{"query-id":"query-a0f068394ec75725f650ae6e3c70618c","original_paragraph":"lauantai 5. joulukuuta 2015\nOn se ihmeellistä miten itseään ei meinaa saada tietokoneelle millään. Hyvä jos edes pakollisia asioita varten kuten esim laskujen maksua varten. Itseään ei saa oikeastaan helpolla tekemään oikein mitään. Siivoaminen on jäänyt pahimman imuroimiseksi ja pieneksi raivaamiseksi. Suurta ei jaksa tai huvita tehdä. Joulujuttuja pitäisi laittaa ja tekisi mielikin, mutta kun ei saa kiinni siitä alkamisesta. Tuntuu, että ennen sitä pitäisi siivota ja jynssätä kunnolla. Torstaina aamupäivällä sain vihdoin haettua varastosta oksasakset ja leikkasin pusikosta pari pienen pientä kuusta taas isoja lasipulloja varten ja sain kuuset saunalle ja pulloihin veteen. (vaikka olisikin tehnyt vain mieli jättää ne \"hetkeksi\" siihen lattialle kuivumaan.) No, eilen kun saunaan lämmitin, huomasin, että kuuset ja pullot ovat edelleen siinä suihkun lattialla. Unohdin jo koko kuuset vuorokaudessa. Kannoin ne eteisen lipastolle, jossa lapset kyselevät milloin ne koristellaan, milloin.( No, odotelkaahan nyt vielä ainakin viikko vinkumatta) Siinähän nuo töröttävät tiellä, koristelematta edelleen. Katsotaan saako niille tänäiltana tehtyä jotain ja keksittyä paikat johon ne voisi laittaa. Kuinka voikin olla näin vaivaista puuhaa kaikki.","paragraph_char_start":7476,"paragraph_char_end":8725,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1154}
{"query-id":"query-03ab96202bb52d831b30aeda711d19c9","original_paragraph":"Kirjoitan tätä väsyneenä, rikkinäisin jaloin – ja onnellisena. Olen toissapäivänä palannut kotiin neljän päivän matkalta Kööpenhaminasta. Kaupunki on lämmin ja kevät on pidemmällä kuin Suomessa, joskin kööpenhaminalaisten riesana ovat kuulemma melko märät talvet. Keväinen Kööpenhamina vie sydämen ja on juuri sopivan kokoinen kaupunki tutkailtavaksi useammallekin päivälle. Ihmiset ovat ystävällisiä ja tuntemattomallekin hymyillään metrossa ja kadulla. Juuri ystävällisyys ja rentous välittyykin kaupungista päällimmäisenä. Rento ote näkyy pukeutumisessa, kävelyvauhdissa (jäämme useammin kuin kerran jumiin rennosti etenevän paikallisen taakse), baaritiskin takana laulavissa työntekijöissä ja hymyssä, joka ilmestyy kasvoille luontevasti toisia ihmisiä kohdatessa. Emme neljän päivän aikana juuri kohtaa tylyjä tai edes vakavia ihmisiä. Asiaan saattaa vaikuttaa vappu ja lämpenevä sää. Kaupunki täyttyy pyöristä ja kesätakeista. Pyöräily onkin mahtava tapa liikkua kaupungissa ja se on liikennesuunnittelussa otettu hyvin huomioon. Samaa ei välttämättä voi sanoa kävelystä, sillä joka paikassa on paljon vanhoja mukulakivikatuja ja reissaajan suurilla askelmäärillä se alkaa pidemmän päälle tuntua. Minulla olikin jo toisena reissupäivänä jalassa valtava pikkuvarpaan kokoinen rakko. Kööpenhaminan metro on selkeä. Sitä on kokeiltuaan helppo käyttää. Onnistuneen lennon, josta minäkin lentopelkoinen selviän yllättävän hyvin sen kestäessä alle puolitoista tuntia, jälkeen onnistumme kuitenkin matkakumppanini Minnan kanssa järjestämään itsemme lentoasemalla junaan metron sijaan. Olemme siis olleet maassa alle puoli tuntia, kun jo matkustamme jäniksinä junassa ilman lippua. Muutaman aseman jälkeen olemme ”jossain”, mistä pääsemme kuitenkin melko näppärästi parilla metrolla hotellille päin. Asema nimittäin sijaitsee samassa paikkaa juna-aseman kanssa. Metrolla kulkemisessa on vain se ongelma, etten oikein vieläkään hahmota, missä järjestyksessä kaupunginosat ovat, koska paikkaa vaihdettiin aina maan alla metrossa istuen. Hotellille kävely matkalaukun kanssa on kamalaa. Haaveilen jo heti aluksi matkalaukusta, jonka päällä voi ajaa. Minna kieltäytyy matkustamasta kanssani, jos hankin sellaisen. Hän muistuttaa minua, että minulla on kerran hankittu ajokielto Puuhamaan ajolaitteisiin ja että olisin lentokentällä matkalaukulla ajellessani melkoinen riski. Hotellihuoneemme numero on 007. Numerosarja naurattaa meitä joka kerta, kun menemme hotellihuoneeseen. Myös hotellihuone saa meidät nauramaan, koska se on nimensä mukaisesti lähinnä Tukholman risteilyltä tutun oloinen hytti kapeaa ja korkealla sijaitsevaa metallista yläpetiä ja tikkaita myöten. Hotellihuoneen vessasta valuvat vedet huoneen lattialle aina suihkua käyttäessä. Huoneen rajoitukset ovat olleet meille etukäteen tiedossa, ja koska aikomus ei ole viettää aikaa hotellihuoneessa muuten kuin nukkuen, valinta on tehty tietoisesti. Budjettimatkalaisen lompakolle se sopii hyvin ja me tunnemme toisemme niin hyvin, ettei toistemme väistely vaatekomeron kokoisessa huoneessa juuri tuota vaivaa. Saavumme torstai-iltana ja saatuamme laukut huoneeseen lähdemme tutkailemaan lähiympäristöä. Läheltä hotellihuonetta löytyy ei-tanskalaisperäisen ravintoloitsijan pizzeria, josta saa aitoa italialaista pizzaa. Pizzerian pizza maistuu myös gluteenittomana ja matkakumppanini kehuu, ettei ole juuri koskaan saanut niin hyvin tehtyä pizzapohjaa. Tanska lunastaakin heti odotukset leivontamaana. Torstai-iltana emme jaksa oikein mitään muuta kuin kävellä hotellihuoneen lähistöllä. Kävelemme läheisen lätäkön rannassa ja ihastumme siihen, kuinka mukavaa on, kun kaupungissa näkee paljon vettä ja puistoja. Kööpenhamina on vehreä kaupunki. Puistossa puhun koirille ja ihastelen joutsenia. Ensimmäinen ilta päättyy palaamiseen hotellille ja nopeaan nukahtamiseen. Vaikka emme ole tehneet ihan hirveää lenkkiä, askelia tältäkin päivältä kertyy reilusti. Kaksi vuotta siirtynyttä matkaa oli ehditty odottaa Olemme tehneet tälle nimenomaiselle matkalle lähtöä jo kaksi vuotta. Matkan varsinainen kohde on Kööpenhaminassa Royal Arena ja siellä perjantaina 29.4.2022 järjestettävä A-han konsertti. Konserttia on siirretty kaksi vuotta koronan takia eteenpäin, joten kyseessä on Hunting High and Low Live 2020 -kiertueen toinen keikka. Roayl Arenalle pääsee helposti metrolla, niin kuin kaikkialle muuallekin. Ennen keikkaa päätämme käydä vilkaisemassa maailman toiseksi vanhinta toiminnassa olevaa huvipuistoa Tivolia. Kävelemme sinne hotellimme vieressä olevan vesialueen vastakkaista reunaa pitkin ja pysähdymme jälleen katselemaan joutsenia. Ne ovat rohkeita ja tulevat lähelle ihmistä. Matka hotellilta on Tivolille kävelemisen arvoinen, sillä alueella riittää katseltavaa, vaikka ei menisikään huvilaitteiden kyytiin. Otamme paljon valokuvia, kävelemme ja juttelemme. Käymme myös Lego-kaupassa katselemassa ympärillemme, sillä onhan Tanska Lego-palikoiden synnyinmaa. Tivoli-reissun päätteeksi päädymme Wagamama-ravintolaan, jossa kerrankin käy niin, että minulle on tarjolla vähemmän vaihtoehtoja kuin matkakumppanilleni. Inkivääriallergian kanssa ei siis tähän ravintolaan kannata mennä, koska vaihtoehtoja on tarjolla vain yksi. Minnan annos sen sijaan näyttää ja kuulemma maistuukin upealta. Syön omani hyvällä ruokahalulla, vaikka se ei ole se, jonka olisin alun perin halunnut. Kävelemme takaisin hotellille virkistäytymään ennen keikkaa. Olen jo koko alkumatkan ajan ihastellut tanskalaisten rentoa pukeutumista: väljää, käytännöllistä ja tyylikästä. Päädyn itsekin mukaviin kenkiin ja vaihtamaan piilolinssit silmälaseihin, sillä haluan nauttia keikasta mahdollisimman mukavasti. Poikkeamme uudelleen lähipitseriassa syömässä ennen keikkaa. Ravintoloitsija muistaa meidät ja kiittää meitä siitä, että tulimme takaisin. Tähän käyntiin liittyy yksi reissun mielenkiintoisimmista ja kauheimmista vessakokemuksista. Ruokailun jälkeen lähden etsimään vessaa. Minut ohjataan koko rakennuksen läpi, portaikon ohi ja takaovesta takapihalle. Juuri, kun kuvittelen, kuinka minut kolkataan jollekin satunnaiselle takapihalle Tanskassa, minut ohjataan kohteliaasti viereisestä ovesta sisään. Vessaan mennään pihalta, ettekä halua kuulla siitä enempää. Metrossa on täyttä, sillä muutkin ovat menossa keikalle. Royal Arena on vuonna 2017 valmistunut monitoimihalli Ørestadin kaupunginosassa. Halli vetää konserteissa noin 16 000 ihmistä. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka paljon ihmisiä keikalla oli, mutta halli on täynnä piippuhyllyjä myöten. Keikka ihmisen etäisyydeltä Kööpenhaminassa korona ei juurikaan näy. Esimerkiksi keikalla tai ylipäätään […]","paragraph_char_start":6377,"paragraph_char_end":12994,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":937}
{"query-id":"query-3283df2af0dfb140052f01ac3a6f2eba","original_paragraph":"Museoissa halutaan esitellä laajasti erilaisia näkökulmia ja taiteen muotoja. Niskala kokee, että Suomen museokenttä on ollut erittäin vastaanottavainen. < Take what you need oli Niskalan Budapestissa toteuttama teos, jossa hän yritti lahjoittaa yhden päivän palkan sitä tarvitseville. ”Kentältä löytyy halukkuutta vaihteluun ja uudistumiseen. Museot ovat portinvartijoita, jotka saavat päättää, millaista taidetta nostetaan esille. Museoilla on tärkeä rooli ja suuri valta siinä, millaisena maailma koetaan ja millainen sen väitetään olevan.” 40 MUSEO 1\/2021 TAITEILIJAHAASTATTELU Esitystaidetta kaupunkien kaduilla M IL LA -K A A R IN A O JA SA R I A A LT O N EN. Rakennan teokset siten, että niiden sisältä löytyy monia erilaisia elementtejä ja kokemuspolkuja, jolloin niitä voi lähestyä monesta olemisen tavasta käsin”, sanoo Niskala. Siitä olen kiitollinen. ”Yllättävää oli, että kokeilun aikana ohikulkijat halusivat jakaa minun kauttani myös muun muassa sämpylöitä, tupakkaa ja Raamattuja niille, jotka apua tulevat hakemaan.” Niskala pitää tärkeänä sitä, että osallistavuuteen perustuva taide otetaan vastaan myös museokentällä. ”Vahvuuteni on, että osaan sovittaa teokseni suurelle kohderyhmälle","paragraph_char_start":81865,"paragraph_char_end":83069,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11476}
{"query-id":"query-8529e107c22ecf570afb33c09b48ab8c","original_paragraph":"8 Metsänhoito kannattaa Metsänomistajan kannattaa seurata metsätilansa kuntoa. Säännöllinen hoito vähentää metsätuhojen riskiä. teksti JUHA EUROPAEUS kuvat AKI LOPONEN Suomalaisten yksityismetsistä hieman alle puolet on vakuutettu. Monet vakuuttavat asuntonsa ja autonsa, mutta eivät arvokkaita metsätilojaan. Metsien arvoa ei aina ymmärretä ennen kuin vahinko tapahtuu. Suurin taloudellinen riski on metsäpalo. Palanut tai nokeentunut puu ei kelpaa lainkaan myyntiin, korkeintaan energiakäyttöön. Myrskytuhoista maksetaan selvästi eniten vakuutuskorvauksia, koska myrskyt aiheuttavat usein tuhoja laajalla alueella. Myrskyjä on mahdoton ennakoida, mutta päätehakkuiden hyvällä suunnittelulla mahdollisia vahinkoja voi vähentää. Päätehakkuun ja harvennushakkuupalstojen väliin tulisi jättää suojavyöhykkeet vaimentamaan tuulen voimaa juuri harvennetussa metsikössä. Parasta riskienhallintaa on huolellinen ja säännöllinen metsänhoito. Pääte- ja harvennushakkuiden suun- nittelu estää muun muassa tuholaishyönteisten leviämistä. Tutkija Antti Pouttu Metlasta kehottaa metsänomistajia hankkimaan tietoa erilaisista tuhonaiheuttajista ja niiden vaikutuksista metsiin. Mitä paremmin tuntee omat metsänsä ja mitä useammin siellä käy, sitä paremmin riskejä voi hallita. Tuhohyönteisten kannat tulisi pitää matalina. Tuholaisten lisääntymispaikat kuten tuoreet puupinot ja myrskyn vahingoittamat puut pitää poistaa metsistä viimeistään lain määräämissä aikarajoissa mieluimmin jo vähintään puolta kuukautta aiemmin, Pouttu neuvoo. Tarkkaile puustoa Metsänomistajien kannattaa tarkkailla etenkin nopeasti laajenevia kirjanpainajien ilmaantumista. Kirjanpainaja on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen, joka tuhoaa puun runkoa. 8","paragraph_char_start":17899,"paragraph_char_end":19628,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2296}
{"query-id":"query-bd5c98ec9d064c932eb2729a92ac3e8e","original_paragraph":"5 1. Hyvinvointipäivän kuvaus 1.1. Mikä on hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivä on kouluilla järjestettävä tai kouluille suunnattu teemapäivä. Päivän voi järjestää koulun oman henkilökunnan voimin tai kutsumalla paikalle nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Päivän voi toteuttaa myös jokin muu taho, esimerkiksi nuorisotoimi. Moni taho pohtii lasten ja nuorten hyvinvointia ja on halukas tekemään yhteistyötä koulun kanssa. Hyvinvointipäivän aikana koulun on mahdollisuus koota nuorten parissa työskenteleviä vierailijoita hyvinvointiteeman ympärille. Päivään voidaan kutsua asiantuntijoita, esimerkiksi poliisi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä ja päihdetyöntekijä, kertomaan hyvinvoinnin osa-alueista. Myös tukioppilaita voi käyttää päivän toteuttamisessa. Hyvinvointipäivän aikana herätellään ajatuksia ja saadaan mielenkiintoista tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Teemapäivän sisältö kannattaa rakentaa ottamalla huomioon koulun tarpeet ja kouluvuoden teemat. Tämän lisäksi on hyvä huomioida paikkakunnan ominaispiirteet, olemassa olevat projektit sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden osaaminen. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, joten teemapäivään on mahdollisuus ottaa varsin erilaisia osa-alueita. Hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvaksi muun muassa uni, ravinto, mielenterveys, päihteettömyys, myönteinen minäkuva, ihmissuhteet, harrastukset, seksuaaliterveys ja turvallisuus. Hyvinvointipäivä sopii sekä ala- että yläkouluissa toteutettavaksi. Päivä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: pajamallina, messutapahtumana tai vanhempien ja nuorten yhteisenä tapahtumana. Päivää on pilotoitu seitsemänsillä luokilla kevään 2008 aikana MLL:n valtakunnallisessa ehkäisevän päihdetyön hankkeessa. Tästä syystä käytämme esimerkeissämme yläkoulun luokkia Miksi hyvinvointipäivä? Nuorille: Teemapäivä innostaa nuoria pohtimaan, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvinvointiinsa ja miksi hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä. Päivän tarkoituksena on lisätä nuorten hyvinvointi- ja terveysosaamista sekä ehkäistä nuorten päihdekokeiluja ja päihteiden käyttöä. Vanhemmille: Vanhemmat ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmilla on ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, terveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyy muun muassa suosituksia siitä, paljonko nuoren pitäisi päivittäin liikkua tai nukkua voidakseen hyvin ja jaksaakseen koululaiselle asetetut tehtävät. Riittävä liikunta, uni ja selkeä päivärytmi ovat tärkeitä sekä pienille että isoille koululaisille. Vanhempien on tärkeää olla tietoisia lastensa vapaa-ajan viettotavoista ja ajankäytöstä sekä kuulla lasten omia näkemyksiä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tapahtuman tavoitteena on, että vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja tunnistavat omia mahdollisuuksiaan ehkäistä lastensa päihteiden käyttöä. Tapahtumassa vanhempien on mahdollista saada vertaistukea muilta vanhemmilta, kun he keskustelevat lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista toisten vanhempien kanssa. Hyvinvointipäivän kohdistaminen vanhemmille vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhemmille ja nuorille: Hyvinvointipäivän voi suunnata vanhempien ja nuorten yhteiseksi, vuorovaikutteiseksi tapahtumaksi. Yhteinen tapahtuma antaa vanhemmille ja nuorille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja lisää heidän keskinäistä ymmärrystään ja vuorovaikutustaan. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 5","paragraph_char_start":3624,"paragraph_char_end":7175,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":415}
{"query-id":"query-65f4ccb3aafda91532b228621eceb151","original_paragraph":"10 8 Tilaaja Palvelun tilaaja päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista. Tilaajan tehtävänä on mm.: ratkaista tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelut hoitaa laadunvarmistuksen, arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja todennäköistä vaikuttavuutta laatia sopimuksia seurata ja valvoa tuottajan toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen vastata arvioinnin kehittämisestä rahoittaa järjestelmä Tuottaja Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan. Tuottajan tehtävänä on mm.: hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja päättää niiden toiminnasta laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita toimittaa sovitut palvelut tilaajalle laatia oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta Informoida tilaajaa tuottajan kompetensseista ja uusista palveluista Sopimusohjaus Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tuottaja vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle. Sopimuksessa tulee määritellä mm. seuraavat asiat: tuotettavat palvelut palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset suoritemäärät tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen Uuden tulosalueen perustaminen edellyttää myös henkilöstösopimusten tarkastelun. Rakentamisyksikössä on käytössä raskas palkkausjärjestelmä, joka aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia. Palkkausjärjestelmän uusimisella ei kuitenkaan tarkoiteta, että henkilöstön ansiotasoa alennettaisiin, vaan sitä yksinkertaistetaan. Tämä työ vaatii pitkäjänteistä suunnitteluyhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.","paragraph_char_start":24873,"paragraph_char_end":26985,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3039}
{"query-id":"query-8db126f412d249dde67d1d4f0da0ed31","original_paragraph":"4 Kaupan palveluverkkoselvitys 3 2 KANKAANPÄÄN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA Kaupallisten palveluiden nykytilannetta kuvataan tässä markkina-alueen väestön, palvelurakenteen, kaupan volyymin sekä ostovoiman suhteen. Väestöstä ja ostovoimasta tarkastellaan myös ennustetietoja. Lisäksi tarkastellaan lähialueen muita kaupan keskittymiä. 2.1 Markkina-alueen väestö Kankaanpään markkina-alue on melko suppea, koska lähellä on muita suurempia kaupan keskittymiä. Kankaanpää liikepaikkana vetää asiakkaita oman alueensa lisäksi vain pienistä naapurikunnista. Puolen tunnin asiointietäisyydellä Kankaanpään keskustasta tavoittaa Parkanon ja melkein Porin keskustan. Etäisyysvyöhykkeen sisälle mahtuu markkina-alueen kuntien lisäksi myös muita pienempiä kuntakeskuksia. Pomarkku ja Noormarkku sekä Lavia ovat kuitenkin niin lähellä Porin kaupunkia, että asiointi niistä suuntautuu pääosin Poriin. Asiointitutkimuksesta käy ilmi, että erikoiskauppa-asioinnista esimerkiksi Laviasta suuntautuu noin kolmannes Kankaanpäähän. Kankaanpään 30 minuutin saavutettavuusalue","paragraph_char_start":2607,"paragraph_char_end":3699,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":290}
{"query-id":"query-1d7c5be3dd2bcb285e63f2b57d3e450d","original_paragraph":"2 Sisällys Onnittelut 150 vuotta täyttäville taiteilijoille 2 AIKA POJAT tutuiksi yhdessä tekemällä 3 Boheemielämää ja kanteleensoittoa 4 Akseli Gallen-Kallela ja taiteilijatoverit 150 vuotta 5 Pekka Halonen ja luonnon loppumaton lumo 6 Terve mieheen! 8 Kirsti Manninen esittelee Kultakauden muusat 9 Taulun takana 10 Äitienpäivänä lauletaan Rykmentinpuistossa 11 Taiteilijakoti Erkkola juhlavuoden näyttämönä 12 Sateenvarjojen leikki 13 Juhlavuosi on kaikkien yhteinen 14 Tapahtumakalenteri 15 AIKA POJAT! SIBELIUS, HALONEN, GALLÉN 150 VUOTTA 1\/2015 Julkaisija: Tuusulan kulttuuripalvelut, kulttuuri ja museo postiosoite: PL 60, Tuusula Toimitus: Taiju Kiesilä, Tarja Kärkkäinen Ulkoasu: Intro Design Painopaikka: Savion kirjapaino, Kerava Painosmäärä: kpl Kaikki oikeudet pidätetään. ONNITTELUT 150 VUOTTA TÄYTTÄVILLE TAITEILIJOILLE Juhlavuodet tuntuvat seuraavaan toisiaan. Vasta juhlimme 370-vuotiasta Tuusulaa, ja nyt on alkamassa Pekka Halosen, Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen- Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Vain kahden vuoden päässä siintää satavuotiaan Suomen juhlavuosi. Arjen keskellä siis riittää juhlan aiheita. Tuusulanjärven alueella ja sen ainutlaatuisella taiteilijayhteisöllä on aivan erityinen sija suomalaisuuden tarinan synnyssä. Halonen ja Sibelius olivat taiteilijayhteisön keskeisiä henkilöitä, ja Gallen-Kallela kuului heidän läheiseen ystäväpiiriinsä. Sen vuoksi onkin ilahduttavaa, että näiden taiteilijoiden kotimuseot ovat tehneet juhlavuoden osalta tiivistä yhteistyötä. Yksi tämän yhteistyön näkyvimmistä muodoista on Halosenniemen, Ainolan, Järvenpään taidemuseon ja Gallen-Kallelan Museon yhteislippu. Luulen, että tästä yhteistyöstä ilahtuu lisäkseni moni muukin museoissa vieraileva asiakas. Kulttuuriperimä on kiistämättä yksi Tuusulan ja koko alueen vetovoimaa lisäävä tekijä. Siitä syystä tulevat juhlavuodet kannattaa hyödyntää myös alueen markkinoinnin näkökulmasta. Tulevalle juhlavuodelle suunnitellut tapahtumat ovat osa tätä kokonaisuutta. SHG150-tunnus kertoo taiteilijaystävysten tarinaa, johon toivon mahdollisimman monen ensi vuoden aikana tutustuvan syvemmin. Tuusulan kunnan puolesta onnittelen 150 vuotta täyttäviä taiteilijoita! Hannu Joensivu kunnanjohtaja AIKA POJAT tutuiksi yhdessä tekemällä Sibelius, Halonen ja Gallén 150 vuotta AKSELI GALLEN- KALLELA (AXEL GALLÉN) ( Pori Tukholma) Kuvataiteen nuori nero nousi kuuluisaksi jo 19-vuotiaana. Kansanelämänkuvaukset Poika ja varis (1884) ja Akka ja kissa (1885) nostivat hänet yleiseen tietoisuuteen. Jo opiskeluvuosinaan 1880-luvun lopulla Pariisissa hän oli asettanut tavoitteensa korkealle. Akseli Gallen-Kallela oli karismaattinen ja tulisieluinen persoona, joka teki vaikutuksen kanssaihmisiinsä niin korpien keskellä kuin Pariisin salongeissa. Gallen-Kallelan taiteellinen työskentely suuntautui monille aloille ja matkansa Afrikkaan ja Amerikkaan asti. Kalevalan kuvittaminen oli hänen elinikäinen intohimonsa. Moni suomalainen näkee yhä Kalevalan hahmot Gallen-Kallelan maalausten kautta. Aina voin päästä niin pitkälle, että minun maani on tyytyväinen siihen, mutta pidemmälle toki kantaa kunnianhimoni. Kaikki tai ei mitään, ensimmäinen tai viimeinen. Siinä minun tunnussanani, jonka tahdon säilyttää koko elämäni ajan. Nuori Axel Gallén asetti tavoitteensa korkealle Pariisin opiskeluvuosina luvun loppupuolella. PEKKA HALONEN ( Lapinlahti Tuusula) Helsingin taideyhdistyksen piirustuskouluun tuli vuonna 1886 vakava ja ujon oloinen savolaispoika. Hän opiskeli ahkerasti ja meni lopulta taidoissa ja näkemyksessä useimpien toveriensa ohi. Pekka Halosen ensimmäiset merkkiteokset olivat kansanelämänkuvaukset Niittomiehet (1891) ja Oijustie (1892). Jo niissä näkyy Halosen tapa kuvata suomalaisia ihmisiä ja maisemaa aidosti ja dramatisoimatta, mutta syvästi arvostaen. Pekka Halosesta kehittyi suomalaisen luonnon ja maiseman kuvaaja, lumisten maisemien mestari. Aiheet löytyivät usein Halosen omasta kotiympäristöstä, \"Minun Louvrestani\" kuten Halonen itse Halosenniemen maisemia kuvasi. Pekka Halonen oli luonteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen, vaikka otti välillä voimakkaasti kantaa politiikkaan tai kulttuurielämään. Moni taiteilijatoveri hakeutui hänen seuraansa silloin, kun kaipasi omaan elämäänsä harmoniaa. Kirjallisuus ja taide suomalaisen kansanhengen pohjalla: siinä on meidän voimamme, joka ei ole helposti tapettavissa. Pekka Halonen kirjeessä kuvanveistäjä Emil Wikströmille v Tänä Jean Sibeliuksen, Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuonna (SHG150) mottonamme on yhdessä tekeminen. Meillä on ilo juhlia kolmea syntymäpäiväsankaria ja tutustua heihin lähemmin. Samalla voimme pohtia, onko kolmella hyvällä ystävällä jotain annettavaa meille. Sibelius, Halonen ja Gallén olivat Aika Poikia. He olivat hengenheimolaisia ja salaliittolaisia, joita yhdisti taide, ystävyys ja elämänkatsomus. Elämän arvoihin kuuluivat luovuus, innovatiivisuus, vaikeuksien voittaminen sekä yhdessä tekeminen. Välttämättömiksi koetuissa yhteisissä pohdinnoissa keskusteltiin usein taiteen syvimmästä olemuksesta, kauneudesta ja ajan ilmiöistä. Sibelius, Halonen ja Gallen-Kallela hakivat toisistaan tukea, ja kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven tavoin he olivat omaksuneet messiaaniseksi tehtäväkseen yhteisen kansallisen kulttuurin luomisen. Rakkaus isänmaahan ohjasi ystävysten taiteilijantietä ajan valtavirtojen keskellä. Aika poikien syntymän 150-vuotisjuhlavuonna tavoitteena on nostaa syntymäpäiväsankarien omaksuma elämänfilosofia ja tekemisen kulttuuri tähän päivään: sama flow ja luovuus, innovatiivisuus sekä yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Haluamme tutustuttaa ihmiset kolmeen taiteilijaan ja kertoa, miten tarinamme sankarit kasvoivat suomalaisuuden rakentajiksi ja suomalaisen identiteetin kehittäjiksi. Juhlavuoden antia ja ohjelmistoa on suunniteltu ja tuotettu yhdessä mm. taiteilijoista koostuneessa ohjelmatyöryhmässä, kouluissa ja päiväkodeissa. Oman yhteistyöverkoston ovat muodostaneet museot ja taiteilijakodit: Gallen-Kallelan Museo, Ainola, Halosenniemi ja Järvenpään taidemuseo. Aika Pojat -teema on muotoutunut yhdessä tekemisen myötä SHG150-tunnukseksi. Hyvää SHG150-juhlavuotta! Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! Marke Naski-Multanen kulttuuri- ja museotoimenjohtaja JEAN SIBELIUS ( Hämeenlinna Järvenpää) Herkkä Janne kasvoi naisten keskellä ruotsinkielisessä keskiluokkaisessa perheessä. Musiikki ja kirjallisuus kuuluivat olennaisesti perheen elämään. Opinnot Helsingin musiikkiopistossa alkoivat Opiskeluaikanaan Janne tutustui Armas Järnefeltiin, tämän perheeseen ja myös Päivälehden piiriin. Olin melkein 'svekomaani', kunnes Päivälehden piiri herätti minussa uuden mielen, Sibelius muisteli myöhemmin. Sibelius nousi sävellyksillään maailmanmaineeseen. Seitsemän sinfonian lisäksi hänen tuotannossaan on paljon muun muassa luonnosta ja Kalevalasta innoituksensa saaneita teoksia. Valse tristestä (1904) tuli suorastaan maailmanlaajuinen hitti. Finlandia syntyi helmikuun manifestin 1899 tunnelmissa. Säveltäjillä on nousu- ja laskukautensa. Varmasti tulee sellaisiakin aikoja, jolloin teokseni painuvat taka-alalle, mutta luulen uskaltavani toivoa, etteivät ne kokonaan unohdu. Taideteoksessa on itsessään elämänkipinä, joka ei voi milloinkaan täysin sammua. Jean Sibelius Santeri Levaksen kirjassa Järvenpään mestari","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":7321,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-cf160f4738bfda6348558c020d5d1699","original_paragraph":"5 Vaikuta äänestämällä! Vuoden 2010 marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saavat äänestää ensimmäisen kerran. Kirkolliskokous teki tästä äänioikeusikärajan alentamisesta päätöksen Äänioikeutettuja alle 18-vuotiaita on runsaat Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa valitaan seurakuntien kirkkovaltuuston jäsenet ja seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet. Äänioikeutettu on tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään täyttävä seurakunnan jäsen. Sivulla 14 olevassa kuulutuksessa on lisätietoja esimerkiksi kotiäänestyksestä. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt 449 seurakuntaan. Seurakuntien lukumäärä on tänä vuonna 465 ja ensi vuoden alussa 449. Vuoden 2006 vaaleissa seurakuntia oli 517 (vuoden 2007 alun tilanne). Vaaleissa on 68 seurakuntaa vähemmän kuin viime vaaleissa. Edellisvaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,5. Hyvinkäällä äänestysprosentti oli 13,2. Ehdokkaita oli viime vaaleissa Hyvinkäällä 96, näissä vaaleissa ehdokkaita on 134 (ks. keskiaukeama). Vaalikeräyksellä poistetaan nälkää Seurakuntavaalien yhteydessä järjestettävällä vaalikeräyksellä tuetaan tänä vuonna Kirkon Ulkomaanavun työtä nälän voittamiseksi. Noin miljardi ihmistä maailmassa näkee nälkää. Ruokatilanne ei kuitenkaan ole täysin mahdoton. Kirkon Ulkomaanavun Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanja muistuttaa, että ruokaa riittää kyllä kaikille, jos vain haluamme. Keräyksen tuotolla vahvistetaan paikallista ja kestävää viljelyä kehitysmaissa. Keräys toimitetaan lipaskeräyksenä äänestyspaikoilla. Vaalikeräykseen voi osallistua myös pankeissa tilinumerolla Nordea , viestikohtaan merkintä vaalikeräys. Ensimmäinen kerta. Hyvinkään seurakuntalehti 5 \/ Vaalikone ensimmäistä kertaa käytössä seurakuntavaaleissa joka päivä klo sekä lisäksi: ma klo 9 15 Laurea klo Paavolan seurakuntakoti klo Vehkojan seurakuntakeskus ti klo Hyria, Karankatu 3-5 klo Kaukasten palvelutalo Lähes kolmesataa seurakuntaa on ottanut käyttöön kirkon verkossa olevien vaalisivujen vaalikoneen. Myös Hyvinkään seurakunta on siinä mukana. Vaalikoneessa on sekä kirkkohallituksen laatimia valtakunnallisia että seurakunnan paikallisia kysymyksiä. Sieltä löytyvät ehdolla olevien vastaukset. Vaalikoneesta voit selvittää kenen ehdokkaan vastauksia haluat kannattaa. Vaalikone avautui 25. lokakuuta. Vaalikone: fi Lisää nuorten äänioikeudesta ja ehdokkuudesta Nuorten Keskuksen sivustolla Äänestys Hyvinkään seurakunnassa Hyvinkään seurakunnassa valitaan vuoden 2011 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi 33 jäsentä kirkkovaltuustoon. Äänestys Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu 16 su klo ma klo Ennakkoäänestys : Hyvinkään seurakunnan kirkkoherranvirastossa, os. Hämeenkatu 16, klo Nopon koulu ke klo 9 16 Sveitsin lukio klo Kytäjän kirkko klo Martin seurakuntatalo to klo 9 21 Prisma Hyvinkää pe klo 9 18 Prisma Hyvinkää Seurakuntavaalit.fi Jorma Ersta Ministeri Virkkunen toivoo nuorten käyttävän äänioikeuttaan seurakuntavaaleissa Opetusministeri Henna Virkkunen toivoo, että opettajat keskustelevat seurakuntavaaleista nuorten kanssa ja kannustavat heitä käyttämään äänioikeuttaan marraskuussa. Nuoret tarvitsevat tukea oppiakseen demokraattista vaikuttamista ja äänestämistä. Osallisuuteen kasvaminen ja itseään koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen ovat opetussuunnitelman perussisältöjä, Virkkunen perustelee. Hän jatkaa, ettei vaaleissa ole kyse uskonnollisesta toiminnasta, vaan vaikuttamisesta konkreettisiin nuorten toimintaa ja turvallista kasvuympäristöä koskeviin asioihin. Yhteiskuntaopin opettaja Jari Pönni on Virkkusen kanssa samoilla linjoilla. Suhtaudun seurakuntavaaleihin demokratiakasvatuksen välineenä hyvin myönteisesti. Seurakuntavaalit ovat käytännönläheinen tapa opettaa nuorille vaikuttamista yhteisiin asioihin. Kannattaa aina olla mukana joko itse päättämässä tai vaikuttamassa siihen, kuka on päätöksiä tekemässä, Pönni painottaa. Opetushallitus suosittelee, että oppilaitoksissa voi äänestää ennakkoon Nettipeli apuna Lehtikuva Oy\/Valtioneuvoston kanslia Opettajat voivat hyödyntää äänestämään innostavaa nettipeliä ja muuta opettajan materiaalia. Ne löytyvät Nuorten Keskuksen verkkosivuilta osoitteesta (KT) Ylipuutarhuri Markku Hussolle Puutarhaliiton ansiomerkki Hyvinkään seurakunnan ylipuutarhuri Markku Hussolle on myönnetty Puutarhaliiton hopeinen ansiomerkki Puutarhaliitto on puutarha-alan keskusjärjestö, jonka tavoitteena on parantaa kotimaisen puutarhaelinkeinon toimintaedellytyksiä ja lisätä suomalaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia puutarha- ja vihertuotannon keinoin. Puutarhaliiton jäsenjärjestöt kattavat puutarhaalan kaikki osa-alueet. Mukana ovat ammattiviljelijäja viherjärjestöt, puutarha-alan koulutuksen saaneiden ja alan opiskelijoiden yhdistykset sekä eri puolilla Suomea toimivat puutarhaharrastajien yhdistykset. Puutarhaliiton toimintaa ohjaa hallitus, jonka jäsenet edustavat puutarha-alan eri sektoreita. Seurakuntapuutarhurit ry:n hallituksessa kymmenen vuotta toiminut Husso on ansioitunut vuosien varrella useissa valtakunnallisissa viheralan hankkeissa. Tällaisia on muun muassa viime vuonna valmisteltu Viheralan tulevaisuus -strategiatyöskentely. Markku Husso on myös Kirkkohallituksen maksutyöryhmässä, joka pohtii hautaustoimen maksujen yhdenmukaistamista. Kyseinen mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella seurakunnissa. Hyvinkään seurakunnan ympäristövastaavaksi nimitetty Markku Husso oli kirkkoneuvoston asettaman työryhmän sihteerinä valmistelemassa seurakunnan ympäristöselvitystä ja ympäristöohjelmaa vuosille Neuvosto on hyväksynyt ohjelman ja hakee parhaillaan seurakunnalle kirkon ympäristödiplomia. Palkitsemisestaan vaatimaton Markku Husso toteaa vain, että työtä ei tehdä ansiomerkkien vuoksi, vaan rakkaudesta alaan. 5","paragraph_char_start":16979,"paragraph_char_end":22815,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2385}
{"query-id":"query-34792a661aa3f4db6114b8cdefd1b207","original_paragraph":"57 OSA 4: TAULUKKOLASKENTA Taulukkolaskennan opiskelu kannattaa aloittaa tutustumalla sen peruskäsitteisiin. Etenkin itseopiskelijoita kannattaa perehtyä niihin, jotta ajatusmallin voi paremmin omaksua. Solu on taulukon yksittäinen kenttä, kuten ruutupaperin ruutu. Periaatteena on, että kuhunkin soluun syötetään vain yhdentyyppistä tietoa (selitteitä, lähtöarvoja, mittayksiköitä tai kaavoja). Selite on taulukon käyttäjää varten taulukon tiettyyn soluun kirjoitettu nimi, esim. Matkakorvaus. Sen tehtävänä on kertoa, mitä viereisessä tai alapuoleisessa solussa oleva arvo merkitsee. Selitteitä kutsutaan usein myös otsikoiksi. Arvo tai lähtöarvo on käyttäjää ja kaavaa varten taulukon tiettyyn soluun syötetty luku, esim. 0,42. Mittayksikkö on taulukon tiettyyn soluun kirjoitettu selite, joka kertoo millä mittaasteikolla oheinen arvo on ilmoitettu. Matkakorvausesimerkissä pysyttäessä mittayksikkö on \/km. Huomaa, että ohjelma ei edellytä mittayksiköiden käyttämistä, vaan ne ovat käyttäjää varten. Soluosoite on sarakekirjaimen ja rivinumeron yhdistelmä, esimerkiksi osoite A1 viittaa taulukon vasemman yläkulman soluun ja B3 toisen sarakkeen kolmannen rivin soluun. Soluosoitteita käytetään kaavojen laatimisessa. Taulukko (sheet) on näytöllä oleva ruudukko, johon työ suunnitellaan. Sen rivit on numeroitu ja sarakkeet merkitty kirjaimin. Sen voi ajatella näytöllä näkyväksi ruutupaperiksi. Taulukko on riittävän suuri kaikenlaiseen käyttöön, joten ruutupaperi-vertaus antaa siitä ehkä vaatimattoman kuvan. Taulukoita voi selata alareunan taulukonvalitsimilla. Laskentataulukko (spreadsheet) on erillisistä taulukoista muodostuva kokonaisuus. Excel-käyttäjille tutumpi, samaa tarkoittava termi on työkirja. Laskentataulukon voi ajatella ruutuvihkoksi, joka koostuu yksittäisten sivuista. Aluksi laskentataulukossa on kolme taulukkoa, mutta niitä voi tarpeen mukaan lisätä ja poistaa. Tiedosto syntyy kun laskentataulukko tallennetaan. Tiedosto sisältää kaikki laskentataulukkoon kuuluvat taulukot, kaaviot jne. tallentuvat yhdellä kertaa. Tiedostolle annetaan nimi ja se varaa tarvitsemansa tallennustilan. Solu Työkirja A B C D E A F B G H C D 1 Rivi 2 E A F B G H C D E F Sarake Taulukko 1 8 Taulukko 2 Taulukko 3 Laskentataulukko 57 G H","paragraph_char_start":86393,"paragraph_char_end":88640,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11997}
{"query-id":"query-7af07a64c19af70261799786f936b7bf","original_paragraph":"14 >> 14 Sujuva Elo -hanke, Lahden eläkeläisjärjestöt, KKI-ohjelma sekä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Vuoden 2007 aikana ryhmä täydentyy yksityisen työterveyshuollon sekä kansalaisopiston edustajilla. Hoitohenkilökunnan käyttöön LIIKU-lähete Lahteen on hankkeen myötä syntynyt uusi palveluketjumalli, jossa asiakas siirtyy terveystoimesta joko liikuntatoimen tai muiden terveyspalveluita tuottavien yritysten ja yhdistysten palveluiden pariin tai aloittaa omaehtoisen liikunnan. Hoitohenkilökunnalla on ratkai- Liikuntaneuvontaa myös kauppakeskuksissa Liikuntaneuvonnasta vastaa kaupungin liikuntatoimi. Liikuntaneuvonnassa asiakas saa ohjausta kiinnostuksensa mukaan joko ohjattuun tai omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntaneuvonnan palveluihin kuuluvat myös verenpaineen ja rasvaprosentin mittaus, tyypin 2 diabeteksen riskilomakkeen täyttö sekä alueen ulkoilureittien esittely. Liikuntaneuvonta on helposti asiakkaiden saatavilla, sillä sitä on järjestetty makseva merkitys ennaltaehkäisevässä terveysliikuntatoiminnassa. Vuonna 2005 Lahdessa markkinoitiin lääkäreille liikkumisreseptiä, mutta se ei saanut kovinkaan innostunutta vastaanottoa. Lahti Liikkeelle -hankkeen aikana liikuntatoimi ja sosiaali- ja terveystoimi rakensivat yhteistyössä potilastietojärjestelmään oman LIIKU-lähetteen. Lähetteen avulla lääkäreillä ja hoitajilla on mahdollisuus ohjata asiakkaitaan helposti ja nopeasti terveysasemilta ja työterveyshuolloista liikuntaneuvontaan. Toistaiseksi diabeteshoitajat ovat olleet aktiivisimpia lähetteen käyttäjiä. LIIKU-lähetteitä ovat saaneet muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvat henkilöt.","paragraph_char_start":25844,"paragraph_char_end":27475,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3534}
{"query-id":"query-caea38fd0bada92f2bef06829f9bf239","original_paragraph":"- Juuri niin. Ihminen voi muuttaa omaa toimintaansa. On vain ja ainoastaan itsestä kiinni, jääkö haitallisiin toimintamalleihin ja jatkaa toisten satuttamista, vai muuttaako omaa toimintaansa terveempään suuntaan. Ihminen ei voi syyttää toiminnastaan ketään muuta kuin itseään. Muutos on aina vain omalla vastuulla. Kukaan muu ei voi muuttaa toista, vain ihminen itse pystyy muuttamaan itseään. Ja siihen tarvitaan motivaatiota, tahtoa ja halu luopua itsepetoksesta. Jos näitä ei aidosti ole, eli ihminen ei vieläkään halua nähdä haitallisen toimintansa vaarallisuutta, silloin ihminen jää itseään pettäväksi keskenkasvuiseksi aikuiseksi kakaraksi, jonka lähellä oleminen on erittäin vaarallista toisille.","paragraph_char_start":126768,"paragraph_char_end":127473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":19082}
{"query-id":"query-c5de72b96a4805ec3c5a82a5a32a8e9e","original_paragraph":"5 teemana vapaa-aika Ihmisen osaa tähdittää Ritva Valkama. Kuva Charlotte Estman-Wennström. kin. Yksittäisiä lippuja on helppo saada muuten täysiin esityksiin, sanoo Ursula. Kivet taskuun ja matkaan Palstatilaa ei kannata käyttää sen kertomiseen, mitä nämä suurkuluttajat ovat nähneet. Lista on mahdottoman pitkä. Mika Nuojua ja Martti Suosalo hullaannuttavat yleisönsä esityksessä Kiviä taskussa. Kuva Tapio Vanhasalo. Teatterin lisäksi siihen mahtuu oopperaa, balettia, konsertteja, elokuvia, museoita, valokuvia... Mutta suosituksena muille, vähemmän käyttäville tuli kolmesta suusta voimakkaasti Kiviä taskussa, tuo Martti Suosalon ja Mika Nuojuan mainio esitys Teatteristudio Pasilassa. Se on mennyt täysille saleille jo lähes yhdeksän vuotta. Pitkän päivän matka yöhön on minun ehdoton suosikkini, sanoo Kirsi. Eugene O Neillin omaelämäkerrallinen näytelmä on upea klassikko, jonka rooleissa Kansallisteatterissa ovat muun muassa Eero Aho ja Esko Salminen. Teatteriliput ovat kätevä työsuhdeetu, sanoo Sirpa. Lippuja on helppo tilata. Näin saa lippuja sellaisiinkin näytöksiin, jotka myydään nopeasti loppuun. Lippujen saanti esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterin Ihmisen osan esityksiin on jo lähes mahdotonta. Kirsi harrastaa teatterin ja elokuvien lisäksi nykytanssia, josta Vantaakin on tunnettu. Eilen näin Ulkomaalaisen, huomenna menen Yökyöpeleihin ja lauantaina Vadelmavenepakolaisen näytökseen, kuvaa Kirsi putkeaan. Mitä ihmettä teet, kesällä kun näytäntökausi päättyy? Kesäteatteria tietenkin. Suomenlinna ja Krapi sekä Ilovaarirock Joensuussa. Se on naisporukkamme perinne, kertoo Kirsi. Karin ja Sirpan kesään kuuluu enemmän liikuntaa. Ursula voi vaikka vilvoitella elokuvissa tai musiikin parissa. Joskus haluan nähdä Werner Brosin. He esiintyvät Kihveli Soikoon -nimisillä skiffle-festivaaleilla Hankasalmella. Kulttuuria kaikessa Yritin löytää kulttuurin lajin, joita nämä heavy userit eivät harrastaisi, mutta en löytänyt. Kaikki menee stand upista Hugo Simbergiin. Vantaan oman teatterin tarjonta sai vähän kritiikkiä; hyviä vierailuja mutta oma tuotanto epätasaista. Sirpan työpaikalla Piilipuun päiväkodissa kulttuuri on vahvasti mukana myös työssä. Vantaan tanssiopisto käy pitämässä pojille tanssikerhoa, ja juuri tänään päiväkodissa äänitettiin oma levy Piilipoppia. Kirsiä kiinnostaa jo työnsäkin vuoksi myös arkkitehtuuri. Ursulan työpisteessä taideterapia on osa toimintaa. Pitkän päivän matka yöhön tuo lavalle Jussi Nikkilän ja Terhi Panulan. Kuva Tuomo Manninen. z Teksti Päivi Rainio Kuvat Päivi Rainio ja teatterit Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5","paragraph_char_start":6860,"paragraph_char_end":9457,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1061}
{"query-id":"query-e430864028703560ecf023c4c5b8c0fb","original_paragraph":"5 mikään ei ole pyhää, ei edes hän itse. Nihilismi on siis yksi askel eteenpäin kaikista perusteellisimmasta egoismista. Äärimmäinen nihilismin innoittama toiminnan muoto on terrorismi sen itsensä takia, ei kostoksi tai propagandana. Anarkisteilla ei ole terrorin monopolia, mutta se on ajoittain ollut muodikasta liikkeen joissakin osissa. Käytyään läpi turhauttavan kokemuksen vähemmistöteorian saarnaamisesta vihamieliselle tai usein välinpitämättömälle yhteiskunnalle, ajatus fyysisestä hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan tuntuu houkuttelevalta. Se ei paljoa vähennä vihamielisyyttä mutta selvästikin lopettaa välinpitämättömyyden. Eli vihatkoon vaan kunhan pelkäävät terroristin tapa ajatella. Mutta jos perustellut salamurhat ovat olleet hedelmättömiä, sattumaterrorismi on ollut haitallista. Ei ole liioiteltua sanoa ettei mikään muu ole tehnyt suurempaa haittaa anarkismille kuin psykopaattinen väkivalta, jota on aina ollut sen sisällä ja on edelleen. Miedompi nihilismin innoittama toiminnan muoto on bohemismi, joka on alati käynnissä oleva ilmiö, vaikka nimi tuntuu vaihtuvan jokaisella kerralla. Tämä on myös ollut muodikasta anarkistiliikkeen tietyissä osissa sekä tietenkin myös sen ulkopuolella. Sen sijaan että hyökkäisivät yhteiskuntaa vastaan, boheemit hyppäävät siitä ulos tosin vaikka he eivät mukaudu yhteiskunnan arvoihin, he elävät yhteiskunnassa ja yhteiskunnasta. Tästä taipumuksesta puhutaan paljon roskaa. Boheemit saattavat olla loisia, mutta niin on monet muutkin. Toisaalta taas he eivät vahingoita ketään muuta paitsi itseään, mikä ei pidä paikkaansa monen muun kohdalla. Parasta mitä heistä voidaan sanoa on se, että he voivat tehdä hyvää nauttimalla itsestään ja haastamalla vallitsevia arvoja suureellisella mutta harmittomalla tavalla. Pahinta mitä heistä voidaan sanoa on se, että he eivät voi todella muuttaa yhteiskuntaa ja saattavat suunnata energiaa pois sen yrittämisestä, mikä suurimmalle osaa anarkisteja on koko anarkismin idea. Suomentajan johdanto Muistan miettineeni vuosien ajan kysymystä siitä mitä anarkismi tarkoittaa. Ensimmäisen kerran koko käsite tuli vastaan yläasteen historian kirjasta joskus 90-luvun puolivälissä. En ymmärtänyt siitä mitään, mutta olin ylipäätään yllättynyt, kun anarkismi mainittiin yhteiskunnallisena aatteena. Tyypilliseen tapaan olin pitänyt sitä lähinnä käytöshäiriönä. Kuten monille muillekin sukupolveni aktivisteille, anarkistien häiriökäytös Seattlen WTO-kokouksen yhteydessä oli ollut merkittävä tekijä kiinnostuksen heräämisessä globaalia eriarvoisuutta kohtaan yleisesti ja epäoikeudenmukaisuutta kohtaan erityisesti. Anarkismi kiinnosti, mutta se tuntui olevan lähinnä sitä häiriökäytöstä, ei mikään vakavasti otettava ajatus yhteiskunnasta. Kun aikansa oli pyörinyt aktivistien ja itseään anarkistina pitävien seurassa ja lukenut vähäisiä julkaisuja, oli alkanut kuulla ohimeneviä mainintoja sellaisista nimistä kuin Proudhon, Bakunin, Kropotkin ja Goldman. Ei tosin paljoa siitä mitä he sanoivat, mutta kuitenkin oli käynyt selväksi, että anarkismin historiasta löytyy myös ajattelijoita, ei pelkkiä häiriökäyttäytyjiä. Joku tiesi myös kertoa Espanjan vallankumouksesta, jossa anarkistien ammattiliitossa oli ollut miljoona jäsentä ja he onnistuivat kukistamaan kenraalien vallankaappauksen suuressa osassa maata kunnes vasemmistopoliitikot puukottivat heitä selkään. Tämähän alkoi kuulostaa mielenkiintoiselta. Anarkismi alkoi itsellenikin muodostua jonkinlaiseksi kulttuuriseksi ja esteettiseksi identiteetiksi, joskin perimmäinen kysymys anarkismista oli edelleen selvittämättä. Se anarkistinen nuorisokulttuuri, jota tuli elettyä, tuntui mukavalta sekoitukselta kevyttä kapinallisuutta, itsetietoista eettisyyttä ja ylipäätään sitä elämästä (ja 76 5","paragraph_char_start":6382,"paragraph_char_end":10127,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":826}
{"query-id":"query-800b5715ab9c5f8d3fa38939214698f7","original_paragraph":"3 Pääkirjoitus 2\/2013 Paikkatiedon laajempi hyödyntäminen tarjoaa organisaatioille keskeisen tavan tehostaa ja kehittää toimintaansa. Jukka Rouhe Toimitusjohtaja Esri Finland Suomalaiset paikkatietoalan yritykset ovat muodostaneet klusterin, yhteenliittymän, joka pyrkii Teknologiateollisuus ry:n suojissa toimien edistämään alan kehitystä ja parantamaan paikkatiedon avulla Suomen kilpailukykyä. Finnish Location Information Clusterin (FLIC) arvion mukaan alan liikevaihto kasvaa noin 20 prosenttia vuodessa. Se on hurja luku aikana, jolloin useimpien toimialojen kasvuluvut ovat miinusmerkkisiä. Paikkatietoala on kasvuala, jonka liikevaihto ja työntekijöiden määrä ovat samaa kokoluokkaa kuin julkisuudessa paljon enemmän viime aikoina paistatelleen suomalaisen pelialan. Paikkatietoteknologia on kehittynyt vauhdilla, ja sen hyödyntäminen yritysten ja yhteiskunnan eri toiminnoissa on lisääntynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana suuresti. Merkittäviä hyötyjä on saatu poimittua helposti kuin matalalla roikkuvia hedelmiä, koska aiemmin paikkatietoa ei monilla toimialoilla hyödynnetty juuri lainkaan. Alan vahvat kasvunäkymät johtuvat siitä, että valtaosa paikkatiedon avulla saavutettavista hyödyistä on kuitenkin edelleen poimimatta. Monet organisaatiot etsivät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tehokkaampia toimintatapoja. Paikkatiedon laajempi hyödyntäminen tarjoaa niille keskeisen tavan tehostaa ja kehittää toimintaansa. Esrin uusimman teknologian ja Web GIS -mallin mukaisesti toteutetun paikkatietojärjestelmän avulla paikkatiedon hyödyntäminen voidaan integroida saumattomasti muihin liiketoimintajärjestelmiin. Raja-aidat paikkatiedon ja muun liiketoimintatiedon hyödyntämisen väliltä katoavat. Se mikä paikkatietoammattilaisille on yhä paikkatietoa, onkin liiketoiminnalle uusi lisäarvoa tuova elementti liiketoiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa. Paikkatietoteknologian avullahan itse asiassa rakennetaan toiminnanohjaukseen, operatiiviseen toimintaan, omaisuuden hallintaan, analysointiin, raportointiin, markkinointiin, myyntiin ja johtamiseen tarkoitettuja sovelluksia ja järjestelmiä, jotka osaavat hyödyntää myös organisaatiolla olevaa sijaintitietoa. Marraskuussa julkistetussa kannanotossaan FLIC-klusteri totesi, että julkisen ja yksityisen sektorin tehtävänjakoa paikkatietopalveluissa pitäisi selkiyttää, jotta paikkatietoteknologian ja avoimen datan tarjoamat innovaatio- ja kasvumahdollisuudet päästäisiin Suomessa hyödyntämään täysimääräisesti. Julkisen sektorin toimijoiden tulisi FLICin mielestä ostaa innovatiiviset ja tuottavuutta tehostavat paikkatietopalvelut kilpailluilta markkinoilta kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuuden nimissä samantyyppisiä paikkatietohankkeita valmistelevat julkishallinnon organisaatiot voisivat myös harkita yhteishankintoja. Esimerkiksi Esri Finlandin asiakaskunnassa monet kunnat ovat yhdessä hankitun Esrin kuntalisenssin avulla säästäneet kustannuksia ja mahdollistaneet samalla paikkatiedon aiempaa paljon laajemman hyödyntämisen. 3","paragraph_char_start":503,"paragraph_char_end":3522,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":74}
