{"query-id":"query-92e0ae3a665f4c73d9ac896ce44928bf","original_paragraph":"Laskeuduimme alas rehevään kultakerttulibongauksesta tuttuun notkoon Hanna etunenässä, ja juuri alas päästyämme saimme radiopuhelimitse viestin, että punasilmävireo oli hallinnassa vain kymmenien metrien päässä meistä! Kiiruhdimme paikalle ja paikalla ollut Daniele osoitti heti meille paikan, jossa lintu oli latvuksessa. Itse näin kolme kertaa liikettä latvuksessa, mutten millään saanut lintua kiinni kiikareilla, Hanna ja Kilpimaa puolestaan näkivät, kun lintu tipahti alas latvoista vain parin metrin korkeuteen, pysähtyi hetkeksi eräälle oksalle ja he ehtivät nähdä jopa pään kuviot jotenkin ennen kuin lintu vilahti piiloon. Minä olin tietysti nähnyt linnun aivan liian huonosti ja muut eivät ollenkaan, joten taas kerran edessä oli tuskaista odottelua, kun tämänkin jenkin tapana kuulemma oli kiertää latvuksissa ympyrää ja palata taas jossain vaiheessa rikospaikalle.","paragraph_char_start":50921,"paragraph_char_end":51797,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7372}
{"query-id":"query-294e09fe873254c1bb34567aeffc5b3f","original_paragraph":"7 Avoin kirje kansanedustajille Britannian terrorismipidätykset epäilyttäviä Suomi on sisäasiainministeri Kari Rajamäen johdolla eu:n puheenjohtajamaana kiihdyttämässä eu:n kehitystä kohti poliisivaltiota. Kaavaillut uudet toimenpiteet perustuvat Britannian uutisoituun näyttävään»terroristipidätykseen». Rajamäki on todennut:»eu:n lentoturvallisuuden ja terrorismin torjunnan asiantuntijoiden on kokoonnuttava mahdollisimman pian käymään Lontoon tapahtumia ja yhteistyön tehostamista läpi.» Lisäksi hän julisti:»yhtenäinen Eurooppa voittaa terrorismin.» Näissä lausunnoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ei riitä, että asia jätetään asiantuntijoille. Meidän kaikkien on tutustuttava tapahtumien yksityiskohtiin, sillä Britannian terrorismipidätys ei ollut välttämättä aito terrorihankkeen estäminen, vaan kenties poliittisista syistä järjestetty propagandanäytelmä. Tämän mahdollisuuden esille nostaminen ei ole mikään»salaliittoteoria», vaan perustuu varteenotettavien journalistien kirjoituksiin kansainvälisessä mediassa. Britannian entinen Uzbekistanin suurlähettiläs Craig Murray on huomauttanut, että yhdelläkään pidätetyistä ei ollut pommia, yhdelläkään ei ollut lentolippua, ja monella ei ollut edes passia. Monet pidätetyistä olivat olleet poliisin seurannassa yli vuoden, kuten tuhannet Britannian muslimit ja Murray itsekin. Mikään ei viitannut pidätyksen tarpeellisuuteen. Todisteet tulivat Pakistanista. Siellä erästä Britanniasta murhasyytteen takia paennutta miestä oli»kuulusteltu». Sikäläisistä menetelmistä tiedetään, että niillä kuulusteltava saadaan laulamaan»kuin kanarialintu» juuri sitä, mitä kuulustelijat haluavat. Britannian»terroristipidätys» tuli sopivalla hetkellä sekä George W. Bushille että Tony Blairille, jotka molemmat ovat kasvavassa poliittisessa ahdingossa. Molempien johtajien ainoa oljenkorsi on terrorismin uhkan korostaminen, sillä»terrorismin vastainen sota» on molempien johtajien poliittisen vallan oikeutuksen lähde. Britannian sisäministeri John Reidin kovat lausunnot siitä, miten ihmisten on luovuttava kansalaisvapauksistaan, on syytä panna merkille. Murray päättää kirjoituksensa sanoin:»olkaa skeptisiä. Olkaa hyvin, hyvin skeptisiä.» Pidätykset tehtiin Yhdysvaltojen painostuksesta, välitöntä tarvetta ei ollut. Media on kiinnittänyt huomiota siihen, että pidätetyt olivat aivan tavallisia ihmisiä, eikä mikään viitannut terrorismiin. Yksi pidätetyistä, Umar Islam, oli Lontoon 7\/7-iskujen sankari: hän auttoi silloin ihmisiä turvaan iskun kohteena olleesta bussista ja myöhemmin etsi mahdollisia muita pommeja poliisin kanssa muista busseista. The Guardian on kysynyt julkaistussa artikkelissaan myös, oliko ylipäänsä mitään terrorihanketta. Poliisi ei ole vahvistanut, että räjähteitä olisi löydetty. On kerrottu, että pommitarvikkeita sisältänyt laukku olisi löytynyt»metsästä». Tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole annettu. Terroristien suunnitelma oli poliisin mukaan käyttää tatp:ia (triasetonitriperoksidi) lentokoneiden tuhoamiseen. Teorian mukaan terroristit olisivat salakuljettaneet koneisiin tatp:n raaka-aineita vetyperoksidia, asetonia ja rikkihappoa ja valmistaneet aineen lentokoneessa yhdistämällä aineet. Menetelmä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vain, jos ei tunne tatp:n valmistamisen yksityiskohtia. Terroristien olisi pitänyt ilmeisesti lentokoneen vessassa sekoittaa aineet, joiden on oltava alle viisiasteisia ja sen jälkeen kuivatettava seos kiteiksi, mihin väistämättä kuluisi tunteja. Merkittävään räjähdykseen tarvittaisiin ainakin 250 grammaa tatp-kiteitä. Koko väitetty pommintekomenetelmä vaikuttaa käytännössä mahdottomalta toteuttaa lentokoneessa. Mihin eu:ta ollaan Britannian viitoittamana viemässä? Brittikirjailija John Mortimer on arvioinut Edinburgin kansainvälisillä kirjamessuilla pitämässään puheessa, että Britannia on siirtynyt kansalaisoikeuksien osalta lainsäädännössään aikaan ennen vuotta 1215 ja Magna Cartaa. Haluaako Suomi seurata perässä? Kansalaisoikeuksien tuhoaminen yhden ainoan taikasanan»terrorismi» nojalla on kiihtyvä kehitys, ja tällä hetkellä Suomi on tuon kehityksen välikappale. Viranomaiset johtavissa eu-maissa, erityisesti Britanniassa, vaativat pitkiä, jopa rajoittamattomia pidätysaikoja terrorismista epäillyille. Vaaditaan myös kidutuksen laillistamista, kuten Britannian turvallisuuspalvelun johtajan Eliza Manningham- Bullerin lausunnoista on havaittavissa. Kidutus halutaan tosin toistaiseksi teettää alihankkijoilla. Viimeaikaiset»terroristipidätykset» ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet poliittisesti motivoiduiksi pr-tempauksiksi. Kerrataanpa hieman: Huhtikuun 2005 Britannian»risiiniterroristien» oikeudenkäynti joutui myöntämään, että mitään risiiniä ei ollut olemassakaan, ja useimmat miehet vapautettiin. Vuosia aikaisemmin miehet oli pidätetty näyttävästi uutisoiden itse Osama bin Laden ja Saddam Husseinin Irak olivat propagandan mukaan myrkyttämässä Eurooppaa risiiniterroristien avulla. Colin Powell käytti»risiiniterroristien» paljastunutta solua Irakin sodan yhtenä perusteluna yk:ssa pitämässään esityksessä, joka myöhemmin paljastui kaikilta muiltakin osiltaan valheeksi. Suunnitelma kaapata lentokoneita Heathrowsta ja lentää ne päin Lontoon pilvenpiirtäjiä osoittautui sekin sepitteeksi. Kesäkuussa 2006 Miamissa pidätetyt miehet, joiden väitettiin suunnitelleen Sears Towerin räjäyttämistä, olivat mielenterveysongelmaisia. Heillä oli klubi eräässä varastorakennuksessa, ei aseita, ei rahaa, ei räjähteitä ja heidän ainut»al-qaida» -kontaktinsa paljastui fbi-agentiksi. Miten suomalaiset päättäjät saisivat terrorismista luotettavaa tietoa? Sitä ei saada suomalaisesta mediasta, joka toistaa kuuliaisena Yhdysvaltojen ja Britannian propagandaa. Tietoa ei myöskään saada»terrorismitutkijoilta», jotka niin ikään asettavat viranomaistiedon kaiken lähdekritiikin yläpuolelle. Varoittava esimerkki on puolustusministeriön teettämä Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Toby Archerin raportti»kansainvälinen terrorismi ja Suomi». Terrorismista tarvitaan hallituksista riippumatonta tutkimusta, sillä terrorismi on tällä hetkellä poliittisesti hyödyllinen ilmiö lukuisalle joukolle sotaakäyviä maita. Ihmisiä pyritään hallitsemaan pelon avulla. Pelko salaperäistä terrorismia kohtaan saa kansalaiset tukemaan muuten epäsuosittua hallitusta. Suomi ei saa olla ajopuu tässä virrassa kohti poliisivaltiota. Hannu Yli-Karjanmaa Sami Yli-Karjanmaa Arto Kekäläinen Jorma Anttila Tapio Kuosma Ilkka Pönkänen Kaija Olin-Arvola Ruth Koskinen Christel Nyman Toimitus on lyhentänyt ja muokannut tekstiä. Kirje on kokonaisuudessaan julkaistu Internetsivulla Siinä ovat mukana myös tarkat lähdemaininnat, jotka on tilanpuutteen vuoksi jätetty tästä pois. 4 5\/2006","paragraph_char_start":15441,"paragraph_char_end":22148,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2183}
{"query-id":"query-d2bc6279a085d10963a349406a9dc6ef","original_paragraph":"10 10 Strategian lähtökohdat Suomalaisen elintarvikeketjun korkeatasoinen osaaminen Suomen korkeatasoista osaamista on suunnattava yritysten tarpeisiin ja suurempiin kokonaisuuksiin. Suomen Akatemian teettämässä elintarviketutkimuksen arvioinnissa (Academy of Finland 2\/06: Food Sciences and Related Research in Finland ) tarkasteltiin 23 tutkimusosastoa ja -ryhmää Suomen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Arvioitavien tutkimusalat kattoivat laajasti elintarvike- ja siihen liittyvät tieteet: Elintarviketeknologia ja bioprosessointi, turvallisuus ja mikrobiologia sekä ravitsemus- ja kuluttajatieteet. Akatemian arvioinnissa tutkimushenkilökunnan määrä oli vuonna 2004 yhteensä noin 450 henkilötyövuotta ja rahoitus noin 40 milj. euroa. Tämän lisäksi yrityksissä käytetään elintarviketutkimukseen milj. euroa\/vuosi. Suomen Akatemian arvioinnin mukaan tieteen taso Suomessa todettiin kaiken kaikkiaan hyväksi. Erityisesti mainittiin korkeatasoinen ravitsemustutkimus sekä poikkeuksellisen korkeatasoinen elintarviketurvallisuus. Kehitettävinä asioina kansainvälinen arviointipaneeli näki muun muassa rahoituksen pitkäjänteisyyden sekä tutkimuksen keskittämisen suurempiin kokonaisuuksiin. Paneeli korosti myös pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä kansanterveysja kliinisten tieteiden, ravitsemuspolitiikan, kuluttajien käyttäytymisen sekä maatalous- ja elintarviketeollisuuden välillä. T&K&K-strategiaa valmistelleen tutkimus- ja kehitystiimin arvioinnissa yksittäisistä osaamisalueista parhaimmiksi nousivat kansanterveystiede, ravitsemustiede, kliininen ja terapeuttinen ravitsemus sekä teknologioista turvallisuuteen liittyvä elintarvikepatogeeniosaaminen, probiootit ja suolistomikrobiologia sekä elintarvikkeiden rakenteen muokkaus.","paragraph_char_start":9883,"paragraph_char_end":11625,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1179}
{"query-id":"query-bac6ec6c19c3cc4d3b1c7763371ded11","original_paragraph":"5 8 KAIKKI VAUVAT TAHTOVAT SAVUTTOMAN ÄIDIN KAIKKI VAUVAT TAHTOVAT SAVUTTOMAN ÄIDIN 9 Miten paljon häkää tupakansavusta saa? Teollisuuden ilmansaasteet ja liikennepäästöt voivat aiheuttaa lapselle synnynnäisiä sairauksia, mutta tiesitkö, että tupakansavussa on häkää yhtä paljon kuin mitä tulee auton pakoputkesta? (5) Siksipä veren häkäpitoisuus on tupakoijilla moninkertainen liikenneruuhkan aikaansaamiin pitoisuuksiin mitattuna. Odottavan äidin tupakointi on lapsen kehitykselle monta kertaa suurempi riski kuin liikenteen päästöt. Kaupungista ei tarvitse muuttaa maalle mutta tupakointi pitää lopettaa! Sisäänhengitysilman häkäpitoisuuksia: (5) (PPM= Par ts Per Million) Raikas merenrantailma 0,06 0,5 Kaupunki 1 30 Tupakansavuinen huone Liikenneruuhka Tupakansavu Auton pakoputkesta tuleva savu","paragraph_char_start":5491,"paragraph_char_end":6291,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":733}
{"query-id":"query-e8e91f17289edf953965ce1f7fc0b1bc","original_paragraph":"20 mattikorkeakoulutusta järjestävistä kaupungeista vain Kuopion väestömuutos oli positiivinen. Seuraavaksi siirryn tarkastelemaan Itä-Suomen läänin nykyisten maakuntien, silloisten läänien ammattikorkeakoulujen alkuvaiheita, suunnittelua ja kokeiluvaihetta. Pidän tätä tarkastelua tarpeellisena siksi, että nyt uudessa ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen ja uudistamisen vaiheessa olisi syytä tuntea ammattikorkeakoulujen syntyvaiheet, silloiset onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset. Menneen tunteminen ja siitä oppiminen on tärkeää menestystä luovien ratkaisujen aikaansaamisessa sekä yritys-erehdys- periaatteella työskentelyn välttämiseksi. Nyt käsillä oleva ammattikorkeakoulutuksen kehittämisen ja uudistamisen vaihe on vähintäänkin yhtä tärkeä ja haasteellinen kuin näiden korkeakoulujen käynnistymisen vaiheet. 4. Kohti ammattikorkeakouluja Ammatillisesti suuntautuvista korkeakouluista tehtiin Suomessa esitys jo vuonna Vuonna 1968 asetettu professori Pekka Ahosen johtama komitea esitti silloin, että teknilliset oppilaitokset kohotettaisiin insinöörikorkeakouluiksi. Ajatuksena oli, että niissä annettaisiin ylempiä ja alempia insinööritutkintoja. Esitys ei johtanut jatkotoimenpiteisiin, koska valmistelussa oli koko keskiasteen koulutuksen uudistaminen. Se käynnistettiin kokeilutoimintana vuonna (Jääskeläinen 2000) OECD:n maatutkijat arvioivat vuonna 1982 Suomessa harjoitettua koulutuspolitiikkaa. Ryhmä esitti nuorisoasteen koulutusta koskien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vahvempaa integraatiota. Ylemmän ammatillisen koulutuksen ratkaisuksi se tarjosi ammattikorkeakoulua. Suomessa ei päättäjien keskuudessa innostuttu näistä esityksistä, koska täällä katsottiin, että keskiasteen uudistus sisältää nämä elementit. (Salminen 1997) luvulla voimistui Suomessa keskustelu ns. ylioppilassumasta, kun ja luvulla voimakkaasti laajennetun lukioverkkomme vaikutuksesta ylioppilaiden osuus 18- vuotiaista kasvoi lähes viisinkertaiseksi. Ylioppilaiden jatkokoulutusväylä korkeakouluihin vaikeutui. Vuonna 1985 tämä näkyi niin, että korkeakouluihin tuli aloituspaikkoihin verrattuna yli nelinkertainen määrä hakemuksia. (Hautala 1993) Keskiasteen koulutuksen uudistamiseen liittynyt ylioppilaspohjaisen koulutuksen lisääminen keskiasteella ja korkeakoulujen sisäänoton laajentaminen 50 %:lla eivät purkaneet ylioppilassumaa. Vuonna 1987 asiantuntijat totesivat, ettei pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ratkaise ylioppilassumaa vaan tuo mukanaan mm. moninkertaisen koulutuksen ongelmia. Heidän mielestä tarvitaan koko peruskoulun jälkeisen koulutuksen rakenteiden uudelleen arvioimista. (Lampinen ja Savola 1995) Vuonna 1988 opetusministeriö asetti kolme työryhmää laatimaan visiota Suomen keskiasteen koulutuksen kehittämiseksi. Markku Linnan työryhmä esitti ammatillisten korkeakoulujen perustamista. Työryhmän esitys perustui VTL Osmo 21","paragraph_char_start":36005,"paragraph_char_end":38877,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4140}
{"query-id":"query-9ad66695393764cd5af058418c954bf0","original_paragraph":"19 dipullo käsissä, ja hän alkoi katsoa minua kuin himomurhaaja. Tyyne koetti istua matkalaukkujen päällä, aina torkahti ja oli kaatua lattialle nukkuvien sotilaitten sekaan. En voinut kuin hymyssä suin sitä näytelmää katsoa. Kersantti nousi istualleen ja katseli minua kuin aavetta ja piteli tyhjää limonadipulloa, niin kuin se olisi ollut kasapanos, jolla hän iskee minua päähän. Minua hymyilytti. Kersantti alkoi kysellä, kuka minä oikein olin. Hän uteli, olinko ilmestynyt joltain toiselta planeetalta pöydän kulmalle uupuneitten rintamasotilaitten sekaan. Tietenkin minä olin sotilaan silmissä outo näky, eihän minulla ollut kuin puolet nykyisestä painosta ja olin 18-vuotias. Kerroin, kuka olin ja mistä tulin. Sanoin olevani karjalainen Ilomantsista, lomamatkalla menossa sinne ja tulossa Hyvinkäältä. Olihan siinä aikaa. Minun junani oli lähdössä aamulla neljän aikaan, kersantin ja muiden nukkujien juna myöhemmin. Sanoin, että lomamatkan jälkeen olin menossa Dragsfjärdiin pensionaattiin pariksi kuukaudeksi kreivi Stenbockin lasten kanssa. Kerroin, että olin aatelisperheessä sisäkkönä ja tämän planeetan asukas niin kuin toisetkin. Kerroin syynkin, mikä minua pani hymyilemään, tuo joka niin tarmokkaasti koetti nukkua laukkujen päällä. Kersantti vaikutti sivistyneeltä, ja meillä oli paljonkin puheenaihetta. Emme esitelleet toisiamme, mutta kun minun ja Tyynen juna tuli, niin hän saatteli minut junalle ja laittoi osoitelapun käteen. Kersantti pyysi minua kirjoittamaan heti, kun olisi siihen tilaisuus. Kirjoitinkin pian hänelle, mutta kirjeeni tuli takaisin viikon kuluttua. Punakynällä oli merkitty: Vastaanottaja kaatunut. Minä toiselta planeetalta tullut en voinut enempää hänen kanssaan kirjeitäni vaihtaa. Silloin tunsin tosissani, että sota vei kenet halusi. Eihän minulla muuta tekemistä hänen kanssaan ollut, kuin että hän istui pöydällä, kertoi menevänsä rintamalle, ja minä istuin pöydän kulmalla. Sen kolmen tunnin aikana tunsin kuitenkin, että olin puheissa sivistyneen ihmisen kanssa. Minusta tuntui, että osa minusta meni mukana sinne, mistä ei ole paluuta. Eihän kukaan voi sanoa, miksi Suomi joutui pienenä maana suurvaltojen pelinappulaksi. Sota-aikana tuli usein niin sanotusti tuntemattomien sotilaitten kirjeitä. En vieläkään ymmärrä, mistä ne minun nimeni ja osoitteeni saivat. Minä yritin kaikkiin vastata, koskapa siellä tulihelvetissä tunsivat, että oli jossakin joku, joka muisti edes kirjeellä. Olihan siellä monenlaisia miehiä, joten annoin niitten ymmärtää, että tapaamisia ei tule. Jos joku sattui erehtymään rakkaussanoihin, niin heitin kirjeen menemään ja se loppui siihen. Minulla oli sodan alusta asti Kaarlo Isotalo kirjeystävänä. Hän sanoi, ettei koskaan kertoisi, mistä hän minun nimeni ja osoitteeni oli saanut. Hän kertoi vain, että oli levyseppä-hitsaaja Pohjanmaalta. Hänen kirjeensä olivat todella hienoja. Kerran sain mieleeni, että tätä kirjerallia oli syytä vähentää, enkä hänelle enää vastannut. Parin viikon kuluttua tuli kirje: Jos olet hengissä, niin kirjoita minulle. Silloin minä häpesin itseäni. Minä olin Riihimäellä turvassa, ja tuntematon kirjeystävä sotarintamalta voi näin minun kirjeitäni kaivata. Vastasin viipymättä. Hän oli varmaankin sama Kaarlo Isotalo, joka oli syntyisin Pyhäjoelta ja alkoi sodan loputtua Turussa kirjailijaksi. 17 Jatkosodan loppupuolella olin Joensuussa. Näytti siltä, että sota oli kääntynyt häviöksi ja venäläiset voivat olla koska tahansa Joensuussa. Minä läksin viemään enimpiä vaatteitani Kiuruvedelle, jossa äiti oli evakossa karjansa kanssa. Junamatkalla jouduin tosi kamalaan vaunuun, joka oli täynnä humalaisia saksalaisia kainaloissaan suomalaisia hyvin maalattuja naisia, jotka olivat ainakin yhtä humalassa kuin niitten sulhaset. Minulla oli kummassakin kädessä matkalaukku, eikä ainakaan siihen vaunuun jäämistä olisi viitsinyt edes ajatella. Näin erään ikkunan vieressä istuvan suomalaisen sotilaan. Se oli epäkohtelias kuin mikäkin, tosin se liikahti sen verran, että pääsin ikkunan ja sotilaan väliin. Minun taisteluani seurasi yksi saksalainen sotilas, jolla varmasti ei ollut viinaa eikä naista. Hän tuli suuren vaunun päästä minun avukseni, laittoi matkalaukut tavarahyllylle ja auttoi takin päältä, minkä jälkeen meni omalle paikalleen. Iisalmessa minulle tuli junan vaihto. Taas tämä kunniallinen saksalainen riensi minua auttamaan ja saattamaan toiseen junaan, kalautti kantapäät yhteen, kumarsi ja sanoi saksaksi näkemiin. Minä koetin vastata ruotsin kielellä. Tämä ei seuraansa kaupannut enkä sen enempää minä. Tunsin, että oli yksi ihminen vain ihminen. Liekö selvinnyt Lapin sodasta? Ja oliko tämä aatelismies? Ainakin hänen käytöksensä oli sitä luokkaa, että halusi näyttää, että on joku parempi. Tämä jäi mieleen lopuksi ikää. Olen myöhemmin tavannut saksalaisia. Ainakin ne ovat olleet tosi kunnollisia, etenkin eräs lääkäri.","paragraph_char_start":90083,"paragraph_char_end":94937,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":14504}
{"query-id":"query-d31ee772b867dbef84546cad45d6178a","original_paragraph":"6 Suomen aurinkoiset KESÄPAIKAT! Joutsa TEKSTI: SUVI SIMOLA JA MARIANNE OKSANEN Vaikka Joutsa on vain pieni noin 4000 ihmisen kunta, siellä sattuu ja tapahtuu kesäisin kaikenlaista. Paikkakunnalla järjestetään joka heinäkuu Joutsan joutopäivät, voit syödä mahansa täyteen silliä mansikoita, eikä se ole kaukana Jyväskylästäkään. Se sopii rauhaa rakastaville ja myös menoa haluaville. Joutsaa on tehty tunnetuksi sen joutenolo sloganilla, jonka voi bongata mm. kesän tunnetusta Joutsan Joutopäivät tapahtumasta, sekä paikkojen nimistä, jotka on nimetty joutenolo nimityksen mukaan. Luonto on myös osoitus siitä, mitä Joutsalla on tarjottavana. Lukuisia hiekkarantoja huuhtelee kirkasjärvinen Suontee. Ja vaikka Joutsa onkin suht koht vilkasliikenteinen paikka, valtatie nelosen varrella, on sen luonnon helmassa täydellinen rauha. Kesään kuuluu ehdottomasti uiminen, aurinko, kavereiden kanssa hengailu ja tietysti myös löhöily. Joutsan lähiseudun alueelta löytääkin monia uimarantoja, mutta keskustastakaan ei tarvitse kauas lähteä, ihan keskellä kylää sijaitsee suosittu ja vahdittu uimaranta, Uimala. Uimisen jälkeen tulee aina tietysti nälkä jolloin voi hakeutua vaikkapa Grilli-kioskille tai ihan oikeaan ravintolaan. Rahaa kannattaa varata myös muuhunkin kuin syömiseen, jos haluaa vaikka kierrellä kylän pienet ja myös vähän suuremmatkin putiikit ja kaupat. Käsityöläis-keskuksesta löytää paikallisten suunnittelijoiden tuotteita ja Tokmannilta voi ostella joka päiväisiä tavaroita. Menoa haluavat voivat kavuta 242 metriä korkeaan näköalatorniin ja poiketa vieressä sijaitsevaan villisikatarhaan sikoja katselemaan ja mansikoita syömään. Hyvän kunnon omaavan, ja miksei myös huonommankin, kannattaa ottaa osaa joutohölkkään, joka järjestetään joutopäivien yhteydessä. Siten saa ainakin nimensä paikalliseen Joutsan Seutu -lehteen (oli sijoitus mikä tahansa) ja kaverit kateellisiksi! Joutsenlammen vieressä sijaitsevalla Joutsan seudun turvaradalla voi päästellä rauhassa höyryjä ulos ja astua mikroauton rattiin. Iltaisin rauhoittumis- tai vain nukkumispaikka vaihtoehtoja on monia: voi vuokrata mökin kavereiden kanssa järven rannalta, mennä keskustan motelliin tai varata huoneen suuremmasta meno mestasta: Rantasipi Joutsenlammelta. Lähistöltä löytyy myös leirintäalue. Joutsenlammen ympäristö tarjoaa paljon ulkoilu mahdollisuuksia, varsinkin kesällä. Valittavana on mm. uintia, tenniksenpeluuta, minigolfia, lentopalloa yms. Joutsenlammella on mahdollisuus myös pitää hauskaa, biletyksen muodossa. Juhannuksen eli keskikesänjuhlan aikaan Joutsenlammen meno on kesällä vilkkaimmillaan. Hotelli ja sitä ympäröivät viekot ovat täynnä kesää juhlistavia porukoita. Veden päälle kasattu juhannuskokko tuo ihmiset rantaan ihastelemaan sen valtavia roihuja. Kokemuksesta voi kertoa, että ympäristöstä kerätyt pullot tuottavat kerääjälle melkoisen tasku- rahat. Myös juhannustaikoja varten tarvittavat raakaaineet saa hyvin kasattua ympäristöstä. Kesä huipentuu joka vuosi järjestettäviin Joutsan Joutopäiviin. Joutopäiviä on järjestetty jo hyvä tovi ja kesän 2005 juhla on järjestyksessään jo 34. Tämän tapahtuman keulahahmona toimii joutomies. Joutopäivät tarjoaa jokaiselle jotain. Shoppaajat saavat haastetta monien kojujen läpikoluamisessa siinä missä ruoan ystävät voivat herkutella tarjottavilla. Jopa taidetta on esillä sisätiloissa. Myös pienimmille kävijöille on tarjolla puuhaa mm. pomppulinna ja isommat voivat käydä vähän hurjemmissa tivolilaitteissa. Ostettavaa riittää vaatteista ja koruista aina pieniin piilopirtteihin. Ihasteltavana ovat olleet myös mm. paloautot. Tietenkin joutopäiviin mahtuu myös suuren luokan glamouria. Joutorockin esiintyjälista on joka vuosi hyvin vakuuttava. Luvassa on tänäkin vuonna Suomen artistien parhaimmistoa. Lisää siis Joutopäivät kesän kuumimpaan festarilistaasi! Tämä on kuuminta hottia! Joutopäivät pidetään Joutsan ytimessä heinäkuun toisella viikolla. Joutsasta löytyy siis jokaiselle jotakin. Perheen pienemmät voi viedä kotieläin pihaan ja huonon sään sattuessa voi uppoutua uusimpien elokuvien maailmaan Joutsan Kinossa. Kannatta siis unohtaa se mielikuva, joka monilla on, että pienissä kunnissa ei tapahdu mitään. Joutsa on oikea esimerkki elävästä kylästä! 6","paragraph_char_start":9449,"paragraph_char_end":13674,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1459}
{"query-id":"query-130eab6a3bc08a68d825d53f8ca55343","original_paragraph":"5 Yksityisille ensihoito- ja sairaan kuljetuspalveluiden tuottajille alkaa syntyä sopimuksia sairaanhoitopiirien kanssa 5 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymää kutsutaan nykyisin tuttavallisemmin Sosteriksi. Hallinnollisten kuvioiden muuttuminen aiheutti myös sairaankuljetusyrittäjien sopimuksiin muutoksia. Esimerkiksi Juvan, Sulkavan ja Puumalan kansanterveystyön kuntainliitto purkautui. Noissa kaikissa kunnissa oli ja on edelleen yksityinen ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottaja. Sopimuskumppani yrittäjillä vaihtui ja aluksi heräsi tietysti kysymys, miten käy? Sulkavalaisyritys Ensihoito Kinnunen Oy on edelläkävijä sairaanhoi- topiirin kanssa solmituissa sopimuksissa. Lähialueella Juvan yritys teki sopimuksen oman kuntansa kanssa ja Puumalassa puolestaan sovittiin palveluiden tuottamisesta Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa Itä-Savon sairaanhoitopiiri, eli Soster, tuli Ensihoito Kinnunen Oy:n sopimuskumppaniksi luonnollisesti siksi, että yritys toimii sen alueella sen sijaan, että muut mainitut yrityksen ovat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Soster hoitaa noin asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelut osakaskunnissa sen mukaan, mistä ne haluavat maksaa. Tavoitteena tällä hallinnollisella uudistuksella oli jäsenkuntien väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelujen turvaaminen sekä kokonaiskustannuskehityksen taittaminen. Soster halusi koota koko palvelu- ja hoitoketjun samaan organisaatioon taatatkseen saumattomat palvelut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Itä-Savon tilanne selkeytyi Yksityisen ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottajan asema ei uudistuksessa muuttunut. Kunnat määrittelevät itse, minkälaisen sairaankuljetuspalvelun ne ovat valmiita kustantamaan, mutta sopimuksen siitä tekee Soster. Suomen Sairaankuljetusliiton kantana on johdonmukaisesti ollut sopimusoikeuden ja päätäntävallan säilyttäminen kunnilla. Yrittäjä Pekka Kinnunen Sulkavalta sanoo, että sopimus on pitkälle samanlainen kuin terveyskeskuskuntayhtymän kanssa voimassa ollut. Kinnunen pitää tilannetta nyt oman toimintansa kannalta selkeämpänä kuin ennen. - Laatu parani ja vastuulääkäritoiminta pelaa sairaanhoitopiiristä eli Sosterista. Tehtävää hoitaa ensihoidon erikoispätevyyden omaava anestesiaylilääkäri Pekka Mononen ja hänellä on myös varamies. Koulutusta saamme tarvittaessa. - Seudun sairaankuljetustoiminta meni kokonaan uusiksi. Niissä kunnissa, joissa se hoidettiin terveyskeskusten tai kuntainliittojen omana toimintana, yksiköt siirtyivät Sosterille. Pelastuslaitoksenkin sairaankuljetus on sopimusssuhteista. Kyse on siis siitä, että kunnat ostavat nämä palvelut ja Soster tekee sopimuksen palveluntuottajien kanssa. - Ainakin minua kuunneltiin sopimusneuvotteluissa ja olen tyytyväinen, että Soster johtaa alueen ensihoitotoimintaa ensihoitosuunnitelmansa perusteella. Ei palveluiden tarve tällä alueella mihinkään vähentynyt. Kunnathan tekevät päätökset siitä, mitä ne haluavat ja jokaisella kunnalla on edustajansa sairaanhoitopiirin valtuustossa. Jonkin palvelun voi myös jättää ostamatta kuten Sulkava teki sosiaalipalveluiden suhteen, kertoo Kinnunen. Yrittäjien kannattaa kasvattaa neuvotteluvalmiuksia - Ei sairaanhoitopiirien kanssa sopimisessa ole mitään pelkäämistä. Täytyy tietää, mitä vaaditaan ja miten siihen vastataan. Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tarvehan ei muutu, korkeintaan kasvaa. Tällaisessa terveydenhuoltopiirijärjestelmässä asioita vain katsotaan isommalla kaukoputkella kuin kuntakohtaisesti. Tällaisessa muutosaallokossa yrittäjältä vaaditaan johtamisen osaamista. Jos tilanteeseen on varauduttu ja tehty muutossuunnitelma, voi menestyä jatkossakin, pohtii Kinnunen. - SSK:ssa alueyhdistysten kannattaisi nyt ottaa kantaa oman seutunsa muuttuviin olosuhteisiin ja ilmaista halunsa kehittää ensihoitoa. Nyt tarvitaan positiivisia signaaleja päättäjille ja on syytä puhua muustakin kuin rahasta. Kinnunen tähdentää, että liiton jäsenyritysten kannattaa kasvattaa voimavarojaan mm. johtamiskoulutusta hankkimalla. Koska koulutuksessa opetetaan mm. neuvottelutaktiikkaa, siitä on yrittäjille huomattavaa etua, kun vastapuolella istuu usein lähes neuvottelemisen ammattilaisia. Nyt kannattaa tarttua onkeen ja turvata yritysten tulevaisuus ammattimaisella johtamisella. - Jouduttaessa uudessa tilanteessa neuvotteluihin yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi vähenevät luulot ja pelot, kun niiden tilalle tulee osaamista. Johtaminen on ammatti, sanoo Sulkavan sairaankuljetusyrittäjä Pekka Kinnunen lähti vuonna 2004 Jalasjärvelle suorittamaan henkilöliikenteen esimiestutkintoa ja sai samalla vihiä tulossa olevasta johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Muutaman vuoden opiskeluputken päätteeksi Kinnunen voi todeta, että hänellä on uudenlaiset valmiudet yritysjohtamiseen sekä tekeillä uusi yritys työhyvinvoinnin valmennukseen. - Jos työntekijät voivat hyvin, voi yritys hyvin, tähdentää Kinnunen. - Siihen tarvitaan kuitenkin aivan oma strategiansa. - Pienessäkin yrityksessä täytyy olla johtaja. Johtamisen täytyy olla ammattimaista siten, että henkilöstöhallinto paranee. Yrityksen johtaminen ei ole pelkästään liiketoimintaa. - Tulee suunnitella, miten henkilöstöä johdetaan, painottaa Kinnunen. Hänen mukaansa hyvään johtamiseen kuuluu myös alaisten urasuunnittelu ja palkitseminen. Yrityksen toimintaa pitää voida kehittää samalla kun henkilöstöä sitoutetaan ja motivoidaan yritykseen. Kinnunen pitää näitä asioita tärkeinä mm. siksi, että pulaa hyvistä työntekijöistä on jo nyt ja pulan ennustetaan lisääntyvän lähivuosina. - Sanotaan, ettei henkilöstöllä tehdä bisnestä, mutta juuri sillä sitä tehdään, väittää Kinnunen. - Yrityksen henkilöstökoulutuksen tulee olla suunnitelmallista. Työntekijöiden kanssa on käytävä kehityskeskustelu kahdesti vuodessa ja kartoitettava itse kunkin koulutustarve. Nykyi- set monimuotokoulutukset sallivat, että työstä ei tarvitse olla pois, kunhan työvuorot säädetään sopiviksi. Alan kilpailu edellyttää johtamisen tehostamista yrityksissä Kinnusen koulutuspaikkana oli Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus. Opetus oli suunniteltu keskiasteen johdolle ja yrittäjille. Opiskeluajaksi muodostui puolitoista vuotta. Sulkavaisyrittäjä kiittelee koulutuksen antamia lisävalmiuksia ja suosittelee sitä lämpimästi myös muille. Hän muistuttaa, että johtamiseen kuuluu kolme pääelementtiä: Ihmisten johtaminen, asiajohtaminen ja muutosjohtaminen. - Koulutus oli monivaiheinen ja siihen kuului kaksi näyttötutkintoa. Yrityksen kehittämishankkeen suunnittelu oli pakollinen osa opiskelua. Itsensä sai laittaa likoon täysin, mutta opetuksen laatu oli huippua. Kinnunen sanoo, että juuri nyt olisi myös sairaankuljetusyrittäjien aika opetella muutosjohtamista, koska paineet ovat alalla valtavat. Joudutaan sopeutumaan mm. yhteistyöhön suoraan sairaanhoitopiirien ja vastaavien kanssa. - Johtamisesta ei alallamme välttämättä ymmärretä kovin paljoa ja omatkin asenteeni ovat koulutuksen avulla muuttuneet voi sanoa, että eroa on kuin yöllä ja päivällä. Pieni ambulanssiyritys on yritys siinä missä suuremmatkin ja siihen pätevät samat johtamisen periaatteet. - Yrityksen täytyy kehittyä koko ajan ja varautua vastaan tuleviin haasteisiin, eikä verrata koko ajan tätä aikaa menneeseen. Jokaisella yrityksellä tulisi olla nykyajan muuttuvassa toimintaympäristössä tulevaisuuteen suuntaava merkittävä visio. - On syytä tehdä yrityskohtainen muutossuunnitelma, määritellä tavoite ja laatia aikataulu sen toteuttamiselle. - Toivon, että erityisesti nykyisessä kilpailutilanteessa alamme yrittäjiä hakeutuisi johtamiskoulutukseen. Sen seurauksena kasvaa osaamisen laatu ja määrä. Koulutuksesta kiinnostuneiden pitäisi kääntyä ensiksi paikallisen oppisopimustoimiston puoleen, neuvoo Kinnunen. AJ Vuoden 2006 sairaan kuljetusyrittäjäksi Sinikka Etelä erityisesti palvelemaan sairaankuljetuksen tarpeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon koulutuksen hän hankki käymällä 1,5 vuoden ajan iltaopiskelijana Kemissä. Valmistuminen tapahtui vuonna Lisäksi takana on mm. naisyrittäjäkurssi, joten pätevyyttä löytyy niin hoidollisiin kuin hallinnollisiinkin tehtäviin. Yritys työllistää kahdeksan vierasta työntekijää. Kempeleen kunnan kanssa on sopimus kahdesta autosta, mutta Kempele myy toisen työpanoksen Oulunsalolle. Yksi auto operoi Oulussa ja yksi on vara-autona muun kapasiteetin ollessa varattuna ja vara-autoa saatetaan tarvita mm. OYS:n siirtokuljetuksiin. Normaalin ensihoidon ja sairaankuljetuksen lisäksi yritys järjestää tilauksesta EA-harjoituksia, -koulutuksia, ja -päivystyksiä, sekä pr-tilaisuuksia. Kuljetuksia on vuodessa noin Yrityksen pohjana on Pekka ja Sinikka Etelän tekemä vuosikymmenten rakennustyö, mikä Pekan kohdalta päättyi viime vuonna yllättävään menehtymiseen. Yrittäjyys on Sinikan mukaan merkinnyt heille kaikkea, eli työtä, vapaa-aikaa ja koko perheen tulevaisuutta. Tulevaisuudessa vuoden 2006 sairaankuljetusyrittäjä toivoo pystyvänsä jatkamaan toimintaa vielä vähän paremmalla tasolla. Samalla hän toivoo myös päättäjiltä arvostusta. Vuosikymmeniä samalla paikkakunnalla yritystoimintaa harjoittaneena hän kokee kilpailuttamisen lähinnä arvostuksen puutteena. Hän muistuttaa, että sairaankuljetukseen liittyy muitakin arvoja kuin raha kuten jatkuvuus ja osaaminen. Yritys on osoittanut pyrkimyksensä olla luottamuksen arvoinen mm. osallistumalla SSK:n laatuprojektiin ja hankkimalla siihen kuuluvan sertifikaatin. Työn vastapainoksi ja pitääkseen kuntoaan yllä Sinikka Etelä pyrkii liikkumaan joka päivä joko aamulla tai illalla. Mökkeily ja kalastus kuuluvat osaltaan elämän rentouttavimpiin hetkiin. Sosiaalista puolta edustaa mm. Martta-toiminta. AJ","paragraph_char_start":30804,"paragraph_char_end":40479,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3718}
{"query-id":"query-0cf9ce2b1eddb247cdaf573d4a7431ce","original_paragraph":"Toisinaan kaupassa kierrellessä sitä ihmettelee, miten ihmiskunta selvisikään olemassaolonsa ensimmäiset reilut sata tuhatta vuotta, aikana ilman nykyaikaista kemianteollisuutta. Tämä pohdinta on yllättävän hyödyllistä- olen esimerkiksi huomannut että tällaisia ajatuspolkuja seuraamalla päätyy sekä säästämään rahaa että elämään ihmis-ja ympäristöystävällisemmin.\nNäin kesän korvilla, auringon alkaessa paistaa aina vain lämpimämmin, meille kaupataan aurinkorasvoja ja –suihkeita. Niitä on lätkittävä iholle runsaasti ja usein (mikä on tietenkin hyvä juttu valmistajien kannalta). Itse suojakertoimen lisäksi niissä on kaikenlaisia jännittäviä oheistuotteita kuten parabeeneja, mineraaliöljyjä ja silikoneja jotka tutkimusten mukaan ovat suoranaisen haitallisia ihmisille. Mutta ilman niitä ei pärjää. Jotenkin ihosyöpäfobiaa lietsovat huolestuneet ammattilaiset ovat onnistuneet unohtamaan lähes täysin kaikkein halvimman ja yksinkertaisimman ratkaisun tappajasäteitä vastaan: vaatteet. Pukeutuminen kevyisiin, hengittäviin mutta pinta-alaltaan riittäviin vaatteisiin -kuten maalaismekkoihin- suojaa ihon vähintään yhtä tehokkaasti kuin aurinkorasva. Vaatteiden toimintamekanismi ei edellytä niiden imeyttämistä ihoon, eikä ihmisellä voi olla pienintäkään epäselvyyttä siitä ovatko vaatteet päällä vai eivät. Mielettömän kätevää, eikö? Samoin, lähes kaikki kesähiusten ongelmat voi ratkaista joko hankkimalla kattavan sarjan kosteuttavia, suojaavia ja hoitavia kemiantuotteita tai sitten käyttämällä huivia tai muuta päähinettä. Lisätoimintona huivi suojaa hiuksia myös roskilta, yli-innokkailta puunoksilta ja tuulen tuiverrukselta.\nKylpyhuoneessa, keittiössä ja siivouskaapin syvyyksiin kurkistellessa tällaisia tulee pohdittua saman tien enemmänkin. Kuinka paljon kemikaaleja me käytämmekään tavallisena päivänä, lähes tiedostamattomasti? Tiedämmekö edes, mitä käyttämämme kemikaalit ovat ja ovatko ne haitattomia? Esimerkiksi suihkutuotteissa ja jopa hammastahnoissa yleinen natriumlauryylisulfaatti (sodium lauryl sulphate) on aine, jota epäillään syövälle altistavaksi. Ratkaisevia tutkimustuloksia ei ole, ja niiden puuttuessa ainetta voidaan surutta käyttää. Yleisen epäilyttävyytensä lisäksi sulfaatit ovat kemiallisesti liuottimia- ne räjäyttävät lian niin ihmisestä kuin kylpyhuoneen kaakeleistakin. Ihmisen tapauksessa, ne räjäyttävät mennessään myös ihon luonnollisen rasva-happovaipan. Vahinkoa voi sitten paikkailla voiteilla ja hoitoaineilla- eikä maksa kuin vähän lisää. Bonuksena kosteuttavien ainesosien ohella saa nahkaansa jälleen uuden annoksen vähän oudompia aineita.\nMuttamutta...eikö kaikkea testata? Lyhyesti sanottuna: ei. Markkinoille pukataan vuosittain lukemattomia uusia yhdisteitä, ja tuotteiden turvallisuus tarkoittaa silloin väistämättä sitä että tuotteita pidetään turvallisina kunnes toisin todistetaan. Ympäristöterveyslainsäädäntöön on toki kirjattu kaikenlaisia kauniita ajatuksia, mutta se miten homma todellisuudessa toimii, on resurssikysymys. Jos tuoteturvallisuuden tarkkaan valvontaan ei ole resursseja, niin ei ole. Silloin valvonta nojaa satunnaisiin pistokokeisiin ja hälytystehtäviin joissa tuote vedetään markkinoilta siinä vaiheessa kun se on jo aiheuttanut kuluttajille dramaattista ja näkyvää haittaa. Ja onhan asiassa aina se taloudellinenkin puoli: turvallisuuden valvonta on pitkälti viranomaistoimintaa, siis veronmaksajien rahoilla kustannettua työtä, kun taas tavaroiden valmistaminen on yritystoimintaa, siis työtä joka tuottaa verotuloja. Tuoteturvallisuuden valvonnassa on siis osaksi kysymys oikean riskitason määrittelemisestä: toisaalta yritystoimintaa ei pidä hankaloittaa liikaa, toisaalta taas yritystoiminnallekin on pahasta jos asiakkaat kuolevat. Paljon lasketaan sen varaan että yritykset haluavat pysyä hyvämaineisina ja välttyä skandaaleilta.\nAsialla on myös syvällisempi eettinen puoli. Turvallisuus- ja tehokkuustestit tarkoittavat eläinkokeita, ja lakisääteiset eläinkokeet ovat yleensä todella rankkoja. Sitä paitsi, useimmat uudet kemikaalit ovat pohjimmiltaan vain vaihtoehtoja jo olemassaoleville, kohtuullisen hyvin toimiville ainesosille ja tuotteille. Minun etiikan ymmärrykselläni on mahdotonta oikeuttaa tuhansien eläinten kiduttaminen hengiltä vain jotta kuluttajat saisivat ulottuvilleen vähän vaihtelua.\nUseimmat arkiset kemikaalintarpeet tyydyttyvät yksinkertaisilla keinoilla. Tavallinen viinietikka, sooda ja lähikaupan aineksista valmistettu kotitekoinen saippua riittävät kotitaloudessa ihmeellisen pitkälle. Tietenkään ne eivät yleensä tuoksu ruusutarhan läpi virtaaville vuoripuroille, vaahtoa tai kupli. Mutta ei kai se tärkeintä ollutkaan? Eihän?","paragraph_char_start":12879,"paragraph_char_end":17526,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1861}
{"query-id":"query-40095e3cc03573bbd7a120cde9bd98a6","original_paragraph":"2014 Multimedia Expert • SM1. Kun Jami alkoi Neonia työstämään, tavoitteena oli tukevasti tehdyt asennukset, sekä jäätävän kova äänenlaatu sellaisella dynamiikalla ja äänenpainevaroilla, että riittää. Ensiksikin auto tulee vaimentaa, laitteiden tulee olla oikeasti kiinni, virran riittää, eikä yhtään huonoa kontaktia saa olla missään kohtaan järjestelmää. 2004 Noviisi Sound Only • EM6. A uto S ound 61 AUTOESITTELY KUSKI JA KULKINE KUSKI • Nimi Jami Skou • Ikä 39 vuotta • Paikkakunta Vantaa • Ammatti Turvalaiteasentaja • Muut harrastukset Keikoilla käynti, kuuloke kuuntelu (Beyer Dynamic DT 880 Pro) • Paras albumi Mahdoton yhtä mainita… Reign In Blood, North From Here, Destroy!, Venus Doom • Suosikkielokuva Sentenced Buried Alive DVD (jäähyväiskeikka 1.10.2005), Star Wars Saga KILPAILUMENESTYS • SM1. Kontin asennusten hallitsevin yksityiskohta on ehdottomasti ns. Kun ensimmäistä versiota kehitettiin, olivat midbassot ovissa ja subbasso hattuhyllyllä. Ristiriitaa tahi ei, taitoa on tehdä sen mukaan mitä haetaan. 4 • Auton vuosimalli 2000 • Tekniikka Perus kahden litran Amerikan Lada • Ulkoasu 17” ”maston121” vanteet ja pari tarraa. Uusin projekti Tämänkertaisen setin kokoonpanosta olin suurimmaksi osaksi vailla tietoa ja kokemuksia, joten mielenkiintoa auton tutkimiseen, kuvaamiseen ja ennen kaikkea kuuntelemiseen löytyi ämpärikaupalla. ointi. 2008 Advanced 5 • SM3. Jami on verhoillut kojelaudan sekä A-pilarit huovalla ja toisto on hyvä multimedialla. Ei toiminut sitten lähellekään halutusti, ovet rämisivät ja pikkuinen kahdeksantuumainen subbasso eivät. Varsinkin virran suhteen asiat haluttiin tehdä todella pedanttisesti, josta kertoo mm. tyhjään subwooferin asennuspaikkaan upotettu Jägermeifter-pullo asiaankuuluvine shottilaseineen. KIITOKSET Vanhemmat tallin lainasta. 2010 Advanced 7 • SM2. HIFIT • Ohjelmalähde Ampire BRX-100 • Näyttö Ampire AMX090-HD 9” • Signaaliprosessori Alpine PXA-H800 + RUX-C800 • Vahvistimet 3 x AutoStudio Quatro • Diskantit Rainbow Germanium Line GL-T26 • Midbassot Rainbow Germanium Line GL-W6 • Surround Rainbow Germanium Line GL-M3P • Subwooferi Rainbow Germanium Line GL-S10 • Muuta 3 x pikkuakut, paljon rautaa, akustointia.& vaimennusta... Kaikille Kivistö the talli Crew tyypeille Sekä tietenkin EMMA Finland kilpailijat & tuomarit!!! . Jami on kilpaillut mainitsemisen arvoisesti aikaisemminkin, katso esittelyt: BMW M3 (ASTM 01\/2011) ja Peugeot TuoOuSix (ASTM 01\/2013). 2015 KULKINE • Merkki ja malli Chrysler Neon vol. DSP-yksikön sekä ohjelmalähteen kaapelisarjojen modifointi siitä normaalista hiusta vain hieman paksummasta siimasta kuuden neliömillimetrin johdolle. 2013 Master Unlimited • SM2. oiminen, mutta yhtälailla takakontin kannen saranoiden modi. Jamin tuntien jano yllättää ja siitä voi kehittyä kriisi, jossa hätä ei lue lakia… . . Multimediassa pistemäinen äänilähde on optimi-tilanne ja taas stereokuuntelussa halutaan koko auton leveydeltä. 2015 Multimedia Expert • SM1. Tässä mallia siitä, miten ei esitellä tehtaan huopaverhoilua. 2012 Master Unlimited • SM1. 2010 Advanced 7 • EM. 2010 ESPL Master • SM2. Jamin yhdeksi tavaramerkeiksi on muodostunut toki se kojelaudan modi. Ei ole todellakaan helpot tavoitteet. . 2009 Advanced 7 • SM4. 2013 Multimedia Experienced 2.0 • SM2. Nämä ovat lasin alla, jossa on ohjeistuksena, että saa rikkoa vain hätätilassa. Miten sitä sitten lähdettiin hakemaan. Mestaruus on meriitti, jota ei tarvitse selitellä. Saaralle kaiken kestämisestä","paragraph_char_start":142102,"paragraph_char_end":145567,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":21304}
{"query-id":"query-dca4a4f1c468576a17dcb54a6d764703","original_paragraph":"10 10 1\/2011 Avoimien ovien päivä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistossa Kyllikki Koskela muistelee: Kaksi merkittävää vuotta Kiiminkipäivien alkuajoilta Kiimingin Kotiseutu- ja ympäristönsuojelulautakunnan jäsenenä vuodesta 1977 lähtien ja järjestelytoimikunnan sihteerinä ollut, nykyisin Tuirassa Oulussa asuva, Kyllikki Koskela muistelee Kiiminkipäivien alkuaikoja. -Alkuaikoina Kiiminkipäivät järjestettiin kaksipäiväisinä elokuun loppupuolella. Lauantaina oli toripäivä, johon maataloustuottajat toivat tuotteitaan myyntiin. Toripäivänä oli myös muuta myyntiä ja erilaista ohjelmaa. Monesti kokki Jaakko Kolmonenkin vieraili päivillä ja hänen ideoimansa taisivat olla perunnankuorinnan SM-kisat, joita järjestetään edelleenkin. -Sunnuntaina oli Juhlajumalanpalvelus ja pääjuhla, jonka yhteydessä oli perinneruokailu. Tarjolla oli esimerkiksi palvilihasoppaa ja pöystilihaa. Pöystilihasta sanottiin, jos keitetyn paistaa, se makean maistaa, Koskela muistelee. Kaksi vuotta erityisesti mielessä Kiiminkipäivien alkuajoilta Kyllikki Koskelan mieleen on jäänyt erityisesti kaksi vuotta. -Vuosi 1978 oli merkittävä. Tuolloin teemana oli patsashanke ja taitelija Oskari Jauhiainen vieraili päivillä. Tuolloin oli käynnissä Haravatyttö-patsashanke ja silloin valittiin myös haravatyttöjä, Koskela muistelee. Vuodelta 1988 on jäänyt mieleen pyörätuolihaastekilpailu. Kisassa olivat mukana kunnanhallituksen jäsenet Kalevi Ilkka, Alvar Aitavaara, Erkki Urmala ja Kyllikki Koskela. Kirkkoneuvoston joukkueessa olivat kirkkoherra Heikki Karvosenoja, Aune Leinonen, Matti Huru ja Paavo Kuivamäki. Pyörätuolikilpailun yhteydessä testattiin pyörätuolilla pääsy kunnanvirastoon. Asko Kurki Kyllikki Koskela Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät muutti tammi-helmikuun vaihteessa uusiin toimitiloihin Oulussa. Uudessa osoitteessa Hallituskatu 21 tilaa työntekijöille on nyt huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sekä kaikki muut työntekijät kertoivat olevansa todella tyytyväisiä uusiin tiloihin ja toivottavat jäsenyrittäjät käymään siellä vierailulla ja tutustumassa. Maanantaina 14.3 järjestettiin avoimien ovien päivä ja tarjottiin iltapäivän aikana kaikille kävijöille kakkukahvit. Paikalla olivat kaikki työntekijät sekä luottamushenkilöitä muun muassa hallituksen varapuheenjohtaja Lauri Mikkonen Kiimingistä. Iltapäivän aikana kävi huomattava määrä yhteistyökumppaneita, eri yhteisöjä ja yrityksiä sekä jäsenyrittäjiä. Myös useita eri paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja hallituksen jäseniä vieraili tutustumassa tiloihin. Valkokankaalla pyöri juuri ennen avoimien ovien alkamista julkistettu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Taitajien Talo POHTOn ja Oulun Takomon yhteistyössä avaamien www-sivusto, minkä tarkoituksena on ruokkia alueemme hyvinvointia ja kasvua sekä lisätä yrittäjyyttä. Toisessa neuvotteluhuoneessa projektipäällikkö Tommi Sirviö ja assistentti Oulun Osuuspankin yrityskonttorin edustajat tulivat käymään neljän henkilön voimin. Onnittelemassa uusista tiloista myyntijohtaja Jouni Heikkinen, rahoituspäällikkö Sami Sanchez, yritysasiantuntija Jukka Hildén ja asiakkuuspäällikkö Eini Marin. Vieraita olivat ottamassa vastaan toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja puheenjohtaja Jorma Kortesoja. Marita Kiviniemi esitteli sanoin ja kuvin yrittäjien omistajavaihdoshanketta. Heimo Turunen Kuvat Arto Raappana PPY:n varapuheenjohtajaa sekä Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Ketolaa (oikealla) jututtamassa ODL säätiön Räty hankkeesta projektisuunnittelija Sanna Laine, Nuorten Ystävien Räty hankkeesta Riikka Lehtinen, Oulun kaupungista yhteisöyrityksen perustamisselvitys hankkeen projektipäällikkö Satu Kraattari-Manninen ja Oulun kaupungin projektiasiantuntija Sirkka-Liisa Mikkonen (Kiimingistä). Toimistoja yhdistävällä käytävällä PPY:n hallituksen varapuheenjohtaja Lauri Mikkonen Kiimingistä sekä PPY:n henkilökuntaa Jaana Helama, Sari Reinikainen-Laine, Kirsi Anttila ja uusin työntekijä Marita Kiviniemi sekä Oulunsalon Yrittäjien puheenjohtaja Katriina Rekinen.","paragraph_char_start":32203,"paragraph_char_end":36219,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4641}
{"query-id":"query-9ca57e4cde9a24472a402e39ea18e677","original_paragraph":"8 8 käyttivät usein sylkykuppeja siinä syy siivoojan menettelyyn. Niinpä pidimme huolen siitä, että laiminlyötyyn kuppiin kertyi sisältöä. Kerran kun joku kavereista alkoi voida pahoin tupakointisession jälkeen, kehotimme häntä oksentamaan nimenomaan tähän kuppiin. Vahtimestari Oskari haksahti sitten varastamaan hedelmiä hallikauppiaiden varastosta, ja jäi kiinni. Hän oli käynyt tekonsa jälkeen viattomalla naamalla kysymässä samaisilta kauppiailta hedelmien hintaa. Olimme tyytyväisiä Oskarin poistumisesta kuvioista. Oskari ei todellakaan ansainnut sääliä. Kerrotaan, että hän oli juottanut vanhan talonmies Peltosen juovuksiin, ja hakenut sitten talonomistaja Hellemaan katsomaan, minkälaisessa kunnossa työntekijä oli. Lähtö tuli Peltoselle. Oskarilla oli kuitenkin yksi pehmeä kohta. Hän suosi veljeäni Mattia, jota kutsui Särkeläksi (elokuvan Särkelä itte mukaan). Kerran Oskari esti meitä tulemasta omaan porraskäytäväämme ehkä siitä syystä, että naapuritalossa asuvat Menosen pojat olivat joukossamme: Tämä ovi ei kuulu teille!. Yksi poikkeus kuitenkin oli: Särkelä saa tulla, jos tahtoo. Särkelä pysyi kuitenkin omiensa joukossa. Oskari jopa lahjoitti Matille oikean piipun vähemmän onnistunut lahja pikkupojalle. Hän myös opetti Matille, miten koulussa kartalta näytetään kotiseudun keskeiset nähtävyydet: \"Tässä on Yyterin sannat ja saaterin ynnät, ja tässä on Lattomeren tie. Ja jollette usko, niin haistakaa pitkä paska\". Peltosen jälkeen talkkariksi tullut Lehtosen Viljo eli Vili suorastaan kaveerasi meidän poikien kanssa, ja sovut säilyivät. Hän kertoi silloin tällöin juttuja kokemuksistaan sodassa autonkuljettajana. Kerran hän tuli yllättäen valloittamaamme kellarikomeroon epäillen, että siellä majailee ulkopuolisia käytävän kattolampusta kellarikomeroon vedetty sähköjohto paljasti meidät. Hän ei kuitenkaan välittänyt mitään nähtyään, että siellä olikin omaa väkeä. Niinpä saimme jatkaa talon tilojen ja sähkön hyväksikäyttöä. Hän jopa lainasi meiltä Cocktail- ja Kalle -lehtiä, jotka esittelivät paljasta pintaa. Onko teillä vielä niitä irstaita lehtiä?, hän kyseli. Lyseossa: Pärskä antoi Hallitalolle laiskat Aikanaan sitten onnistuin pääsemään Porin lyseoon (1950). Ystäväni Jussi pääsi sinne ennen minua, ja sitten hän jäi luokalleen, joten olimme samalla luokalla, kun seuraavana syksynä aloitin lyseossa. Luokalle jääminen ei ollut mitenkään tavatonta, eikä kovin suuri häpeä. Saman luokan aikaisemmin käyneet olivat eräänlaisia sankareita, joita matematiikan opettaja Tyyni Berg kutsui kantajääkäreiksi. Vuotta nuoremmat oppilaat katsoivat kantajääkäreitä ylöspäin. Tyyni Berg, \"Pärskä\" oli roteva ja käyttäytymiseltään sumeilematon opettaja. Yläluokkalaiset lauloivat penkinpainajaisissa hänestä jotenkin seuraavaan tapaan: Kun Pärskä-täti askelmalta askelmalle käy, niin koko talo keinahtaa, Mikki Hiiri-laulun sävelellä. Sanat kuvaavat hyvin hänen massiivista ilmiasuaan. Pärskän mielitermi osaamattomista oppilaista oli kovalla äänellä huudettu pässinpää!. Hän oli koulutukseltaan ylioppilas, ja oppilastoverimme Linnervuon Timo käytti hänestä tätä titteliä mainitessaan toiselle opettajalle, mitä matematiikan opettaja oli määrännyt. Opettaja oli vaivautuneen näköinen tästä nimikkeestä, mutta ei voinut mitään, kun titteli oli oikea. Pärskällä oli omintakeinen keino saada pojat oppimaan matematiikan sääntöjä ja teoreemia, nimittäin laiskanläksyt, lyhyesti \"laiskat\". Se tarkoitti, että sääntö piti kirjoittaa kymmenen tai jopa sata kertaa paperille. Joskus ne piti käydä pudottamassa hänen kotinsa postiluukusta.","paragraph_char_start":25918,"paragraph_char_end":29473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3736}
{"query-id":"query-c097146d36d718be329ca12cbfb2ebcd","original_paragraph":"15 suuren yleisön silmissä. Aktiivinen tiedottaminen onkin eräs niistä seikoista johon Werstas pyrkii kokoelmien kehitystyössään panostamaan. 15 Museon on mahdollista toteuttaa myös aktiivista kartuntaa ja ostoja, jolloin aloite esineistön hankkimiselle tulee museon taholta. Aktiivinen kartunta voi olla esimerkiksi jokin tiettyyn teemaan liittyvä keruuhanke. Tällöin museo informoi ihmisiä tarkasti siitä, millaista materiaalia se toivoisi museon kokoelmiin lahjoitettavan. Onnistuessaan aktiivinen kartunta täydentää museon kokoelmissa olevia puutteita erittäin tehokkaasti. Työväenmuseo Werstas pyrkii toteuttamaan aktiivista kartuntaa mahdollisuuksien mukaan, myös ostoin. Ostojen tekeminen on tosin erittäin haastavaa, sillä määrärahoja tähän toimintaan on käytössä hyvin rajoitetusti. Museoiden välinen yhteistyö ja kollektiivinen ymmärrys eri museoiden rooleista ja keruukohteista on eräs tärkeä kartunnan kehitystyön osa-alue. Suomalaisten museoiden tulisi käydä entistä enemmän dialogia keskenään keruusta ja sen kehittämisestä. Onhan selvää, että koskaan ei päästä tarkasti rajattuun työnjakoon, jossa jokaisella museolla olisi oma keruualueensa. Eikä tähän ole mielekästä pyrkiäkään. Sen sijaan yhteistyön ja tietynlaisen työnjaon kehittämiselle on paljonkin tarvetta. Asia korostuu nykyaikana, jolloin lähes kaikkien museoiden kokoelmat paisuvat ja varastointitiloista on huutava puute. Kokoelmapoliittisten ohjelmien ja niihin kirjattujen keruukohteiden esittely museoiden välillä on eräs erinomainen keino lisätä tietoisuutta yksittäisten museoiden roolista suuressa suomalaisessa museossa. Werstas pyrkii omalta osaltaan näyttämään esimerkkiä ja rohkaisemaan muita museoita entistä avoimempaan dialogiin koskien omia kokoelmiaan. 5. Esineprosessi 5.1 Esineen kulku kentältä osaksi museon kokoelmaa Esineprosessi kuvaa esineen siirtymistä kentältä osaksi museon kokoelmaa. Seuraavassa käydään lyhyesti lävitse Työväenmuseo Werstaan esineprosessi. A. Yhteydenotto Asiakas ottaa yhteyttä museoon tarjoten esinettä museon kokoelmiin. Hänet ohjataan kokoelmapäällikölle, joka tekee vastaanottopäätökset esinetarjouksista. Kokoelmapäällikkö haastattelee lahjoittajaa lyhyesti ottaen ylös perustiedot esineestä, sen taustasta ja kunnosta. Näiden tietojen perusteella kokoelmapäällikön on yleensä pystyttävä tekemään päätös siitä, otetaanko esine museon kokoelmiin vai ei. Tarvittaessa sovitaan asiakkaan kanssa tapaaminen, mikäli esine on nähtävä luonnossa ennen vastaanottopäätöksen tekemistä. Mikäli esine ei kuulu museon keruupiiriin tai sille on tiedossa soveltuvampi kokoelma jossain muussa museossa, voi kokoelmapäällikkö tehdä jo tässä vaiheessa kielteisen päätöksen esineen vastaanottamisesta ja informoida asiakasta asiasta. Toisaalta, mikäli esine on erityisen arvokas ja\/ tai olennainen museon kokoelmien kannalta, voi kokoelmapäällikkö tehdä saman tien myös myönteisen päätöksen ja ottaa esine osaksi kokoelmia. Tavallisesti ennen päätöksen tekemistä kokoelmapäällikön on ensin kartoitettava museon kokoelmat. B. Kokoelmien kartoitus ja vastaanottopäätös Kokoelmapäällikkö kartoittaa kokoelmat ja tutkii, onko museolla vastaavaa esinettä entuudestaan kokoelmissa. Mikäli esinettä tai esineryhmää on jo riittävästi museon kokoelmissa, tekee kokoelmapäällikkö kielteisen vastaanottopäätöksen ja informoi tästä asiakasta. Mikäli taas esinettä ei entuudestaan ole ja se on museon kokoelmiin soveltuva, ottaa kokoelmapäällikkö esineen vastaan. Mikäli kyseessä on osto, tekee kokoelmapäällikkö ostopäätöksen prosessin tässä vaiheessa.","paragraph_char_start":46218,"paragraph_char_end":49767,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5900}
{"query-id":"query-9de46f97dd699e7d53cac476385ef388","original_paragraph":"31 eivät koske yksittäisiä yrityksiä eivätkä edes toimialoja. Kyse on läpileikkaavista teemoista, jotka vaikuttavat lähes kaikkiin toimialoihin. Valintoja on jatkuvasti arvioitava kriittisesti. Suomen parhaimmat mahdollisuudet ovat innovaatioiden ja Suomen luontaisten raaka-aineresurssien uudenlaisessa hyödyntämisessä. Suomelle luontevasti sopivia ja valittuja painopisteteemoja, joita on kehitetty kansallisin toimin, ovat ainakin cleantech, biotalous ja digitalisaatio: Cleantech vastaa teknologian keinoin globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Siihen liittyy esimerkiksi energiatehokkuus, materiaalien käytön tehokkuus, kierrätys ja päästöjen sekä laajemmin ympäristökuormituksen vähentäminen asiakkaille lisäarvoa tuottavalla tavalla. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian ja palvelujen tuottamiseen. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perusta ja Suomen runsaat metsävarat tarjoavat hyvän lähtökohdan biotalouden kehittämiselle. Digitalisaatio on lyömässä läpi lähes kaikissa tuotteissa ja palveluissa. Yhä useammat tuotteet ja tuotantolaitteet tulevat olemaan yhteyksissä toisiinsa tietoverkoilla. ICT ja automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia liiketoimintaprosessien hyppäyksenomaiseen uudistamiseen. Suomella on hyvät lähtökohdat menestyä digitaalisen liiketoiminnan useilla osa-alueilla. Näille kasvun kärjiksi painottuville teema-alueille on yhteistä se, että ne ovat luonteeltaan horisontaalisia. Useilla eri toimialoilla voidaan kehittää näihin liittyviä tuotteita tai palveluita. Yhteistä on myös se, että ne edustavat globaalisti kasvavia markkinoita. Niihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kysyntä siis todennäköisesti kasvaa ja monipuolistuu myös tulevaisuudessa. Neljä siirtymää kasvuun Suomalaisen valmistavan teollisuuden merkittävä kasvu edellyttää onnistumista neljässä ns. siirtymässä. Teollisuuden tulee nykyistä paremmin: 1. päästä kiinni globaaleihin haasteisiin ja asiakastarpeisiin, 2. rakentaa innovaatioista todellista kilpailuetua ja 3. ottaa hallintaansa globaaleja arvoketjuja. 4. Suomen tulee kansantaloutena samanaikaisesti lisätä teollista kestävyyttään ja varmistaa arvon kanavoituminen kotimaahan. On selvää, että onnistuminen näissä riippuu yrityksistä itsestään. Julkinen sektori voi luoda toimintaedellytyksiä ja ehkä jossain määrin edesauttaa siirtymien toteutumista. TEM:n teollisuuspolitiikassa päähuomio tulee kohdistumaan teollisen yrityskentän uudistumiseen. Edellä lueteltujen neljän siirtymän toteutuminen on kuitenkin ensi sijassa yritysten vastuulla. 33","paragraph_char_start":75260,"paragraph_char_end":77992,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9589}
{"query-id":"query-30b753160cdd8333b9abb948482cb7df","original_paragraph":"9 8 Ruoanvalmistukseen on hyvä valita maustamatonta lihaa ja kalaa, koska valmiiksi maustetuissa ja marinoiduissa tuotteissa on usein käytetty fosforilisäaineita. Itse maustettuja ja kypsennettyjä lihoja voi käyttää myös leivän päällä leikkeleenä. Liiallinen fosforin kertyminen elimistöön voi aiheuttaa ajan myötä luuston heikkenemistä. Lisäksi fosforin kertyminen altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, koska elimistön liiallinen fosforipitoisuus aiheuttaa verisuonten kalkkiutumista. Liha, kana, kala, kananmuna, lihaleikkeleet ja maito sekä maitovalmisteet sisältävät runsaasti proteiinia eli valkuaisaineita. Näiden ruokaaineiden kohtuullinen määrä päivittäisessä ruokavaliossa on tärkeää hyvinvoinnille, mutta liian runsas proteiinin saanti on rasite munuaisten jäljellä olevalle toimintakyvylle. Munuaisten vajaatoiminnassa munuaisten kyky poistaa kaliumia elimistöstä on heikentynyt, jolloin kaliumia alkaa kertyä elimistöön. Kaliumin määrää ruokavaliossa vähennetään tarvittaessa, mutta yleensä kaliumia sisältävien ruoka-aineiden rajoittaminen on tarpeen vasta vajaatoiminnan myöhemmässä vaiheessa. Kaliumia on erityisen runsaasti perunassa, banaanissa, kuivatuissa hedelmissä, herukoissa, täysmehussa, suklaassa, pähkinöissä ja kahvissa, joiden käyttöä kannattaa ensimmäiseksi vähentää. Mineraalisuolaa (esim. Pan-suola, Seltin) tai sitä sisältäviä elintarvikkeita ei tule käyttää ollenkaan niiden runsaan kaliumpitoisuuden vuoksi. Liiallinen kaliumin kertyminen elimistöön voi aiheuttaa sydämen vakavia rytmihäiriöitä. Lääkehoito Kohonneen verenpaineen hoitaminen on tehokkain keino hidastaa munuaistaudin etenemistä. Verenpaineen tavoitearvo kotimittauksissa on alle 130\/80 mmhg. Vähäsuolaisen ruokavalion noudattamisen lisäksi tarvitaan usein monen lääkkeen yhdistelmähoitoa, jotta tavoitearvo saavutetaan. Elimistön neste- ja suolatasapainon häiriintymi-","paragraph_char_start":7944,"paragraph_char_end":9816,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1028}
{"query-id":"query-c38b3ab390f651e17eacae0812472937","original_paragraph":"7 Esipuhe 7 uustuotannolta edellytetään uudenlaista vetovoimaisuutta, joka houkuttelisi niin kansainvälistä huippuosaajia kuin hyviä veronmaksajia. Vaatimukset monipuolisuudesta koskevat kuitenkin laajasti kaikkia sosiaalisia sektoreita. Helsinkiläisessä kerrostaloatlaksessa luodaan konkreettisten mallien avulla käyttökelpoista sisällöllistä perustaa. Sen avulla voidaan tehdä tietoisia valintoja eri kohderyhmien asumiselle ja laadulle asunnossa ja asuinympäristössä. Laadittu tutkielma on tilattu konsulttityönä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallilta elokuussa Tutkielman ovat toteuttaneet arkkitehdit Pia Ilonen ja Minna Lukander sekä tutkija Ari Niska Helsingin kaupungin tietokeskuksesta, avustajana arkkitehti Mari Mannevaara. Tutkielma on osa Helsingin kaupungin Kerrostalojen kehittämisprojektia. Projektin tehtävänä on selvittää kerrostalosuunnittelun ja rakentamisen nykytilannetta, yksilöidä kehittämistarpeita ja menetelmiä, jotka toivottavasti johtavat konkreettiseen koerakentamiseen. Tutkielman toteutusta ovat kommentoineet kehittämisprojektiryhmän jäsenet Kirsi Mäkinen, Miliza Ryöti ja Riikka Karjalainen talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta, Harri Kauppinen, Tuomas Kivelä, Juhani Tuuttila ja Maria Mannisto kiinteistövirastosta, Sisko Marjamaa ja Ifa Kytösaho asuntotuotantotoimistosta, Hannu Litovuo rakennusvalvontavirastosta sekä Annukka Lindroos, Pertti Kare, Timo Vuolanto, Mari Siivola, Pekka Pakkala ja Riitta Jalkanen kaupunkisuunnitteluvirastosta. Lisäksi erillisissä tapaamisissa talven 2005 aikana suunnittelu- ja rakentamisprosessin eri vaiheiden toimijoita haastettiin keskustelemaan ja tuomaan näkökulmiaan tähän kehittämistyöhön (ks. lähteet\/keskustelustudiot). Käydyt keskustelut ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kerrostalojen kehittymisen edellytys on entistä asukaslähtöisempi lähestymistapa. Helsingissä Pia Ilonen, Minna Lukander ja Ari Niska","paragraph_char_start":3944,"paragraph_char_end":5855,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":458}
{"query-id":"query-86b60a64004f3b80fc1014ef2f40253a","original_paragraph":"53 Hydraulimoottoreita käytetään yleensä kohteissa, joissa niiden pyörimisnopeutta on voitava säätää. Käyttö on usein sellaista, jossa ajon aikana esiintyy massan kiihdytys, tasainen ajovaihe ja pysäytys. Moottoria on voitava usein ajaa edestakaisin pyörimissuuntaa vaihtaen. Käytön aikana voi esiintyä negatiivista kuormaa, jolloin moottorin on jarrutettava ja pidettävä karkaamaan pyrkivä kuorma hallinnassa. Suurimmat säätömahdollisuudet ovatkin järjestelmissä, joissa säätötilavuuspumppu pyörittää säätötilavuusmoottoria. Rakenteeltaan hydraulimoottorit voivat olla hammaspyörä-, siipi- tai mäntämoottoreita. Lisäksi ne voivat olla vakio- tai säätötilavuuksisia. 7.2 Hammaspyörämoottori Hammaspyörämoottoreita on kahta tyyppiä kuten pumppujakin eli ulko- ja sisäryntöiset mallit. Ulkoryntöisissä hammaspyörämoottoreissa pyörät sivuavat toisiaan ulkokehältään, kun taas sisäryntöisessä hammaspyörät ovat sisäkkäin. Ulkoryntöiset hammaspyörämoottorit ovat nopeakäyntisiä ja niiden pyörimisnopeusalue on r\/min. Sisäryntöiset-gerotor-moottorit ovat keskinopeusalueen moottoreita ja niiden pyörimisnopeusalue on r\/min. Toinen sisäryntöinen moottorimalli on ns. orbitaalimoottori, jonka pyörimisnopeusalue on r\/min. Orbitaalimoottorille ei ole vastinetta pumpuissa. Ulkoryntöiset hammaspyörämoottorit ovat vakiotilavuuksisia ja eroavat pumpuista sisäiseltä rakenteeltaan. Niissä on ulkoinen vuotoliitäntä.ulkoryntöinen hammaspyörämoottori ei ole hydraulisesti tasapainossa. Moottorin käyntiinlähtömomentti onkin pieni ja sen käyntiominaisuudet pienillä kierroslukualueilla eivät ole hyvät. Moottoreita voidaan käyttää sekä avoimissa että suljetuissa hydraulijärjestelmissä. Gerotor-moottorit vastaavat rakenneominaisuuksiltaan sisäryntöisiä hammasrengaspumppuja. Ne ovat vakiotilavuuksisia moottoreita, joissa sisä- ja ulkohammaspyörät pyörivät toisiinsa nähden. Moottorin kierrostilavuus on melko pieni samoin kuin siitä saatava vääntömomenttikin. Orbital-moottori eroaa edellä olevasta gerotormoottorista siinä, että sen rakenteesta johtuen kukin hammaslovi täyttyy monta kertaa kierroksen aikana. Jos sisähammaspyörässä on kuusi hammasta ja ulkohammaspyörässä seitsemän, niin yhden kierroksen aikana täyttyy 42 hammaslovea. Näin sen kierrostilavuus on pumpun kokoon nähden suuri ja siitä saadaan suuri vääntömomentti. Moottorin käydessä sisähammaspyörä vierii staattorikehää pitkin, jolloin sen hampaat vuoron perään työntyvät kehän hammastiloihin 53","paragraph_char_start":59919,"paragraph_char_end":62370,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8436}
{"query-id":"query-b8eb08333f889802d4503430839120d3","original_paragraph":"64 64 8 TUTKIMUKSEN ARVIOINTI JA POHDINTA 8.1 Opinnäytetyön kulku Opinnäytetyö on ollut useaan kertaan meidän molempien mielessä opiskeluiden alusta asti. Kiinnostavat aihealueet ovat eläneet opiskeluiden edetessä ja vielä opinnäytetyötä aloittaessakin aiheemme hioutui moneen kertaan. Lopulliseen aiheeseen päädyimme omien mielenkiinnon kohteidemme kautta kuunnelleen samalla opettajien pohdintaa aiheen valinnasta ja sen rajaamisesta. Opinnäytetyön ideointivaiheessa hyödynsimme olemassa olevia kontakteja Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiin, jotka pitivät kokemusasiantuntijuutta ajankohtaisena sekä yhteiskunnallisesti merkittävänä tutkimuksen kohteena. He ehdottivat yhteistyöorganisaatioksi AIJJOOS kumppanuushanke II:sta, koska hankkeella on hyväksi todettua kokemusta ikäihmisistä asiantuntijoina. Opinnäytetyöseminaariryhmässä aiheestamme keskustellessa päädyimme laajentamaan näkökulmaamme myös eri asuinyksiköissä asuviin iäkkäisiin, jolloin myös huonompikuntoisemmat iäkkäät tulivat osaksi tutkimustamme. Usein tämän aihepiirin tutkimuksissa on haasteena se, että ne käsittävät vain aktiivisten iäkkäiden joukon ja meidän tarkoituksemme oli nyt saada tutkimukseemme mukaan myös, ei enää aktiivista elämänvaihetta elävät iäkkäät. Kun olimme ottaneet yhteyttä AIJJOOS kumppanuushankkeen työntekijöihin, pyörähti tutkimus melko nopeasti eteenpäin ensimmäisen haastattelun merkeissä. Tässä vaiheessa opinnäytetyön tekoa ajatus työn etenemisestä oli kuitenkin vielä hieman sumuinen. Teoriaosuuksia olimme kirjoitelleet molemmat jo ennen haastatteluiden alkua, mutta niiden sisältö tarkentui koko opinnäytetyöprosessin ajan. Teoriaosuutta muodostui sivumäärällisesti melko paljon, mutta koimme sen merkitykselliseksi, myös tutkimustulosten laajemman ymmärtämisen kannalta. Ensimmäinen haastattelu tehtiin kesäkuun alussa Kauhavalla ja elokuun alussa teimme viimeiset haastattelut Ähtärissä. Vasta haastatteluita purkaessa alkoi tulla olo, että tästä se opinnäytetyö lähtee etenemään. Tässä vaiheessa meille oli myöskin selvinnyt kiristyvä aikataulumme; opinnäytetyömme tulikin valmistua kolmisen kuukautta suunniteltua aiemmin. Tämä aiheutti varmasti meille molemmille","paragraph_char_start":120696,"paragraph_char_end":122879,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15928}
{"query-id":"query-6e9cd30d72839d8632a3c66dc608f9be","original_paragraph":"67 Faktoihin perustuvien tilastojen, autojen ensirekisteröintien määrien, muiden ajankohtaisien asioiden ja autokaupan menestymisen lisäksi autoalan tiedotteissa tuodaan esille toisinaan ympäristöön liittyviä uutisia. 178 Autoala viestii erikseen kansalaisille ja omille sidosryhmilleen. Monissa tiedotteissa vähäpäästöisyyteen viitataan tiedotteen lopussa, kun varsinainen aihe on joku muu. Esimerkiksi vuoden 2001 tiedotteissa käsiteltiin autokauppaa, mutta tiedotteen lopussa todettiin tieliikenteen kokonaispäästöjen vähenevän, jos autokanta uusiutuu. 179 Tiedotteita julkaistaan monesti isoimmissa sanomalehdissä vuosittain noin kahdesta kuuteen kappaletta. Pääosa viestinnästä on sähköistä, ja esimerkiksi AuT:n internetsivuilta löytyy autoalaa koskevia erilaisia julkisia tilastoja, tiedotteita, julkaisuja ja tutkimuksia. Tiedotteiden lisäksi kampanjat on yksi tehokas keino tuoda esille asioita, joita halutaan tuoda julki tietylle kohderyhmälle tai suurelle yleisölle. Kampanjat voivat vaikuttaa mediajulkisuuden kautta myös poliittiseen päätöksentekoon. 180 Autoalan eri toimijat ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa ja kampanjoissa, joissa käsitellään monesti päästöihin liittyviä asioita luvun lopulta vuoteen 2009 käynnissä ollut Auto. Sillä kulkee kaikki -kampanja oli ensimmäinen ja näkyvin autoalan tempaus, jossa tiedotettiin erilaisia ympäristö- ja päästöasioita sekä tuotiin esille autoteollisuuden vähäpäästöisiä innovaatioita. Auto. Sillä kulkee kaikki kampanjasta tuli myös autoalan näkyvä tunnuslause. Kampanjan tavoitteena oli tuoda esille uudempien autojen vähäpäästöisyys ja kumota samalla näkemyksiä saastuttavasta autosta. Projektissa olivat vetovastuussa ÖKL, AT ja AKL. Varsinkin kampanjan ensimmäisinä vuosina myös Autoliitto ja Neste Oil olivat mukana. Kampanja sisälsi lehti- ja tv-mainontaa, tiedotteita, esitteitä ja tiedotustilaisuuksia vuodesta riippuen. Osa autoalan tiedotteista ja esitteistä suunnattiin kuluttajille, osa erilaisille sidosryhmille ja poliittisille toimijoille. Autoala käsitteli ympäristöön liittyviä asioita ja 2000 luvuilla pääasiassa kampanjan aikana tiedottein, joita julkaistiin vuosittain noin 2 6 kappaletta. Useissa kampanjaan liittyvissä tiedotteissa ja esitteissä tuotiin esille, että tieliikenne aiheuttaa luultua pienempiä päästöjä moneen muuhun teollisuudenalaan verrattuna. 181 Sidosryhmille jaetussa vuoden 2002 opaskirjassa Tieliikenne ja ympäristö korostetaan 178 AuT toimintasuunnitelma 2013, Autokaupassa pientä elpymistä maaliskuussa, AuT tiedote Hansen 2010, Esim. AKL, Autotuojat, AL, Neste Oy, Suomen Tieyhdistys, ÖKL 1992,","paragraph_char_start":133094,"paragraph_char_end":135723,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":17121}
{"query-id":"query-613b0d211d61b3ab4cbb5609a26c1704","original_paragraph":"4 rajattiin miehiin, jotka suorittivat varusmiespalveluksen vuoden iässä, aineistoon jäi miehen tiedot. Maksimissaan näitä miehiä seurattiin 13 vuoden ajan, vuosittaisia havaintoja koko regressiomalleissa käytetyssä aineistossa oli yhteensä Myös palveluksen kestoa koskevat tiedot ovat pääosin peräisin Tilastokeskuksesta. Tilastokeskus kerää pääasiallisen toiminnan määrittämistä varten tietoja varusmiespalveluksen alku- ja loppupäivämääristä. Näiden päivämäärätietojen perusteella on suhteellisen suoraviivaista laskea kunkin henkilön palvelusajan pituus. Muutamia palveluksen välillä keskeyttäneiden ja myöhemmin palvelustaan jatkaneiden henkilöiden havainnot on jouduttu poistamaan, koska palvelusaikojen laskeminen riittävän luotettavasti näille miehille ei ole mahdollista. Lisäksi muutamien henkilöiden kohdalla palvelusaikojen tallennusvaiheessa on tapahtunut ilmeisiä virheitä. Kaiken kaikkiaan palvelusaikoja koskevat tiedot näyttävät olevan huomattavan luotettavia. Tilanteita, joissa varusmiespalvelus näyttäisi päättyneen ennen alkamistaan tai tilanteita, joissa ensimmäisen palvelukseen astumispäivän ja viimeisen palveluspäivän väli on yli 400 päivää, on aineistossa vain n. 5%. Nämä havainnot on poistettu ennen aineiston muuta analyysiä. Puolustusvoimat toimitti otosjoukon varusmiesaikana suorittamien peruskoe 1:n tulokset, tiedot nykyisestä sotilasarvosta sekä aliupseerikoulutusta ja upseerikoulutusta koskevat tiedot tutkimusta varten Tilastokeskukseen. Tilastokeskuksessa tiedot yhdistettiin muihin rekisteritietoihin henkilötunnuksen avulla. Tämän jälkeen henkilötunnukset salattiin ja tällä tavoin tunnistamattomaan muotoon muunnettu aineisto luovutettiin tutkimusta varten käytettäväksi. Kaikki tutkimuksen empiiriset analyysit tehtiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion etäkäyttöyhteyden avulla. Tällä tavoin varmistettiin että luottamukselliset henkilötiedot eivät päädy Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa varusmiespalveluksen pituuden vaikutusta arvioidaan regressioanalyysin avulla. Kutakin mielenkiinnon kohteena olevaa vastemuuttujaa (opsekelua, työllisyyttä ja vuosituloja) selitettiin erikseen kussakin iässä ikävuoden välillä. Regressiomallissa selittäviä muuttujia olivat kalenterivuosi, palvelukseenastumisikä, varusmiespalvelusta edeltävä koulutus, alokasaikana suoritetun peruskoe 1:n pistemäärä, varusmiespalveluksen pituus luokiteltuna kolmeen luokkaan (lyhyt 180 tai 240 päivää, keskipitkä 270 tai 285 päivää ja pitkä 330 tai 362 päivää), sekä varusmiespalveluksen pituuden ja syntymävuoden sekä varusmiespalveluksen pituuden ja palvelukseenastumisvuoden yhdysvaikutus. Mielenkiinnon kohteena on näistä lähinnä viimeinen. Tarkoitus on selvittää miten palveluksen pituuden vaikutus muuttui vuoden 1998 palvelusaikojen muutoksen jälkeen. Muita ajassa tapahtuvia, mahdollisesti eripituisen palveluksen suorittaneisiin eri tavalla vaikuttavia muutoksia kontrolloitiin lisäämällä aineistoon syntymäkohortin ja palveluksen keston yhdysvaikutus. Tutkimuksessa oli myös tarkoitus selvittää, onko varusmiesjohtajakoulutuksella itsenäinen vaikutus palveluksen jälkeisiin tuloihin tai ammattiasemaan, esimerkiksi esimiestehtävissä toimimiseen. Tätä voidaan luotettavasti mitata vain hieman myöhemmällä iällä. Tässä tutkimuksessa jouduttiin aineiston rajoituksista johtuen tarkastelemaan tilannetta vuotiaana. Suora vertailu varusmiesjohtajakoultuksen suorittneiden ja muiden varusmiesten välillä tuottaisi tässäkin tapauksessa harhaanjohtavia estimaatteja, koska varusmiesjohtajavalinnoissa käytetään hyväksi tietoja arvioiduista johtajaominaisuuksista, joilla todennäköisesti olisi vaikutusta työmarkkinoilla menestymiseen varusmiesjohtajakoulutuksesta riippumatta. Tällaisia sekä johtajavalintoihin että mahdollisesti työelämässä menestymiseen vaikuttavia tekijöitä voitiin vain osittain tutkimuksessa kontrolloida. Tämän osan olikin tarkoitus perustua varusmiesjohtajakoulututuksen valintakriteereihin. Aliupseerikoulutukseen valittavilta vaaditaan peruskokeessa minimipistemäärä 4 ja upseerikoulutukseen valittavilta minimipistemäärä 6. Vertaamalla juuri ja juuri tämän rajan alle jääneitä juuri","paragraph_char_start":10813,"paragraph_char_end":14957,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1300}
{"query-id":"query-a7b0f3d5797cad761d4bf8b26eb56d81","original_paragraph":"17 persoonallisuuden kokemukset, ajatukset ja tuntee elävät hänen ruumiissaan, ja ne vanhat kokemukset ovat olleet niin valtavat, että ne heräävät uudelleen eloon, ja silloin ihminen muistaa. Me voimme sanoa, että se muisti on elämän itsensä esille kutsuma, mutta tällainen tapaus on harvinainen. Lapsissa sitä esiintyy kuitenkin enemmän, kuin mitä yleensä huomataankaan. Tämä muisti tulisi kehittymään, jos vanhemmat alkaisivat pitää silmällä lapsiaan ja kuuntelisivat heidän sielunsa ääntä. Nyt sitä vastoin lapset tottuvat hyvin pian kääntämän huomionsa pois siitä seikasta. Vanhemmat eivät tässä asiassa tunne lapsen tajuntaa ensinkään eivätkä anna noille lasten kertomuksille arvoa, ja pian lapsi ne unohtaa. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin jälleensyntymismuisti toiminut, ja se johtuu siitä, että lapset eivät ole olleet niin kauan poissa taivasmaailmasta, etteivätkö he voisi vielä jotakin muistaa elämän kirjasta. Sitten tulee eteemme kolmas muistamismahdollisuus. Olisiko mahdollista jollakin keinolla herättää ihmisessä sellainen muistikuva, joka assosiaatiolain mukaan veisi ihmisen siihen tajunnan tilaan, jossa hän saattaa lukea elämän kirjaa? Sellainen keino täytyy olla. Sellaisia keinoja onkin olemassa ainakin kaksi. Mutta vaikka sanomme, että on pari sellaista keinoa, niin se ei suinkaan merkitse, että ne olisivat joitakin taikakeinoja, joita käden käänteessä saattaa hankkia. Ei, sillä ne keinot vaativat itse asiassa suurta työtä. Toinen keino on sellainen, että sen avulla johdetaan ihmisen tajunta vähitellen takaisin siihen tilaan, jossa se oli syntymien välisessä kuoleman jälkeisessä tilassa. Siinä on kysymyksessä jonkinlainen kehitysprosessi, ja taikakeinona on itse lanka, josta pitää päästä kiinni. Millä tavoin se tapahtuu? Voimme ottaa analogian jokapäiväisestä kokemuksestamme. Jos tahdomme muistaa, mitä olemme tehneet eilispäivänä, tai jos illalla tahdomme muistaa, mitä olemme päivän kuluessa tehneet, niin voimme käyttää kahta eri tapaa. Voimme muistella joko niin, että muistelemme, miten aamulla nousimme ja mitä sitten teimme, ja niin kuljemme hetki hetkeltä läpi päivän, tai sitten niin, että alamme illasta, ja siirrymme hetki hetkeltä taaksepäin muistissamme, kunnes olemme päässet koko päivän tapahtumat lävitse. Näin voimme helposti palauttaa mieleen eiliset tapahtumat. Mutta jos meiltä kysytään, mitä teimme päivälleen 10 vuotta sitten, niin sitä on meidän miltei mahdotonta muistaa, sillä ihmisen on jo vaikeata sanoa, mitä hän teki 10 päivää sitten. Mitä tein viime vuonna syyskuun 23. päivänä? Voidakseni palauttaa mieleeni tuon päivän tapahtumat minun täytyy saada kiinni assosiaatiosta, varsinkin jos tiedän, ettei syyskuun 23. päivään liity mitään sellaista, että olisin erikoisesti painanut muistiini tuon päivän. Jos ihminen ei ole tehnyt mitään erityistä tuona tiettynä päivänä, niin hänen on hyvin vaikeata muistaa sen päivän tapahtumia. Onko sitten olemassa mitään keinoa, millä voi päästä takaisin tuohon päivään? On vanha keino, jota on paljon käytetty. Se keino on, että menee päivä päivältä taaksepäin, että menee aina taaksepäin ja taaksepäin. Ei tarvitse muistaa, mitä on yöllä tehnyt, vaan menee päivä päivältä taaksepäin. Tämä on koettu vanha intialainen keino. Sama keino pätee, kun on kysymyksessä siihen tajunnan tilaan pääseminen, jota on koettu kuoleman jälkeisessä elämässä. Siihen tajunnan tilaan voi päästä menemällä muistissaan taaksepäin päivä päivältä alkaen nykyhetkestä. Hän tulee nuoruuteen ja lapsuuteen, mutta ei pysähdy siihen. Tämä ei tapahdu yhtä mittaa, sillä tämän keinon menestymisen ehto on siinä, että se tapahtuu yhä uudestaan, pieniä päivämatkoja kerrallaan. Tällainen muistin harjoitus ei ole yhden päivän työ. Se ei vie tulokseen yhden viikon tai kuukauden kuluessa, tuskin yhdessä vuodessakaan. Se on pitkällisen harjoituksen tulos. Intialaiset, jotka ovat aina olleet innostuneita henkisistä asioista, ovat näitä tutkineet. Siellä on ihmisiä, joogeja, jotka ovat uhranneet aikaa tuollaiselle mietiskelylle. He ovat päässeet takaisin lapsuuteen, joka on ollut aluksi kuin tyhjää. Mutta kun he eivät ole siihen pysähtyneet, vaan ovat kärsivällisesti edelleen muistiaan harjoittaneet, niin lopulta on muisti tullut niin kirkkaaksi, että se on voinut tunkeutua lapsuuden salaisiin, hämäriin tajunnan tiloihin. He ovat mennet aina vain kauemmaksi taaksepäin, siihen aikaan, jolloin ihminen on aivan kapalolapsi, ja sitten menneet syntymän portin lävitse takaisin ja niin edelleen, kunnes ovat saavuttaneet","paragraph_char_start":61021,"paragraph_char_end":65523,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10090}
{"query-id":"query-130359fb4425455a528939d1d94d4eb9","original_paragraph":"49 49 KeyFrame-funktiokutsun rajoja. Lopputuloksena hyökkääjä pystyy suorittamaan haluamaansa koodia järjestelmässä. [72, 73, 75] Mozilla Firefox Interleaved document.write\/appendchild Memory Corruption Tämä moduuli käyttää hyväkseen Mozilla Firefoxin (tässä versio 3.6.8) kasan ylivuotovirhettä. Virhe tapahtuu, kun selain ei onnistu kunnolla puhdistamaan syötteitä, jotka syntyvät DOM:iin lisäämisen ja document.write()-funktioiden välillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Moduulin toimiminen saattaa vaatia JavaScriptin kohteessa. Lopputuloksena hyökkääjä pystyy suorittamaan haluamaansa koodia järjestelmässä. [73, 75] Muistin haavoittuvuudet Internet Explorer Tabular Data Control ActiveX Memory Corruption Tämä moduuli käyttää hyväkseen Internet Explorerin Tabular Data ActiveX Controlin muistihaavoittuvuutta. DataURL:n parametrina syötetty pitkä URL mahdollista9a NUL-tavun kirjoittamisen taulukon rajojen ulkopuolelle, joka laukaisee muistihaavoittuvuuden CTDCCtl::SecurityCHeckDataURL-funktiossa. Lopputuloksena hyökkääjä pystyy suorittamaan haluamaansa koodia järjestelmässä. [72, 73] Firefox 7\/8 (<= 8.0.1) nssvgvalue Out-of-Bounds Access Vulnerability Tämä moduuli käyttää hyväkseen Mozilla Firefoxin (tässä versio 8.0.1) muistihaavoittuvuutta. Virhe tapahtuu nssvgvalue-tarkkailijoiden (observer) käsittelyssä, jossa käytetty silmukka voi aiheuttaa pääsyn muistiin rajojen ulkopuolelta. Osoittimia poimiva mobserver ElementAt() -funktio ei tarkasta osoittimen oikeellisuutta, mikäli annettu osoitin on rajojen ulkopuolella. Jos nssvgvaluesta luo sellaisen tarkkailijan, joka poistaa elementtejä alkuperäiseltä tarkkailijalta, ja jos muistia manipuloidaan oikein, ElemantAt()-funktio saattaa poimia hyökkääjän tarjoaman osoittimen, joka mahdollistaa hyökkääjälle haluamansa koodin suorittamisen järjestelmässä. [72, 76] Muistipaikkaan viittaaminen vapauttamisen jälkeen Internet Explorer CSS SetUserClip Memory Corruption Tämä moduuli käyttää hyväkseen virhettä muistipaikkaan viittaamisessa Internet Explorerin HTML-koneessa (mshtml). Parsittaessa HTML-sivua, jossa on tietyllä tavalla muodostettu CSS-viittaus, syntyy muistihaavoittuvuus joka voi johtaa hyökkääjän koodin suorittamiseen. Ilmeisesti selain inkrementoi tahattomasti vtable-osoittimen osoittamaan määrittelemättömään osoitteeseen jossa on vtable-funktion osoittimia. Tämä johtaa siihen, että ohjelmalaskuriksi määräytyy osoite [vtable-0x30+1]. Lopputuloksena hyökkääjä pystyy suorittamaan haluamaansa koodia järjestelmässä. [72, 73]","paragraph_char_start":122739,"paragraph_char_end":125250,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16867}
