞤫𞤲𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤮𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤵𞤥𞥆𞤭𞥅. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤤𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢: —𞤘𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭. 𞤀𞤺𞤭𞤪𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤱𞤭'𞤭 𞤊𞤫𞤧𞤼𞤵𞤧: —𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤮𞥅𞤬𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤧𞤭 𞤮 𞤱𞤭'𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲.
Golle Nulaaɓe 27 No Pool neldiraa Roma Nde yaareede amin Itali e laana tabitinnoo ndeen, Pool e kasunkooɓe woɓɓe ngattaa e junngo mawɗo sordaasiiɓe bi'eteeɗo Yuliyus. Oon wo jeyaaɗo e fedde sordaasiiɓe kaananke Roma mawɗo. Min naati laana maayo ƴuuruka Adaramati njahooha ina fanta gure ley leydi Aasiya. Min ndunnyi. Miɗen ngondi e Aristarka gorko Makedoniyanke ƴuuruɗo Tesaloniiki. Jaango majjum, min njottii Sidon. Yuliyus waɗani Pool hinney, duŋanii ɗum yaha to yigiraaɓe mum faa mballira ɗum ko haajaa. Nde min ƴuwunoo ɗoon ndeen, min ɓattitowii fonngo ruunde Kipirus, sabo min kawrii e henndu mawndu. Min peƴƴiti maayo manngo ngoon hedde Silisi e Pamfiliya, min njottii Mira ley leydi Lisiya. Ɗoon, mawɗo sordaasiiɓe oon tawi laana ƴuuruka Alesandiri ina fonndii Itali. O nanni min ley makka. Balɗe keewɗe laana amin kaan waɗi ina yaara heese. Semmbe e doole min njottorii wuro Kinidus. Henndu nduun na haɗa min yahude to min ponndii. Ndelle min takkii ruunde Kereta gere to henndu walaa, min panti Salmone. Miɗen takkii senngo, miɗen tampi e yaade. Faa min njottii nokku bi'eteeɗo Jipporde Lobbere nde woɗɗaa e wuro Lasiya. Min ɓooyi sanne faa wakkati iidi nyannde ittugol hakkeeji faltii. Wakkati dabbunde maayo ngoon ina hulɓinii sanne, na tiiɗi laana dilla ndeen. Pool tindini ɓe dow majjum. O wi'i: —Sakiraaɓe, mi yi'ii jahaangal ngal wo keewungal torra e mursey, wanaa laana ka e gineeji ɗi tan, ina waawi laataade yonkiiji meeɗen du. Ammaa mawɗo sordaasiiɓe oon, wo haala sofeere laana kaan e joomiika ɓuri jaɓude e dow haala Pool. Jipporde laanaaji nde ɓe ngoni e muuɗum ndeen, welaa dabbude. Ɗum waɗi de ɓurɓe heewude ley laana ɓeen mbi'i ɓe njaha ɓe piloo yottaade Fenika faa ɓe ndabba toon. Ɗum wo jipporde wonnde Kereta huccitinde horɗoore-gorgaare e soɓɓiire-gorgaare. Nde henndu seeɗa ƴuurundu horɗoore fuɗɗunoo wifude ndeen, ɓe cikki ɓe mbaawan yottaade to ɓe njiɗi toon. Ɓe ƴeentini jamɗe darnooje laana ɗeen, ɓe takkii e fonngo Kereta, iɓe njaha. Ammaa caggal ɗuum seeɗa, henndu mawndu wi'eteendu henndu soɓɓiire-lettugaare ƴuuri to ruunde toon, jippii. Henndu nduun faddii laana kaan. Min kunngii huccitinde e henndu nduun faa min njaha yeeso. Min acci ika roya. Nde min paltotonoo duungel bi'eteengel Kawda ndeen, min kawri e henndu seeɗa. E ley tampiri, min pooɗi laanayel pamarel ngel min ndaasannoo ngeel. Min ƴepti ngel, min njowi ngel dow laana mawka. Ndeen ɓe kooƴi ɓoggi, ɓe piilii laana mawka kaan. Ɓe njippini jamɗe darnooje laana ɗeen du, ɓe njoppi ika roya, sabo ɓe kulii taa ɓe njanoy e soɓɓundu ruunde Sirta. Henndu nduun ina heddii na wifa min semmbe. Saabe ɗuum, jaango majjum ɓe puɗɗi faɗɗude donngal laana kaan ley maayo manngo. E nyalooma tataɓo oon, ɓe kooƴi anniya, ɓe paɗɗi fay ginereeji jaarooji laana ley ndiyam ɗiin. Naange e koode du nji'ataake faa waɗi balɗe keewɗe. No henndu nduun foti mawnude, min taƴi jikke amin fuu e hisude. Nde ɓooynoo yimɓe ɓeen keɓaay ko nyaama fu, Pool darii hakkunde maɓɓe, wi'i: —Si on njaɓiino haala am, on ndillaayno Kereta fu, torraaji ɗi e mursey o hewtataakono en. Joonin, miɗo haalana on: cellinee ɓerɗe mon, sabo fay gooto mooɗon mursataa yonki muuɗum, laana ka tan mursetee. Jemma hankin, Laamɗo jeyɗo kam mo ndewammi oon nuli maleyka to am. Maleyka oon wi'i kam: «Pool, taa hulu, tilay a daroto yeeso kaananke Roma mawɗo oon. Laamɗo reenete, aan e yaadiraaɓe maa ɓeen fuu.» Ndelle, cellinee ɓerɗe mon, sabo miɗo hoolii ko Laamɗo haalani kam ɗuum, hono noon jaati worrata. Ammaa tilay en njanowan e ruunde wonnde ley maayo ngo. E ley jemma sappo e nayaɓo oon, miɗen ndoya ley maayo Adiriyati ngoon faa hannden. Wakkati hakkunde jemma, donnooɓe laana kaan ɓeen cikki ɓadake leydi. Ɓe paɗɗii ɓoggol ponndirgol, ɓe tawi luggeefi kiin wo haddi daranɗe noogay. Ɓe njehi yeeso seeɗa, ɓe paɗɗi katin, ɓe tawi luggeefi kiin wo haddi daranɗe sappo e joy. Ɓe kuli taa ɓe njanoy e kaaƴe. Ndelle ɓe njippini jamɗe nay darnooje laana ɗeen caggal laana kaan, iɓe keppi weetaay. Ndeen gollooɓe laana kaan ɓeen njippini laana pamara kaan e ndiyam, ina njiɗi faa ndilla kam'en tan. Ɓe mbi'i woɓɓe ɓe njippinowan jamɗe to yeeso laana kaan toon faa ndarna ka. Pool wi'i mawɗo oon e sordaasiiɓe ɓeen: —Si yimɓe ɓeen keddaaki e ley laana ka fu, onon, on ndaɗataa. Ndeen sordaasiiɓe ɓeen taƴi ɓoggi nanngunooɗi laana pamara kaan ɗiin, njoppi ngel dilli kangel tan. Nde ɓadinoo weetude ndeen, Pool nyaagii ɓe fuu ɓe nyaama, wi'i: —Hannden woni balɗe sappo e nay oɗon ndoomi on nyaamaay. Oɗon keddii on meeɗaay fay huunde. Ndelle miɗo nyaagoo on sanne, nyaamon. Oɗon kaajaa ɗum faa ndaɗon. Si goonga, fay gooto mooɗon leeɓol hoore muuɗum solataa de saama. Nde o haalnoo ɗum ndeen, o hooƴi buuru, o yetti Laamɗo yeeso maɓɓe ɓe fuu, o heltii, o fuɗɗi nyaamude. Ndeen ɓe fuu ɓerɗe maɓɓe cuusinaa, kamɓe du ɓe kooƴi, ɓe nyaami. Minen wonɓe ley laana kaan ɓeen, min yimɓe keme ɗiɗo e capanɗe njeɗɗo e njeegom. Nde ɓe nyaamnoo faa ɓe kaari ndeen, ɓe kooƴi bootooji alkama gonɗi e laana kaan ɗiin, ɓe paɗɗi ɗi ley maayo manngo faa ɗum huyfintina ka. Nde weetunoo ndeen, ɓe kaynii leydi, de ɓe annditaay ndi. Ɓe nji'i nokkuure njaareendi yaajunde seeɗa. Iɓe njiɗi yaarude toon laana kaan si ɓe mbaawii. Ɓe taƴi jamɗe ɗeen, ɓe njoppi ɗe ley maayo. Ɓe kaɓɓiti ɓoggi kaɓɓaaɗi e ooncirɗe ɗeen du. To hoore laana toon du, ɓe ƴeentini wudere dow, ɓe peerti nde faa henndu nduun dunƴira ka yeeso. Ɓe ponndii daande maayo ngoon. Ndeen laana kaan fiyii e tilde, nufi. Becce makka cokkii e ley njaareendi ndiin faa ka hunngii dimmbaade. Bempeƴƴe du keli caggal makka faa ɗiggi. Sordaasiiɓe ɓeen anniyii warude kasunkooɓe ɓeen taa fay gooto e muɓɓen yinoo de dogga. Ammaa mawɗo sordaasiiɓe oon ina yiɗi dannude Pool. Ndelle o haɗi ɓe waɗude anniya maɓɓe oon. O yamiri waawɓe yinaade ɓeen artoo njinoo mburtowoo, de heddiiɓe ɓeen du tiigoo kelte laana kaan naa goɗɗum ƴuurɗum e makka. Hono nii min fuu min njottorii leydi e jam.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥗 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤫𞤤𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤐'𞤁𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤋𞤼𞤢𞤤𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤒𞤵𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤬𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤳𞤢 𞤀𞤣𞤢𞤪𞤢𞤥𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤮𞥅𞤸𞤢 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤺𞤵𞤪𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤀𞥄𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤵𞤻𞥆𞤭. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤀𞤪𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤳𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤃𞤢𞤳𞤫𞤣𞤮𞤲𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤚𞤫𞤧𞤢𞤤𞤮𞤲𞤭𞥅𞤳𞤭. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤅𞤭𞤣𞤮𞤲. 𞤒𞤵𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴⹁ 𞤣𞤵𞤽𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤼𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤬𞤮𞤲𞤺𞤮 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤭𞤨𞤭𞤪𞤵𞤧⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵. 𞤃𞤭𞤲 𞤨𞤫𞤰𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤫 𞤅𞤭𞤤𞤭𞤧𞤭 𞤫 𞤆𞤢𞤥𞤬𞤭𞤤𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤃𞤭𞤪𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤂𞤭𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤍𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤳𞤢 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤋𞤼𞤢𞤤𞤭. 𞤌 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤢. 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤢 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫. 𞤅𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞥅𞤤𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤑𞤭𞤲𞤭𞤣𞤵𞤧. 𞤖𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤯𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤢𞤸𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤼𞤢 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤼𞤮 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞤲𞤼𞤭 𞤅𞤢𞤤𞤥𞤮𞤲𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤺𞤮⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤊𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤔𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤢𞥄 𞤫 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤂𞤢𞤧𞤭𞤴𞤢. 𞤃𞤭𞤲 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤭𞥅𞤣𞤭 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤭𞤼𞥆𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤣𞤢𞤦𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤵𞤤𞤩𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤩𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥. 𞤌 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞤪𞤧𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢 𞤫 𞤺𞤭𞤲𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤵. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤧𞤮𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤳𞤢 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤶𞤢𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤔𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤫𞤤𞤢𞥄 𞤣𞤢𞤦𞥆𞤵𞤣𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞤤𞤮𞥅 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤊𞤫𞤲𞤭𞤳𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞤦𞥆𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤼𞤢 𞤸𞤵𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤪𞤯𞤮𞥅𞤪𞤫-𞤺𞤮𞤪𞤺𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤧𞤮𞤩𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫-𞤺𞤮𞤪𞤺𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤪𞤯𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤭𞤬𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤭𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤢𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤼𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤺𞤮 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤼𞤢⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤵 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤧𞤮𞤩𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫-𞤤𞤫𞤼𞥆𞤵𞤺𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤼𞤮 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅. 𞤖𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤸𞤵𞤷𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤸𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤃𞤭𞤲 𞤢𞤷𞥆𞤭 𞤭𞤳𞤢 𞤪𞤮𞤴𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤵𞥅𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤑𞤢𞤱𞤣𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭 𞤫 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤨𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢𞤴𞤫𞤤 𞤨𞤢𞤥𞤢𞤪𞤫𞤤 𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤧𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤤. 𞤃𞤭𞤲 𞤰𞤫𞤨𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤳𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤳𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤭𞤳𞤢 𞤪𞤮𞤴𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤭𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤮𞤴 𞤫 𞤧𞤮𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤅𞤭𞤪𞤼𞤢. 𞤖𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤢 𞤱𞤭𞤬𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤩𞤫 𞤨𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤢𞤯𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮. 𞤉 𞤻𞤢𞤤𞤮𞥅𞤥𞤢 𞤼𞤢𞤼𞤢𞤩𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤭𞤲𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤐𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤣𞤫 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫. 𞤐𞤮 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤰𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤸𞤭𞤧𞤵𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤢𞤥⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮 𞤑𞤫𞤪𞤫𞤼𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞤪𞤧𞤫𞤴 𞤮 𞤸𞤫𞤱𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮𞤲𞤮 𞤫𞤲. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲: 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤵𞤪𞤧𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢 𞤼𞤢𞤲 𞤥𞤵𞤪𞤧𞤫𞤼𞤫𞥅. 𞤔𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤸𞤢𞤲𞤳𞤭𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤲𞤵𞤤𞤭 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤼𞤮 𞤢𞤥. 𞤃𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭'𞤭 𞤳𞤢𞤥: «𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤵𞤤𞤵⹁ 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤫𞥅𞤲𞤫𞤼𞤫⹁ 𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤢𞤼𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤲𞤢𞤴𞤢𞤩𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞤴𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤀𞤣𞤭𞤪𞤭𞤴𞤢𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤶𞤫𞤥𞥆𞤢⹁ 𞤣𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤭𞤳𞥆𞤭 𞤩𞤢𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤇𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭𞥅 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤮𞤤 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞤪𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲𞤮𞥅𞤺𞤢𞤴. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤸𞤭 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤳𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤶𞤮𞤴. 𞤇𞤫 𞤳𞤵𞤤𞤭 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤮𞤴 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤰𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲⹁ 𞤭𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤨𞥆𞤭 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤨𞤢𞤥𞤢𞤪𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥'𞤫𞤲 𞤼𞤢𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤮𞤱𞤢𞤲 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤼𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤳𞤢. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲: —𞤅𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤰𞤭 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤨𞤢𞤥𞤢𞤪𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤲'𞤺𞤫𞤤 𞤼𞤢𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤢𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤖𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤧𞤢𞤨𞥆𞤮 𞤫 𞤲𞤢𞤴 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤢𞥄𞤴. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤯𞤮𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤫𞥅𞤩𞤮𞤤 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤮𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤣𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤦𞤵𞥅𞤪𞤵⹁ 𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤤𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤮 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤭 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤭𞤲𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤭. 𞤃𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤥𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤫 𞤷𞤢𞤨𞤢𞤲𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞥅𞤺𞤮𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤦𞤮𞥅𞤼𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤤𞤳𞤢𞤥𞤢 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤢𞤯𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤱𞤫𞥅𞤼𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤴𞤲𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤴 𞤲'𞤣𞤭. 𞤇𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤶𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢. 𞤋𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤧𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤼𞤢𞤰𞤭 𞤶𞤢𞤥𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮. 𞤇𞤫 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭 𞤩𞤮𞤺𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤫 𞤮𞥅𞤲𞤷𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵. 𞤚𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤰𞤫𞥅𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤱𞤵𞤣𞤫𞤪𞤫 𞤣𞤮𞤱⹁ 𞤩𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤪𞤼𞤭 𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤣𞤵𞤲𞤰𞤭𞤪𞤢 𞤳𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮. 𞤇𞤫 𞤨𞤮𞤲𞤣𞤭𞥅 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤬𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤫 𞤼𞤭𞤤𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤵𞤬𞤭. 𞤄𞤫𞤷𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤢 𞤷𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢 𞤸𞤵𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤣𞤭𞤥𞤦𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤄𞤫𞤥𞤨𞤫𞤰𞥆𞤫 𞤣𞤵 𞤳𞤫𞤤𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤭𞤺𞥆𞤭. 𞤅𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤭𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤴𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤣𞤫 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤧𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤩𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤌 𞤴𞤢𞤥𞤭𞤪𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤮𞤱𞤮𞥅⹁ 𞤣𞤫 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞥅 𞤳𞤫𞤤𞤼𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤵𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤫 𞤶𞤢𞤥.