{"query-id":"query-2ad16e3ceaa739afddcc0422e79d8afd","original_paragraph":"15 Lisäksi samalla kertaa voidaan kuva materiaalia oheispelejä ja muita oheistuotteita varten. Piankin näemme pienelle päätelaitteelle leikattuja versioita pitkistä Hollywood-elokuvista. Autossa toimiva viihde- ja muu digitaalisten sisältöjen elektroniikka näyttää muodostavan merkittävän painopisteen tulevaisuuden ubitekniiikan käyttökontekstina. Autot ovat tietenkin jo nyt pullollaan sensoreita, aktuaattoreita ja sulautettua tietotekniikkaa. Myös liikenneväylät on jo usein varustettu esimerkiksi liikenne- ja säätietoa automaattisesti mittaavilla laitteistoilla. Näiden tietojen yhdistäminen ja ristiinkäyttäminen on jo näköpiirissä autoteollisuuden aktiivisen kehitystoiminnan tuloksena. Digitaalisen konvergenssin tulevaisuus näyttää siis ruusuiselta. Täysin vailla kapeikkoja sen voittokulku ei kuitenkaan liene: jää esimerkiksi nähtäväksi, mitä kuluttajat tekevät jos 10 vuoden kuluttua jos he eivät enää voikaan katsella valokuviaan media- tai tallennusformaattien muuttumisen takia. Pahin uhka lienee kuitenkin se, että esimerkiksi ipodin kaltaiset laitteet (ja niiden valmistajien intressit) pohjimmiltaan ovat ristiriidassa sisällön tuottajien (ipodin tapauksessa ääniteteollisuuden) intressien kanssa. Pitkän päälle ei ole ajateltavissa, että laillisen sisällön ostaminen 300 euroa maksavaan laitteeseen maksaisi euroa. Kalifornian yliopiston professori Michel O'Hare ehdottaa intressien tasapainottamista varsin radikaalilla tavalla. Sen mukaisesti äänitteiden (ja muun digitaalisen sisällön) jakelun tulisi tapahtua rajakustannuksien hinnalla, eli siis ilmaiseksi. Musiikin ja muun sisällön tuottajien korvaukset perustuisivat kuluttajilta kannettavaan mediaveroon, joka jaettaisiin tuottajille sisällön kulutuksen eli esimerkiksi kuuntelukertojen perusteella. Ehdotuksen etuna on se, että se muuttaa eri osapuolten insentiivit ubimedian kannalta mielekkäiksi: sisällön tuottajien kannattaa tarjota sisältöään mahdollisimman laajasti ja helposti kuluttajien laitteiden täytteeksi. Koska kuluttajat maksavat sisällöstä veron muodossa, heillä ei ole insentiiviä huijata tai vääristää kulutustietoa. Toinen mahdollinen pullonkaula on se, että viihde-elektroniikan toimijoilla ei välttämättä ole liiketoiminnallista insentiiviä avoimien rajapintojen ja standardien soveltamiseen: esimerkiksi kirjoittavien DVD-levyjen standardeista käyty teollisuussota käy tästä esimerkiksi. Pienikin avoimuuden aiheuttama lisäkustannus on olennainen kun kyseessä on massamarkkinoille tarkoitettu tuote. Toisaalta avoimuus saattaa nopeuttaa uusien tuotteiden ja tuotevarianttien kehittämistä ja markkinoille tuomista. Myös avoimet innovaatioympäristöt, joissa yritys voi olennaisesti ulkoistaa osan tuotekehitystään toisten maksettavaksi, houkuttelevat ja pelottavat yrityksiä kuin synti. Samoin jää nähtäväksi, päädytäänkö esimerkiksi autoteollisuuden ratkaisuissa avoimien teknologioiden soveltamiseen; houkutus ns. walled garden -tyyppisiin suljettuihin rakenteisiin on todellinen. Aito ubikkius edellyttää kuitenkin universaalia avoimuutta ja sen mahdollistamaa tilaa uusille innovaatioille; suljettujen teollisuusstandardien vaarana on muodostua \"miniteliksi\" joka lopulta osoittautuu umpikujaksi ja kehityksen esteeksi. Liikenteen alueella julkisen vallan tulisikin käyttää omaa markkinavoimaansa tiedon tuottajana ja omistajana avoimien järjestelmien hyväksi. 2.5 Käyttäjien Internet Internetin arkkitehtuurin perusperiaatteisiin kuuluu ns. end-to-end -periaate, jonka mukaan paketteja välittävä verkko on \"tyhmä\": se vain välittää tietoa lähettäjältä vastaanottajalle tietopakettien sisältöön katsomatta. \"Älykkyys\" sijaitsee kommunikaation päätepisteissä eli keskenään kommunikoivissa tietokoneissa tai muissa päätelaitteissa. Käsitteen alkuperäiset esittelijät Jerome H. Saltzer, David P. Reed ja David D. Clark tähtäsivät työssään ennen muuta kommunikoinnin luotettavuuteen ja osoittivat samalla että verkossa tapahtuva liikenteen käsittely on olennaisesti tarpeetonta ja voidaan paremmin sijoittaa päätepisteisiin. Periaatteen merkittävyyden katsotaan kuitenkin ulottuvan tuntuvasti laajemmalle: esimerkiksi Tim Berners-Lee ei olisi voinut itsenäisesti ja keltään lupaa kysymättä kehittää Webiä ellei hän olisi voinut perustaa työtään neutraaliin ja \"tyhmään\" verkkoon. Siten end-to-end -periaatteen on katsottu olennaisella tavalla edistäneen Internetin nopeaa kehitystä tarjoamalla avoimen ja neutraalin alustan uusille innovaatioille. 14","paragraph_char_start":40224,"paragraph_char_end":44673,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5154}
{"query-id":"query-4e2916ebb1a9cffc1f7e8ab1ec9e9d58","original_paragraph":"5 Yksittäisten hampaiden korvaaminen implantaatilla Julkaistu Hammaslääkärilehdessä n:o 8\/87 Juha Peltola, HLL Stig Holmberg, HLL Moni potilas on hampaanpoiston jälkeen kysellyt, mikseivät hammaslääkärit ole keksineet \"siementä\", joka asetettaisiin poistokuoppaan, ja josta myöhemmin kasvaisi uusi ehyt hammas. Hammaslääkäreinä olemme tosiaankin usein olleet sellaisessa tilanteessa, jolloin hampaan \"istuttaminen\" olisi ollut mielekäs ratkaisu, mikäli vain luotettava menetelmä olisi ollut olemassa. Esimerkiksi tapauksessa, jossa nuori ihminen on tapaturmaisesti menettänyt etuhampaan ja jossa hammasaukon kummallakin puolella komeilevat kauniit, intaktit hampaat, ovat kaikki perinteiset hoitomenetelmät joko hammaskudoksia vaurioittavia (sillat) tai pitkäaikais-väliaikaisluonteisia (kevytsillat\/irtoproteesit). Paine uusien ja parempien menetelmien kehittämiseksi on tästä syystä pitkään ollut suuri yksittäisten hampaiden tai hammasryhmien korvaamisessa. Koska hampaattomuus on suuri fyysinen ja psyykkinen ongelma hyvin monelle ihmiselle, on luonnollista, että kliininen implantologia sai alkunsa jo yli 20 vuotta sitten hampaattomuuden ongelmien poistamiseksi. Varsinkin göteborgilaisen professori P.I. Bränemarkin työryhmän loistavat hoitotulokset leukaluuhun kiinnitettävistä kokoleuan silloista ovat innostaneet tutkijoita eri puolilla maailmaa kehittämään uusia sovelluksia. Tätä tietä ollaan myös päädytty yksittäisten hampaiden korvaamiseen leukaluuhun ankkuroidulla kruunulla. Eräs tällainen yksittäisen hampaan korvaamiseen tarkoitettu implantaatti on keraaminen, Frialit-implantaatti (kuva 1), joka on tehty puhtaasta, homogeenisesta AI2O 3 -keramiikasta (99,7 %). Frialit on kehitetty Tubingenin yliopistossa Saksassa (Schulte ym.) ja rohkaisevat pitkäaikaistulokset innostivat A. Nordenramin työryhmineen Huddingen klinikalla Tukholmassa ottamaan Frialitin kliiniseen käyttöön Biotes-implantaatin rinnalle, Frialit-implantaattia on ensisijaisesti käytetty korvaamaan yksittäisiä hampaita etuhammasalueella. Implantaatti voidaan asettaa paikoilleen joko välittömästi hampaan menetyksen jälkeen tai myöhemmin preparoimalla parantuneeseen alveoliluuhun implantaattia vastaava tila. FrialitR-menetelmä Kun alustavasti on arvioitu, että implantaatti saattaisi tulla kysymykseen, on tarkoin harkittava, onko implantoinnin onnistumiselle riittävät edellytykset. On otettava huomioon potilaan yleiskunto, implantaattialueen luun ja limakalvojen paikallinen terveydentila sekä anatomiset olosuhteet. Potilaan tutkiminen Kliinisessä tutkimuksessa pyritään toteamaan parodotiumin tila suussa yleisesti ja implantointialueella erityisesti, suuhygienian taso, tulehdukseen viittaavat merkit, kuten limakalvon värimuutokset, fistelit, abskessit ym. sekä palpaatiossa mahdolliset aristukset, alveoliluun muoto ja sen poikkeavuudet implantointialueella. Röntgentarkastuksessa, joka perustuu ortopantomografiaan ja yhdensuuntaistekniikalla otettuun hammaskuvaan, tutkitaan mahdolliset paikalliset implantointialueen rakenteen anatomiset ja patologiset poikkeavuudet, kuten ylilukuiset ja puhkeamattomat hampaat, tulehdukset tai kystiset muutokset luussa, insisiivikanaalin sekä nenä- ja poskionteloiden laajuus, paradontiumin tila sekä alveoliluun ja hampaiden juurten murtumat. Molemmista leuoista otetaan jäljennökset, joista teetetään kahdet kipsimallit. Kontraindikaatiot Koska potilaat ovat pääasiassa nuoria, yleissairaudet harvoin muodostuvat kontraindikaatioiksi. Ehdottomia kont- Kuva 1. Keraaminen implantaatti Frialit. raindikaatioita ovat sädetyksen jälkitila sekä sairaudet tai jälkitilat, joissa bakteremian riski on minimoitava, esimerkiksi läppäproteesilla korjatut sydänviat. Sen sijaan astma, reuma ja diabetes tai pitkäaikainen kortikosteroidilääkitys eivät sinänsä ole ehdottomia kontraindikaatioita, jos potilaan infektioriskin ei voida todeta lisääntyneen ja suun terveydentila muuten on hyvä ja potilas yhteistyöhaluinen. Paikallisia kontraindikaatioita ovat: tilan puute mesio-distaalisuunnassa alveoliluun riittämättömyys palato-labiaalisesti laaja kystinen tai tulehduksellinen luukaviteetti alueella akuutti tulehdus implantaatioalueella tai yleensä suussa ylilukuiset tai retinoituneet hampaat alueella hoitamaton gingiviitti tai parodontiitti mikäli kiinnittynyt marginaalinen gingiva on kapeampi kuin 2 3 mm Välittömän implantoinnin kannalta kontraindikaatioita ovat lisäksi: alveolimurtuma traumasta tai tulehduksesta johtuva labiaalisen cortexin menetys, joka on suurempi kuin l A implantaatin mitasta traumaattinen pehmytkudosleesio alueella traumaattinen, vaikea hampaan poisto poistettavan hampaan virheasento. Välitön implantointi Frialit-implantaatin koon määritystä varten röntgenkuvan ja kipsimallin perusteella valmistaja toimittaa kolmessa eri mittakaavassa sabluunat (kuva 2), joissa kaikkien eri implantaattikokojen ääriviivat on esitetty. Sabluunaa mittakaavassa 1,25:1 käytetään mitattaessa ortopantomosta implantaatin pituutta. Sabluunaa mittakaavassa 1,1:1 käytetään mitattaessa implantaatin leveyttä hammasfilmiltä ja sabluunaa mittakaavassa 1:1 käytetään arvioitaessa implantaatin kokoa kipsimallilta, joka Kuva 2. Mallit implantaatin koon määritykseen. on leikattu implantaatioalueelta kohtisuoraan hammaskaarta vastaan (kuva 3). Sekä suusta että kipsimallilta mitataan implantointialueen naapurihampaiden välinen tila sekä ienrajasta että kontaktialueelta. Poistettavan hampaan dimensiot sekä mesio-distaalisuunnassa että palato-labiaalisuunnassa mitataan marginaalisen gingivan tasolta. Lopullisesti implantaatin koko määritetään toimenpiteiden yhteydessä hampaan tai juuren poiston jälkeen. Myöhäisimplantointi Hampaan poiston jälkeen ja uudelleen muotoutuneen alveoliharjanteen luun määrä ja muoto pyritään osapuilleen määrittämään seuraavan tekniikan mukaisesti. Infiltraatiopuudutuksessa mitataan sondilla ja siihen kiinnitetyn juurikanavainstrumentin kumisen mittamerkin avulla alveoliharjanteen keskilinjasta lähtien limakalvon paksuus sekä palatinaali- että bukkaalipuolella 2 mmm välein. Saadut mittaustulokset merkitään kohtisuo","paragraph_char_start":9862,"paragraph_char_end":15953,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1238}
{"query-id":"query-adb3662c3fb3c7a80378eef8877a26d4","original_paragraph":"12 Tulevaisuuden tekijät Opiskelija, tunnetko oikeutesi? Yhä useampi opiskelija rahoittaa opiskelunsa lainan sijaan töitä tekemällä. Helppo lainaraha ei houkuttele korkojen ja pitkän takaisinmaksuajan takia, ja moni mieluummin pitkittää opintojaan tehden opiskelun ohessa töitä lyhyemmissä tai pitemmissä työsuhteissa. Osa-aikainen työ lieneekin tavallisin työsuhteen muoto. Etenkin mamalaisilla aloilla on tavallista, että oman alan töihin mennään jo opiskeluaikana. Monelle opiskeluajan työpaikka onkin se ensimmäinen oikea duuni, ja saman työnantajan palveluksessa jatketaan usein myös opiskelun päätyttyä. Vaikka opiskelupaikka esimerkiksi oikeassa mainostoimistossa houkuttaakin, ei työsuhteeseen kannata syöksyä suin päin perehtymättä ensin omiin oikeuksiinsa työntekijänä. Mitä tahansa eteen työnnettyä paperia ei kannata allekirjoittaa eikä myydä omaa osaamista millä tahansa ehdoilla. Myös omiin velvollisuuksiin kannattaa tutustua. Kuinka hyvin tunnet oikeutesi ja velvollisuutesi? Yritä vastata alla oleviin kysymyksiin ja väittämiin ja katso, millaisiin tuloksiin pääset! Lisää tietoa löydät vaikkapa ERTOn nettisivuilta löytyvästä työsuhdeoppaasta. MaMan nettisivuilla olevan keskustelufoorumin kautta voit kysyä mieltä askarruttavista asioista, me mamalaiset vastaamme. 1. Työsopimus on aina pakollinen. a. Totta kai on! Kuka hullu sitä nyt ilman sopimusta työtä tekee? b. Ei ole. Työn tekemisestä voidaan sopia myös suullisesti. Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä työntekijälle ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Selvitystä ei tarvitse antaa kuukautta lyhyemmän ajan kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta. Kirjallinen sopiminen on kuitenkin aina ehdottoman suositeltavaa. Suomessa noudatettavan ns. sopimusvapauden periaatteen mukaisesti osapuolet voivat varsin vapaasti sopia työsuhteen ehdoista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää selvittää itselleen, mitkä ovat työsuhteen ehdot (työaika, työtehtävät jne.). Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu, ja sehän on molempien osapuolten etu. 2. Allekirjoitat työsopimuksen, jossa työaikaasi ei ole määritelty. Työnantaja voi siis itsenäisesti päättää, milloin kutsuu sinut töihin vai kutsuuko ollenkaan. a. Oikein. Oma moka kun menit allekirjoittamaan sopimuksen. Kannattaisi ehkä alkaa etsiä uutta duunia b. Väärin. Työaika on aina määriteltävä sopimuksessa. Jollei työnantaja pysty ilmoittamaan tarkkaa työaikaa, työajasta voidaan sopia esimerkiksi siten, että se on vähintään tietty tuntimäärä viikossa ja että työnantaja ilmoittaa seuraavan viikon työajoista vähintään viikkoa aikaisemmin. 3. Ammattiyhdistykseen kannattaa liittyä vasta sitten, kun työsuhteessa tulee ongelmia. a. Aivan! Miksi maksaa jäsenmaksua silloin, kun kaikki on kunnossa? Ehtiihän sitä liittyä vaikka sitten, kun työpaikka on uhattuna! Ja sitä paitsi, enhän minä aio menettää työpaikkaani! b. Väärin! Vaikka saatkin esimerkiksi lainopillista apua heti liityttyäsi, et ole oikeutettu työttömyyskassan ansiopäivärahaan. Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa vasta sen jälkeen, kun sekä 10 kuukauden jäsenyysehto että 43 viikon työssäoloehto on täyttynyt. 4. Työsopimukseen ei kirjattu mitään palkasta, koska pomo väitti sen muodostuvan täysin työsuoritteesi perusteella. Nyt pomo kuitenkin väittää, ettet saa palkkaa, koska työsi on ollut surkeaa. a. Työnantajalla on oikeus olla maksamatta palkkaa, koska siitä ei työsopimuksessa sovittu. Kannattaa siis olla hyvää pataa pomon kanssa ja muistaa viedä esimerkiksi jouluna lahja hyvissä ajoin. Eikä sitten mitään halpaa krääsää! b. Työnantajan on aina maksettava palkkaa tehdystä työstä. Vaikka työsopimuksessasi ei olisi asiasta mitään mainittu ja vaikka Suomessa ei ole vähimmäispalkkalakia, on kunkin alan minimipalkoista yleensä sovittu asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Jos mikään työehtosopimus ei tule noudatettavaksi, palkka määräytyy sopimuksen mukaan tuntipalkkana, kuukausipalkkana tai provisiona. Palkkausmuodosta riippumatta työntekijällä on kuitenkin aina oikeus kohtuulliseen palkkaan. Kohtuullista palkkaa ei ole työsopimuslaissa määritelty, mutta voitaneen kuitenkin lähteä siitä, että palkan tulee olla sellainen, että sillä voi elättää itsensä ja perheensä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mm. työtehtävien vaativuus ja työkokemus. 5. Opiskelijan ei kannata tuhlata vähiä rahoja liiton jäsenyyteen! a. Tässä elämässä ei mikään ole ilmaista! b. Ei niin! Opiskelijajäsenyys onkin ER- TOssa ilmainen! Opiskelijajäsenet ovat oikeutettuja kaikkiin samoihin jäsenetuihin kuin normaalijäsenetkin. ERTOn 12 - NonSordino 2\/2007","paragraph_char_start":30797,"paragraph_char_end":35472,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4458}
{"query-id":"query-6936ffd194a0311e64e65df910a316ed","original_paragraph":"6 jettaja, trukkikuski, Inhouselaiset ja arvopostin kanssa työskentelevät. Työsuhteen aikanakin voidaan työntekijältä vaatia huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos on perusteltua aihetta epäillä huumeiden käyttöä. Työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä. Esimies ei voi vaatia työntekijän huumetestiä vain sen takia, että naamataulu ei miellytä, vaan tällöinkin laissa olevat perusteet täytyy täyttyä. Huumeiden käyttö ei sinällään oikeuta irtisanomiseen, vaan ensin työntekijä on ohjattava hoitoon aivan kuten alkoholiongelmissakin. Tasa-arvosuunnitelma Eero Saarinen kertoi meille Suomen Posti Oyj:ssä tehdystä tasa-arvosuunnitelmasta. Tasa-arvolain mukaan vähintään 30 työntekijän yrityksiltä vaaditaan tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelma koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Siihen sisällytetään vuosittainen selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, jossa on osana mm. naisten ja miesten väliset palkkaerot, tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämisestä työpaikoilla ja arvio siitä, miten ne ovat aikaisemmin toteutuneet työpaikoilla. Postiin on perustettu tasa-arvotoimikunta, jossa on edustus liitosta ja työantajalta. Tasa- arvotoimikunta suunnittelee tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon toteutumiseksi työpaikoilla. Tapaturman tutkinta Loken työsuojeluasiamies Helena Aarnio piti esitelmän tapaturmantutkinnasta ja esitteli heidän kehittämän tapaturmantutkinta kaavakkeen, joka on otettu siellä käyttöön. Jokainen vähänkin merkittävä tapaturma tai läheltä piti tilanne, joka olisi voinut johtaa tapaturmaan, tulisi tutkia ja suorittaa ehkäisevät toimenpiteet, ettei niin tapahtuisi uudestaan. Lokelaisten tutkinta kaavake on selkeä ja yksityiskohtainen ja tulemme ottamaan käyttöön sen meilläkin. Voutilassa on saatu tapaturmat vähenemään tutkinnan ja työolosuhteissa tehtyjen parannusten myötä. Tätä kirjoittaessa joulu on jo lähellä ja jouluruuhka pahimmillaan. Koko vuosi on eripuolilla taloa tehty töitä vaihtelevin resurssein. Monessa paikassa töitä on teetetty aivan liian vähällä henkilöstöllä ja se on myös näkynyt henkilöstön hyvinvoinnissa. Muistakaa kuitenkin hyvät ihmiset että oma ja työtoverin terveys on kuitenkin tärkeämpää kuin tuotannolliset tavoitteet. Raha ei korvaa menetettyä terveyttä. Toivotan teille rauhallista tulevaa uutta vuotta. OODI POSTILLE Kiittää saanen vuosista noista, kanssamme joita viettää sain. Päättyneet ovat päivätyöni postin sain siitä turvan tunteen. Kuljin kauan katuja pitkin, kaulassani laukku nahkainen. Jaoin postia ihmisille, kulkeissain kävellen kohti Bulevardin. Meni työhön monta vuotta, taisi tulla täyteen vuotta kahdeksantoista. Siirryin töihin päätalolle postin, pääsin työhön kastiin arvostettuun. Olin vahtimestarina aulassa AA:n, meni siinä vuotta monta. Muistoihini ei jäänyt aikaa tuota. Alkoi alkeet ay-liikkeen, tuli minusta luottamusmies pää ja lisäksi valtuutettu työsuojelun. Muuttui hommat organisaatiossa, elettiin vuotta yhdeksänneljä. Oli voitokkaat vaalit työsuojelun, sain pestin valtuutetuksi jakelussa pääkaupunkiseudun. Sain valtuuteni myöskin tehdä työtä, Hyväksi Pasilan kirjepostin. Sain tehdä töitä hyväksi heidän, kului vuosia kymmenkunta. Tuli vuosi 00 hiljennyt ei vielä polla, menin töihin postiin kirje. Voi pyhä jysäys kun on työsi yksinäistä. Olin yleensä työssä yksin, ei ollut puheita pitkin iltaa. Olin ahkera työssä arjen, annoin työni hyväksi talon. Osasin olla työssä yksin, puursin paikallani illat pitkät. En halunnut itselleni vapauksia antaa, laitoin lähetykset lokeroon hyllyn. Päättyneet on päivät työni, sai posti multa vuotta monta. Tulee kuluneeksi yhdeksäs helmikuuta, vuosia kokonaista neljäkymmentäkaksi. Muistellen menneitä ANTTI KETOLA 6","paragraph_char_start":13725,"paragraph_char_end":17441,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1835}
{"query-id":"query-3639804c6432c5dc0e520702b36fdc56","original_paragraph":"Susanna Karvinen 54 5?\/?2018 Maailman Kuvalehti KULTTUURI La 1.10 13.10. Taitelijat lähettivät teoksensa elektronisesti Ljubljanaan, missä ne printattiin. Maailmaa reilut kaksi vuotta kiertänyt Tolerance -näyttely saapuu Caisan uusiin tiloihin leipätehtaan sisäpihalle Kaikukadulla. Tolerance käsittelee tämän päivän rajoja sulkevaa politiikkaa ja siirtolaisuuteen liittyvää keskustelua humaanista näkökulmasta. 12.–30.11. Malmitalo ssa klo 11-17, Helsinki KOKO PERHEELL E Koko viikko työpajoja, esityksiä, näyttelyitä ja muuta hauskaa koko perheelle. Nyt Caisassa nähtävään kokonaisuuteen on lukuisan kansainvälisen taiteilijan lisäksi kutsuttu mukaan suomalainen graafinen muotoilija ja julistetaiteilija Pekka Loiri . Julisteet ovat universaali kannanotto tasa-arvon, inhimillisyyden ja empatian puolesta. Näyttelyä tuottaa New Yorkissa asuva, bosnialaistaustainen kuvittaja ja muotoilija Mirco Ilíc . Iso Omenan kirjastossa klo 11-17, Espoo Su 7.10. kolibrifestivaali.org Produced by Partners: KULTTUURIKESKUS RY ninho www.ninho.ry #kolibrifestivaali #kulttuurikeskusninho Kolibrí on ainutlaatuinen koko perheen monikulttuurinen taidefestivaali.. Tule mukaan! Vapaa pääsy. YARA KONO näyttely | Galleria Kohtaamo, Espoo La 6.10. Teoskokonaisuus laajentuu gallerioista julkiseen tilaan, jossa se on näkyvä suurelle yleisölle. Tolerance -näyttelysarjoja on järjestetty vuodesta 2016 ympäri maailmaa muun muassa Dominikaanisessa Tasavallassa, Espanjassa, Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Ainoa lähtövaatimus oli kirjoittaa julisteisiin sana tolerance taiteilijoiden omalla äidinkielellä. Vapaa pääsy. Tolerance syntyi, kun Ilíc pyysi 24 maailmankuulua artistia tekemään julisteita Ljubljanassa esitettävään näyttelyyn. Julisteet ottavat kantaa suvaitsevaisuuden puolesta Helsinkiläiseen kulttuurikeskus Caisaan saadaan marraskuussa joukko kansainvälisten julistetaiteilijoiden teoksia. Julisteita on ollut esillä muun muassa Serbian kaduilla ja turkkilaisessa ostoskeskuksessa. M ILT O N G LA SE R Näyttely kulttuurikeskus Caisan uusissa tiloissa osoitteessa Kaikukatu 4 B, Helsinki. Ilíc tuli siten luoneeksi erittäin edullisen tuotantomuodon ja päätti jatkaa ideaa luomalla ympäri maailmaa kiertävän näyttelyn, joka elää sen mukaan, missä maassa se esitetään ja millaisten taiteilijoiden luokse se päätyy","paragraph_char_start":100920,"paragraph_char_end":103228,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":14494}
{"query-id":"query-a062229c2857ddd5d52bb4b79f7c0424","original_paragraph":"Hänen seuraajakseen tuli nälänhädän ja kapinoiden keskellä kardinaali Antonio Zapata ja Filip III:n kuoleman jälkeen Antonio Álvarez de Toledo y Beaumont de Navarra ja Fernando Afán de Ribera, jotka joutuivat käsittelemään maakunnissa yhä laajemmalle levinnyttä ja syvälle juurtunutta rosvousta. Heitä seurasi Manuel de Acevedo y Zúñiga, joka rahoitti Barlettan, Ortonan, Baian ja Gaetan satamien linnoittamisen, ja hallitus sitoutui voimakkaasti armeijan ja laivaston taloudelliseen tukemiseen. Ramiro Núñez de Guzmánin hallinnon aikana valtion kassan köyhtyminen johti kuninkaallisten alueiden hallinnon siirtämiseen paronien hoveille ja feodaalivallan kasvuun.Kaarle II:n aikana muistetaan Fernando Fajardo y Álvarez de Toledon ja Francisco de Benavidesin sijaishallinnot, joiden politiikalla pyrittiin hillitsemään endeemisiä ongelmia, kuten rosvousta, klientelismia, inflaatiota ja elintarvikevarantojen niukkuutta.","paragraph_char_start":59337,"paragraph_char_end":60257,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7982}
{"query-id":"query-e04f09caf1d4e307474703bcd60d039a","original_paragraph":"Arvoisa puhemies! En aio ed. Laakkosen hyvistä yrityksistä huolimatta provosoitua minkäänlaiseen teologiseen tai uskonnolliseen väittelyyn täällä. Olen sanonut, että jokaisella on oikeus omaan vakaumukseensa, mutta nyt me olemme eduskunnassa ja me puhumme lainsäädäntötyöstä. Haluan lukea pienen sitaatin perhetoimikunnan mietinnöstä eduskunnan pöytäkirjaan keskustelun saattamiseksi mielestäni asialliselle pohjalle: ”Kun nainen ja mies haluavat perustaa perheen, yhteiskunta antaa heille mahdollisuuden solmia avioliiton. Oikeudellisesti avioliitto merkitsee sopimista siitä, että osapuolten suhteeseen sovelletaan avioliittolain säännöksiä. Niissä on ennakoitu myöhemmin mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja pyritty niiden oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Samaa sukupuolta olevilla parikumppaneilla ei ole tätä mahdollisuutta. Koska homoseksuaaleilla on samanlainen tarve yhteiselämänsä sääntelyyn ja oikeussuojaan kuin heteroseksuaaleilla, voidaan havaita, että yhdenvertaisuus lain edessä ei ole toteutunut. Avioliitto on paitsi oikeudellinen myös sosiaalinen, eettinen ja uskonnollinen instituutio. Avioliiton oikeudellinen sääntely ei enää nykyisin pyri ylläpitämään tiettyjä eettisiä tai uskonnollisia katsomuksia, vaan sen tavoitteena on suhteen kestäessä syntyvien käytännöllisten kysymysten ratkaiseminen. Tämän vuoksi ei voida nähdä eettisiä tai uskonnollisia esteitä sille, että samaa sukupuolta olevien parisuhteita säännellään.” Tämä varmasti vastasi myös ed. Vesa Laukkasen kysymykseen, miksi tämä lakialoite on tehty. Hän yritti väittää, että hän ei saanut siitä selvää. Se lähtee siitä, että homoilla ja lesboilla eräissä tapauksissa on aivan samanlainen tarve kuin heteroillakin virallistaa suhteensa. Tämä yhteiskunnan tulisi heille sallia, aivan kuten monet puhujat ovat täällä todenneet. Jos me kunnioitamme ihmisoikeuksia, jos me pyrimme tasa-arvoon, jos me olemme sivistysvaltio, niin tämä mahdollisuus meidän tulisi homoille ja lesboille myös samalla tavoin sallia. Ei siis pidä paikkaansa ed. Laakkosen väite siitä, että tällä lakialoitteella jollakin tavalla homo- ja lesboparit saatettaisiin etuoikeutettuun tilaan. Asia on juuri päinvastoin. Heille annettaisiin samanlainen mahdollisuus kuin heteroillakin on. Arvoisa puhemies! Kun kuunteli täällä käytyä keskustelua, joltakin osin esitettiin toiveita ja näkemyksiä siitä, että lakialoite ei täällä etenisi. Näin voi tietysti olla. En tiedä, kuinka merkittävä sanansija kristillisillä hallituksessa on. RKP:n edustaja ja ainakin yksi keskustapuoluelainen on osallistunut tähän keskusteluun, ja näistä kahdesta ryhmästä olettaisin löytyvät halua viedä asiaa eteenpäin, näin ainakin toivon. Kokoomuslaisista ei yksikään käyttänyt puoltavaa puheenvuoroa salissa, mutta uskoisin, että kokoomusryhmästä saattaisi löytyä yksittäisiä henkilöitä, jotka voisivat asiaa edistää ja ajaa. Kun ed. Laakkonen myös totesi, että meidän ei tarvitse juosta muiden Pohjoismaiden perässä, niin en minäkään tarkoita, että kaikissa asioissa tarvitsee juosta Pohjoismaiden perässä. Mutta kun tätä keskustelua on käyty vuosikymmeniä muissa Pohjoismaissa, niin on tietysti hyvin outoa se, että meillä näistä asioista on vaiettu hyvin pitkään. Kuten ed. Ulla Anttila totesi, nimenomaan tämä eduskunta on uskaltautunut puhumaan myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja aroista asioista kuten perheväkivallasta, raiskauksista ja nyt myös homoista ja lesboista. Toivon, että se joukko, joka ed. Mäkelän mukaan oli liian suuri tämän asian käsittelyn yhteydessä, kasvaisi ja lisääntyisi täällä, joskin olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä siitä, että myös muista tärkeistä asioista pitää puhua. Mutta en voi yhtyä siihen hänen näkemykseensä, että kun maassa on taloudellinen lama, niin tämän kaltaisille asioille ei riittäisi tilaa. Jos haluamme edistää ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia, niin aina on tilaa näiden asioiden rinnakkaiselle hoitamiselle. En tiedä, mihin poissa olevat kansanedustajat ovat täältä rynnistäneet. Ehkä he ovat nyt yrittämässä saada tämän maan taloutta parempaan kuntoon, ja sille voi toivottaa tietysti menestystä, mutta ei se tee tätä asiaa yhtään sen vähämerkityksisemmäksi. Arvoisa puhemies! Vielä eräs sitaatti perhetoimikunnan mietinnöstä. Kun sanoin aikaisemmin, että perhetoimikunta on lähtenyt siitä, että lainsäädännössä eri perhemuotoja tulisi kohdella neutraalisti, niin siinä todetaan: ”Neutraalisuusperiaate on ollut pohjoismaisen perhettä koskevan oikeuspolitiikan peruspilareita 70-luvulta alkaen. Sillä tarkoitettiin alkujaan tavoitetta, jonka mukaan avioliitolta oli poistettava etuoikeutettu asema perhemuotojen joukossa. Oli pyrittävä eroon lainsäädännöstä, joka aiheutti tarpeetonta vaivaa ja rasitusta niille, jotka avioliittoa solmimatta hankkivat lapsia ja perustivat perheen. Avio- ja avoliiton sääntelyä koskevasta lähtökohdasta neutraalisuusperiaate on myöhemmin laajentunut käsittämään myös samaa sukupuolta olevien parisuhteet. Tanskassa ja Ruotsissa toteutettu homoseksuaalisten parisuhteiden sääntely perustuu ajatukseen, että kaikissa parisuhteissa syntyy käytännöllisiä kysymyksiä, jotka lainsäätäjän on ratkaistava mitään parisuhteen muotoa suosimatta tai syrjimättä.” Siitä tässä lakiesityksessä on myös kysymys, ettei syrjittäisi homoja ja lesboja. Olen aivan varma siitä — en muista kuka edustaja käytti tästä puheenvuoron — että vaikka tämä lakiesitys menisi lävitse ja homoille ja lesboille sallittaisiin parisuhteensa rekisteröinti, niin tässä yhteiskunnassa, tässä suomalaisessa yhteiskunnassa, joka edelleen on monelta osin hyvin ahdasmielinen, vaatisi silti tavatonta rohkeutta uskaltaa käyttää tätä mahdollisuutta ainakin, jos on uskominen moniin täällä puheenvuoron käyttäneisiin kansanedustajiin. Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Paakkinen.","paragraph_char_start":68744,"paragraph_char_end":74538,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10345}
{"query-id":"query-9cdce473eefca5e2e376bb09ace0b9db","original_paragraph":"16 jatkuu edelliseltä aukeamalta aapurina r Me elämme tavallista arkipäivää, syömme samoja ruokia, vietämme samoja juhlapyhiä, rakastumme, vihastumme. Sen sijaan meillä joitakin vuosisatojen takaa periytyviä tapoja, joihin liittyviä sääntöjä ei valtaväestön ole välttämättä helppo ymmärtää. mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Myös romaniväen oma itsetunto on noussut ja motivaatio osallistua yhteiskuntaan sen maksavana jäsenenä on kasvanut. Ymmärretään, että omasta identiteetistä ja kulttuurista ei tarvitse luopua. Eroon myyteistä Malla Laiti on työssään kohdannut lukuisia valtaväestön ja romanien välille arjen kanssakäymisessä syntyneitä erimielisyyksiä. Laitin mukaan useimmiten on kyse tiedon puutteesta. Pelkästään romanikansalle ominainen kova äänenkäyttö koetaan helposti uhkaksi ja aggressiivisuudeksi. Romanien itsensä on myös usein vaikeuksia hallita yhteiskunnan käyttämää termistöä esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessaan. Romaneihin liitetty rikollisuus on sekin myytti. Meillä ei hyväksytä rikollisuutta, vaikka sitä esiintyy siinä missä valtaväestölläkin. Emme kuitenkaan hylkää rikoksentekijää. Myös romanisukujen välinen väistämisvelvollisuus eli velvollisuus asua eri paikkakunnalla välien katketessa koskettaa vain murto-osaa maamme :sta romaanista. Laiti tähdentää, ettei romanikulttuurissa itsessään ei ole kuitenkaan mitään outoa ja mystistä. Me elämme tavallista arkipäivää, syömme samoja ruokia, vietämme samoja juhlapyhiä, rakastumme, vihastumme. Sen sijaan meillä joitakin vuosisatojen takaa periytyviä tapoja, joihin liittyviä sääntöjä ei valtaväestön ole välttämättä helppo ymmärtää. Joustoa tarvitaan Tälläisia tapoja liittyy muun muassa vanhempien kunnioitukseen, puhtauteen ja häveliäisyyteen. Esimerkiksi vanhempia romaneja kunnioitetaan, ja heidän ollessaan paikalla pitää puhua kunnioittavasti ja intiimejä asioita välttäen. Kerrostalossa kaksi eri-ikäistä romaniperhettä ei voi asua samassa talossa tai rapussa niin, että vanhempi asuisi nuoremman romanin alapuolella. Eri kerroksissa ja samassa rapussa asuminen on kuitenkin mahdollista jos asunnot eivät ole suoraan päällekkäin. Näin ollen myös kaksikerroksiset rivitaloasunnot ovat poissuljettuja, koska perheen nuorimmat ei voisi käyttää yläkertaa lainkaan. Ristiriidoilta vältytään parhaiten, kun nämä asiat otetaan huomioon jo asuntoa haettaessa, Laiti muistuttaa. Suomen perustuslaki sisältää myös romaneille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Toki se ei tarkoita oikeutta vaatia mitä tahansa. Tarvitaan joustoa puolin ja toisin. Espoonkruunulla on tässä asiassa hyvä maine, Laiti kiittelee. Pyykkituvan valtaajat? Puhtaus on toinen peruspilari. Romaniperheessä siivotaan päivittäin. Pöydälle ei nosteta lattialla ollutta laukkua saati istuta pöydän päälle, sillä muutoin pöytä tulee likaiseksi ja käyttökelvottomaksi. Naisen lapsivuodeaika asettaa sekin omat rajoitteensa. Synnyttänyt äiti ei asioi keittiössä vaan joku muu hoitaa keittiöaskareet lapsivuodeajan. Keittiössä ei muutenkaan käydä vähissä vaatteissa. Vasta pintaremontoitu keittiö on uudestaan puhdas likaantumisensa jälkeen. Harmaita hiuksia naapureille aiheuttaa usein pyykkituvan käyttö. Romanit eivät vastoin yleistä luuloa pese siellä koko sukunsa vaatteita vaan toiminto vie paljon aikaa ja vuoroja, sillä miesten, naisten ja lasten vaatteet pestään kaikki erikseen. Romaneille vie kauan aikaa saavuttaa muiden asukkaiden hyväksyntä. Siksi esimerkiksi asukastoimintaan osallistuminen on omiaan parantamaan tilannetta. Nykyään sitä myös tapahtuu jo aika paljon. Naapurina romani on lopulta hyvinkin yhteisöllinen ja avulias. Keitettyään liikaa keittoa, hän kutsuu mielellään naapuritkin syömään. Laiti kertoo, että tällä haavaa myös romanien koulutukseen satsataan paljon, jotta he saisivat ammatin ja myös työllistyisivät. Romaniasu ei sekään ole lopulta este työnteolle. Kouluissa opettajilta ja opintojen ohjaajalta ei vaadittaisi kuin hiukan tutustumista romaanilasten kulttuuriin, ja heitä olisi helpompi ymmärtää myös oppijoina. Usein vanhemmilla on tahtoa mutta ei kykyä auttaa käytännössä lastaan koulunkäynnissä. 16 asukasviesti","paragraph_char_start":30277,"paragraph_char_end":34405,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4270}
{"query-id":"query-c98cfed557c77da928f433cfb804ec86","original_paragraph":"Nyt neljä vuotta myöhemmin on käynyt aivan päinvastoin. Vaalien aattona tänä vuonna oli Jaurès'in lehdessä puolueen julistus, jossa pannaan voimakkaasti painoa luokkataistelun kantaan, selitetään sosialismi ainoaksi vapautuksen keinoksi ja sosialistinen puolue ainoaksi todellisen vapauden edustajaksi. Se oli yhtymisen hedelmä. — Ja viime vaalien numerot kuvaavat suuremmoista edistystä vuoden 1902 tuloksiin verrattuina. V. 1902 sai puolue Pohjoisdepartementissa 68,828 ääntä, 1906 sitävastoin 105,715, siis lisäys on enemmän kuin 50 pros. Seinedepartementissa tuli 1902 yhtyneitten sosialististen järjestöjen osalle 77,039 ääntä, 1906 lähes 200,000. Useimpain yksityisten sosialististen ehdokkaitten saamat äänimäärät osottavat samoin suuremmoista lisääntymistä.","paragraph_char_start":65379,"paragraph_char_end":66144,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9140}
{"query-id":"query-6e8e89a918742fb7e5cac55c2480c879","original_paragraph":"Joukkueessa pelaa paljon innokkaita nuoria pelaajia muutamien kokeneempien seurassa. 4,3 Trivoga SIJOITuS KAuDEN PuOLIVäLISSä ENSIMMäINEN Kevään irtoturnauksissa vahvoja näyttöjä antanut ryhmä jatkoi liigassa samalla vauhdilla. · 11 \/ 14 voittoa · voitto ed ka. 4,2 · häviö ed ka. Erityisesti ensimmäisellä kierroksella ainoastaan Cyclone pääsi nappaamaan Trivogasta voiton ja sekin hyvin pienellä erolla ja epäselvän tilanteen jälkeen. Ainoat tappiot tähän mennessä urholle ja Trivogalle. 5,0 · häviö ed ka. 4,7 paintti.fi | 37. Toisaalta kuten Ikaalisten kierros osoitti, ei tämän kullatun koneen tarvitse liikettä pelätä, kun vastustajan voi ampua pois kentältä muutenkin. Voittanut jo kolme ottelua täydellä +7 ja kaksi +6 pudotustilillä, tämä kertoo siitä miten vahvaa Turkulaisten peli tällä kaudella on. Dream Team SIJOITuS KAuDEN PuOLIVäLISSä TOINEN Suomen kokenein kokoonpano, jonka rutiini näkyy erityisesti siinä että pelaajia ei yksinkertaisesti onnistu vastustajat tiputtamaan. · 11 \/ 14 voittoa · voitto ed ka. Mutta vaikka mies ei Ikaalisissa ollutkaan ei joukkueen peli pahemmin yskinyt, joskin pientä pudotusta tuloksissa nähtiin. Vahva joukkue jonka voitonnälkä on suunnaton, mikäli vielä parhaat tähdet saadaan viimeisillä kierroksilla huippuvireessa kentälle, on mestaruus tarjolla Trivogalle. Elokuun pelit näyttävät mille puolelle Aurajokea pokaali Vaasasta matkaa. Piikkiössä ensimmäisellä kierroksella joukkueen peliä siivitti Jesse Liimataisen huikeat yksilösuoritukset. Kokemus tuo itseluottamusta ja vahva tahto voittaa pelejä, huonommillakin lähtökohdilla on tehty mestareita. Tämä kombinaatio on saatu hiottua parhaimpaansa ja se näkyy kentällä vauhdikkaana ja korkeatasoisena pelinä. Ainoa mitä vastustajat voivat vain toivoa on se että seuraavilla kierroksilla kenttien suojasijoittelu antaisi etua vähän liikkuvammalle pelille","paragraph_char_start":79535,"paragraph_char_end":81393,"paragraph_similarity_to_original":99.6232508073,"tokens_before_paragraph":11373}
{"query-id":"query-9cd7e5e3ef909f10f439af37b4cce1f2","original_paragraph":"16 Puolison menehtyessä Kruunaa meidät yhdeksi Isä Jukka Jauhiainen kertoo vaimonsa poismenosta. Lyhyen, tähän mennessä vain puolitoista vuotta kestäneen pappisurani aikana on minulle annettu mahdollisuus palvella Jumalaani ja lähimmäisiäni monenlaisissa tilanteissa, niin ilossa kuin surussakin. Olen kokenut, että meidän Herramme on tarkoituksella kouluttanut minua pappeuteensa ja samalla toimimaan hengellisenä isänä seurakuntalaisilleni sekä hyvinä että huonoina aikoina. Koulutukseni ihmisenä ja pappina on varmasti vielä kesken, eikä minulle vielä täysin ole selvinnyt edes sen tavoite ja tarkoitus. Oman perheeni piirissä olen pappina kokenut nyt kaksi kristillisen maanpäällisen elämän ääripäätä. Vain viikko papiksi vihkimiseni jälkeen minulle annettiin mahdollisuus kastaa pojantyttäreni Kristuksen kirkon jäseneksi ja samana päivänä toimittaa mirhavoitelun sakramentti ja kirkkoon liittäminen hänen vanhemmilleen ja isoveljelleen. Tätä kirjoittaessani on puolestaan kulunut hieman reilu viikko siitä, kun sain tehtäväkseni toimittaa hautauspalveluksen rakkaalle puolisolleni Anjalle ja siunata hänet haudan lepoon ja matkalle meidän Herramme ja Jumalamme luo. Tämän kirjoitukseni tarkoituksena on olla kiitoksena Jumalalle ja myös vaimolleni niistä yli 40 vuodesta, jotka saimme viettää yhdessä. Jäljellä ovat muistot ja ikävä Anja Jauhiainen Kuolema kohtasi meitä omaisia läheltä ja meidän mielessämme on hämmennyksen lisäksi surua ja kaipausta. Rakas ihminen, joka vielä äsken oli keskuudessamme, on poissa. Tuntuu siltä, että jäljellä ovat vain muistot ja ikävä. Annun kuolema ei tullut yllätyksenä, mutta meidän mielestämme kuitenkin aivan liian äkkiä. Kuoleman mahdollisuus pyritään useimmiten unohtamaan eikä siitä edes haluta puhua, siihen suhtaudutaan pelolla. Kuolema on kuitenkin totuus ja liittyy ihmisen elämään niin kuin syntymäkin. Kuolemassa kaikki maallinen menettää merkityksensä ja sen olemassaolo katoaa kuolevalta ihmiseltä. Mitään maallista ei voi ottaa täältä mukaan. Kaikki mitä meillä on, on vain lainassa Jumalalta, jopa se rakas ja läheinen ihminen, jonka olemme juuri menettäneet. Kymmenen kuukautta aikaa Meillä Annun kanssa oli noin kymmenen kuukautta aikaa valmistautua hänen tiedossa olleeseen poismenoonsa. Keskustelimme paljon tulevasta kuoleman lähestymisestä, itse kuoleman tapahtumasta ja tapahtumista kuoleman jälkeen. Nautimme myös yhdessä ehtoollista sairaalassa vielä joitakin päiviä ennen hänen kuolemaansa. Keskustelimme paljon 43 vuotta kestäneestä yhteisestä matkastamme ja keskustelimme tulevaisuudesta, jota emme vielä edes tunteneet. Annu kertoi toiveensa hänen hautajaisjärjestelyistään pieniäkin yksityiskohtia myöten. Hän ei olisi ollut Annu, ellei hän olisi myös ohjeistanut minua elämässäni ja toimissani sitten, kun häntä ei enää täällä olisi. Kaikkiin kysymyksiin, jotka häntä kuolemassa ja sen jälkeisessä elämässä askarruttivat, en valitettavasti pystynyt edes pappina antamaan vastausta. Mikään asia ei kuitenkaan jäänyt meiltä kesken. Ei jäänyt myöskään mitään, mitä ei ehditty pyytää tai antaa anteeksi. Sain olla myös hänen vieressään lähdön hetkellä. Vaikka luopuminen tuntui ja tuntuu vaikealta, tiedän, ettei eromme ole lopullinen. Uskon, että myös Annu lähtiessään tiesi tämän. Yhdessä myös iäisyydessä Jumalan toiminta ja tarkoitus on meille ihmisille monesti täysin käsityskykymme yläpuolella. Meidän on vain luotettava siihen, mitä Kristus on meille opettanut. Jumala pystyy ihmisen syntymässä yhdistämään aineettoman aineelliseen ja kuolemassa taas erottamaan ne toisistaan. Ylösnousemuksessa tämä yhdistyminen taas tapahtuu uudestaan. Jumala toteuttaa tarkoitustaan ja suunnitelmaansa sakramenteissaan. Avioliiton sakramentissa Jumala kruunasi meidät yhdeksi. Hänen tarkoituksenaan ei ole erottaa meitä lopullisesti kuolemassakaan. Annun sielu on nyt palannut Jumalan luo, sinne minne minunkin sieluni on omassa kuolemassani menevä. Suru ja ikävä, jota nyt tunnen, auttaa minua luopumaan ja auttaa minua muistamaan. Pyydän rukouksissani, joita kannan Annun ja itseni puolesta, että saisimme olla yhtä myös iäisyydessä. Isä Jukka Jauhiainen Haminan seurakunta 16","paragraph_char_start":49883,"paragraph_char_end":54025,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6962}
{"query-id":"query-89d695d5d0d339bb798e780e79ff4a79","original_paragraph":"13 13\/41 Koulukatu 13, Citykortteli, asemakaavamuutos ja tonttijako Kaava-alueen viereinen Lappeen kirkko on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma\/kv). Parhaillaan ollaan laatimassa Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavaa, jossa tarkastellaan erityisesti kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen tarvitsemia aluevarauksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syys- lokakuussa 2013 ja vahvistamiskäsittelyyn mahdollisesti vuoden 2014 alkupuolella. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja yleiskaavan tarkistukset ja Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan toimisto-, myymälä- ja palvelutiloille, keskusta-alueelle soveltuville teollisuustiloille ja asunnoille. Suunnittelualueelle laadittu Ydinkeskustan osayleiskaava 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana (MRL 45 ). Ydinkeskustan yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alue varataan Lappeenrannan kaupunkiseutua palveleville keskustatoiminnoille, kuten kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille ja hallinnolle, keskustaan soveltuvalle asumiselle ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Ydinkeskustan osayleiskaavassa Citykortteli on osoitettu viisikerroksisena. Kaavaselostuksen mukaan tehokkuusluvusta voidaan perustellusti poiketa, jos suunnitelmalla voidaan osoittaa, että pihatilat, pysäköinti ja kaupunkikuvalliset asiat voidaan ratkaista ympäristön kannalta hyvin. Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna, joka Citykortteliin on merkitty e=2,0. Citykorttelin alue on yleiskaavassa merkitty alueeksi, missä keskustatoimintojen alueen kaupunkikuvan eheyttämistarve \/alueen tiivistämistarve (sininen katkoviiva). Kaavamuutosalueen vieressä sijaitseva Tapanaisen talo on kaavassa osoitettu rakennuksena, jonka suojelu tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi kortteliin on osoitettu yleinen tai yksityinen pysäköintilaitos (LPY) sekä merkintä Puhdistettava\/kunnostettava maa-alue. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kohde merkintä perustuu SAMASE-kartoitukseen. Oleksi on kaavassa osoitettu kävelykatuna kehitettävänä alueena ja Valtakatu kävelypainotteisena katuna kehitettävänä alueena. Marian aukio on osoitettu merkinnällä katuaukio \/tori. Lisäksi kaavassa on esitetty kevyen liikenteen reittejä (palloviiva).","paragraph_char_start":19142,"paragraph_char_end":21863,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2483}
{"query-id":"query-75a547ecbc9f3f5b9779bbdc3d850f4e","original_paragraph":"60 KAAVASELOSTUS 60 \/ Välke- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kunn auringon säteet suun- ole- tautuvat tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa va tuulivoimalaitos aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmi ötä (välke). Vilkkuvaa varjoa on tutkittu; eräille herkille henkilöille se onn häiritsevä, toisia henkilöitä se ei häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katsevakituinen lupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tai onko kyseessä asunto tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen; sitä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimalaitos ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu,, kun aurin- ko on matalalla (aamulla, illalla). Päivällä varjot jäävät lyhyiksi pysyen tuulipuistoalueen sisällä. Tuulivoimaloiden merkitseminen lentoestevaloilla voi myös aiheuttaa häiritsevää valon ja varjon vilkkumista, mikä koskee lähinnä yli 150 metrin tuulivoimaloillee vaadittaviaa suuritehoisia valkoisia valoja. Kannuksen Kuuronkallion välkemallinnuskartat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä Arviointimenetelmät Hankkeen välkevaikutusten arviointi perustuu wpd Finland Välkemallinnukset eri tilanteilla on esitetty liitteessä 9. Oy:n tekemiin välkemallinnuksiin. Mallinnus on tehty EMD WindPro -ohjelman Shadow -moduulilla. Välkemallinnus on tehty sekä ns. pahin tilanne (Worst Case) että todellinen tilanne (Real Case) tilanteista. Lisäksi on tehty (Real case +), jossa välkemallinnukseen on lisätty metsämaski, joka vähentää välkkeen näkymis- vaihtelee tä häiriintyvässä kohteessa (aineistonaa käytetty Logica Forestt mask, puuston korkeus m). Worst Case -laskenta tuottaa astronomisen maksimivälkkeen, koska laskennassa au- oletetaan käyvän jatkuvastii sekä laskentapisteestä katsottuna roottori on kokoajan kohtisuorassa auringonsäteiden tulosuuntaan nähden. Real Case -tulos saadaan, kun Worst Case -tuloksiin teh- ringon oletetaan paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden dään vähennykset auringonpaistetietoihin ja käyttötuntitietoihin (tuulensuuntasektoreittain) pe- rustuen. Mallinnuksessa käytetty maastomalli luotiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan kartta- laitoksen aineistosta. Real Case -laskennassa auringonpaisteisuustietoina käytettiinn Ilmatieteen Oulun Oulunsalon keskiarvoisia tietoja ilmastolliselta vertailukaudelta (taulukko 9). Taulukko 9. Real Case -laskennassa käytetyt kuukausittaiset keskimääräiset auringonpaisteisuustunnit. Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Marr Jou 0,777 2,46 4,42 6,93 8,81 9,87 9,13 6,84 4,43 2,23 0,93 0,26 Tuulivoimaloiden toiminnallinen aika perustuu WindPro -ohjelman Meteo objektin tietoihin (perus- ja tuu Tuuliatlaksen tietoihin),, joka kuvaaa paikalliset tuuliolosuhte eet eli vuotuiset tuulennopeuden -suunnan jakautuneisuuden. Tuulivoimalat on mallinnettu toimimaan meteo -objektin tietojen perusteella yhteensä 98 % vuoden tunneista (taulukko 10). Taulukko 10. Real Case -laskennassa käytetty vuotuinen toiminnallinen aika tuulensuuntasektoreittain. N NNE ENE E ESE SSE S SSW WSW W WNW NNW Sum Laskentakorkeutena käytettiin 1,5 metriä maanpinnasta ja laskentaverkossa pisteiden väli oli 25 metriä.","paragraph_char_start":125679,"paragraph_char_end":129017,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15927}