{"query-id":"query-7cf42cdc0cd0f0e8ab430ce5e8d3dd0f","original_paragraph":"6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 6 erityisten kustannusten korvaaminen sopimuksen voimassaoloaika perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta perhehoitajan valmennus, työnohjaus ja koulutus jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. sopimuksen irtisanominen Toimeksiantosopimuksessa on tarvittaessa liitteenä: - selvitys perhehoidossa olevan henkilön oikeuksista, tukitoimista ja harrastustoiminnasta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä - suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista Perhehoidon käynnistyessä voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii perhehoitajalta saadun selvityspyynnön avulla ja esimerkiksi työnohjauksella tai muilla toimenpiteillä saamaan hoidon tason vaatimustensa mukaiseksi. Perhehoitajalain 5 :n 2 momentin mukaan jos puutetta ei korjata annetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi. 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta sekä erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalaissa ( ja 3 ) määritellään palkkion (679,71 \/kk vuonna 2014) ja kulukorvauksen (406,58 \/kk vuonna 2014) vähimmäismäärät sekä käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä (2887,51 vuonna 2014). Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset tarkistetaan kalenterivuosittain Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen mukaisella indeksitarkistuksella. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Kulukorvauksesta toimitetaan myös ennakonpidätys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan sitä koskeva vähennys tehdä verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Korvausten maksu perustuu pitkäaikaisen perhehoidon osalta sovittuun kuukausipalkkioon, josta vähennetään tarvittaessa perhehoitajan toimittaman poissaolopäiväilmoituksen mukaiset ateriamaksut. Lyhytaikaisessa perhehoidossa kor-","paragraph_char_start":8417,"paragraph_char_end":10948,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1012}
{"query-id":"query-4cd0f82b86b1fec5a514a69d9d096530","original_paragraph":"6 Skepsis ry hakee SIHTEERIÄ JA VIDEOKUVAAJAA Kiinnostaako tärkeä työ epäilyksen keskipisteessä? RYHDY SKEPSIKSEN SIHTEERIKSI! Työhösi kuuluu mm. jäsenrekisterin hoito, pöytäkirjojen pito, postitus, tilojen varaukset sekä erilaisten lupien, ilmoitusten ja hakemusten tekeminen. Verotustasi työ ei pääse sotkemaan, sillä palkkana jaamme kulukorvauksia ja täysin verovapaata kunniaa. Kerran vuodessa jäsenmaksujen postitustilaisuuden jälkeen tarjoamme illallisen erittäin hyvässä seurassa. SKEPSIS TARVITSEE MYÖS VIDEOKUVAAJAA. Työhösi kuuluu Skepsiksen luentotilaisuuksien kuvaaminen videolle ja niiden koostaminen siisteiksi klipeiksi yhdistyksen www-sivuille. Verotustasi ei tämäkään työ pääse sotkemaan, sillä palkkana jaamme em. kulukorvauksia ja täysin verovapaata kunniaa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä epäilemättä! Sihteeri Anna-Liisa Räihä: Puheenjohtaja Pertti Laine: Skepsis toimii HELSINKI 1. lokakuuta: Tutkinta paljasti suomalaiset ufoklassikot, konsultti Sami Laitala, tutkija Juha Kukkonen 5. marraskuuta: Vankkaa ja pysyvää tietoa, Skepsis ry:n puheenjohtaja Pertti Laine. Tilaisuuden jälkeen yhdistyksen syyskokous. 3. joulukuuta: Skeptikko-lehden 20-vuotisjuhlat. Huuhaa- ja Sokrates-palkintojen jako. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, klo TAMPERE 11. lokakuuta: Vaihtoehtohoidot ja puoskarilaki meillä ja muualla - paneelikeskustelu. Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, iso Sali, klo 18- Kaikkiin Skepsiksen itse järjestämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Tätä kirjoittaessani alkoi maailmanloppu, tarkalleen aamulla kello Cernin uusi LHC-hiukkaskiihdytin käynnistettiin ja nyt kiihdyttimessä syntyvät pienet mustat aukot imevät maapallon hyperavaruuteen. Näin ainakin uskoi entinen ydinturvallisuustutkija Walter Wagner, joka halusi kavereineen estää kiihdyttimen käynnistyksen haasteen uhalla. Cernin fyysikot ovat kuitenkin sitä mieltä, että jos LHC:n energia pystyisi luomaan edes pieniä mustia aukkoja, kosminen säteily olisi jo aikaa sitten synnyttänyt sellaisia. Minä puolestani väitän, että Cernin tutkijat ovat väärässä. Meillä kotona näitä mustia aukkoja esiintyy paljonkin. Ne imaisevat uskomattoman määrän tavaraa itseensä aina pikkuesineistä kuten avaimista jopa kokonaisiin huonekaluihin asti. Jotkin tavarat löytyvät myöhemmin aivan eri paikasta, mihin ne on jätetty. Tämä johtuu siitä, että musta aukko on menettänyt energiansa ja sylkäissyt kadonneet esineet takaisin. Sehän on Cernin kiihdyttimenkin tarkoitus, löytää kauan kadoksissa ollut Higgsin bosoni. Mitähän kamalaa sitten tapahtuu, jos sitä ei löydetäkään? Ilmeisesti siinä vaiheessa vielä suuremman kiihdyttimen rakentamisen asemesta pannaan tieteelliset mallit uusiksi; sellaistahan tiede on, alati uusiutuvaa. Homeopatia taas on taikauskoon perustuvaa tehotonta, uusiutumatonta hölynpölyä, jonka uskomukset pysyvät todisteiden puutteesta ja päinvastaisista todisteista huolimatta. Radio Ylen aikainen antoi elokuussa tilaa jopa neliosaiselle homeopatiaa käsittelevälle minisarjalle. Homeopatiaa esiteltiin ohjelmassa täysin vain sitä harjoittavien henkilöiden näkökulmasta. Minisarjan viidettä osaa, kriittistä ja oikeaa tietoa sisältävää asiantuntijan mielipidettä, ei tätä kirjoitettaessa ole lähetyksessä kuultu. Eihän tämä tietenkään ainoaksi huuhaaohjelmaksi jäänyt. Radio Suomen valtakunnan verkossa lähetettiin oikein kahden tunnin luontaishoitojen ilta -kontaktilähetys, jonka ainut tarkoitus oli ilmeisesti esittää huuhaahoidot varteenotettavina vaihtoehtoina eikä puoskarointeina. Toimittajillakin on sanan- ja mielipiteenvapautensa, oikeus sortua vaikka tämmöiseen kauhistuttavaan totuusrelativismiin. Yleisradiolla on kuitenkin julkisen palvelun velvoite, ja tällä ohjelmalla ei ollut ohjelmistolta vaadittavaa sivistävää luonnetta. Ylen ohjelmilta vaadittava monipuolisuus velvoittaa toimittajia hieman enemmän kuin iltapäivälehdet, ainakin oikaisemaan virheelliset tiedot. Homeopatia on kuulemma täydentävää hoitoa. Minä en yksinkertaisena ihmisenä ymmärrä, miten tyhjällä voi täydentää, mutta niin vaan täydentävistä hoitomuodoista puhuu jo ministeri Risikkokin ja LKL, Luontaislääketieteen keskusliitto, saa täydentää jopa kahdella jäsenellään STM:n asiaa puivaa työryhmää. Ministeriö siis näkee, että mm. homeopatiaa ja kukkaenergiaterapioita edustava järjestö on aivan vakavasti otettava taho sanomaan sanansa lakiehdotukseen, jonka tarkoitus piti olla haavoittuvimpien potilasryhmien suojelu puoskaroinnilta! LKL vaatii terapioittensa aseman vahvistamista Suomessa ja esittää niitä jopa KELA:n korvattaviksi. Kyllä tarvitaan taas lisää työryhmiä, kun kukkatippaterapeutille aletaan asettaa kelpoisuusvaatimuksia. Pyhä yksinkertaisuus! Sananvapaus, sitähän minä, kieli keskellä ja vähän poskellakin, saan toteuttaa omasta puolestani. Olen saanut jonkin verran kyselyjä, miksi Skepsis ry puuttuu lehdessään myös nettisensuuriin ja sitä myöten netin lapsipornokeskusteluun. Skeptikko-lehden artikkeleista vastaa päätoimittaja ja sensuuria käsittelevä juttu oli julkaistua otsikon keskustelua alla. Skeptikkona ja yksityishenkilönä kannatan sananvapautta ja vastustan ennakkosensuuria kaikessa muodossaan, ja näistä asioista pitää voida myös keskustella. Suomalaisen kustantajan ei pidä edes harkita Medinan Jalokiven julkaisemista suomeksi, se pitää julkaista! Tavataan yleisötilaisuuksissa, tulkaa juttelemaan. Lämmintä syksyä ystävien parissa! Kutsu Skepsis ry:n syyskokous 5. marraskuuta Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, klo 18-20, luentotilaisuuden jälkeen. PERTTI LAINE Kokouksen ohjelma: Kokouksen avaus, valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, hyväksytään kokouksen esityslista, vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet, valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat, käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 10 Skeptikko 3\/2008 Skeptikko 3\/","paragraph_char_start":20836,"paragraph_char_end":26882,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2864}
{"query-id":"query-0aa2906b2d5eb4b4d615a70382d44bfe","original_paragraph":"Jälkivasemmistolaisen anarkistisynteesin haluama vaihtoehto on yhä tekeillä. Sitä ei voi yksikään teoreetikko tai aktivisti väittää omakseen, koska se on projektina ollut ilmassa jo pitkään ennen kuin siitä alkoi tulla konkreettinen sarja ehdotuksia, tekstejä ja väittelyjä. Ne, jotka haluavat edistää tuota synteesiä, ovat saaneet vaikutteensa pääasiassa Espanjan sisällissotaa edeltäneeltä klassiselta anarkistiliikkeeltä sekä monista lupaavimmista 60-luvun jälkeen kehitetyistä kritiikin muodoista. Tärkeimpiä kritiikin kohteita ovat mm. jokapäiväinen elämä ja spektaakkeli, ideologia ja moraali, teollinen teknologia, työ ja sivilisaatio. Kritiikin muodot keskittyvät suoran toiminnan konkreettiseen leviämiseen elämän jokaiselle osa-alueelle. Institutionaalisten tai byrokraattisten rakenteiden luomisen sijasta ne tähtäävät mahdollisimman suureen kriittiseen tehokkuuteen jatkuvasti muuttuvassa toiminnan verkossa, mahdollisimman vähäisin myönnytyksin.","paragraph_char_start":3536,"paragraph_char_end":4494,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":504}
{"query-id":"query-d80e397c3f003a7dddff12971734ca37","original_paragraph":"9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi lisen tärkeysjärjestyksen mukeisie je että niiden avulla pystytään perentemeen terveydenhueltopelvelujen ervee. Kutekin hekemuste arvieitaesse terkestellaan sen vuoksi seureevenleisie seikkoje: vaikuttaeke kustennuservie luotettevelte, enke hanke-esitys johdonmukainen, vestaake se pankin käsitystä kyseessä olevan järjestelmän tarpeista jne. Euroopan terveydenhuoltoalan perusrakenteiden nykyaikaistaminen EIP on sitoutunut leejentemaan teiminte-eluetteen je teimintense luennette terveydenhuoltoelelle. Yhteistyössä viranomeisten je muiden hankkeita teteuttavien tehojen kenssa se tulee edelleen osallistumaen Euroopen terveydenhuoltoelen perusrekenteiden nykyeikeistemiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n jäsenyyttä hakeneisse maisse. EIP tulee kehittämään erviointie koskevee otetteen edelleen kumppeniverkestonse evulle, veikkekin perusperieete - penkin sitoutuminen investointeihin, joille terveyden perantamista edistetään kustannustehokkaelle tevelle - pysyy muuttumattomana. Tulevaisuuden tärkein heeste on löytää tapoje, joilla ElPin varoja voideen kàyttââ kensallisten terveydenhuoltejärjestelmien tärkeimpinä pidettyjä alueita koskeviin hankkeisiin. Joissakin osisse Eurooppee seiraalasekterin nykyaikeisteminen en myös jetkosse tärkeää; toisisse osissa etusijelle en avohoidon infrastruktuuri, joka on tarpeen saireeloiden vuodepeikkojen tehokkean käytön varmistamiseksi. Tämän lisäksi tulee olemeen heesteite, jotke liittyvät hoitopeikkejen kehittämiseen, yleensä evoheidessa, yhä kasvevelle venhusväestölle, mielenterveysongelmiste kärsiville henkilöille je vemmeisille. Perusheiden ja erikeislääkärihoiden parempaa yhdentämistä on terpeen edistää, je terveydenheitee je sosieelihuoltoe on lähennettävä. Keiken keikkieen tämä en ElP:lle jännittävä tehtäväkenttä. Penkki eikeo lähestyä sita aveimesti Euroopan laajuisen terveydenhuoltoyhteisön tuella. Nicholas Jennett, Hankkeet ( , sähköp. EIP on sitoutunut laajentamaan toimintaaluettaan ja toimintansa luonnetta terveydenhuoltoalalla. EIP korottaa Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmään (ETF) vnrattit määrärahat 250 miljoonaan euroon. ETE on rahastojen rahasto, eli se tekee sijoituksia erityisiin pääotnasijoitusrahastoihin, jotka sitten tukevat sijoitiiksillatin kasvuhakuisten pienten ja keskikokoisten huipputekniikkayritysten pertistamista ja kehitystä Euroopan unionissa. Rahoitusjärjestelmä perustettiin vuonna 1997, ja sita hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). ETF:n toiminnassa etusijalla on pk-yritysten käynnistysrahoitus, mutta pääomaa voidaan suunnata myös innovatiivisten yritysten kehittämiseen etenkin alueilla, joilla pääornasijoitukset ovat lähtcneet hitaammin käyntiin. ETF hankkii pääomasijoitusrahastoista yleensä 5-10 miljoonan euron vähemmistöosuuksia, kuitenkin enintään neljämieksen. ETF-rahastoon varatusta ensimmäisestä 125 miljoonan euron erästä on tähän mennessä käytetty 85 miljoonaa euroa. Ne on sijoitettu 19:ään eri pääomasijoitusrahastoon, joiden koko pääoma on yli I miijardi euroa. ETF:n pääomia välittävien rahastojen odotetaan tekevän sijoituksia investointijaksojensa aikana yli tuhanteen pk-yritykseen. Jos otetaan huomieen ETF:n sijoitusten vipuvaikutus, niin uudet investoinnit ovat arviolta 2 miljardia euroa. Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmä on yksi ulottuvuus Amsterdamin toimintaohjelmaa (ASAP), jonka EIP käynnisti vuonna 1997 vauhdittaakscen työlli.svyttä edistävien investointihankkeiden rahoitusta. ASAP-ohjelmalla EIP pyrkii ennen kaikkea helpottamaan pk-yritysten riskirahoitusjärjestelyitä. Näihin rahoitustoimiin on tähän mennessä käytetty nein 750 miljoonaa euroa, joista ovat päässeet osallisiksi lähes kaikki EU-maat. Euroopan investointirahasto tekee noin 80 miljoonan euron sijoitukset omista rahoitusvaroistaan niiden varejen ohella, joita se hallinnoi EIP:n puolesta. Se hoitaa lisäksi Euroopan unionin puolesta rahoitusjärjestelmää, joka on erityisesti suunnattu vasta perustetuille tai alueellisille pääomasijoitusrahastoille, joiden toimintaan liittyy suurempia riskcjä. EIR:llä on käytettävissään Euroopan pääomasijoituksiin ja sijoitustoiminnan kehittämiseen kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. EIR perustettiin vuonna 1994 ja on siten nuorin Euroopan rahoituslaitoksista. Sen emistajia ovat EIP (40 %), Euroopan unioni (.30 %) ja 75 eri rahoituslaitosta EU:n alueelta (30 %). Lisätietoja antaa Euroopan investointirahasto (Guido Pmd'homme, puh. (+352) , s-posti g.prudhommeiii'eiforg) tai EIP:n tiedotus- ja viestintäosasto (Sabine Parisse, puh. (+352) , s-posti: EIP TIEDOTE 3-I999 \\ Sivu 9","paragraph_char_start":26611,"paragraph_char_end":31237,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3617}
{"query-id":"query-176a866f5168ac907e4493fa1f92e10d","original_paragraph":"1.1 Kirjeenvaihto\nSuomen ja Naton välisen kirjeenvaihdon tarkoituksena on vahvistaa Suomen osallistuminen RS-operaatioon noin 80 henkilöllä. Suomen kontribuutio koostuu neuvonantajaryhmistä sekä lääkintä- ja muusta tukihenkilöstöstä. Tarkoituksena on, että joukot olisivat operaatiossa vähintään kuuden kuukauden pituisen ajan, jota voidaan pidentää. Joukkojen poisvetäminen vaatisi kuitenkin ilmoituksen asiasta Resolute Support -operaation komentajalle vähintään kolme kuukautta etukäteen, jollei muuta sovita. Kirjeenvaihdossa viitataan Naton ja Afganistanin väliseen SOFAan, jolla sovitaan tehtävät, vastuut ja operaation status, sekä Naton operaation suunnitteluasiakirjoihin, ja todetaan niiden, sekä niiden muutosten, sitovan myös Suomea.","paragraph_char_start":18519,"paragraph_char_end":19264,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2420}
{"query-id":"query-40adf5d2401282d4b6070f6c88a8309c","original_paragraph":"2 2(80) YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto Sijoitusrahastotoimintaa sääntelee siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, sijoitusrahastodirektiivi, 2009\/65\/EY (uudelleenlaadittu toisinto). Tähän direktiiviin on kodifioitu sijoitusrahastodirektiivi 85\/611\/ETY ja siihen sen antamisen jälkeen tehdyt muutokset. Sijoitusrahastodirektiivi on pantu täytäntöön sijoitusrahastolaissa (48\/1999) ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878\/2008). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014\/91\/EU siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009\/65\/EY muuttamisesta säilytystoimintojen, palkka- ja palkkiopolitiikan ja seuraamusten osalta, sijoitusrahastodirektiivin muutosdirektiivi tai muutosdirektiivi, annettiin 23 päivänä heinäkuuta Direktiivi perustuu komission ehdotukseen (KOM(2012) 350 lopullinen). Direktiivi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28 päivänä elokuuta Direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on hyväksyttävä ja julkaistava jäsenvaltioissa viimeistään 18 päivänä maaliskuuta Jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisiä säädöksiä ja määräyksiä 18 päivästä maaliskuuta 2016 alkaen. Direktiivin tavoitteena on sijoittajien yhteissijoitusyrityksiä kohtaan tunteman luottamuksen lisääminen tiukentamalla säilytysyhteisöjen tehtäviä ja vastuuta koskevia vaatimuksia, parantamalla rahastoyhtiöiden ja sijoitusyhtiöiden palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ottamalla käyttöön sellaisia seuraamuksia koskevat yhteiset normit, joita sovelletaan sijoitusrahastodirektiivin tärkeimpiin rikkomuksiin. Seuraamuksia koskevat säännökset, joilla pyritään vahvistamaan yhteiset vähimmäisvaatimukset kansallisten seuraamusjärjestelmien yhdenmukaisuuden lisäämiseksi, on sisällytetty myös useisiin muihin viimeaikaisiin rahoitusmarkkinoita koskeviin direktiiveihin, joita ovat: 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013\/36\/EU, luottolaitosdirektiivi, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002\/87\/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006\/48\/EY ja 2006\/49\/EY kumoamisesta, 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014\/65\/EU rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002\/92\/EY ja direktiivin 2011\/61\/EU muuttamisesta, rahoitusvälineiden markkinat direktiivi, sekä 3) säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004\/109\/EY, avoimuusdirektiivi, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003\/71\/EY ja direktiivin 2004\/109\/EY tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission direktiivin 2007\/14\/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013\/50\/EU. Luottolaitosdirektiivi on pantu täytäntöön luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610\/2014) ja eräissä muissa laeissa. Avoimuusdirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin täytäntöön panemiseksi tarvittavat lakimuutokset on vahvistettu tulemaan voimaan","paragraph_char_start":2355,"paragraph_char_end":6010,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":254}
{"query-id":"query-b65c4d51f973ce723d8047cbf8bf9739","original_paragraph":"Kaksikanavaisena tulos oli usein hyvä vain alempi alue korjattuna. Das Wohltemperierte Klavierin cembaloversion helisevä sointi terävine sävyineen ja siihen parhaimmillaan kuuluva mehevyys oli oivallisesti kasassa. Akustinen soolokitara jäsentyi selkeämmin, samoin rytmimusiikilla porukka saattoi pysyä paremmin koossa, ehkä siksi, että basson taso istui luontevammin muuhun. Iäkkäämmällä akustisella jatsilla, kuten Miles Davisin So Whatilla akustinen basso pysyi hienosti kurissa, ja tämä auttoi muita soittimia nousemaan paremmin esiin. Uudempi tuotanto, vaikkapa Paul Simonin Graceland oli jonkin verran paremmin koossa, eikä korjaus tuottanut häiritseviä sivuvaikutuksia. Akustisella pianolla, esimerkiksi Werner Bärtschin Rezitalilla korjaus tasasi hieman ääntä. Nyt kyse ei oikeastaan ollut parannuksesta tai toiston heikentymistä, sen myötä syntyi vain toisenlainen näkökulma musiikkiin.","paragraph_char_start":3161,"paragraph_char_end":4056,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":428}
{"query-id":"query-3e83eb1ca18d79459d3d67417aff74bb","original_paragraph":"Tytöt aamiaisen jälkeen läksynlukutunnille. Kävin katsomassa ihmettä, kun heidän huone oli hiljainen vaikka kaikki olivat siellä, eivätkä nukkuneet. Hipsin pois ja seuraavaksi sitten katsottiin kisakaaviot. Nuorille ennen näkemättömiä vastustajia. Ei voinut uskoa kun Titta saa vastaan Ruotsin Rim Mourahin. Olisiko aikaisemmista, viimeisistä viidestä isosta turnauksesta kolmessa hän ollut avausvastustaja. Tuolla arvonta suhdeluvulla voittaisi jo lotossakin jotain. Aikataulu ongelmia meille tulee kun päällekkäin sarjoja käydään. Siksi kaikki laittoivat ylös omien sarjojen aikataut, mikä lohko, mikä tatami, vyön värit, montako matsia välissä jos pääsee toiselle kierrokselle vaihtuuko vyön väri vai ei jne.. pikkuasioita joita en varmasti minä muista kun hässäkän keskellä tullaan kysymään.","paragraph_char_start":45731,"paragraph_char_end":46526,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6910}
{"query-id":"query-36a06ae942772c58344fdf2eb2133993","original_paragraph":"En tiedä miksi, mutta joskus ihmisillä on kova tarve kritisoida kaikesta mahdollisesta. Hakeuduin itse yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle töihin aikoinani siksi, että ei paljon enää kiinnostellut auttaa suuryrityksiä rikastumaan. Olen töissä ministeriössä eli joudun työskentelemään myös sellaisten hankkeiden eteen, joihin en itse usko, mutta jotka ovat kuitenkin hallitusohjelmassa. Mikäli joskus satumme ystäväpiirissäni keskustelemaan työn merkityksellisyydestä, saan aina joltain kommentteja siitä, miten työni ei nyt pelkkää yhteiskunnan parantamista ole. Se on täysin totta, mutta emme me kaikki voi mennä töihin kansalaisjärjestöihin ajamaan 100% omaan agendaan istuvaa asiaa. Suurimmaksi osaksi koen, että työlläni on merkitystä ja saan aikaiseksi edes vähän paremman maailman.","paragraph_char_start":37219,"paragraph_char_end":38012,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5353}
{"query-id":"query-d9cb640fea7f5fed6c7efaba16e8bb1d","original_paragraph":"Tuusulan VPK:ssa hän on aktiivisin, koska se on hänen kotipaikkakunnallaan. Omaa porukkaa ikävä Kotipalokunta Vesalaiselle on Korso, jonne hän meni kymmenvuotiaana. Hän on NouHätä!-kampanjan lähettiläs ja ohjausryhmän jäsen 16:tta vuotta. Siellä hän on myös hallituksen jäsen. Loppu-uransa hän toimi palotarkastajana. ”Olen päässyt siitä yli, mutta oli kyllä pirun ikävä sitä työtä ja porukkaa, jonka kanssa teimme niin valvontakuin turvallisuusviestintätyötä.” Vesalainen näkee, että pelastusalan järjestöt tarvitsevat lisää jäseniä, mieluummin uusia, koska ikääntyneet jäävät kokonaan pois toiminnasta. Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. ”Olen niin onnellinen, kun olen saanut tehdä SPEKin projekteja. 017-368 4000 | www.peltaco.com mukana kolmessa VPK:ssa, Leppävaarassa, Korsossa ja Tuusulassa. Palomiehen töitä hän teki aina vuoteen 2001. Enää hän ei ikävöi takaisin työmaalle, mutta toista oli eläkkeen alussa. Kuopion juhlavuosi 2016 oli tärkein, oli tarkoitus saada osallistujia enemmän kuin koskaan, ja saimmekin.” Vesalainen aloitti työt pelastusalalla vuonna 1973 kesämiehenä Vantaan kauppalassa. Ainahan lapset ja nuoret ovat tykänneet punaisista autoista, jotka pitävät meteliä mennessään.” Vesalainen on aktiivinen tekijä myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä. Työ SPEKissä merkitseekin paljon. ”Toiminnallisuus vetosi. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 • Tarkastukset • Kalibrointi • Uudet mittarit Suositeltava tarkastusväli 5 vuotta. Vuonna 1976 hän siirtyi Tuusulaan sijaispalomieheksi. Eläkkeelle jääminen oli Risto Vesalaiselle kova paikka, mutta järjestötoiminta on tuonut hänen elämäänsä sisältöä.. NouHätä!-lähettiläänä aktivoin laitoksia ja sivistysvirastoja osallistumaan. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015. Hänellä olisi substanssia, hän osaa sen homman.” Teksti ja kuva: Kaisu Puranen . Toivoisin myös, että veteraanityötä arvostettaisiin enemmän.” Vesalainen ehdottaa, että veteraanija valistustyön voisikin yhdistää. ”Vuorotyö kävi raskaaksi, oli jo aika saada viikonloput vapaaksi. Hän halusi palomieheksi jo pienenä. ”Palopapalla olisi erilainen tatsi, vakuuttava, rauhallinen ja turvallinen. Maha oli täynnä palomiehenkin hommia.” Turvallisuusviestintä on aina ollut Vesalaiselle tärkeä osa työtä. SÄTEILYMITTAREIDEN tarkastukset Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. Hän on ollut mukana jokaisessa NouHätä!-kilpailussa tavalla tai toisella. Ehkä pitäisi pystyä tarjoamaan enemmän toimintaa, joka oikeasti kiinnostaa. ”Siihen on etsitty lääkettä. Palotarkastajana hän saattoi tehdä puolet kouluttajan ja puolet palotarkastajan töitä. Veteraanit voisivat esimerkiksi käydä päiväkodeissa kertomassa palomiehen ammatista","paragraph_char_start":139505,"paragraph_char_end":142324,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":19691}
{"query-id":"query-03a63a3601a149bb6b2f911fbd612d85","original_paragraph":"Vuosi 2005 - alkuvuosi\nVuoden 2005 heinäkuuhun mennessä ei virtuaalisen akhal-teken tilanne ole muuttunut juuri lainkaan: suuret kasvattajat Ionic ja Quiero jatkavat edelleen, Akiva on päässyt hyvin jaloilleen ja saattanut maailmalle jo useita kasvatteja. Hopeajoki taukoilee edelleen, Linne on lopettamassa, laukkahevosiin painottunut Swift aloitti ja lopetti tämän vuoden aikana. Ruunivoikkoa ja voikkoa väriä jalostava Kabak Akhal-Tekes on myös aloittanut aivan uusien hevosten voimin. Kasvatustoiminta on pientä eikä tallilta montaa siitoshevostakaan löydy, mutta joka tapauksessa uudet tuontihevoset ovat hieno lisä nykyiseen tekkekantaan.\n\"Uusvanha\" tulokas on myös talli nimeltä Allu Express, joka on ainakin osin lähtenyt käyttämään tekeillään piirrettyjä kuvia, tiettävästi ensimmäisenä virtuaalimaailmassa. Allu Expressissä on myös jonkin verran suvuttomia tuontihevosia. Uusi kasvattaja on myös laukkahevosiin panostava Dungeon Racehorses, joka sekin on tuonut uusia hevosia.","paragraph_char_start":7324,"paragraph_char_end":8310,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1076}
{"query-id":"query-e1a561d6d3003b834bad9764294ee905","original_paragraph":"31 Uraohjausta lähestyttiin määrittelemällä sitä myös prosessityyppinä. Vastauksissa pohdittiin, millaisilla prosesseilla uraohjausta toteutetaan. Prosessityyppeinä esiintyivät neuvonta, opettaminen, tiedon lisääminen, mentorointi, tukeminen, kannustaminen, reflektiivisyyden edistäminen, keskustelu, kohtaaminen ja vuorovaikutus. Vain harvoissa vastauksissa tartuttiin ohjaukseen ohjaajan kompetenssien näkökulmasta ja pohdittiin sitä, millaista osaamista uraohjaus vaatii. Esille nostettiin kuitenkin eettisyys, uuden luomisen taito ja tilannetaju sekä substanssiosaamisen merkitys. Uraohjauksen seitsemässä väittämässä vastaajat olivat myös suurelta osin väittämien kanssa samaa (kuva 13). Viidessä väittämässä melko samaa ja täysin samaa olleet vastaajat edustivat yli 80 prosenttia vastaajista. Vastauksissa korostui selkeä yksimielisyys siitä, että opettajan tehtävänä on valmistaa opiskelijaa tulevaa työelämää varten. Vastaajat olivat myös samaa siitä, että uraohjaus kuuluu opettajan tehtäviin ja että opiskelijan elämänkokonaisuuden huomioon ottaminen on tärkeää, kun suunnitellaan opiskelijan tulevaisuutta. Vastaajat olivat myös hyvin samanmielisiä siitä, että uraohjaus on merkityksellistä opettajan ja ohjaajan omalle ammatilliselle kehittymiselle. Väittämä ei kuitenkaan ollut aivan yksiselitteisen helppo vastaajille, sillä peräti 8 %:lla vastaajista ei ollut lainkaan mielipidettä. Muissa väittämissä ei mielipidettä -vastauksia on vain 0,7 4,8 %. Kaikkien väittämien osalta keskiarvot vaihtelivat välillä 3,0 3,7 ja keskihajonnat välillä 0,52 0,87. Suurinta hajonta oli väittämässä Tarvitsen lisää uraohjausosaamista kohdalla. Liki 23 % vastaajista oli väittämästä melko eri tai täysin eri. Kuva 13. Uraohjauksen väittämien jakautuminen koko vastaajajoukolla (n = 273) 30 Selvitys opetus- ja ohjaushenkilöstön orientaatiosta tulevaisuussuuntautuneeseen uraohjaukseen","paragraph_char_start":49861,"paragraph_char_end":51745,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6505}
{"query-id":"query-80754641cb6ec2a626ba95265efa027c","original_paragraph":"18 Tapahtumat Kymenlaakson Liiketalous ry Juhlaristeily m\/s Kristina Brahella Kymenlaakson Liiketalous ry juhlii 50-vuotista taivaltaan 17. toukokuuta 2008 risteillen Kristina Brahella. Samalla pidetään Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto SMYL ry: n kevätkokous Kotkassa. Kristina Brahe lähtee risteilylle Kotkasta klo Laivaan nousu klo ja paluu takaisin samana iltana klo Yöpyminen satamassa laivan hyteissä. Risteilyn hinta on noin 100 euroa sisältäen risteilyn, ruokailun noutopöydästä, ohjelman, yöpymisen jaetussa 2-hengen hytissä ja aamiaisen laivalla. Tarkka hinta vahvistuu, kun lopullinen osallistujamäärä selviää. Varustamo tarvitsee matkustajista seuraavat tiedot: nimi, syntymävuosi ja kansalaisuus. Lisätietoja juhlaristeilystä: Heljä Haapala\/Kymenlaakson Liiketalous, puh tai sähköpostitse Lähde juhlimaan merelle mukavassa seurassa! Joulu on antamisen aikaa Lakeuden Merkonomit ry Joulumielen saa itselleen mm. hankkimalla hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukortteja sekä osallistumalla erilaisiin joulukeräyksiin. Aina voi tarjota myös kaikille tarpeellista naapuriapua vaikka mummon siivoamisapuna häärimiseen. Ota myös ilo irti Suomen 90-vuotisjuhlista ja poimi Joulun hemmottelu- ja juhlavinkeistä omasi, niin jaksat hymyillä vielä loppiaisenakin! Ensi vuoden tapahtumarikkaasta keväästä tiedotamme seuraavassa liiton lehdessä. Oikein Hyvää ja makoisaa Joulua! Terveisin Lakeuden Merkonomit Porin Seudun Merkonomit ry Syyskokouksessamme hyväksyttiin yhdistyksen 50- vuotisjuhlavuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2008 valittiin Leila Kantonen. Erovuorossa olleista varsinaisista jäsenistä valittiin uudelleen Seija Gröhn ja Sirpa Rahkonen sekä uutena jäsenenä Kerttu Niinisaari. Uudeksi varajäseneksi valittiin Hilkka Tuuha. Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Kaija Nordlund, Johanna Nylund ja Liisa Salonen sekä varajäsenenä Jarmo Kallionpää. Juhlavuoden jäsentapahtumista ilmoitamme jäsenistölle omissa jäsentiedotteissamme, nettisivuillamme sekä liiton lehdissä. Otamme jäsenistömme toiveita ja ideoita mielellämme huomioon, siispä lähettäkää postia ja palautetta sähköpostilla puheenjohtaja Leila Kantoselle, Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille! Tampereen Merkonomit ry La kello HIIRENLOUKKU Tampereen Teatteri Agatha Christien maailmanmenestysjännäri, murhamysteeri vailla vertaa Ke kello CAROLA - KIELLETYT LEIKIT Tampereen Teatteri Frenckell Lauludraama iskelmätaivaan tähdestä Tilaa lippusi Heli Viitalalta, Helsingin Merkonomit ry To kello Galleria ART-Helsinki: Kimmo Pälikön taidetta Aleksanterinkatu 26 (Senaatintori) Helmereille on varattu mielenkiintoinen tutustumiskäynti Kimmo Pälikön taiteeseen, Art-Helsinkiin. Oppaanamme toimii joko merkonomi Kimmo Pälikkö tai myymäläpäällikkö Mervi Eljaala. Tutustumme Pälikön tuotantoon myymälässä ja ainutlaatuisessa Aleksin kellarigalleriassa. Esillä on myös Kimmo Pälikön pojan, JT Pälikön miekka- ja puukkotaonnan näytteitä. Hinta: 5, sisältää kevyen virvoketarjoilun, maksuviite Ilmoittautumiset ja maksu mennessä. Helmerivetäjä: Pekka Siitonen Tutustu Art-Helsinkiin netissä: Torstaisin: ja kello Helmerien lakikoulutusta Helmereille on räätälöity kaksi toiveiden mukaista lakikoulutuspakettia. Koulutustilaisuudet ovat peräkkäisinä torstaina tammikuussa 2008: ja kello Luentoaiheet on koottu meille kaikille tärkeistä lakiasioista. Voit kysyä Sinua kiinnostavista aiheista paikan päällä tai tehdä kysymyksiä luennoitsijalle jo etukäteen. Sinulla on mahdollisuus osallistua molempiin tai vain toiseen illoista. Torstai kello Avioliitto-oikeus avio-oikeus ja sen merkitys avioehtosopimukset omaisuuden ositukset\/erottelut avioerot ja avoerot sopimukset avioeron\/avoeron varalta (lasten huolto, elatus ja tapaamisoikeudet) 2. Perintöoikeus 18 Merkonomi News 4\/07","paragraph_char_start":48134,"paragraph_char_end":51940,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6387}
{"query-id":"query-10c88bc95d2ea472cebb234e6970c3b9","original_paragraph":"8 Tietokonepelit houkuttelevat nuoria opiskelemaan kesälomalla Antti-Jussi Lakanen Peliohjelmointiin keskittyvät viikon mittaiset kesäkurssit ovat saaneet yläkoululaisilta hyvän vastaanoton Jyväskylässä. Kurssien aikana on tehty jo yli 200 peliä. Tulijoita on ympäri Suomea, kaukaisimmat Kuusamosta, ja innokkaimmat ovat käyneet kurssilla jo kolme kertaa. Tutkijoiden varovaisen arvion mukaan jo pelkkä kurssille osallistuminen riittää lisäämään harrastuneisuutta ja kiinnostusta ICT- ja luonnontieteellisisten alojen opiskelua kohtaan. Muutama vuosi sitten Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella herättiin siihen vakavaan todellisuuteen, etteivät nuoret enää suuntaudu entiseen malliin matemaattis-luonnontieteellisille aloille opiskelemaan. Myös tietotekniikan laitoksella trendi oli ollut useamman vuoden laskusuuntainen. Yksi mittari on, kuinka monta prosenttia aloittavista opiskelijoista saa tietystä opintojaksosta suorituksen. Näin mitattuna määrä on jopa puoliintunut vuodesta Yksi asia kuitenkin tiedettiin: nuoret pelaavat paljon tietokonepelejä, kertoo kurssi-idean isä, lehtori Vesa Lappalainen. Mietimme, että miksi emme yhdistäisi näitä kahta asiaa: pelit ja ohjelmointi, jatkaa Lappalainen. Viiden päivän pikakurssin tavoitteena oli luonnollisesti innostaa tutustumaan aiheeseen, ja kokeilemaan itse. Tämän avulla motivoidaan oppilaita opiskelemaan aihetta lisää. Laitoksella on vahva historia ohjelmoinnin opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta yläkouluikäisiä ajatellen opetusmenetelmät ja -sisällöt piti miettiä uusiksi. Aleksanteri V. - Water Wey Ensimmäinen haaste oli saada sellainen alusta pelien tekemiselle, että ylipäätään nollapohjalta on noin 25 tunnin aikana mahdollista tehdä mitään järkevää. Onneksi saimme rekrytoitua laitokselta ansioituneita opiskelijoita. Heidän kanssaan kehitimme sopivan ohjelmointikirjaston, jonka avulla ensimmäisten pelien tekeminen on riittävän helppoa, jatkaa Lappalainen. Sanoista Jyväskylän yliopisto ja peli johdettiin kirjastolle nimeksi Jypeli. Kirjasto on alusta alkaen ollut vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Ensimmäinen kurssi järjestettiin kesällä Ilmoittelu aloitettiin varovasti, ja järjestäjät varautuivat pitämään yhden viikon tapahtuman noin 15 tulijalle. Yllätys oli, kun ilmoittautumisia tulikin lähes 50, jolloin ryhmä jaettiin kahdelle erilliselle viikolle. Kurssien aikana tehdystä kyselytutkimuksesta saatu positiivi-nen viesti rohkaisi järjestäjiä jatkamaan ja kehittämään konseptia. Olemme järjestäneet kursseja nyt neljänä kesänä, tähän mennessä 16 tapahtumaa yli 330 osallistujalle, selvittää Lappalainen. Yksinkertainen on kaunista Oppilaiden tekemät pelit ovat yksinkertaisia kaksiulotteisia pelejä ilman verkkopelimahdollisuutta. - Eniten oppilaat ovat tehneet tasohyppely-, labyrintti- ja erilaisia taito- ja nopeuspelejä. Pojat haluavat tyttöjä enemmän peleihinsä toimintaa ja räjähdyksiä, kertoo yliopistonopettaja Antti-Jussi Lakanen, joka toimii kurssilla opettajana. Jypeli-ohjelmointikirjaston ansiosta peleihin saadaan kuitenkin mukaan realismia sisäänrakennetun fysiikkamoottorin ansiosta. Esimerkiksi maailman tämän hetken menestynein kännykkäpeli, Angry Birds, on päässyt pitkälle juuri näillä eväillä: kaksiulotteisuus ja sopivan realistinen fysiikka. Toki kyseisessä pelissä on upea grafiikka, äänimaailma ja viimeiseen asti hiotut kentät, mutta teknisesti nuorten tekemät pelit voivat olla melko lähellä tätä. Ja kurssilla tehdyt pelit voi siirtää Windows Phone -kännyköihin pienellä vaivalla, selvittää Lakanen. Antti S. - Eksyksissä Avaruudessa 8","paragraph_char_start":15626,"paragraph_char_end":19197,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2337}
{"query-id":"query-c648d3d94eb921e3f89eedef1cc5f296","original_paragraph":"5 II TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ ASIOIS TOIMINYMPÄRISTÖ MUUUU! Ihmisten hyvinvointi Suomessa perustuu kilpailukykyiseen, tuottavaan ja mielekkääseen, ammattitaidolla tehtyyn työhön. Innovaatio-, markkinointi-, laatu- ja osaamispanostusten tavoitteena on kokonaistuottavuuden vakaa kasvu ja työhyvinvoinnin parantaminen. Teknologiateollisuuden yritykset toimivat markkinoilla kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja jatkuvan muutoksen paineessa. Eilen hyväksi todetuilla toimintatavoilla ei enää tänään pärjätä. Markkinoilla avautuvien mahdollisuuksien hyväksikäyttö edellyttää jatkuvaa uusiutumiskykyä, verkostomaisia toimintatapoja sekä aitoon vuoropuheluun ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Alati muuttuvien asiakastarpeiden toteuttaminen vaatii yritykseltä ja sen henkilöstöltä joustavuutta ja ketteryyttä. Mitä laajemmin ja syvällisemmin yrityksessä ymmärretään liiketoiminnan tavoitteet ja niiden yhteys yrityksen menestystekijöihin, sitä paremmin muuttuvissa tilanteissa asiakaspalvelu kyetään toteuttamaan. YHTEISTOIMINNALLA VASAN KILPAILUN VAATIMUKSIIN Jatkuva avoin kilpailu maailmansarjassa asettaa kovat vaatimukset kilpailukyvylle. Muutos luo mahdollisuuksia yrityksille, jotka toimivat ennakoivasti ja sopeutumiskykyisesti. Yhteistoiminnalla kyetään vastaamaan avoimen kilpailun tuomiin haasteisiin. Yhteistoiminnalla on tarkoitus kehittää yritystoimintaa. Erilaisissa tilanteissa tarvitaan eritasoista yhteistoimintaa. Se on myös jokapäiväistä avointa vuorovaikutusta. Paikallinen sopiminen on osa yhteistoimintaa. PANOSTUKSET YHTEISTOIMINAN OVAT EDISTÄNEET MENESTYSTÄ Hyvät kokemukset kannustavat jatkamaan ja edistämään yhteistoimintaa. Yhteistoiminnalla on voitu omalta osaltaan parantaa yrityksen kannattavuutta ja tuottavuutta sekä työntekijöiden työhyvinvointia. Tuottavuuden osatekijät ovat olleet yhteistoiminnan kohteita. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on hyödynnetty toteuttamalla yhdessä kannustavia palkkaus- ja työaikajärjestelyitä. Hyvällä yhteistoiminnan kulttuurilla voidaan edistää myös työrauhan säilymistä. YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON Yhteinen tahto ja sitoutuminen Asenne ratkaisee! Selkeä, ymmärrettävä strategia, sekä oikea asenne toiminnan kehittämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen tekee menestymisen mahdolliseksi. Sitoutuminen on mahdollista vain silloin, kun tieto kulkee esteettä ja avoimesti. Jokaisen on voitettava oma muutosvastarintansa ja kannettava vastuunsa niin työn tekemisestä, kehittämisestä kuin yhteistoiminnastakin. Toiminnan tulee olla sellaista, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja mahdollistaa henkilöstön palkitse misen. Neuvottelusuhteet Paikallisten osapuolten hyvät ja luottamukselliset neuvottelusuhteet ovat toimivan vuoropuhelun perusta. Osapuolten tulee asennoitua esiin tuleviin kysymyksiin rakentavasti ja hakea yhteisiä ratkaisuja. Tähän tarvitaan tietoa, taitoa, tahtoa ja toimivaltuuksia. Tiedonkulun tulee olla molemminpuolista ja avointa. Johtaminen Johtaminen on inhimillistä toimintaa, jossa keskeistä on viestin perille saaminen tavoitteiden mukaisen toiminnan aikaansaamiseksi. Hyvällä johtamisella vaikutetaan myönteisesti koko työpaikan toimintaan. Yhteistoimintaan perustuva johtaminen on epämuodollista ja tasa-arvoista. Toimivalla vuoropuhelulla pystytään tehokkaasti hyödyntämään työpaikan työntekijöiden osaamista sekä motivoimaan ja ohjaamaan heitä oikean suuntaiseen tekemiseen. 3","paragraph_char_start":3822,"paragraph_char_end":7215,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":470}
{"query-id":"query-4558a86e3817cc649958a9c5df8c4e6d","original_paragraph":"8 Erkki Nysten in memoriam Suruviesti työtoverin ja ystävän ylimeteorologi Erkki Nystenin ( ) poismenosta yllätti. Erkki Nystenin (Enyn) muistamme myös Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton yhtenä kolmesta perustajajäsenestä. Vain lähtö on elämää vain kulku ja meno kuuntele, etkö kuule kaikkialla soi luopumislaulu lauluista suurin Tiesään uranuurtaja Maanteillä näkyy liikennemerkkejä, jotka opastavat autoilijaa pitämään huonon sään vuoksi riittävän turvavälin tai ne varoittavat liukkaudesta ja antavat myös tietoja ilman sekä tienpinnan lämpötilasta. Mieleen muistuu silloin Nystenin Eny, joka aloitti opiskelijana työnsä Ilmatieteen laitoksessa syksyllä Pian hän siirtyi Sääosastolle ja toimi vuodesta 1972 alkaen sääpäivystäjänä. Jo 1970 luvun puolivälistä lähtien hän edusti aktiivisesti maatamme kymmenen Länsi-Euroopan maan teknologiayhteistyöhankkeessa, jonka tarkoituksena oli saada aikaan moottoriteille sähköinen valvontajärjestelmä. Tässä yhteydessä kehitettiin tiesääaseman prototyyppi ja tienpinnan lämpötilaa ennustava malli. Enyn sääpuolen osaamista arvostettiin ja hän työskenteli sääasiantuntijana jonkin aikaa Brysselissä Siellä oli hyvä seurata Hollannissa järjestettyä valvontajärjestelmän kokeilua. Kokeilun tuloksia käytettiin koko hankkeen loppuraporttiin ja tuleviin suosituksiin. Eny oli tiesääpalvelun yksi pioneeri. Erityissääpalvelut olivat tärkeä osa sääpalvelua. Kuvassa näkyvät Ilmatieteen laitoksen aluejako ja toimipisteet kuvattuna näyttelyitä ja messujaesittelyjä varten. Arkkitehti Pekka Hämäläisen piirros. Ammattijärjestöaktiivi 70- ja 80-luvuilla palkankorotukset sovittiin kolmikantamenettelyllä. Kuoppakorotuksiin varatut lisärahat olivat ammattijärjestöjen neuvottelemia ja ne myös tekivät päätöksiä siitä, kenelle kuoppakorotus voitiin antaa. 8 Ympäristöasiantuntija 2\/2012","paragraph_char_start":15331,"paragraph_char_end":17152,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2134}
{"query-id":"query-e60ce307acaa21eb06ba97dc80682887","original_paragraph":"5 KO Piirturi Kynäpiirtureiden käyttö on käynyt siinä määrin harvinaiseksi ettei tässä käsitellä erikseen piirturiasetuksia, jotka tämä toiminto avaa. Tosin myös joitakin isokokoisia mustesuihkurullatulostimia saatetaan ohjata Piirturi-ikkunan kautta Piirrä Piirrä-komennolla auki oleva dokumentti lähetetään piirturille, tallennetaan HP GL- eli.plt-tiedostoksi tai tallennetaan jonotuskansioon.plt-tiedostoksi Arkin määrittely Arkin määrittely -kohdassa valitaan lukuisista ohjelmista tuttuun tapaan käytettävä tulostin ja haluttu tulostusarkki Tulosta Tulosta-komento tulostaa päällimmäisenä olevan ikkunan sisällön. Ikkunassa viivan yläpuolinen osa on kirjoitinkohtainen keskusteluikkuna ja näyttää erilaiselta tulostinohjaimesta riippuen. Käyttöohjeet löytyvät tulostimien omista käsikirjoista. Tulostamista käsitellään PlotMakerin yhteydessä. Katso PM PlotMaker Äskeiset dokumentit Äskeiset dokumentit -kohdasta nähdään ja avataan viimeisimpiä auki olleita dokumentteja. 2.3 Toista komento Toista-komento toistaa viimeisen tehdyn komennon, mikäli se on mahdollista. 2.4 Leikkaa, Kopioi, Sijoita Leikkaaminen, kopioiminen ja sijoittaminen (cut, copy, paste) ovat käyttöjärjestelmien perustoimintoja, jotka operoivat apupöydälle tallentamisen avulla. Leikkaa ja Kopioi siirtävät tietoa apupöydälle, josta sen voi sijoittaa Sijoita-komennolla. Leikkaaminen poistaa samalla kohteet alkuperäistiedostosta. Komento X\/C\/V-näppäinoikoteille on ArchiCADissäkin paljon käyttöä. Kannattaa huomioida se, ettei leikepöytä ole täydellinen, eli jotkin asiosta voivat siellä muuttua, varsinkin jos siiretään asioita ohjelmasta toiseen. VINKKI Yksi hyvä käyttötarkoitus Kopioi- ja Sijoita-komennoille on lukuarvojen siirtäminen paikasta toiseen. Esimerkiksi koordinaattien arvoja voi kopioida käyttöön painamalla halutun koordinaatin näppäintä (x,y,z), jolloin koordinaatin arvo tulee valituksi ja sen voi kopioida. Kun elementtejä kopioidaan kerroksesta toiseen, sijoittuvat ne automaattisesti alkuperäisiin x- ja y-koordinaatteihin. Jos sijoitettavat elementit ovat kätketyillä tai lukituilla tasoilla, kysyy ArchiCAD mitä tasoille tehdään. Samoin jos elementit sijoittuisivat näkymän ulkopuolelle, ArchiCAD kysyy miten elementit sijoitetaan. 2.5 Pyyhi Pyyhi-komento poistaa eli tuhoaa valitut elementit. Vastaavan toiminnon tekevät näppäimistön peruutus- ja poistonäppäimet. 2 Muokkaus Muokkaus-valikko sisältää useimmille tietokoneohjelmille yhteisten perusmuokkauskomentojen lisäksi ArchiCADin omia muokkauskomentoja. Muokkaustoiminnot koskevat vain valittuja elementtejä. Katso KO.TT.1 Valitseminen. Muokkaus-valikko muuttuu hiukan määrälaskennan tuottamissa teksti-ikkunoissa. Silloin graafisten elementtien muokkaustoiminnot katoavat ja tilalle ilmestyy tekstinmuokkaustoimintoja. Archi- CADin elementtien perusmuokkaustoiminnot, kuten elementtien siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen, esitellään erikseen kohdassa KO.TT. 2.1 Peru Peru-komento peruu edellisen toiminnon. Komento muuttaa muotoaan kertomaan mikä viimeinen komento oli; esimerkiksi Peru siirto \/ 0. kerros. Peräkkäin peruttavien toimintojen määrä on säädettävissä kohdassa Vaihtoehdot Käyttöliittymä Autotallennus. Katso KO.AS Autotallennus. Tallennettaessa perumismuisti tyhjenee, joten projektia ei kannata tallentaa ennen kuin halutut perumiset on peruttu. 2.2 Teeppäs Teeppäs-komento 1 peruu Peru-komennon eli suorittaa perutun toiminnon uudestaan. 2.6 Valitse kaikki Kun käytössä on nuolityökalu, Valitse kaikki -komento valitsee kaikki elementit auki olevassa näkymässä. Jos käytössä on jokin muu työkalu, valituksi tulevat vain kyseisellä työkalulla luodut elementit. Valinnan voi rajata koskemaan vain tiettyä aluetta Valinta-alue-työkalulla. Katso KO.TT.1 Valitseminen. 2.7 Etsi ja valitse Etsi ja valitse -komennolla voi elementtejä hakea erilaisin kriteerein, kuten piirustustason, kynän tai korkeusaseman perusteella. Katso KO.TT.1 Valitseminen. VINKKI Hakuehtoja voi tallentaa ikkunan oikean ylälaidan kolmion kautta. Toinen paikka, jonne hakuja voi tallentaa, löytyy kohdasta Ikkunat Apuikkunat Näytä valintamuisti. 2.8 Leikkaa katoilla Leikkaa katoilla -käskyllä voi leikata seiniä, pilareita, ikkunoita, ovia, laattoja ja objekteja. Ennen ArchiCAD-versiota 8 tämä oli ainoa tapa tehdä kyseinen toiminto, mutta Boolen toimenpiteiden myötä sen voi katsoa vanhentuneen. Suositeltava tapa leikata ka- 1 Tietyistä historiallisista syistä johtuen käytämme edelleen oikeinkirjoitusasultaan virheellistä, mutta humoristissävytteistä muotoa teeppäs.","paragraph_char_start":15645,"paragraph_char_end":20164,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2214}
{"query-id":"query-25b3871f1c48df458ff2017ee8081d0b","original_paragraph":"18 Puhelinkäyttäytyminen Vaikka yhteydenpito on yhä enenevissä määrin siirtynyt sähköiseen maailmaan, on puhelinkontakti edelleen pätevä ja useissa tapauksissa jopa sähköpostia tehokkaampi keino ottaa yhteyttä työnantajiin. Kannattaa muistaa, että työhakemuksen lähettämisen ohessa tehty soitto työnantajalle voi olla ratkaiseva askel työnsaannin kannalta. Soittamalla osoitat aktiivista otetta ja saatat erottua eduksesi suuresta hakijaryhmästä. Soitto työnantajalle Ohjeet: Esittele itsesi ja asiasi lyhyesti ja selkeästi Kysy, onko sopiva aika soittaa Jos et tiedä kuka vastaa rekrytoinnista, kysy Mieti, mihin kysymyksiin haluat vastauksia Esitä työpaikkaa koskevat kysymykset siten, ettei niihin voi vastata pelkästään ei tai kyllä. Suosi kysymyssanoja millainen ja miten jne. Älä kuitenkaan kysy asioita, jotka on jo kerrottu ilmoituksessa Tee itsesi kiinnostavaksi Varaudu kertomaan lyhyesti työhistoriasi Varaudu kertomaan, miksi haet kyseistä paikkaa ja mitä tiedät yrityksestä Jos sinua ei valita hakemaasi työpaikkaan Muista, että valintaprosessi voi kestää yllättävän kauan. Työhaastattelussa kannattaakin lopuksi tiedustella, milloin ratkaisuja on tarkoitus tehdä. Mikäli tietoa ei ole saatavissa, voit myöhemmin kysellä asiaa vaikkapa puhelimitse. Sekin kertoo tehtävää kohtaan tuntemastasi mielenkiinnosta. Jos et tule valituksi ja haluat arvioida osaamistasi suhteessa hakemaasi tehtävään, kysy työnantajalta, miksi sinua ei valittu. Näin voit hyödyntää saamasi palautteen avulla epäonnistumiselta näyttäneen tilanteen. Lisäksi voi olla hyvä tiedustella, mitä ansioita työhön valitulla henkilöllä oli. Näin saat tietää, onko sinun hyvä täydentää osaamistasi tai hankkia lisäkokemusta hakiessasi jatkossa vastaavanlaiseen työhön. A HUOM! Älä kysy palkkaa tai saanko töitä? tai kannattaako minun hakea tätä paikkaa? Varaa paperia ja kynä puhelimen lähelle, jotta voit kirjoittaa keskustelemasi henkilön nimen ja tittelin muistiin. Usko pois, ne eivät jää mieleen. A 18","paragraph_char_start":20594,"paragraph_char_end":22576,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2948}
{"query-id":"query-9e558d735f181aac9e21fd06dbe3c2ba","original_paragraph":"61 johdon katselmusten seurantatoimenpiteistä ja parantamissuosituksista. Katselmusten tuloksiin tulee sisältyä laadunhallintajärjestelmään ja sen prosessien parantamiseen, asiakasvaatimuksiin liittyviin parannuksiin ja resurssitarpeisiin liittyvät päätökset ja toimenpiteet. Katselmuksista tulee pitää tallenteita. 50 Johdon katselmuksen toteutus Ensimmäiset johdon katselmukset Mikkelin ammattikorkeakoulussa suorittivat vuonna 1998 rehtori ja kehitysjohtaja. Katselmuksessa käytiin läpi koulutusyksiköiden laadun kehittämisen tarkistuslista. Erityisesti keskityttiin ensimmäistä kertaa tehdyn henkilöstön ilmapiirikartoituksen tulosten arviointiin. Toinen tärkeä tarkastelualue oli opetusjärjestelyt. Nykyisin johdon katselmukset järjestetään toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmän mukaisesti toimintavuoden aikana ennakolta valmistellun aineiston pohjalta. Keskitetysti valmisteltu aineisto on henkilöstön intranetissä kaikkien osapuolten käytettävissä jo ennen katselmustilaisuutta. Johdon katselmukset liittyvät ammattikorkeakoulun arviointi- ja seurantajärjestelmään, toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen. Arviointi ja seuranta antavat ammattikorkeakoulun käyttöön pohjatietoa toiminnan laadusta ja tuloksista. Johdon katselmusten tavoitteena on arvioida sitä, miten toiminta on edistynyt ja käydä siihen liittyvää tiedon vaihtoa. Johdon tavoitteena on myös tukea ja edistää yksiköiden toimintaa. Katselmuksen suorittavat rehtori, kehitysjohtaja sekä hallinto- ja talousjohtaja. Koulutuksen tulosalueille on varattu aikaa koko päivä ja muille yksiköille noin kaksi ja puoli tuntia. Koulutuksen tulosalueilla ja muissa yksiköissä katselmuksiin osallistuu johtajien lisäksi eri sektoreiden tai avainalueiden vastuuhenkilöitä, muun henkilöstön edustaja sekä koulutuksen laitoksilla opiskelijoiden edustaja. Katselmuksista tehdään muistiot, johon sovitut kehittämistoimenpiteet kirjataan. Seuraavan vuoden katselmus alkaa edellisessä katselmuksessa sovittujen kehittämistoimenpiteiden raportoinnilla. Muistiot ovat intranetissä koko henkilöstön saatavilla. Katselmuksessa käsitellään edellisen vuoden taloudelliset tulokset ja kuluvan vuoden toiminnalliset tavoitteet tuloslomakkeiden pohjalta. Tulosalueeseen kuuluvien laitosten ja muiden tulosyksiköiden osalta käsitellään laitoksen laatutyön kuvaukset, edellisessä katselmuksessa havaitut kehittämiskohteet ja tehdyt toimenpiteet, t&k-työ sekä työyhteisön kehittämiskyselytulokset tai itsearvioinnissa esiin nousseet kehittämishankkeet. Koulutuksen laitosten osalta käsitellään lisäksi koulutusohjelmien tulokset: hakijatilanne, aloittaneet, eronneet, valmistuneet, vieraskielinen opetus, virtuaaliopetus, avoin amk sekä 50 SFS 2004.","paragraph_char_start":126823,"paragraph_char_end":129513,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":14190}
{"query-id":"query-3ddebc36387a2e223896501cf4a99b92","original_paragraph":"3 3 onnistui paremmin ensimmäisellä kurssilla pariharjoitusten ansiosta. Vielä yksi tietoinen päämääräni oli auttaa opiskelijoita parantamaan esiintymis-, keskustelu- ja ryhmätyöskentelyvalmiuksiaan. Oppimisympäristö opettajan, opiskelijoiden, opiskeltavan aiheen ja opetusmenetelmän muodostama kokonaisuus on yliopisto-opetuksessa useimmiten opettajakeskeinen, mutta sen ei tarvitse olla sellainen jatkuvasti, vaan samallakin kurssilla se voi muuttua välillä oppilaskeskeiseksi tai ainakin tähän suuntaan. 14 Omat kurssini olivat paljolti opettajakeskeisiä, sillä suunnittelin kurssien sisällön, rakenteen ja työskentelytavat itse ilman että opiskelijat saivat niihin vaikuttaa. Asetin oppimistavoitteet, määräsin arviointitavan ja ohjasin keskustelua itse. Luennoimalla jakamani \"tietoiskut\" olivat opettajakeskeisiä, mutta yritin niidenkin aikana innostaa opiskelijoita kyselemään, kommentoimaan ja keskustelemaan. Keskustelun virittäminen onnistuikin mielestäni hyvin, ja opiskelijat alkoivat varsin pian kysellä omaaloitteisesti ja kommentoida myös toistensa esittämiä ajatuksia. Selvästi oppilaskeskeiseksi kurssieni oppimisympäristö muuttui pari- ja ryhmätehtävissä sekä yksilötehtävissä, joissa opiskelijat joutuivat muodostamaan oman käsityksensä asioista opettajasta riippumatta. Ohjeistus- ja lopetusvaiheessa näidenkin tehtävien oppimisympäristö muuttui opettajakeskeiseen suuntaan, koska silloin \"ohjat\" olivat lähinnä minun käsissäni. Yleensä opettaja voi tietoisesti ja tarkoituksellisesti vaihdella oppimisympäristöä sen mukaan, mikä kussakin tilanteessa on tarkoituksenmukaista mm. opiskeltavan asiasisällön ja opetukseen käytettävissä olevan ajan mukaan. Haastattelukursseillani koin jakavani oppimisen säätelyn vastuun opiskelijoiden kanssa varsin pitkälle ja tämän ansiosta ryhmissä syntyi hedelmällinen ja rakentava jännite, 15 joka motivoi lisää jo ennestään tavoitteisia opiskelijoita ja auttoi heitä kehittämään tietojaan ja taitojaan. Tilat ja olosuhteet Opetustila koko, valaistus, lämpötila, tuuletus, hiljaisuus\/meluisuus, kalusteiden sijoittelu ja sen käyttö vaikuttavat siinä työskentelevän ryhmän prosesseihin sekä osallistujien viihtyvyyteen, mahdollisuuksiin havainnoida toisiaan ja kommunikoida keskenään. 16 Sen vuoksi säilytin ensimmäisessä istunnossa kulttuurihistorian seminaarihuoneen kalusteiden tavanomaisen järjestelyn: pöydät olivat kehässä, jonka ympärille kaikki mahtuivat istumaan melko väljästi ja näkivät toisensa. Itse istuin pöytien muodostaman kehän yhdellä laidalla. Ensimmäisellä kerralla opiskelijat jättivät yhden tuolin mittaisen \"hajuraon\" itsensä ja minun välille. Seuraavissa istunnoissa opiskelijat rohkenivat istua viereisellekin tuolille. Aluksi koin heidän tulevan liian lähelle. En pitänyt fyysistä läheisyyttä epämiellyttävänä, mutta en halunnut opiskelijoiden näkevän sekavia muistiinpanojani. Ryhmätöissä muutimme kalusteiden paikkaa tarpeen mukaan niin, että opiskelijat saattoivat muodostaa keskenään pienen kehän. Koska istunnot kestivät neljä opetustuntia, huonetta oli välillä tuuletettava. Ensimmäisellä kerralla kehotin lähinnä ikkunaa istuvaa opiskelijaa avaamaan ikkunan; seuraavilla kokoontumiskerroilla kehotustani ei enää tarvittu, vaan joku avasi ikkunan oma-aloitteisesti. Yleensä seminaarihuoneeseen ei kuulunut ulkopuolelta mitään häiritseviä ääniä, mutta meidän tilastamme kuului usein ulkopuolelle varsin äänekästä keskustelua ja naurua, mitä eräät henkilöstön jäsenet ihmettelivät. Koko ryhmän työskentelyyn varatun seminaarihuoneen lisäksi ensimmäisen kurssin opiskelijat käyttivät poliittisen historian pientä kokoushuonetta haastatteluharjoituksiin sekä kulttuurihistorian kirjaston takahuonetta tekstintämisharjoituksiin. Myös nämä tilat olivat suhteellisen häiriöttömiä. Opiskelumuotojen kirjo Vasta jälkeenpäin opetustani reflektoidessani tiedostin käyttäneeni kummallakin kurssillani monia erilaisia aktivoivia opetus\/opiskelu\/oppimis-menetelmiä. Pääpiirteissään kurssit olivat samanlaisia, mutta jouduin jättämään toiselta kurssilta pois haastattelu- ja tekstintämisharjoituksen lähinnä tilojen puutteen takia. Myönnän, että tämä vähensi huomattavasti kurssiin käyttämääni aikaa, sillä ensimmäisellä kurssilla jouduin juuri harjoitusten vuoksi olemaan opiskelijoiden käytettävissä istuntojen ulkopuolella yli 20 tuntia. Selostan tässä kurssien etenemistä ja käyttämiäni enemmän tai vähemmän aktivoivia menetelmiä. 17 Aloitus ja ensimmäinen kirjallinen tehtävä: Aloitin kummankin kurssin toteamalla lyhyesti, kuka olen, millaisesta kurssista on kyse ja miten se suoritetaan. Lisäksi selostin kurssin teoreettiset ja käytännön tavoitteet. Tämän jälkeen annoin ensimmäisen kirjallisen tehtävän, joka tuli suorittaa noin 15 minuutissa: pyysin osallistujia määrittelemään \/ tulkitsemaan 'muistitiedon' käsitteen sen hetkisen tietämyksensä valossa. Tämän tehtävän avulla halusin saada selville suunnilleen opiskelijoiden teoreettisen lähtötason, jotta voisin huomioida sen myöhemmin opetuksessani. Rajasin tehtävän vähintään yhteen ja korkeintaan kahteen konseptin sivuun, jotta opiskelijoiden olisi pakko pohtia asiaa mutta toisaalta kiteyttää sanottavansa olennaiseen,","paragraph_char_start":9064,"paragraph_char_end":14222,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1141}
{"query-id":"query-267c35afa4ab62114ad529d7fa60168c","original_paragraph":"10.1.2010 Perustyö kunniaan!\nTampereen tilaaja-tuottaja-mallista julkaistiin pari kuukautta sitten tutkimus, jossa peräänkuulutettiin henkilöstölähtöisyyttä. Annetaan henkilökunnalle työrauha, tilaa ja edellytyksiä kehittää omaa työtänsä. Annetaan työntekijöiden käyttää käsiensä lisäksi aivojansa. Laatu paranee parhaiten, kun ihmiset kehittävät omaa työtänsä pienin askelin päivittäin. Parhaille organisaatioille on tyypillistä kehittämisen henki ja toisen arvostaminen. Työaikaa ei pitäisi käyttää raportointiin, kokouksiin ja laadunarviointiin. Työn tuottavuus nousee kohisten, jos esimerkiksi hoitohenkilökunta itse voi vaikuttaa työnsä sisältöön ja organisointiin sen sijaan, että istuisi tietokoneen ääressä raportoimassa toimenpiteitään. Sekä työnantajan että työntekijän kannalta on parasta, jos työntekijä saa keskittyä ydintyöhönsä ja häneen luotetaan. Työnantaja saa tuottavuutta ja työntekijä kokee työniloa.","paragraph_char_start":149505,"paragraph_char_end":150426,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":20121}
{"query-id":"query-65a01ac24e6bc80a5da4f04e6c2f7d74","original_paragraph":"Milloin epäillä nielutulehdusta?\nNielutulehdus voi ilmetä jatkuvana kipuna tai kiputuntemuksina yskiessä ja niellessä. Pienillä lapsilla huono syöminen sekä kuolaaminen viittaavat nielutulehdukseen. Lapsi myös herkästi osoittaa kipua kurkun alueella. Leikki-ikäinen osaa jo kertoa kurkkukivusta, tosin kurkkukipua ja korvasärkyä ei kertomuksen perusteella voi aina luotettavasti erottaa toisistaan. Kouluikäinen osaa jo varmuudella kuvailla kivun ja taudin paikallistaminen on helppoa. Nielutulehdukseen liittyy usein myös leukakulman imusolmukkeiden suureneminen, joka voi aiheuttaa turvottelua kaulassa ja aristusta pään kääntämisessä. Niinpä ihmetyksen aihe kotona ja lääkäriin tulon syy voi olla se, että pieni lapsi kieltäytyy kääntämästä päätään.","paragraph_char_start":637,"paragraph_char_end":1389,"paragraph_similarity_to_original":99.8670212766,"tokens_before_paragraph":82}
{"query-id":"query-f690a4d9181c94718fb433cc6e5dd06d","original_paragraph":"Kaavaselostuksen liitteessä 1, vaikutusten arviointi, todetaan, että puuterminaalit sijaitsevat taajama-alueiden ulkopuolella lukuun ottamatta Oriveden aseman terminaalia. Keskeisin terminaalitoiminnan aiheuttamista vaikutuksista on melu, jonka luonne riippuu paljolti siitä, mitä toimintoja terminaalissa harjoitetaan. Ainespuuterminaalin melun todetaan aiheutuvan lähinnä puun kuormaustoiminnoista. Terminaalien todetaan lisäksi tuottavan melua ja haitallisia päästöjä alueella lisääntyvän kuorma-autoliikenteen vuoksi ja tämä voi myös vaikuttaa liikenneturvallisuuden mahdolliseen heikkenemiseen. Haitalliset vaikutukset eivät ole kuitenkaan seudullisesti merkittäviä, eikä terminaaleilla todeta olevan merkittävää haitallista vaikutusta ihmisten terveyteen. Vaikutusten arvioinnissa todetaan edelleen, että haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää muun muassa rajoittamalla eniten melua tuottavien toimintojen harjoittamista ajallisesti. Liikennejärjestelyjen ratkaisut huomioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.","paragraph_char_start":87867,"paragraph_char_end":88892,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10392}
{"query-id":"query-de282d6717dd6d91f4a511821cd61611","original_paragraph":"Hei taas. Leikkaus on tehty ja tuntuu onnistuneen. Eli menin to-aamuna saikulle ja heti leikattiin. Eilen pe pääsin jo IP kotiin. Hölmö kun olin, heiluin kotona enemmän ja illalla oli kaikki paikat kipeänä. Tänään aion pysyä sängyssä. Minulla se hiilidioksiin vaikutus kohdistui olkapäihin, nyt jo alkaa helpottaa se. Kaikki juoma ja soppa menee alas eikä mitään pyri ylös. Outo tunne syödä näin ”isoja” annoksia kerralla, on ollut aika vaatimatonta syöminen aiemmin. Mitään kontrollia ei tullut, saunassa saa käydä viikon päästä. Liikuntaa kipujen mukaan ja saikkua kaksi viikkoa.","paragraph_char_start":5589,"paragraph_char_end":6170,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":903}
{"query-id":"query-15e8a84daced77ab1409503474e4da9c","original_paragraph":"Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada eläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, veroviranomaisilta sekä viranomaiselta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621\/1999) sovelletaan,työnantajakohtaisesti tiedot maksetuista palkoista sekä muista seikoista, jotka ovat välttämättömiä 10 §:n 1 momentissa säädetyn työttömyysvakuutusmaksun perinnän valvontaa varten. Työttömyysvakuutusrahastolla on lisäksi oikeus saada mainittua tarkoitusta varten veroviranomaisilta joukkotietoina palkkaa tai muuta vastiketta työntekijöille maksaneiden työnantajien nimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai henkilötunnukset, yhteystiedot, vuosi-ilmoitukset tai vuosi-ilmoituksia vastaavat tiedot, toimialat sekä tiedot näiden työnantajien työstä maksamista vastikkeista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista.","paragraph_char_start":117296,"paragraph_char_end":118215,"paragraph_similarity_to_original":99.8911860718,"tokens_before_paragraph":13077}
{"query-id":"query-f0cdd4d686302f995dfbda0d065db4d2","original_paragraph":"Aikaisemmin Avetisova on työskennellyt Fjordissa ja Accenturessa. TietoEVRYllä hän aloitti viisi vuotta sitten strategisten innovaatioiden parissa, mikä johti hänet nykyiseen työhön. ”XR-osaamiskeskuksessa tutkimme, kuinka uusi teknologia, kuten virtuaalitodellisuus tai lisätty todellisuus, muuttavat suhdettamme aikaan ja paikkaan, sitä kuinka kommunikoimme ja teemme työtä. Toimimme vähän etunojassa: teknologialla on vielä omat rajoituksensa, mutta meidän pitää katsoa niiden yli.” Keskuksen tekemiä käytännön sovelluksia on esimerkiksi Virtuaalimetsä, jonka avulla metsänomistaja voi liikkua metsässään VR-järjestelmällä (VR, v irtual reality, virtuaalitodellisuus), mobiilisti tai verkkoselaimessa. Metsänomistaja voi katsella, mitkä metsänhoitotyöt ovat ajankohtaisia, paljonko toimenpiteistä syntyy tuloja tai menoja, ja miltä metsä näyttää toimenpiteiden jälkeen. Avetisova katsoo työssään tulevaisuuteen: mitä eri tekniikan sovelluksia eri toimialoilla ja liiketoiminta-alueilla on. Tulossa on hänen mukaansa vähemmän näkyvää teknologiaa, mutta enemmän sisältöä laajemmalle joukolle. ”Uskon, että muutaman vuoden kuluttua teknologiasta tulee ubiikkia, kaikkialla läsnä olevaa. Meidän on kuitenkin varmistettava, että tästä ei synny ristiriitaa yksityisyyden ja etiikan suhteen.” Virtuaalinen todellisuus tuskin korvaa täysin tunnetta siitä, että on tietyssä paikassa, Avetisova arvioi. Se voi kuitenkin","paragraph_char_start":39186,"paragraph_char_end":40598,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5284}
{"query-id":"query-2305d677e2ac65720c4b272c2a57f4c4","original_paragraph":"Samaa tyhmää joutavaa paskaa suoltaa yli 50% IL:n kommentoijista, jos sinne kirjoittaa faktaa, on heti mielinen, kielinen, itään päin kallellaan ja Itä maksaa palkan sun muuta täyttä hevonpaskaa. Kommentit pursuavat termejä, ”kaikki tietävät”. on ”selvä, olisi, tiedetään, valehtelija, roisto, varas, todistettavasti murhaaja, Krimin laiton miehitys, Putinin hullun paperit,) ym. älyllisesti vajaakehittyneen sekavaa tarinaa, josta puuttuu narratiivi. Kun olen selittänyt, että opiskelkaa Krimin historia, kuka on antanut se Ukrainalle, kun Katariina Suuri, Katariina 2 vapautti Krimin osmaaneilta, vastassa olivat Ranska, Britannia, ja Sardinia, mutta Venäjä voitti sodan. Heti peslävet nimittivät minut Ryssäksi ja tuli kommentointikielto. Kun selitin tapahtumat , mitä Trutsof tunaroi apulaisenaan Otto-Wille Kuusinen v. 1954, Krimin siirtoa UKrainan Sosialistiselle Neuvostotasavallalle ei voida pitää laillisena, Trutsof ei itse ollut edes läsnä kokouksessa. Tätä faktaa idiootit eivät ymmärrä, katkelma tilanteesta.Stalinin kuoleman jälkeen Hruštšov ei ehtinyt kerätä itselleen niin paljon valtaa, että Krimin siirtäminen olisi voinut olla hänen yksivaltainen päätöksensä. 1954. 1954 Hruštšov ei itse asiassa ollut edes läsnä kokouksessa, jossa hyväksyttiin kyseinen asetus. Sen sijaan kokouksessa puoltavan puheenvuoron piti presidiumin jäsen Otto Wille Kuusinen. Hänen mukaansa Krimin siirtäminen Ukrainalle on merkki ”Leninin aloittamasta veljeskansojen ystävyyden politiikasta”. ”. Ukraina ei ole koskaan vapauttanut Krimiä, eikä se sille kuulu mitenkään, eikä Venäjä luovuta sitä, ampuu vaikka ydinpommin Kiovaan, jos asia menee pahaksi. Vasemmisto-idiootit vain kiljuvat, että Krim on annettava takaisin, vaikka se ei ole itsenäiselle Ukrainalle ikinä kuulunut, Venäjä ei ole sitä myynyt, eikä luovuttanut, Jeltsin humalluspäissään 1991–1994 ei välittänyt muusta kuin votkasta, tätä ei USA-, ei Britannia- ja Ranska halua ymmärtää, mutta Suomen sosialistit kiljuvat tyhmyyttään. Venäjä soti vielä 1848–1852 Krimistä, mutta se pysyi osana Venäjää. Samassa sodassa 1850 Britannia pommitti Ålannin Pomarsundin linnan paskaksi. Kaikki Krimin takia ja nytkö Venäjän pitäisi luovuttaa se jollekin ex-kommunistimaalle? Ei luovuta. Tätä historiaa ei vasemmistomediat kerro. Olen saanut monet blokit tästä faktasta. Totuus satuttaa idioootteja. Kun on käynyt koulut ja tehnyt läksyt, tietää paljon, vasemmiston kiljujat ovat idiootteja tiedoiltaan. Eivät osaa muuta kuin irvistellä somessa ja naiset esittelevät leveää persettään, syövät ja tekevät lämpimän paskan. Siinä taidot","paragraph_char_start":25340,"paragraph_char_end":27921,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3787}
{"query-id":"query-b9d2361c29a168084443993cefa5678f","original_paragraph":"Kartan tiedot ovat vuodelta 2006 eli jo yli 5 vuotta vanhoja, mutta se oli ainut mahdollinen vuosi, jolta sain kaikki haluamani tiedot. Viiden vuoden aikana maailma on muuttunut ja muun muassa taloustilanne on toinen, mutta en usko, että se on vaikuttanut kovinkaan merkittävästi karttani teemoihin. Kartan otsikko kertoo sen, mitä lähdin kartallani selvittämään. Eli yksinkertaistetusti, missä valtio saa rahoilleen vastinetta ja missä ei. Lisäksi halusin tarkkailla onko yli 65-vuotiaiden osuudella siihen yhteyttä. Suurimmat verotuloalueet painottuvat kuvan 3 kartan mukaan etelään, jossa Uusimaa on ylivoimaisena huippuna. Pienimmät verotulot asukaskohti kilahtaa valtion kassaan Itä- ja Pohjois-Suomesta. Se oli hyvin ennalta arvattavissa oleva tulos, sillä Itä- ja Pohjois-Suomi on ollut jo vähän aikaa heikossa asemassa muun muassa suuren ulosmuuton vuoksi.","paragraph_char_start":13458,"paragraph_char_end":14322,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1971}
{"query-id":"query-4f519f92bb73ed73651fa9f6ee495d91","original_paragraph":"(28) Josip Tito , puhe (16. marraskuuta 1956)\nAsiat olivat jo menneet melko pitkälle, pidemmälle kuin tiesimme, ja Geron vierailu Jugoslaviaan ja yhteinen julistuksemme eivät enää auttaneet. Ihmiset Unkarissa vastustivat ehdottomasti edelleen vallassa olevia stalinistisia elementtejä; he pyysivät heidän poistamistaan ja kääntymistä demokratisoitumisen tielle. Kun Geron johtama unkarilainen valtuuskunta palasi maihinsa, Gero joutui vaikeaan asemaan ja näytti jälleen edelliset kasvonsa. Hän kutsui niitä satoja tuhansia mielenosoittajia, jotka tuolloin vielä mielenosoittivat, jengiksi ja loukkasi melkein koko kansakuntaa. Kuvittele kuinka sokea hän oli, millainen johtaja hän oli! Sellaisella kriittisellä hetkellä, kun kaikki kiehuu ja kun koko kansakunta on tyytymätön, hän uskaltaa kutsua sitä kansakuntaa jengiksi, jonka joukossa suuri osa ja ehkä suurin osa oli kommunisteja ja nuoria. Tämä riitti ruutitynnyrin räjäyttämiseen. Konfliktit tapahtuivat.","paragraph_char_start":69894,"paragraph_char_end":70855,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9735}
{"query-id":"query-8cfc7c7417ef6c43bdba92a97b266cb2","original_paragraph":"Alamitta alkaa itseasiassa olla aikansa elänyt käsite. Olen pitkälti samoilla linjoilla Tommyn kanssa. Nyt kun alkaa olla näyttöä ihmisen aikaansaamista evolutiivisista muutoksista kalakantojen yksilöiden keskikokoon ja toisaalta sukukypsyyteen on maailmalla alettu yhtä enemmän puhua nimenomaan ylämitan tarpeellisuudesta ja toisaalta muista kalastusrajoituksista. Kaivelin aihetta tuossa taannoin, voin jossain välissä paremmalla ajalla pistää muutamia mielestäni todella paljon ajatuksia herättäviä linkkejä esiin. Varmasti erilaisilla tekijöillä on osuus esimerkiksi harjuksen kasvunopeuteen. Ei pidä kuitenkaan kokonaan unohtaa sitä mahdollisuutta, että ihmiset alamitallaan ovat muokanneet kalakantoja hidaskasvuisiksi. Vastaavasti esimerkiksi hauet voivat muokata kantoja toiseen suuntaan aiemmin esittämälläni tavalla. Jos halutaan vesiä, missä on oikeasti 'trophy size' harreja (tai mitä muita kaloja tahansa), lienee ylämitta ja sen tiukka valvominen ainoita selviä toimivaksi osoitettuja toimenpiteitä ihmisen taholta.","paragraph_char_start":32139,"paragraph_char_end":33168,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4772}
{"query-id":"query-af97beabb02a20c8fa713b327240c1bc","original_paragraph":"9 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1\/ Kasvatus- ja opetuslautakunta tietotekniset välineet oppilaskäyttöön kalusto eri yksiköille kiinteät rakenteet ja laitteet varhaiskasvatuksen ulkoleikkivälineet asennettuna koulutoimen ulkoleikkivälineet asennettuna Laskujen hyväksyjä hankintojen osalta on hal lin to pääl lik kö. Hänen ollessa esty nyt tai esteellinen laskut hyväksyy si vis tys joh ta ja. Yhteenveto Kes keis ten tehtäväalueiden osalta toimintakatteiden muutosprosentit vuodesta 2015 vuoteen 2016 ovat (yli-\/alijäämä): sivistystoimisto 7,45 % hankkeet -21,07 % varhaiskasvatus -4,48 % esiopetus 9,33 % esioppilaiden päivähoito -16,66 % perusopetus 1-6 luokat 5,30 % perusopetus 7-9 luokat -3,39 % vammaisopetus -31,51 % kuljetukset 12,29 % aamu- ja iltapäivätoiminta -12,31 % opetuspalvelut -29,04 % lukio-opetus 0,57 % Esityslistan lisämateriaalina ovat: vuoden 2015 ja 2016 talousarvioiden vertailu taulukkoina, erikseen var haiskas va tuk sen sekä perus- ja lukio-opetuksen osalta kaupunginhallituksen vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohje. Sivistysjohtajan esitys: Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy sivistystoimen vuoden 2016 ta lous arvion käyttösuunnitelman edellä esitetyssä muodossa. Yhteenvedot talousarvioiden 2015 ja 2016 muutosten vertailusta mer ki tään tiedoksi. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja: Hallintopäällikkö Raimo Peltola, puh. (06) ,","paragraph_char_start":12916,"paragraph_char_end":14300,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1973}
{"query-id":"query-05138b7e27d05d21d55f0edce1f22263","original_paragraph":"2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen\n4 §.Lapsen edun ensisijaisuus. Pykälässä säädettäisiin lapsen edun ensisijaisuudesta. Lapsen edun tulisi ohjata varhaiskasvatuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. Ehdotettu sanamuoto on vahvempi kuin voimassa olevan varhaiskasvatuslain 11 §:n säännös lapsen edun huomioimisesta. Lapsen edun ensisijaisuus olisi toiminnan järjestämistä sekä lain tulkintaa ohjaavana yleisenä periaatteena. Säännös perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Harkinnassa tulee ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean lapsen oikeuksia koskevat linjaukset, koskien muun muassa lapsen edun ensisijaisuutta, lapsen oikeutta leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan sekä lapsen oikeutta tulla kuulluksi.","paragraph_char_start":307947,"paragraph_char_end":309050,"paragraph_similarity_to_original":99.9093381686,"tokens_before_paragraph":36843}
{"query-id":"query-2e3fb824aa8385a055d688e2226d0c56","original_paragraph":"45 Grape People Finland Oy Grape People Finland Oy on erikoistunut organisaation kehittämistyöhön. Yrityksen tarjoamat valmennuskurssit keskittyvät strategiatyöhön, innovatiivisen kulttuurin luomiseen, tiimien ja johtajuuden kehittämiseen sekä muutoshankkeisiin. Kurssit ovat suunnattu mm. esimiehille, projektipäälliköille ja erilaisille asiantuntijoille. Kurssit voivat olla joko lähiopetusta tai verkkokursseja. Valmennusta järjestetään sekä yrityskohtaisena että kaikille avoimena koulutuksena. Kestoltaan kurssit ovat yleensä muutaman päivän. Kurssista riippuen osallistujamäärät vaihtelevat 5 30 välillä ja hinnat muutamasta sadasta eurosta noin tuhanteen euroon asti. Romana Management Oy Romana Management Oy on johtamisen, organisaatioiden ja inhimillisten resurssien kehittämiseen erikoistunut yritys. Esimerkiksi johtamisen ja esimiestyön kehittämispalveluihin kuuluu: henkilökohtainen 360 -analyysi, esimiestyön vahvuusanalyysi, esimiesvalmennus (johtamistyökalut, -tilanteet), esimiesten ja johdon yksilö- \/ryhmäcoaching, johtoryhmätyön kehittäminen (toiminta, viestintä, luottamus), johdon konsultointi ja HRjohdon mentorointi. Spring House Oy Spring House Oy on suomalainen valmennustalo, jonka asiakkaina toimii niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoita. Yritys tarjoaa sekä henkilöstövalmennusta että työvoimapalveluita koko organisaatiolle. Henkilöstövalmennukseen kuuluu: asiakaspalveluvalmennus, myyntivalmennus, tiimivalmennus, esimiestyön ja johtamisen valmennus, uudelleensijoitusvalmennus, yhteishankintakoulutukset. Työvoimavalmennukseen kuuluu: uravalmennus, työnhakuvalmennus, verkkoasioinnin ja urasuunnittelun ohjaus, maahanmuuttajakoulutus, ammatillinen työvoimakoulutus, osaamis- ja ammattitaitokartoitus ja työhönvalmennus. Talent Vectia Oy Talent Vectia Oy on kansainvälinen konsultointiin ja valmennukseen erikoistunut yritys. Yritys tarjoaa palveluita seuraavissa alueissa: strategia, asiakaskokemus, ratkaisuliiketoiminta ja myynti, operatiivinen tehokkuus sekä johtamisen kehittäminen. 44","paragraph_char_start":88301,"paragraph_char_end":90334,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11749}
{"query-id":"query-c1aea9baef96a995289e2159ad007e43","original_paragraph":"6 toimitusjohtajan Katsaus toimitusjohtajan Katsaus Taloudelliset tavoitteet saavutettiin. investoinnit vahvistivat kasvua Ja tulosta Ekokemin liikevaihdon kasvu jatkui ja tulostaso pysyi hyvänä. Positiiviseen kehitykseen vaikuttivat ennen kaikkea yritysosto Ruotsissa ja muut vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutetut investoinnit. Asiakaskohtaisten ratkaisujen myynti lisääntyi, ja tuottavuutta parannettiin resurssitehokkuutta lisäävillä ohjelmilla. vuoden 2012 merkittävimpinä hankkeina toteutuneet sakab ab:n yritysosto, voimala 2:n käynnistyminen ja laajennettu polton kuonien sisältämien metallien talteenotto vaikuttivat täysimääräisesti toimintaan vuonna päättyneen vuoden aikana ostimme espoosta vesienkäsittelyliiketoiminnan ja riihimäeltä muovinkierrätysliiketoiminnan. loppuvuonna 2013 käynnistettiin Jepualla oy kwh mirka ab:n jätteisiin ja energian tarpeeseen perustuva voimala. nämä investoinnit vaikuttavat täysimääräisesti toimintaan vuonna taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2013 lukuun ottamatta sakab ab:n liiketoiminnan kehitystä. markkina-asemaamme paransi asiakaskohtaisten, tuottavuutta tehostavien ratkaisujen myynnin kasvu. ekokem-konsernin vuonna 2010 hyväksytyn strategian tavoitteet on pääosin saavutettu. uusi strategia laaditaan vuoden 2014 aikana. ekokem strategiaprosessissa tarkastellaan markkina- ja toimintaympäristön muutoksia, omaa ja asiakkaiden asemaa arvoketjussa ja määritellään näiden selvitysten perusteella uudet panostusalueet. strategiaprosessissa osallistetaan laajasti henkilöstö ja muita sidosryhmiä. tehostamisohjelmalla parannettiin sakab ab:n tuloskehitystä heikot suhdanteet vaikuttivat enemmän ruotsissa toimivan sakab ab:n toimintaan kuin konsernin suomen yhtiöihin. sakabin tuloskehitys ei ollut tavoitteiden mukaista. syksyllä 2013 käynnistimme ruotsissa toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on 35 miljoonan ruotsin kruunun vuositason säästöt. kustannuksia lasketaan vähentämällä henkilöstön määrää, sulkemalla aluetoimipaikkoja sekä muilla tuottavuutta parantavilla ja kustannuksia alentavilla toimenpiteillä. ohjelma toteutettiin suunnitelmien mukaisesti, ja sen tulosten odotetaan näkyvän merkittäviltä osin jo vuoden 2014 aikana. materiaali- ja energiatehokkuutta lisäävien konseptien myynti ruotsin markkinoille käynnistyi odotetusti, ja ensimmäiset sopimukset asiakaskohtaisista ratkaisuista solmittiin vuoden 2013 aikana. turvallisuus- ja ympäristötavoitteet saavutettiin pääosin systemaattinen työ työturvallisuuden parantamiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi jatkui. uutena painopistealueena vuonna 2013 käynnistettiin prosessiturvallisuuden kehittämisohjelma. yhtiössä ei tapahtunut vuoden aikana yhtään savukaasujen vuorokausikeskiarvojen lupaylitystä. viemäröitävien vesien lupaylitysten määrä pieneni kahdestakymmenestä kahdeksaan. ekokemkonsernissa oman henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pieneni yhdeksästä kahteen. suomen toiminnoissa ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. ruotsin toiminnoissa sattui kaksi. nämä luvut osoittavat, että pitkäjänteinen turvallisuustyö tuo tuloksia. alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä sen sijaan nousi kuudesta kymmeneen. tältä osin emme saavuttaneet vuodelle 2013 asettamiamme tavoitteita. vastuullisuutemme liittyy luonnonvarojen säästämiseen yhteiskunnan kannalta vastuullinen toiminta on ekokemin liiketoiminnan ydin. materiaali- ja energiatehokkuutta lisäämällä ekokem on osaltaan luomassa kestävään kehitykseen perustuvaa kierrätysyhteiskuntaa. vastuullisuus on keskeistä myös tavassamme huolehtia henkilöstöstä, turvallisuudesta ja ympäristöasioista sekä tavassamme hoitaa suhteita ympäröivään yhteiskuntaan. parannamme jatkuvasti onnistumistamme vastuullisuuden eri osa-alueilla. ihmisten toiminnan vahingoittava vaikutus elinympäristöömme kasvaa huolestuttavasti. yksi keskeisistä tavoista ympäristön muutoksen hidastamisessa on jätteen määrän vähentäminen. ekokem pyrkii osaltaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa etsimään keinoja jätteen määrän vähentämiseen ja syntyvän jätteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Jätteet tulee hyödyntää kaatopaikkaamisen sijaan; jätteen energiahyödyntäminen on yksi keskeisimpiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. toisaalta samalla on jatkuvasti etsittävä mahdollisuuksia materiaalin kierrätyksen lisäämiseen. ekokemin tutkimus- ja kehitystoiminta kehittää eri jätejakeille kierrätyksen mahdollistavia erottelumenetelmiä ja uusia kierrätysmateriaalin hyötykäyttökohteita. uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätteiden hyötykäytössä Jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäytön lisäämiseksi on vielä paljon tehtävissä. asennemuutos, elinkeinoelämän tuottavuuden parantamismahdollisuudet resurssitehokkuutta lisäämällä sekä yhteiskunnan ohjaavat toimenpiteet ylläpitävät jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kasvua. ekokemille ympäristöliiketoiminnan asiantuntijaorganisaationa tämä kasvu antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. vuoden 2014 aikana teollisen toiminnan odotetaan kääntyvään varovaiseen kasvuun sekä suomessa että ruotsissa. toteutettujen investointien arvioidaan kasvattavan vuoden 2014 liikevaihtoa ja tulosta. sakabin tuottavuus- ja parannusohjelman ennakoidaan parantavan kannattavuutta. strategian mukaisesti ekokem hakee kasvua asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuutta parantavilla ratkaisuilla. timo piekkari toimitusjohtaja 8 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti","paragraph_char_start":18519,"paragraph_char_end":24073,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2422}