Golle Nulaaɓe 28 Nde min kisunoo ndeen, min nani ruunde ndeen Malta wi'etee. Jeyaaɓe ɗoon ɓeen njaɓɓorii min caahu mawɗo. Wakkati oon kammu ina toɓa, jaangol du na woodi. Ndelle ɓe kuɓɓani min yiite faa min ƴuuloo. Pool hawrunduri leɗɗe, watti e yiite ngeen. Nguleefi wurtini mboddi e majje, ndi soppi junngo makko. Nde jeyaaɓe ɗoon ɓeen njiinoo mboddi ndiin ina ɓilii e junngo Pool ndeen, mbi'unduri hakkunde muɓɓen: —Tannyoral, gorko o wo gaɗɗo war-hoore. Fay si o daɗi to maayo manngo toon du, sariya accataa mo o wuura. Ndeen o fiɗɗi mboddi ndiin ley yiite, ɗum torraay mo fay huunde. Ɓe miilii o ɓuutan naa o saaman wakkati oon, o maaya. Ammaa nde ɓe keɗinoo faa ɓooyi, ɓe nji'i ɗum torraay mo fay seeɗa fu, hakkillooji maɓɓe mbaylitii e makko. Ɓe mbi'i o wo gooto e alla'en. Pubiliyus, hooreejo ruunde ndeen oon, gese muuɗum ina ngoni sera nokkuure ndeen. O jaɓɓii min faa wooɗi, o weerni min faa haddi balɗe tati, o saahanii min. Tawi baaba Pubiliyus ina fukkii sellaa, wo jontaaɗo, reedu muuɗum du na dogga ƴiiƴam. Pool yehi to makko, du'ii, yowi juuɗe muuɗum e dow makko, danni mo. Nde ɗum waɗunoo ndeen, nyawɓe wonɓe e ruunde ndeen ɓeen ina ngara, na ndannee. Ɓe teddini min teddeengal manngal. Nde min cegilinoo faa min ndilla e laana ndeen, ɓe njooɓini min ko min kaajaa e jahaangal amin. No Pool yaari ƴuuwde Malta yaade Roma Miɗen ngonnoo toon faa haddi lebbi tati. Ndeen min naati e laana ƴuuruka Alesandiri, ndabbunooka e ruunde ndeen. Min ndilli. Laana kaan ina ŋenyaa ŋenyi tooruuji funereeɓe. Min njottii wuro wi'eteengo Sirakus, min ngaɗi ɗoon balɗe tati. Min ƴuwi ɗoon, min takkii e daande maayo manngo faa Regiyus. Jaango majjum, henndu horɗoore wifi. E ley balɗe ɗiɗi min njottii Potiyoli. Min tawi toon sakiraaɓe, nyaagii min min ngonda e muɓɓen jeɗɗiire. Ndeen sakitii, min njottowii Roma. Nde sakiraaɓe wonɓe Roma ɓeen nannoo garol amin fu, ngari faa Luumo Abiya e nokku bi'eteeɗo Jipporɗe Tati faa njakkitoo min. Nde Pool yiinoo ɓe ndeen, yetti Laamɗo, ɓeydorii cuusal. Nde min njottinoo Roma ndeen, Pool hokkaa laawol jippoo e feere muuɗum. Sordaasiijo ina hayba ɗum. No Pool waajorii ley Roma Balɗe tati caggal ɗuum, Pool noddi mawɓe Alhuudiyankooɓe. Nde ɓe kawritinnoo ndeen, o wi'i ɓe: —Sakiraaɓe! Mi waɗaay fay huunde ko luttundurta kam e yimɓe meeɗen naa aadiiji maamiraaɓe meeɗen. Ammaa mi nanngaama Urusaliima, mi wattaama e juuɗe Romankooɓe. Ɓeen du ƴamtindake kam, de iɓe muuyunoo yoppude kam, sabo ɓe tawraay kam fay sabaabu gooto kaanɗo warude kam. Ammaa saabe Alhuudiyankooɓe ɓeen calake mi yoppee, ɗum waddani kam nyaagaade sariya am faltiniree to kaananke Roma mawɗo oon. Mi walaa fuu ko mi felda lenyol am. Ɗum waɗi de noddumi on faa mi yi'a on, mi haalana on. Miɗo haɓɓorii callali ɗi saabe mo Israa'iilankooɓe keɗii garol muuɗum oon. Ɓe mbi'i mo: —Min keɓaay ɓataaki ƴuuruki Yahuudiya kaaloohi haala maa. Katin du fay gooto e sakiraaɓe ɓeen waraay humpiti min naa haalani min ko boni ko ngaɗuɗaa. Ammaa miɗen njiɗi kaalanaa min ko njiiɗaa e hakkillo maa, sabo miɗen anndi yimɓe nokkuuje fuu na njedda laawol ngol njokkuɗaa ngool. Ɓe kokkunduri nyalaande nde ɓe ngartoyta. Nyalaande ndeen yottii, heewɓe ngari kawriti to jipporde makko toon. Gilla fajiri faa caggal kiraaɗe imo fiirtana ɓe haala laamu Laamɗo, imo waajoo ɓe. Imo holla ɓe kabaaru Iisaa gonɗo ley Tawreeta Muusaa e ley dewte annabaaɓe. Woɓɓe maɓɓe njaɓi ko o haali ɗuum, woɓɓe njaɓaay. Nde ɓe cankitotonoo ndeen tawi ɓe ndewraay hakkunde maɓɓe. Ndeen Pool ɓeydi konngol gootol, wi'i: —Ruuhu Ceniiɗo haalii goonga nde haalnoo e hunnduko annabi Esaaya, wi'i maamiraaɓe mooɗon: «Yahu to lenyol ngol, mbi'aa ɗum: On nanan faa wooɗa, de on paamataa. On ndaaran faa laaɓa, de on nji'ataa. Sabo lenyol ngol ɓernde muuɗum yoorii. Ɓe cukkii noppi maɓɓe, ɓe muɓɓii gite maɓɓe. Si wanaa noon fu gite maɓɓe nji'an, noppi maɓɓe nanan, hakkillooji maɓɓe paaman. Ndeen ɓe ngartan ɓe ndewa kam de mi danna ɓe.» Pool ɓeydi katin, wi'i: —Anndee, kisindam Laamɗo nuldaama yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Kamɓe ɓe kettindoto! [ Nde Pool haalnoo haalaaji ɗiin ndeen, Alhuudiyankooɓe ɓeen ndilli ina njeddundura sanne hakkunde muɓɓen.] Pool jooɗii suudu to luwi toon duuɓi ɗiɗi kiɓɓuɗi. Imo jaɓɓoo warooɓe ndaarude mo ɓeen fuu. Imo waajoo laamu Laamɗo. Imo jannginira tannyoral kabaaru Iisaa Almasiihu Joomiraaɗo, walaa fuu ko haɗi mo.	𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤐𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞥒𞥘 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤃𞤢𞤤𞤼𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅. 𞤔𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤢𞥄𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤮𞤩𞤢⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤩𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤤𞤮𞥅. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤯𞥆𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭 𞤫 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤘𞤵𞤤𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤲'𞤦𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤭 𞤧𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤦𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤭𞤤𞤭𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲: —𞤚𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤢𞤯𞥆𞤮 𞤱𞤢𞤪-𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤊𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤮 𞤣𞤢𞤯𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤢𞤷𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤮 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤬𞤭𞤯𞥆𞤭 𞤲'𞤦𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞥅𞤼𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤇𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤭𞥅 𞤮 𞤩𞤵𞥅𞤼𞤢𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤢. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤭⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤴 𞤥𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤫𞥅𞤯𞤢 𞤬𞤵⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞤴𞤤𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤮 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤢𞤤𞥆𞤢'𞤫𞤲. 𞤆𞤵𞤦𞤭𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧⹁ 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤺𞤫𞤧𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤧𞤫𞤪𞤢 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤮 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭⹁ 𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤸𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲. 𞤚𞤢𞤱𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤆𞤵𞤦𞤭𞤤𞤭𞤴𞤵𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤬𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤤𞥆𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤲𞤼𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤪𞤫𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤵 𞤲𞤢 𞤣𞤮𞤺𞥆𞤢 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥. 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤸𞤭 𞤼𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤵'𞤭𞥅⹁ 𞤴𞤮𞤱𞤭 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤥𞤮. 𞤐'𞤁𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤻𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤢𞤲𞥆𞤫𞥅. 𞤇𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤮𞥅𞤩𞤭𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄 𞤫 𞤶𞤢𞤸𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤰𞤵𞥅𞤱𞤣𞤫 𞤃𞤢𞤤𞤼𞤢 𞤴𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤤𞤫𞤦𞥆𞤭 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤳𞤢 𞤀𞤤𞤫𞤧𞤢𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤦𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤳𞤢 𞤫 𞤪𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤽𞤫𞤻𞤢𞥄 𞤽𞤫𞤻𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤬𞤵𞤲𞤫𞤪𞤫𞥅𞤩𞤫. 𞤃𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤱𞤵𞤪𞤮 𞤱𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤮 𞤅𞤭𞤪𞤢𞤳𞤵𞤧⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤰𞤵𞤱𞤭 𞤯𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤈𞤫𞤺𞤭𞤴𞤵𞤧. 𞤔𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤸𞤫𞤲𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤪𞤯𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤱𞤭𞤬𞤭. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤆𞤮𞤼𞤭𞤴𞤮𞤤𞤭. 𞤃𞤭𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤶𞤫𞤯𞥆𞤭𞥅𞤪𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤼𞤭𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤱𞤭𞥅 𞤈𞤮𞤥𞤢. 𞤐'𞤁𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤬𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤂𞤵𞥅𞤥𞤮 𞤀𞤦𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤔𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤯𞤫 𞤚𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤳𞥆𞤭𞤼𞤮𞥅 𞤥𞤭𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤭𞥅𞤲𞤮𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤬𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤮𞤪𞤣𞤢𞥄𞤧𞤭𞥅𞤶𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤴𞤦𞤢 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤄𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤼𞤭 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤭'𞤭 𞤩𞤫: —𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫! 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤢𞥄𞤴 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤼𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤓𞤪𞤵𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤥𞤢⹁ 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤇𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤰𞤢𞤥𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤭𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤢𞤦𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤷𞤢𞤤𞤢𞤳𞤫 𞤥𞤭 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤫𞥅⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤧𞤢𞤪𞤭𞤴𞤢 𞤢𞤥 𞤬𞤢𞤤𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤼𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤈𞤮𞤥𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤥𞤭 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤢𞤥. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤴𞤭'𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤷𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤𞤭 𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤯𞤭𞥅 𞤺𞤢𞤪𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤲'𞤦𞤭'𞤭 𞤥𞤮: —𞤃𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤳𞤭 𞤒𞤢𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤸𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤵𞤯𞤢𞥄. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤯𞤢𞥄 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤥𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤯𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤. 𞤇𞤫 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤮𞤴𞤼𞤢. 𞤐𞤴𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤭 𞤼𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤪𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤢𞤶𞤭𞤪𞤭 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤭𞤥𞤮 𞤬𞤭𞥅𞤪𞤼𞤢𞤲𞤢 𞤩𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤩𞤫. 𞤋𞤥𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤫𞤱𞤼𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤏𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤭 𞤳𞤮 𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢𞥄𞤴. 𞤐'𞤁𞤫 𞤩𞤫 𞤷𞤢𞤲𞤳𞤭𞤼𞤮𞤼𞤮𞤲𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤼𞤢𞤱𞤭 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤭 𞤉𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢⹁ 𞤱𞤭'𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲: «𞤒𞤢𞤸𞤵 𞤼𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞥄 𞤯𞤵𞤥: 𞤌𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤌𞤲 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤢𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢⹁ 𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤭𞥅. 𞤇𞤫 𞤷𞤵𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤅𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲⹁ 𞤲𞤮𞤨𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤢𞤲⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤪𞤼𞤢𞤲 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤣𞤫 𞤥𞤭 𞤣𞤢𞤲𞥆𞤢 𞤩𞤫.» 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤭'𞤭: —𞤀𞤲𞤣𞤫𞥅⹁ 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤳𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤮𞤼𞤮! [ 𞤐'𞤁𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤲𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤤𞥆𞤭 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤣𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.] 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮 𞤤𞤵𞤱𞤭 𞤼𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵𞥅𞤩𞤭 𞤯𞤭𞤯𞤭 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤯𞤭. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞥅 𞤱𞤢𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤋𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮.