{"query-id":"query-04d22b4ccf01d9db32289807db131868","original_paragraph":"12 S a r j a s s a k ä s i t e l l ä ä n a j a n k o h t a i s i a p u h e e n a i h e i t a Ajan ilmiö Aamupostin toimituksessa Matti Marjamäelle tuli puhelu kesken kaiken. Pentti Halenius ja Elise Saarikko asettuivat sen vuoksi hänen työpöytänsä tuntumaan yhteistä kuvaa varten. Aamupostin toimittajat pohtivat: Mikä on median valta ja rooli? Aamupostin toimittajat Pentti Halenius, Matti Marjamäki ja Elise Saarikko pohtivat kiireidensä keskellä omaa ja median suhdetta seurakuntaan. He kaikki arvostavat seurakunnan tekemää päiväkerho- ja diakoniatyötä. Nurmijärven seurakuntaan kuuluva Pentti Halenius käy kirkossa vain silloin tällöin, mihin hänellä on perustelunsa. Vierastan tätä uudistettua jumalapalveluskaavaa. Erityisesti rauhan tervehdys on keinotekoinen temppu, joka on laitettu sinne väliin. Satunnainen kirkossa kävijä tuntee sen vuoksi olonsa kiusaantuneeksi. Luther piti ankarat puheet ristin kantamista vastaan. Haluaisin säilyttää perinteisen karun ja MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman vastaava tuottaja Jussi Eronen, 35, aloitti toimittajanuransa Kotimaa-lehden kesätoimittajana vuonna Hyvällä tutkivalla journalismilla on hänen mielestään maailmaa parantava vaikutus. Huono journalismi voi taas pilata yksittäisten ihmisten maineen ja elämän. Vastuu on kova. Medialla on valtaa päättää puheenaiheista. Syksyllä kerroimme 45 minuuttia -ohjelmassa sairaanhoitopiirien vaarallisista potilasasiakirjaohjelmista, minkä jälkeen asiaan puututtiin. Raportoimme teurashevosten julmasta kohtelusta. Se nostatti kansanliikkeen teuraseläinten puolesta. Kun uutisoimme homepäiväkotien ongelmista, pian ministeriö perusti kansallisen hometyöryhmän. Uutisoidessaan kirkosta media tarttuu ristiriitoihin ja epäkohtiin samoin kuin kertoessaan politiikasta tai talouselämästä. Ihmisten uutisnälkä menee niin, että mies puri koiraa kiinnostaa enemmän kuin mies ulkoilutti koiraa. Kirkon ja seurakuntien olisi kerrottava sanomansa selkeästi onnistumisia esillä pitäen. Erityisesti olisi muistettava nettisukupolven reaaliaikaiset vaatimukset, koska verkko on sekä kirkon että median tulevaisuuden kenttä. Suomen mediakentällä, paikallislehdet mukaan lukien, saa 12 rauhallisen jumalanpalveluksen. Matti Marjamäki on myös Nurmijärveltä ja mainitsee olevansa kolmannen polven pakana, joka ei kuulu kirkkoon. Seurakunnan palveluja perheessä käytettiin niin, että lapset olivat kouluikäisinä päiväkerhossa. Kaikkien toimittajien mielestä lehti tekee seurakunnasta juttuja samoin kuin muistakin yhteisöistä tai yrityksistä. Elise Saarikon mukaan Aamuposti pyrkii kertomaan seurakunnan asioista asiallisesti eikä iltapäivälehtien tavoin lööppejä tehtaillen. Itse olen tyytyväinen, että saan tehdä asiallisia juttuja, jotka palvelevat seurakuntalaisia. Haluaisin kirjoittaa siitä, mitä seurakunta antaa rippikoulunsa käyneille nuorille, jotka eivät ole perustaneet vielä perhettä. Televisio panee toimimaan Toinen kiinnostava aihe on kirkon yhteiskuntavastuu. Media vaikuttaa ihmisiin Pentti Haleniuksen perusasenne seurakuntaa kohtaan on myönteinen. Toimittaja neuvoo, että seurakunnan pitäisi lopettaa itsensä häpeäminen. Sen olisi tuotava reippaasti esiin omaa asiaansa. Jesajan kirjan 1. ja 2. luvuissa on merkittäviä kannanottoja turhaa hurskaudenharjoitusta vastaan ja oikean kuuliaisuuden vaatimista. Niitä seurakunnan pitäisi pitää esillä. Seurakunnalla on Raamattu käsikirjana. kirkko perustyötään hyvin esille. Ruohonjuuritasolla uutisoidaan ihmisiä koskettavista kirkon palveluista, vaikka valtakunnallisissa lehdissä pinnalle nousisivatkin kirkolliset kiistat kuten kysymys suhtautumisesta Nokia Missioon. Kriisiaikoina kirkon merkitys uutisoinnissa korostuu, mikä on nähty niin tsunamissa, Jokelan murhenäytelmässä kuin Espanjan bussiturmassakin. Kirkon työntekijöiden näkyvä rooli näissä Suomea järkyttäneissä tapahtumissa on sekä auttanut uhrien omaisia että vahvistanut kirkon julkista kuvaa. Jussi Erosella on kokemus, että seurakuntien laajat toimintamuodot jäävät tavalliselta seurakuntalaiselta hahmottamatta. Hän uskoo median välittämään kuvaan diakoniatyöstä yhteiskunnan turva-aukkojen paikkaajana. Päiväkerhoja pidän erittäin korkealaatuisina, perheeni on tässä kohdassa kirkon palvelujen suurasiakas. Lapsille ne ovat viikon kohokohtia, ja niillä on tässä maassa iso kasvatuksellinen merkitys. Jussi Erosen tuottamista ohjelmista voi lukea internetistä: Oikeudenmukaisuuden näkökulmaa tuli hänen mielestään korostaa, koska uskon näkökulma on seurakunnassa kiistanalainen, kaikkihan eivät usko. Millainen on sitten median valta? Media edustaa Elise Saarikon mielestä myönteistä valtaa silloin, kun se pystyy nostamaan keskusteluun vaikeita asioita. Julkkisjutut eivät ole sellaisia, mutta lastensuojelu- ja kouluasiat ovat tärkeitä, samoin vanhusten asemaa koskevat jutut. Niissä media voisi näyttää valtansa ja tehdä lööppejä. Pentti Haleniuksen mielestä on toivottavaa, että media on jakamassa valtaa. Tilanne, jossa media ei ole jakamassa valtaa, on hirvittävä. Esimerkiksi Venäjällä medialla ei ole riippumatonta osaa vallasta. Matti Marjamäki sanoo, että paikallislehdellä on tiivis side seurakuntaan ja kuntalaisiin, mistä on esimerkkinä Aamupostissa julkaistava hartauskirjoituspalsta. Hän myöntää, että lehden toimittajat vaikuttavat juttujensa kautta ihmisten mielipiteisiin, puheenaiheisiin ja kenties äänestämiseenkin. Mutta vaikuttamisen määrää on vaikea sanoa. Jos onnistumme pudottamaan laittomasti toimineen poliitikon jalustalta tai saamme jonkin tuotteen syystä boikottiin, niin silloin median vallankäyttö on perusteltua. Toimittajan ja papin työssä hän on huomannut erään yhtäläisyyden. Isäni Jussi, joka kuoli yhdeksän vuotta sitten, ei kuulunut myöskään kirkkoon. Hänet siunasi Tampereen Hervannan seurakunnan pastori Leino, joka kyseli äidiltäni ja minulta isäni elämästä. Hän veti meidän molempien tarinat yhteen ja piti muistotilaisuudessa hyvän puheen, samalla tavalla kuin toimittaja onnistuessaan tekee jutun lehteen.","paragraph_char_start":58330,"paragraph_char_end":64289,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8044}
{"query-id":"query-2013bd7a8ea5d946846064d1aa626c67","original_paragraph":"9 Verso Globe Oy Verso on suomalainen palveluinnovaatio, joka tarkastelee Osaaminen: Yritysvastuun kartoitus, kehittäminen ja viestintä Kuluttaja määrää selkeästi kysynnän. Verson osaaminen tukee yritysvastuuta yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Verson tarkoitus on Työkalut: arvioinnit, selvitystyöt, olennaisuuden tarkastelu, vahvasti tämän kysynnän huomioimista ja siihen vastaamista. auttaa yrityksiä ymmärtämään omaa vastuutaan ja hyödyntämään omia yksinkertainen ja kattava kartoitus, selkeä ja tehokas viestintä Verso antaa yrityksille selkeät ja yksinkertaiset ohjeet vastuun hyviä tekojaan ja käytänteitään viestinnässä. Oikeilla teoilla ja ymmärtämiseen, kehittämiseen ja viestimiseen. käytänteillä on arvoa, joka realisoituu kun näistä asioista osataan kertoa. Yhteiskuntavastuu on Verson silmin katseltuna siis hyvinkin yksinkertaista. Verson kartoitus antaa tiedon yritykselle sen olennaisista hyvistä teoista ja käytänteistä, sisältäen ympäristöön, henkilöstöön, asiakkaisiin ja yhteisöihin kohdistuvat toimenpiteet. Yrityksen oma vastuuprofiili kertoo teot kootusti, ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti. Hyvien tekojen profiili toimii erinomaisena viestien lähteenä. Kun viestejä rakennetaan puolueettoman osapuolen tekemän tarkastelun pohjalta, vältetään ylisanat ja \"viherpesu\". Verso kehittää päivittäin asiakkaidensa toimintaa ja luo lisäarvoa näin ruokaketjuun. Asiakassuhteet ovat Verson ja sen asiakkaan välillä tapahtuvaa konkreettista toimintaa, ei niinkään hanketoimintaa. Kalahanke Oy Ruokaketjussa Verso on aloittanut aktiivisen toiminnan ravintoloiden ja ruokakauppojen osalta. Verson palvelu auttaa ruokaketjun toimijoita löytämään toisensa ja saavuttamaan kuluttaja-asiakkaat. Ketjuun kuuluu aktiivisesti lähitulevaisuudessa myös ruoan tuottajia ja jalostajia. Kehittämistä on kommunikaatiossa. Miten tuottajat, jalostajat ja kuluttajille ruokatuotteita myyvät tahot pystyvät toimimaan tehokkaammin yhdessä ja saamaan lisähyötyjä? Tähän haasteeseen Verso pyrkii tuomaan ratkaisuja. Olemme kalatalouden yrityksiä konsultoiva yritys. Palvelumme kattavat kaikki kalaan liittyvät toiminnot kalastuksesta ja kalankasvatuksesta jalostukseen ja niiden \/ tuotteiden kuljetukseen. Myös joitakin kalatukkukauppiaita on asiakkainamme. Laatu, tuotelaatu ja laatujärjestelmät, ympäristöjärjestelmät, TTTjärjestelmät. Kalat, kalatalous ja kaikki kalaan liittyvät toiminnot kalastuksesta ja kalankasvatuksesta jalostukseen ja kuljetukseen. Lisäksi suurtaloudet ja niiden toiminnot. Palvelemme asiakkaitamme kaikin mahdollisin tavoin. Kotimaisen kalan arvostuksen ja laadun parantaminen ja kotimaisen kalan saaminen kalatiskeihin. Kalan kauppalaatuun on saatava nopeasti parannus. Kotimaisella kalalla on vaikka minkälaisia hyödyntämättömiä potentiaaleja. Tällä hetkellä on meneillään pari suurta vesiviljelyn kehittämishanketta. Kansainvälinen toimipaikka KoKo Palvelut Konsultointi Hakasalo Oy Tahdosta Teoksi Helin Oy Tarjoan elintarvikealan toimijoille 1. Koulutus- ja konsultointipalveluja; esim. yrityksen henkilökunnan koulutus uudesta elintarvikelainsäädännöstä \/ asetusten muutoksista \/ jäljitettävyydestä 2. Käytännön tuotekehitysapua; esim. uuden tuotteen kehitys \/ olemassa olevan tuotteen kehitys \/ uuden valmistustekniikan sovittaminen olemassa oleviin tuotteisiin, lainsäädännön vaatimukset, pakkaussuunnittelu ja pakkausmerkinnät, ravintoarvolaskelmat jne 3. Käytännön apua raaka-aineiden hankinta kanavien löytämisessä; sekä ulkomaiset että kotimaiset tavarantoimittajat tai alkutuottajat Yritykseni Konsultointi Hakasalo Oy:n roolina on tuoda osaamista, kontakteja ja apua elintarvikealan tuotantolaitosten, tuotantolinjojen- ja laitteiden ja menetelmien sekä toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen, hankintaan ja rakentamiseen. Rakennamme uutta toimintamallia maakuntien pk-elintarvikeyritysten kasvuväyläksi suuremmille markkinoille. Olemme kumppanina Hgin Tukkutorin uuden suomalaisen ruoan keskuksen kehittämisessä. 1. Laaja kontaktiverkosto joka kattaa koko elintarvikealan alkutuottajat, jalostajat, kaupan, kuljetuksen erilaiset järjestöt ja elintarvikevalvonta - verkosto ulottuu kotimaasta koko yhteisön alueelle. 2. Sekä kotimaisen että EU Elintarvikelainsäädännön syvä tuntemus ja käytännön tieto-taito saattaa yritysten toiminta vastaamaan asetettuja vaatimuksia. 3. Monipuolinen käytännön työkokemus läpi koko ruokaketjun - ymmärrys, mitä missäkin tapahtuu. 4. Vahva käytännön kokemus elintarvikesektorin jäljitettävyydestä, erilaisista järjestelmistä ja sovelluksista. Ydinosaamisaluettani on liha-alan tuotannosta saatu 42 vuoden kokemus kaikilla organisaatiotasoilla sekä Suomessa että Baltiassa. Viime vuosina toiminta on laajentunut koskemaan myös kalanjalostuksen tuotantoa. Logistiikka, kaupallinen tuotteistus ja tuotehallinta, tilaustoimitusprosessi, tuotannollinen yhteistyö ja strategiset verkostot. 1. Saada koko ketju tekemään yhteistyötä, kysyntä ja tarjonta kohtaamaan - alkutuotannosta jalostajiin, kuljetuksesta kauppaan sekä tutkimukseen. 2. Olla mukana luomassa ja vahvistamassa Suomen alueen ruokaketjua - tuotetaan aidosti lähiruokaa \/ meidän alueen ruokaa ja tuodaan se tieto myös kuluttajille, että se meidän alueen ruoka päätyy myös pöytään saakka. 3. Tarjota se käytännön apu, jota pk-sektori tarvitsee Tuoda pitkäaikainen kokemukseni ja osaamiseni alan toimijoiden käyttöön niin kauan kuin työvuosia vielä on jäljellä Uuden toimintamallin rakentaminen ja pk-yritysten kasvun mahdollistaminen. Kontaktit asiakkaiden ja tuottajien välillä ja kanssakäymisen myötä kehitettävä uusi liiketoiminta. Yhteistyö maakuntatasolla kaupallisen otteen vahvistamiseksi alueahankkeiden jatkona. Tällä hetkellä raaka-aineiden kartoitus- sekä tuotekehityshankkeita kolmelle yritykselle -Mukana meijeri- ja liha-alan jäljitettävyyshankkeessa Serbiassa (EU-hanke) - Lisäksi toimin luennoitsijana sekä asiantuntijana erilaisissa Elintarvikealan koordinointihankkeissa, jotka ovat olleet suunnattu ruokaketjun eri vaiheille - useimmiten pkyrityksille Tällä hetkellä rakennutan melko suurta yksityistä liha-alan jalostuslaitosta Suomeen sekä olen mukana parissa tuotannon kehitysprojektissa Virossa ja Latviassa. Pienerälogistiikan uusi kylmälaatikkojärjestelmä. Yritysryhmät kasvumallina (mallintaminen) ja niiden tuoteryhnmästrategiat Jäljitetyt toimitusketjut ja niiden välineet Verkostossa toteutettava kehitysgeneraattori (vuorovaikutteinen toimintatapa asiakas-tuottaja). Useat yrityskohtaiset kasvuohjelmat Toimipaikka Raisio, kansainvälinen toimija Toimialueena koko Paimiossa Toimialueena koko Järvenpäässä Page 9","paragraph_char_start":52862,"paragraph_char_end":59471,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6451}
{"query-id":"query-b5074e0663d0aa8f0b7a78450a04dfe9","original_paragraph":"3 Puheenjohtajan palsta Kevään odotus ja Suomen kesä on ollut mielessä tämän talvikauden aikana. Las Palmasissa viettämieni 11 viime vuoden aikana kulunut talvi on ollut viilein ja sateisin. Moni on sairastanut nuhakuumeen, josta toipuminen on kestänyt useita viikkoja. Toivottavasti maaliskuun aikana aurinko paistaa ja ilmat lämpenevät niin, että voisi enemmän oleilla Canterasin rantahietikolla ja nauttia lämpimistä Atlantin aalloista. Kerholla on toiminta jatkunut entiseen tapaan. Viihdepuolella on ollut pientä lisäystä, joista mainittakoon suuren suosion saavuttanut Talentti-kilpailu, johon osanotto yllätti järjestäjät. Esiintyjät olivat hioneet esityksensä huippukuntoon ja kolme parasta esitystä palkittiin. Katsojien aplodit ja suosionosoitukset kannustavat varmaan niin että kilpailuja voidaan jatkaa syyskaudellakin. Retket saaren eri kohteisiin ovat myös olleet suosittuja. Kaikilla retkillä on ollut täysi määrä osallistujia. Joitakin retkiä on jouduttu uusimaan runsaan kysynnän vuoksi, jotta kaikki halukkaat voisivat päästä mukaan. Kokeiluluontoisena lähdettiin päiväretkelle omalla bussilla, uutena kohteena Teneriffa. Sieltä saatujen kokemusten mukaan naapurisaaren retket tullaan syksyllä uusimaan. Vakiokuskimme Paco tuntee niin Kanarian kuin Teneriffan tiet ja nähtävyydet. Kiinteistön vastaavalla on ollut huolta ja murhetta särkyneiden ja epäkuntoisten lämminvesisäiliöiden, saunan kiukaan ja valaisimien hajoamisesta johtuen. Monien koettelemusten ja korjausten jälkeen viat on saatu korjattua ja kerhon toiminta laitteiden osalta on saatu kuntoon. Kirjastossa kirjojen rekisteröinti on edennyt ja uusi tietokonepohjainen luettelo valmistunee ensi talven aikana? Yli 6000 niteen kirjaaminen on kuitenkin iso työ ja se kestää aikansa. Kirjalahjoituksia on myös tullut talven aikana useita satoja, joista kiitos lahjoittajille. Päivien pitenemisen havaitsee myös täällä Kanarialla. Karnevaaliajan viikkoja kestävä juhlinta näkyy ja varsinkin kuuluu. Paikalliset asukkaat kulkevat karnevaaliasuissa ja iloitsevat sekä vähän hulluttelevat niin että turistiakin hymyilyttää. Kerholla vietettävät karnevaalitanssiaisetkin kuuluvat asiaan. Maalis- ja huhtikuun aikana useimmat meistä talvehtijoista palailevat takaisin Suomeen, jossa tapaillaan omaisia ja tuttavia, käydään vieraisilla ja nautitaan lyhyen kesän aikana kasvaneita antimia, unohtamatta marja- ja sieniretkiä. Monella onkin syksyllä tuliaisiksi tuotavana kesän aikana hankittuja antimia. Perinteinen kerhon kesätapaaminen on tänä vuonna Mikkelin ja Puumalan lähettyvillä olevassa Kylpylähotelli Anttolanhovissa, elokuun päivänä. Sinne toivotaan runsasta osanottoa syyskesän merkeissä, retkeillään, tapaillaan tuttuja ja käydään vieraisilla. Lisätietoja kesätapaamisesta on Kaikujen sivulla neljä, jossa on kaikki tiedot hinnoista ja muusta ohjelmasta. Canterasin kaikuja jäsentiedotelehtemme tarvitsee myös uusia kirjoittajia ja ideoita. Lehtemme kehittäminen sisältönsä ja ulkoasunsa suhteen kaipailee muutoksia. Puutteena on ainakin Las Palmasin paikalliset uutisasiat ja tapahtumat. Tietoja saa kyllä paikallisista lehdistä, jotka ovat espanjankielisiä. Ongelma on kuitenkin henkilöistä, jotka talkootyönä kääntäisivät tekstin suomeksi, jolloin lehtemme sisältö monipuolistuisi. Mikäli joku lukijoistamme on kiinnostunut käännöstyöstä niin pyydän ottamaan yhteyttä kaikujen toimitukseen. Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat ahkeroineet ja työskennelleet kerholla. Teidän ansiostanne kerho toimii ja tuottaa hyvää mieltä meille kaikille. Olen usein todennut, että hyvä mieli on paras kiitos kaikista touhuiluista ja todettakoon vielä, että Suomi-Kerho Club Finlandia, Las Palmas on maailman paras Suomi-Kerho, jonka jatkuvuus on meidän kaikkien tavoite ja etu. Hyvää kevättä ja kesää sekä hyvää mieltä toivottaen, tavataan Anttolanhovissa elokuussa. Kerhoterveisin Rainer INFOA INFOA INFOA INFOA INFOA INFOA INFOA HUOM! JÄSENILLE Aamupalaa saatavana ma-to klo hintaan 2,50 HUOM!!!!!! Kelan kansainvälisten asioiden palvelunumerot muuttuvat UUDET PALVELUMEROT: Maasta- ja maahanmuutto - suomeksi ruotsiksi englanniksi Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste (suomi, ruotsi, englanti) verkkosivut 3","paragraph_char_start":3937,"paragraph_char_end":8132,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":632}
{"query-id":"query-14ba28def6ff861d12d9bf5ec689058f","original_paragraph":"10 (takaisin palautettavissa) vai ei. - Potilaiden kutsuminen uudelleentestaukseen taikka aiempien tulosten uudelleentestaus tai uudelleentarkastelu katsotaan kaikkien diagnoosilaitteiden (esim. IVD-laitteiden ja kuvantamislaitteiden) kohdalla FSCA:ksi. - VALMISTAJAN antamia perusohjeita täydentävät ohjeet, esimerkiksi IVD-laitteen VALMISTAJAN laadunvalvontaohjeet (kun käytetään kolmannen osapuolen toimittamia kontrollinäytteitä, kun laite kalibroidaan VALMISTAJAN antamia ohjeita useammin tai kun käytetään modifioituja kontrollinäytteiden arvoja). HUOMAUTUS 2: FSCA:n määritelmää käytetään tässä ohjeessa MDX-direktiivin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa käytettävän markkinoilta poistamisen synonyyminä, sillä markkinoilta poistamista ei ole määritelty yhdenmukaisesti. 4.7 TURVALLISUUSTIEDOTE (FSN) VALMISTAJAN tai sen edustajan asiakkaille ja\/tai KÄYTTÄJILLE lähettämä korjaavia toimenpiteitä koskeva tiedonanto. 4.8 HAITTA Fyysinen vamma taikka ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle aiheutuva vahinko. Viite: ISO\/IEC Guide 51: VÄLITTÖMÄSTI Tässä ohjeessa VÄLITTÖMÄSTI tarkoittaa ilman perusteettomia viivytyksiä TAPAHTUMA Laitteen ominaisuuksien ja\/tai suorituskyvyn häiriöt tai muutokset sekä riittämättömät merkinnät tai käyttöohjeet, jotka saattavat johtaa tai ovat saattaneet johtaa potilaan tai käyttäjän kuolemaan tai terveydentilan vakavaan heikkenemiseen. Viite: MDX-direktiivin 10 artikla Huomautus 1: AIMD-direktiivin 8 artiklassa ja IMDD-direktiivin 11 artiklassa on samantapainen määritelmä, jonka sanamuodossa on vähäisiä muutoksia. Huomautus 2: Terveydentilan vakavaa heikkenemistä käsitellään tämän asiakirjan jakson C kohdassa EPÄSUORA HAITTA Tietyt diagnostiset laitteet ja kaikki IVD-laitteet eivät suoranaisesti vaikuta ihmiseen. Lääketieteellinen päätös tai laitteen avulla saatujen tietojen tai tuloksen (tulosten) perusteella tehty tai tekemättä jätetty toimenpide saattaa aiheuttaa HAITTAA. Esimerkkejä: 10","paragraph_char_start":20688,"paragraph_char_end":22642,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2482}
{"query-id":"query-adfd8fa360682bc02dc85c3e3cd06947","original_paragraph":"7 vastaukset tulevaan. Tällöin sanomalehti toimii tiedon objektiivisena ja passiivisena välittäjänä, toisin sanoen prosessin ulkopuolisena tiedonsiirtäjänä. Tällä tavoin arvioituna sanomalehdet kertovat ikään kuin yhtä virallista tarinaa. Media on kuitenkin kuntaliitosprosessin sisällä. Liitosprosessi voidaan ikään kuin mallintaa näytelmäksi näyttämölle, jossa tiedotusvälineillä on aktiivinen kertojan rooli. Kertojalla on mahdollisuus vaikuttaa tarinan vastaanottoon. Kertoja voi esimerkiksi a) värittää tai muuttaa tarinan juonta, b) pyrkiä vaikuttamaan lopputulemaan, c) analysoida ilmiötä tai d) pilkkoa tarinaa useisiin pieniin tarinoihin eli kertoa asiaa eri kansalaisryhmien näkökulmista. Tiedon siirron ohella mediassa siis luodaan jatkuvasti erilaisia rituaalisia esityksiä. Näitä esityksiä voidaan puolestaan tarkastella tutkimuksen keinoin ja esimerkiksi analysoida uuden kuntakuvan tai alueidentiteetin tai -maineen luomisena. Olennaista on mitä ja miten liitoksen sisältämistä vaihtoehdoista kirjoitetaan ja mistä perspektiivistä alueita katsotaan. Millainen maaseutukäsitys kirjoituksista on tulkittavissa? Esimerkkinä maakuntalehti Karjalaisen kehystämä Joensuun, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran liitos Tutkimusta varten luimme ja analysoimme maakuntalehti Karjalaisesta 150 kuntaliitosta käsittelevää tai sivuavaa kirjoitusta, jotka on julkaistu ajanjaksolla Kirjoitukset kuvastavat lehden linjausta kuntaliitoskysymyksessä ja toimivat esimerkkeinä lehden suhtautumisesta maaseutuun. Sanomalehti Karjalainen piirtää maaseutukuvaa pääasiassa elinkeino- ja kaupunkipolitiikan näkökulmasta. Maaseudun ja kaupungin suhdetta kirjoituksissa määrittelee vahvimmin muuttoliike. Maaseudulta muutetaan työhön ja asumaan kaupunkiin, maaseudulta käydään työssä kaupungissa, ja maaseudulla lähinnä asutaan ja virkistäydytään. Maamme kuntarakenne ei sen sijaan ole lehden mukaan muuttunut vaan jäänyt paikoilleen. Tässä vuodenvaihteessa piti olla kuntaliitosten kultainen hetki, kun valtuustokausi vaihtuu. Käytännön etujen vastapainona moni valtuutettu varautui kunnallisvaaleihin niin oman kuin puolueenkin vaikutusvallan nimissä ja painoi jarrua yhdistymissuunnitelmille. Jarrunpainajien vaikutusvalta pienenee kuitenkin lähivuosina. Tästä antavat esimakua monet viime aikojen lausunnot, joita on esitetty niin valtionhallinnon ja poliitikkojen kuin Kuntaliitonkin suilla Suomalainen kuntarakenne on peräisin aivan erilaisesta maailmasta kuin missä nyt elämme. Parin eikä edes muutaman tuhannen asukkaan kuntayksiköille ei enää ole todellista tarvetta. Kuvitellutkin tarpeet näyttävät yhä läpinäkyvämmiltä. Karjalaisen tekemän selvityksen mukaan (28.12) Joensuun uudella valtuustolla on selvä halu jatkaa kuntaliitoksia. Nyt pitäisi samanlainen tahto löytyä myös kaupungin rajojen toiselta puolen, erityisesti Pyhäselästä, Liperistä ja Kontiolahdesta. Tällä tavalla Pohjois- Karjalan veturiksi syntyisi maakuntapääkaupunki, jolla olisi resurssit kilvoitella tasaväkisesti muiden kanssa. (Karjalainen ) Maakuntalehden mielestä pienille maaseutukunnille ei uudessa tilanteessa ole enää tarvetta: hyvinvointivaltion aikainen kuntarakenne kuuluu menneisyyteen. Kuntaliitokset eivät edusta vain paikallisen politiikan tahtotilaa, vaan myös valtionhallinnon ja Kuntaliiton tavoittelemia uudistuksia. Karjalaisessa vahvistuu valtiovarainministeriön näkemys, jonka mukaan kuntien taloudenpito on holtitonta. Lehti tuo esille Kuntaliiton valtuuston tahtopolitiikan ja liittää kannanotot lehden omaan kaupunkipolitiikkaa tukevaan linjapaperiin (Karjalainen ). Kirjoituksissa korostetaan suuruuden imagoa ja liitosdiskurssin kehyksenä toimii Suur-Joensuu. Uuden identiteetin luomisessa kaupungin on kasvettava kaupunkina muiden silmissä alueellisesti suuremmaksi ja yhdyskuntarakenteellisesti tiiviimmäksi. Kalliomäen mielestä nykyisin kunnat eivät vastaa tehokkuusvaatimuksiin kyllin hyvin eli kunnissa haaskataan rahaa. Myös Kuntaliiton valtuusto haluaa vauhtia kuntiin. Valtuusto suosittaa yksituumaisesti, että maahan perustettaisiin parlamentaarinen komitea vauhdittamaan kuntaliitok- 26 Maaseudun uusi aika 1\/ 2009","paragraph_char_start":23812,"paragraph_char_end":27928,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2924}
{"query-id":"query-651726aeaaa54eeefefea79b093e65ed","original_paragraph":"19 monimutkaisia omistusketjuja. Tässä valossa on mielenkiintoista huomata, että Suomesta on poistunut ns. pienet tilintarkastusvelvolliset yhteisöt tilintarkastusvelvollisuuden piiristä (TilitL 2 luku 4 ). Toisaalta Suomessa on vielä vuoden 2011 loppuun saakka maallikkotilintarkastajia, joiden ammattitaidossa saattaa olla suurta vaihtelua. Hallituksen esityksessä (HE 194\/2006) on perusteltu maallikkotilintarkastajien poistamista sillä, että maallikkotilintarkastajien laatua ja luotettavuutta on pidetty huomattavasti alhaisempana ja epätyydyttävämpänä kuin hyväksyttyjen tilintarkastajien. On myös havaittu, että ne yhtiöt, jotka tällä hetkellä käyttävät maallikkotilintarkastajaa, jättävät jatkossa valitsematta hyväksyttyä tilintarkastajaa. Näiden yhteisöjen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadun ja luotettavuuden ei katsota heikentyvän entisestä tilanteesta (HE 194\/2006). Lisäksi tilintarkastuslain uudistuksen myötä tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävien yhteisöjen kansantaloudellinen merkitys on pieni. Vuoden 2004 lukujen perusteella ainoastaan 3,4 % kaikkien suomalaisten osakeyhtiöiden liikevaihdosta tulee jäämään tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle (HE 194\/2006). Kauppa ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan yhteiskunnallisen edun valvontaintressi pienissä yrityksissä ei ole merkittävä (KTM, 2006) Rahanpesulainsäädäntö Suomessa Rahanpesulla tarkoitetaan erilaisia rikoksella hankittuun omaisuuteen kohdistettuja toimia, joiden avulla omaisuuden laiton alkuperä pyritään peittämään rangaistuksen tai vahingonkorvauksen välttämiseksi (Neira et al., 2007). Rahanpesu on liitännäinen rikos, joka edellyttää aina esirikosta. Rahanpesutoimet kohdistuvat esirikoksesta saatuun taloudelliseen hyötyyn. Perinteisen kätkemisrikoksen (RL 32:1 ) ja rahanpesun (RL 32:6 ) erona on se, että rahanpesun esirikosta ei ole rajattu, kun taas kätkemisrikoksen esirikokset on laissa tyhjentävästi lueteltu. Rahanpesulla pyritään siihen, että rikoksella saatua hyötyä voidaan käyttää jatkossa rahoittamaan uusia rikoksia sekä saada osa varoista integroitua lailliseen liiketoimintaan. Neira et al. (2007) esittää, että rahanpesu on olennainen osa järjestäytynyttä rikollisuutta ja siihen sisältyy koko ajan enemmän kansainvälisiä piirteitä. Hallituksen esityksessä (HE 25\/2008) on todettu, että rahanpesun estäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Rahanpesun kansainvälistymisen väitetään johtuvan järjestäytyneen rikollisuuden laajenemisesta rajojen yli. Tätä edesauttaa esimerkiksi EU:n pääomien vapaan liikkuvuuden periaate (EY:n perustamissopimuksen artikla). 20","paragraph_char_start":43564,"paragraph_char_end":46206,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5205}
{"query-id":"query-bf2bc0f42731a050840399f6c5473ebe","original_paragraph":"11 Laki Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain (419\/2011) 8 :n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 13 b seuraavasti: 8 Julkisten tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla Tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan teknisen käyttöyhteyden avulla luovuttaa metsätalouteen liittyvää kaupallista tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten, jos maanomistaja on siihen antanut suostumuksen. Luoton myöntämistä ja luoton valvontaa varten tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan teknisen käyttöyhteyden avulla luovuttaa kuitenkin ilman maanomistajan suostumusta. 13 b Luovutettujen tietojen käyttö Metsätietojärjestelmästä luovutettuja tietoja saa käyttää vain siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on luovutettu. Tiedot saa luovuttaa edelleen tai muuten antaa sivulliselle vain, jos siitä on säädetty laissa tai jos metsäkeskus on tietojen luovuttamista koskevassa päätöksessään antanut siihen nimenomaisen luvan. Metsäkeskus ei saa antaa lupaa metsätietojärjestelmän alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaan tietojen käsittelyyn. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä päivänä kuuta 20 allekirjoitukset Liite Rinnakkaistekstit 11","paragraph_char_start":33720,"paragraph_char_end":35015,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3923}
{"query-id":"query-018d18367e101b8e8b07730f8b602e2d","original_paragraph":"134 133 heniin puetun heimon kuningas, kun hänet oli voittanut Râvana, joka vie mukanaan Sîtân, sanoo itsestään puhuessaan: Siitä on vuotta, oi kuningas, kun minä synnyin. Tämän jälkeen hän kääntyy selin aurinkoon ja kuolee. Jatâyu on tietysti vuotta kestävä sykli GARUDAN suuressa kierroksessa. Tästä syystä hänet esitetään viimeksi mainitun poikana eli sisarenpoikana, ad libitum, [e571] koska koko merkitys on siinä, että hänet asetetaan Garudan jälkeläisten joukkoon. Sitten on vielä Diti Marutin äiti jonka jälkeläiset kuuluvat Hiranyâkshan jälkipolveen, joita on 77 crorea (eli 770 miljoonaa) ihmistä Padmapurânan mukaan. Kaikki tällaiset kertomukset leimataan merkityksettömiksi kuvitelmiksi ja mielettömyyksiksi. Mutta totuus on todellakin ajan tytär, ja aika tulee näyttämään. Sillä välin, mikä olisikaan helpompaa, kuin ainakin yrittää todistaa oikeaksi purânalainen kronologia? Siinä on monia kapiloita, mutta Kapila, joka tappoi kuningas Sagaran jälkeläiset vahvaa miestä oli kieltämättä Sânkhya-filosofian perustaja Kapila, koska niin sanotaan purânoissa, vaikka yhdessä niistä nimenomaan kielletään tämä syytös selittämättä kuitenkaan sen esoteerista merkitystä. Bhâgavatapurânassa 1 sanotaan nimittäin: Ei ole totta se perimätieto, joka väittää, että viisaan viha poltti kuninkaan pojat. Sillä kuinka voi pimeyden ominaisuus, joka tuottaa vihaa, asua viisaassa, jonka ruumis oli hyvyys ja joka puhdisti maailman ikään kuin maan tomu voisi kuulua taivaisiin! Kuinka mentaalinen häiriö voisi häiritä tuota viisasta, joka on samastunut korkeampaan henkeen ja joka on täällä [maan päällä] ohjannut Sânkhya-filosofian vankkaa alusta, jonka avulla vapautta haluava kulkee yli olemassaolon pelottavan meren, tuon kuoleman tien? 2 Purâna velvollisuudelleen uskollisena ei voi puhua toisin. Sen tulee julistaa dogmia ja seurata menettelytapaa visusti salaamalla ne mystiset jumalalliset totuudet, jotka ilmaistiin lukemattoman monia aikakausia sitten vihkimyksessä. Sen vuoksi meidän ei tule etsiä purânoista selitystä mysteeriin, johon liittyy erilaisia yliluonnollisia olemisen tasoja. Jo ensi silmäyksellä huomaa, että kertomus on allegoria: poikaa, jotka ovat raakoja, paheellisia ja jumalattomia, kuvaavat inhimillisiä intohimoja, jotka pelkällä katseellaan muuttaa tuhkaksi viisas ITSE, joka edustaa maan päällä saavutettavissa olevan puhtauden korkeinta tilaa. Mutta purânoista löytyy myös muita syklisiä ja kronologisia merkityksiä, menetelmä jolla merkitä ajanjaksot, jolloin tietyt viisaat vaikuttivat. 1 IX, viii, 12, Burnoufin käännöksestä. Vrt. Vishnupurâna (Wilson), vol. III, s , F. Hallin alaviite.","paragraph_char_start":357039,"paragraph_char_end":359659,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":54743}
{"query-id":"query-24ce0f221ffbc8dea7c9134529010030","original_paragraph":"5 Kuiva, terve rakenne Rakenteissa olevasta kosteudesta on aina haittaa. Siksi kosteuden pääsy rakenteisiin on estettävä. Sade, maakosteus, rakennusaikainen kosteus, vesivuodot ja eri tavoin asumisesta syntyvä kosteus voivat aiheuttaa väärin toteutetuissa rakenteissa ikäviä vahinkoja. Ehjä katto, kunnolliset räystäät sekä sateenpitävä ulkoverhous ovineen ja ikkunoineen estävät sateen suoran pääsyn rakenteisiin. Maakosteudesta ei aiheudu vahinkoja kun rakennetaan riittävän korkealle sekä estetään kosteuden kapillaarinen nousu maapohjasta riittävällä sorakerroksella ja toimivalla salaojituksella. Oikeilla rakenneratkaisuilla estetään ongelmat myös kosteissa tiloissa. Muovia vai paperia? Kaikilla lämmöneristeillä on hyvin toimivassa, terveellisessä ja energiaa säästävässä rakentamisessa sama vaatimus - mahdollisimman hyvä sisäpinnan ilmatiiviys. Hyvä ilmatiiviys saavutetaan sekä ilmansulkupaperilla että muovikalvolla. Oleellisin ero on käsittelynkestävyys asennuksessa ja puurakenteiden mahdollinen eläminen kosteuden vaihteluissa sekä siitä aiheutuvat rasitukset tiivistyskerrokselle. Etenkin vinojen ja huonosti tuulettuvien kattojen tiivistykseen asiantuntijat suosittelevat muovikalvoa sen hyvien asennus- ja tiivistysominaisuuksien takia. Sekä kokemukset että tutkimukset osoittavat, ettei muovikalvosta ole haittaa rakenteen lämpimällä puolella eikä mitään etua saavuteta, jos se jätetään pois tai korvataan muilla tiivistyskalvoilla. Joissakin tapauksissa riskit voivat lisääntyä. On voitu yksiselitteisesti todeta kaikkien materiaalien ja rakenteiden toimivan moitteettomasti kuivana. On siis aina edullista minimoida kosteuden pääsy sisäilmasta talon rakenteisiin. Kosteissa tiloissa suosittelemme aina kunnollisen höyrynsulun käyttöä. Kosteus haihtuu, rakennus kuivuu Höyrynläpäisevyys Rakennuskosteus Ilmasto, sade Maakosteus Mahdollisimman tiivis sisäpinta estää sisäilman kosteuden pääsyn rakenteisiin. Hengittävä tuulensuoja sallii rakenteen kuivumisen.","paragraph_char_start":6879,"paragraph_char_end":8857,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":928}
{"query-id":"query-a31ae29dfa2fc7231502c856eaacc3e0","original_paragraph":"7 Tiivistelmä 5 Tiivistelmä Humanistisen ja kasvatusalan pienten työpaikkojen ammattilaisten ementorointi -esiselvityksen tavoitteena oli kerätä tietoa a) vertaistuen merkityksestä ammatillisessa työssä sekä b) ementorointi-sovelluksista, niiden käytöstä ja käyttömahdollisuuksista. Vertaistukea selvitettiin keräämällä työelämästä aineistoa sekä perehtymällä olemassa olevaan tietoon erityisenä kohdejoukkona humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurialalla toimivien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudesta. Näillä aloilla pienet työpaikat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. ementorointi-sovelluksia tarkasteltiin vertailemalla muutamien verkkokokousjärjestelmien teknisiä ominaisuuksia sekä niiden käyttömahdollisuuksia. Projektin tulokset kerättiin julkaisuiksi, joka levittää ementorointiin liittyvää tietoa ja kehittämismahdollisuuksia. Esiselvityksen aikana toteutettiin pienimuotoisia kokeiluja ementoroinnista kahden eri ryhmän kanssa. Ryhmiin rekrytoitiin osallistujia avoimen tiedottamisen kautta. Osallistujien löytäminen ryhmiin osoittautui hyvin haastavaksi, jatkossa tämän tyyppistä toimintaa kehittäessä on tärkeää löytää sellaiset organisaatiotason yhteistyökumppanit, jotka ovat halukkaita tarjoamaan toimintaa työntekijöidensä osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Toinen mahdollinen tapa toiminnan organisoitumiseen on tietyn toimijan koordinoima verkosto, jonka jäsenten kesken vertaistoimintaa järjestetään. Pilottiryhmät toteutettiin Adobe Connect (AC)-ohjelmiston välityksellä. Tämän lisäksi tietoa muista mahdollisista sovelluksista kerättiin lähinnä kirjallisuuden perusteella. Kirjallisuuskatsauksen kautta hahmotettiin kuvaa myös vertaismentoroinnista ja työhyvinvoinnista. Tietoa systemaattisesti toteutetusta verkossa tapahtuvasta vertaismentoroinnista ei juurikaan ollut löydettävissä. Sen sijaan sen lähelle tulevia toimintamuotoja, esimerkiksi verkkokonsultaatiota on kehitetty ja tutkittu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.","paragraph_char_start":2046,"paragraph_char_end":4034,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":255}
{"query-id":"query-d9aa0bac4cf227485f0fa14bb27f8fbf","original_paragraph":"69 69 Ehdotus aluehallintoviraston (uusi AVI) oikeudelliseksi sääntelymalliksi Malli C:ssä Laissa säädettäisiin, että: valtiovarainministeriön toimialalla ja ao. ministeriöiden ja keskushallinnon virastojen toiminnallisessa ohjauksessa olisi aluehallintovirasto, jonka toimialueena olisi koko maa; aluehallintovirastolla olisi vähintään X (kpl) toimintayksikköä, joista yksi olisi viraston päätoimipaikka, johon viraston johto ja keskushallinto sijoittuisivat; aluehallintovirasto jakautuisi sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten osastoihin (tai muulla vastaavalla tavalla nimettyihin organisaatioyksiköihin); työsuojelun, ympäristölupien ja kilpailuasioiden osastojen riippumattomuus on turvattu; valtionhallinnon viranomaisena Ahvenanmaan maakunnassa olisi Ahvenanmaan valtionvirasto. Lakiin otettaisiin asetuksenantovaltuussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin: toimintayksikköjen lukumäärästä ja nimistä; missä toimintayksiköistä olisi aluehallintoviraston päätoimipaikka; viraston osastoista sekä niiden nimistä, tehtävistä ja sijoittumisesta toimintayksikköihin; viraston toimintayksikköjen toimipaikoista ja niiden sijainnista; viraston toimintayksikköjen ja\/tai osastojen palvelualueiden määräytymisen perusteista. Lakiin otettaisiin työjärjestyksenantovaltuussäännös, jonka mukaan aluehallintoviraston työjärjestyksellä voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä: viraston keskushallinnon tehtävistä ja niiden järjestämisestä; toimintayksikköjen sisäisestä organisaatiosta (ottaen huomioon työsuojelun, ympäristölupien ja kilpailuasioiden osastojen riippumattomuus); muista kuin viraston toimintayksiköiden toimipaikoista ja niiden sijainnista; viraston toimintayksikköjen ja\/tai osastojen palvelualueista. Lakiin otettaisiin säännös, jonka mukaan aluehallintoviraston työjärjestyksen vahvistaisi aluehallintoviraston johtaja. Lakiin otettaisiin työjärjestyksenantovaltuussäännös, jonka mukaan aluehallintoviraston osaston työjärjestyksellä voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä osaston tehtävien järjestämisestä ja sisäisestä organisaatiosta. Lakiin otettaisiin säännös, jonka mukaan osaston työjärjestyksen vahvistaisi osaston johtaja.","paragraph_char_start":111870,"paragraph_char_end":114043,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13743}
{"query-id":"query-624e3a30841b8310aba96b86c53e6c71","original_paragraph":"5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU REALISTISUUS RATKAISEE Yrityksen kokonaisvaltainen elinvoimaisuus päättää, onko syytä päätyä saneerausmenettelyyn vai ehkä suoraan konkurssiin. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Konkurssi - nopea tapa saneerata yritys Konkurssien määrä on kasvanut vuoden aikana ja on todennäköistä, että määrä kasvaa vielä talven aikana. Vaikka rahoitusmarkkinoilta on tullut positiivisia viestejä, ne eivät näy vielä reaalitaloudessa. Kun taloudelliset vaikeudet ovat kasvaneet suureksi ja velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä, edessä on usein konkurssi, sanoo asianajaja ja ekonomi Pertti Ylikraka. Realistisuutta arvioon Ylikrakan mielestä konkurssi on oikea vaihtoehto siinä tilanteessa, kun yrittäjä katsoo, ettei yrityksellä ole saneerauksen jälkeenkään toimintaedellytyksiä jatkaa kannattavaa liiketoimintaa. Konkurssi on nopea tapa saneerata yritys, kun se tehdään laillisesti, avoimesti ja yhteistyössä velkojien kanssa, Ylikraka sanoo. Yhtiön toiminta yleensä loppuu konkurssiin, mutta konkurssipesä voi jatkaa toimintaa ainakin työntekijöiden kahden viikon irtisanomisajan ajan. Tällöin tavoitteena on pyrkiä löytämään yritykselle tai sen osalle liiketoiminnan jatkaja. 3VINKKI OLE REALISTI Nopea päätös on joskus oikea Kun yrittäjä huomaa, ettei muita saneerauskeinoja ole enää käytettävissä, nopea päätös konkurssiin hakeutumisesta voi olla hyvä ratkaisu verrattuna suurempiin vaikeuksiin ajautumiseen. Suuremmat vaikeudet yleensä tarkoittavat suurempia taloudellisia tappioita sekä yhtiön velkojille että mahdollisesti yrittäjälle itselleen, Ylikraka selvittää. Päätös syntyy Konkurssiin asettamista voi hakea joko velallinen itse tai velkoja. Konkurssiin asettamisesta päättää aina velallisen kotipaikan tuomioistuin. Osakeyhtiössä edellytetään hallituksen enemmistön päätöstä. Jos velallinen itse tekee konkurssihakemuksen, voidaan yhtiö asettaa suoraan konkurssiin. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan kuultuaan suurimpia velkojia. Pesänhoitaja määrätään ottamaan pesä haltuunsa ja selvittämään konkurssipesä. Tällöin velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta, tietää Nyyssönen. Pidä kirjanpito kunnossa Kirjanpidosta on syytä huolehtia vaikeinakin aikoina. Lain mukaan yrityksen on pakko huolehtia siitä, että sen kirjanpito on ajan tasalla. Lisäksi se antaa yrittäjälle elintärkeää informaatiota yhtiön taloudellisesta tilanteesta, Nyyssönen muistuttaa. Suomessa on tarjolla tietoa konkurssi- ja saneerausmenettelyistä monen kanavan kautta. Tietoa saa esimerkiksi internetistä. Konkurssiasiamiehen toimiston nettisivuilta löytyy tietoa konkurssimenettelystä ja paikallisilla ja valtakunnallisilla yrittäjäyhdistyksillä on omat neuvontapalvelunsa. PETRI GÖRMAN ILMOITUSLIITE 5 Riidasta ratkaisuun Kun yrityksen kiista-asia muuttuu riidaksi, on ratkaisuun monta reittiä. Riidasta on kysymys silloin, kun osapuolet eivät pysty keskenään ratkaisemaan kiistaa. Tällöin riidan ratkaisu voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle, käytännössä joko tuomioistuimelle, välimiesoikeudelle tai sovittelijalle. Välimiesoikeus ja yleinen tuomioistuin eroavat toisistaan käsittelyajoissa ja valitusmahdollisuuksissa, mutta kumpikin taho langettaa esitettyyn aineistoon perustuvan tuomion. Kolmantena osapuolena niillä ei kuitenkaan voi olla kaikkea tietoa siitä, mitä todella on tapahtunut. Ulkopuolisen tekemä päätös on riski. Juridiikka on osin mielipidelaji, jossa esitetään väitteitä ja perustellaan niitä. Päätös ei välttämättä aja täysin kummankaan riidan osapuolen etua, huomauttaa asianajaja ja oikeustieteen tohtori Tuomas Lehtinen. Sovi sovittelulla Kolmas ratkaisutapa on sovintomenettely, jossa riidan ratkaisijaksi nimetään ulkopuolinen sovittelija. Sovitteluneuvottelussa osapuolet esittävät mielipiteensä tapahtuneesta, ja sovittelija tekee ehdotuksen ratkaisusta. Sovintomenettely on joissain tapauksissa oikeudenkäyntiä tehokkaampi ja edullisempi vaihtoehto, johon voi lähteä jos kumpikin riidan osapuoli on siihen halukas. PÄIVI SURAKKA VINKKI Älä jätä huomiseen... Vänta inte tills i morgon... KUVA: ISTOCK.COM LEUKA YLÖS Tiesitkö, että Amerikassa yrittäjää pidetään vielä keltanokkana, jos hän ei ole kokenut konkurssia tai kahta? Suomessa konkurssilla, kuten kaikella epäonnistumisena pidetyllä, on turhankin dramaattinen maine. Asianajotoimisto Reims & Co Oy Advokatbyrå Aleksanterinkatu 48 B Alexandersgatan Helsinki - Helsingfors Puh.\/Tel","paragraph_char_start":13998,"paragraph_char_end":18469,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1759}
{"query-id":"query-4e998c1c84fc44006749f5d31977edf1","original_paragraph":"19 36 KOKOUSKUTSUT EHDOLLA HALLITUKSEEN 37 Kokouskutsu Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Malminkatu 24 D 38, Helsinki Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Aika: keskiviikkona klo Paikka: Kampin palvelukeskus, ruokasali, Salomonkatu 17 B, Helsinki Syyskokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan vuoden 2014 jäsenrekisteriin merkityt jäsenet. Henkilöllisyys tarkastetaan kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta ja jäsenyys jäsenkortista. Mikäli jäsenkorttisi on kadonnut, pyydä uusi Ilmoittautuminen luennon jälkeen klo Tilaisuuden aluksi kello ennen kokousta luento aiheesta diabetes ja suun terveys, Hammaslääkärikeskus Denta, Helsinki. Luento on avoin kaikille. Kokouskutsu alueosastoille Helsinki Alueosaston vuosikokous Aika: torstaina kello Paikka: Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 17 B, Helsinki. Kabinetti Fade. Tervetuloa, kahvitarjoilu! Alueosaston hallitus Vantaa Alueosaston vuosikokous Aika: lauantaina kello Paikka: Vapaaehtoistalo Viola, Orvokkirinne 4, Vantaa Tervetuloa! Kahvitarjoilu. Alueosaston hallitus Esityslista Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat 1. Kokouksen puheenjohtajan valinta 2. Kokouksen sihteerin valinta 3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta 4. Kahden ääntenlaskijan valinta 5. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden hyväksyminen 6. Työjärjestyksen hyväksyminen 7. Toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavalle toimikaudelle 8. Seuraavan vuoden jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun hyväksyminen 9. Talousarvion hyväksyminen seuraavalle tilivuodelle 10. Yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten ja varajäsenten valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle 11. Kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä valinta seuraavalle tilikaudelle 12. Hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat Kahvitarjoilu, Tervetuloa! Hallitus Espoo Alueosaston vuosikokous Aika: perjantaina kello Paikka: Siltakatu 11, Espoo, sininen huone Tervetuloa! Alueosaston hallitus Kirkkonummi Alueosaston vuosikokous Aika: torstaina klo Paikka: Pappilanmäen palvelukeskus, Rajakuja 3 Kirkkonummi Tervetuloa! Alueosaston hallitus Ehdolla hallitukseen Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous on tiistaina kello Kampin palvelukeskuksessa ja siellä hallituksen vaali. Varsinaisia hallituspaikkoja on jaossa kolme ja varajäsenten paikkoja kaksi, joista toinen on vuodelle ja toinen kahden vuoden paikka. Hallitustyöskentely on monipuolista ja yhdistyksen kannalta elintärkeää, sillä hallitus tekee päätökset siitä, mihin asioihin keskitytään ja miten yhdistys toimii. Hallitus huolehtii osaltaan diabeetikoiden edunvalvonnasta osallistumalla eri yhteistyöryhmiin, kuten mahdollisesti alueensa vammaisneuvostoihin. Hallitus myös vastaa yhdistyksen taloudesta ja valitsee henkilökunnan, joten yhdistyksen kannalta on tärkeää saada mahdollisimman oikeat ihmiset hallituspaikoille. Ihmiset, joilla on näkemystä, tietoja ja taitoja sekä lisäksi aikaa yhdistyksen asioille. Toivottavasti pääsette osallistumaan mahdollisimman runsaslukuisina yhdistyksen syyskokoukseen. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, miten asioitasi ajetaan ja miten yhdistys toimii! Tervetuloa, kahvitarjoilu! Seuraavat henkilöt ovat ehdolla vuoden 2015 hallitukseen: Kari Piimies Sairastuin diabetekseen vuotiaana. Se ei lannistanut urheilevaa koululaista, tulin kärkiarvosanoin ylioppilaaksi. Opiskelin arkkitehdiksi ja melkein valtiotieteen maisteriksi. Työskentelin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa 40 vuotta arkkitehtina ja toimistopäällikkönä. Jäin juuri eläkkeelle, joten aikaa on nyt runsaasti. Perheessä on kymmenen jäsentä. Vaimoni kanssa asumme tosin kaksin, mutta lapset ja lastenlapset mukaan lukien. Kaksi hauvelia lisäksi. Kaupunginvaltuuston toiminnassa olin mukana kolme vuosikymmentä eri tehtävissä, mm. kaupunginhallituksen jäsenenä ja valtuustoryhmäni puheenjohtajana. Päätöksenteon tuntemuksesta on hyötyä yhdistyksen ja jäsenistön kannalta. Terveysjärjestöissä en ole toiminut kuin lyhyen jakson ja kauan sitten, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terveyskasvatuksen neuvottelukunnassa, vastikkeena työlleni Ylioppilaslehden päätoimittajana. Lapsuuden liikuntalajit suunnistus ja koripallo vaihtuivat ensin ulkoiluun ja junnujen futisvalmennukseen, nyt juoksen, jos pohjejänteeni kuntoutuu (?), ja käyn kuntosalilla. Hallitustyö on tuttua monista yhdistyksistä, yrityspuolella joistakin mm. Elisan edeltäjä HPY ja nykyisin Stadion-säätiö. Uskoisin tarjoavani hyvän työpanoksen Diabetesyhdistykselle. Tiiu Aug Olen diabeteshoitaja Helsingistä. Koulutukseni on Terveydenhoitaja AMK tutkinto ja olen toiminut tutkimushoitajana 1. tyypin diabeetikoille, jotka olivat raskaana. Omaan paljon mielipiteitä, ja olen innostunut insuliinista sen vaikeudesta johtuen. Olen edustanut viimeiset kaksi vuotta Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä diabeteshoitajien ääntä. Olen Diabeteshoitajat ry:n va-","paragraph_char_start":76327,"paragraph_char_end":81198,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10577}
{"query-id":"query-20d6827ea817fe0b9b76aa93464254b6","original_paragraph":"18 . maailma c siirretty maihin, joissa työvoima on halvempaa kuin Suomessa ja joissa kyetään tuottamaan riittävän hyvää laatua. Näin monia töitä häviää Suomesta. Jos ostat kiinalaista, lisääntyvät työpaikat Kiinassa. Työllisyys paranee siellä, mihin rahasi kulkevat. Lähellä tuotetusta tavarasta tai palvelusta kannattaa siis maksaa vähän enemmän. Palveluiden ja tuotteiden markkinat ovat muuttuneet internetin myötä globaaleiksi, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten kilpailukykyyn. Monet yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, elleivät pysty kilpailemaan paikallisesti esimerkiksi hyvällä asiakaspalvelulla. Yritykset kilpailevat myös osaavasta työvoimasta. Jos sinulla on harvinaista ja työmarkkinoilla haluttua osaamista, sinulle on aina tarjolla työtä. Joustavuus työsuhteissa Määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on reilu neljännes työntekijöiden kokonaismäärästä. Syyt määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden suurelle määrälle ovat sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeista kumpuavia. Opiskelijoiden harjoittelujaksot ja oppisopimuskoulutus ovat määräaikaisia. Sijaisuudet, työn projektiluontoisuus ja tilapäistyöntekijöiden tarve lisäävät myös määräaikaisen työvoiman tarvetta. Osa-aikatyö on usein työntekijän valinta. Esimerkiksi kun lapset ovat pieniä, jokin sairaus rajoittaa työntekoasi tai haluat käyttää aikaasi vähemmän työhön ja enemmän johonkin muuhun, osa-aikatyö voi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Yritysten omistajien päätökset vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin. Tuotanto saatetaan siirtää toiseen maahan tai toimintoja yhdistellään niin, että osa työpaikoista Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain poistuu. Ihmisten elämä on paikallista, mutta yritykset toimivat globaalisti. Työtä voidaan siirtää sellaisiin maihin, joissa työvoiman saanti, hyödynnettävyys ja kustannukset ovat helposti ennakoitavissa ja edullisessa suhteessa yrityksen tuottoihin. Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Euroopassa maksettavissa vähimmäistuntipalkoissa on useiden eurojen eroja eri maiden välillä. Eroja on myös yritysveroasteessa, tilavuokrissa sekä sähkön, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnoissa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, missä yrityksen kannattaa toimia. Mille aloille ja kuinka paljon koulutetaan Urallesi ja työllistymisellesi sekä organisaatioiden toiminnalle on merkitystä sillä, miten paljon ja millaista osaamista on tarjolla. Siihen puolestaan vaikuttaa koulutuspolitiikka. On luonnollista, että työmarkkinoilla on avoimia työpaikkoja eniten niillä aloilla, joihin koulutetaan vähemmän kuin on kysyntää. Esimerkiksi lääkäreistä on pulaa monessa syrjäseudun terveyskeskuksessa, koska heitä ei ole koulutettu riittävästi. Kun tarjontaa on vähemmän kuin kysyntää, lääkäri voi hinnoitella työnsä korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa lääkäreitä olisi enemmän kuin heidän työlleen kysyntää. Monen vastavalmistuneen insinöörin voi sen sijaan olla vaikea saada lähitulevaisuudessa työpaikkaa. Insinöörien ammattikorkeakoulutuksessa on ollut ylitarjontaa ja insinöörien työttömyys on kasvanut. Kun kesällä 2012 Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijä Suomessa, uusien insinöörien työllistymisnäkymät koulutustaan vastaavaan ammattiin heikkenevät yhä. Täydennyskoulutus ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus ovat tärkeitä myös työmarkkinoiden tasapainon näkökulmasta. Sen lisäksi, että työantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen, väliaikaista työvoimaa voidaan hankkia vuokratyön ja alihankintojen avulla. Sekä vuokratyö että työn teettäminen alihankintana ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Tällöin organisaatio ostaa työsuorituksia vuokrayritykseltä tai alihankkijalta, ja työnantajan velvollisuudet ovat vuokrafirman tai alinhankintaa tarjoavan yrityksen vastuulla. Vuokratyön käyttö helpottaa työnantajan rekrytointia, koska vuokratyövoimaa on monella alalla nopeasti ja helposti saatavilla. Työntekijälle vuokratyön tekeminen voi olla portti vakituiseen työsuhteeseen. Myös työajoissa on paljon joustoa. Ihmiset tarvitsevat monia palveluita, kuten sairaaloiden, poliisin ja palokunnan palveluita ympäri vuorokauden. Monella alalla on tehtävä vuorotyötä. Vuorotyö on työntekijälle vaativaa, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Jos omaan tilanteseen sopii parhaiten esimerkiksi yötyö, voi työnantajan kanssa olla mahdollista neuvotella vain yötyön tekemisestä. Joillain aloilla työ ei olla sidottuja tiukkoihin työaikoihin, vaan on sovittu liukuvista työajoista. Näin työntekijän on mahdollista suunnitella elämäänsä joustavammin kuin jos työaika olisi määrätty tiettyyn kellonaikaan. Muita työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä Teollistumisen alkuaikoina työnantajien valta oli hyvin suuri verrattuna yksittäisiin työntekijöihin. Tasapainon aikaansaamiseksi perustettiin työntekijöiden ammattiliittoja ja työntekijäjärjestöjä, jotka pystyivät joukkovoiman turvin neuvottelemaan parempia työoloja ja suurempia palkkoja. Ajan myötä joidenkin alojen ammattiliittojen valta on kasvanut jopa suuremmaksi kuin työnantajien, minkä seurauksena työnantajien näkökulmasta työvoiman hinta ja ennustettavuus ovat voineet viedä kilpailukyvyn kokonaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tasapaino säilyy, koska pitkällä tähtäimellä kaikkien osapuolten kannalta parasta on työn ja sen tuottavuuden kasvu. 143","paragraph_char_start":41366,"paragraph_char_end":46680,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5664}