{"query-id":"query-0b02c6181b7ea0755d5dd4e56fc063f6","original_paragraph":"Juoksuajasta huolimatta, on tärkeää pitää huolta vaatekaappinsa täytenä, siis latingissa. Samma på finska, pyykkiä tulee pestä säännöllisesti. Likaiset vaatteet päällään rimpsalla pyörivä mies, ei ole haluttu seuramies; kömöt tykkäävät vaatteiltaan ja muutenkin hyvältä ja menestyvältä tuoksuvasta miehestä. Itse olen vannoutunut pyykkimies, tykkään pitää pyykkikorin suht' tyhjänä ja vaatekaapin ladattuna ja varmistamattomana. Tästä syystä ei kannata omistaa liian suurta pyykkikoria, koska tämä ehkäisee mahdollisuuden siihen, että pyykkiä kertyy. Tätä ehkäisee myös se, että käyttää samanvärisiä vaatteita putkeen, jolloin ne saa kaikki nakattua suoraan koneeseen kerralla. Toinen juttu, pyykkiä pestään kahdessa erässä, valkoiset keskenään, kaikki muut keskenään. Näin on hyvä.","paragraph_char_start":15388,"paragraph_char_end":16170,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2325}
{"query-id":"query-e18858dd5420bb1186646a00f75d253b","original_paragraph":"WALKERS-TALO on Helsingin keskustassa Kampissa sijaitseva ensisijaisesti alaikäisille nuorille tarkoitettu kahvila ja turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Nuoret eri puolelta pääkaupunkiseutua ovat vuosi toisensa jälkeen löytäneet paikalle hyvin. Walkers-talon kävijämäärät pysyivät alkuvuoden ajan tasaisen runsaina. Kävijäkeskiarvo oli n. 115 iltaa kohden. Poikkesajan myötä maalis-toukokuussa kahvila pidettiin suljettuna ja nuorten kanssa toteutettiin yksilöllisesti tukevaa toimintaa. Kohtaamisrajoitusten lievennyttyä kesällä nuorisokahvila päästiin taas avaamaan. Koronatilanteen takia toimintaa muokattiin rajoitusten mukaisesti ja mm. asiakaspaikkamäärä puolitettiin normaalista viidestäkymmenestä syksyn ajaksi. Kahvila oli terveysturvallisuuden huomioivilla poikkeusjärjestelyillä auki kesäkuusta marraskuuhun, kunnes pääkaupunkiseudun uudet rajoitukset taas astuivat voimaan. Kesä-syyskauden kävijäkeskiarvo oli n. 60 kävijää iltaa kohden. Kahvila pidettiin vuoden aikana auki yhteensä 161 kertaa. Yksilöllinen tuki korostui etenkin sulkuaikojen toiminnassa. Vuoden aikana yksilötyöskentelyä tehtiin aukiolojaksojen sekä sulkuajan yhteydessä noin 90 eri nuoren kanssa. Palveluihin ja eteenpäin ohjattiin 65 nuorta, joista saattaen tai muuten mukana ollen 11 nuorta. 45 nuoren kanssa tehtiin jonkinlainen välitön toimenpide, esim. annettiin ensiapua, tehtiin ajanvarauksia\/ otettiin yhteyttä muihin tahoihin tai täytettiin hakemuksia. Yksilötyöstä vähän alle 10 oli kertaluontoisia, ja loppujen kanssa työskenneltiin useammin. Keskustelunaiheita oli monia, yleisiä olivat mm. seksuaalisuus, seksi, päihteet, mielenterveysongelmat, tukipalvelut, väkivalta, tappelut ja riidat, laitoselämä, lastensuojelu, koulu, työ, raha-asiat, asuntoasiat, ihmissuhteet ja välienselvittely. Vuoden aikana koronan tuomat haasteet ja vaikutukset arkeen puhuttivat paljon. Erityisesti keväällä ja loppuvuodesta rajoitusten myötä nousivat näkyviin yksinäisyys, vaikeudet kotona, mielenterveysongelmat ja palveluiden katkonaisuus. Vuoden aikana kohdattiin myös nuoria järkyttäneitä tragedioita mm. kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt ja itsemurhat nousivat puheenaiheissa ja koskettivat useaa nuorisoporukkaa. Näihin järjestettiin nuorille tarvittaessa käsittelytukea yhteistyössä järjestön omien toimintojen kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Marraskuussa toteutettiin perinteinen Kerro kartalla -työskentely, jossa kävijänuoret merkitsivät 5 päivän aikana karttaan oman asuin- ja ajan- viettopaikkansa. Vastanneita nuoria oli 147. Noin 70 % kävijöistä on helsinkiläisiä nuoria. Espoolaisia nuoria oli 14%, Vantaalaisia 10 %, muualta 7%. Otoksen perusteella talon asiakaskunta edustaa alueellisesti laajaa kokonaisuutta ja yli puolet kävijöistä oli aktiivisia Kamppi-keskusta-hengailijoita.","paragraph_char_start":17157,"paragraph_char_end":19935,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2302}
{"query-id":"query-e758922e3e86473d03a816abf963d8af","original_paragraph":"17 6.7 Postituslistat Postipalvelimella ylläpidetään postituslistoja koulujen henkilökunnan tavoittamisen helpottamiseksi. Huhtikuussa 2004 palvelimella olevat listat: vastaavasti muut koulut vastaavasti muut koulut 7 Koulun tietotekniikan pedagoginen tuki 7.1 Yleiset periaatteet Pedagoginen tuki jakautuu: 1) IT-yhdyshenkilön antamaan tukeen 2) osaamisen jakamiseen kollegoiden kesken. Pedagogista tukea tarvitaan mm. uusien laitteiden ja opetusohjelmien käyttöönottotilanteissa, sovellettaessa tietoverkkoja opetuskäyttöön, eriytettäessä opetusta tvt:n avulla sekä erilaisissa pedagogis-teknisissä ongelmatilanteissa. IT-yhdyshenkilö on ensisijainen tukihenkilö ja asiantuntija, kun kouluun hankitaan uusia laitteita tai opetusohjelmia, jotka ovat kaikkien opettajien ja oppilaiden yhteiskäytössä. Yksittäisten opettajien käyttämät ja (omaan käyttöön) hankkimat ohjelmat ja niiden pedagogiset sovellukset sekä verkon käytön sovellukset ovat ohjelmaa käyttävän opettajan\/ opettajien henkilökohtaisella vastuulla (esim. kieliohjelmat). Pedagogisen tuen tarjoaminen edellyttää tukihenkilöltä ohjelmien tms. perustuntemusta. Naantalin kouluissa pyritään lisäämään tvt:n käyttöä pedagogisissa tiimeissä, esimerkiksi rinnakkaisluokkien opetuksessa, erityisopetuksessa ja ainekohtaisen opetuksen suunnittelussa. Tvt:n käytön lisäämisellä täydennetään opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Uusien sovelluksien käyttöön pyritään luomaan tekniset edellytykset taloudellisten resurssien määrittämissä rajoissa ja it-yhdyshenkilön tuella. IT-YH:n lisäksi osaamisen jakamisessa keskeisiä henkilöitä ovat kaikki ne opettajat, joilla on OPH:n OPE.FI 2 tai 3-tasoa vastaavat tiedot ja taidot tvt:n käytössä. 7.2 Nykytilanne ja strategian toteuttamisaikataulu Pedagogisen tuen antaminen on tällä hetkellä IT-YH:n sekä opettajien satunnaisen yhteistyön varassa. OPE.FI-tasokoulutuksen tavoitteiden toteuduttua (viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä) kouluissa pyritään pedagogisten tiimien muodostamisen kautta lisäämään osaamisen jakamista kollegoiden kesken. Tavoitteena on, että lukuvuonna kaikilla opettajilla on jonkin verran kokemusta pedagogisten tiimien toiminnasta pedagogisen tuen jakamisessa. 15","paragraph_char_start":34780,"paragraph_char_end":36983,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4531}
{"query-id":"query-e089350725ab8a25fd8f88daf958cdc1","original_paragraph":"11 4. Verkostojen ennakointi ja potentiaalin realisointi. Kyvykkyyksien hankkiminen globaaleihin arvoverkostoihin osallistumiselle, sekä verkostoissa menestymistä tukevat suomalaisen julkisen sektorin palvelut. 1.4 Klustereiden ja arvoverkostojen tutkimuksen taustaa Tekes on käyttänyt klusteriajattelua eräänä tapana muodostaessaan omaa strategiaansa ja painopisteitään. Suomessa klusteri on useimmiten määritelty muodostuvan eri toimialoilla toimivista yrityksistä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. Toisen määritelmän mukaan klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusteritutkimuksen keskeinen lähtökohta onkin juuri lisäarvoa tuottavien verkostosuhteiden hahmottaminen. Klusteri kuvaa verkostomaista tuotannon ja siihen liittyvien toimintojen organisoitumista. Klusterin kuvaamisessa ensiksi pitää tunnistaa avaintuotteet ne tuotteet ja tuoteryhmät, jotka ovat menestyneet kansainvälisessä kilpailussa, ja toiseksi selvittää näiden tietojen pohjalta kilpailu- ja yhteistyösuhteet, joiden yhteydessä menestys kansainvälisessä kilpailussa on syntynyt. Klusteri kuvaa yritysten ryvästymistä vuorovaikutteisiksi verkostoiksi. Klusteri muodostuu toisiaan tarvitsevista yrityksistä ja yrityksiä tukevien organisaatioiden verkostoista. Vahvakin klusteri alkaa elinkaarensa jossakin vaiheessa kypsyä ja se voi myös heikentyä. Toisinaan klusterit myös katoavat, vaikka tavallisesti klusterin ikä on pitkä. Esimerkiksi metsäklusteria on analysoitu monia arvoverkoston osia käsittävänä kokonaisuutena, joka alkaa metsän kasvattamisesta ja päättyy loppukäyttäjän kierrätyksen avulla lajittelemaan uusioainekseen. Mänty, kuusi ja koivu ovat tarjonneet lähes rajattomat luonnonvarat aina viime vuosisadalle asti. Viimeisten 40 vuoden kuluessa paperikoneiden valmistaminen on siirtynyt ulkomailta Suomessa toimiville yrityksille. Suureksi kasvanut klusteri synnyttää parven pienempiä klustereita, jotka kehittyvät itsenäisinä ja muuttuvat myös ajan myötä. Klusterit, klusteriyritykset ja niiden tutkijat olivat seuraavat: Palvelut, Market Media Oy, Mika Westerlund, HSE Terveys ja hyvinvointi, Mawell Oy, Paavo Ritala, LTY Metsä, POM Technology Oy, Riitta Kosonen HSE Metsä, UPM-Kymmene Oyj, Kalle Elfvengren, LTY Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekla Oyj ja Graphic Concrete Oy, Harri Haapasalo, Oulun yliopisto Metallituotteet ja koneenrakennus, Rautaruukki Oyj, Markku Tinnilä, HSE Metallituotteet ja koneenrakennus, Sabriscan Oy ja Finn-Power Oy, Jussi Heikkilä, TKK Energia ja ympäristö, Wärtsilä Oyj, Magnus Gustafsson, PBI Åbo Akademi ICT, VTI Technologies Oy, Jyrki Ali-Yrkkö, Etlatieto Oy. 3","paragraph_char_start":15846,"paragraph_char_end":18580,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1871}
{"query-id":"query-43e7663a58cb4f463f960f9ccb7cb35b","original_paragraph":"7 tulisi työskennellä 2,5 vuotta pidempään, jotta nykylain mukainen hyvitys toteutuisi. Uuteen lakiin kirjattaneen, että eläkeikä nousee elinajanodotteen mukana vuodesta 2025 lukien siten, että elinajanodotteen kohottua 3 kk, nousee eläkeiän alaraja 2 kk. Entä, jos minäkin pitkäikäiseen sukuun kuuluvana eläisin lähes 100-vuotiaaksi jos jään eläkkeelle 63-vuotiaana, maksettaisiin minulle työeläkettä noin 35 vuotta. Työurani olisi silloin kestänyt osin osa-aikaisena lasten ollessa pieniä reilun 40 vuotta. Ovatko tältä ajalta maksetut työeläkemaksut menneet suurten ikäluokkien eläkkeisiin vai pääsenkö nauttimaan niistä itse? Tällä hetkellä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin vuosittain perittävillä työeläkemaksuilla. Noin neljännes maksuista on peräisin työeläkeyhtiöiden rahastoista. Näitä rahastoja on perustettu yksityisillä aloilla vuodesta 1962, julkinen sektori aloitti rahastoinnin 1980-luvun lopussa. Pääomaa on kartutettu keräämällä työeläkemaksuja enemmän kuin eläkkeitä on maksettu ulos. Jos rahastojen sijoitustoiminta tuottaa voittoa, alentaa se eläkemaksujen korotuspaineita. Sijoitustuottojen kasvu 0,5 % vähentää maksupainetta 1% tosin riskisijoituksissa tuotto-odotusten romahtaminen tappioksi tuottaa päinvastaisen tuloksen, eli eläkemaksujen korotuspaineen. Suomi on rahastoinut enemmän eläkevaroja kuin useimmat muut EU:n jäsenmaat. Olemme siis jo nyt monella tapaa edelläkävijöitä varautumisessa ikääntymiseen ja työmarkkinoiden murrokseen. EMU-puskuri on osa tasausrahastoa, josta yhteisesti vastattavat eläkemenot katetaan. Siitä myös täydennetään vanhuuseläkerahastoja. Jos maksuja alennetaan purkamalla rahastoja, eläkkeiden nykytasoa ei voida ylläpitää. Perustuslaki estää puuttumasta jo maksussa oleviin eläkkeisiin ja ansaittuihin eläkkeen osiin, joten mahdolliset leikkaukset vaikuttavat lainmuutosten jälkeen ansaittaviin eläkkeisiin siis nuorten työntekijöiden eläkekarttumiin. TEM:in julkaisemassa Julkistalousraportissa Valtiovarainministeriö määrittelee kestävyysvajeen tarkoittavan, paljonko julkisen talouden rahoitusasemaa tulisi parantaa välittömästi, jotta julkisen talouden velkaa ei tarvitsisi lisätä, kun väestön ikääntyminen alkaa kasvattaa julkisia menoja. Kestävyysvaje muodostuu kolmesta tekijästä: nykyisen julkisen velan tulevista korkomenoista, julkisen talouden nykyisestä alijäämästä sekä tulevien alijäämien nykyarvosta. Kestävyysvajeen paikkaaminen on valtionhallinnolle erittäin tärkeää, sillä sen kautta Suomen luottoluokitus säilyy hyvänä, ja valtion lainanoton korkotaso matalana. TEKSTI: SOILI VIVOLIN Lähteet: Eläketurvakeskus (www.etk.fi) TELA (www.tela.fi), Tämän lehden ilmestyessä eläkeneuvotteluissa on päästy ratkaisuun, joten jutun tiedot ovat osin muuttuneet. LÄHDE: ETK:N TUTKIMUSREKISTERI LÄHDE: ETK:N TUTKIMUSREKISTERI Ystea 2\/2014-7","paragraph_char_start":18639,"paragraph_char_end":21461,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2622}
{"query-id":"query-79e514448c83ec905e54e46d0bcd4b32","original_paragraph":"- Suomen koulutus- ja osaamistaso kohotetaan maailman kärkiluokkaan\n- Oppijoiden hyvinvointi ja korkea koulutus- ja osaamistaso\n- Koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden parantuminen.\n- Varhaiskasvatuksessa lisätään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen\n- Peruskoulun oppimistuloksia porannetaan\n- Toisen asteen ammatillista ja lukiokoulutusta lähennetään\n- Peruskoulun päättäjistä lukioon lähes 60 prosenttia ja ammattikouluun runsaat 40 prosenttia.\n- Korkeakoulutettujen määrä nostetaan vähintään 50 prosenttiin 25 - 34-vuotiaiden ikäluokasta; vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.\n- Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.\n- Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.\n- Maahanmuuttajille tarkoitetun vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen riittävyys ja saatavuus molemmilla kansalliskielillä varmistetaan.\n- Tieteessä ja tutkimuksessa tavoitteena ovat ”maailmanluokan tutkimusympäristöt”\n- Tiede-Tutkimus-Kehittämistoiminta: Nostetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainväliselle huipulle. \"#Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa.\"","paragraph_char_start":12239,"paragraph_char_end":13691,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1676}
{"query-id":"query-760ba9bb47145749eeb333222f3b93c2","original_paragraph":"Koska valitsemamme lattialaatat ovat sävyltään viileää valkoista ja harmaata, vanhat kermaantaittavat paneeliseinät näyttivät aivan järkyttäviltä. Päädyimme siis maalaamaan koko kylppärin puupinnat, jota on kylpyhuoneen pinnoista yli puolet. Maaliksi valikoitui Uulan Into kalustemaali sävyssä Tuuli. Sävy on oikeastaan viileä vaalean harmaa mutta näyttää kylppärissä kyllä aika valkoiselle. Tila raikastui ihan mielettömästi kun maalasimme sen aiempaa viileämmällä sävyllä, ja lisäksi nykyinen sävy sopii myös kaakeleiden kanssa hyvin yhteen. Koska en halua taloomme muita kuin hengittäviä maaleja, olin jo etukäteen valinnut Into-maalin kylpyhuoneen maaliksi. RTV:n myyjä kuitenkin ehdotti että valitsisin kalustemaalin, koska se on kestävämpää kuin perus seinämaali, ja siksi maalasimme puolihimmeällä kalustemaalilla koko kylppärin.","paragraph_char_start":2556,"paragraph_char_end":3392,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":365}
{"query-id":"query-b26be44d2cf51b26270b063d9754809d","original_paragraph":"7 Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Klassista koeasetelmaa pidetään usein tieteellisen tutkimusasetelman ideaalimallina, koska siinä pyritään eristämään mahdollisimman hyvin kaikkien muiden muuttujien vaikutus selitettävään muuttujaan Klassisessa koeasetelmassa havaintoyksiköt on jaettu testija kontrolliryhmään Ideaalitapauksessa havaintoyksiköt on jaettu näihin ryhmiin satunnaisesti, mutta joskus on tarpeen tehdä jako harkinnanvaraisesti (esimerkiksi jos tutkija haluaa varmistaa, että molemmissa ryhmissä on tarpeellinen määrä tietyn ikäisiä henkilöitä ja ryhmät ovat niin pieniä, että satunnainen ryhmäjako ei pysty tätä varmistamaan) Useita havaintoyksikköjä useita mittauksia Tutkimusprosessin aikana näistä kahdesta ryhmästä mitataan halutut asiat vähintään kahdesti Koeasetelmassa testiryhmälle tehdään interventio, jolloin kiinnostukseen kohteena olevan kausaalisen muuttujan annetaan vaikuttaa testiryhmään Interventiota ei tehdä lainkaan kontrolliryhmälle 7","paragraph_char_start":5334,"paragraph_char_end":6314,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":624}
{"query-id":"query-7a7fc1fd7893a5ddf945ef62a4589dda","original_paragraph":"30 luvuissa avattuihin kriteereihin perustuen (ks. myös luku 2.5.), ja kullekin paletin toimenpiteelle on määritetty osuus elinympäristön heikentyneestä pinta-alasta, jolla sitä pitäisi toteuttaa edistämistavoitteen saavuttamiseksi Priorisointi ja kustannusvaikuttavuus Elinympäristökohtaisen toimenpidepaletin kokoaminen sisältää priorisointia toimenpiteiden välillä. Tällä tarkoitetaan sitä, että toimenpiteet eivät ole keskenään samanarvoisia biodiversiteetin, ekosysteemipalveluiden tai kustannusten suhteen, ja että nämä erot tulee huomioida toimenpidepalettia kasatessa. Keskeinen arviointiperuste toimenpiteiden priorisoinnille on toimenpiteiden ekologisen vaikuttavuuden ja ekosysteemipalveluvaikutusten lisäksi kustannusvaikuttavuus. Lisäksi tulee huomioida, kuinka laajalla pinta-alalla kyseistä toimenpidettä realistisesti voidaan toteuttaa. Esimerkiksi metsien kulotuksella voidaan saavuttaa merkittäviä monimuotoisuushyötyjä, mutta käytännön rajoituksien tähden kulotuksia voidaan tehdä vain melko pienellä pinta-alalla. Lisäksi priorisoinnissa tulee huomoida, että eri toimenpiteet saattavat auttaa monimuotoisuuden eri komponentteja ja ovat näin toisiaan täydentäviä. Esimerkiksi metsissä lahopuun säästäminen hakkuiden yhteydessä auttaa osin eri lajistoa kuin kulotus. Asiantuntijaryhmien työssä on huomioitu kaikkia näitä tekijöitä. Kustannusvaikuttavuutta on tarkasteltu ensisijaisesti monimuotoisuudelle oleellisen elinympäristöjen tilan edistymisen kannalta. Kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan toimenpiteitä vertailtaessa parannuksen suhteellista määrää yksikkökustannusta kohden. Yleisesti ottaen on suotavaa suosia kustannusvaikuttavia menetelmiä, koska tällöin samalla rahallisella satsauksella saadaan parempi tulos kuin vähemmän vaikuttavia menetelmiä käyttäen. ELITE-menetelmässä pääasiallinen priorisointi tehtiin elinympäristöjen välillä. Siinä pyrittiin hyödyntämään tietoa siitä, missä Suomen elinympäristöissä voidaan saavuttaa suurimpia tilan edistyksiä kohtuullisilla kustannuksilla. Satsaamalla näihin elinympäristöihin suhteessa enemmän voi Suomi kustannusvaikuttavasti osallistua kansainvälisen 15 prosentin ennallistamistavoitteen toteutukseen Ei nettohävikkiä - No Net Loss Mikäli yhdessä paikassa elinympäristöjen tilaa heikentävä toiminta kompensoidaan toisessa paikassa tilaa edistävillä toimilla niin, ettei elinympäristöjen kokonaistila toiminnan seurauksena heikenny, on kyse toiminnasta, joka ei aiheuta elinympäristöjen nettohävikkiä. Elinympäristöjen tilan edistymisen arvioinnin lisäksi ELITE-työryhmän kehittämä menetelmä soveltuu minkä tahansa elinympäristöjen tilaa heikentävän hankkeen nettohävikin arviointiin. Luvun 3.1 askeleessa 7 voidaan toimenpiteiden edistävän vaikutuksen sijaan arvoida hankkeen heikentävä vaikutus. Tällöin saadaan laskettua, kuinka suuren elinympäristöjen tilan heikennyksen hanke aiheuttaa. Jotta nettohävikkiä ei synny, on kompensaatitarve yhtä suuri heikennyksen määrän kanssa. Kompensaatiotarpeen voidaan siis ajatella vastaavan elinympäristöjen tilan edistämisen tavoitetta. Soveltamalla ELITE-menetelmää kompensaatiotarpeen saavuttamiseksi, voidaan toimenpidepaletteja käyttäen laskea hankkeen ELITE-työryhmän mietintö Sivu 27","paragraph_char_start":56535,"paragraph_char_end":59750,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6854}
{"query-id":"query-d8ddeed3140b792d3473259cb504896c","original_paragraph":"- Suun ja kurkun tutkimus varalta.limakalvomuutosten\n- , johon kuuluu erittelylaskenta ja verihiutaleet. Metotreksaatin indusoima hematopoieettinen suppressio voi ilmetä äkillisesti myös näennäisesti turvallisina pidettyjen annostusten yhteydessä. Jos leukosyyttien tai verihiutaleiden määrä vähenee vakavasti, hoito on lopetettava välittömästi ja asianmukainen tukihoito on aloitettava. Potilaita on kehotettava ilmoittamaan lääkärille kaikista infektioon viittaavista merkeistä ja oireista. Samanaikaisesti hematotoksisia lääkevalmisteita (kuten leflunomidia) käyttävien potilaiden verenkuvaa ja verihiutaleiden määrää on seurattava tiiviisti.Täydellinen verenkuva\n- – erityistä huomiota on kiinnitettävä maksatoksisuuden esiintymiseen. Hoitoa ei saa aloittaa tai se on lopetettava, jos maksan toimintakokeissa tai biopsioissa ilmenee jotakin poikkeavaa tai jos sellaista kehittyy hoidon aikana. Poikkeavien arvojen pitäisi palautua normaaliksi kahden viikon kuluessa, jonka jälkeen hoitoa voidaan jatkaa lääkärin harkinnan perusteella.Maksan toimintakokeet\n- Noin 13–20 %:lla potilaista esiintyy väliaikaista transaminaasiarvojen kaksin‑ tai kolminkertaistumista. Pitkittyneesti poikkeavat maksaentsyymiarvot ja\/tai seerumin albumiinipitoisuuden pieneneminen voivat viitata vaikeaan maksatoksisuuteen. Reumaan liittyvissä käyttöaiheissa ei ole sellaista näyttöä, joka tukisi maksabiopsioiden käyttöä maksatoksisuuden seurannassa. Psoriaasipotilailla maksabiopsian tarve ennen hoitoa ja sen aikana on kiistanalaista.Seerumin maksaentsyymiarvojen testaus–\nLisätutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää, ovatko sarjoittaiset maksan toimintakokeet tai tyypin III kollageenin propeptidimääritykset asianmukaiset maksatoksisuuden havaitsemiseksi. Arvioinnilla pitäisi pystyä erottelemaan, kenellä potilailla on riskitekijöitä ja kenellä ei. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi aiempi alkoholin liikakäyttö, pitkittyneesti koholla olevat maksaentsyymiarvot, sairastettu maksasairaus, perinnöllinen maksasairaus suvussa, diabetes mellitus, lihavuus ja aiempi huomattava altistuminen maksatoksisille lääkevalmisteille tai kemikaaleille sekä aiempi pitkäaikainen metotreksaattihoito tai vähintään 1,5 gramman kumulatiivinen kokonaisannos.\nJos maksaentsyymiarvot ovat jatkuvasti koholla, on harkittava annoksen pienentämistä tai hoidon lopettamista.\nTämän lääkevalmisteen maksaan kohdistuvien mahdollisten toksisten vaikutusten vuoksi metotreksaattihoidon aikana ei tulisi käyttää muita maksatoksisia lääkevalmisteita, ellei se olekiireellisesti välttämätöntä, ja alkoholin käyttöä on vältettävä tai vähennettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Muita maksatoksisia lääkevalmisteita (kuten leflunomidia) samanaikaisesti käyttävien potilaiden maksaentsyymiarvoja on seurattava tiiviisti. Sitä on harkittava myös annettaessa hematotoksisia lääkevalmisteita samanaikaisesti.\nInsuliiniriippuvaista diabetes mellitusta sairastavien potilaiden hoito edellyttää erityistä varovaisuutta, koska on yksittäisiä tapauksia, joissa potilaalle on kehittynyt maksakirroosi ilman, että transaminaasiarvot olisivat kohonneet metotreksaattihoidon aikana.\n- on seurattava munuaisten toimintakokeilla ja virtsakokeilla. Jos seerumin kreatiniinipitoisuus suurenee, annosta on pienennettävä. Jos kreatiniinipuhdistuma on alle 30 ml\/min, metotreksaattihoitoa ei saa antaa (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Vasta-aiheet).Munuaisten toimintaa\nJos virtsan pH-arvo on alle 7,0, metotreksaattihoitoa keskisuurilla ja suurilla annoksilla ei saa aloittaa. Virtsan alkaloitumista on testattava toistuvin pH-kokein (arvo suurempi tai yhtä suuri kuin 6,8) vähintään ensimmäisten 24 tunnin ajan metotreksaattihoidon aloittamisen jälkeen.\n- – potilaita on seurattava keuhkojen toimintahäiriön oireiden varalta, ja keuhkojen toimintakokeet on tarvittaessa tehtävä. Metotreksaattihoidon aikana ilmaantuvat keuhkoihin liittyvät oireet (etenkin kuiva, limaa irrottamaton yskä) tai epäspesifinen pneumoniitti voivat olla merkkejä mahdollisesta vaarallisesta vauriosta, ja ne edellyttävät hoidon lopettamista ja huolellista seurantaa. Vaikka kliininen kuva vaihtelee, metotreksaatista johtuvista keuhkosairauksista kärsivillä potilailla on tyypillisesti kuumetta, yskää, hengenahdistusta tai hypoksemiaa. Keuhkojen röntgenkuva on otettava, jotta infektio voidaan sulkea pois. Akuuttia tai kroonista interstitiaalista keuhkokuumetta, johon liittyy veren eosinofiliaa, voi esiintyä, ja myös kuolemantapauksia on ilmoitettu. Potilaille on kerrottava keuhkokuumeen riskistä, ja heitä on neuvottava ottamaan yhteyttä lääkäriin välittömästi, jos heille kehittyy jatkuva yskä tai jatkuvaa hengenahdistusta.Hengityselinten tutkimus\n- Lisäksi on raportoitu keuhkojen alveolaarisesta verenvuodosta käytettäessä metotreksaattia reumatologisissa ja niihin liittyvissä käyttöaiheissa. Se saattaa liittyä myös verisuonitulehdukseen ja muihin komorbiditeetteihin. Kun keuhkojen alveolaarista verenvuotoa epäillään, on harkittava välittömiä tutkimuksia diagnoosin vahvistamiseksi.\nMetotreksaattihoito on lopetettava potilailta, joilla on keuhko-oireita, ja heidät on tutkittava viipymättä (keuhkoröntgen mukaan luettuna) infektion ja kasvainten poissulkemiseksi. Jos epäillään metotreksaatin aiheuttamaa keuhkosairautta, on aloitettava kortikosteroidihoito eikä metotreksaattihoitoa saa aloittaa uudestaan.\nKeuhko-oireet edellyttävät nopeaa diagnoosia ja metotreksaattihoidon lopettamista. Metotreksaatin aiheuttamat keuhkosairaudet, kuten pneumoniitti, voivat kehittyä äkkiä ja milloin tahansa hoidon aikana. Ne eivät aina parane kokonaan, ja niitä on jo havaittu aiheutuvan kaikilla annoksilla (myös pienillä annoksilla, joiden suuruus on 7,5 mg viikossa).\nMetotreksaattihoidon aikana voi ilmaantua myös opportunistisia infektioita, kutenPneumocystis‑keuhkokuume, ja ne voivat myös olla hengenvaarallisia. Jos potilaalle kehittyy keuhko-oireita,Pneumocystis‑keuhkokuumeen mahdollisuus on otettava huomioon.\nErityistä varovaisuutta vaativat potilaat, joiden keuhkojen toiminta on heikentynyt.\nErityistä varovaisuutta on noudatettava myös inaktiivisten kroonisten infektioiden (esimerkiksi herpes zosterin, tuberkuloosin, hepatiitti B:n tai hepatiitti C:n) yhteydessä, koska näiden infektioiden aktivoituminen on mahdollista.","paragraph_char_start":11044,"paragraph_char_end":17308,"paragraph_similarity_to_original":97.9246487867,"tokens_before_paragraph":1492}
{"query-id":"query-5b27b36124171d0a74ed69cf4dc40faa","original_paragraph":"Menin kisakeskukseen\nSadetta oli luvattu yhdeksi, joten katsoin kellon olevan kohta puoli kaksitoista, joten pitäisi ehkä lähteä liikkeelle. Nyt oli jo sellainen vaihe, että huoltopisteelle tuli porukkaa, joilla ei tuntunut olevan mihinkään kiire. Juttelivat keskenään ja moni kilpailija tuntui tuntevan toisensa. Joku otti kengät jaloistaan ja justeerasi sukkia, joku muu teki jotain muuta. Päätin, että lähden pois. Olin nähnyt tullessani risteyksen, josta mennään sinne hotelli Nuuksiolle, jossa oli se kilpailukeskus, joten päätin käydä vielä siellä. Katsoin Googlesta, että sinne olisi tuolta Swinghillistä 15 kilometriä. Pitäisi ajaa takaisinpäin sinne saakka, missä Pitkäjärvi loppuu ja kääntyä kohti Siikajärveä. Matka sujui taas aika hyvin. Pysähdyin matkalla jonkun kerran ottamaan kuvia, sillä nyt ei ollut kiire. Porukka ei tulisi siellä vielä maaliin, enkä halua edes jäädä odottamaan maaliintuloa, mutta kiinnostavaa on nähdä, millainen paikka se on, kun olen kuitenkin siellä seudulla, niin voin katsoa sen samalla. Yhdessä alamäessä luulin olevan pari tyyppiä korjaamassa puhjennutta rengasta, mutta totuus taisi olla se, että toisella äijällä oli pamahtanut takareisi siinä ylämäessä, koska se toinen mies venytti sitä jalkaa kääntämällä nilkasta. Kaikenlaista voi sattua. Mietin, että tuolta olisi aika hankala päästä pois, jos jotain sattuu, kun bussiin ei saa ottaa pyörää. Tuo tie, mikä kääntyi sinne Siikajärven suuntaan, oli kaksisuuntainen, mutta se, mikä parasta, niin se oli juuri asfaltoitu. Oli todella mukavan tasainen alusta. Tosin pelkäsin vähän sitä, että jos alkaa sataa, niin siitä tulisi todella liukas. Pari kolme kilsaa ennen määränpäätä, tieltä käännyttiin vasemmalle kohti Siikarantaa ja sen jälkeen siinä ei ollut enää hyvä asfaltti, vaan joku vanha kulunut pinta, mutta ei se mitään. Saavuin perille ja olin tyytyväinen.","paragraph_char_start":12965,"paragraph_char_end":14826,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2141}
{"query-id":"query-173886f3746e80499530e10a60d45587","original_paragraph":"Valtioneuvosto hyväksyi torstaina Suomen uuden Afrikka-strategian. Lähetysseura osallistui strategian valmisteluvaiheen konsultaatioihin ja pitää strategiaa monin kohdin onnistuneena. ”Strategiassa on merkittävää siirtyminen kohti moniperustaista kumppanuutta, jolla pyritään ratkomaan yhteisiä kehityshaasteita ilmastonmuutoksesta eriarvoistumiseen. Se korostaa, että yhteistyössä tarvitaan niin valtioita, yrityselämää, kansalaisyhteiskuntaa kuin tiedeyhteisöä, sanoo Lähetysseuran kehitystalouden asiantuntija Niko Humalisto. ”Nähtävissä on myös siirtymä pois kolonialistisesta ajattelutavasta, jossa valtava manner nähdään vain auttamisen kohteena. Strategia korostaa Afrikan valtioiden … Lue lisää ⟶","paragraph_char_start":8878,"paragraph_char_end":9582,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1254}
{"query-id":"query-55d0d5b2ce5bebaa0470c36afa9d434c","original_paragraph":"17 Furmanin mukaan jo sanat woman ja female kertovat naiselle, että tämä määritellään miehestä käsin. Nykyenglannin puhujat näkevät maskuliiniin viittaavan sanan näiden sanojen ytimessä, olivat ne sitten etymologisesti miestä tarkoittavalle sanalle rakentuvia tai eivät. (Furman 1980: 48.) Wendy Martina kuvaa tutkimusta, jossa koehenkilöitä oli pyydetty täydentämään virkkeitä, joiden alkuosassa henkilö mainittiin joko sukupuolineutraalissa tai -sidonnaisessa roolissa (esim. When an engineer makes an error,...) Kun koehenkilöiden vastauksissaan käyttämät pronomit tutkittiin, kävi ilmi, että geneeris-maskuliinista he-pronominia ei käytettykään kaikissa tapauksissa, vaan perinteisistä naisammateista puhuttaessa käytettiin paljon she-sanaa. Martinan mukaan tämä osoittaa, että he-pronominia ei pidetty sillä lailla geneerisenä, että sitä voitaisiin luontevasti aina käyttää myös naisesta. Martina myös toteaa, että on hankala erottaa, mihin he milloinkin viittaa. Lisäksi hän toteaa, että on kerta kaikkiaan absurdia käyttää kaikista ihmisistä sanaa man! (Martina 1980: ) Näiden tutkimusten valossa ihminen=mies-vinouman aiheuttama maskuliinimuotojen geneerinen käyttö todellakin sotii monien ihmisten kielitajua vastaan. Siksi kielen ammattilaisten, myös kääntäjien, olisi hyvä kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten ilmaisutapojen kehittämiseen. Seuraavaksi esittelen muita tapauksia, joissa kielen sukupuolittuminen ilmenee. Puhuttelut ja nimet Joan Manes ja Nessa Wolfson toteavat, että englannissa puhuttelumuodot ovat tapa rakentaa ja ilmaista hierarkioita ja valta-asemia. Näissä hierarkioissa nainen usein jää alisteiseen asemaan. (Manes & Wolfson 1980: 89). Esimerkiksi hellittelynimien käyttö (endearment) silloin, kun se ei ole puhujan normaali, aina käytettävä standardipuhuttelutapa, ilmaisee puhuteltavan vajavaisuutta tai vajavaista kompetenssia käsillä olevassa asiassa. Naisten (ja lasten) kohdalla hellittelynimien käyttö on englannissa yleistä, miesten kohdalla sitä tapahtuu tuskin koskaan. (mts: 89). Tällaisia puhutteluja voidaan siis syystä pitää pejoratiivisina ja loukkaavina. Vaikka en löytänyt asiasta tutkimustuloksia suomen kannalta, uskon englantia koskevien toteamusten pitävän ainakin jossain määrin paikkansa myös suomen kohdalla, onhan meilläkin runsaasti naisia koskevia puhuttelusanoja, jotka voidaan kokea pejoratiivisiksi, esim. typykkä. 13","paragraph_char_start":30354,"paragraph_char_end":32734,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4213}
{"query-id":"query-b2cd36f3869a49bbc2fcbc134e6aa510","original_paragraph":"11 Hyvinvoinnin neliapila 1. Reipas retkimieli eli vahvuuksien katsominen. Voittajat ovat niitä häviäjiä, jotka päättivät vielä kerran yrittää. 2. Anteeksiantaminen ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Koettu paha teko tai vääryys ei katoa, mutta sen ei tarvitse myrkyttää tulevaisuutta. Jos on itse tehnyt virheen, voi miettiä, mitä siitä tulee oppia ja sitten armahtaa itsensä. 3. Kiitollisuus elämän lahjoista. Pohjimmiltaan kaikki on lahjaa kuten bis- nesvainu, sosiaalisuus, kädentaidot jne. Elämän eteen tuomien tilaisuuksien hyödyntäminen on myös lahjaa. Lahjoista kiittämisellä on valtava voima, koska silloin vaatimukset vähenevät kuten oletukset, että minulle kuuluu enemmän ja lisää. 4. Katseen suunta itsestä poispäin. Kurottaminen oman navan yli ja toteamus Katso, katso vielä kerran mitä toinen tarvitsee (Merete Mazzarella). Lähde: Haastattelu psykologi, logoterapeutti LTI Tuula Katainen. 11 tiedäthän mitä tapahtuu ja mistä puhutaan! Tilaa oma lehti! Tilaa Uutisvuoksi ja tiedät mitä Imatran seudulla tapahtuu. Uutisvuoksi kertoo sinulle 7 päivänä viikossa Imatran ja lähialueen tärkeimmät tapahtumat ja polttavimmat puheenaiheet! Uutena kestotilaajana saat nyt 2 kk lehdet veloituksetta! Lähetä kuponki tai soita! Tilaajapalvelu Asiakaspalvelu ma-pe klo 8-16 Tilaan Uutisvuoksen Määräaikais lauksena 3 kk hintaan 35 Etusi 14 Uu svuoksi maksaa pos maksun Kesto lauksena 12 kk + 2 kk kaupan päälle 2x 64 yht Edun arvo 31 Lasku 6 kk välein. 4 kk hintaan 45 Etusi 14 Nimi: Uu svuoksi Osoite: Tilaajapalvelu Tunnus Myös yrittäjille loma on tärkeä latautumisaika VASTAUSLÄHETYS Puh: Hei olaa kon nro haja-asutusalueella: APUA ARJEN ASKAREISIIN Tilaustarjoushinnat ovat voimassa Uu svuoksen jakelualueella tällä kupongilla saakka. Tilaus koskee Uu svuoksen ma,, to ja la -leh ä. KOTIPALVELU LEILA SUIKKANEN Tapahtumakalenteri Kotitalousvähennys 60% MUURAHAINEN N No 1\/2011 Mikromurheita? Apua nopeasti ja edullisesti läheltä Lisätietoja: Kari , Tuija ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy \/ Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Tea Usvasuo, Toni Karjalainen, Tanja Oksman, Kaisa Rahkonen, Birgit Räsänen, Kaija Huuhtanen, Heidi Jääskö, Heli Rautanen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr Sarjis Kirjanpidot Tilinpäätökset Veroilmoitukset Palkanlaskenta Arvonlisäverot Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, Imatra Puh ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Yrittäjien SM-Golf, Kalajoki Maakunnallinen yrittäjäjuhla, Lappeenranta Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki. IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT Kaupunginjohtajan aamukahvit klo 9.00 Cafe Paussi, Kulttuurikeskus. RAUTJÄRVEN YRITTÄJÄT Rautjärven yrittäjät ry:n stipendit jaetaan Rautjärven koulujen päätösjuhlissa Kunnan johtoryhmän aamukahvit klo 9.00, Kunnantalo Perinteiset Rautjärven yrittäjät ry:n järjestämät latotanssit klo , Hinkkasen navetan vintti, Koskenkulma. RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT Kesäretki Aunukselle ja Petroskoihin Perinteinen syysretki Kotkan seudulle.","paragraph_char_start":52203,"paragraph_char_end":55395,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7574}
{"query-id":"query-fefc43013e3552c371785e2613eb4887","original_paragraph":"7 7 Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan opiskelutehtäviä, joissa oppilaat asettavat itsenäisesti tutkimusongelmia, luovat omia olettamuksiaan käsittelemistään asioista ja hankkivat tietoa, jonka varassa he luovat ja arvioivat teorioitaan. Oppilaat oppivat myös esittelemään omia käsityksiään, keskustelemaan toistensa käsityksistä ja muodostamaan teorioita yhteisen tutkimuksen ja keskustelun pohjalta. Opettajan tehtävänä on ohjata tätä prosessia siten, että oppilaiden omat tiedonkäsittely- ja yhteistyötaidot kehittyvät. Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia taitoja sekä vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Ne myös havainnollistavat opetusta, tekevät opetettavista asioista elämyksellisempiä ja konkreettisempia ja näin helpottavat omaksumista. Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle on ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja -arviointiin Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Kannelmäen peruskoulussa on tavoitteena lisätä oppilaiden vastuuntuntoa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä luoda positiivinen ja turvallinen opiskeluilmapiiri. Pyrkimyksenä on myös edistää opettajien ja oppilaiden yhteistyötä. Koulussamme toimii oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaskerho. kunnan hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi jäseniä jokaiselta vuosiluokalta. Lisäksi koulumme johtokuntaan valitaan vuosittain oppilaskunnan hallituksen järjestämillä vaaleilla kaksi oppilasjäsentä. Tukioppilaskerhoon, joka toimii läheisessä yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa, valitaan vuosittain uusia jäseniä. kunnan hallituksen kokoukset järjestetään säännöllisesti. Kokouksiin voidaan myös kutsua tarvittaessa rehtori, tukioppilaita ja johtokunnan oppilasjäsenet. kunnan hallituksella on myös mahdollisuus tulla kuulluksi opettajainkokouksissa. kunnan hallituksen ja tukioppilaskerhon toiminnan tavoitteena on osallistua koulumme toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi tavoitteena on huolehtia jokaisen oppilaan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Koulussamme tämä näkyy kiusaamisen ehkäisynä, uusien seitsemäsluokkalaisten tukemisena sekä teema- ja juhlapäivien järjestämisenä. Osa koulutetuista tukioppilaista toimii vertaissovittelijoina, jotka sovittelevat oppilaiden välisiä kiistoja. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan Hesan Nuorten Ääni - projektiin, joka on nuorten päätöksentekoelin koko Helsingin alueella. kunnan hallitus huolehtii myös mm. taksvärkkikeräyksestä vuosittain valittavaan kohteeseen. Koulussa oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulutyön suunnitteluun vuosittaisen toimintasuunnitelmaprosessin yhteydessä. Kussakin luokassa käydään lukuvuoden alussa läpi keskeiset oppimistavoitteet. Tässä yhteydessä oppilailla on heidän ikätasonsa huomioon ottaen mahdollisuus esittää näkemyksiään lukuvuoden aikana tehtävän koulutyön toteuttamisesta. Koulumme läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Kannelmäen seurakunta, nuorisotalo ja nuorisopoliisi. Eri oppiaineissa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa.","paragraph_char_start":11553,"paragraph_char_end":15561,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1355}
{"query-id":"query-da680c767ec04b01f33d34ceafe5f570","original_paragraph":"16 FYSIIKKA ON HUIPPUA! Hämeenlinnan seudulla toimiva lukioiden alueverkko vie fysiikan opiskelijoita hiukkasfysiikan keskukseen, Cerniin Sveitsiin, kahden vuoden välein. Opintomatkoja on takana jo kolme ja neljännen pohjustustyöt ovat käynnissä. Näin laajamittaisen, toistuvan projektin vetäminen vaatii opettajalta monialaisuutta, yhteistyökykyä ja sitoutumista, suorastaan sydämen paloa. Kaurialan lukion fysiikan lehtori Sirkku Haapala kertoo, miten lukiolaisten Cern-kurssit Hämeenlinnassa saivat alkunsa, millaisia ponnisteluja vierailujen järjestäminen vaatii sekä paljastaa projektin oheistyön laajamittaisuuden, työllistävyyden ja palkitsevuuden. Teksti ja kuvat Sirkku Haapala Hämeenlinnan seudun lukioiden alueverkkoon kuuluvat Hämeenlinnan kaupungin kaikki kolme lukiota sekä naapurikunnasta Janakkalasta Tervakosken lukio. Verkottumisidea sai alkunsa Kaurialan lukion rehtorin esiteltyä asiaa muille rehtoreille; ensimmäinen hakemus Cernin tiedekouluun tehtiin lukiomme nimissä v Sitten kevään aikana kiersin lukioissa esittelemässä opiskelijoille Cerniä, tiedekoulua ja syksyllä alkavaa projektia. Siitä lähtien olen ollut näissä hankkeissa projektivastaavana. Cern-projektin sovittiin toteutuvan joka toinen vuosi ja se on nyt toteutettu kolme kertaa. Tervakosken lukion lehtori Esa Rintakumpu on ollut yhteistyökumppanini kaikkina kertoina, muut osallistuvat opettajat ovat vaihdelleet. Olemme halunneet antaa myös muille matemaattisten aineiden opettajille mahdollisuuden tutustua Cerniin, joten opettajajäseninä on matkalla mukana ollut myös matemaatikkoja ja kemistejä, kaikkiaan yhdeksän opettajaa neljästä lukiosta. Alueverkolla on iso merkitys opettajien ja eri lukioiden välisen yhteistyön lisäämisessä. Yhteisessä projektissa tutuksi ja ystäväksi tulleelle kollegalle on helppo pirauttaa apua tarvitessaan, mielipidettä kaivatessaan tai vain halutessaan vaihtaa kuulumisia. Ilahduttavaa on, että alueverkko saattaa laajentua, sillä viidenneksi mukaan on tulossa, tulevista virkajärjestelyistä riippuen, Parolan lukio. Järjestelyistä ja rahoituksesta Vetovastuu on koko ajan ollut Kaurialan lukiolla. Koulu kustantaa kolme kurssia, ylimääräisen FY8-kurssin jaksossa 1 ja minulle vetäjänä 2 kurssia. Se tarkoittaa, että projektivastaavana hoidan kaikki käytännön järjestelyt: iltapalaverit ohjelmineen ja kahvituksineen, tutkielmien tarkistukset, vierailujen järjestämiset, bussikuljetusten, lentolippujen ja majoitusten varaamiset sekä yhteydenpidon Cerniin, Riitta Rinta-Filppulaan ja Tuija Karppiseen. Toimintojen ajankohdista neuvottelen tietysti muiden opettajajäsenien kanssa, ja jokainen opettaja antaa kaikkensa raha-avustusten saamiseksi. Kokoon saatu rahasumma on ollut joka kerralla huomattava, noin Kukin opiskelija saa matka-apurahaa omalta koulultaan 100. Lisäksi yritämme saada jokaisen lukion yhteistyötahoja ja jokaisen opiskelijan kotikuntaa sekä kotikunnan yhdistyksiä avustamaan ryhmää tai yksittäistä opiskelijaa. Kaikki saadut avustukset ohjataan Hämeenlinnan kaupungin Cern-tiliöinti -tilille ja ne jaetaan tasan kaikkien, niin opiskelijoiden kuin opettajien kesken. Poikkeuksena ovat olleet matematiikan ja kemian opettajat, jotka ovat itse maksaneet matkansa. Avustuksia olemme saaneet kouluilta, kunnilta, säätiöiltä, yhdistyksiltä sekä rahastoilta, sen sijaan yritysten tuki on ollut aika minimaalista. Koulujen verkottuminen on ehdottomasti ollut edistävä asia rahaavustusten saamisessa. Oppilasvalinnoista Cern-kurssien toteutus on ollut samantyylinen kaikkina kertoina. Tammi-helmikuussa pidämme jokaisessa lukiossa infotilaisuuksia Cernistä ja tiedekouluhankkeesta. Mukaan pääsevien opiskelijoiden lukumäärät eri lukioista on pyritty suhteuttamaan koulujen oppilasmääriin. Monista halukkaista joudutaan karsimaan mukaan mahtuvat; valinnat tehdään pääasiassa fysiikassa menestymisen perusteella. Osallistujat ovat tiedekoulun aikaan abiturientteja, viime vuoden muutamaa kakkosvuoden tiedelinjalaista lukuun ottamatta. Koska jo ennen tiedekoulua tutustumme toisiimme monissa eri yhteyksissä, on matkalla ollut lukiolaisia myös ilman oman koulun opettajaa, eikä sivu 16","paragraph_char_start":56501,"paragraph_char_end":60621,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7200}
{"query-id":"query-2331fb80444f5ae65f4e46d1fb85faf7","original_paragraph":"44 37 oman tuotevalikoimansa kannattavuuteen. Hinnoittelun sääntely aiheuttaa sen, että hinnalla kilpailemisen sijaan tarvitaan muita keinoja kannattavuuden varmistamiseen. Portfolioanalyysi voi osoittautua tässä yhteydessä toimivaksi työkaluksi, koska siinä valitaan useiden päätösten kautta kokonaisia portfolioita. 3.5 Itsehoito- ja reseptilääkemarkkinat Lääkemarkkinat koostuvat erityyppisistä osamarkkinoista, ja siksi kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää näiden erilaisten osien tarkastelua. Edellä luvussa 3.3 mainittiin jo erilaisista katetasoista, kun vertaillaan alkuperäis- ja geneerisiä valmisteita. Lääkemarkkinat voidaan myös jakaa erityyppisiin lääkeryhmiin. Ryhmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä jakoa joko apteekkimyynnissä tai sairaalamyynnissä oleviin valmisteisiin, ja edelleen apteekkimyynnin jakoa resepti- tai itsehoitolääkkeisiin. Suomessa apteekkimyynnin osuus on lähes kolme neljäsosaa ja sairaalamyynti reilun neljänneksen. Apteekkimyynti koostuu suurelta osin reseptilääkkeiden myynnistä, ja näin ollen tässä ryhmässä tapahtuvat hinta- tai korvattavuusmuutokset vaikuttavat selvästi siihen, mitä valmisteita myydään koko markkinalla. (Lääketeollisuus ry 2014f) Tämä jako on olennainen myös tämän tutkielman kannalta, koska tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että kilpailu on usein erilaista riippuen siitä, minkä ryhmän markkina on kyseessä. Kotimaan myynnin controllerin arvion mukaan sairaalamyynnissä pelataan lähinnä hinnalla, jos oma toimitusvarmuus on taattu. Reseptilääkkeissä uusien lääkkeiden hinta on usein viranomaisen sääntelemä, mutta lääkkeen generoitumisen jälkeen hinnat laskevat selvästi kilpailun seurauksena. Itsehoitopuolella vaikuttavana tekijänä on usein brändi ja riittävillä markkinointipanoksilla saavutetaan yleensä suunniteltu kannattavuustaso. (Myynnin controller, tutkimushaastattelu 5) Brändin ja markkinoinnin merkitys itsehoitopuolella johtuu osittain myös siitä, että esimerkiksi Suomessa niitä voidaan mainostaa kuluttajille, kun taas reseptivalmisteiden mainonta on suunnattava terveydenhoitohenkilöstölle","paragraph_char_start":79673,"paragraph_char_end":81745,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9927}
{"query-id":"query-0d0c5a4b284484626ac40245e2ed3a19","original_paragraph":"131 vien koulutusten sisältöihin, sillä osa tiedontarpeesta voidaan hankkia jo olemassa olevan koulutuksen kautta. Green Care -toiminnalla on kuitenkin omat erityispiirteensä, joten koulutuksen räätälöintiä tarvitaan myös. Yrittäjyyteen liittyvä koulutus ja tuki on ensisijaisesti niitä jo tarjoavien tahojen tehtävä. Näitä tahoja Suomessa on useita, esimerkiksi Uusyrityskeskukset, ProAgria ja kuntien yrityspalvelut. Voidaan ehdottaa yhteistyötä tai aiheen integrointia heidän nykyiseen toimintaansa, sekä samalla varmistaa, että heillä on aihepiiriin liittyvää osaamista, ja tarvittaessa järjestää koulutusta heille. Uusien koulutustuotteiden luominen hankerahoitteisesti Hankerahoitteisia koulutustuotteita on jo olemassa, samoin kuin toiveita niiden vakiinnuttamisesta. Tätä työtä on tärkeää jatkaa edelleen. Ylempänä ehdotettiin useita koulutustuotteita eri koulutusasteille ja täydennyskoulutukseen. Keskustellaan näistä ehdotuksista koulutusten järjestäjien verkostossa, tarkennetaan ja kehitetään ehdotuksia myös muutoin eteenpäin, tehdään työnjakoa ja haetaan yhdessä hankerahoitusta valituille koulutuskokeiluille. Saatujen kokemusten pohjalta pyritään pitemmällä tähtäimellä vakiinnuttamaan hyödyllisiksi osoittautuneet koulutukset. Yksi tärkeimmistä koulutustuote-ehdotuksista on laatukoulutus. Yhtenäisen laatukoulutuksen aloittaminen Laatu (ks. myös laadunhallintaosio) nousi tuentarvekyselyssä esiin sekä koulutustarpeena että Green Care -toiminnan laatuna. Alalle kaivataan laatukriteereitä ja -koulutusta sekä pohjakoulutusvaatimuksia. Olisiko osa tästä tarpeesta tarvetta saada alalle palvelumalleja? (ks. palvelutyyppiosio) Osalla toimijoista on takanaan selkeä ammatillinen brändi, esimerkiksi sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa, mutta osalla Green Care -toiminnan osa-alueista palvelumallia ja toimintamuotoa vielä kehitetään. Se, missä määrin palvelumalleihin ja toimintamuotoihin sekä laatuun liittyvää koulutusta annetaan, riippuu kohderyhmästä. Pedagogisesta näkökulmasta voidaan pohtia, missä määrin koulutettavia voidaan esimerkiksi osallistaa erilaisten Green Care -toimintaa määrittelevien tekijöiden, kuten laatukriteerien, pohdintaan nk. ruohonjuuritason tarpeiden ja ajatuksen esiin nostamiseksi. Laatukoulutukseen esitetään omaa koulutustuotetta alaluvussa 4.2. Koulutustuotteita. Syventävien kurssien tarjoaminen oppilaskohtaiseen eriytymiseen Luonnon hyvinvointitoiminnasta ja sen vaikutuksista tarvitaan yleisluonteisia, aihetta ja kenttää kokonaisuutena kuvaavia johdantokursseja, jotka voidaan ottaa osaksi monia erilaisia koulutuksia. On eduksi, mikäli opetuksen käsitteet ja perussisällöt ovat yhtenäiset eri aloilla, jolloin ammattialojen välinen kanssakäyminen helpottuu. Tämän ohella tarvitaan luontolähtöisen menetelmäosaamisen syventäviä kursseja, jotka antavat valmiudet luontoavusteisten menetelmien käyttöön. Näin luontolähtöisen hyvinvoinnin osaaminen rakentunee Green Care -toimijoilla perusammattia täydentäväksi. Lisäksi kehittäjille ja muille asiaa teoreettisemmin pohtiville tarvitaan omia opintojaksoja. Täydennyskoulutuskokonaisuuksien vieminen tutkinto-opetukseen Green Care -koulutuksia kokeillaan ja muokataan ensin täydennyskoulutuksena, minkä jälkeen sisällytetään niitä soveltuvin osin tutkinto-opetukseen. Kokeilut tehdään täydennys- ja tutkinto-opetusorganisaatioiden yhteistyönä, jolloin koulutusten vieminen aikanaan tutkinto-opetukseen helpottuu. Tehdään yhteistyötä myös eri koulutusasteiden välillä. Täydennyskoulutuksessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö on jo luontevaa, mutta uusia avauksia on löydettävissä muun muassa keski- ja korkeaasteen välille. Voidaan esimerkiksi kokeilla eri koulutusasteiden yhteisiä kursseja, joissa 130 MTT KASVU 20","paragraph_char_start":365180,"paragraph_char_end":368914,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":49554}
{"query-id":"query-0caa4b27b4e372512189efc7363426be","original_paragraph":"6 Riihon lastenleiri toteutettiin. Lapsia oli mukana 27 ja ohjaajia 7. Hieman isompia lapsia oli Matti Aallon vetämällä polkupyörä- ja kanoottivaelluksella viisi. Retken aikana myös yövyttiin. Retki- ja leiritoimintaa on tukenut Keuruun kaupungin kanssa tehty ostopalvelusopimus. Keuruun koululaisille järjestettiin luontoaiheinen piirustuskilpailu. Vaihtotori on toiminut vilkkaasti Keuruun Vanhaintukisäätiön rivitalossa Haapamäellä. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Petäisellä, Seinäjoen, Porin ja Tampereen ratojen varrella, Pohjolan museotalolla, Hirvikylän niityllä, Vuorelan kedolla ym. VR rahoitti Haapamäen Asemanniityn hoitoa. KeLy:n työryhmä on suorittanut työn Matti Aallon johdolla. Työapua muiden ketojen hoitoon on saatu Lape-työryhmältä. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot on hoidettu. Osallistuimme järjestöjen joulumyyjäisiin. Ennallistettiin Keuruun Pihlajaveden Kivisuota maanomistajan UPM:n ja paikallisten kesäasukkaitten kanssa sekä SSLTY:n kanssa. Ari Aalto on toiminut yhdyshenkilönä METSO- metsiensuojeluohjelman kohteiden etsinnässä ja toteutuksessa metsänomistajien kanssa. Neljä metsää suojeltiin vuoden aikana, yhteensä 59 hehtaaria eli 20 prosenttia koko Keski-Suomessa METSO:ssa suojelluista alueista. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Osallistuimme myös kirjastoissa Luonto- ja Ympäristöviikkoon sekä muihin SLL:n vuoden teemoihin ja tapahtumiin. Olemme seuranneet aktiivisesti 3- vaihemaakuntakaavaa (ns. turvekaava) sekä Keuruun ja Multian yleis- ja asemakaavoitusta. Kaavoista olemme antaneet useita lausuntoja. Taistelumme muiden valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta ja muista luonnontilaisista soista jatkuu. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olemme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2011 toimi edelleen Matti Aalto, hallituksen jäsenenä Jouko Pihlainen sekä varajäsenenä Pertti Sulkava. Risto Sulkava jatkaa edelleen Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana, joten homma on niiltä osin ns. hanskassa. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti Suur-Keuruu paikallislehdessä, jonka kanssa järjestimme vuoden kilpailun aiheena Oravat. Jäsenmäärämme on nyt 192 maksa-","paragraph_char_start":8088,"paragraph_char_end":10606,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1082}
{"query-id":"query-965358f153986d95baa3336dff2c1f96","original_paragraph":"17 Kyllä kansa tietää - jalkojen kylmettyminen aiheuttaa flunssaa (YLE Tiede, ) Cardiffin yliopistossa tehdyssä kokeessa on pistetty testiin lääketieteessä yleensä paikkansa pitämättömänä kansantarinana pidetyn lievän kylmettymisen ja flunssan yhteyttä. Kokeessa oli mukana 180 vapaaehtoista, joista puolet istui 20 minuuttia pitäen jalkojaan jäävedessä ja loput koehenkilöt saman ajan jalat tyhjässä ämpärissä. Jäävedessä jalkojaan jäähdyttäneistä 29% sai flunssan oireita seuraavien 4-5 päivän aikana, mutta kuivassa ämpärissä jalkojaan roikottaneista vain 11%. Koe tehtiin flunssa-aikaan eli loka-maaliskuun välisenä aikana. Tutkimuksen tehnyt professori Roy Eccles arvelee flunssan olevan seurausta koehenkilöiden valmiiksi kantamasta virustartunnasta. Jalkojen jäähtyminen viilentää pintaverisuonia muuallakin elimistössä, nenää myöten. Sen seurauksena elimistön puolustusjärjestelmän valkosolujen tulo nenän alueelle vähenee. Valmiiksi paikalla olevat virukset pääsevät kiinni elimistöön ja nuha alkaa. Katso lisää lehdestä Family Practice Journal Proteiinipitoinen ruoka hillitsee nälkää (News Medical Net, ) Laboratoriorotat, jotka saivat proteiinipitoista muonaa, eivät syö yhtä paljon kuin kontrollit johtuen mahdollisesti siitä syystä, että proteiini yllättäen kohottaa rypälesokerin muodostumista ohutsuolessa. Tämä sokeri kulkeutuu maksaan, mistä lähtee tieto aivoihin ruokailemisen lopettamiseksi. Juttu on luettavissa tiedelehdessä Cell Metabolism. Terveystutkimuksia ilmestyy liukuhihnalta Viime aikoina on julkaistu paljon tutkimuksia ravinnon terveysvaikutuksista. Yksittäisiä tutkimuksia lukiessa ja niistä raportoidessa kadottaa helposti yhteyden tieteelliseen sanomaan. Eri paikoissa julkaistuissa tutkimuksissa on usein eri lähtökohdat. Lukijalla pitäisi olla aikaa ja mahdollisuus syventyä jokaiseen tutkimukseen ja asettaa se tutkimus siihen jatkuvaan selvitystyöhön, jonka tieteellinen tutkimustyö muodostaa. Siinä missä maallikko näkee ristiriitaisuuksien sävyttämää tietoa puolesta ja vastaan, tiedemies näkee vähitellen selkiintyvän käsityksen jonkin tutkittavan asian paremmasta ymmärtämisestä. Usein kysyn tällaisia lapsellisia kysymyksiä itseltäni: Miten tämä asia liittyy nykyiseen tiedekäsitykseemme? Mitä uutta tietoa tässä tutkimuksessa on? Mitkä ovat tutkimuksen mahdolliset käytännön sovellukset? Mistä johtuu mahdollinen ristiriita nykyiseen tiedekäsitykseemme? Erityisen vaikean ongelman edessä olen tällä hetkellä useiden ravintoon liittyvien yksityiskohtien suhteen. Olen viettänyt unettomia öitä pohtiessani tavattoman ristiriitaista tietoa eri tahoilta. Ohjenuorana pitämäni virallinen ravintovalistus (Kansanterveyslaitos, Yliopistot) on viime aikoina tarjonnut yllättävän paljon sellaista mikä horjuttaa minun käsitystäni puolueettomasta, tieteellisestä tutkimuksesta Suomessa. Kun saan muodostettua asioista hiukan nykyistä selkeämmän kuvan, lupaan palata asiaan. Se voi olla tärkeää paitsi minulle itselleni, myös ravintotiedettä seuraavalle suurelle yleisölle. En ole suuruudenhullu, enkä tavoittele kuuta taivaalta, haluan vain tietää totuuden ravinnosta. Kirjoitan tätä uutiskirjettäni lähinnä itselleni sellaisena avoimena ajattelualustana ja itseään varten yleensä yrittää tehdä parhaansa. 17","paragraph_char_start":44668,"paragraph_char_end":47912,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6379}
{"query-id":"query-289c65941a4f991d0372e50fc481b860","original_paragraph":"41 Lokakuu (61) Ostolaskun kierrätyssäännöt muokkausnäkymä Kierrätyssäännön parametrit annetaan muokkausnäkymässä. Sääntöjä voidaan luoda perustuen yrityksen käytössä oleviin laskentakohteisiin, toimittajiin sekä laskun summaan. Säännöille voidaan myös määritellä aikaväli, jolloin kyseinen sääntö on voimassa. Laskun käsittelijöiden määrät sekä käyttäjätunnukset valitaan ruudun alaosassa olevien valintalistojen avulla. Kierrätyssäännön muokkausnäkymä kenttineen. Näkymä muuttuu yrityksen käytössä olevien laskentakohteiden mukaan. Muokkausnäkymän kentät: Tunnus automaattisesti luotu säännön yksilöivä numero Prioriteetti määrittelee säännön prioriteetin. Sääntöjä sovelletaan saapuviin laskuihin aina prioriteetin mukaan eli korkeimmalla prioriteetilla oleva sääntö ohittaa identtisen alemmalla prioriteetilla olevan säännön. Korkein mahdollinen prioriteetti on 1. Säännöille ei voida antaa samaa prioriteettinumeroa. Säännöt esitetään taulukkonäkymässä prioriteetin mukaan, korkein aina ensimmäisenä. Sääntöjä luodessa on hyvä antaa säännöille prioriteetit siten, että huomioidaan Copyright Aditro 2012","paragraph_char_start":42167,"paragraph_char_end":43274,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5664}
{"query-id":"query-8ac8a7d5e312dce28d88002abefa0b34","original_paragraph":"Ymmärrän kyllä täysin tuon takkiprobleeman. Itsekin viiletin menemään viime talven monien mielestä varmasti liian ohuella neulostakilla, mutta mulle se riitti ihan hyvin. Ulkoilin vain n. 1-2h päivässä, joten en nähnyt tarpeelliseksi käyttää rahoja kalliiseen ulkoilutakkiin. Koiran omistamisen myötä ulkoilun määrä on kuitenkin sen verran noussut, että päätin sijoittaa kunnolliseen ulkoilutakkiin. Kotiutin tämän: http:\/\/m.ellos.fi\/ellos-plus-collection\/softshell-takki-jossa-huppu\/505425?Nao=0&Ntt=soft+shell&Ntk=All&selArt=391048&pr=0C1B2S3T&pID=505425&page=0","paragraph_char_start":17345,"paragraph_char_end":17908,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2855}
{"query-id":"query-80954f776e8110483e53f3427aa30ad6","original_paragraph":"Suuren ektenian jälkeen lauletaan ensimmäisenä antifonina psalmi 103: \"Kiitä, sieluni, Herraa...\", joka kertoo Jumalan meitä kohtaan osoittamista suurista armotöistä ja huolenpidosta sekä sisältää kiitoksen tästä kaikesta. Toisena antifonina veisataan psalmi 146: \"Ylistä, minun sieluni, Herraa...\". Tämä psalmi kertoo ensiksikin ihmisen voimattomuudesta ja avuttomuudesta ja loppupuolella siitä, kuinka Jumala huolehtii kaikista, erityisesti Hänen apuaan tarvitsevista ja siihen turvaavista. Näiden kahden antifonin välissä luetaan pieni ektenia: \"Taas ja taaskin rukoilkaamme rauhassa Herraa.\" Nämä psalmit kuvaavat Jumalan ihmiskunnalle suomia siunauksia. Kristittyjen tulee sydämestään ja sielustaan siunata Herraa, joka puhdistaa ja parantaa fyysiset ja henkiset heikkoutemme ja täyttää toiveemme hyvillä asioilla ja vapauttaa elämämme turmeluksesta. Sen vuoksi ei pidä unohtaa Hänen lahjojaan. Herra on armollinen, säälivä ja kärsivällinen. Hän on totuus iankaikkisesti, tuomitsee väärintekijät ja ruokkii nälkäiset, vapauttaa vangitut, rakastaa vanhurskautta, huolehtii orvoista ja leskistä ja rankaisee syntisiä.","paragraph_char_start":65579,"paragraph_char_end":66699,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9678}
{"query-id":"query-0b576f2caacb085371e8eab57db346a1","original_paragraph":"19 KOKONAISUUDISTUS JA PIAN Ratkaisuksi Saralehto esittää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuudistusta. Tätä varten nykyisen hallituksen olisi asetettava viisaiden henkilöiden ryhmä, joka esittäisi puhtaalta pöydältä suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uuden järjestelmän. Ryhmän pitäisi saada esitys valmiiksi vielä tämän hallituskauden aikana. Seuraava hallitus toteuttaisi vuosituhannen uudistuksen. Tätä lennokasta ehdotusta ei vaivaa realismi. Täytyy muistaa, että Roomaakaan ei muutamassa vuodessa hävitetty. Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisällytettiin sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan uudistusta kesäkuussa Sen puheenjohtajaksi nimitettiin valtiotieteen tohtori Markku Lehto ja varapuheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Sata-komitea on saanut valmiiksi esityksensä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi, jotka se julkisti Nämä käsittelevät perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä. Hanke on ollut erittäin työläs. Milloin uudistukset toteutetaan, ne ovat tulevan vuosikymmenen suuria poliittisia kysymyksiä. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ja sen rahoitus siirrettäisiin uuteen järjestelmään, sen työstäminen olisi vähintään yhtä suuri urakka. Päätöksentekijät tietävät, että suomalaiset ovat korkean kokonaisveroasteen kautta vuosikymmeniä maksaneet terveysturvansa. Helsingin kauppakamarin johtava lakimies Marko Silen kirjoitti Helsingin Sanomissa yksityisten terveyspalvelujen välttämättömyydestä mistä sinällään emme ole eri mieltä. Hänen mukaansa Toiminnan tehokkuus onkin keskeinen asia terveyspalveluista puhuttaessa. Hän perusteli tätä VATT:n terveyskeskusten tuottavuusselvityksillä, joiden mukaan terveyskeskusten tehokkuus on ollut trendinomaisessa laskussa 1980-luvulta alkaen. Terveyskeskusten ja yksityissektorin tuottavuuden vertaaminen samoilla mittareilla ontuu, sillä asiakaskunta ja toiminnan sisältö ovat kovin erilaisia. Kysymys ei ole pelkästään siitä, kuinka monta potilasta lääkäri ottaa vastaan tunnissa. Silen perusteli, että Kansalaiset ostavat omilla rahoillaan terveyspalveluita jo niin paljon, että yksityiset terveyspalvelut muodostivat neljänneksen koko terveydenhuollon tuotoksesta (24 prosenttia vuonna 2007). OECD HEALTH DATA 2008 raportoi, että julkisten menojen osuus terveydenhuoltomme kokonaismenoista oli 76 prosenttia vuonna Yksityistalouksien ja yksityissektorin osuus on Suomessa noin suuri erityisesti sen vuoksi, että meillä kansalaiset maksavat lääkkeistään suuremman osan kuin monissa muissa maissa. Julkisten menojen osuus oli vuonna 2006 esimerkiksi Luxemburgissa 90,9, Norjassa 83,6 ja Ruotsissa 81,7 prosenttia. Terveydenhuollon tuotos on tietysti oleellisesti moniulotteisempi kuin lääkärissä käynnit tai hoitopäivät. Maassamme on monikanavainen terveydenhuoltojärjestelmä, jonka lähes kaikissa osissa julkisen rahoituksen osuus on erittäin merkittävä. Radikaaleja nopeita muutoksia tähän ei ole tulossa. Kuten yksityissektoria käsittelevässä jutussa jo esitin, terveyskeskusten lääkäreiden työpanoksesta osan hankkiminen vuokrafirmoilta on vain terveyskeskuksen siirrettyjä henkilöstömenoja. HALVEMMALLA ULKOMAILTA Saimme lukea, että amerikkalaista matkustaa vuosittain Kaukoidän tai Väli-Amerikan maihin ortopedisiin leikkauksiin, sydänleikkauksiin ja plastiikkakirurgisiin leikkauksiin. Kun USA:ssa lonkan tekonivelleikkaus maksaa dollaria, se maksaa Bangaloressa Intiassa dollaria matkoineen. Kun vakuutusten korvaukset eivät kata sairaanhoidon korkeita kustannuksia ja kun 45 miljoonaa amerikkalaista on ilman hoitovakuutusta, on ennustettu, että jo kahden vuoden päästä kuusi miljoonaa amerikkalaista hoidattaa itseään Intiassa, Thaimaassa, Kiinassa ja muualla Aasiassa. (HS , Markku Saksa, Halpa leikkaus kaukomailta ). Tuotamme hoidot ja leikkaukset Suomessa. Vastaavaan hoitomatkailuun emme siirry, vaikka yksittäiset kansalaiset niitä hankkivatkin mm. Virosta. Miljoonien ihmisten lennättäminen toiselle puolelle maapalloa leikkaukseen ei ole linjassa ilmastomuutoksen hidastamisen tai pysäyttämisen kanssa, vaikka se monille toimijoille olisi kannattavaa liiketoimintaa. TERVEYS MYÖS KAUPAN, PALVELU- YRITYSTEN JA TEOLLISUUDEN VASTUULLA Saralehto korosti yksilön vastuuta terveydestään. Asia ei ole näin yksinkertainen. Otetaan esimerkki. Vastuu lasten lihomisesta ja liikalihavuudesta on pitkälle vanhemmilla ja kodeilla. Siitä ei voi ensisijaisesti syyttää terveydenhuoltoa, päivähoitoa ja peruskoulua. Lasten neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa. Niiden on otettava liikalihavuuden epidemia todesta. Hyvässä kouluopetuksessa terveellisen ravinnon ja runsaan liikunnan tärkeys ja osuus ovat osa arkea. Millä kauppa kilpailee? Iso karkkipussi viikonvaihteeksi, kaksi isoa coca-colaa, jätti perunalastupussi ja pari jäätelötuuttia yhdelle lapselle viikonvaihteeksi tekee kilokalorimäärän. Jos ruokana on lisäksi hampurilaisia, pitsoja tai ranskalaisia perunoita, on jälkikasvua hellitelty järjettömästi. Lapsen riski lihoa on tällöin suuri. Äidit, isät ja osin isovanhemmat ostavat nuo ruuat ja kantavat ne kotiin tai kesämökille taikka höylisti antavat rahaa niiden ostamiseen. Tuo kilokaloria vastaa kahta koria olutta tai kahta Sairaalaviesti 1\/","paragraph_char_start":70258,"paragraph_char_end":75642,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8664}
{"query-id":"query-1a7b8e4d01cffcc3bbd20a58b495efc4","original_paragraph":"8 Pienimpien kausi huipentui päätöstapahtumiin Ringettekoulujen, G- ja F-junioreiden alueelliset päätöstapahtumat järjestettiin maalis-huhtikuussa kahdeksalla eri ringettepaikkakunnalla. Näissä ikäluokissa (3-10v) oli mukana kaudella yhteensä 1240 lasta. Se on huimat 38% kaikista tällä kaudella Ice Cardin lunastaneista pelaajista Katinpentuturnaus (F-juniorit), Naantali Itä-Suomen ringettekoulujen päätöstapahtuma, Kangasniemi Etelä-Suomen ringettekoulujen päätöstapahtuma, Kerava Lounais-Suomen ringettekoulujen päätöstapahtuma, Uusikaupunki Etelä-Suomen G-junioreiden päätöstapahtuma, Hyvinkää Häme-Pohjanmaan ringettekoulujen päätöstapahtuma, Nokia Etelä-Suomen F-junioreiden päätöstapahtuma, Lahti Maailmanmestaruudet vauhdittivat ringetteviikkoa kokeilijaa Vuonna 2012 ringeten tunnettavuuden vauhdittamiseksi ideoitu Ringetteviikko -niminen valtakunnallinen markkinointikampanja on muodostumassa perinteeksi ja se järjestettiin jo kolmatta kertaa Kampanjan tavoitteena oli markkinoida ja kertoa lajista mahdollisimman paljon kaiken ikäisille ihmisille. Seuroja kannustettiin järjestämään viikon aikana erilaisia ringe","paragraph_char_start":18723,"paragraph_char_end":19849,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2653}
{"query-id":"query-6b0c9f09618f1b6c17b5404927671804","original_paragraph":"18 Kotimaan markkinoilla tapahtuneen kaupan jälkeen ohjelmasta kerätään kokemuksia, kehitysideoita ja tunnuslukuja kuten katsojamääriä kohderyhmittäin. Näiden perusteella parannettua ohjelmaa tai formaattia myydään seuraavassa vaiheessa kansainvälisille markkinoille. Vaihe Sisältöaihioiden määrä Vaiheen sisältö Idea Suuri Kehitetään spontaanisti tai suunnitelmallisesti ideoita sisällöiksi (sis. sisällöllinen ajatus ja kaupallinen malli) Konsepti Kohtalainen Kehitetään valitut ideat konsepteiksi (sis. ohjelman sisällöllinen ajatus, kaupallinen malli mahdollisine sponsoreineen, yhteistyökumppaneineen, jakelukanavineen ja kohderyhmineen) Tuotantopäätös Pieni Sovitaan kaupat kanavan kanssa, päätetään tuotannon käynnistämisestä Ammattimaiseen tv-tuotannon kehitys- ja myyntiprosessiin kuulu idea- ja konseptisalkun hallinta. Eri kehitystoiminnan vaiheissa kuuluu jatkuvasti olla riittävä määrä aihioita, joista parhaat kulkevat suppilossa eteenpäin kohti tuotantoa. Ammattimaisessa tuotannossa on keskeistä tuntea kanavien, muiden jakelijoiden, mainostajien ja katsojien tarpeet ja toiveet. Nämä tarpeet ja toiveet viime kädessä ratkaisevat tuotantoaihion jatkoonpääsyn suppilossa. Kehitys- ja myyntivaiheen tuotekehitys sisältää toisaalta konseptien kehittämistä ja toisaalta koko kehitys- ja myyntiprosessin kehittämistä. Konseptien tuotekehitys voi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita tai niiden yhdistelmiä: Formaattien kehitys: yksittäisen ohjelman asemesta kehitetään malli, jolla konseptia on helppo monistaa. Tunnettu esimerkki formaatista on Idols-kilpailu, joka toteutetaan eri maissa saman formaatin mukaisesti. Formaattiliiketoiminnassa tuotekehityksen tuloksena on nimenomaan ohjelmakonseptin prosessi, ei yksittäinen tv-ohjelma. Formaatin ostaja ostaa silloin prosessin muotoon tehtyä osaamista ja suorittamista (todennetut katsojaluvut kohderyhmittäin), joka auttaa tehokkaan tuotannon tekemiseen. IPR-innovaatiot: kehitetään hahmoja, malleja tai muita aineettomia oikeuksia, joita voidaan hyödyntää useammissa tuotannoissa ja toimialarajat ylittävissä tuotteissa. Vuorovaikutteisen kerronnan kehitys: kehitetään konsepteja, joihin kuuluu katsojien aktiivinen osallistuminen ja\/tai keskinäinen vuorovaikutus. Näihin konsepteihin voidaan liittää myös uusia ansainnan malleja. Toisen ruudun sisällöt: kehitetään ohjelman sisältöön liittyviä, itsenäisesti toimivia sovelluksia tai muita digipalveluja. Oheistuotteet ja sovitukset: kehitetään konseptin pohjalta muita tuotteita, kuten elokuvia, sovelluksia, pelejä, vaatteita, kirjoja tai muita oheistuotteita. Uusien teknologioiden soveltaminen: otetaan käyttöön uusia teknologioita, jotka mahdollistavat uudentyyppisten sisältökonseptien kehittämisen. Esimerkkejä tästä ovat virtuaalilavastus ja muut tietokoneavusteisen visualisoinnin sovellukset. 18","paragraph_char_start":36756,"paragraph_char_end":39578,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4988}
{"query-id":"query-60df1dce1306441172519fa6690c920d","original_paragraph":"Meikin alla käytettävässä aurinkosuojassa ehdottamasti tärkein ominaisuus on se, että se ei saa olla makuuni missään nimessä liian rasvainen, eikä jättää ihoa liian kiiltäväksi. Jos näin on, niin se yleensä heikentää meikkipohjan kestoa. Lisäksi en käytä koskaan kasvoilla alle SPF30 suojakerrointa. Tärkeää on muistaa aurinkosuojan määrä. Tämä onkin yksi syy, miksi kannattaa käyttää mahdollisimman korkeita suojakertoimia, sillä harva laittaa aurinkosuojaa tarpeeksi kasvoille. Tällöin korkeampi suoja edes hivenen pelastaa, vaikka määrä olisi liian vähäinen. Kun matalan suojakertoimen tuotetta laittaa liian vähän kasvoille, sen suoja jää lähes olemattomaksi. Oikea määrä kasvoille ja kaulan iholle on puoli t-lusikallista tuotetta. Se on oikeasti yllättävän paljon ja pienestä purkista joka päivä levitettynä ei riitä kovin pitkäksi aikaa tuotetta.","paragraph_char_start":28217,"paragraph_char_end":29070,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4514}
{"query-id":"query-8fa8bffcb8a36ec2fb7b2e3f11b7c804","original_paragraph":"Kun mietimme, miten saada paksummat hiukset, on meidän muistettava puhua kampauksista ja hiustuotteista, sekä myös hiusasusteista, joilla stailaat hiuksiasi. Jos tavoitteenasi on paksummat hiukset, kannattaa kastoa kriittisellä silmällä omia hiustenhoitotuotteita. Suosittelen esimerkiksi investoimaan hyvään hiusharjaan. Valitse hellävarainen hiusharja, joka selvittää hiukset katkomatta niitä tai ärsyttämättä herkkää hiuspohjaa. Hiuksia ei myöskään kannata tai tarvitse harjata jatkuvasti. Käytä Wet Brush - hiusharjaa, kun hiuksesi ovat märät, tai jätä ne kokonaan harjaamatta, sillä mrätä hiukset ovat erityisen alttiit vaurioille. Muutoin kannattaa etsiä luonnonmateriaaleista valmistettu hiusharja. Jotta saat terveet ja paksut hiukset, suosittelen harjaamaan hiukset ennen suihkua tai vasta suihkun jälkeen, kun hiukset ovat täysin kuivat.","paragraph_char_start":361599,"paragraph_char_end":362446,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":51744}
{"query-id":"query-1b7918499d09f3eaa546b769bf077d24","original_paragraph":"TYYLIN KULMAKIVET Esineet miellyttivät monenlaisia kuluttajia, mutta niistä ei aikanaan puhuttu muotoiluna niin kuin Sarpanevan tai Wirkkalan lasista, eikä niitä myöskään markkinoitu Sirkku KumelaLehtosen nimellä. Sittemmin puhallettiin myös monia muita kynttilänjalkamalleja. 1933) toimi pitkään sukunsa Riihimäellä sijainneen lasitehtaan pääsuunnittelijana. Kumelan keskeistä tuotantoa ovat kynttilänjalat. VINTAGE tunnista tyyli tunnistitko . Muotonsa mukaan rypälemaljoiksi kutsutut kynttilänjalat ovat muottiin kiinnipuhallettua lasia. Kumelan lasitehtaan pääsuunnittelijan tuotanto on valtavan laaja ja painottuu kauniiseen käyttölasiin. Ehkä tunnetuimpia ovat kynttilänjalat, jotka Kumela-Lehtonen suunnitteli 1957 omien hääjuhliensa koristelua varten. Boolimalja, -kauha ja -lasit ovat pyörittäen puhallettua, liilaa ja kirkasta lasia. Hän keskittyi tehtaan linjan mukaisesti talouslasiin, mistä syystä oman taidelasin luominen ei ollut mahdollista. teksti K ARI-OTSO NEVALUOMA Muita Sirkku Kumelan helmiä: Tavattoman suosittuja Sarvituoppeja puhallettiin useassa eri värissä, ja niistä jokaiseen on lisätty kirkkaasta lasista tehty kahva. Nämä yksilöt on valmistettu 1960-luvulla. Kynttilänjaloista tuli menestystuote, joita alettiin puhaltaa useassa eri koossa. Stockmannin väki näki mallit ja kiinnostui niistä välittömästi. Sirkku Kumela AVOTAKKA MARRASKUU 2023 87. Monipuoliseen ja runsaaseen tuotantoon kuuluu juomalaseja, kannuja, maljakoita, purnukoita, kulhoja, sokerikkoja ja kermanekkoja, joita yhdistää tavalla tai toisella lempeys ja pyöreys. 1960-luvun lopun keksipurkkien kansi toimii tarjoilualustanakin. Tuopit ja kolpakot ovat kuuluneet 1960ja 70-luvuilla monen kodin perusastiastoon. Kumela käytti tuotannossaan paljon kirkkaita värejä: liilaa, sinistä ja vihreää sekä turkoosia, oranssia ja keltaista, vähän myös läpikuultavaa opaalilasia. Modernistin mieleen ovat yksinkertaiset ja graafiset purnukat, joita on tehty niin kirkkaina kuin esimerkiksi vihreinä. Kirkasta lasia olevia purkkeja on kolmen kokoisia. Sirkku Kumela-Lehtonen (s. Hän jatkoi tehtaalla vuoteen 1976 asti, jolloin Humppilan Lasi osti Kumelan osakkeet. Ennen uransa alkua Sirkku KumelaLehtonen opiskeli Ateneumissa keraamikoksi ja valmistui sieltä vuonna 1955. Näyttävä kokonaisuus on peräisin 1960ja 70-luvuilta. KU VA T: ALE H TI EN KU VA -A RK IS TO , BU KO W SK IS , H AG EL ST AM KUKA. Turkoosit opaalilasiset kannut ovat melko harvinaiset. Muusta tuotannosta esiin nousevat boolimaljat, maljakot ja ”sarvituopit”. Hintataso on vähitellen noussut Riihimäen Lasin esineiden tasolle. HALUTUIMMAT Miltei tavaramerkiksi ovat muodostuneet kynttilänjalat. Esineet myös jätettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta nimettömiksi. Kumelan tehdas toimi vuosina 1936–1985","paragraph_char_start":99679,"paragraph_char_end":102446,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15538}
{"query-id":"query-c0529edf79324f7483e8d766f91b439b","original_paragraph":"3. Tulevaisuutta kannattaa myös kuvitella. Koska ekologisen jälleenrakennuksen savotta koskettaa kaikkia yhteiskunnan tasoja ja jokaista meistä, tarvitaan houkuttelevia näkymiä siitä, miltä elämä ja yhteiskunta näyttää, kun eletään kestävästi. Millaista on hiilineutraali arki vuonna 2050? Kuvittelukyky on olemattoman näkemistä ja sanoittamista, ja se vaatii rohkeutta kysyä mitä jos? Kuvittelemalla voi luoda radikaaleja utopioita, innostavia visioita tai ihan vain arkisia välähdyksiä siitä, miltä tavallinen päivä tulevaisuudessa näyttää. Tulevaisuus on varmuudella toisenlainen, mutta sen ei tarvitse olla scifiä, dystopiaa tai utopiaa. Se voi myös olla hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Voimme toteuttaa vain sellaisen tulevaisuuden, jonka pystymme kuvittelemaan.","paragraph_char_start":10119,"paragraph_char_end":10898,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1364}
{"query-id":"query-b5b6f7a62b1ff5b01048d9515907635d","original_paragraph":"19. panee merkille, että EU on hyvässä vauhdissa ylittämässä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat vuoden 2020 tavoitteet ja saavuttamassa uusiutuvaa energiaa koskevat vuoden 2020 tavoitteet ja että energiatehokkuutta on parannettu merkittävällä tavalla tehokkaampien rakennusten, tuotteiden, teollisuuden prosessien ja ajoneuvojen ansiosta samalla kun EU:n talous on todellisuudessa kasvanut 45 prosentilla vuodesta 1990; painottaa kuitenkin, että tarvitaan vieläkin enemmän kunnianhimoa ja toimia riittävien kannustimien säilyttämiseksi EU:n vuoden 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen edellyttämille kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille; korostaa, että liikenne- ja maatalousalan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset eivät ole edenneet tyydyttävästi vuoden 2020 tavoitteiden osalta ja että toimia on tehostettava näiden alojen vuoteen 2030 ulottuvien päästövähennyspanosten osalta;","paragraph_char_start":16478,"paragraph_char_end":17387,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2156}
{"query-id":"query-9c34f0c40344a1b38a96fd145f08670e","original_paragraph":"Ulkomuototuomarikoulutukseen valmistautuminen Valmistavaan koulutukseen hakeutuvan tulee olla Kennelliiton ja sen rotujärjestön jäsen, jonka alaisen rodun tuomariksi hän on hakeutumassa. Lisäksi ulkomuototuomariksi aikovan tulee → omata luontaisia taipumuksia tähän tehtävään → olla iältään peruskurssille pyrkiessään vähintään 25 vuotta ja enintään 50 vuotta → olla koiranomistaja ja mikäli mahdollista, koirankasvattaja → olla toiminut vähintään 10 vuoden ajan aktiivisesti harrastamansa rodun\/rotujen hyväksi ja osoittanut hallitsevansa riittävät perustiedot → olla ollut yhtäjaksoisesti oman rotuyhdistyksensä jäsenenä vähintään 10 vuotta → olla pätevöity kehätoimitsija ja toiminut vähintään 5 kertaa pätevöitynä kehätoimitsijana → täyttää kotimaisten rotujen osalta ao. rotujärjestön asettamat lisävaatimukset → eikä hänellä saa olla kurinpidollisia voimassa olevia rangaistuksia.","paragraph_char_start":91119,"paragraph_char_end":92005,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11947}
{"query-id":"query-37701d927a6302913a8f0585b096a7a3","original_paragraph":"Ilta vaihtui yöhön vaatteita kuivatellen, syöden nakkeja muusilla ja luonnollisesti herttaa pelaten. Halonhakkuun ohessa Sami teki halkoliiterissä mielenkiintoisen löydön - kaiketi joskus menneenä syksynä oli satunnainen vaeltaja jättänyt liiteriin pussillisen muonaa ja Off-pullon. Kulkija oli mitä ilmeisimmin ollut suomalainen, kaikki sapuskat näyttivät olevan kotimaista valmistetta. Tarkoin kävimme nämä kaikki yllättävät antimet lävitse, pohtien, josko osaa niistä mahdollisesti voisimme reissullamme hyödyntää. Iloksemme löysimme epämääräisten keittopussien seasta myös pussillisen lettujauhoja, jonka ehdottomasti päätimme ottaa yleishyödylliseen käyttöön. Samoin pieni pussukka perunamuusijauhoa päätyi pakkauksiimme, sillä jossain määrin epäilimme saamiemme ruokien riittävyyttä. Neljä nälkäistä miestähän todistetusti kykenee tuhoamaan uskomattomia määriä ruokaa.","paragraph_char_start":3958,"paragraph_char_end":4832,"paragraph_similarity_to_original":98.3981693364,"tokens_before_paragraph":532}
{"query-id":"query-d1c18a2e1b93c816728befc96414d8c6","original_paragraph":"Liian usein kauppa tehdään huolimattomasti kun ei osata kiinnittää oikeisiin asioihin huomiota. Myyjän on ilmoitettava kaikki tiedossaan olevat kaupan tekemiseen vaikuttavat seikat. Tämä koskee itse kaupan kohdetta ja muita kauppaan vaikuttavia seikkoja. Tällaisia ovat kaavasuunnitelmat, ympäristössä olevat maankäyttö ym. hankkeet ym. ja kuten tässä asunto-osakeyhtiössä suunnitteilla olevat korjaushankkeet jotka voivat vaikuttaa ostajan päätöksentekoon. Olennaista on tällöin se, että myyjä ilmoittaa kaikki asiat, vähäisemmätkin, ostajalle, ja antaa tähän liittyvät asiakirjat ja tekee riittävät selvitykset ennen kaupan tekemistä ja luovuttaa ne ostajalle. Yhtä tärkeää on lisäksi se, että nämä kirjataan kauppakirjaan tarkasti ja merkitään kauppakirjan liitteisiin. Muuten asia jää epämääräiseksi ja mahdollistaa riidan myöhemmin kuten tässä tapauksessa.","paragraph_char_start":100,"paragraph_char_end":961,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13}