Koloosiyankooɓe 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri miin Pool nulaaɗo Iisaa Almasiihu e muuyɗe Laamɗo, miin e sakiike meeɗen Timote. Miɗen njowta on, onon seniiɓe wonɓe Koloosi, sakiraaɓe hoolniiɓe hawtuɓe e Almasiihu. Wo Laamɗo Baaba meeɗen hokku on moƴƴere e jam. No Pool yettirta Laamɗo saabe Koloosiyankooɓe Nde min nyaagantoo on Laamɗo, Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu fuu, min celataa yettude ɗum. Sabo min nanii kabaaru no ngoonɗinirɗon Iisaa Almasiihu e no njiɗirɗon seniiɓe fuu. Oɗon ngorri noon saabe jikke mooɗon celluɗo e ko Laamɗo resani on dow kammu ɗuum. On keɓii jikke oon nde nannoɗon konngol goonga ndeen, ɗum woni Kabaaru Lobbo. Kabaaru Lobbo oon yottake on no yottorii adunaaru ndu fuu ni, imo wa'i hono no lekki mawnoohi ndimoohi ɓiɓɓe muuɗum ni. Hono noon Kabaaru Lobbo oon worri hakkunde mooɗon onon du, gilla nyannde keɓɗon hettindaade haala hinney Laamɗo oon de paamuɗon no o wa'i jaati ni. Ɗum woni ko Epafara gollidoowo e amin korsuɗo oon waajii on. Kanko woni gollanoowo Almasiihu koolniiɗo hakkunde mooɗon. O haalanii min du njinngu mooɗon ƴuurungu e Ruuhu oon. Saabe ɗuum, minen du, gilla min nani ɗum, min celaay nyaaganaade on Laamɗo. Miɗen ŋaaroo mo o hebbina on hakkilantaaku e paamal ngal Ruuhu hokkata ngaal, faa paamon ko woni muuyɗe makko faa wooɗa. Hono noon, keɓon wuurude nguurndam mbeloojam Joomiraaɗo kawroojam e muuyɗe muuɗum e dow huunde fuu, tabiton e gollal lobbal fuu, ɓeydon anndude Laamɗo. Miɗen nyaaganoo on Laamɗo katin hokka on semmbe mawɗo fodde baawɗe muuɗum tedduɗe ɗeen, faa tawreɗon tinnitaare e munyal fuu. Njettiree Baabiiwo oon seyo, sabo o waɗii on fotuɓe heɓude ngeɗu e moƴƴereeji desanaaɗi seniiɓe gonɗi e annoora ɗiin. O wurtinii en e baawɗe nimre, de o nanni en e laamu Ɓiyiiko korsuɗo dimɗinɗo en, jaafaniiɗo en lutti meeɗen. Haala teddeengal Almasiihu Almasiihu oon woni tagaadi Laamɗo mo yi'ataake oon. Kanko woni afo ardiiɗo dow tagoore ndeen fuu. Sabo huunde fuu tagiraama saabe makko, ko woni dow kammu e ko woni e leydi fuu, ko yi'etee e ko yi'ataake, bimmbeeje laamu naa kaanankaaku, naa hoorewaaku naa baawɗe. Saabe makko ɗum fuu ɗum tagiraa, kanko du, ɗum taganaa. Imo woni gilla fay huunde walaa. Huunde fuu na tiigunduri saabe makko. Kanko woni hoore kawrital goonɗinɓe mo, laatiingal ɓanndu makko ngaal. Kanko woni fuɗɗoode, kanko woni arandeejo e iirtiiɓe hakkunde maayɓe, faa o laatoo ardiiɗo e ley huunde fuu. Sabo Laamɗo muuyii ko woni e muuɗum ɗuum fuu wona e makko, kanko Almasiihu, de rewrintiniri huunde fuu e muuɗum saabe Almasiihu, waɗi jam saabe ƴiiƴam makko ndufaaɗam dow leggal palaangal. Ko woni dow kammu e ko woni dow leydi fuu rewrintinaama e makko. Arande, on fuu on woɗɗinooɓe Laamɗo, on laatakeno wayɓe ɗum e ley miilooji mooɗon e golleeji mooɗon bonɗi. Joonin kaa, o rewrintinii on e makko saabe maayde nde Ɓiyiiko laatiiɗo ɓii-Aadama oon maayi ndeen. O waɗii ɗum faa o darna on yeeso makko tawee on seniiɓe, on ngalaa laru , on ngalaa feloore. Ammaa sanaa keddoɗon e goonɗinal, laatoɗon dartiiɓe ɓe ndimmbataako. Taa mbosee jikke mo keɓuɗon wakkati mo nanuɗon Kabaaru Lobbo oon. Kabaaru Lobbo oon le, tagoore adunaaru ndu fuu waajaama o. Kanko ngollanammi, miin Pool. No Pool durwirani kawrital goonɗinɓe Iisaa Almasiihu yardake torraaji. Kawrital goonɗinɓe laatiingal ɓanndu muuɗum ngaal du tilay yardoo torraaji. Joonin, miɗo seyorii torraaji ɗiin saabe mooɗon, sabo ɗum woni ngeɗu am to torraaji Almasiihu. Mi laatake golloowo kawrital goondinɓe ngaal. Laamɗo halfinii kam gollal ngaal saabe mooɗon, faa mi waajoo haala muuɗum faa hiɓɓa. Haala kaan wo sirri cuuɗaninooɗo jamaanuuji gilla arande, de joonin kaa Laamɗo ɓanginanii seniiɓe muuɗum sirri oon. Sabo Laamɗo anniyake anndinde ɓe sirri muuɗum mo waɗanta lenyi fuu, no sirri oon teddiri e no horsiri ni. Inan sirri oon: Almasiihu ina woni ley mooɗon, ɗuum hokkata on tannyoral wonude ley darja Laamɗo garoowo. Wo kabaaru Almasiihu oon min mbaajotoo. Miɗen tindina yimɓe fuu, miɗen njannginira ɗum'en e hakkilantaaku fuu. Noon min ngaɗirta faa min njottina neɗɗo fuu yeeso Laamɗo, tawa wo kiɓɓuɗo e ley kawtal muuɗum e Almasiihu. Saabe ɗuum waɗi de miɗo golla, miɗo durwa haddi baawɗe makko gonɗe e am cemmbinooje kam ɗeen.	𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤚𞤭𞤥𞤮𞤼𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤐'𞤁𞤫 𞤥𞤭𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤫𞤧𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤌𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤭⹁ 𞤭𞤥𞤮 𞤱𞤢'𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤤𞤫𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤮𞥅𞤸𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤮𞥅𞤸𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤻𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤳𞤫𞤩𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤮 𞤱𞤢'𞤭 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤲𞤭. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤉𞤨𞤢𞤬𞤢𞤪𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤭𞥅 𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤌 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤢𞥄𞤴 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤮 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤫𞤩𞤮𞤲 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤮𞥅𞤶𞤢𞤥 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤮 𞤬𞤮𞤣𞥆𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤪𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤔𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤴𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤮𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤸𞤫𞤩𞤵𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤌 𞤱𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤮 𞤲𞤢𞤲𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤫𞤲⹁ 𞤶𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫𞤲 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤬𞤮 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤼𞤢𞤺𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤴𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫⹁ 𞤦𞤭𞤥𞤦𞤫𞥅𞤶𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤱𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤢𞥄⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄. 𞤋𞤥𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄. 𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤥𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞤯𞥆𞤮𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤫 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮𞤲𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤶𞤢𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞤬𞤢𞥄𞤯𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤. 𞤑𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤤𞤢𞤪𞤵 ⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤦𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤧𞤫𞥅 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮 𞤳𞤫𞤩𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤺𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤮. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤. 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤣𞤵𞤪𞤱𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤵 𞤼𞤭𞤤𞤢𞤴 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤮𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭. 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤃𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤢. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞥄𞤲 𞤱𞤮 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢𞤳𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤼𞤢 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲𞤮 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤲𞤮 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲: 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤱𞤮𞤲𞤵𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤢 𞤱𞤮 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤵𞤪𞤱𞤢 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤷𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤯𞤫𞥅𞤲.
Koloosiyankooɓe 2 Miɗo yiɗi anndon haɓo naawngo ngo kaɓeteemi saabe mooɗon, onon e yimɓe wonɓe Lawdikiya e woɓɓe ɓe njiiraay kam gite muɓɓen ɓeen fuu. Ɗum wo faa semmbina ɓerɗe mon, laatoɗon gooto saabe njinngu. Noon keɓirton baraaji hakkilantaaku kiɓɓungu, anndon sirri Laamɗo oon. Ɗum woni Almasiihu mo goodal Laamɗo korsungal fuu suuɗii e muuɗum oon. Goodal ngaal wo hakkilantaaku e anndal. Ko waɗi miɗo haalana on ɗuum dey, faa taa kiilireɗon e haalaaji belɗi. Sabo fay si taweede miɗo woɗɗiri on terɗe, hakkillo am kaa ina wondi e mooɗon, miɗo seyoroo gondal mon lobbal ngaal, miɗo seyoroo du no tinnoriɗon e goonɗinal mooɗon Almasiihu ngaal. Haala jokkude Almasiihu Joonin, ko njaɓuɗon Iisaa Almasiihu laatoo Joomiraaɗo mooɗon ɗuum, njokkee mo. Tabiton e makko hono no ɗaɗi lekki ndarortoo ley leydi, ndarnon nguurndam mooɗon dow makko. Ɓeydon semmbe e ley goonɗinal hono no ekintiniraɗon. Njetton Laamɗo sanne. Tinnee taa fay gooto hiilira on haalaaji lugguɗi e haalaaji hiila ɓoli. Haalaaji ɗiin ƴuurii e al'aadaaji ɓiɓɓe-Aadama e tindinooje adunaaru, ɗe ƴuuraay e Almasiihu. Sabo ko woni e Laamɗo fuu ina tawaa e Almasiihu faa hiɓɓi, e ley ɓanndu muuɗum jaati. Onon du, nguurndam mooɗon fuu hiɓɓii saabe kawtal mooɗon e Almasiihu. Kanko woni hooreejo laamu e baawɗe fuu. E gondal makko on laatake taadiiɓe, de taadagol ngol wanaa hono ngol yimɓe ngaɗata ngool, wo ɗum taadagol ƴuurngol e Almasiihu. Taadagol ngool wo itteede e tomottaaku luttoowu. E ley ko lootaɗon lootagal batisima ɗuum, on uwidaama e makko, wooɗi du, on iirtodake e makko saabe on ngoonɗinii baawɗe Laamɗo iirtinɗo mo oon. On maaynooɓe saabe lutti mooɗon e saabe on laataakino yimɓe Laamɗo. Ammaa Laamɗo iirtindinii on e Almasiihu, yaafanake en lutti meeɗen fuu, tosii ɗerewol kiite pelooje en ɗeen, itti ngol, tonti ngol dow leggal palaangal, ɓortii laamuuji e baawɗe. Nde o jaalorinoo ɗum'en e maayde Almasiihu ndeen, o hersinii ɗum'en yeeso yimɓe fuu. Ndelle, taa fay gooto felda on dow ko nyaamoton e ko njaroton naa saabe teddingol nyalaaɗe goɗɗe e darɗe lewru e nyalaaɗe powteteeɗe. Ɗum fuu wo ɗum alhaali kolloowo ko warannoo tan, ammaa goonga oon e Almasiihu woni. Taa accon rewooɓe maleyka'en wattinkintooɓe wo leeƴinkiniiɓe pela on. Yimɓe ɓeen ina kaɓɓii e ko nji'i ley koyɗi, katin iɓe mawninkinii e dow ɓolum saabe miilooji maɓɓe adunankooji. Ɓe celii haɓɓaade e Almasiihu hooreejo oon. Oon hokkata ɓanndu nduun fuu ko haajaa, seŋira ndu jokkule e ɗaɗi. Katin du saabe makko ɓanndu nduun ina mawnira no Laamɗo muuyiri. Haala maaydude e Almasiihu e wuurdude e muuɗum On maaydii e Almasiihu, on mburtinaama e tindinooje adunaaru ndu ɗeen. Ndelle, ɗume waɗi de oɗon mbuurda no jeyaaɓe e adunaaru ndu ni? Ɗume waɗi de oɗon njaɓa tindineede: «Taa hooƴu ɗum, taa meeɗu ɗum, taa meemu ɗum»? Ɗum fuu ɗum nawtorteeɗum de ɗum hantoo. Kulle ɗeen fuu wo ɗe kaɗaaɗe dow ɓolum, wo ɗum waaju ƴuuruɗo e yimɓe tan. Si goonga, yimɓe ina miiloo kaɗaaɗe ɗeen wo hakkilantaaku, sabo ina wi'ee sanaa yimɓe ndewa diina haddu baawɗe muɓɓen, sanaa yimɓe leeƴinkinoo, sanaa yimɓe torra terɗe muɓɓen. Ammaa tawaama kaɗaaɗe ɗeen fuu mballataa yimɓe jaalaade muuyɗe terɗe.	𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤩𞤮 𞤲𞤢𞥄𞤱𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤳𞤢𞤩𞤫𞤼𞤫𞥅𞤥𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞤱𞤣𞤭𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞥅𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤭𞤼𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤵⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤣𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤭𞤪𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤦𞤫𞤤𞤯𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫⹁ 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤭 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤢𞤤 𞤥𞤮𞤲 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤴𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤣𞤵 𞤲𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤫𞥅 𞤥𞤮. 𞤚𞤢𞤦𞤭𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤯𞤢𞤯𞤭 𞤤𞤫𞤳𞥆𞤭 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤲𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤇𞤫𞤴𞤣𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤫𞤳𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤵𞤯𞤭 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤩𞤮𞤤𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤢𞤤'𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤯𞤫 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤢𞥄𞤴 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤉 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤳𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤚𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤮𞥅𞤱𞤵. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤮𞤲 𞤵𞤱𞤭𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤮𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤢𞤳𞤫 𞤫𞤲 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤮𞤧𞤭𞥅 𞤯𞤫𞤪𞤫𞤱𞤮𞤤 𞤳𞤭𞥅𞤼𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤫𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤼𞤮𞤲𞤼𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤩𞤮𞤪𞤼𞤭𞥅 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤫𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥'𞤫𞤲 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤬𞤫𞤤𞤣𞤢 𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤫 𞤫 𞤣𞤢𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤱𞤪𞤵 𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤨𞤮𞤱𞤼𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤫. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤢𞤤𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭 𞤳𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤢𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤤𞤫𞤴𞤳𞤢'𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤨𞤫𞤤𞤢 𞤮𞤲. 𞤒𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤭'𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤮𞤴𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤭𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤭. 𞤇𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄⹁ 𞤧𞤫𞤽𞤭𞤪𞤢 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤫 𞤯𞤢𞤯𞤭. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤭. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤌𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤭𞥅 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞤪𞤼𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤯𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤢 𞤲𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤲𞤭؟ 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞤢 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫: «𞤚𞤢𞥄 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤵 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤵 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤥𞤫𞥅𞤥𞤵 𞤯𞤵𞤥»؟ 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤢𞤱𞤼𞤮𞤪𞤼𞤫𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤣𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅. 𞤑𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤯𞤫 𞤳𞤢𞤯𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤩𞤮𞤤𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤯𞤮 𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤅𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤭𞤲𞤢 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤯𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞥅 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞤱𞤢 𞤣𞤭𞥅𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤵 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤮𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤳𞤢𞤯𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫.