{"query-id":"query-558dd599b6c48a4d1bd2797c2883cc41","original_paragraph":"9 Fram Fram tekee ennakkoluulotonta markkinointiviestintää niin webissä kuin printissä. Jan Rosendahlille tulee puheluita ja sähköposteja jatkuvana virtana ja asiat etenevät tehokkaasti myös haastattelun lomassa. Taustalla seinällä tunnustuksia monista AAA-tauluista aina Pohjanmaan vahvimpaan yritykseen. kierrosta kelloon. Ensimmäinen ja viimeinen tuotantoarkki ovat täysin samanlaisia ilman sen kummempaa säätämistä ja työ on kerralla valmis. Voimme ajaa Anicolorilla kaikkia töitä, joiden painos on kpl, kehuu Rosendahl. Sopivissa töissä Anicolor on jopa kolme kertaa nopeampi kuin entinen 5-värinen. Sopivia töitä ovat yleensä alle kpl painokset, joissa on muutama sivu. Tai otetaan esimerkiksi 4-sivuinen A4, jota painetaan kpl. Anicolorissa siihen menee reilu tunti ja 5-värisessä B2-koneessa menisi ehkä 3 4 tuntia. Pienissä töissä Anicolorin pieni alkuarkkien määrä tietysti korostuu. Kaikki painokset 300 kappaleesta ylöspäin painetaan meillä normaalisti offsetilla. Ihan pieniä töitä varten on sitten neljä digikonetta, mutta niissä on aina klikkihinta, joka nostaa tuotantokustannukset korkealle. Ja offsetilla voi painaa ihan mitä paperia tahansa, Anicolorillakin jopa 0,6 mm paksua. Tämä on minun rehellinen mielipiteeni ja siksi olen tällaisen koneen hankkinut, painottaa Rosendahl. Käytännön todellisuus näkyy painosalissa. Valitettavasti en kuitenkaan ehdi ottaa vastaan koneen katsojia, en ole ottanut kaikkia toimittajiakaan vastaan. Kilpailussa pärjätään omilla ratkaisuilla En minä ole koskaan pelännyt lamoja tai kilpailijoita, sanoo Rosendahl. Jos minä olisi yksin Vaasassa, niin kohta tänne tulisi joku kilpailija. Ja talous menee aina joko ylöspäin tai alaspäin. Minä pyrin tekemään omat ratkaisuni ja muut tekevät omansa, olkoon ne sitten samanlaisia tai erilaisia kuin minun ratkaisuni. Rosendahl muistuttaa, ettei pelkällä koneella kuitenkaan tehdä tulosta siihen tarvitaan kokonaisuus. Framilla kokonaisuuden muodostavat koneet lattialla ja hyvin koulutettu, motivoitunut henkilökunta. Rosendahl ei myönnä itse tietävänsä kovin paljoa koneista tai painajan ammattiosaamisesta, mutta jollakin osaamisella hän on luonut Framista työpaikan, jossa alan ammattilaiset tekevät työtään itsenäisesti, motivoituneina ja tyytyväisinä. Vähän hullu pitää olla. Haluan aina uusia ideoita, niistä löytyy joskus hyviäkin. Ja nöyrä pitää olla. Tämä on niin nopeaa ja lyhytjänteistä bisnestä. Liian nöyrä ei pidä kuitenkaan olla. Asiakkaat pyytävät aina liian nopeita toimitusaikoja ja jos niihin suostuu, on tuotanto sekaisin ja nopea työ maksaa enemmän kuin tuo. Pitää osata myös kieltäytyä. Asioilla on tärkeysjärjestys Rosendahl tekee monta asiaa päällekkäin, mutta pyrkii pitämään työpäivän pituuden normaalina. Nuorempana hän teki 12-tuntisia päiviä, mutta vanhempana nyt jo 41-vuotiaana ikä alkaa kuulemma painaa ja perhe ja vapaa-aika ovat saaneet ansaitsemansa roolin. Rosendahlilla on kolme koiraa mäyräkoira, tolleri ja beagle ja metsästys on rakas harrastus. Seuraavana päivänä hän on lähdössä metsälle klo 4 aamulla. Kuvat pitää saada peltoon ennen päivän valkenemista ja sitten vain odottamaan hanhien laskeutumista. Siellä kun pellon reunalla istuu ja katselee aamun valkenemista, niin se tekee hyvää mielelle, tunnelmoi Rosendahl. Kurjet tulevat ja sitten hanhet tulevat pellolle. Kyllä siinä kahvikupillinen maistuu. Ei siinä tarvitse edes ampua, niin se on hyvä aloitus päivälle. Sitten kerkiää juuri sopivasti kahdeksaksi töihin. Välillä jos on liian kiire, pitää rauhoittua ja mennä kotiin. Huomenna on taas uusi päivä. n 9","paragraph_char_start":21040,"paragraph_char_end":24595,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2785}
{"query-id":"query-b7672f4b628bed7ac976b7d99cdeed9e","original_paragraph":"17 Sunnuntaina ehdin vielä ennen lentokentälle lähtöä tutustua näyttelyyn nimeltä 871±2 (http:\/\/www.arbaejarsafn.is\/e\/index.htm). Se kertoo keskeltä Reykjavikia vuonna 2001 löydetystä arkeologisesta kohteesta, joka osoittautui kaupungin vanhimmaksi tunnetuksi ihmisasumuksen paikaksi. Paikalle tehty näyttely hyödyntää runsaasti uutta teknologiaa ja on mielenkiintoinen ja havainnollinen. Se on osa Reykjavikin kaupunginmuseota. Matkan sulatteluun on mennyt aikaa: se oli raskas, mutta antoisa. Tosin täytyy myöntää, että koulutuksellinen anti jäi vähän heikoksi, osittain kielivaikeuksista johtuen: mm. norjalainen pääpuhuja Berkaak oli lennokas esiintyjä, mutta puhui (varsinkin innostuessaan) niin vaikeaa norjaa, että kaikki eivät pystyneet sitä seuraamaan. Luennot eivät tarjonneet uutta näkökulmaa kenttätyöhön, koska asiaa ei ehtinyt sulatella ja työt tehtiin vanhalla rutiinilla. Ajanpuute olisi ollut ongelma ilman merisairauttakin. Henkilökohtaisesti parasta antia olivatkin mainiot museot sekä uudet tuttavuudet sekä Suomesta että muista maista ja tietenkin Islannin luonto. Färsaarista ei parissa tunnissa ehtinyt saada kovin monipuolista kuvaa, mutta kiinnostava paikka sekin on. Islantia ehdittiin sen sijaan nähdä enemmänkin ainakin kilometreissä ja täytyy sanoa, että se on unohtumaton maa. Enää en ihmettele, mistä maan rikas tarinaperinne on saanut alkunsa: luonto todella näyttää siltä, että maahisia, peikkoja ja kummituksia voi ilmestyä koska tahansa. Kallishan Islanti on, mutta suosittelen silti niille, joilla vielä ei ole ollut tilaisuutta käydä siellä: menkää ihmeessä! Sitä ei voi sanoin kuvailla. Lisää kuvia seminaarista löytyy osoitteesta: (http:\/\/www.maihaugen. no\/norsam) Pirkko Madetoja Ilmoitusasioita Väitöstilaisuus FL Kirsi Hännisen etnologian väitöstutkimus \"Visiosta toimintaa - museoiden ympäristökasvatus sosiokulttuurisena jatkumona, säätelymekanismina ja innovatiivisena viestintänä\" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa Vastaväittäjinä olivat dosentti Helena Ruotsala ja dosentti Solveig Sjöberg-Pietarinen. 17","paragraph_char_start":30127,"paragraph_char_end":32182,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3774}
{"query-id":"query-66510b013f2241fa2b00b9917cd0d42f","original_paragraph":"He joutuivat kuitenkin piiritetyiksi koettaessaan lähteä aurinkokunnasta ja Karrde joutui epätoivoissaan laukaisemaan protonitorpedot, välttyäkseen jäljittimiltä, minkä seurauksena alus vaurioitui. Teko kuitenkin antoi muulle Karrden laivastolle aikaa saapua paikalle, jolloin hänen tulivoimansa ylitti Imsatadin. Tietäen, että Anakin Solo, Tahiri Veila, Valin Horn ja Sannah olivat jääneet matkasta, Karrde pakotti Imsatadin laskeutumaan kaikilla aluksillaan etsintöihin, mutta siirsi sillä välin oppilaat ja Tionne Solusarin Idiot's Arraylle, joka kuljetti heidät turvaan. Kam Solusar jäi auttamaan etsinnöissä. Ennen kuin hänen käskyjään ehdittiin noudattaa yuuzhan vongien laivasto ilmestyi aurinkokuntaan. Karrde lähetti D'ukalin Idiot's Arraylla turvaan lasten kanssa ja hakemaan apujoukkoja. Sen jälkeen hän vetäytyi aurinkokunnan rajamaille odottamaan apujoukkojen saapumista, sillä hän ei aikonut jättää planeetalla yhä olevia oppilaita.[52]","paragraph_char_start":92497,"paragraph_char_end":93447,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13360}
{"query-id":"query-b586e14c61db9e49da4d75f135740700","original_paragraph":"5 Kohti jatkokehittämistä Kaveri-projektissa toteutettiin Best Buddies -kaveritoiminnan arviointi vuonna Kokemuksia toiminnasta kerättiin viideltä eri ryhmältä: toimintaan osallistuneilta ihmisiltä, heidän vanhemmiltaan, kehitysvammaisten ihmisten asumisyksiköiden ohjaajilta, projektin kanssa yhteistyötä tehneiden oppilaitosten henkilökunnalta ja Tukiliiton jäsenyhdistysten toimijoilta. Tulosten perusteella sekä kehitysvammaiset että vammattomat nuoret nauttivat kaveritoiminnasta, vaikkakin osa kaveripareista kohtasi myös ongelmia esimerkiksi yhteydenpidossa. Erilaisuuteen ja kehitysvammaisuuteen tutustuminen nähtiin erittäin tärkeänä, ja vammattomien osallistujien kokemusten mukaan kehitysvammaisuudesta tuli toiminnan kautta aikaisempaa arkipäiväisempi asia. Sekä kehitysvammaiset että vammattomat nuoret korostivat uuden kaverin saamisen merkitystä. Kehitysvammainen ihminen sai tilaisuuden saada oma, tasavertainen kaveri, joka tuli perheen ja asumisyksikön ulkopuolelta. Toiminta tuki kehitysvammaisten ihmisten oma-aloitteisuutta ja saattoi vahvistaa heidän osallisuuttaan, mikäli kaverukset löysivät toiminnalle aikaa ja tutustuivat toisiinsa. (Oulasvirta 2011, ) Arvioinnissa kartoitettiin Best Buddies -kaveritoiminnan kehittämiskohteita. Viiden eri ryhmän vastausten perusteella todettiin: Toiminnan laadun kannalta huomiota tuli kiinnittää erityisesti Best Buddies -kaveruuden sujuvuuteen. Kaveripareja tuli tukea aikaisempaa voimakkaammin keskinäisessä yhteydenpidossa. Työntekijöiden tuli olla yhteydessä kaveripareihin entistä säännöllisemmin, esimerkiksi kahden kuukauden välein. Kaveritoiminnan ja oppilaitosten välinen yhteistyö nostettiin yhdeksi tulevaisuuden painopisteeksi. Opiskelijoita voisi rohkaista mukaan toimintaan ryhmätapaamisten avulla. Kaveritoimintaa voisi kehittää osaksi vapaaehtoistyön opetusta. (Emt., ) Best Buddies -kaveruuden sujuvuuden parantaminen edellytti myös sitä, että kaveritoiminnan organisaatio uudistettiin. Kaveri-projektissa työntekijät sijaitsivat vain Tampereella, jolloin esimerkiksi kaverinhakijoiden tapaaminen ja haastatteleminen ennen kaveritoiminnan aloituskoulutusta ei ollut mahdollista. Best Buddies -projektissa toiminnan järjestäminen siirrettiin keskustoimistolta alueille. 5","paragraph_char_start":3632,"paragraph_char_end":5883,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":476}
{"query-id":"query-6540a83c8b03988aaa458147b8a66c9e","original_paragraph":"15 Kuitenkin ongelmia seurasi maailman kansainvälistymisen myötä, sillä pääoma jatkoi ammattiyhdistysliikkeen ponnisteluista huolimatta kasaantumistaan. Syntyi monikansallisia suuryrityksiä, joiden pyrkimyksenä ei ollut edistää yhteiskunnan hyvinvointia, vaan kasvattaa omaa tulostaan. Tällaisestakin toiminnasta löytyy esimerkkejä läheltä, kun voittoa takovia tuotantolaitoksia siirretään Suomesta kehittymättömämpiin maihin ja niiden kansalaisten työehtoja poljetaan. Lisäarvoa koitetaan kasvattaa siis moraalisesti arveluttavin keinoin, ainakin ihmisnäkökulmasta tarkasteltuna. Korkea peruskoulutustaso ja tasa-arvoisuus ovat tavoiteltavia asioita ja erinomaisia yhteiskunnallisia edistyksen mittareita. Niiden rapistumisesta on havaittavissa merkkejä päivittäin vaikka uutisia kuulemalla. Mielestäni suomalainen hyvinvointivaltio oli esimerkillinen yhteiskunta vielä 1980-luvulla. Silloin Suomen talousjärjestelmää saattoi kutsua ns. sekataloudeksi, jossa julkisella ja yksityisellä sektorilla oli molemmilla sijansa. Hiljalleen tätä yhteiskuntajärjestelmää on purettu ikään kuin kaikkien huomaamatta sillä retoriikalla, ettei olisi muuta vaihtoehtoa. Ei olekaan, jos kysytään rahalta, mutta jos kysytään ihmiseltä, voi tämä käydä esimerkiksi vaikuttamaan tulevaisuuteensa äänestämällä. Toki ennen kuin antaa äänensä, kannattaa aktivoitua kysymään itseltään, mitä tapahtuu todella, ja punnita huolella kenelle tai mille puolueelle äänensä antaa: minkä hyväksi tehdään työtä? Minkä takia edistytään? EINO-JULIUS ARVOLA PAU PIRKANMAAN OSASTO RY Joensuun seudun auto-alantyöntekijät osasto 039 ry.","paragraph_char_start":30246,"paragraph_char_end":31844,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4181}
{"query-id":"query-850d45687d4d7255d9108b4e8ca703f1","original_paragraph":"18 Salama on synnin palkka Keskiajalla ja myöhemminkin uskottiin, että salamanisku on Jumalan rangaistus synneistä. Siksi jossakin Pohjois-Italian kaupungissa ruutia piirityksen varalta varastoitaessa erittäin suuri määrä sitä sijoitettiin ajatusmallin mukaisesti turvallisimpaan paikkaan, kirkon kellariin. Kirkontorniin löi salama, ja satoja rakennuksia tuhoutui ja tuhansia ihmisiä kuoli. Salama eri ammateissa Pyöveli : kyllä. Pyromaani : kyllä. Rähinöitsijä : kyllä. Terroristi : kyllä. Ojankaivaja : Salamavirta hajaantuu normaalisti maahan siististi. Huonosti sähköä johtavassa maassa (sora, moreeni, hiekka, kallion päällä oleva ohut irtomaa- tai turvekerros) suurivirtainen salama voi kuitenkin hakeutua lähialueella (yleensä n m) sijaitsevaan vieraaseen elektrodiin, jolloin syntyy maa- tai puunjuuriläpilyönti ja maavalokaari. Tällainen elektrodi voi olla esim. oikea maadoituselektrodi, maakaapeli, vesijohto, rakennuksen sähköjohto tai perustuksen betoniraudoitus, järvi, suo taikka sora- tai hiekkakerroksen alla oleva savipatja. Kosteuden ollessa riittävä tapahtuu höyrykattilaräjähdys veden höyrystyessä alle 1\/ sekunnissa. Lasinpuhaltaja : Jos maan kosteus on sopivalla alueella, maavalokaaren sulattamasta hiekasta muodostuu halkaisijaltaan senttimetrejä oleva, sisäpinnaltaan sileä lasiputki (kuva 5), hiekkafulguriitti [5]. Hiekkaa sulaa tietysti höyrykattilaräjähdyksessäkin, mutta ojankaivaja lapioi lasinsirut ojan pientareelle. Kuva 5. Pätkä poikkeuksellisen kookkaasta hiekkafulguriitista. Valok. M. Nuorteva. Kirvesmies : Kun salama lyö puuhun, puun ulkopinnalle syntyy useimmiten ylilyöntivalokaari, eikä puu sanottavasti vahingoitu. Nilaläpilyönti ja ehkä myös aivan lähellä puuaineksen pintaa tapahtuva läpilyönti tekee kuoreen pitkän viillon tai avohaavan. Syvemmällä pintapuussa tapahtuva läpilyönti voi irrottaa puusta pitkän säleen. Lehtipuilla läpilyöntejä esiintyy selvästi harvemmin kuin havupuilla. Kasvavan puun sähkönjohtavuus on sulana kautena samaa luokkaa kuin liejun, turpeen, mullan sekä järvi- ja jokiveden. Sähkönjohtavuus riippuu sulanakin kautena jonkin verran vuodenajasta ja jopa vuorokaudenajasta. Hammastikkutehtailija : Läpilyönti ydinpuussa on höyrykattilaräjähdys hammastikkutehtaassa. Ympyrämetsätuhot Viitteessä [6] on kuvailtu melko harvinaisia ns. salama-ympyrämetsätuhoja: suuret havupuut, mutta eivät lehtipuut eivätkä yleensä pienet havupuutkaan, kuolevat vuoden tai parin kuluessa...50 m halkaisijaisen ympyrän alueelta. Tyypillisiä salamavaurioita ei ympyrän keskipisteestä useinkaan ole löytynyt. Vielä elävissä, selvästi vaurioituneissa puissa on läheltä latvaa kuoren alta ympyrän keskipisteen suunnassa löytynyt tummia täpliä ja juovia (kuva 6), ja latvuston oksien kärjissä on ollut vioittumia. Ilmiölle ei ole löydetty kunnollista selitystä. Seuraavia on kuitenkin yritetty:","paragraph_char_start":48060,"paragraph_char_end":50904,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6696}
{"query-id":"query-8773151c42f2fb6eb8341c4eb5964eb7","original_paragraph":"3 Ensimmäinen -lehti näki päivänvalon Iin Meriseuran 10-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna Tuolloin Meriseura oli saavuttanut suuren suosion sillä noin 14 prosenttia (700 henkilöä) iiläisistä oli liittynyt sen jäseneksi. 3 Simpan Väylää Röyttään Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, halusimme jälleen julkaista Meriseuralaisen juhlistamaan seuran 40. toimintavuotta. Kunnianosoituksena Iin Meriseuran ja sen tukikohdan perustajille julkaisemme nyt Aulis Ukkolan kirjoittaman 10-vuotishistoriikin sellaisena kuin se oli ensimmäisessä lehdessämme. (Kannattaa myös käydä lukemassa koko lehti nettisivullamme Katsaus 90-luvun vaiheisiin on puolestaan kirjoitettu vanhojen pöytäkirjamerkintöjen perusteella eikä kirjoituksessa mitenkään ole onnistuttu mainitsemaan kaikkien seuran hyväksi silloin puurtaneiden henkilöiden nimiä. Iin Meriseura haluaakin kiittää lämpimästi kaikkia vuosien varrella mukana olleita ja seuraa tukeneita tahoja. Kalastajaperheitten ja Röyt tän lastaajain jälkipolvet jatkavat omalla tavallaan isiensä perinteitä: viettävät viikonloppunsa ja vuosilomapäivänsä meren äärellä. Varttunut väki tuntee Simpan väylän nimenä, vain muutamat osaavat sen kulkea. Yhteistä on rakkaus ja kunnioitus mereen. Röyttä on entinen raakapuun vientisatama. Kun puutavaraliike loppui Röyttässä 1960-luvun alussa saari autioitui: elämän äänet lakkasivat. Eivät kokonaan: saaren linnut jäivät. Oululaiset purjehdusseurat oivalsivat Röytän suojasataman arvon hakeutuen vuokralaisiksi Met sähallitukselle ja päästettiin si sään 1960-luvun puolivälin tienoil la. Iin Meriseuran perustamisen keskeisin peruste oli pysyvän jalan sijan valtaaminen Röyttästä. Meriseuran perustajat näkivät saaren arvon veneilytoimintapaikkana ja yhteistoiminnassa Putaan Purren kanssa aloitettiin pyrkimykset saaren vuokralaisiksi. Meriseuran syntysanat lausuttiin 24. lokakuuta 1972 ja vielä samana syksynä jätettiin anomuskirja Met sähallitukselle. Anomus koski valtion omistamia saaren rakennuk sia. Iin kunnan päättävät elimet eivät vastaavasti lämmenneet Röyttä-asialle tai ehkä on parempi sanoa: lämpenivät hitaasti. Syntysanat Heinäkuussa 1972 Ojakylässä Pentti Meriläisen talossa pidettyyn neuvottelupalaveriin osallistuivat Aulis Ukkola, Väinö Veijola, Pentti Meriläinen, TUL:n Oulun piirin silloinen toiminnanohjaaja Osmo Hekkala ja Putaan Purren puheenjohtaja Kauko Liedes (Putaan Pursi oli perustettu n. 2 kuu kautta aikaisemmin toukokuussa). Kolme ensin mainittua muodostivat valmistelevan toimikunnan. TUL:n alaisen veneilyseuran perustava kokous pidettiin Iin Järjestötalossa. Lainaus perustavan kokouksen pöytäkirjasta:... On yhdestoista hetki pe rustaa järjestö, joka voi toimia veneilijäin yhdyssiteenä sekä painos tuselimenä, vaatia kunnan toimenpiteitä yhteisranta-asian hoitamisessa kuntalaisia tyydyttävästi sekä pyrkiä saamaan valtion saaria (tontit) seuran käyttöön vuokrasopimuksilla. Perustavaan kokoukseen osallistuivat: Pentti Meriläinen, Erkki Sainio, Tauno Veijola, Aarne, Kauno ja Aulis Ukkola, Jouni Liedes sekä Osmo Hekkala piirin edustajana. Meriseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Meriläinen, sihteeriksi Aulis Ukkola ja rahastonhoitajaksi Erkki Sainio. Johtokuntaan valittiin em. lisäksi Aarne Ukkola, Kaisu Sainio, Tauno Veijola, Simo Aalto, Eeva-Liisa Iso-Somppi, Kauno Ukkola ja Antero Manninen. Seura otettiin vastaan myöntei sesti. Vuodenvaihteessa eli pari kuukautta perustamisen jälkeen seurassa oli 94 jäsentä. Ei laakereille Meriseuran perustajat eivät jääneet lepäämään laakereilleen. Toimintapurjeisiin puhallettiin ennakkoluulottomasti tuulta ja veneilijäväki lisääntyi seuran ympärille nopeasti. Nuorten toiminnan käynnistäminen koettiin johtokunassa ensiarvoisen tärkeänä asiana. Välittömästi IMS:n syntymisen jälkeen tehtiinkin päätös optimistijollien rakentamisesta opetuskäyttöön ja keväällä -73 rakennettiin jo kaksi jollaa mahonkivanerista: Simo Aalto ja Kauno Ukkola jollakerhon vastaavina. Aktiivisimmista kerholaisista muistuvat 9. vuoden takaa mieleen Tauno Veijola, Antero Manninen, Veli Aalto, Pentti Meriläinen ja Pertti Meriläinen. Jollat ovat edelleen käytössä. Anomuksia, anomuksia Kirvesmies Eino Koivikko (kuvassa) oli ahkerimpia talkoolaisia, kun veneilykeskukseen raken nettiin uutta saunaa. Kuva otettu kesäkuun alkupäivinä, sauna valmistui käyttökuntoon heinäkuus sa -81. IMS jätti anomuksen Röytän rantapirtistä Metsähallituksen Iin hoitoalueeseen jo 30. marraskuuta -72. Seuraavan vuoden puolella kävivät lähetystönä Vesihallituksen piirikuntakonttorilla, Metsähalli tuksen piirikuntakonttorilla ja Seutukaavaliiton toimistossa Oulussa kansanedustaja Pentti Liedes ja seuran sihteeri (Aulis Ukkola). Toinen anomus Röytän majoitustiloista jätettiin sisään myös -73 vuo den puolella. Seura anoi tontti Praavastakin Vesihallitukselta (Vesihallituksella on 2 hehtaarin suuruinen maapala), mutta tuloksetta. Vesihallituksen Oulun piirikuntakonttorilla viitattiin kunnan apuun asiassa. Vesipiiri oli halukas neuvottelemaan kunnan kanssa. IMS:n johtokunnan painostuksesta kunnan edustajat kävivät kerran vesipiirin konttorilla neuvottelemassa. Mitään valmista ei ole syntynyt. Meriseuran jäsenistö tuntee edelleen mielenkiintoa Praavaan ja vesipiirin omistuksessa olevaan keskeiseen ranta-alueeseen. IMS:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluisi venehallin (talvisuoja) rakentaminen ja sopivin paikka olisi Praavan venesataman läheinen alue. Jäsenmäärän nousua Vaikka tonttianomuksiin vastat tiin kielteisesti toimivat IMS:n aktiivit ponnella ja uskolla parempaan tulevaisuuteen luottaen. Silakoita paistettiin Praavan hietikolla rantatulilla v. -74 touko-kesäkuun vaihteessa. Nuotioiltaan osallistui yli 100 ihmistä. Röytän perheleiri keskeytyi rankkaan vesisateeseen, vesi virtasi telttoihin ja tuuli raastoi... Jäsenmäärä oli v. -74 lopussa 311 ja seuraavan vuoden vaihteessa jo yli 400. Vuokrasopimus Ensimmäisen 5-vuotiskauden merkittävimmäksi saavutukseksi kirjattiin aikakirjoihin vuokrasopi mus Röytän ranta pirtissä (seuran nykyinen maja). Putaan Pursi ja Meriseura allekirjoittivat sopimuk sen 28. tammikuuta Jälkikäteen ajatellen omaan tupaan päästiin siis verrattain nopeasti eli runsaan kolme vuotta seuran perustamisen jälkeen. Ropleeman osto Filipper-luokan kevytvene ostettiin seuran nuorille opetusveneeksi 1977 keväällä. Kahden purjehdittavan veneen hinta oli 3200 mk. Raha kerättiin. Eräs isoin kirjaimin muistiin merkittävä toimintateko oli TUL:n nuorisovuoden tapahtumaan osallistuminen Lahdessa. Purjehduksessa oli IMS:stä kolme edustajaa ja Teuvo Aalto sijoittui optimistiluokassa yhdessä osakilpailussa peräti kolmanneksi. TUL:n leirit Röytässä on järjestetty vuosittain nuorten veneilijäin leirejä ja use ampana kesänä koko Perämeren aluetta koskevat purjehdusleirit. -76 pidetyllä Perämeren piirin leirillä oli 64 tyttöä ja poikaa ja huoltoryhmät mukaan lukien väkeä yli 100 henkeä. Sama on ollut tahti kaikkinakin purjehduskausina. Röyttä on avannut ovensa ikäänkuin uudelleen iiläisille, lastaajain ja kalastajain jälkeläisille. Oma tupa, oma lupa Toimintavuotta -78 sävyttivät Röytän rantakaavan valmistuminen (Metsähallitus teetti kaavan) ja toimintakeskuksen vuokrasopimuksen uusiminen. Merkittävä kaluston lisäys aikaansaatiin talvikaudella Kansalaisopiston piirissä rakennettiin 11. optimistijollaa. Pöytätennistä iltamatoimintaa IMS:n kymmeneen toimeliaaseen vuoteen sisältyvät vilkkaat kaudet pöytätenniksessä. Ohjatusti pingistä pelattiin Pohjois-Iin koulun tiloissa v Parhaimmillaan oli harrastajia ja kilpailutoimintaan oman seuran ulkopuolella otti osaa yli 20 nuorta. Seppo Huovinen kantoi pingistoiminnasta päävastuuta. TUL:n 60. juhlavuoden liittojuhlaan osallistui seurasta 44 jäsenen joukkue. IMS:n kuusikko voimis teli miesten massavoimistelussa tikapuuryhmänä. Voimistelijat: Tuomo Ukkola (ohj.), Tuomo Kortesalmi, Hannu Ukkola, Arto Paaso, Juha Leskelä ja Juha Korjonen. IMS:n iltama- ja juhlatoiminnasta lyhyesti tässä yhteydessä se, että pikkujoulut on koettu vuosittain virkistävinä yhdessäolon tapahtumina, ravintolailtoja pidettiin eräässä vaiheessa aktiivisesti ja tanssit ja illanvietot kuuluvat kuvioihin. Keskeisiä huvipuolen purjehtijoina ovat puuhanneet Erkki Iso-Somppi (huvitoimik. pj.), Aimo Laitala, Eero Kynkäänniemi, Pentti ja Pertti Meriläinen, Eino Meriläinen, Väinö ja Veikko Veijola. Seuran taloutta on hoideltu huo lella. Tuloja on saatu huveista, haastekeräyksistä, arpajaisista, myyjäisistä ym. IMS:n nuorten panos on kasvanut ja tehostunut vuosi vuodelta. Nuoret ovat hoitaneet kolmena viimeksi kuluneena vuonna mm. arpajaisten organisoinnin mainiosti. Naisjaoston myyjäiset tukevat osaltaan taloutta. Sokerit pohjalla: kesällä -81 valmistui talkootyönä uusi sauna Röyttään. Seppo Vesa soittaa jälleen ensi kesänä Röyttän tanssit nuotio-ja saunailtoina. Konkaripelimannit kuuluvat kuvaan, kun IMS:n huveista mainitaan. Röytän saunan rakennustalkoissa ja puutalkoissa tehtiin toistatuhatta työtuntia. Yksi aktiivisimmista oli emäntänä puuhannut Olga Rahkola, talkootunteja kertyi Olgalle lähes 100.","paragraph_char_start":5005,"paragraph_char_end":14026,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":707}
{"query-id":"query-d61db5671c45ef644adbfd7155b5dd3c","original_paragraph":"6 4. Mobiili kuukausilippu TAUSTA Matkustin aikoinaan melkein joka päivä junalla töihin. Matkustaminen oli leppoisaa, paitsi niinä päivinä, kun en ollut muistanut uusia kuukausikorttia. Korttia ei voinut uusia junassa tai asemalla automaatissa. Ainut vaihtoehto oli asemalla kassalla. Tulin kassalle aina myöhässä. Jonoa oli edessäni. Tämän takia olen useampaan otteeseen miettinyt netti\/ sms- palvelua, jossa kortin voisi uusia käyttäen uutta teknologiaa. Kirjoitin keväällä aiheesta ja sain jutullani hyvää vastakaikua. Muutama muukin ihminen innostui ideasta ja sen pohjalta myös tapasin VR:n palveluita vastaavaa kehitysjohtajaa. Keskustelin aiheesta ja esitin hänelle kuinka asian voisi ottaa käyttöön. Sinänsä hyvä tapaaminen, sillä hän kertoi, että ideaani tullaan käyttämään jatkokehityksessä. MUTTA MITÄ JOS? VR on huomanneet saman ongelman. Jatkossa voi olla, että monta muutakin lippua voi ostaa ja uusia netin ja kännykän kautta. Samaa ideaa voisi käyttää myös monessa muussakin paikassa. Mitä jos sen sijaan, että pitää vaikka kuntosalin läpyskää kukkarossa, kuukausilippu olisikin suoraan kännykässä joko SMSpohjaisena viestinä tai MMS-pohjaisena kuvallisena viestinä. Tai mihin tahansa palveluun, jossa säännöllisesti uusitaan maksutieto ja se pitää todistaa muille käyttäjille. Mobiili päätelaite, oli se sitten kännykkä tai ipod, on useammin monella mukana kuin kukkaro. Sen takia olisikin parempi suunnitella mitä mobiililla päätelaitteella voi tehdä, kuin miettiä kuinka sillä voi maksaa. Pankit ovat reilut 10 vuotta miettinyt mobiilia maksamista. Sen sijaan, että mietitään kuinka tuolla erillisellä päätelaiteella maksetaan, voisi miettiä kuinka mobiilipäätelaite toimisi maksun todisteena eri tilanteissa. Anna asiakkaalle lippu siihen laitteeseen, mitä hän todennäköisesti aina kantaa mukanaan. KUINKA PALVELU VOISI TOIMIA? Käyttöön tarvitaan mobiilipäätelaite, johon syötetään tiedot tai tiedot siirtyvät ostotapahtumasta. Se voi olla nettisovellus tai asemalla oleva erillinen päätelaite. Jotkut palvelut haluavat liittää maksutodisteeseen valokuvan, kuten nykyään paperiversiossa. Osalle riittää 3D-kuvake, joka voidaan luoda ostettaessa. Kumpikin toimii tunnisteena. Valokuvan voisi ladata omalta koneelta omasta tiedostosta. Tämän jälkeen kun kerran on luonut oman kortin, uusiminen tapahtuisi samaan tapaan kuin ostetaan esim. HKL:n kertalippu kännykkää. Eli lähetetään SMS-viesti ja paluuviestinä tulee vahvistus. Tämä sitten tallenetaan päätelaitteeseen. Kuvitteellisesti esim. Kuntosalin kuukausikortti olisi nettisivulla, johon syötetään kortin käyttäjän tiedot, jonka jälkeen jos halutaan, niin ladataan vaikka käyttäjän kuva. Ensimmäisellä kerralla maksetaan nettipalvelussa joko luottokortilla tai pankin tunnuksilla. Ensimmäisellä kerralla asiakkaalle lähetetään MMS-viesti, jossa näkyy käyttäjän kannalta tarvittavat tiedot. Sen jälkeen veloitus menee automaattisesti syötetyn pankki\/luottokortin tietojen mukaan. Jokaisesta maksusta tulee kuitti SMS viestinä. Tätä kautta palvelua tarjoava firma saa asiakkaan kännykkätiedot ja voi mainostaa uusia asioita tai tiedottaa muutoksista kuten aikataulupoikkeamista nopeammin. Myös erillisenä iphone Aplikaationa tälläinen kuitti toimisi hyvin. Samalla sali voisi pistää asiakkaansa liikkumaan lisää ohjelman avulla tai tekemään jotain sellaista mikä tukee muuta liiketoimintaa.","paragraph_char_start":12226,"paragraph_char_end":15588,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1833}
{"query-id":"query-1d0c45f8ea99139daeb0bb099521e487","original_paragraph":"Jatkoin matkaani Konttoriin, johon frendit tuli perässä. Tilasin heitä venttaillessani pienen oluen – illan ensimmäisen – ja kaikki sujui mainiosti. Kun ympäripäihtyneet frendini tulivat Europasta Konttoriin, meille ei enää myytykään mitään. Tarjoilija vain totesi mulle ja seurueelleni, että ”kattelinkin sun silmiäs jo aikaisemmin ja mietin kannattaako sulle ees olutta myydä, kun taidat olla aivan umpijurrissa”. No, se oli sitten viimeinen niitti ja eikun etipäin kohti Ilvesta. Puolikas kaljakin jäi juomatta. Ilveksessä matka tyssäsi ovelle, kun poke ilmoitti, ettei humalatilassa ole mitään asiaa raflaan. Okei joo, frendini olivat suht kivassa tuiskeessa mutta meitsi selvin päin. Eipä siinä auttanut muu kuin tyytyä lähteen Testokseen ja vetää pää täyteen himassa, kerta ei ollut asiaa kapakoihin sinä iltana.","paragraph_char_start":336,"paragraph_char_end":1154,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":53}
{"query-id":"query-b96df052cbebb5ea6e47a0bef8540833","original_paragraph":"11 Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. osallistui satoja esimiehiä useasta maasta. Yleiset periaatteet ovat samat kaikissa maissa. On kuitenkin tärkeää, että eri maissa keskustellaan, mitä Metson johtamisen periaatteet ja arvot tarkoittavat kunkin työssä. Sitä kautta saamme globaalisti yhtenäisen punaisen langan, sanoo Kamppari. Ammattilaiset tuntevat arvonsa Vaikka osaajamarkkinat ovat muuttuneet joltain osin globaaleiksi ja suuremmiksi, ei se ole laskenut osaajien hintatasoa. Näyttää pikemminkin siltä, että ammattilaiset hinnoittelevat osaamisensa kalliimpien markkinoiden mukaan jopa niin sanotuissa halpamaissa. Kasvavien markkinoiden esimiehille ja johtajille näyttää syntyneen eurooppalainen hintataso, sanoo Merja Kamppari. Boydenin Jussi Eränen muistuttaakin, että huippuosaajien ja rivityöläisten palkkaerot ovat monissa maissa suuret. Kaikki maat eivät jaa pohjoismaista käsitystä pienistä palkkaeroista hyveenä. Omista kyvyistä pidettävä kiinni Koska yhä useamman yrityksen menestys riippuu osaamisesta, taistelevat yritykset entistä tiukemmin parhaista tekijöistä. Kun väestö ikääntyy lähes kaikissa Euroopan maissa, joutuvat yritykset näkemään entistä enemmän vaivaa osaajien löytämiseksi. Sota talenteista on jo totta. Etenkin miljardiluokan yritysten johtoon on entistä vaikeampi löytää sopivia ihmisiä, sanoo johtaja Nina Kurola suorahakuyhtiö Heidrick & Strugglesilta. Yritykset tuskin tulevat näkemään varsinaista johtajapulaa, mutta markkinoiden voi olettaa kiristyvän lähivuosina. Siksi yritysten on yhä tärkeämpää pitää hyvää huolta nykyisistä tekijöistä aviisori 11","paragraph_char_start":23889,"paragraph_char_end":25524,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3168}
{"query-id":"query-06a974a96572d3f76b5e49f8a0b18899","original_paragraph":"17 kanssaan ilman tarjousmenettelyä (vrt. neuvottelumenettelyn edellytykset kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kohta 2.2). Neuvottelumenettely ilman kilpailua eli suora hankinta on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin (kohta 2.1.3) Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) Hankinta ilman kilpailua eli suora hankinta on hankintalaissa mainittujen perusteiden (HankL ja 67 ) lisäksi mahdollista kansallisen kynnysarvon alittavissa eli ns. pienhankinnoissa, jos hankinnan arvo on vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista. Hankinnan vähäisyys on arvioitava hankintayksikön hankintavolyymien ja hankintojen luonteen pohjalta. Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eli niin sanottuja transaktiokustannuksia. Suora hankinta on mahdollista myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hintataso ovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa tai kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireinen hankinta. Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä toimittajalta pyydetyn tarjouksen perusteella. Vähäisen hankinnan suuruutta ei ole laissa määritelty. Tavarahankintaa voidaan pitää lähtökohtaisesti vähäisenä, jos se on esimerkiksi alle euron suuruinen. Palveluhankinnoissa kilpailuttamisen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Yksittäisissä sosiaali-. terveys- ja koulutuspalveluiden hankinnoissa hankinta voidaan suorittaa tarvittaessa ilman kilpailua, jos kilpailuttaminen on epätarkoituksenmukaista. Muissa palveluhankinnoissa alle euron suuruisia palveluhankintoja voidaan pitää sellaisina, joissa kilpailuttaminen ei ole yleensä tarkoituksenmukaista. Rakentamishankkeissa kilpailuttamistarve on arvioitava tapauskohtaisesti kiinnittäen huomiota hankkeen luonteeseen, suunnittelutarpeeseen, toimintaympäristöön jne. Keskeistä on tällöin myös se, onko kysymys uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta. Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioon kuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen sopimusten puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöön panemista eikä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä. Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintalain 11 :n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä eli kilpailuttanut hankinnat. Yhteishankinnoissa tehtävien puitesopimusten ja puitejärjestelyjen täytäntöönpano toteutuu tilauksin kilpailun voittaneelta tai voittaneilta toimittajilta.","paragraph_char_start":27060,"paragraph_char_end":29937,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3209}
{"query-id":"query-1359045e500693721e77e7565985cdbf","original_paragraph":"4 2. Miksi käytän hasista? Ihmiset käyttävät hasista tai marihuanaa hyvin monenlaisista syistä: rentoutuakseen, päästäkseen pois, unohtaakseen ja välttääkseen ongelmien ratkaisua. On tärkeää, että selvität itsellesi ne syyt, joiden vuoksi itse käytät hasista tai marihuanaa. Kerro kolme syytä, joiden vuoksi käytät kannabista Jokaisella kannabiksen käyttäjällä on oma käyttökuvionsa : hasista poltetaan esimerkiksi tietyissä tilanteissa tai tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Selvitä omaa käyttökuviotasi vastaamalla kysymyksiin: Mikä polttamistilanne on sinulle tärkein normaalipäivänä? Vastauksesi: Pitääkö sinun polttaa hasista ennen jotain tiettyä tapahtumaa tai tekemistä (elokuvan katsomista, kavereiden tapaamista, musiikin kuuntelua)? Vastauksesi: Miksi minun pitää lopettaa? Kannabiksen käytön lopettamiselle on monenlaisia perusteita. Jos pystyt, kerro kolme syytä sille, että haluat lopettaa juuri nyt Mitä tarvitaan, jotta voisit lopettaa?","paragraph_char_start":5284,"paragraph_char_end":6232,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":723}
{"query-id":"query-931373a6daa45daa7ce745196c1d5fcb","original_paragraph":"38 Liite 3 LIITE 1.1 KYMPPI-HANKKEEN PERHEVALMENNUS rvk. h Perheeksi! Vanhemmuus ja parisuhde muuttuvassa elämäntilanteessa SISÄLTÖ JA MENETEMÄ - Vanhemmuudesta ja parisuhteesta keskustelu ja ajatusten herättely. TAVOITTEET - Lapsen syntymän aiheuttamien muutosten omakohtainen pohtiminen. HUOM! Vanhemmuus- ja parisuhdeteemat nivoutuvat myös kaikkien muiden kertojen sisältöön. - Keskustelu pareittain kysymyskorttien aiheista TOIMINTA JA - Keskustelu kootaan fläppitaululle, heränneiden ajatusten käsittely. KESKUSTELU -Jakaudutaan isä\/äitiryhmiin keskustelua isyydestä ja äitiydestä. Millainen mahdan olla isänä\/äitinä? Millainen on riittävän hyvä vanhempi? Miten elämä muuttuu vauvan synnyttyä? -Keskustelua internetsivustojen sisällöstä ja niiden herättämistä ajatuksista, ryhmä voi jakaa hyviä nettiosoitelinkkejä. TIETOISKU - Parisuhde ja seksuaalisuus muuttuvassa elämäntilanteessa -Ajankäyttö vauvan syntymän jälkeenmikä on tärkeää? - Oma aika vs. perheen aika - Seksi vauva syntymän jälkeen - Vanhemmuus äidiksi ja isäksi muuttuva identiteetti - Suhde itseen, lapseen, puolisoon, työhön, ja vapaa-aikaan - Vanhemmuuteen kasvamisen prosessi - Vanhemman roolit perheessä KOTITEHTÄVÄ Vanhemmat miettivät kotona seuraavaksi kerraksi vauvanhoitoon ja imetykseen liittyviä kysymyksiä MATERIAALI -Kysymyskortit, voidaan hyödyntää Helsingin perhevalmennuskäsikirjan kysymyskortteja soveltaenkortteja on helppo muokata. - Vetäjän tukena perhevalmennuskansiot kts. liite -Power point diat -Parisuhteen roolikartat - Isäksi DVD -Vanhemmuuden roolikartat (varsinais-suomen lastensuojelukuntayhtymä 1999) Mitä haluan tietää vauvanhoidosta ja imetyksestä lomake. (Tuominen2009, 124.)","paragraph_char_start":43881,"paragraph_char_end":45560,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5849}
{"query-id":"query-49a9bc39d7b05ef257926167ae0ebaa2","original_paragraph":"8 KASVATUS SOSIAALISENA JA YHTEISKUNNALLISENA TOIMINTANA torstaina , Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), sali 505 Alustusten lisäksi seminaarissa on työryhmiä, joihin kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita esi elemään tutkimusaiheitaan. Ehdo aa voi sekä yksi äisiä esityksiä e ä työryhmiä (3 4 esitystä) saakka. Ehdotuksiin liitetään esityksen otsikko ja lyhyt abstrak tai työryhmän pääotsikko, osallistujat ja lyhyet abstrak t esityksistä. Kaikki kasvatuksen ja koulutuksen historiaan lii yvät teemat ovat tervetulleita. Seminaariin voi osallistua myös ilman omaa esitystä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoi autuminen: mennessä sähköpos tse OHJELMA Seminaarin avaus: professori Jukka Rantala, Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran pj., HY Pohjoismainen hyvinvoin val omalli, hyvinvoin, kasvatus ja lapsuus 1900-luvulla: professori Pirjo Markkola, Historia ja etnologia, JY Kommen puheenvuoro: professori Arto Jauhiainen, Kasvatus ede, TY Kahvitauko Suomalaisen koulupedagogiikan kasvatus eteellinen perusta 1900-luvulla: KT An Saari Kommen puheenvuoro ja keskustelua: FM (väit.) Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto luku, kirjallisuus ja valistus Suomessa: TT Minna Ahokas, Kirkkohistoria, HY Kommen puheenvuoro: Docent Jessica Parland-von Essen, HY & Brages Pressarkiv Lounas (omakustanteinen) Työryhmät Loppupaneeli ja keskustelua: Kasvatuksen historian monet mahdollisuudet ja tulevaisuuden haasteet TERVETULOA! Järjestäjät: Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Suomen Historiallinen Seura, Nuorisotutkimusseura, Suomen Kasvatus eteellinen Seura, Suomen Kirjahistoriallinen Seura","paragraph_char_start":9189,"paragraph_char_end":10822,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1380}
{"query-id":"query-0443cf47806f8dbf0552a5a80d02bb71","original_paragraph":"3 tehtävä kirjallisesti ja se on ehdokkaan omakätisesti allekirjoitettava. Keskusvaalilautakunta antaa virheellisistä asiakirjoista huomautuksen vaaliasioitsijoille ja varaa mahdollisuuden tehdä kirjallisen ehdotuksen asian oikaisemiseksi. Huomautus voidaan toimittaa postitse tai sähköpostin kautta ehdokkaan tai vaaliliiton vaaliasioitsijan antamaan osoitteeseen. Huomautus tulee lähettää viimeistään toisena arkipäivänä keskusvaalilautakunnan kokouksesta lukien. Ehdokkailla ja vaaliasioitsijoilla, joille keskusvaalilautakunta on antanut huomautuksen, on oikeus kahdeksan arkipäivän kuluessa 10 3 momentissa mainitusta keskusvaalilautakunnan toimittamasta huomautuksesta tehdä oikaisu keskusvaalilautakunnalle. Jos huomautuksesta johtuvaa oikaisua ei tehdä määräajassa, eikä huomautuksen kohteena oleva virhe ole vähäinen, keskusvaalilautakunnan tulee jättää ehdokasilmoitus, vaaliliiton muodostamisilmoitus tai vaalirenkaan muodostamisilmoitus huomioon ottamatta. Ehdokkuudesta luopuminen 11 Jos ehdokas pätevän syyn takia on tullut esteelliseksi tai haluaa luopua ehdokkuudesta sen jälkeen kun ehdokasilmoitukset on jätetty keskusvaalilautakunnalle, on luopumisesta tehtävä kirjallinen ilmoitus keskusvaalilautakunnalle, joka niin päätettyään voi poistaa ehdokkaan nimen ehdokasyhdistelmästä. Ehdokasyhdistelmä 12 Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä 27 :n 1 momentissa määrätään. Jos ehdokkaita on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin 27 :n 2 momentissa määrätään. Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokkaita kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasyhdistelmä. Edellämainittujen vaalirenkaiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys määrätään arvalla ja näiden ulkopuolelle jääneet ehdokkaat otetaan yhdistelmään viimeisinä aakkosjärjestyksessä. Ehdokasyhdistelmään otetaan hyväksytyt niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvien vaaliliitot ja siihen mahdollisesti yhtyneet ehdokkaat yhdistetään numerojärjestyksessä yhteisen otsakkeen alle ja erotetaan muista ehdokkaista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokkaat kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen. Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokkaat. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunta varustaa ehdokkaat juoksevilla järjestysnumeroilla alkaen arvonnassa ensimmäiseksi tulleesta vaaliliitosta tai vaalirenkaasta. Numerointi aloitetaan numerosta kaksi (2). Ehdokkaat numeroidaan vaaliliiton ja vaalirenkaan sisällä siinä järjestyksessä kuin ne on keskusvaalilautakunnalle jätetty. Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä vaaliliitto ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana vaalirengas. Vaaliliittoon kuuluvat ehdokkaat varustetaan vaaliliiton mahdollisella tunnuksella. Yhdistelmässä on mainittava, mitä vaalia varten se on laadittu. Yhdistelmä on heti, kun keskusvaalilautakunta on sen vahvistanut, kuitenkin viimeistään neljätoista (14) päivää ennen vaalien suorittamista, saatettava äänioikeutettujen tietoon julkaisemalla se ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä sekä verkkosivuilla. Äänestyslippu 13 Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja hankittava vaalissa käytettävät äänestysliput. Äänestyslipuissa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa sitä käytetään, sekä ympyrä","paragraph_char_start":6778,"paragraph_char_end":10287,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":763}
{"query-id":"query-512cc1cd3a5137b1e6ab6ff6aee4485b","original_paragraph":"10 Taiteilijat, alan toimijat ja tutkijat, suuri yleisö Sovella taidetta messujen osanottajat Lokakuu 2010 Syksy 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulun alumnit Helsingin kaupungin vanhustyöntekijät Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat Paikallisesti maailmassa. Sovella taidetta messut Teatterikorkeakoulussa Elävä esite Lahden musiikkiteatterialan opiskelijoiden esitys hankkeen ydinajatuksesta. ii Hanke-esittely alumniillassa. Hanke-esittely Helsingin kaupungin vanhustyön vastuualueen tulevaisuusfoorumeissa. iii Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia seminaari Lahdessa. taidelähtöisestä toiminnasta, rakentaa brändia, tiedottaa hankeesta. Välittää yleisötilaisuuksissa taiteellisin keinoin oivallusta siitä, mitä hankkeessa pyritään saamaan aikaan. hankeesta ja taidelähtöisestä toiminnasta. taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksista hoitotyössä ja tiedottaa toimenpideohjelmasta vuosille Ohjausryhmä Ohjausryhmän kokous Esitellä hankkeen toimintaa Edistää vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa Media -> Suuri yleisö Sanomalehti Lapin Kansa julkaisi Taideyliopistojen järjestämän aamiaisbrunssikeskustelun Rovaniemen tilaisuutta koskevan jutun otsikolla Rajat ylittävää taidekoulutusta, kirjoittaja Veera Vasara. Media -> suuri yleisö Lapin yliopiston Mielenterveysmessujen osanottajat yhteisölehti Kide 5\/2010 iv Hanke-esittely Mielenterveysmessuilla. hankkeesta ja taidelähtöisestä toiminnasat. Luennot Hankkeen esitykset: Anu- Liisa Rönkä ja Pälvi Rantala Työpajat Sovellataidetta.fiverkkopalvelun esittely Puheenvuoro: Kirsti Nieminen Puheenvuorot: Hanna-Liisa Liikanen Leena Nietosvuori Kirsi Heimonen Asta Engström Elävä esite -esitys Case Vesa Aaltonen Elävä esite -esitys Puheenvuoro: Kirsti Nieminen Esitys on käytettävissä kaikissa yleisötilaisuuksissa, joissa hanketta esitellään.","paragraph_char_start":16739,"paragraph_char_end":18550,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1938}
{"query-id":"query-603a9915e0010e5752a1fe2085f86e46","original_paragraph":"12 12 3\/2009 Perinneammunnoissa pohdittiin kevätmuuttoa Virojoen ampumaradalla kisattiin lauantaina 2. toukokuuta tuttuun tapaan keväisissä perinneampumakilpailuissa. Takavuosien malliin tarkkuutta seutukunnan reserviläisten järjestämässä kilpailussa ammuttiin niin perinnekivääreillä kuin -pistooleillakin. Yhteistuloksissa Leo Ruotsalainen ja Matti Hovi päätyivät samoihin sijalukupisteisiin, mutta ammunnan sääntöjen mukaisesti tiukan kokonaiskilpailun voitto lankesi kiväärikilpailussa tarkemmin ampuneelle Matti Hoville. Ammunnan lisäksi kilpailussa puhuttiin ajankohtaisista aiheista. Kilpailun avannut Ari Vainio oli valinnut tämänkertaisen puheensa teemaksi kevätmuuton. Elämme kevätaikaa. Taivaankantta ovat halkoneet pesimäpaikoilleen matkaavat lintuparvet ja On tärkeää, että rajaviranomaisten ja paikallisen väestön keskinäiset suhteet ja luottamus ovat kunnossa. Rajamiehiä on mukana näissä perinneammunnoissakin ja tälläkin tavalla hoidetaan keskinäisiä suhteita, totesi perinneammuntakilpailut avannut Ari Vainio. myös metsänelävät ovat vilkastuneet talven jälkeen. Täällä Kaakonkulmallakin olemme saaneet seurata joutsenten ja afgaanien kevätmuuttoa. Ylämaa päätyi jokin aika sitten valtakunnallisiin uutisotsikoihin, kun siellä otettiin kiinni laittomia maahantulijoita. Rajalla ei aina ole rauhallista ja niin pienempien kuin suurempienkin uhkien varalta täytyy olla valppaana, sanaili puhuja. Vainio arvioi paikallisen väestön olevan rajaviranomaisille hyvänä apuna rajarauhan turvaamisessa. Ylämaan taannoisten tapahtumien lisäksi Vainiolla oli kertoa tästä esimerkki myös omasta syntymäkylästään, Miehikkälän Laisniemestä, missä erään maanviljelijän nokkelan toiminnan ansiosta luvaton rajanylittäjä saatiin nopeasti viranomaisten hoteisiin. Tämä maanviljelijä kohtasi kylätiellä oudon näköisen kulkijan ja puhuteltuaan tätä havaitsi tämän ulkomaalaiseksi ja päätteli tämän tulleen luvatta yli rajan. Suomalaismies tarjosi kulkijalle nortin ja tupakoinnin aikana hän pääsi soittamaan kännykällä rajavartiostoon. Tämä kävi sujuvasti, sillä hänellä oli puhelimensa muistissa rajavartioston numero jo valmiina. Pian tulivatkin kiinniottajat paikalle ja tuntematon kulkija korjattiin pois, kertasi Vainio muutaman vuoden takaisia tapahtumia. Puheessaan Vainio kommentoi myös yhden uuden julkkiksen edesottamuksia. Valtakunnallisen julkisuuden valokeilassa on tänä keväänä liihotellut myös eräs pöllö. Niin, muuta nimitystä minun on vaikea keksiä sellaiselle miehelle, joka ilmoittaa olevansa yliopiston dosentti ja esittää vakavalla naamalla esimerkiksi sellaisia väitteitä, että Neuvostoliitto ei miehittänyt Viroa vuonna 1940 ja että virolaisten pakkokyyditykset Siperiaan olivat lähes harmitonta evakuointia. Henkilö, jota tarkoitan, on Johan Bäckman. Tämä dosentti vai lieneekö peräti desantti, arvosteli Vainio. Tulokset: Kivääri, 10 ls makuulta: 1) Matti Hovi osumakuvio 9,10 cm, 2) Leo Ruotsalainen 12,45, 3) Ahti Hovi 12,55, 4) Juha Paavola 13,15, 5) Vesa Peräkasari 14,95, 6) Juha Hotakainen 15,30, 7) Jorma Kajanus 16,00, 8) Timo Putto 16,80, 9) Erkki Heinonen 17,45, 9) Mikko Seppälä 17,45, 11) Heikki Värri 17,85, 12) Timo Lindfors 18,95, 13) Ahti Pajula 19,20, 14) Mikko Värri 19,25, 15) Pekka Raukko 20,40, 16) Hannu Lavonen 21,40, 17) Kyösti Kotola 25,30, 18) Reijo Hietamäki 26,15, 19) Jari Kotola 26,30, 20) Reino Pietikäinen 30,65, 21) Leo Karhula 31,70, 22) Pekka Suurpää 36,05, Perinneammuntojen osanottajat ojennuksessa lipunnostotilaisuudessa. 23) Tommi Hurtta 37,85, 24) Kristian Värri 41,95, 25) Pekka Udd 43,30, 26) Riitta Rinne 45,55, 27) Eveliina Ihalainen 59,70, 28) Kim Pohjola 62,20, 29) Juho Suurpää 92,65. Pistooli, 10 ls: 1) Leo Ruotsalainen 75 pistettä, 2) Matti Hovi 74, 3) Ahti Pajula 71, 3) Pekka Raukko 71, 5) Ahti Hovi 70, 6) Juha Hotakainen 68, 7) Vesa Peräkasari 67, 8) Reino Pietikäinen 65, 9) Hannu Lavonen 64, 10) Timo Putto 63, 11) Kristian Värri 61, 12) Jorma Kajanus 58, 13) Leo Karhula 50, 14) Juha Paavola 48, 14) Riitta Rinne 48, 16) Erkki Heinonen 46, 17) Mikko Seppälä 43, 18) Jari Kotola 39, 19) Ilkka Kurkela 34, 20) Eveliina Ihalainen 31, 21) Timo Lindfors 28, 22) Kim Pohjola 21, 23) Tommi Hurtta 14, 23)Kyösti Kotola 14, 23) Mikko Värri 14, 26) Pekka Suurpää 12, 27) Reijo Hietamäki 10, 28) Heikki Värri 6, 29) Pekka Udd 2, 30) Juho Suurpää 1. Yhteistulokset: 1) Matti Hovi 3 sijalukupistettä, 2) Leo Ruotsalainen 3, 3) Ahti Hovi 8, 4) Vesa Peräkasari 12, 5) Juha Hotakainen 12, 6) Ahti Pajula 16, 7) Juha Paavola 18, 8) Timo Putto 18, 9) Pekka Raukko 18, 10) Jorma Kajanus 19, 11) Erkki Heinonen 25, 12) Hannu Lavonen 25, 13) Mikko Seppälä 26, 14) Reino Pietikäinen 28, 15) Timo Lindfors 33, 16) Leo Karhula 34, 17) Kristian Värri 35, 18) Mikko Värri 37, 19) Jari Kotola 37, 20) Heikki Värri 39, 21) Kyösti Kotola 40, 22) Riitta Rinne 40, 23) Reijo Hietamäki 45, 24) Tommi Hurtta 46, 25) Eveliina Ihalainen 47, 26) Pekka Suurpää 48, 27) Kim Pohjola 50, 28) Pekka Udd 54, 29) Juho Suurpää 59. Tykki on puhunut, kilpailu keveämmin asein voi alkaa.","paragraph_char_start":70910,"paragraph_char_end":75930,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9287}