{"query-id":"query-820957e60fa290ba4dea309c2be2a30e","original_paragraph":"Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisäksi säännöstä, joka antaisi vastaanottokeskuksen johtajalle oikeuden päättää vastaanoton palvelujen jatkumisesta 2 ja 3 momentissa mainitun määräajan jälkeenkin. Henkilö voisi vastaanottokeskuksen johtajan päätöksellä kuulua kohtuullisen ajan vastaanoton piirin erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi poiketen siitä, mitä 2 ja 3 momentissa muutoin säädetään vastaanottopalvelujen päättymisestä. Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa olisi perusteltua, että ulkomaalainen saisi edelleen oleskella vastaanoton piirissä kohtuullisen ajan sen jälkeen, kun määräaika vastaanottokeskuksesta poistumiselle on kulunut umpeen. Tätä mahdollisuutta olisi sovellettava rajoitetusti, jottei säännöksen varsinainen tarkoitus menetä merkitystä. Vastaanottokeskuksen johtaja päättäisi jatkamisesta, jos hän havaitsisi palvelujen lain mukaan lakattua perusteita jatkaa palveluja. Kyseessä ei olisi hakija-aloitteinen hakemusasia.","paragraph_char_start":145749,"paragraph_char_end":146700,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":18371}
{"query-id":"query-8f0a43b1e04d92a5411557d207f3904c","original_paragraph":"”Maalivahtiharjoituksiin on hyvä osallistua jo nuorena, jopa 6-vuotiaana. Kuitenkin on tärkeää pelata myös kentällä, mikä kehittää jalalla pelaamisen taitoa. Otetaan esimerkiksi suomalainen vuonna 2002 syntynyt Lucas Bergström, joka on noussut Valioliigan Chelsean edustusjoukkueen mukaan. Hän pelasi vielä C-junioreissa kaksoisedustuksella Turun Palloseurassa sekä Pargas Idrottsföreningissä. Paraisilla Bergström pelasi keskikenttäpelaajana ja kävi kerran viikossa pelaamassa otteluita. TPS:ssä hän puolestaan oli kaikissa tapahtumissa maalivahtina. Maalivahdin on suotavaa osallistua peleihin ja rondoihin ja muihin harjoitteisiin jalalla pelaavana. Mitä aiemmin maalivahtiharjoittelu kenttäpelaamisen ohella aloitetaan niin aina parempi, kunhan pelaaja osallistuu riittävästi myös jalalla pelaamiseen. Jos pelaa ja harjoittelee vain maalissa niin voi kehittyä todella hyväksi torjujaksi aladivareihin, mutta ei ammattijalkapalloilijaksi”, avaa Vastamäki nykyaikaisen maalivahdin harjoittelua.","paragraph_char_start":25589,"paragraph_char_end":26585,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3475}
{"query-id":"query-71db2e27a02245b0d7279737a569ab00","original_paragraph":"Joo, siis ehdottomasti. Miehillä ehkä on se ajatus ja itsestänikin olen huomannut tätä, että kun ei halua olla vaivaksi kenellekään. Et miehille tosi usein opetetaan sitä, että pitää olla hyödyllinen, tuottava yhteiskunnan jäsen. Ja jos on joku ongelma, niin sit sä korjaat sen. Ja yhtäkkiä kun sulla oikeasti on jotain, mistä sun pitäis päästä puhumaan, niin se on ihan valtava kynnys. Koska sä et halua olla vaivaksi kenellekään ja sä et halua osottaa sitä heikkoutta, koska se ois se tietty epäonnistumisen merkki. Ja myöskin se, että miehet ei, nyt mä puhun yleistäen, anteeksi siitä. Mutta usein se on se tilanne, et miehet ei osaa puhua tunteista ja osoittaa siitä herkkyyttä.","paragraph_char_start":23440,"paragraph_char_end":24122,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3819}
{"query-id":"query-acdd5f60d756a9bcf437e959a8012f8a","original_paragraph":"4 1 JOHDANTO Yksi hankkeen tavoitteista oli löytää kriteerejä asuinalueiden ekotehokkuudelle ja siihen sisältyvälle elinympäristön laadulle. Kriteerit näkyvät laatukorttien teemoissa ja esimerkkialueiden esittelyssä. Niiden havainnollistamiseksi kehitettiin myös ekotehokkuuden arviointityökalu, jolla käytiin läpi KUUMA-esimerkkialueita. Tulokset havainnollistavat ekotehokkuuden teemoja käytännössä. Laatukorteissa esiteltiin kymmenen KUUMA-alueiden esimerkkikohdetta, joiden arvioimiseksi ekotehokkuuden arviointityökalu kehitettiin. Tavoitteena oli, että esille nousisi eri näkökulmista laadukkaita alueita, joita voitaisiin käyttää konkreettisina esimerkkeinä ekotehokkuuskriteerien havainnollistamisessa. Työkalu muotoiltiin Eriksson Arkkitehtien Tekesrahoitteisessa tutkimushankkeessa kehitetyn ekotehokkuustyökalun pohjalta. Se perustuu kriteerien kautta annettavaan ekotehokkuus-pisteytykseen. Mukana oli myös elinympäristön laadun arviointi, jossa on pyritty määrittelemään elinympäristön laadun kriteerejä ja arvioimaan alueita niiden perusteella. Elinympäristön laadun arvioinnissa tarkasteltiin alueiden suunnitelmista ja toteutuksista löytyviä puitteita, jotka edistävät laadukkaan elinympäristön syntymistä. 2 EKOTEHOKKUUSTYÖKALUN KUVAUS Ekotehokkuuden ja elinympäristön arviointi on aina subjektiivista ja perustuu asiantuntijaharkintana tehtyihin arvovalintoihin. Vaikka kriteerien pohjana on tieteellistä tutkimusta, sisältyy painotusten määrittämiseen ja pisteiden antamiseen aina jostain tietystä näkökulmasta tehty tulkinta. On muistettava, että tällä tasolla tehdystä arvioinnista voidaan saada ainoastaan suuntaa-antava ja arvioinnin ajankohdan tietämyksen tasoinen tulos. Eriksson arkkitehtien tutkimushankkeessa ( ) kehitettiin suunnittelutyökaluja kestävämpää yhdyskuntasuunnitteluun kehittämään toimiston työntekijöiden asiantuntijuutta. Projektin ensimmäisen vaiheen tuloksia käsitteli Kaisa Junkkosen Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosastolle tekemä diplomityö Tutkimuksen soveltaminen käytäntöön Työkaluja kestävään yhdyskuntasuunnitteluun (2011). Yksi hankkeessa ideoiduista työkaluista oli ekotehokkuustyökalu Erkko, joka toimi lähtökohtana KUUMA-laatuasumisen projektin esimerkkialueiden arviointityökalun kehittämisessä. Erkon kehittämisen tavoitteena oli käyttää hyväksi jo kehitettyjä arviointimenetelmiä ja muokata niitä suunnittelijalle käyttökelpoisempaan muotoon. Lähteinä työkalun kehittämisessä käytettiin mm. VTT:n Helsingin kaupungille kehittämää ekotehokkuustyökalua HEKOa 4","paragraph_char_start":397,"paragraph_char_end":2914,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":49}
{"query-id":"query-b9e4d6620cf46bf8848403816a2d9c00","original_paragraph":"10 Paikallisen kehittämisen indikaattorit Kuluvalla ohjelmakaudella oli tarkoitus soveltaa sosiaalista tilinpitoa hankkeiden sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi. Käytännössä todettiin kuitenkin toimivammaksi tehdä säännölliset arviointikyselyt toimintaryhmän sisäisille (hallitus, hanketyöryhmä) ja ulkoisille (hanketoimijat, yritykset, yhteistyökumppanit) sidosryhmille. Varsin Hyvä teettää syksyllä ulkopuolisen arvioinnin, jossa arvioidaan kehittämistoimenpiteiden laadullisia tuloksia myös sosiaalisen tilinpidon näkökulmasta. Toimintaryhmämme ottaa soveltuvin osin käyttöön Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määriteltävät Leader-indikaattorit. Leaderindikaattoripankin mittarit on jaoteltu teemoittain Elinkeinot ja elämän laatu, Kulttuuri ja ympäristö sekä Yhteistyö ja verkostoituminen. Varsinais-Suomen muiden toimintaryhmien kanssa on alustavasti keskusteltu yhteisten indikaattoreiden käytöstä, jotta hankkeiden vaikuttavuuden arviointi maakunnan tasolla olisi yhteismitallista. 2.4 Suunnitelma tiedottamisesta ja osaamisen tason nostamisesta Tiedottaminen tapahtuu sisäisenä ja ulkoisena viestintä vuosittain päivitettävän viestintäsuunnitelman mukaisesti. Hanketoiminnan kohderyhmiä tavoitellaan ja aktivoidaan sekä tiedottein että henkilökohtaisen viestinnän keinoin. Sähköistä viestintää kehitetään ja sosiaalinen media otetaan käyttöön osana laajempaa Leaderbrändityötä. Viestinnän terävöittäminen edellyttää myös aiheeseen liittyvää koulutusta, jota voidaan toteuttaa yhteistyössä maakunnan muiden toimintaryhmien ja ELY-keskuksen kanssa. Olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen ja osaamisen tason nostaminen ovat perusedellytyksiä maaseudun kehittämisen tuloksellisuudelle. Varsin Hyvän oppimistavoitteet koskevat paitsi yhdistyksen toimihenkilöitä ja hallituksen jäseniä, myös toimialueen hanketoimijoita ja yrityksiä. Laatu- ja johtamistyöprosessia samoin kuin sisäistä ja ulkoista arviointia jatketaan toiminnan tehostamiseksi ja mitattavien tulosten saavuttamiseksi. Hallituksen jäsenille järjestetään koulutusta ajankohtaisista teemoista sekä tiedotetaan myös muista kuin Leader-rahoitusta saaneista hankkeista. On tärkeää tietää eri toimijoiden ja erilaisten projektien kehittämistoimenpiteistä ja tavoitteista, jotta opitaan toisilta, vältetään päällekkäinen toiminta ja saadaan parempaa vaikuttavuutta koko maakuntaan. Hanketoimijoille järjestetään neuvontapalavereja sekä hanke- ja rahoitusinfoja. Taloushallintoon, verotukseen, yhdistystoimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen liittyvälle koulutukselle on myös kasvava tarve. Osaamisen tasoa nostetaan koulutusja tiedotushankkeilla sekä eri organisaatioiden\/projektien yhteisillä tilaisuuksilla. Lisäksi yhdistys toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja jatkaa opetuskumppanuusyhteistyötä Ruralia-Instituutin kanssa. Innovaatioiden löytäminen ja kaupallistaminen edellyttää myös tutkimus- ja yritystoiminnan tiiviimpää yhteistyötä ja tiedottamista. Kokemusten vaihtoa, hyvien käytäntöjen oppimista sekä verkostoitumista tapahtuu paikallisen, alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta.","paragraph_char_start":16066,"paragraph_char_end":19194,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2125}
{"query-id":"query-711d3fc7d819077b88e568f8c90d56c6","original_paragraph":"14 lapsen pursuamaan intoa harrastustaan kohtaan. Harjoittelukuria ei saa unohtaa. Kuri ei kuitenkaan tarkoita käskemistä ja huutamista, vaan järjestelmällistä ja aktiivista harjoittelua. Mielekkään toiminnan avulla myös järjestys harjoituksissa säilyy hyvin. Huonoon käyttäytymiseen ja kiusaamiseen on puututtava heti, ettei kenenkään harrastusinto sammu huonon yhteishengen takia. Valmentajan kannattaa myös ennaltaehkäistä kiusaamista. Näin voi tehdä mm. kehumalla ns. pukukoppipelaajia, jotka omalla kannustuksellaan ja esimerkillään luovat hyvää joukkuehenkeä. Yhtä tärkeää asiaa suomalaisten valmentajien pitää parantaa kaikissa ikäryhmissä: rohkaista lasta heittäytymään peliin. Valmentaja voi helpottaa tätä olemalla itsekin innostunut ja hyvin valmistautunut. Harjoituksissa on aina oltava jaksoja, joissa lapset pääsevät purkamaan kaiken energiansa. Heti alusta lähtien on tärkeää opettaa junioreita pelaamaan tilanteet loppuun asti niin peleissä kuin harjoituksissakin. Lapset ovat hyvin yksilöllisiä, vaikka tässä on yleistetty tiettyjä ikävaiheeseen kuuluvia asioita. Saman ikäluokan joukkueessa voi olla lasten välillä vuodenkin ero. Lisäksi luonne, temperamentti ja kasvuympäristö luovat yksilöllisiä eroja myös lasten tunnetilaan liittyvissä asioissa. Vanhemmat osana peli-iloa Vanhemmat ovat tärkeä osa toimintaa. Yhteinen käsitys joukkueen säännöistä luo perustan kasvatuksen linjalle ja sitä kautta turvallisuuden tunteen lapsille. Rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja lapsen parhaan tulee olla kaikkien lähtökohtana. Hyvä työnjako joukkueen sisällä lisää toiminnan sujuvuutta ja kohentaa ilmapiiriä. Valmentajien lisäksi joukkueella tulee olla joukkueenjohtaja ja huoltaja. Vanhempien kannustusta ja apua tarvitaan monessa asiassa, mutta pelin ohjaaminen on jätettävä selkeästi valmentajille. Vanhemmat otetaan huomioon toimivalla viestinnällä. Valmentajien ja joukkueenjohtajan tulee johtaa viestintää. Tekstiviestit, sähköpostit ja nettiviestit ovat hyviä apuvälineitä, mutta niitä tulee käyttää maltillisesti. On tärkeää olla myös kasvotusten vuorovaikutuksessa. Varsinkin kaikki vaativat tilanteet kannattaa hoitaa kasvotusten ja rauhassa. Myös lasten kuvien tai muiden tietojen julkaisemisesta sähköisesti on sovittava vanhempien kanssa. Pelaajien keskittymiskykyä voi kehittää harjoittelun lomassa. Lapsille voi myös opettaa \"Tee tätä kotona\" - kulttuuria. Jokainen pelaaja saa omaan tasoonsa sopivia tehtäviä, joita voi harjoitella kotona. Hyödynnä tehtävissä kehittymisen seurannan tehtäviä, joiden seuranta motivoi pelaajia ja sinua. Valmentajan on paneuduttava tehtävien antamiseen ja seuraamiseen: tehtävät eivät saa olla liian vaikeita, mutta eivät myöskään turhan helppoja. Valmentajan on myös seurattava opeteltaviksi annettujen asioiden oppimista. Eri taitojen oppimisesta pelaajat voivat saada palkinnon. Se kannustaa pitkäjänteisyyteen ja korostaa pelaajien vertailua omaan tasoonsa nähden. Pelaajien kehittynyt keskittymiskyky mahdollistaa pidemmät harjoitukset; ainakin 75 minuutin harjoitukset sopivat tässä vaiheessa hyvin. Peleihin kannattaa tulla vähintään 30 minuuttia ennen ottelun alkua, jotta valmistautuminen olisi huolellista. Vuoden aikana pelaajilla voi olla jopa 50 peliä. Verryttelyillä on vuoden aikana suuri harjoitusvaikutus, jos kaikilla pelaajilla on pallo ja toiminta on hvin suunniteltu. Suosittelemma runsasta pallonkäisttelyä, erilaisia lyhyitä 2v2 tai 3v1 pelejä sisällöiksi. Tässä vaiheessa kannattaa järjestää päivä- tai useamman päivän leiri (yöpyminen), jolloin pelaajat saavat olla pidemmän ajan yhdessä. Tällaiset tapahtumat ovat erinomaisia ryhmän kiinteyttäjiä. Leirit ja turnaukset sopivat hyvin sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Ne antavat myös valmentajalle korvaamattoman mahdollisuuden tutustua pelaajiin paremmin. 14 LASTEN VALMENNUS","paragraph_char_start":30353,"paragraph_char_end":34167,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4090}
{"query-id":"query-931ae71fb55685b1145752b7c58cb9ff","original_paragraph":"9 Kirjeenvaihtoa kuntien kanssa Ruotsin vähemmistölaki velvoittaa julkisen vallan käymään neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten kanssa sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. RSKL osallistuu eri yhteiskuntasektoreilla neuvonpitokokouksiin, joissa kutsujana on viranomaistaho. RSKL:n tuella on käynnistetty tai käyty monia neuvonpitokokouksia myös alueilla, hyvänä esimerkkinä Örebron läänin maakäräjien RSKL:n tuella käynnistämä neuvonpito koskien ruotsinsuomalaisten kulttuuritarjontaa ja vähemmistöoikeuksista tiedottamista. Vuoden 2013 aikana liitto on panostanut erityisen paljon julkisiin kirjeisiin osana liiton vähemmistötyötä. Kirjeitä on lähetetty tiedoksi sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliittoon että Tukholman lääninhallitukseen ja tietenkin asianomaisen kunnan Suomi-seuralle tai kyseiselle yksityishenkilölle. Kuntakirjeitä on lähetetty paikallisten aloitteiden tai pyyntöjen nojalla ja RSKL:n arvio on, että asiallinen julkinen kirjeenvaihto on yksi tehokas tapa edistää ruotsinsuomalaisten asioita. Lukuisissa paikallistason neuvotteluissa ja tapaamisissa on ollut mukana liiton edustaja. Esimerkkeinä Karlstad, Mariestad, Nacka, Oxelösund, Stockholm, Sundsvall, Söderhamn, Olofström, Trelleborg, Övertorneå. Useisiin kymmeniin, suomen kielen hallintoalueeseen tai ruotsinsuomalaisten heikosti toteutuviin kieli- ja vähemmistöoikeuksiin liittyvissä tilanteissa on liitosta pyydetty neuvoja, tukea ja osallistumista. Esimerkkeinä Avesta, Hudiksvall, Nykvarn, Jönköping, Tranemo, Tukholma, Tyresö, Älvkarleby. Myös kunnista tulee yhteydenottoja liittoon ja liitosta annetaan kuntiin hyviä esimerkkejä siitä, mikä on toiminut hyvin ruotsinsuomalaisille tarjottavien palveluiden kehittämisessä tai esim. tarvekartoituksissa ja hallintoalueen kehitystyössä. Esimerkiksi Gislavedissa, Sundsvallissa ja Trelleborgissa on arvostettu liitolta saatua tukea. Liitosta on myös pyydetty tukea ruotsinsuomalaisten tavoittamiseen, jos kunnassa esimerkiksi ei ole aktiivista Suomi-seuraa. Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on liiton edustajat ovat tehneet yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellista tukea saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta, edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. 9","paragraph_char_start":11431,"paragraph_char_end":14053,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1377}
{"query-id":"query-1b47dcaa1617bb159b2202e1749409a0","original_paragraph":"28 Automaattitilauksien uudistettu käsittely Valmiin automaattitilauksen käsittely ja muut toiminnot Valmis automaattitilaus käsitellään aina sille valituille vastaanottajille valituin toimitustiedoin kun siihen määriteltyihin tiedostoihin tai hakemistoihin tulee muutoksia tai uusia tiedostoja. Voit myös itse tehdä tilauksen kaikkia tiedostoja ja vastaanottajia käyttäen Tilaa-painikkeella, muokata ja tilata tilausvelhon kautta käyttämällä Muokkaa ja tilaa-toimintoa tai kopioida automaattitilauksen pohjaksi uudelle automaattitilaukselle käyttämällä Kopioi-toimintoa. 28 Painikkeiden määrittely Tilaa > Tekee tilauksen kaikkia vastaanottajia sekä hakemistoja ja\/tai tiedostoja hyödyntäen. Muokkaa ja tilaa > Avaa tilausvelhon automaattitilauksen tietoja hyödyntäen. Kopioi > Tekee kopion automaattitilauksesta samaan kansio-rakenteeseen. Voidaan hyödyntää pohjana saman tyyppisten automaattitilausten luomisessa. Poista-painikkeella saat poistettua luodun automaattitilauksen kansiosta, jonne se on luotu. Sulje-painike sulkee ikkunan ja palaa takaisin automaattitilauksien listausnäkymään.","paragraph_char_start":19226,"paragraph_char_end":20320,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2579}
{"query-id":"query-4c1ed2e072a2d94d1d49a8468c35d63d","original_paragraph":"4 Arvot ja yleiset käyttäytymissäännöt Sammon toimintaohjeet mitä meidän tulee muistaa ollessamme tekemisissä muiden henkilöiden kanssa ifissä tai sen ulkopuolella? Sovellamme eettisiä arvoja ja lojaalia käytöstä, avoimuutta ja yrittäjyyttä. Nämä arvot heijastavat tapaamme johtaa ja organisoida liiketoimintaamme, jatkaa yhteiskuntavastuumme kehittämistä sekä tapaamme käsitellä asiakkaitamme, henkilökuntaamme, sijoittajia, viranomaisia, sidosryhmiä ja muita yhteistyökumppaneita. Liiketoimintamme johtaminen ja organisoiminen Toimintamme tulee aina noudattaa asianmukaisia lakeja ja viranomaisten ohjeita ja sääntöjä. Yhteiskuntavastuumme kehittäminen Meidän tulee edistää yrityksen ja sen osakkeenomistajien edellyttämiä kestäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia arvoja. Edistämme yleistä sosiaalista hyvinvointia ja asiakkaidemme taloudellista vakautta tarjoamalla laadukkaita vakuutustuotteita. Yleiset liiketoimintaperiaatteet Yrityksiämme tulee johtaa terveiden ja järkevien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Sinun tulee toimia yrityksen parhaaksi. Sinun tulee välttää tilanteita, joissa omat etusi saattavat olla ristiriidassa yrityksen etujen kanssa. Työhön liittyvissä suhteissa saa antaa ja vastaanottaa vain pieniä ja tavanomaisia lahjoja ja muita etuja. Et saa levittää luottamuksellisia tietoja tai ajaa niiden avulla omia etujasi tai perheesi, ystäviesi tai muiden yhteystahojen etuja. Suhteet asiakkaisiin, liikekumppaneihin ja osakkeenomistajiin Asiakassuhteitamme tulee vaalia kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti, uskollisesti, luottamuksellisesti ja palveluhenkisesti. Asiakkaita tulee kohdella tasavertaisesti, eikä yksittäistä asiakasta saa kohtuuttomasti suosia muiden asiakkaiden kustannuksella. Emme tee (tietoisesti) yhteistyötä sellaisten asiakkaiden tai tahojen kanssa, jotka rikkovat lakia tai toimivat terveiden liiketoimintatapojen vastaisesti. Vakuutuspalveluja tarjotessamme meidän tulee aina noudattaa viranomaisten sääntöjä ja hankkia tarpeeksi tietoja estääksemme rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja muut lainvastaiset toimet. Kohtelemme kaikkia osakkeenomistajiamme ja sijoittajiamme tasavertaisesti. Suhteet työntekijöihin Työympäristömme tulee olla tasa-arvoinen, miellyttävä ja avoin. Jokaista työntekijää tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti tämän sukupuolesta, rodusta, uskonnosta, kansallisuudesta, iästä tai fyysisistä kyvyistä riippumatta. Sinun tulee hoitaa työsi hyvin ja tehokkaasti eli toimia oma-aloitteisesti ja olla huolellinen, palveluhenkinen ja taloudellinen. Sinulla tulee olla esimiehesi lupa toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai hankkia toinen työ. 4","paragraph_char_start":2640,"paragraph_char_end":5289,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":371}
{"query-id":"query-16f2ee39f15db9bd0bc0e0b0ba7d0172","original_paragraph":"Anna\nJo ennen vauvaa käytettiin hajusteettomia pesuaineita merkkiä vaihdellen (inhoan sitä kun vaatteet, dödö, hajuvesi ja hiuslakka haisee kaikki erille ja töissä ei edes saa käyttää hajusteita) ja pesupähkinöitä. Pähkinöistä pyykki jäi kuitenkin tunkkaisen hajuiseksi ja käyttö jäi. Tällä hetkellä käytössä nestemäinen Erisan ja sellaiset Eco-Balls pesupallot. Pesupallot oli miehen löytö, kun piti keksiä varmasti kestovaipoille sopiva pyykinpesuaine, jossa ei ole hajusteita. Ja ne pallot muuten toimii normaalilikaiselle pyykille ja pyykistä tulee myös raikkaan tuoksuista. Sinappikakkatahroille käytössä sappisaippua. Neutralia on kokeiltu jauheena mutta ei nesteenä, joten se kiinnostaa. Osallistun vain pesuaineiden arvontaan.","paragraph_char_start":31859,"paragraph_char_end":32593,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4699}
{"query-id":"query-02243ffca3c36ea73aad4c651f4f43d2","original_paragraph":"4 Täydellinen vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa määritetään laitetta koskevat direktiivit ja standardit, on saatavissa Xerox Limitedin edustajalta. CEmerkinnän viitetiedot (vain EU-maille) Valmistaja: Xerox Ltd. Bessemer Rd Welwyn Gdn City Herts AL7 1BU - ENGLANTI Kierrätys- ja hävitysohjeet USA ja Kanada Xeroxilla on maailmanlaajuinen tuotteiden keräys ja kierrätys-\/uudelleenkäyttöohjelma. Ota yhteys Xeroxin myyntiedustajaan (1-800-ASK-XEROX) määrittääksesi, kuuluuko tämä Xeroxin tuote kyseisen palvelun piiriin. Lisätietoja Xeroxin ympäristönsuojeluohjelmista on sivulla Jos tuote ei ole osa Xeroxin ohjelmaa ja joudut poistamaan sen käytöstä, huomaa, että tuote voi sisältää lyijyä ja muita materiaaleja, joiden hävittäminen on paikallisten ympäristönsuojelumääräysten alaista. Lisätietoa kierrätyksestä ja tuotteen hävittämisestä saa paikallisilta viranomaisilta. Yhdysvalloissa voit myös tutustua Electronic Industries Alliancen sivustoon osoitteessa Euroopan unioni WEEE-direktiivi 2002\/96\/EC Joitakin laitteita voidaan käyttää sekä kotitalouksissa että kaupallisissa\/yritysympäristöissä. Ammattikäyttö Jos laitteessa on tämä symboli, se on hävitettävä paikallisten määräysten mukaisesti. Euroopan lainsäädännön mukaan sähköisten ja elektronisten laitteiden hävittäminen on suoritettava hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. Käyttö kotitalouksissa Jos laitteessa on tämä symboli, sitä ei saa hävittää tavallisten kotitalousjätteiden mukana. Euroopan lainsäädännön mukaan sähköisten ja elektronisten laitteiden hävittäminen on suoritettava erillään kotitalousjätteistä. Euroopan unionin jäsenmaiden kotitaloudet voivat palauttaa sähköiset ja elektroniset laitteet niiden Turvallisuus - Ohjelmistolisenssi - Ympäristö - Lisenssi Säädösten mukaiset tiedot Phaser 3100MFP\/S Joissakin jäsenmaissa jälleenmyyjä on velvollinen ottamaan maksutta takaisin vanhan laitteen uuden laitteen hankinnan yhteydessä. Lisätietoja saa jälleenmyyjältä. Ota ennen laitteen hävittämistä yhteys paikalliseen jälleenmyyjään tai Xeroxin edustajaan. Pohjois-Amerikka (USA, Kanada) TUOTTEEN YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Xeroxilla on maailmanlaajuinen tuotteiden keräys ja kierrätys-\/uudelleenkäyttöohjelma. Ota yhteys Xeroxin myyntiedustajaan (1-800-ASK-XEROX) määrittääksesi, kuuluuko tämä Xeroxin tuote kyseisen palvelun piiriin. Lisätietoja Xeroxin ympäristönsuojeluohjelmista on sivulla Jos joudut poistamaan Xerox-tuotteen käytöstä, huomaa, että tuote voi sisältää lyijyä, elohopeaa, perkloraattia ja muita materiaaleja, joiden hävittäminen on paikallisten ympäristönsuojelumääräysten alaista. Näiden materiaalien käyttö on täysin tuotteen markkinoille tuonnin aikaisten maailmanlaajuisten määräysten mukaista. Lisätietoa kierrätyksestä ja tuotteen hävittämisestä saa paikallisilta viranomaisilta. Yhdysvalloissa voit myös tutustua Electronic Industries Alliancen sivustoon osoitteessa Perkloraatti - Tämä tuote voi sisältää yhden tai useita perkloraattia sisältäviä osia, kuten paristoja. Sitä voivat koskea erikoiskäsittelymääräykset: katso Energiansäästöohjelmat Energy Star ENERGY STAR -kumppanina Xerox Corporation on todennut tämän tuotteen noudattavan ENERGY STAR ohjeita energiatehokkuuden suhteen. ENERGY STAR ja ENERGY STAR MARK ovat Yhdysvalloissa rekisteröityjä tavaramerkkejä. ENERGY STAR Imaging Equipment Program on yhteisyritys USA:n, Euroopan unionin ja Japanin viranomaisten ja toimistotuotteiden valmistajien välillä energiaa säästävien kopiokoneiden, tulostinten, faksien, monitoimilaitteiden, tietokoneiden ja näyttöjen markkinoimiseksi. Laitteiden energiankulutusta vähentämällä taistelemme smogia, happosateita ja pitkäaikaisia ilmastonmuutoksia vastaan vähentämällä sähköntuotannon aiheuttamia päästöjä. Xerox ENERGY STAR -laitteen asetukset on määritetty valmiiksi tehtaalla. Laitteen mukana toimitetaan ajastin, joka siirtää laitteen virransäästötilaan mallista riippuen joko 5 tai 15 minuutin kuluttua viimeisestä kopiosta\/tulosteesta. Tämän toiminnon tarkempi kuvaus on tämän oppaan laitteen asennusta käsittelevässä luvussa. Osa 16 EH&S Yhteystiedot Yhteystiedot Lisätietoja tähän Xeroxin laitteeseen liittyvistä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista saa seuraavista asiakaspalvelunumeroista: USA: Kanada: Eurooppa: safety information US (tuotteen käyttöturvallisuustiedot Yhdysvaltoja varten) safety information EU (tuotteen käyttöturvallisuustiedot Eurooppaa varten) Turvallisuus - Ohjelmistolisenssi - Ympäristö - Lisenssi keräyspaikkoihin maksutta. Kysy lisätietoja paikallisilta jätehuoltoviranomaisilta. Phaser 3100MFP\/S Ennen laitteen käynnistämistä tarkista, että pistorasia, johon aiot laitteen yhdistää, on yhteensopiva laitteen etiketissä olevien merkintöjen kanssa (jännite, virran voimakkuus ja sähköverkon taajuus). Laite on kytkettävä yksivaiheverkkoon. Laitetta ei saa asentaa paljaalla maalle. Paristot, akut, pakkaukset sekä sähkö- ja elektroniikkaosat on hävitettävä tämän käyttöoppaan YMPÄRISTÖ-luvun mukaisesti. Sähköpistokkeen ollessa monelle mallille ainoa tapa irrottaa laite sähköverkosta, on tärkeää noudattaa seuraavia ohjeita: Laite on kytkettävä lähellä sijaitsevaan pistorasiaan. Pistorasian on oltava helposti ulottuvilla. Laitteeseen kuuluu maadoitettu virtajohto. On tärkeää kytkeä maadoitettu pistoke maadoitettuun pistorasiaan, joka on yhdistetty rakennuksen maadoitukseen. Korjaus ja kunnossapito: Anna pätevän asiantuntijan suorittaa korjaukset ja kunnossapitotoimet.","paragraph_char_start":11406,"paragraph_char_end":16829,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1444}
{"query-id":"query-9c82985bb78ad60c4bd815ff953d0077","original_paragraph":"11 Keskiviikkona 25. syyskuuta 2013 HERVANNAN SANOMAT 7 Vesa-Heikki Hietasen monet sarjakuvastripit sijoittuvat baariympäristöön - meren alla. Yhdeksi keskeiseksi hahmoksi Kuplivan elämän stripeissä on noussut Mustis-mustekala. Kuplivaa elämää sukeltaa bilekulttuuriin pinnan alle Sarjakuva: Vesa-Heikki Hietasen sarjakuvat Hervannan Sanomiin Hervanta AKalojen kuuluisi olla juoppoja eikä ihmisten, kun kaloilla on niin suuri maksa. Vesa-Heikki Hietanen on hervantalaisille tuttu kahdesta runokokoelmastaan. Viime aikoina runot ovat saaneet väistyä sarjakuvan tieltä. Jos en olisi kirjoittanut runoja, en tiedä, olisinko nyt tekemässä sarjakuvia, Hietanen toteaa. Alun perin idea siirtyä sarjakuvan pariin lähti nimittäin kansikuvasta, jonka Mirva Pohjonen piirsi Hietasen Mustaa runoutta -kokoelmaan. Päätimme tehdä yhteisen sarjakuvaprojektin, jonka minä kirjoitan ja hän piirtää, Hietanen kertoo. Kyseinen projekti on jäänyt tauolle muiden kiireiden vuoksi, mutta ajatus sarjakuvien tekemisestä jäi kiehtomaan Hietasen mieltä. Niinpä hän kokeili itse piirtää strippisarjakuvaa alkuvuodesta. Ajattelin, että strippiä tehdessä ei tarvitse olla piirtäjävirtuoosi, sillä hahmot ja oivallukset vievät strippisarjakuvia eteenpäin, vaikka tyyli olisi kuinka simppeli. Vaikka ei kokenut piirtämistä omaksi vahvuudekseen, Hietanen huomasi, että sarjakuvia alkoi syntyä rennolla tahdilla muutama viikossa. Tein niitä omaksi ilokseni. Ajattelin, ettei minulla ole mitään hävittävää. Sarjakuva sai nimekseen Kuplivaa elämää. Siinä yhdistyvät bilekulttuuri, eläinrakkaus ja kiinnostus meribiologiaa kohtaan. Piirrän vapaalla kädellä mahdollisimman paljon, myös strippiruutujen rajat. Näin katsojasta tuntuu kuin vilkaisisi akvaarioon tai vanhaan televisioon, Hietanen kuvaa. Sarjakuvan piirrostyyli on yksinkertainen ja naivistinen. Väritys on tehty digitaalisesti. Uusia ideoita tulvii nopeammin kuin ehdin tehdä. Piirtäminen vie yllättävän paljon aikaa. Kuplivaa elämää sukeltaa meren asukkaiden maailmaan. Lapsena luin paljon tietokirjoja eri otuksista ja meren elävät kiehtoivat minua. Tappajahai teki vaikutuksen, Hietanen kertoo. Lisäksi mieleeni on jäänyt, kuinka biologian opettaja joskus sanoi, että kalojen kuuluisi olla juoppoja eikä ihmisten, kun kaloilla on niin suuri maksa. Liian herttaiset hahmot eivät houkuttaneet Hietasta. Kuplivassa elämässä seikkailevat muun muassa hait, käärmeet ja mustekalat. Sarjakuvien keskiöön on noussut Mustis-mustekalan luotsaama pahisjengi. Mustis on hieman renttu ja hänessä on ilkeyttä, mutta hahmo on myös hyvin inhimillinen. Kaikki stripit eivät perustu Mustikseen. Alun perin lähdin liikkeelle haista, ja valtameressähän riittää eläinlajeja, Hietanen kertoo. En ajatellut rajata sarjakuvaani vain tiettyjen otusten ympärille. Vaihdan myös tapahtumapaikkoja yhtä mittaa. Sarjakuvaprojekti lähti liikkeelle Hietasen omaksi iloksi, mutta ilahduttaa jatkossa muitakin. Hervannan Sanomat ryhtyy julkaisemaan Kuplivaa elämää. KUPLIVAA ELÄMÄÄ","paragraph_char_start":39912,"paragraph_char_end":42890,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5774}
{"query-id":"query-aca0e2a3478f598cc2df313c6ee10e8d","original_paragraph":"(72)Kun lähellä kaatumista olevan keskusvastapuolen varoista, veloista, sopimuksista ja oikeuksista vain osa siirretään, perusteltujen pääomamarkkinajärjestelyjen säilyttämiseksi on aiheellista ottaa mukaan suojatoimia, joilla tapauksen mukaan estetään toisiinsa liittyvien velkojen, oikeuksien ja sopimusten pilkkominen. Tällaiset toisiinsa liittyviä sopimuksia ja niihin liittyviä vakuuksia koskevien valittujen käytäntöjen rajoitukset olisi ulotettava koskemaan myös saman vastapuolen kanssa tehtyjä sopimuksia, jotka on katettu vakuusjärjestelyin, omistusoikeuden siirtävin rahoitusvakuusjärjestelyin, kuittausjärjestelyin, sulkeutuvaan nettoutukseen perustuvin järjestelyin ja strukturoiduin rahoitusjärjestelyin. Kun suojatoimea sovelletaan, kriisinratkaisuviranomaisten olisi pyrittävä siirtämään kaikki suojattuun järjestelyyn kuuluvat toisiinsa liittyvät sopimukset tai jätettävä ne kaikki osaksi jäljelle jäävään lähellä kaatumista olevaan keskusvastapuoleen. Suojatoimilla olisi varmistettava, että vaikutus direktiivissä 2013\/36\/EU tarkoitettuun nettoutussopimuksen avulla katettujen pääomariskien käsittelyyn on mahdollisimman vähäinen.","paragraph_char_start":117151,"paragraph_char_end":118300,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13421}
{"query-id":"query-ca820fe41a709b7e1df3c2b5e2b69f4d","original_paragraph":"Kirjailijoiden työpanosta en epäile, varsinkaan kun tiedän ettei minusta olisi romaanikirjailijaksi. Mutta jos jotain julkaisee, on teos sen jälkeen julkisesti arvosteltavissa - niin karua kuin se onkin. Olen mielestäni koettanut aivan asiallisesti sanoa, jos joku kirja ei miellytä. Varmaan joku nauttii lyttäyspostausten lukemisesta, mutta itse en erityisemmin nauti niiden kirjoittamisesta eikä minulla toivottavasti ole mennyt vallan överiksi mikään teksti. Vaikka se teksti heikosta kirjasta ehkä helposti tuleekin, mieluummin sitä kehuisi kirjaa. Mutta aina ei voi. Olen tässä blogissa halunnut antaa sillä lailla kaunistelemattoman kuvan lukuharrastuksestani, etten piilottele niitä heikkoja kirjoja. Kertokoot ne sitten vaikka huonosta kirjamausta tai mistä hyvänsä. :)","paragraph_char_start":10413,"paragraph_char_end":11190,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1655}
{"query-id":"query-b4460afc816020642ad312231fd9fa3a","original_paragraph":"Paavali vertailee siis tässä toisiinsa lain ja uskonvanhurskautta, sanoessaan: «Joka ne täyttää« jne., niin kuin hän tekee myös Roomalaiskirjeen 10. luvussa (4. ja 5. jakeessa). On kuin hän sanoisi: Olisihan toki erinomaista, jos joku täyttäisi lain; mutta koska kukaan ei sitä täytä, on meidän pakeneminen Kristuksen luokse, joka tehtiin lain alaiseksi, lunastamaan meidät lain alaiset. Häneen uskoessamme saamme Pyhän Hengen ja alamme täyttää lakia; mutta sitä, mitä emme saa täytetyksi, ei uskon tähden Kristukseen lueta viaksemme. Tulevassa elämässä lakkaa sitten uskominen; siellä on oleva täydellinen täyttäminen ja rakastaminen. Mutta kun usko lakkaa, seuraa sitä kirkas kunnia, jossa näemme Jumalan, [emme enää «kuin kuvastimesta, kuin arvoituksen tavoin«, kuten nyt, vaan «kasvoista kasvoihin«,] niin kuin hän on. Siellä sitten on oleva todellinen ja täydellinen Jumalan tunteminen [ja rakkaus häneen], «oikea käsitys« ja «vilpitön tahto«, ei siveysopin eikä jumaluusopin mukainen, vaan taivaallinen, jumalallinen ja iäinen. Mutta siihen mennessä meidän pitää kestää uskossa, jolla Kristuksen kautta on omanaan syntien anteeksiantamus ja vanhurskauden hyväksi lukeminen. Ainoakaan laintyrkyttäjä ei täytä lakia, koska sellaiselta puuttuu usko; hän on siis kirouksen alainen. Näin selvästi Paavali erottaa lain täyttäjän uskovasta. Eikä hän tässä puhu uskovasta täyttäjästä, vaan sellaisesta lain täyttäjästä, joka ei Kristuksen kautta ole syntien anteeksiantamuksen omistuksessa, vaan pyrkii ilmeisesti tulemaan laista vanhurskaaksi.","paragraph_char_start":14625,"paragraph_char_end":16167,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2406}
{"query-id":"query-6ce2969943b608433e674421a68eec17","original_paragraph":"George Alexander Hill , brittiläinen diplomaatti Petrogradissa, tutustui Shelepinaan tänä aikana. 'Hänen on täytynyt olla kaksi tai kolme tuumaa yli kuusi jalkaa sukkahousuissaan... Ensisilmäyksellä hänet sopisi hylätä erittäin hienon näköisenä näytteenä venäläisestä talonpojan naiseudesta, mutta lähempi tuttavuus paljasti hänen arvaamattomien ominaisuuksiensa syvyydessä. .... Hän oli järjestelmällinen ja älykäs, ahkera, jolla oli valtava huumorintaju. Hän näki asiat nopeasti ja pystyi analysoimaan poliittisia tilanteita sillä nopeudella ja tarkkuudella, jolla kokenut bridžan pelaaja analysoi korttikäden... uskomatta, että hän koskaan kääntyi pois Trotskista keneltäkään, jolla oli pienintäkään seurausta, ja silti ei ollut helppoa päästä ohi tuosta neitosta, ellei jollain ollut sitä jotain.'","paragraph_char_start":37335,"paragraph_char_end":38136,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5543}
{"query-id":"query-ac22b4281c50d224b50a4864e8e1818c","original_paragraph":"Angels and Demons on loistava mysteeritrilleri, joka pitää varmasti otteessaan alusta loppuun. Elokuva kuitenkin poikkeaa kirjasta melko roimasti (ainakin lukemani n. 150:n ensimmäisen sivun perusteella), mutta jos pystyy katsomaan elokuvan elokuvana, eikä vertaile sitä kirjaan, niin tulee sen parissa melko varmasti viihtymään. Ron Howard tarjoaa komeita kuvia, sekä kaunista taustamusiikkia yhdistettynä mielenkiintoiseen mysteerin ratkontaan. Tom Hanks jatkaa samaa rataa kuin edellisessä osassa (tai oikeastaan toisessa osassa, sijoittuvathan Da Vinci- koodin tapahtumat jälkeisempään aikaan), mutta hyvin hän kyllä kieltämättä vetää. Ei ylinäyttele, eikä alinäyttele ja on muutenkin hyvin inhimillinen ja viihdyttävä. Ewan McGregor on omistaunut hienosti papin rooliin puhumalla rauhallisesti ja elehtimällä hyvin vähän. Stellan Skarsgård yleensä ärsyttää minua, mutta tässä hän ei niin hirveästi ärsytä ja kyllähän hän ihan komealla äänellä örisee. Ayelet Zurer näyttelee ihan kiitettävän hyvin Vetraa, mutta häntä ei kunnolla päästetä vauhtiin. Sama vika piilee oikeastaan jokaisessa näyttelijässä, jotenkin tuntuu, että kaikki hahmot jäävät vauhdikkaan menon taakse, mutta eipä tuo hirveästi häiritse, kun ei kerran pahasti jää taakse. Elokuvan parhaimpia puolia lienevät toimivat ja kauniit taustamusiikit, nopeatempoinen tarinankerronta (hyvässä mielessä). Kirjaan elokuvaa ei kannata verrata, silloin se saattaa olla pettymys (elokuvasta puuttuu mm. eräs kirjassa hyvin tärkeä ja mielenkiintoinen henkilö, jonka puuttumista itse harmittelin). Muuten mysteeritrillereiden ystäville kyllä suosittelisin tätä leffaa.","paragraph_char_start":31999,"paragraph_char_end":33624,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4801}
{"query-id":"query-211450f3079fe75301c8abe2651bdcd8","original_paragraph":"11. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:20 (kohdat 13 ja 14) katsonut edelleen, että tiedon hankkimisen oikeudettomuutta koskevalla edellytyksellä on yhä keskeinen merkitys yritysvakoilusäännöksellä tavoitellun rangaistavuuden alan rajaamisessa. Yritysvakoilua ja yrityssalaisuuden rikkomista koskevien säännösten soveltamisaloja suhteessa toisiinsa ei muutettu vuoden 2003 uudistuksessa. Yrityksen työntekijän työssäoloaikanaan tekemä suunnitelmallinen yrityssalaisuuksien kopioiminen kilpailijayrityksessä tapahtuvaa käyttöä varten pyrittiin tuolloin ehkäisemään säätämällä rangaistavaksi yrityssalaisuuden rikkomisen yritys ja rajoittamalla työntekijän oikeutta aikaisemman työnantajansa yrityssalaisuuksien käyttämiseen uuden työnantajan palveluksessa. Korkein oikeus katsoi, ettei yritysvakoilua koskevan säännöksen soveltamista edelleenkään ollut perusteltua ulottaa työntekijän sellaiseen tietojen hankkimiseen, joka tapahtuu työntekijän työhön kuuluvien tiedonhankkimisoikeuksien rajoissa.","paragraph_char_start":29602,"paragraph_char_end":30604,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4243}
{"query-id":"query-1d99ba6889b85f71fee33d6400130785","original_paragraph":"Perjantai 15.3.\nOma Aika -lehden ensimmäiset kappaleet ovat tulleet painosta tänään. En päässyt näkemään, mutta kollegalta kuulin, että ei ollut huono! Oma päiväni sujui ajellessa sukulaisten luona: hautausmaa, isälle ja isovanhemmille lyhdyt. On kulunut 30 vuotta Anna-mummon kuolemasta. Sitten vierailimme tädin luona, joka tarjosi ahvenkukkoa, joka sai minut tainnoksiin. Torkuin sohvalla, kun täti ja äiti juttelivat. Varmasti ihan hyvä ratkaisu. Sen jälkeen seurasi matkan kohokohta. Näin ensi kertaa suvun uuden vauvan, 31.1. tammikuuta syntyneen Jörön, joka kastetaan sunnuntaina. Sain vauvalta hymyn! Olin myyty ja liikutuin ihan kaikesta. Tämän pikkumiehen isä oli ensimmäinen vauva, joka oli minulle (ja siskoilleni) rakas. Hetkittäin vauva näytti ihan isältäni. Pojan äiti totesi, että hyvä niin. Isäni oli komea mies, jonka ulkonäkö siirtyi veljelleni ja myös vauvan isälle. Ulkona maalla oli huikea pimeys: musta, tähtitimanttien pilkuttama taivaankansi, kapea, kalpea kuunsirppi. Luin loppuun Sirpa Kähkösen riipaisevan Vihan ja rakkauden liekit. Hän kertoo siinä isoisänsä Lauri Tuomaisen kohtalosta, ja samalla analysoi kansalaissodan jälkeisten vuosien Suomea siitä näkökulmasta, mitä tapahtui kommunisteille. Kuvaukset Tammisaaren pakkotyölaitoksesta ovat järkyttävää luettavaa. Tärkeä kirja.","paragraph_char_start":70622,"paragraph_char_end":71932,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11031}
{"query-id":"query-099682b23461d9510e666e80c13f8b4a","original_paragraph":"3 Esimerkki: Palkataan henkilökohtainen avustaja lapselle, joka ei sopeudu suureen ryhmään eikä vaadi vielä erityistä diagnoosia ja psykiatrisia palveluja. Oleskelu avustajan kanssa ja osallistuminen avustajan kanssa kerhotoimintaan voi olla lapselle sekä kunnalle parempi ja halvempi vaihtoehto. Mikäli lapsi olisi pelkästään kotona vanhemman kanssa, vanhemmankin jaksaminen voisi joutua liian kovalle koetukselle. Tästä voi aiheutua kuntataloudelle hyvin kalliita lisärasituksia. Mielenterveydellisiä ongelmia ja jopa lasten huostaanottoja voidaan ehkäistä tehokkaasti ennalta, mikäli kunta pystyy tarjoamaan ajoissa riittävästi apua. Esimerkki: Jokainen vältetty työkyvyttömyyseläke tuottaa kunnalle noin euron säästön, kun työnantajan ei tarvitse maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneestä. (Lähde: Keva) 3. Lähi- ja perushoitajien koko ammatillinen osaaminen käyttöön Esimerkki: Yhden huostaanotetun nuoren laitos huollon kustannuksilla (n \/ vuosi) kunta voi palkata ennaltaehkäiseviin palveluihin 2½ lähihoitajaa. Ajoissa annettu apu kotiin, päiväkotiin, kouluun ja vapaa-aikaan voi estää nuoren syrjäytymisen ja säästää kunnan kustannuksia. Yhteiskunnan kustannukset yhdestä syrjäytyneestä nuoresta ovat jopa yli miljoona euroa. Kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien toimipisteissä on tehty ja tehdään kunnille kalliimpia ja kustannuksia merkittävästi nostavia henkilöstöratkaisuja, kun lähi- ja perushoitajien toimia on muutettu sairaanhoitajien toimiksi. Toimimuutoksilla on nostettu kuntien kustannuksia ja monissa tapauksissa heikennetty myös palvelujen laatua. 2. Työntekijöiden jaksaminen on varmistettava Työnantajan on turvattava riittävä määrä koulutettuja hoitajia ja varmistettava näin asiakkaille paremmat palvelut. Työn kuormittavuutta sekä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää voidaan myös vähentää, jos turvataan riittävät resurssit. Jos lähi- ja perushoitajan vakanssi muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi, kunnan suorat palkkakustannukset nousevat noin 15 %. Todellisuudessa muutos on paljon tätä suurempi, sillä sairaanhoitajien työajasta kuluu suurempi osa hallinnollisiin tehtäviin ja tämä aika on pois asiakkaan lähihoidosta. Lähi- ja perushoitajien oikeuksia lääkkeiden jaossa ym. sairaanhoidollisissa tehtävissä on joissakin toimipisteissä rajoitettu. Toimilla ei ole parannettu potilasturvallisuutta, mutta on vaikeutettu työvuorosuunnittelua ja töiden organisointia sekä lisätty kuntien kustannuksia. Yksin tai liian pienellä henkilöstömäärällä työskentelyssä vaarannetaan eräissä tilanteissa sekä asiakkaiden että työntekijöiden turvallisuus. Koulutetun lähi- ja perushoitajan koko ammatillista osaamista ei hyödynnetä, mikäli he eivät saa käyttää työssä koko osaamistaan. Esimiesten osaaminen ja todellinen asiakkaiden parissa tapahtuvan lähityön tuntemus on varmistettava. Esimerkki: Suurissa kaupungeissa sairauspoissaolojen välittömät kustannukset palkkasummasta ovat keskimäärin 4,5 prosenttia. Pitkät sairauspoissaolot tulevat kuntatyönantajalle kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes. (Lähde: Keva) Kuntatalouden kannalta kuntien kannattaa hyödyntää ja lisätä lähi- ja perushoitajien osaamista terveyspalvelujen lääkäri- ja erityisvastaanotoilla, esimerkiksi haava-, astma-, reuma- ja diabetesvastaanotoilla. Lähi- ja perushoitajien osaamista kannattaa hyödyntää myös vanhustenhoidon esimiestehtävissä. 4 5","paragraph_char_start":2112,"paragraph_char_end":5663,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":271}
{"query-id":"query-4d03347ee7a9de4ab79a26295a0e7a4c","original_paragraph":"(Ällö)realismi ei vaan sovi kaikille.. mutta ei kai kukaan oikeesti tee\/jätä tekemättä lapsia jonkun blogin perusteella? Samalla syyllä voi myös sanoa, että en mee ulos kun niin moni on joutunut liikenneonnettomuuteen tmv.. :D Mut joo.. musta on vaan hyvä, että negatunteistakin kirjoitetaan ja varsinkin niin, että ei aina olla heti lietsomassa \"nyt sulla on masennus ja lapsivuodepsykoosi\" kun joskus voi vituttaa, ahdistaa ja itkettää ihan muutenkin. Näitä tämmösiä on myös hyvä luetuttaa miehelle, joka on ekakertalainen vauva-arjessa.. sille kun tuli vissiin yllärinä, että vastassa ei aina ole eteerinen äitiyden onnea ja rauhaa hehkuva puoliso, vaan räjähtänyt akka, jonka silmäpussit on ku ikean kassit ja jonka ekat sanat on \"ota tää lapsi ja tilaa pizzaa, mä juon nyt kupin kahvia. YKSIN.\".","paragraph_char_start":5990,"paragraph_char_end":6790,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":992}
{"query-id":"query-1cef43fa4b496e999f6c65b31fb8031d","original_paragraph":"— Se on kaikki sanottu. Ja Tshujev luki hänelle Matt. XXV, 31. \"Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista, ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin vieras, ja te otitte minut huoneeseenne; olin alastonna, ja te vaatetitte minut; sairastin, ja te kävitte katsomassa minua; olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin näimme sinua nälissäsi ja ruokimme sinua, tai janoissasi ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin näimme sinut vieraana ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?' Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä pienimmistä veljistäni, sen olette tehneet minulle.' Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni kirouksenalaisina siihen ijankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen. Sillä minun oli nälkä, ettekä antaneet minulle syödä; minun oli jano, ettekä antaneet minulle juoda; minä olin vieras, ettekä ottaneet minua huoneeseenne; olin alastonna, ettekä vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ettekä käyneet minua katsomassa.' Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin näimme sinut nälissäsi tai janoissasi tai vieraana tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä palvelleet sinua?' Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti sanon teille: kaikki, mitä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä pienimmistä, sen olette jättäneet tekemättä minulle.' Ja nämä menevät pois ijankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään.\"","paragraph_char_start":88098,"paragraph_char_end":90293,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13818}
{"query-id":"query-371834c47f273f02f2e6962f1fe29387","original_paragraph":"9 Kyllä se aina jollainlailla sitten taas järjesty 157 Kuva 1. Lapset leikkivät kastetilaisuutta Finlayson-Forssa Oy:n lastentarhassa 1950-luvulla. Kuva: Forssan museon kokoelma. hoidontarve vaihteli vuorotyön vuoksi. Kokopäiväosasto oli avoinna vuonna 1972 klo ja puolipäiväosasto klo (Kouluhallitus\/Lastentarhanopettajia koskeva tiedustelu päivähuoltolaitosten johtajille 1972; FM MK17.) Seuraavissa katkelmissa kaksi Forssan tekstiiliteollisuudessa työskennellyttä äitiä kertoo kokemuksistaan yhtiön lastentarhasta luvuilta. Ensimmäinen äiti kuvailee Forssaan työn perässä muuttaneen perheen tilannetta, jossa molemmat vanhemmat työskentelivät yhtiössä, äiti kaksivuorotyössä ja isä pelkästään päivävuorossa. Perheen ainut lapsi ei tarvinnut joka toisella viikolla tarhapaikkaa kuin reilun tunnin ajan päivässä, kun vanhemmat vaihtoivat vuoroa. Kaksivuorotyössä äidin iltavuoro alkoi klo 15 ja isän työ päättyi säännöllisen päivätyön mukaan arkisin klo 16. Toinen äideistä oli yksinhuoltaja, joka tuo esiin tehtaalaisten alemmuudentunnetta sekä kohtaamiaan ennakkoluuloja yhtiön tarhaa kohtaan. Lastentarhat olivat harvinaisia vielä luvuilla. Forssan ensimmäinen kunnallinen päiväkoti aloitti toimintansa vuonna Yhtiön tarha mahdollisti kyseisten äitien työssäkäynnin, sillä he eivät voineet turvautua sukulaisten lastenhoitoapuun. Molemmat äidit kokivat myös Finlayson-Forssa Oy:n lastentarhan nimellisen maksun olleen helpotus, sillä heidän palkkansa olivat pieniä eikä muuta paikkaa lapsille oikein ollut.","paragraph_char_start":25858,"paragraph_char_end":27369,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3483}
{"query-id":"query-780cb40ccd4ec07396b75a6089941d17","original_paragraph":"14 Demidoffit, Anttolanhovin ruhtinaspari 14 Vaikka ruhtinas Aleksander Nikolajevits Lopouchin-Demidoff (s , k ) ja hänen puolisonsa Natalia Dmitrjevna, omaa sukua Naryškin, (s , k ) omistivat Anttolan hovin vain kolme vuotta, heistä on tullut paikallisia legendoja. Kaartin eversti, ruhtinas Aleksander Nikolajevits Lopouchin-Demidoffin (alun perin Demidov, mutta nimi on vakiintunut suomalaiseen kirjoitusasuun) esi-isät olivat aseseppiä, jotka olivat rikastuneet Pietari Suurelta saamillaan oikeuksilla Uralin takaisiin rautakaivoksiin. Myöhemmin suku hankki myös kulta-, hopea- ja kuparikaivoksia. Paavali I oli aateloinut suvun, joka kuului Venäjän rikkaimpiin. Tuhansien hehtaarien maatilan lisäksi perhe omisti Ukrainassa sokerija huonekalutehtaita. Eräs Demidoveista, hovijahtimestari Paul (Pavel) Demidov meni naimisiin Viipurin läänin maaherra Carl Johan Stjernvallin tyttären Auroran kanssa, joka on Suomen historiassa paremmin tunnettu toisen avio- Lopuhin-Demidoff ( ) Ruhtinas Aleksander Nikolajevits miehensä nimellä Karamzin. Heidän poikansa Paul oli Jugoslavian prinssi ja hänen puolisonsa Natalia Paulin isoisä. Dmitrjevna, omaa sukua Naryškin Ruhtinatar Natalia Dmitrjevnan suku Naryškinit kuului Venäjän korkeimpaan aateliin. Ruhtinatar oli sukua Pietari Suurelle, sillä tämän äiti oli Kuva Juhani Palonen\/ ( ) kihlajaiskuvassaan. Naryskin. Ruhtinatar Natalia oli syntynyt Talin hovissa Viipurin lähellä. Pekka Tammipuu. Pariskunnalla oli kuusi poikaa, Nikolai (s. 1904), Aleksander (1905), Sergei (1906), Georg (1914), Peter (1916) ja Andrei, joka oli kuollut ennen Anttolaan tuloa kolmen vuoden ikäisenä. Ruhtinasperheen toi Anttolan hoviin Venäjän vallankumous. Myytyään Talin hovin ruhtinas Demidoff osti Anttolan hovin Suomalainen Puuliike Oy:ltä 1,7 miljoonalla markalla. Ruhtinasperhe saapui Anttolaan arvonsa tuntevalla tavalla, jossa riitti paikkakuntalaisilla ihmettelemistä ja muistelemista vuosikausiksi: omaisuus tuotiin lotjilla laivarantaan, mistä pitkä kulkue kantoi tavarat Hovinmäelle. Palvelijat taluttivat pitkää rivistöä lämminverihevosia ja rotukoiria. Runsaslukuisella venäläisellä palveluskunnalla riittikin puuhaa lukuisien eläinten hoidossa. Rotuhevosten ja kymmenien metsästyskoirien lisäksi kartanon pihalla parveili kalkkunoita, hanhia ja helmikanoja sekä kokonainen vapaana kulkeva vuohilauma. Paikalliset eivät aina ymmärtäneet, mihin perhe tarvitsi työhevosten lisäksi lämminveriratsuja, joita ei käytetty tuottavaan työhön vaan vain talutettiin loimet selässä pitkin kartanoa. Sekä ruhtinas että ruhtinatar olivat taitavia metsästäjiä, joilla oli eri metsästysmuotoja varten omat koiransa. Ruhtinas teki yhteisiä metsästysretkiä marsalkka Mannerheimin kanssa, jonka kanssa hän oli palvellut keisarinnan chevalier-kaartissa. Ruhtinas liittyi myös Anttolan suojeluskuntaan ja osallistui vuoden 1918 sotaan. Poikineen hän toimitti Anttolasta kymmeniä ratsuhevosia Mannerheimin käyttöön Mikkelin päämajaan. Vaikka ruhtinasperhe oli menettänyt lähes koko omaisuutensa vallankumouksessa, he elivät Anttolassakin säätynsä mukaisesti. Ruokakuntaan kuului kaikkiaan noin 90 henkeä, muun muassa joukko syntyperäisiä kieltenopettajia poikia varten. Ranskaa pojille opetti belgialainen ratsuväen upseeri. Opettajia oli niin paljon, että ruhtinas rakennutti heidän käyttöönsä kaksikerroksisen, yli 30 metriä pitkän tiilisen asuinrakennuksen, jonka näkötornista oli hyvät näkymät Vitjaselle. Paikkakunnalla kulkee huhu, että ruhtinas Demidoffin toi Anttolaan tarve etsiä tsaari Nikolai II:lle ja hänen perheelleen rauhallinen piilopaikka maaseudulta. Arveluita vauhditti uuden, puiseen Hovin päärakennukseen verrattuna komean tiilisen asuinrakennuksen rakentaminen lyhyessä ajassa ja Anttolaan rahdattu valtaisa irtaimisto ja runsas palvelusväki. Arveltiin, että ne oli tarkoitettu tsaariperheelle. Asiasta ei kuitenkaan niin kuin tämän laatuisista tehtävistä yleensäkään - ole jäänyt minkäänlaisia todisteita. Ruhtinasperheen elämäntyyli ei aina miellyttänyt kaikkia paikallisia, jotka olivat edellisen omistajan aikaan voineet ostaa maitoa Hovista, mikäli heillä ei ollut omia lehmiä. Demidoffien valtava talous kuitenkin nieli kaiken maidon niin, ettei myytäväksi juuri jäänyt. Lisäksi Demidoffia syytettiin siitä, että hän osti kaikki hevosilleen kaikki lähistön heinät ylihintaan. Maailmansodan aiheuttama elintarvikepula kiristi hermoja myös Anttolassa. Lisäksi vuoden 1917 loppua kohden työllisyystilanne alkoi huonontua. Anttolan hovissa olisi riittänyt töitä, mutta ruhtinas Demidoffilla alkoi olla maksuvaikeuksia.","paragraph_char_start":43126,"paragraph_char_end":47689,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5691}
{"query-id":"query-14f7153f1a24af55e991b015ad4bbd8e","original_paragraph":"3 Kaunis painajainen SISÄLLYS Uusi ja Vanha Tarina Seuran mestaruudet jaossa Kenttämestari Pasi Sallinen Mikä mietityttää? Heräsin eräänä toukokuisena lauantaiaamuna iloisella mielellä. Söin reippaasti aamiaisen, etsin kumikengät ja ulkoiluvaatteet, hyppäsin autoon ja starttasin kohti Tarinaa. Saapuessani Siilinjärvellä moottoritien rampille huomasin, etten ollut liikkeellä yksin. Kaikki tienpientareet ja parkkipaikat olivat täynnä autoja, ihmisiä kulki jonossa kohta klubirakennusta. Ihmettelin mistä oli kysymys, kunnes joku sanoi, että tänään on talkoot ja paikalla on 190 henkeä! Heräsin uudelleen, oli edelleen sama lauantai. En ollut edellisenä iltana varma, ehdinkö talkoisiin, mutta unen jälkeen ei ollut paljon vaihtoehtoja oli pakko lähteä katsomaan, jospa uni oli sittenkin totta. Tein samat aamurituaalit ja ajoin Tarinaan. Rehellisesti sanottuna, ei niitä autojonoja ihan Shellille saakka ollut, mutta yllätys oli suuri, kun paikalla oli lähes sata innokasta talkoolaista junioreista alkaen. Saimme paljon aikaan aamupäivän aikana ja todistajien läsnäollessa voitiin todeta, että kaikki näyttivät viihtyvän. Iloinen ilmapiiri ei kärsinyt edes sateesta ja puoliltapäivin löimme kauden ensimmäiset avaukset. Talkoopäivä oli hyvä startti pelikauteen ja samalla osoitti sen innokkuuden ja hyvän yhteishengen, jollainen jäsenistössämme kasvaa ja kehittyy. Välittäminen niin kanssapelaajista kuin peliympäristöstä onkin tulevien kesien haaste, kun pelitila lisääntyy ja pelaajamäärät tuplaantuvat. Ei siis pungerreta väkisin, vaan pikemminkin päinvastoin huomioiden muut kentällä olijat, etiketti ja turvallisuus. Reipasta pelikesää Teemu Tarvitsetko lapsenvahtia? Enää eivät lastenhoitohuolet ole esteenä golfaamiselle! Klubimme aloittaa tänä kesänä lapsenvahtipalvelujen tarjoamisen pelikierroksen ajaksi. Jos mielit vaihtaa lastenrattaat golfkärryyn, kysy lisätietoja palvelusta klubiravintolasta puh. (017) Caddiemasterit Junioriliite Sinustako kummi Vinkit Uuden Tarinan valloitukseen...14 Asiaa etiketistä Tärinägolfari Prot juttusilla Kipinäkierrokset kaudella 2002 Uusien harrastajien ja mahdollisten osakkaiden tai jäsenien hankkimista ajatellen on päätetty, että kipinäkierrosjärjestelmää jatketaan edelleen. Tarinaharjun Golf Oy:n osakkailla ja PGS ry:n jäsenillä, joilla on voimassa oleva pelioikeus TarinaGolfissa, on oikeus tuoda golfista kiinnostuneita ystäviään tutustumaan golfiin. Säännöt ovat seuraavat: 1) Tuoja vastaa siitä, ettei kentälle eikä muille pelaajille aiheuteta haittaa esim. tukkimalla kenttää. 2) Tutustuja voi kiertää kentän enintään 2 kertaa. ) Kipinäkierrosmaksu on 50 % normaalista greenfeemaksusta. 4) Jäsen varaa ajan ja ilmoittaa tutustujan nimen sekä osoitteen caddiemasterille. 5) Tutustujia saa olla kerrallaan korkeintaan kaksi per ryhmä. 6) Tutustujalla on oltava sääntöjen mukainen pelivarustus. Jos omia pelivälineitä ei ole, ne saa kaupasta lainaksi ilman eri korvausta. 7) Kipinäkierroksen on tapahduttava ns. \"hiljaisina aikoina\". 8) Caddiemasterit antavat lisäohjeita. Muille pelaajille huomioksi! Muistelkaamme omaa aloitustamme ja käyttäytykäämme ystävällisesti tutustujia kohtaan! Tarinaharjun Golf Oy Ari Kärki","paragraph_char_start":2982,"paragraph_char_end":6159,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":438}
{"query-id":"query-d0c0ac3215bf33a18c02a9bf9c77746d","original_paragraph":"3 L ohdutuksen Henki K urjia lohduttajia olette kaikki, totesi muinoin vanhan liiton suuri kärsijä Job ystävilleen. Itse asiassa ystävien hyvää tarkoittavat sanat vain masensivat Jobia entisestään. Halutessaan puolustaa Jumalaa he selittivät Jobin onnettomuuksien syyn olevan hänessä itsessään ja neuvoivat häntä tekemään parannuksen. Näin tuli Jumalan lyömä miespoloinen vielä ystäviensäkin lyömäksi. Vasta Jumalan omat sanat toivat Jobille lohdutuksen ja toivon. Lohduttajan vaikealla paikalla Kurjia lohduttajia lienee muitakin kuin Jobin ystävät. Itse kukin on saattanut kohdata avuttomuutensa ja hämmennyksensä tavatessaan läheisensä menettäneen ystävänsä. Vaimoni äskettäisen poisnukkumisen johdosta olen kuullut useita kertoja osanoton ilmaisun jälkeen sanat: En osaa sinulle mitään sanoa. Ihmisviisaudet tuntuvat siinä tilanteessa kovin kepeiltä. Kokemuksesta sanoisin kuitenkin, että osanoton ilmaisu ja mahdollinen halaus kyllä riittää ja lämmittää mieltä. Jumala on kuitenkin lohdutuksen Jumala. Hänellä on sanat, jotka antavat surevalle tulevaisuuden ja toivon. Hän, joka ei jättänyt Jobia ahdinkoonsa, tahtoo lohduttaa meitäkin. Jeesuksen jäähyväispuheessa (Joh.14) on sanat, joilla hän lohdutti opetuslapsiaan viimeisenä iltana puhuttuaan pian tapahtuvasta poismenostaan. Sana on Hengen miekka, ja kun Pyhä Henki avaa Jumalan lohdutukseksi tarkoittamat sanat, niin silloin me saamme todellisen toivon ja lohdutuksen. Sukupolvien saatossa lukemattomat ihmiset ovat ammentaneet juuri näistä sanoista lohdutusta kaipaukseensa ja suruunsa. Mekin pysähdymme nyt näiden sanojen ääreen kuullaksemme, mitä Henki seurakunnalle sanoo. Yksin Jeesus voi antaa lohdun Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Huomaamme, että Jeesus näki opetuslasten surun ja murheen. Hän ei ollut välinpitämätön heidän surustaan, vaan tahtoi lohduttaa heitä. Avain lohdutukseen on usko Jumalaan ja Jeesukseen. Aika mahdotonta on jakaa lohdutusta ihmisille, jotka ovat irtautuneet kristillisestä uskosta. Todellisen lohdutuksen sijaan tulevat silloin tyhjänpäiväiset lohduttelut, joita papit kuulevat yllin kyllin hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa. Jatkaessaan puhettaan Jeesus alkaa kertoa Isän kodista. Hänen päämääränsä ei ole jokin suuri tuntematon tai vain olemassaolon päättyminen vaan Isän koti. Hän ikään kuin sanoo opetuslapsilleen: Älkää minua surko, minun käy hyvin, ihana Isän koti odottaa minua. Siellä on taivaallinen Isä, jonka isyydestä parhainkin isyys täällä maan päällä on vain kalpea aavistus. Sanat isä ja koti ovat jo täällä ajassa monille rakkaat, kuinka paljon ihmeellisemmästä todellisuudesta kertovat sanat taivaallinen Isä ja Isän koti taivaassa. Toiseksi Jeesus lohduttaa opetuslapsiaan sanoen: tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Jälleen näkemisen toivo on rakkaansa menettäneelle ainoa todellinen lohdutus. Tämän toivon Jeesus antaa omilleen näillä sanoillaan. Isän kodissa saamme kohdata Jeesuksen ja toivon mukaan rakkaamme. Kuolema ei siis ole lopullinen ero, se on vain hetken kestävä tilanne. Eron aiheuttamat suru, kaipaus, ahdistus ja pelko vaihtuvat iloon, riemuun, rauhaan ja rakkauteen. Kolmanneksi Jeesus puhuu tiestä isän kotiin. Eipä päämäärä paljoa lohduta, ellei ole keinoja saavuttaa sitä. sanoessaan minä olen tie Jeesus ikään kuin vakuuttaa, ettei hän vain odota perillä, vaan kuten laulussa sanotaan koko tien hän kanssain kulkee. Opetuslasten ei tarvitse etsiä tai rakentaa tietä Isän kotiin. Se on jo valmis. Esteet on raivattu perille asti. Pyhän Hengen kautta Jeesus on omiensa kanssa heidän matkallaan kohti lopullista päämäärää. Tällä matkalla hän lohduttaa meitä muistuttamalla sanoista, jotka hän on meille antanut. Näin kurjatkin lohduttajat saavat ammentaa lohtua. TEKSTI: Markku Sumiala Pori 3","paragraph_char_start":4585,"paragraph_char_end":8416,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":733}
{"query-id":"query-21e8d83a006e402fdb39ddf115a6bf61","original_paragraph":"kohtaisten opetussuunnitelmien pohjalta. • Esimerkillisellä toiminnallamme ja markkinoinnilla teemme Keuda-brändiä tunnetuksi. • Tuemme opiskelijoidemme nopeaa työ elämään tai jatko-opintoihin sijoittumista. • Varmistamme aikuiskoulutuksen vaikut tavuuden ja tehokkuuden yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. • Keuda on vastuullinen työnantaja, joka johdonmukaisella henkilöstöpolitii kallaan on kilpailukykyinen työpaikka. • Kannamme yhdessä vastuuta työyhtei- sömme osaamisesta, tehokkuudesta ja motivoivasta ilmapiiristä. • Pidämme taloutemme kunnossa ja meillä on toiminnan tarpeisiin mitoitetut ja kohdennetut resurssit. Seuraava laaja strategiakierros tehtiin vuonna 2006–2007. Prosessin tuloksena strategisia päämääriä tiivistettiin. Ennakointi, kansainvälisyys ja taitokilpailutoiminta nostettiin näkyvästi esille. Oppilaitosorganisaatiota tarkistettiin ja siirryttiin koulutusalakohtaiseen johtamisjärjestelmään. Oppilaitosten uusiksi nimiksi tulivat 1.8.2007 alkaen Keski-Uudenmaan ammattiopisto Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. Käytännössä puhuttiin Keuda","paragraph_char_start":389949,"paragraph_char_end":391038,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":50665}
{"query-id":"query-0ac7eae813e9159e3505aa7246a2279c","original_paragraph":"Esimerkki 8: Työnantaja maksaa tulonsaajalle palkkaa 250 euroa. Työnantajan maksaman palkan määrä jää alle työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen vuotuisen rajan (1 200 euroa). Suorituksen maksajalla on velvollisuus maksaa työeläke- ja sairausvakuutusmaksut sekä velvollisuus pidättää työntekijän työttömyysvakuutusmaksu tulonsaajan palkasta.\nMaksaja on järjestänyt työntekijän eläketurvan tekemättä vakuutussopimusta, toisin sanoen maksaja on tilapäinen työnantaja työeläkevakuutuksen kannalta.\nMaksaja ilmoittaa:\n* Tulonsaajalta peritään työntekijän työttömyysvakuutusmaksu, vaikkei työnantajan osuutta tarvitsisikaan maksaa (peritty maksu käytännössä jää tällöin työnantajalle). Tulonsaaja saa perityn summan vähennyksenä omassa verotuksessaan.\nAnnetun ilmoituksen perusteella maksettu tulo katsotaan työeläke- ja sairausvakuutusmaksujen sekä työttömyysvakuutusmaksun alaiseksi. Sitä vastoin tulo ei ole työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksun alainen.","paragraph_char_start":35232,"paragraph_char_end":36199,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4388}
{"query-id":"query-1d7d986a586af76c70d51af4a316fac7","original_paragraph":"Esitimme eilen pari alustavaa huomautusta temisiimme kohdistuneista väärinkäsityksistä, mutta kaikesta päätellen selvennettävää vielä jäi. Seuraavassa esitämme pari huomautusta lisää. Puheena olevan, Yhteiskuntapolitiikassa (5\/12) julkaistavan, tutkimuksemme juonnossa kirjoitamme mm. seuraavaa: ”Tässä esityksessä tarkastelemme yhtäältä koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja toisaalta tiettyjen korkeakoulutuksessa tapahtuneiden muutosten (kuten ekspansio ja naisistuminen) seurauksia työmarkkinoilla. Viitekehyksenä ovat viiden toisiaan seuraavan sukupolven siirtymät kotoa koulutuksen kautta työmarkkinoille ja eriteltävinä muutokset koulutettavien kotitaustassa, sukupuolijakaumassa ja ansiotasossa. Tarkastelemme miten laajeneva sisäänotto muuttaa eri alojen opintopolkujen sukupuolijakaumaa (mies\/naisvaltaisuus), statusta (”elitistisyys”) ja tutkinnon suorittaneiden työmarkkina-asemaa (ansiotaso). Eritellessämme eri aloille valikoitumista saamme vastauksen muuan muassa siihen, miten palkitsevimmat polut löytäneet poikkeavat sukupuolen ja sosiaalitaustan suhteen muista; lisäksi jäljitämme yliopistokoulutuksen eri alojen naisvaltaistumisen yhteyksiä työmarkkinoilla havaittuihin muutoksiin kysyessämme esimerkiksi sitä, nouseeko vai laskeeko maisteriksi valmistuneiden ansiotaso alan naisvaltaistuessa.”","paragraph_char_start":55187,"paragraph_char_end":56509,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7761}
{"query-id":"query-70439a2404299f0a9568ccc1c9af6420","original_paragraph":"Siis sisältyykö tähän toimintaan oletus siitä, että koska olet ystävällinen ja mukava ja sitoutunut, myös sinuun sitoudutaan samalla tavalla -- ja koska sitten kaikkien taholta ei tulekaan samanlaista pitkäaikaista sitoutumista, joudut pettymään? Mä en siis oleta, että näin olisi, tämä tuli nyt yhtäkkiä vain mieleeni. Tähän liittyen minulla on myös sellainen ajatus, ettei siihen \"katoamiseen\" välttämättä liity mitään dramatiikkaa, vaan joillakin ihmisillä on sellainen luonne, että he tulevat ja menevät. Ehkä heillä ei ole halua tai kykyä pitkäjännitteisiin suhteiden luomisiin ja he virkistäytyvät uusien kiinostavien asioiden äärellä aikansa, kunnes kyllästyvät sen antimiin (eikä tämä tarkoita, että syy kyllästymiseen olisi esim. sinun blogissasi) ja etsivät ja löytävät jotain muuta tilalle?","paragraph_char_start":60224,"paragraph_char_end":61025,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9435}
{"query-id":"query-7b2f70c8d4d5376b57003322ec8d6157","original_paragraph":"On huomattavaa, että Jeesus ei saanut nimeä maallisilta vanhemmiltaan. Joosef ei voinut antaa lapselle nimeä hienosta sukuluettelostaan.(Ainakaan sen mukaan mikä on Matteuksen evankeliumissa – Luukkaan evankeliumissa esiintyy Jeesuksen sukuluettelossa yksi Joosua!)\nAjattelen asian niin, että se mitä aikaisemmat sukupolvet edustivat, ei tullut perintönä hänelle. Nimi ei periytynyt eikä myöskään se, mitä näihin nimiin kätkeytyi. Hän on vailla synnin perintöä. Hän on vailla sitä synnin ja pimeyden historiaa, jota hurskainkin ihminen kantaa mukanaan. Se että Jeesus syntyi neitseestä, Pyhän Hengen vaikutuksesta ja samoin se, että enkelin välityksellä lapsi sai nimen alleviivaavat molemmat samaa asiaa. Lapsi, joka syntyi on synnitön. Hän on itse vapaa siitä kirouksesta, josta koko ihmiskunta kärsii. Juuri sellainen synnistä vapaa ihminen maailmaan tarvittiinkin meitä pelastamaan.","paragraph_char_start":19192,"paragraph_char_end":20078,"paragraph_similarity_to_original":99.8871331828,"tokens_before_paragraph":3035}
{"query-id":"query-70507e1e5d508bfaa44bfe1db363abbf","original_paragraph":"– Ehkä voi olla, että olen noinkin julmasti sanonut. Yritimme tosiaan vaihtaa, mutta tuomari ei meidän antanut sitä tehdä, joten Viro jäi hyökkääjään paikalle ja hän siinä haukotteli ja kyseli, että mitä hän nyt tekee, kuten hänen toki kuuluukin kysyä. Kun siinä taisi olla enää neljä sekuntia aikaa kellossa, niin sanoin, ettei tässä nyt saatana ehdi mitään lässyttämään, että menet siihen ja kun kiekko putoaa, niin lyöt sen pussiin. Joskus nämä on vaan kirjoitettu tähtiin, sillä niinhän se sitten meni, että kiekko putosi hänelle ja hän löi sen pussiin. Harvoin näin neljässä sekunnissa käy, mutta kyllä hän toteutti sen, mitä pyydettiin.","paragraph_char_start":13678,"paragraph_char_end":14320,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2143}
{"query-id":"query-569df8648001a062205340496f74d6a6","original_paragraph":"Tiimi palkkasi ensimmäisenä maailmassa aidon agentin hoitamaan sponsoriasioitaan ja on luonut aikamoisen bisneksen joukkueen ympärille. Äkillisen tiiminvaihdon estävän sopimuksen puute tuntuu kyllä oudolta nimenomaan Dynastyn kohdalla. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pelaajat ovat olleet mukana puhtaasti kaveripohjalta ilman mitään virallisia sopimuksia. saavuttaneet suuren suosion Ruotsissa Yhdysvalloissa uudelleen käytettäja maailman valloitus on lähtenyt hyvin liikkeelle myös lajin emämaassa Yhdysval- vien kuulien käyttö on yleistynyt myös normaalissa vuokraustoiminnassa, sillä loissa. Joukkue kisatiimien harjoitteluvälineenä. Ehkäpä tällainen ylilyönti on se asia jota kaivattiin, jotta muutoksia saadaan aikaan. Niiranen Graafikot: Paula Laitinen Anssi Hovi Asiakaspalvelu ja tilaukset: asiakaspalvelu@paintti.fi Puh: 09 827 5556 (ark. pehmustettu hyvin. Lisäksi kisapuolella ne auttavat joukkueiden budjetin tavoin. 10sekuntia Oliver Langin tiiminvaihto tiukentanee joukkueiden otetta pelaajistaan Alkuvuodesta suurella hälinällä joukkuetta vaihtanut, ehkäpä maailman tunnetuin paintball-pelaaja Oliver Lang aloittanee ammattipelaamiseen uuden aikakauden. mutta pieniä eroja toki on, joten normaaAivan ikuisia pelivälineitä ne eivät kuitenliin paintball-tyyliin niiden käytölle löytyy innokkaat koulukunnat sekä puolesta että kaan ole. On vaikea kuvitella että tiimeihin rahaa sijoittavat sponsorit haluavat tulevaisuudessa nähdä samanlaisia yllätyksiä kuin tämä, joten aitojen pelaajasopimusten tulo USA:n ammattilaistasolle lienee vain ajan kysymys. Kyseessä on kuitenkin joukkue, joka on tehnyt monessa asiassa uudistuksia. Klo 10-14) Tilaushinnat: 12 kk kestotilaus 27,90 (6 nroa) 12 kk määräaikaistilaus 28,90 (6 nroa) Kustantaja: Fire-kustannus Oy PL 82 00511 HELSINKI Painettu Suomessa, UPC-Vaasa Uudelleenkäytettävät Reball-kuulat muuttavat kisatiimien harjoittelua kaudella ja noussut Yhdysvaltain NPPLJo jonkin aikaa markkinoilla olleet sarjassa tätä kirjoittaessa kuudennelle Reball-kuulat ovat lyömässä itseään läpi sijalle parhaana eurotiiminä. ja ne toimivat värikuula-aseissa sellaisiHankintahinta on moninkertainen naan. Reball-kuulat on valmistettu kumista jää kokonaan pois. Tämä muuttunee jatkossa ammattimaisempaan suuntaan. PAINTTI PL 82 00511 HELSINKI email: toimitus@paintti.fi www.paintti.fi ISSN: 1796-5713 Päätoimittaja: Jani Leskinen Toimitussihteeri: Saara Kunnaala Tekijät: Tommi Tuovila Anssi Mennala Janne Laukkanen Kimmo Kainulainen Tero Kettu Iisakki Helander Jarmo Häivälä AD: Seppo K. Tukholharjoittelee nettikeskustelujen mukaan malaisjoukkue Joy Divisionin ideoimat ja useamman kerran viikossa Reball-kuulilla voimakkaasti esille tuomat kuulat ovat ainakin talvikaudella. Toisaalta liigojen pitäisi rajoittaa pelaajien liikkumista kesken kauden, toisaalta tiimien pitäisi myös huolehtia omista pelaajasopimuksistaan. Pelaajasiirto muutamaa viikkoa ennen kauden alkua ei oikein tunnu sopivalta, varsinkaan kun Dynasty ei saanut minkäänlaista ennakkovaroitusta asiasta. Käyttöikä pitenee huomattavasti, jos pelipaikan seinät, lattia ja katto on vastaan. Ulkokenttäkäyttöön ne eivät hävikin vuoksi juuri sovellu. Ainakin Joy Divisionin kohdalla Reball-treenaus näyttäisi toimivan erinomaisesti: tiimi on voittanut kolme Reball-kuulat myydään 500 kappaleen laatikoissa Millennium Seriesin osakilpailua tällä. Tämä vähentää myös Reball-kuulat mahdollistavat kuulien kimpoilemista huomattavasti, jatkuvan treenauksen ja tekevät siitä sillä kumisina niillä on taipumusta toimia huomattavasti edullisempaa normaalien kovaan pintaan osuessaan superpallojen kuulien käyttöön nähden. Suomessakin on jo yksi puhtaasti sisätiloissa normaalien värikuulien käyReball-kuulille suunnattu pelihalli Toijatöstä aiheutuvan maalisotkun siivoaminen lassa. Ne vastaavat kohtuullisen hyvin normaaleihin kuuliin verrattuna, mutta värikuulia ampumisominaisuuksiltaan, vastaavasti niitä voi käyttää satoja kertoja. Vaihto Dynastysta Los Angeles Ironmeniin ja viiden kauden sopimus sadan tuhannen dollarin vuosipalkalla herätti ansaittua huomiota, mutta tapa jolla se tehtiin jätti taatusti arpia. suunnittelussa, kun kentät voivat laskuttaa harjoittelusta kiinteällä tuntihinnalla samaan tyyliin kuin vaikkapa tenniksessä, sen sijaan että maksut vaihtelisivat voimakkaasti kuulankulutuksen mukaan. Ongelma on kaksijakoinen","paragraph_char_start":4040,"paragraph_char_end":8388,"paragraph_similarity_to_original":99.8620055198,"tokens_before_paragraph":602}
{"query-id":"query-b679ab6be7c7064371dde9178ac908e1","original_paragraph":"20 20 Nro Menot Oulun seurakunnissa Nuoret aikuiset ja opiskelijat Lenkkiryhmä to 11. ja klo 18 20, Heinätorin seurakuntatalo. Ulkoillaan oman kunnon ja kelin mukaan. Lenkin jälkeen iltapalaa. Ilmoittaudu: evl.fi, Nuorten aikuisten tuomiotupa ke klo 15 17, Elohuone. Nuorille aikuisille tarkoitettu paikka, jossa voit hetkeksi istahtaa, tavata tuttuja, taiteilla ja nauttia kupin kuumaa. Avoinna joka keskiviikko klo Taideryhmä ke klo , Heinätorin seurakuntatalo. Aikaisempaa kokemusta et tarvitse, ainoastaan iloisen ja rohkean mielen! Ilmoittaudu: mari. Opiskelijajärjestöt OPKOn opiskelijailta la klo 18.30, Torikatu 9 A 32. Valitkaa elämä! Marjo Koskela. Kansanlähetyksen 3K-ilta ma klo 18.30, Rukoushuone, Koulukatu 41. Pray&Play: Rukousta ja lautapelejä. Evankelisten opiskelijoiden te ta ke klo 18.30, Pyhän Luukkaan kappeli. Jumala ja mammona, Petri Kolehmainen. Körttiopiskelijoiden ja nuorten aikuisten seurat to klo 19, Sanna ja Juuso Pitkäsellä, Menninkäisentie 6 C 28, Puolivälinkangas. Lähetys Cafe Krypta to 11. ja klo Oulun tuomiokirkon kryptassa. Makeita ja suolaisia leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto vammaisten lasten ja nuorten koulutukseen Nepalissa Suomen Lähetysseuran kautta. Puttaan Tupa to ja pe klo 12 14, Kirkkotie 10, Haukipudas. Tule istahtamaan, juttelemaan, tekemään käsitöitä tai lukemaan lehtiä. Kahviosta voi ostaa päiväkahvin. Myyntipisteessä käsitöitä, kortteja, adresseja. Siipi lähetyksen puoti ja paja ma ke, pe klo Lauantaisin ja klo Nokelantie 48 B, käynti Latokartanontien puolelta. Puodista kirpputoritavaraa, polkupyöriä ja niiden osia sekä uusia pajan tuotteita, tarjolla myös kahvia. Pajassa tehdään käsitöitä ja askarrellaan. Lahjoituksia otetaan vastaan. Tervetuloa vapaaehtoistoimintaan ja ostoksille! Laulamme yhdessä pe klo 12, Siivessä. Missä virsissä lähetys tuleekaan esille? Taru Pisto. Pyörien keväthuolto ma ke, pe klo Siivessä. Perushuolto: vaihteeton 35, vaihdepyörä 45. Asiakas hankkii tarvittavat varaosat. Tuotto seurakuntien lähetystyölle. Kansainvälisyys English Service on Sunday 14th of April at 4 pm. in St. Luke's Chapel. Englanninkielinen messu (saarna myös suomeksi) su klo 16 Pyhän Luukkaan kappelissa. Yhteisvastuutapahtumia Kaikenikäisten Yhteisvastuu-ulkoilutapahtuma torstaina klo 18 Kortesluoman maneesilla Pikkaralassa, Pikkaralanie 31. Alkuhartaus Pentti Kortesluoma. Ohjelmassa makkaranpaistoa, kahvia, mehua, munkkeja, arvontaa, talutusratsastusta ja mukavaa yhdessäoloa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Autoparkki on Pikkaralan Shellillä. Lipaskeräys pe klo 9 Tuiran kirkolla. Tule lipaskerääjäksi Yhteisvastuutempaukseen kauppojen edustalle pe klo 9-19 välisenä aikana. Voit olla tunnin tai kaksi lipaskerääjänä itsellesi sopivana aikana. Lippaan ja materiaalin saat Tuiran kirkolta. Lisätietoja antaa Heli Mattila, p Yhteisvastuutapahtuma perjantaina klo 12 Linnanmaan Prisman edustalla. 2 hintainen arpa sisältää kupin hernekeittoa ja mehua. Arpavoittoina mm. kylpylälahjakortti Edeniin ja kahvipaketteja. Virsilauluilta perjantaina klo 19 Virkkulalla, Pekkalantie 32, Ylikiiminki. Virsilaulantaa, arvontaa ja tarjoilua Yhteisvastuun hyväksi. Tenorissimon suuri Yhteisvastuukonsertti lauantaina klo 19 Haukiputaan seurakuntakeskuksessa. Tenorit Reijo Ikonen ja Pekka Itkonen sekä Juuli Ilmonen (sello) ja Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen (harppu ja kannel). Vapaa pääsy, ohjelma 10. Yhteisvastuukonsertti sunnuntaina klo 18 Oulu joen kirkossa. Ks. sivu 17. Virsilauluilta tiistaina klo 18, Juho ja Leena Karhulalla, Toivasentie 28, Oulu. Mukana Pentti Kortesluoma ja Suomen Lähetysseuran vuosijuhla perjantaista sunnuntaihin Helsingissä. Matkan hinta 100 sisältää linja-automatkan ja majoituksen 2 hengen huoneissa hotelli Pasilassa. Retki on Oulun seurakuntayhtymän ja Limingan rovastikunnan yhteinen ja matkanvetäjinä ovat Minna Sorvala, p ja Helena Ylimaula, p , joilta voi myös tiedustella matkasta. Ilmoittautuminen, p. (08) Sitovat ilmoittautumiset 8.5. mennessä. Lähtö 7.6. klo 7.30 Haukiputaan kirkkopihalta, klo 8 Oulun linja-autoaseman tilausajolaiturilta ja klo 8.15 Kempeleen seurakuntatalon pihalta. Sanna Leppäniemi. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Eläkeläisten Yhteisvastuutapahtuma torstaina klo 13 Pyhän Tuomaan kirkossa. Ks. sivu 19. Lauluilta lapsille ja perheille torstaina klo Haukiputaan seurakuntakeskuksessa. Lasten hengellisiä lauluja. Mukana seurakunnan lapsikuoro ja lapsityön väki. Kahvi- ja mehutarjoilu. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. \"Bongaa vanhus\" -yhteisvastuutapahtuma perjantaina klo K-market Revontorin piha, Haukipudas. Vastapaistettuja lättyjä nokipannukahvin kera. Jaamme rippikoululaisten tekemiä ilon sydämiä, jotka toivomme vietävän jollekulle yksinäiselle vanhukselle. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräykseen. Virsikaraokeilta perjantaina klo 19 Ylikiimingin seurakuntatalolla. Arvontaa ja kahvit Yhteisvastuun hyväksi. Äänestä paras \"Old is gold\" -valokuva! Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teemasta \"Old is gold\" järjestetyn valokuvauskilpailun kuvat ovat nyt nähtävillä! Jokainen voi äänestää omaa suosikkiaan osoitteessa Äänestysaikaa on huhtikuun loppuun. Yleisöäänestyksen suosikki palkitaan su klo Yhteisvastuukeräyksen kiitosjuhlassa Vanhassa Pappilassa (Asemakatu 6), jossa myös palkitaan tuomariston valitsemat kolme parasta kuvaa. Yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan Yhteisvastuukeräyksen tuotteita. Varhaisnuoret 10-leiri ti to Karjasillan ja Tuomiokirkkoseurakunnan 10-vuotiaille. to la Tuiran ja Oulujoen seurakunnan 10-vuotiaille. Hietasaaren kaupunkileirikeskuksessa. 10-leiri 2013 on tarkoitettu vuonna 2003 syntyneille tytöille ja pojille. Leirillä majoitutaan puolijoukkueteltoissa ja ruokaillaan leirikeskuksen ruokalassa. Luvassa on monipuolista ohjelmaa. Ilmoittautuminen leirille mennessä osoitteessa Lisätietoa antavat nuorisotyönohjaajat: Pertti Putila, p ja Sanna Parkkinen, p Erityisdiakonia PAPPIEN AGNOSTIKKO -KESKUSTELUILLAT kehitysvammaiset Perhepiiri to klo 12, Caritas. Ryhmä vanhemmille, joilla on kehitysvammainen lapsi. Porinapiiri ti klo 13.15, Heinätorin seurakuntatalo. Eläkkeellä olevien kehitysvammaisten kerho. Keskustelukerho ti klo 17, Heinätorin seurakuntatalo. Avoin ryhmä kaikenikäisille kehitysvammaisille. kuulovammaiset Aabrahamin poppoo, kuulovammaisten päiväpiiri to klo 13.30, Caritas-sali. Mikä avuksi kun ei kuule? Kerttu Flink Kuuloliitosta kertoo kuulolaitteen käyttäjien tulkkipalveluista. näkövammaiset Näkövammaisten raamattu- ja keskustelupiiri to klo , Caritas-koti, Caritas-sali. Tule tutkimaan Raamattua ja luotsaamaan elämää pintaa syvemmältä. Opasystävä on vastassa Caritas-kodin pääoven läheisyydessä klo alkaen. Näköpiiri yhdessäoloa näkövammaisille ja läheisille ti klo , Caritas-koti, Caritas-sali. Laulamme sota-ajan lauluja Liisa ja Jouko Huotarin johdolla. Hanurisäestys. Opasystävä on vastassa Caritas-kodin pääoven läheisyydessä klo alkaen. Näkövammaisten leiripäivä ti klo 9 15, Hietasaaren leirikeskus. Näköpiirin ja Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry:n porinakahvilan yhteinen kevään päätöspäivä Hietasaaren leirikeskuksessa, Hietasaarentie 19. Ohjelmassa aamuhartaus, yhteislaulua, musiikkiesityksiä, puheita, Kukkahattutätien vierailu ja ulkoilua. Päivän hinta 7 sisältää aamupalan, lounaan ja päiväkahvin. Varaathan mukaasi tasarahan. Ilmoittaudu mennessä Diakonisten erityispalvelujen toimistoon, p päihdetyö Aamukahvihetki pe klo 9 10, Diakoniset erityispalvelut. Tarjoamme päivän sanan ja mukavan seuran lisäksi kahvia ja teetä, sämpylää, jogurttia, tuoremehua, hedelmiä. Lisätietoja: diakonissa Tellervo Kianto, p Tavoiteryhmä ma klo , Diakoniset erityispalvelut. Musiikkipiiri ke klo , Heinätorin seurakuntatalo. Tule laulamaan yhdessä ja virkistymään musiikista. Kokoonnumme seurakuntatalon alasalissa. Vetäjinä kirkkomuusikko Taina Voutilainen ja diakonissa Tellervo Kianto. Vanha pappila, Asemakatu 6, Oulu klo 18 To Jumalaa ei ole, Päivi Jussila To Kaste ei pelasta, Mikko Salmi To Ristin kuolema oli turha, Stiven Naatus To Taivas on jo täynnä, Arpád Kovács Ei tarjoilua!","paragraph_char_start":109391,"paragraph_char_end":117440,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16594}