Koloosiyankooɓe 3 Ndelle, ko iirtindinaɗon e Almasiihu ɗuum, pilee kulle gonɗe dow kammu to Almasiihu jooɗii gere nyaamo Laamɗo toon. Ngattee hakkillooji mooɗon e kulle gonɗe dow kammu, taa ngattee ɗi e kulle gonɗe e leydi. Sabo on maayii, nguurndam ɗam keɓɗon joonin ɗaam ina suuɗidaa e Almasiihu to Laamɗo. Si Almasiihu laatiiɗo nguurndam mooɗon oon ɓangii fu, onon du on ɓangidan e muuɗum, on teddindinte e muuɗum. Haala tomottaaku kiinngu e kesu Ndelle, mbaree kulle adunankooje gonɗe e mooɗon ɗeen. Ɗuum woni fijirde e ko soɓi e muuyɗe terɗe e muuyooji bonɗi, kam e eelgal jawdi , sabo eelgal ngaal du wo rewude tooruuji. Saabe hakkeeji ɗiin tikkere Laamɗo jippoto e dow saliiɓe goonɗinde mo ɓeen. Onon du, hono noon ngorrunoɗon arande, hono noon mbuurdunoɗon e hakkeeji ɗiin. De joonin kaa, njoppee kulle ɗee ɗo fuu: tikkere e nyanngere e nganyaandi. Taa mbonkoɗon, taa kaalon haalaaji nyiddiniiɗi. Taa fay gooto mooɗon fenana banndum, sabo on ittii tomottaaku mooɗon kiinngu e golle muuɗum fuu, on naatii tomottaaku kesu. Laamɗo taguɗo tomottaaku kesu oon selataa heyɗintinde ngu faa ngu nannda e muuɗum, faa anndon ɗum faa wooɗa. Ndelle joonin, walaa ko senndi hakkunde Alhuudiyanke e mo wanaa, naa hakkunde taadiiɗo e mo taadaaki, naa mo janngaay, naa baanyaaru, naa diimaajo, naa dimo. Sabo Almasiihu woni fuu, kam woni e maɓɓe ɓe fuu. Ndelle, saabe Laamɗo suɓake on, waɗi on seniiɓe, horsinii on, keewon yurmeende e moƴƴuki, ngaɗon leeƴinkinaare e heese e munyal. Munyunduree. Si yoga mooɗon ina jogii ko felira banndum, njaafunduron. No Joomiraaɗo yaaforii on ni, njaafunduron. E ley ɗuum fuu, ɓerɗe mooɗon keewa njinngu, sabo njinngu wo kam haɓɓunduri huunde fuu faa wooɗi. Accon jam Almasiihu oon laamoo miilooji mooɗon, sabo Laamɗo noddii on faa ngondon e jam laatoɗon ɓanndu wooturu. Njetton Laamɗo. Accon konngol Almasiihu ngool heewa e mooɗon. Mono e mooɗon fuu janngina banndum, tindinira ɗum e hakkilantaaku. Njimanee Laamɗo e jettooje, njettiree mo Jabuura e manooje, kam e jimi teddinooji Laamɗo. Ko ngaɗoton fuu, nde wo haala nde wo golle, ngaɗiree ɗum fuu e ley innde Joomiraaɗo meeɗen Iisaa, njettiron Laamɗo Baaba meeɗen e innde makko. No jokkuɓe Almasiihu njeyi wuurdude Onon rewɓe, ɗowtanoɗon goriraaɓe mooɗon hono no fotiri e Joomiraaɗo. Onon worɓe, njiɗee deekiraaɓe mooɗon, taa tinnanon ɓe. Onon sukaaɓe, ɗowtanoɗon saaraaɓe mooɗon e huunde fuu, sabo ɗum woni ko welata Joomiraaɗo. Onon saaraaɓe, taa tinnanee sukaaɓe mooɗon de ɓerɗe muɓɓen metta. Onon maccuɓe, ɗowtanoɗon joomiraaɓe mooɗon e huunde fuu, tawee wanaa wakkati mo ɓe nji'ata on tan hono filotooɓe weldude e ɓiɓɓe-Aadama. Ko haani dey, ɗowtoranee ɓe e ɓerɗe laaɓuɗe e ley kulol Joomiraaɗo. Huunde fuu ko ngolloton, ngolliron ɗum ɓerɗe laaɓuɗe, sabo wo Joomiraaɗo ngollanton, wanaa yimɓe. Anndon Joomiraaɗo barjoto on, hokkan on moƴƴereeji desanaaɗi yimɓe muuɗum. Sabo joomiiwo mo ngollanton oon wo Almasiihu. Gaɗoowo ko boni fuu heɓan mbarjaari gollal muuɗum bonngal ngaal, sabo Laamɗo ɓurdintaa yimɓe.	𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤨𞤭𞤤𞤫𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤼𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤘𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤯𞤭 𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤭𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤳𞤫𞤩𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤢𞥄𞤥 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤭𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤭 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮𞤲 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤭𞥅𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤳𞤫𞤧𞤵 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤍𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤮𞤩𞤭 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤫𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤 𞤶𞤢𞤱𞤣𞤭 ⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤫𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤁𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅 𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅: 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤻𞤢𞤲𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤻𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤮𞤲𞤳𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤻𞤭𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤫𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤲 𞤭𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤭𞥅𞤲𞤺𞤵 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤼𞤮𞤥𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤺𞤵 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤵 𞤲𞤢𞤲𞤣𞤢 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤫 𞤫 𞤥𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤥𞤮 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢𞥄𞤴⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤦𞤢𞥄𞤻𞤢𞥄𞤪𞤵⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤭𞥅𞤥𞤢𞥄𞤶𞤮⹁ 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤭𞤥𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤮𞤲 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤. 𞤃𞤵𞤻𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅. 𞤅𞤭 𞤴𞤮𞤺𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤮 𞤬𞤫𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲. 𞤐𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤲𞤭⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞤥 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭. 𞤀𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤥 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤮𞥅 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵. 𞤐'𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤀𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤢 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥⹁ 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵. 𞤐'𞤔𞤭𞤥𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤮 𞤔𞤢𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤫 𞤥𞤢𞤲𞤮𞥅𞤶𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤭𞤥𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤼𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤐𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤫𞥅 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤢. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤫𞤤𞤣𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤑𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤖𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤀𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤦𞤢𞤪𞤶𞤮𞤼𞤮 𞤮𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤘𞤢𞤯𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞤪𞤶𞤢𞥄𞤪𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫.
Koloosiyankooɓe 4 Joomiraaɓe, njogoree maccuɓe mooɗon ɓeen jogaaɗe lobbe e dow fonnditaare, anndon onon du oɗon njogii joomiiwo dow kammu. Ciinee e du'aare, tawee oɗon kakkilana ɗum, oɗon njetta Laamɗo. Ndu'anee min minen du, yalla Laamɗo ina omtana min dammbugal faa min mbaajoo konngol muuɗum ngol, min keɓa saakude goonga tedduɗo kaaloowo haala Almasiihu oon. Saabe goonga oon jaati uddiraami joonin e ley kasu. Ŋaaree Laamɗo mi waajoroo goonga tedduɗo oon laaɓal no haaniri. Laatee hakkilante'en hakkunde yimɓe ɓe ngoonɗinaay ɓeen. Wakkati laatiiɗo fuu, tawdeɗon e seedaaku lobbu. Haala mooɗon ina haani laataade haala mbelka ngaɗaaka lamɗam, faa paamon no kaanɗon jaaboraade mono fuu. Baynundural Tikiku humpitan on kabaaruuji am ɗiin fuu. Wo o sakiike meeɗen korsuɗo, gollidiiɗo am koolniiɗo e ley golle Joomiraaɗo. Ko waɗi de nelumi mo e mooɗon wo faa paamon no min ngorri, faa o waaltina hakkillooji mooɗon du. O wardan e Onesim, jeyaaɗo e mooɗon oon. Oon wo sakiike amin korsuɗo koolniiɗo. Kamɓe ɗiɗo, ɓe kumpitan on ko waɗi ga ɗuum fuu. Aristarka uddidaaɗo e am oon ina jowta on, kam e Marku sakiike Barnabas mo mbi'unoomi si warii to mooɗon njaɓɓoɗon ɗum oon. Iisaa bi'eteeɗo Yustus oon du ina jowta on. Kamɓe tan ngoni Alhuudiyankooɓe gollidooɓe e am kabaaru laamu Laamɗo oon. Ɓe peewnii ɓernde am sanne. Epafara, gollanoowo Iisaa Almasiihu oon, ina jowta on. Kanko du e mooɗon o jeyaa. Wakkati fuu imo tinnii e du'aare saabe mooɗon faa ndaroɗon, laatoɗon hiɓɓuɓe, faa tannyoron muuyɗe Laamɗo fuu, njokkon ɗe. Miɗo seedanoo mo imo tampani on, onon e wonɓe Lawdikiya e wonɓe Hiyerapolis fuu. Lukka dokotoro korsuɗo oon, kam e Demas ina njowta on. Njowtee sakiraaɓe meeɗen wonɓe Lawdikiya ɓeen, njowtee Nimfa e kawrital goonɗinɓe kawroowal suudu muuɗum ngaal. Nde njannguɗon ɓataaki ki fuu ngaɗon faa kawrital goonɗinɓe Lawdikiya ngaal jannga ki. Onon du, njanngon ɓataaki ki goonɗinɓe wonɓe ley Lawdikiya tiigii kiin. Mbi'ee Arkippa tinnoo e timminde gollal ngal Joomiraaɗo halfini ɗum ngaal. Inan jowtaango am ngo mbinndirammi e junngo am: MIIN POOL. Taa njeggitee miɗo woni ley kasu e geƴƴelle. Wo hinney Laamɗo wondu e mooɗon.	𞤑𞤮𞤤𞤮𞥅𞤧𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤶𞤮𞤺𞤢𞥄𞤯𞤫 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤫 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤕𞤭𞥅𞤲𞤫𞥅 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢 𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤁𞤵'𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤲 𞤥𞤭𞤲𞤫𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤥𞤼𞤢𞤲𞤢 𞤥𞤭𞤲 𞤣𞤢𞤥𞤦𞤵𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤳𞤵𞤣𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵. 𞤛𞤢𞥄𞤪𞤫𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤢𞤤 𞤲𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭𞤪𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤫'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤴 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲'𞤦𞤫𞤤𞤳𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤤𞤢𞤥𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞥄𞤦𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤚𞤭𞤳𞤭𞤳𞤵 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤢𞤥 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤢𞤥 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤫𞤤𞤵𞤥𞤭 𞤥𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤣𞤢𞤲 𞤫 𞤌𞤲𞤫𞤧𞤭𞤥⹁ 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤌𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤢𞤥𞤭𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤺𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅. 𞤀𞤪𞤭𞤧𞤼𞤢𞤪𞤳𞤢 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤣𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤃𞤢𞤪𞤳𞤵 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤄𞤢𞤪𞤲𞤢𞤦𞤢𞤧 𞤥𞤮 𞤲'𞤦𞤭'𞤵𞤲𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤩𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤦𞤭'𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤮 𞤒𞤵𞤧𞤼𞤵𞤧 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞤥𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤣𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤥 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤇𞤫 𞤨𞤫𞥅𞤱𞤲𞤭𞥅 𞤩𞤫𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫. 𞤉𞤨𞤢𞤬𞤢𞤪𞤢⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤥𞤮 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤮𞤲 𞤯𞤫. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤧𞤫𞥅𞤣𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤭𞤥𞤮 𞤼𞤢𞤥𞤨𞤢𞤲𞤭 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞤱𞤣𞤭𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤖𞤭𞤴𞤫𞤪𞤢𞤨𞤮𞤤𞤭𞤧 𞤬𞤵𞥅. 𞤂𞤵𞤳𞥆𞤢 𞤣𞤮𞤳𞤮𞤼𞤮𞤪𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤁𞤫𞤥𞤢𞤧 𞤭𞤲𞤢 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤮𞤲. 𞤐'𞤔𞤮𞤱𞤼𞤫𞥅 𞤧𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞤱𞤣𞤭𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤱𞤼𞤫𞥅 𞤐𞤭𞤥𞤬𞤢 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤮𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤵𞤯𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤂𞤢𞤱𞤣𞤭𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤢 𞤳𞤭. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤂𞤢𞤱𞤣𞤭𞤳𞤭𞤴𞤢 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤭𞥅 𞤳𞤭𞥅𞤲. 𞤐'𞤄𞤭'𞤫𞥅 𞤀𞤪𞤳𞤭𞤨𞥆𞤢 𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤫 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤢𞤥 𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤦𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤫 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤢𞤥: 𞤃𞤋𞥅𞤐 𞤆𞤌𞥅𞤂. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤫𞤺𞥆𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤫 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤫𞤤𞥆𞤫. 𞤏𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲.
Efeesunkooɓe 1 Ɓataaki ki to am ƴuuri, miin Pool, nulaaɗo Iisaa Almasiihu saabe muuyɗe Laamɗo. Miɗo jowta seniiɓe hoolniiɓe e ley kawtal muɓɓen e Iisaa Almasiihu ɓeen. Wo on keɓu moƴƴere e jam to Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. No Laamɗo hokkirta yimɓe moƴƴere saabe Almasiihu Jettooje ngoodanii Laamɗo Baaba Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu! O waɗanii en barkeeji ɗi Ruuhu hokkata ɗiin fuu to dow kammu saabe kawtal men e Almasiihu. Sabo fadde adunaaru ndu e joƴƴineede, Laamɗo suɓake en saabe Almasiihu, faa laatoɗen seniiɓe ɓe ngalaa feloore yeeso makko. Saabe njinngu makko o fodoranii en gilla arande laatoɗen ɓiɓɓe makko saabe Iisaa Almasiihu. Ɗum wo muuyo makko, waɗude moƴƴere ndeen na weli mo, faa o yettiree moƴƴere makko mawnde nde walaa kaaddi! O hokkii en moƴƴere ndeen saabe Ɓiyiiko korsuɗo oon. E kawtal meeɗen e muuɗum en ndimɗinaama saabe ƴiiƴam muuɗum, en njaafanaama lutti meeɗen saabe keewal makko hinney. Hinney oon o wayli e meeɗen, o hokki en hakkilantaaku kiɓɓungu e anndal kiɓɓungal, o anndini en anniya makko cuuɗinooɗo oon. Gilla arande o anniyorii tabintinirde anniya oon e Almasiihu saabe moƴƴere makko. Anniya oon wo hawrundurde huunde fuu e hawju Almasiihu, wanaa ko woni dow kammu wanaa ko woni e leydi. Laamɗo yottinan ɗum si wakkati oon hiɓɓii. E ley kawtal men e Almasiihu du en cuɓaama faa laatoɗen ngeɗu Laamɗo. Laamɗo tabintiniroowo huunde fuu no muuyiri oon, fodake ɗum. Noon waɗata faa laatoɗen sabaabu mawninoowo teddeengal muuɗum, enen artuɓe yowude jikke men e Almasiihu ɓeen. Onon hawtuɓe e Almasiihu du, on nanii konngol goongawol ngool, ɗum woni Kabaaru Lobbo kisinɗo on oon. Nde ngoonɗinnoɗon Almasiihu ndeen, Laamɗo wattii e mooɗon maande muuɗum nde hokkunoo on Ruuhu Ceniiɗo mo aadaninoo on. Ruuhu Ceniiɗo oon wo maande laaɓinanoore en en keɓan moƴƴereeji ɗi ndesanaɗen, faa wakkati mo Laamɗo rimɗinta en, enen jeyaaɓe muuɗum. Jettooje ngoodani Laamɗo saabe teddeengal muuɗum! Haala du'aare Pool Saabe majjum, gilla nanumi kabaaru goonɗinal mooɗon Joomiraaɗo meeɗen Iisaa, e no njiɗirɗon seniiɓe ɓeen fuu, mi selataa yettude Laamɗo saabe mooɗon nde nyaagantoomi on Laamɗo fuu. Miɗo ŋaaroo Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu, Baabiiwo jom darja oon, hokka on Ruuhu muuɗum Ceniiɗo. Miɗo ŋaaroo faa Ruuhu oon waɗa on jom'en hakkillo, ɓanginana on Laamɗo faa anndon ɗum. Miɗo ŋaaroo Laamɗo uddita ɓerɗe mooɗon faa tannyoron cakitte mooɗon ɗe o noddiri on ɗeen, paamon no moƴƴereeji desanaaɗi seniiɓe ɗiin keewiri e no teddiri, paamon katin no baawɗe makko mawɗe ɗe ngalaa kaaddi ɗeen ngorri e meeɗen, enen goonɗinɓe. Baawɗe keewɗe semmbe ɗeen o hollii e ley Almasiihu nde o iirtini ɗum e maayde de o joƴƴini ɗum gere nyaamo makko dow kammu. Toon o ɓurni ɗum laamu e baawɗe e semmbe e kaanankaaku fuu, kam e inɗe fuu baawɗe inndeede, wanaa ley jamaanu o tan, wo e jamaanu garoowo du. Laamɗo wattii huunde fuu ley baawɗe Almasiihu, waɗi mo hooreejo kawrital goonɗinɓe, hokki mo ɓurde huunde fuu. Kawrital goonɗinɓe ngaal wo ɓanndu Almasiihu. Ngal hebbinaama mo, kanko kiɓɓinɗo huunde fuu kala no laatorii fuu.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥑 𞤇𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤭 𞤳𞤭 𞤼𞤮 𞤢𞤥 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤶𞤮𞤱𞤼𞤢 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤏𞤮 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤵 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤶𞤢𞤥 𞤼𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵! 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤼𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤣𞥆𞤫 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤢𞤳𞤫 𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤬𞤫𞤤𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮 𞤬𞤮𞤣𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤱𞤫𞤤𞤭 𞤥𞤮⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤣𞥆𞤭! 𞤌 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤇𞤭𞤴𞤭𞥅𞤳𞤮 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤉 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫𞤲 𞤲'𞤣𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤢𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴. 𞤖𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤱𞤢𞤴𞤤𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤢𞤲𞤼𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤘𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤀𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞤱𞤶𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵 𞤫𞤲 𞤷𞤵𞤩𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤭𞤪𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤬𞤮𞤣𞤢𞤳𞤫 𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞤦𞤢𞥄𞤦𞤵 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤢𞤪𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤴𞤮𞤱𞤵𞤣𞤫 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤱𞤼𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤣𞤵⹁ 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤱𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲. 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤢𞤲𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤫𞤲 𞤫𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤢𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥! 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤲𞤢𞤲𞤵𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄⹁ 𞤫 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤧𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤫𞤼𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅𞤥𞤭 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤮𞤲 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤵𞤣𞥆𞤭𞤼𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤮𞤲 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤫 𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤫𞤧𞤢𞤲𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤲𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤲𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤣𞥆𞤭 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫. 𞤄𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤣𞤫 𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤣𞤫 𞤮 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤫𞤪𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵. 𞤚𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤲𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞤲𞤳𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤭𞤲𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤭𞤲𞤣𞤫𞥅𞤣𞤫⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤮 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤫 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤣𞤵. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤴 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤥𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤑𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤱𞤮 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤐'𞤘𞤢𞤤 𞤸𞤫𞤦𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤭𞤲𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤢𞤤𞤢 𞤲𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤬𞤵𞥅.