{"query-id":"query-d905f32dc5cc99233f50db7915e9fc68","original_paragraph":"9 k o k o u s k u t s u Suomen Kontrabassoklubin syyskokous pidetään S U N N U N T A I N A K E L L O A L K A E N Helsingissä Taidehallin Klubin kabinetissa, Ainonkatu 3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! P.S. Samana iltana kello alkaa viereisessä rakennuksessa, Sibelius-Akatemian konserttisalissa, ErikBergmanin 85- vuotisjuhlakonsertti. Konsertissa esiintyvät muun muassa Kari Kriikku, Jaana Kärkkäinen, Marko Ylönen ja Uusi Helsinki - kvartetti. Odotettavissa on erityisen mielenkiintoinen konsertti! myydään Pentti Nevaluoma myy uuden kontrabassopussin 750 markalla. Pussi on väriltään musta ja siinä on useita erikokoisia taskuja. Pentin tavoittaa numerosta","paragraph_char_start":13777,"paragraph_char_end":14464,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2033}
{"query-id":"query-6f02f79df98a88f73c557022dd02e04d","original_paragraph":"14 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT \/ Toimenpiteet strategian toteuttamiseksi KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 13 VAIKUTTAVUUS 1. Kulttuuripääoma muodostaa yhden keskeisimmistä menestystekijöistä globalisoituvassa ja digitalisoituvassa länsimaisessa yhteiskunnassa. 2. Lastenkulttuurilla ja siihen liittyvällä osaamisella on erityinen painoarvo ASIAKAS 3. Prosessit tapahtuvat nykytaiteen ja kulttuurin tutkimuksen metodisen ja teoreettisen kehityksen muodostamalla perustalla jatkuvasti kehittyen ja uudistuen. 4. Kulttuuripalvelut tuotetaan läpäisyperiaatteella. TOIMINTA JA SEN ORGANISOINTI 5. Museolaitos on muistiorganisaatio, joka vastaa kansallisen kulttuuripääoman ylläpidosta ja hoidosta. 6. Taidemuseo verkottuu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. HENKILÖSTÖ JA VOIMAVARAT 7. Turvataan rakenteellinen ja tekninen palvelustruktuuri. 8. Huolehditaan resurssien ja osaavan henkilöstön riittävyydestä. TOIMENPITEET STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI 2008 ( ) Keskeiset tavoitteet TOIMENPITEET TAVOITETASO 2008 Taidekokoelmien ja tietovarantojen ylläpito ja kehittäminen. 1,3,5,7,8 Museonjohtaja, kokoelma-amanuenssi, tutkijat Kokoelmien ylläpito ja huolto tapahtuu museoalan standardit täyttäen. Tietovarantoja kartutetaan osana valtakunnallista kehitystyötä. Museoiden yhteisvarastohanketta jatketaan. Tutkimus, tiedon välitys ja elämysten tuottaminen 1,3,4,5,6,8 Museonjohtaja, näyttelyamanuenssi, museolehtori, tutkijat Tukipalvelut, tiedotus ja markkinointi, 3,4,6,7,8 Museonjohtaja, näyttelyamanuenssi, museolehtori, tutkijat Lastenkulttuuri, 2,3,4,6,8 Lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtaja, museolehtori Näyttely- ja julkaisutoiminta täyttää laadullisesti ja sisällöllisesti korkeat kansalliset ja kansainväliset kriteerit. Museo on edelläkävijä sekä näyttelytoiminnassa että pedagogisten toimintamuotojen kehittäjänä. Museon tietoverkkoa kehitetään integroituen valtakunnallisiin järjestelmiin. Tiedotusta ja markkinointia kehitetään. Se kohdentuu asiakasryhmittäin ja on tehokasta. Porin lastenkulttuurikeskuksen toimintaa kehitetään osana valtakunnallista verkostoa. Toiminta on tunnettua ja vakiintunutta koko maakun nassa. porin taidemuseo vuosikertomus 2008","paragraph_char_start":19846,"paragraph_char_end":22011,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2389}
{"query-id":"query-754111c5b5360cb908c2d5905532e760","original_paragraph":"2 jolloin siivoojien edellytetään hoitavan muita tehtäviä, ja näin ollen osalta normaalisti siivousta ostavia henkilöitä siivouksen tarjonnan suhteellinen niukkuus ja absoluuttinen hinnan kohoaminen vie mahdollisuuden ostaa siivousta. Hinta kysynnän ja tarjonnan tasapainottavana tekijänä siis ohjaa resursseja kulloinkin tarpeellisimmiksi katsottuihin kohteisiin ja ns. normaalihyödykkeiden tapauksissa kukaan yksittäinen toimija ei voi määrätä jonkin hyödykkeen yleistä hintatasoa. Hyödykkeiden hinta ymmärretään usein niiden hankintahintana. Voidaan todeta esimerkiksi, että auto maksaa kaupassa Hyödykkeen käytöstä aiheutuu kuitenkin käyttäjälle kustannuksia, joiden suuruus vaihtelee hyödykkeittäin. Omenan syömiseen ei liity juuri muita kustannuksia kuin omenan torihinta, mutta vaikkapa auton käyttäminen noin 10 vuoden ajan synnyttää todennäköisesti enemmän kustannuksia kuin auton hankintahinta alun perin oli. Hinnoittelussa on tärkeää ymmärtää, että lopulliseen asiakasarvoon vaikuttaa olennaisesti hyödykkeen käyttämisen elinkaaren aikaiset kustannukset. Esimerkiksi kilometrin ajaminen eri autoilla aiheuttaa erisuuruiset kustannukset eikä näillä kustannuksilla ole välttämättä juurikaan tekemistä auton alkuperäisen hankintahinnan kanssa. Päinvastoin, saattaa olla, että hankintahinnaltaan edullisemman auton elinkaarikustannukset ovatkin huomattavasti korkeammat kuin kalliimman. Kansantaloustieteessä on lukuisia hinnoitteluun liittyviä käsitteitä, joista tässä yhteydessä on tarpeen käsitellä ns. hintajousto. Hintajousto tarkoittaa sitä, miten paljon kysyntä muuttuu hyödykkeen hinnan muuttuessa (Begg ym., 1997). Voidaan esimerkiksi ajatella, että mikäli maidon hintataso laskee, maitoa ostetaan enemmän. Vastaavasti hinnan nousu aiheuttaa kysynnän vähenemisen. Hintajousto toimii vain rajallisessa hintaikkunassa. Esimerkiksi maidon hintatason aleneminen ei voi rajattomasti lisätä maidon kysyntää, koska tietyn kulutusmäärän jälkeen ostajat eivät enää pysty juomaan enempää maitoa tai eivät keksi sille juomiseen nähden vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia. Hintajousto on ns. normaalihyödykkeillä positiivinen eli hinnannousu vähentää kulutusta. On olemassa joukko harvinaisia, yleensä ns. ylellisyyshyödykkeitä, joiden tapauksessa hintajousto on negatiivinen eli hinnannousu lisää kulutusta. Näin voi olla esimerkiksi erittäin korkealle hinnoiteltujen korujen kohdalla: Tietyn asiakasryhmän kiinnostus lisääntyy, mikäli hyödykkeen hinta nousee koska ostamalla aiempaa kalliimman hyödykkeen henkilö voi tuntea aiempaa suurempaa erikoislaatuisuutta kun hyödykettä hankkimaan kykenevien joukko on pienentynyt. Makrotaloustasolla eli esimerkiksi jonkin ns. normaalihyödykkeen kokonaismarkkinoilla hintajousto toimii keskimääräisesti ja sitä voidaan ennustaa aiemman ostokäyttäytymistiedon perusteella. Mikrotaloustasolla eli jonkin hyödykkeen suppealla markkina-alueella tiettynä aikana hintajousto voi olla vaikeasti ymmärrettävä. Esimerkiksi yritysten kilpailutilanne voi selittää sen, että yhtäkkiä jokin yritys haluaa tarjota työtään poikkeuksellisen edullisesti. Vaikka tällä yrityksellä ei olisi lainkaan pulaa työstä, se voi haluta myydä erityisen edullisesti esimerkiksi estääkseen jotakin kilpailijaa saamasta tilauksia. Vastaavasti esimerkiksi lankapuhelimien myynti ei jatkossa lisäänny, vaikka hintoja alennettaisiin, koska teknologinen kehitys ja puhelukäyttäytymisen muutos suosivat langattoman puhelimen käyttöä. Hinnoittelun peruskäsitteistä on syytä tuntea lisäksi täydentävät ja korvaavat hyödykkeet. Täydentävät tuotteet eli ns. komplementtihyödykkeet ovat toistensa kulutusmääristä riippuvaisia. Mikäli kahvin myynti lisääntyy, myös suodatinpussien myynti lisääntyy. Tämä johtuu siitä, että näiden hyödykkeiden käyttäminen liittyy toisiinsa. Näin ollen kahvin saatavuus ja hintataso vaikuttavat suodatinpussivalmistajan mahdollisuuksiin hinnoitella tuotteensa. Korvaavat tuotteet eli ns. substituuttihyödykkeet vastaavasti ovat toisiinsa negatiivisesti vaikuttavia. Mikäli kahvin hintataso nousee, teen kulutus yleensä lisääntyy koska teetä juomalla voi korvata kahvin sosiaalisen kahvitauon silti muuttumatta. Täydentävien ja korvaavien tuotteiden merkitys on hinnoittelussa","paragraph_char_start":3191,"paragraph_char_end":7405,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":460}
{"query-id":"query-3621e00d7eca673e2e8082bec22cca1d","original_paragraph":"5 Susi möyhi höyryävässä hirvessä ja ärisi. Se nyhti lihankimpaleita ja raivosi. Poika seisoi kolmenkymmenen metrin päässä ja pelkäsi. Luonnollinen oli muuttunut epätodelliseksi. Poika oli kolmentoista. Hän oli karannut puoli tuntia sitten salolle kahdenkymmenen asteen pakkaseen, koska äiti sai taas isän kädestä. Korvia kipristeli ja henki höyrysi, mutta poika ei halunnut palata. Hänen oli lämpimämpi yksin. Nyt hän huojui hangessa polviaan myöten ja tuijotti harmaanruskeaa hirviötä. Tapitti kauhuissaan, eikä tiennyt mitä tehdä. Onneksi susi välitti vain nälästään ja hänestä vähät. Toistaiseksi. Hetki sitten poika oli katsellut kalmanvihreinä hulmuavia revontulia ja kaipaillut kohtuullista kotia. Ihaillut kuun lommoja ja antanut Siriuksen ohjata kul kuaan. Hän oli vaeltanut erämaahan ja nauttinut täydellisestä hiljaisuudesta, joka särkyi, kun koko korpi päätti tulla luo. Siltä se ainakin tuntui. Puut huojuivat ja rutisivat, eläimellisiä ääniä kierteli niskavilloissa ja lumi pöllysi. Nuorukainen heittäytyi männynrunkoa vasten, kun jokin vauhkosi paikalle. Se jokin oli hirvi. Eläin oli suunnaton ja suunniltaan. Jo sarvipään rinnalla poika tunsi itsensä mitättömäksi, mutta kun hirveä seurasi verenkiimainen susi, hän jäykistyi lopun äärelle. Peto jahtasi huojuvaa hirveä. Se tanssi puolelta toiselle ja saalisti. Hirvi mylvi kivusta ja kauhusta, ehkä surustakin. Se tiesi jo lähtevänsä. Rimpuili kuitenkin viimeiseen saakka. Susi loikki hangessa saaliinsa takana ja haki sopivaa hetkeä. Se väisteli sarvia, jotka heiluivat päättömästi puolelta toiselle. Lopulta peto oli vaihtavinaan puolta. Hirvi heilautti kruunuaan väärään suuntaan ja avasi kaulansa toiseen. Peto loikkasi. Yhdellä iskulla se repi saaliinsa kurkun riekaleiksi, ja hurme hulmahti hangelle. Sarvi pää kuohui vielä muutaman metrin kuolleenakin ja rojahti sitten etujalkojensa läpi maahan. 7","paragraph_char_start":244,"paragraph_char_end":2116,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":38}
{"query-id":"query-efa8c4365db36fd6ee9a537ec5b6a201","original_paragraph":"17 YRITYSMAAILMA 17 Kaivosviranomaisen luparuuhka pienenee TURVALLISUUS- ja kemikaalivirasto, Tukes, viettää kaivosviranomaisena 2-vuotissyntymäpäiviä työn merkeissä. Tukes ratkaisee vanhan kaivoslain mukaiset valtausoikeudet ja kaivospiirimääräykset ja uuden lain mukaiset varaukset, kullanhuuhdonta-, malminetsintä- ja kaivosluvat. Tukesin kaivosryhmässä työskentelee tällä hetkellä 9 asiantuntijaa Rovaniemellä ja 6 Pasilassa. Valtausoikeuspäätökset tehdään pääosin Pasilassa ja muut lupapäätökset Rovaniemellä. KAIVOSVIRANOMAINEN on onnistunut aloittamaan luparuuhkan purun, jonka syntyi TEM:ssä sen kaivosryhmän ollessa alimiehitetty suhteessa vuonna 2006 alkaneeseen malminetsinnän aktivoitumiseen ja sen myötä lupahakemusten määrän lisääntymiseen. Lupahakemusten lisääntyessä päätöksentekoprosessi myös hidastui hallintolain mukaisten viranomaisten, asianosaisten ja kansalaisten kuulemisten myötä. Ensimmäisenä vuonna Tukesin aloittaessa kaivosviranomaisena lupahakemusten kokonaismäärä jatkoi kasvuaan. Tähän on monta hyvää selitystä: uusi kaivoslaki, uusi kaivosviranomainen, uudet tietojärjestelmät, viranomaistoiminnon alueellistaminen pääosin Rovaniemelle ja täällä uusiin tehtäviin rekrytoitu henkilöstö. TOUKOKUUSSA 2012 Tukesissa oli vireillä 928 lupahakemusta. Tämän jälkeen malminetsinnän lupahakemukset (valtaus ja malminetsintälupa) ovat vähentyneet 649 hakemuksesta 540:een. Myös itse kaivostoiminnan käynnistämiseen oleellisesti vaikuttavaa kaivospiirihakemusten määrää on Tukesissa kyetty pudottamaan 58:sta 36:een alle vuoden aikana. Vireillä olevien lupahakemusten (malminetsintä, kaivosoikeudet, kullanhuuhdonta) kokonaismäärä oli 772 kpl toukokuussa Ensimmäiset uuden lain mukaiset kaivoslupapäätökset tehdään syksyllä Lupaprosessin tämän hetken sujuvuuteen voi olla tyytyväinen, mistä kiitos kuuluu entistä laadukkaampia hakemuksia laativille yhtiöille, Tukesin osaavalle henkilöstölle Pasilassa ja Rovaniemellä sekä toki TEM:lle kaivosviranomaisen riittävästä resursoinnista. KOLIKOLLA on toinenkin puoli. Lupahakemusten määrä vähenee, koska samanaikaisesti lupaprosessin sujuvuuden kanssa lupahakemuksia tulee puolet vähemmän vireille. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat laskusuunnassa ja sen myötä malminetsinnän rahoitus on tiukassa. Kullan ja nikkelin hinta on pudonnut viimeisen neljän kuukauden aikana 20 % ja kuparin 10 %. Malminetsintä vähenee. Malminetsintä on kallista tutkimustoimintaa, joka lähinnä kuluttaa sijoittajien ja kaivosyhtiöiden pääomia eikä tuo mitään välittömiä tuloja. Mahdolliset voitot voivat olla odotettavissa itse kaivostoiminnasta vuosikymmenten päässä Malminetsintäpanostus kansainvälisesti yhteensä sekä Suomessa Suomi sinisellä (lähde Tukes) milj. VIELÄ vuonna 2012 yhtiöiden investoinnit malminetsintään kasvoivat niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vuonna 2012 malminetsintäyhtiöt investoivat Suomessa malminetsintään 87 miljoonaa euroa ja kairasivat näytteitä 366 km. Kolmena viimeisenä vuonna yhtiöiden raportoima malminetsintä kairaus on ollut noin 360 km. Kairausmäärä ei ole kasvanut vaikka Tukesin ja vuoteen 2011 TEM:n myöntämän malminetsintäalueen (valtaukset) yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 (890 km2) vuoteen 2012 (1310 km2). Kansainvälisesti Suomi KAIRAAMALLA tehtävä malminetsintä on kallista, mutta esiintymisen paikallistamisvaiheessa välttämätöntä. Kairaamisvolyymin kasvua hillitsee ensisijassa metallien maailmanmarkkinahinta ja sen myötä malminetsintään saatu rahoitus. Toissijaisesti malminetsintää rajoittaa yksittäisissä tapauksissa lainvoimaisen luvan puuttuminen. Lupapäätöksen voimaan tuloa hidastavat yksittäisissä tapauksissa Tukesin lupapäätöksestä tehdyt valitukset hallinto-oikeuksiin. Muutosta hallinto-oikeudesta ovat yksittäisiin lupapäätöksiin hakeneet mm. yksityiset kiinteistön omistajat, Metsähallitus, ELY-keskukset ja kunnat. Globaali punaisella (Metals Economics Group) US $ milj ITSE kaivostoiminnassa vuosi 2012 oli kaksijakoinen. Kaivosten malmi- ja hyötykivilouhintamäärä nousi 35 miljoonaan tonniin. Kasvu tuli metallimalmikaivoksista, joiden yhteenlaskettu malmilouhinta nousi 20 miljoonaan tonniin. Kevitsan kaivoksen tuotannon käynnistyminen kompensoi Talvivaaran tuotannon laskua. Kaivosten kokonaislouhinta sisältäen sivukiven louhinnan putosi vuoden 2011 tasosta (72 Mtn) vuonna miljoonaan tonniin johtuen Talvivaaran seisokeista. Vuoden alussa 2013 Suomen suurin kaivos on Yara Suomi Oy:n Siilinjärven apatiittikaivos; kaivoksen kokonaislouhinta oli viime vuonna 21,4 Mtn ja hyötykivilouhinta 9,9 Mtn. MALMINETSINNÄSSÄ Tukes on ainoa lupaviranomainen, mutta kaivoksen käynnistämistä varten usea lupaviranomainen myöntää luvat. Kaivosyhtiö tarvitsee ympäristö- ja vesitalousluvat aluehallintovirastolta, kaivosluvan (kaivospiirimääräyksen) mineraalien hyödyntämiseen Tukesilta, kaava- ja rakennusluvan kunnalta sekä patoturvallisuusluvan, jossa Kainuun ELY-keskus on asiantuntijaviranomainen. Ennen lupien myöntämistä kaivosyhtiön on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Kaikki viranomaiset kuulevat kaikkia, jotka haluavat 0 hankkeeseen jotain sanoa, puolesta tai vastaan. Ennen kaivoksen rikastamon käynnistämistä tarvitaan Tukesilta vielä kaivosturvallisuuslupa, räjähdysainelupa ja kemikaalilupa. Ennen toiminnan käynnistämistä ajatellaan jo sen lopettamista. Kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten kaivosyhtiön täytyy asettaa Tukesin ja aluehallintovirastojen erikseen määräämät vakuudet. VAATIVASTA ympäristölainsäädännöstä huolimatta Suomi (1.) ja Ruotsi (2.) rankattiin kiinnostavimmiksi maiksi kaivosten toimintaympäristönä Fraser instituutin kansainvälisessä kaivosja malminetsintäyhtiöille suunnatussa kyselyssä (2012\/2013 Survey of Mining Companies). Arvioitavia osa-alueita kyselyssä oli yli kaksikymmentä mm. lainsäädäntö, mineraalipotentiaali ja lupaprosessit. Geologisessa tietokanta-aineistossa, osaavan työvoiman tarjonnassa ja viranomaisten lahjomattomuudessa Suomi rankattiin ykköseksi. Mineraalipotentiaalissa oltiin sijalla 24. Suomessa hitaaksi moititussa lupaprosessissa sijoitus oli 14 (Ruotsilla 4). Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että Tukes on saavuttanut Suomessa toimivien malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden luottamuksen lupaviranomaisena luvat tulevat varmasti, mutta ottaa vielä aikansa päästä Ruotsin vauhtiin. Terho Liikamaa Kaivosyli-insinööri Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Normet Group Alansa maailmanlaajuinen markkinajohtaja Normet Group -konserni on kansainvälisesti toimiva ja nopeasti kasvava suomalainen teknologiayritys, joka on erikoistunut valikoituihin maanalaisen kaivostoiminnan ja tunneli-rakennuksen prosessien ratkaisuihin. Tämä pitää sisällään raskaat erikoistyökoneet ja -laitteet, niiden kehittämisen ja valmistamisen, tuotteisiin liittyvät elinkaaripalvelut, rakennuskemian tuotteet sekä asiakasprosesseja tehostavat kokonaisratkaisut. Ruiskubetonointia kaivoksiin -Esimerkkeinä näistä valikoiduista asiakasprosesseista ovat mm. pitkälle automatisoitu ruiskubetonointi, mekanisoitu räjähdysaineiden panostus, erilaiset nosto-ja asennustyöt kaivoksissa, rusnaus sekä maanalainen kuljetus, kertoo markkinointijohtaja Jukka Pihlava. Ruiskubetonoinnissa Normet tarjoaa betoniruiskutuslaitteiden (Spraymec) ja betoninkuljetuskaluston (Utimec Transmixerit) lisäksi kattavan valikoiman erilaisia laitteisiin ja prosesseihin liittyviä palveluja kuten esimerkiksi varaosa- ja huoltopalvelut, käyttäjien ja huoltohenkilöstön koulutus. -Edellä mainittujen lisäksi pystymme tarjoamaan myös kaikki betonimassan valmistuksessa ja ruiskutuksessa tarvittavat kemikaalit (notkistimet, hidastimet, kiihdyttimet jne.). Normetilla on lähes 50 vuoden kokemus kaivoslaitteiden suunnittelusta ja valmistuksesta. -Olemme tänä aikana saaneet kattavan kokemuksen erilaisista maanalaisen kaivostoiminnan prosesseista, kuten tunnelien tukemisesta ruskubetonoinnilla. Palveluksessamme on suuri joukko betoniruskutuksen ammattilaisia, joilla on tietotaitoa betonimassan valmistamisesta, siinä käytettävistä kemikaaleista, sekä ruiskutusmenetelmistä teoriassa ja käytännössäkin, Pihlava toteaa. Pihlava kertoo, että kokonaisvaltaisen kokemuksen, tietotaidon ja laitevalikoiman ansiosta Normet pystyy avustamaan asiakkaitaan optimoimaan oman ruiskubetonointiprosessinsa. -Ruiskubetonoitiprosessin auditoinnin jälkeen voimme yhdessä asiakkaan kanssa optimoida betonimassan sekoitussuhteet, suositella heidän prosessiinsa parhaiten sopivat laitteet, kouluttaa ja sertifioida betoniruiskuttajat EFNARC:n (Expert for specialised construction and concrete systems) suositusten mukaisesti ja luoda parhaat työskentelytavat. Näin betoniruiskutus saadaan tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Näin saavutetaan paras mahdollinen ruiskubetonin laatu ja sitä kautta turvalliset kaivoskäytävät ja turvallinen työympäristö. Kokonaisvaltaista osaamista ja palvelua -Jotta mikä tahansa yllämainituista prosesseista (ruiskubetonointi, räjähdysaineiden panostus, materiaalin kuljetus, nosto- ja asennustyöt ja rusnaus) toimii on niissä käytettävien laitteiden (Spraymec, Utimec Transmixer, Utilift, Himec, Utimec-kuljetuslaitteet, Multimec ja Scamec) oltava hyvässä kunnossa ja käyttäjien tulee tuntea laitteiden ominaisuudet ja osata käyttää niitä, Pihlava painottaa. Varaosapalveluiden lisäksi Normet avustaa asiakkaitaan laitteiden kunnossapidossa tarjoamalla heille erilaisia huoltopalveluita. -Voimme yhdessä asiakkaan kanssa auditoida käytettävät laitteet ja suositella mitä huolto- ja korjaustöitä niihin on tehtävä parhaan mahdollisen toimintavarmuuden saavuttamiseksi. Voimme myös sopia erilaisista huoltosopimuksista asiakkaan kanssa lähtien määräaikaishuoltotekemisestä aina kaivoksen koko Normet-laitekannan kunnossapitoon. Palveluihimme kuuluvat lisäksi sekä käyttäjien että huoltohenkilöstön koulutus laitteiden käyttöön ja kunnossapitoon, Pihlava kertoo. Normetin johtavina tavoitteina on parantaa maan alla työskentelevien ihmisten työturvallisuutta mekanisoimalla ja automatisoimalla kaikkein vaativimpia ja riskialttiimpia louhintaprosessin työvaiheita, sekä parantaa asiakkaan prosessien tuottavuutta vähentämällä prosessin kustannuksia ja nopeuttamalla louhinnan etenemissykliä. Markkinajohtaja omilla kapeilla toiminta-aloillaan -Tänä päivänä Normet Group on maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemissaan kapeissa markkinasegmenteissä. Normetilla on 27 omaa myynti- ja palvelupisteitä viidellä mantereella, 19 maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2011 oli 169,6 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 700 alansa ammattilaista eri puolilla maailmaa. Heistä noin 400 työskentelee Suomessa Iisalmessa, kertoo Jukka Pihlava loppuun. Lisätietoja:","paragraph_char_start":75396,"paragraph_char_end":86051,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10294}
{"query-id":"query-d535f751d5535b0bbb5b5ac1c930feeb","original_paragraph":"18 uskotanaa tähän, koska miehistön jäsen, joka saattoi hänet ulos aluksesta, osoitti itseään ja sitten maata ja. sen jälkeen jotakin paikkaa taivaalla - ele, jolla hänen mielestään saattoi olla vain tuo merkitys. Ja edelleen, tosiasia, että miehistön jäseni llä oli koko ajan puvut sul jettuina ja kypä ät päässä, o o ittaa hänen mielestään, että heidän hengittwmänsä ilma ei ole samanlaista kuin meidän. Olettaen tämän selityksen ilmauk seksi siitä, että hän piti nai sta - ainoa, joka oli ilman kypärää ja pukua - eri rotui sen& kuin muita {mahdollisesti maal lista alkuperää olevana, toisen planeetan olosuhte isiin synnytettynä ja mukautettuna), esitin twmän kysymyk sen hänelle. Hän kieltäytyi ehdottomasti hyväksymästä tätä mahdo llisuutta väittäen, että hän oli kypärään ja pukuun pukeutuneena fyysisesti aivan samanlainen kuin toi setkin pituutta lukuunottamatta. Edelleen, nainen äänteli puhue ssaan samal la taval la kuin toisetkin, tämä oli myö s ollut mukana häntä vangittaessa, eikä millään hetkellä näyttänyt olevan muiden määräysval lan alaisena, vaan hän oli yhtä vapaa kuin kuka tahansa he i stä. Kysyin sitten, eikö kypärä olisi saattanut- olla jonkinl ainen naamio, ko ska nai nen kykeni hengittämään meidän ilmaamme. Hän vastasi, ettei ajatellut ni in, sillä hän uskoi naisen kyenne en kestämaan ilmakehäämme pienen \"tapaami shuoneen\" seini ssä ole ista lyhyi stä putkista tul leen savun ansiost. Juuri tämä savu sai hänet vo imaan pahoin. Tämä tosiseikka sekä huomio, että \"savua\" ei ollut mis sään mui ssa huoneissa {joissa hän ei nähnyt ainoankaan miehistsn jäsenen ottavan pois kypäräänsä) saivat hänet päättelemään, et ä savu oli jotakin naisen hengittämiselle välttwmätöntä kaasua ja sitä tarvittiin huoneeseen juuri siksi, että hän saattoi esiintyä ilman kypärää. Kuten tästä esimerkistä vo idaan nähdä, Senho r Antonio. Vi llas Boas on hyvin älykäs. Hänen ajattelunsa on yl lä tävän johdonmuka sta si sämaan ihmi sel le, joka tusk1n osaa lukea ja kirjoi ttaa { vain alkei skoulutus). Samaa vo i daan sano a hänen epäilyksestään, joka ko s kee hänen ruumii seensa hi erotun ne ste en mahdo llista sukupuo liaesti ki i hottavaa va i kutusta, va i kkakin tässä tämä selitys on saattanut ehkä palvella enemm än hänen oman \"minänsä\" tyydyttämi stä - mikäl i hän kerto i totuuden - ko ska häne n seksuaal inen kiihtymi sensä on hyvi nk in saattanut olla täysin tahatonta. IIänen tiedo stamaton vastenmiel i syyt ensä oli saattanut johtua siitä, että hänen oli tuskal lista myö nt ä ä olleensa puhtaast i eläimellisten ki ihokke iden val lassa. To i saalta ne ste on vo inut olla yk sinke rtai se sti ant i sept ista, bakteere ja tappavaa tai hajua po i stavaa ai netta hänen puhdistami sekseen tai vapauttami sekseen bakteereista, jotka olisivat saattaneet olla vah ingo llisia hänen nai s seuralaisel leen. Kysyimme, oliko hänen mielestään jokin hänen to iminno i staan tehty vangitsijoiden henkisen yl ival lan tai telepaatt isen vaikutuksen alai sena. Hän va stasi kieltävä st i. Hän sano i olleensa tekoj ensa ja ajatustensa herra koko se ikkailunsa ajan. Millään hetkellä hän ei tunte nut tai vaikutuksen alai seksi. itseään ulkoapäin tul evan ajatuksen \"Kaiken, minkä he onni stuivat saamaan minulta, he saivat nyrki llä\" oli hänen kommenttinsa. Hän kielsi vastaanottane eosa minkäänlaista telepaatt ista ajatusta tai he istä. sanomaa keneltäkään \"Jos he ajattelivat pystyvänsä sellai siin asioihin\", hän päättel i \"silloin minun on täytynyt aiheuttaa he ille melko inen pettymys\". Hänen mu istinsa täytyy myö s olla ilmiömäinen, yk sityi skohtainen kuvaus, esim. jonka hän anto i meille oudo sta koneesta vastaa täyd e llisesti ve i stettyä pui s ta mallia, jonka hän lähetti Jo ao Martinsi lle marraskuussa. Huomattakoon sitäpaitsi, että alus on kokonaan erilainen kuin tähän asti kuvatut lentävät lautaset { ikään kuin hän olisi päättänyt olla omaperäinen jopa tässäkin)","paragraph_char_start":46051,"paragraph_char_end":49953,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7932}
{"query-id":"query-596312cecc26b9c80f4c9779dfecaa07","original_paragraph":"8 1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos 1.1 Marko Järvinen: Maailman tiejärjestön tietunneleiden turvallisuutta käsittelevän teknisen komitean sekä työryhmän jäsenyys vuosille MAAILMAN TIEJÄRJESTÖN (PIARC) TIETUNNELEIDEN TURVALLISUUTTA KÄSITTELEVÄN TEKNISEN KOMITEAN (TC 3.3) SEKÄ TYÖRYHMÄN (WG 4) JÄSENYYS VUOSILLE Marko Järvinen Helsingin kaupungin pelastuslaitos Palosuojelurahaston tukema hanke käynnistyi , päättyy Hanke on suunniteltu maailman tiejärjestön (PIARC) toimesta. Hankkeen organisointi ja valvonta perustuvat tiejärjestön organisaatioon. Hankkeessa muut osallistujat edustavat eri maiden liikenneministeriöitä, liikennevirastoja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kansainvälisen lain asiantuntijoita sekä kaupallisia yrityksiä. PIARCin tavoitteena on ollut saada hankkeisiin hyvin laaja asiantuntijapohja eri toimialueilta. Tietunneleiden tekninen komitea TC 3.3 Komitean tehtävänä on yksinkertaistettuna määritellä työryhmien työohjelmat vuosille sekä valvoa työn tuloksien laatua sekä ohjata työryhmien toimintaa ja antaa julkaisulupa valmiille raporteille. Komitean jäsenen tulee varsinaisen työryhmäjäsenyyden lisäksi osallistua muiden työryhmien toimintaan siten, että antaa kirjallisen arvostelun yhdestä työryhmästä ns. laaduntarkkailijana. Allekirjoittanut on toiminut työryhmä 1:n lausunnonantajana RECOMMENDATIONS FOR SUSTAINABLE ROAD TUNNEL OPERATION. Lisäksi komitean jäsenen tulee toimia yhdessä työryhmässä kommentoijana ja asiantuntijana. Itse olen seurannut työryhmä nro 5 toimintaa savunpoiston ja poistumisturvallisuuden sekä ihmisten käyttäytymisen osa-alueilla (COMPLEX UNDERGROUND ROAD NETWORKS). Työryhmät työskentelevät pääosin sähköpostitse. Käytävä keskustelu ja tietojen keruu ja vaihto (tutkimustulokset, tapahtuneiden onnettomuuksien raportit ym.) on toteutettavissa normaalin virkatyön ohessa. Kaksi kertaa vuodessa pidettävissä fyysisissä kokouksissa päätetään työn etenemissuunnasta, linjauskysymyksistä ja raportin sisällöstä. Kokouksien kulusta raportoidaan tekniselle tunnelikomitealle. Teknisen komitean työskentelyssä otetaan kantaa kaikkien eri tunnelityöryhmien työn etenemiseen ja tarvittaessa ohjaamiseen siten, että PIARCin suunnitellut strategiset tavoitteet tulevat huomioiduksi. Lopulta raporttien valmistuttua tekninen komitea arvioi työt ja antaa julkaisuhyväksyntänsä. Laadittavat raportit ovat maailmanlaajuisia ja arvostettuja, niiden anti siirretään kansallisiin lainsäädäntöihin tai ohjeistuksiin tulevaisuudessa. Tutkimusaiheista ei ole nykyisin olemassa kattavaa puolueetonta tutkimustietoa eikä ohjeistusta. Erityisen ajankohtainen työryhmä on sammutusjärjestelmien hyödyntämistä käsittelevä. Tähän asti tiejärjestö ei ole painottanut sammutusjärjestelmien hyödyllisyyttä turvallisuuden lisääjänä tietunnelipaloissa. 8","paragraph_char_start":3800,"paragraph_char_end":6586,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":493}
{"query-id":"query-3631f64d1ab6574c55e017037135dc6c","original_paragraph":"8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset Kesäistä draamaa Annalassa Niskavuoren Heta on jatkoa viime kesän Niskavuoren nuori emäntä -näytelmälle. Perusluonteeltaan näytelmä on vakava, mutta siihen on pyritty ottamaan mukaan myös pilkahdus huumoria. Niskavuoren Heta on järkälemäinen klassikko, maailmankirjallisuuden huippua se ei jää Shakespearen tai Tsehovin näytelmien varjoon. Se on aikaa kestävä näytelmä, joka on toiminut ja kestänyt Suomen teattereissa jo kymmeniä vuosia, näytelmän ohjaaja Sari Ohinmaa ylistää. Hänen mielestään näytelmästä löytyy valtavasti mielenkiintoisia ja kivoja henkilöitä, jotka tuovat näytelmän pääjuoneen oman lisäyksensä. Näytelmän keskeisimpiä teemoja ovat rakkaus, katkeruus, työn sankaruus miten ihminen pärjää omillaan. Näytelmän päähenkilöiden välille rakentuu kolmiodraama, jonka ympärille kätkeytyy salaisuuksia ja uskollisuus on koetuksilla. Kuitenkin tärkeimpänä teemana on se, että ihminen ei ymmärrä onneaan silloin kun se on hänen käsissään, vaan vasta sitten kun hän on sen menettänyt. Näyttelijöiden kannalta Niskavuoren Hetassa on unelmaroolit. Se sisältää monenlaisia tunteita, vaikka ei kerrokaan ihmisen elämästä mitään uutta. Se on kuin entisajan Salatut elämät. Siinä on pettämistä, jättämistä sekä pakkoavioliitto, Ohinmaa vertaa. Teksti on käännetty Pyhäjoen murteelle siinä on pientä pyhäjokista hienosäätöä. Hänen mielestään on mahtavaa, että näyttelijät ovat suostuneet esittämään Niskavuori-sarjaa, joka osoittaa näyttelijässä tiettyä itsekunnioitusta kevyiden kesänäytelmien rinnalla. Vakavaa näytelmää on kuitenkin hieman haastavaa tehdä, sillä porukka itsessään on niin hilpeä. Juoni pähkinänkuoressa Niskavuoren talon vanhin tyttö Heta menee naimisiin alempaa säätyluokkaa olevan talon rengin, Akustin, kanssa. Hän kuitenkin odottaa lasta Lammentaustan Santerille, joka on rakastunut toiseen naiseen. Vaikka Santeri hylkäsi Hetan, heidän yhteinen lapsensa Jaakko yhdistää heitä läpi elämän. Sen ajan mukaisesti ei aviottomia lapsia katsota hyvällä ja Hetan pitää mennä naimisiin ensimmäisen miehen kanssa joka suostuu. Elämä jatkuu Akustin kanssa hänen hökkelissään. Siitä kasvaa kuitenkin komea kartano Akustin ja Hetan kovan työn sekä Akustin loistavien liikemiestaitojen avulla. Näytelmän loppuvaiheilla Akusti kuolee ja hänen perintönsä paljastetaan. Samalla paljastetaan jotain muutakin ja Heta ymmärtää kuolleen miehensä arvon, mutta oivallus tulee liian myöhässä. Näytelmään voi eläytyä monen henkilön näkökulmasta. Keskeisiä henkilöitä ovat niin Akusti, Heta kuin Siipirikkokin, joka on Hetan piika ja yhteisen taustansa ansiosta Akustin hyvä ystävä. Heillä jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan ja katsojat voivat nähdä osan itsestään heissä kaikissa. Kukaan ei tässä näytelmässä tule onnelliseksi, vaan kaikilla on jonkinlainen haava sisimmässään. Näytelmää tekemässä Vaatteita näytelmään on lainattu Kokkolan Kaupunginteatterista ja puvustosta vastaa näyttelijä Outi Viirret. Ohinmaan mukaan roolit oli helppo jakaa, sillä hän oli jo mielessään nähnyt monet näyttelijöistä omissa rooleissaan. Koko idea Niskavuori-näytelmien tekemisestä on lähtöisin juuri näyttelijäkaartin monipuolisesta luonnejakaumasta - jokaisen ulkonäkö ja persoona määräävät roolin. Paula Tuomikoski kuvaa innostustaan näyttelemiseen kuin taudiksi se on vain iskenyt ja on pakko päästä mukaan. Innostus lähti koulusta, jossa piti päästä näyttelemään vaikka sitten kiveä tai peikkoa pääsipä joskus prinsessaksikin. Vielä ei ole näyttelemisen takia menetetty yöunia. Hänestä on mukava päästä kokeilemaan rajoja, sillä Hetan roolissa hänen täytyy olla vastoin omaa iloista persoonaansa aika tuima. Akustin roolissa jo kerran Pekkateatterin riveissä näytellyt Esko Raitala ei myönnä kyllästyneensä rooliinsa. Vaikka näytelmässä Akusti saa paljon kuraa niskaansa, Raitala ei koe tulevansa tallotuksi. Siipirikkoa esittävä Tuula Karjalainen tuntee roolinsa tähän mennessä omimmakseen ja uskoo, että meissä kaikissa on vähän Siipirikkoa. Musiikki mukana näytelmässä Jukka Partasen sanojen mukaan musiikki ei ole merkittävässä roolissa tässä näytelmässä, mutta se on silti tärkeä osa kokonaisuutta. Musiikin aikana katsoja saa aikaa pureskella näkemäänsä, Partanen kuvailee. Näytelmän musiikki on saanut lähtökohtansa Hetasta ja Akustista. Alussa musiikki on salamyhkäisempää, myöhemmin se paljastaa enemmän. Partanen luonnehtii alun musiikkia tyylillisesti Kalevalan soista nousevaksi shamaaniksi ja loppua kohden se muuttuu raamatullisemmaksi. Näytelmästä odotetaan yleisömenestystä Näytelmä on monille ennestään tuttu elokuvaversioista, joten Ohinmaa arvelee sen vetävän yleisöä puoleensa. Aikakautensa ansiosta näytelmä istuu hyvin Annalan ympäristöön, joka on täydellinen paikka esittää aikaa, jota ei enää ole. Näytelmä suoritetaan pyhäjokisten ja raahelaisten yhteisvoimin. Raahesta tukena mukana ovat Ilpo Mattila (Juhani Niskavuori), Jaakko Rossinen (Maanojan Roope) sekä Esko Raitala (Akusti). Yleisömäärää halutaan rajoittaa siten, että kaikki voisivat nauttia näytelmästä hyviltä paikoilta. Ohinmaa toivookin, että lippuja ostettaisiin ennakkoon Pyhäjoen kirjastolta tai kaksi tuntia ennen näytelmän alkua paikan päältä Annalan Kotiseutumuseolta. Jääkiekkoa henkeen ja vereen Ilkka Tuuttila on pelannut lähes koko ikänsä jääkiekkoa. Ennen liittymistään oikeaan jääkiekkojoukkueeseen 11-vuotiaana, hän kävi usein iltamyöhään asti kaukalossa pelailemassa. Tällä hetkellä hän pelaa Pyhäjoella Team Issiaksessa ja Raahessa Tekin harrasteporukassa. Hän kuuluu myös Suomen amputoitujen jääkiekkomaajoukkueeseen, joka voitti tänä vuonna jääkiekon MM-kisoissa Kanadassa hopeaa. Pyhäjoen joukkueessa hän on pelannut jo useamman vuoden ja Raahen joukkueeseen hän ajautui kaverinsa houkuttelemana. Maajoukkueeseen päädyin, kun näin televisiossa juttua Venäjän amputoitujen porukasta ja kyselin onko Suomessa moista hommaa. Ja olihan sitä, hän kertoo. Tuuttilan suurin saavutus tähän mennessä on MM-kisoista voitettu hopeamitali. Aikaisemmista MM-kisoista on tullut pari kertaa pronssia ja Euroopan mestaruuskin on voitettu kahdesti. Muita tärkeitä saavutuksia hänen jääkiekkoilijan urallaan ovat muun muassa kyläturnauksen voitto Etelänkylän joukkueessa sekä tämän vuoden harrastesarjan mestaruus Tekin riveissä! Jääkiekkoleirejä ja majavajahtia Parasta pelaamisessa Tuuttilan mielestään ovat pelikaverit, onnistumiset sekä reissut ulkomailla. Ja tietenkin saunaillat! hän hehkuttaa. Harjoittelun määrä riippuu pärjäämisen halusta: mitä enemmän ja monipuolisemmin harjoittelee, sitä paremmin pärjää. Itse käyn jäällä n. 5-6 kertaa viikossa. Elikkä ei oo niin kovin monipuolista! Tuuttila huomauttaa. Jääkiekkoilun vuoksi hän joutuu matkustelemaan aika paljon - lähinnä Etelä- Suomeen pelitapahtumiin ja leiriviikonloppuihin. Joukkueessa on onneksi Oulusta sekä pelaajia että valmentajia, niin matkaa ei tarvitse taittaa yksin. Pyhäjoen kunta saa Tuuttilalta kiitosta jokavuotisesta urheiluapurahasta. Se on loistava homma ja on tullut tarpeeseen! hän perustelee. Kesäisin Tuuttila käy kalassa sekä pelaamassa tennistä ja jalkapalloa. Syksymmällä hän viihtyy metsällä lintujahdissa, talvisin verstas on kovassa käytössä ja keväisin hän käy jopa majavajahdissa. Harrastustensa ohella hän ehtii kuitenkin myös viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Töissäkin tulee käytyä silloin, kun niitä sattuu olemaan. Terveisiä junnuille Jääkiekkoilijalta vaaditaan Tuuttilan mukaan reilua asennetta, pelisilmää, hyvää kuntoa sekä älliä. Nuoria jääkiekkojunnuja hän kannustaa harrastamaan monipuolisesti, liikkumaan paljon ulkona, kunnioittamaan pelikavereita ja syömään kunnon ruokaa. Oikealla Ilkka Tuuttila Suomen maajoukkuepaidassa","paragraph_char_start":31317,"paragraph_char_end":38980,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4357}
{"query-id":"query-9174d5ffe8c4865633b6097760c23cc3","original_paragraph":"Tärkeimmäksi tekijäksi verkostohankkeiden epävakauteen ja epäonnistumisiin on yleisimmintodettu erot osallistuvien yritysten tavoitteissa, kulttuurissa, johtamistyyleissä ja -järjestelmissä. Voidaan puhua eräällä tavalla verkoston perusedellytyksistä, niistä yrityksiinliittyvistä ominaisuuksista, joissa olevat erot tulevat esiin verkoston käytännön toiminnassaja joissa pitää löytyä riittävä määrä yhteensopivuutta, jotta verkostoyhteistyö yleensä onmahdollista.Mitä homogeenisempi ryhmä on, sitä suurempi on yleensä osapuolten välinen luottamus jasitä helpompaa verkoston toiminta.Lähtökohtana verkostolle pitää ensinnäkin olla riittävän yhteensopivat strategiset tavoitteet.Yhteistyötä tekevillä yrityksillä on myös oltava riittävä strateginen ja operatiivinen yhteensopivuus.Kulttuuriongelmat tulevat erityisesti esille yli kansallisten rajojen tapahtuvassa verkostoissa,mutta ne ovat yleisiä myös saman maan ja saman toimialan yritysten yhteisissä verkostoissa.Organisaation kulttuuri heijastuu esimerkiksi yrityksen organisaatiotyypissä (byrokraattinen,hierarkkinen, hajautettu jne.), johtamistyylissä (osallistuva, autoritäärinen) ja suunnittelunaikajänteessä. Organisaatioiden kulttuurierot johtavat verkostossa helposti tilanteisiin,jossa syntyy väärinkäsityksiä, ristiriitoja ja jännitteitä. Silloin on vaarana, että ihmiset alkavattarkastella verkostohanketta \" me ja he \"-asetelmana.Fyysiset erot tulevat selvimmin esiin suuren ja pienen yrityksen välisessä verkostossa. Ongelmatjohtuvat toisaalta yrityskokoon normaalisti liittyvistä kulttuurieroista, mutta toisaaltamyös taloudellisten resurssien ja mahdollisuuksien eroista.","paragraph_char_start":2191,"paragraph_char_end":3831,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":278}
{"query-id":"query-debe621d4f6f92b94e487cf3d6fde50c","original_paragraph":"Odottelen kovasti sitä, että tulevaisuudessa näen suoraan ruokapaketin kylkeen painetusta merkistä, onko ko. tuote ilmastoystävällinen valinta vai ei. Ilmastomerkkiähän suunnitellaan jo, mutta haasteellisinta lienee löytää keinoja vertailla eri tuoteryhmiä keskenään. Esimerkiksi lihavalmiste A voi olla lihavalmistetta B ilmastomyötäisemmin tuotettu, mutta silti kaikkien lihavalmisteiden tuottaminen aiheuttaa huomattavasti enemmän ilmastopäästöjä kuin vaikkapa soijanakin valmistus. Toisaalta jos kuluttaja haluaa ostaa nimenomaan lihavalmisteen, olisi hyvä, jos jonkinlainen merkki auttaisi löytämään tuoteryhmän sisältä ilmastoystävällisimmän vaihtoehdon. Yksittäisiä avauksia on jo tehty, ja esimerkiksi Raisio on lanseerannut hiilidioksidimittarin, joka helposti ymmärrettävin värikoodein ilmaisee tuotteen valmistuksen aiheuttaneet hiilidioksidipäästöt. Jäämme siis odottamaan, että tulevaisuus tuo tullessaan selkeät ilmastomerkinnät helpottamaan meidänkin ruokaostosten tekemistä.","paragraph_char_start":16354,"paragraph_char_end":17344,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2113}
{"query-id":"query-a46cf42f49e4a58d14647263923415f6","original_paragraph":"Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus\nHyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin valtakunnallisesti ja hyvinvointialueiden välisen sopimuksen perusteella säädetään 9, 36 ja 39 §:ssä.","paragraph_char_start":3667,"paragraph_char_end":4574,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":530}
{"query-id":"query-a487462736b53e415d2e3d6498700ee5","original_paragraph":"Tuore uutinen kertoi Suomen olevan Länsi-Euroopan väkivaltarikollisin maa. Enää emme ole koko Euroopan unionissa ykkössijalla, sillä nyttemmin unioniin on liittynyt itäeurooppalaisia maita: varsinkin Baltian maat suurine, merkittävässä määrin valtavirtayhteiskunnasta vieraantuneine venäläisvähemmistöineen ja kaikkine siirtymäkauden epävarmuuksineen lyövät nyttemmin meidät laudalta tässä kansallisessa leipälajissa. Häntäpään valvojan paikkaa pitää muuten Irlanti, mikä omasta mielestäni on hieman yllättävää, sillä \"kelttiläisen tiikerin\" vaurastuminen on tuonut mukanaan monenlaisia lieveilmiöitä, kuten väkivaltaiset ryöstöt ja entistä pahemmat alkoholiongelmat. Känniset tappelutkaan eivät ole irlantilaisille suorastaan vieras ilmiö. Suomessa ei tiettävästi tehdä erityisen paljon varkauksia eikä ryöstöjä, sillä yksityisomaisuuden kunnioitus on meillä perinteisesti ollut hyvällä tolalla - itänaapurissahan meitä on suorastaan ihailtu rehellisyytemme vuoksi jo tsaarin aikana, mistä jokainen voi vakuuttua lukemalla vaikkapa Kuprinin matkakertomuksen","paragraph_char_start":22633,"paragraph_char_end":23691,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3046}
{"query-id":"query-2b25921a546ad00e97c915d9ca1d4871","original_paragraph":"Jos 2 momentissa tarkoitetun kokeen tai muun syyn perusteella olisi perusteltua aihetta epäillä, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on siinä määrin alkoholin vaikutuksen alainen, että hän täyttää rikoslain 23 luvun 3 §:ssä säädetyt rattijuopumuksen edellytykset, erätarkastajalla olisi oikeus estää tällaisen henkilön toimiminen kuljettajana. Sama oikeus erätarkastajalla olisi sellaisen vesialuksen kuljettajana toimivan tai aluksessa sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä toimivan henkilön osalta, joka täyttää rikoslain 23 luvun 5 §:ssä vesiliikennejuopumukselle säädetyt edellytykset. Tällaiset henkilöt muodostavat yleisen turvallisuusriskin tie- tai vesiliikenteessä, minkä vuoksi heidän ei tulisi sallia jatkaa kuljettajan- tai muussa edellä tarkoitetussa tehtävässä.","paragraph_char_start":41940,"paragraph_char_end":42750,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4825}
{"query-id":"query-9b3b72d633d03442e2d35822c5805396","original_paragraph":"Ei vitsi! Ite en fitnessistä tiedä oikeestaan mitään kilpaurheiluna, mutta onhan se huomattu että tavallisetkin tyypit tavottelee sellasta kroppaa ja treenaa hulluna. Kuulun itekki niihin ihmisiin. Oli todella hämmentävää lukee tää, koska ihankun olis omia ajatuksii lukenu kirjotettuina. Oon koko ikäni ollu lievästi ylipainonen ja nyt oon sit pari vuotta käyny treenaamassa ja samalla laihtunu 20 kg, ja treenitahti on vaan kiihtyny. Mietin ruokaa ja treenaamista koko ajan, ja vaikka syönkin normaalisti, niin kaikista herkuista tai vähänkään epäterveellisestä syömisistä tulee kamala syyllisyys. Samoin jos en jaksakkaan tai ehdi käymään treeneissä. Ja tiiän et tosi moni muukin ajattelee samalla tavalla. Olis kyl aivan superii jos sais kaikkien mieleen sen, että kilpaurheilu on kilpailijoita varten, eikä sellaseen kuulu pyrkiä. Tää kirjotus oli kyl niin osuva ja ajankohtanen, oli mahtavaa lukee tää!","paragraph_char_start":55124,"paragraph_char_end":56032,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8858}
{"query-id":"query-45b1c69167374bea847a513adfa89250","original_paragraph":"Vaimoni antoi minulle nimittäin uuden mahdollisuuden tulla takaisin, vaikka olin pettänyt häntä jo kaksi kertaa. Kaikesta hänelle tekemästäni pahasta huolimatta hän rakasti mua niin paljon, että oli valmis antamaan kaiken anteeksi! Uskomatonta. Pyysin vaimoltani tuolloin anteeksi ja lupasin, etten enää koskaan saata häntä vastaaviin tilanteisiin. Sanoin myös että rakastin häntä enemmän nyt kuin koskaan aikaisemmin, koska silmäni olivat auenneet hänen suunnatonta rakkauttaan kohtaan. Itkin tuolloin enemmän kuin elämässäni koskaan olin itkenyt, kun nämä asiat kohtasimme eräänä yönä keskustellessamme mahdollisuudestani palata takaisin perheemme elämään. Ja itken jälleen tätä kirjoittaessani ja kiitän Jumalaa, että Hän on antanut minulle maailman ihanimman vaimon !","paragraph_char_start":9996,"paragraph_char_end":10767,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1500}
{"query-id":"query-37382f7d82455690917b094a0e5cc32d","original_paragraph":"MIDI-editointi\nKuten jo edellä mainittiin, MIDI-äänitysten etuna on äänitteiden monipuoliset muokkausmahdolisuudet. Audio-äänityksen tavoin MIDI-tapahtumat voidaan kohdistaa sekvensserissä asetettuun ruudukkoon ja siten korjata soitossa esiintyviä epätarkkuuksia. MIDI-äänityksessä ei yleensä ole mahdollista luoda yllä kuvattua groovia tallennuksen aikana. Tämän sijaan Samplitude-ohjelma mahdollistaa Humanizing-toiminnon käytön. Tämän ”inhimillstämissäätimen” avulla valittuja tapahtumia siirretään pienen arvon verran eri suuntiin (eteen- ja taaksepäin) ja siten saadaan aikaan luonnollinen ajoitus, joka ei ole liian täydellinen. Myös yksittäisiä vääriä nuotteja on helppo korjata eikä äänitystä tarvitse siten aloittaa uudestaan alusta jokaisen väärinsoiton kohdalla. Lisäksi tallennetut nuotit soittava soitin voidaan valita täysin vapaasti, sillä MIDI-tiedot säilyvät DAW-ohjelmassa. Tällöin vain VSTi-soitinta on muutettava. Mikäli halutaan, että jokin muu tai lisäksi toinen soitin soittaa samaa melodiaa tai sointuja, haluttu MIDI-objekti voidaan siirtää tai kopioida uudelle soitinraidalle. Raidan yksittäisten objektien lisäksi voidaan vaihtaa myös koko projektin MIDI-tietoja. Tätä varten on suoritettava projektin MIDI-objektien vienti, joka voidaan tehdä Samplitude-ohjelmassa seuraavin tavoin:","paragraph_char_start":13395,"paragraph_char_end":14705,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1881}
{"query-id":"query-d492da9a61c08f9b52882c9948ba878e","original_paragraph":"Lastenmaailmasta löytyy upean tapetin kaveriksi kolme valkoista seinää, jotka maalattiin GVK - Coating Technologyn lahjoittamalla valkoisella sisämaalilla. Isot kiitokset siitä heille. Maali riitti hyvin koko talon seiniä varten! Heidän maalivalikoimaan pääset tutustumaan täältä. Samassa postauksessa, jossa pohdin tapettien valikoimaa, oli näytillä myös kolme erilaista laminaatin palaista, joista saimme valita taloomme lattian. Minulle valinta oli vaikea, sillä tykkäsin kovasti kaikista kolmesta vaihtoehdosta, niinpä päädyimme valitsemaan Millenium Oak Grey vaihtoehdon, joka oli miehen ehdoton suosikki. Loistava valinta olikin tämä laminaatti, ei kaduta että annoin miehenkin päättää (tai ainakin luulla päättäneensä) sen ;) Laminaatit lahjoitti projektiimme Romanoff-parkett. Super kiitokset siitä heille! Lattian vaikutus koko taloon on niin suuri, että olen todella todella iloinen, että saimme vaikuttaa siihen ja talosta tuli näin ollen oman näköisemme. Heidän hienoja lattia vaihtoehtoja pääset kurkkimaan yhdellä klikkauksella. - KLIKKAATÄSTÄ!","paragraph_char_start":2842,"paragraph_char_end":3900,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":407}