{"query-id":"query-33fc5cac0a349f3c035b686b8519fd53","original_paragraph":"10 verkko. Tällöin myös suomen ensimmäiset datanomit aloittivat kaksi ja puolivuotisen opiskelunsa. Heidän aloittaessaan opiskelunsa koulutusohjelman nimi oli atk-tutkinto. Jo vuonna 1985 datanomin koulutukselle hyväksyttiin valtakunnallinen opetussuunnitelma ja ATK-instituutin lisäksi 15 kauppaoppilaitosta ryhtyi tarjoamaan datanomikoulutusta, mutta aluksi ATK-instituutin tarjoamalla opettajien koulutuksen tuella. (ATKinstituutti säätiö) Viimeinen ATK-instituutin koulutusryhmä aloitti datanomin koulutuksen vuonna 1992, samaan aikaan, kun Helsingin väliaikaisessa liiketalouden ammattikorkeakoulussa oli valittu ensimmäinen koulutusryhmä ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmaan opiskelemaan. Vuonna 1997 ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelma siirtyi ATK-instituutista Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluun Heliaan. (Atk-instituutti säätiö). HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuona 1997, kun Haaga Instituutti ja Helsingin Liiketalouden ammattikorkeakoulu yhdistyivät (HAAGA-HELIAn historia). Vuonna 2009 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koulutusohjelma muutoksen yhteydessä ohjelmaan liitettiin erityinen Pk-yrityksen IT-asiantuntijan opintopolku. 6","paragraph_char_start":16275,"paragraph_char_end":17483,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2105}
{"query-id":"query-f38f117941e1d631bc24194dd9c92ff0","original_paragraph":"6 curly-kolumni Positiivinen elämänasenne tukee mielen hyvinvointia, sanoo Maria Yeesistä. Optimistinen asenne saattaa alkaa ärsyttää muita, sillä on tiettyjä asioita, joista ikäänkuin kuuluu valittaa. Olen huomannut, että toisinaan muiden kertoessa huonoista päivistään alan etsiä tilanteesta positiivisia puolia ja näin ärsyttää heitä, kun en lähde valittamaan asiasta heidän kanssaan. Toivoisin, että ihmiset voisivat tulla onnellisiksi yhtä pienistä asioista kuin mistä he ärsyyntyvät. Kaikella on kaksi puolta, mutta monilla on tapana tarttua kiinni niihin asioihin, jotka saavat huonolle tuulelle. Positiivinen elämä on paljon helpompaa, eikä siihen tarvita kuin pieni asennemuutos. Miksi meidän on niin vaikeaa olla positiivisia? Me nuoret voisimme vaikuttaa omaan ja muiden elämään olemalla hitusen positiivisempia ja nauttimalla elämän pienistä iloista. Yeesi tarjoaa ratkaisun tähän ja lähettää hyvän mielen viruksen leviämään! Yeesi on Suomen ensimmäinen nuorten perustama mielenterveysseura, jossa nuoret itse toimivat mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Yeesi tarjoaa nuorille tietoa ja taitoa mielen hyvinvoinnista ja sen vaalimisesta sekä ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin. Yeesin toiminnan kohderyhmänä ovat tavalliset nuoret. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja tärkeänä vaikuttamiskanavana toimii sosiaalinen media. Kävelin eräänä päivänä ympäri Rautatientoria ja päätin valita viisi ihmistä, joille hymyilisin ja katsoisin, kuinka moni hymyilee takaisin. Tulos ei ollut häävi: kolme heistä katsoi minua kuin hullua, ja kaksi käänsi katseensa kaukaisuuteen heti huomatessaan, että oikeasti katsoin heitä silmiin. Vielä Elielinaukiolla yritin saada hymyä pysäkillä istuvalta keski-ikäiseltä mieheltä. Tämä jäi tuijottamaan minua pitkään, mutta hymystä ei irronnut poskilihaksen nykäystäkään. Suomalaiset tunnetaan maailmalla melankolisena kansana, eikä minulla ole epäilystäkään, miksi. Meiltä ei vain luonnistu optimistinen asenne. Myöhästyville linja-autoille ei anneta anteeksi, eikä yleisillä paikoilla liian äänekkäästi puhuvia katsota hyvällä. Säätä kirotaan aina oli se sitten lämmin, kylmä, kuiva, märkä tai tuulinen. Itse nautin siitä kärsimyksestä, minkä syksyinen pohjoistuuli ja jäinen tihkusade saavat aikaan rankan koulupäivän jälkeen odottaessani ainoata kotiin vievää linja-autoa, joka on vähintään 15 minuuttia myöhässä. Ajattelen vain kuinka ihanalta tuntuu päästä kotiin lämpimään, vaihtaa kuivat vaatteet ylle ja istahtaa juomaan kahvia. Sosiaalisessa mediassa olisi paljon mukavampi lukea ihmisten rakkaudesta kodin lämpöä kohtaan kuin ainaisesta vihasta sateeseen, tuuleen ja kylmyyteen. Ei ne säät valittamalla miksikään muutu. Eräänä iltapäivänä ruuhkabussin väsyneessä ja kireässä tunnelmassa näin pienen valonpilkahduksen. Bussikuski, jolla oli 70-luvun tyyliset valtavat silmälasit voimakkailla vahvuuksilla, oli teipannut linja-autoon itse tekemiään kylttejä. Kylteissä oli pieni tarina kuskin lapsuudesta ja silmälaseista, joista häntä oli kiusattu. Kyltin lopussa oli ytimekäs viesti: Aina ei ole hymyilyttänyt, mutta bussissa saa hymyillä! Ja minähän hymyilin. Teksti ja kuva: Maria Hemming, 17v. Kirjoittaja tekee Yeesissä vapaaehtoistyötä kirjoittamalla lehtiartikkeleita. Lisätietoja osoitteista: 6 CURLY 3 4\/2012","paragraph_char_start":14926,"paragraph_char_end":18197,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2267}
{"query-id":"query-63e9d54d5f1e48f7d2e3c21bdd81fded","original_paragraph":"6 SATHY vieraana Ruotsissa SATHY ry:n edustajia kutsuttiin vierailulle Ruotsiin usean yhdistyksen toimihenkil i- den taholta ja niinp p timme l hte matkaan. Vietimme Ruotsissa muutaman p iv n huhti- toukokuun vaihteessa, jona aikana p simme tutustumaan Ruotsin amerikanbulldoggi- ja amerikanpitbullterrieri-yhdistyksiin. Lis ksi saimme kontaktin auki muutamaan ruotsalaiseen amerikank pi terrierin omistajaan! Linda Johnson, ABS:n puheenjohtaja. Ruotsalainen amerikanpitbullterrieri. Ruotsin amerikanbulldoggit Ruotsalaiset ovat hankkineet amerikanbulldogginsa p asiassa Tanskasta. Koko abkantaa verottaa roimasti se, ett Ruotsiin on eritt in hankala hankkia huippukoiria esimerkiksi USA:sta tai Ven j lt. P asiassa Ruotsin ab-kanta perustuu muutamaan hienoon koiraan ja koiria on t ll hetkell m r llisesti noin kappaletta. Toiminta on osittain Svenska Hund Klubbenin n yttelyiden varassa ja ehk sen takia toiminta on luisunut yh enemm n koirien ulkomuoton yttelytoimintaan. Ei hyv asia kun muistaa, ett amerikanbulldoggi on ty koirien eliitti. Joka tapauksessa Amerikanska Bulldogs Sverigen toimihenkil t puheenjohtajaa my ten toivottivat SATHY:n tervetulleeksi Ruotsiin ja p - simme tutustumaan heid n toimintaansa eritt in l helt. Keskusteluissa l pik ytiin mielenkiintoisia asioita, joista hy tyv t kaikki - erityisesti bulldoggin omistajat. Jopa alustava suunnitelma vuoden 2003 yhteisest tapahtumasta (Ruotsissa) on jo vireill. Ruotsinvierailulla mainostimme SATHY:n Kev tkinkereill hyv n vastaanoton saanutta koirien voimaveto Ilse ja Mikael Carlsson, aktiivi-ab-harrastajia. SPF:n nykyinen puheenjohtaja, Malin Forsberg, yksi monista Expon taustavoimis- urheilua. Voimavedon etu on helppo osallistuminen ja nopeat j rjestelyt. Voimavedon t rke erityispiirre on se, ett se ohjaa koiranomistajat enemm n koiratoimintaan ja pois koiria degeneroivasta ulkomuoton yttelytoiminnasta. Nyt n ytt silt, ett Ruotsin amerikanbulldoggeista iso kourallinen tuleekin paikan p lle SATHY Expoon syyskuussa mittel im n taakanvedon ja voimavedon Pohjoismaiden mestaruudesta. Eli nyt jos koskaan on syyt meid n suomalaisten aloittaa ty koiriemme kova treenaus, muuten saattaa mestaruus livahtaa naapurimaahan Ruotsin vanhaenglanninbulldoggit T ll hetkell tilanne on se, ett Ruotsissa ei ole yht n ainutta vanhaenglanninbulldoggia. T ss kin syyn on Ruotsin koiramaahantuonnin est v tiukka rabiesm r ys ja Ruotsin kennelliiton m r v asema tiedotuksessa - tietoa ulkomaailman koirista ei ole. Kiinnostusta kuitenkin l ytyy ja kyselyj Suomeen p in on tullut - milloin t nne syntyy ensimm inen pentue? On suuresti todenn k ist, ett vanhaenglanninbulldoggien naapurinmaan valloitus tapahtuu nimenomaan Suomen kautta. 6","paragraph_char_start":15968,"paragraph_char_end":18669,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2613}
{"query-id":"query-d8d3f97e1849ce83dbc71acd5a65de21","original_paragraph":"2 2 Nro 6 Kesäkuu 2008 Riikka Salokannel Päätoimittaja Hartaast VOIKUKKASHOW PIENIÄ PÖYRISTYKSIÄ Toimituksen puhelin soi. Soittaja oli sanojensa mukaan pöyristynyt, koska lehden telakkasuunnitelmia käsittelevässä artikkelissa oli kirjoitettu telakkaa suunniteltavan Koivistoon ei Koivistolle. Äidinkieleltään ruotsalainen Koiviston kirjeenvaihtajamme oli jättänyt sanan Primorsk käyttämättä, mutta taivuttanut paikan nimen käytännön vastaisesti. Pitäisikö tämä pöyristys välittää eteenpäin ja oikaista tekstin tekijää? On näitä pöyristyttäviä asioita sattunut ennenkin. Ja olen niitä eteenpäin välittänyt. En ole varma kannattiko se. Taannoin Koiviston juhlia järjestettäessä, olimme saaneet saarnaajaksi koivistolaisen jälkipolven edustajan. Hän paneutui saarnaansa, matkusti etäältä juhlapaikkakunnalle, puhui merkityksekkäästä elämästä Koiviston saarilla ja pöyristytti ainakin kirkon takaosan, josta tapahtumaa seurasin. Supina alkoi. Miten saarnamies saattoikin puhua Koivistosta saarena, olihan siellä mannertakin. Eikö sen vertaa tiedä. Kirkonmenojen jälkeen tapasin puhujan. Tuskin olin ehtinyt tervehtiä, kun jo moitin puhujaa hänen pöyristyttävästä teostaan. Puhua nyt vain omasta kokemuksestaan. Hänen suvussaan Koivistosta oli aina puhuttu saarena, koska he olivat saaresta lähtöisin. Sen sijaan, että olisi tarkistanut tietonsa virallisista lähteistä, hän erehtyi puhumaan oman sukunsa kanssa. Pöyristyttävää. Pyysin kyllä moukkamaisuuttani jälkeenpäin anteeksi, kiitoksen sijaan annoin pahaa mieltä. Turha on kai ihmetellä, miksei tätäkään Koiviston jälkipolven edustajaa ole myöhemmin tapahtumissamme tavattu. Dynaamisella markkinoitiosastolla työskentelevän työkaverin häävalmisteluja seuratessa huomasin pöyristyväni minäkin: lapsia ei kutsuttu juhliin ollenkaan! Väärin, väärin ehdottomasti. Sukuun kuulumisen ketjua ei pidä mennä noin sotkemaan. Entä toiset työkaverini, markkinointipäälliköt, jotka eivät Benktskärin majakkavierailun jälkeen halunneet lukea aiheesta lisää ja syventää siten kokemustaan, pöyristyttävää. He eivät haluakaan ajatella ja toimia niin kuin minä ja miten meillä on aina tavattu tehdä. Että kokemus ilman taustafaktaa voisi olla merkityksekäs. Toisaalta hyvin on maailmassa asiat, kun on aikaa pöyristyä pienistä asioista. Tunne se on sekin. Niin hyvin eivät maailman asiat kuitenkaan taida olla, että pahaa mieltään kannattaisi ehdoin tahdoin eteenpäin välittää. Rauha-mummo, se Penttilän Kaukiaisii vaik ite olkii Mäkeläisii, sen minulle rippivärssyssään opetti: Onni on olla hyväntuulen ratas elämän vauhtipyörässä : Taas on tullut vuoden ihanin aika. Luonto on kauneimmillaan. Kaikki mahdollinen kasvaa ja kukoistaa. Linnut laulavat ja pikku poikaset alkavat olla pöntöissä odottamassa ruokaa ja ruokaa... Voi sitä lirkutusta ja viserrystä pihapiirissä.! Aamukin alkaa jo ennen kukon laulua. Ihania pitkiä päiviä, niin valoisia ja keveitä. Kokonaisia niittyjä on täynnä auringonkeltaisia voikukkia. Tosi kaunista. Miten nopeasti nuo kaunottaret leviävätkään! Kaunis niitty on päivässä vaaleanharmaa haituvapesä, josta tuuli kuljettaa yksittäisiä haituvia metrejä, jopa kilometrejä. Moni päätyy kotipihalle, ja ennen pitkää alkaa voikukkashow. Jos haluat pitää voikukan kurissa, sinun pitää joka päivä kulkea voikukkaseipään kanssa ja kerätä n. 100 kukkasta kompostiin. Vain sen vuoksi, että myös muut kodin kukat saisivat elintilaa kukkapenkeissämme. - Olenkin aina pienestä pitäen ihmetellyt, miksi rikkaruohoilla on niin suuri voima ja lisääntymiskyky verrattuna viljeltyjä siemeniä. Myös olen ihmetellyt sitä, miksi samannäköinen rikkaruoho osaa mennä viljellyn pikkutaimen viereen, ettei aina erota oikeaa väärästä. Rikkaruohokin on opettajamme. Se kertoo, miten hyvä ja paha taistelevat alituisesti sydäntemme maaperästä. Vanhempien ja kasvattajien on kiire seurata, kumpi voittaa pienen ihmisen ajatusmaailmassa, hyvä vai paha. Jos pahan antaa vapaasti rehottaa, pian koko sydän on vaikea saada raiteilleen. Paha lykkää niin paljon vaikutteita ja hyvältä näyttäviä ideoitaan, että pitää olla joka päivä tarkastuskäynnillä ensin tietysti omassa sydämessään ja tarvittaessa myös kasvavien nuortemme sydämessä. Usein nyppimistaito on hukassa ja voi saada pahojakin nimityksiä nuorisolta holhoamisesta ja alistamisesta. Tätimme Matilda (Tilla) KITULA s Koivisto Humaljoki k Porvoo Lämmöllä muistaen sisarusten lapset perheineen Maa on niin kaunis, kirkas luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie. Maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie. Minulla oli muutama vuosikymmen suuria vanhoja poikia. Kerran kolmessa kaktuksessa oli yhtä aikaa auki 63 vaaleanpunaista kukkatorvea. Vaikka samassa kukassa oli yli kaksikymmentä kukkaa, ne olivat toisilleen kohteliaita ja tekivät tilaa, että jokainen pääsi esille yhtä näyttävästi, ilman tarvetta korottaa omaa kauneuttaan toisten kustannuksella. Niillä oli tunteet. Voikukalla ei näyttäisi olevan tunteita. Se tekee tilaa itselleen kyselemättä. Vertaisin sitä erääseen tuntemaani ihmiseen. Kun hän ilmestyi paikalle, muut lakkasivat olemasta mitään. Hän puhui kovaa ja kaikenaikaa. Ihmiset pitivät hänestä, koska hän oli hauska ja komea. Hän ei ollut kireä eikä katkera, Hänellä ei ollut syyttäviä lauseita eikä ikäviä muistoja. Hän oli kylän hyvä, kodin kontio. Kotiväki tiesi, että hän oli pelkkä loiskasvi, joka ei tuonut koskaan mitään kotiinpäin, eikä hänellä ollut aikaa lapsilleen, eikä pennin hyrrää, vain puhetta ja suunnitelmia, joita ei koskaan alettukaan totetuttaa. Taivaallinen puutarhuri haluaisi, että meissä kaikissa Hänen lapsissaan olisi hyvä, ystävällisesti sykkivä sydän. Hän haluaisi, että kukin meistä taistelisi pahoja taipumuksiaan vastaan rukouksen ja Pyhän Hengen voimalla. Hän haluaisi, että rakkaus olisi meissä palava toisiamme kohtaan. Nöyryyden valkoiset kukat ovat hänelle mieleen. Joskus voimme unohtaa itsemme ja antaa tilaa toisen kauneudelle. Anteeksipyytäminen ja antaminen vastaavat rikkaruohojen kitkemistä puutarhassa. Taivaassa saamme sitten nähdä täydellisen puutarhan, jossa jokaisella kukkasella on oma paikka, eikä kukaan meistä ole toisen tiellä. Elämän virta juoksee Karitsan istuimesta. Kukkaset kaunihit kukoistaa sen rannoilla Rakkaamme ja tätini Kesäterveisin Valma Luukka Lahja TÖLLIKKÖ s Koivisto, Vatnuori k Porvoo Kaipauksella muistaen Tuula sukulaiset ja ystävät Sun säilyi muistoissasi Karjala, sen kaunis kotikylä Vatnuori. Vaan häipyi hiljaa muistot ajan taa, nyt nukut ikiunta rauhaisaa. Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa Kiitämme osanotosta. Siunaus toimitettu omaisten ja läheisten läsnäollessa Porvoossa Lämmin kiitos osanotosta. ISSBN KUSTANTAJA: Suomen Koivisto-Seura r.y. Jäsenlehti Ilmestyy kerran kuukaudessa, kuun 25. päivänä. Lehteen tarkoitetun ilmoitusmateriaalin tulee olla toimituksessa lehden ilmestymistä edeltävän kuun lopulla. Toimitus ei vastaa sille lähetetystä materiaalista. Lehden vastuu ilmoituksista rajoittuu ilmoitushintaan. Kirjoittajat vastaavat tekstien sisällön oikeellisuudesta ja toimittamiensa kuvien käyttöoikeuksista. Toimitus voi tarvittaessa lyhentää tai muokata sille toimitettua aineistoa. Liikeilmoitukset 50 snt\/ppm Kuolinilmoitukset 34 snt\/ppm Lasten kuvalliset onnittelut 6e\/kpl Aineisto mieluiten digitaalisena: Muussa tapauksessa paperikopiot ja\/tai disketti tai CD-levy sekä valokuvat postitetaan osoitteeseen: Studio Salokannel & Toivonen, Koiviston Viesti p Rauhankatu 8, Lahti. Aineisto palautetaan vain jos mukana on postimerkillä varustettu palautuskuori osoitteineen. Tilaukset, osoite- ym. muutokset aina kirjallisena edellämainittuun osoitteeseen. Laita korttiin postitusosoite ja laskutusosoite, mikäli ne eivät ole samat. Tilauksia ei tarvitse uusia. Seuran jäsenmaksu 20e, sisältää vuoden jäsenlehdet. Seuran kautta voi myös maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun 5e. Lehdessä julkaisemattomia artikkeleita ja kirjoituksia tullaan julkaisemaan seuran nettisivuilla Jäsenlehden postituksesta pohjoismaihin +2e\/vuosi, eurooppaan +7 e\/vuosi muualle maailmaan +12 e\/vuosi Pankkiyht. Nordea Lahti Päätoimittaja Riikka Salokannel, Toimittajat Ina Ruokolainen ja Anders Mård Kuvatoimitus ja taitto Rami Toivonen,","paragraph_char_start":7336,"paragraph_char_end":15478,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1040}
{"query-id":"query-744a7eca3b87ea7ecb021a9867821ea0","original_paragraph":"rajusti viime vuosina. Palveluista tunnetuin on 23andme, jossa testin hinta on 99 dollaria. Testin voi tehdä vaikka Suomesta käsin: tilaa putkilon palvelusta, sylkee siihen ja postittaa sen jenkkilään. Voilà. Tulokset saadaan, tietenkin, kännykkäsovellukseen. Viimeiseksi Teemu alkoi tarkkailla untaan. ”Mä olen helposti semmonen tyyppi, että kusetan itseäni. Totean nukkuneeni ihan riittävästi, jos en lähtenyt perjantaina ulos kavereiden kanssa”, hän sanoo. Teemu alkoi kerätä unestaan dataa. Data mahdollisti tarkan seurannan ja tavoitteiden asettamisen. Teemu aloitti unen seurannan Sleep Time -kännykkäsovelluksella. Kun unen laatua arvioidaan, kiinnitetään yleisesti huomiota REM-unen määrään. REM-uni eli vilkeuni on unen tärkein vaihe, se vaihe unesta, jolloin esimerkiksi unet nähdään. Aivot tekevät silloin eniten psyykkistä työtä. Esimerkiksi vastasyntyneet vauvat nukkuvat lähes yksinomaan REM-unta. Muita univaiheita ovat kevyt uni ja syvä uni. REM-unen määrän vaihtelut ovat yksi syy sille, miksi ihmiset tarvitsevat eri määrän unta. Jotkut nukkuvat ”tehokkaammin” – siis saavat enemmän REM-unta lyhyemmässä ajassa. Tästä syystä joillekuille, joskin hyvin harvoille onnekkaille, riittää 5–6 tuntia unta yössä. Toki unen laadussa on yökohtaisiakin vaihteluita. Selitys on yksinkertainen: joskus on väsyneempi, vaikka olisi nukkunut ajallisesti riittävän määrän. REM-unen määrä vaihtelee yöstä yöhön. 37","paragraph_char_start":44098,"paragraph_char_end":45513,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6802}
{"query-id":"query-0242ff2578f611a1260ac171279e9b9b","original_paragraph":"Vuosina 1999-2008 Psykologien alan maailmanjärjestöjen IUPsyS (International Union of Psychological Science) ja IAAP (International Association of Applied Psychology) asettama työryhmä tutki psykologien ammattietiikkaa siitä näkökulmasta, että psykologien ammattietiikan lähtökohtien ja perusperiaatteiden tulisi olla yhdensuuntaisia ja suhteellisen pysyviä riippumatta maantieteellisestä ja kulttuurisesta kontekstista. Vuonna 2008 Berliinin maailmankongressissa hyväksyttiin Universal Declaration of Ethical Principles for Psychologists. IUPsyS :n jäseninä ovat 82 maailman maan psykologian alan järjestöt. Universal Declaration of Ethical Principles for Psychologists:\nhttp:\/\/www.iaapsy.org\/uploads\/file\/ethics\/Ethical%20Principles%20for%20Psychologists.pdf","paragraph_char_start":1124,"paragraph_char_end":1884,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":161}
{"query-id":"query-0dc54356e0ccf9a44c0fcd1b83e65b10","original_paragraph":"Mainoksia tursuavia blogeja välttelen kuin ruttoa ja minusta Karkkipäivässä on ihanaa juuri se, ettei blogi ole täynnä jotain pölynimurimainoksia tai muuta diipadaapaa. Minusta olisit kuitenkin ihan hyvin voinut ottaa sen palkkion, jos aihe oli sellainen että tosiaan joka tapauksessa olisit maininnut siitä lukijoillesi. Jos taas aihe olisi ollut sellainen, ettet siitä ilman palkkiota olisi maininnut, niin sitten palkkion ja vinkin olisi voinut jättää pois. Jos tämä blogi on oikeasti nykyään päätyösi niin kyllä silloin voit jo miettiä ihan toimeentuloakin ja eläkettä niin kuin joku jo mainitsikin, kunhan aiheesi pysyvät edelleen sellaisina, että kirjoittaisit niistä ilman mainospalkkiotakin.","paragraph_char_start":44728,"paragraph_char_end":45427,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6986}
{"query-id":"query-fea18583de2981c9c276e3a5b35bda39","original_paragraph":"5 myös VoIP-liittymän. Haminan Energian Haminetti-tuoteperheestä löydät niin laajakaista- kuin VoIP-liittymätkin. Puhelut jopa ilmaisia VoIP-liittymän suurin valttikortti on sen edullisuus. Puhelut VoIP-liittymän omistavien välillä ovat täysin ilmaisia, joten maksuton yhteys vaikkapa John-serkkuun rapakon taakse houkuttaa varmasti hintatietoista. Perhe tai kaveripiiri voikin säästää pitkän pennin hankkimalla koko porukalle VoIP-liittymän. Myös yritykset voivat huomata toimistojen välisen yhteydenpidon hoituvan edullisesti ja kätevästi VoIP-liittymällä. Liittymä kestää hintavertailua, sillä VoIP-liittymän kiinteä kuukausimaksu on noin 10 euroa halvempi kuin perinteisten puhelinoperaattoreiden. Myös puhelut matkaja lankapuhelimiin ovat hinnoiltaan kilpailukykyisiä. Lisäksi VoIP-liittymän lisäpalvelut, kuten vastaaja, soitonsiirto, palvelunumeroiden esto ja numeron näyttö, ovat maksuttomia. Edullisuutensa lisäksi VoIP-liittymä on myös kätevä. Liittymän voi ottaa mukaan matkalle ulkomaillekin, jotta soitot koti-suomeen jatkuisivat edullisina tai jopa ilmaisina. VoIP-liittymän käyttö onkin riippumaton paikasta; riittää, että saatavilla on laajakaistainen Internetverkko. Haminetti kehityksen sanansaattajana Haminan Energian ja Iponin yhteistyösopimus kattaa VoIP-liittymien tarjoamisen koti- ja yrityskäyttöön koko 05-teleliikennealueella, myös muille kuin Haminan Energian laajakaista-asiakkaille. VoIP-liittymällä täydentyneen Haminetti-tuotepaletin kehityksen tavoitteena onkin olla eturintamassa tuomassa alueelle ja sen asukkaille uusimpia, nykyaikaisiin tekniikoihin perustuvia ja edullisia tietoliikennepalveluita. Haminan Energia Oy:n tietohallintopäällikkö Jari Leskinen, mitä Haminetin VoIP-liittymä käytännössä tarkoittaa? - Haminetin VoIP-liittymä on lisäominaisuus Haminettiin. Eli Haminettilaajakaistaliittymän avulla hoituvat nyt myös ns. lankapuhelut. Kenelle suosittelisit VoIP-liittymää? - Erityisesti kaveriporukat ja yritykset, joilla on toimipisteitä eri puolella maata, hyötyvät VoIP-liittymän ilmaisista liittymien välisistä puheluista. Myös perinteisen lankapuhelimen käyttöön tottuneet laajakaistaliittymän omistajat voivat tuntea VoIP-liittymän omakseen. Ilopilkku Internet-puhelut Haminettiin 5","paragraph_char_start":8476,"paragraph_char_end":10711,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1122}
{"query-id":"query-0ef3bea40b17f844b717b8955e2dd425","original_paragraph":"25 hön ja heidän toiveita kuunneltiin asukasilloissa. Myös asuinympäristön viihtyisyys lisääntyi ja talkootyön avulla saavutettiin sosiaaliset hyödyt. Alueen asukkaiden ymmärrys kaiken kaikkiaan pienvesien merkityksestä lisääntyi ja heille kasvoi myös halua suojella puroympäristöjä. (Sarvilinna ym. 2012, 71; Sarvilinna 2012.) 7.1 Purouoman kunnostustoimenpiteet Purouomaan kohdistuvia toimenpiteitä ovat mm. eroosiosuojaus, roskien poisto, kasvillisuuden vähentäminen, hoitaminen tai poisto, esteiden poistot tai erilaisten rakenteiden lisääminen sekä kunnostustoimenpiteet kivien, soran ja puun avulla. Lisäksi puroon voidaan kaivaa eri tarkoituksia varten syvänteitä ja kuoppia Eroosiosuojaus Uomaeroosion syntyä voidaan ennaltaehkäistä kunnostamalla ja ennallistamalla puron uomia. Tavallisesti kunnostuksessa suoristettuihin ja jyrkkiin puron uomiin lisätään mutkaisuutta, rakennetaan sedimenttiä kerääviä pohjakynnyksiä ja patoja, lisätään virranohjaimia, loivennetaan kaivettuja luiskia tai otetaan käyttöön kaksi- tai useampitasoisia tulvatasanteita. Myös uomien kasvillisuuden avulla voidaan vähentää eroosion syntyä. Valuma-alueella voidaan perustaa suojavyöhykkeitä sekä hulevesien käsittelymenetelmiä. Kunnostustöissä rantojen eroosiota voidaan vähentää esimerkiksi geotekstiilien ja kasvillisuusrullien avulla. (Sarvilinna ym. 2012, 55; Suomen Ympäristökeskus 2003, ) Uoman luontaisen eroosion, kulumisen ja kasautumisen hyödyntäminen kunnostuksessa on todettu hyväksi keinoksi erityisesti tilanteissa, joissa ei ole mahdollista palauttaa uomaa alkuperäiseen tilaan. Kunnostustoimenpiteiden avulla saadaan aikaan purouoman luonnollinen mutkittelu, jonka myötä kasvaa puron pituus ja sen luontainen itsepuhdistuskyky. Kunnostuksissa tulee pohtia kosteikkojen ja pohjakynnysten rakentamisen tarvetta, koska eroosiota hyödynnettäessä voi materiaalin liikkeellelähtö lisääntyä. (Näreaho, Jormala, Laitinen & Sarvilinna 2006, ) Tammelan Heinijoella on koeluontoisessa vesistökunnostuksessa uoman eroosiota ehkäisty betonista valmistettujen eroosiolaattojen avulla. Eroosiosuojauksessa kokeiltiin laattoja perinteisen kiveämisen sijaan, koska uoman luiskaamiseen tarvittava pinta-ala oli pieni. Eroosiolaattojen alle asennettiin uoman syöpymistä estävä suodatinkangas ja laatat kiinnitettiin toisiinsa teräsvaijerein. Kahden vuoden kokeilun jälkeen eroosiolaatat olivat edelleen kunnossa ja paikoillaan. Veden laadun koettiin parantuneen silmämääräisesti, eroosio ja kiintoaineen kulkeutuminen alapuolisiin vesistöihin olivat vähentyneet. Kokeilussa havaittiin, että jatkossa laattoihin olisi hyvä asentaa turvallisuussyistä portaat tai tikkaat. (Tasanko 2011, 1 2.) 18","paragraph_char_start":57560,"paragraph_char_end":60237,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7745}
{"query-id":"query-d4e2ea549597f69405d0ea8aa73cbcf0","original_paragraph":"14 162 nen, mut ne ei usko meitä mitään, vaikka muut todistaa vieraatkin sen. Tarja: Ootteko te kertonu siitä, että tässä on virheellisyyksiä? Kirsi: On, mutta ei niitä oo mitenkään kommentoitu. Ne pysyy aina siinä. L: Eikä uskottu. K: Ne pysyy aina siinä. L: Nää tuntuu kauheilta nää kertomukset, jos nää pitäis paikkaa. Näin ne lyö paperiin ja näyttävät muille ihmisille, totta kai ihmiset järkyttyy ja uskoo. Tutkintani mukaan alistava suhde kietoutuu alistavaan asiakkuuteen ja siinä sosiaalityöntekijän valta-asema korostuu. Vallankäyttö saa monia muotoja. Asiakirja alistaa virallisen asemansa kautta alleviivaten tiedon pysyvyyttä, asiakkaan ja työntekijän välistä eroa sekä sosiaalityöntekijän näkökulmaa. Alistavassa suhteessa asiakas ei koe voivansa vaikuttaa asiakirjojen sisältöön, joten työntekijän näkemys on vallitseva, kuten haastateltava kuvaa: Satu: Eipä siinä kauheesti oo sitte vaihtoehtoja, et kenen näkemys siellä on.. Kyl se aika lailla näitten, jotka sen kirjottaa, sosiaalityöntekijöitten näkemys siellä tulee aika laajasti esiin.. Tosi vähän se asiakas kuitenkin on se, joka puhuu (asiakirjoissa\/tv) että, kyl siinä on se jolla on se valtakin niin se puhuu siellä [naurahtaen]. Alistavassa suhteessa asiakkaalla on kohteen asema, jota asiakirjan objektivoiva valta korostaa. Haastateltavat kertovat, ettei heillä ole tietoa, kuinka kauan asiakirjoja säilytetään ja ketkä niitä pääsevät lukemaan eikä valtaa vaikuttaa siihen, keiden luettavissa tieto on. Toissijainen suhde Asiakkaan ja asiakirjan välinen suhde on toissijainen, mikäli dokumentoidulla tiedolla ei ole kosketusta asiakkaan sen hetkiseen elämään tai sen merkitys on hyvin vähäinen. Dokumentointi voi näyttäytyä asiakkuuteen kuuluvana itsestäänselvyytenä, jota ei ole tarkemmin pohdittu. Toissijainen suhde kytkeytyy tässä aineistossa selkeästi asiakkaiden ja työntekijöiden väliseen pitkäaikaiseen, pysyvään ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. Asiakirjojen toissijaisuus itselle tärkeiden asioiden hoitamiselle ja avunsaannille esimerkiksi lapsen tilanteen parantamisen, vanhemmuuden tukemisen ja parisuhteen kriisiytymisen kysymyksissä näkyy erityisesti avohuollon asiakkaiden haastatteluissa. Haastateltavat kertovat asiakirjojen olevan jo tiedetyn, asiakaspalavereissa puhutun toistamista kirjallisessa muodossa, jolloin ne eivät sisällä yllätyksiä tai virheellisyyksiä. Mikäli näin olisi, asiakkaat luottavat mahdollisuuksiinsa kommentoida ja korjata kirjattua tietoa. Ennen alla olevaa otetta haastateltava on kertonut parisuhteeseensa liittyvästä kuormittavasta elämäntilanteesta, jonka läpikäynti sosiaalityöntekijän kanssa on juuri nyt asiakkuuden keskiössä. Myös haastattelussa se on yksi keskeisimmistä keskustelunaiheista jättäen asiakirjat ja niiden merkityksen toisarvoiseen asemaan: Tarja: Ooksä miettiny sitä, että voiko niistä, mitä sinne kirjataan, niin voiko niistä kenties olla jossain vaihees jotain hyötyä tai haittaa joko sulle tai teille perheenä tai lapsille? 02_12.indd :09:05","paragraph_char_start":40939,"paragraph_char_end":43941,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5740}
{"query-id":"query-3fb62842670b4ac68ec0367348e1296b","original_paragraph":"Paljon siitä, mitä monet teistä tuntevat omassa kasvussaan (on kyse sitten suhteista rakastajiin, perheeseen, ystäviin tai itseenne), on melkein kuin tunnetta kiireestä päästää irti tietyistä asioista, joita on toteutettu hyvin pitkään. Tämä kiireentuntu liittyy kirjaimellisesti siihen, että olette siirtymässä yhdestä värähtelytodellisuudesta toiseen. Uskomukset ja lähtökohdat jotka toimivat yhdessä todellisuudessa, eivät voi elää seuraavassa. Niinpä tunnette halua muuttaa uskomuksia, lähtökohtia ja siksi tapaanne elää. Tavallaan joku on ikään kuin ojentanut teille sotkuisen lankasykerön. Se on sylissänne ettekä te tiedä, mistä aloittaisitte sen selvittämisen. Voitte vain aloittaa helpoimmasta kohdasta.","paragraph_char_start":1363,"paragraph_char_end":2075,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":209}
{"query-id":"query-f0da2abe0af8ede654957334303a6b95","original_paragraph":"Varaustilaisuuden ensimmäinen kierros ja suomalaiset:\n1. Edmonton Oilers - Taylor Hall\n2. Boston Bruins - Tyler Seguin\n3. Florida Panthers - Erik Gudbranson\n4. Columbus Blue Jackets - Ryan Johansen\n5. New York Islanders - Nino Niederreiter\n6. Tampa Bay Lightning - Brett Connolly\n7. Carolina Hurricanes - Jeff Skinner\n8. Atlanta Thrashers - Alexander Burmistrov\n9. Minnesota Wild - Mikael Granlund\n10. New York Rangers - Dylan McIlrath\n11. Dallas Stars - Jack Campbell\n12. Anaheim Ducks - Cam Fowler\n13. Phoenix Coyotes - Brandon Gormley\n14. St. Louis Blues - Jaden Schwartz\n15. Los Angeles Kings - Derek Forbort\n16. St. Louis Blues - Vladimir Tarasenko\n17. Colorado Avalanche - Joey Hishon\n18. Nashville Predators - Austin Watson\n19. Florida Panthers - Nick Bjugstad\n20. Pittsburgh Penguins - Beau Bennett\n21. Detroit Red Wings - Riley Sheahan\n22. Montreal Canadiens - Jarred Tinordi\n23. Buffalo Sabres - Mark Pysyk\n24. Chicago Blackhawks - Kevin Hayes\n25. Florida Panthers - Quinton Howden\n26. Washington Capitals - Evgeny Kuznetsov\n27. Phoenix Coyotes - Mark Visentin\n28. San Jose Sharks - Charlie Coyle\n29. Anaheim Ducks - Emerson Etem\n30. New York Islanders - Brock Nelson","paragraph_char_start":25711,"paragraph_char_end":26888,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3810}
{"query-id":"query-572e284d1f110d1b706b09572a1e4600","original_paragraph":"Länsi-Gootit Espanjassa palvoivat aluksi omia jumaliaan, mutta kääntyivät myöhemmin roomalais-katolisiksi (hallitsijat v. 587). Juutalaisten pakkokäännytystä koitettiin 613, 638 pakotettiin kääntymään tai lähtemään maasta. Käännynnäisiä epäiltiin, ja osin aiheesta, monet pitäytyivät uskossaan ja harjoittivat sitä salassa. Siitä kyllä rangaistiin ankarasti (kuolemalla), samoin käännynnäiset pakotettiin lupaamaan, että tappavat kaikki salaa uskoa harjoittavat. Jotkin hallitsijat antoivat jotain armoa juutalaisille, mutta maat pakkolunastettiin, ammatinharjoittamista rajoitettiin. Meno jatkui koko 600-luvun. Kun maurit valloittivat Iberian niemimaanta, juutalaiset tervehtivät heitä vapauttajina. Oli aihettakin, parempi aika oli tulossa, ainakin noin kolmeksi vuosisadaksi.","paragraph_char_start":110358,"paragraph_char_end":111137,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15987}
{"query-id":"query-c65cd4df8aca773a65c86b61844b0e60","original_paragraph":"2 Julkaisija: Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry Finland-Israel Föreningarnas Förbund rf PL 247, Helsinki SSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Reino Kurki-Suonio Toimituskunta: Mikael Enckell, Vesa Hirvonen, Juha-Pekka Rissanen, Sirkku Salmela, Mila Westerberg. Ilmestyy: neljä kertaa vuodessa. Vuosikerta 15 euroa, kestotilaus 12 euroa. Ilmoitushinnat: 1\/1 s. 170 euroa, 1\/2 s. 95 euroa, 1\/4 s. 55 euroa, 1\/8 s. 35 euroa. Painopaikka: Painomerkki Oy, Helsinki. Taitto: Kirsi Pääskyvuori. 21. vsk. nro 3\/2011 Tuntemattoman taiteilijan seinämaalaus Jerusalemin Jaffa-kadulla kuvaa siellä vasta käyttöön otettua raitioliikennettä, ks. s. 17. Kuva: Wikipedia. Shalom!...3 Sinä päivänä tienristeyksessä kääntymisen anatomia...4 Taidematka Israeliin...9 Sukkot: koko ihmiskunnan juhla...10 Israel vuonna Yhtä en unohda: Arnošt Lustigia muistelemassa...12 Israelilaista taidetta Hauhon Hovinkartanossa...13 Vauhdikkaat ja haikeat läksiäiset suurlähettiläs Avi Granotille...14 Arvo Salo muistettakoon...15 Ystävyysvierailu Mate Jehudasta Vantaalle...16 Jerusalemissa kulkee lopultakin raitiovaunu...17 Juna menneisyyteen...18 Israelilainen laulaja sai yllättävää tukea...19 Lauluristeily...19 Ensimmäisen temppelin aikainen arkeologinen kohde paljastettiin yleisölle...20 Konserttikiertue Savossa...21 Arkeologit löysivät 3000 vuotta vanhan asumuksen...22 Seminaaritilaisuus Turussa...22 LIITON RINTAMERKKI Liiton rintamerkin voi tilata sähköpostiosoitteesta tai maksamalla liiton tilille merkin hinnan vuotisjuhlamerkin (rajoitettu määrä) hinta on 5. Tilillepanoon on merkittävä maksun tarkoitus sekä tilaajan nimi ja osoite. Merkin käyttö ei ole sidottu liittomme jäsenyyteen, vaan sitä voidaan käyttää muutoinkin ystävyyden ja solidaarisuuden osoituksena Israelia kohtaan. Suomi-Israel yhdistysten liitto ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomien ystävyysyhdistysten liitto. Tätä linjaa seuraten Jedidut pyrkii lisäämään Israelin maan ja kansan tuntemusta sekä levittämään tietoa Israelin kulttuurista, historiasta ja yhteiskunnasta. 2 JEDIDUT","paragraph_char_start":94,"paragraph_char_end":2175,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12}
{"query-id":"query-1f4eba5bb59af753c7f7dde30ff3f67f","original_paragraph":"2 2 Puheenjohtajan palsta TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internationale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu Toimisto: Säästöpankiranta 6 C, 6. krs, Helsinki, puh sähköposti NFI internetissä Palvelemme: ti, ke, to klo 9-16 Toimistonhoitaja: Maija Koponen Puheenjohtaja: Pauli T. Komonen, puh TRL:n tili: Nordea FI Retkeilijä-lehti on luettavissa, myös aikaisempia numeroita TRL:n nettisivuilla näköissivuina. Retkeilijä-lehti: Toimitus Hilkka Laitinen, puh , Seuraava Retkeilijä ilmestyy Demokraattilehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin. Kysy TRL:sta vapaita kämppiä ja tilaa Kämppäopas, puh Hilkka Laitinen Tämä vuosi alkaa olla taputeltu pakettiin Liiton majoilla on taas aherrettu ahkerasti, kunnostettu vanhaa ja rakennettu uutta. Viimeisin rakennelma on Ukonjoelle tehty varasto. Kiitos kaikille rakennustarvikkeita lahjoittaneille. Ilman lahjoituksia emme olisi saaneet varastoa tehtyä näin nopealla aikataululla. Ei pidä myöskään unohtaa Karjalan Retkeilijöiden arvokasta työpanosta. Kiinteistötoimikunta kiittää ja kumartaa. Etelä-Konneveden kansallispuisto sai lainvoiman syyskuun alussa. Hieno juttu että monen vuoden työ palkittiin. Etelä-Konneveden kansallispuisto täydentää loistavasti kansallispuistojen joukkoa. Sen vaikutusalueella asuu asukasta. Joten uskon että vilskettä retkipoluilla tulee riittämään. Ehkäpä puisto tuo tullessaan työpaikan monelle luonnon ja liikunnan parissa työskentelevälle. Tarvitsevathan ihmiset majoitusta, elintarvikkeita, opastusta ja mahdollisesti valmiiksi mietittyjä opastettuja retkiä puistoalueelle. Kuopiossa otettiin koppi ja lähdemme tutustumaan puistoon ensi keväänä. Osa meloen ja osa kävellen. Tulkaahan muutkin seurat mukaan. Nyt ottaa pattiin, nimittäin tämä Talvivaaran tapaus. Kaivoksesta piti tulla rahakaivos omistajilleen, mutta kuinkas sitten kävikään. Voitontavoittelun huumassa vähät välitettiin ympäristövastuista. Seurasi luonnonkatastrofi. Vesistöt ja rannat pilaantuivat mahdollisesti vuosikymmeniksi. Maanomistajat ovat oikeutettuja korvauksiin, mutta raha tuskin tuo puhdasta luontoa takaisin, ei ainakaan lyhyellä aikavälillä. Asiantuntijatkin ovat olleet eri mieltä siitä kestävätkö tehdasalueella olevat maavallit jätevesien painetta. Pahimmassa tapauksessa vallien pettäessä vesimassat vyöryvät Kuopioon saakka. Nyt on viimeinen hetki toimia ja estää jätevesien pääsy luontoon. Olkoon vastuunkantaja vaikka valtio, jos Some-kurssi Opiskellaan sosiaalisen median taitoja Kuusankoskella alkaen klo 11. Suotavaa ottaa oma läppäri mukaan. Kotisivuilta lisätietoa kun asiat tarkentuvat. Ilmoittautumiset TRL:n toimistolle mennessä: puh TRL:N MAJAVUOKRAT 2015 Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä) jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa) jäsen aikuinen 10 e alle 12-vuotiaat 5 e ei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e ei muita tahoja löydy. Etsitään syyllisiä tapahtumille sitten myöhemmin jos on tarpeen. Luonnon piittaamaton tuhoaminen ei saa jatkua. Tämän lehden punaisena lankana on talviretkeily. Raotetaanpa hiukan salaisuuksien verhoa eli miten minusta tuli retkeilijä. Kaikki alkoi kun muutin työn perässä Kuopioon suureen sairaalaan töihin. Tutustuin retkeilyäkin harrastaviin ihmisiin. Houkuttelivat mokomat kevättalven hiihtovaellukselle Kilpiselle. Olinhan toki Lapissa käynyt mutta kokemukset olivat silti varsin vähäiset. Rohkeasti lupauduin mukaan. Varusteita keräiltiin keneltä sattui joutamaan. Tavarat omatekoiseen rinkkaan ja matkaan linjabussilla. Vähänkös porukat katselivat viistoon Saanan majalla kun meikäläinen saapasteli farkut jalassa ja anorakki päällä lähtöpaikalle. Ja vielä omatekoinen rinkka, joka painoi julmetusti. Epäilivät ettei noilla varusteilla Pitsukselle suksita. Uho oli kova ja matkaan lähdettiin. Saarijärven kämpällä hartiat olivat niin lukossa että ei yläroppa liikkunut mihinkään suuntaan. Tytöt kuitenkin hieroivat meidän miesten, tai poikasiahan vielä silloin oltiin, hartiat ja aamulla oltiin taas uudessa iskussa. Viikko oli hieno ja mieleen painuva. Tarinan opetus: Ei ole olemassa huonoja varusteita vaan huonoja kelejä. Ilman näitä houkutuslintuja en otsa hiessä vääntäisi tätäkään juttua. Kiitokset kuluneesta vuodesta yhteistyökumppaneille, liittohallituksen ja toimikuntien jäsenille sekä kaikille retkeilijöille. Toimistohengettärelle erityiskiitos. Ilman häntä hommat eivät kerta kaikkiaan toimisi. Hyvää joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta, Pauli T. Komonen Matkalla Haltille 70-luvulla. Vas. Pauli Komonen, Tatu Piiparinen ja Isto Rissanen. Hyvän mielen keräys Majat kaipaavat joka vuosi huoltoa ja parannuksia. Haluamme pitää majamme sellaisessa kunnossa, että niissä on miellyttävä viettää omatoimista, liikunnallista vapaa-aikaa. HYVÄN MIELEN TALKOOT -lahjoituskampanjalla kartutetaan TRL:n majojen hoitorahastoa. Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppätalkoissa omalla hyvän mielen panoksellasi. Lahjoituksia voi osoittaa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI Viitenumero on Hyvän mielen keräykseen ovat osallistuneet: Matti Vikström, Kerttuli Karonen, Erkki Anttila, Ossi Lindroth, Risto ja Leena Tiitinen, Riitta Rissanen, Anneli Riikonen, Helena Ranta, Seppo Passinen, Aino ja Heikki Kluukeri, Juha Saarinen, Leo Pennanen, Kirjanpitotoimisto Karvinen, Laajasalon Reippailijat Kiitokset lahjoittajille! Talkoot majoillamme Ukonjoella Lapin majoilla Matkakustannuksissa avustetaan ja ruoka tarjotaan. Ukonjoen osalta ilmoittautumiset Ilmolle, puh , ja lapintalkoiden osalta Paulille ( , com) tai liiton toimistolle. Majoja voi vuokrata vuodepaikkamaksulla tai viikko\/vrk-hinnalla omaan käyttöön. Tarkemmat tiedot netissä sivulta Majat \/ Majamaksut. Käkkälön majaa Enontekiöllä vuokrataan vain kesäaikaan viikko- tai vrk-hinnalla. Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI Akkain rämpimisretki Lopella Kokoontuminen Lopen Nesteellä lauantaina klo 10. Kuljetaan metsässä joko suksilla tai kävellen, lumitilanne ratkaisee kulkumuodon. Yöpyminen teltoissa. Savusaunaan pääsemme retken lopuksi(sisältyy retken hintaan). Omat eväät maastossa, saunan päälle saamme maksua (10e) vastaan soppaa. Osallistumismaksu 15 Työväen Retkeilyliiton tilille FI , viitenumero Ilmoittautuminen viimeistään TRL:n toimistoon: tai puh Tiedustelut joko Riitta Sairinen, puh tai Armi Salenius, Toivottavasti päästään hiihtämään! Ukkojen luontoretki pe Nuuksion kansallispuistossa Majoitus Nuuksion Stenbackassa, Kurjolammentie 2, Tervalampi. Makuupussi mukaan! Aloitetaan perjantaina n. klo 14. Tutustutaan ympäristöön ja lämmitetään puusauna myöhemminkin tulijoille. Lauantaina tehdään hiihto- tai patikkaretki tutustuen kansallispuistoon ja saunotaan. Sunnuntaina ulkoilua ja mahdollisuus tutustua Luontokeskus Haltiaan. Osallistumismaksu 30 sisältää majoituksen, aamu- ja iltapalat ja lauantain vahvan keiton. Maksu Työväen Retkeilyliiton tilille FI , viitenumero Ilmoittautuminen mennessä: tai puh Järj. TRL-Retkeilytoimikunta\/Espoon Retkeilijät Helmiretki Kolin vaaramaisemiin Tervetuloa Kolille hiihtämään, laskettelemaan, lumikenkäilemään, kalastamaan tai muuten vain hauskaa pitämään ja rentoutumaan hyvässä seurassa. Koli on jylhien vaarojen tyyssija ja Suomen tunnetuin kansallismaisema. Päivällä seikkailemme Pielisen erämaaluonnossa, tykkylumisilla vaaroilla, valkoisilla hangilla, kvartsiittikallioilla ja kaskitulien muovaamissa perinnemaisemissa. Meno jatkuu illalla valaistulla ladulla. Voit tulla mukaan päiväksi tai majoittua koko viikonlopuksi Koli Freetimeen. Yhteinen ruokailu omakustannushintaan. Ilmoittautumiset mennessä Arvo Åkelle, Pääkaupunkiseudun väelle: Koko perheen Pyry-päivät Nuuksion Stenbackassa Ohjelmaa lumitilanteen mukaan: Opastettu hiihtoretki * lumikenkäilyä * ahkionvetoharjoitukset ja kisa * lumiukkokisa * sauna ja avanto * rokkaa, makkaraa, lättyjä nuotiolla * takkailta klo 12 Nuuksion kansallispuiston 21-v-juhla perinteiseen tapaan. Mikä on vuoden olio, miettikääpä! Juhlan kesto n. 2 tuntia. Rokasta ja makkarasta peritään pieni korvaus (5,-), yöpyminen 10,-\/hlö. Suositamme kimppakyytejä, Veikkolasta noudetaan bussilta. Järj. Espoon Retkeilijät ja NUUKA ry. Lisätietoja: p Tervetuloa Stenbackaan siellä on aina hyvä ilmapiiri! Herätys talveen!","paragraph_char_start":2175,"paragraph_char_end":10492,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":329}
{"query-id":"query-e663f9a4a55ca6f729601f2f7cf95491","original_paragraph":"Ps. Minulla on Lee Cooper farkut joissa lukee \"quality denimsince 1908\". En minä tiedä mitä se tarkoittaa mutta niin niissä lukee. Ostin ne Mikkelin Carlsonista vuonna 2008. (Muistaakseni.) Hyvin olen niihin mahtunut ja hyvin ne ovat jalassani pysyneet... paitsi ei nyt tietysti aina. Toisaalta, ei minulla aina kengätkään ole jalassa (koska en ole hevonen). Kenkäni ostin Kajaanin Sokoksesta vuonna 2007. Niissä lukee POMARFIN, easygoing excellence. Siitäkään en tiedä mitä tarkoittaa? Mutta olen niillä ihan mielelläni tallustellut eri paikkoihin, mm. kuuluisasta pisteestä A pisteeseen B. (Ja myös takaisin!) Viimeiset alkkarini (2 kpl) ostin Rakveren(EAST) Anttilasta. Ne ovat valkoharmaan raidalliset ja pukevat minua mielestäni aika hyvin; ne istuvat myös.Plus seisovat kans kun minä seison.( Ihanat pöksyt!) Niissä ei mitään iskulauseita ole, on lähinnä pyykkiohjeita, tai siinä kohtaa joka jää navan alle,lukee että \"frank fields\". - Lienee joku ameriikkalainen näyttelijä? En tiedä.","paragraph_char_start":28803,"paragraph_char_end":29794,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4521}
{"query-id":"query-0bf3bf70e987b9258a2d34c6e0da674d","original_paragraph":"9 49 Ulosmittauksesta ei saa erottaa omaisuutta, joka on panttina tai jota toinen pitää hallussaan saamisen vakuutena, jos ulosmittaus toimitetaan siitä velasta, jonka vakuutena omaisuus on. 21 Korvaavan esineen hankkiminen Jos 20 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun työvälineisiin rinnastettavan esineen arvo selvästi ylittää valtioneuvoston asetuksella säädetyn rahamäärän, esine saadaan ulosmitata ja myydä. Myyntihinnasta on palautettava velalliselle kyseisessä asetuksessa tarkoitettu kohtuullinen rahamäärä korvaavan esineen hankkimiseksi. Velalliselle on ennen myyntiä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Palautettavaa määrää koskeva päätös on annettava velalliselle tiedoksi. 22 Erottamisetuun kuuluvan esineen turvaava ulosmittaus Edellä 20 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu omaisuus, jonka velallinen on saanut erottaa, voidaan ulosmitata, jos se on esineen arvon, hukkaamisvaaran tai muun syyn vuoksi tarpeen. Ulosmitattua omaisuutta ei kuitenkaan saa myydä niin kauan kuin tuloa voidaan ulosmitata mainitussa kohdassa edellytetyllä tavalla. 23 Ulosmittausjärjestys Omaisuus tulee ulosmitata seuraavassa järjestyksessä: 1) raha tai rahasaatava; 2) palkka, eläke tai muu toistuvaistulo; 3) irtain omaisuus; 4) kiinteä omaisuus; 5) omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloaan varten. Kussakin ryhmässä omaisuutta valitaan ulosmitattavaksi noudattaen, mitä 24 :ssä säädetään. Jos velallinen harjoittaa ammatti- tai elinkeinotoimintaa, viimeiseksi ulosmitataan sellaiset tuotantovälineet ja raaka-aineet, jotka ovat välttämättömiä toiminnan jatkamista varten. 24 Ulosmittausjärjestyksestä poikkeaminen poiketa, jos: Edellä 23 :ssä säädetystä ulosmittausjärjestyksestä saadaan 1) asianosaiset niin sopivat;","paragraph_char_start":16536,"paragraph_char_end":18303,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2276}
{"query-id":"query-5148b9f39cc7be2d415fe4d7debad1cc","original_paragraph":"Edullisuutensa ansiosta tuulivoimalla tuotetaan kaksi kolmasosaa Suomen sähköstä. Luonto- ja maisemavaikutuksia hallitaan joustavalla sijoittamisella ja vastuullisella hankesuunnittelulla.","paragraph_char_start":10474,"paragraph_char_end":10662,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1275}
{"query-id":"query-68325f497c2017c489594160f0cf63bb","original_paragraph":"Pykälän 2 momentti koskee niin kutsuttua sosiaalista suoritusestettä. Säännöksen mukaan sähköntoimitusta ei voida keskeyttää ennen kuin on kulunut kaksi kuukautta laskun ensimmäisestä eräpäivästä, jos kuluttaja on joutunut maksuvaikeuksiin pääasiallisesti ilman omaa syytään esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai muuhun niihin verrattavan erityisen syyn vuoksi. Tällaisessa tilanteessa sähköntoimituksen keskeyttäminen olisi kuluttajan kannalta kohtuuton toimenpide. Kuluttajan tulee ilmoittaa esteestä maksun saajalle, mikäli mahdollista, ennen eräpäivää. Sosiaalisen suoritusesteen olemassaolo ei poista maksuviivästyksestä aiheutuvia mahdollisia muita seuraamuksia kuten viivästyskoron maksuvelvollisuutta ja esimerkiksi lähetetystä maksukehotuksesta aiheutuvaa maksua. Nykyisin säännös sosiaalisesta suoritusesteestä on kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä liittymisehdoista ja sähkönmyyntiehdoista. Sosiaalisesta suoritusesteestä on säännöksiä myös vakuutussopimuslaissa (543\/1994) ja kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevassa 7 luvussa.","paragraph_char_start":117159,"paragraph_char_end":118216,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13620}
{"query-id":"query-9e75ead241df2394a296383854766ec0","original_paragraph":"16 H a l l i t u k s e n t o i m i n t a k e r t o m u s» Nokia Siemens Networks ei välttämättä saa suunniteltua Motorolan langattomien verkkotoimintojen pääosaa koskevaa yrityskauppaa päätökseen oikea-aikaisesti tai ollenkaan ja, mikäli kauppa toteutuu, Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu menestyksekkäästi integroimaan hankittu liiketoimintaa, ristiinmyymään tuotteitaan ja palveluitaan hankitun liiketoiminnan asiakkaille tai saavuttamaan arvioituja hyötyjä ja synergioita yrityskaupasta. Osinko Nokian hallitus ehdottaa vuodelta 2010 maksettavaksi osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Hallitus, Nokia Oyj » Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu tuomaan oikeaaikaisesti markkinoille uusia tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyviä parannuksia ja teknologioita.» Nokia Siemens Networksin liikevaihto ja taloudellinen kannattavuus ovat enenevässä määrin riippuvaisia menestyksestä tietoliikenneverkkoihin liittyvien palveluiden markkinoilla. Nokia Siemens Networks ei välttämättä kykene tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttamaan sen liiketoimintaa ja toimintoja oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden yhä monipuolisempia tarpeita.» Verkkoliiketoiminta on riippuvainen rajallisesta määrästä asiakkaita ja suuria, monivuotisia toimitussopimuksia. Yksittäiseen suureen sopimukseen tai merkittävään asiakkaaseen liittyvällä häiriöllä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen.» Asiakasrahoituksen tarjoaminen tai asiakkaiden maksuehtojen pidentäminen voi olla kilpailutekijä verkkoratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen alalla ja sillä saattaa olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.» Tietyt Nokia Siemens Networksiin siirretyt Siemensin operaattorimarkkinoiden verkkotoiminnot ovat olleet ja ovat edelleen useiden rikosoikeudellisten ja muiden valtiollisten tutkimusten kohteena liittyen siihen, olivatko eräät Siemens Com -liiketoiminnan entisten työntekijöiden tekemät liiketoimet ja maksusuoritukset lainvastaisia. Näiden tutkimusten johdosta valtion viranomaiset ja muut tahot ovat ryhtyneet ja voivat ryhtyä Siemensiä ja\/tai sen työntekijöitä vastaan toimenpiteisiin, jotka voivat liittyä tai vaikuttaa Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyviin varoihin tai työntekijöihin. Lisäksi voi tulla ilmi ennen siirtoa tai sen jälkeen tapahtuneita rikkomuksia, joissa on mukana siirtyneitä varoja tai työntekijöitä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokia Siemens Networksille sekä Nokian maineelle, liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle tai taloudelliselle asemalle. 15","paragraph_char_start":63310,"paragraph_char_end":65979,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8737}
{"query-id":"query-7bca4e83538562e23b006191ad8dc788","original_paragraph":"20 Lauslahti 2000, 217.) Resurssiajuri on yksinkertaisesti vain linkki jolla resurssi saadaan yhdistettyä toimintoon (Alhola 2000, 49). 15 Kun resurssit on jaettu toiminnolle, ne täytyy seuraavassa vaiheessa jakaa toiminnoilta laskentakohteille. Tätä varten täytyy valita toimintoajurit. (Alhola & Lauslahti 2000, 219.) Toimintoajureilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat laskentakohteen vaatimien suoritettujen toimintojen määrään. Esimerkiksi myyntitoiminnoille kustannusajureilla kohdistetut resurssit, kuten työntekijän palkat, voidaan jakaa myyntitoiminnoilta yksittäisille laskentakohteille myytyjen suoritteiden määrän mukaan. (Alhola 2000, 52.) Toisaalta jos kohdistetaan tilaustenkäsittelyn toiminnon kustannuksia, jakoperusteena voidaan käyttää tehtyjen tilausten määrä. Jos näitä kustannuksia halutaan kohdistaa asiakkaalle, parempi toimintoajuri voi olla tilauksessa olevat rivit tai asiakkaan tilauksen koko. Näillä ajureilla kohdistus on huomattavasti tarkempi. (Alhola & Lauslahti 2000, 219.) Ajurien määrittäminen voi vaikuttaa erittäin helpolta, mutta todellisuudessa asiat eivät ole aina näin yksinkertaisia ja toimintopohjainen laskenta voi mennä äkkiä hyvin monimutkaiseksi uusia jakoperusteita ja painotuksia kehittelemällä. Toisissa tapauksissa tietty resurssi kulutetaan, mutta on mahdotonta osoittaa mihin toimintaan tämä resurssi kului ja miten se kohdistetaan laskentakohteille. Ongelmallisia kustannuksia ovat esimerkiksi maisemointiin kuluvat resurssit. (Walther & Skousen 2009, 121.) 3 KUSTANNUSLASKENNASTA KERÄTTYJEN TIETOJEN KÄYTTÖ Kustannuslaskennalla kerätyt tiedot ja niiden ymmärtäminen ovat oleellinen osa päätöksentekoa (Drury 2001, 5). Yritystä koskevia onnistuneita päätöksiä ei voi tehdä ilman uutteraa tietojen keräämistä ja analysointia. Kustannuslaskenta toimittaa nämä tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. (Walther & Skousen 2010c, 9.) Tässä luvussa käyn läpi asioita, joita on oleellista ottaa huomioon kustannuslaskennan ja tämän tehtävän kannalta. Tarkoitus on laskea valmistusarvo ja omakustannusarvo yrityksen käyttämille tuotenimikkeille. Näitä käytetään hinnoittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa, joten niiden tulee olla mahdollisimman totuuden mukaiset. 3.1 Kate ja tunnusluvut","paragraph_char_start":38451,"paragraph_char_end":40697,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5103}
{"query-id":"query-4f118739f8d14264ff692b8e9ba1bb3a","original_paragraph":"Kirja-arvio: Sijoituskirjailija neuvoo sijoittamaan 10-20 prosenttia salkusta startupeihin. Ninni Myllyoj IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT, SYNNYTYKSEN PONNISTUSVAIHEEN HOIDON KÄYTÄNNÖT YHTEYS ENSISYNNYTTÄJÄN VÄLILIHAN KUNTOON SYNNYTYKSEN JÄLKEEN, SYNNYTYSKOKEMUKSEEN, KIPUUN JA SEKSUAALITERVEYTEEN English summary Tarja Mietola-Koivisto TURUN 9 Keisarileikkauksella synnyttäneiden ensisynnyttäjien kokemukset kivusta ja kivunlievityksestä (N = 84) Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä n % % % Pelkäsin keisarileikkauksen kipua Leikkauskivut olivat kovempia kuin olin ajatellut ennen keisarileikkausta Sain vaikuttaa kivunlievitykseeni leikkaussalissa Sain vaikuttaa kivunlievitykseeni heräämössä Kivunlievitys oli riittävää keisarileikkaukseen valmistelun aikana keisarileikkauksen aikana heräämössä heti keisarileikkauksen jälkeen (1-3 tuntia) lapsivuodeosastolla 1. päivänä keisarileikkauksesta lapsivuodeosastolla 2. päivänä keisarileikkauksesta lapsivuodeosastolla 3. päivänä keisarileikkauksesta31 Synnytysasentojen, ponnistustekniikoiden, synnytyksen ponnistusvaiheen aikaisen välilihan hoidon, välilihan tukemisen tekniikoiden, välilihan kunnon välistä yhteyttä alateitse synnyttäneiden ensisynnyttäjien (n = ) sukupuoliseen halukkuuteen, tyytyväisyyteen seksielämään ja suhteeseen puolisoon, tarkasteltiin kahdentoista kuukauden kuluttua synnytyksestä Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löytynyt erilaisten synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjen yhteyksistä naisten halukkuuteen, tyytyväisyyteen seksielämään ja suhteeseen puolisoon Myöskään synnytyksen aikaisella kipukokemuksella tai synnytyskokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä alateitse synnyttäneiden naisten sukupuoliseen halukkuuteen, tyytyväisyyteen seksielämään ja suhteeseen puolisoon kahdentoista kuukauden kuluttua synnytyksestä (Mietola-Koivisto 2016)","paragraph_char_start":11439,"paragraph_char_end":13477,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1818}
{"query-id":"query-d6a816a9ed51677a613897187e3aa602","original_paragraph":"20 HEIJASTIN muuntuu moneksi - design for your life Viime syksynä Liikenneturva oli mukana järjestämässä yhteistyössä Kuten ry:n ja Suomen 3M Oy:n kanssa Reflect05 -heijastavien tuotteiden suunnittelukilpailua. Sen tavoitteena oli mm. löytää aivan uusia heijastinratkaisuja ja lisätä kiinnostusta heijastimien käyttöön. Ehdotuksien joukossa oli kauniita, hauskoja, toimivia ja myös teknisesti pitkälle vietyjä ratkaisuja. Tulokset osoittivat, että heijastin voi olla jotain aivan muuta kuin se, mitä olemme tottuneet ajattelemaan. Reflector-kategoria Axell Tuomariston kommentti: Kaunis sovellus pehmeästä heijastinmateriaalista, joka on helppo saattaa vaikka heti tuotantoon. Yksinkertainen idea, jota voi käyttää monipuolisesti. Se on mahdollinen toteuttaa useissa väreissä ja eri kokoisina. Siinä on uusi kolmiulotteinen ratkaisu ja se on suhteellisen edullinen valmistaa. Kiinnitys kaipaa vielä hiomista. Turvaverkko Turvaverkko, Pauliina Patomäki Tavoitteena on tarjota heijastinvaihtoehto, joka ei muodoltaan ja ilmeeltään huuda funktiotaan ja joka on liitettävissä mahdollisimman monenlaiseen vaatetukseen. Heijastin on muodoltaan lieriö, jonka sisä- ja ulkopuoli on heijastavaa pintaa. Elastinen rakenne ei rajoita käyttäjän kokoa, liikkumista tai muuta pukeutumista. Loveukset laajenevat vain Axeli, Susanna Sorsa Kolme litteää palaa muodostaa kolmiulotteisen muodon, kun ne liitetään yhteen x-, y- ja z-akselin mukaisesti. Ideaa voidaan varioida eri muotoisiin heijastimiin. Materiaalina on pehmoheijastinmateriaali. Narussa riippuva kiinnitetään vaatteeseen kuten tavallinen riippuheijastin; klipsillä, hakaneulalla tms. Päivänvalossa kolmiulotteinen Axeli on hauska yksityiskohta vaatetuksessa ja pimeällä heijastin. 20 Liikennevilkku","paragraph_char_start":56066,"paragraph_char_end":57812,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7224}
{"query-id":"query-78278211de96167d84e1471f3d374c58","original_paragraph":"3 Parolan 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä. 8 Mierolan kylä ja kulttuurimaisema Kapean virran molemmin puolin sijaitseva Mierolan kylä muodostaa yhä harvinaisen hyvin säilyneen kylämiljöön, jonka osatekijöinä ovat rakennukset, kyläraitit, silta ja rantamaisemat. Kylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö. Varhaisin historiallinen tieto kylästä on 1300-luvun alkupuolelta. Kylän vanha tonttimaa sijaitsee virran etelärannalla. Vanhoilla tonteillaan sijaitsevat Uotilan, Rantalan, Tommenin ja Pihamaan talot. Ventolaan johtavan tien varrella on vanha 1800-luvun tuparakennus paikalla, jossa on aikoinaan ollut rakuunantorppa. Sillan pohjoispuolella on joukko pienempiä mökkejä sekä vanhaa huvila-asutusta. Pälkäneentien tuntumassa on Hämeen Sähkön muuntamolaitos 1910-luvulta, joka on muutettu asuinkäyttöön. Lotti on toiminut kestikievarina 1920-luvulle saakka. Vanhempi asuinrakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja toinen luvun keskivaiheilta. Pihassa on kaksi vanhaa aittaa. Hirsinavetta on pihan pohjoispuolella. Tommenin (ent. Kirrilä) useassa eri vaiheessa rakennettu päärakennus on ulkoasultaan jugendvaikutteinen. Rantalan (ent. Sorkkala) päärakennus on vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. Rantala on entinen kaupparakennus. Pihamaan (ent. Jussila) päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta, nykyinen uusrenessanssityylinen ulkovuoraus on vuosisadan vaihteen tienoilta. Pihamaa on entinen kaupparakennus. Mäkirinne, Lehtomäki ja Kivimäki edustavat pohjoisrannan vanhaa mökkiläisasutusta. Rakennukset ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Tyynelän jugendvaikutteinen asuinrakennus on vuosisadan alkupuolelta. Rannassa on kaunista koivuistutusta. Mäen rinteessä sijaitseva Hiidenlinna on edustava näyte viime vuosisadan lopun huvila-arkkitehtuurista. Rakennusta koristavat torni ja suuret kuistirakennelmat. Paikan nimi esiintyy myös muodossa Hittolinna. Hiidenlinnan mäellä on ollut suuri, ilmeisesti luonnon muovaama kiviröykkiö, johon nimi liittyy. Mierolan kauniskaarinen teräsbetonisilta on rakennettu vuosina Oy Constructor Ab:n laatiman suunnitelman mukaan. Arkkitehtonisesta suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg. Kiviset maatuet ovat perua paikalla aiemmin sijainneesta puusillasta. Jykevänkaunis betonisilta on innoittanut useita taiteilijoita, erityisesti Väinö Kamppuria, jonka entinen ateljee sijaitsee Mierolan virran rannalla. Silta on Tiehallinnon museosilta. Sillä on myös huomattava merkitys Hattulan vaakunasymbolina. Mierolan uusi betonisilta rakennettiin vanhan sillan itäpuolelle Ventolan kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran Kolmitaloisen kylän suurimmasta tilasta muodostettiin 1600-luvun alussa rustholli. Ventolan päärakennuksella on tärkeä merkitys Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemassa. Se on rakennettu 1911, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalle ja laajennettiin. Pihapiiriä rajaavat kivinen 1905 rakennettu karjasuoja, jota on laajennettu 1926 sekä tiilinen makasiini vuodelta Kylätietä reunustavat vanhat koivut ja talon kohdalla tiheä kuusiaita. Ventolan pohjoispuolella on maanmittausinsinööri H.P. Kulhian rakennuttama jugendtyylinen rantahuvila Suvanto luvun alkupuolelta. Vanhaa huvilamiljöötä täydentää laituri uimahuoneineen. Huvila liittyy maisemallisesti Ventolan tilan rakennusryhmään. Vanajaveden kapeikossa sijaitseva Alhaisten kartano on muodostettu 1600-luvun lopulla Sorkkalan rälssitilasta ja Alhaisten tilasta. Vuosina rakennettu puinen päärakennus on vuorattu uusrenessanssityyliin. Vuonna 1921 rakennettu matala ristipääty antoi rakennukselle klassisistisen ilmeen. Tämä muutos samoin kuin 1928 rakennettu tiilinen komea karjarakennus on arkkitehti Elin Wessmannin käsialaa. Hirsinen vilja-aitta on 1800-luvun alkupuolelta. Rakennusten ympärillä oleva puisto periytyy 1800-luvun keskivaiheilta. 9 Hattulan uusi kirkko, Rahkoila Hattulan uusi kirkko rakennettiin vuosina intendentinkonttorissa 1851 laadittujen piirustusten mukaan. Suunnittelusta vastasi intendentti E.B. Lohrmann. Rakennustöitä johti tamperelainen E.J. Wennerqvist. Tornillinen pitkäkirkko on puhtaaksi muurattua punatiiltä. Tiilikoristelu ja suippokärkiset ikkuna-aukot liittävät sen aikakauden uusgoottilaiseen tyylisuuntaan. Kirkkosalin keskilaivaa kattaa puinen holvi.","paragraph_char_start":8686,"paragraph_char_end":13073,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1127}
{"query-id":"query-6ec467d085eac37bdcc3c87821eda91a","original_paragraph":"13 Marianne nauttii suuresti työstään. Oma jaksaminen tulee luonnosta ja ihmisistä, halu tehdä tällaista työtä on pakollinen asian onnistumiseksi. Asiakkaiden edistymiset ja onnistumiset ovat pieninä askeleita, mutta tulokset ovat isoja asioita: elämän laatu paranee, iloisuus lisääntyy, fyysinen kunto kohenee, kasvetaan ihmisenä, elämä tuntuu tarkoituksenmukaiselta, tarpeellisuuden tunne, yhteenkuuluvuuden tunne, oikeiden töiden tekeminen. Asiakkaat tulevat mielellään tilalle töihin ja osallistuvat aktiivisesti. Ajatuksia matkaseurueelta: Tiina Harjunpää, K-P Liitto: Asialla on runsaasti mahdollisuuksia ja valoisa tulevaisuus rahoittajan näkökulmasta. Pro Agrian osuus voisi olla merkittävä laadun tarkkailussa ja sertifioinnissa, koska tämä pitää olla tulevaisuudessa vakaammalla pohjalla kuin pelkästään projektitoiminnalla. Satu Kumpulainen; Isokummun lammastila: meillä Suomessa pitää olla liian valmista, ennen kuin toiminta aloitetaan, voisi aloittaa pienemmilläkin puitteilla. Matka avarsi ja antoi uskallusta suunnitella omankin toiminnan aloittamista entistä paremmin. Pekka Kauppinen: perheiden tukemisen palvelujohtaja, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: Suomessa meillä vaatimustaso ehkä liian vaativa, toiminnan voisi aloittaa pienemmilläkin satsauksilla. Jaana Autio, palveluohjaaja; kehitysvammahuolto, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Tällainen työtoiminta olisi erittäin hyvää ja tarpeellista asiakkaille, työosuusrahalla asiakkaat saataisiin \"oikeisiin töihin\". Tällainen työ erittäin mieluista siihen pystyville asiakkaille. Satu Sundell; Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto: Yrittäjien koulutus pitäisi saada Grön Arena tyyppiseen malliin meillä Suomessakin ja sertifiointi pitäisi saada eteenpäin. Onko gc Finlandin rooli tällä hetkellä oleellinen, pitäisi alkaa tapahtua jotakin oleellista. Meillä ollaan Ruotsia edellä koulutuksen suunnittelussa toisen asteen tutkinnon yhteyteen. Mari Äijälä; Kannuksen kaupunki: Hyvä huomata, että asiakasmäärät per tila eivät ole suuria, eli tämä ei ole massatoimintaa. Yrittäjiäkään ei tarvitse olla muutamaa enempää. Asian eteenpäin vieminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa runsaasti. Teija Skyttä, Mikkeli amk: parasta antia Grön Arena hankeinfo, hankkeen tavoitteet ja tapa toimia. Keijo Viertoma, Toiskan perhekoti, yrittäjä: meillä gc on niin prosessivaiheessa Suomessa, että matkalta tulee lähinnä seurattua pieniä asioita. Asiakkaiden kohtelu oli arvostavaa ja erityisen huomioivaa. Koulutuksien suunnittelussa pitäisi olla erityisesti otettu huomioon vuorovaikutustaidot asiakkaisiin. Yrittäjien valinnassa on luultavasti painotettu vuorovaikutustaitoja jo alkuvaiheessa. Eri tavat toimia, erilaiset ihmiset antavat aina uusia ajatuksia. Grön Arenassa hyviä, selkeitä rajauksia sertifikaatin ympärillä = eläimet pakko olla, ei turismia. Meillä on tällä hetkellä liian laajat rajat toiminnassa. Tarmo Vuorenmaa, Sedu: Chister Yrjas on erittäin arvokas kontaktihenkilö ja häneen kannattaa pitää hyvät yhteydet. Seuraavalla matkalla Norjaan asiaa voidaan syventää ja tavataan taas uusia ihmisiä ja ajatuksia.","paragraph_char_start":16373,"paragraph_char_end":19461,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2425}
{"query-id":"query-2e0ad3348bf4df31da48b36621dea365","original_paragraph":"»En maar’!» sanoi Durward, »ja jos niin on laita, niin alan arvella, ettei yksikään noista suurista herroista ole toistaan parempi, ja että yhtä hauska on valita joku heistä kuin puu, johon tahtoisi tulla hirtetyksi. Mutta Saint Paul’in kreivi, tuo Connetable, on vain suoranaisella siirroksella saanut valtaansa sen kaupungin, joka kantaa minun korkea-arvoisen suojeluspyhimykseni St. Qventin’in nimeä», (näin puhuessaan hän teki ristinmerkin), »ja luulisinpa, että pyhä suojelijani, jos siellä asuisin, toki jollakin lailla pitäisi minusta huolta – eihän hänellä olekaan niin monta kaimaa kuin noilla yleisemmin suosituilla pyhillä miehillä. Mutta varmaankin hän sittenkin on unohtanut minut, Qventin Durward paran, hengellisen kummilapsensa, koska hän on antanut minun olla kokonaisen päivän ruuatta, ja seuraavana aamuna jättänyt minut St. Julian’in turviin sekä tuntemattoman ihmisen satunnaisen hyväntahtoisuuden nojaan, josta hyvästä olen saanut maksaa kylmän kylvyn kuuluisassa Cher-virrassa tai jossakin sen lisäjoessa.»","paragraph_char_start":10745,"paragraph_char_end":11774,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1767}
{"query-id":"query-575ed1f81ca04106fda417dad398e73c","original_paragraph":"ASPA Palvelut Oy ja Dream Broker yhteistyöhön\nASPA Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Asumispalvelusäätiö ASPA. Yhtiö kuuluu yksityisiin sosiaalialan yrityksiin, ja se toimii 44:ssä toimintayksikössä ympäri Suomen. ASPA Palvelut Oy tuottaa monimuotoisia, joustavia ja laadukkaita asumista ja itsenäistä elämää tukevia palveluja vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille erityisryhmille tarjoamalla asumispalveluita, kotipalveluita, päivätoimintaa sekä henkilökohtaisen avun palveluita. Yhtiön arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen, turvallisuus ja ammatillisuus. Dream Brokerin tarjoamaa online-videoratkaisua ASPA Palvelut Oy tulee käyttämään mm. sisäisen tiedonkulun ja viestinnän tehostamiseen, perehdytyskoulutuksiin sekä työprosessien ohjeistamiseen.","paragraph_char_start":8,"paragraph_char_end":799,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1}
{"query-id":"query-83e01da4ef35cb9824bbb811d9d32d57","original_paragraph":"Missä tahansa matkustelen, haluan kuitenkin aina tutustua kyseisen paikan hautausmaahan. Rakastan kulkea hautakivien välissä tutkimassa kivien muotoja, tekstejä ja ihmisten tarinoita, joita kivistä avautuu. En näe siinä mitään ahdistavaa, päinvastoin, on tyynen rauhoittavaa kulkea siimeksessä ja nauttia kirkkomaan rauhasta ja hiljaisuudesta, katsella lintuja, jotka lentelevät kiveltä toiselle, kuin menneitä ihmisiä hipaisten. Tässä on se pyhän kokemus, joka itselleni on merkittävä. Se liityy kirkkoon tai uskontoon, mutta ei kuitenkaan liity sen oppeihin vaan lähinnä tuntemuksiin. Jos en kuuluisi kirkkoon, minulla ei olisi tätä kokemusta. Ihmettelen vaan, mitä sen tilalle saisi, ja miksi toiset eroavat kirkosta. Jääkö ihmiselle mitään pyhän tunnetta? Tarvitseeko nykyajan ihminen pyhän tunnetta mihinkään?","paragraph_char_start":1620,"paragraph_char_end":2434,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":254}
{"query-id":"query-eabe13a5f50cf1e84cf2053e6c41f9aa","original_paragraph":"14 3.2 Perintälaki 4 Hyvä perintätapa. Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin. Kuluttajan kannalta sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta menettelystä säädetään lisäksi kuluttajansuojalain (38\/1978) 2 luvussa ja luotonantajan velvollisuuksista kuluttajaa kohtaan maksuviivästystilanteissa kuluttajansuojalain 7 luvun 13 :ssä. Perinnässä ei saa: 1. antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista tai muista velallisen kannalta merkityksellisistä seikoista; 2. aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa; eikä 3. vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa. Vanhentunutta tai muusta syystä lakannutta saatavaa ei saa periä. Suurin osa lausunnonantajista piti erittäin kannatettavana hyvän perintätavan täsmentämistä ehdotetun 4 :n mukaisella tavalla. Helsingin käräjäoikeus toteaa, että nykyisessä oikeuskäytännössä yksipuolisia tuomioita annettaessa on viran puolesta hylätty tuomiolla perintäkuluvaatimuksia hyvän perintätavan vastaisina, jos ammattimaisesti perintätoimintaa harjoittava yhtiö on lähettänyt velalliselle huomattavan määrän maksuvaatimuksia lyhyessä ajassa. Menettelyä on pidetty tarpeettomana ja on katsottu, että ammattimaisesti perintätoimintaa harjoittavan on pitänyt ymmärtää, etteivät maksuvaatimukset tule johtamaan maksusuoritukseen. Kuluttajaviraston mukaan 2 momentin 2 kohdan perusteluissa tulisi nimenomaisesti mainita, että perittäessä samanaikaisesti useaa saman velkojan samaa velallista koskevaa saatavaa kirjeperinnällä, asiat on mahdollisuuksien mukaan yhdistettävä turhien perintäkulujen välttämiseksi. Lähtökohtana tulisi olla se, että saman velkojan samaa velallista koskevat saatavat tulee aina yhdistää ja perintäyhtiö voisi poiketa tästä vaatimuksesta vain, jos poikkeamiseen on jokin erityinen peruste, kuten se, että saatavat ovat luonteeltaan selkeästi erilaisia. Takuu-Säätiön mukaan käytännön laintulkinnan helpottamiseksi tulisi tarkentaa, mitä 1 momentin ilmaisulla \"vastuullisesti\" tarkoitetaan. Vastuullisen suhteutumisen vaatimukseen kuuluu perustelujen mukaan se, että velallisen kanssa tehtävät maksusuunnitelmat ovat realistisia suhteessa hänen ennakoitavissa olevaan maksukykyynsä. Takuu-Säätiö huomauttaa, että velkojan, joka käytännössä useimmiten arvioi maksusuunnitelmien realistisuuden, on vaikea saada velallisen asioista tietoa muuta kautta kuin velalliselta itseltään. Se ehdottaakin ns. positiivisen luottorekisterin luomista velkojan arvioinnin helpottamiseksi. Lisäksi Takuu-Säätiö toteaa, että velallinen itse ei useinkaan osaa arvioida tilannettaan oikein, minkä vuoksi hänen kannaltaan olisi tärkeää, että laissa ohjeis- 14","paragraph_char_start":14025,"paragraph_char_end":16838,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1747}
{"query-id":"query-5ba7fa1b8d3079a29979fc8e263c5b46","original_paragraph":"12 äänen teorian kannalta merkittäväksi se, että hän korostaa muistiinpanoissaan äänen itsenäisyyttä suhteessa kuvaan; Bressonin ääntä koskevat merkinnät muodostavan näin eräänlaisen modernin 24 \"elokuvan ääniraidan itsenäisyysjulistuksen\". Viime kädessä Bressonin \"ääniteoria\" on kuitenkin Weisille ja Beltonille liian henkilökohtaista ja arvoituksellista käydäkseen varsinaisesta teoriasta: 11 Bressonin lausumat äänestä jäävät jossain määrin arvoituksellisiksi. Tässä julkaistut otteet hänen Notes sur le cinématographestaan on kirjoitettu työmuistiinpanoiksi hänelle itselleen, eivätkä ne sen tähden pyri Eisensteinin tai edes Vertovin kirjoitusten kaltaiseen teoreettiseen argumentointiin. 25 Weisin ja Beltonin arvio tuo näkyviin tietyn ristiriidan tai jännitteen, joka liittyy kysymykseen Bressonin teoksen teoreettisesta statuksesta. Yhtäältä teoksessa tuntuu olevan jotain teoreettisesti kiinnostavaa (se korostaa äänen itsenäisyyttä) mutta toisaalta siltä puuttuu selkeä, Eisensteinin tai Vertovin teksteihin verrannollinen \"teoreettinen\" tai argumentatiivinen intressi mikä näyttäisi edellyttävän (vaikka Weis ja Belton eivät sitä suoraan sanokaan) jonkilaista selvää, argumentaatiolle soveltuvaa muotoa. Argumentatiivisen intressin puutetta korostaa merkintöjen tulkitseminen 26 henkilökohtaisiksi \"itselle tarkoitetuiksi työmuistiinpanoiksi\". Toisin sanoen Bresson tuntuu yhtäältä esittävän väitteitä, joissa näyttäisi olevan ainakin jonkinlainen \"teoreettinen\" ulottuvuus, mutta samalla hänen tapansa ilmaista asiat näyttäisi viittaavan siihen, että hänen ajatuksensa on tarkoitettu ensi sijassa hänelle itselleen, ei muille osoitetuiksi yleisiksi argumenteiksi. Kyseessä ovat \"muistiinpanot\" henkilökohtaiset, päiväkirjanomaiset merkinnät jotka juuri tämän muistiinpanoluonteensa (ja -muotonsa) takia eivät voi olla \"argumentteja\". Olipa Bressonin merkintöjen tosiasiallinen tausta tai intressi mikä tahansa, niin hänen käyttämästään ilmaisutavasta näyttäisi tekevän \"epäteoreettista\" nimenomaan sen fragmentaarisuus. Notes sur le cinématographen \"aforistinen\" muoto tekee teoksesta hajanaisen, siitä on vaikea hahmottaa yhtenäistä linjaa tai \"kokonaisargumenttia\". Vaikka teoksen yksittäiset muistiinpanot (fragmentit) saattavat olla (\"teoreettisesti\" tai muuten) kiinnostavia, ovat ne kuitenkin kokonaisuutena \"heterogeenisiä\" (Joyard) ja usein \"arvoituksellisia\" (Weis & Belton) tai \"dogmaattisia\" Weis & Belton 1985, Mt., 145. \"Bresson's statements on sound remain somewhat enigmatic. The excerpts reprinted here from his Notes on Cinematography were written as working memos to himself and, for that reason, are not concerned with theoretical argumentation of the sort found in Eisenstein's, or even Vertov's written work.\" Weis ja Belton päätyvätkin siihen, että Bressonin (ääntä koskevien) merkintöjen arvo kun niitä luetaan yhteydessä hänen elokuviinsa: tällöin ne voivat muodostaa \"koherentin ohjelman luovalle elokuvaäänen käytännölle\" (\"[...] a coherent program for creative sound practice\"; Weis & Belton 1985, 146). Se teoreettinen mielenkiinto, mikä Bressonin merkinnöillä mahdollisesti on, näyttäisi siis jälleen olevan sidoksissa hänen elokuviinsa: muistiinpanojen merkitys olisi siinä, että ne voisivat toimia ensi sijassa apuvälineenä Bressonin elokuvanteon ymmärtämiselle.","paragraph_char_start":24583,"paragraph_char_end":27889,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3787}
{"query-id":"query-5d4fc872dadd8f340795470998d47bb0","original_paragraph":"Liikkeenjohtotehtäviin määrätty henkilö ei täytä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua hyvämaineisuuden vaatimusta, jos hänet on tuomittu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vankeusrangaistukseen tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen vakavasta työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa, velkasuhdetta, liikenteen harjoittamista taikka liikenneturvallisuutta koskevien säännösten tai määräysten rikkomisesta ja teko osoittaa hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan rautatieliikennettä. Sama koskee tullimääräysten rikkomista siinä tapauksessa, että hakijan tarkoituksena on ryhtyä harjoittamaan kansainvälistä rautatieliikennettä. Liikkeenjohtotehtäviin määrätyllä henkilöllä on oikeus saada toimiluvan myöntämistä varten itseään koskeva ote rikosrekisterilaissa (770\/1993) tarkoitetusta rikosrekisteristä sekä sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672\/2002) tarkoitetusta sakkorekisteristä.","paragraph_char_start":9818,"paragraph_char_end":10757,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1142}
{"query-id":"query-0d13994c33126da5832b2d35ee1edb41","original_paragraph":"16 16 KISKON KARJALAISET Tammikuun tupailtaa vietämme tiistaina klo 17 Pirjo Pakarisen luona, Rummunlyöjänkatu 8 A 10, Salo. Hyvää Joulua ja tervetuloa tupailtaan! MUURLAN KOTISEUTUYHDISTYS Muurlan kotiseutuyhdistys toivottaa rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Muurlan alueen asukkaille. SUOMUSJÄRVI-SEURA RY Kiittää kaikkia jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja kotiseutuhenkistä vuotta 2011! TEIJON ALUEEN KYLÄYHDISTYS Joulujuhla To klo 18 alkaen Teijon Urheilutalolla. Teijon koululaiset sekä Kalliorinteen eskarit ja päiväkotilaiset esittävät jouluohjelmaa. Mukavan yhdessäolon lomassa arpajaiset ja pienet myyjäiset päiväkodin uusien keinujen hankkimiseksi. Tarjolla glögiä, torttuja ja pipareita. Kaikki kyläläiset ovat tervetulleita. Järj. Teijon koulu, Kalliorinteen päiväkoti ja Teijon Alueen Kyläyhdistys. TULE KORISTELEMAAN NIKKILÄN PUISTO JOU- LUKUNTOON KE KLO 18-20! Päivärinteessä askarrellaan joulukoristeita puistoon maistellaan glögiä ja pipareita lasten taidenäyttely Kimmo soittaa haitarimusiikkia Puistossa lauletaan yhdessä joululauluja n. klo 19 nuotio mukana myös Kuusjoen VPK Viljamakasiini avoinna joulutunnelmissa! Järj. Kuusjoki-seuran viljamakasiinitoimikunta SALON NÄYTTÄMÖ Kulttuuri Mauri Kunnaksen koko perheen jouluklassikko Joulupukki ja noitarumpu. Ohjaus Tapio Väntsi. Kirjan pohjalta dramatisoinut Olli Löytönen. Esitykset Vilhonkatu 9. Vuoden viimeinen esitys klo 18. Lippuja rajoitetusti jäljellä. Tammikuussa kaksi näytöstä 6.1. ja 8.1. Osta liput joululahjaksi! Tiedustelut puh SALON TEATTERI ja klo 18:00 Koko perheen jouluntuoksuinen näytelmä Schiivoavat serafit. Näyttelijöinä teatteritaiteen perusopetuksen lapset ja nuoret. Liput 10 e. Kauneimmat joululaulut Su klo 15 Teijon kirkossa. Tilaisuuden jälkeen kyläyhdistys tarjoa glögiä kirkonmäen makasiinissa. Samalla mahdollisuus ostaa Kyläkuulumisia -jäsenlehdessä esiteltyjä kyläyhdistyksen tuotteita klo 19:00 Pidän sinusta huolta. Komedia huolenpidosta ja läheisriippuvaisuudesta ja klo 19:00 Akkapakka. Kolmen naisen hulvaton estradi-iloittelu. Salon Teatteri, Mariankatu 3. puh","paragraph_char_start":38126,"paragraph_char_end":40274,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5495}
{"query-id":"query-0fd234e279de63b8bef04db0e439f2f4","original_paragraph":"18 14 välitystoiminnassa, eivät niinkään jalostustoiminnassa. Lisäksi venäläisyritykset vastaavat muualta Euroopasta Suomen kautta välitettävien tuotteiden välivarastoinnista ja kuljetuksesta. Välityskaupan ja asiakassuhteiden lisäksi yrityksillä on muitakin yhteyksiä Venäjälle. Joka kuudes yritys kertoi saavansa rahoitusta Venäjältä ja joissain tapauksissa toiminta kokonaisuudessaan on rahoitettu Venäjältä. Viidenneksellä yrityksistä on konsultteja ja neuvonantajia Venäjällä, ja 15% vastaajista kertoi olevansa Venäjällä sijaitsevien yritysten alihankkijoita. Tyypillinen venäläisyrittäjä Suomessa on nelikymppinen, Venäjällä korkeakoulutuksensa saanut mies, joka on tullut yrittäjäksi nimenomaan perustamalla uuden yrityksen. Vastaajista puolet on iältään vuotiaita (Taulukko 1). Taulukko 1. Vastaajien ikä ja koulutustaso Ikä, vuosia YHTEENSÄ Korkein hankittu tutkinto Peruskoulu Ammatillinen Yliopisto YHTEENSÄ Viimeisimmän tutkinnon suoritusmaa Venäjä Suomi Lkm. % 12 20, , , , Muu Venäjä ja Suomi 3 YHTEENSÄ 61 24,6 11,5 63,9 100, , ,7 1 1,6 4,9 100,0 Yrittäjistä lähes kahdella kolmasosalla oli yliopistotason koulutus luku on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisyrittäjillä keskimäärin. Yritysjohtajat olivat tavallisesti hankkineet tutkinnon ennen Suomeen muuttamista (70% vastaajista), kun taas viidennes oli hankkinut tutkintonsa nimenomaan Suomesta. Kuten muualla maailmassa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, päätyvät maahanmuuttajat tavallisesti yrittäjiksi nimenomaan perustamalla itse yrityksensä. Tämä näyttää olevan yleisin tapa myös tähän tutkimukseen vastanneiden venäläisyritysjohtajien tapauksessa 81% kertoi perustaneensa yrityksensä, ja vain 15% päätyneen johtajaksi yrityskaupan kautta (Taulukko 2). Venäläisvetoinen yrittäjyys Suomessa","paragraph_char_start":29836,"paragraph_char_end":31606,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3766}