Efeesunkooɓe 2 No kisinirteɗen saabe hinney Laamɗo Onon, on maaynooɓe saabe lutti mooɗon e hakkeeji mooɗon, on jokkunooɓe laawol bonngol ngol adunaaru ndu jokki ngool, on ɗowtaninooɓe laamiiɗo baawɗe gonɗe dow mbeeyu oon. Laamiiɗo oon wo Ibiliisa golloowo faa hannden ley yimɓe saliiɓe Laamɗo ɓeen. En fuu e maɓɓe njeyanoɗen, e muuyɗe terɗe meeɗen ngonnoɗen. Eɗen njokkunoo muuyɗe meeɗen e miilooji meeɗen bonɗi. No ngorrunoɗen nii jaati, eɗen kaandunoo e jukkungo Laamɗo ngoon hono maɓɓe ni. Ammaa Laamɗo wo keewɗo yurmeende. Saabe njinngu manngu ngu o yiɗi en nguun, o iirtindinii en e Almasiihu, enen maaynooɓe saabe lutti meeɗen ɓeen. Goonga, saabe hinney Laamɗo oon kisiniraɗon. E ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu, Laamɗo iirtindinii en e makko, joƴƴindinii en e makko dow kammu toon. Hono nii o ɓanginirta no hinney makko ɓurdi huunde fuu mawnude. Jamaanuuji garooji ɗiin fuu nji'an moƴƴuki makko ki o waɗani en e Iisaa Almasiihu. Goonga, wo hinney Laamɗo oon kisiniraɗon, e dow ko kooliɗon Almasiihu. Kisindam ɗam, wanaa e golle mooɗon haɓɓii, wo ɗam dokkal Laamɗo. Ɗam wanaa njobdi golle neɗɗo taa fay gooto heɓa mantoraade ɗam. Sabo Laamɗo waɗi en ko ngonɗen joonin ɗuum: e ley kawtal meeɗen e Iisaa Almasiihu o tagiri en faa ngollen golleeji lobbi ɗi o segilanii en gilla arande. No Almasiihu waɗiri en lenyol gootol Ndelle miccitee ko ngonnoɗon arande, onon ƴuuruɓe e lenyi ɗi nganaa Alhuudiya'en. Mantortooɓe wo «taadiiɓe» ina kuyfina on, ina noddira on «yimɓe ɓe taadaaki» fay si taadagol maɓɓe ngool wo ko junngo ɓii-Aadama gollata e terɗe tan. Miccitee, wakkati oon, on ngalaano Almasiihu, wo on jananɓe woɗɗiiɓe lenyol Israa'iila ngol Laamɗo suɓii ngool, on ngaldaano e amaanaaji ɗi Laamɗo aadorinoo e haala muuɗum ɗiin. On mbuurdiino e rafi jikke, on ngaldaano e Laamɗo ley adunaaru ndu. De joonin kaa, e ley kawtal mooɗon e Iisaa Almasiihu, onon woɗɗunooɓe e Laamɗo arande ɓeen, on ɓattinaama saabe ƴiiƴam makko. Sabo kanko Almasiihu woni jam meeɗen ko o waɗi Alhuudiyankooɓe e lenyi goɗɗi fuu lenyol gootol ɗuum. Nde o hokkitinnoo hoore makko ndeen, o liɓi kokuwol paliingol hakkunde meeɗen ngool, ɗuum woni o ittii nganyaandi hakkunde lenyi ɗiin. O ittii jamirooje e kaɗaaɗi Tawreeta Muusaa fuu faa o waɗa Alhuudiyankooɓe e lenyi goɗɗi laatoo lenyol gootol kesol e ley kawtal maɓɓe e makko. Nii o waɗiri jam oon. E maayde makko dow leggal palaangal o ittiri nganyaandi ndiin, o hawrunduri lenyi ɗiin laatii ɓanndu wooturu, o rewrintini ɗi e Laamɗo. O warii waajaade on jam, onon woɗɗunooɓe e Laamɗo ɓeen, o warii waajaade ɓadinooɓe ɓeen du jam. Saabe ko Almasiihu waɗii ɗuum, en fuu keɓirten laawol yottaade Baabiiwo saabe en kawtii Ruuhu Ceniiɗo gooto. Ndelle, on nganaa jananɓe katin, on nganaa weerɓe du. Ko ngonɗon dey, wo on wonduɓe e seniiɓe, wo on jeyaaɓe e suudu Laamɗo. On mahaama e dow ko nulaaɓe e annabaaɓe nyiɓi, Iisaa Almasiihu e hoore muuɗum woni hayre arandeere nyimngo ngoon. Saabe muuɗum, nyimngo ngoon fuu nanngunduri, faa ngo toowa ngo laatoo suudu Joomiraaɗo seniindu. Ley kawtal mooɗon e makko on mahidaama faa laatiɗon suudu to Ruuhu Laamɗo jooɗii.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥒 𞤐𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤌𞤲𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤮𞤲 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤲'𞤦𞤫𞥅𞤴𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤉𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲⹁ 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞤯𞤫𞤲. 𞤉𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭. 𞤐𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤲𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤲𞤭𞥅 𞤶𞤢𞥄𞤼𞤭⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤶𞤵𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤯𞤮 𞤴𞤵𞤪𞤥𞤫𞥅𞤲'𞤣𞤫. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤫𞤲𞤫𞤲 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤤𞤵𞤼𞥆𞤭 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲. 𞤉 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤭𞥅𞤪𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤶𞤮𞤰𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤼𞤮𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤭𞥅 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤲𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤵𞤣𞤫. 𞤔𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤢𞤪𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤵𞤳𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤳𞤭 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲𞤭 𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤳𞤮𞥅𞤤𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤑𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤯𞤢𞤥 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤍𞤢𞤥 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤦𞤣𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤼𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤥𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤯𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥: 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞤲 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤮 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫. 𞤐𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢'𞤫𞤲. 𞤃𞤢𞤲𞤼𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤮 «𞤼𞤢𞥄𞤣𞤭𞥅𞤩𞤫» 𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤵𞤴𞤬𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 «𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞥄𞤳𞤭» 𞤬𞤢𞤴 𞤧𞤭 𞤼𞤢𞥄𞤣𞤢𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤 𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤶𞤵𞤲𞤺𞤮 𞤩𞤭𞥅-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤼𞤢𞤲. 𞤃𞤭𞤷𞥆𞤭𞤼𞤫𞥅⹁ 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤋𞤧𞤪𞤢𞥄'𞤭𞥅𞤤𞤢 𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤧𞤵𞤩𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞥄𞤣𞤮𞤪𞤭𞤲𞤮𞥅 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤌𞤲 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤭𞥅𞤲𞤮 𞤫 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤣𞤢𞥄𞤲𞤮 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵. 𞤁𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤰𞤭𞥅𞤰𞤢𞤥 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤶𞤢𞤥 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤳𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤 𞤯𞤵𞥅𞤥. 𞤐'𞤁𞤫 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤤𞤭𞤩𞤭 𞤳𞤮𞤳𞤵𞤱𞤮𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤤⹁ 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤻𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤌 𞤭𞤼𞥆𞤭𞥅 𞤶𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤫 𞤳𞤢𞤯𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤚𞤢𞤱𞤪𞤫𞥅𞤼𞤢 𞤃𞤵𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤤𞤫𞤻𞤮𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮𞤤 𞤳𞤫𞤧𞤮𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤐𞤭𞥅 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤶𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲. 𞤉 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤫𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤨𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤮 𞤭𞤼𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤻𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤸𞤢𞤱𞤪𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭 𞤤𞤫𞤻𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤮 𞤪𞤫𞤱𞤪𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭 𞤯𞤭 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤥⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤯𞥆𞤵𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤫𞥅𞤲⹁ 𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤭𞥅 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤩𞤢𞤣𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤶𞤢𞤥. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤼𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤴𞤮𞤼𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤲𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤫𞥅𞤪𞤩𞤫 𞤣𞤵. 𞤑𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤌𞤲 𞤥𞤢𞤸𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤮 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤻𞤭𞤩𞤭⹁ 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤢𞤴𞤪𞤫 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤻𞤭𞤥𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤢 𞤲'𞤺𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤣𞤵. 𞤂𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤸𞤭𞤣𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤣𞤵 𞤼𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤶𞤮𞥅𞤯𞤭𞥅.
Efeesunkooɓe 3 No Pool halfiniraa golle to yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe Saabe majjum miɗo hofanoo Laamɗo, miin Pool uddaaɗo e kasu saabe Iisaa Almasiihu mo ngollanammi hakkunde mooɗon, onon yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe. Tannyoral on nanii Laamɗo halfinii kam golle e ley moƴƴere muuɗum faa nafa on. Sabo o ɓanginanii kam sirri makko. Mi winndanii on haala majjum no raɓɓiɗiri. Si on njanngii ɗum on paaman no potumi anndirde sirri dow haala Almasiihu oon. Sirri oon faaminaaka ɓiɓɓe-Aadama ley jamaanuuji paltiiɗi ɗiin, de joonin kaa Laamɗo ɓanginirii mo Ruuhu Ceniiɗo faa nulaaɓe muuɗum e annabaaɓe muuɗum seniiɓe fuu paami mo. Inan no sirri oon worri: saabe Kabaaru Lobbo oon, yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe ɓeen keɓii ngeɗu e moƴƴereeji desaaɗi ɗiin no Alhuudiyankooɓe ɓeen keɓiri ni. Katin du ɓe kawtii e muɓɓen ɓanndu wooturu, ɓe kawtii e muɓɓen amaana mo Laamɗo waɗi saabe kawtal maɓɓe e Iisaa Almasiihu. Wo Kabaaru Lobbo oon laatiimi golloowo muuɗum saabe moƴƴere nde Laamɗo hokki kam. Laamɗo golliri moƴƴere ndeen ley am e baawɗe muuɗum. Miin ɓurɗo seniiɓe ɓeen fuu famɗude oon, mi hokkaama moƴƴere faa mi waajoo yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe barkeeji gonɗi e Almasiihu ɗi ngalaa haddu ɗiin. Mi hokkaama du faaminde yimɓe fuu no Laamɗo tabintinirta fodoore muuɗum. Laamɗo taguɗo huunde fuu oon suuɗunoo fodoore ndeen gilla jamaanuuji ɓooyuɗi. Noon waɗata de laamu e baawɗe gonɗe ley kammu ɗe nji'ataake ɗeen fuu paama no anndal Laamɗo yaajiri e huunde fuu, paamira ɗum saabe kawrital goonɗinɓe ngaal. Ɗum fuu wo saabe anniya ɓooyɗo mo Laamɗo tabintiniri e Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu. Saabe en ngoonɗinii Almasiihu, en kawtii e muuɗum, eɗen mbaawi ɓadoraade Laamɗo e hoolaare, eɗen anndi o jaɓanan en. Ɗum waɗi de miɗo ŋaaroo on taa taƴon jikke mooɗon saabe torraaji kewtotooɗi kam. Miɗo yardii ɗi saabe mooɗon, kanji ngoni teddeengal mooɗon. Du'aare faa yimɓe annda njinngu Almasiihu Saabe ɗuum fuu, miɗo hofanoo Baabiiwo. Lenyi gonɗi dow kammu e gonɗi e leydi fuu ƴuurii e makko, kanko woni baaba majji ɗi fuu. Miɗo ŋaaroo mo kanko jom teddeengal manngal oon o semmbinɗina ɓerɗe mooɗon saabe Ruuhu makko Ceniiɗo. Miɗo ŋaaroo Almasiihu wona e ley ɓerɗe mooɗon saabe ko ngoonɗinɗon ɗum. Miɗo ŋaaroo mo katin o darna on e ley njinngu, o tabintina on ley maggu. Faa paamon, onon e seniiɓe ɓeen fuu, njuuteefi e njaajeefi e tooweefi e luggeefi njinngu Almasiihu paltiingu haddi, de anndon ɗum faa keewon kiɓɓal Laamɗo. Teddeengal woodan Laamɗo gollirɗo ley meeɗen baawɗe mawɗe oon, baawɗo gollude ko ɓuri du'aawuuji men e miilooji men faa waawaa fonndeede! Wo teddeengal woodan mo ley kawrital goonɗinɓe, e saabe Iisaa Almasiihu ley jamaanuuji ɗiin fuu faa abada abadin! Aamiina.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥓 𞤐𞤮 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤼𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤬𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤆𞤮𞥅𞤤 𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤢𞤤𞤬𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤬𞤢 𞤮𞤲. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤃𞤭 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥 𞤲𞤮 𞤪𞤢𞤩𞥆𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤨𞤮𞤼𞤵𞤥𞤭 𞤢𞤲𞤣𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲. 𞤅𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭 𞤥𞤮. 𞤋𞤲𞤢𞤲 𞤲𞤮 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭: 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤣𞤫𞤧𞤢𞥄𞤯𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤳𞤫𞤩𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤭. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤣𞤵 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤏𞤮 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤥 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤥𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞥅 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤸𞤵𞥅𞤣𞤭𞤴𞤢𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤦𞤢𞤪𞤳𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤵 𞤯𞤭𞥅𞤲. 𞤃𞤭 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤣𞤵 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤬𞤮𞤣𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤵𞤯𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤮𞥅𞤲 𞤧𞤵𞥅𞤯𞤵𞤲𞤮𞥅 𞤬𞤮𞤣𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤺𞤭𞤤𞥆𞤢 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤵𞤯𞤭. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤯𞤫 𞤲'𞤶𞤭'𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤢 𞤲𞤮 𞤢𞤲𞤣𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤶𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤭𞤪𞤢 𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤍𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤩𞤮𞥅𞤴𞤯𞤮 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤫𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤩𞤢𞤣𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤢𞥄𞤪𞤫⹁ 𞤫𞤯𞤫𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤮 𞤶𞤢𞤩𞤢𞤲𞤢𞤲 𞤫𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤼𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤰𞤮𞤲 𞤶𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤮𞤪𞥆𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤳𞤫𞤱𞤼𞤮𞤼𞤮𞥅𞤯𞤭 𞤳𞤢𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤴𞤢𞤪𞤣𞤭𞥅 𞤯𞤭 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤲'𞤶𞤭 𞤲'𞤺𞤮𞤲𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤁𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤬𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤭𞥅𞤱𞤮. 𞤂𞤫𞤻𞤭 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭 𞤯𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤥 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤥𞤢𞤲𞤺𞤢𞤤 𞤮𞥅𞤲 𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤱𞤮𞤲𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤥𞤮 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵⹁ 𞤮 𞤼𞤢𞤦𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤮𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤵. 𞤊𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤶𞤵𞥅𞤼𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤶𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤫 𞤼𞤮𞥅𞤱𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤫 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤫𞥅𞤬𞤭 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤨𞤢𞤤𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤵 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭⹁ 𞤣𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤮𞤲 𞤳𞤭𞤩𞥆𞤢𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤚𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤩𞤵𞤪𞤭 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞤲 𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤫𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤢𞥄 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤫𞥅𞤣𞤫! 𞤏𞤮 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤫𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤢𞤲 𞤥𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫⹁ 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞥄 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤢 𞤢𞤦𞤢𞤣𞤭𞤲! 𞤀𞥄𞤥𞤭𞥅𞤲𞤢.