{"query-id":"query-64dd6889b3e6cb9ae0d6e9df04271d86","original_paragraph":"10 10 nro 47 Lasse Aaltonen mukana: Radioamatööreille voitto Suomeen Pudasjärveläinen radioamatööriharrastaja Lasse Aaltonen oli mukana, kun suomalaiset radioamatöörit kunnostautuivat katkaisemalla Ruotsin voittoputken mittavassa pohjoismaisessa kilpailutapahtumassa. Lasse kertoo omin sanoin harrastuksestaan ja kilpailun kulusta: Eläkeliiton Pudasjärven yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Heikkilä kerhopäivänä viime tiistaina. Eläkeliiton Pudasjärven yhdistys juhlii 40-vuotispäiviään Eläkeliiton Pudasjärven yhdistys ry:n kerhopäivänä tiistaina Palvelukeskuksen sali täyttyi ruokailemaan ja keskustelemaan tulleista eläkeläisistä. Aivan ensimmäiseksi ruokailtiin ja kahviteltiin porukalla, minkä jälkeen kerhotilaisuus alkoi. Alkulauluksi kajautettiin Villiruusu ja sitten yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Heikkilä kertoi piirin syyskokousreissusta Ylivieskaan sekä yhdistyksen tulevista tapahtumista. Esitelmäosuudessa Kaisa Manninen kävi kertomassa kirjaston palveluista. Tiistaina EL Pudasjärven yhdistys viettää 40-vuotisjuhlaansa Pudasjärven seurakuntakeskuksessa. Maaherra Eino Siuruainen pitää juhlapuheen ja kaupungin puolesta tervehdyksen tulee esittämään kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila ja tilaisuudessa kuullaan myös kansalaisopiston mieskuoroa Keijo Piiraisen johdolla sekä Pirkko Polven runonlausuntaa. Seurakunnan puolesta kappalainen Juha Kukkurainen käy puhumassa ja Olavi Paloniemi kertoo yhdistyksen historiasta. Joulukuussa on tulossa myös kestosuosikki Eläkeliiton joulupuurotilaisuus. Jenny Kärki Terveydenhuoltoon tehokkaita toimia työvoiman saamiseksi -Radioamatööriharrastukseen sain kipinän jo nuorena kun kuuntelin ulkomaisia DX-asemia putkiradiolla. Antenneja tuli rakenneltua ja ensimmäisen tutkinnon tein armeijassa Oulun 1.ERVK:ssa Sain silloin kokelasluokan luvan ja pidettyäni silloin vaadittavat 300 yhteyttä sähköttämällä pääsin yleisluokan tenttiin ja sain yleisluokan luvan. Yleisluokkalaisena sain käyttööni uusia taajuuksia ja enemmän lähetystehoa. Yhteyksiä onkin tullut sekä puheella että sähkötyksellä ympäri maapallon mm. Japaniin, Brasiliaan, Yhdysvaltoihin ja Swazimaahankin. Pidetyistä yhteyksistä lähetetään yleensä kuittaus- eli QSLkortti vasta-asemalle tai internetin kautta esim. eqsl -sivustolla. Radioyhteyksien kautta olen saanut myös uusia facebook -ystäviä sekä -kontakteja. Internetin kautta myös voidaan sopia yhteys vasta-aseman kanssa etukäteen tai vaikkapa pitää yhteyksiä. SSTV:n avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa livekuvaa ja ääntä ilman suuria viiveitä eivätkä tyypilliset mokkulaongelmat haittaa. Radiokilpailuihin olen osallistunut aiemminkin ja tähän SAC-kisaan päätin osallistua Suomen maajoukkueessa. Kanada QSL-kortti Kanadasta. Kilpailussa Pohjoismaat kilpailevat keskenään siitä, mikä maista saa eniten yhteyksiä Pohjoismaiden ulkopuolelle. Kyseessä on siis maaottelu, jonka voitto on useina viime vuosina mennyt Ruotsiin. Tänä vuonna kuitenkin Ilmaveivi -hengessä lähdettiin putsaamaan palkintopöytää ja lopputulos oli huikea. Pelkästään Suomen pistemäärä oli suurempi kuin kaikkien Pohjoismaiden yhteensä ja lisäksi yksilösarjoissa suomalaiset veivät kolmoisvoitot. Alunperin kisaan oli tarkoitus lähteä mukaan parin-kolmen kaverin tiimillä Kainuussa, mutta tiimisuunnitelmat kariutuivat lähempänä kisan alkua muiden menojen vuoksi. Päätin silti osallistua kisaan single operator -sarjassa täällä Pudasjärvellä. Oman radioasemani rakensin autoon, jotta pääsisin korkealle paikalle ja välttäisin taajaman aiheuttamia radiohäiriöitä. Radiona käytin Kenwoodin putkilähettimellä varustettua radiota, jossa on tehoa noin 200W taajuudella 14Mhz. Antenniksi valitsin dipolin, joka muistuttaa T-kirjainta ja rakennetaan johdoista. Virransyöttö tuli auton akusta invertterin avulla. Ensimmäinen yhteys syntyi miltei heti aloitettuani, vasta-asemana romanialainen YP7P. Kisan edetessä alkoi vahvistua tunne Suomen voitosta, sen verran paljon kuulin suomalaisia asemia äänessä. Kaukaisin vasta-asemani oli RK9UN (Oleg) 4550 km:n päässä Aasiassa. Ilokseni kuulin myös Arkalassa sijaitsevan radioaseman kilpailevan OH8X -tunnuksella useiden muiden suomalaisten asemien joukossa. Nyt haaste on heitetty naapurimaahan Ruotsiin! Ensivuoden kisaa odotellessa 73 de OH8FBD Lasse. Aaltonen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolaisen mukaan tarvitaan tehokkaita toimia, joilla perusterveydenhuollon ammattitaitoisen työvoiman saanti voidaan tulevaisuudessa turvata. Savolainen puhui kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja luottamushenkilöille suunnatussa seminaarissa torstaina Oulussa. -Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, erityisesti lääkäreiden, liikkuvuus kunnallisista palveluista yksityisiin palveluyrityksiin on kasvanut. Erityisesti syrjäseuduilla on ollut vaikeuksia rekrytoida ammattitaitoista Julkisten ja hyvinvointialojen liiton Pudasjärven osaston syyskokoukseen osallistui keskiviikkona kiitettävä joukko yhdistyksen jäseniä. Aluepäällikkö Saila Pirnes JHL:n Oulun aluetoimistosta selvitti ajankohtaisia neuvottelukuulumisia sekä tulevia edustajistovaaleja. ja koulutettua henkilöstöä. Kysymys on paitsi sosiaalija terveysalan vetovoimaisuudesta myös riittävästä alan koulutuksesta. On tärkeää huolehtia siitä, että tällä alueella koulutetaan tasapuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Uusi terveydenhuoltolaki mahdollistaa potilaiden vapaan liikkuvuuden niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tällä voi olla eriarvoistava vaikutus palveluyksiköiden toimintaedellytyksiin. Palvelurakenteiden uudistamisen rinnalla on keskeistä uudistaa myös palvelujen tuottamistapoja. Ulla Niemelä Tarja Perttunen jatkaa JHL:n puheenjohtajana Yhdistyksen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin Tarja Perttunen ja pääluottamusmieheksi Laila Siekkinen- Virtanen. Työmaakohtaisiksi luottamusmiehiksi valittiin Lea Holappa, Aira Ervasti ja Raili Riihiaho. Hallitukseen vuosille valittiin Asmo Kilpa-asema Radio Kenwood TS-520. Kuva aiemmasta operaatiosta vuodelta Radioamatööritoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa vierailla Suomen Radioamatööriliiton sivuilla tai meilata minulle Mikäli toiminnasta kiinnostuneita on tarpeeksi, voitaisiin mahdollisesti järjestää kansalaisopiston kurssi, jonka avulla voi suorittaa tutkinnon. Nykyisillä määräyksillä radioaalloille voi päästä ääneen vaikkei lupaa vielä olisi ns. second operatorina, kun paikalla on luvan omaava henkilö. (Lasse Aaltonen OH8FBD) Herva, Hilkka Haanela, Inkeri Herukka, Inkeri Timonen, Lea Holappa, Leena Rantala, Raili Riihiaho, Seppo Arvola, Seija Soronen, Laila Siekkinen-Virtanen, Tarja Perttunen, Aira Ervasti, Heikki Erkkilä sekä varalle Pirjo Stenius. Hilkka Haanela Juustolan kuhinoissa esillä kuntasuunnitelma ja tietoliikenneyhteydet Ensi viikon maanantaina järjestetään Niemitalon juustolan tiloissa Kyläkuhinat, jonka teemoina ovat kuntasuunnitelma ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen. Tilaisuudessa esiintyy asiantuntijoita, joilta on mahdollista kuulla uusinta tietoa aiheista. Kaupunginhallitus käynnisti huhtikuussa Pudasjärven kaupungin kuntasuunnitelman päivityksen tavoitteena löytää ne avainkeinot, joilla Pudasjärven elinvoimaisuutta, asukkaiden viihtymistä ja yritysten työpaikkojen säilyvyyttä ja lisäämistä voidaan edistää. Joulukuussa valmistuvan kuntasuunnitelman tavoitteena on löytää keinot uuden elinvoimaisen Pudasjärven tulevaisuuden rakentamiseksi. Pudasjärvelläkin selvitellään mahdollisuuksia siirtyä käyttämään valokuituverkkoa. Kiinteä ja tehokas valokuituyhteys korvaa tulevaisuudessa nykyiset hitaammat tietoliikenneyhteydet. Nopeammilla yhteyksillä on tarkoitus mm. lisätä kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Jouni Puhakka Kerttu ja Kauko -hanke","paragraph_char_start":36654,"paragraph_char_end":44369,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5402}
{"query-id":"query-943aa2d0147d2ed9db1f40152be08e9f","original_paragraph":"Kahvin nauttiminen baaritiskin äärellä on aina edullisempaa kuin jos tarjoilija tuo sen pöytään. Ero on monessa paikassa kaksin- tai kolminkertainen. Teoriassa kahvi on Firenzessä edullista: espresso maksaa yleensä 0,60–1,20 euroa, cappuccino 1,50–2,00 euroa baaritiskillä (al banco) nautittuna. Paikalliset juovat kahvinsa nopeasti, seisoen baaritiskillä minuutin pari. Jos haluaa juoda kahvinsa pöytään (al tavola) istahtamalla, kannattaa vain istuutua ja tarjoilija tulee paikalle. Joissain paikoissa kahvin voi itse kantaa johonkin pöytään, eikä tällaisissa paikoissa olekaan pöytiintarjoilua. Monissa itsepalvelupaikoissa kahvi maksetaan ennen sen nauttimista. Jos turistien suosimalla alueella tilaa kahvin, ei maksa sitä mutta kantaa sen pöytään, laskutetaan siitä jälkikäteen samoin kuin pöytiintarjoillusta kahvista, joten kahvi kannattaa aina heti maksaa.","paragraph_char_start":11928,"paragraph_char_end":12793,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1749}
{"query-id":"query-f1458a5ace415699632253e211c96dfd","original_paragraph":"Vallan toista on luonnontieteellisten, historiallisten y. m. tosiasiain kiihkoton esittely, sellainen perkaa ja puhdistaa, sekä samalla istuttaa ja kasvattaa taimia siinä tarhassa, jota vertauskuvalla voisimme nimittää vapaan ajattelun puistoksi. Siinä kukoistaa ihmeellisellä valolla moni näistä totuuksista, joita värilasinen vapaa-aatteisuus kitki rikkaruohoina pois; ihminenhän nekin on kokemuksinaan pukenut, ehkä alkuperäiseen ja kömpelöön, mutta silti tavallisimmin runolliseen muotoon. Esim. kuulu lause »kostosta neljänteen ja viidenteen polveen» on aivan yksinkertaisesti perinnönisyysoppi alkuperäisenä kokemuksena ja puettuna vanhatestamentilliseen pukuun; vaihdettakoon vaan kokeeksi »jumala» sana esim. sanaksi »luonto», on totuus silminnähtävä. Tosin on kitkettäväkin, mutta aina muistaen, ettei nyhdettäisi nisuja pois sillä, moni rikkaruoho ja myrkkykasvi on vain väärällä hoidolla sellaiseksi saatettu, meidän on arvioitava se uudelleen ja senkin avulla laajennettava käsitystämme ihmishengen vuosituhantisesta työstä vapautumistaan kohti. Ainoa mikä on hävitettävä, on pelko, se kuolemantuska, joka estää ihmisiä ajattelemasta ja näkemästä, tutkimasta ja sen tuloksia omaksumasta. Mutta sitäkin luulee moni hävittävänsä, kun hän itse asiassa iskee kehittymättömiin aivoihin vielä hirmuisemman kauhun estäen siten ja tehden mahdottomaksi tosi vapautuksen vieläpä vaikeuttaen köyhälistöä valtiollisyhteiskunnallistakin taistelun työssä taloudellisten tuotteiden omaksumisen ja itsehallinnollisen määräämisvallan puolesta.","paragraph_char_start":51663,"paragraph_char_end":53201,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7007}
{"query-id":"query-7fdcfc1140fdcf53af120c64d708b144","original_paragraph":"Työtilan yleisvalaistus näkövammaiselle\nToimistohuoneen, pienen käsityöverstaan tai hierontatilan yleisvalaistukseksi soveltuu lähes aina jo miltei vakioksi muodostunut epäsuoran ja suoran valon yhdistelmänä riippuvalaisimin toteutettu valaistus. Eli suuri osa valosta heijastetaan katon kautta, joka tuottaa hyvin tasaisen ja miellyttävän valaistuksen. Tämä tosin edellyttää, että tilassa on vaalea katto. Epäsuoran ja suoran valon yhdistelmä antaa tasaisen ja käytännössä häikäisemättömän valon. Suoran valon ansiosta varjonmuodostus säilyy, joka helpotta tilan hahmottamista ja liikkumista. Valaistuksen tehon säädettävyys sekä suoran- ja epäsuoran valon erilliset katkaisijat mahdollistavat hyvät säätömahdollisuudet, jolloin työntekijä pystyy itse muokkaamaan valaistusta näkötilanteen mahdollisten muutosten mukaan. Valon ja häikäisyn hallintaan kuuluu myös se, että ikkunoissa on kaihtimet tai verhot, jolloin voimakaskaan ulkoa tuleva valo ei muodostu ongelmaksi. Työntekijä voi myös tarvita kohdevalaisinta työpisteessään. Suurissa työtiloissa tai halleissa tms. valaistus on useimmiten toteutettava suorana valaistuksena. Seuraavassa on esitetty yleisimmin käytetty malliratkaisu näkövammaisen henkilön työtilan valaistuksen järjestämiseksi. On kuitenkin muistettava, että tämä ratkaisu ei välttämättä toimi kaikilla, vaan eri henkilöiden erilainen näkötilanne voi vaatia hyvinkin erilaiset valaistusratkaisut.","paragraph_char_start":22368,"paragraph_char_end":23788,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2953}
{"query-id":"query-a826931201744d683e7af9436c505020","original_paragraph":"Illalla ajeltiin työväenopiston salille taiji-treeneihin. Kesäkeli risteysalueillakin, vaikka auton ulkolämpötilamittari näytti pakkasta. Kotiinpäin tullessa Kärjenniemen ja Metsäkansan välillä pöllö istui aurausmerkin nokassa. Veikeä näky. Kotihyllyn L. Laineen \"Suomalaisen lintuoppaan\" nojalla kallistuimme lehtopöllöön, mutta lajinmääritys on ohiajaessa hankalaa.","paragraph_char_start":528,"paragraph_char_end":895,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":77}
{"query-id":"query-764b79462319c1deec2bc91d9f32aed6","original_paragraph":"Kaikki juoksureitin valvojat ovat pätevöityneitä vuoripelastajia, niin myös Rob. Hullu saa olla, mutta ei tyhmä. Scafell Pike on vuori, jonne lähdetään asianmukaisilla varusteilla. Kiinnitin huomiota Robin tavatessani siihen, että hänen ympärillään oli noin neljän hengen ryhmä, jotka eivät kuuluneet kisaan. Kyselin, että mennäänkö yhdessä alas, koska Scafelin valvojat lähtisivät hyvin pian palaamaan. Hän vastasi hieman jännästi, että hänen täytyy viedä ympärillään oleva ryhmä alas. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli Lontoolaisia opettajia, jotka olivat samana päivänä ostaneet lähikylästä repun, kengät, täyttäneet repun makeisilla ja lähteneet patikoimaan Scafelille. Kartta oli, mutta ei taitoa käyttää sitä. Vaatetus koostui huppareista ja leggignseistä. Minkäänlaisia lamppuja, avaruushuopia yms. heillä ei ollut. Ryhmä kuvitteli pärjäävänsä, koska heillä oli rahaa ja luottokortteja. Porukka oli siinä kohtaa kävellyt seitsemän tuntia kohti huippua, eikä porukalla enää ollut kunnon käsitystä siitä missä olivat. Ihmettelen että he olivat jatkaneet niinkin pitkään. Miten he kuvittelivat ehtivänsä takaisin ennen pimeää? Eikö järki sanonut, että näin hankalassa maastossa ei ole kioskia yms. Entä vaihtovaatteet? Heidän laskeutuminen kesti viisi tuntia siinä missä omani kesti reilut kaksi ja etenin varsin verkkaisesti. Oli sattuman kauppaa, että he olivat vuorella samaan aikaan kuin kisa. Ilman kisaa heidän patikkaretkensä olisi mahdollisesti ollut kohtalokas. Kaikenmoista voi kyllä tehdä kunhan varautuu ja ottaa muuttujia mahdollisimman hyvin huomioon.","paragraph_char_start":19322,"paragraph_char_end":20894,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3051}
{"query-id":"query-602fe5910e19ed53db9acbd91267d43c","original_paragraph":"Tomi Tästä onkin jo kommentoitu tosi laajasti ja paljon on jo sanottu, mitä itsellekin tuli mieleen. Minäkään en ostaisi Mitran koulujärjestelmää aivan sellaisenaan, mutta mielestäni hänellä on puheessaan monta hyvää pointtia. Käyn ensin läpi ne asia, mitkä tökkivät eniten. Kuten täällä on jo aiemmin sanottu, on koululla paljon muitakin tärkeitä tehtäviä, kuin olla pelkkä tiedollisen oppimisen tyyssija. Koulun rooli kasvattajana ja elämään valmistajana on todella tärkeä yhteiskunnallisesti ja oppilaille henkilökohtaisesti. Myös Eeronkin mainitsema kohta \"biotekniikkaa 10-vuotiaille\" sai miut hymähtelemään. Lapset voivat oppia monia asioita, mutta syvällinen ymmärtäminen ja todellinen oppiminen vaatii monesti kypsymistä ja aivojen fysikaalista kehitystä. On esimerkiksi tutkittu juttu, että abstrakti ajattelu kehittyy vasta ala-koulun lopulla, joillakin myöhemmin, toisilla aiemmin.","paragraph_char_start":26233,"paragraph_char_end":27125,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3825}
{"query-id":"query-880408d7f62aadaa08606e32a2023d08","original_paragraph":"Nasserin kuoleman jälkeen - eikö tämä ole osoitus yksilön roolista historia! - arabimaailmassa alkoi kehittyä tapahtumia, jotka osoittivat niiden ideologisten vaatteiden epäjohdonmukaisuuden, joihin Neuvostoliitto pukeutui Lähi-idässä, ja ne lopulta hylättiin. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton Lähi-idän politiikan sotilaspoliittinen ulottuvuus nousi etusijalle. Neuvostoliiton lähestymistavoissa tähän tai tuohon arabimaahan sen ulkopoliittinen suuntautuminen, suhtautuminen sotilaallisiin ryhmittymiin, erityisesti Bagdadin sopimukseen, tuli tärkeimmäksi määrääväksi tekijäksi. Kremlin välitön ja päättäväinen reaktio yritykseen kukistaa sille tuolloin tuntemattomia joukkoja, jotka eivät ainoastaan toteuttaneet sotilaallista vallankaappausta Irakissa vuonna 1958, vaan sulkivat välittömästi Bagdadin sopimuksen päämajan oven, voi toimia esimerkkinä. 4. elokuuta N. S. Hruštšov julisti: \"Silloin Neuvostoliitto päätti tukea ja suojella Irakin vallankumousta. Turkin, Pakistanin ja Iranin hillitsemiseksi, jotka voisivat murskata vallankumouksen, toteutimme sotilaallisia liikkeitä Turkin ja Iranin rajoillamme sekä Bulgarian ja Turkin rajalla.","paragraph_char_start":10435,"paragraph_char_end":11583,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1362}
{"query-id":"query-36c0cacd869d5686c88af19a9e00d722","original_paragraph":"Liitännäisoireet\nCp-vammaan voi kuulua liitännäisoireita, kuten:\n– Liikkumisen vaikeudet, liikkeen kohdistamisen ongelmat tai kehon osien tahdottomat liikkeet\n– Kipu\n– Spastisuus, niveljäykistymät, tasapainovaikeudet\n– Suolen ja rakon toiminnan ongelmat\n– Suun alueen motoriikan haasteet, ääni- ja puhetoimintojen ongelmat\n– Syömisen vaikeudet, ravitsemuksen ongelmat, osteoporoosi\n– Epilepsia\n– Univaikeudet, fyysinen uupumus, fatiikki\n– Mielialahäiriöt, masennus, ahdistus\n– Hahmotushäiriö, toiminnallisen näönkäytön ongelmat, näkövamma, kuulovamma ja aistiyli- ja aliherkkyydet\n– Keskittymisen, ajanhallinnan tai havaitsemisen ongelmat\n– Muistamiseen tai toiminnanohjaukseen liittyvät häiriöt\n– Vaikeudet yhdistellä tehtäviä tai suorittaa ne loppuun asti\n– Lukivaikeudet, matemaattiset vaikeudet","paragraph_char_start":50632,"paragraph_char_end":51430,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7090}
{"query-id":"query-e4b38d956be9494b3a218b0b5c48e85b","original_paragraph":"Minkälaista on opiskella turvallisuusalan tradenomiksi, minkälaiset taidot ovat olleet hyödyksi nykyiseen työhön päädyttäessä. Tomi Ahokas, yli-insinööri, Opetushallitus 12:00–12:30 Mikä oikeastaan on turvallisuusalan tradenomi. Anssi Kuusela, aluepalvelupäällikkö, Laurea 11:00–11.20 Turvallisuusalalla vaadittava osaaminen nyt ja tulevaisuudessa Puheenvuorossa avataan suomalaisen koulutuksen näkökulmasta niitä osaamisvaatimuksia, joita turvallisuusalalla on nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelmavinkit ja uramahdollisuudet opiskelijoille 9:30–9:55 Turvallisuusja FinnSec-messujen yhteiset avajaiset Avajaissanat: Juha Uskali, puheenjohtaja, Finnsecurity ry ja Timo Kangasniemi, puheenjohtaja, SPLY ry Avauspuheenvuoro: Huomisen turvallisuus, Ari Evwaraye, strategiapäällikkö, Sisäministeriö 10:00–10:30 Valintamuotoilu turvallisuuskulttuurin kehittämisessä – havaintoja yritysturvallisuuden ja erikoisjoukkotoiminnan näkökulmasta Juhani Mäkinen, Chief Executive Officer, Takana 10:35–10:55 Turvallisuusalan lisäja täydennyskoulutus Laurea-ammattikorkeakoulun edustaja kertoo lisäja täydennyskoulutuksen mahdollisuuksista. OHJELMA Stage | Keskiviikko 11.10. Laurean alumnit kertovat omista kokemuksistaan opiskelijoina Laureassa ja kuinka opinnot ovat vieneet heitä eteenpäin työelämässä. Timo Hakkarainen, Operatiivinen johtaja, Keski-uudenmaan koulutuskuntayhtymä 11:25–11:55 Turvallisuusalan osaaminen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Tuoreita kokemuksia turvallisuusalan perustutkintouudistuksesta, joka astui voimaan 1.8.2022. 12:30–12:50 Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyys Jarkko Paananen, Oppilaitosjohtaja, vararehtori, Taitotalo Ari Evwaraye 11.–12.10.2023 Helsingin Messukeskus OH JE LM AV IN KIT OP IS KE LIJ OIL LE OH JE LM AV IN KIT OP IS KE LIJ OIL LE. M uu to ks et m ah do llis ia","paragraph_char_start":119562,"paragraph_char_end":121372,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16057}
{"query-id":"query-f20bd8a1bfaa3a8d400016fb3d84c774","original_paragraph":"Huomasin pian saavani aina hyvän kontaktin niiden kanssa, jotka työskentelivät maori- tai alkuperäiskansankulttuurin kanssa, olivat he sitten muusikoita tai taiteilijoita tai muuten vain asian äärellä. Yksi hienoimmista haastatteluista, joita olen koskaan työni puolesta tehnyt oli Australian Gunnedah’ssa, jossa pääsin juttelemaan Robinin ja Debbien kanssa heidän kulttuureistaan. Niistä käytetään yleensä vain yleisnimitystä ”aboriginaali”, vaikka tosiasiassa kyseessä on eri heimoista, kielistä ja kulttuureista. Nämä kaksi naista tulivat eri kielialueilta, mutta heidän heimojensa uskomukset olivat hyvin samanlaiset, lähinaapureita kun oltiin. Ja kun sanon “haastattelu”, tarkoitan kahvinjuontia ja kakunsyöntiä, ja välillä itkettiin liikutuksesta. Oli valtavan hieno havaita, kuinka yhteistä kieltä puhuimme kun puhuimme arkaaisista kulttuureista, tanssista ja laulusta, uskomuksista, Äiti Maasta ja loitsuista. Australialainen kollegani istui kynä sauhuten analysoimassa näiden ”eksoottisten naisten” tarinoita ja kolonialismin koko historia kuin välähti silmieni edessä. Valkoinen Mies tulee ja sanoo ”Me ja Muut”, tekee maahan viivan ja sanoo: ”Tuo tuossa on teidän, se on minun ulkopuolellani enkä sitä ymmärrä siispä joko omistan tai tuhoan.” Näin aboriginaalien tarinoita (ja ikävä kyllä kehoja, elämää) on kohdeltu vuosisadat. Joko sitä analysoidaan mielenkiintoisena tutkimuskohteena, johon ei tunneta minkäänlaista tunneyhteyttä, tai siitä yritetään hyötyä, varastaa parhaat kertomukset omaan käyttöön tai kieltää ne kokonaan.","paragraph_char_start":4050,"paragraph_char_end":5591,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":581}
{"query-id":"query-0a7935d18853be23205ae2b43bd07d4e","original_paragraph":"1. Saksalainen potilas sai Saksassa turvallisuudeltaan puutteelliset rintaimplantit, jotka oli valmistanut nyttemmin maksukyvyttömäksi tullut ranskalainen yritys Poly Implant Prothèse SA (jäljempänä PIP). Potilas vaatii saksalaisissa tuomioistuimissa vahingonkorvausta PIP:n ranskalaiselta vakuutuksenantajalta Allianz IARD SA:lta (jäljempänä Allianz). Ranskassa lääkinnällisten laitteiden valmistajilla on lakisääteinen velvollisuus ottaa vakuutus heidän toiminnastaan kolmansille aiheutuvaa vahinkoa koskevan vastuun varalta. Tämän velvollisuuden vuoksi PIP teki Allianzin kanssa vakuutussopimuksen, johon sisältyi alueellinen ehto, jolla aiheutuneiden vahinkojen kattaminen rajattiin koskemaan ainoastaan Ranskan aluetta. Siten PIP:n lääkinnälliset laitteet, jotka vietiin toiseen jäsenvaltioon ja joita käytettiin siellä, eivät kuuluneet vakuutussopimuksen piiriin.","paragraph_char_start":560,"paragraph_char_end":1429,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":79}
{"query-id":"query-7a8abf8482df3a0a6efb137d2a12f77c","original_paragraph":"Tää teksti vois olla ihan mun suusta :D Viimeksi eilen just miehen kanssa keskusteltiin tästä kateus-asiasta.. Mun mielestä on ihan ok, että toisen esim.voittaessa lotossa tulee itsellekin fiilis, että \"voi kun mäkin joskus..\" mutta jos jää vellomaan siinä, että tuuri sattui sille toiselle eikä sinulle etkä voi toisen puolesta iloita niin olisi peiliin katsomisen paikka. Mitä sinä itse hyödyt edes siitä, että jäät siinä katkeruuden ja kateuden tunteessa vellomaan? Miksi et astu askelta eteenpäin ja tee jotain sen eteen, että ehkä vaikka joskus itse olet siinä asemassa missä se kaveri nyt?","paragraph_char_start":8373,"paragraph_char_end":8968,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1255}
{"query-id":"query-68ceaa8f5095dc92245fd183bcf71484","original_paragraph":"Nyt on jälleen sadepäivä. Olemme kyllä osanneet hyvin ajoittaa pyöräilypäivämme ja telttayömme niin, ettei kertaakaan silloin ole satanut. Osittain se johtuu siitä, että olemme seuranneet säätietoja, mutta osittain myös uskomattoman hyvästä tuurista. Nyt näyttäisi, että pitäisi lämmetä. Muutaman päivän päästä pitäisi olla 25 ja huomennakin jo 18! Jes, vihdoin kesä saapuu. Tosin pyöräillessä pieni viileys on tietenkin vain miellyttävää, mutta heti jos pysähtyy vaikkapa ruokaa laittamaan, täytyy aina lisätä vaatetta että tarkenee. Vaikeaa on ollut myös se, että auringossa on kuuma ja varjossa viileä, joten jos asettuu vaikka jonnekin puistoon lueskelemaan, saa miettiä vaatetustaan sen mukaan minne sattuu istumaan. Pyörääillessäkin aina auringon mennessä pitemmäksi aikaa pilveen tai puiden varjostaessa tietä, on pitänyt pysähtyä ja lisätä vaatetta. Kallella on ollut tähän asti vielä joka päivä kahdet huosut päällekäin, mikä minusta on kyllä liioittelua, mutta häntä palelee niin helposti.","paragraph_char_start":44400,"paragraph_char_end":45399,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6759}
{"query-id":"query-ac909c02373a8fc606173a54975ca554","original_paragraph":"Kirjanoita on urbaania fantasiaa, laji johon olen jo jonkun aikaa ollut rakastumassa. Tarinan tapahtumapaikka on kovasti 2010-luvun Helsinkiä muistuttava Helby, jossa nuori Aura etsii työpaikkaa jätettyään lukion kesken. Eräänä päivänä hän törmää kaupungilla poikaan nimeltä Pyry, joka kehoittaa Auraa tulemaan työhaastettleuun Menetettyjen unelmien talolle. Aura, joka on yrittänyt etsiä töitä tulosetta pitkään suostuu hieman varautuneena tähän ja päätyykin työskentelemään Menetettyjen Unelmien talolle, joka päällisin puolin vaikuttaa hädänalaisia ihmisiä auttavalta kahvilalta. Pinnan alla paikalla on kuitenkin oma tarkoituksensa. Se toimii fyysisten kirjojen suojapaikkana. Helbyssä ei nimittäin enää ole paperisia kirjoja, sillä paperi on tuhoutunut maailmasta, mennyt pilalle. Kaikki luetaan sähköisesti Läpysköiltä, jotka muistuttavat meidän maailmamme tabletteja. Muutenkin Helby on erikoinen. Suomessa ei kehä kolmosen ulkopuolella ei ole enää kirjaimellisesti elämää. Tai niin sanotaan. Siellä on jäljellä vain aavikkoa, ja isoja matomaisia hirviöitä.","paragraph_char_start":25557,"paragraph_char_end":26621,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3767}
{"query-id":"query-acfdc822d5c3929782c4ef273773649d","original_paragraph":"9 Toimintatapana joukkorahoitus on helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta varsinkin verkkoympäristössä. Joukkorahoitusta suunniteltaessa on ymmärrettävä voimassa oleva lainsäädäntö ja sen erot suhteessa rahankeräykseen ja arvopaperimarkkinoihin. Virallinen rahankeräys on luvanvaraista ja edellyttää toiminnalta yleishyödyllisyyttä. Joukkorahoitusta suunniteltaessa täytyykin olla tarkkana tähän suuntaan. Samalla on muistettava, että joukkorahoitus voi olla myös vaikkapa kuluttajansuojalain, luottolaitoslain tai arvopaperimarkkinalain mukaista toimintaa, jolloin pitää noudattaa kyseisiä säädöksiä. Toimii varsinkin verkossa Joukkorahoitusta varten on perustettu erilaisia verkkopohjaisia alustoja eli markkinapaikkoja, joiden kautta yritykset voivat kätevästi hakeutua markkinoille. Alustojen tarkoituksena on yhdistää rahan tarvitsijat ja sijoittajat. Alustat ovat suuntautuneita eri toimialoille tai tietynlaisille sijoittajille esimerkiksi sijoituspanosten, alueen tai riskin mukaan. Toimintatapana joukkorahoitus on helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta varsinkin verkkoympäristössä. Viestin saa nopeasti leviämään verkossa, ja sijoittajien on helppo tarttua rahoi- Muoto 1: Osakepohja Osakepohjainen joukkorahoitus tuo yrittäjälle joustavan ja uuden tavan oman pääoman hankintaan. Sijoittaja voi merkitä yhtiön osakkeita muutamasta tuhannesta eurosta jopa miljoonaan. Silloin lähestytään usein ns. enkelisijoittajien tai venture capital -tyyppisiä rahoitusmuotoja. Joukkorahoituksessa sijoittaja ei kuitenkaan pääsääntöisesti osallistu yrityksen toimintaan eikä hallitustyöhön vaan on puhdas pääomasijoittaja. Joukkorahoitus eroaa pääosin pääomasijoittamisesta siinä, että joukkorahoituksessa sijoitettavat summat ovat pienempiä ja prosessi on sijoittajalle kevyempi ilman laajoja yritysanalyyseja, sijoittajasopimuksia ja raportteja. Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa on otettava huomioon mahdollinen luvanvaraisuus ja esimerkiksi arvopaperimarkkinalain edellytykset. Siksi joukkorahoitus tässä muodossa kannattaa aina suunnitella ehtoineen asiantuntijan kanssa. Muoto 2: Lainapohja Lainapohjainen joukkorahoitus on yksinkertaistettu muoto yritystodistusten rahoituksesta. Joukkorahoituksessa iso joukko sijoittajia lainaa rahaa yritykselle, joka sitoutuu maksamaan saamansa summan takaisin sovituin ehdoin. Joukkorahoituksessa summat ovat pieniä, ja siten riski jakaantuu usealle taholle pieninä palasina eikä aiheuta merkittäviä riskikeskittymiä. Joukkorahoituksen verkossa toimiva alusta mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan toimintatavan. osake laina 9","paragraph_char_start":14460,"paragraph_char_end":17037,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1753}
{"query-id":"query-b2699434273358bce7f9a95c3d243718","original_paragraph":"Miksi Vocaloidejen kuuntelu sitten aiheuttaa minulle niin suuria tunnontuskia? Yksinkertaisena syynä on se, että en ikinä ole kannattanut sitä ideologiaa, jota Vocaloidit Miku Hatsune etunenässään edustavat. Vocaloidit eivät ole oikeita laulajia. Ne ovat synteettisiä koneääniä, joilla kuka tahansa voi luoda mitä tahansa musiikkia vailla minkäänlaisia tekijänoikeuksia. Niin hyvä kuin uusimpien Vocaloid - sovellusten ääni onkin ja niin korkealle kuin ääni pystyy ikinä nousemaan, ei Vocaloid voi koskaan korvata aitoa ihmisääntä, lihaa ja verta olevaa laulajaa. Niin söpöjä Miku, Luka ja muut ovatkin, ne ovat vain 2D - hahmoja, joilla ei ole minkäänlaisia tunteita saati persoonallisuutta. Ne vain vaihtelevat kappaleen ja sen sanoman vaihtuessa. Oikea laulaja on henkilö, johon ihmiset parhaassa tapauksessa pystyvät samaistumaan ja päästä näkemään idolinsa antamaan kaikkensa hienoissa konserteissa. Eipä silti, että Vocaloidit eivät voisi pitää konsertteja, mutta kyllä se minun mielestäni on täysin eri asia nähdä oikea, elävä ihminen tietokoneella luodun piirroshahmon sijasta. Tosin sellaiset bändit kuten Gorillaz ovat tätä jo ennen Vocaloideja harrastaneet, mutta heidänkin taustallaan on oikeita ihmisiä eikä mitään syntetisaattoriääntä.","paragraph_char_start":12583,"paragraph_char_end":13832,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1808}
{"query-id":"query-70f66bbda52135d680a55482d5422c7c","original_paragraph":"54 5. Mahdollisten kaivoshankkeiden vaikutukset luontoon ja virkistys- sekä matkailukäyttöön minimoidaan Luonto- ja käyttöarvoja haittaavaa kaivostoimintaa ei tule Natura 2000 alueelle tai sen läheisyyteen Edunvalvonta, käytön ohjaaminen 23 Suojelu- tai käyttöarvo Uhkatekijän kuvaus Kyrönkankaan tie Kulttuuriperinnön rapistuminen Päämäärä Tavoite Toimenpidelaji Toteutuslomake 6. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kyrönkankaantien arvon turvaaminen rapistumiselta Tiekuntien perustaminen Kyrönkankaantien hoitoa varten. käytön ohjaaminen, edunvalvonta, rakennusperinnön suojelu 20 Kyrönkankaantien kulttuurihistorialliset arvot säilyttävän hoitosuunnitelman teko ja toteutus. käytön ohjaaminen, rakennusperinnön suojelu Suojelu- tai käyttöarvo Kyrönkankaan tie, pohjavesi, suot, lähteet, harjumetsät Uhkatekijän kuvaus Pohjaveden otto: Tällä hetkellä alueen sisällä on pienempää pohjavedenottoa, joka on saattanut vaikuttaa paikoin suon reunaosia kuivattaen. Lisäksi käynnissä on laajamittaisen vedenottohankkeen valmistelu, jonka koepumppausten yhteydessä on todettu olevan mahdollista, että lähteiden virtaamat vähenevät mikäli vedenotto lisääntyy tiettyyn pisteeseen. Volyymiltään suuri (suunnitelmissa 7000 m3) vedenotto saattaa vaikuttaa ensin lähteiden tilaan ja pitemmällä aikavälillä myös soiden tilaan. Vesijohtolinjan tämänhetkiset linjaussuunnitelmat kansallispuiston läpi muodostavat erittäin suuren uhan Kyronkankaan tien säilymiselle. Koepumppausten yhteydessä on todettu pohjaveden alenemaa eli suurempi pohjavedenotto voi mahdollisesti olla uhka myös nykyiselle paikalliselle vedenotolle. Päämäärä Tavoite Toimenpidelaji Toteutuslomake 7. Pohjavedenoton ohjaaminen siten, että Natura 2000 luontotyypit, Kyrönkankaan tie ja pohjavesiarvot eivät heikenny Mahdollisen putkilinjan sijoittaminen siten, että tie ei vaaraannu. Kiinteän muinaisjäänteen minkäänlainen vahingoittaminen vaatii myös erillisen luvan ELYkeskukselta. Mahdollisen putkilinjan veto alueen ulkopuolelta Vaikutetaan siihen, että vedenoton määrä pysyy luontoarvot ja nykyisen vedenoton huomioonottavan suuruisena, eli tarpeeksi alhaisena. Lupaehtoihin edellytetään tarkempi vaikutusten tarkkailu. Käytön ohjaaminen, edunvalvonta Käytön ohjaaminen, edunvalvonta Käytön ohjaaminen, edunvalvonta Suojelu- tai käyttöarvo Uhkatekijän kuvaus Luonnon- ja kulttuurikohteiden virkistyskäyttö Suojelualueen potentiaali luontoliikunta- ja luontomatkailualueena on vajavaisesti hyödynnetty, johtuen lähinnä sijainnista kahden maakunnan 45","paragraph_char_start":93509,"paragraph_char_end":96020,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11825}
{"query-id":"query-896ecb201e4a8f9a1f69c33623753302","original_paragraph":"'\"Harkitessaan pankinjohtajan ja pankkitoimihenkilön todistajankertomusten todistusarvoa Korkein oikeus toteaa, että Jimi Saastamoisen allekirjoituksen aitouden selvittäminen oli tullut ajankohtaiseksi vasta yli kahdeksan vuotta takaussitoumuksen antamisen jälkeen. Takaussitoumusten laatiminen ja niiden allekirjoitusten oikeaksi todistaminen on pankkitoimintaan liittyvää päivittäistä rutiinia. Jutussa ei ole ilmennyt mitään sellaista, josta voitaisiin päätellä juuri tämän takaussitoumuksen allekirjoittamiseen liittyneen joitakin poikkeuksellisen mieleenpainuvia seikkoja. Pankkitoimihenkilön muistikuvat allekirjoitustilaisuudesta ovat epävarmoja, mikä sinänsä on luonnollista ajan kulumisen vuoksi. Hänen ja pankinjohtajan kertomuksissa on myös ristiriitaa esimerkiksi siinä, olivatko takaussitoumuksen kaikki kolme allekirjoittajaa samanaikaisesti läsnä vai kävivätkö he kukin erikseen allekirjoittamassa asiakirjan.\"","paragraph_char_start":88138,"paragraph_char_end":89063,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12430}
{"query-id":"query-7e5adedcd2bb1491aecdd7fb481702df","original_paragraph":"Marraskuussa 2019 voimaan astuva laki on siis jo hyväksytty, eikä ministeri Marin, ministeriö tai hallitus voi sitä enää ilman eduskuntaa estää. Ainoastaan Suomen eduskunnan enemmistöllä lain voisi perua ja vakaasti uskon, että sellaista enemmistöä ei eduskunnasta löydy. Uskallan sanoa, että kokoomuksen tapaan myös perussuomalaiset kannattavat jo päätettyjä kevytautoja. Aika lailla varma olen myös keskustan suhtautumisesta asiaan. Kevytautot eivät edistä ainoastaan liikenneturvallisuutta, vaan lisäävät myös alueellisesti suomalaisten liikkumismahdollisuuksien yhdenvertaisuutta, jonka myötä myös perheiden elämänlaatu paranee. Suurin vaikutus kevytautoilla on juurikin maaseudulla ja seutukaupungeissa. Keskustan osalta olisi siis kertakaikkista näköalattomuutta suututtaa maaseudun äänestäjäkuntaa entistä enemmän. Heidän tehtävänään hallituksessa on nimenomaan tukea, auttaa ja puolustaa myös maaseudulla asuvia. Olen siis luottavainen, että keskusta toimii tässä asiassa juurikin niin eikä taivu EU:n virkamiehen kirjeen painostuksesta.","paragraph_char_start":1565,"paragraph_char_end":2610,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":222}
{"query-id":"query-8c46979e0e01785bc0924bd534e25413","original_paragraph":"12 Luottamusmiehen katsaus syksyyn 2011 Päivähoidon ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen luottamusmiehenä olen saanut olla monessa mukana. Organisaatiomuutokset, päivähoidon ja perusopetuksen strategiaan liittyvät eri kehittämisprojektit ovat olleet tiedon hakemisen ja oppimiseni kohteina. Perhepäivähoitajat Perhepäivähoidon kehittämistyöryhmä on kokoontunut ja keskustellut perhepäivähoitajien työaikaan liittyvissä kysymyksissä sekä hakenut niihin yhteistä linjausta. Tampereella perhepäivähoito on vähentynyt ikääntymisen ja eläkkeelle siirtymisen myötä. On ymmärrettävää, kun ikää tulee, niin ei jaksa tehdä yksin työtä omassa kodissaan. Turvassa järjestimme perhepäivähoitajille illan, jossa esiteltiin 31 hoitajalle perhepäivähoitajan vastuuvakuutusta, jonka on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tehnyt pph-jäsenilleen. Esimerkein kerroimme työvuorolistan muutoksista, joita tulee, kun perhepäivähoitaja on tasoittumisvapaalla, sairauslomalla tai arkipyhä lyhentää työaikaa. Työvuorolistan suunnittelu vaatii aikaa, koska se poikkeaa normaalista jaksotyöstä jonkin verran. Työaikalain myötä perhepäivähoitajan elämän laadun pitäisi parantua, kun vapaa-aika lisääntyy. Tämän asian hyväksyminen on aiheuttanut hieman mielipahaa hoitajien ja lasten vanhempien keskuudessa. Tampereella ja ympäristökunnissa on 12 viikon tasoittumisjakso (Ylöjärvi 13 vkoa) ja toteutuneita tunteja 480. Pääsääntöisesti Tampereella on hoitajalla viisi tasoittumisvapaata ja ylitöitä korvataan rahassa tai vapaana enintään 60 tuntia jaksossa. Perhepäivähoitajan työajan ollessa 40 tuntia tai vähemmän viikossa, ei muodostu ylityötä eikä ole tarvetta tasoittumisva-paille. Perhepäivähoitajan hoitolapset menevät päiväkotiin, kun perhepäivähoitaja on tasoittumisvapailla tai vanhemmat järjestävät hoidon itse. Varahoitojärjestelmää kehitetään ja läntisellä alueella on yksi perhepäivähoitaja aloittanut kuukausipalkkaisena varahoitajana. Päiväkotihoito Päiväkotihoito on lisääntynyt tämän syksyn aikana, kun lapsia on aiempaa enemmän hoidossa. Uusia työntekijöitä palkataan ja uusia päiväkoteja avataan vuoden vaihteessa. Tampereella panostetaan osaamisen ylläpitämiseen ja hiljaisen tiedon siirtoon sekä henkilöstön jaksamiseen. Opas päivähoidon työhyvinvointiin Päty ei ole pötyä 2009, on ollut käytössä päiväkodeissa, kun viidestä huoneentaulusta on etsitty työhyvinvoinnin painopisteet vuosille Kehittämiskohteita on päivähoidossa useita mm. Kohti kumppanuutta hanke, Esi- ja alkuopetus, Ikähanke, Työajan seuranta välillisen ja välittömän asiakastyön mittaaminen sekä Tuen kehittäminen päivähoidossa. Näistä kehittämiskohteista löytyy tarkempaa tietoutta Looran sivuilta, päivähoidon välilehdeltä. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen hallinnon organisaation kehittämissuunnitelmat ovat meneillään ja niitä esitellään henkilökunnalle ensivuoden alusta. Henkilöstösuunnitelma hyväksytään vuosisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä tammikuussa Suunnitelmasta näkyy vahvasti päivähoidon ja perusopetuksen yhteisen työn näkökulma ja yhteisten työprosessien laatiminen. Olemassa olevan osaamisen vahvistamisen sekä uuden osaamisen tarve on päivähoidossa ja perusopetuksessa yhteneväinen. 12 Päivähoidon ja perusopetuksen organisaation muutosta esitellään päiväkodin johtajille vielä ennen vuodenvaihdetta ja muulle henkilöstölle infotilaisuuksia alkuvuodesta. Kristiina Järvelä on tuotantoalueen johtaja alkaen. Riitta Hannelius on tuotantoalueen henkilöstöpäällikkö alkaen. Tuotantoalueen hallinnon organisaation kehittämissuunnitelman mukaan koko organisaatiomuutos on saatu toteutettua mennessä. Yleistä päivähoidosta Päivähoidon puolella on puhututtanut suojatyövaatteet ja niistä olen pyytänyt selkeitä ohjeita. Suojatyövaatteista vastaa seuraavat yhteyshenkilöt; keskisellä alueella päiväkodin johtaja Tiina Pyykkö, itäisellä alueella päiväkodin johtaja Tuula Leppänen ja läntisellä alueella päiväkodin johtaja Jaana Kuittinen. Yhdyshenkilöihin voi olla yhteydessä erilaisissa suojavaatteisiin liittyvissä asioissa. Työvuorotaulukot ovat murheena joissakin päiväkodeissa, niiden laadinnasta on tulossa työnantajan järjestämää koulutusta alkuvuodesta. Työvuorotaulukko on asiakirja, joka suunnitellaan yleistyöajassa kolmen viikon tasoittumisjaksoon h=114 h 45 min. Työpäivän pituus on keskimäärin 7 h 39 min ja viikkotyöaika keskimäärin h = 38 h 15 min. Työvuorotaulukkoa muutetaan vain perustellusta syystä. Loorassa on hyvät selkeät ohjeet, miten työvuorot suunnitellaan. Yhteyshenkilö Päivähoitoon kaipaan yhteyshenkilöä, kenelle voisin laittaa sähköpostilla ajankohtaista tietoa: työehtoasioista ja yhdistyksen tiedotetta tapahtumista sekä koulutuksista. Yhdyshenkilöille on koulutusta tiedossa huhtikuussa. Ilmoittaudu allekirjoittaneelle, niin kerron mitä mukavaa on tulossa. Palkkaa emme maksa, mutta viihtyisää ohjelmaa ja kivaa yhdessä oloa on tarjolla. Varhaiskasvattajien ammattijaosto järjestää alueilla päivähoidon jäseniltoja, joihin on pyydetty päivähoidon aluepäälliköitä. Keskinen alue; Kyyhkysen päiväkoti, keskiviikko klo 18.00, Elli Kalliomäki Läntinen alue; Männistön päiväkoti, keskiviikko klo 18.00, Katri Palin Itäinen alue; Itätuulen päiväkoti, keskiviikko klo 18.00, Ulla Siltanen Tilaisuuksista tiedotetaan: * yhdyshenkilöverkoston välityksellä ja * yhdistyksen kotisivuilla sekä * henkilökohtaisella sähköpostilla, jos välität sen allekirjoittaneelle. Kiitos, pidetään yhteyttä. Koulunkäyntiavustajat ja kerho-ohjaajat Vuosityöaika-pilotti on ollut toiminnassa reilut kolme kuukautta. Pilotti on voimassa Pilotissa on 14 henkilöä, jotka ovat tehneet henkilökohtaisen sopimuksen työnantajan kanssa. Väliaikatapaamisessa keskusteltiin pilotin tuomista plussista ja miinuksista. * Plussaa oli elämänlaadun parantuminen, kun ei ole tarvinnut miettiä, mitä koulujen loma-aikana tekee tai on tekemättä. Pilotissa olevat työntekijät saivat olla tasoittumisvapailla tai työssä, josta työssä olijat saavat korvauksen. Tiedetty prosenttiperusteinen kuukausipalkka tuo elämiseen varmuutta ja työssä ollessa ei huomaa eroa entiseen. * Miinusta taas oli pieni prosenttikohtainen palkka. Toiveena on täysi työaika ja sitä kautta parempi kuukausiansio. * Keskustelimme myös nimikemuutoksesta, koska moni kunta on siirtynyt koulunkäynnin ohjaaja-nimikkeeseen.","paragraph_char_start":22294,"paragraph_char_end":28583,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3020}
{"query-id":"query-f1e41827fc3c7c919af3831df70de9b6","original_paragraph":"17 17 3 ERP-JÄRJESTELMÄ LASKENTATOIMEN TYÖKALUNA Informaatiojärjestelmät, mukaan lukien ERP-järjestelmät ovat viime aikoina muokanneet yritysten liiketoimintaprosesseja nopealla tahdilla ja tänä päivänä yrityksillä on suuret paineet pysyä paitsi kehityksen mukana, myös askeleen edellä kilpailuedun saavuttamiseksi. Myös perinteisesti ennen informaatioteknologian harppauksia suhteellisen hitaasti kehittyneet laskentatoimen menettelyt ja tekniikat ovat joutuneet muutoksen ja kehityksen kohteiksi. (Hunton 2002). ERP on perusteellisesti muuttanut liiketoimintaan liittyvän tiedon keräämisen, säilyttämisen ja edelleen jakamisen toimintatapoja (Sutton 2006). Tietoa saadaan uudenaikaisista järjestelmistä lähes niin tarkalla tasolla kuin halutaan. Dataa voidaan jäljittää aina tuotannon työntekijän tekemisiin saakka. Luonnollisesti informaation määrä kasvaa todella suureksi ja yksi haaste laskentaosaston henkilöstölle onkin poimia oikea data suuren määrän seasta. (Sutton 2006). Monkin ja Wagnerin (2012: 12) mukaan laskentatoimen rooli ERP-järjestelmän osa-alueista on erityinen, koska omien toimintojen lisäksi se on kytketty järjestelmän muihin osiin ja kerää tietoa niiden transaktioista. Laskentatoimen moduuli sekä kerää että jalostaa ja jakaa tietoa takaisin. 3.1 ERP talousosaston työkaluna Laskentatoimen moduuli ERP-järjestelmässä sekä kerää taloudellisen luonteen transaktioita muista järjestelmän osista, että tarjoaa usein edellytykset taloudelliseen raportointiin, tilien kontrollointiin, suunnitteluun ja budjetointiin ja kassavirran hallintaan. (Monk & Wagner 2012: 12). Vuorovaikutus muiden moduulien kanssa on siis molemminpuolista. Esimerkiksi henkilöstöhallinnosta laskentatoimi saa palkanmaksua ja tulospalkkioita varten tarvittavat tiedot. Laskentaosasto puolestaan tarjoaa henkilöstöhallinnolle jalostettua tietoa henkilöstöstä, kuten esimerkiksi tietoa rekrytointitarpeesta","paragraph_char_start":23111,"paragraph_char_end":25011,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3015}
{"query-id":"query-e5e0c57cae756ba98508ba9c6b292b7c","original_paragraph":"Itseäni häiritsee tuo termi ”luovuttaa liian helposti”. Mistä kukaan tietää miten helposti tai vaikeasti parisuhteesta luovutaan. Mulla on sellainen tausta, että mieheni oli uskoton, jonka jälkeen annoin hänelle uuden mahdollisuuden. Rakensimme huolella suhdetta ja luottamusta takaisin kunnes sitten 2 vuoden päästä petti uudestaan. Avioliitto loppui siihen ja meistä tuli eroperhe, lapsistani erolapsia vaikka tein kaikkeni ettei niin olisi käynyt. Elämäni vaikeimmat kaksi vuotta, jotka hänelle turhaan annoin. Asia on niin vaikea, etten todellakaan siitä haluaisi jokaiselle ”puolitutulle” avautua perustellakseni että en ”luovuttanut liian helposti”. Siispä suurin osa ihmisistä varmaan luulee että mekin luovutimme liian helposti.","paragraph_char_start":46275,"paragraph_char_end":47011,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7459}
{"query-id":"query-46e422f99ecf5d4767b3da2d634ce94c","original_paragraph":"16 tullut osa yritysten ekosysteemiä, joka luo, yhdistelee, kilpailee, imitoi ja on vuorovaikuttaa. (Chesbrough 2003). IP:n hallinnointi Chesbrough:n (2003) mukaan voimat, jotka levittävät tietoa ovat nykyään niin voimakkaat, että yritysten kannattaisi tehdä suunnitelmat sen mukaan, että teknologia hajaantuu ja tulee imitoiduksi nopeasti. Näistä voimista johtuen ajattelutapa immateriaalioikeuksia kohtaan on muuttunut. Tilanne on mennyt suuntaan, jossa yritysten on kasvatettava metabolista astetta, jolla he käsittelevät tietoa, koska sen uutuusarvo laskee nopeasti. Myös markkinoille on mentävä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään, koska myöhästymisen haitat ovat syvemmät kuin liian aikaisin menemisen: odottamisen aikana menettää markkinaosuutta, joka on vaikeaa vallata takaisin. Sisäinen kilpailu Suljetun innovaation yrityksillä oli yhteensopivuusongelma kulujen perusteella toimivan tutkimusosaston ja tuottoa tavoittelevan tuotekehitysosaston välillä. Avoimen innovaation yritykset pyrkivät pääsemään yli tästä ongelmasta tarjoamalla tutkimusosaston luomille teknologioille useita kanavia markkinoille ja toisekseen liiketoimintayksiköille mahdollisuuden hankkia tietoa oman yrityksen ulkopuolelta. Ulkoiset vaihtoehdot luovat sopivasti sisäistä kilpailua ja kasvattavat siten uuden teknologian metabolia-astetta. (Chesbrough 2003) Esimerkki: Yrityksen tutkimusosasto on juuri tehnyt yrityksen mittakaavassa suuren keksinnön ja liiketoimintayksikkö parhaillaan käyttää kaikki resurssinsa sen kaupallistamiseen. Tutkimusyksikkö kuitenkin keksii heti perää uuden huippuidean. Tässä tapauksessa idea voi olla järkevää myydä pois, koska sen arvo laskee koko ajan kun liiketoimintayksikön vapautumista joudutaan odottamaan. Toiseksi, vaikka liiketoimintayksikkö olisi vapaana, ei sillä välttämättä ole taitoa kehittää ja kaupallistaa tutkimusyksikön keksintöä niin hyvin kuin jollain muulla olisi. Arkkitehtuurin asettaminen sisäisen T&K:n avulla Vaikka ulkoisen tiedon saatavuus on lisääntynyt, ei se tarkoita sitä, että sisäinen T&K on turhaa. Ennemminkin se avaa mahdollisuuksia yhdistellä ja soveltaa olemassa olevaa tietoa. Sisäisen T&K:n rooli on muuttunut pelkästä uuden luomisesta enemmän yhteyksien 16","paragraph_char_start":26060,"paragraph_char_end":28286,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3462}
{"query-id":"query-0f3e31aec328b5c7ce78d3ec5348b776","original_paragraph":"3 Suomen Luther-säätiön synty 11 misessa Suomessa. Hän oli keskustellut pitkäaikaisten ystäviensä Simo Kivirannan ja pastori Sakari Korpisen kanssa tunnustuksellisesta luterilaisesta työstä Suomessa. Oli syntynyt ajatus säätiöstä. Sähköpostiviestissä oli alustava hahmotelma: Säätiö tukisi tunnustuksellista luterilaista toimintaa mahdollisimman paljon yhteistyössä olemassa olevien järjestöjen kanssa, mutta näistä riippumattomana. Ohjelmaan kuuluisi vaihtoehtojumalanpalveluspaikkojen ja niiden toimittajien hankkimista. Myöhemmin meillä olisi paikat, mihin vihkiä pappeja, jos kirkko tulee sellaisesta kieltäytymään. Julkaisutoiminta, opiskelijoiden lähettäminen tunnustuksellisiin seminaareihin, kansainväliset yhteydet ja oman toimintakeskuksen synnyttäminen olivat myös heti pöydällä. Näissä kaavailuissa minua oltiin kutsumassa vetämään tätä hanketta. Tämä oli suuri rukousvastaus omille pohdinnoilleni. Juuri tällaisessa halusin olla mukana! Siinä vaiheessa nähtiin myös selvästi, mikä edesauttaisi uuden säätiön hyväksymistä: jos peruspääoma tulisi lahjotuksina Yhdysvalloista ja Kanadasta, ei tarvitsisi heti nojautua Suomessa jo valmiiksi uhraavien uskovien varoihin. Näitä varoja ei kuitenkaan rapakon takaa tullut. Ilahduttavasti kyllä joitakin ystäviä Thunder Baysta halusi osallistua säätiön perustamiseen. Mutta hyvä niin, sillä olihan meidän opittava ottamaan kokonaisvastuu työstämme. Kyse oli kokonaan uuden ajattelutavan opettelemisesta ilman kirkon verorahoja. Niin kuin kaikki lähetysseurakunnat, mekin olemme opetelleet kolehtihaavista elämistä. Tärkeäksi linkiksi kuitenkin muodostui Anssi Simojoen työnantaja Keniassa, Lutheran Heritage Foundation (LHF), joka kääntää ja julkaisee luterilaista kirjallisuutta kaikkialla maailmassa. Halusimme tulla osaksi tätä verkostoa. Ennen lähtöämme Fort Waynesta tapasinkin LHF:n edustajaa, jolle innostuneena kerroin tästä suunnitelmastamme. Hän katsoi minuun ja sanoi: Et sinä ole niin fiksu, että olisit ainoa, jolla tämä näky olisi. Kysymys onkin, oletko sinä valmis todella tekemään jotakin sen eteen. Ja amerikkalaisen pragmaattisesti hän päätti keskustelun mainosiskulauseeseen: Just do it! Tässä olikin ilmaistu säätiön tuleva koetinkivi: asioita ei voisi vain ratkoa teoreettisella teologisilla kartoittelutyöllä tai julkilausumilla, vaan käytännön toimenpiteillä ja heittäytymällä elämään työnäkyä todeksi. Käytännön työ yhteisöjen rakentamiseksi olisi hidasta ja vaativaa, mutta samalla se olisi ainoa argumentti, jolla olisi lopulta merkitystä ja joka kuultaisiin. Näky uudesta säätiöstä, tunnustuksellisista jumalanpalvelusyhteisöistä ja nämä kehottavat sanat korvissa soiden tulimme joulukuussa 1998 takaisin Suomeen. Minulla ei ollut mitään työpaikkaa tiedossa, mutta piirustukset olivat siis jo valmiina siitä, mitä rupeaisimme rakentamaan. Luther-säätiön syntypajaksi tuli Simo Kivirannan työhuone, jossa olin joko paikan päällä tai jonne olin puhelimitse yhteydessä lähes päivittäin tammikuusta 1999 alkaen. Simo oli ollut minulle hengellinen isä opiskeluajoista alkaen. Sairautensa takia aina kodistaan tavoitettavalta opettajalta löytyi aikaa teologian opiskelijoille. Herätysliikeväen suuresti arvostama teologinen suunnannäyttäjä Simo Kiviranta heittäytyi kaikilla voimillaan ja koko arvovallallaan Luther-säätiötä perustamaan. Hänestä tuli Luther-säätiön perustajaisä ja hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän toi mukanaan sen teologisen painon, hengellisen jatkuvuuden ja turvallisuuden, jota uusi järjestö tarvitsi. Etuoikeutenani oli olla Si-","paragraph_char_start":6335,"paragraph_char_end":9870,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":925}