{"query-id":"query-b5b17f5c79f4d934d65d5509fb9a0d58","original_paragraph":"7 7 n Espoon Retkeilijät (ER) la Joulujuhla Stenbackassa alk. klo 12 tonttukävelyllä. Ks. s su klo 11 patikka Stenbackasta yllätyskohteeseen Nuuksiossa klo 11 Tapanin taaperrus Metsäpirtiltä nuotiotulille la klo 14 Karin päivän saunojaiset Stenbackassa (kotipullakahvit 5e, Kareille ilm.) la-su Akkojen rämpimisretki Janakkalassa. Ks. s pe-la Ukkojen luontoretki Lopella. Ks. s la-su Pyry-päivät Stenbackassa la Nuuksion kansallispuiston 20-vuotisjuhla. Lisät. myöh Lapin hiihtoviikko Varkhanmukkassa. Ks. s. 2 Maalisk. jäähiihto saaristossa jäätilanteen mukaan. HUOM. Vuosikokous klo 17 Espoon kulttuurikeskuksessa, Kulttuuriaukio 2, Espoo, kokoushuone kellarikerroksessa. Kaikki jäsenet tervetulleita. Kahvi-\/teetarjoilu. Luovuus kukkii -kerho jatkaa teatterein, tiedot: Hilkka Stenbacka-tukikohta: vuokrat 10,-\/jäsen\/vrk, ulkop. 15,-, lapset 0\/2,- Seuran yht.henkilöt: tiedotus: p , pj Juha Saarinen, fi p Seuran tied.lehti SATAKIELI tulee maapostissa jäsentalouksiin maaliskuun aikana. Siinä jäsenmaksulappu. n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)\/ Helsingin Luonnonystävät Ulkoilu\/pilkkintäpäivä Seurasaarenselällä tai Itä-Helsingissä Hiihto\/pilkkiviikot Rihmakurussa Tutustumisretki Nuuksion kansallispuistoon alk. klo 10 Läppäriviikko ja liikuntaa saaren lumossa Sipoon Kallioniemessä Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Lisää ohjelmaa jäsenkirjeellä tammikuussa ja seuraavassa Retkeilijä-lehdessä. Tiedustelut: Matti Huttunen , Eila Oranen , Ilpo Rossi , n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet) Tiedustelut: Molli, n Järvenpään Retkeilijät (JäRet) Akkojen rämpimisretki Janakkalassa. Ks. s Ukkojen luontoretki Lopella. Ks. s. 2 Kulttuurihiihto Tarkemmat tiedot Järvenpään retkeilijöiden kotisivuilta n Kangasalan Retkeilijät (KangRet) Lumikenkä\/hiihtoretki Torpan maastossa Sääntömäär. kevätkokous klo 18. paikka ilm. myöhemmin Ulkoilupäivä Pikku-Herityssä klo 14 Torpan talkoot ja saunaillat alkaen joka toinen keskiviikko Melontaretki Vääräjoella Helatorstain ulkoilupäivä Torpalla Jäsenyhdistysten yhteisretki Evolle Seuraa Kangasalan Sanomien Seuraava Retkeilijä ilmestyy maaliskuun alussa Taas toivomme, että toim. kalenteritiedot tulisivat ajoissa! Aineistot JO viimeistään! Kiitos. Toimintakalenteri Retkiä l tapahtumia l kursseja Seurat toimii -palstaa. Tiedustelut: Risto Mäntylä, puh tai n Karjalan Retkeilijät (KR) Hämärähyssy Ukonjoella Kevätkokous Ukonjoella klo 15 ja pilkkikisa klo 10. Lapin hiihtoviikko Raattamassa Tarkka ohjelma seuran nettisivuilla karjalan.retkeilijat Lisätietoja: puh n Kuopion Retkeilijät (KuRet) Hiihtoretki Kummiluokan talviretki Kevätkokous Koivula kesäkuntoon Koivulan remontti jatkuu toukokuussa Syötteen kansallispuistoon tutustutaan Tapahtumista tarkemmin jäsenkirjeessä ja nettisivuilla. Yhteydenotot pj Liisa Niskanen, tai p n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet) Helmikuussa Retkeilyilta, teatteriretki, pulkkamäkipäivä Maaliskuussa Ulkoilu- ja pilkkipäivä, kuutamohiihto Huhtikuussa vko 15 Lapin hiihtoviikko Leville Tarkempia tietoja luettavissa PK:sta ja Kouvolan Sanomista sekä kotisivuilta. Tiedustelut: jaana.hyvonen(at)kotikone.fi tai n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R) Kevätkokous klo 17. Paikka päätetään myöh. Valamon hiihtoon osallistutaan. Kanoottien maalaustalkoot toukokuussa. Tiedustelut: pp.inet.fi, puh n Retkeilyseura Vipeltäjät (ReViKo) Ukkojen luontoretki Ks. s. 2. Seuran kevätkokous maaliskuussa Ukonjoen talkoot Linturetki toukokuussa Viikonlopputapaaminen Niinlahdessa (touko-kesäkuun vaihde) Mölkky\/pihakisa kesäkuussa Retkeilypäivät elokuun alussa Tarkemmat tiedot tapahtumista myöh. kiertokirjeissä ja Retkeilijä-lehdessä Kyselyt: Erkki, , tai Leena, n Riihimäen Retkeilijät (RiRet) Sunnuntaisin melonnan opetusta klo 8-10 uimalassa. Tule kokeilemaan! Tiistaisin Heiskan majalla klo 9-11 askartelua, hiihtolatujen huoltoa ja sosiaalista kanssakäymistä Hiihtokaudella Heiskan maja avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo sekä talvilomaviikolla 8 joka päivä Monnin hiihto su Myös Heiskan maja lähtö- ja huoltopaikkana. Hiihtoretki Lappiin Enontekiön Vuontispirtin maisemiin, vko 14 (pe-la ). Sit. ilm mennessä Annelille. Linja-autokuljetus, täysihoito, majoitus 2 hengen huoneissa ja 6 hengen mökeissä. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Äitienpäiväpyöräily yhdessä Riihimäen Kiista-Veikkojen kanssa teemalla Varrella Vantaan. Tiedustelut: Anneli Hakala, puh n Rovaniemen Retkeilijät Kulttuuri-ulkoiluviikonloppu, Ylläs Rovaniemi 150\/ talkoot Kuutamohiihto Netissä n Salpausselän Samoojat (SalSa) Hiihtoretki Kymijärvelle. Kokoonnutaan Karisman pysäköintipaikalle klo 10. Lähemmin: Tarmo Tikka, puh , tarmo.tikka(at) phnet.fi Lintu\/suoretki lähialueelle Kohde ja aika myöh. Retki Nuuksion kansallispuistoon Lisätiedot myöh. Seuran 30 v. juhlamelonta. Padasjoki Lahti Lisät. Arvo, puh , arvo. korkkinen(at)gmail.com n Savonlinnan Työväen Retkeilijät Tied.: \/Kimmo. n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR) su Ateneum klo Tuusulanjärven taiteilijat. su Museopäivä, klo 13 kokoontuminen Helsingin kaupungin museossa, Hakasalmen huvilassa. ke 5.2. Runeberginpäivä Porvoossa ja Taidetehdas. Lähtö n. klo 10. la-su Varhaiskevät tukkikämpällä klo 12 alkaen. Omat eväät ja makuupussi. Kahvi koko ajalta 5 e, yöpyminen ja sauna 10 e. Veikkolasta n. 7 km. Huomioikaa retkeilypäivät Savonlinnassa Ja sinnehän mennään! Tallinnan Laulujuhlille, yhteismajoitus Väänajoensuulla. Elokuussa Lappi-Pykeijä-Nordcap. Lisätietoja: com, puh ja teatteritietoja antaa gmail.com, puh n Turun seudun Retkeilijät Tiedustelut: Klaus Vuorinen, puh n Vihdin Retkeilijät (ViRet) to Jouluinen jäsenilta Rientolassa nyyttäreiden merkeissä ke Jouluretki Korteniemen perinnetilan joulutapahtumaan. Lähdetään kimppakyydein klo Rientolan pihalta, 17 Vihdin kk linja-autoasemalta. Tapahtuma kestää klo Lämmin asu ja lamppu tai lyhty. Mahdollisuus maksulliseen kahviin ja pullaan. Ohjelman toteuttaa Tammelan srk to jäsenilta Rientolassa klo 18. Kuvia Nepalista (Juha Saarinen, ER) 6.2. to Saamelaisten kansallispäivän luentotilaisuus Rientolassa klo 18. (Vieraileva luennoitsija) Viikolla 7 Kuutamohiihtoja täyden ja puolikkaan kuun valossa to Sääntömääräinen kevätkokous Rientolassa klo KR-hiihtoviikko Rihmakurussa ja Harrisaajossa. Tiedustelut ja ilm. KR Ilmo Nousiainen, tai s-postilla Ex-tempore -retkiä ja tapahtumia madollisuuksien mukaan. Katso Retkistä myös s-postilla ja ViRetin Faceryhmässä. Lisätietoja Mialta, gmail.com ja puh n Nuuksion kansallispuistoyhdistys NUUKA ry la Joulujuhla Stenbackassa alk. klo 12 ja kansallispuistopatikka Kansallispuiston 20-vuotisjuhla. Lisät. myöh. Yhteyshenkilö: gmail.com p Talven touhuja koko perheen Pyry-päivillä la-su Nuuksion Stenbackassa Aloitetaan klo 11 kumpanakin päivänä. Ohjelmassa opastettu hiihtoretki aarrepolku ravalkean teko satutupa lapsille lumiukko-kisa rokkaa, nuotiomakkaraa, räiskäleitä (siis lettusia) sauna, avanto, takkailta, kiehisten tekoa. Sunnuntaina luontoretki tulille alk. klo 11 hiihtäen tai kävellen, omat eväät. Kiehiskahvit kiehautellaan. Sopat sun muut lauant. 8,- \/aik., lapset ilmaiseksi. Yöpyminen mahdollista 10,- jäseniltä\/ei jäseniltä 15,-, lapset ilmaiseksi. Järj. Espoon Retkeilijät ja Nuuka ry Lisätietoja, kimppa-ja bussikyytitietoja: p ja Juha Saarinen p Talven touhuihin ovat tervetulleita muutkin kuin ER:n ja Nuukan väki. Melkuttimen laavulla pantiin pöytä koreaksi, olihan 40-vuotisjuhlavuosi meneillään järvenpääläisillä. Kuva: Kaarina Nummela Tämänvuotinen TRL:n syksyinen viikonloppuvaellus vaellettiin eteläisen Hämeen järvialueen kauniissa maisemissa. Melkuttimen laavu oli meidän yöpymispaikkamme. Vaelluksen järjestivät Järvenpään Retkeilijät 40-vuotisen taivalluksensa merkeissä. Retkeilijät kokoontuivat aluksi Räyskälän kyläkaupalla, kuten aina kun retkeilemme siellä suunnalla, parisenkymmentä retkeilijää kaikkiaan eteläisen Suomen retkiseuroista. Lauantaina tehtiin ihan reilu päiväretki pitkin Ilvespolkua, Purinsuota ja metsiä. Purinsuo on vanhemmille järvenpääläisille tärkeä paikka. Reilut kaksikymmentä vuotta sitten vietimme useana vuotena lokakuun ensimmäisen viikonlopun Purinsuon viereisen Kalajärven rannalla mökeissä ja poimimme karpaloita Purinsuolla. Nyt siis verestettiin vanhoja muistoja, kuljettiin kilometri pari komealla avonaisella suolla ja löydettiin vähän karpaloitakin. Suolta palattiin metsiä ja polkuja pitkin Melkuttimelle ja sen komeitten rantahajuja pitkin laavulle. Laavulla nautittiin ensimmäiseksi 40-vuotiaan syntymäpäiväkahvit. Illalla nautiskeltiin retkiherkut ja turistiin retkijuttuja nuotiolla. Sunnuntaina patikoitiin vielä Ison Melkuttimen ympäri ja kipaistiinpa pitkän harjuniemen päässä ihastelemassa Suomen kirkkainta järveä. Riitta Sairinen, Järvenpään Retkeilijät Aina syttyy kun sytyttää kiehkuraisilla kiehisillä lastusilla somilla jo kahvikulta kiehuu! Tuoreessa Hannu Rinteen Perinnemestarin Klapikirjassa hyviä vinkkejä polttopuiden tekoon varastointiin ja käyttöön. Kuvat ja teksti: Hilkka Laitinen Retkeilyseura Vipeltäjät juhli seuran 35-vuotisjuhlia Kotkassa Mussalon Niinlahdessa, ilma oli syksyisen myrskyinen ja vaahtopäät näkyivät ja loiskuivat upeasti! Juhlassa jaettiin Retkeilyliiton ansiomerkkejä seuraavasti. Ritva Niemi kultainen ansiomerkki, Timo Mäki hopeinen, Taru Savenius pronssia ja Eero Savenius pronssia. Tilaisuus jossa ansiomerkit jaettiin oli vuosikokous ja siinä valittiin seuran johtoon edelleen Erkki Anttila puheenjohtajaksi ja hallitukseen entiset jäsenet. Tulevaa toimintaa suunniteltiin innolla ja varsinainen juhlalounas syötiin Route 66 -ravintolassa, jonne mentiin erikoisella bussilla! Tulevaisuutta funtsittiin porukalla ja toivottiin ensi keväältä mahtavia linturetkiä, se on aina säkästä kiinni sattuuko isot laumat samaan aikaan liikkumaan kun me, sitä kun ei etukäteen osaa sanoa, voi olla että ensi keväänä otamme määrän kuinka monta eri lajia kerkeää jossakin ajankohdassa nähdä ja samallahan niitä myös oppii tuntemaan, eli Vipeltäjien oma luontokoulu!? Talven haasteita odotellessa ja Hyvää Joulua kaikille toivottaa Vipeltäjät psta Ritva Niemi, tiedotussihteeri. Kuvassa ansiomerkin saaneet vas.timo Mäki, Eero Savenius, Taru Savenius, Ritva Niemi sekä puheenjohtaja Erkki Anttila.","paragraph_char_start":34862,"paragraph_char_end":44996,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5092}
{"query-id":"query-aca8ce7ab542d72a4429407b202973f1","original_paragraph":"6 Klo Lounas Klo Kolme näkökulmaa työhyvinvoinnin tulevaisuuteen - miten yhdistää talouskasvun ja ihmisten hyvän elämän vaatimukset eri toimialoilla? - teollisuus, Eija Hakakari, henkilöstöjohtaja, Rautaruukki Oyj - palvelut, Harri Hietaranta, henkilöstöjohtaja, Sampo Pankki Oyj - julkinen sektori, Hannu Tulensalo, henkilöstöjohtaja, Helsingin kaupunki Klo Seminaarin päätös Hinta: Seminaarin hinta on 320 euroa + alv, sis. seminaarin aineistoineen, tulokahvin ja lounaan. Laskutus: Seminaarin osallistumismaksu lähetetään HENRYn rekisterissä olevaan jäsenen laskutusosoitteeseen. Jos et ole HENRYn jäsen tai haluat laskun toiseen osoitteeseen, ilmoita toinen laskutusosoite ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumiset: HENRYn tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostilla ilmoittautumisviite Hyvinvoinnin johtaminen Peruutusehdot: Ilmoittautumisen voi perua kuluitta asti. Sen jälkeen peruutusmaksu on 50 % päivän hinnasta. Jos ilmoittautunut jättää tulematta paikalle, perimme koko maksun. Estyneen osallistujan tilalle voi vaihtaa kuluitta toisen osallistujan, josta pyydämme ilmoittamaan meille etukäteen. VALMENTAVA PALAUTE Aika: torstai klo Paikka: Huom! Helsingin keskustassa. Paikka vahvistetaan myöhemmin Järjestäjä : Tevere Oy ja HENRY ry Palaute on tärkeä osa työpaikan vuorovaikutusta. Hyvä ja vaikuttava palaute näyttäytyy eri tilanteissa eri tavalla. Käsittelemme tilaisuudessa palautetta erityisesti valmentavan palautteen näkökulmasta: * millaista on oppimista edistävä ja vaikuttava palaute ja miten sitä annetaan * miten palaute vaikuttaa strategiaan ja miten strategian tulisi vaikuttaa palautteeseen * miten erilaiset palautteen vastaanottajat otetaan huomioon Aiheeseen johdattelijoina ja keskusteluttajina ovat Onnistu palautteessa kirjan kirjoittajat Päivi Kupias ja Raija Peltola Tevere Oy:stä Tilaisuus alkaa aamukahvilla klo Varsinainen ohjelma alkaa klo HUOM! Tilaisuus on täynnä mutta voi ilmoittautua jonoon sähköpostilla mennessä. JOS OLET JO ILMOITTAUTUNUT Jos olet jo ilmoittautunut tähän tilaisuuteen, seuraa sähköpostiasi. Tilaisuus siirretään suurempaan tilaan ja ilmoitamme uuden osoitteen elokuussa. Muistathan perua ilmoittaumisesi jos sinulle tulee este, jotta saamme tilallesi jonottajan. Tilaisuuteen mahtuu 60 osallistujaa. 6 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE\/KESÄKUU 2011","paragraph_char_start":14150,"paragraph_char_end":16457,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1909}
{"query-id":"query-554f570c79dc5bf40704ae74d5813d15","original_paragraph":"21 Blogalisaatio Blogalisaatio: internetin yms. uuden teknologian varaan rakentuva uusi yhteisöllisyys. Arvoja, sitoutumista ja yhteisöllisyyttä määrittelevät uudet blogaalit rakenteet ja verkostot. Epäpyhät\/epäsovinnaiset liittoutumat: Uudet blogaalit rajapinnat yhdistävät yllättäviä asioita (Pohjanmaalainen ääri-islam, ICT Buddhalaisuus Kolmas sektori ja uudet osallistumisen muodot: instant solidarity and one day institutions. TV-keräyksistä, rokkikonserteista ja katastrofien jälkeisistä keräyksistä tulee vastuullisuuden valtavirtaa Kaupungintalo, poliisi, sanomalehdet ja kauppahuoneistot siirtyvät Second lifeen, Habbo Hotelliin, Second Lifeen, Twitteriin yms. virtuaalimaailmoihin, jossa ihmisetkin ovat Uusavuttomuutta (WoWiin kadonneet nuoret ja lapsiaan help Uusavuttomuutta (WoWiin kadonneet nuoret ja lapsiaan help deskinä käyttävät vanhemmat) ja uusyhteisöllisyyttä (Face bookit, Twitterit, nettiavioliitot jne )","paragraph_char_start":12130,"paragraph_char_end":13059,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1628}
{"query-id":"query-5ce85c4f1ba0d790d786193d6a520a16","original_paragraph":"Hankintadirektiivin 37 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaiset voivat hankkia tavaroita ja\/tai palveluja yhteishankintayksiköltä, joka tarjoaa 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan a alakohdassa tarkoitettua yhteishankintatoimintaa. Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että hankintaviranomaiset voivat hankkia rakennusurakoita, tavaroita ja palveluja käyttäen yhteishankintayksikön tekemiä hankintasopimuksia, käyttäen yhteishankintayksikön toteuttamia dynaamisia hankintajärjestelmiä tai 33 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyssä laajuudessa käyttäen 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua yhteishankintatoimintaa tarjoavan yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä. Jos muut hankintaviranomaiset saavat käyttää yhteishankintayksikön toteuttamaa dynaamista hankintajärjestelmää, asia on mainittava kyseisen dynaamisen hankintajärjestelmän perustamista koskevassa tarjouskilpailukutsussa.","paragraph_char_start":16341,"paragraph_char_end":17329,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2111}
{"query-id":"query-9ed4b40306f205b8894c4632413c13f0","original_paragraph":"Elementtejä projektiin tulee noin 1200 kpl. Kokonaisuudessaan urakka kestää ensi kevääseen asti. – Kauppahinta on 4,5 miljoonaa euroa, mikä tekee sopimuksesta toiseksi suurimman koko YBT:n historiassa. Ainoastaan vuoden 2005 toimitus LKAB:lle on ollut suurempi. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että Ruotsin vientimme vetää edelleen erinomaisella tavalla, kuvailee YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen. YBT:stä on tullut vuosien varrella SCAkonsernin vakiotoimittaja, kun tehtaita on laajennettu useammassa vaiheessa. YBT teki ensimmäiset toimitukset SCA:lle jo vuonna 2006. – Kaikkien SCA-projektiemme suun-","paragraph_char_start":5403,"paragraph_char_end":6015,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":823}
{"query-id":"query-d425d4adcf994a96b65c08c8edc3176a","original_paragraph":"Keliakia on sairaus. Sen ainoa hoito on ruokavalio. Tarkka ruokavalio. Meitä muitakin gluteenittomia ruokailijoita on. Gluteenittomuus saattaa kuulua esimerkiksi laihduttajien, sisäilmasta sairastuneiden, allergisten, suolistosairauttaan hoitavien ja gluteeniyliherkkien ruokavalioon. Paljon ollaan parjattu näiden muiden gluteenittomien vähentävän keliakiaa sairastavien tarvitsemaa gluteenittomuuden ehdottomuutta. Kun ei se gluteeniyliherkkäkään aina ihan ehdoton ole... Muotidieettiä noudattava painonpudottajakin saattaa välillä repsahtaa vehnämunkkipossuun. Enhän minäkään ärtyvän ärripurri-suolistoni kanssa ole kuin yhden tai kahden päivän ajan kipukouristuksissa, turvonneena ja vessan lähettyvillä, kun vähän ruisleipää haukkaisin. Silti, jokaisen joka ostaa, tilaa tai saa gluteenitonta ruokaa, täytyy saada juuri sitä. Ehdottomasti gluteenitonta. Siihen pitää voida luottaa. Gluteeniton olisi aina gluteenitonta. Siihen pitää saada tottua!","paragraph_char_start":3650,"paragraph_char_end":4601,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":606}
{"query-id":"query-9ebdf5b45d8db052ad5e8887fc71b090","original_paragraph":"Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. 38 TIELIIKENTEEN HERMOLLA 40 KÄYTÄNNÖN SAMMUTUSJA PELASTUSTEKNIIKKAA • OSA 1 – Syttymisen estäminen liikenneonnettomuuspaikalla 44 LUKIJAN KOMMENTTI 48 • Kiusaamiselle stoppi HÄTÄKESKUSASIAA PERSOONA KIM NIKULA palokuntalainen palokuntalainen Tilaukset: www.palokuntalainen.fi tai tekstiviestillä puh. 2 22 31 PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 • Ylilyöntejä viranomaistiedottamisessa • Valistusähky uhkaa KIPINÄT 8 HÄTÄKESKUSASIAA 22 LÄMPÖKAMERAMIES 30 PERSOONA KIM NIKULA 31 HYVINVOIVA SOPIMUSPALOKUNTA -RAPORTIN TULOKSIA 34 MITÄ MIELTÄ PALOKUNNISTA. 050 355 0991 Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. 47 Irtonumero 8 € | 31.7.2012 | Kärkiyritykset • Tapaus Eskelinen Messuille! Suurjakelu! 48 Irtonumer o 8 € | 31.8.201 2 | Palokunta lainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen Hieman harvinais empaa erikoiskalustoa Sivut 32–41 Messuinfo Palok untala inen • 49 1 49 Irtonu mero 8 € | 31.1 0.20 12 | Työhy vinvo intias iat pinna lla • Kaksk erran eläinp elastu sauto VIRVE KOHU VÄITE: Vaaralli nen 7 numeroa 46 € Uusi juttusarja alkaa!. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1363,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-47676bbb4e835c63e08e5e2c4a18795a","original_paragraph":"Liikenneviraston selvitysten mukaan nykyisen laajuinen tieliikenteen automaattinen ylinopeusvalvonta vähentää vuosittain 87 henkilövahinko-onnettomuutta ja 27 liikennekuolemaa. Lisäksi on arvioitu, että vuoden 2008 loppuun mennessä järjestelmällä oli vältetty ainakin 300 henkilövahinko-onnettomuutta ja lähes 100 liikennekuolemaa (Peltola, H. ─ Rajamäki, R.: Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusarvio. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 57\/2009). Yleisemmin arvioiden vuoden 2012 loppuun mennessä automaattinen liikennevalvonta oli estänyt noin 550 henkilövahinko-onnettomuutta ja pelastanut noin 180 ihmishenkeä (Beilinson, L. ─ Kallberg, V-P.: Ajonopeuksien kameravalvonta turvaa liikennettä. Haaste 4\/2012). Liikenneviraston selvitysten mukaan toteutumattomien onnettomuuskustannusten seurauksena valvonta tuottaa vuosittain yhteiskunnalle noin 80 miljoonan euron säästöt.","paragraph_char_start":30466,"paragraph_char_end":31342,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3717}
{"query-id":"query-91b3e66a9f5d6c3ba8bba9500a469d32","original_paragraph":"4 Artikkeleita KAK 4\/2000 mutta edellyttää valuuttakurssin tasoittavan hintojen muutosvauhtien erot: p=p* s [2.2] jossa symbolit ovat kuten yllä mutta logaritmisina muutoksina. Tämän lähestymistavan mukaisesti valuuttakurssin muutos johtaa yhtä suureen kotimaisten hintojen muutokseen. Valuuttakurssimuutoksen välittyminen täydellisesti kotimaisiin hintoihin edellyttäisi kuitenkin kahden ehdon täyttymistä. Ensinnäkin kustannukset ylittävien hinnoittelumarginaalien pitäisi olla vakiot, ja toiseksi rajakustannuksen pitäisi olla vakio 4. Seuraava askel valuuttakurssin ja hintojen yhteyden tutkimisessa oli kehittää malleja, jotka tarkastelivat erityisesti markkinarakenteiden ja tuoteominaisuuksien merkitystä valuuttakurssimuutosten välittymiselle. Näissä malleissa välittyminen riippuu siitä, kaventavatko vientiyritykset voittomarginaalejaan, vai vähentävätkö tietyt markkinarakenteet välittymistä. Tämän tutkimusalan eräs keskeisiä havaintoja ovat, että mitä alhaisempi on kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden korvattavuus, ja mitä alhaisempi on markkinoiden yhdentyneisyys, siitä suurempi on myyjien markkinavoima. Yritysten rajakustannuksen ylittävä hintamarginaali on tällöin yrityksen markkinaosuuden kasvava funktio. Lisäksi markkinahinta riippuu kaikkien markkinoilla olevien yritysten rajakustannusten summasta. Koska valuuttakurssin muutos vaikuttaa vain tuontiyrityksiin, välittyminen jää vähäisemmäksi kuin yhden suhde yhteen. Tästä seuraa, että välittymisen voimakkuus on kotimaisten ja ulkomaisten yritysten suhteellisen määrän laskeva funktio. Menonin (1995) mukaan markkinarakenteisiin perustuvat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että hinnat saattavat reagoida väliaikaisena pidettyyn valuutan vahvistumiseen kumpaan suuntaan tahansa, kun taas pysyvänä pidetty vahvistuminen saa ulkomaiset yritykset hinnoittelemaan tuotteensa aggressiivisesti. Tämä epäsymmetrinen käyttäytyminen perustuu näkemykseen, että tuleva markkinaosuus riippuu nykyisestä markkinaosuudesta, joten oman valuutan vahvistumisesta saatava hinnoitteluetu voidaan käyttää markkinaosuuden kasvattamiseen pysyvästi. 5 Hysteriamallien mukaan yritykset ovat omaksuneet odota ja katso -strategian sitä mukaa, kun valuuttakurssien volatiilisuus on kasvanut. Kuten Menon (1995) selittää, tämä johtuu siitä, että markkinoille tuloon ja markkinoilta poistumiseen liittyy peruuttamattomia uppokustannuksia. Näin ollen väliaikaisten valuuttakurssimuutosten takia ei haluta liikkua markkinoille tai sieltä pois. Niinpä kilpailutilanne markkinoilla säilyy muuttumattomana niin kauan kuin valuuttakurssimuutokset pysyttelevät tiettyjen rajojen sisäpuolella. Nämä rajat ovat sitä laajemmat, mitä suuremmat ovat markkinoille tuloon tai sieltä poistumiseen liittyvät kustannukset. Tämä ilmiö puolestaan vähentää valuuttakurssin välittymistä kotimaisiin hintoihin, kun yritykset eivät reagoi kaikkiin valuuttakurssimuutoksiin Malli valuuttakurssin ja inflaation väliselle yhteydelle Keskitymme tässä artikkelissa tarkastelemaan EMU-alueen kuluttajahintainflaation ja euron 4 Katso tästä lähemmin Goldberg & Knetter (1997). 5 Väliaikaisen ja pysyvän valuuttakurssimuutoksen vaikutuksista on keskusteltu myös Goldbergin & Knetterin (1997) artikkelissa. 554","paragraph_char_start":6223,"paragraph_char_end":9457,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":919}
{"query-id":"query-1a216174b3b6530fd6b34a9477a98392","original_paragraph":"10 10 NNKY palsta Tiedot Näkyvän Naisen NNKY-palstalle: Numeron 5\/2012 aineistopäivä on Lähetä paikallisyhdistyksesi tapahtumatiedot Näkyvän Naisen toimitukseen osoitteella: kiitos! Etelä-Pohjanmaan NNKY pj. Pirkko Raitila, Kaartotie 53 A1, Seinäjoki p Eetelä-Pohjanmaan NNKY:llä on yhteinen huone Seinäjoen Järjestötalossa Itu-työryhmän kanssa, Os. Kauppak. 1, 2. krs Helsingfors KFUK Arkadiagatan 33 A 13, Helsingfors Information om verksamheten ger ordförande Christina Elving, tel , Distriktsdag i Helsingfors Helsingin NNKY Mechelininkatu 15 A 8, Helsinki p , Mennyttä aikaa etsimässä ma klo toimitilassa Syksyn 2012 kirjauutuuksia Vuoden 1932 kirjauutuudet, mm. Frans Eemil Sillanpään Nuorena nukkunut Rudolf Koivun satumaailma Joulu joutui taas Pohjolaan vanhat rakkaat joululehdet. Ohj. kirjastonhoitaja Leena Laakso Ikoninmaalauskurssi ti klo toimitilassa. Hinta jäsenille ikonipohja n. 50 ja muille ikonipohja n. 50. Hinta sis. ohjauksen, maalit ja siveltimet. Ohj. ikonimaalari ja restauroija Ivanka Kortzanova. Ilm. ja lisätiedot tai puh Ompelutupa to klo toimitilassa Ruusuja kahvipaketista Sormuksia ja kukkia huovasta Jouluruusu mohairlangasta Pikkujoulut Maksuton ja kaikille avoin. Ohj. Marika Karttunen. Raamattua löyhäpipoisesti su klo toimitilassa: Profeetat silloin: Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Daniel ja Hesekiel Tämän päivän Profeetat Kuolema on minulle voitto Väkivallan seuraukset Raamatussa Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu Raamatun perhe- ja sukukäsitys. Ja niin heistä tuli mies ja vaimo Raamatun työmoraali. Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi tienaaman Ahneus. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri Ystävyys Raamatussa Tää ystävyys ei raukene Suunniteltu Joulun ihme Kokoontumiset alustaa Liisa Siikanen. MUSIIKKILEIKKIKOULU to (ei 6.12.), Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23. Ryhmä yksi klo alle 1-v. vanhemman kanssa Ryhmä kaksi klo v. vanhemman kanssa Ryhmä kolme klo v. vanhemman kanssa Ryhmä neljä klo v. vanhemman kanssa tai 2-v. yhdessä pikkusisaruksen ja vanhemman kanssa Ryhmä viisi klo v. ilman vanhempia Hinnat: 80 \/syyskausi, alle 25-vuotiaat ja yksinhuoltajat 50 \/syyskausi. NNKY:n jäsenille 10 :n alennus perushinnasta. Ilm. ja lisätiedot tai p NUORISOTOIMINTA Tyttöjen Tupa -kerhot ma klo (2.-4.-lk) Hard Gospel Cafe, Kahvikuja 3 ke klo (3.-6.-lk) HGC, Kahvikuja 3 ti klo (3.-6.-lk) Nuorisotalo Merirasti, Jaluspolku 3 ti klo (3.-6.-lk) tanssipaja , Nuorisotalo Merirasti, Jaluspolku 3. Kerhot ovat avoimia ja maksuttomia. Lisätiedot tyttötyön koordinaattori Tuulia Pajunpää Varhaisnuorten kerhot Meri-Rastila, kokkikerho 9 12-vuotiaille tytöille ja pojille, ti klo Nuorisotalo Merirastissa, Jaluspolku 3. Kallahti, kädentaitokerho 9 12-vuotiaille tytöille, ti klo Kallahden nuorisotalolla, Pohjavedenkatu 5 Vuosaari, kokkikerho 9 12-vuotiaille tytöille ja pojille, pe klo HGC:ssa, Kahvikuja 3 Vuosaari, kokkikerho 9 13-vuotiaille tytöille ja pojille, pe klo HGC:ssa, Kahvikuja 3 Hinta 20 \/syyskausi. Kerhot alkavat viikolla 35. Kysy vapata paikkoja: p tai Hämeenlinnan NNKY Saaristenkatu 19 B, Hämeenlinna pj. Ulla Pullola, p. (03) , , siht. Ulla Appelroth, Yhdistyksen kuukausitapaamiset Tieva-tunturikerhon merkeissä kerran kuussa maanantaisin, seuraa Hämeen Sanomien Menokatu-palstaa. Imatran NNKY Lappeentie 29 C 21, Imatra pj. Auli Piiparinen, p , Kantelekerho, raamattupiiri, naisten keskustelukerho. Maahanmuuttajatoimintaa mm. keskustelukerho ja viikonloppuleirit. Joensuun NNKY Malmikatu 2, Joensuu > paikallisyhdistykset Toimisto- ja tilavastaava Tuija Pitkänen p Toimiston aukioloajat ma pe klo Ja heidän siellä ollessaan -seimikerho pe klo Sapuskasiskot -monikulttuurinen kokkikerho joka kuukauden viimeinen ke klo Raamattupiiri joka toinen ti klo , alkaen Harrastekerhon toiminta alkaa myöhemmin syyskuussa. Jäsenilta ti klo Ortodoksisen seurakunnan Ksenia-piiri tulee vierailulle, toimitamme lanttikirkon \/ Pienimmän lantin yhteisö. MLL:n perhekahvila pe klo Kaikki tapahtumat ovat Joensuun NNKY:n toimitilassa, os. Malmikatu 2. Tervetuloa mukaan uudet ja entiset toimijat! Jyväskylän NNKY Puistotori 4, Jyväskylä Toiminnanohjaaja Tanja Nieminen, päivystys ma ja to klo 9 12 NNKY:n toimistossa p. (014) , muina aikoina p Tilaisuudet osoitteessa Puistotori 4 ellei toisin mainita. Olemme myös Facebookissa -> Jyväskylän NNKY Su klo 15 Naisten iltapäivä Naiset maailmassa, vieraana Suomen NNKY-liiton pj. Tuuli Raamat. Su klo 15 Laula kanssamme -konsertti. Mukana Laulurinki ja Virsimiehet, joht. kanttori Sirpa Lampinen. Avoin kohtaamispaikka aamiaisineen ti Kesäkuulumisia Kirkkojen Moskovassa, Kaisa Rossi Opettajana kiinalaislapsille, Eevakaarina Launis 25.9.Naisena papinvirassa, Eevakaarina Launis vieraana pastori Annemari Siistonen Kaksi Koreaa, Margit Väisänen-Vänskä Syksyn kirjauutuus, Anita Särkkä Svenska bibelkretsen kuukauden 1. maanantai klo 10, 10.9., 1.10., ja Pekka Paulasto, p Exodus-raamattupiiri (noin kerran kuussa keskiviikkoisin) klo 17, Heidi Watia. Jyväskylän srk:n varttuneiden ja eläkeläisten piiri alkaen ke klo 13. Kaikille avoin tuunaus- ja taidetyöpaja parillisten viikkojen ti 4.9. alkaen klo 17 20, Tuunataan vanhasta uutta. Latinanpiiri kuukauden 3. tiistai klo 18, 18.9.,16.10., ja Pirkko Sintonen. Kirjapiiri I ti klo 18, Anita Särkkä ja Mirja Knuuttila Kesälukemisia Katryn Stockett, Piiat Aravind Adiga, Viimeinen mies ma Maria Jotuni, Novelleja Kirjapiiri II ke klo 18, Pirjo-Liisa Sillgren, p Harry Martinson: Aniara Aravind Adiga. Viimeinen mies Satu Koskimies: Te näitte mun soittoni riemun Marianne Fredriksson: Rakas lapsi Nuorten aikuisten Lauluryhmä Jännät, kevyttä musiikkia laidasta laitaan, ei koelauluja. Laku-ryhmä laulaa ja kuuntelee musiikkia lauantain toivelevyjen hengessä, kokoontuu pe 7.9., , ja klo 13. Anna-Leena Pänkäläinen, p Lasten muskariryhmät ke 5.9. alkaen, Sanna-Mari Nenonen. Vanhempien kanssa: 1 1,5-vuotiaat (s. 04\/ \/2011) klo ,5-vuotiaat (s. 01\/ \/2010) klo ,5 3,5-vuotiaat (s.12\/ \/2009) klo Yksin: 4 5-vuotiaat (s. 09\/ \/2008) klo Nuorten pianotunnit ma- ja ti-iltapäivisin, Jasmin Korpela. Kysy vapaita paikkoja toiminnanohjaajalta. Nukketeatterikurssi vuotiaille ma (ei vko 42) klo Ohj. kuvaamataidonopettaja Kaisu Hiltunen. Hinta 25 e (sis. ohjauksen, materiaalit ja vakuutuksen). Sisarusalennus 5 e. Ilm mennessä La klo 13 teatteriretki Jyväskylän Kaupunginteatteriin: Myrskyluodon Maija -musikaali. Liput 32\/34 e. Varaus toiminnanohjaajalta. Keski-Karjalan NNKY Lisätietoja: pj. Miia Kattelus, p , TyttiTalo, Keisarinkuja 9, Kitee, p , Avoinna ma, ke ja to klo Ti ja to erilaista ryhmätoimintaa. TyttiTalo on vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten oma talo, jossa voi osallistua ryhmiin tai viettää aikaa tyttöjen kesken. Keski-Uudenmaan NNKY Lisätietoja: pj. Liisa Hynynen, p , Päivystävä kriisiraskauspuhelin, p ma-pe kello Itu-neuvontapiste Helsingissä, lisätietoja Kotka KFUK Information: ordförande Carita Korhonen, tel. (05) , Kotkan seudun NNKY Lisätietoja: pj. Irene Björkbacka, p. (05) , Kirjapiirit, vierailut, retket Kuopion NNKY Myllykatu 5, Kuopio -> paikallisyhdistykset Päivystys kansliassa ti ja to klo p. (017) , Lisätietoja: pj. Saara Lehtimäki, tai siht. Hannele Eskel-Koistinen, Su 9.9. syksyn alkajaiset klo 14. Kesämuistoja, yhdessäoloa, kahvit. Puhe: Pirjo Ojala. Ke raamattupiiri klo 13, lähetyspiiri vuoroviikoin ke klo 13. Perhekahvila ma klo Gospel-lattarit torstaisin. Lisätiedot ohj. Mirkka von Bremen-Rahunen p Itu-ryhmä ma klo Naisten kasvuryhmä la klo Sielunhoitoluennot lokakuussa, klo luennoitsijana Salme Blomster. Kaikille avoin koulutus. Su 30.9 ja raamattuluennot Galatalaiskirjeestä. Matti Turunen ja Rauno Perälä, musiikista vastaa Holopaiset. Järj. Suomen Raamattuopisto ja Kuopion NNKY. Ti klo 18 yhteiskristillinen rukousilta Lahden NNKY Vapaudenkatu 8, LAHTI p. (03) , Toimiston päivystysajat keskiviikkoisin klo 9 14 ja torstaisin klo Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla. Markkinakahvit 5.9., 3.10., NArU-illat aromaattiset öljyt lörpöttely \/ käsityöt syvävenyttelyä ja rentoutusta Naisten voimavarakurssi, 17.9., 1.10., , , , , Yhteistyössä Dila ja SRK ja NNKY. Nuorten chillausilta 26.9., , NNKY:n järjestöpäivät , Asikkala NNKY-yhdistysten puheenjohtajatapaaminen ja liiton kokous , Helsinki Kynttiläntekoilta Lapin NNKY pj. Meri Tirroniemi, Mäkitie 1 as. 1, SIRKKA p , siht. Taija Hemminki, p Lapin NNKY:n Facebook-ryhmä on avattu Lapin NNKY:n jäsenille. Mikkelin NNKY pj. Leena Parkkonen, Keijunpolku 2 B 9, MIKKELI p. (015) , Jäsenilta to Tolvasen pajutilalla Ristiinassa. Lähtö bussilla klo srk-keskuksen parkkipaikalta. Ilm. Tuula Randelin p , Jäsenilta to klo Kanteleen sävelin, taiteilija Elli Sonkkanen ystävineen. Srk-keskuksen aulakahvio. Jäsenilta to srk-keskuksen yläsalissa klo Matka Helsinkiin pe-la Ohjelmassa Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Musiikkitalossa, majoittuminen Hotelli Helkassa. La mahd. käydä Hiljaisuuden kappelissa ja\/tai Temppeliaukion kirkossa, tutustum. Tamminiemen museoon. Ilm. Leena Parkkonen, p tai Joulujuhla to srk-keskuksen yläsalissa klo Mäntyharjun NNKY Lisätietoja: pj. Auli Jokinen, p Säännöllisesti kokoontuvat: jäsenkokoontumiset joka kk:n ensimmäinen perjantai klo 13 srk-talolla. Oulun NNKY Isokatu 15, Oulu, p. (08) Pankkiyhteys: Sampo Lisätietoja: toiminnanohjaaja Maarit Peltoniemi, p. (08) , , Tilaisuudet Isokatu 15:ssä, ellei toisin mainita. Ohjatut sauvakävelyillat 5.9., 12.9., ja klo Kokoontuminen Oulun NNKY:llä. Isokatu 15. Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton. Omat sauvat mukaan! Syyskauden käsityökahvilat 4.9., ja klo Ota oma käsityösi mukaan! Syysseurat mikkelinpäivänä klo 17. Tervetuloa! Piirustus- ja akvarelliryhmä 8 kertaa alkaen klo 18. Ohj. Päivi Pussila. Hinta 30 euroa. Ilm. p Kuvataiteilua! -ryhmä v. tytöille keskiviikkoisen alk klo Ohj. kuvataiteilija Anni Arffmanin. Ilmoittaudu ennakkoon Kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa kaikille lukemisesta pitäville, ei ennakkoilmoittautumista! klo 18 Mika Waltari, Yksinäisen miehen juna, klo 18 Kyllikki Villa, Vanhan rouvan lokikirja, klo 18 Juhani Aho, Rautatie. Lähde Oulun Kädentaitomessuille Ouluhalliin, avoinna klo Liput á 8 (norm. 10 ). Lippuja rajoitetusti, tilaa omasi p , viim Asiakasilta Pohjolan Langassa, Isokatu 56, ma klo Syksyn uutuuslangat. Kahvitarjoilu. Ilmoittaudu viim tai p Kaksi uutta Kamalat äidit -ryhmä alkaa. Yhden vanhemman perheiden äitien ryhmä aloittaa 4.9. klo 18 Mielenvireyden tiloissa, Isokatu 45. Ilm. Ulla Sauvolalle, ulla. tai p Toinen ryhmä aloittaa klo Melleniuksen ryhmätalossa Peltolassa, Peltolankaari 18A. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko, yht. 10 kertaa. Ohj. Tarja Hyvärinen ja Anneli Nieminen. Ilm. tai Kutsuttu välittämään -koulutus (30 h) kriisiraskaustilanteessa olevan tytön kohtaaminen (to ja pe 17 21, la ja su 9 17) Oulun NNKY:llä, Isokatu 15. Kouluttajina erityislastentarhanopettaja Outi Papunen ja Annette Taipalus Tampereen NNKY:n Ituprojektista sekä lääketieteen asiantuntijoita. Maksu 30 e sis. kurssimateriaalin ja kahvit. Ilm. Outi Papunen, p tai Lisätietoa: Kutsuttu välittämään -koulutus antaa valmiudet kriisiraskaustyössä toimimiseen kristillisestä viitekehyksestä käsin. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi maahanmuuttajille perjantaisin alkaen klo 10 14, Villa Victor, Kirkkokatu 54. Viim. kerta Ilm. p tai Viikoittain kokoontuvat Ma klo 13 käsityöpiirissä Äiti Teresan peitot Ke klo 13 kädentaitojen piiri To klo avoimet ovet. Tule kahville ja kirppikselle Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 19 tuomiokirkon kryptassa. Vapaaehtoisia kaivataan mm. teenkeittäjiksi ja tekstinlukijoiksi. Lisätietoja p Järj. Sinapinsiemen, Oulun NNKY ja tuomiokirkkoseurakunta. Kirpputori avoinna torstaisin klo Asemakatu 15:ssä, käynti kellariin sisäpihan kautta. Pirkkalan NNKY Lisätietoja: pj. Tuula Talikainen p. (03) tai siht. Sirpa Hämäläinen p , Lähetyspiiri parillisten viikkojen maanantaina klo 13 Pirkkalan kirkon kerhotalossa. Tutustutaan raamatunkäännöstyöhön suomensukuisten kansojen parissa. Savonlinnan NNKY Lisätietoja: pj. Ulla Juuti, p , siht. Marja-Leena Pykäläinen, p , Sysmän NNKY Lisätietoja: pj. Virva Hokkanen, Havulantie 40, VALITTULA p , Tampereen NNKY Hämeenpuisto 14 F, Tampere p. (03) , f. (03) Ilmoittautumiset ja tiedustelut: p. (03) , Toimisto, Puistosalit, Hilja-huone, Siskolikka, Itu-toimisto ja NMKY:n sali Puisto-Emmauksessa, Hämeenpuisto 14 Siskolikan olohuone, Siskolikan koulutustilat, Pamaus -partiotilat, Satakunnankatu 31 B-C, 3. krs Kivirannan kokous- ja juhlakeskus, Kivirannantie 5, Pirkkala, p. (03) , f. (03) , Naisten hyvinvoinnin risteily Tallinnaan Matkan vetäjinä ja ohjelmavastuussa: Päivi Niemi sekä Piialiina Helminen (tai Nina Lehtinen). Monipuolisen reissun hinta on 215 euroa. Ks. ohjelma Ilm. p tai Järj. Tampereen NNKY, Kansan Raamattuseura ja Gospel-lattarit Avoimet ovet NNKY:n toimitiloissa ti klo Tarjolla kahvia, pikkunaposteltavaa ja iloista mieltä! Meitä kantaa Jumala la klo 15, Puistosali Oman elämänsä tarinaa kertoo Outi Papunen. Musiikki Pauliina Pakkala.","paragraph_char_start":57973,"paragraph_char_end":70892,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8366}
{"query-id":"query-1c07aba9f037ea0479c63b1fecf55ca8","original_paragraph":"14 11 Tutkimus osoittaa, että yleisin omaisuusrikollisuuden muoto hotelleissa olivat varkaudet. Varkausrikollisuutta tapahtui jopa 91,6 %:ssa maamme hotelleista. Tekijät olivat sekä henkilökuntaan kuuluvia, että hotellin vieraita. Vastaajien arviot menetetyn omaisuuden yhteisarvosta vaihtelivat keskimäärin euron välillä. Summat ovat kertatapahtumina pieniä verrattuna esimerkiksi petos- ja kavallusrikollisuuteen mutta varkauksien suuri määrä nostaa niiden merkitystä. (Huhtala ) Vandalismia oli havaittu 58,3 %:ssa hotelleita. Esimerkkejä vandalismista ovat seinien töhriminen, ikkunoiden rikkominen, tuhopoltot ja sähköjohtojen katkaiseminen. Aineellisiksi tappioiksi arvioitiin saman verran kuin varkauksissa, eli euroa hotellia kohden. Vandalismiin tulee varautua tekemällä se mahdollisimman hankalaksi ja hoitamalla hyvin asiat henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Usein vandalismiin syyllistyvä onkin joko pahoin pettynyt asiakas tai entinen työntekijä. (Huhtala 2004, 27.) Tutkimuksesta selviää, että murtorikoksia oli ollut täsmälleen yhtä paljon kuin vandalismiakin. Murtorikollisuus aiheuttaa lähes aina mittavat aineelliset vahingot. Usein murron aiheuttamat kustannukset nousevat jopa suuremmiksi, kuin mitä murron yhteydessä anastetun tavaran arvo on. Erityistä tarkkuutta tulisi noudattaa tiloissa, missä säilytetään alkoholia, savukkeita, tietokoneita, viihde-elektroniikkaa tai muuta suhteellisen helposti ja nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta. Murtorikollisuutta voidaan parhaiten ehkäistä murtokestäviin rakenteisiin ja turvallisuusvalvontaan panostamalla. (Huhtala 2004, ) Ryöstörikollisuutta oli joutunut kokemaan 25 % hotelleista. Ryöstörikollisuus on lisääntynyt verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Tämä voi johtua siitä, että rikolliset ovat joutuneet hakemaan uusia kohteita sen jälkeen, kun perinteiset ryöstökohteet eli pankit ja postit ovat parantaneet huomattavasti turvallisuustasoaan. Ryöstöt ovat sikäli erityisen ikäviä, että ne eivät kohdistu pelkkään omaisuuteen, vaan myös työntekijä on kohteena. Uhrille se voi olla traumaattinen kokemus, josta hän ei välttämättä koskaan toivu täysin. Ryöstö on tyypil-","paragraph_char_start":20061,"paragraph_char_end":22207,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2617}
{"query-id":"query-f8f5f34da25396554fd6e2efdcba3744","original_paragraph":"13.5.2017\nNäin äitienpäivän aattona haluan vinkata kivasta kukkakaupasta teille muillekin lakeuksilla asuville. Täällä meillä päin kun ei ole vielä Plantagenia (lähin Vaasassa), niin joskus kaipaisin monipuolista, mutta kohtuuhintaista kukkakauppaa, jossa on runsas valikoima myös valmiita ruukkuasetelmia ja viherkasveja. Sain SO-bloggaajana mahdollisuuden tutustua lapualaiseen kukka- ja hautauspalvelu Latva-Rasulaan, josta sain mukaani mm. tämän ihanan Muhlbeckian kultaisessa ruukussa. Tämä lajike on mielestäni niin kaunis sen violeteilla, tummanpuhuvilla lehdillä. Tällainen kaunis asetelma varmasti ilahduttaisi äitiä kuin äitiä! Latva-Rasula on juuri avannut myös uuden upean myymälän Kauhavalle. Itse yllätyin miten paljon kivoja viherkasveja löytyi tästä paikallisesta yrityksestä, jossa en ollut ennen edes käynyt. Ja palvelu oli mitä sydämellisintä. Rohkaisen siis muitakin etelä-pohjalaisia tutustumaan omien kaupunkien pikkuputiikkien valikoimiin...löytöjä voi tehdä yllättävänkin läheltä! :)","paragraph_char_start":11251,"paragraph_char_end":12258,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1661}
{"query-id":"query-b079f31accfa29f8c82a321ca8b88952","original_paragraph":"Osatotuus\nIlkka Luoman kirjoitus oli mielenkiintoinen, mutta siinä on myös virhellistä informaatiota. Suurimman virheen hän kirjoittaa todetessaan maahanmuuttajien ratkaisevan työvoimapulamme!!! Minkä ihmeen työvoimapulan? Työpula on juuri nyt ja tulee olemaan myös seuraavat vuosikymmenet. Ilkka Luoman ajattelussa on samaa vivahdetta kuin sosialidemokraatti Maria Guzenina-Richardsonin ajattelemattomuudessa. Richardson on todennut, että vuonna 2030 Suomessa on 500 000 maahanmuuttajaa. Visio on sosialidemokraattien oma. Kukaan ei osaa perustella miksi meilä pitäisi olla puoli miljoonaa maahanmuuttajaa 20 vuoden päästä. Tällä hetkellä maahanmuuttajine määrä taitaa olla jossain 200 000 hujakoilla eli sosialidemokraatit haluavat vielä n. 300 000 lisää paikkamaan olematonta työvoimapulaa! Suomen valtiolla ei ole varaa tällaiseen invaasioon.","paragraph_char_start":12408,"paragraph_char_end":13254,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1910}
{"query-id":"query-36988d23fbbfa8112a48717ccd877db1","original_paragraph":"10 ti , 44 t , 48 t Kudomme toimivia ja kauniita kankaita käyttöön ja koristeeksi. Suunnittelemme ja rakennamme yhdessä muunneltavat loimet, joihin kukin voi suunnitella omat kuosinsa. Opimme kudonnan perusteita ja syvennämme osaamistemme sekä omakohtaisesti kokeillen että yhdessä oppien. Kurssi sopii kaikille kankaan kudonnasta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen HUOVUTA NEULALLA 1104T31 Päivi Vaarula Kurssimaksu 18,00 ma , 8 t Suunnittelemme ja valmistamme kaksiulotteisen käyttö- tai koristekstiilin neulahuopaamalla. Voit valmistaa tyynynpäällisen, pienen seinätekstiilin, koristeen vaatteeseen, pannulapun jne. Opit neulahuovutuksen perusteet ja voit jatkaa hauskaa huovutusta kotona n ideoin. Ilmoittautuminen NURJATON ETUPISTOKIRJONTALIINA 1104T34 Riitta-Päivikki Viitanen Kurssimaksu 40,00 ti , 30 t Ompelemme nurjattomalla etupistokirjonnalla kuvion pöytäliinaan. Kangas on pellava- tai puuvillakangasta ja kirjontalankana kankaaseen sopiva nimikoimislanka. Valmiiseen liinaan virkkaamme tai neulomme molempiin päihin pitsit. Ilmoittautuminen alkaa ORIGAMIN TAITOKSISSA 1104T35 Sirkka Huttunen Kurssimaksu 16,00 la , 6 t Sana origami sisältää kaksi japanin kielen sanaa: oru - taittaa ja kami - paperi. Tutustumme tähän ikivanhaan tekniikkaan työstämällä erilaisista papereista mielenkiintoisia taittelutöitä. Ilmoittautuminen VALOA JA VARJOA, ORIGAMIVARJOSTIN 1104T36 Sirkka Huttunen Kurssimaksu 16,00 la , 6 t Valmistamme origamitekniikalla lampunvarjostimen. Opimme tämän päivän aikana varjostimeen tarvittavat taittelutekniikat. Ilmoittautuminen ORIGAMIA SISUSTUKSEEN 1104T37 Sirkka Huttunen Kurssimaksu 16,00 la , 6 t Suunnittelemme ja valmistamme origamitaittelulla sisustukseen sopivan paperitekstiilin. Seinällä teos parantaa huoneen akustiikkaa ja kaunistaa tilaa. Opit perustekniikat, joiden avulla voit viimeistellä työn kotona. Kurssi sopii kaikille origamitaittelusta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen KASVIVÄRJÄYSTÄ MONIN TAVOIN 1104T38 Päivi Vaarula Kurssimaksu 38,00 ma ti ke to pe , 25 t Opimme kasvivärjäyksen perusteita ja erilaisia menetelmiä viedä luonnon väriaineet kankaalle. Värjäämme villaa ja silkkiä: lankaa, neuletta tai kangasta mikroaaltouunissa tai kontaktivärjäyksenä. Maalaamme silkkikangasta ja painamme villakangasta kasviväreillä. Ilmoittautuminen SANOMALEHDEN UUSI ELÄMÄ 1104T39 Eva Katajamäki Kurssimaksu 22,00 ke , 9 t Sanomalehden elämä. Tule tekemään as sopivat, kevyet ja näyttävät sanomalehtihelmet. Suunnittelemme ja sommittelemme värit ja muodot kunkin oman tyylin mukaan - joko hillityt tai räväkät. Helppo tekniikka, lähes ilmaiset materiaalit. Kurssi sopii kaiken ikäisille. Ilmoittautuminen TANSSI JA LIIKUNTA TANSSI TANSSIA 5-6 VUOTIAILLE LAPSILLE (täyttänyt 5 v.) Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marjo Oja Kurssimaksu 48,00 ti , 10 t, , 10 t Lastentanssitunneilla opiskellaan leikin, laulun ja pienten tanssien avulla tanssin peruselementtejä. Yhdessä tanssiessa opimme myös toimimaan ryhmässä sekä ottamaan toiset huomioon. Tanssitunnit koostuvat leikeistä, rytmiharjoituksista, koordinaatioharjoituksista, luovan tanssin harjoituksista sekä nykytanssin tekniikan alkeista. Pukeudu tanssitunnille joustaviin vaatteisiin, tanssimme paljain jaloin. Etusijalla ryhmään ovat viime vuonna lastentanssiryhmässä (4-5 v.) olleet lapset. Ilmoittautuminen TANSSIA 6-7 VUOTIAILLE LAPSILLE (täyttänyt 6 v.) Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marjo Oja Kurssimaksu 48,00 ti , 10 t, , 10 t Lastentanssitunneilla opiskellaan leikin, laulun ja pienten tanssien avulla tanssin peruselementtejä. Yhdessä tanssiessa opimme myös toimimaan ryhmässä sekä ottamaan toiset huomioon. Tanssitunnit koostuvat leikeistä, rytmiharjoituksista, koordinaatioharjoituksista, luovan tanssin harjoituksista sekä nykytanssin tekniikan alkeista. Pukeudu tanssitunnille joustaviin vaatteisiin, tanssimme paljain jaloin. Etusijalla ryhmään ovat viime vuonna lastentanssiryhmässä (5-6v.) olleet lapset. Ilmoittautuminen TANSSIA 8-12 VUOTIAILLE Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marjo Oja Kurssimaksu 64,00 ti , 13,3 t , 13,3 t Lastentanssitunneilla opiskellaan leikin, laulun ja pienten tanssien avulla tanssin peruselementtejä. Yhdessä tanssiessa opimme myös toimimaan ryhmässä sekä ottamaan toiset huomioon. Tanssitunnit koostuvat leikeistä, rytmiharjoituksista, koordinaatioharjoituksista, luovan tanssin harjoituksista sekä nykytanssin tekniikan alkeista. Pukeudu tanssitunnille joustaviin vaatteisiin, tanssimme paljain jaloin. Etusijalla ryhmään ovat viime vuonna lastentanssiryhmässä (7-11 v.) olleet lapset. Ilmoittautuminen SATUBALETTI (5-6 vuotiaille) Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marika Anttila Kurssimaksu 48,00 ma , 10 t, , 10 t Tarkoitettu 5-6 vuotiaille ryhmässä aiemmin opiskelleille tytöille ja pojille. Harjoitusten pohjana laululeikit, ryhmässä toimiminen, oman vuoron odottaminen sekä koordinaatioharjoitukset. Ilmoittautuminen ALKEISBALETTI (7-8 VUOTIAILLE) Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marika Anttila Kurssimaksu 48,00 ma , 10 t, , 10 t Tarkoitettu 7-8 vuotiaille ryhmässä aiemmin opiskelleille tytöille ja pojille. Harjoittelemme baletin perusliikkeitä leikin varjolla. Kehon tuntemus ja koordinaatio sekä tasapaino ovat harjoitusten taustana. Ilmoittautuminen BALETTI 9-12 VUOTIAILLE Rannan koulun sali, Lampintie 23 Marika Anttila Kurssimaksu 64,00 ma , 13,3 t, , 13,3 t Tarkoitettu 9-12 vuotiaille ryhmässä aiemmin opiskelleille. Tunnit pohjautuvat klassisen baletin perinteisiin liikkeisiin ja harjoituksiin. Ne tulevat koostumaan mm. lämmittelystä, tanko- ja keskilattiaharjoituksista sekä omien tanssien tekemisestä ja harjoittelusta. Taitoja, joita tulemme lukuvuoden aikana kehittämään ovat mm. ketteryys, tasapaino, koordinaatio ja notkeus. Ilmoittautuminen BALETIN ALKEISKURSSI AIKUISILLE Rannan koulun sali, Lampintie 23 Lena Segler-Heikkilä Kurssimaksu 64,00 to , 13,3 t , 13,3 t Kurssi on baletin alkeis kaikenikäisille ja -kokoisille aikuisille. Teemme tanko- ja keskilattiaharjoituksia sekä venyttelyharjoituksia tunnin lopussa. Baletti antaa hyvän perustan kehotietouden, ryhdin ja itsetuntemuksen kehittämiseen kaikille. Opetuksessa painotetaan kehotietoutta; omien linjausten parantamista, liikkeiden tekemistä oikein omaa kehoa kuunnellen unohtamatta tietenkään tanssin riemua. Ilmoittautuminen TANSSITAITOA TAKATASKUUN alkeet Lukion liikuntasali, Hakalahdenkatu 8 Arja Kinnunen Kurssimaksu 38,00 to , 16 t Enintään 40 opiskelijaa Paritanssin alkeis, jossa opit tanssien perusteet leppoisasti mukavassa seurassa. Kurssi ei edellytä mitään ennakko-osaamista! Lajeina Foksi, Valssi, Kävelyhumppa, Jenkka ja Fusku. Vapaaehtoinen parinvaihto. Ota mukaan mukavat tanssikengät ja juomapullo. Kurssin ohjelma: Foksi Foksi Kävelyhumppa vko (ei a) Valssi Jenkka Fusku Fusku Kertausta Ilmoittautuminen TANSSITAITOA TAKATASKUUN alkeisjatko Lukion liikuntasali, Hakalahdenkatu 8 Arja Kinnunen Kurssimaksu 38,00 to , 16 t Enintään 40 opiskelijaa Paritanssin alkeisjatko, jossa syvennät osaamistasi seuraavissa lajeissa: Fusku, Foksi, Bugg, Hidas Valssi ja Polkka & Masurkka. Kurssi edellyttää kunkin lajin perustan hallintaa, paitsi Polkka & Masurkka, joka lähtee alkeista. Kurssilla on käytössä oppimista edistävä parinvaihto. Kurssin ohjelma: Fusku Foksi Bugg vko (ei a) Hidas Valssi Masurkka&Polkka (alkeet) Masurkka&Polkka Fusku Kertausta Ilmoittautuminen LIIKUNTA JOOGAN ALKEET Kiviojan koulun sali, Tuija Jutila Kurssimaksu 74,00 ma , 20 t, , 20 t Enintään 40 opiskelijaa Opettelemme tekemään lempeitä ja helppoja hathajooga liikkeitä eli asanoita. Teemme liikkeet rauhallisesti, keskittyneesti omaa kehoa ja hengitystä kuunnellen. Tämä sopii alkeita opiskelevalle ja sinulle joka haluat tutustua joogaan. Jooga antaa hyvät mahdollisuudet oman terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä parantamiseen. Ota mukaan oma alusta, lämmin ja rento vaatetus. HUOM! Syksy Kiviojan sali ja kevät Rahkolan sali. Ilmoittautuminen JOOGAN JATKOKURSSI Kiviojan koulun sali, Tuija Jutila Kurssimaksu 74,00 ma , 20 t , 20 t Enintään 40 opiskelijaa Jooga on kokonaisvaltaista itsensä hoitomuoto, jossa teemme venytteleviä hathajooga liikkeitä ja liikesarjoja eli asanoita omaa kehoa ja hengitystä kuunnellen. Kurssi suunnattu niille joille joogan alkeet ovat tuttuja. Ota mukaan oma alusta, lämmin ja rento vaatetus. HUOM! Syksy Kiviojan sali ja kevät Rahkolan sali. Ilmoittautuminen MIESTEN JUMPPA Kiviojan koulun sali, Kauko Korhonen Kurssimaksu 42,00 ke , 10 t , 10 t Enintään 50 opiskelijaa Jokainen kokoontumiskerta sisältää alkuverryttelyn, lihaskunto-osion ja loppuvenyttelyn. Kurssi soveltuu kaikenikäisille. Ilmoittautuminen JOOGAA YLI 60 -VUOTIAILLE NAISILLE JA MIEHILLE A Rautatiekatu 1, II kerros, Rautatiekatu 1 Tuija Jutila Kurssimaksu 74,00 to , 20 t, , 20 t Enintään 25 opiskelijaa Hathajooga on lempeästi ja kokonaisvaltaisesti hoitava joogamuoto, jossa teemme helppoja, venytteleviä liikkeitä rauhallisesti ja keskittyneesti omaa kehoa ja hengitystä kuunnellen. Jooga antaa hyvät mahdollisuudet oman terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä parantamiseen. Ota mukaan oma alusta, lämmin ja rento vaatetus. Käynti takapihan puolelta. Ilmoittautuminen alkaa YLIVIESKA Sivu 10","paragraph_char_start":66290,"paragraph_char_end":75436,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9878}
{"query-id":"query-852d4bece9d1a0ce09eff0032eaaec24","original_paragraph":"Tomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä (useimmiten punaisesta) hedelmästä, joka kasvitieteellisesti on marja DOVGAN paistettu kilohaili tomaattikastikkeessa 240 g. Paistetut kilohailit tomaattikastikkeessa on Venäjällä erittäin suosittu herkku. Tuoreet kilohailit paistetaan ja säilötään herkulliseen, yrteillä..","paragraph_char_start":5190,"paragraph_char_end":5673,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":677}
{"query-id":"query-8d8b220f2121ae555907e499a8699b45","original_paragraph":"Todellisuus siis kielletään, ja jos joku kertoo todellisuudesta, hänessä täytyy olla jotain vikaa. Sitä vikaa etsitään sitten mistä tahansa, ja yleensä sitä löydetäänkin mutta omasta mielikuvituksesta. Työtön on syypää, koska työtön on juoppo, laiska, aiheuttanut tilanteensa, valinnut työttömyyden, mikä tahansa mielikuvituksesta vedetty kelpaa uskomukseksi, ja usein mielikuvituksesta vedetään niitä piirteitä, jotka itseltä on kielletty. Sitä on projisointi. Niinpä rikkaat syyttävät työmarkkinatukea saavia ahneiksi huijareiksi, lusmuiksi ja roistoiksi. He pitävät kiinni uskomuksistaan, jotta heidän ei tarvitse muuttaa niitä sen enempää kuin todellisuutta. Yleisesti ottaen ihmiset elävät uskomuksissaan, eivät todellisuudessa.","paragraph_char_start":23092,"paragraph_char_end":23825,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3529}
{"query-id":"query-1cf8cd11323b97f9c1befba5ef2bf3d3","original_paragraph":"Jos valtion on kannattavaa ylläpitää karttoja markkinoille tuottavaa organisaatiota, on toiminnan mielekkyyden mittarina raha yksi parhaista välineistä. Avaamalla yhteiskunnan varoin kerätyt tiedot, kuten maastotietokanta, kiintopisteverkon tiedot, ilmakuvat ja nykyään yleistyvät laserkeilausaineistot kaikkien toimijoiden käyttöön saadaan aikaan aito kilpailutilanne, jossa kaikki voivat kehittää ja innovoida uusia tuotteita ja käyttötapoja näillekin tiedoille. Jos taas tiedoilla ei ole markkinoita, on niiden keräämisen oltava riittävät perustelut itse viranomaistehtävän puolelta.","paragraph_char_start":22333,"paragraph_char_end":22919,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3406}
{"query-id":"query-c28fdd5c39c2685d589d67f86f429402","original_paragraph":"Tosi hyviä pointteja sinulla, ja mistään en tavallaan ole eri mieltä :) Juuri tätä samantyyppistä pohdintaa tein itsekin; sinulla ehkä valmiimpia vastauksia\/mielipiteitä ajatuksissasi kuin minulla, itsestäni kaikkien asioiden syyt ja seuraukset tuntuvat monimutkaisilta ja osin tosi hankalasti ymmärrettäviltä. Esimerkiksi joo: on toivottavaa, että ihmiset käyttäisivät juuri luonnonkuituja samaan tapaan kuin ”ennen vanhaan” (se on myös mun mielestä optimi), mutta päästäänkö siihen, koska ja miten (ehkä kieltämällä muovikuidut kokonaan?) vai kierretäänkö joidenkin välivaiheiden kautta joissa etsitään kestävämpiä ratkaisuja tms. Ja tosin ehkä kolmoskohdan kohdalta en itse osaisi nimetä, että mikä ekoriski maailmassa on isompi kuin toinen; kaikilla varmasti merkitystä. Ehkä enemmän kuin me halutaan ymmärtääkään.","paragraph_char_start":33802,"paragraph_char_end":34620,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5472}
{"query-id":"query-f8259e24f2335a65d62c7608866546f2","original_paragraph":"Perinteisen ja modernin median onnistunut hyödyntäminen tuo tuloksia informaatiotulvan keskellä19.2.2021 12:00:00 EET | Tiedote\nProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n Oma Media -arvion parhaana mediana palkittiin tänään OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus. Mukana arviossa oli verkkosivuja, digitaalisia ja painettuja lehtiä, vuosikertomuksia sekä uutena, kilpailussa selvästi nousevana mediana podcasteja.","paragraph_char_start":5891,"paragraph_char_end":6322,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":797}
{"query-id":"query-d7f61273b32f227a6e01040be0093481","original_paragraph":"Pienten lasten hoito on ollut Suomen perhepolitiikan keskeinen kehittämisen kohde 1970-luvun alusta lähtien. Tuolloin lasten päivähoitojärjestelmän kehittämisedellytykset taattiin omalla lainsäädännöllä (laki 36\/1973 ja asetus 239\/1973 lasten päivähoidosta). Pienten lasten hoitojärjestelmään on liitetty lasten vanhemmille oikeus valita alle 3-vuotiaille joko kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tuki. Päivähoitolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vuoden 1996 alusta lukien kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on ollut oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan. Vanhemmilla on myös mahdollisuus saada yksityisen hoidon tukea valitessaan lapselleen yksityisen hoitajan tai yksityisen päiväkodin järjestämän hoidon.","paragraph_char_start":124396,"paragraph_char_end":125285,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16047}
{"query-id":"query-f6c97b9401b52cc9746c0625f7748eba","original_paragraph":"32 Liite 2 (1\/2) Kyselyn kysymykset 1. Yrityksen koko alle 10 työntekijää työntekijää työntekijää yli 250 työntekijää 2. Asemasi yrityksessä\/työmaalla? 3. Millainen työmaa (talonrakennus, infra, korjaustyömaa)? 4. Liittyykö käännetty arvonlisävero nykyiseen työmaahan? 5. Mistä olet saanut tietoa ja\/tai koulutusta käännetystä arvonlisäverosta? 6. Oletko mielestäsi saanut riittävästi koulutusta liittyen käännettyyn arvonlisäveroon? 7. Osaatko mielestäsi asian vai tarvitseeko sinun usein kysyä apua muilta? 8. Pitäisikö aiheesta antaa koulutusta tuleville rakennusinsinööreille jo opintojen aikana? 9. Onko käännetty arvonlisävero -järjestelmä lisännyt töitäsi? Miten? 10. Onko käännetty arvonlisävero mielestäsi vaikuttanut kustannuksiin yrityksessä? Jos on, miten? 11. Onko järjestely mielestäsi vaikuttanut aliurakoitsijoiden hinnoitteluun? Jos on, miten? 12. Onko asia huomioitu yrityksesi käyttämissä urakkasopimuspohjissa?","paragraph_char_start":45746,"paragraph_char_end":46676,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5923}
{"query-id":"query-7e83ff4dcda188202ca693146e7ce33a","original_paragraph":"16 16(27) Uudisrakennus, jonka räystäskorkeus ylittää 8 metriä ja jonka julkisivu esim. materiaalivalintojen takia edellyttää huoltoa ja kunnossapitoa, on yleensä tarkoituksenmukaista varustaa laitteilla, jotka tekevät mahdolliseksi riipputelineiden käytön rakennuksen kaikilla vapailla ulkoseinillä. Rakennus vanhenee ja kuluu käytössä. Oikein ajoitettu ja tehty kunnossapito ja korjaus pidentävät rakennuksen ikää. Rakennuksen korjaamisessa on hyvä käyttää rakennuksen alkuperäisiä ja sen rakentamisajankohdalle tyypillisiä materiaaleja. Tällä varmistetaan myös materiaalien yhteensopivuus. Korjaamisessa on myös syytä ottaa huomioon korjaustavan toimivuus pitkällä aikavälillä. Korjausaineiden valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi niiden kestoikä, huoltotarve, korjattavuus, myrkyttömyys, valmistukseen käytetty energiamäärä ja yhteensopivuus liittyviin rakennusosiin ja -aineisiin. Asbestia sisältävien rakenteiden purkutöistä on annettu määräyksiä valtioneuvoston päätöksessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös homevaurioiden korjaustöissä. MRL 166, RakSL 16, Vnp 1380\/ Rakennuksen purkaminen Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta sekä purkamis- ja peruskorjausjätteitä koskevan selvityksen. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää, että ennen purkamistyön käynnistämistä on esitettävä purkamissuunnitelma. Purkamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota purkamistyöstä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen. Työturvallisuudesta purkutyön yhteydessä on säädetty erikseen. MRL 127 :n mukaan rakennuksen tai sen osan purkaminen edellyttää tapauksesta riippuen joko purkamisluvan hakemista tai purkamisilmoituksen tekemistä. MRA 55 :n mukaan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys syntyvän rakennusjätteen määrästä ja sen lajittelusta. Hakemuksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennustai purkujätteestä ja sen käsittelystä. Lupahakemukseen tai ilmoitukseen tulee lisäksi liittää ilmoitus purettavien rakennusosien mahdollisesta hyväksi käyttämisestä ja tarvittaessa tieto mahdollisuudesta saada niitä korvauksetta säilytettäviksi tai käytettäviksi. Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä purkamistyön turvallinen järjestäminen sekä purettavien materiaalien ja rakennusosien lajittelu ja hyötykäyttö. Jos kohteen käyttöhistorian perusteella arvioituna maaperään on saattanut johtua ongelmajätteitä, on syytä selvittää maaperän saastuneisuus.","paragraph_char_start":27531,"paragraph_char_end":30170,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3624}
{"query-id":"query-c299167a257cadff3dba66b75889fe3a","original_paragraph":"41 41 palkitsemisen muotoja voisivat olla esimerkiksi 1-2 päivää ylimääräistä vapaata, urakehityksen mahdollistaminen, motivoivat työtehtävät, kiittäminen, työjärjestelyt, kehuminen, työvuorojen suunnittelu toiveiden mukaan sekä työrauhan antaminen ja luominen. Rahallinen korvaus koetaan kaikkein mielekkäimpänä, vaikka sen tuoma lisämotivaatio työntekoon ei ole kovin pitkäkestoista. Osastonhoitajan vaikutusmahdollisuudet palkitsemisen suhteen ovat melko rajalliset, sillä palkkaukseen liittyvät asiat eivät useinkaan ole yksin osastonhoitajan päätettävissä. Osastonhoitajan tulee kuunnella työntekijöitään ja viedä ehdotettuja asioita eteenpäin organisaatiossa. Arjen suunnittelu ja lähiesimiehenä toimiminen ovat tärkeitä välineitä osastonhoitajan edistäessä hyvinvointia osastolla. Osastonhoitajalle tulisi antaa mahdollisuus palkita työntekijöitä suoraan ja organisaation johdonkin tulisi pitää henkilöstön palkitseminen aktiivisesti mielessä.","paragraph_char_start":56037,"paragraph_char_end":56987,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7474}
{"query-id":"query-06e68d63605be3a495827815185bd569","original_paragraph":"Sompion kylä on ollut keskiajan lopulta varsin laaja rajoittuen pohjoisessa Inariin, lännessä Sodankylään, idässä Savukosken Keminkylään (alkuaan Kuolajärveen) ja etelässä Kemijärveen. Kylä piti sisällään lähes koko Pelkosenniemen. Rajat noudattivat vedenjakajaseutuja – valuma-alueita. 1700-luvun lopulla Lapinkylä-järjestelmä päättyi ja Sompio supistui käsittäen kylät Mutenia, Korvanen, Riesto, Kurujärvi (Pilliranta) ja Lokka. Vuotso ei varsinaisesti kuulunut Sompioon – Vuotso on Sompion portti, sanoi Alariesto. Pohjoisessa rajoina olivat Nattastunturit ja Saariselän etelärinteet. Luiron valuma-alue oli Sompiota. Etelässä alue ulottui Tanhuaan. S. 36","paragraph_char_start":139801,"paragraph_char_end":140459,"paragraph_similarity_to_original":99.8480243161,"tokens_before_paragraph":21080}
{"query-id":"query-cbc316444b91be8db73cfd269964d89d","original_paragraph":"— Sinä olet oikeassa, Matvei, kun sanot, että ihminen elää pimeydessä, eikä tiedä, onko Jumala ja sen henki vihollinen tai ystävä, vaan sinä et ole oikeassa, kun väität, että me, orjat, raskaan jokapäiväisen työn kahlehtimina, voimme vapautua ahneuden vankeudesta, hävittämättä tuon aineellisen vankilan… Ennen kaikkea meidän täytyy oppia tuntemaan tarkemmin vihollisemme voima ja sen rikkaudet. Sitä varten meidän täytyy löytää toisemme, täytyy jokaisessa avata se mikä kaikille on yhteistä ja se yhteinen on meidän voittamaton, sanon ihmeitä tekevä voimamme! Orjilla ei ole koskaan ollut Jumalaa, he ovat jumaloineet ihmisten lakeja, jotka heille ulkoapäin ovat annetut, eikä orjilla koskaan tule olemaan Jumalaa, koska Hän syntyy siinä suuressa tunnelma-liekissä, jossa jokainen käsittää henkisen sukulaisuutensa kaikkien kanssa! Temppeleitä ei rakenneta puupalasista ja kivikappaleista, vaan vahvoista, kokonaisista kivistä. Yksinäisyys on tunne siitä, että sinä olet pois revitty omasta kokonaisuudestasi, se on sielun voimattomuuden merkki ja sen sokeus; kokonaisuudessa sinä löydät kuolemattomuuden, yksinäisyydessä välttämättömän orjuuden ja pimeyden, lohduttamattoman tuskan ja kuoleman.","paragraph_char_start":333029,"paragraph_char_end":334225,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":56430}
{"query-id":"query-b7cc074c94f301501e69ea481a249b16","original_paragraph":"Mä myös luulin tarvitsevani paljon unta, kun ennen lapsia nukuin aina 8-9 tuntia yössä. Lasten jälkeen olen huomannut, että 6-7 tuntia riittää vallan mainiosti, väliaikaisesti voidaan mennä vähemmälläkin ja pakka pysyy silti kasassa kun vaikka viikonloppuisin saa tasattua. Tokihan unen tarve myös muuttuu eri elämäntilanteissa ja hormonaalisistakin syistä. Itseänsä voi vähän myös psyykata selviämään vähemmällä unella: jos vallan ajattelee, että voih, nukuin vain viisi tuntia, mikä on vain puolet siitä mitä tarvitsen, niin varmasti väsyttää. Kun taas ajattelee toisinpäin, nukuin vain viisi tuntia, mutta kun ensi yönä menen ajoissa nukkumaan ja vedän 7h niin ollaan \"tasoissa taas\". Sikäli ei ole siis yhdentekevää paljonko luulee tarvitsevansa unta.","paragraph_char_start":6274,"paragraph_char_end":7029,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1036}
{"query-id":"query-344a9b2e9ffda7e46024556c44539a96","original_paragraph":"Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Palvelualalla työskentelevän työntekijän sopimaton käytös asiakasta kohtaan on erityisen moitittavaa. Palveluammatissa työskentelevältä edellytetään palvelualttiutta ja käytöstä, josta ei aiheudu työnantajalle asiakassuhteiden menetyksen vaaraa tai joka ei vaikuta työnantajan maineeseen huonontavasti. Asiakkaalle kiroilu sekä asiakkaiden haukkumisen huoriksi ja varkaiksi oli pöyristyttävää ja saattoi jopa täyttää kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkit. Kuljetusalalla, jossa kotimaan markkinat ovat rajalliset ja kilpailijoiden kustannusrakenne ja siten myös asiakashinnoittelu lähes samantasoista, ratkaiseva kilpailuvaltti on asiakaspalvelu ja joustavuus. Helsingin Kaukokiito Oy on pyrkinyt edellä mainituilla seikoilla erottumaan positiivisesti kilpailijoistaan ja siksi huono asiakaspalvelu työntekijän taholta koetaan erittäin vakavaksi asiaksi.","paragraph_char_start":9457,"paragraph_char_end":10648,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1293}
{"query-id":"query-fa9a6c0d44cebdec940a0ad045e3656e","original_paragraph":"5. B-luokan kelpuutus tarkoittaa, että hyväksytty huolto-organisaatio voi huoltaa asentamattoman moottorin, APUn ja moottorin ja\/tai APUn osia ja laitteita moottorin ja\/tai APUn huolto-ohjeiden mukaisesti tai, jos toimivaltainen viranomainen sallii, osien ja laitteiden huolto-ohjeiden mukaisesti vain silloin, kun laitteet ja osat ovat asennettuina moottoriin tai APUun. B-luokan kelpuutuksen saanut hyväksytty huolto-organisaatio voi kuitenkin irrottaa laitteen tai osan tilapäisesti huoltoa varten, jotta huolto on helpompi tehdä, ellei irrottamisesta seuraa tarve sellaisiin huoltotöihin, jotka eivät kuulu tämän kohdan soveltamisalaan. Rajoituksia koskevassa osiossa määritetään tällaisen huollon laajuus, minkä perusteella määräytyy myös hyväksynnän laajuus. B-luokan kelpuutuksen saanut hyväksytty huolto-organisaatio voi huoltaa asennettua moottoria myös korjaamo- ja linjahuollon aikana edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen hyväksyy huolto-organisaation käsikirjassa esitetyn tarkastusmenetelmän. Jos toimivaltainen viranomainen sallii tällaisen toiminnan, se on mainittava huolto-organisaation käsikirjan työn laajuutta koskevassa osiossa.","paragraph_char_start":145930,"paragraph_char_end":147088,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":21949}
{"query-id":"query-5bc0a60f6e0c2a3e5aac4ba2e0cf6695","original_paragraph":"- Uskonnot perustuvat enimmäkseen epätosiin väitteisiin koskien jumalia, Jumalaa tai jumaluuksia ja tämän maailman luomista sekä alkua. Luomiskertomuksen myytit ovat tunnettuja muuallakin kuin vain Raamatussa, samoin Nooan ajan tulva. Se, että myös muut kansat tuntevat samankaltaisia kertomuksia, ei välttämättä kerro sitä, mikä on ollut kertomusten suunta: onko se ollut pakanoilta Raamatun kirjoituksia kohti vai Raamatun ilmoittaman ”Jumalan” tunteneilta henkilöiltä pakanakansoille.\n\nRaamatun kertomuksista esimerkiksi tulvakertomuksen alkuperä tiedetään hyvin. Se on tunnettu muinaisen Akkadin ja Sumerin korkeakulttuureissa jo paljon ennen kuin se päätyi Raamattuun, jossa kertomusta on muunneltu juutalaisille sopivaan muotoon ja siellä on yhdistetty kaksi versiota samasta tarusta yhdeksi kertomukseksi, mikä on johtanut ristiriitoihin kertomuksen sisällä. Babyloniassa sama kertomus kirjoitettiin ylös vajaat 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Gilgamesh-eepokseen.\n\nOn luonnonuskontoja ja jopa korkeakulttuurien uskontoja, joissa on palvottu jumalina luonnonvoimia, eläimiä, ihmisten tekemiä taideteoksia tai taivaankappaleita. Ukkosella, salamalla, tuulella, merellä, tulivuorella, vuorilla, maanjäristyksillä, merillä, järvillä, joilla ja muilla luonnon muodostelmilla on ajateltu olevan takana jokin jumal-olento, joka kuuluu suurempaan jumalten perheeseen. On uskottu myös siihen, että jotkut luodut eläimet ovat jumalia tai että ihmisten tekemät patsaat, toteemipaalut tai muut taiteen kuvailemat esineet olisivat jumalia, joita tulee palvoa.\n\nLuonnonvoimien takana oleviin jumaliin uskominen liittyy hyvän ja pahan esiintymiseen maailmassa. Jumalat on kuvattu samanlaisina kuin ihmiset, niin että heillä on tunteet ja kyky erottaa hyvä pahasta sekä tehdä molempia asioita. Jumalat riitelevät keskenään ja heidän riitansa sekä elämänsä liittyvät yleensä ihmisten elämään. ”Jumalat” ovat siten selvästi ihmisten luomia mielikuvitusolentoja sen sijaan, että ne olisivat todellisia henkiolentoja. Epäjumalat on keksitty mahdollisesti selvittämään ihmisten välisiä riitoja ja ongelmia sekä toimimaan tuomarina heidän välillään, koska tämä maailma on epäoikeudenmukainen ja kohtelee eriarvoisesti ihmisiä.\n\nJumalten ja heidän tuomioidensa avulla on pyritty luomaan kuva oikeudenmukaisesta maailmasta, jollaisessa ihmiset haluaisivat asua. Maailmassa on silti monenlaisia ihmisiä hyvyyden ja pahuuden suhteen, niin että tasa-arvo ei toteudu. Nämä ihmisen ominaisuudet on sitten siirretty keksittyihin jumaliin, niin että he muistuttavat ihmistä sen sijaan, että ihminen muistuttaisi kaiken olevaisen luojaa, Jumalaa. Epäjumalat ovat mielikuvituksen tuotetta, eivät todellisia, mutta niiden avulla on pyritty yhtenäistämään kansa ja hallitsemaan sitä; samalla on annettu toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä ja oikeuden toteutumisesta viimeistään silloin.\n- Anonyymikirjoitti:Uskonnot perustuvat enimmäkseen epätosiin väitteisiin koskien jumalia, Jumalaa tai jumaluuksia ja tämän maailman luomista sekä alkua. Luomiskertomuksen myytit ovat tunnettuja muuallakin kuin vain Raamatussa, samoin Nooan ajan tulva. Se, että myös muut kansat tuntevat samankaltaisia kertomuksia, ei välttämättä kerro sitä, mikä on ollut kertomusten suunta: onko se ollut pakanoilta Raamatun kirjoituksia kohti vai Raamatun ilmoittaman ”Jumalan” tunteneilta henkilöiltä pakanakansoille.\n\nRaamatun kertomuksista esimerkiksi tulvakertomuksen alkuperä tiedetään hyvin. Se on tunnettu muinaisen Akkadin ja Sumerin korkeakulttuureissa jo paljon ennen kuin se päätyi Raamattuun, jossa kertomusta on muunneltu juutalaisille sopivaan muotoon ja siellä on yhdistetty kaksi versiota samasta tarusta yhdeksi kertomukseksi, mikä on johtanut ristiriitoihin kertomuksen sisällä. Babyloniassa sama kertomus kirjoitettiin ylös vajaat 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Gilgamesh-eepokseen.\n\nOn luonnonuskontoja ja jopa korkeakulttuurien uskontoja, joissa on palvottu jumalina luonnonvoimia, eläimiä, ihmisten tekemiä taideteoksia tai taivaankappaleita. Ukkosella, salamalla, tuulella, merellä, tulivuorella, vuorilla, maanjäristyksillä, merillä, järvillä, joilla ja muilla luonnon muodostelmilla on ajateltu olevan takana jokin jumal-olento, joka kuuluu suurempaan jumalten perheeseen. On uskottu myös siihen, että jotkut luodut eläimet ovat jumalia tai että ihmisten tekemät patsaat, toteemipaalut tai muut taiteen kuvailemat esineet olisivat jumalia, joita tulee palvoa.\n\nLuonnonvoimien takana oleviin jumaliin uskominen liittyy hyvän ja pahan esiintymiseen maailmassa. Jumalat on kuvattu samanlaisina kuin ihmiset, niin että heillä on tunteet ja kyky erottaa hyvä pahasta sekä tehdä molempia asioita. Jumalat riitelevät keskenään ja heidän riitansa sekä elämänsä liittyvät yleensä ihmisten elämään. ”Jumalat” ovat siten selvästi ihmisten luomia mielikuvitusolentoja sen sijaan, että ne olisivat todellisia henkiolentoja. Epäjumalat on keksitty mahdollisesti selvittämään ihmisten välisiä riitoja ja ongelmia sekä toimimaan tuomarina heidän välillään, koska tämä maailma on epäoikeudenmukainen ja kohtelee eriarvoisesti ihmisiä.\n\nJumalten ja heidän tuomioidensa avulla on pyritty luomaan kuva oikeudenmukaisesta maailmasta, jollaisessa ihmiset haluaisivat asua. Maailmassa on silti monenlaisia ihmisiä hyvyyden ja pahuuden suhteen, niin että tasa-arvo ei toteudu. Nämä ihmisen ominaisuudet on sitten siirretty keksittyihin jumaliin, niin että he muistuttavat ihmistä sen sijaan, että ihminen muistuttaisi kaiken olevaisen luojaa, Jumalaa. Epäjumalat ovat mielikuvituksen tuotetta, eivät todellisia, mutta niiden avulla on pyritty yhtenäistämään kansa ja hallitsemaan sitä; samalla on annettu toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä ja oikeuden toteutumisesta viimeistään silloin.Uskonto on tyhmimmillään ihmisten tekemien taideteosten palvomista jumalana. Luonnonvoimien tai taivaankappaleiden kuten auringon, kuun, Saturnuksen, Venuksen ja Jupiterin palvomisen voi vielä jotenkin järjellisenä toimintana ymmärtää, kun ottaa huomioon muinaisten kansojen vähäisen tiedon aurinkokunnan rakenteesta, mutta ihmisten tekemien taideteosten ja rakennelmien palvominen yliluonnollisina jumalina ei anna palvojista kovin älykästä kuvaa. Uskonto syrjäyttää monien ihmisten elämässä vielä nykyään järjen käytön. Se, ovatko kaikki uskonnot varmasti vain ihmisen mielikuvituksen tulosta, ei ole kuitenkaan meidän tiedossamme.\n\nOletetaan, että kaiken luoja olisi olemassa. Hän ei selvästikään ole sellainen kuin millaiseksi monet uskonnot hänet kuvaavat. Raamatun kuvaama Jumala etenkin Vanhassa testamentissa vaikuttaa aivan muulta kuin tämän maailman luojalta. Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä voisi kenties olla tämän maailman luoja sikäli kuin on eri olevainen kuin Vanhan testamentin ilmoittama Jumala, jonka sanan lähinnä ”Herran enkelit” tai ”valitut profeetat” toivat julki. Koska Jeesus ja Uusi testamentti vetoavat tähän aiempaan ”Jumalan sanaan”, niin on kyseenalaista, ovatko edes Jeesuksen kristuksen sanat Jumalan hengen vaikuttamia vai eivät tai ovatko evankeliumien sisältämät Jeesuksen sanat ylipäätään hänen lausumiaan.\n\nEvankeliumit pitänevät sisällään Jeesuksen sanoja, vaikka eivät sanatarkasti, mutta niihin on mahdollisesti lisätty tai muutettu sanoja myöhemmin. On selvää, että katoliset isät ovat lisänneet Raamattuun jakeita, jotka eivät sinne kuulu, ja he ovat myös muokanneet ja väärentäneet joitakin jakeita. (Matt 1-2, 28:19, Luuk 1-2, Joh 21 ja monet muut kohdat, Apt 20:28; 1Joh 5:7-8) Raamattu on ihmisten kirjoittama ja se on sisältänyt alusta asti ihmisten mielipiteitä, maailmankuvaa, uskomuksia, historiallista kerrontaa, taruja, viisauskirjallisuutta, lauluja, profetioita ja todistuksia ”Jumalan ilmestymisestä sekä puheesta”, mutta meidän tehtävämme on yrittää selvittää se, mitkä kohdat ovat historiallisesti tosia, mitkä liioittelua, mitkä kokonaan tarua, mitkä ihmisten mielipiteitä ja maailmankuvaan perustuvia virheitä, jne.\n\nSuurin virhe, jonka ”uskovainen” ihminen voi tehdä, on se, että hän pitää Raamatun jokaista sanaa ja kirjainta Jumalan vaikuttamana erehtymättömänä ja virheettömänä Jumalan sanana. Se johdattaa ihmistä takuuvarmasti harhaan ja saa hänet pitämään totena asioita, jotka eivät totta ole. Pienempi virhe on ajatella siten, että Raamatussa on jonkin verran Jumalan hengen vaikutusta. Esimerkiksi Jeesusta koskevat profetiat on vaikea selittää mitenkään muuten kuin siten, että ne ovat todellisia ennustuksia kristuksen elämästä, kärsimyksestä ja kuolemasta sekä sen jälkeisestä korotuksesta, aivan niin kuin Uudessa testamentissa on kerrottu. Vaikka profetiat näyttävät toteutuneen melko tarkasti Nasaretilaisen Jeesuksen elämässä, niin kaikkia Raamatun kirjoituksia ei ole missään nimessä tarkoitettu tulkittavan kirjaimellisesti ja pidettävän niitä totena sellaisenaan. Ne tarut ja myytit ja legendat voivat sisältää hengellistä opetusta, mutta eivät ole historiallinen totuus.","paragraph_char_start":13448,"paragraph_char_end":22347,"paragraph_similarity_to_original":99.831441735,"tokens_before_paragraph":1979}
{"query-id":"query-0d7b22e8a46c3643baae293f84db902e","original_paragraph":"11 Kotitalousneuvonta Marttaliitto vastasi järjestön kotitalousneuvonnan yleissuunnittelusta, ohjasi neuvonnan toteutusta ja arviointia sekä tiedotti ajankohtaisista asioista. Marttapiiriliittojen toimihenkilöille järjestettiin koulutusta ja tuotettiin aineistoa kotitalousneuvonnan tueksi. Vuonna 2004 aloitettua neuvonnan tuotteistamista jatkettiin. Emäntälehdessä ja marttojen kotisivuilla tarjottiin kävijöille ajankohtaista tietoa kotitalouden eri osa-alueilta. Kotisivuja kehitettiin palvelemaan paremmin tietoa hakevia kuluttajia. Kotitalousneuvontaan liittyvät aiheet olivat hyvin esillä myös tiedotusvälineissä. Yhteistyö television, radion ja lehdistön kanssa oli monipuolista. Sisältöalueet Ruoka ja ravitsemus Sisältöalueen tavoitteena oli väestön terveyden edistäminen, elintarviketietouden ja ruoanvalmistustaitojen lisääntyminen. Neuvonnassa otettiin osaksi käytännön neuvontaa vuonna 2005 uudistetut ravitsemus- ja liikuntasuositukset. Marttaliitto valmisti aiheesta piirien käyttöön neljän taulun sarjan Tee viisaita valintoja. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan aiheesta tekemä kalvosarja lähetettiin piireille. Opintokerhoille valmistui aiheesta Ravitsemuksen ABC -opintoaineisto. Vuoden yksi neuvonta-aihe oli Kahvin kiehtova maailma. Aiheesta valmistettiin yhteistyössä Pauligin kanssa koulutuspaketti, johon kuului 42-sivuinen vihkonen ja kalvosarja. Tammikuussa pidettiin piirien neuvojille koulutuspäivä Vuosaaressa Pauligilla. Osallistujia kurssilla oli 30. Paula-tyttö kävi jokaisessa piirissä kouluttamassa yhdistysten valitsemia kahvimarttoja. Vuoden nimikkokasvit olivat parsakaali, mustikka, nokkonen ja punikkitatit. Niistä tehtiin neuvontaaineistoa piirien käyttöön. Heikon sienisadon vuoksi marttojen valtakunnallista sienipäivää vietettiin vain neljässä piiriliitossa. Kuivuuden vuoksi Kullaalla pidettäväksi suunnitellut sienikoulutuspäivät jouduttiin perumaan. Syksyllä Penninvenyttäjän keittokirjasta otettiin 20. täysin uudistettu painos. Kirja sai paljon positiivista huomiota lehdissä, radiossa ja TV:ssä. Järjestö oli mukana Hei me leivotaan! -kampanjassa, jonka tarkoituksena oli innostaa perheen aikuisia ja lapsia leipomaan yhdessä kotona ja palauttaa lauantai leivontapäiväksi. Suomalaisen Työn Liiton Suomalainen joulu -nettisivustolle tehtiin ruokaohjevinkkejä. Olvin julkaisemaan asiakaslehteen tehtiin ruokajuttu. Marttaliitto oli mukana Arktiset Aromit ry:n Ota kevyesti Hyvinvointia luonnosta -hankkeessa, jossa neuvottiin luonnonmarjojen, -sienien ja -yrttien käyttöä. Sisältöalueet Kodin talous ja kuluttaja-asiat Tulosalueen tavoitteena oli kotitalouksien taloudellisen tyytyväisyyden lisääminen. Aiheina olivat kodin raha-asioiden ja riskien hallinta sekä kuluttajien oikeudellisten tietojen lisäys sekä osaamisen ja kiinnostuksen lisääminen kodin hoitoa kohtaan. Tulosalueen suunnitelmat toteutuivat toimintasuunnitelman mukaisesti. Kodinhoidon neuvonnan vahvistamiseksi piiriliitoille tuotettiin monipuolinen neuvonta-aineisto. Osa aineistosta sopii hyvin myös marttayhdistysten käyttöön. Siivoukseen, tekstiilien hoitoon ja kuitutietoon liittyvät kalvosarjat, pöytästandit ja","paragraph_char_start":4086,"paragraph_char_end":7219,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":542}