Efeesunkooɓe 4 No goonɗinɓe Iisaa ɓeen laatorii ɓanndu wooturu Miin uddaaɗo ley kasu saabe gollande Joomiraaɗo oon, miɗo ŋaaroo on sanne: mbuuron nguurndam njaadoojam e noddaango ngo Laamɗo noddi on to muuɗum ngoon, tawdeɗon e leeƴinkinaare e heese e munyal. Munyunduron e ley njinngu. Tinnee keddoɗon e ngootumbaaku ƴuurungu e Ruuhu Ceniiɗo. Ngaɗon ɗum fuu e ley jam kaɓɓundurɗo on. Wo on ɓanndu wooturu, oɗon njogii Ruuhu gooto. Jikke dow cakitte mo Laamɗo noddiri on oon du wo gooto. Katin Joomiraaɗo gooto woodi, goonɗinal gootal woodi, lootagal batisima gootal woodi, kam e Laamɗo gooto, Baaba yimɓe fuu. Wo gonɗo dow maɓɓe fuu, golloowo ley maɓɓe fuu, gonɗo e maɓɓe fuu. Mono e meeɗen fuu heɓii moƴƴere Laamɗo ko foti e no Almasiihu hokkiri ɗum. Sabo wo hono noon winndiraa: «O ƴeeŋii dow, o hooƴi honaaɓe heewɓe, o hokki yimɓe dokke.» Ɗume woni maanaa «o ƴeeŋii»? Iɗum holla o artakeno o jippii e nokkuuje ɓurɗe fuu leeƴude e leydi. Jippinooɗo oon, kam e hoore muuɗum woni ƴeeŋuɗo faa tiimi kammuuli ɗiin fuu, faa o heewa adunaaru ndu fuu. Wo kanko waɗi dokke ɗeen: o waɗi woɓɓe nulaaɓe, woɓɓe annabaaɓe, woɓɓe waajotooɓe, woɓɓe durooɓe yimɓe, kam e jannginooɓe. Ko o waɗiri noon, wo faa o segilanoo seniiɓe ɓeen faa ngolla ko njeyi gollude, faa semmbinɗina kawrital goonɗinɓe laatiingal ɓanndu Almasiihu ngaal, de laatoɗen daande wootere e ley goonɗinal meeɗen e anndugol meeɗen Ɓii Laamɗo, laatoɗen hiɓɓuɓe du, faa njottoɗen darnde Almasiihu hiɓɓunde ndeen. Ndelle, en laatataako sukaaɓe hooƴaaɓe hono no bempeƴƴe e keni kooƴirta laana ni. Jannde yimɓe yiɗuɓe yaarude woɓɓe ley majjere hiilataa en katin. Ko laatotoɗen dey, haalooɓe goonga e ley njinngu. Noon waɗata de mawnen e ley huunde fuu faro Almasiihu, laatiiɗo hooreejo oon. Kanko waddani ɓanndu nduun fuu nanngundurde faa wooɗa saabe jokkule ɗe ndu hokkaa ɗeen. Hono noon, si tergal fuu gollii golle muuɗum, ndeen ɓanndu nduun mawnan, yaha yeeso ley njinngu. Haala neɗɗaaku kesu ley Almasiihu Ndelle, ko jokkata ɗuum mbi'ammi on: miɗo ŋaaroo on e ley innde Joomiraaɗo, taa mbuurdon katin hono no yimɓe ɓe anndaa Laamɗo, sabo miilooji maɓɓe ɗiin wo ɓoli. Hakkillooji maɓɓe niɓɓii, ɓe njeyaaka e nguurndam ɗam Laamɗo hokkata saabe majjere maɓɓe e yoorugol maɓɓe ɓerɗe. Caggal ɓe cemtataa, ɓe ngaɗii ko'e maɓɓe jaahili'en, ɓe celataa gollude kulle nyiddiniiɗe. De onon kaa, wanaa noon njanngirɗon haala Almasiihu. Tannyoral, on nanii kabaaru makko, on njanngii goonga gonɗo e makko oon. Ndelle, ittee ko hiiɗɗi ko woni ley mooɗon ɗuum, njoppee nguurndam mooɗon arandejam ɗam muuyɗe kiilooje ɗaam. Accon yonkiiji mon e hakkillooji mon keyɗintinee. Njogitee neɗɗaaku kesu ngu Laamɗo tagi dow tagaadi muuɗum. Neɗɗaaku kesu nguun na golla ko fonnditii e ko senii. Golleeji ɗiin e goonga ƴuuri. Ndelle, celon fewre, mono fuu haalda e gondo muuɗum goonga, sabo mono e meeɗen fuu ina jeydaa e goɗɗo no terɗe neɗɗo gooto njeydiraa ni. Si on ɓernii fu, taa ngaɗee hakke. Taa janal naange tawdu on e tikkere. Taa kokkon Ibiliisa laawol e ley mooɗon. Wo gujjo selu wujjude, ko haani waɗude dey, gollira juuɗe muuɗum ko nafata, faa heɓa ko wallira nyakoraaɓe. Taa konngol bonngol yaltu e kunnduɗe mooɗon. Ko kaanɗon waɗude tan wo haalude haalaaji nafooji baawɗi semmbinde ɓerɗe yimɓe fodde haajuuji, faa ɗi ngaddana hettindantooɓe on ɓeen moƴƴere. Taa mettinanee Ruuhu Laamɗo Ceniiɗo, sabo Laamɗo waɗi maande Ruuhu oon e mooɗon saabe nyalaande nde Laamɗo rimɗinta on ndeen. Ittee mettorgal fuu e ɓerɗe mooɗon, celon konnaagu e tikkere e duko e nyoore, kam e ko boni fuu. Moƴƴunduree hakkunde mooɗon, njurmunduron, njaafunduron hono no Laamɗo yaaforii on saabe kawtal mooɗon e Almasiihu ni.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥔 𞤐𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵 𞤃𞤭𞥅𞤲 𞤵𞤣𞥆𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫: 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤣𞤮𞥅𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤮 𞤲'𞤺𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤼𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤫𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤭𞤲𞤳𞤭𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤧𞤫 𞤫 𞤥𞤵𞤻𞤢𞤤. 𞤃𞤵𞤻𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤚𞤭𞤲𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤼𞤵𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤵𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤐'𞤘𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤶𞤢𞤥 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤯𞤮 𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤵𞤪𞤵⹁ 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤮𞤺𞤭𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤔𞤭𞤳𞥆𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤷𞤢𞤳𞤭𞤼𞥆𞤫 𞤥𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤲𞤮𞤣𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤮𞤲 𞤮𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮. 𞤑𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤤𞤮𞥅𞤼𞤢𞤺𞤢𞤤 𞤦𞤢𞤼𞤭𞤧𞤭𞤥𞤢 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤢𞤤 𞤱𞤮𞥅𞤣𞤭⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮⹁ 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤣𞤮𞤱 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤫𞤩𞤭𞥅 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤼𞤭 𞤫 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤪𞤭 𞤯𞤵𞤥. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤭𞤲𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄: «𞤌 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤭𞥅 𞤣𞤮𞤱⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤭 𞤸𞤮𞤲𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫.» 𞤍𞤵𞤥𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 «𞤮 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤭𞥅»؟ 𞤋𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤮 𞤢𞤪𞤼𞤢𞤳𞤫𞤲𞤮 𞤮 𞤶𞤭𞤨𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤲𞤮𞤳𞥆𞤵𞥅𞤶𞤫 𞤩𞤵𞤪𞤯𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤤𞤫𞥅𞤰𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭. 𞤔𞤭𞤨𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤰𞤫𞥅𞤽𞤵𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤼𞤭𞥅𞤥𞤭 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵𞥅𞤤𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤸𞤫𞥅𞤱𞤢 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲'𞤣𞤵 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤮𞤳𞥆𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲: 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤵𞤤𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤢𞤦𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤣𞤵𞤪𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤲𞤮𞥅𞤩𞤫. 𞤑𞤮 𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤱𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤⹁ 𞤣𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞥅𞤼𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤇𞤭𞥅 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤣𞤵⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤼𞥆𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄𞤳𞤮 𞤧𞤵𞤳𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤰𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤦𞤫𞤥𞤨𞤫𞤰𞥆𞤫 𞤫 𞤳𞤫𞤲𞤭 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤲𞤭. 𞤔𞤢𞤲𞤣𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤴𞤢𞥄𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤩𞥆𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤫𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲. 𞤑𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤼𞤮𞤯𞤫𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤐𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤫𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤬𞤢𞤪𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞥅𞤶𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤑𞤢𞤲𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤭 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤤𞤫 𞤯𞤫 𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞥄 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤧𞤭 𞤼𞤫𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥⹁ 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤢𞤲⹁ 𞤴𞤢𞤸𞤢 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤤𞤫𞤴 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤶𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥 𞤲'𞤦𞤭'𞤢𞤥𞥆𞤭 𞤮𞤲: 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤽𞤢𞥄𞤪𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤼𞤭𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞤣𞤢𞥄 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤩𞤮𞤤𞤭. 𞤖𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤭𞥅⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄𞤳𞤢 𞤫 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤴𞤮𞥅𞤪𞤵𞤺𞤮𞤤 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫. 𞤕𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤥𞤼𞤢𞤼𞤢𞥄⹁ 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞥅 𞤳𞤮'𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤶𞤢𞥄𞤸𞤭𞤤𞤭'𞤫𞤲⹁ 𞤩𞤫 𞤷𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤵𞤤𞥆𞤫 𞤻𞤭𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤫. 𞤁𞤫 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞤪𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤚𞤢𞤻𞥆𞤮𞤪𞤢𞤤⹁ 𞤮𞤲 𞤲𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤳𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤲'𞤶𞤢𞤲𞤺𞤭𞥅 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤺𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤭𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤳𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤯𞥆𞤭 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤲'𞤶𞤮𞤨𞥆𞤫𞥅 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤪𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞤶𞤢𞤥 𞤯𞤢𞤥 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤳𞤭𞥅𞤤𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤢𞥄𞤥. 𞤀𞤷𞥆𞤮𞤲 𞤴𞤮𞤲𞤳𞤭𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤴𞤯𞤭𞤲𞤼𞤭𞤲𞤫𞥅. 𞤐'𞤔𞤮𞤺𞤭𞤼𞤫𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤼𞤢𞤺𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤼𞤢𞤺𞤢𞥄𞤣𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤳𞤫𞤧𞤵 𞤲'𞤺𞤵𞥅𞤲 𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤳𞤮 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤭𞥅 𞤫 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅. 𞤘𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤰𞤵𞥅𞤪𞤭. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤬𞤫𞤱𞤪𞤫⹁ 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤢 𞤫 𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤮 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤥𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤭𞤲𞤢 𞤶𞤫𞤴𞤣𞤢𞥄 𞤫 𞤺𞤮𞤯𞥆𞤮 𞤲𞤮 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤣𞤭𞤪𞤢𞥄 𞤲𞤭. 𞤅𞤭 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞤪𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤵⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤶𞤢𞤲𞤢𞤤 𞤲𞤢𞥄𞤲'𞤺𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤣𞤵 𞤮𞤲 𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤳𞥆𞤮𞤲 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤏𞤮 𞤺𞤵𞤶𞥆𞤮 𞤧𞤫𞤤𞤵 𞤱𞤵𞤶𞥆𞤵𞤣𞤫⹁ 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤶𞤵𞥅𞤯𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢 𞤻𞤢𞤳𞤮𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤦𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤴𞤢𞤤𞤼𞤵 𞤫 𞤳𞤵𞤲𞤣𞤵𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤼𞤢𞤲 𞤱𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤲𞤢𞤬𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤭 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤬𞤮𞤣𞥆𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤶𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤣𞥆𞤢𞤲𞤢 𞤸𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤲𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤮𞤲 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫. 𞤚𞤢𞥄 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤭𞤲𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤥𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤪𞤭𞤥𞤯𞤭𞤲𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲. 𞤋𞤼𞥆𞤫𞥅 𞤥𞤫𞤼𞥆𞤮𞤪𞤺𞤢𞤤 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤷𞤫𞤤𞤮𞤲 𞤳𞤮𞤲𞥆𞤢𞥄𞤺𞤵 𞤫 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤫 𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤫 𞤻𞤮𞥅𞤪𞤫⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤃𞤮𞤰𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤵𞤪𞤥𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲⹁ 𞤲'𞤶𞤢𞥄𞤬𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤴𞤢𞥄𞤬𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤭.