{"query-id":"query-fea2720f4acdf731ddd2b59f7bb49f02","original_paragraph":"19 Reserviläinen 8\/ oria 6 kuopio 7 8 kotka 9 mikkeli 15 liperi Asekoulu toimi Kokkolan (5) Pikiruukissa vuosina ja siellä koulutettiinvarusmiehiä aseseppäaliupseereiksi ja RUK:sta valmistuneita upseerikokelaita taisteluvälineupseereiksi. Välittömästi sotien jälkeen joukkoja oli tilapäisissä varuskunnissa kuten Kenttätykistörykmentti 3:n osia Savonlinnan Tervaslahdessa, Jalkaväkirykmentti 1:n osia Torniossa ja Jalkaväkirykmentti 3:n osia Nurmeksessa. Liperin Ylämylly (15) tunnetaan kirjallisuudesta: juuri siellä sijaitsi paloaukea, josta Tuntemattoman sotilaan sankarit lähtivät kohti tuntematonta päämäärää alkukesällä Pohjois-Karjalan Patteristo toimi siellä vuosina Ylämyllyllä perustettiin myös Pohjanmaan Tykistörykmentti vuonna Se kuitenkinsiirtyiouluun jo Hyrylä (3) tunnettiin ilmatorjunnastaan,olihansiellähelsingin Ilmatorjuntarykmentti vuosina Hyrylään vuonna 1963 Helsingistä siirretty Ilmatorjuntakoulu liitettiin osaksi rykmenttiävuonna1987. Hyrylän varuskunta lakkautettiin vuonna 2006, mutta siellä toimii vielä Puolustusvoimain Kansainvälinen Keskus. Tuusulanjärven rannalla vanhoissa Taistelukoulun tiloissa toimii puolestaan Maanpuolustuskorkeakoulun osia. Vaienneet linnakkeet Rannikkotykistö yhdisti Hangon (1), Kotkan (7) ja Vaasan varuskuntia. Vaasassa (13) tosin on sijainnut myös Pohjanmaan Jääkäripataljoona, joka siirrettiin jovuonna 1964 Sodankylään ja nimettiin 1966 Lapin Jääkäripataljoonaksi. Vaasan Rannikkopatteristo oli toiminnassa vuodesta 1957 vuoteen 1998,jolloin Vaasan varuskunta lakkautettiin. Hangon Rannikkopatteristo toimi itsenäisenä vuodet , minkä jälkeen se liitettiin osaksi SuomenlahdenMeripuolustusaluetta, ja vuonna 2002 Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin lopullisesti. Kotkan Rannikkopatteristo nimettiin vuonna 1998 Kotkan Rannikkoalueeksi kunnes lakkasi olemasta itsenäisenä joukko-osastona vuonna 2006,jolloinsiitäkintuliosa Suomenlahden Meripuolustusaluetta. Rannikkotykistöjoukkoja on ollut muuallakin kuin edellä mainituissa varuskunnissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Rannikkotykistövaruskuntien erikoisuus on ollut linnakesaaret, jotka ovat kouluttaneet valmiustehtäviensä ohella myös varusmiehiä. Hankalien yhteyksien takana eristyksissä olleet linnakkeet ovat olleet taatusti mieliin painuva palveluspaikka. Rannikkotykistö on ollut vuoroon merivoimien ja vuoroon maavoimien organisaatiossa. Viimeisin siirto tehtiin vuonna 1998,jolloin rannikkotykistö lakkasi olemasta itsenäinen aselaji tultuaan liitetyksi merivoimiin. Maavoimiin rannikkotykistö olikuulunutvuodesta1952 alkaen. Vaikka rannikkotykistö ei enää ole itsenäinen aselaji, toimintona se tietysti on edelleen olemassa. Monien kasarmialueiden kaupungit Edellä jo käsiteltiin Helsinkiä monien kasarmien kaupunkina. Hämeenlinnassa (4)oli keskustan tuntumassa kaksi kasarmialuetta, Suomenkasarmi ja Linnankasarmi. Suomenkasarmilta runsas kilometri länteen on Poltinaho, missä oli viimeksi autojoukkoja, mutta joka oli myös panssarijoukkojemme käytössä ennen sotia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin varusmiehiä koulutetaan Hämeenlinnassa edelleen. Hätilän ampuma-alue on yhä aktiivikäytössä, mutta käyttäjät tulevat Hattulan Parolasta. Ouluun oli sijoitettu jatkosodan aikana runsaasti saksalaisia joukkoja ja niiltä vapautuneille parakkialueille esimerkiksituiraan ja Toppilaan majoittuivat ensimmäiset sodan jälkeiset varusmiespolvet keskustan vanhojen puukasarmien lisäksi. Keskustaan rakennettiin lisää kasarmeja 1950-luvulla ja Hiukkavaaran vuoro tuli 1960-luvulla. Myös Turku oli useiden kasarmien kaupunki. Tunnetuin niistä on Heikkilä.Sen lisäksi kasarmialueita ovat olleet Pääskyvuori ja Uittamo sekä edelleen käytössä oleva Pansio.Mikkelissäkin oli vanha kasarmialue keskustan tuntumassa. Uudempi sijaitsi Karkialammella, vähän kaupungin ulkopuolella. Lähteitä: Markku Palokangas: Puolustusvoimat entiset joukko-osastot ja Puolustusvoimat joukko-osastoperinteet; puolustusvoimien nettisivut sekä Wikipedia. Tupakointia Ylämyllyn sotkussa Majuri res Antti Toivola,52, palveli Liperin Ylämyllyllä Pohjois-Karjalan patteristossa lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. Silloin sai sotilaskodissa polttaa ja ilma oli usein sakeanaan savua. Aloin ajaa aloitetta, että sisällä tupakointi lopetettaisiin ja onnistuinkin siinä. Patteriston komentaja tosin katseli vähän viistoon, koska hän oli sikarimiehiä. Kännyköitä ei Toivolan varusmiesaikana vielä ollut, vaan posti kulki. Siviiliin pidettiin yhteyttä kirjeillä ja korteilla. Kännyköitä ei ollut, vaan päivystäjä huuteli käytävässä, että tykkimies se ja se, puhelimeen. Puhelu sentään yhdistettiin puhelinkoppiin eikä tarvinnut puhua käytävällä kaikkien kuullen. Ensimmäiset naiset Mikkeliin Vänrikki res Henrik Tuulos, 38, palveli Savon prikaatissa Mikkelin Karkialammella lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. Varusmiesajalleni sattui merkittävä virstanpylväs. Karkialammelle tulivatensimmäiset naisvarusmiehet. Olin tosin itse jo lähellä kotiutumista, eikä minun yksikössäni naisia ehtinyt olla. RUK:ssa eri puolilta Suomea tulleet oppilaat vertailivat palveluspaikkojaan. Karkialampi oli koko lailla keskiverto. Se ei erottunut hyvässä tai pahassa. Haminasta palattuamme kantahenkilökunnan asenne muuttui. Meihin kokelaisiin suhtauduttiin varsin kollegiaalisesti.","paragraph_char_start":63784,"paragraph_char_end":69038,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8066}
{"query-id":"query-c1c6619064652f4b40f3814e4164015e","original_paragraph":"4 Terapeutit ja asiakkaat saattavat myös joutua diagnostiikan pauloihin. Terapeutit luulevat joskus olevan ensisijaisen tärkeää, että asiakkaat hyväksyvät terapeutin antaman nimityksen ( olet alkoholisti, sinä kiellät ongelmasi jne.). Koska tällaisiin nimityksiin usein liittyy kielteinen ympäristön antama stigma, ei ole hämmästyttävää, että henkilöt, joilla on vielä jonkinlainen itsearvostus jäljellä, vastustavat niitä. Tällaisilla nimityksillä painostaminen ei vie keskustelua eteenpäin, ja esim. AA filosofiassa ei suositella tällaista nimittelyä; päinvastoin AA filosofia erityisesti varoittaa muiden nimittelystä. Leimaamisväittelyn taustalla on usein valtataistelu, jossa terapeutti yrittää hallita asiantuntemuksella ja kokonaisvaltaisilla arvioinneilla. Joidenkin asiakkaiden kohdalla jopa harmiton viittaaminen ongelmiisi tällä alueella saattaa aiheuttaa sen, että asiakas tuntee itsensä nurkkaan ajetuksi (jolloin ajattelutoiminta on ajettu samaan paikkaan). Vaarana on, että leimaamistaistelu herättää asiakkaan vastarinnan, mikä taas on esteenä edistymiselle. Koska leimaamisesta ei ole mitään erityistä kliinistä hyötyä, on suuri riski, että sen avulla vajotaan konfrontaatio kieltämisansaan. Suosittelemme tämän takia, että pyrittäisiin leimojen vähättelyyn motivoivan haastattelun aikana. On mahdollista tutkia ongelmia yhdessä ilman, että on tarpeen tehdä toisesta henkilöstä kokonaisvaltaista arviota leiman avulla. Usein on kuitenkin niin, että asiakas itse ottaa kysymyksen esille. Suosittelemme tällöin, että terapeutti vastaa heijastamisella ja uudelleen määrittelyllä. Tässä lyhyt esimerkki: Asiakas: Joten annat ymmärtää, että olen alkoholisti? Terapeutti: Ei, en ole niinkään kiinnostunut leimoista tai nimityksistä. Mutta kuulostaa siltä, että sinä olet ja että mietit asiaa. A: Niin, en pidä siitä, että minua kutsutaan alkoholistiksi. T: Kun niin tehdään, sinä haluat sanoa, ettei sinun tilanteesi ole niin paha. A: Juuri niin! En väitä, etteikö minulla olisi ongelmia T: Mutta tulla leimatuksi henkilönä jolla on ongelma kuulostaa liian rajulta. A: Aivan, niin se on. T: Se on varsin yleinen reaktio, kuten saatat kuvitella. Monet ihmiset, joiden kanssa olen keskustellut, eivät pidä siitä, että heidät leimataan. Ei siinä mitään kummallista ole. En minäkään pitäisi siitä, jos minut leimattaisiin. A: En pidä siitä, että minut pannaan lokeroon. T: Niinpä. Voisin nyt kertoa miten minä näen asian ja sitten siirrymme eteenpäin. Minulle on toissijaista, millä nimellä kutsumme jotakin ongelmaa. Ei ole suurtakaan väliä, kutsummeko sitä Frediksi vai ongelmiksi tai alkoholismiksi. Ei meidän tarvitse kutsua sitä miksikään. Suuri merkitys on kuitenkin sillä, mitä haittaa kokaiininkäytöstäsi on ja mitä voimme sille asialle tehdä. Siitä minä välitän. Lopuksi haluamme huomauttaa, että emme näe mitään syytä miksi ne ihmiset, jotka haluavat omaksua jonkun diagnoosin, eivät voisi sitä tehdä. Monet AA:n jäsenet kertovat, että heille oli tärkeää tunnistaa ja hyväksyä alkoholisminsa. Ei ole tarpeen vastustaa senkaltaista itsehyväksyntää. Tässä olemme halunneet painottaa, ettei ole hedelmällistä käydä valtataistelua diagnooseista ja nimityksistä. Ennenaikaisen tarkentamisen ansa Vaikkakin terapeutti saattaa välttää väittelyä ja leimoja, vastarinta voi kuitenkin kehittyä siksi, että osapuolet haluavat keskittyä eri aiheisiin. Päihdekonsultaatiossa ei ole epätavallista, että terapeutti haluaa nopeasti keskittää huomionsa asiakkaan alkoholin tai muiden aineiden käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin, kun taas asiakas haluaa keskustella laajemmista näkymistä. Voi syntyä väittelyä siitä, miten paljon huomiota olisi kiinnitettävä siihen, mitä terapeutti pitää varsinaisena","paragraph_char_start":8928,"paragraph_char_end":12633,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1370}
{"query-id":"query-9918abf13f43d009b43fb6334a90212c","original_paragraph":"16 pyytää tai jopa vaatia ihmisiä pitäytymään omassa kulttuuritaustassaan sen sijaan, että he muuttaisivat elämäntyylinsä samanlaiseksi kuin kantaväestö? Nähdäkseni tällainen toiminta olisi itsessän vapauden ja rationalismin vastaista. Moninaisuusargumenttia voidaan arvostella kahdella tavalla: vedoten käytännön syihin ja itse teorian heikkouksiin (Sandel 2009: 172). Lisäksi tätä erilaisuutta korostavaa näkökulmaa on kritisoitu liiasta epämääräisyydestä. Wolf-Devinen (2014: 147) mielestä monimuotoisuuteen vetoaminen ei oikeastaan ole argumentti, vaan kovin laaja ja sekava kattokäsite, jonka sisältää hyvin monenlaisia erilaisia toimintakehoituksia. Käytännön seurauksiin keskittyvän argumentin mukaan monimuotoisuutta korostettaessa ei oikeastaan edistetä suvaitsevaisuutta tai moniarvoisuutta vaan vahingoitetaan vähemmistöjen itsekunnioitusta ja minäkuvaa ja lisätään eri ihmisryhmien välisiä jännitteitä. Käytännöllisiin syihin vedotessa ei siis välttämättä sanota, että positiivinen syrjintä moninaisuusargumentin perusteella olisi itsessään väärin tai sen tavoitteet huonoja vaan, että suosiessa tiettyjä ihmisiä aiheutamme lopulta enemmän pahaa kuin hyvää. Teoreettisempi vastustus moninaisuusargumenttia kohtaan vetoaa yksittäisen ihmisten ainutlaatuisuuteen ja oikeuksiin. Vaikka positiivinen syrjintä tuottaisikin sellaisia hyötyjä kuten tasa-arvoisempaa, moniarvoisempaa ja värikkäämpää yhteiskuntaa, se tehdään yksittäisten ihmisten kustannuksella eikä sitä siksi voida pitää oikeutettuna. Taylor (1994: 40) väittää, että yhteiskunnallisena tavoitteena ei pitäisi olla erilaisuuden sokeus, jossa ihmisten erilaisuus on häivytetty näkyvistä, vaan päinvastoin ylläpitää ja vaalia erilaisuutta ei ainoastaan nyt vaan ainiaan. Näin tulkittuna kiintiöt saattavat jäädä pysyviksi, mikäli syystä tai toisesta tosiasiallinen tasa-arvo ei toteudu, vaikka mahdollisuuksien tasa-arvo aidosti toteutuisikin","paragraph_char_start":38289,"paragraph_char_end":40201,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5045}
{"query-id":"query-6797320815cf646fbff05436d32c6502","original_paragraph":"3 Kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut ja tarjoaa jatkossakin Suomelle loistavan mahdollisuuden menestyä ja rakentaa hyvinvointia. Menestyksen avain on osaamisemme hyödyntäminen ja kykymme saada asioita aikaan, vaikka olosuhteet Suomen kehittymiselle ovatkin sidoksissa maapallon kestävään kehitykseen ja globaaliin talousjärjestelmään. Muiden läntisten maiden tavoin, myös Suomen haasteena on ikääntyminen ja heikentyvä huoltosuhde. Yhä harvempi on huolehtimassa yhä useamman hyvinvoinnista. Yksi keino helpottaa tilannetta on uusi ajattelu, toimintamallien radikaali kehittäminen sekä teknologian älykkäämpi hyödyntäminen kaikilla toimialoilla. Teknologia ei ole enää vuosiin ollut pullonkaula, sillä maailma on verkottunut, ja tietoa on kyllä käytettävissä. Painopiste tulisi olla toimintamallien ja prosessien uudistamisessa. Tarvitsemme julkisen sektorin tuottavuushypyn. Tuottavuushyppy ei tarkoita kulujen karsimista tai sitä, että tehdään pidempää päivää. Se otetaan radikaalilla toimintamallien muutoksella ja vapauttamalla henkilöstön aikaa tehtäviin, jotka tuovat eniten lisäarvoa - unohtamatta mielekkyyttä tekijälleen. Tuottavuushypyn avulla on mahdollisuus tehdä myös vaikuttavuushyppy, sillä vapautuvilla resursseilla voimme taata laadukkaat palvelut kansalaisille. Palveluista on tulossa suomalaisen hyvinvoinnin uusi veturi. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet uusia tuotteita käyttäen palveluja luomaan lisäarvoa asiakkailleen ja löytäneet niille myös kokonaan uusia markkinoita. Uusia palveluja kehittävät niin suuryritykset kuin ketterät pienyrittäjätkin, jotka löytävät mahdollisuuksia tuottaa palveluja tarpeisiin, joita ei vielä eilen edes tunnistettu. Internet on luonut ennennäkemättömän muutoksen lyhyessä ajassa. Internetin menestys piilee avoimissa standardeissa, joiden ansiosta internet on levinnyt jokaiselle elämänalalle. Avoimien standardien ja arkkitehtuurien voimaa voidaan hyödyntää myös julkisella sektorilla. Suljettujen tietojärjestelmäsiilojen avaaminen parantaa tiedonkulkua ja palveluja sekä varmistaa toiminnan yhteensopivuuden ja tehokkuuden. Suomella on valtava voimavara vailla hyötykäyttöä kaikki julkiset tiedot, jotka on tallennettu erilaisiin rekistereihin. Niiden käyttö on tällä hetkellä maksullista, joka estää niiden tehokkaan hyödyntämisen. Tarjoamalla verovaroin kootut julkiset tiedot kaikkien halukkaiden käyttöön on mahdollista kehittää uusia palveluja, kiihdyttää innovaatioita, synnyttää työpaikkoja ja lisätä hyvinvointia. Julkisen sektorin kehittämisessä ongelma ei ole suunnitelmien puute eikä teknologia vaan toimeenpano. Tarvitsemme muutosjohtajuutta ja panostuksia viedä muutokset maaliin. Olemme koonneet seuraaville sivuille ehdotuksia Älykkään muutoksen Suomeksi - miten voimme yhdessä kehittää yhteiskuntaamme älykkäämmäksi ja kilpailukykyisemmäksi, ja siten turvata suomalaisten hyvinvoinnin. Tuomo Haukkovaara toimitusjohtaja IBM Oy International Business Machines Ab on IT-palveluyritys, joka on toiminut Suomessa vuodesta Älykkään muutoksen Suomi 3","paragraph_char_start":250,"paragraph_char_end":3277,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":28}
{"query-id":"query-1b9a025ca09b557295eb3706cc577f91","original_paragraph":"Diskordianistisen filosofian keskiössä on ihmisten tapa katsoa maailmaa. Aneristinen ja eristinen periaate sekä aneristinen ja eristinen illuusio kuvaavat sitä, miten maailmasta voi löytää joko järjestystä tai epäjärjestystä. Kunkin painotus on katsojasta kiinni, ja toisaalta myös järjestyksen ja epäjärjestyksen määritelmät ovat kiinni siitä, minkälaisilla laseilla maailmaa katsoo. Tästä johtuvat muun muassa eri kulttuurien tavat nähdä asioita eri tavalla. Principia Discordian mukaan järjestys ja epäjärjestys voivat olla rakentavia tai tuhoavia, ja näin ollen pelkän järjestyksen tai epäjärjestyksen valitseminen toisen kustannuksella tuo mukaan myös kyseisen olomuodon tuhoavan puolen. Jos toisaalta valitaan pelkkä rakentava puoli molemmista, ollaan jo paljon paremmilla ”tripeillä”. Kuvaavaa näissä filosofisissa ajatuksissa tosin on, että jos lukijaa ei filosofia pahemmin kiinnosta, niitä käsittelevät sivut kehotetaan hyppäämään yli5. Seuraava kuvio kuvaa, miten järjestyksen ja epäjärjestyksen tasapainottaminen tuottavat luovan tilan jättäen tuhoavan aspektin molemmista tarpeettomaksi.","paragraph_char_start":7581,"paragraph_char_end":8681,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1033}
{"query-id":"query-d51967ff2cdacb859ac54cd6be5eed01","original_paragraph":"Lapsihan aina etsii rajojaan. Rakastavatko vanhempani minua tarpeeksi sanoakseen ’ei’ vaikka kuinka hienosti esitän asian? Tällä hetkellä keskustelumme siitä, montako kuukautta joutuu odottamaan ennen kuin enisimmäiset korvakorut voi vaihtaa ’kivempiin’. Lapseni on 12. Meikkaamiselle on myös aika helppo sanoa ei. Siitä saa monipuolisia keskusteluja ja neuvottelutaito kasvaa. On kiva sanoa, että lapsen on saatava kehittyä omaan tahtiinsa, mutta liian nopea tahti voi tuoda aikuisen päätöksiä lapsen maailmaan. Ei lasta tai nuorta voi kontrolloida loputtomiin, mutta aikuisena olen tukenut ystävyyssuhteita lapsiin joiden perheissä on selkeät linjat mitä puuhataan ala-aste iässä ja mikä on uutta teininä. Murroiässä on kaikenlaista tarjolla ja jos edes muutaman kuukauden saa menemään meikkauksen opetteluun, hiusten värjäykseen ja teinivaatekaapin hankintaan se on kaikki voittoa (minun mielestäni) alkoholi, huume, tupakka, seksi ja some paineesta, kaikkiin mihin tarvii pikkasen iän tuomaa kypsyyttä ja opeteltua rohkeutta sanoa, että minä teen näin koska…..vaikka KAIKKI muut tekevät noin – Useamman nuoren aikuisen kasvattaneena voisin vielä lisätä, että on turha kuvitella, että yksi tai toinen kasvatuspäätös johtaa ’helppoon’ tai ’haastavaan’ murrosikäiseen. Samalla kasvatuksella saa sekä ihanan teinikaverin että kauhukakaran (sukupuoleen katsomatta).","paragraph_char_start":17210,"paragraph_char_end":18574,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2616}
{"query-id":"query-b6bed2ace6fc2461076e2842ad594cff","original_paragraph":"8 14 15 Oppisopimuskoulutusta Satakunnassa Satakunnan oppisopimuskeskus tekee oppisopimuksia Satakunnan alueella. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä solmittu yhteistyösopimus Porin kaupunginvaltuuston, Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen ja Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymän hallituksen välillä astui voimaan alkaen. Satakunnan oppisopimuskeskuksen muita sopimuskumppaneita ovat Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Porin Ammattikurssisäätiö, Nakkilan kunta sekä Harjavallan ja Huittisten kaupungit. Näiden koulutuksen järjestäjien kanssa Satakunnan oppisopimuslautakunta on tehnyt erillissopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja hallinnosta. Oppisopimuskeskuksen muita yhteistyötahoja ovat mm. työvoimatoimistot, elinkeinotoimistot, oppilaitokset ja yrittäjäjärjestöt. Lyhyesti Oppisopimuskoulutus on määräaikainen työsuhde. Työsuhteeseen ja opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan perustuvana oppisopimuskoulutus on aina Porin kaupungin palveluksessa Kunnallisten motoristien kokoontuminen Tammen tilalla keskiviikkona Kokoontuminen Luontotalo Arkkiin (Pohjoispuisto 7) kahville klo 16.30, josta YHTEIS- LÄHTÖ klo Tapahtumassa esillä asioita mm. - motoristikurssit - vakuutusasiaa - paikallisen moottoripyörä kerhon esittely - Makkaranpaistoa - Saunomis mahdollisuus (oma pyyhe mukaan). SATAKUNNAN OPPISOPIMUSKESKUS opiskelijan, työnantajan ja oppisopimuskeskuksen välistä yhteistyötä. Pääosin työpaikalla tapahtuvaa oppimista täydentää ja tukee teoriakoulutus oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on todellisessa työsuhteessa saavutettava hyvä käytännön ammattitaito ja tutkinnon suorittaminen. Suoritettavasta tutkinnosta ja opiskelijaksi aikovan aiemmasta koulutuksesta riippuen tutkinnon suorit- taminen oppisopimuksella kestää n. 1-3 vuotta. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksessa järjestettävä koulutus. Oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmia, tutkintojen perusteita ja menetelmiä, mutta se soveltuu silti yhtä hyvin nuorille kuin aikuisillekin. Oppisopimuksella voi suorittaa lähes kaikkien alojen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Myös täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat laajat. oleva motoristi Ilmoittaudu tapahtumaan - sähköpostilla osoitteeseen tai - puhelimitse \/Ari tai \/Matti viimeistään (tiedetään varata riittävästi tarjoilua). TILAISUUS ON MAKSUTON!!! Ps. ellet tällä kertaa pääse tapahtumaan ilmoita yhteystietosi em. henkilöille niin saat suoraan tiedon seuraavista tapahtumista. Tästä se lähtee! Opiskelija hankkii oppisopimustyöpaikan Työnantaja ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Työnantaja, opiskelija ja oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajat laativat oppisopimuksen ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Koulutustarkastaja huolehtii teoriakoulutuspaikan järjestämisestä. Koulutuksen aikana oppisopimuskeskus antaa tukea ja neuvontaa ja seuraa koulutuksen toteutumista. Henkilökohtainen opiskeluohjelma rakentuu ja kehittyy koulutuksen kuluessa ilmenevien tarpeiden ja uusien virikkeiden mukaan. Opiskelija osallistuu oppisopimusaikana tai sen päätyttyä ammatin hallintaa mittaaviin näyttökokeisiin. Oppisopimuskeskus antaa opiskelijalle todistuksen oppisopimuskoulutuksesta. Tutkintotodistuksen myöntää kyseisen alan tutkintotoimikunta. Seisomassa vasemmalta: Satu Uusi-Uola, KaleviHaanpää, Maija Hannukainen, Kirsi Hakulinen ja Pia Anttila. Istumassa vasemmalta: Jaana Viitala, Ulla Heino, Tiina Viitanen ja Juha Nurmi. Kaupungin keskitetyn puhelinvaihteen avoimet ovet Kaupungin puhelinvaihteen tytöt pitävät ovet avoinna ja jatkavat tammikuussa aloitettuja kahvikutsuja perjantaisin klo Kutsutuilla on tällöin mahdollisuus tutustua puhelunvälittäjien työhön, vaihteen toimitiloihin ja henkilöstöön. Samalla on myös oiva tilaisuus keskustella yhteisistä ongelmista ja tarkistaa vaihteen tietokannassa olevat omat tiedot. Työntahti kaupungin puhelinvaihteessa on hyvin kiireistä. Vaihteen kautta kulkee päivittäin noin puolitoista tuhatta puhelua, määrä vaihtelee toki päivien ja vuodenaikojenkin mukaan. Kiireestä huolimatta puhelunvälittäjät haluavat palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin ja joustavasti, siihen päästään meidän kaikkien yhteistyöllä. Olisi suotavaa, että mahdollisimman moni kaupungin työntekijä ottaisi kutsun vastaan ja tutustuisi käytännön työhön puhelinvaihteessa, sillä me jokainen voimme omalta kohdaltamme helpottaa puhelunvälittäjien työtä mm. käyttämällä esmikkoa ja mini-infoa oikein. Puhelinasioiden hoitaminen samoin kuin puhelintietojen päivittäminen on jokaisen hallintokunnan oman puhelinyhdyshenkilön vastuulla. Intranettimme sivuilta osoitteesta rumpu.pori.fi otsikon Puhelintiedotteet alta löytyvät puhelinyhdyshenkilöiden nimet ja ohjeet puhelinasioiden hoidosta. Samasta paikasta löytyviin mini-infon ja esmikon käytön ohjeistuksiin on syytä kaikkien tutustua, koska ko. toimintojen käyttö on ehdottoman tärkeää sujuvan puhelinvälitystyön hoitamiselle. Hyvä informaatio henkilöstön poissaoloista ja tavoitettavuudesta helpottaa asiakaspalvelua ja puhelinvaihteen ruuhkaa. Tarja Hakala Puhelunvälittäjä Sari Kalliolevo esittelee puhelunvälitysohjelmaa Porin Veden Jouko Halmiselle ja Yrjö Olinille. Sinua oppisopimusasioissa palvelevat: Kalevi Haanpää oppisopimusjohtaja Ulla Heino koulutustarkastaja Juha Nurmi koulutustarkastaja Pia Anttila koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Kirsi Hakulinen koulutussihteeri koulutuskorvaukset Maija Hannukainen koulutussihteeri op.sos.edut, kurssimaksut, stipendit Kirsi Nurmi koulutussihteeri (äitiyslomalla) Jaana Viitala koulutussihteeri todistukset, postit, toimiston henkilöstöasiat Tiina Viitanen koulutussihteeri atk-tukihenkilö, tilastot Satu Uusi-Uola koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Kirsi Nurmi koulutussihteeri (äitiyslomalla) Jaana Viitala koulutussihteeri todistukset, postit, toimiston henkilöstöasiat Tiina Viitanen koulutussihteeri atk-tukihenkilö, tilastot Satu Uusi-Uola koulutussihteeri oppi- ja hankintasopimukset Mailis harjoituttaa amatöörilaulajia Porin kaupungin henkilöstölehti Palveluksen ilmestyminen 2003: 28.2., 25.4., 18.6., ja Painopaikka: KEHITYS OY\/ALLATUM OY Pori 2003 Palveleva keskus Satakunnan oppisopimuskeskus palvelee kuntalaisia, opiskelijoita, julkisyhteisöjä ja yrityksiä. Koulutuksen kehittäminen ja organisointi kuuluu tehtäviim- me, samoin kuin koulutus- ja opiskeluohjelmien suunnitteleminen ja laatiminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Hoidamme myös oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelyt; valtion osuuksien hakemisen, tietopuolisen opetuksen ostamisen ja opintososiaalisten etuuksien sekä koulutuskorvausten maksamisen. Vuonna 2002 Satakunnan oppisopimuskeskuksella oli voimassa 1109 oppisopimusta. KVL:n toimistolla on parin vuoden ajan kokoontunut ryhmä laulusta kiinnostuneita kaupungin työntekijöitä laulamaan yhdessä kuorona. Ryhmää johtaa kuoronjohtajakoulutuksen käynyt Mailis Lähteenmäki Päätoimittaja Toimitussihteeri Toimituskunta Ulkoasu JET-koulutus hyvässä myötätuulessa Tiistaina 8. huhtikuuta järjestettiin Porin kaupungintalon valtuustosalissa viestintäkoulutustilaisuus, johon oli kutsuttu kaupungin hallintokuntien viestintävastaavat. Viestintävastaavalla tarkoitetaan henkilöä, joka käytännössä (tiedotuskäytännöt, Internet, intranet, palvelus jne.) hoitaa hallintokunnan viestintää. Salin täyteen kuulijoita vetäneen tilaisuuden avasi kaupungin tiedottaja Tapio Furuholm. Hän kertoi Porin kaupungin viestintään liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä kaupungin viestinnän Kaupungin henkilökunnalle järjestettiin SAMK:n Porin liiketoimintayksikön toimesta Photoshop koulutusta. Tilaisuus järjestettiin yht. kolmena aamupäivänä klo Opettajina toimivat SAMK:n opiskelijat, jotka opetusohjelmaansa liittyen tällä kurssilla opiskelivat kouluttamista. Kurssilla mentiin syvälle digitaalisen kuvan käsittelyyn ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Kurssi oli hyvä- opiskelijat osasivat hyvin kouluttamistehtävänsä ja kurssi anti luonnollisesti palveli osanottajiaan hyvin ajankohtaisuutensa takia. Meneillään olevassa JETkoulutuksessa(Johtamisen erikoisammattitutkinto) päästiin toiminnallisten näyttöpäivien vaiheeseen, jotka olivat KV:n salissa.tässä kukin osanottaja (yht.22) esitti oman vastuualueensa strategisen suunnitelman. Minulla oli tilaisuus olla jonkin aikaa mukana 11.4., jolloin mm. Sirkku Huhdanmäki käsitteli \"Ahlaisten vanhainkodin toimintasuunnitelmaa osana vanhustenhuollon strategiaa vuoteen 2008\" sekä Harri Juholan Harri Juholan esitelmöi Teknisen palvelukeskuksen strategiasta. Valtuustosalissa viestittiin yleisistä periaatteista. Tiedottajan ja tiedotusvälineiden välisestä yhteistyöstä esitelmöi Satakunnan maakuntatiedottaja Mikko Peltola. Peltola kertoi konkreettisin esimerkein, millä eri tavoilla joukkoviestimiä voi lähestyä. Hän rohkaisi tiedottajia ottamaan yhteyttä tiedotusvälineisiin rohkeasti ja reippaasti, sillä aiheistahan media elää. Iltapäivän viimeiset esiintyjät edustivat Satakunnan alueen tiedotusvälineitä. Satakunnan Kansan kunnallistoimituksen esimies Vesa Paavilainen, Uuden Ajan uutistoimittaja Jukka Vilponiemi PHOTOSHOP -koulutusta Martti Sinisalmi Ulla Eklund Teemu Eskola Ritva Hellman Inna Helminen Sirpa Mannila Maili Tamminen Birgitta Tuunainen Tuulikki Poutanen esityksen Teknisen palvelukeskuksen strategiasta. Iltapäivän esiintymisvuorossa olivat Mika Painilainen (TPK:n hallinto), Maritta Rosenqvist (strateginen suunnitelma ja tuotteistuksen yhtenäistäminen) ja lopuksi Ben Schrey (Porin palveluopisto-liisankadun toimipiste). Vaikutelma kuulemani ja näkemäni perusteella oli erinomaisen positiivinen! Osanottajat olivat selvästi nähneet todella paljon vaivaa esitystensä valmistelussa. Seminaari jatkuu Hyvää myötätuulta kaikille JET:n kanssa työskenteleville edelleen! Kuva: sekä Satakunnan Radion uutispäällikkö Mika Viljanen kertoivat toimitustensa työtavoista sekä siitä, mitä he odottavat kaupungin viestinnältä. Tilaisuuden päätteeksi käytiin viestintäkäytäntöihin liittyvää virkeää keskustelua. Koulutusiltapäivä oli onnistunut tapahtuma sekä esiintyjien että kuulijoiden mielestä. Tilaisuus oli erinomainen aloitus hallintokuntien viestintävastaavien koulutukselle, jota jatketaan myös tulevaisuudessa. Teemu Eskola Kurssin opettajina toimivat SAMK:n opiskelijat vas. Antti Simonen, Ari Koskenvaara ja Antero Luhtanen. Seuraava palvelus ilmestyy Lehden 3\/2003 materiaali viimeistään toimitukseen osoitteella: HENKILÖSTÖOSASTO Antinkatu 5, Pori Osoite- ja henkilötietomuutokset: Pirjo-Liisa Hautamäki\/palkanlaskentapiste.","paragraph_char_start":78275,"paragraph_char_end":88846,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10217}
{"query-id":"query-15067c9c8c613320140b1910b811a7f8","original_paragraph":"73 68 puolestaan lisäsi motivaatiota. Tutkija tulkitsi uhrautuvaisuuden osa-alueen olevan yhteydessä velvollisuudentuntoon edistää yhteistä hyvää. Se ilmentää uhrautuvaisuuden sekä identifikaatioettä arvoihin pohjautuvien motiivien olevan yhteydessä keskenään. Usein eri ulottuvuuksia on vaikea erottaa toisistaan ja ne limittyvät. Teoria on aina vahva yksinkertaistus tutkimuksessa tulkitusta todellisuudesta ja siksi vastauksista esiin tuleville teoriarakenteen osa-alueille oli joskus vaikea löytää tarkkaa positiota. Yhdellä lauseella haastateltava saattoi ilmaista useaan motivaatioulottuvuuteen kuuluvia tekijöitä. Vastaajat toivoivat työtehtävien jakoa muutoksen alkuvaiheessa. Sellaisen puuttuminen koettiin vaativan uhrautumista kuten perehtymistä työtehtäviin, joita ei normaalisti tehnyt, sillä organisaatiokoon kasvaminen loi uusia tehtäviä yhtäälle niitä toisaalla poistaen. Tämä taas johti yhteisöllisyyden ja samaistumisen tarpeeseen. Oli tultava toimeen toisten kanssa, kyettävä asettumaan työkaverin ja fyysisesti kaukanakin sijaitsevan kollegan asemaan, jotta kokonaisuus saataisiin hoidettua. Syntyvää yhteisöllisyyttä ei kuitenkaan koettu vastenmieliseksi vaan se sai myönteisiä piirteitä. Affektiivisessa motivoitumisessa korostuikin työntekijöiden keskinäinen yhteisöllisyyden ja tuen tarve. Joidenkin vastaajien oli vaikea mieltää samaistumista asiakkaisiin. Epävarmuutta luova muutos tuo esiin työntekijöiden keskinäisten suhteiden ja aseman pohdinnan uudessa organisaatiossa. Tällöin suhteet asiakkaisiin muutoksen ulkopuolisena ilmiönä jäävät hyvin toimivina ja huoltovapaina normitetuksi rutiinitoiminnaksi taka-alalle. Tilanteessa, jossa omat tehtävät ja sitä myötä asema organisaatiossa ovat epäselviä, epäitsekäs toiminta asiakkaan hyväksi ei ensimmäisenä tule esille vastauksissa. Jos mittaus olisi suoritettu muutoksen jälkeen tai sitä ennen, olisi asiakkaiden huomioiminen tullut oletettavasti vahvemmin esille, sillä asiakasorientaatio esiintyi voimakkaasti tuloksissa motivaation lähteenä muilla ulottuvuuksilla kuin uhrautumisen osaalueella. Asiakaspalvelua ei koettukaan negatiivissävytteiseksi uhrautumiseksi, vaan se oli useille vastaajille voiman lähde. Wright ja Grant (2010, 696) väittävätkin, että mitä enemmän työntekijä saa suoraa palautetta asiakkailta, sitä korkeampi on PSM:n taso ja halu palvella. Yksi vastaajista pohti asiaa seuraavanlaisesti: mää tykkään tästä, semmosesta palvelusta, asiakkaiden, työkavereitten ja asiakkaiden palvelusta. Minusta se on mukavvaa ja sillä lailla siinä tullee erillä lailla se kontakti, kun jokaisen kans erikseen käyään läpi niitä asioita. Se on sillä lailla mu-","paragraph_char_start":186452,"paragraph_char_end":189099,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":25025}
{"query-id":"query-2f92737c897b03a377093e2a8bafe239","original_paragraph":"29 Paikallisella tasolla eli seudulla terveydenhuollon johtovastuu on seudun terveyskeskustoiminnasta vastaavalla lääkärillä. Tarpeen mukaan hän määrää terveydenhuollon johtovastuulliset lääkärit kuntakohtaisesti. Paikallisen tason terveydenhuollon johtovastuussa olevat osallistuvat paikallisen johtokeskuksen työhön. Kainuun Puolangan kuntaa lukuun ottamatta huoltopäällikkönä toimii perhepalvelujohtaja. Hänen sijaisenaan toimii vanhuspalvelujohtaja. Seuduilla sosiaalihuollon johtovastuu on seudun perhepalvelupäälliköllä. Kuntien huoltopäälliköinä toimivat perhepalvelupäälliköt ja vanhuspalvelupäälliköt tai muut tehtävään määrätyt sosiaalihuollon asiantuntijat. Paikallisen tason sosiaalihuollon johtovastuussa olevat osallistuvat paikallisen johtokeskuksen työhön. Johtoryhmät \/ johtokeskukset Kainuun soten poikkeusolojen johtoryhmä on sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtoryhmä. Kuntayhtymän johtaja määrää johtokeskuksen sijainnin tilanteen mukaan. Omaa suojatilaa ei Kainuun soten johtokeskuksella ole. Poikkeusolojen johtoryhmien tehtäviin kuuluvat mm: tilanteen seuranta (tilannekuvan ylläpito) suunnittelu ohjeiden ja määräysten antaminen toimenpiteiden valvonta yhteistyö ja yhteydenpito eri toimijoiden kanssa kuntayhtymän sisällä yhteydenpito kuntiin ja eri viranomaisiin ja yhteistoiminta sairaanhoitopiirien kanssa 26","paragraph_char_start":74665,"paragraph_char_end":76013,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9255}
{"query-id":"query-993db19e10010b7a186135b1219d0716","original_paragraph":"13 Jos poistokalaa halutaan käyttää biokaasulaitoksissa, niin ennen laitosinvestointeja kannattaa varmistaa että kalamassan saatavuus pysyy tasaisena ympäri vuoden. Pelkästään toisarvoisen kalamassan käyttöön perustuvaa bioenergialaitosta ei toisin sanoen kannata perustaa, jollei laitoksen raaka-aineeksi saada myös jotain muuta raaka-ainetta, kuten maatalousjätettä. Tilanne sen sijaan muuttuu, jos biokaasulaitokseen saadaan esimerkiksi useamman ison maatilan tuotantojätteet, jolloin noin puolen miljoonan euron laitosinvestoinnista saadaan hyötyä (ks. liite 1 ja 2). Esimerkkikaavion maatilalla saadaan eläin- ja kasviperäistä jätettä noin tonnia vuodessa, minkä lisäksi biokaasuyksikköön saadaan kalamassaa noin 140 tonnia vuodessa. Tällaisessa tapauksessa biokaasulaitoksen investointi on Pöyry Oy:n biokaasuenergiaasiantuntijan mielestä jo harkinnan arvoista. On kuitenkin huomioitava, että biokaasulaitokseen tulevan syötteen määrän tulisi pysyä suhteellisen vakiona ympäri vuoden, jotta kaasun muodostumiseen reaktorissa ei tulisi häiriöitä. Vuonna 2011 käyttöönotettavalla sähkönsyöttötariffilla eli takuuhintajärjestelmällä tuetaan biokaasulla, tuulivoimalla, puupolttoaineella sekä metsähakkeella tuotettua sähköä, mikä varmasti kannustaa uusiin biokaasulaitosinvestointeihin. Takuuhintajärjestelmällä annettavan tuen määrää on vielä mahdotonta arvioida, minkä vuoksi muun muassa valtiontalouden tarkastusvirasto suhtautuu siihen skeptisesti, sillä järjestelmän nähdään sitovan valtion varoja pitkälle tulevaisuuteen. Sähkönsyöttötariffista tulee 12-vuotinen ja tiettävästi järjestelmästä tulee markkinaehtoisempi kuin Saksassa, missä maksetaan korkeita tukia esimerkiksi tuulisähkön tuottajille. Lahnan ja särjen matalan rasvapitoisuuden (5 10 %) vuoksi niistä ei kannata valmistaa biodieseliä, sillä prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista saadaan biopolttoainetta. Esimerkiksi kirjolohen sisälmykset ovat tätä vastoin paljon parempaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi, sillä rasvapitoisuus on paljon korkeampi (jopa 35 %). Julkisuudessa runsaasti esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. Elintarvikekäyttö ja ulkomaanvienti Lahnaa ja särkeä käytetään runsaasti ruokakalana Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Kyseisiä kalalajeja on hyödynnetty myös suomalaisessa ruokakulttuurissa, tosin niiden käyttö on melko marginaalista verrattuna muihin ruokakaloihin, kuten esimerkiksi loheen, kuhaan, ahveneen, 13","paragraph_char_start":27243,"paragraph_char_end":29739,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3670}
{"query-id":"query-775eb3ffb33970b143b0fc244945b5e2","original_paragraph":"18 Patterin lämmönluovutusta säädetään joko menoveden lämpötilan tai patterin kautta kulkevan vesivirran muutoksilla. Huonelämpötilojen tasaaminen perustuu patterin läpi kulkevan vesimäärän säätämiseen patteriventtiilin avulla [29]. Vesikiertoisessa patterilämmityksessä käytetään matalia lämpötiloja, jolloin energiahäviöt ovat pienet ja pattereiden pintalämpötilat pysyvät turvallisina. Meno- ja paluulämpötilat verkostossa valitaan lämmönlähteen ja lämmönjakotavan perusteella [11] Järjestelmän perussäätö Lämmitysverkoston perussäädöllä tarkoitetaan patteriverkoston virittämistä tai kon- gurointia toimimaan suunnitelmien mukaisesti. Perussäädöllä varmistetaan, että huoneistoissa on suunnitelmien mukainen lämpötila [21]. Huonelämpötilan ylläpidon ansiosta viihtyvyys on korkea ja energiatalous hyvä, koska ylilämmittämistä ei tapahdu. Alustava perussäätö eli vesivirtojen säätö on tehtävä ennen rakennuksen vastaanottamista, kun taas varsinainen perussäätö eli lämpötilojen hienosäätö tehdään lämmityskaudella ennen vuositakuutarkastusta [10]. Patteriverkoston mitoitus tehdään laskennallisen huippulämmitystehon perusteella ja toiminnassa lämmitystehoa säädetään lämmitystarpeen perusteella muuntelemalla menoveden lämpötilaa. Lämmöntarve riippuu suurimmassa osassa tapauksista pääosin ulkolämpötilasta, jonka mukaan säätö tehdään [29]. Lämmitysjärjestelmän moitteettoman toiminnan takaa asiantunteva suunnittelu, toteutus ja säätö sekä säännöllinen huolto [10]. Lämmityslaitoksen energiatalouden kannalta on tärkeää, että patteriverkosto on perussäädetty vastaamaan huoneiden lämmöntarvetta. Perussäätö on välttämätöntä, koska patterimitoitus on aina käytännössä epätarkka ja laskelmissa ei välttämättä ole käytetty oikeita parametreja rakenteiden eristykselle. Perussäätö tehdään kuitenkin usein huolimattomasti ajan, rahan tai taitojen puutteen vuoksi ja tämä aiheuttaa lämmityslaitoksen epätasapainon, joka johtaa menoveden lämpötilan säätöön kylmimpien huoneiden perusteella ja näin ollen ylilämpöön lopuissa huoneissa [29]. Perussäädön onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on perusteellinen kuntotutkimus, jossa tarkastetaan rakennuksen ja järjestelmien tilanne energiataloudelliselta kannalta. Tutkimuksessa selvitetään kuntoja toimintaedellytykset mm. lämmitysverkostolle, pumpuille, lämmöntuotantolaitteille sekä patteri- ja linjasäätöventtiileille. Lisäksi kuntotutkimuksessa tarkastetaan ilmanvaihdon toiminta ja rakennuksen ulkovaipan lämmöneristyskyky [10]. 2.3 Lämmityksen säätö Luku käsittelee rakennusten lämmityksen säätöä. Alaluvussa esitellään onnistuneen säädön kriteereitä ja perinteisiä tapoja säätää. Alaluvussa taas käsitellään tulevaisuuden menetelmiä. Viimeisenä alaluvussa kerrotaan sään vaikutuksesta sekä sääennusteiden ja ennakoinnin hyödyntämisestä säädössä Säädön kriteerit ja perinteiset tavat Mukavuutta ja taloudellisuutta voidaan pitää rakennuksen lämmityksen säädön onnistumisen tärkeimpinä kriteereinä [24]. Nykyaikaisen rakennusautomaation tavoit- 11","paragraph_char_start":30779,"paragraph_char_end":33776,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3924}
{"query-id":"query-d3a60965e90d44aa3f528a95ba0037fe","original_paragraph":"15 Arviointi Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista ja auttaa oppilasta tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisessa. Oppilaalle annettavan palautteen tulee sisältää kannustavia ja rakentavia ilmaisuja ja oppilasta pyritään ohjaamaan itsearvioinnissa. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain. Arvioinnin suorittaa opettajista koottu arviointiryhmä eli kollegio. Solistista tasosuoritusta arvioitaessa instrumentin opettaja ei osallistu oman oppilaansa arviointiin. Solistiset tasosuoritukset musiikin perustasolla arvioidaan Palmgren-konservatoriossa asteikolla 0-5: 1. erinomainen 5 2. kiitettävä 4 3. hyvä 3 4. tyydyttävä 2 5. hyväksytty 1 6. uusittava 0 Arviointikollegio voi arvioinnissaan käyttää myös asteikkoa 0-25 yllä mainitun asteikon rinnalla. Kaikkien solististen suoritusten yhteydessä oppilaalle annetaan suullinen palaute, jonka tulee olla oppilaan iän huomioon ottavaa. Musiikin perustason soitinten \/ laulun päättösuorituksia arvioitaessa tulee arviointiryhmässä olla vähintään kolme arvioitsijaa: puheenjohtaja ja kaksi arvioitsijaa. Solististen päättötutkintojen arviointi kirjataan päättötodistukseen arvosana-asteikolla 1-5. Päättösuoritusta edeltävien tasosuoritusten arviointiryhmässä on puheenjohtaja ja yksi arvioitsija. Uusittava arvion saaneen tasosuorituksen uusinnan tulee pääsääntöisesti tapahtua seuraavan lukuvuoden aikana. Tasosuorituksen uusinnassa esitettävän ohjelman kolmanneksen tulee olla muu kuin aiemmassa suoritustilanteessa. Mikäli oppilas ei tee lukuvuoden aikana solistisessa aineessa tasosuoristusta, tulee hänen vastaavasti osallistua solistiseen vuosiarviointiin eli vuositutkintoon. Palmgren-konservatoriossa vuositutkinnon sisältö sovitaan instrumenttikohtaisesti. Vuositutkinnon arviointiryhmään kuuluu vähintään kaksi jäsentä. Solistisen aineen opettaja huolehtii, että oppilas hoitaa vuositutkintovelvoitteensa. Vuositutkinnoksi katsotaan myös esiintyminen oppilaskonsertissa tai luokkamatineassa, jonka opettajakollega arvioi antamalla oppilaalle suullisen palautteen ja ilmoittamalla kansliaan kirjallisesti vuositutkinnon suorittamisesta. Vuositutkinto katsotaan myös suoritetuksi, jos oppilas on lukuvuoden aikana esiintynyt solistisessa tehtävässä konsertissa, johon on menty valinnan kautta. Rytmimusiikkiosastolla vuositutkinto suoritetaan pääsääntöisesti osana yhtyesoittoa. Musiikin perusteiden kurssisuorituksia oppilas voi tehdä yhdessä osassa tai osasuorituksina opettajan harkinnan mukaan. Musiikin perusteiden 1 ja 2 sekä musiikin tuntemisen kurssien suoritukset arvioi kurssin opettaja yksin. Arvosana-asteikkona käytetään merkintää: hyväksytty\/uusittava. Musiikin perusteiden 3 kurssin suoritukset opettaja arvioi yhdessä kollegansa kanssa.","paragraph_char_start":29211,"paragraph_char_end":31991,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3544}