{"query-id":"query-9358918fb43e29905f155ae3ee8e0437","original_paragraph":"Uuden Hanoi Rocksin tyyli on erilainen kuin 1980-luvun Hanoi Rocksin. Monroe onkin korostanut Hanoi Rocksin paluun olleen \"rebirth\" (uudelleen syntyminen) eikä \"reunion\" (uudelleen yhdistyminen). Yhtyeen fanien mielipiteet ovat jakautuneet: osa pitää nykyistä yhtyettä törkeänä alkuperäisen Hanoi Rocksin irvikuvana, osa taas nykyistä yhtä hyvänä kuin alkuperäistäkin tai osalle asia on aivan sama. Tosin uusi Hanoi Rocks on saanut hiteillään uuden nuoren kannattajakunnan, joka ei ole kokenut alkuperäisen Hanoi Rocksin aikaa. Se osoittaa, että uusi Hanoi Rocks on edelleen kilpailukykyinen musiikkimarkkinoilla, eikä kyse ole vain nostalgiasta ja sillä ratsastamisesta. Uuden Hanoi Rocksin musiikki onkin tyyliltään alkuperäistä raskaampaa, ja siinä näkyy Michael Monroen soolotuotannon vaikutus.","paragraph_char_start":67818,"paragraph_char_end":68616,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10544}
{"query-id":"query-e246add7e712d1eb4396180b065ba4f4","original_paragraph":"Maaseudun kehittämisohjelmat: selkiyttäminen ja tulospainotteisuuden lisääminen tarpeen\nKertomuksesta: EU suunnittelee käyttävänsä maaseudun kehittämispolitiikkaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) kautta lähes 100 miljardia euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Ohjelmakautta 2014–2020 koskevan EU:n strategiakehyksen tavoitteena oli painottaa enemmän tuloksia. Tämän tavoitteen saavuttamista kuitenkin haittasi ikuisuusongelma, joka aiheutuu siitä, että uuden ohjelmakauden suunnittelu käynnistyy ennen kuin saatavilla on relevanttia tietoa edeltävän ohjelmakauden varainkäytöstä ja tuloksista.\nTilintarkastustuomioistuin havaitsi, että hyväksytyt maaseudun kehittämisohjelmat ovat pitkiä ja monimutkaisia asiakirjoja, joihin liittyy puutteita. Puutteet rajoittavat mahdollisuuksia edistää tuloksellisuuteen ja tuloksiin keskittymistä. Ohjelmien sisältöä koskevat laajamittaiset vaatimukset edellyttivät huomattavaa hallinnollista työmäärää kansallisilta viranomaisilta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että komission toimista huolimatta maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpano alkoi myöhässä ja suunniteltujen menojen toteuttaminen käynnistyi hitaammin kuin edeltävällä ohjelmakaudella.\nTilintarkastustuomioistuin esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle sekä jäsenvaltioille joukon suosituksia, joiden avulla seuraavaa ohjelmasuunnitteluprosessia voidaan parantaa.","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1439,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-23b102cea5e3cf2d8fb34f23b8596fcf","original_paragraph":"95§\nKatupiirustuksen, jonka tulee sisältää asemapiirros sekä tarpeellinen määrä pituus- ja poikkileikkauksia kadusta, vahvistaa kaupunginhallitus sitten kun katupiirustusehdotus on ollut julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kaupungissa julkisistaan. Muistutukset ehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisesti kaupunginhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.","paragraph_char_start":50666,"paragraph_char_end":51126,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6783}
{"query-id":"query-dfef34d288f6321b76cb9db21d69dbad","original_paragraph":"12 2.1.2 Työmarkkinoiden tasapaino Ennen tasapainomallin esittämistä otetaan esille UV-käyrän lisäksi kaksi muuta malliin kuuluvaa avainyhtälöä. Toinen avainyhtälöistä on niin sanottu työpaikkojen luomiskäyrä (job creation curve), joka on muotoa p w (r+λ)pc q(θ) = 0. (6) Yhtälössä p on työntekijän tuottavuus, w on palkka ja (r+λ)pc kuvaa palkkauskustannusten odotettua arvoa. c kuvaa yritykselle aiheutuvia palkkauskustannuksia, ja r kuvaa laskentakorkokantaa. Yhtälö on johdettu määrittämällä avoimen ja täytetyn työpaikan arvojen Bellman-yhtälöt. Yrityksen voitto maksimoituu tasapainotasossa eli voitto seuraavasta avoimesta työpaikasta on nolla. Yrityksen kannattaa luoda uusia työpaikkoja kunnes työntekijän palkkauskustannukset ja tuottavuus ovat yhtä suuret. (Pissarides 2000, ) q(θ) Viimeinen DMP-mallin avainyhtälöistä on palkanasetantakäyrä, joka kuvaa työntekijöiden ja yritysten välillä käytävää palkkaneuvottelua. Yhtälö saadaan selvittämällä aluksi työttömänä ja työllisenä olemisen arvojen Bellman-yhtälöt. Jotta kohtaanto tapahtuisi, kohtaannon on maksimoitava sekä työntekijän että yrityksen nettotuotto. Mallin mukaan Nash-tasapainon palkka maksimoi molempien nettotuoton. Tätä kautta saadaan palkanasetantakäyrä, joka on muotoa w = (1 β)z + βp(1 + cθ), (7) jossa β kuvaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa ja z kuvaa työttömänä saatavia tuloja. pcθ kuvaa keskimääräisiä palkkauskustannuksia. Neuvotteluvoiman β arvo liikkuu välillä 0 1. Kun arvo on lähellä ykköstä, työntekijöiden neuvotteluvoima on suurempi kuin työnantajien, jolloin työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa palkkaan on suurempi. (Pissarides 2000, ) Palkkatasoon vaikuttavat neuvotteluvoiman lisäksi esimerkiksi työmarkkinoiden tiukkuus, työmarkkinainstituutiot ja etsintätehokkuus. Työmarkkinainstituutioista esimerkiksi tiukat työvoiman suojelusäännökset lisäävät työntekijöiden neuvotteluvoimaa, koska niistä aiheutuu yrityksille ylimääräisiä kustannuksia työntekijän irtisanomisesta. Suuret työttömyyskorvaukset taas vähentävät työntekijän kustannuksia uuden työpaikan etsimisessä, ja lisäävät yrityksen kustannuksia erottaa työntekijä. (Blanchard 2006, 20.) Layard ym. (2005, 34 35) havainnollistavat kirjassaan, että työn etsintätehokkuudella on merkittävä vaikutus neuvoteltuun palkkatasoon ja työmarkkinoiden tasapainoon. 9","paragraph_char_start":20709,"paragraph_char_end":23024,"paragraph_similarity_to_original":99.8272138229,"tokens_before_paragraph":2884}
{"query-id":"query-55b1c1c1ac88899079231591b299e547","original_paragraph":"Cramon-lehden verkkoversio ei ole mobiiliystävällinen, koska teksti on liian pientä puheli- men ruudulle. Ottaen huomioon viestintäpäällikön huomion siitä, että rakennusalalla työs- kentelevät yleensä viettävät päivänsä työmaalla eivätkä toimistossa koneen äärellä, olisi mobiiliyhteensopivuus erittäin tärkeää. Se, että Cramo julkaisee lehden artikkeleita nyky- ään kotisivuston Uutiset-osiossa on hyvä kehityssuunta. Aikaisemmin eivät myöskään nämä artikkelit olleet responsiivisia, joten niiden lukeminen kännykän ruudulta ei ollut su- juvaa tai käyttäjäystävällistä. Kuitenkin juuri muutama päivä ennen tämän opinnäytetyön valmistumista Cramo Finland uudisti kotisivunsa marraskuun lopussa 2016, jonka myötä tästä ongelmasta päästiin.","paragraph_char_start":64716,"paragraph_char_end":65454,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9916}
{"query-id":"query-0cf1955511caeffad52e401cfb1e3e9d","original_paragraph":"8 lukumäärä nousi hieman ja öljypitoisuus laski noin prosenttiyksikön. Rasvahappokoostumuksessa havaittiin vain lajikekohtaisia eroja, mutta alfalinoleeni-hapon määrä laski fosforilannoitusta lisättäessä 1,1 %. Tulos selittynee sillä, että ko. koealueen fosforitaso oli niin hyvä, että pellava selvisi yhden vuoden maassa olevan fosforin turvin ilman vuosittaista fosforilannoitusta. Taylor ja Morrice (1991) totesivat korkeiden typpitasojen alentavan öljypitoisuutta enemmän viljeltäessä öljypellavaa hiekkamailla kuin verrattaessa viljelyyn savimailla. Kanadalaiset tutkimukset suosittelevat fosforilannoitteen sijoittamista 25 mm etäisyydelle pellavansiemenestä (ts. kylvörivistä) sekä sivu- että syvyyssuunnassa. Tämän katsotaan parantavan pellavan kykyä käyttää P-lannoitetta. Lannoitustasoksi siellä suositellaan fosforille kg\/ha (Flax Council of Canada 2005). Siemenen kanssa samaan kylvövakoon sijoitettu P-lannos alentaa öljypellavan siemensatoa verrattuna siemenen viereen sijoitettuun P-lannokseen (Malhi ym.2008). Typpi- ja fosforilannoitteen sijoittaminen kylvörivin viereen antoi parhaan siemensadon verrattaessa kyseisten lannoitteiden sijoittamista samaan kylvöriviin Norlin-lajikkeen kylvösiemenen kanssa (Lafond ym.2003). Tämä tulos on aiheellista ottaa huomioon arvioitaessa sellaisten suorakylvökoneiden soveltuvuutta öljypellavan kylvöön, jotka sijoittavat sekä siemenen että lannoitteen maahan saman vantaan kautta. Kalium estää liiallista typenottoa, vaikuttaa selluloosan ja hemiselluloosan muodostumiseen ja sitä kautta edistää lujan korren kasvua (Hakala ja Hongisto 1994). Kokeissa kaliumlannoituksen nosto tasosta 0-30 kg\/ha tasolle kg\/ha nosti yhtenä vuotena siemensatoa 300 kg\/ha. Toisena koevuonna lannoitustaso 30 kg\/ha kaliumia tuotti varsistossa 500 kg\/ha suuremman kuivaainesadon kuin muut lannoitustasot. Näistä yksittäisistä vuosista ei kuitenkaan voi tehdä mitään yksiselitteisiä päätelmiä (Sankari 1996). Rauta on välttämätön hivenravinne lehtivihreän muodostumisvaiheessa ja sitä kautta yhteyttämiselle. Sen puute aiheuttaa lehtien vaalentumista ja kellastumista. Raudalla on tärkeä merkitys eläinten ja ehkä myös kasvien hengityksessä. Happamissa maissa rautaa on yleensä runsaasti liukoisessa muodossa. Sen runsas esiintyminen ionimuodossa voi kuitenkin olla kasveille vahingollista. Emäksisessä maassa rauta sitoutuu lujasti maahan ja tällöin kasvit saattavat kärsiä sen puutetta. Myös maan korkea fosforipitoisuus heikentää kasvien raudan saantia. (Kurki 1982) Kanadalaisten tutkimusten mukaan peltomaan liiallinen kosteus voi aiheuttaa pellavalla hetkellistä raudan puutosta. Hetkellisen raudan puutoksen ei ole todettu kuitenkaan alentavan satotasoa. (Flax Council of Canada 2005) 8","paragraph_char_start":12708,"paragraph_char_end":15436,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1941}
{"query-id":"query-ffa2c56a08266ce19f236d3f7252f06f","original_paragraph":"11 Pöytäkirja 1\/ (17) Vaali toimitetaan valtuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto valitsee ensin johtokunnan varsinaiset jäsenet ja näistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tämän jälkeen henkilökohtaiset varajäsenet valitaan eri vaalilla. Kiinteistöjohtokunnan johtosäännön 3 : Vaalikelpoinen johtokunnan jäseneksi on Vantaan seurakuntayhtymään (yhtymä) kuuluvan seurakunnan jäsen, joka on KL 7. luvun 3. :n tarkoittamalla tavalla vaalikelpoinen, ja joka ei ole Vantaan seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan tai yhteisten palvelujen palveluksessa. Jäsenten tulee olla perehtyneitä johtokunnan toimialaan. (AS) Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää 1. toimittaa kiinteistöjohtokunnan varsinaisten jäsenten vaalin vuosiksi toimittaa johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin vuosiksi toimittaa johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten vaalin vuosiksi Yhteinen kirkkovaltuusto 1. toimittaa kiinteistöjohtokunnan varsinaisten jäsenten vaalin vuosiksi toimittaa johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin vuosiksi toimittaa johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten henkilökohtaisten varajäsenten vaalin vuosiksi Käsittely Ehdotukset eri luottamuselimiin valittavien nimistä oli jaettu valtuutetuille paperilla pöydille ja lisäksi ne heijastettiin taululle. Kukaan ei tehnyt varsinaista suullista ehdotusta. Kiinteistöjohtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi vuosiksi valittiin Jäsenet Eero Sivunen Jari Porthén Urpo Vainio Jorma Hentilä Anneli Kihlström Anneli Karlsson Leila Nuotio Varajäsenet Eero Tolonen Eero Tulosmaa Minna Kuusela Antti Marvia Raili Savolainen Veijo Puustinen Tapani Varis","paragraph_char_start":14430,"paragraph_char_end":16251,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1774}
{"query-id":"query-ddc5523bf977d38be445f90b9e6fa7cd","original_paragraph":"9 MENESTY PROJEKTIOSAAMISELLA! PROJEKTI-INSTITUUTTI Projektikoulutuksen ja -kehittämisen edelläkävijä OTA MEIDÄT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN YRITYKSESI PROJEKTIKULTTUURIA Projektikulttuuriin kuuluu henkilöstön projektinhallinnan osaaminen, yhteistyö- ja tiimivalmiudet sekä organisaation tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset projektinjohtamisprosessit ja -käytönnöt. Meillä on työkalut arviointiin ja kehittämiseen sekä laadukkaat koulutusohjelmat. TUTUSTU MONIPUOLISIIN YRITYSKOHTAISESTI RÄÄTÄLÖITYIHIN TAI AVOIMIIN SEMINAAREIHIMME Yrityskohtaisesti räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut räätälöidään aina asiakkaan toimintaan ja tarpeisiin. Projektivalmennus - käytännönläheinen projektikoulutus Koulutuksen sisältö pohjautuu kansainvälisiin käsitteistöihin, menetelmiin ja standardeihin, mutta toteutetaan käytännönläheisesti. Seminaareja on perusseminaarin lisäksi tuotekehitykseen, projektivientiin ja sisäisten kehittämisprojektien hallintaan räätälöityinä. PM Professional - koulutus projektialan kokeneille ammattilaisille Koulutusohjelmat kattavat kaikki projektien operatiivisen johtamisen alueet. Ohjelmassa mm. riskienhallintaa, projektinjohtamisen menetelmiä ja projektitiimien johtamista. PM Business - yritys- ja liiketoimintajohdon koulutus Seminaareissa keskitytään projektiliiketoiminnasta ja ohjelmajohtamisesta vastuullisten henkilöiden kouluttamiseen. PM Vision - projektitoiminnan ajankohtaisuus ja tulevaisuus Seminaarit tuovat uusinta uutta tietoa projektitoiminnan tulevaisuuden trendeistä ja haasteista. PROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT PM Quality - Intranet-sovellus projektiohjeisiin ja projektidokumenttien hallintaan PM Quality on helppokäyttöinen sovellus, joka helpottaa projektinhallinnan asiakirjojen laatimista, päivittämistä ja arkistointia. PM Profile - Internet -työkalu projektiosaamisen ja projektiprosessien arvioimiseksi PM Profile nostaa esiin osaamistarpeet ja paikantaa projek-tiosaamisen nykytason.tuloksena saadaan osaamisprofiilit ja selkeät suositukset projektien kehittämiseksi. Näin koulutus ja prosessien kehittäminen voidaan kohdentaa juuri oikeaan tarpeeseen. Lisätietoja koulutus- ja kehittämispalveluistamme: Suomen Projekti-Instituutti Oy Tekniikantie 12, Espoo puh. (09) URL Projektitoiminta 3\/98 Sivu 9","paragraph_char_start":23617,"paragraph_char_end":25880,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2867}
{"query-id":"query-e74fbdc175741b3790f1666ea77c368f","original_paragraph":"11 Maatalous-tieteellinen tiedekunta 11(53) Lisätiedot: Opintojakso järjestetään vain parittomina vuosina, seuraavan kerran syksyllä 2011 Laatujohtaminen (EE061) 5 op Ajoitus: IV periodi Tavoite: Kurssin käynyt ymmärtää laatujohtamisen merkityksen yrityksen johtamisessa ja hallitsee laatujohtamisen perusteet sekä tärkeimpien laatutyökalujen käytön. Sisältö: Laatukäsitteet, laatuajattelu ja johtaminen, laadunhallintajärjestelmät (ISO9000:2000), prosessiajattelu, laatupalkinnot (EFQM) ja itsearviointi, laatukustannukset, laadunhallinta elintarvikealalla. Opintojaksoon sisältyy itsenäistä tieteellisen tiedon hankintaa. Lecklin, O Laatu yrityksen menestystekijänä. Talentum. 408 s. Suoritustavat: Luennot, artikkelitehtävä, oppimispäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Eeva Lindroth Yhteydet muihin opintojaksoihin: Perusopinnot suoritettuna Laatujohtamisen jatkokurssi (EE064) 5 op Ajoitus: II periodi (syksy 2011) Tavoite: Opiskelija syventää Laatujohtamisen (EE061) kurssilla oppimiaan tietoja Ilmoitetaan myöhemmin Suoritustavat: Luennot, projektiyö, oppimispäiväkirja sekä artikkelitehtävä. Arviointi: Projektityö, oppimispäiväkirja, artikkelireferaatti Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Eeva Lindroth Lisätiedot: Opintojakso käy vuosien opinto-oppaissa olevan Laatujohtamisen moduulin lisäkurssiksi. Soveltuu myös muille opiskelijoille laatujohtamisen tietojen syventämiseen. Opintojakso järjestetään tarpeen mukaan joka toinen vuosi - seuraavan kerran syksyllä 2011 Yhteydet muihin opintojaksoihin: Esitietovaatimuksena suoritettu kurssi EE061 Laatujohtaminen Proseminaari (EE068) 4 op Ajoitus: Lukuvuoden aloitustapahtuma on syyslukukauden alussa. Proseminaarityöskentelyn voi aloittaa syys- tai kevätlukukaudella. Tavoite: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija kandidaatin tutkielman tekemiseen. Kurssi suoritetaan samanaikaisesti kandidaatin tutkielman tekemisen kanssa. Sisältö: Kurssi sisältää seminaarityöskentelyn lisäksi tiedonhakua sekä tieteellisen kirjoittamisen osion. Kurssiin on integroitu äidinkielen opintoja, Suoritustavat: Kurssi suoritetaan ohjattuna seminaarityöskentelynä. Arviointi: seminaarityöskentelyyn osallistuminen hyv\/hyl Vastuuhenkilö: Elintarvike-ekonomian opettajat Yhteydet muihin opintojaksoihin: Perus- ja aineopinnot suoritettuina pääosin. Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu vain elintarvike-ekonomian pääaineopiskelijoille Ruokapalvelut elintarviketaloudessa (EE076) 5 op Ajoitus: II periodi (syksy 2012) Tavoite: Perehtyminen ruokapalvelualan erityispiirteisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Sisältö: Ruokapalvelujen merkitys elintarviketaloudessa, suurtaloudet jakelukanavana, ruokapalvelualan ajankohtaisia kysymyksiä, Kurssiin sisältyy itsenäistä tiedon hankintaa sekä suullista ja kirjallista viestintää. Suoritustavat: Luennot, luentopäiväkirja ja projektitehtävä. Arviointi: Projektitehtävä, luentopäiväkirja Vastuuhenkilö: N.N. Lisätiedot: Opintojakso järjestetään vain parillisina vuosina seuraavan kerran syksyllä Cateringalan yksilöllinen harjoitustyö (EE077) 2-5 op Tavoite: Perehdyttää opiskelijan johonkin ajankohtaiseen ruokapalvelua käsittelevään aiheeseen. Sisältö: Opiskelija suorittaa itsenäisen työn, jossa hän pohtii valitsemaansa aihetta kriittisesti. Sovitaan erikseen opettajan kanssa. Suoritustavat: Sovitaan erikseen opettajan kanssa. Arviointi: Kirjallinen raportti. Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori Eiren Tuusjärvi Lisätiedot: Kurssi kuuluu vaihtoehtoisena opintona aineopintojen catering moduuliin. Maisteriopintojen yksilöllinen harjoitustyö (EE078) 4 op Tavoite: Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja omasta kiinnostuksenalastaan. Kurssi sopii hyvin pro gradu työtään aloittavalle opiskelijalle. Sisältö: Kurssin sisällöstä sovitaan vastuuopettajan kanssa. Vastuuopettaja määräytyy opiskelijan valitseman aihealueen perusteella. Sovitaan erikseen Suoritustavat: Sovitaan erikseen Arviointi: Kirjallinen raportti Vastuuhenkilö: Elintarvike-ekonomian opettajat Yhteydet muihin opintojaksoihin: Kandidaatintutkinto Lisätiedot: Kurssi on tarkoitettu ainoastaan niille maisterintutkintoa suorittaville, jotka noudattavat vuosien opinto-oppaiden vaatimuksia. Kandidaatintutkinto tulee olla suoritettuna ennen opintojakson suorittamista. Kysely- ja haastattelututkimus (EE081) 5 op 87081","paragraph_char_start":35485,"paragraph_char_end":39799,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5062}
{"query-id":"query-294e00271e2b3c8b2642bd34ac67cff2","original_paragraph":"23 19 Kunnallinen ja kunnan ostama päivähoito, yksityisen hoidon tuki sekä lasten kotihoidon tuki muodostavat päivähoidon palvelujen kokonaisuuden, josta käytetään myös nimitystä pienten lasten hoitojärjestelmä. Päivähoidon palvelut kohdistuvat pääosin päivähoitoikäisille, 10 kk - 6-vuotiaille lapsille. Kuvio 6. Päivähoitoikäisten (10 kk 6v) lasten jakautuminen pienten lasten hoitojärjestelmään joulukuussa 2012 (Kuusikko 2\/2013) Vuonna 2012 Kuusikon kuntien päivähoidon palvelujen kokonaiskustannukset olivat noin 962 miljoonaa euroa, mikä oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna Kustannukset nousivat kaikissa Kuusikko-kunnissa. Kuvio 7. Kunnallisen päiväkotihoidon deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon (Kuusikko ilman Oulua) aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 =1 (Kuusikko 2\/2013) 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 1,10 1,04 1,00 0,99 0,91 0,84 Katkaistu asteikko 0,85 1,11 1,03 1,01 0, ,97 0,95 0,89 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko","paragraph_char_start":26191,"paragraph_char_end":27233,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3682}
{"query-id":"query-b42297357e901cd7536e0bfbe958d3b8","original_paragraph":"Collan ymmärsi Kalevalan mytologisena kertomuksena, johon ei sopinut Lönnrotin historiallinen teoria sammosta bjarmien jumalankuvana (Helsingfors Morgonblad 54\/1839: 7). Lönnrot puolusti ja laajensi omaa tulkintaansa vielä samana vuonna Borgå Tidningissä (96\/1839: 1–2; VT 5: 450). Collanin ohella myös M. A. Castrén epäili Lönnrotin selitystä. Esipuheessaan Kalevalan ruotsinnokseen hän kirjoitti eepoksen runojen kertovan magiaan uskovista suomalaisista, jotka eivät ole saavuttaneet käsitystä jumalasta, vaikka joissakin runoissa esiintyy \"varjomainen jumala-hahmo\" (Castrén 1841\/2019: 49). Siksi sampo ei voinut olla jumalankuva, vaan sen oli oltava talismaani.","paragraph_char_start":60871,"paragraph_char_end":61536,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8759}
{"query-id":"query-c02d739922b011229a41a6b37f853642","original_paragraph":"14 3.1.2 Työympäristön haittatekijät Työympäristön haittatekijöihin liittyviä kysymyksiä oli Työolotutkimuksessa mukana varsin laajasti. Lomakkeeseen sisältyi sekä fyysisiä että psyykkisiä haittatekijöitä. Haittatekijöiden esiintymistä eri työmarkkinasektoreilla tarkastellaan kuviossa 3. Työmarkkinasektorien välillä osoittautuu olevan varsin runsaasti eroja. Haittatekijöitä, joita esiintyy kuntasektorilla enemmän kuin muilla työmarkkinasektoreilla, ovat kiire ja kireät aikataulut, työympäristön rauhattomuus, tilanahtaus, raskaat nostamiset, vaikeat ja epämukavat työasennot, puutteellinen ilmanvaihto sekä homeen esiintyminen rakennuksissa. Vähemmän kuin muilla työmarkkinasektoreilla kunta-alalla esiintyy kuumia ja kylmiä työskentelyolosuhteita. Monet työympäristön fyysisistä haittatekijöistä ovat tyypillisimpiä yksityiselle sektorille ja niitä esiintyy näin olleen julkisella sektorilla yleisestikin vähemmän. Kuvio 3. Työympäristöön liittyvät haittatekijät eri työmarkkinasektoreilla, %. Kiire ja kireä aikataulu *** Melu *** Kuumuus *** Kylmyys *** Puutteellinen ilmanvaihto *** Pölyt *** Veto *** Vaikeat tai epämukavat työasennot *** Toistuvat yksipuoliset työliikkeet *** Raskaat nostamiset *** Työympäristön rauhattomuus *** Tilanahtaus *** Savut, kaasut, höyryt *** Heikko tai häikäisevä valaistus ** Työympäristön likaisuus *** Ärsyttävät tai syövyttävät aineet ** Kosteus * Hometta rakennuksissa *** Tärinä *** Valtio Kunta Yksityinen Mainettaan parempi kuntatyö? 11","paragraph_char_start":21687,"paragraph_char_end":23173,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3268}
{"query-id":"query-0bdc7a03686a99d324dbfe76ac38dbf8","original_paragraph":"Yleistä vai erityistä – Seksuaalinen häirintä teatterialalla -seminaarin useissa puheenvuoroissa kävi ilmi, miten vaikeaa asioihin on ollut puuttua. On ollut pelko roolien loppumisesta, leimautumisesta hankalaksi ihmiseksi, nuoren ihmisen epävarmuutta siitä, mikä on normaalia työkulttuuria, mikä ei.","paragraph_char_start":45060,"paragraph_char_end":45360,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6630}
{"query-id":"query-03dd9a7c4c4553e6b6e551a52d8d0aa5","original_paragraph":"Päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskennassa käytetään seuraavien tulojen yhteismäärää: palkanluonteiset ansiotulot, merityötulo ilman yrittäjän palkkaa ja työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää, Ahvenanmaan maantielauttatulo ilman työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää, urheilijan palkkio, omaishoitajan palkkio, perhehoitajan palkkio ilman kustannusten korvauksen osuutta, YEL- ja MYEL-työtulot, perhepäivähoitajan kustannusten korvaukset ja muut veronalaiset kustannusten korvaukset. Palkanluonteisia ansiotuloja ovat ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot ilman yrittäjän palkkaa ja työnantajan ennakkoperintälain 15 §:n nojalla ennen ennakonpidätyksen toimittamista korvaamaa tai vähentämää erää sekä ennakonkannon alaiset palkkatulot. Jos verovelvolliselle on laskettu ennakonpidätys- ja lisäprosentti oletetulle 10 000 tai 15 000 euron palkkatulolle, käsitellään oletuspalkkatuloa palkanluonteisena ansiotulona. Jos etuus on muunnettu palkkatuloksi, sitä käsitellään palkanluonteisena ansiotulona. Jos laskennassa on mukana ennakonkannon alaista ansiotuloa kohdan 3.2 mukaisesti, otetaan päivärahamaksun perusteena olevien tulojen laskentaan myös ulkomaisten palkka- ja merityötulojen yhteismäärä.","paragraph_char_start":13527,"paragraph_char_end":14890,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1694}
{"query-id":"query-f6bd0b0f0ccda0f3eb3ada1ad180201b","original_paragraph":"Suomi on vasta vakiinnuttamassa muuttunutta kansainvälistä asemaansa. Suomen Nato-jäsenyys on pieni osa meneillään olevaa maailmanpoliittista ja valtasuhteiden murroskautta, jonka lopullinen suunta on vielä hämärän peitossa.","paragraph_char_start":1041,"paragraph_char_end":1265,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":126}
{"query-id":"query-6268a00ae8c3a94311045f99b2969d67","original_paragraph":"Se, jonka hallussa asiakirjat ja tallenteet ovat, on velvollinen luovuttamaan ne pyynnöstä konkurssiasiamiehelle tarkastusta varten. Tuomioistuin voi määrätä asiakirjat ja tallenteet takavarikoitavaksi, jos niitä ei pyynnöstä huolimatta luovuteta tai on vaara että ne kätketään tai hävitetään. Tuomioistuin voi määrätä myös muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen tarkastuksen turvaamiseksi. Kysymykseen tulevat lähinnä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetut turvaamistoimenpiteet. Takavarikosta tai muusta turvaamistoimenpiteestä olisi soveltuvin osin voimassa, mitä siviiliprosessuaalisia turvaamistoimenpiteitä koskevan oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5, 8 ja 11―14 §:ssä säädetään. Nämä säännökset koskevat muun muassa toimivaltaista tuomioistuinta, turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanoa, siitä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista sekä muutoksenhakua.","paragraph_char_start":63006,"paragraph_char_end":63868,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7611}
{"query-id":"query-2a73881794adcf78f9159850cf1ea3ef","original_paragraph":"mi ei olisi enää kiinnostava investointimaa. Pahimmillaan maassa jo olevaa tuotantoa siirtyisi kustannuksiltaan alhaisempiin maihin. Vaikutukset kansalliseen hyvinvointiin ja työllisyyteen olisivat tuntuvia. EU-alueen asteittainen siirtyminen päästörajoitusten piiriin on toteutumassa nurinkurisessa järjestyksessä kun toimeenpanon alulle suuntaaminen kohdistuu pohjoiseen, jossa erityisolosuhteet kuten etäisyydet ja talviset olosuhteet jääpeitteineen aiheuttavat jo nykyisellään kustannuspaineita ja haasteita tasa-arvoisiin kilpailumahdollisuuksiin. Lisäksi Itämeren alueen ilmanlaatuun vaikuttavat meriliikenteen päästöt ovat marginaalisia verrattaessa niitä Välimeren alueen suuriin päästöihin. Kun tavoitteet ovat kannatettavia olisi luontevaa, että uudistus aloitettaisiin vaikutuksiltaan mittavimmasta ja kustannuksiltaan edullisimmasta päästä. Suomen nykyinen merikalusto ei ehdi mukautua tavoitteen asettamiin määräyksiin näin lyhyessä ajassa. Vaihtoehtoinen teknologia ei ennätä kaupallisesti hyödynnettäväksi vuoteen 2015 mennessä. Rikkipesurien käyttöönotto on arvioiden mukaan vaihtoehto vain 1\/3 aluksista. Merikaluston käyttöikä on pitkä, myös uudet jalostamoinvestoinnit sekä vaihtoehtoisen nesteytetyn maakaasu-polttoaineen jakeluinfrastruktuurin kehittäminen edellyttää enemmän aikaa. Lykkäysten tavoittelu on tältäkin osin perusteltua. Taistelu kilpailukyvyn säilymisestä on sekä joukkue- että kestävyyslaji. Suomalainen edunvalvonta tarvitsee eri tahojen välistä yhteistyötä.Yhteistyöterveisin toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kevättä ja tulevaa kesää.","paragraph_char_start":107225,"paragraph_char_end":108806,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":14914}
{"query-id":"query-ac719b274537a1aeb65936e65944c2db","original_paragraph":"Viimeinen iltamme rantatalolla. Siivoamme paikat. Jätämme vahingossa valot päälle ja ulko-oven auki pimeään ulkoilmaan. Valo houkuttelee sisälle kaskaita. Nyt niitä näkee ja kuulee liiankin läheltä. Niillä on käytössään desibelejä. Kutsuvatko ne paikalle kavereitaan? Turha enää tänne tulla, bileet ohi, teidätkin heitän pihalle! Vangitsen niitä lasiin ja nakkaan takaisin pimeään yöilmaan. Yksi hortoilee pahaa aavistamattomana lattialla.Amphipsalta zelandica, suurikokoisin kaskas komeine vihreine selkäkuvioineen. Sinulla on siivet, mikset lennä! Yritän ehtiä paikalle lasin kanssa ennen päättäväisin ilmein lähestyvää kanssaihmistä, jolla on kengät. Hänen ilmeensä kertoo, että kaskaan päivät ovat päättymäisillään.","paragraph_char_start":50659,"paragraph_char_end":51378,"paragraph_similarity_to_original":99.8609179416,"tokens_before_paragraph":7813}
{"query-id":"query-cd715d847a9d5d4c80ee5ca256f3e2f2","original_paragraph":"Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin lukemisesta 2 §:n 1 momentin, 8 §:n 1 momentin tai 9 §:n nojalla, 2 §:n 2 momentin mukaisesta lähettäjän selvittämisestä, 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta jäljennöksen ottamisesta, 2 a §:n 1 momentin mukaisesta lukemisesta ilmoittamisesta sekä lähetyksen tai viestin 5 §:ssä tarkoitetusta pidättämisestä päättää turvallisuudesta vastaava virkamies taikka hänen tällaisiin tehtäviin erikseen nimeämänsä ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Viestin saa kuitenkin antaa luettavaksi myös sellaiselle Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle, jolla on oikeus käsitellä turvallisuustietorekisterin tietoja. Puhelun kuuntelemisesta ja tallentamisesta päättää turvallisuudesta vastaava virkamies.","paragraph_char_start":83007,"paragraph_char_end":83758,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11196}
{"query-id":"query-32679a76a945ef2654c6c180177869a2","original_paragraph":"Mosse Viksted hankki levy-yhtiönsä uudelle bändille päivän kuumimman hitin - Beatlesien All My Loving. Kappalehan oli ykköshittinä joka puolella maailmaa. Singlen kääntöpuoli on niin ikään Beatles-tulkinta. Tämä olikin vasta toinen kerta, kun Lennon-McCartney sävellyksiä levytettiin suomeksi. Ensimmäisen Beatles-coversinglen (Scandia KS 519) olivat enättäneet tehdä Ann Christine ja Johnny sekä The Hounds paria kuukautta aiemmin. He purkittivat 3.2.1964 kappaleen Meidän yhteinen (From Me To You) ja 15.2.1964 Jos käden annat vain (I Want Hold Your Hand). Nämä Sauvo Puhtilan nimimerkillä S.Tuuli suomentamat esitykset ovat kuitenkin painuneet kutakuinkin unholaan, kun taas Kaikki rakkauteni on yhä tänäänkin tunnetuimpia Beatles suomennoksia. Se on julkaistu uudelleen lukemattomilla kokoelmalevyillä.","paragraph_char_start":6128,"paragraph_char_end":6934,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":954}
{"query-id":"query-c224e4004ce3b25af6f76fa5af6c76fd","original_paragraph":"2. Niiden alusten osalta, joilla on oikeus purjehtia jonkin jäsenvaltion lipun alla ja jotka säännöllisesti harjoittavat rannikkoliikennettä toisen jäsenvaltion tai toisen STCW-yleissopimuksen sopimuspuolen rannikolla, on jäsenvaltion, jonka lipun alla aluksella on oikeus purjehtia, määrättävä näillä aluksilla palveleville merenkulkijoille vähintään vastaavat koulutusta, kokemusta ja pätevyyskirjaa koskevat vaatimukset kuin sillä jäsenvaltiolla tai STCW-yleissopimuksen sopimuspuolella, jonka rannikolla alukset liikennöivät, edellyttäen että vaatimukset eivät ylitä tässä direktiivissä muille kuin rannikkoliikennettä harjoittaville aluksille asetettuja vaatimuksia. Sellaisella aluksella palvelevien merenkulkijoiden, joka ulottaa matkansa kauemmaksi kuin minkä jäsenvaltio on määritellyt rannikkoliikenteeksi ja joka saapuu vesille, joita määritelmä ei kata, on täytettävä tämän direktiivin asianmukaiset vaatimukset.","paragraph_char_start":23069,"paragraph_char_end":23993,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3236}
{"query-id":"query-1f545977fb29734112a35beda340deda","original_paragraph":"5 suomen- tai ruotsinkielistä lehteä, viranomaisen on tiedottamiseen tällä kielellä käytettävä esimerkiksi alueella yleisesti leviävää maakunnallista tai valtakunnallista lehteä Asianosaisille lähetettävä tieto kuulutuksesta Asianosaisille lähetetään ympäristösuojelulain mukaan ilmoitus asian vireilläolosta. Kaksikielisen viranomaisen ilmoituksessa on kielilain 19 :n 3 momentin mukaisesti käytettävä vastaanottajan kieltä, jos se on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä. Vaihtoehtoisesti ilmoittamisessa voidaan aina käyttää molempia kieliä. Viranomaisen on näin ollen joko selvitettävä kumpaa kieltä asianosaiset käyttävät tai käytettävä ilmoituksissa molempia kieliä. Kielilain tavoitteena on 2 :n 2 momentin mukaan muun muassa se, että jokaisen oikeus hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta ja että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Yksikieliset viranomaiset voivat lähettää tiedon kuulutuksesta omalla kielellään. Kuulutuksissa ja ilmoituksissa on suositeltavaa mainita asianosaisten oikeudesta käyttää kielilain 10 :n mukaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia. 2.3 Asian käsittelykieli Hallintoasian käsittelykieli määräytyy kielilain 12 :n mukaan. Asiassa on aina vain yksi käsittelykieli, joko suomi tai ruotsi Yksikieliset viranomaiset Yksikielisessä viranomaisessa käsittelykieli on kielilain 12 :n 2 momentin mukaan viranomaisen kieli, jollei viranomainen asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen päätä toisen kielen käyttämisestä. Asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen toisen kielen käyttäminen käsittelykielenä on usein perusteltua esimerkiksi silloin, kun asianosaiset käyttävät toista kuin viranomaisen kieltä Kaksikieliset viranomaiset Kaksikielisessä viranomaisessa asian käsittelykieli määräytyy kielilain 12 :n mukaan seuraavasti: (1) Jos asianosaiset ovat samankielisiä, on kaksikielisessä viranomaisessa asian käsittelykielenä asianosaisten kieli (2) Jos asianosaiset ovat erikielisiä tai jos kaikki asianosaiset eivät ole asian vireille tullessa viranomaisen tiedossa, päättää viranomainen asian käsittelykielen asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen (3) Ainoastaan silloin, kun asian käsittelykieltä ei voida määrätä edellä mainitulla perusteella, käytetään kaksikielisessä viranomaisessa asian käsittelykielenä viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kieltä Viranomaisen on ennen käsittelykielen valitsemista selvittävä, mitä kieltä asianosaiset käyttävät. Kielen selvittämisessä on varmistettava esimerkiksi väestötietojärjestelmän tiedot asianosaisten käyttämästä kielestä tai aikaisemmissa yhteyksissä henkilöön käytetty kieli. 4","paragraph_char_start":8257,"paragraph_char_end":10907,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":967}
{"query-id":"query-7a6a81aee9aa9a54329c93c53672176b","original_paragraph":"5 Erään eropiikin anatomiasta Jori Mäntysalo ja Heikki Orsila Television homokeskustelun jälkimainingeissa kirkosta erosi ennätysmäärä ihmisiä. Kuinka eropiikki syntyy, millaiset tekijät vaikuttavat sen kokoon ja kenen tekemiset eroamiseen oikeastaan eniten vaikuttavat? Tiistai-iltana 12. lokakuuta Ylen TV2:n Ajankohtaisessa Kakkosessa oli ohjelmassa Homoilta. Siinä esiintyivät muun muassa Tampereen piispa Matti Repo, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ja eräitä muita kriittisesti homoseksuaalisuuteen suhtautuvia. Toisaalta mukana oli myös parisuhteiden kirkollista siunaamista tukevia. Iltaa seuraavana päivänä kirkosta erosi tuhansia ihmisiä. Eroaminen kasvoi muutaman päivän ja saavutti huipussaan yli kuusituhatta eroa päivässä. Suurin erovyöry väheni yhtä jyrkästi kuin syntyi, mutta eroaminen jäi pitkäksi aikaa merkittävästi vuodenajan tavallisia lukuja suuremmaksi. Päivittäinen eromäärä pysyi päälle kahdessasadassa yli kuukauden ajan. Lopputuloksena kirkko menetti kymmeniä tuhansia jäseniä kuukaudessa. Parhaimmillaan eroajia oli muutamassa päivässä enemmän kuin 2000-luvun alussa koko vuoden aikana. Erovyöry ja miten se tehdään Piikit kirkosta eroamisessa eivät ole uusi ilmiö. Eroakirkosta.fi-palvelun seitsenvuotisessa historiassa niitä on tapahtunut noin sata. Toiset ovat isompia, toiset pienempiä. Jotkut johtuvat meidän toiminnastamme, joskus kirkko ampuu itseään jalkaan, ja kolmantena vaihtoehtona on ulkoinen tekijä. Homoillan esittäminen aiheutti välittömästi jyrkän eropiikin, satoja eroja muutamissa tunneissa. Tässä ei ole mitään yllättävää, samoin on käynyt monta kertaa aiemminkin. Eroakirkosta.fi-palvelun peruskierto on yksinkertainen: tiedottamalla eroluvuista päästään julkisuuteen, ja julkisuus tuottaa lisää eroja. Ilmiö on aiemmin tapahtunut vaimentuen, tiedottamalla tuhansista eroista olemme saaneet vielä satoja eroja lisää. Nyt ensimmäistä kertaa tiedote tuotti enemmän eroja kuin sen aihe. Tiedotimme sadoista eroista, saimme tuhansia eroja. Tämä on positiivinen takaisinkytkentä. Esimerkiksi sopivassa virtapiirissä analoginen tilanne lisää jännitystä kunnes piiri palaa. Erovyöry oli eroakirkosta.fi:n työvoitto. Homoilta antoi kipinän, mutta me kannoimme kaksin käsin bensaa liekkeihin. Parin päivän jälkeen palo roihusi valtoimenaan. Toimittajat oppivat itse katsomaan erotilastojamme, me otimme hyvän asennon tuolissa ja katsoimme miten erokäyrät osoittavat koilliseen. Miksi erovyöry oli mahdollinen? Eivät kipinä ja bensiinikään sytytä syysmärkää metsää, eikä erovyöry olisi syntynyt ilman sopivia olosuhteita. Juuri saapuneiden ja saapuvien verokorttien vuoksi aika oli otollinen isommalle eropiikille kuin kesällä olisi ollut mahdollista. Lisäksi ajankohtaan ei liittynyt koulujen alkua, jouluvalmisteluja tai muuta perusarjesta poikkeavaa. Ihmisillä oli aikaa, ja sitä saattoi käyttää kirkosta eroamiseen. Kirkollisvaalien tiedotuskin muistutti kirkon jäsenyydestä. Isoja uutistapahtumia ei samaan aikaan ollut. Chilen mainarit pääsivät turvallisesti ja suunnitelman mukaisesti ylös, mikä oli onni paitsi heille myös eroakirkosta.fi:lle. Mediassa oli sopivasti vapaata tilaa eroilmiön käsittelyyn. Varsinainen syy eropiikkiin on kuitenkin se, että kirkon jäsenistä merkittävä osa on vain heikosti kirkkoon sitoutuneita. Kirkon omien nelivuotiskertomustenkin mukaan noin viisi prosenttia jäsenistä arvioi eroavansa joskus kirkosta. Potentiaalia suuriinkin eromääriin siis on. Lisäksi viiden prosentin osuus on pysynyt vakaana, joten jokaista todella eroavaa kohti ikään kuin tipahtaa joku heikosti sitoutunut melkein jo eronneiden luokkaan. Erovyöry voi toistua, eikä kirkolla ole keinoja estää sitä. Pohjimmiltaan kyse on heikosti sitoutuneiden joukosta, joka vain odottaa sopivaa kipinää. Se kipinä tulee varmasti. Jos metsä on kuivaa, niin kulot ovat vain ajan kysymys. Oliko Päivi Räsänen pääasiallinen syy? Päivi Räsänen ärsytti poikkeuksellisen monia ihmisiä. Juuri Räsäseen viitattiin netin keskusteluissa enemmän kuin esimerkiksi Pasi Turuseen. Samoin palveluun tulleissa palautteissa ja erosyissä juuri Räsänen mainittiin nimeltä. Räsänen loi omasta puolestaan syyn eroaallolle, mutta palvelun saama palaute osoitti jälleen, että yleisin taustasyy eroamiselle oli edelleenkin uskonpuute ja raha. Ohjelmassa Räsänen sai kaikupohjaa muilta ja mukana oli myös piispa, joka ei kumonnut Räsäsen sanomisia. On mahdotonta sanoa olisiko tulos ollut toinen, jos joku keskustelijoista olisi puuttunut. Ohjelman antamaa vaikutelmaa ei voi jakaa osiin kuin lukuja, vaan kokonaisuus ratkaisee. Räsänen+Turunen ei ole sellainen laskutoimitus kuin 1+1, koska tulos eroamiselle on 10 eikä 2 laskuopin mukaan. Kirkon sopeutumis- ja selviytymistaistelu Eropiikit kohdistuvat aina voimakkaammin vanhempiin ikäluokkiin. Näin oli nytkin: Tammi syyskuussa eroajien mediaani-ikä oli 28 vuotta, lokakuussa 34 vuotta. Vuonna 2009 tammi syyskuussa mediaani oli sama 28 vuotta, mutta lokakuussa vain 32 vuotta. Nuoremmat ovat vielä usein opiskelijoita, vanhemmat taas käyvät töissä ja maksavat kirkollisveroa. Keskimääräinen kirkollisvero vauvasta vaariin laskettuna on alle kaksisataa euroa, mutta erovyöryn aikana eronneiden voidaan arvioida maksaneen keskimäärin ainakin kolmesataa euroa henkeä kohti. Jos ilman Homoiltaakin eronneiden määrä poistetaan luvuista, päädytään tulokseen, että kirkko menettää homoillan seurauksena yli kymmenen miljoonaa euroa joka vuosi tästä eteenpäin. Evankelis-luterilainen kirkko on menettänyt jäseniä noin prosenttiyksikön verran kansasta vuosittain. Kirkon tutkimuskeskuksen ennusteiden perusteella lasku tulee jatkumaan vuosikymmeniä. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen arvioi kesällä 2010 kirkollisen johtamisen foorumilla, että kymmenen vuoden päästä kirkkoon kuuluu jäsentä vähemmän, mikä tarkoittaa keskimäärin jäsenen vuositappiota. Kirkon keskusrahaston johtaja Leena Rantanen kuvailee samalla foorumilla vuosia 2011 ja eteenpäin kirkon sopeutumis- ja selviytymistaisteluksi. Viimeaikainen eroaalto ei ole yksinään kirkolle merkittävä asia. Merkittävää on se, että päivittäinen erotaso on jäänyt aallon tasaannuttua noin kaksinkertaiseksi viime vuosiin verrattuna. Kirkon erityisasema ja ongelmat ovat nousseet yhä tavallisemmaksi keskustelun aiheeksi lehdissä ja verkossa Homoillan jälkeen. Parhaimmillaan käy niin, että Homoilta aiheutti kirkon kannalta pysyvän muutoksen asenneilmapiirissä. Joka tapauksessa vuodesta 2010 tulee kaikkien aikojen paras erovuosi eroa on mahdollinen tulos tälle vuodelle. Varmaa on, että ainakin henkilöä eroaa kirkosta tänä vuonna! Kirjoittajat ovat eroakirkosta.fi-palvelun perustajia 8 Vapaa Ajattelija 4\/2010 Vapaa Ajattelija 4\/2010 9","paragraph_char_start":18410,"paragraph_char_end":25096,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2430}
{"query-id":"query-4b7d6dabd27ec68dcd971c8d840f4f40","original_paragraph":"4 6 TERVE TALO 2012 TERVE TALO Ekologinen uusmaalaisuus Kurjen tila Kaupungistuminen on edelleen vallitsevaa, mutta moni kaupunkilainenkin haaveilee elämän tahdin hidastamisesta, rauhasta luonnossa, tilasta ympärillä. Down shiftaaminen on jo trenditermi, vaikka kovin harva sitä vielä toteuttaa. Kaupunkilaiset ovat vahvasti kiintyneet sosiaalisiin mahdollisuuksiin, eikä maalle muutto siksi ole vielä monenkaan kaupunkilaisen kohdalla realistinen ajatus. Uskallan kuitenkin väittää, että maalle muutto tulee olemaan tulevaisuudessa erityisesti nuorten aikuisten kohdalla lisääntyvää. Kaupungeissa käydään töissä mutta työmäärien vähentyessä automaation myötä aikaa on enemmän ja halutaan viettää se siellä missä ollaan onnellisia. Suomeen perustetaan kiihtyvällä vauhdilla, eko- ja yhteisökyliä ympäriinsä. Näissä pyritään yhdistämään sosiaalinen verkosto, yhdessä tekeminen, ystävyys, turva ja harrastusmahdollisuudet maalla asumiseen kestävien elämäntapojen kanssa. Suomessa ollaan rakentamisasioissa hieman jäykkiä, vasenaivopuoliskoisia. En haluaisi sanoa konservatiivisia, sillä kyllä perinteisesti on osattu suomessakin rakentaa kekseliäästi ja luonnonmukaisesti, onhan täällä pitkään asuttu keskellä korpea. Nykypäivän vallitseva rakentaminen on isojen yritysten hallinnassa ja säädöksin pyritään luonnonmukaista ja kestävää rakentamista vain vaikeuttamaan. On jo vähintäänkin haastavaa rakentaa ilman muovista höyrynsulkua, myrkyllisiä kemikaaleja tai koneellista ilmastointia teollisuuden vahvasti painottaessa näitä menetelmiä. Asiaa muutaman vuoden tutkineena, vaikuttaa että osaamisesta ei ole pulaa, tietotaitoa on enemmän kuin koskaan, ja materiaaleja on luonto pullollaan. Byrokratian määrä on varmasti yksi suurimpia esteitä, ja rakennuslupien saaminen ei ole uusille ideoille helppoa. Vierailin syksyllä 2011 Walesissa yhdessä ekokylässä, missä on rakennettu hyvin luovasti ja älykkäästi uusiutuviaja kierrätysmateriaaleja käyttäen häiritsemättä luonnon monimuotoisuutta. Heidän muutaman kymmenen neliön kodit olivat tulleet maksamaan noin euroa, ne olivat lämpimiä, viihtyisiä tai oikeammin kodikkaita, kestäviä ja esteettisesti kauniita. Rungon materiaaleina oli käytetty puuta, lampaanvillaa, olkea, savea ja yhdessä tapauksessa myös heinäpaaleja kokeilumielessä, ja kaikissa taisi olla vehreän vihreä turvekatto. Samoihin aikoihin kun olin Walesissa, löysimme vaimon kanssa yhden uuden ekokyläprojektin Vesilahdelta. Käytyämme paikan päällä ihastuimme suunnattomasti tähän Tampereen Pyhäjärven luonnonkauniiseen maisemaan. Olimme jo reilusti yli vuoden ajan etsineet jotakin järvimaisemassa olevaa rakennuspaikkaa kierrellen Etelä-Suomen kuntia ja ekokyliä. Vesilahden Kurjen tilalla yhdistyi meidän tämän hetken haaveet rakennuspaikan suhteen. Erilaisia ja eri-ikäisiä aikuisia ja lapsia, maalaisidylliä, eläimiä, yhdessä tekemistä ja ympäröivää rauhaa. Jokainen Kurjen tilan asukkaista rakentaa omalla tavallaan, yhdessä kuitenkin on mietitty hieman mikä on kestävää ja luonnonmukaista. Suositellaan vedettömiä vessoja, luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, yhteistä saunaa ja lämpövoimalaa ja yhdessä oloa ja tekemistä. Eko- ja yhteisökylissä pyritään yhdistämään sosiaalinen verkosto, yhdessä tekeminen, ystävyys, turva ja harrastusmahdollisuudet maalla asumiseen kestävien elämäntapojen kanssa. Omassa rakennusprojektissamme olemme ajatelleet ekologisten materiaalien lisäksi myös painovoimaisen ilmankierron, aerodynamiikan ja huonejaon optimoivia menetelmiä. Haaveenamme on rakentaa geodeettinen kupolitalo mitä muokkaamme Suomalaiseen perinnemaisemaan sopivaksi. Rakennusmateriaaleina mielellään puu, olkipaali ja savi. Tässä rakennuksessa yhdistyy avaruuden tuntu, hyvä ilmanlaatu ja rakenteen kestävyys ja terveys sekä helppo korjattavuus. Sisällä talossa ei olisi kantavia rakenteita, joten huonejärjestystä voisi muuttaa elämäntilanteen mukaisesti. Kaikkien näiden haaveiden realisoituminen on kuitenkin vielä pahasti kesken. Suomessa ei ole vastaavaa rakennettu ennen. Vain yksi geodeettinen kupolitalo on valmistunut Lohjalla ja sekin on tehty melko tavallisin materiaalein. Eli tällä hetkellä yritämme arkkitehdin kanssa saada aikaan suunnitelmaa, jonka kunta voisi ulkonäöllisesti hyväksyä, minkä jälkeen pitää löytää rakennusinsinööri jolla on uskallusta lähteä kokeilemaan jotakin uutta ja erilaista. Toiveena olisi saada rakentaa itselleen sopivaa, oman järjen mukaista ilman, että se on keneltäkään muulta pois. Lasse Maijala Kurjen tila Mikä: Ekologinen yhteisökylä biodynaamisella maatilalla Missä: Vesilahden Sakoisten kylässä Pirkanmaalla Perustettu: 2011 Omistaa: Kurjen tila Oy Kyläläiset: Hankkeessa mukana tällä hetkellä seitsemän perhettä Rakentaminen: Talkoilla kunnostettu vuoden verran vanhaa saunaa yhteissaunaksi ja pesutuvaksi sekä vanhaa piharakennusta yhteistaloksi ja kyläkahvilaksi. Uudisrakentaminen ja vanhan päätalon remontointi alkaneet tänä keväänä. Kylään nousee neljä paritaloa. Kukin perhe vastaa omista rakennuskustannuksistaan ja omistaa oman kiinteistönsä. Talot rakennetaan yhtiön maanvuokrasopimuksella vuokraamille määräaloille. Taloista tulee yksilöllisiä, erityyppisin ratkaisuin toteutettuja ekotaloja. Rakentamista säätelee erillinen, rakennusviranomaisten ja kyläläisten yhdessä laatima rakentamistapaohje. Huom! Kahdelle perheelle vielä rakennuspaikka vapaana! Maatila: Tilan 18 hehtaarista viljeltynä 16,5. Viljelyn siirtymävaihe luomuun ja biodynaamiseen viljelyyn alkanut keväällä Juuresten ja avomaanvihannesten viljely luomuna alkaa Tilalle tulossa nautoja, lampaita ja kanoja. Viljelijät: Ari ja Ira Hellstèn. Osoite: Rautialantie 419, Vesilahti Yhteystietoja: Suuri paluumuutto Suomessa suhtaudutaan maallemuuttoon yleisesti ottaen myötämielisesti mutta epäröiden: ajatellaan, että maaseudun laajamittainen uudelleen asuttaminen ei ole käytännön syistä mahdollista. Saadaksemme keskusteluun realistisen viitekehyksen, meidän on hyvä palauttaa mieleen eräs huomattava projekti lähimenneisyydestä. Kysymys on sodan jälkeisestä siirtoväen asuttamisesta. Vaikka tämä asutusprojekti vietiin läpi poliittisen pakon sanelemana, se on todistuksena siitä, että kansakunta pystyy ylivoimaisiltakin näyttäviin suorituksiin, jos liikkeellä on riittävästi aloitekykyisiä, idearikkaita ja yhteen hiileen puhaltavia naisia ja miehiä. Siirtoväen asutusprojektia on luonnehdittu Suomen historian suurimmaksi maareformiksi. Sen myötä yli ihmistä sai itselleen muutamassa vuodessa uuden kodin. Tämä sankarillinen projekti toteutettiin määrätietoisesti maan pakkolunastamisen, pellonraivauksen ja pirtinrakentamisen muodossa. Hankkeen läpivientiä ei millään tavalla helpottanut se, että Suomi maksoi noina vuosina itäiselle naapurilleen raskaita sotakorvauksia. Palataan kansakunnan tulevaisuuden haasteisiin. Maallemuutto, joka on pienimuotoisesti jo käynnissä pitää sisällään monenlaisia tarinoita. Osa muuttajista on liikkeellä omaehtoisesti, esimerkiksi uudenlaista ekologista elämäntapaa etsien. Osa muuttajista on työelämästä eläkkeelle jääneitä kansalaisia ja osa on muuten vain kyllästynyt melukulttuuriin. Itse uskon, että eräänä merkittävänä maallemuuton taustatekijänä tulee olemaan ilmiö, jota rahapiireissä kutsutaan liikaväestön muodostumiseksi. Tuohon väestöryhmään tulee kuulumaan pitkän uran tehneitä ammatti-ihmisiä, mutta myös koulusta juuri valmistuneita. Joukkoon mahtuu yhtä hyvin köyhiä kuin varakkaita, nuoria ja vanhoja. Yhteistä näille ihmisille on se, että he eivät täytä työelämän alati kiristyviä tehokkuusvaatimuksia. Työelämästä ulos pullautetuilla ihmisillä on kaksi vaihtoehtoa: joko he jäävät pätkätyökulttuurin heittopusseiksi tai hakevat uuden alun sieltä, missä on mahdollisuus elättää itsensä arvokkaasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi maaseudulle perustettavissa yhteisökylissä. Näissä uuden yhteiskunnan soluissa ihmiset elävät luonnon kanssa tasapainossa toinen toistaan tukien. Uusi elämisen malli tunnetaan maailmalla nimellä solidaarisuustalous ja siitä on näkyvissä ituja myös meillä Suomessa. Yksi tähän kenttään liittyvistä ilmiöistä on nimeltään kumppanuusmaatalous eli Community Supported Agriculture, jota esitellään toisaalla tässä lehdessä. Tämä kuluttajien ja tuottajien yhteistyöhön perustuva tuotantomalli murtaa perinteiset käsitykset maaseudun ja kaupungin sekä tuottajien ja kuluttajien välisestä vastakkainasettelusta. Ensimmäinen suomalainen sovellus tästä mallista on Helsingin Herttoniemessä kotipaikkaansa pitävä, vuonna 2011 käynnistynyt, Kaupunkilaisten oma pelto -verkosto. Ideana on se, että ruokaosuuskunta palkkaa itselleen puutarhurin, joka tuottaa osuuskunnan jäsenille heidän tarvitsemansa ruoan. Samantyyppiset oma pelto- verkostot on muodostettu kevättalvella 2012 myös Livonsaaren yhteisökylään ja Tampereelle. Systeemi tunnetaan monissa Euroopan maissa ja USA:ssa tällaisia verkostoja on jo Nähdäkseni Kaupunkilaisten oma pelto-systeemi tulee olemaan yksi tärkeä lenkki maaseudun uudelleen asuttamisessa. Systeemin ekologiset ja taloudelliset vaikutukset ovat tietysti ensisijaisia, mutta samalla osuuskunnan jäsenet saavat valmennusta voidakseen jonain päivänä itsekin siirtyä sinne missä ruoka tuotetaan. Näistä pohdiskeluista innostuneena tein viikko sitten virtuaalimatkan sinne, missä ihmiset työkseen pohtivat maaseudun tulevaisuutta. Asiantuntijatahoja yhdistävän Maaseudun yhteistyöryhmän internetsivuilta löysin tekstiä, jossa peräänkuulutetaan lisää tietotaitoa kokonaisvaltaisella konseptilla toimivista maaseudun paikallisyhteisöistä. Rupesin heti miettimään mikä voisi olla Luomuran panos noissa hankkeissa. Seuraavaksi klikkasin itseni työja elinkeinoministeriön sivuille lukemaan ylitarkastaja Laura Jäniksen verkkoblogia. Blogisti ehdotti, että maaseudun kehittämistä varten muodostettaisiin avoin verkostosta, eräänlainen muutoksentekijöiden yhteisö. Kirjoittaja luonnehtii ehdotustaan virtuaaliseksi työtilaksi, eräänlaiseksi sosiaalisten innovaatioiden hautomoksi. Sen esikuvana toimiva Hub Helsinki on ilmoittanut päämääräkseen etsiä visiota radikaalisti paremmasta maailmasta. Ylitarkastaja Jänis sanoo, että hänen ehdottamansa yhteisön pitäisi miettiä sitä, millä tavalla myös maaseutu voisi olla tärkeä osa tuota radikaalisti parempaa maailmaa. Mikäli sallitte, haluan heti ilmoittautua tämän paremman maailman rakentajaksi, suuren muuton toimeenpanijaksi, muuton jota voitaisiin perustellusti kutsua Suureksi Sankarilliseksi Paluumuutoksi. Timo Kulhia Yhteisöllisen asumisen uusi tuleminen Sieben Linden on Saksassa sijaitseva ekososiaalinen yhteisö, jossa asuu reilut sata asukasta, iältään 0 80-vuotiaita. Yhteisö on toiminut yli 15 vuotta ja vakituisesti yhteisössä asuvan väen vaihtuvuus on pientä. Lukuisat muut yhteisöt ovat hajonneet konfliktien ja ratkaisemattomien ongelmia takia. Miten Sieben Lindenissä on onnistuttu rakentamaan vahvaa yhteisöllisyyttä konflikteista huolimatta? Sieben Lindenissä on monta pienempää yhteisöä yhden ison sisällä. Näinhän tapahtuu isossa ihmisjoukossa luonnostaan, mutta Sieben Lindenissä se on tehty Ryhmärakennuttaminen on Suomessa nousussa oleva ilmiö, jossa tuleva asukasryhmä toimii oman asuinrakennuksensa rakennuttajana ja päättää viranomaisten asettamissa rajoissa mitä rakennetaan. Ryhmä voi palkata avukseen asiantuntija-apua, kuten rakennuttajakonsultin, mutta viimekädessä asukkaat tekevät päätökset ja kantavat niistä vastuun. Ilmiö kertoo ihmisten halusta vaikuttaa aktiivisesti omaan asuinympäristöönsä. Suomen asuntorakentaminen on 60-luvulta lähtien ollut perustajaurakoitsijoiden eli gryndereiden käsissä. Asuntojen sijaan on keskitytty tuotantoprosessin kehittämiseen, mikä näkyy monotonisena asuinympäristönä. Vahva yhteisö rakentuu avoimuudesta ja vapaudesta hengittää tietoisesti. Yhteisö on jakautunut naapurustoihin, joilla on vapaus määritellä oma elämäntapansa. Koko yhteisöllä on tietyt yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet, jotka koskevat kaikkia, kuten kulutuksen vähentäminen, väkivallattomuus ja avoimuus toisia ihmisiä kohtaan. Naapurustot valitsevat itse, miten ne toteuttavat näitä tavoitteita ja mitä asioita ne painottavat. Yhteisön jäsenillä ei ole painetta ajatella ja elää samalla lailla kuin kaikki muut sata yhteisön jäsentä, vaan jokainen voi hakeutua itselleen parhaiten sopivan porukkaan. Henkistä liikkumatilaa on isossa ja Saksalaisessa Sieben Lindenin ekososiaalisessa yhteisössä asuu reilut sata 0 80-vuotiasta asukasta. Väestön ikääntyminen, ilmaston lämpeneminen sekä perheiden ja elämäntapojen erilaistuminen pakottavat rakennusalankin muuttumaan. Ikääntyvät edelläkävijöitä Ikääntyvät ovat viimeaikoina olleet edelläkävijöitä suomalaisten ryhmiin jakautuneessa yhteisössä enemmän kuin pienessä ja yhdenmukaisessa. Yksi yhteisön keskeistä tavoitteista on avoimeen ja kunnioittavaan kanssakäymiseen perustuvan sosiaalisen kulttuurin kehittäminen. Sosiaalisten taitojen kasvattaminen ja yhteisöllisyyden ylläpitäminen on keskeisellä sijalla yhteisön elämässä. Eräs monista käytössä olevista keinoista on foorumi-työskentely, jossa ihmiset kokoontuvat puhumaan omaan elämäänsä liittyvistä asioista ja kuuntelemaan muita. Ensisijaisena tavoitteena ei ole esimerkiksi ratkaisujen etsiminen vaikeisiin tilanteisiin, vaan ihmisten ajatusten, tunteiden ja tarpeiden tuominen esiin ja muille näkyväksi. Foorumi-piirit kokoontuvat naapurustojen sisällä, jolloin kaikki piirin ihmisten ovat toisilleen tuttuja ja läheisiä. Kerran vuodessa yhteisössä pidetään intensiiviviikkoja, jolloin foorumi-työskentelyä tehdään koko yhteisön kesken. Sieben Lindenin päätöksentekomalli on kulkenut kehityspolun koko yhteisön konsensuspäätöksistä pienempiin työryhmiin. Yhteisön alkuvaiheessa kaikista yhteisön asioista teepannujen ostosta teiden rakentamiseen päätettiin viikoittaisessa yleiskokouksessa. asuinyhteisöjen toteuttamisessa. Helsingin Loppukiri on asukkaiden visioima kerrostaloyhteisö, joka toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen rakennuttajan kanssa. Saarijärvelle ollaan toteuttamassa asukaslähtöistä puukerrostaloa, jonka rakennuttaa ja omistaa asukkaiden perustama asumisoikeusyhdistys. Tapa alkoi pidemmän päälle tuntua raskaalta ja tehottomalta. Silloin asukkaat jakautuivat neuvostoihin, jotka ovat vastuussa jostakin yhteisöelämän osa-alueesta. Työryhmien tapaamiset ovat avoimia kaikille ja päätökset tehdään niissä konsensusperiaatteella. Yleiskokouksia pidetään kuukausittain ja niissä käsitellään yhteisön isompia asioita, kuten uusien jäsenten ottamista ja uusien talojen sijoittelua. Monet tavoitteelliset yhteisöt, kuten ekokylät tai henkiset yhteisöt, kompastuvat ajan myötä lisääntyviin konflikteihin ja sisäiseen hajaannukseen. Alun perin yhteisiksi sovitut päämäärät ja toimintatavat eivät enää miellykään kaikkia ja yhteisön pitäminen koossa vaatii yhä enemmän työtä ja yksilöiden tekemiä kompromisseja. Sieben Lindenissä tällainen luonnollinen kehityskulku on osattu hallita ja kanavoida positiivisella tavalla. Yhteisön ja yhteisöllisyyden on annettu kehittyä eikä muutosta ole yritetty vastustaa. Tuloksena on vahva ja elävä yhteisö, jossa asukkaat voivat kokea yhteenkuuluvuutta koko yhteisön kanssa ja samalla elää oman näköistään elämää. Jenny Turunen Rakennusprojektista ei tule asuinyhteisöä, elleivät asukkaat ole toteuttamisessa mukaan alusta lähtien. Asukkaat päättävät yhdessä pääperiaatteista ja muodostavat vision, josta kirjoitetaan toteuttamiskelpoinen hankesuunnitelma. Asukasryhmän tahdosta ja osaamisesta riippuen he voivat rakennuttaa projektin itse tai toimia yhteistyössä hankesuunnitelmaan sitoutuneen rakennuttajan kanssa. Osallistuminen tuo tyytyväisiä asukkaita Ihmiset ovat tyytyväisimpiä lopputulokseen, jonka päätöksentekoon ja kehittämiseen he ovat saaneet osallistua. Sieben Lindenin väkeä kerran kuussa järjestettävällä brunssilla. Liittymällä yhteen samoihin arvoihin sitoutuneiden ihmisten kanssa voidaan toteuttaa jotain ennennäkemätöntä. Ryhmärakennuttaminen voi yleistyessään avata Suomessa runsaasti uusia mahdollisuuksia yksilölliselle, innovatiiviselle ja luonnonmukaiselle rakentamiselle sekä yhteisöllisen elämäntavan vahvistumiselle. Johanna Kerovuori Kirjoittaja esittelee toukokuussa arkkitehdin diplomityönsä (TTY, Aslitutkimusryhmä) joka käsittelee asuinyhteisön vuorovaikutteista perustamisprosessia ja rakennusalan ammattilaisen auttamismahdollisuuksia siinä. Lisätietoja:","paragraph_char_start":36633,"paragraph_char_end":52931,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4763}
{"query-id":"query-b4d30390fa5d1f52c3bf3e326ddc0558","original_paragraph":"1 Vesa Vihriälä EU:N AJOLÄHTÖ Kriisiunionista yhteisvastuun unioniin? YHTEENVETO Suomi on suhtautunut hyvin varauksellisesti euromaiden taloudellisen yhteisvastuun laajentamiseen. Sille ei kuitenkaan ole todellista vaihtoehtoa. Kysymys on siitä, kuinka hallittua ja ehdollista yhteisvastuun lisääntyminen on. Suomen etuja vastaa parhaiten tehokas ehdollinen rahoitustukijärjestelmä, sijoittajan vastuuta korostava pankkiunioni ja no-bailout -periaatteen uskottavuuden palauttaminen. Jos Suomi ei halua yhteislainoihin ulottuvaa fiskaaliunionia, sen tulisi tukea vahvoja rahoitustukimekanismeja, EKP:n ehdollisia interventioita ja pankkiunionia, joka korostaa sijoittajavastuuta. Suomen vakuusvaatimukset ja yksimielisyyden edellyttäminen päätöksenteossa eivät istu tähän hyvin. Suomen pitäisi pikemminkin keskittyä parantamaan markkinakurin edellytyksiä. Suomi ei voi estää integraation tiivistymistä halukkaiden euromaiden kesken. Jos Saksa ja muut keskeiset euroalueen maat haluavat edetä pidemmälle fiskaaliunioniin, Suomen täytyy punnita, pitäisikö sen jättäytyä tällaisesta fiskaaliunionista ja samalla euroalueen ytimestä pois. Kysymys on aidosta poliittisesta valinnasta, jonka merkitystä ei ole syytä vähätellä puoleen tai toiseen. Finanssikriisin jälkiaallokossa euroalueen ongelmat ovat mittavampia kuin muualla, koska alue on hajanainen. Tämä on johtanut pyrkimyksiin lisätä jäsenmaiden talouspolitiikan yhteisvastuuta ja ylikansallista kontrollia. Minimissäänkin kyse on siitä, että rahoitustukimekanismien toimintakykyä vahvistetaan joko jäsenmaiden pääomapanostuksin tai tukeutumalla EKP:n rahoitukseen. Tämän lisäksi asialistalla on pankkiunioni, ts. pankkien riskejä koskeva yhteisvastuu ja euroalueen tasoinen valvonta. Kolmas uudistusten taso on jäsenmaiden julkista taloutta ja finanssipolitiikkaa koskeva yleisempi yhteisvastuu ml. yhteisvastuulliset lainat. Tällainen fiskaaliunioni edellyttää jäsenmaiden finanssipoliittisen suvereniteetin rajoittamista jo tehtyjä päätöksiä selvästi enemmän. Euroopalla on siis edessään ajolähtö. Pesät ovat täynnä, eikä ratkaisuja voida välttää. Vesa Vihriälä on EVAn ja ETLAn toimitusjohtaja No","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":2152,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-136a0f818f52f30df54e4fb5da209f77","original_paragraph":"9 Perheenjäsenet ja avainhenkilöstö saattavat turhautua työssään, eivätkä opi yrityksen keskeisiä tehtäviä ja vastuita ja hakeutuvat muihin tehtäviin ja ammatteihin. 16 Yrittäjältä vaaditaan johtajuuskykyä motivoida seuraajaa aidosti innostumaan liiketoiminannasta itsensätoteuttamisen tarpeiden tyydyttäjänä. On myös oltava kykyä johtaa seuraajaehdokkaita(kin) heidän tarverakenteensa, kypsyytensä, kykyjensä ja halujensa edellyttämällä tavalla. Tarvitaan tilannejohtajuustaitoja. Johtajuusprosessiin ja osaamisen siirtoon liittyy oleellisesti seuraajan perehdyttäminen yrittäjän suhdeverkostoon riittävän ajoissa. Sukupolvenvaihdoksiin varautumisen aikajänne onkin yleensä liian lyhyt. Osapuolten persoonallisuudella ja oppimistyylillä on oleellinen merkitys onnistumisen kannalta. Osapuolten itsetuntemus ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat avainkysymyksiä keskinäisessä toimeentulossa ja viimeistään sukupolvenvaihdosprosessin alkuvaiheissa pitäisi saavuttaa osapuolten syvällinen keskinäinen tuntemus. Tämä on näkökulma sukupolvenvaihdokseen, joka lienee jäänyt täysin huomiotta sekä tutkimuksessa että käytännön sukupolvenvaihdostilanteissa. J Y V Ä S K Y L Ä Jyväskylässä perehdyttiin sukupolvenvaihdoksiin Jyväskylän Keljonkankaalle GWS Systemsin tiloihin Klaus Sohlberg oli kutsunut paikallisia perheyrittäjiä keskustelemaan onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta. Paikalle saapuikin yli kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta. Professori Matti Koiranen kertoi onnistuneen sukupolvenvaihdoksen takana olevan ennakoinnin, suunnitelmallisuuden ja riittävän toteuttamisajan. Sukupolvenvaihdoksen tavoitteena on tehokas ja oikeudenmukainen varallisuuden siirto, liiketoiminnan vetovastuun siirto toimintaa vaarantamatta ja sovun säilyttäminen perheenjäsenten kesken. Taloudelliset ja juridiset seikat muodostavat noin 20 % ratkaistavista ongelmista ja henkiset seikat noin 80 %. T U R K U Yhdysvaltain suurlähettiläs tapasi varsinaissuomalaisia perheyrittäjiä Toistakymmentä varsinaissuomalaista perheyritysvaikuttajaa tapasi toukokuussa Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bonnie McElveen-Hunterin. Kokous- ja Kylpylähotelli Caribiassa järjestetyssä aluetapaamisessa kuultiin suurlähettilään näkemyksiä amerikkalaisesta ja suomalaisesta yrittäjyydestä. McElveen-Hunter kertoi arvostavansa suomalaisten korkeaa koulutustasoa, mutta kertoi yllättyneensä suomalaisten alhaisesta innostuksesta yrittäjyyteen. Hän muistutti, että yrittäjyyteen kasvaminen alkaa jo kotoa. Yhdysvalloissa jo pienet koululaiset myyvät keksejä ovelta ovelle. Jokainen oppii, ettei se ole aina hauskaa, mutta siitä huolimatta se on tehtävä. Eroa suomalaisessa ja amerikkalaisessa ajattelussa kuvaa erityisen hyvin McElveen-Hunterin esimerkki asenteista. Yhdysvalloissa yrittäjyyttä on aina pidetty arvossa. Kun Suomessa ajatellaan, että työtön voi harkita myös yrittäjyyttä, lähtee amerikkalainen ajatuksesta, että yrittäjänä epäonnistunut voi harkita palkkatyötä, suurlähettiläs sanoo. McElveen-Hunter tietää mistä yrittäjyydessä on kyse. Hänen oman, viestintäalalla toimivan yrityksensä liikevaihto on noin 100 miljoonaa dollaria ja se työllistää noin 200 henkeä. Erityisen vaikutuksen häneen Turun tapaamisessa tuntui tekevän Hesburger-hampurilaisketjun luojan ja omistajan Heikki Salmelan tapaaminen. Amerikkalaisen McDonaldsin Suomessa päihittänyt perheyritys Hesburger lienee suurlähettiläälle mieleenjäävä esimerkki suomalaisesta yrittäjyydestä ja sisusta parhaimmillaan. Pölkky-konserni: Perustamisvuosi: 1968 Perheyhtiö: Pääosakkaat Jouko ja Antti Virranniemi Toimiala: Mekaaninen puunjalostus Toimipaikat: Kuusamo, Taivalkoski, Oulu Tuotantoluvut\/vuosi: Sahatavaraa m 3 Höylätyt tuotteet m 3 Kyllästys m 3 Liikevaihto: 50 milj. euroa, josta viennin osuus n. 70 % Omavaraisuusaste: 50 % Osakkuusyritykset: Ulea Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Taivalkosken Voima Oy Henkilöstö: 210 Toimitusjohtaja: Jouko Virranniemi LUJAA PUUTA POHJOISESTA! Pölkky-konserniin kuuluvat tällä hetkellä Pölkky Oy:n sahalaitos höyläämöineen Kuusamossa, Ulea Oy:n sahalaitos höyläämöineen Taivalkoskella sekä kyllästyslaitos Oulussa. Yrityksen perusti vuonna 1968 maanviljelijä Erkki Virranniemi vaimonsa Saaran kanssa. Mukaan tulivat pienemmin osuuksin Erkin veljet Matti ja Teppo vaimoineen. Erkki nimitettiin yrityksen toimitusjohtajaksi, Saara kirjanpitäjäksi ja Matti metsäpäälliköksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Teppo, joka toimi tässä tehtävässä 32 vuotta. Yritys on pysynyt saman suvun omistuksessa koko tähänastisen toimintansa ajan. Pölkky-konserni on kehittynyt vuosikymmenten mittaan pienestä perhesahasta merkittäväksi pk-yritykseksi toimialueellaan, Koillis-Suomessa. Teollista yrittämistä kaukana kaikesta Erityisesti Kuusamosta ihmisillä on mielikuva pelkästä matkailupaikkakunnasta, johon kuuluvat vapaana kuohuvat kosket, kansallispuistojen aarniometsät ja Rukan alueen matkailupalvelut. Matkailuelinkeino mielletään alueen tärkeimmäksi toimeentulon lähteeksi. Kuitenkin Kuusamon ja Taivalkosken alueilla on paikallisin voimin synnytettyä merkittävää teollisuutta, joka toimeentulon lähteenä kilpailee tasapäisesti matkailuelinkeinon kanssa. Merkittävimmät teollisuudenalat ovat mekaaninen puunjalostus (useita yrityksiä) sekä elintarviketeollisuus. Esimerkiksi Kuusamon meijerissä tuotettu juusto on erittäin tunnettu ja tunnustettu maailmalla. Vientitulojen hankkimisessa e.m. teollisuudenalat menevät reippaasti edelle matkailubisneksen. Ehkä matkailun saama myönteinen mediajulkisuus on jättänyt alueen teollisuuden niin pahasti varjoonsa, että yleinen ymmärrys yhteiskunnassamme ei tahdo juuri noteerata teollisuuden erityistoivomuksia toimintaedellytystensä turvaamisessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa tämä on näkynyt esim. kohtuuttoman laajoissa metsiensuojeluohjelmissa, joissa alan yrityksille ei ole annettu minkäänlaisia sopeutumiskeinoja. Pölkky osakeyhtiön perustajat kuvittelivat aikoinaan pystyttävänsä tuotantolaitoksensa runsaiden raaka-ainelähteiden keskelle, mutta toisin on käynyt. Lähialueiden metsät on suojeltu pystyyn, joten sahatukit on hankittava keskimäärin yli 100 kilometrin etäisyydeltä tuotantolaitoksilta. Kun tukkien tarve vuositasolla on pelkästään Pölkky-konsernin sahoilla n m 3, voi hyvin kuvitella ongelman todellisuuden alueen mekaaniselle metsäteollisuudelle. Koska suojelluissa metsissä sahateollisuudelle sopivan raaka-aineen osuus on keskimääräistä parempi kuin muissa talousmetsissä, on suojelupäätökset muuttaneet merkittävästi Koillis-Suomen puumarkkinoiden kilpailuasetelmaa. Kahdella alueen suurimmalla puunostajalla on myös sahateollisuutta, niiden sahat sijaitsevat satamissa. Sahapuun tarjonnan heikentyminen on vahvistanut kuitupuuta tärkeimpänä raaka-aineena käyttävien integraattien kilpailuasemaa. Kehotan kiinnittämään huomiota siihen tosiasiaan, että ainoastaan paikalliset itsenäiset sahat joutuivat sopeutumaan suojelupäätöksiin tuotantolinjojaan uudistamalla ja pikkutukin sahausta lisäämällä. Integraattien sahapuun määrissä tai keskikoossa ei ole tapahtunut juuri muutosta. Isojen metsäorganisaatioiden puunhankinta-aluetta on käytännössä koko maailma. Suurien puumäärien kuljettaminen laivoilla on mahdollista hyvinkin kaukaa. Paikallisella sahalla täytyy hankkia raaka-aineensa oman kotikuntansa ympäristöstä. u 17","paragraph_char_start":44776,"paragraph_char_end":52043,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5780}
{"query-id":"query-5cd2a8f60a3262986f1765eaa7c3f97c","original_paragraph":"11 kunnanvirastolle. Aloitteessa esitetään viime sotien sankarivainajien muistolaattojen siirtämistä lakkautetuilta kouluilta (Tuomioja, Saarikoski) arvoiselleen paikalle kunnan valtuustosalin seinälle. Lisäksi he esittävät, että jatkossa lakkautetuilta kouluilta muistolaatat sijoitetaan välittömästi niiden arvoiseen, turvalliseen paikkaan. Kunnanhallitus on käsitellyt aloitetta ja todennut seuraavaa: Muistotaulut on kartoitettu. Ruukin kunnan alueelta yhteenvedon on laatinut Henna Salonpää ja vanhan Siikajoen osalta Sinikka Kauppinen. Kunnanhallitus päätti, että * vanhan Siikajoen kunnan alueen muistotaulut säilytetään niiden nykyisillä paikoilla eli iso muistotaulu Siikajoen seurakuntatalolla ja pienet taulut kaikki Gumeruksen koululla. * Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut siirretään kunnanviraston valtuustosalin seinälle. * Ruukin kunnan muualla olevat muistotaulut säilytetään niiden nykyisillä paikoillaan. Ruukin kunnan alueen lakkautettujen koulujen taulut on siirretty kunnanvirastolle. Valtuusto Pentti Koskela Kaukolämpölinjojen jatkaminen ja liittymismaksujen yhdenmukaistaminen Aloitteessa esitetään, että kaukolämpölinjoja jatketaan Paavolan, Ruukin ja Siikajoen taajamissa teknisen lautakunnan esittämällä tavalla (esitys tulossa) ja että laajennetun kaukolämpöverkon vaikutusalueella sijaitsevat kiinteistöt voivat liittyä kaukolämpöön samalla perusmaksulla riippumatta liittymäjohdon pituudesta edellyttäen, että pituus on kohtuuden rajoissa. Linjojen laajennus olisi tehtävä välittömästi heti roudan sulettua. Toteutuessaan hanke lisäisi näiden taajamien houkuttelevuutta asuinalueina ja voisi tuoda jopa lisää asukkaita kuntaan. Hanke voitaisiin toteuttaa välittömästi käyttämällä siihen ns. \"reporahoja\". Kunnanhallitus merkitsi aloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen teknisen toimen valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta on käsitellyt kaukolämpöverkon laajentamisen selvittämistä ja todennut seuraavaa: Kunnanhallitus on antanut tehtäväksi laatia selvitys kaukolämpöverkon laajentamisen teknisistä ja taloudellisista","paragraph_char_start":21738,"paragraph_char_end":23806,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2713}
{"query-id":"query-0e08b6efe9dafb2ed918c2838e6a1f3b","original_paragraph":"9 Ylikasvaneet hampaat On harvinaista, että oravan hampaat kasvavat liian pitkiksi. On kuitenkin mahdollista että näin käy, jos oravalla on ruokavaliossaan liikaa pehmeitä ruokia tai sillä on vääränlainen purenta. Jos hampaat ovat päässeet kasvamaan liian pitkiksi, on orava vietävä eläinlääkäriin, jotta hampaita voidaan lyhentää. Ruokavaliota on myös muutettava välittömästi, jotta hampaat kuluvat jatkossa luonnollisesti. Kaikki kova ruoka, kuten kuorelliset pähkinät, tekevät hyvää oravan hampaille. Seuraavat oireet voivat olla seurausta ylikasvaneista hampaista: kuolaaminen, märkä leuka ja\/tai rinta, huono ruokahalu, laihtuminen, leukojen toispuoleinen käyttö, tulehtunut leuka ja\/tai apatia. (Henwood, 1998, 50 51) Iho-ongelmat Useimmat iho-ongelmat johtuvat vääränlaisesta ruokinnasta. Rasvat ovat erityisen tärkeitä ihon ja turkin hyvinvoinnin kannalta. Joskus iho-ongelmia aiheuttavat myös erilaiset loiset ja sienitulehdukset. Molemmat ovat sisällä pidettävillä maaoravilla harvinaisia, mutta mahdollisia. Molemmissa tapauksissa kannattaa kääntyä eläinlääkärin puoleen. Oravalle saatetaan antaa jokin lääkitys, mutta tämän lisäksi häkki on syytä puhdistaa huolellisesti. Kaikki pesätarvikkeet ym. kannattaa hävittää ja häkin sisustuselementit desinfioida. Parhaiten osien puhdistaminen tapahtuu korkeassa lämpötilassa, esimerkiksi saunassa. Stressi saattaa altistaa krooniselle ihottumalle, jolloin karvat tippuvat kokonaan ihottuman alueelta, usein mahan alta ja kyljistä. Stressin lisäksi ihottumaa voi oravilla aiheuttaa vitamiinien puutos, joten mikäli oravalla ilmenee ihottumaa, kannattaa ostaa oravalle juomaveteen sekoitettavia vitamiinitippoja. Tällöin pitää vain muistaa vaihtaa oravan juomavesi tarpeeksi usein, koska vitamiinipitoinen vesi menee nopeammin huonoksi Stressi Liian vähäinen liikunta ja pienet tilat aiheuttavat stressiä, joka ilmenee toistuvina liikkeinä. Orava saattaa toistella samaa liikettä useita tunteja, kuten hyppelyä paikallaan puolelta toiselle. Stressi saattaa näkyä myös turkin kunnossa ja orava voi jopa syödä häntäänsä. Suuret muutokset oravan elämässä kuten muutto ja omistajan vaihdos aiheuttavat stressiä. Kun oravaperheessä syntyy jälkikasvua, uros halutaan joskus erottaa eri häkkiin naaraasta ja poikasista, mutta se voi olla kova paikka urokselle ja aiheuttaa voimakasta stressiä. Ihmisten flunssa voi tarttua myös maaoravalle ja se myös tarttuu herkemmin, jos orava kärsii stressistä. Flunssainen orava kyyhöttää usein yhdessä paikassa, sen turkki on pörhöllään ja se aivastelee, eikä se innostu vauhdikkaista leikeistä. Talvivarastonkeruustressin päällä ollessa voi olla hyvä tarjota oravalle myös sellaista syötävää, jota se ei voi varastoida, esimerkiksi pilttiä. Muutenkin on tarkkailtava oravan syömistä, sillä jos orava vain varastoi ja varastoi, se saattaa unohtaa syömisen ja pahimmassa tapauksessa kuolla nälkään, vaikka ruokaa olisi koko ajan yllin kyllin. Stressin välttämiseksi oravan on hyvä antaa kerätä itselleen suuret varastot. Tuoreruoka on kuitenkin pidettävä poissa varastoista, jottei se pilaannu. (http:\/\/www.maaoravat.com\/maaoravat\/healthy_.html) 8","paragraph_char_start":14356,"paragraph_char_end":17488,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2153}
{"query-id":"query-c44ced187a6e8119518239bce907a3fe","original_paragraph":"15 Hangon kantakaupungin yleiskaava alueen ekologiset käytävät ja lepakkoselvitys Yömuuttajat (säännöllisistä muuttolintulajeista käenpiika, kivitasku, pensastasku, tiltaltti, pikkusieppo, pikkulepinkäinen ja peltosirkku) ovat tyypillisesti rintamamuuttajia, jotka todennäköisesti eivät seuraa Hankoniemeä läheskään yhtä orjallisesti kuin vaelluslinnut. Rintamamuuttajat lähtevät merenylitykseen siitä kohdasta, jossa kohtaavat rannikkolinjan. Vaelluslinnuista pöllöt karttavat merta mahdollisimman pitkään. Pöllöt liikkuvat luultavasti pääosin puunlatvojen korkeudella edetessään Hankoniemeä pitkin kohti länttä ja Tulliniemeä, mutta niiden käyttämät muuttoreitit ovat käytännössä tuntemattomat. Nykyisellään Hangonkylän taajaman pohjoispuolinen metsävaltainen vyöhyke lienee paras pöllöjen käytössä olevista reiteistä, mutta myös Hangonkylän monet pihat ja niiden väliset pienialaiset puistikot tarjoavat hyvät liikkumismahdollisuudet. Myös ratapihan reunat ovat mahdollinen lentoreitti sekä pöllöille että kehrääjälle. Kuva 1. Hangon kantakaupungin yleiskaava-alueen ekologiset käytävät ongelmakohtineen (kartasta on tarkempi versio liitteessä 1). Käytävien sijainnit laajemmilla viheralueilla ovat suuntaaantavia.","paragraph_char_start":36005,"paragraph_char_end":37222,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4500}
{"query-id":"query-bdc6664e8fb3e553fbe4d29ce7277c0c","original_paragraph":"18 Käytön ja kokeilujen yleistyessä riskit kasvavat ja haitat lisääntyvät. Kannabis on osana arkea Teksti Paula Launonen kuva Diego Cervo \/ Rodeo Huumeet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan kasvavalla osalla väestöä on omakohtaisia kokemuksia huumeista. Aiempaa suurempi joukko tuntee jonkun huumeiden käyttäjän tai kokeilijan. Miehistä kuusi prosenttia ja naisista 3,5 prosenttia kertoi käyttäneensä huumeita viimeisimmän vuoden aikana. Miesten säännöllinen huumeidenkäyttö on kasvanut vuoden 1992 vajaasta prosentista runsaaseen kahteen prosenttiin vuonna Kannabiksen asema suosituimpana huumeena on edelleen vahvistunut. Sen käyttö on jatkuvasti yleistynyt; nuorista aikuisista kannabista on kokeillut runsas kolmannes, kommentoi THL:n osastojohtaja Pekka Hakkarainen. Naiset lopettavat Lähes puolet vuotiaista nuorista miehistä ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. Peräti 15 prosenttia kertoi käyttäneensä kannabista vuoden sisällä ja viisi prosenttia raportoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden aikana. Tässä naiset ja miehet eroavat toisistaan. Teini-ikäisinä molemmat kokeilevat, mutta myöhemmin naiset lopettavat. Kannabiksen viimeaikainen käyttö vähenee Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt. Pekka Hakkarainen naisilla jyrkästi vuotiaiden ryhmässä, ja harva enää siinä iässä kokeilee, Hakkarainen sanoo. Kaikki viimeisen kuukauden aikana kannabista käyttäneet vuotiaat olivat miehiä. Koska ensikokeilut tässä iässä ovat harvinaisia, kysymys todennäköisesti on vakiintuneesta käytöstä. Sekakäyttö on yleistä Kaksi kolmasosaa huumeita käyttäneistä oli joskus nauttinut alkoholia ja huumeita samanaikaisesti. Todennäköisesti satunnaiset huumekokeilut tapahtuvat juomistilanteissa, joissa kontrolli on höltynyt, Hakkarainen tulkitsee. Kannabiksen jälkeen seuraavaksi yleisimmin huumausta haetaan rauhoittavista sekä uni- ja kipulääkkeistä. Vastaajista 6,5 prosenttia sekä kymmenesosa nuorista aikuisista tunnusti joskus käyttäneensä lääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeillä tavoiteltiin päihtymistä sekä muiden päihteiden vaikutusten vahvistamista. Lääkkeillä haluttiin myös vähentää päihteiden käytöstä seurannutta pahaa oloa, Hakkarainen kertoo. Nykyisistä huumeiden käyttäjistä neljäsosa raportoi alkoholin ja huumeiden samanaikaiskäytöstä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Heistä 36 prosenttia oli käyttänyt lääkeaineita ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja vuodenaikaisesta käytöstä raportoi liki neljäsosa. Sekakäyttö oli miehillä tavallisempaa kuin naisilla, ja yleisintä nuorten aikuisten miesten ryhmässä. Harva douppaa Ensimmäistä kertaa THL keräsi tietoa myös väestön dopingin käytöstä. Dopingaineiksi nimettiin testosteroni, anaboliset steroidit, kasvuhormoni, klenbuteroli ja efedriini. Vastaajista yksi prosentti ilmoitti käyttäneensä jotain näistä joskus elämässään. Mitä ilmeisimmin kysymys ei ole joukkoilmiöstä, vaan todennäköisesti lähinnä kuntosaliharrastukseen ja joihinkin erityisryhmiin rajautuvasta, suhteellisen harvinaisesta ilmiöstä. Tästä kertoo sekin, että käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana raportoi vain muutama yksittäinen vastaaja. Dopingaineiden käyttö oli miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla. Dopingista haettiin suorituskykyä, voimaa ja ulkonäön kohennusta. n 18 Promo 68","paragraph_char_start":45262,"paragraph_char_end":48625,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5969}
{"query-id":"query-18240df88ade05bc4bdb9f8be0348905","original_paragraph":"15 15 TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto luonnontieteiden tai hallintotieteiden alalta Projektihallinnon kokemus ja syvällinen osaaminen Yliopiston toiminnan tuntemus Kielitaito ja esiintymistaito TIETOTEKNIIKKASUUNNITTELIJA TYÖN LUONNE Vastaa digitoinnin tietotekniikan tuesta, tietojärjestelmän kehittämisestä, liitynnöistä luonnontieteellisen keskusmuseon järjestelmiin sekä tiedonvaihdosta ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Raportoi hankkeen projektipäällikölle. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tutkintoa tietojenkäsittelystä ja kokemusta luonnontieteellisen aineiston tiedonhallinnasta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Taito esittää tietotekniikan mahdollisuudet käyttäjille ymmärrettävästi Verkostoituminen ja yhteistoiminta yliopiston tietojenkäsittelyn yksiköiden kanssa Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti digitointikeskuksen tehtäväalalla tietoteknisten ratkaisujen osalta Taito käyttäjien kanssa innovoida ja markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointikeskuksen tietojärjestelmien kehittymisestä ja toimivuudesta, kuten: Tietoarkkitehtuurin suunnitelmien ylläpito ja dokumentointi Laitteiston ja ohjelmiston hankinta, asennukset ja ylläpito Hankintaesitysten laatiminen hankintasäännösten mukaisesti Tietoturvasta huolehtiminen ja raportointi siihen liittyvistä kysymyksistä Käyttäjätuen organisointi TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto tietotekniikan alalta Tietotekniikan mahdollisuuksien laaja ymmärtäminen ja innovaatiokyky Laitteistotekniikan tuntemus Ohjelmistotekniikan syvällinen tuntemus Kuvankäsittelyn ja digitoinnin menetelmien syvällinen hallinta Kielitaito ja esiintymistaito KOULUTTAJA-KASVI\/HYÖNTEISTIETEILIJÄ","paragraph_char_start":27449,"paragraph_char_end":29263,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3240}