Efeesunkooɓe 5 Haala wuurude e ley annoora Ndelle, laatee nyemmbitooɓe Laamɗo. Wo on ɓiɓɓe makko ɓe o horsini. Mbuurdon e yiɗundurde, no Almasiihu yiɗiri en de hokkitiri hoore muuɗum saabe meeɗen laatanii en kirsamaari, hono sadaka belɗo Laamɗo. Saabe wo on seniiɓe Laamɗo, on kaanaa fay haalde haala huunde fuu ko wartata e fijirde e ko tuuni e eelgal. Taa kaalee haalaaji bonɗi naa ɓoli naa nyiddiniiɗi, sabo hono majji kaanaa taweede e mooɗon. Ko kaanɗon waɗude dey, njetton Laamɗo. Paamee ɗum ɗo faa wooɗa: pijoowo e nyiddiniiɗo e muuyoowo ko jeyaa, ɗum woni dewoowo tooruuji, ɓeen ngalaa ngeɗu e laamu Almasiihu e Laamɗo. Taa fay gooto hiilira on haalaaji ɓoli, sabo hono majji caabotoo tikkere Laamɗo e dow saliiɓe ɗum ɓeen. Ndelle, taa njokkunduree e maɓɓe. Arande e nimre njeyanoɗon, de joonin kaa saabe kawtal mooɗon e Joomiraaɗo wo e annoora njeyaɗon. Ndelle mbuurdee no ɓiɓɓe annoora ni, sabo annoora rimata mbooɗirka e fonnditaare e goonga fuu. Piloɗon faamude ko welata Joomiraaɗo. Taa kawtee e golleeji ɗi ngalaa nafaa golleteeɗi e ley nimre, de ko haani dey, cuurton ɗi. Ko yimɓe ɓeen ngaɗata e cuncukka ɗuum, ina semtinii fay fillaade. Ammaa huunde fuu ko suurtaa ley annoora oon ɓanginte no worri, sabo huunde fuu ko ɓanginaa yaynan. Ɗum waɗi de na wi'ee: «Aan ɗaaniiɗo, finu! Umma e hakkunde maayɓe, Ndeen annoora Almasiihu yaynante.» Ndelle, ngaɗon hakkillo faa sanne no mbuurdoton, tawee wanaa no fuuyɓe ni, ammaa hono no jom'en hakkillo ni. Wakkati laatiiɗo fuu, ngaɗon ko nafata, sabo jamaanu hannden o wo bonɗo. Saabe ɗuum, taa laatee ɓe ngalaa hakkillo, ammaa piloɗon faamude ko woni muuyɗe Joomiraaɗo. Taa njaree doro faa culoɗon, sabo ɗum wo rafi nanngitaare. Ko haani dey, keewee Ruuhu, mbaajunduron jimi Jabuura e jettooje e jimi teddinooji Laamɗo. Njimanon Joomiraaɗo, njettiron mo ɓerɗe laaɓuɗe. Njetton Laamɗo Baaba meeɗen wakkati fuu dow huunde fuu e ley innde Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu. Haala rewɓe e goriraaɓe muɓɓen Mono e mooɗon fuu ɗowtanoo banndum saabe teddinde Almasiihu. Onon rewɓe, ɗowtanoɗon goriraaɓe mooɗon hono no ɗowtorantoɗon Joomiraaɗo ni. Sabo gorko woni hoore deekum hono no Almasiihu laatorii hoore kawrital goonɗinɓe ngaal. Kam woni kisinoowo goonɗinɓe laatiiɓe ɓanndu muuɗum ɓeen. No kawrital goonɗinɓe ngaal ɗowtoranii Almasiihu noon, nii du debbo fuu haani ɗowtoranaade gorum e huunde fuu. Onon worɓe, njiɗiree deekiraaɓe mooɗon no Almasiihu yiɗiri kawrital goonɗinɓe ngaal de hokkitiri hoore muuɗum saabe maggal faa waɗi ngal ceniingal, gaɗa o laaɓinirii ngal ndiyam e haala makko. O waɗi ɗum faa o darna kawrital goonɗinɓe ngaal yeeso makko, ngal yaynira darja, ngal laatoo ceniingal, ngal walaa ko semtinii naa ko tuuni naa nyoofi-nyoofi naa ko boni fuu. Hono noon, ina tilsi e worɓe njiɗa deekiraaɓe muɓɓen hono no njiɗiri ɓalli muɓɓen ni. Neɗɗo fuu jiɗɗo deekum, wo hoore muuɗum yiɗi. Sabo fay gooto wanyaa ɓanndu muuɗum. Ko waɗata dey, nyaamnan ndu, hinnoo ndu hono no Almasiihu hinnortoo kawrital goonɗinɓe ngaal ni, sabo wo en terɗe ɓanndu makko nduun. Binndi ɗiin mbi'ii: «Ɗum waɗi de gorko yoppan inna muuɗum e bammum, de nanngundura e deekum, ɓe ɗiɗo fuu ɓe laatoo neɗɗo gooto.» Ɗum wo sirri lugguɗo. De miin, miɗo holla on, sirri oon wo kaaloowo no Almasiihu e kawrital goonɗinɓe ngondiri. No waawi laatoraade fuu, gorko fuu yiɗira deekum no yiɗiri hoore muuɗum ni. Debbo du teddina gorum.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥕 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤱𞤵𞥅𞤪𞤵𞤣𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤻𞤫𞤥𞤦𞤭𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤮 𞤮𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤩𞤫 𞤮 𞤸𞤮𞤪𞤧𞤭𞤲𞤭. 𞤐'𞤄𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤲 𞤫 𞤴𞤭𞤯𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤣𞤫⹁ 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤫𞤲 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤫𞤲 𞤳𞤭𞤪𞤧𞤢𞤥𞤢𞥄𞤪𞤭⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤧𞤢𞤣𞤢𞤳𞤢 𞤦𞤫𞤤𞤯𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮⹁ 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤣𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤱𞤢𞤪𞤼𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤬𞤭𞤶𞤭𞤪𞤣𞤫 𞤫 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭 𞤫 𞤫𞥅𞤤𞤺𞤢𞤤. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤫𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤩𞤮𞤤𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤭𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤢𞥄 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅𞤣𞤫 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤑𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤲𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤯𞤵𞤣𞤫 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤆𞤢𞥄𞤥𞤫𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤯𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤢: 𞤨𞤭𞤶𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤫 𞤻𞤭𞤣𞥆𞤭𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤳𞤮 𞤶𞤫𞤴𞤢𞥄⹁ 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤱𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤼𞤮𞥅𞤪𞤵𞥅𞤶𞤭⹁ 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤲'𞤺𞤫𞤯𞤵 𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤚𞤢𞥄 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤸𞤭𞥅𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤮𞤲 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢𞥄𞤶𞤭 𞤩𞤮𞤤𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤭 𞤷𞤢𞥄𞤦𞤮𞤼𞤮𞥅 𞤼𞤭𞤳𞥆𞤫𞤪𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤣𞤮𞤱 𞤧𞤢𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤮𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤫𞥅 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫. 𞤀𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤫 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤣𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤲𞤭𞤲 𞤳𞤢𞥄 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤱𞤮 𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤲'𞤶𞤫𞤴𞤢𞤯𞤮𞤲. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤫𞥅 𞤲𞤮 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤪𞤭𞤥𞤢𞤼𞤢 𞤲'𞤦𞤮𞥅𞤯𞤭𞤪𞤳𞤢 𞤫 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤬𞤵𞥅. 𞤆𞤭𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤫𞤤𞤢𞤼𞤢 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤫𞥅 𞤫 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤲𞤢𞤬𞤢𞥄 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫𞤼𞤫𞥅𞤯𞤭 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤲𞤭𞤥𞤪𞤫⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤷𞤵𞥅𞤪𞤼𞤮𞤲 𞤯𞤭. 𞤑𞤮 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤫 𞤷𞤵𞤲𞤷𞤵𞤳𞥆𞤢 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤬𞤢𞤴 𞤬𞤭𞤤𞥆𞤢𞥄𞤣𞤫. 𞤀𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤧𞤵𞥅𞤪𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤮𞥅𞤲 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤼𞤫 𞤲𞤮 𞤱𞤮𞤪𞥆𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤳𞤮 𞤩𞤢𞤲'𞤺𞤭𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢𞤲. 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤲𞤢 𞤱𞤭'𞤫𞥅: «𞤀𞥄𞤲 𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮⹁ 𞤬𞤭𞤲𞤵! 𞤓𞤥𞥆𞤢 𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤥𞤢𞥄𞤴𞤩𞤫⹁ 𞤐'𞤁𞤫𞥅𞤲 𞤢𞤲𞥆𞤮𞥅𞤪𞤢 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤢𞤲𞤼𞤫.» 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤧𞤢𞤲𞥆𞤫 𞤲𞤮 𞤲'𞤦𞤵𞥅𞤪𞤣𞤮𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤲𞤮 𞤬𞤵𞥅𞤴𞤩𞤫 𞤲𞤭⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤶𞤮𞤥'𞤫𞤲 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮 𞤲𞤭. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤮 𞤲𞤢𞤬𞤢𞤼𞤢⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤶𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤵 𞤸𞤢𞤲𞤣𞤫𞤲 𞤮 𞤱𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤯𞤮. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤯𞤵𞥅𞤥⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤨𞤭𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄𞤥𞤵𞤣𞤫 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤚𞤢𞥄 𞤲'𞤶𞤢𞤪𞤫𞥅 𞤣𞤮𞤪𞤮 𞤬𞤢𞥄 𞤷𞤵𞤤𞤮𞤯𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤪𞤢𞤬𞤭 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤑𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤫𞥅 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵⹁ 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤶𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤮𞤲 𞤶𞤭𞤥𞤭 𞤔𞤢𞤦𞤵𞥅𞤪𞤢 𞤫 𞤶𞤫𞤼𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤫 𞤶𞤭𞤥𞤭 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤐'𞤔𞤭𞤥𞤢𞤲𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤲'𞤶𞤫𞤼𞥆𞤭𞤪𞤮𞤲 𞤥𞤮 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫. 𞤐'𞤔𞤫𞤼𞥆𞤮𞤲 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤮𞤱 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤭𞤲𞤣𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫 𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤃𞤮𞤲𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤦𞤢𞤲𞤣𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲'𞤣𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤪𞤫𞤱𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤺𞤮𞤪𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤭𞥅 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤. 𞤑𞤢𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤐𞤮 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤲𞤭𞥅 𞤣𞤵 𞤣𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥 𞤫 𞤸𞤵𞥅𞤲'𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤫𞥅 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤣𞤫 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭𞤼𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤺𞤢𞤯𞤢 𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤭𞤲𞤭𞤪𞤭𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤲'𞤣𞤭𞤴𞤢𞤥 𞤫 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮. 𞤌 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤲𞤢 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤴𞤢𞤴𞤲𞤭𞤪𞤢 𞤣𞤢𞤪𞤶𞤢⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤷𞤫𞤲𞤭𞥅𞤲'𞤺𞤢𞤤⹁ 𞤲'𞤺𞤢𞤤 𞤱𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤧𞤫𞤥𞤼𞤭𞤲𞤭𞥅 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤼𞤵𞥅𞤲𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤻𞤮𞥅𞤬𞤭-𞤻𞤮𞥅𞤬𞤭 𞤲𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤦𞤮𞤲𞤭 𞤬𞤵𞥅. 𞤖𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭 𞤫 𞤱𞤮𞤪𞤩𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤢 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤲'𞤶𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤩𞤢𞤤𞥆𞤭 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲 𞤲𞤭. 𞤐𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤶𞤭𞤯𞥆𞤮 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤴𞤭𞤯𞤭. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤬𞤢𞤴 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮 𞤱𞤢𞤻𞤢𞥄 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤑𞤮 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤼𞤢 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤻𞤢𞥄𞤥𞤲𞤢𞤲 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤮𞥅 𞤲'𞤣𞤵 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤮𞤪𞤼𞤮𞥅 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤢𞥄𞤤 𞤲𞤭⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤮 𞤫𞤲 𞤼𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤩𞤢𞤲𞤣𞤵 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤲'𞤣𞤵𞥅𞤲. 𞤄𞤭𞤲𞤣𞤭 𞤯𞤭𞥅𞤲 𞤲'𞤦𞤭'𞤭𞥅: «𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤢𞤯𞤭 𞤣𞤫 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤴𞤮𞤨𞥆𞤢𞤲 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤫 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤣𞤫 𞤲𞤢𞤲𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢 𞤫 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥⹁ 𞤩𞤫 𞤯𞤭𞤯𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤩𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞥅 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤼𞤮.» 𞤍𞤵𞤥 𞤱𞤮 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤤𞤵𞤺𞥆𞤵𞤯𞤮. 𞤁𞤫 𞤥𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤥𞤭𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤤𞥆𞤢 𞤮𞤲⹁ 𞤧𞤭𞤪𞥆𞤭 𞤮𞥅𞤲 𞤱𞤮 𞤳𞤢𞥄𞤤𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤲𞤮 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤫 𞤳𞤢𞤱𞤪𞤭𞤼𞤢𞤤 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤩𞤫 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤭𞤪𞤭. 𞤐𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤱𞤭 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤺𞤮𞤪𞤳𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤢 𞤣𞤫𞥅𞤳𞤵𞤥 𞤲𞤮 𞤴𞤭𞤯𞤭𞤪𞤭 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥 𞤲𞤭. 𞤁𞤫𞤦𞥆𞤮 𞤣𞤵 𞤼𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲𞤢 𞤺𞤮𞤪𞤵𞤥.