{"query-id":"query-e6ef2162fe5e1f347e93a044a68a6ae9","original_paragraph":"14 12 Tiensuunnitteluhankkeessa \"Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus - Viinijärvi oppimiselle oli määritelty seuraavat yksityiskohtaisemmat tavoitteet: 1. Projektin kokonaishallintaan liittyvät tavoitteet: Kokouksen vieminen tehokkaasti läpi, kokouksen valmistelu, puheenjohtajana toimiminen, ajanhallinta, päätösten tekeminen, kokouksessa käsiteltävien asioiden kiteyttäminen ja kirjaaminen. Viestintä: Kommunikaatiovalmiuksien parantaminen ja aktiivinen vuorovaikutteinen kommunikaatio. Aikataulujen ja kustannusten hallinta, projektin seurantatyökalujen opetteleminen ja säännöllinen raportointi tilaajalle. 2. Yhteistyö eri osapuolten kanssa: Projektipäällikkö vastaa ja organisoi sidosryhmille oikeiden asioiden tiedottamisen oikea-aikaisesti. Vuoropuheluun liittyvien tehtävien opettelu ja alikonsulttitoiminta. 3. Osa-alueiden yhteensovittaminen toimitusaikataulussa ja suunnitelmien tarkastusmenettelyssä. 4. Johtajaominaisuudet: Tuetaan ja kannustetaan projektipäällikköä toimimaan siten, että hän pyrkii luoviin ongelmanratkaisuihin, synnyttämään luottamuksellisen ilmapiirin sisäiseen ja ulkoiseen organisaatioon, oppimaan virheistä eikä pelkäämään virheitä, toimimaan avoimesti ja aktiivisesti kaikkien projektiin osallistuvien osapuolten kanssa. Radansuunnitteluhankkeessa Pasila - Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen oppimiselle oli määritelty seuraavat yksityiskohtaisemmat tavoitteet 1. Projektin kokonaishallintaan liittyvät tavoitteet: Kokouksen vieminen tehokkaasti läpi. Tehtävään kuuluvat kokouksen valmistelu, tiedottaminen, aineiston kokoaminen, puheenjohtajana toimiminen, kokouksen aikatauluttaminen ja seuranta. Päätösten tekeminen eli kokouksessa käsiteltävien asioiden kiteyttäminen ja kirjaaminen. Kommunikaatiovalmiuksien parantaminen. Käydään läpi eri tekniikoita esimerkiksi puhelinkäyttäytymistä ja kielioppia. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen kommunikaatio. Oikea-aikainen ja riittävä viestintä. Aikataulujen ja kustannusten hallinta. Projektin seurantatyökalujen opetteleminen kuten Parm -projektinhallintajärjestelmä ja MS - Project aikatauluohjelma. Säännöllinen raportointi tilaajalle. 2. Yhteistyö eri osapuolten kanssa: Sidosryhmille tiedottaminen, projektipäällikkö vastaa ja organisoi tiedottamisen. Oikeiden asioiden tiedottaminen oikea-aikaisesti. Sidosryhmien tarpeiden varmistaminen sekä aineiston kokoaminen ja toimittaminen oikea-aikaisesti. Vuoropuheluun liittyvien tehtävien opettelu kuten yleisötilaisuudet, tiedotteet ynnä muut vuoropuhelun kommunikaatio. Rakentava keskustelukulttuuri. Alikonsulttitoimintaan liittyvät sopimusasiat ja sisäinen koordinointi. 3. Osa-alueiden yhteensovittaminen toimitusaikataulussa ja suunnitelmien tarkastusmenettelyissä. 4. Johtajaominaisuuksien kehittäminen. Tuetaan ja kannustetaan projektipäällikköä pyrkimään luoviin ongelmanratkaisuihin, synnyttämään luottamuksellisen ilmapiirin sisäiseen ja ulkoiseen organisaatioon, oppimaan virheistä eikä pelkäämään virheitä, toimimaan avoimesti ja aktiivisesti kaikkien projektiin osallistuvien osapuolten kanssa.","paragraph_char_start":16144,"paragraph_char_end":19202,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1856}
{"query-id":"query-a422ad75472c176b229096415daea36e","original_paragraph":"2 AA - Alcoholics Anonymous on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja; toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole sidoksissa mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkokoholisteja saavuttamaan raittius. Copyright AA Grapevine SELVÄ -lehden tarkoitus SELVÄ -lehti on AA:n jäsenille tarkoitettu lehti. Se voi sisältää kirjoituksia, artikkeleita, mielipiteitä, kokemuksia sekä tiedotuksia AA:laisista tapahtumista Suomessa. Sen on tarkoitus olla ajankohtainen ja hyödyllinen tiedotuskanava AA -toveriseuran jäsenille. Siinä julkaistut kirjoitukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä ne edusta mitään muuta AA:laista näkemystä. Kirjoitukset ovat hyvän AA:laisen hengen ja perinteiden mukaisia, eikä niiden ole tarkoitus loukata ketään. Lehti pyrkii olemaan vastuullinen ja avuksi alkoholisteille sekä jakamaan kokemusta, voimaa ja toivoa. Se yrittää välittää AA:laista sanomaa alkoholisteille ja toteuttaa AA -periaatteita kaikissa toimissa! Vuonna 2015 ilmestyy SELVÄ yhteensä kahdeksan kertaa: tammi-, helmi-, huhti-, touko-, heinä-, elo-, loka- ja marraskuussa. Aineistopäivä on aina edeltävän kuun 25. päivä. Ilmoittelussa olisi hyvä huomioida kuukaudet, jolloin Selvä ei ilmesty. HUOM! Ilmoittelu seuraaviin osoitteisiin: SELVÄ -lehteen (paperi- ja nettiversio) org AA:n jäsenille tapahtumakalenteriin (www.aasuomi.fi) 2","paragraph_char_start":563,"paragraph_char_end":2412,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":87}
{"query-id":"query-ac9c7d103da0ab12132865385d57f9d2","original_paragraph":"- (2017)Työssä tarkastellaan oikeushistoriallisesta näkökulmasta Yhdysvalloista 2008 alkunsa saanutta finanssikriisiä, joka levisi nopeasti kaikkialle läntiseen maailmaan aiheuttaen erittäin merkittäviä taloudellisia vahinkoja, ja kriisin vaikutusta pankkien vakavaraisuus sääntelyyn Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Finanssikriisin seurauksena pelkästään Euroopassa käytettiin triljoonia euroja pankkien tukemiseen, lisäksi työttömyys kasvoi merkittävästi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Yhdysvalloille kriisistä syntyi heille historian toiseksi suurin lasku, ainoastaan toisen maailmansodan kustannukset inflaatiokorjattuna ylittävät finanssikriisistä Yhdysvalloille aiheutuneet kustannukset. Kriisi lähti vyörymään subprime – lainojen maksuhäiriöiden aiheuttaman paniikin seurauksena. Pankkien vakavaraisuus ei yksinkertaisesti kestänyt niiden sijoitusten markkinahintojen äkillistä ja merkittävää laskua, lisäksi velkaa oli otettu valtavia määriä hyödyntäen lainsäädännön porsaanreiät. Korot olivat olleet alhaalla ja markkinoilla oli valtava määrä rahaa, ts. likviditeettiä, tarjolla. Euroopassa ryhdyttiin nopeasti kriisin jälkeen uudistamaan pankkien vakavaraisuussääntelyä. Omanpääoman edellytyksiä kiristettiin ja vaadittavaa määrää nostettiin Basel III – vakavaraisuusohjeistuksen pohjalta. Lisäksi EU – perusti pankkivalvontaviranomaisen sekä pankkiunionin, jonka alla myös kriisien hallintarahasto on. Kriisienhallinta rahastossa on 50 MRD euroa, tästä rahastosta voidaan tietyin edellytyksin rahoittaa pankkeja. Tämän lisäksi EU – sääntely rajoittaa EU - alueen pankkien maksamia bonuspalkkioita hyvinkin merkittävästi. Yhdysvalloissa ryhdyttiin myös toimenpiteisiin, joista suurin osa on jäänyt ajatuksen asteelle. Joka tapauksessa sielläkin implementoitiin omien pääomien määrää ja laatua koskevat Basel III – säännökset. Yhdysvalloissa ei kuitenkaan ole haluttu puuttua likaa pankkien toimintaan ja rajoittaa niiden tuloksentekokykyä ja bonuspalkkioiden maksamista. Oikeuden muutoksen aiheutti kiistatta pääasiassa poliittinen paine ehkäistä tulevaisuudessa veronmaksajien rahojen käyttö pankkien rahoittamiseen. Tämä tulee esille mm. siinä, ettei pankkien toimintaa itse asiassa säännelläkään merkittävässä määrin tiukemmin kuin ennen kriisiä, vaan esim. EU – alueella on kielletty pankkien rahoittaminen valtion varoista ellei esim. osakkeenomistajat ja tietyt velkojat ensin menetä sijoituksiaan.\n- (2013)Tutkielma käsittelee akkusatorista menetelmää rikosoikeudenkäynnissä prosessiuudistusehdotusten valossa. Työ on oikeushistoriallinen ja tarkasteluajankohta 1863-1939. Tutkielman tarkoituksena on selvittää minkä sisältöisenä akkusatorista menetelmää vaadittiin prosessiuudistusehdotuksissa ja mitkä olivat ne syyt, miksi akkusatorisuutta ei kyetty toteuttamaan tarkasteluajankohtana. Lähteinä työssä on käytetty kirjallisuuden ohella lainvalmisteluasiakirjoja sekä laajasti juridisia aikakausjulkaisuja. Akkusatorisen menetelmän mukaisesti järjestetty rikosoikeudenkäynti on nykyisin itsestäänselvyys. Emme kyseenalaista oikeudenkäynnin toimintojen jakautumista rooleittain siten, että tuomarin tulee pysytellä oikeudenkäynnissä puolueettomana ratkaisijana, syyttäjän syytteen nostajana sekä ajajana tai sitä, että vastaajalla on prosessissa aktiivinen asianosaisen asema ja oikeus käyttää puolustajaa. Myös toimiva ja tuomioistuimesta erillinen esitutkinta, pätevä syyttäjistö ja asianajajakunta ovat osa nykyaikaista rikosprosessia. Rikosoikeudenkäynnin akkusatoristen ja inkvisitoristen elementtien painottaminen on kuitenkin vaihdellut eri aikakausina. Akkusatorisen menetelmän saavuttaminen oli Suomessa yli vuosisadan kestäneiden uudistuspyrkimysten tulos. Rikosprosessistamme haluttiin muodostaa akkusatorisen periaatteen mukainen jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, mutta lainsäädännöstämme inkvisitoriset elementit poistettiin vasta vuonna 1960 ja lopulta täysin vuoden 1997 rikosprosessiuudistuksella. Rikosprosessistamme muodostui käytännössä inkvisitorisempi kuin mitä se lainsäädännön mukaan olisi ollut. Tämä johtui siitä, että tuomarit olivat pakotettuja omaksumaan syyttäjille kuuluvia tehtäviä esitutkinnan ollessa kehittymätöntä ja syyttäjistön tehtäviinsä pätemättömiä. Akkusatorinen periaate kuuluu rikosprosessioikeudessamme rooliperiaatteisiin ja se määrittää ennen kaikkea tuomarin ja syyttäjän välistä työnjakoa. Periaate vaikuttaa myös oikeudenkäynnin muihin toimijoihin; syytettyyn ja syytetyn puolustajaan. Tutkielmassa on pyritty selvittämään miten rikosoikeudenkäynnin toimijoiden roolit ovat vaihdelleet tarkasteluajankohtana oikeudenkäyntilaitoksenuudistusehdotuksissa ja miten akkusatorisuuden vaatimukset ovat niihin vaikuttaneet. Akkusatorinen periaate on vahvasti sidoksissa muihin moderneihin prosessiperiaatteisiin, kuten suullisuuteen, julkisuuteen sekä välittömään ja keskitettyyn menettelyyn. Lisäksi se vaatii toteutuakseen toimivan syyttäjälaitoksen, esitutkinnan, asianajolaitoksen sekä juristikunnan. Tutkielmassa on pyritty luomaan laaja viitekehys akkusatorisuuden vaatimuksille käsittelemällä modernia rikosoikeudenkäyntiä määritteleviä periaatteita sekä syyttäjistön, esitutkinnan, asianajolaitoksen ja juristikunnan kehitystä tarkasteluajankohtana.\n- (2014)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin vähentyneesti \/ alentuneesti syyntakeisia rikoksentekijöitä on kohdeltu eri aikoina erityisesti Suomen rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Keskeisin tutkimuskysymys on, millä tavoin kyseiset syyntakeisuussäännökset ovat syntyneet Suomen rikoslakiin 1800-luvun lopulla ja millä tavoin säännökset ovat muuttuneet \/ pysyneet muuttumattomina 1900- ja 2000-luvuilla rikoslaissa. Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään vähentyneesti \/ alentuneesti syyntakeisia koskevaa soveltamiskäytäntöä ja sen muutoksia \/ muuttumattomuutta samana ajanjaksona. Näitä teemoja koskee keskeisesti mielentilatutkimus, johon liittyvää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Yhteisenä tutkimuskysymyksenä edellä mainituille teemoille on, että tutkimuksessa pyritään löytämään syitä näihin muutoksiin \/ muuttumattomuuksiin. Vastauksia etsitään ennen kaikkea yhteiskunnassa tapahtuneista rakenteellisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Varsinaisten tutkimuskysymysten hahmottamiseksi tutkimuksessa perehdytään joiltain osin vähentyneesti syyntakeisten rikoksentekijöiden rankaisemisen historiaan Antiikin Kreikasta valistukseen. Tämän lisäksi luodaan katsaus rikosoikeudellisten vastuuoppien, rangaistusteoreettisen ajattelun sekä kriminaalipoliittisten muutosten päälinjoihin 1700-luvulta 2000-luvulle. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä tarkastella edellä mainittuihin tutkimuskysymyksiin liittyvä muutosta oikeushistoriallisin metodein. Näiden metodien avulla pyritään selvittämään, miten oikeus on muuttunut, mutta ennen kaikkea vastaamaan kysymykseen miksi oikeus on muuttunut tai pysynyt muuttumattomana. Tarkoitus on seikkaperäisesti käydä läpi vähentyneen syyntakeisuus kategorian syntyyn liittyvää primääriaineistoa kuten valtiopäivä- ja lainvalmisteluaineistoa ennen kaikkea sen selvittämiseksi kuka sanoi ja mitä sanoi lainsäätämisprosessien yhteydessä. Selityksiä pohdittaessa otetaan myös kantaa siihen, ovatko jotkin selitysperusteet ainoastaan tai osittain justifioivia eli niihin vedotaan halutun muutoksen aikaansaamiseksi todellisten syiden ollessa jotain muuta. Tutkimuksessa pyritään noudattamaan totaalihistorian mukaista kokonaisvaltaista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käy selväksi, että muutokset pelkästään ideologioissa tekijöissä eivät riitä käytännön vaihtumiseen, vaan muutokset vaativat tuekseen rakenteellisia tekijöitä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita valistusajan rikosoikeudellisen ajattelun syntyminen, jonka taustalla voidaan ideologisten, rikosoikeuden käytön humanisoimiseen tähtäävien muutosten lisäksi nähdä nousevan porvariston yhteiskunnallisen aseman vakiinnuttaminen ”ylhäältä päin” eli valtion taholta tulevien uhkien torjumiseksi. Vähentyneesti syyntakeisten kategorian ottaminen vuoden 1889 rikoslakiin oli pitkän lainsäädäntöprosessin tulos. Argumentteja kategoriaa vastaan ja sen puolesta on esitetty runsaasti. Oikeuskäytännössä on kuitenkin jo pitkään ennen lakiin tullutta säännöstä lievennetty rangaistusta esimerkiksi rikoksentekijän syvän masennustilan tai muiden lieventävien asianhaarojen vuoksi. Tästä rangaistusten harkinnanvaraisesta lieventämisestä on puhuttu poena extraordinario- ja leuteraatio-instituutioina. Tutkimuksen perusteella rikosoikeuden yleisten oppien uudistuksen yhteydessä annetuilla oikeusoppineiden lausunnoilla on ollut suuri merkitys alentunutta syyntakeisuutta koskevan säännöksen muotoiluun ja sisältöön. Kategorian olemassa oloa on kritisoitu lähinnä kahdesta syystä. Ensinnäkin on koettu, että vähentyneen \/ alentuneen syyntakeisuuden määrittäminen on vaikeaa. Toiseksi eriäviä kannanottoja on esitetty siitä, miten vähentynyt \/ alentunut syyntakeisuus tulisi ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa. Kategoria on kuitenkin melko laajalti katsottu tarpeelliseksi ja tämän voidaan katsoa olevan yhteydessä yleiseen oikeustajuun ja syyllisyyskysymyksiin.\n- (2020)Sodan Neuvostoliittoa vastaan päättyessä välirauhaan syyskuussa 1944 Suomessa kätkettiin suuri joukko aseita ja muuta perustettavan sotajoukon tarvitsemaa materiaalia salaisessa operaatiossa. Toiminta oli poliittisesti arkaluontoista ja operaation paljastuttua johti sisä- ja ulkopoliittisen paineen ajamana laajamittaiseen poliittiseen oikeudenkäyntiin, jossa tuomittiin taannehtivasti voimaan säädetyn lain nojalla 1488 henkilöä erimittaisiin vapausrangaistuksiin. Sittemmin asekätkentäjuttuna tunnetun massiivisen oikeudenkäynnin tuomioistuinkäsittely muutoksenhakuvaiheineen kesti kolme vuotta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan oikeudenkäynnin etenemistä ns. ErP 4:n juttuhaarassa. Tarkastelun kohteena on erityisesti lainkäyttö sotaylioikeudessa, asekätkentäoikeudenkäynnin mittakaavan aiheuttamat haasteet, vastaajien puolustuksen toiminta ja argumentaatio sekä se kuinka hyvin annetut tuomiot vastasivat oman aikansa oikeudellisia ihanteita. Tutkimusmenetelmänä on kontekstuaalinen oikeushistoria. Oikeudenkäynti prosessina kätkentäteoista ja niitä seuranneesta esitutkinnasta lähtien sidotaan ajankohdan muihin yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja poliittiseen keskusteluun. Näin hahmotellun historiallisen horisontin avulla tapahtumia yritetään ymmärtää nykymaailmasta käsin mutta aikalaisten silmin. Tutkimuksen keskeisimpinä lähteinä käytetään kansallisarkistosta löytyviä sotaylioikeuden pöytäkirjoja sekä muuta arkistomateriaalia. Tutkimuksessa havaittiin, että asekätkentäjutun mittakaava aiheutti monenlaisia prosessuaalisia haasteita sotaylioikeudessa. Toisaalta jutun poliittisuus vaikutti monella tavoin eri poliittisten ryhmien väliseen kamppailuun. Asekätkijöiden tueksi ryhmittyi laaja asianajajien joukko, joka onnistui toiminnallaan vaikuttamaan poliittiseksi mieltämänsä oikeudenkäytön vaikutusta. Muutoksenhakuvaiheessa korkein oikeus madalsi näyttökynnystä merkittävästi, joka johti lainkäytön ankaroitumiseen.\n- (2020)Sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Digitalisaatio näkyy esimerkiksi tehokkaampana terveydenhuoltona ja tuo esimerkiksi mukanaan enemmän ja tasa-arvoisemmin mahdollisuuksia koulutukseen. Tekoälyn ja erityisesti koneoppimisen keksiminen on merkinnyt digitalisaatiolle yhtä suurta mullistusta kuin mitä digitalisaatio oli yhteiskunnalle. Tämän merkityksen on tunnistanut niin yritykset kuin lainsäätäjäkin. Datasta on tekoälyn kehittymisen myötä toden totta tullut uusi öljy. Jos data on modernin yhteiskunnan uusi öljy, on tietosuoja sen ilmastonmuutos. Tietystä kulmasta katsottuna sen voi katsoa olevan uhka öljylle, mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia uudistaa datan päälle rakentuvien liiketoiminnan tapoja toimia kestävämmällä pohjalla. Henkilötietojen suojan voi nähdä liiketoimintaa rajoittavana tekijänä tai sen voi ottaa liiketoiminnan parhaaksi kilpailuvaltiksi. Tässä tutkielmassa pureudutaan Euroopan unionin tietosuojasääntelyn tavoitteiden intressitasapainon juuriin ja sen vaikutukseen tekoälyyn ja erityisesti koneoppimiseen liittyvän tietosuojasääntelyn ongelmiin ”right to explanation”-oikeuden näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ensin tietosuojalainsäädännön historiaa 1970-luvulta eteenpäin sitä leimaavan ja hallitsevan kahden vahvan intressin, digitaalisten sisämarkkinoiden kasvattamisen ja perusoikeuksien suojan, tasapainottelun näkökulmasta. Kun paino 1970-luvulla oli selvästi enemmän taloudellisten intressien edistämisessä, on se sittemmin siirtynyt toiseen päähän tavoitteenaan tehdä vahvasta perusoikeuksien suojasta kilpailuetu, jolla EU voi kilpailla erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Sen jälkeen tutkielma siirtyy käsittelemään Euroopan unionin tekoälystrategian ensiaskelia ja saman intressien tasapainottelun vaikutuksia siihen. Keskeiseksi nousee jälleen tietosuojasta tutut arvot: teknologian läpinäkyvyyden ja luottamuksen painottaminen perusoikeuksien vakuutena. Samalla unioni strategiaksi muodostuu luoda globaali standardi eettiselle tekoälylle. Kehitykseen on vaikuttanut ympäröivässä maailmassa tapahtuneet muutokset ja se voima, millä teknologian kehitys on yhteiskuntaa ajanut. Teknologian kehityksen luonne on voimakas, rimpuileva ja ennakoimaton, joka asettaa lainsäätäjän kilpajuoksuun, jossa se on aina muutaman askeleen jäljessä. Tasapainottelun tarkastelu on tärkeää, sillä siitä on seurannut yritys luoda \"joustavaa\" lainsäädäntöä unionin lainsäädäntöinstrumenteilla. Tällä yrityksellä on ollut seurauksensa, joka näkyy hyvin koneoppimista koskevassa tietosuojasääntelyssä ja sen oikeusvarmuudessa. Keskeinen ongelma on right to explanation -oikeuden olemassaolon epävarmuus, joka on keskeinen elementti koneoppimisen innovaatiolle. Erityisesti, kuin tietosuojalainsäädännön mukana tulee myös mahdollisesti merkittävät sanktiot. Oikeusvarmuus on myös keskeistä unionin taloudellisten intressien saavuttamiselle. Näyttääkin siltä, että unionin intressitasapainottelun tuloksena syntynyt lainsäädäntö onkin johtanut tilanteeseen, joka voi potentiaalisesti estää unionin tavoitteiden saavuttamista.\n- (2017)Tarkastelen tässä tutkielmassani Carl Schmittin ja Hans Kelsenin Weimarin tasavallan aikaista ajattelua suhteutettuna aikakauden poliittisiin virtauksiin ja 1800-luvun saksalaisen oikeustieteen perintöön. Kriisiajan oikeustieteen tarkastelulla pyrin osaltaan valottamaan politiikan ja oikeuden välistä suhdetta. Järjestelmän perusteita koskevan konsensuksen murentuessa myös mahdollisuus juridisen ja poliittisen välisen erottelun ylläpitoon heikentyy. Aloitan esittelemällä tasavallan historiallisen kehityslinjan 1918 vallankumouksesta syksyyn 1932, jolloin parlamentaarisen demokratian perustan voidaan viimeistään katsoa murtuneen. Tarkastelen tasavallan historiaa ensisijaisesti pitkittyneenä luokkakonfliktina SPD:n ja työväenliikkeen sekä keisarikunnan aikaisen eliitin välillä. Weimarin kontekstissa kysymys parlamentarismista oli kysymys myös alempien sosiaaliluokkien mahdollisuudesta osallistua parlamentin välityksellä valtiotahdon muodostamiseen. Seuraavaksi tarkastelen Weimarin perustuslain institutionaalisia ratkaisuja, joissa vahvalla plebisitäärisellä legitimiteetillä varustetulla presidentillä pyrittiin tasapainottamaan parlamentin valtaa. Edelleen pyrin kartoittamaan historiallis-ideologisia tekijöitä Weimarin parlamentaarisen järjestelmän ongelmien taustalla. Lopulta esitän tiivistetysti labandilaisen oikeustieteen paradigman, josta tasavallan ajattelu versoi. Carl Schmittiä tarkastelen aikakauden antiparlamentaaristen ajatusvirtausten teoreettisena henkilöitymänä. Järjestelmän perusta oli irrationaalinen päätös jaottelussa sen ystäviin ja vihollisiin luoden homogeenisen kansakunnan ja mahdollistaen siten hallitsijoiden ja hallittujen välisen demokraattisen identiteetin. Liberaali parlamentarismi oli sen sijaan aristokraattisena järjestelmänä menettänyt oman ideaalisen oikeutuksensa siltä osin, kuin parlamentti ei enää ilmentänyt diskursiivista rationaliteettia, vaan siitä oli tullut ainoastaan yhteiskunnan eri valtakeskittymien välisen kaupanteon forum. Suhteutan kuitenkin sekä Schmittin demokratiakäsityksen että tämän parlamentarismikritiikin ajan historialliseen kontekstiin argumentoiden Schmittin teoreettisen kehikon olleen poliittisesti, ei kognitiivisesti motivoitunut. Hans Kelseniä tarkastelen taas eräänä harvoista aikakauden liberaalin puolueperusteisen parlamentarismin puolestapuhujista ja siten tämän juridista ja demokratiateoriaa toisiaan täydentävinä. Ideologiakritiikin hälvennettyä illuusiot järjestelmää edeltävän suvereenin valtiotahdon, kansakunnan kokonaisedun tai ylipositiivisen luonnonoikeuden mahdollisuudesta, oli parlamentarismi mahdollista ymmärtää järjestelmänä, jossa moninaisten yhteiskunnallisten ryhmittymien vastakkaisista intresseistä oli mahdollista muovata rauhanomainen kompromissi ja kodifioida se positiiviseen oikeuteen. Kriittis-relativistinen maailmankuva edellytti tällaisen intressien pluralismin hyväksymistä. Schmittiläinen kansakunnan homogeniteettiin perustuva malli oli sen sijaan vastaavalla tavalla metafyysinen, kuin teologisesti legitimoitu absoluuttinen monarkia. Lopuksi tarkastelen tasavallassa käytyä keskustelua lakien perustuslainmukaisuuden valvonnasta ja Preussin vallankaappausjutun oikeuskäsittelyä, jossa Schmittin ja Kelsenin teoreettisten mallien käytännön soveltuvuus on näkyvillä. Schmittin mukaan presidentti oli valtiosäännön varjelijana oikeutettu tekemään poliittiset päätökset siitä, milloin perustava valtiollinen järjestys oli uhattuna. Järjestyksen perustava ratkaisu oli Saksan kansan yhtenäisyydestä tehdyssä valinnassa ja parlamentti näin yhteiskunnan pluralisoitumisen viime kädessä perustuslainvastainen heijastuma. Kelsen taas argumentoi lakien perustuslainmukaisuuden tuomioistuinten toimesta tapahtuvan valvonnan puolesta. Ilman lakien perustuslainmukaisuuden riippumatonta valvontaa, ei valtiolla tosiasiallisesti ollut perustuslakia lainkaan eikä ilman perustuslain tehokkaita vähemmistösuojasäännöksiä valtiota voinut pitää demokraattisena.\n- (2019)Tässä työssä tarkastellaan Suomen sisäiseen kansainväliseen vero-oikeuteen liittyvää lakia ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta eli väliyhteisölakia (1217\/1994). Tarkastelun keskiössä on väliyhteisölainsäädännön valmistelu ja lain muuttamiseen liittyvä valmistelu Suomessa vuosina 1975-2018. Työ jakautuu lainvalmistelun ja etenkin verolainsäädännön valmistelun oikeushistorialliseen tarkasteluun ja väliyhteisölain kontekstuaaliseen tarkasteluun sekä väliyhteisölain valmisteluaineistojen empiiriseen tarkasteluun. Väliyhteisölain tarkoituksena on ehkäistä Suomen yhteisöverotuksen välttämistä matalan verorasituksen valtioihin perustettujen väliyhteisöjen avulla. Väliyhteisölain nojalla voidaan tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa verottaa Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollista tämän osuudesta väliyhteisön tuloon myös silloin, kun väliyhteisö ei ole tosiasiassa jakanut voittoa osakkailleen. Suomessa verotarkastuksissa on veroparatiisitoimintaan törmätty jo 1970-luvulta alkaen. Valtiovarainministeriö on asettanut vuonna 1975 toimikunnan valmistelemaan kansainvälisten yritysten verotukseen liittyviä lakeja. Toimikunta jätti mietintönsä vuonna 1979, mutta väliyhteisöjen osalta se ei vielä johtanut lain säätämiseen. Vuonna 1994 valtiovarainministeriö asetti Kansainvälisen verotuksen uudistamistyöryhmän, joka ensimmäisessä väliraportissaan ehdotti väliyhteisölain säätämistä. Väliyhteisölaki säädettiin työryhmän raporttiin pohjautuen, mutta valtiovarainvaliokunnassa tehtiin lakiehdotukseen vielä merkittävä toimialapoikkeuksia koskeva muutos, joka hyväksyttiin äänestyksessä eduskunnan täysistunnossa. Väliyhteisölakia on sovellettu ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitetussa verotuksessa. Tämän jälkeen lakia on muutettu kahdeksan kertaa. Näistä muutoksista neljä on perustunut direktiivin voimaan saattamiseen Suomessa ja kaksi jonkun muun lain muutoksiin. Kerran lakia on muutettu vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (nykyisin Euroopan unionin tuomioistuin) käytäntöjä ja kerran Suomessa omaksuttuja verotuskäytäntöjä. Valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitystä on muutettu väliyhteisölain osalta kaksi kertaa. Neljä valtiovarainvaliokunnan mietintöä on sisältänyt vastalauseita, joista yksi on koskenut ainoastaan lausumaehdotusta. Eduskunnan täysistunnossa lain sisällöstä on äänestetty kolme kertaa ja ehdotetuista lausumista kaksi kertaa. Vastalauseiden mukaiset muutosehdotukset tai lausumat eivät ole tulleet eduskunnassa hyväksytyiksi yhdessäkään äänestyksessä. Lainvalmistelu on edennyt pääosin samalla tavalla, mutta valmisteluaikatauluissa, lainvalmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden määrissä, valmistelua varten tehdyissä kansainvälisten vertailujen määrissä ja valmistelun laadukkuudessa on ollut selkeitä eroja.\n- (2020)Euroopan neuvoston biolääketiedesopimuksen 13 artiklan mukaan toimenpide, jonka tarkoituksena on muuttaa perimää, voidaan suorittaa vain ennaltaehkäisyä, diagnosointia tai hoitoa varten ja vain, jos toimenpiteen tarkoituksena ei ole muuttaa jälkeläisten perimää. Periytyvien muutosten kielto perustellaan paitsi biolääketiedesopimuksessa myös useissa muissa biolääketiedettä koskevissa juridisissa instrumenteissa ihmisarvon loukkaamattomuudella. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miksi periytyvien muutosten tekemisen kielto nojaa juuri ihmisarvon käsitteeseen ja millä tavoin historialliset tekijät selittävät ihmisarvon käsitteen merkityksen muotoutumista sääntelyssä. Työssä kuvataan myös ihmisarvoargumenttiin liittyviä haasteita, joiden voidaan olettaa aktualisoituvan geenimuunteluteknologian nopean kehityksen myötä lähitulevaisuudessa. Perimään puuttumista rajoittavan sääntelyn tukeutuminen pitkälti ihmisarvoargumenttiin on seurausta pidemmän ajan kehityksestä. Ihmisoikeusliikkeen synty toisen maailmansodan jälkeen ja ihmisyyden ottaminen oikeuksien lähteeksi heijastuu toisen maailmansodan jälkeisissä ihmisoikeussopimuksissa. Ihmislajin oikeuksien korostumisen ja valtiolle asetetun yksilön suojaamisvelvoitteen myötä kehitys on jatkunut Berliinin muurin murtumisen jälkeen yhä enemmän kohti yksilön aseman korostumista, joka erityisesti 1990-luvulta lähtien näkyy bioteknologian sovellusten rajoittamisena. Juridisissa instrumenteissa muutos on näkynyt ihmisarvon roolin korostumisena: aluksi taustalla vaikuttavana yleisperiaatteena toiminut ihmisarvo on sittemmin nostettu etualalle samalla kun perus- ja ihmisoikeuksien merkitys on yleisesti korostunut. Muuntelemattoman perimän suojelupyrkimys näkyy jo 1980-luvun oikeudellisissa instrumenteissa ja erityisen selvästi 2000-luvun taitteen sääntelyssä, jossa ihmisarvo toimii myös yksilön itsemääräämisoikeuden rajoittajana. Sittemmin suojelu on yksilöiden lisäksi kohdistunut yhä enemmän koko ihmislajiin ja tuleviin sukupolviin. Ihmisarvon keskeiseen asemaan perimään puuttumista koskevassa sääntelyssä on kohdistettu kritiikkiä, joka koskee etupäässä käsitteen epäspesifistä merkityssisältöä, sillä se mahdollistaa käsitteen käytön vastakkaisten näkemysten argumentoinnin välineenä sekä oikeuksien luojana että niiden rajoittajana. On esitetty, että ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen biolääketieteessä ja muihin, merkityssisällöltään selkeämpiin käsitteisiin tukeutuminen olisi parempi tapa ratkaista biolääketiedettä koskevia oikeudellisia kysymyksiä. Geenimuuntelumenetelmät ovat viime vuosien aikana kehittyneet suurin harppauksin ja kaksikymmentä vuotta vanhan sääntelyn katsotaan tältä osin vanhentuneen. Vuonna 2012 kehitetty, tarkat geenimuokkaukset mahdollistava CRISPR-Cas9-tekniikka soveltuu myös iturataan kohdistuvissa toimenpiteissä käytettäväksi, jolloin tehtävät muutokset periytyvät hoidon kohteena olevien jälkeläisille. Tekniikalla olisi mahdollista parantaa sellaisiakin vakavia perinnöllisiä sairauksia, joihin ei tällä hetkellä ole muuta parannuskeinoa. Ihmisgenomin tarkoituksellisen muokkaamisen kielto koskee tällä hetkellä kuitenkin kaikkea biolääketieteellistä toimintaa. Perinnöllisten sairauksien parantamisessa käytettävän geenieditoinnin osalta on esitetty, että menetelmän kieltäminen sääntelyssä omaksutun ihmisarvon ja muuntelemattoman genomin välisen käsitteellisen yhteyden perusteella ei olisi perusteltua. Ainakin teoriassa tekniikkaa voitaisiin sen kehityttyä soveltaa myös muiden kuin terveyteen liittyvien ominaisuuksien paranteluun. Paranteluun liittyen erityisenä huolenaiheena on parantelun turvallisuuden varmistamisen ja pidemmän aikavälin vaikutusarvioinnin hankaluus sekä laajemmin potentiaalinen sosiaalinen, geneettinen ja taloudellinen eriarvoistuminen. Parantamisen ja parantelun välisen rajan on lisäksi katsottu jossain määrin olevan liukuva. Perimään puuttumista koskevassa keskustelussa tuodaan usein esille uuseugeniikka-argumentti: geenieditoinnin avulla tavoiteltavan yksilön parantelun pelätään johtavan lopulta rotuhygieenisiin käytäntöihin koko väestössä. Keskustelulle löytyy historiallinen vertailukohta eugeenisista pakkosteriloinneista, joita Suomessakin suoritettiin pääasiassa vuoden 1935 sterilointilain voimaantulon jälkeen ja erityisen paljon 1950-1960 –lukujen vaihteessa. Medikalisoitumisen, biovallan ja biotaloudellisten pyrkimysten kannalta tendenssinä on nähty genomin yksityisen aseman hälveneminen ja toisaalta yksilön valintojen ja vastuun korostuminen genomin parantelun suhteen.\n- (2017)Tässä tutkimuksessa selvitän IT-sopimusriitojen syitä 2000-luvulla. Rajaan tutkimuksen koskemaan Suomen IT-sopimusriitoja, ja IT-sopimuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäkestoisia projekteja sekä palvelusopimuksia. IT-sopimusriitoja koskevaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa, eikä IT-sopimuksia koskevaa kirjallisuutta ole kovinkaan paljon suomen kielellä. Tutkimuksessa avaan IT-sopimusriitojen taustalla olevia tosiasiallisia syitä sekä esitän ratkaisuehdotuksia IT-sopimusriitojen välttämiseksi. Tarkastelen tutkimuskysymystä kirjallisuusanalyysin ja haastattelujen kautta, koska suurin osa IT-sopimusriidoista käydään välimiesmenettelyssä, jotka eivät ole julkisia menettelyjä. Tutkimuksessani haastattelin yhdeksää merkittävää IT-sopimusoikeuden osaajaa. Haastateltavat on valittu siten, että sekä toimittaja- että tilaajaosapuolten näkemykset tulisivat mahdollisimman hyvin edustetuiksi. Haastattelut on toteutettu suunnattuna haastatteluna, jolloin haastateltavilla on ollut mahdollisuus vapaasti kertoa näkemyksistään. Tarkastelen kirjallisuusanalyysin ja haastattelun mukaisia tuloksia vielä vertailemalla, jotta tutkimuksen kannalta tärkeimmät erimielisyyttä aiheuttavat tekijät oli mahdollista tunnistaa selvästi. Lähestyn tutkimusta kontekstuaalisen oikeushistorian metodein ja kontekstualisoin sopimusriidat sekä niiden taustalla olevat sopimukset. Tutkimuksen mukaan IT-sopimusriitojen tosiasialliset syyt kulminoituvat sopimuksen taustalla olevien subjektien inhimillisiin heikkouksiin ja niistä seuraaviin tekijöihin. Toisaalta kysymys on myös taloudellisista intresseistä eli rahasta. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että tosiasiassa IT-sopimusriitojen syyt ovat jossakin näiden kahden tekijän välisessä maastossa.\n- (2012)Tutkielma käsittelee määräaikaisen työsopimuksen ja työsuhteen sääntelyn historiaa. Oikeushistoriallisena tutkielmana tässä työssä on pyritty vastaamaan siihen, miten ja miksi määräaikaisen työsopimuksen ja työsuhteen sääntely on muuttunut 1960- luvulta 2010- luvulle. Tarkstelun pääpaino on määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksissä. Sen rinnalla seurataan myös muuta määräaikaiseen työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä sekä mm. irtisanomissuojan muutoksia. Tutkielmassa on tarkasteltu erityisesti taloussuhdanteiden ja toisaalta 1970- luvulla käynnistyneen markkinoiden vapauttamisen vaikutuksia sääntelyyn. Huomiota ovat saaneet myös muutokset työmarkkinaosapuolten valtasuhteissa ja poliittisten ideologioiden suosiossa. Talouskasvu ja sosiaaliset uudistukset jatkuivat 1970- luvun talouskriisiin asti. Vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta oli samanaikaisesti kasvanut. Suomessa oli lähes täystyöllisyys ja työsuhteen normiksi muodostui toistaiseksi voimassa oleva, kokoaikainen työsuhde.1960- ja 1970- luvun taitteessa toteutettussa työsopimuslain kokonaisuudistuksessa työntekijän asemaa parannettiin ja lakiin syntyi irtisanomissuoja. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei rajoitettu lukuun ottamatta sopimuksen pituudelle asetettua enimmäiskestoa, joka pidennettiin vuoden 1922 työsopimuslaissa olleesta kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Ylipitkäksi ajaksi tehtyä määräaikaista työsopimusta ei enää katsottu mitätöttömäksi, vaan toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi. Määräaikaiset työsuhteet eivät juuri saaneet sijaa lain esivalmistelussa. Tällaisia työsuhteita käytettiin lähinnä maa- ja metsätaloudessa. 1970- luvun talouskriisin aiheuttamat ongelmat heikensivät ammattiyhdistysliikkeen asemaa ja johtivat työnantajien ja markkinaehtoisemman politiikan kannattajien aseman vahvistumiseen. Myöhemmin uus- tai markkinaliberalistiseksi kutsutun talousopin mukaan valtion roolia yhteiskunnallisessa sääntelyssä tuli pienentää ja kannustaa ihmisiä yritteliäisyyteen. Markkinaehtoistuvassa taloudessa työnantajapolitiikan päämääräksi tuli joustavuus, eli työelämän ja työmarkkinoiden jäykiksi väitettyjen rakenteiden purkaminen. Suomessa lamaa hoidettiin valtion ja työmarkkinajärjestöjen kesken yhteisymmärryksessä eikä työlainsäädännön purkaminen saanut kannatusta. Päinvastoin työsuhdeturvaa vahvistettiin koko 1970- luvun ajan jatkuen vuoden 1984 työsuhdeturvauudistukseen, joka oli merkittävä käännekohta myös määräaikaisen työsopimuksen sääntelyssä. Tuolloin sen käyttöä rajoitettiin asettamalla perustellun syyn vaatimus, jotta toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin kuuluneen irtisanomissuojan kiertäminen voitaisiin estää Työsopimuslain 2 §:n 2 momentissa lueteltiin esimerkkejä tilanteista, jolloin määräaikaista työsopimusta oli sallittua käyttää. Perättäisten sopimusten käyttö edellytti lisäksi pätevää syytä. Työnantajat, erityisesti pienyrittäjät, vastustivat työsuhdeturvauudistusta. 1980- ja 1990- lukujen vaihde oli murros, jossa kytkeytyivät useat eri muutokset neuvostososialismin romahduksesta yritysorganisaatioiden muutokseen, yhä voimakkaamasta kansainvälistymisestä ja pääomien liikkuvuudesta teknologian kehittymiseen. Globaali markkinatalous näytti tulevan talouspolitiikan suunnan.Suomessa muutos tiivistyi poikkeuksellisen syvään lamaan. 1990- luvun työpolitiikka on tähdännyt ensisijaisesti työttömyyden vähentämiseen. Tämä tavoite näkyi kahdessa määräaikaisia työsuhteita koskevassa lakimuutoksessa. Ensimmäisen väliaikaisen muutoksen tavoitteena oli kannustaa työnantajia työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Toisessa muutoksessa työsopimuslain 2 §:n 2 momenttia selkiytettiin, ja siihen lisättiin uusi peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle tarkoituksena madaltaa palvelutyönantajien kynnystä palkata lyhytaikaistakin työvoimaa. 1990- luvulla korostui erityisesti pienten ja keskisuurten yrittäjien työllistämismahdollisuuksien tukeminen ja ylipäätään yrittäjyyden arvostuksen nousu; elinvoimainen yritystoiminta oli sekä vasemmiston että oikeiston vastaus työttömyyden, globalisaation ja markkinakilpailun aiheuttamiin muutoksiin. Keskeinen muutos määräaikaisen työsuhteen sääntelyssä on ollut pyrkimys toistaiseksi voimassa olevan ja määräaikaisen työsuhteiden lähentämiseen, jotta työsuhteen muodon valinta olisi työnantajalle kustannusneutraali. Tämä tavoite näkyi vuoden 2001 työsopimuslain kokonaisuudistuksessa, jossa määräaikaisten työntekijöiden asemaa parannettiin. Työsuhteen normaalimuotona on säilynyt toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja lähtökohtaisesti määräaikaisia työsuhteita pyritään hillitsemään. Toisaalta määräaikaiset työsuhteet nähdään välttämättömänä osana dynaamista taloutta ja sen vaatimaa joustavaa työelämää. Projektirahoitteiset työt ja valtionhallinnon toimintojen kilpailutus ovat aiheuttaneet uusia taloudellisia syitä määräaikaisen työvoiman käytölle.\n- (2020)Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden toimintaa johtaa sen presidentti. Korkeinta oikeutta koskeva tutkimus on kohdistunut pääosin sen antamiin ennakkopäätöksiin, sen valtiosääntöoikeudelliseen asemaan tai sen historiaan. Korkeimman oikeuden presidenteistä ei puolestaan ole tutkimusta juurikaan tehty, vaikka heillä on asemansa puolesta huomattavasti valtaa ja he kuuluvat yhteiskunnan ehdottomaan eliittiin. Korkeimman oikeuden presidenttien valtaa ja vallankäyttöä voi lähestyä kolmesta näkökulmasta: tuomiovallan käyttö, hallinnollisen vallan käyttö ja muu vallankäyttö. Näistä kiinnostavinta on muu vallankäyttö, sillä se ei ole samalla tavalla lakisidonnaista kuin kaksi muuta vallankäytön muotoa, ja se voi ilmetä lukemattomin eri tavoin. Tutkielman tarkoituksena onkin kuvata sekä korkeimman oikeuden presidentin asemaa vallankäyttäjänä että siinä tapahtunutta muutosta, ja tämän pohjalta vastata kysymykseen, miksi muutos on tapahtunut. Tutkielmassa käytettävästä lähdeaineistosta valtaosan muodostaa kunkin presidentin valtakunnallisessa mediassa antamat haastattelut, kommentit, mielipiteet tai muut henkilökohtaiset lausumat. Koska oikeuskirjallisuudessa korkeimman oikeuden presidenttien vallankäyttö on jäänyt pitkälti satunnaisten kommenttien varaan, on oikeuskirjallisuuden pääasiallinen tehtävä tarjota muulle aineistolle sekä historiallinen että oikeudellinen konteksti. Aineistoa lähestytään kontekstuaalisen oikeushistorian menetelmin. Korkeimman oikeuden presidenteistä ja heidän toiminnastaan on pyritty antamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuvaus, jonka avulla on ollut mahdollista muodostaa kokonaiskuva valta-asemassa tapahtuneesta muutoksesta. Tämän jälkeen tehtyjä havaintoja on pohdittu myös suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin, jotta on ollut mahdollista vastata edellä esitettyyn miksi-kysymykseen. Tutkielmassa päädytään lopulta jopa yllättävään lopputulemaan, sillä korkeimman oikeuden presidentin asema vallankäyttäjänä näyttää heikentyneen siitäkin huolimatta, että tuomioistuinten valta on kiistattomasti saman ajanjakson aikana kasvanut. Tämä johtuu ensisijaisesti median vallan kasvusta ja sen huomattavan kriittiseksi muuttuneesta suhtautumisesta tuomioistuimiin. Median vallan kasvun taustalla on puolestaan teknologinen kehitys, ja sen syvälle yhteiskunnan jokaiseen kolkkaan ulottamat seurannaisvaikutukset. Tutkielma avaa hedelmällisen maaperän jatkotutkimukselle. Ensinnäkin tutkielma osoitti sen, että korkeimman oikeuden presidenteistä tulisi olla saatavilla asianmukaiset biografiat, jotka pohjautuvat haastatteluille, sillä vain näin on mahdollista muodostaa kattava kuva kokonaisuudesta. Tämä tarkoittaisi luonnollisesti sitä, että tutkimus tulisi tehdä heidän elinaikanaan. Myös valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta asiaa lähestyvä tutkija voi saada tutkielmasta uusia näkökulmia, erityisesti oikeuden politisoitumiseen liittyen. Aineisto kaipaisi myös oikeusvertailevaa lähestymistä, samoin kuin tuomioistuintutkimuksen lähtökohdista tehtävää tutkimusta.\n- (2018)Suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisen yliopistojärjestelmän tapaan olleet suurten muutosten pyörteissä vuosituhan-nen vaihteen molemmin puolin. Keskeiset muutokset liittyvät yliopistojen autonomiaan, tehtäviin ja johtamisjärjestel-mään. Käsillä olevassa oikeustieteen pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miksi Suomen vuoden 2009 yliopistolaki sää-dettiin. Päätutkimuskysymystä lähestytään kolmen siitä johdetun alatutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäinen alakysymys koskee sitä, mitä materiaalisia ja aatteellisia muutoksia yliopistojen toimintaympäristössä on tapahtunut erityisesti 1970- ja 1980-luvuilta alkaen. Aineistona käytetään yhteiskunnallista kirjallisuutta ja kansallisia ja ylikansallisia virallislähteitä. Toisessa alakysymyksessä selvitetään, mikä on ollut Suomen hallitusten ajaman yliopistopoli-tiikan linja maamme itsenäisyyden aikana. Tässä osiossa lähteinä ovat ensisijaisesti hallitusohjelmat ja korkeakoululaitok-sen kehittämissuunnitelmat. Kolmannessa alakysymyksessä etsitään vastausta siihen, miten yliopistopolitiikan pitkä linja ja yliopistojen toimintaympäristön aatteelliset ja materiaaliset olosuhteet ja näiden muutokset näkyvät yliopistolainsää-dännössä vuosina 1997–2009 ja erityisesti uusimmassa, vuoden 2009 yliopistolaissa. Aineistona hyödynnetään lainval-misteluaineistoa, erityisesti hallituksen esityksiä. Johtopäätös vastauksena kysymykseen yliopistolain syntymisen syistä on synteesi alatutkimuskysymyksiin saaduista vastauksista. Ensimmäisen alakysymyksen osalta toimintaympäristöä muokannut keskeisin aatteellinen tekijä on uusliberalismin, managerialismin ja uuden julkisjohtamisen (new public management) nousu julkisen sektorin toimintaa ohjaaviksi ideo-logioiksi. Materiaalisella tasolla etenkin globalisaatio ja tietotalous ovat muokanneet yliopistojen toimintaympäristöä muuttamalla niin yliopistojen kuin yritysten kilpailuolosuhteita. Näiden tekijöiden vaikutus on alkanut kansainvälisesti 1970- ja 1980-luvuilla ja voimistunut nykypäivää kohti tultaessa. Toisen alakysymyksen osalta voidaan todeta Suomen itsenäisyyden ajan hallitusten aktivoituneen yliopistopolitiikassa 1980-luvulla yllä kuvailtujen aatteellisten ja materiaalisten muutosten ohjaamana. Yliopistopolitiikan linja on muuttunut varovaisesta ja tutkimuksen ja koulutuksen itseisarvoisuutta korostavasta aktiiviseksi ja vaativaksi. Yliopistoilta edellyte-tään nyttemmin ennen kaikkea kansantalouden kasvua hyödyttävää toimintaa. Tämä on konkretisoitunut odotuksina tehokkaasti tuotetuista tietotalouden osaajista ja innovaatioista eli kaupallisesti hyödynnettävissä olevista tutkimustulok-sista. Yliopistojen tarkoitukseksi on muotoiltu tukea suomalaisia yrityksiä menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Kolmannen alakysymyksen osalta tutkielmassa käy ilmi, että vuosien 1997–2009 ja erityisesti vuoden 2009 yliopistolaki toteuttavat johdonmukaisesti politiikan pitkää linjaa. Lainsäätäjä on perustellut lainmuutoksia yllä kuvailtujen aatteellis-ten ja materiaalisten tekijöiden aiheuttamalla välttämättömyydellä. Lainmuutosten läpiviennin on mahdollistanut yliopis-tojen johdon, valtiovallan ja elinkeinoelämän välillä saavutettu uusi yhteiskuntasopimus yliopistojen toiminnan tarkoi-tuksesta. Sen mukaan yliopistojen ensisijainen tehtävä on tuottaa hyötyä kansallisen kilpailukyvyn nimissä. Tutkielman johtopäätös on, että lain säätämisen perimmäisenä syynä oli määritellä yliopistojen toiminta uudelleen erityi-sesti tehtävien, autonomian ja johtamisjärjestelmän osalta. Tarkoituksen oli saattaa yliopistot lähteisemmän elinkei-noelämäyhteistyön, suoraviivaisemman johtamisjärjestelmän ja laajemman taloudellis-hallinnollisen autonomian avulla tuottamaan suomalaisille yrityksille ja siten koko maalle etua kansainvälisessä taloudellisessa kilpailussa menestymisessä. Keskeisenä jatkotutkimuksen aiheena esitetään tutkimusta yliopistojen tuottaman arvon määrittelemiseksi. Jahka arvo on määritelty, voidaan yliopistojen johtamisjärjestelmä, rahoitusmalli ja autonomia järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla vaikuttavuusperusteisen yliopistojärjestelmän luomiseksi.\n- (2016)Tutkielma käsittelee kunnianloukkausrikoksia sääntelyn tarkoituksen ja suojan kohteen näkökulmasta. Tarkastelu pyrkii historiallisuuteen, eli tavoitteena on kuvata ja selittää tapahtuneita muutoksia, ja toisaalta pyrkiä ymmärtämään nykyistä oikeustilaa. Sääty-yhteiskunnassa kunnia oli erittäin keskeinen, pakottava sekä konkreettinen arvo, ja kunnianloukkaussääntely täten merkittävä osa ajan rikosoikeudellista järjestelmää. Sääty-yhteiskunnan murentuessa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa myös kunnianloukkaus rikoksena alkoi menettää merkitystään. Työssä tarkastellaan annettujen tuomioiden määrän radikaalia laskua 1900-luvulla, sekä pyritään tuomaan esille seikkoja, jotka ohjasivat tätä kehityskulkua. Vuosittaisten tuomioiden määrä kuitenkin nousi jälleen 1970-luvulla. 2000-luvulle tultaessa kunnianloukkausrikokset nousivat uudelleen kiinnostuksen kohteeksi viestintäoikeudellisessa ympäristössä. Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä perusoikeusuudistus korostivat sananvapauden merkitystä. Tässä kontekstissa kunnianloukkausnormien soveltaminen on muuttunut rikosoikeudelliselle sääntelylle epätyypilliseksi intressipunninnaksi. Vuoden 1889 rikoslain mukainen sääntely uudistettiin vasta vuonna 2000. Uusitut normit sekä kotimainen oikeuskäytäntö antoivat kunnian suojalle laajan sisällön, mistä seurasi useampi EIT:n langettava tuomio sananvapauden loukkaamisesta lehdistön toimintaa koskevissa jutuissa. Vuoden 2014 lainuudistuksessa sananvapauden asemaa pyrittiin vahvistamaan suhteessa kunniaan. Perinteiset, sananvapausasetelman ulkopuolelle jäävät kunnianloukkaukset ovat herättäneet vähemmän tutkimuksellista kiinnostusta. Kunnianloukkausrikoksista tehdyt ilmoitukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti 2000-luvulla, vaikka tuomioiden määrä on pysynyt melko vakiona. Tämä on johtanut epäyhtenäiseen soveltamiskäytäntöön ja laintulkintaratkaisujen tekeminen on siirtynyt esitutkintatasolle. Sosiaalisen median kasvu on lisännyt internetissä tapahtuvia kunnianloukkauksia. Verkkoympäristössä ihmisten sosiaalinen kanssakäyminen on kirjallista ja julkisempaa kuin normaalielämässä, ja toisaalta väärien tietojen levittäminen sekä maineen menettäminen helppoa. Viimeisenä tarkastellaan solvaustyyppisiä kunnianloukkauksia, joissa on kyse valheellisten väitteiden sijaan ennemmin kohteliaisuussäännöistä. Tämäntyyppisen sääntelyn olemassaoloa ei ole kyseenalaistettu viimeisimpien lainmuutosten yhteydessä, vaikka kriminalisointiperiaatteellisesta lähtökohdasta teoriassa äärimmäisen laaja soveltamisala näyttääkin kyseenalaiselta.\n- (2014)Tutkielman aiheena on kuntien ja valtion väliset taloudelliset suhteet erityisesti kunnallisen itsehallinnon kannalta. Tarkemmin rajattuna tutkielmassa käsitellään kunnallisverojärjestelmää. Lähtökohta on, että valtio kykenee lainsäädäntövaltaa käyttämällä yhtäältä määrittämään sekä kunnille kuuluvia tehtäviä että toisaalta määrittämään kuntien tärkeimpien tulonlähteiden suuruutta. Toisaalta kunnille on perustuslailla annettu kunnallinen itsehallinto, johon taloudellisen autonomian on katsottu sisältyvän. Valtion lainsäädäntövallan ja kunnallistaloudellisen autonomian välinen jännite muodostaa tutkielman kohteena olevan oikeudellisen ongelman. Aihe on erittäin ajankohtainen, koska kuntarakennetta ja kuntien rahoitusta ollaan tätä kirjoitettaessa uudistamassa perusteellisesti. Uudistusten taustalla ovat nimenomaan kunnallistaloudelliset ongelmat. Tutkimustehtävänä on etsiä vastausta kysymyksiin siitä, mikä rooli perustuslaissa turvatulla kuntien verotusoikeu-della on kuntien ja valtion välisten taloudellisten suhteiden määrittämisessä sekä siitä, miten tätä kunnallisverojärjes-telmää saadaan ja ei saada rajoittaa. Tutkielma on perusmenetelmältään lainopillinen, mutta siinä annetaan keskeinen painoarvo taloudellisille, historiallisille ja yhteiskuntapoliittisille argumenteille, joita ilman valtiosääntö- ja kunnallisoi-keutta on vaikea ymmärtää. Rakenteeltaan tutkielma jakautuu viiteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa asetetaan tutkimustehtävä ja selvitetään käytetty metodi. Tutkimuksen toisessa luvussa käsitellään kunnan asemaa valtiossa. Luvussa tarkastellaan sekä kunnan aseman muodostumista historiallisesta näkökulmasta että kunnan asemaa voimassa olevan valtiosääntömme mukaan. Erityisesti tuodaan esille kirkon keskeinen rooli kuntien syntymisessä sekä toisaalta kuntien aseman vaihtelu eri vuosi-satoina. Voimassaolevan oikeuden osalta todetaan, että kuntien verotusoikeuden perustuslaillinen asema on vähintään-kin epäselvä. Tutkimuksen kolmannessa luvussa käsitellään kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta. Luvussa luodaan yleiskatsaus kuntien tehtävien ja niiden rahoittamisen välisistä kysymyksistä erityisesti kuntien tulo- ja menotalouden kannalta. Tutkielman toisessa ja kolmannessa luvussa rakennetaan neljännen luvun välttämättä edellyttämät tarkaste-lukehykset. Tutkimuksen pääluvun muodostaa neljäs luku, jossa käsitellään kuntien verotusoikeuden perustuslainsuojaa. Luvussa tarkastellaan ensin verotusoikeutta osana perustuslaissa suojattua kunnallista itsehallintoa ja kunnan oikeussuojakeinoja verotusoikeuden loukkauksia vastaan. Luvussa tuodaan esille kunnallisverojärjestelmän perustus-lainsuojasta käyty oikeustieteellinen keskustelu. Neljännessä luvussa eritellään ja analysoidaan kahdeksan eri esimerkin kautta kunnallisen verotusoikeuden sisällön muodostumista ja sitä, miten valtio lainsäädäntövaltaa käyttämällä voi vaikuttaa verotusoikeuden tosiasiallisen sisällön muodostumiseen ilman, että kunnan muodolliseen verotusvaltaan puututtaisiin. Viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset, tehdään pääpiirteinen yhteenveto sekä pohditaan, mihin suuntaan kunnallisen verotusoikeuden perustuslainsuoja tullee kehittymään sekä mihin suuntaan sitä voimassa olevan oikeuden mukaan pitäisi kehittää sekä mitkä ovat kehittämisen perustuslailliset reunaehdot. Tutkielmassa esitetään, että valtion ja kuntien välisten taloudellisten suhteiden järjestämisessä rahoitusperiaatteella tulisi olla ohjaava vaikutus. Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan, että tehtäviä kunnille lainsäädännöllä osoittaessaan valtion tulisi samalla osoittaa näille tehtävien hoidon edellyttämä riittävä rahoitus.\n- (2012)Suomessa on pitkät perinteet maallikkotuomareiden osallistumisesta lainkäyttöön. Lautamiesten asema ja merkitys oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on vaihdellut läpi historian, mutta pääosin oikeudenkäyttö ennen 1800-lukua oli hyvin maallikkovaltaista ja yhteisöllistä. Moderni oikeus sen sijaan perustuu yhä vahvemmin ammatillisen lakimieskunnan toiminnan varaan, ja lautamiehet ovatkin mukana enää vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävämpien rikosasioiden käsittelyssä. Lautamiesjärjestelmässä tapahtuneiden modernien uudistuksien tausta ulottuu 1800-luvulle, jolloin oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta ryhdyttiin valmistelemaan. Uudistuksen ilmapiiri herätti lakimieskunnan keskustelemaan myös lautamiesten asemasta oikeudenkäytössä. Lautakunnan olemassaoloa ei varsinaisesti kyseenalaistettu, mutta tosiasiassa lautamiesten merkitystä oikeudenkäytössä haluttiin supistaa rajaamalla lautamiesten osallistuminen käsiteltävän asian vaikeuden mukaan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lakimiesten suhtautumista lautamiesjärjestelmään kahdella järjestelmän kannalta merkittävällä ajanjaksolla. Tarkasteltavan ajanjakson alkupiste sijoittuu niin sanotun Wreden oikeuslaitosuudistusta koskevan komiteamietinnön ympärille, 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Tarkastelu ulottuu 2000-luvun käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistamiseen. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymykseen: mikä on lakimiesten kanta lautamiesjärjestelmää koh-taan ja miten se on kehittynyt Wreden komiteamietinnön aikakaudelta nykyaikaan. Lakimiesten asenteiden lisäksi tutkielmassa käsitellään lautakuntainstituution yleistä historiaa ja käydään läpi maallikko-osallistumisen historiallisen kehityksen pääpiirteet. Tutkielmassa on myös kansainvälistä vertailua sisältävä osio, jonka avulla pyrin hahmottelemaan oikeudellista kontekstia ja selvittämään mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia erilaisten lautamiesjärjestelmien välillä. Vertailusta selviää, että muualla käytetään lautamieskokoonpanoa Suomea laaja-alaisemmin eri oikeusasteissa. Suhtautumisen selvittämisen lähdemateriaalina käytän lainvalmisteluaineistoa, valtiopäiväasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta. 1800-luvun lakimiesten näkemyksiä kartoitan lisäksi tutkimalla Suomen Lainopillisen Yhdistyksen keskuudessa käytyä lautamiesdiskurssia. Lisäksi tarkastelen molempien aikakausien juristien sosiaalista koostumusta yleisellä tasolla sekä suppean empiirisen havainnoinnin avulla. Lakimies-kunnan yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneet muutokset voivat toimia selittävinä tekijöinä tarkasteltaessa lakimiesten asenteiden muutoksia lautamiesinstituutiota kohtaan. Yhteiskunnallisten luokkaerojen kaventumisen myötä lakimiesten ja ”tavallisen kansan” erot sosiaalisessa statuksessa ovat vähentyneet. Tämän myötä lautamiehet eivät enää samalla tavalla toimi eri yhteiskuntaluokkien välisenä tulkkina. Yhteiskunnallisten muutosten myötä myös lautamiesjärjestelmästä esitettyjen perusteiden painoarvo on muuttunut, vaikkakin perustelut ovat pitkään pysyneet samanlaisina. Nykyään lakimiehet pitävät lautamiesinstituution tärkeimpänä tehtävänä tuomioistuinlaitoksen luottamuksen ylläpitämistä. Samalla argumentilla perusteltiin lautamiesjärjestelmää jo 1800-luvulla. Toisaalta lakimiesten puheenvuoroissa korostettiin yhä enemmän juridisen osaamisen tarvetta ja oikeudenkäytön professionaalisuuutta.\n- (2012)Tutkielma on kontekstuaalinen oikeushistorian analyysi vuoden 1974 Itämeren suojelusopimuksen syntyvaiheista ja sen liittymisestä silloiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen tilanteeseen. Tutkielmassa hahmotellaan ensin miten ympäristönsuojelu ja tarkemmin pilaantumiskäsitys muuttui 1970-luvulle tultessa. Tätä muutosta arvioidaan ILA:n vuoden 1958 New Yorkin ja vuoden 1966 Helsingin kokouksen ja niin sanottujen “Helsinki Rules” materiaalin myötä. Tutkielmassa analysoidaan myös Suomen ensimmäistä YK-aloitetta vuodelta 1970 ja liitetään se osaksi ympäristöoikeuden muutosta ja vuoden 1974 Itämeren suojelusopimuksen taustoja. Tutkielmassa arvioidaan Suomen intressejä tässä muutoksessa ja pohditaan todellisia syitä sopimuksen solmimiseen sekä arvioidaan näitä tavoitteita kansainvälisessä tilanteessa. Tutkielmassa tarkentavana kirjallisuutena ja yksilönäkökulman saamiseksi on käytetty Eero Johanne Mannerin mielipiteitä. Hän eli koko aikakauden tapahtumien keskiössä ja kirjoitti nimenomaan juristinäkökulmasta ympäristönsuojelusta, mutta kirjoituksista löytyi myös tietoa tapahtumien ympäristönsuojelullisista ja poliittisista tavoitteista.\n- (2014)Mellakointia on tutkittu varsin vähän suomalaisessa oikeustieteessä. Kyseiseen ilmiöön liittyvä tutkimus on oikeustieteen sijaan keskittynyt pääosin yhteiskuntatieteisiin. Tutkielmani koskee mellakoinnin ilmiötä ja eteenkin tämän ilmiön hillitsemiseksi käytettyä kontrollipolitiikkaa. Tutkimusote on oikeushistoriallinen ja tutkielman keskeisin tutkimustavoite on analysoida mellakoinnin kontrollipolitiikassa tapahtunutta oikeudellista muutosta 2000-luvun aikana. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, miten ja miksi mellakoinnin vastainen kontrollipolitiikka on historian aikana muuttunut. Tämän lisäksi tutkielmassa käsitellään ja analysoidaan huliganismin ja mellakoinnin taustalla vaikuttavia syitä. Poliisilla on suuri rooli mellakoinnin vastaisen fyysisen kontrollipolitiikan toteuttajana. Poliisin suorittamat kontrollitoimet ovat historian aikana olleet jatkuvan ulkopuolisen tarkkailun ja arvostelun kohteena. Vertailemalla 2000-luvulla Suomessa sattuneita mellakkatilanteita ja niiden aikaisia kontrollitoimia voidaan löytää mellakoinnin kontrollipolitiikassa tapahtuneet muutokset, sekä syyt jotka ovat johtaneet näihin muutoksiin. Käsittelen myös kontrollipolitiikan suuntauksia 2000-luvun Euroopassa. Poliisin voimavarojen osoittautuessa riittämättömiksi yhteiskunta joutuu usein turvautumaan vaihtoehtoisiin kontrollin keinoihin. Eurooppalaisista valtioista ainakin sekä Ruotsi että Ranska ovat joutuneet 2000-luvulla radikaalisti muuttamaan suhtautumistaan mellakoinnin ilmiöön.\n- (2015)Tutkielma käsittelee mielenvikaisten asemaa ranskalaisessa ja englantilaisessa rikosprosessissa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Samalla työ keskittyy psykiatrian historiaan sekä maallikoiden ja asiantuntijoiden rooleihin rikosprosesseissa. Pääasialliset tutkimuskysymykset liittyvät yhtäältä siihen, ketkä määrittelivät rikosoikeudellisesti relevantin hulluuden käsiteltävällä aikavälillä ja toisaalta siihen, miten oikeuspsykiatrinen asiantuntijuus muodostui. Tutkielmassa tarkasteltavat asiakokonaisuudet jakaantuvat kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään valistuksenjälkeistä rikosoikeudellista muutosta ja toisessa puolestaan samalle aikajänteelle sijoittuvaa modernin psykiatrian syntyä. Kolmas kokonaisuus sitoo edeltävät teemat yhteen tarjoamalla teoreettisen viitekehyksen professionalisoitumisesta ja sen rinnalla tapahtuvasta asiantuntija-aseman muotoutumisesta. Ensimmäisessä ja toisessa luvussa kuvatut muutokset rikosprosessissa ja psykiatriassa saavat konkreettisen ilmauksensa kolmannessa luvussa käsitellyissä oikeustapauksissa, joissa mielen asiantuntijat ottivat paikkansa lainopin aikaisemmin yksin hallitsemalla näyttämöllä. Sekä rikosoikeuden muutos että modernin psykiatrian alkutaival liittyvät olennaisesti valistuksenjälkeiseen rationaalisen ihmisluonnon ideaaliin. Rikosoikeuden osalta tutkielmassa keskitytään erityisesti todistusteorian muutokseen Ranskassa ja toisaalta englantilaisen valamiesjärjestelmän erityispiirteisiin. Kidutuksen käytön vähentäminen tutkintamenetelmänä ja rangaistuksena toimii konkreettisena esimerkkinä valistusmiesten vaatimista rikosprosessiuudistuksista. Asiantuntijalausuntojen yleistyminen rikosprosesseissa ilmentää aikakauden kasvavaa kiinnostusta tieteellisen tiedon hyödyntämiseen. Psykiatrian historian kannalta merkittävät muutokset liittyvät somaattisen lääketieteen ja toisaalta sen vastapainoksi kehittyvän mielen lääketieteen suhteeseen. Siirtymä pois hippokraattisista opeista mahdollisti hulluuden diagnosoimisen mielen sairaudeksi avaten ovet uudenlaiselle lääketieteelliselle asiantuntijalle, alienistille. Haastaen valistusajan merkkihenkilöiden, erityisesti John Locken, kuvauksen hulluuden kokonaisvaltaisesta luonteesta, mielen lääkärit Pinel, Esquirol, Prichard ja Conolly loivat pohjaa psykiatrisen tiedon hyväksikäytölle niin sairaaloissa kuin oikeussaleissakin. Osittaisen hulluuden tunnistaminen edellytti sellaista lääketieteellistä osaamista, jota tavallisella maallikolla ei ollut. Yhdistelemällä ajan lääketieteellistä tietoa, tarkkailun ja luokittelun metodeihin perustuvia käytäntöjä sekä toisaalta maallikoiden sympatiaan ja huolenpitoon nojaavia hoitomenetelmiä alienistit oikeuttivat asemansa hullujen hoitajina. Abbottin professionalisoitumisteorian mukaan vakiintumaan pyrkivä ammattikunta, tieteenala tai muu instituutio kaappaa aikaisemmin jollekin toiselle alalle kuuluneen toimialueen omien mekanismiensa alaisuuteen esittämällä toimivaltavaatimuksen. Psykiatrian jalostuminen omaksi tieteenalakseen voidaan kuvata professionalisoitumiskehityksenä, jonka yksi näkyvä piirre oli aikaisemmin lääketieteen ja toisaalta rikosoikeudellisen vastuun piiriin kuuluvien kysymysten artikulointi uudenlaisen tiedon systeemin kielellä. Mielisairaaloiden johtajista ja arvostetuista psykiatreista tuli yleinen näky oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi Hadfieldin, McNaughtonin ja Rivièren tapauksissa psykiatrinen asiantuntijatodistelu oli merkittävässä roolissa ratkaisujen kannalta. Käyttämällä hyväkseen olemassa olevia rakenteita kuten rikosprosessia ja lääketiedettä psykiatria legitimoi itsensä yhtäältä uusimpaan tietoon sekä toisaalta vakiintuneisiin instituutioihin ja käytäntöihin perustuvana järjestelmänä, jolle kuului yksinomainen toimivalta mielettömyyden määrittelyyn. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman valistuksen mukanaan tuomaa näkemystä tieteellisen tiedon ensisijaisuudesta maallikoiden tunteisiin ja intuitioon perustuvan tietoon verrattuna. Samalla myös rikosoikeudellinen järjestelmä onnistui säilyttämään merkittävän asemansa yhteiskuntasuhteiden järjestäjänä hyväksymällä valistusihanteiden mukaisen tiedon relevantiksi diskurssiksi oikeudellisen argumentaation rinnalle.\n- (2014)Tämä tutkimus keskittyy kuolemanrangaistukseen länsimaissa. Kuten tiedämme, kyseinen rangaistus ei ole käytössa Euroopan maissa, mutta Yhdysvalloissa taas on. Tutkimuksen päätarkoitus on tuon eroavaisuuden taustalla olevien syiden selvittäminen. Jotta syitä voisi vertailla, täytyy ensin ymmärtää se tapahtumien kulku, joka on suurimmassa osassa länsimaita johtanut kuolemanrangaistuksen poistumiseen käytöstä ja lainsäädännöstä. Tutkimuksen alussa käsitellään Euroopan ja Yhdysvaltojen historiaa kuolemanrangaistuksen häviämisen aikakaudella, lähtien molempien osalta liikkeelle 1500-luvun paikkeilta. Historiallisten tapahtumien häviämisen selvittämisen jälkeen tutkimus keskittyy Yhdysvaltoihin. Lähtökohtaisena oletuksenani on, että Yhdysvallat on kulttuuriltaan hyvin samankaltainen valtio kuin muut länsimaat. Miksi kuitenkin muissa länsimaissa erittäin raakana ja ihmisoikeuksien vastaisena pidetyn rangaistuksen käyttäminen jatkuu Yhdysvalloissa? Tutkimuksen edetessä Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden väliltä löytyy joitain eroavaisuuksia. Yhdysvalloissa on esimerkiksi muokattu kuolemanrangaistuksen toteutustapaa siistimmäksi kuin muissa maissa, teloituksista hytyvä taho on muutettu valtiosta rikoksen uhrin perheenjäseniksi ja syrjintä etnisen taustan perusteella on esimerkiksi orjuuden seurauksena ollut runsasta. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan yksin riitä selittämään rangaistusjärjestelmien eroja. Eräs tekijä osoittautuikin kaikkein tärkeimmäksi: Yhdysvalloissa on heikompi valtio kuin muissa länsimaissa ja etenkin keskusvalta on heikkoa. Kansalaisilla ja heidän suosiostaan riippuvilla paikallistason päättäjillä on Yhdysvalloissa muihin länsimaihin verrattuna erittäin paljon vaikutusvaltaa, etenkin rikosoikeuden saralla. Näin ollen valtio ei ole voinut viedä läpi koko maata koskevaa päätöstä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi. Kun esimerkiksi Yhdysvaltojen korkein oikeus totesi ratkaisussa Furman vs. Georgia kuolemanrangaistuksen olevan perustuslain vastainen, seurasi siitä kansalaisten äänekäs vastustus. Kuolemanrangaistus nousi Furman vs. Georgia -ratkaisun jälkeen osavaltioiden suvereniteetin symboliksi.\n- (2015)Muutoksenhakuoikeus alioikeuden ratkaisusta on meillä perinteisesti ymmärretty jokaiselle kansalaiselle kuuluvaksi oikeudeksi. Suomen liittyminen kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen, on aiheuttanut muutospainetta varsinkin hovioikeusprosessin kehittämisessä. 1990–luvulla hovioikeusmenettelyä uudistettiin tavoitteena saada ennen pääosin kirjallinen hovioikeusmenettely vastaamaan uutta keskitettyä, suullista ja välitöntä alioikeusmenettelyä niin, että Suomen tekemä varauma Euroopan ihmisoikeussopimukseen suullisten käsittelyiden järjestämisen osalta voitiin poistaa. Muutoksenhakua koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttaminen ei kuitenkaan jäänyt tähän, vaan vuonna 2003 otettiin käyttöön seulontamenettely hovioikeuksissa. Vuonna 2011 seulontamenettely korvattiin jatkokäsittelylupajärjestelmällä, ja vuonna 2015 jatkokäsittelylupajärjestelmä tulee laajenemaan soveltamisalaltaan yleiseksi rikosasioita koskevaa soveltamisalan rajausta lukuunottamatta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää syitä siihen, miksi muutoksenhakua koskevat oikeudenkäymiskaaren säännökset ovat olleet jatkuvan muutoksen kohteena viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tutkimuskysymykseni on täten avoin, eikä absoluuttisia vastauksia perimmäiseen kysymykseen ole tarkoitus tavoitella, vaan pyrkiä selittämään muutosta empiiristä aineistoa – kuten hovioikeustilastoja – hyödyntäen. Tutkimuksessani päähuomio kiinnittyykin viimeaikaisten muutoksenhakua koskevien muutosten kuvaamiseen, eli siihen, miten oikeudenkäymiskaaren säännöksiä on muutettu ja miten muutoksia on perusteltu. Toimivan prosessilainsäädännön säätäminen on osoittautunut ilmeisen haastavaksi tehtäväksi lainsäätäjälle; joustavat, mutta toisaalta ennustettavasti ja yhdenmukaisesti sovellettavat normit reunaehtoinaan kansainvälisistä sopimuksista seuraavien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden täyttäminen rajallisin resurssein näyttää muodostuneen hankalaksi yhtälöksi. Kaikkia 2000–luvulla toteutettuja uudistuksia yhdistää lainsäätäjän huoli oikeusturvasta, oikeudenkäyntien keston lyhentämisestä sekä hovioikeuksien resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Samalla on kuitenkin haluttu säilyttää rajoittamaton muutoksenhakuoikeus yhdistettynä nopeaan, laadukkaaseen ja halpaan oikeudenkäyttöön oikeusturvasta tinkimättä. Hovioikeustilastot 2000–luvulta osoittavat, että hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä kuten myös hovioikeuksissa vuoden lopussa vireillä olleiden asioiden määrä on ollut laskussa, käsittelyajat ovat tasaisesti lyhentyneet ja myönnettyjen jatkokäsittelylupien määrä ollut laskussa ja hylättyjen nousussa. Tällä hetkellä jatkokäsittelylupajärjestelmän piiriin kuuluu arviolta 30 %:a kaikista hovioikeuksiin saapuvista asioista, kun vastaisuudessa arvioitu luku on noin 80–90 %:a. Lainvalmistelussa painoarvoa on annettu hovioikeusnäkökulmalle, kun taas kansalaisnäkökulma – ja erityisesti uudistusten vaikutukset kansalaisten asemaan – näyttää jääneen lainvalmistelussa huomiotta. Viimeisintä, vuonna 2015 toteutettavaa uudistusta perustellaan ennen kaikkea valtiontalouden säästöpaineilla. Katsonkin perustelluksi todeta, että juuri säästöt – eikä vähiten hovioikeuksien työnsäästö – ovat olleet muutosten pääasiallisena teemana. Tästä on seurannut se, että kansalaisille kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta ollaan lainsäädännön muutoksilla de facto rajoitettu säätämällä säännöksiä, jotka ovat vaikeuttaneet asianosaisten tosiasiallista oikeutta saada asiansa ylemmässä tuomioistuimessa tutkittavaksi.","paragraph_char_start":68,"paragraph_char_end":61661,"paragraph_similarity_to_original":99.9675287776,"tokens_before_paragraph":14}
{"query-id":"query-841d264a40806f69d245433ff10e4955","original_paragraph":"6 Teksti: Sulo Aho Kiinnostus omiin juuriimme on viime aikoina kovasti lisääntynyt. Näin on todettu useilta tahoilta. Arvellaan, että siihen on vaikuttanut mm. globalisaatiokehitys, jonka vastapainoksi sitten herää halu tietää, mihin minä kuulun tässä yksilöiden meressä.. Mene ja tiedä, syitä voi olla muitakin, mutta tosiasia kuitenkin on, että kiinnostus sukututkimukseen on lisääntynyt ja ihmisten ikääntyessä yhä lisääntymässä. Eipä siis ihme, että myös Talkoorenkaan piirissä toimivien tai kohdanneiden ihmisten keskuudesta esitettiin toiveita jonkinlaisen sukututkimuspiirin tai -kerhon kokoamisesta. Reilut pari vuotta sitten allekirjoittaneelta kysyttiin ryhtyisinkö tällaisen ryhmän vetäjäksi. Vastasin etten ole sukututkimuksen asiantuntija, mutta jos riittää kokoonkutsujan rooli, niin itsekin asiasta kiinnostuneena voin suostua, mutta silloin lähdemme keskustelukerhosta jossa vain kokoonnumme yhteen keskustelemaan sukututkimuksesta ja oppimaan toinen toisiltamme. V alusta lähtien olemme sitten keskimäärin 5-6 hengen joukolla kokoontuneet kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta Hyvinvointityön keskuksen tiloissa aiheen ympärille. Meitä on ollut mukana eri vaiheessa olevia. Joillakin on vasta herännyt kiinnostus asiaan, jotkut taas ovat jo päässeet alkuun, mutta visaisia kysymyksiä on edessä. Miten pystyisin jatkamaan, mitä muita tietolähteitä perinteisten kirkonkirjojen lisäksi löytyy? Jotkut meistä ovat käyneet kansalaisopiston sukututkimuksen peruskurssin. Muutama on jäsenenä Keravan seudun sukututkijoiden yhdistyksessäkin. Mainittu yhdistys on antanut meille auliisti apua. Sen puheenjohtaja ja muut syvällisemmin tutkimukseen perehtyneet jäsenet ovat vierailleet kokoontumisissamme jakaen perustietoa ja opastaneet alkuun. Olemme myös käyneet tutustumassa Kansallisarkistoon ja Sukututkimusseuran kirjastoon ja oppineet monta asiaa. Mistä sukututkimustietoa sitten on saatavissa? Haastatellaan ensin suvun vanhempia jäseniä ja selvitetään, vaikka isovanhempiemme nimet, syntymäajat ja missä he ovat asuneet. Seurakuntien kastekirjoista löydämme syntymäajan perusteella merkinnät kastetun vanhemmista, jotka etsimme sitten rippikirjoista ja taas sama toistettuna vie askeleen taaksepäin. Sataa vuotta vanhemmat kirkon arkistot ja henkikirjat löydämmekin sitten digitoituina kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista. Viime vuosina näitä digi-arkistoja on ruvettu toimittamaan myös internetpalveluina, joihin pääsee parhaiten käsiksi Suomen sukututkimusseuran sivujen kautta. Kirkon arkistoja alettiin pitää alkaen ja henkikirjoja löytyy luvulta alkaen. Sitä vanhempia tietoja löytyy maakirjoista ja veroluetteloista. Tuomiokirjat ovat myös tietolähde silloin kun suku on ollut tekemisissä oikeuden kanssa. Jos esi-isistä löytyy joku aatelissukuun kuuluva voidaan päästä jopa luvulle saakka ajassa taaksepäin. Paikallishistorioista löytää usein hyviä lähtötietoja ja vinkkejä, joten kirjastoissa kannattaa penkoa kyseisiä hyllyjä. Tutkittavaa aineistoa löytyy niin, että monet valittavat ihmisiän riittämättömyyttä tutkimuksen suorittamiseen. Suurta tyydytystä ainakin minulle on tuonut jo sekin, että olen selvittänyt esi-isiä ja -äitejä noin neljä sukupolvea taaksepäin ja muiden tutkimuksista löytänyt joitain sukuhaaroja jopa 1600-luvulle asti. Nykyisin ei kaikkea koottua tietoa tarvitse kirjoittaa käsin papereille, sillä on olemassa useitakin sukututkimus-ohjelmia tietokoneella tapahtuvaa tietojen tallennusta varten. Niitä voi imuroida tutustumista varten verkosta, mutta laajempi käyttö edellyttää lisenssin lunastamista, joiden hinnat yleensä liikkuvat 100 euron tietämissä. Kun tiedot ovat tallennettu tekevät useimmat ohjelmat automaattisesti erilaisia sukutauluja ja piirtävät jopa nätin sukupuun, myös kuvia voi tallentaa. Jos siis sukujutut kiinnostavat tämän lukijaa niin tervetuloa piiriin! 6","paragraph_char_start":5868,"paragraph_char_end":9716,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":872}
{"query-id":"query-61b7959db7a8a092346618e7ca7702e6","original_paragraph":"8 Mittaustekniikan yritystoiminta on uudistunut ja vahvistunut Kainuulaiset kaivokset ovat saaneet tarvitsemaansa analytiikkaosaamista ja mittalaitteita prosessiensa kehittämiseen Kainuulaisten mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritysten tarpeisiin on synnytetty uusia osaajia, joiden työpanoksen kautta yrityksiin on syntynyt uusia tuotteita Mittaus- ja tietojärjestelmäalan tutkimusja koulutusorganisaatioiden toiminta on tehostunut ja yhteistyö lisääntynyt Näkymät CEMISin toiminta jatkuu vuosina hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaikki CEMISin viisi toimijaa ovat vahvasti sitoutuneet toimintaan. Vuonna 2013 edelleen vahvistuu Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta CEMISissä, kun Kajaanin AMK:n strategian mukaisesti CEMISin toiminta laajenee kaikille osaamisaloille. Keskeisinä toimenpiteinä on kaivannaisalan insinöörikoulutuksen käynnistäminen, joka edelleen vahvistaa CEMISin toimintaa kaivannaisalalla, pelinomaisten ratkaisujen kehittäminen hyvinvointi-, terveys- ja matkailualalle sekä kansainvälisen teknologialiiketoiminnan kehittämiseen käynnistetyt toimenpiteet. Pelialan koulutus- ja t&k-toiminnan kehittämistä jatketaan pitäen saavutettu asema Suomen johtavana pelialan kouluttajana. Tietojärjestelmät osaamisalalla suunnataan toimintaa peli- ja simulaattorialalle ja älykkäisiin mittaus- ja tietojärjestelmiin. Jyväskylän yliopistossa jatketaan liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmia ja Oulun yliopistossa elintarvikebiotekniikan maisteriohjelmaa. Lisäksi vuonna 2014 on tavoitteena käynnistää yhteistyössä AIKOPAn ja Kajaanin ammattiopiston kanssa mittaajan ja kalibroijan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus sekä metrologia- alan erikoistumis opintojen tarjoaminen. Merkittävin osa CEMISin toimintaa on jatkossakin tutkimus- ja kehitystoiminta. CEMISissä toteutetaan ja valmistellaan jatkuvasti uusia teknologian kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lisäksi yrityksiä palvellaan suorilla toimeksiannoilla. Vuosina toteutetaan CEMIS-kehittämisohjelman toista kaksivuotista kokonaisuutta. Ohjelman rakenne noudattelee vuosina toteutetun CEMIS-kehittämisohjel- 7","paragraph_char_start":10360,"paragraph_char_end":12552,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1307}
{"query-id":"query-50944199ea56db67772c58a4406b7945","original_paragraph":"4 Uutta syvyyttä alkuopetukseen Tampereen Takahuhdin koulu ja Kämmenniemen koulu sekä Hämeenkyrön kirkonkylän koulu ovat mukana Euroopan maiden yhteisessä opetuskokeilussa, jonka lähtökohta on kehittää alkuopetuksen oppisisältöjä kielellisen tietoisuuden näkökulmasta. Tavoitteena on kasvattaa oppilaista tutkivia, rohkeasti kyseleviä ja yhdessä toimivia sekä kekseliäitä. Tärkeää on lisäksi suvaitsevaisuuteen kasvattaminen. Tukemalla oppilaiden mahdollisimman laajaa kielellisen tietoisuuden kehittymistä jo varhaisvaiheessa heille luodaan vahva pohja omaksua tietoa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Kehittymistä tuetaan paitsi äidinkielen opettamisen, kirjallisuuden ja vieraisiin kieliin tutustumisen näkökulmasta myös esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen ja oppimaan oppimisen keinoin sekä erilaisuuden hyväksymistä korostamalla. Kokeiluun osallistuu neljä opettajaa Tampereelta ja kolme Hämeenkyröstä. Monta lähestymistapaa Hämeenkyrön kirkonkylän koulun opettaja Sirpa Eskelä-Haapanen korostaa toisaalta mahdollisuutta tutustua vieraisiin kieliin, toisaalta oman kielemme erityispiirteiden tuntemista kielellisen tietoisuuden kehittymisessä. Kun lapselle esitellään eri kieliä esimerkiksi leikkien ja laulujen avulla, hän oppii ymmärtämään kielen käsitteenäkin entistä syvemmin. Lapsella tarjotaan mahdollisuus oivaltaa samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kielien ja kielen käyttö tilanteiden välillä. Suomen kieli tai vaikkapa viittomakieli asettuvat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Samalla kasvaa suvaitsevaisuus: suomi ei ole ainoa vaan yksi monista, samanarvoisista kielistä, osa meille tyypillistä kulttuuria. Takahuhdin koulun opettaja Arja Järvisen opetuksessa yhteistoiminnallinen oppiminen tukee kielellisen tietoisuuden kehittymistä. 4 Oppiva Tampere","paragraph_char_start":5484,"paragraph_char_end":7265,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":669}
{"query-id":"query-e80eb6a78a0b7925710e1d9bd306874d","original_paragraph":"Vuorikoski antoi freelance-toimittaja Jarno Liskille ja SK:ssa työskennelleelle Karoliina Paanaselle tehtäväksi penkoa lisää sitä, millaisia kriisiviestintäpalveluita viranomaiset olivat korona-aikana ostaneet. Selvitystyön tuloksena kaksikko törmäsi laskuihin Kulmunin viestintäostoista. Korona-aikana Suomen Kuvalehteäkin tehdään pääosin etänä. Lehden uutiset menivät läpi STT:llä 16 kertaa vuoden aikana. Aina kaivamisen tuloksena ei synny skuuppia, vaan aikaa saattaa tuhraantua vesiperään. – Se, mitä maailmassa tapahtuu juuri nyt, ei ole meidän kenttäämme. VIIME vuonna Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä Journalisti-lehden julkaiseman STT:n uutissiteerauslistan kymmenen kärkeen. – Mutta riskiä kannattaa ottaa tiedostaen, että hanke on niin tärkeä ja timanttinen, että uskalletaan laittaa siihen joku kiinni viikoksi. Kalliokosken mukaan juuri kaverien toisilleen tekemät suosittelut pohjustavat tilaajakunnan laajentamista. Esimerkiksi yksi viime vuoden suurimmista uutisista oli SK:n paljastus silloisen elinkeinoministeri Katri Kulmunin esiintymiskoulutukseen käytetyistä rahoista. Ajankohtaistuottaja Salla Vuorikoski tuli Suomen Kuvalehteen Yleltä neljä vuotta sitten. Juttu lähti liikkeelle siitä, että Vuorikoski tutkaili huvikseen julkisia hankintoja. Suomen Kuvalehdellä on verkossa maksumuuri, mutta maksavat tilaajat voivat jakaa juttuja ilmaiseksi somessa. . 2\/2021 Suomen lehdiStö 23 B ja havahtui siihen, että THL oli ostanut palveluita viestintäkonsulttifirma Tekiriltä. hiljainen toimitus. Hän vastaa verkon ja printtilehden uutisja ajankohtaissisällöistä. Tällä hetkellä jo arviolta yhdeksän euroa kymmenestä tulee tilaustuloista ja loput mainonnasta. Eri asia ovat omat skuupit. Vuorikoski sanoo ajattelevansa, että SK:n kaltaisen median on voitava ottaa myös riskejä. Hän kuvailee lehden uutistuotantoa sanoilla perehtyminen, penkominen ja taustoittaminen. Kuvausta varten toimituksessa pistäytynyt päätoimittaja Matti Kalliokoski jutteli toimittaja Leena Sharman kanssa. – SK on panostanut tutkivaan journalismiin, ja minun palkkaamiseni oli ymmärtääkseni osa sitä suuntausta, Vuorikoski sanoo. Hyvin harvoin lähdemme uutiskilpailuun","paragraph_char_start":59304,"paragraph_char_end":61482,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8655}