Efeesunkooɓe 6 Haala ɓiɓɓe e saaraaɓe Onon ɓiɓɓe, ɗowtanoɗon saaraaɓe mooɗon saabe Joomiraaɗo, sabo ɗum woni ko dartii. «Teddin inna maa e bammaa.» Yamiroore nde woni arandeere nde amaana haɓɓii e muuɗum. Amaana o woni: «yalla aɗa heɓa moƴƴere, balɗe maa du njuuta e leydi ndi.» Onon saaraaɓe, taa ɓerninee ɓiɓɓe mon, ammaa ndartinon ɓe, tindinon ɓe, faa ɓe mawna dow laawol Joomiraaɗo. Haala maccuɓe e joomiraaɓe Onon maccuɓe, ɗowtanoɗon joomiraaɓe mooɗon dow kulol e diwngol tawee e ɓerɗe laaɓuɗe no ɗowtorantoɗon Almasiihu ni. Ɗowtanee ɓe tawee wanaa yeeso maɓɓe tan, hono no filotooɓe welude ɓiɓɓe-Aadama. Ko haani dey, ɗowtanee ɓe no maccuɓe Almasiihu ngaɗirta muuyɗe Laamɗo e ɓerɗe laaɓuɗe ni. Ngolliranee ɓe anniya lobbo hono wo Joomiraaɗo ngollanton, wanaa yimɓe. Sabo oɗon anndi neɗɗo fuu golluɗo ko wooɗi, si wo dimo naa diimaajo, Joomiraaɗo yoɓan ɗum haddi golle muuɗum. Onon joomiraaɓe, ngorree hono noon e maccuɓe mooɗon. Taa kulɓinee ɓe. Anndon Joomii on, onon e maɓɓe fuu, ina woni dow kammu, de kam kaa ɓurdintaa yimɓe. Haala kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokkata faa Ibiliisa jaaloree Walaa ko heddii si wanaa wiide on keewon semmbe e ley kawtal mooɗon e Joomiraaɗo, tiigoɗon baawɗe makko mawɗe ɗeen. Kooƴee kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokki on ɗeen fuu, faa mbaawon daraade de cakkoɗon dabareeji Ibiliisa. Sabo wanaa yimɓe kaɓeten, ko kaɓeten dey, wo laamuuji e baawɗe e hoorewaaku ley adunaaru niɓɓundu ndu, kam e seyɗaani'en bonɓe wonɓe hakkunde kammu e leydi ɓeen. Saabe majjum, kooƴee kaɓitirɗe ɗe Laamɗo hokki on ɗeen fuu, faa mbaawon dartaade nde nyalaande bonnde ndeen wari, tawee caggal haɓo mooɗon ngoon on keddoto on dartiiɓe. Ndelle, ndaroɗon wo on segiliiɓe. Goonga laatanoo on kaɓɓorgol, ɓornoɗon fonnditaare hono saaya ndeenaagu. Segilanaade waajaade Kabaaru Lobbo gaddoowo jam oon laatanoo on paɗe. Wakkati fuu wo goonɗinal laatanoo on wawaade nde mbaawɗon jakkoraade kure kuɓɓooje ɗe Bonɗo oon faɗɗata on ɗeen fuu. Wo kisindam laatanoo on kufune njamndi. Nanngon kaafaahi Ruuhu Ceniiɗo kiin, kanki woni konngol Laamɗo. Wakkati fuu ngaɗon du'aawuuji e nyaagundeeji e ballal Ruuhu Ceniiɗo. Kakkilee taa on celu waɗande seniiɓe ɓeen fuu du'aare. Nyaaganoɗon kam miin du Laamɗo hokka kam konngol, faa wakkati mo muɓɓitinmi hunnduko am fuu, mi haalira haala Kabaaru Lobbo cuuɗinooɗo oon e cuusal. Miɗo daranii Kabaaru Lobbo oon ley kasu e geƴƴelle. Nyaaganee kam faa mi waajoroo ɗum cuusal, no tilsirani kam ni. Baynundural Tikiku, sakiike men korsuɗo gollanoowo Joomiraaɗo e hoolnaare oon, humpitan on ɗum fuu, faa onon du kumpitoɗon no ngorrumi e ko ngollammi. Mi nelii mo e mooɗon faa paamon no min ngorri de o waaltina hakkillooji mooɗon du. Sakiraaɓe, wo Laamɗo Baaba meeɗen e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu ngaɗan on jam e njinngu ngondungu e goonɗinal. Yiɗuɓe Joomiraaɗo meeɗen Iisaa Almasiihu njinngu ngu timmataa ɓeen fuu, wo hinney Laamɗo wondu e muɓɓen.	𞤉𞤬𞤫𞥅𞤧𞤵𞤲𞤳𞤮𞥅𞤩𞤫 𞥖 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤫 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤧𞤢𞤦𞤮 𞤯𞤵𞤥 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅. «𞤚𞤫𞤣𞥆𞤭𞤲 𞤭𞤲𞥆𞤢 𞤥𞤢𞥄 𞤫 𞤦𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄.» 𞤒𞤢𞤥𞤭𞤪𞤮𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤢𞤪𞤢𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤪𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤢𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤩𞥆𞤭𞥅 𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤀𞤥𞤢𞥄𞤲𞤢 𞤮 𞤱𞤮𞤲𞤭: «𞤴𞤢𞤤𞥆𞤢 𞤢𞤯𞤢 𞤸𞤫𞤩𞤢 𞤥𞤮𞤰𞥆𞤫𞤪𞤫⹁ 𞤦𞤢𞤤𞤯𞤫 𞤥𞤢𞥄 𞤣𞤵 𞤲'𞤶𞤵𞥅𞤼𞤢 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤲'𞤣𞤭.» 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤧𞤢𞥄𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫𞤪𞤲𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫 𞤥𞤮𞤲⹁ 𞤢𞤥𞥆𞤢𞥄 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤼𞤭𞤲'𞤣𞤭𞤲𞤮𞤲 𞤩𞤫⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤩𞤫 𞤥𞤢𞤱𞤲𞤢 𞤣𞤮𞤱 𞤤𞤢𞥄𞤱𞤮𞤤 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤫 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤵𞤤𞤮𞤤 𞤫 𞤣𞤭𞤱𞤲'𞤺𞤮𞤤 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫 𞤲𞤮 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤮𞤪𞤢𞤲𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲𞤭. 𞤍𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤫𞥅𞤧𞤮 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤼𞤢𞤲⹁ 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮 𞤬𞤭𞤤𞤮𞤼𞤮𞥅𞤩𞤫 𞤱𞤫𞤤𞤵𞤣𞤫 𞤩𞤭𞤩𞥆𞤫-𞤀𞥄𞤣𞤢𞤥𞤢. 𞤑𞤮 𞤸𞤢𞥄𞤲𞤭 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤯𞤮𞤱𞤼𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤲𞤮 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤭𞤪𞤼𞤢 𞤥𞤵𞥅𞤴𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤫 𞤩𞤫𞤪𞤯𞤫 𞤤𞤢𞥄𞤩𞤵𞤯𞤫 𞤲𞤭. 𞤐'𞤘𞤮𞤤𞥆𞤭𞤪𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫 𞤢𞤲𞥆𞤭𞤴𞤢 𞤤𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤼𞤮𞤲⹁ 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤢𞤲𞤣𞤭 𞤲𞤫𞤯𞥆𞤮 𞤬𞤵𞥅 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤵𞤯𞤮 𞤳𞤮 𞤱𞤮𞥅𞤯𞤭⹁ 𞤧𞤭 𞤱𞤮 𞤣𞤭𞤥𞤮 𞤲𞤢𞥄 𞤣𞤭𞥅𞤥𞤢𞥄𞤶𞤮⹁ 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤴𞤮𞤩𞤢𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤸𞤢𞤣𞥆𞤭 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤫 𞤥𞤵𞥅𞤯𞤵𞤥. 𞤌𞤲𞤮𞤲 𞤶𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤫𞥅 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤲𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤷𞥆𞤵𞤩𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲. 𞤚𞤢𞥄 𞤳𞤵𞤤𞤩𞤭𞤲𞤫𞥅 𞤩𞤫. 𞤀𞤲𞤣𞤮𞤲 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞥅 𞤮𞤲⹁ 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤫 𞤥𞤢𞤩𞥆𞤫 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤭𞤲𞤢 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤣𞤮𞤱 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵⹁ 𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤢𞥄 𞤩𞤵𞤪𞤣𞤭𞤲𞤼𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫. 𞤖𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤼𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤬𞤢𞥄 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢 𞤶𞤢𞥄𞤤𞤮𞤪𞤫𞥅 𞤏𞤢𞤤𞤢𞥄 𞤳𞤮 𞤸𞤫𞤣𞥆𞤭𞥅 𞤧𞤭 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤱𞤭𞥅𞤣𞤫 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞥅𞤱𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤥𞤦𞤫 𞤫 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤱𞤼𞤢𞤤 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮⹁ 𞤼𞤭𞥅𞤺𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤥𞤢𞤳𞥆𞤮 𞤥𞤢𞤱𞤯𞤫 𞤯𞤫𞥅𞤲. 𞤑𞤮𞥅𞤰𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤼𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤣𞤫 𞤷𞤢𞤳𞥆𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤦𞤢𞤪𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤋𞤦𞤭𞤤𞤭𞥅𞤧𞤢. 𞤅𞤢𞤦𞤮 𞤱𞤢𞤲𞤢𞥄 𞤴𞤭𞤥𞤩𞤫 𞤳𞤢𞤩𞤫𞤼𞤫𞤲⹁ 𞤳𞤮 𞤳𞤢𞤩𞤫𞤼𞤫𞤲 𞤣𞤫𞤴⹁ 𞤱𞤮 𞤤𞤢𞥄𞤥𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤫 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤪𞤫𞤱𞤢𞥄𞤳𞤵 𞤤𞤫𞤴 𞤢𞤣𞤵𞤲𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤲𞤭𞤩𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤵 𞤲'𞤣𞤵⹁ 𞤳𞤢𞤥 𞤫 𞤧𞤫𞤴𞤯𞤢𞥄𞤲𞤭'𞤫𞤲 𞤦𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤱𞤮𞤲𞤩𞤫 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤵𞤲'𞤣𞤫 𞤳𞤢𞤥𞥆𞤵 𞤫 𞤤𞤫𞤴𞤣𞤭 𞤩𞤫𞥅𞤲. 𞤅𞤢𞥄𞤦𞤫 𞤥𞤢𞤶𞥆𞤵𞤥⹁ 𞤳𞤮𞥅𞤰𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤩𞤭𞤼𞤭𞤪𞤯𞤫 𞤯𞤫 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤭 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤻𞤢𞤤𞤢𞥄𞤲'𞤣𞤫 𞤦𞤮𞤲𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲 𞤱𞤢𞤪𞤭⹁ 𞤼𞤢𞤱𞤫𞥅 𞤷𞤢𞤺𞥆𞤢𞤤 𞤸𞤢𞤩𞤮 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞥅𞤲 𞤮𞤲 𞤳𞤫𞤣𞥆𞤮𞤼𞤮 𞤮𞤲 𞤣𞤢𞤪𞤼𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤐'𞤁𞤫𞤤𞥆𞤫⹁ 𞤲'𞤣𞤢𞤪𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤱𞤮 𞤮𞤲 𞤧𞤫𞤺𞤭𞤤𞤭𞥅𞤩𞤫. 𞤘𞤮𞥅𞤲'𞤺𞤢 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤩𞥆𞤮𞤪𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤩𞤮𞤪𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤮𞤲𞤣𞤭𞤼𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤸𞤮𞤲𞤮 𞤧𞤢𞥄𞤴𞤢 𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤲𞤢𞥄𞤺𞤵. 𞤅𞤫𞤺𞤭𞤤𞤢𞤲𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤺𞤢𞤣𞥆𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤶𞤢𞤥 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤨𞤢𞤯𞤫. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤱𞤮 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤱𞤢𞤱𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤲'𞤣𞤫 𞤲'𞤦𞤢𞥄𞤱𞤯𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤳𞥆𞤮𞤪𞤢𞥄𞤣𞤫 𞤳𞤵𞤪𞤫 𞤳𞤵𞤩𞥆𞤮𞥅𞤶𞤫 𞤯𞤫 𞤄𞤮𞤲𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤬𞤢𞤯𞥆𞤢𞤼𞤢 𞤮𞤲 𞤯𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅. 𞤏𞤮 𞤳𞤭𞤧𞤭𞤲'𞤣𞤢𞤥 𞤤𞤢𞥄𞤼𞤢𞤲𞤮𞥅 𞤮𞤲 𞤳𞤵𞤬𞤵𞤲𞤫 𞤲'𞤶𞤢𞤥𞤲'𞤣𞤭. 𞤐𞤢𞤲𞤺𞤮𞤲 𞤳𞤢𞥄𞤬𞤢𞥄𞤸𞤭 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮 𞤳𞤭𞥅𞤲⹁ 𞤳𞤢𞤲𞤳𞤭 𞤱𞤮𞤲𞤭 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮. 𞤏𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤬𞤵𞥅 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤱𞤵𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤻𞤢𞥄𞤺𞤵𞤲'𞤣𞤫𞥅𞤶𞤭 𞤫 𞤦𞤢𞤤𞥆𞤢𞤤 𞤈𞤵𞥅𞤸𞤵 𞤕𞤫𞤲𞤭𞥅𞤯𞤮. 𞤑𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞤫𞥅 𞤼𞤢𞥄 𞤮𞤲 𞤷𞤫𞤤𞤵 𞤱𞤢𞤯𞤢𞤲'𞤣𞤫 𞤧𞤫𞤲𞤭𞥅𞤩𞤫 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅 𞤣𞤵'𞤢𞥄𞤪𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤳𞤢𞤥 𞤥𞤭𞥅𞤲 𞤣𞤵 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤸𞤮𞤳𞥆𞤢 𞤳𞤢𞤥 𞤳𞤮𞤲𞤺𞤮𞤤⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤱𞤢𞤳𞥆𞤢𞤼𞤭 𞤥𞤮 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤭𞤼𞤭𞤲𞤥𞤭 𞤸𞤵𞤲𞤣𞤵𞤳𞤮 𞤢𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤥𞤭 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤭𞤪𞤢 𞤸𞤢𞥄𞤤𞤢 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤷𞤵𞥅𞤯𞤭𞤲𞤮𞥅𞤯𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤫 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤. 𞤃𞤭𞤯𞤮 𞤣𞤢𞤪𞤢𞤲𞤭𞥅 𞤑𞤢𞤦𞤢𞥄𞤪𞤵 𞤂𞤮𞤦𞥆𞤮 𞤮𞥅𞤲 𞤤𞤫𞤴 𞤳𞤢𞤧𞤵 𞤫 𞤺𞤫𞤰𞥆𞤫𞤤𞥆𞤫. 𞤐𞤴𞤢𞥄𞤺𞤢𞤲𞤫𞥅 𞤳𞤢𞤥 𞤬𞤢𞥄 𞤥𞤭 𞤱𞤢𞥄𞤶𞤮𞤪𞤮𞥅 𞤯𞤵𞤥 𞤷𞤵𞥅𞤧𞤢𞤤⹁ 𞤲𞤮 𞤼𞤭𞤤𞤧𞤭𞤪𞤢𞤲𞤭 𞤳𞤢𞤥 𞤲𞤭. 𞤄𞤢𞤴𞤲𞤵𞤲'𞤣𞤵𞤪𞤢𞤤 𞤚𞤭𞤳𞤭𞤳𞤵⹁ 𞤧𞤢𞤳𞤭𞥅𞤳𞤫 𞤥𞤫𞤲 𞤳𞤮𞤪𞤧𞤵𞤯𞤮 𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤲𞤮𞥅𞤱𞤮 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤫 𞤸𞤮𞥅𞤤𞤲𞤢𞥄𞤪𞤫 𞤮𞥅𞤲⹁ 𞤸𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤯𞤵𞤥 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤬𞤢𞥄 𞤮𞤲𞤮𞤲 𞤣𞤵 𞤳𞤵𞤥𞤨𞤭𞤼𞤮𞤯𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤵𞤥𞤭 𞤫 𞤳𞤮 𞤲'𞤺𞤮𞤤𞥆𞤢𞤥𞥆𞤭. 𞤃𞤭 𞤲𞤫𞤤𞤭𞥅 𞤥𞤮 𞤫 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤬𞤢𞥄 𞤨𞤢𞥄𞤥𞤮𞤲 𞤲𞤮 𞤥𞤭𞤲 𞤲'𞤺𞤮𞤪𞥆𞤭 𞤣𞤫 𞤮 𞤱𞤢𞥄𞤤𞤼𞤭𞤲𞤢 𞤸𞤢𞤳𞥆𞤭𞤤𞥆𞤮𞥅𞤶𞤭 𞤥𞤮𞥅𞤯𞤮𞤲 𞤣𞤵. 𞤅𞤢𞤳𞤭𞤪𞤢𞥄𞤩𞤫⹁ 𞤱𞤮 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤄𞤢𞥄𞤦𞤢 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤺𞤢𞤯𞤢𞤲 𞤮𞤲 𞤶𞤢𞤥 𞤫 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤮𞤲'𞤣𞤵𞤲'𞤺𞤵 𞤫 𞤺𞤮𞥅𞤲𞤯𞤭𞤲𞤢𞤤. 𞤒𞤭𞤯𞤵𞤩𞤫 𞤔𞤮𞥅𞤥𞤭𞤪𞤢𞥄𞤯𞤮 𞤥𞤫𞥅𞤯𞤫𞤲 𞤋𞥅𞤧𞤢𞥄 𞤀𞤤𞤥𞤢𞤧𞤭𞥅𞤸𞤵 𞤲'𞤶𞤭𞤲𞤺𞤵 𞤲'𞤺𞤵 𞤼𞤭𞤥𞥆𞤢𞤼𞤢𞥄 𞤩𞤫𞥅𞤲 𞤬𞤵𞥅⹁ 𞤱𞤮 𞤸𞤭𞤲𞥆𞤫𞤴 𞤂𞤢𞥄𞤥𞤯𞤮 𞤱𞤮𞤲'𞤣𞤵 𞤫 𞤥𞤵𞤩𞥆𞤫𞤲.

Subsets and Splits

No community queries yet

The top public SQL queries from the community will appear here once available.