{"query-id":"query-2fbeb2c261447ab6b0ace6510af56ee4","original_paragraph":"7 12 LIITTOKOKOUSVAALIT 2012 SATAKUNTA SATAKUNTA LIITTOKOKOUSVAALIT Kolumni Suomi elää perusteollisuudestaan Uusi vuosi alkoi apeissa merkeissä, kun Nokia ilmoitti irtisanovansa tuhat työntekijää Salon tehtaalta vuoden loppuun mennessä. Nokia on viimevuosina irtisanonut ja ulkoistanut tuhansia työntekijöitään Suomessa mutta myös muualla Euroopassa. Syyt ovat olleet yrityksen kannattavuuden, osakkeen arvon ja omistajien voiton saannin kehittäminen. Nokia on syntynyt ja kasvanut maailmanlaajuiseksi yritykseksi suomalaisen ammattitaitoisen työvoiman työpanoksella. Yhteiskunta on kustantanut työntekijöiden koulutuksen. Nokia on saanut julkista tukea innovaatiotoimintaan sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen. Nokia on ylivoimainen julkisen Tekes-tuen saajana. Nokia on nostanut Tekes-tukea vuosina yhteensä 160 miljoonaa euroa. Ei siis ole kohtuutonta edellyttää Nokialta lakeja merkittävästi suurempaa panosta irtisanomistilanteissa. Saksan malli pitää olla mahdollinen myös suomessa. Meidän on aika herätä ja huomattava miten globaali uusliberalistinen yritysmaailma toimii. Suomessa on pieniä, keskikokoisia ja suuria yrityksiä. Näistä kolmesta viimeisimpiä on vain murto-osa Suomen yrityksistä. Suurten yhtiöiden johtajat eivät ole mukavia harmahtavia herroja, jotka ovat raataneet tiensä alhaalta ylös vaan bisneskouluista valmistuneita, muissa yrityksissä jo kyntensä näyttäneitä kylmiä pääoman ajajia. He sanelevat miten tässä maassa yrityspolitiikkaa tehdään, myös yritysmaailmassa pieni eliittijoukko päättää suuren massan kohtalosta. Suomen selkäranka on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka toimivat perusteollisuuden parissa. Nämä yritykset ovat perusrankamme ja niiden toimintakyky ja menestys tulee taata. Julkishallinnon, elinkeinoelämän ja ay-liikkeen tulee yhdessä varmistaa, että alalle tulevat työntekijät saavat saumattoman uran, mitä kulkea koulusta töihin ja töistä eläkkeelle terveenä ja hyvinvoivana. Samalla kun pyritään korjaamaan tämän hetken työelämän ongelmia, pitää pystyä, myös luotsaamaan tulevaisuuteen ja varmistaa, että tehtävät toimet tukevat myös tulevia sukupolvia. Tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja on lisättävä Suomen korkeakouluihin valtionyritysten myynti- ja osinkotuotoista. Korkeakouluille tulee antaa nykyistä voimakkaampi panos tutkimukseen ja kehittämiseen. Näillä taloudellisilla lisäpanoksilla korkeakoulujen tulee tuottaa tutkimusta ja kehitystoimintaa, joka tukee perusteollisuuden kannattavuutta ja tuottavuutta. Vahva, itsenäinen metalliliitto on turvattava Metalliliiton työehtosihteeri Turja Lehtonen pitää näitä liittokokousvaaleja ratkaisevan tärkeinä liiton tulevaisuuden kannalta. Hän korostaa, että mikäli liitto halutaan pitää itsenäisenä ja vahvana silloin on syytä äänestää Metallin Vaikuttajia. Lehtonen kertoo, että hän tuli aikoinaan mukaan Metallin Vaikuttajien toimintaan koska tässä porukassa sai toimia vapaasti, ilman ylhäältä annettuja ohjeita ja määräyksiä. Metallin Vaikuttajissa sai olla sitä mieltä mitä kenttäkin oli ja voi tuoda kentän aitoa näkemystä esiin ja viedä eteenpäin, vielä vaalien jälkeenkin, hän korostaa. Nyt hän on tullut siihen tulokseen, että Metalliliiton tulevaisuuden kannalta tässä tilanteessa tarvitaan erityisesti vahvaa kannatusta Metallin Vaikuttajille liittokokousvaaleissa. Meidän ryhmämme on ollut ainut ryhmä, joka on halunnut vahvistaa Metalliliittoa ja pitää sen itsenäisenä, mistä vahvana näyttönä toimii vuoden 2009 ylimääräinen liittokokous. Turja Lehtonen perustelee väitettään sillä, että näissä vaaleissa ratkaistaan monta asiaa. Mikäli Metallin Vaikuttajien kannatus putoaa tulevissa vaaleissa, niin mahdollisten sääntömuutosten ja kaikkien muiden muutosten tekeminen tulee olemaan huomattavasti yksinkertaisempaa. Siinä tilanteessa Teamhankkeiden kaltaiset ja muut liiton itsenäisyyttä vaarantavat puuhailut nostavat taas päätään, hän toteaa. Ääni tulevissa liittokokousvaaleissa Metallin Vaikuttajien ehdokkaalle on ääni Vahvalle Liitolle, Turja Lehtonen painottaa. fakta Liittokokous Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous. Jäsenet muodostavat valitsijayhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaat liittokokousvaaleihin. Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin. Suhteellisilla vaaleilla valitut edustajat edustavat jäsenistöä alueellisesti ja sopimusaloittain jäsenmäärän mukaisesti. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Seuraava, 21. liittokokous järjestetään Kokoukseen valitaan 464 edustajaa vaaleilla. Postitse tapahtuva ennakkoäänestys on ja varsinaiset vaalipäivät ovat Liittokokous hyväksyy liiton säännöt, aluejärjestön säännöt ja ammattiosaston säännöt sekä ammattiosaston työhuonekunnan säännöt. Liittokokous valitsee liiton puheenjohtajan ja sihteerin sekä muut liittotoimikunnan 18 jäsentä. Liiton hallituksena toimiva liittotoimikunta kokoontuu noin joka kolmas viikko. Liittokokous valitsee myös liittovaltuuston 56 jäsentä. Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Liittovaltuusto käyttää liiton korkeinta päätäntävaltaa liittokokousten välillä. Liittovaltuusto mm. hyväksyy liiton vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Metalli vaikuttajana Olen toiminut vuodesta 2002 SAK:n Satakunnan aluejohtajana ja jäin syksyllä 2011 ansaitulle eläkkeelle 65 täytettyäni, jolloin myös 50. työvuoteni oli parhaillaan menossa. Uskon tehneeni riittävän työuran. Metallin jäsen olen ollut vuodesta 1962, jolloin sain työpaikan silloisesta Rauma Repolasta Porissa. Liityin metalli 6:n jäseneksi, koska olimme silloin vielä sen työhuonekunta. Olen saanut työtehtävieni puolesta seurata läheltä kaikkien SAK:laisten liittojen toimintaa alueella ja myös vastata paljon siitä kuvasta, joka alueen päättäjille ja virkamiehille on muodostunut ammattiyhdistysliikkeestä. Mielestäni tunnen onnistuneeni melko hyvin, koska se palaute, jota toiminnastani on tullut eri tahoilta, on pääsääntöisesti ollut erittäin myönteistä. Olen toiminut koko palkansaajaliikkeen edustajana (AKAVA, STTK ja SAK) erilaisissa projekteissa, toimikunnissa ja osakeyhtiössä mm. Länsirannikko Oy:n eli Winnovan hallituksen jäsenenä (edelleen). Tämä on taustastani asia, jolla voisin vaikuttaa varmasti myös paljon siihen kuvaan, joka metalliliitosta on muodostunut Satakunnassa. Olen saanut katsella ulkopuolisena myös Metalliliiton osastojen toimintaa alueella. Tiedän, että meillä on voimakkaita ammattiosastoja organisaatiossa, voimakkaita seuturyhmiä. Mutta kuva, joka on metallista ja sen toiminnasta muilla ay-liikkeen jäsenillä tai yleensä ihmisillä on mielestäni hämärä ja rajoittunut. Tämä käy selville vaikka kysymällä kaupan kassalta, joka kuuluu suurimpaan SAK:n ammattiliittoon PAM:iin, esimerkiksi: Missä kaupungissa metalliosasto 6 toimii ja mitä tiedät sen toiminnasta? Hyvin harva tietää niistä mitään. Tämä näkemykseni koskee kaikkia metalliosastoja Satakunnassa. Tarkoitan, että metallista ulospäin oleva kuva yhteiskunnallisena vaikuttajana Satakuntalaisille on mielestäni melko huono. Toivoisin voivani vaikuttaa Liiton ja sen jäsenistön avulla asioihin, joilla yhteiskuntaa rakennetaan. Liitto pitää huolta työja palkkaehdoista. Tämä on kaikkien työssä olevien kannalta paras tapa, jolla perheiden hyvinvointi ja tulevaisuus turvataan. Metalliliiton tulisi olla jäsenistönsä voimalla ja omalla esimerkillään vaikuttamassa yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Meillä on foorumeita, joilla voimme yhdessä toimien saavuttaa hyvin paljon. Esimerkiksi SAK:n paikallisjärjestöt alueilla kokoavat ay-liikkeen SAK:laiset ammattiosastot yhteiseen toimintaan. Uskon voivani vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin Satakunnassa. Eläkeläisenä ymmärrän, että ay-liike ja ammattiliitot ajavat työssä käyvien jäsentensä etuja työ- ja palkkaehtojen puolesta. Näin pitääkin olla. Eläkeläisillä tässä organisaatiossa ei voi olla muita tavoitteita kuin työssä olevien ay-liikkeen jäsenten etujen valvonta ja hyvinvointi yhteiskunnassa vaikuttamalla kuntien ja eri virkamiesten suunnitelmiin ja päätöksiin. Metalliliitto on vahva vaikuttaja omissa työ- ja palkkaehdoissa. Tehkäämme siitä myös vahva vaikuttaja yhteiskunnan suuntaan. Pentti Rantanen ehdokas N:o 102, Metallin Vaikuttajat PIENTEN TYÖPAIKKOJEN ASIALLA Teljän metallityöväen ammattiosasto 294 on saanut liittokokousvaaleihin ehdokkaita myös Porin alueen pieniltä työpaikoilta. Janne Mäkinen ja Keijo Ukkonen ovat molemmat kokeneita metallialan ammattilaisia, työpaikkansa Yrityksillä tulisi olla myös ajankohtainen suunnitelman olemassa olevan työntekijäkunnan taidon ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Nykymaailmassa ei ole enää työpaikkoja, joissa ei ole tarvetta työntekijöiden koulutukselle. Koulutus ja uudet tavat tehdä töitä lisäävät työnmielekkyyden lisäksi yritykset tehokkuutta ja tuottavuutta. Satsatkaamme luotettavaan suomalaiseen teollisuuteen ja sen työntekijöihin. luottamusmiehiä ja osaston toimikunnan jäseniä. Suuri osa metallin jäsenkunnasta on pienten työpaikkojen väkeä, riittävän äänimäärän saaminen liittokokousedustajaksi pääsemiseksi on kuitenkin kiven takana siksi pientyöpaikkojen painoarvo ei metallissa tule riittävästi esille. Teljän parivaljakko ei anna Jari Myllykoski Kansanedustaja Metalliliiton jäsen ennakkoasetelman lannistaa, vaan katse on suunnattu kohti liittokokousta toiveena että Pienillä työpaikoilla kootaan voimat yhteen ja keskitetään ääniä ehdokkaille, joille pientyöpaikkojen huolet ja murheet ovat tuttuja. Seuraava liittokokous linjaa metallin tulevaisuutta Janne ja Keijo odottavat terävämpää otetta jolla metalli ottaisi paikkansa maan johtavana teollisuusliittona, erityisesti palkkarintamalla. Metallissa on alkanut esiintyä liittoon kuulumattomia, jotka etenkin lyhyen metallin syksyisen lakon aikana olivat tekemässä rikkuritöitä myös Porin seudulla. Tämän tyyppisten ongelmien kanssa useat luottamusmiehet joutuvat painimaan, myös Keijo. Janne kuvaili omaa työpaikkaansa ilmapiiriltään vanhoillisena mutta ihmiset huomioon ottavana. Perheyrityksestä löytyy joustavuutta, eikä yleensä pienten työpaikkojen ongelma paikalli- nen sopiminenkaan ole noussut yli- voimaiseksi. Projektiluontoiset alihankinnat isoille toimijoille on taannut myös työsuojelutason kehittymisen. Yleiseen keskusteluun on tuotu ajatus työurien pidentämisestä, Janne ja Keijo eivät ajatukselle hurraa, raskaissa metallitöissä päinvastoin nykyinenkin työssä oloaika on monesti liikaa. Nuorille työuransa alussa oleville ja pätkätöissä oleville tulisi ensin varmistaa pysyvä työpaikka ja vasta sen jälkeen jos on tarvetta kunto kestää ja intoa riittää, niin siitä vaan. Liiton päätöksen tekoon hakeutuu työssäkäyvien lisäksi myös runsaslukuinen eläkeläisten joukko. Usealla eläkeläisellä on valtava kokemus yhteisten asioiden hoidosta mutta olisi syytä harkita jonkinlaista rajoitusta eläke-edustajien määrään, tavoitteena että metalliväkeä koskevat päätökset tehtäisiin kuitenkin työssä käyvien edustajien toimesta. Seppo Kuusisto Metalli 127:n ehdokkaat äänessä Kevään liittokokousvaaleihin on Ammattiosasto 127 ehdolla Boliden Harjavalta Oy:stä pääluottamusmies Tapio Keinonen ja sulaton luottamusmies Ville Maanavilja. Norilsk Nickel Oy:stä on ehdolla pääluottamusmies Jarkko Perkiökangas ja Niemisen Valimolta pääluottamusmies Kari Tuomisto. Kantavina teemoina vaaleissa meillä on perusmetallin vahva asema, vuorotyöntekijän oikeudet nykyisessä metalliliitossa, sekä työn joustavuus suhteessa perheeseen ja vapaa-aikaan. Viime syksyllä käyty neuvottelukierros osoitti, että metallin pitää myös tulevaisuudessa pystyä tiukkoihin neuvotteluihin ja ajaa jäsenistönsä etuja, vaikka julkinen mielipide osittain sitä vastaan olisikin. Suurimpana vientialana metallin on oltava palkkajohtaja, jotta nykyinen hyvinvointiyhteiskunta saadaan säilytettyä. Palkankorotuksilla on turvattava työntekijöiden reaaliansiot inflaatioon nähden. Metalliliiton tulee ensisijaisesti tavoitella työehtosopimuksia tehtäessä euro- ja senttimääräisiä korotuksia. Näin estetään eriarvoisuuden muodostuminen ja palkkaerojen kasvu. Kilpailukykyisillä palkoilla varmistetaan myös tulevaisuudessa osaavan työvoiman hakeutuminen metallialalle. Tärkeää on myös oikeudenmukainen ja tasaarvoinen palkkapolitiikka. Vuorotyöntekijät ovat olleet liian kauan unohdettujen asemassa niin vuorolisien kuin muidenkin korvausten osalta. Vuorotyö on tutkitusti rasittavaa ja altistaa tekijät monille niin fyysisille kuin henkisillekin sairauksille normaalia päivätyötä enemmän. Perheen ja vapaa-ajan merkitys on korostunut erityisesti nyt, kun työntekijöiltä vaaditaan yhä suurempia ponnisteluja tuotannon lisäämiseksi. Jaksaminen on erityisen tärkeää niin töissä kuin kotonakin. Ihmiselle on annettava aikaa hengähtää ja ladata akkuja riittävästi. Yhtenä ratkaisuna tähän olisi vuosiloman kasvattaminen viikolla nykyisestä. Tämä onnistuu kun lauantaita ei enää laskettaisi lomapäiväksi. Lomapäivien lisääminen yhdessä työajan joustavuuden kanssa parantaa selvästi työskentelymotivaatiota ja samalla pitää huolen henkisestä jaksamisesta. Tapio Keinonen Ville Maanavilja Jarkko Perkiökangas Kari Tuomisto","paragraph_char_start":54039,"paragraph_char_end":67198,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7316}
{"query-id":"query-8d6522b351a56a01a30ea222d6e5d74a","original_paragraph":"99 Liite 13. FHS 2012:n työaikaresurssoinnit FINNHOCKEY SCHOOL 2012 TYÖAIKARESURSSOINTI Laskennallinen työaika Leirin toimintojen erittely Finnhockey School - ohjaajalla työaika on leirin aloitus-, sekä lopetuspäivänä 4 tuntia. Normaalina leiripäivänä työaika on 7 tuntia. Työaika lasketaan eri toimintojen keston mukaan, ei alkavien tuntien mukaan. Esimerkki: 8:00 8:30 Aamupala Työaika 30 min 12:30 13:30 Fyysiset testit Työaika 60 min Aamupala + fyysiset testit Työaika yhteensä 90 min HUOM! Työaika ei tarkoita yhtäjaksoista työn suorittamista päivän aikana, vaan työaika koostuu eri leirin toiminnoista. Toimintojen kesto tuottaa henkilöille tarvittavan määrän tunteja. Hetket, jolloin henkilölle ei ole resursoitu töitä, henkilö on vapaa käyttämään vapaa-ajan oman tarpeensa mukaan lepäämiseen tms. Henkilölle, joka suorittaa ilta \/ yö-valvonnan, resursoidaan päivän aikana 5 tuntia työsuoritusta. Näin ollen ilta \/ yövalvonnasta kompensoidaan kaksi työtuntia yövalvontaan päättyvästä päivästä. Lähtökohtaisesti henkilö, joka vastaa ilta \/ yövalvonnasta, hoitaa myös seuraavan aamun aamupalan. Yö-valvonnassa vietetty yö ei tuo majoitus-kustannuksia henkilölle. Mikäli henkilö työpäivänsä aikana \/ päättyessä poistuu alueelta, tulee hänen olla tavoitettavissa hätätapauksia varten. Mikäli esimerkiksi leirin lopetuspäivänä lukujärjestyksessä on ohjelmaa 4 tunniksi, silloin leirin koko henkilökunta osallistuu kaikkiin toimintoihin. Mikäli leirin aikana tulee ns. ylityötunteja, ne tullaan kompensoimaan mahdollisuuksien mukaan seuraavina päivinä. Lähtökohta kuitenkin on, että henkilökunnan työaika tulee olemaan mainitut 4 tuntia (aloitus + lopetuspäivä) tai 7 tuntia (normaali leiripäivä). Leirien yhteenlaskettua kokonaistuntimäärää halutaan kunnioittaa. 96","paragraph_char_start":159390,"paragraph_char_end":161157,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":21810}
{"query-id":"query-2741c2f729f9e959348b3545ddf58028","original_paragraph":"10 9 s i vu Talouden taantuma vaikutti verotuloihin ennakoitua vähemmän. Verotulot kasvoivat 3,1 %. Kuva 3. Verotulojen kehitys Pirkkalassa. Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Kuva 4. Verotulot euroa\/asukas Pirkkalassa ja lähikunnissa Kunnan lainat Lainojen jäljellä oleva pääomalla painotettu keskimääräinen korko oli 3,18 %. Vuoden vaihteessa markkinakorko 12 kk eb oli 1,32 %. Kunnan lainakanta väheni tilinpäätösvuonna 2,9 milj. eurolla ja oli 32,8 milj. euroa. Talousarviossa oli lainaa arvioitu olevan vuoden lopussa 42,8 milj. euroa. Pirkkalan kunnan asukaskohtainen lainmäärä oli 1988 euroa. Kunnan velkaantuneisuus hidastui tilinpäätösvuotena. Kuva 5. Lainat \/asukas Pirkkalassa.","paragraph_char_start":17338,"paragraph_char_end":18042,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2254}
{"query-id":"query-2995b41e52ed421ee93934d3de4f32cf","original_paragraph":"2 Asukasviesti 1\/2013 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista ja apua arkeen Vinkkejä ja ajankohtaista tietoa 7...Unelma-asunto löytyi Turun keskustasta Espoon Asunnot sai uuden ilmeen Kirjasto on viihtyisä kohtauspaikka Lyömätön linja auttaa kun väkivalta nostaa päätään Savuton elämä maistuu hyvältä 21...Tunnetko Espoon? Oma kasvimaa vaikka parvekkeelle 25...Kevään ja alkusyksyn asukaskoulutustilaisuudet 26...Korjaukset tuovat suuria säästöjä 26...Pari vinkkiä energiansäästöön 27...Risto opastaa: Huolehdi paloturvallisuudesta 28...Asiakaspalvelulle Vuoden tiimi -palkinto 28...Viisi uutta taloa valmistuu tänä vuonna 29...Anne Viita vastaa asukkaiden kysymyksiin Espoon laulu osaa viihdyttää Asukaskortin tarjoamat edut 35...Siivous- ja huoltoliikkeiden yhteystiedot Anna palautetta: Espoon Asunnot Yhteystiedot Espoon Asunnot Oy Osoite Upseerinkatu 3 B (2. krs), Espoon Asunnot Oy Puhelin (09) (vaihde) Faksi (09) Asiakaspalvelu Puhelin (09) Puhelinajat ma ke pe ( alkaen ma ke to pe ) Käyntiajat ma ke to ( alkaen ma ti ke to ja pe ) Asukasviesti Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B Espoo puh. (09) Vastaava päätoimittaja Lotta Funck Tuottaja\/toimitussihteeri Kari Tyllilä Ulkoasu ja taitto: Klippi Design Management Suvi Klippi, Yrjö Klippi Tekijät tässä numerossa Taina Kaasila Maarit Kauniskangas Pyry Klippi Ninarose Maoz Satu Pääkkönen Sini Silván Tapani Vauhkonen Anne Viita Risto Vuori Painopaikka: Uniprint AS, Tallinna Asukasviesti-lehdessä käytettävän paperin valmistuksessaja kirjapainon tuotannossa on otettu huomioon Pohjoismaisen ympäristömerkin vaatimukset. ISSN Muutoksen tuntua ilmassa Se on jo ovella. Kevät. Valon määrä lisääntyy jatkuvasti. Vaikka pidän talvesta, lumisista puista ja kirpeästä pakkasesta, on ihana astua kevääseen. Ympäristö muuttuu kuin varkain eloisaksi ja värikkääksi. Kukat luovat itsensä uusiksi ja värittävät hiljalleen pientareet ja puistot. Tuntuu että omat energiavarastot täyttyvät pitkän talven jälkeen. Monelle meistä iskeekin kotona puuhasteluvimma: ikkunat pestään kirkkaiksi, matot saavat kyytiä tamppaustelineellä ja parvekkeelle suunnitellaan uusia kukka-asetelmia. Minulle kevät on positiivinen muutos. Eräs tuttavani taas kapinoi vuosi toisensa jälkeen kevättä vastaan. Kevät on hänelle täynnä pölyä ja tunkkaista ilmaa. Luonto on karu ja harmaa. Allergia tekee väsyneen olon. Ja kuitenkin pitäisi näyttää iloiselta ja olla täynnä virtaa, vaikka oikeasti vielä väsyttää talven jäljiltä eikä haluasi luopua villapaidasta. Lopulta hän on kyllä onnellinen juodessaan ensimmäiset ulkoilmakahvit parvekkeellaan. Me kaikki koemme asiat omalla tavallamme. Kuulin joskus upean sanonnan: Elämässä vain kymmenen prosenttia on sitä mitä tapahtuu ja 90 prosenttia on sitä miten siihen suhtautuu itse. Tässä sanonnassa viisaus tiivistyy siihen, ettei ihmisen tarvitse olla muutoksen armoilla, ikään kuin virran vietävänä. Kukaan ei voi vaikuttaa kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, mutta meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, miten itse suhtaudumme tapahtumiin. Sisukkuus, positiivinen ajattelu ja ahkeruus auttavat uusien asioiden kohtaamisessa. Oman toiminnan kautta muutos kääntyy vääjäämättä itselleen positiiviseksi. Parhaimmillaan oma toiminta aiheuttaa onnellisuutta myös muissa ihmisissä. Myös Espoon Asunnot herää kevääseen raikkaalla ilmeellä. Emme muuttaneet vain yrityksen nimeä ja visuaalista ilmettä, vaan pyrimme palvelemaan asiakkaitamme paremmin ja edistämään espoolaista sosiaalista hyvinvointia. Haluamme, että meidät tavoittaa entistä helpommin ja että pystymme auttamaan sinua entistä nopeammin. Toivomme kaikilta asiakkailtamme jatkuvaa palautetta toimintamme parantamiseksi. Haluamme, että sinä viihdyt asunnossasi ja että muutoksemme on positiivinen muutos myös sinulle. Aurinkoista kevättä! Lotta Funck media Muualla sanottua Muistan lukeneeni kirjailija Hannu Mäkelän tekstin, jossa hän puhuu mökökammarista. Kyse on ilmiöstä, joka on etenkin keski-ikäisille miehille tyypillinen. Ulkovaja tai työhuone pihan perällä, tila, johon voi vetäytyä nikkaroimaan tai vain tupakoimaan. Soisin mökökammarin mieluusti molemmille sukupuolille. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Eeva-lehdessä, helmikuu Jos syö koko ajan vähän, syökin huomaamatta paljon. Ravitsemustieteen tutkija Jaakko Mursu Kuluttajalehdessä 1\/2013. Kokkaaminen on terveellinen ja terapeuttinen harrastus. Se luo sielunrauhaa, jota voi sitten jakaa ystäville lautanen kerrallaan Kuvataiteilija Eemil Karila, Glorian Koti, helmikuu 2013 Internetin tuoma vallankumous merkitsee, että lähes mikä tahansa on nähtävissä ja kuultavissa parilla hiiren napsautuksella. Seisovan pöydän antia on kuitenkin kertynyt niin valtavasti, että tuloksena ruokailijat neuvottomiksi saava runsaudenpula. Kääntäjä ja tietokirjailija Tommi Uschanov pohtiessaan populaarikulttuurin kehitystä Yliopistolehdessä 2\/2013. Lähes kaikilla suomalaisilla on suunnattoman ekologisen selkäreppunsa lisäksi julmetusti kovaa ja konkreettista kamaa.... Kaatopaikat ovat eräänlaisia museoita, ja kuten kaikki museot, ovat nekin modernin ajan keksintö. Esseisti ja suomentaja Antti Nylén Suomen Luonto -lehdessä!\/2013. Vanhusten kasvava määrä länsimaissa on täyttä harhaa. Heidän sijaansa suurimman massan jo nyt muodostavat nuoret aikuiset. Ihmisen varsinainen ikä ei nimittäin ole hänen todellinen ikänsä, vaan se, minkä ikäinen hän tuntee ja toivoo olevansa. Päätoimittaja Katriina Palo-Närhinen Geo-lehdessä 2\/2013. Vanhemmiten olen vähitellen joutunut ymmärtämään, että laiskuudesta voi olla henkistä hyötyäkin. Jos ei koskaan pysty pysähtymään, se on paha juttu. Kunnolla ajatteleminen on sitä, että ihminen on yksin ajatustensa kanssa. Ja se voi tietysti olla tavattoman raskasta, jos sitä ei ikinä tee. 80-vuotias kirjailija, elokuvaohjaaja, näyttelijä jne. Jörn Donner Image-lehdessä, helmikuu asukasviesti","paragraph_char_start":169,"paragraph_char_end":6043,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":26}
{"query-id":"query-7a6993564ddbf59d7094d56f9dac26e5","original_paragraph":"Reissu olikin hyvää harjoitusta, sillä kuukauden päästä me lennetäänkin jo Englantiin! Luvassa on sukulointia sekä muutama päivä Lontoossa. Sitä silmällä pitäen pieni saikin jo ensimmäiset aurinkolasinsa ja kokeiltiin me myös vaunujen istuinosaa. Istuinosa olisi ehkä hieman kätevämpi reissussa, sillä se toimisi myös sitterinä ja pieni näkisi sieltä tarvittaessa myös maisemia sekä isin ja äidin. Istuinosanhan saa laskettua ihan alas päiväunia varten ja kokeiltiinkin että pieni nukkuu oikein makoisasti päiväunet myös tässä istuinosassa. Kuomu tulee istuinosan kanssa todella suojaisasti pienen ylle ja vaunujen suojaliina peittää hyvin koko unisen paketin. Istuinosa on myös paljon ilmavampi sillä kelit voivat silloin olla jo kovinkin lämpimät ja kevät pitkällä. Reissuun asti mennään kuitenkin makuuvaunulla ja katsotaan sitten reissun jälkeen kumpaa käytetään. Periaatteessa istuinosaan suositellaan siirryttävän vasta 6 kk korvilla, mutta osa siirtyy jo paljon aiemmin kun lapsi rupeaa kampeamaan itseään ylös nähdäkseen maisemia. Kaikki kun on niin yksilöllistä pienten kehityksessäkin ja riittävän takakenossa pidettäessä paino jakaantuu tasaisemmin. Meillä istuinosaa onkin tarkoitus pitää makuuasennossa suurimman osan aikaa. Istuinosan saa myös asennettua kumpaankin suuntaan ja sitä olisi tarkoitus pitää kasvot työntäjään päin.","paragraph_char_start":32095,"paragraph_char_end":33437,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4987}
{"query-id":"query-c9a8cd6b521362e6a9d2f7e9635c0495","original_paragraph":"Miten synnyttää vetovoimainen yhteisö?\nKaikki suuri alkaa pienestä\nOlen monesti palannut mielessäni siihen lohduttomaan näkyyn, mikä israelilaisia kohtasi, kun he 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen alkoivat valua takaisin isiensä maahan. Kaikki entinen oli poissa. Jerusalem oli alennuksen tilassa; muurit kiviröykkiöinä ja temppeli raunioina. Edessä oli valtava jälleenrakentamisen urakka. Ja sitten kun oli viimein päästy töihin, kaikki näytti yhä niin surkealta. Ison ja vaiherikkaan urakan jälkeen uusi temppelikin tuntui edellisen rinnalta niin pieneltä, että itketti: ”Vieläkö teidän joukossanne on joku, joka on nähnyt, miten kaunis entinen temppeli oli? Eikö se, mikä nyt on silmienne edessä, ole entisen rinnalla kuin ei mitään? (Hagg 2:3). Profeetat kuitenkin rohkaisivat kansaa ja piirsivät heidän sieluihinsa näyn. Näky oli valtava ja varmasti miniatyyritemppeliä toljottaessa lähinnä epäuskottava: ”Minun on hopea ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot. Tämän temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen, sanoo Herra Sebaot.” (Hagg 2:8-9). Jumalan sana osoittautua todeksi: Tuosta vaatimattomasta temppelintapaisesta muovautuu Herodeksen aikaan yksi tuon ajan upeimmista uskonnollisista rakennuksista. Ja siihen temppeliin saapuu lopulta itse Messias.","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1271,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-6e2658d59a1140df367dc7a6a022879e","original_paragraph":"Karuja lukuja.Hyvinvointi Suomi tosiaan.Hyvin voi ne joilla on rahaa pysyä tämän nyky yhteiskunnan mukana.Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota nuorten miesten ja vanhempienkin miesten syrjäytymiseen.Tämä on ainoa ryhmä jota oikeasti syrjitään nyky Suomessa.Alkuperäisväestön miehet ovat syrjityssä asemassa.Ei paljon löydy edun ajajia ja kaikki paha on meidän syytä.Tämä kymmenen vuotta kestänyt lamakin on koskettanut eniten juuri suomalaisia poikia ja miehiä.On todella vaarallista päästää yhteiskuntaan vihaisten nuorien miesten joukko joka tuntee tulevansa oman kotimaansa hylkimiksi.Muutenkin kannattaisi päättäjien miettiä miltä tuntuu kun oma kansa seisoo leipäjonossa ja maahan tulevat elintaso surffarit paapotaan pilalle.Niille ei kelpaa seisovan pöydän ruoka ja kiitokseksi kaikesta nämä tulijat raiskaavat,ahdistelevat,pahoinpitelevät ja ryöstävät kantaväestöä.Hulluksi on Suomessa meno muuttunut.Yhtään ihmettele jo yhä useampi ei tunne enään kuuluvansa nykyisen yhteiskunnan jäseneksi.Niin vähän on jäljellä rakkaasta hyvästä isänmaastani!","paragraph_char_start":8356,"paragraph_char_end":9412,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1227}
{"query-id":"query-23631c0976833b9e8252f270ba78efab","original_paragraph":"Lausunnonpyytäjän asiamies on selvittänyt asiaa aiemmasta vakuutusyhtiöstä ja tämän vakuutusyhtiön edustajan kanta on vastannut lausunnonpyytäjäyrityksen käsityksiä vastuuvakuutuksen kattavuudesta. Asiasta on sähköpostimateriaalia. Toisin sanoen aiempi vakuutusyhtiö ottaa huomioon yksittäisen vakuutetun toimialan ehtoja soveltaessaan. Vakuutusyhtiön lakimies on vahvistanut korvauskäytännön asianmiehelle sekä puhelimitse että sähköpostilla. Vakuutusyhtiön lakimies on pitänyt ehdon suoraa soveltamista LVI-alan toimijoihin mahdottomana, koska kaikki tällä alalla syntyneet vastuuvahingot ovat veden tai kosteuden aiheuttamia. Näin ollen kyseessä olevan vakuutusyhtiön vastineessa esittämä kanta, että kosteus- ja vesivahingot korvataan vain hyvin poikkeuksellisesti, on vähintään ihmeellinen. Ainakin asiaa voidaan pitää epäselvänä, jolloin tilannetta tulee tulkita vakuutetun eduksi kokonaisuudessaan. Muilta osin viitataan aiempaan lausuntopyyntöön.","paragraph_char_start":11552,"paragraph_char_end":12506,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1553}
{"query-id":"query-46e0dcc118c6b85833d070556d29e9ed","original_paragraph":"10 §.Kalastusvakuutuslaitoksen hyväksyminen. Pykälässä säädettäisiin kalastusvakuutuslaitoksen hyväksymisen edellytyksistä ja hyväksynnän myöntävästä viranomaisesta. Kalastusvakuutuslaitokseksi voitaisiin 1 momentin mukaan hyväksyä sellainen vakuutusyhdistyslaissa (1250\/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys tai vakuutusyhtiölaissa (521\/2008) tarkoitettu vakuutusyhtiö taikka ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398\/1995) tarkoitettu ulkomaisen vakuutusyhtiön Suomessa sijaitseva sivuliike, jolla on vakuutustukea koskevien tehtävien hoitamiseksi tarvittavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset. Hyväksynnän edellytyksenä olisi lisäksi, että hakija osoittaa tarjoavansa vakuutuksia sellaisin sopimusehdoin, että vakuutuskorvauksen perusteella voidaan maksaa vakuutustukea. Vakuutusehdoissa tulisi huomioida ne erityiset edellytykset ja menettelyt, joita vakuutustuen maksaminen tämän lain säännösten mukaan edellyttää.","paragraph_char_start":68805,"paragraph_char_end":69743,"paragraph_similarity_to_original":99.8933901919,"tokens_before_paragraph":8046}
{"query-id":"query-b0d5ce23b8c84621f5e1cdc0cb7d75f7","original_paragraph":"Toinen törmäyskurssilla oleva megavoima on Waden mukaan Venäjän valtion pyrkimys muodostaa itsestään Euraasian alueen poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus. Tämä Venäjän pitkän aikavälin pyrkimys jää länneltä pääosin huomioimatta, koska se on keskittynyt pelkästään analysoimaan Putinin päivittäisiä mielenliikkeitä. Venäjällä on jo 1990-luvulta lähtien ollut suunnitelmia yhdistää Ukraina ja muut Neuvostoliittoon kuuluneet valtiot uudelleen mannermaiseksi suurvallaksi. Uudelleen elvytetty teoria euraasialaisesta valtakunnassa näkyy kaikessa Putinin ulkopoliittisessa toiminnassa. Eurasianistisessa sivilisaatioiden törmäyksessä ei asetuta ainoastaan Amerikkaa, vaan koko atlanttisen maailman liittoa vastaan. Kokoavana voimana toimii venäläinen ortodoksisuus, jonka Venäjän johto näkee sivilisaatioiden kamppailussa kestävämpänä kuin lännen ”hengettömän materialismin ja kaoottisen liberalismin”. Putinin kausilla imperiumin loiston päivät ja rappiollisen lännen ”uhriksi” joutuminen ovat nousseetkin keskeisiksi teemoiksi kaikkialla Venäjällä.\nKirjoituksessaan Wade viittaa New Yorkin yliopiston historian sekä venäjän ja slaavilaisten aineiden emeritusprofessori Jane Burbankiin, joka sanoo New York Timesin jutussa euraasialaisten ideologien puhuneen jo 1920-luvulla ”Ukrainan ongelmasta”. Heidän mielestään varsinkin länsiukrainalaiset ovat liian individualisteja ja riittämättömän ortodoksisia. 1990-luvulla eurasianismin johtavat ideologit pitivät Ukrainan suvereniteettia ”valtavan vaarana koko Euraasialle”. Venäjän Euraasia-hanke vaatii ”ehdottomana imperatiivina” Mustanmeren koko pohjoisrannikon hallintaa. Juuri tämä ideologia motivoi Putinia. Se sai hänet hyökkäyksen aattona julistamaan Ukrainan ”siirtomaaksi, jolla on nukkehallitus”.","paragraph_char_start":65388,"paragraph_char_end":67153,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8154}
{"query-id":"query-9f190a1cc935d7e48cf82f2665093eaa","original_paragraph":"Omasta tilanteestani lyhyesti: Olen Wincapitan jäsen, mutta en ole henkilökohtaisesti sijoittanut omaa rahaani enkä myöskään tulouttanut yhtään euroa. Avopuolisoni sijoitti omista varoistaa alkupääoman ja hoiti sijoitusta puolestani. Lapsuuden ystäväni kiinnostui WC:sta ja avopuolisoni kertoi sijoitusmahdollisuudesta hänelle. Ystäväni lähti mukaan ja luonnollisesti olen hänen \"sponsorinsa\" pitkäaikaiseen tuttavuuteemme perustuen. Hän on minun yksi ja ainoa sponsoroituni. Kuulusteluissa on moneen kertaan useamman henkilön kertomana käynyt kpr:lle ilmi, että en ole kertonut kenellekään Wincapitasta, saati sitten \"houkutellut\" ketään sijoittamaan. Tästä huolimatta minua epäillään rahankeräys rikoksesta ja törkeästä petoksesta. Tätä piinaa on jatkunut yli kaksi vuotta. Sairastuin masennukseen, josta olen yrittänyt toipua ulkopuolisen avun turvin. Koko elämäni on totaalisen jumissa tutkinnan keskeneräisyyden vuoksi. En voi toteuttaa pienimpiäkään unelmiani, enkä mennä elämässä eteenpäin.","paragraph_char_start":13163,"paragraph_char_end":14160,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1938}
{"query-id":"query-66e4bc07e7d9f64a08da715bf9b77b27","original_paragraph":"Tuolla käynnillä asiat eivät oikein kauheasti edenneet koska lääkärit jäivät miettimään hoitolinjaa ja sitä, miten hoitoa jatketaan ja mitä leikataan vai leikataanko. Parin viikon päästä kirurgeilla ja oikojilla oli nk. terapiapalaveri, jossa he porukalla katselivat kipsejäni ja kuviani ja pohtivat, mikä olisi paras hoitolinja. Tällöin olin vielä toiveikas, että pääsisin leikkaukseen toukokuussa.. Terapiapalaverin jälkeen TAYSin oikoja soitti minulle ja kertoi mitä oli puhuttu, ja että hän itse oli saanut idean Herbstin kojeesta, jonka toimintaperiaate olisi ollut sama kuin jaspereissa, joista olin jo aivan oikomisen aloituksessa kieltäytynyt. Nämä kojeet toisivat jousien avulla alaleukaa keinotekoiseen kärkipurentaan siten, että hampaita yhteen purressa ylä- ja alaleuan välillä oleva jousi pakottaa alaleukaa eteenpäin.","paragraph_char_start":74138,"paragraph_char_end":74969,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11622}
{"query-id":"query-d68914d2a431109aee63b06962cd819a","original_paragraph":"Olen toiminut Reumaliiton kouluttamana vertaistukijana (systeeminen skleroosi ja skleroderma) yli 10 vuoden ajan. Ajatus tätä harvinaista sairautta koskevan tietokirjan kirjoittamisesta on ollut vuosia mielessäni, mutta sen toteutus tuntui kovin etäiseltä. Niinpä päädyin kaksi vuotta sitten opiskelemaan WordPress-nettisivuston tekemistä. Helmikuussa 2019 julkaisin netissä tämän KOVA KAKKU -sivuston. Nimi viittaa skleroderman ja systeemisen skleroosin näkyvimpään oireeseen, ihon kovettumiseen, mutta myös siihen, että diagnoosi parantumattomasta kroonisesta sairaudesta on sairastuneelle ”elinkautistuomio”. Olen koonnut sivustolle sklerodermaa ja erityisesti systeemistä skleroosia koskevaa perustietoa. Lisäksi olen kertonut vuonna 2018 tekemäni kyselyn tuloksista ja julkaissut harvakseltaan myös ajankohtaisia blogikirjoituksia. Sivustolla on myös erittäin suositut osastot SSc-potilaiden lähettämille kokemuskertomuksille ja valokuville. Sivustolla on ollut tätä kirjoittaessani (vain runsaan vuoden aikana) kaikkiaan 8835 kävijää. Todennäköisesti jotkut ovat vain vilkaisseet sivustoa, mutta toisaalta oletan, että jotkut lukijat ovat käyneet sivustolla useita kertoja. Ehkä siitä on kerrottu muillekin. KOVAN KAKUN voi sanoa toimineen varsin hyvin sairautta koskevan perustiedon jakajana. Vaikka tarkempaa tietoa olisi paljon enemmänkin jaettavaksi, sivustoa ei voi juuri nykyisestään paisuttaa.","paragraph_char_start":35369,"paragraph_char_end":36775,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4917}
{"query-id":"query-594dfb40778414684b07914d2218f89d","original_paragraph":"Bangladeshin maisema ja ilmasto vaikuttivat mukti bahinin menestykseen. Länsi-Pakistanin alkuperäisasukkailla, jotka muodostivat suurimman osan Bangladeshiin lähetetyn pakistanilaisen joukkojen sotilashenkilöstöstä, ei ollut kokemusta taisteluoperaatioista viidakossa ja partisaanien vastaisesta taistelusta, jota partisaanit käyttivät tehokkaasti vastakkainasettelussaan. Pakistanin armeija. Zaur Rahmanista tuli Vapautusarmeijan ensimmäinen ylipäällikkö, ja huhtikuussa 1971 hänet korvattiin eversti Mohammed Osmanilla, joka otti 17. huhtikuuta 1971 kaikki partisaanien asevoimat komentoon. taistelukokemusta. Hän valmistui Sylhetin hallituksen pilottikoulusta ja Aligarhin muslimiyliopistosta. Hän aloitti uransa virkamiehenä Brittiläisessä Intiassa, mutta siirtyi asepalvelukseen toisen maailmansodan alkaessa. Vuonna 53 hän valmistui Intian sotilasakatemiasta Dehradunissa ja aloitti palvelemisen tykistöupseerina Britannian Intian armeijassa toiseksi luutnanttina. Osmani taisteli Burman rintamalla, jossa hän sai nopeasti kapteenin arvoarvon vuonna 1918 ja majurin arvon vuonna 1984. Sodan päätyttyä Mohammed Osmani suoritti esikuntaupseerien kurssit Isossa-Britanniassa ja häntä suositeltiin everstiluutnantiksi. Kun Brittiläinen Intia jaettiin ja Pakistan saavutti valtion itsenäisyyden, Osmani värvättiin lisäpalvelukseen Pakistanin nouseviin asevoimiin.","paragraph_char_start":17855,"paragraph_char_end":19219,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2359}
{"query-id":"query-39f8b37eb268f7f1692aa3a5c05db92c","original_paragraph":"Tuohon kaadettiin miljarditolkulla rahaa, samalla kun 14nm prosessia viilattiin pidemmälle kuin mitään prosessia pitkään aikaan ja myös tulevaisuuden projektit jo pyörivät taustalla. AMD olisi jossain vaiheessa omien fabiensa kanssa samaan tilanteeseen, eikä sillä olisi ikinä ollut varaa yhtä aikaa jatkokehittää vanhaa prosessia että se pysyy jotenkuten kilpailukykyisenä, korjata vuositolkulla sitä seuraavaa olla ottamatta tulevaisuuden prosesseilta rahoitusta pois (Intelkin on joutunut henkilöresursseja siirtämään varmasti pois tuohon 10nm korjaamiseen, koska leading edge prosessiosaamista ei vaan ole ihan jokaisella koulun penkiltä värvättävällä it- tai sähköinsinöörillä…). Ja se \"jossain vaiheessa\" muuten olisi ollut samaan aikaan kuin Intelillä, koska jatkokehitetty 16nm prosessi nimellä 12nm+ tulee jäämään GloFon viimeiseksi yrityksesi huipputason prosessista, 10nm kohdalla löivät hanskat tiskiin ja hyppäsivät 7nm kimppuun, kunnes lopettivat uusien prosessien kehityksen (ainakin toistaiseksi)","paragraph_char_start":18287,"paragraph_char_end":19299,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2828}
{"query-id":"query-3aed14510a29d5d660a828656648b543","original_paragraph":"Olin ollut näkevinäni kottaraisparvessa kahlaajia? Sisämaan asujana en oikein tunne kahlaajia, no rantasipin, liron ja muutaman viklon kyllä, mutta päätin jäädä muiden jo lähdettyä ottamaan näkemistäni kahlaajista selkoa. Oikeastaan, tunnistamisessa olin jo saanut tuttavaltani apua, kahlaajat olivat suokukkoja. Harvoin niitä Uudellamaalla näkee, ja muistan kyllä kerrat, jolloin suokukkokoiraat ovat näyttäytyneet ja pukeutuneet keväällä aivan merkillisiin soidinhepeneisiin! Nyt suokukkokoiraat ja -naaraat olivat ilman juhlapukuja, ja muistuttivat toisiaan, koiraat vain olivat naaraita kookkaampia. Jos kirjoittajalle oli annettu jokin tietty tuntimäärä vapaata luonnon helmassa, olin sen ajan jo reippaasti ylittänyt. En millään malttanut lopettaa suokukkojen tarkkailua ja kuvaamista. Tässä tarvittaisiin kurkien apua. Jos kurkijoukkio tai kurkipari päättää lähteä pellolta lentoon, sen ne selvästi ilmaisevat. Pari kolme torven töräytystä raikuu ilmoille merkiksi, ja sitten mentiin. En kuullut nyt kurkien merkkiääniä – itselleni. Suokukot olivat häipyneet jo kauemmaksi, ruskosuohaukka oli saanut saaliinsa ja lepäili jossakin kylläisenä – tulvapelto alkoi hiljetä aamun hälinästä ja liikehdinnästä. Ja tulihan se lopulta sieltä; sinisorsa otti ja rääkäisi kuuluvasti jostakin tulvapellon heinätuppaan vierestä. Tuon huudon nyt ymmärsi vanhempikin luontoharrastaja; kamerasta virrat veks, laukun nepparit kiinni ja mars kotiin päin!","paragraph_char_start":40207,"paragraph_char_end":41649,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5889}
{"query-id":"query-eec1b46f838e839319593981a3596ebc","original_paragraph":"Tuntuu palkitsevalta viedä taloudellista riippumattomuutta eteenpäin huomatessasi, miten sinulla on mahdollista antaa aikaa entistä enemmän läheisillesi, samalla kun vaimon ei ole koskaan tarvinnut murehtia laskuja tai rahan riittävyyttä, kun olemme yhdessä olleet. Uskon lasteni arvostavan vartuttuaan suuresti vanhempien heille suomaa aikaa, sen sijaan että olisivat katselleet vierestä päättymätöntä juoksua oravanpyörässä. Nelikymppisenä ymmärrän ajan rajallisuuden ja säälin suuresti, kuinka työpaikallani monet lähes eläkeikäiset hamuavat ylitöitä. Toivon todellakin, ettei oma elämäni tule koskaan olemaan yhtä tyhjää ja yksinäistä. Monesti mietin mihin hittoon nämä vanhukset ovat suuren palkkansa käyttäneet, ettei edes elämän loppumetreillä ole varaa höllätä vauhtia…","paragraph_char_start":41620,"paragraph_char_end":42397,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6313}
{"query-id":"query-e2d7f269f606fe8e34cc395297905ff1","original_paragraph":"Taannoin Kauppalehdessä oli artikkeli, jossa esiteltiin 10 syytä, miksi ihmiset eivät tule rikkaiksi. Kaikille esille tuoduille syille löytyi yksi yhteinen nimittäjä - vastuun ottaminen.\nToiset ihmiset ovat omaisuudella mitattuna rikkaampia kuin toiset. Varakas tuttavani ihmetteli asian tilaa hengen mieheltä, joka totesi, että osa ihmisistä asetetaan enemmän vartijoiksi. Miehen mukaan me elämme johdatuksessa, vaikka valtaosa ihmisistä ei siihen usko. Epäonnistumisten kohdalla vedotaan kohtaloon, jota todellisuudessa ei ole.\nVauras tuttuni ei tyytynyt selitykseen, vaan tiedusteli syytä siihen, miksi moni liikemies epäonnistuu useastikin ennen kuin \"oppii\" rakentamaan elämänsä vakaammalle pohjalle. Tähän viisas ystävämme sanoi, että epäonnistumisia voi tulla sen vuoksi, että ihmiset joutuvat joko olosuhteiden vuoksi huonoon asemaan tai sitten eivät ota vastuuta heille kuuluvista tehtävistä.\nSe, minkä lupaamme tehdä, on meidän tehtävä. Se, mikä kuuluu vastuullemme, on meidän hoidettava kunnialla päätökseen. Olemme vastuussa omasta kehostamme, ravinnostamme, perheestämme, kodistamme, ajatuksistamme, käytöksestämme sekä tietysti työstämme. Mitä enemmän haluamme edetä urallamme, sitä paremmin meidän on kyettävä huolehtimaan meille kuuluvista tehtävistä. Jokainen laiminlyönti tai välinpitämättömyys, asioiden lykkääminen ja vastuun välttely vie mahdollisuuksiamme saavuttaa se, mikä meille on tarkoitettu.\nValtaosa meistä valittelee huonoa kohtaloa, vaikka pitäisi tarttua itseä niskasta ja alkaa tehdä se, mikä pitää. Jokaisen ihmisen on hyvä tehdä vastuuinventaari; teinkö kaiken sen, mistä olin tosiasiallisesti vastuussa tänään, tällä viikolla? Jos jatkuvasti laiminlyömme vastuitamme, meistä voi tulla negatiivisia ja alamme selitellä sekä kadehtia kanssaihmisiä, joilla \"menee paremmin\". Jumalan silmissä suurempi syntinen on se, joka toista kadehtii kuin se, joka on ahkeruudellaan saavuttanut vaurautensa.\nOmaisuutensa luoneet yksilöt ovat harvinaisia luonteiltaan. He ovat ottaneet tosissaan sen työn, johon ovat ryhtyneet. Eivät hekään heti ole löytäneet omaa alaansa, mutta luonne on pakottanut tekemään jokaisen eteen tulleen työn vastuullisesti, ikään kuin siinä piilisi heidän onnensa. Näin he ovat jalostuneet ja oppineet velvoitteensa kaikissa arjen askareissan. Pienimmätkin asiat hoidetaan heti ja kunnolla eikä päivä pääty ennen kuin sille kuuluvat toimet on suoritettu.\nOn varmasti sellaisiakin \"epäonnistujia\", jotka ottavat enemmän vastuita, kuin heillä on kapasiteettia. Ahneus johtaa lopulta laiminlyönteihin. Ahkeruus tuottaa aina hedelmää.\nMieleen tulee tarina (Matt. 25:14-30), jossa isäntä antoi kolmelle palvelijalleen eri määrän talentteja. Kaksi palvelijaa meni ja tienasi tuplamäärin, joten heidät palkittiin ylenpalttisesti. Yksi palvelijoista hautasi rahan maahan, koska pelkäsi. Isäntä sätti ja haukkui palvelijaa laiskaksi ja kelvottomaksi. Juuri tällaisia laiskureita ja kelvottomia ovat vastuuttomat. Heistä ei ole paljon vartijoiksi.\nOn muistettava, että ihmisillä on elämässään erilaiset vastuut. Eräät opettelevat keräämään omaisuutta ja tekevät sitä työtä vastuullisesti. Toiset valitsevat hoitotyön sairaalassa tai vaikkapa omaishoitajina, jotkut opetusalan, puhtaanapitoalan, rakennustyön tai puhelinmyynnin jne.. Mitä tahansa ihminen työkseen tekeekin, on siitä otettava täysi vastuu ja tehtävä kaikki se, mikä kullekin päivälle kuuluu. Ketään ei tulisi arvioida omaisuuden tai rahamäärän mukaan, vaan sillä, miten vastuunsa kantaa. Todellista rikkautta voi kokea vasta, kun on tehnyt velvoitteensa. Sellainen on kuuliaisuutta Jumalalle, joka vastuulliset palkitsee.","paragraph_char_start":25767,"paragraph_char_end":29392,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3906}
{"query-id":"query-cf5dfd1dec25018812a4f9b885ebc50e","original_paragraph":"Heitän käänteisen kysymyksen: mitä haittaa voisi olla siitä, että ihmiskunta ottaa ilmastonmuutoksen uhan tosissaan ja ryhtyy säästämään energiaa, kehittämään uusiutuvia energialähteitä ja lisäämään energiatehokkuutta kaikilla aloilla? Ihmiskunnalle siitä on pelkästään hyötyä, mutta monikansalliselle öljy-, auto-, paperi-, metalli-, lento-, matkailu- ja kulutustavarateollisuudelle ynnä muille suurille teollisuuden aloille siitä on haittaa, sillä se heikentää bisnestä, ainakin alkuvaiheessa. Siksi edelleenkin esiintyy tahoja, jotka julkisesti epäilevät koko ilmaston lämpenemistä, tai vähättelevät sitä ja sen seurauksia tai puhuvat läpiä päähänsä, että se tuo mukanaan vain hyvää, kun kohta banaanitkin kasvavat pelloillamme. Niinhän höpötettiin vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johdon suulla, näkyvästi Kauppalehden sivuilla.","paragraph_char_start":11712,"paragraph_char_end":12590,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1537}
{"query-id":"query-9f3f9101c5a2dd82d054e3a9c2a37310","original_paragraph":"20 18.4. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Keskeiset sisällöt Henkilöstöjohta minen, Yritysjohtaminen Asiakaspalvelu Yleistaidot Ympäristöosaaminen Näiden lisäksi korostuvat Opetus alan kulttuurinmurros palvelualaksi, eri kulttuuritaustaisten henkiöiden johtaminen ja ymmärtäminen, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, työhyvinvointi ja sairauspoissaolojen vähentäminen, prossessijohtaminen ja suunnittelutaidot, ikäjohtaminen ja urasuunnittelu, inhimillistä johtamista ja tiukkoja pelisääntöjä Liiketoimintaosaaminen Asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaidot, eri kulttuurien tapojen tuntemus Talouden perusperiaatteet, kielitaito, eri kulttuurien ja arvojen ymmärtäminen ympäristöasiat korostuvat entisestään Kuljetusalan kulttuurinmurros palvelualaksi, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden huomioiminen koulutuksessa ja työyhteisössä, työhyvinvointi ja työssäjaksaminen, kansainvälistyminen ja kielitaito, eri kulttuurien ja arvojen ymmärtäminen, henkilöstöjohtamisessa ennakointitaidot, talousosaaminen, allalle selkeät pelisäännöt, työturvallisuus asioiden kehittämiseksi on tehtävä yhdessä töitä, kuljetusalan imagon nostaminen ja ammattiylpeyden vahvistaminen Laadukkaan ja työelämän tarpeita palvelevan koulutuksen kehittäminen","paragraph_char_start":12847,"paragraph_char_end":14077,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1404}
{"query-id":"query-ff0a1dcb85733377cf8b94f7a7b9d126","original_paragraph":"Kauneus ja sen tavoitteleminen tuovat meille hyvinvointia niin kauan, kun oman kauneusihanteen korostaminen ei kuluta meitä, ei vie meiltä energiaa eikä missään nimessä aiheuta negatiivisuutta elämäämme. Voisimmeko ajatella, että itseensä ja kauneuteen panostamisen tulisi lähteä meistä itsestämme eikä muiden painostuksesta. Tämähän ei poikkea paljoltikaan urheilusta tai esimerkiksi ravintokeskustelusta, jota urheilijoiden ympärillä nyt puidaan. Terveellisinkään ruoka ei ole terveellistä, jos siitä tulee pakkomielteistä ja väkisin pyrimme saavuttamaan täydellisyyttä, jota ei ole olemassakaan. Jokaisen meistä tulisi kyetä katsomaan peiliin ja todeta: Olen kaunis. Jos ripsiväri tai kestoripset auttavat siihen, olkoon niin! Tärkein asia on, että opimme näkemään itsemme kauniina ja olemaan tyytyväisiä omaan itseemme.","paragraph_char_start":38814,"paragraph_char_end":39637,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5904}
{"query-id":"query-ff6b9caf25ca47cbecec1d1c14de1b54","original_paragraph":"2 pääkirjoitus Nurkkahuoneen näkymiä 2012 Rakennemuutos hallittu tai hallitsematon muuttaa liiketoimintaympäristöämme jatkuvasti ja väistämättä. Puun jatkojalostus sellu- ja paperitehtaissa alkaa jo olla katoavaa kansanperinnettä, myös sahatavarateollisuus painii kannattavuusongelmien kimpussa. Yksi tapa ajatella asiaa uudesta näkökulmasta lähtee siitä tiedosta, että noin neljäsosa Kainuun vuotuisesta metsänkasvusta jää tätä nykyä hyödyntämättä. Osuuden on arveltu kasvavan vuoteen 2020 mennessä jopa 40 %:iin, jollei alan toiminnoissa tapahdu sitä ennen merkittävää muutosta. Samaan aikaan energiantarve kasvaa maailmanlaajuisesti ja uudenlainen, ekologinen energiantuotanto käsittää aurinko- ja tuulivoiman lisäksi myös biotalouden. Jalostamalla metsän kestävä vuosituotto alueellamme pidemmälle, vaikkapa biopolttoaineiksi, voitaisiin kasvattaa maamme energiaomavaraisuutta ja saavuttaa lisäksi useita EU:n määrittelemiä ympäristötavoitteita paljon nykyistä helpommin. Kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy on mukana Kainuun bioenergiastrategiaa kehittävässä työryhmässä, jossa ovat edustettuina useiden muiden intressipiirien kuten Suomen Metsäkeskuksen, Renforsin Rannan, Kainuun Edun ja tutkimuslaitos CEMIS Oulun edustajat. Tällaisella osaavalla ja laajaalaisella työryhmällä on tarkoitus saada aikaan näkyviä tuloksia jo tämän vuoden aikana. Myös nopeasti kasvava kaivannaisteollisuus tarjoaa useita uusia kohteita mittaustekniikan sovellutuksille. Metsäteollisuudesta tutut prosessimittaukset ovat sovitettavissa useilta osin kaivos- ja kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Toki myös uusia aihealueita on noussut esille kaivos- ja jalostustoiminnan lisääntyessä vauhdilla maassamme. Jatkuvasti tarvitaan yhä enemmän ajantasaista dataa siitä, mitä esimerkiksi kaivosprosesseissa ja ympäröivässä luonnossa tapahtuu. Kun mittaamalla saadaan tutkittua tietoa, voidaan yhtiön johdossa tehdä oikeita päätöksiä. Measurepoliksen ja sen yhteistyökumppaneiden edustama huippuosaaminen ympäristömittausten parissa on saavuttanut jo kansainvälistäkin mainetta. Kesäkuussa minulle tuli Englannista puhelu, jossa aivan uusi kumppani pyysi meitä mukaan, koska UK:n Ympäristöministeriön vesiasioista vastaava laitos haki ratkaisuja veden saastumisen mittaamiseen ja niiden hälytyksiin langattoman teknologian avulla. Measurepolis oli kuulemma tunnistettu Euroopan parhaimpiin kuuluvaksi ympäristömittausten asiantuntijaorganisaatioksi! Tekesin strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kautta on saatu viime vuosina rakennettua uudenlaista tutkimus- ja tuotekehitysaktiviteettia, erityisesti yhteistyötä yritysten kanssa vahvistaen. SHOK-ohjelmat ovat arvostaneet Measurepolisin asiantuntijuutta kansallisesti merkittävissä avauksissa varsin laajasti. Biotalous FIBIC, Energia ja ympäristö CLEEN Oy, sekä Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy ovat turvautuneet osaamiseemme, erityisesti mittausteknologiaan liittyvissä kysymyksissä. Measurepoliksen rooli on selvästi bisneksen ja tutkimuksen välimaastossa. Osaltaan työnjakoa on selkiyttänyt Kajaanin CEMIS-keskus, joka kantaa suuren vastuun tutkimuksen ja koulutuksen alueellisen yhteistyön kehittämisestä. Meille jää monessa tapauksessa uusien innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen suorina asiakastoimeksiantoina. Oman henkilökunnan ja uusien hankkeiden määrää ei ole tavoitteena kasvattaa, mutta aidon asiakastarpeen tunnistaessamme olemme toki joustava toimija. Lisäarvomme on siinä, että löydämme uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille ja haemme niille uusia kumppaneita sekä Suomesta että myös maailmalta. Terveisiä vielä Elinkeinoelämän ympäristöfoorumista Helsingistä: Kiinaksi sana KRIISI kuvataan kahdella kirjainmerkillä, jotka tarkoittavat VAARA ja MAH- DOLLISUUS. Pidetään nämä molemmat vaihtoehdot kirkkaina mielessä! Jussi Mäkinen Toimitusjohtajan sijainen MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie 7, Teknologiapuisto PL 103, Kajaani, johtaja Outi Laatikainen gsm toimitusjohtajan sijainen Jussi Mäkinen gsm liiketoiminnan kehityspäällikkö Antti Juva gsm viestintäpäällikkö Marko Lipponen gsm toimistosihteeri Irma Oikarinen gsm ohjelmapäällikkö Jarmo Toivanen gsm tutkimuspäällikkö Jouni Tornberg gsm teknologia-asiantuntija Petri Österberg gsm","paragraph_char_start":254,"paragraph_char_end":4506,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":31}
{"query-id":"query-31ff53159b4a57afb79b19719849febf","original_paragraph":"Sarjan merkitystä koko Turtles-brandille on turha aliarvioida. Sarja esitteli kilpparit miljoonille skideille ympäri maailman 80- ja 90-luvun taitteessa ja maa kerrallaan nöyrtyi ninjakilpikonnien edessä. Noihin aikoihin, jokaisen sekunnin kohdalla oli jossain päin maailmaa menossa ärhäkkä ninjataistelu, joita käytiin leikkikentillä, koulujen pihoilla, olohuoneissa ja ties missä. Leonardo, Donatello, Michelangelo ja Raphael olivat kaikkialla ja elivät meissä kaikissa. Jokainen meistä halusi osata ninjutsua. Jokainen meistä halusi päheän asun ja asevarustelun. Jokainen meistä halusi pitsaa. Jotkut halusivat jopa asua viemäreissä. Ehkä jotkut päätyivätkin sinne lopulta, tiedä häntä. Turtlesmania raivosi kaikkialla ja sarjakuvat, lelut, pelit ja tv-sarja buustasivat kaikki toisiaan. Tämä on maailman siistein juttu nyt ja aina, ajattelimme.","paragraph_char_start":8652,"paragraph_char_end":9500,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1211}
{"query-id":"query-ed3f7af136b6bd37a3cd37023d92e3a5","original_paragraph":"16 Vene-ohjelman projektista VA-Varusteelle uusia tuulia Teksti ja kuvat: Sirpa Posti Tekesin Vene-ohjelman ensimmäinen rahoituspäätös myönnettiin VA-Varuste Oy:lle joulukuussa Nyt tähtäimessä on kehittää täysin uusi tuote yrityksen tuotevalikoimaan. Verkostoituminen on tuonut uusia kontakteja, resursseja ja osaamista oman liiketoiminnan kehittämiseen. Leikatut kankaat saapuvat jatkokäsittelyyn valmistamoon. Kuopion Siikaniemen tehtaassa Kallaveden rannalla käy vilske. Va-Varuste Oy:n suunnittelimossa työstetään tietokoneiden ääressä tarkkoja digitaalisia kaavoja, jotka siirretään seuraavaksi pitkälle leikkaamopöydälle. Yhden työntekijän ohjaama kone leikkaa halutun määrän päällekkäisiä kangaskerroksia kerrallaan. Isossa valmistamosalissa leikatut kankaat ommellaan ja jatkokäsitellään. Metalliverstaalla veneen kuomujen metallikaaret taivutetaan metritavarasta mittatilaustyönä. Tähtäimessä investoida yrityksen tulevaisuuteen ja kehittää uusi tuote VA-Varuste Oy:lle myönnettiin Tekesin Vene-ohjelman ensimmäinen rahoituspäätös viime vuoden vaihteessa, ja näin käynnistyi ohjelman ensimmäinen projekti. Yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysprojekteista vastaava tuotekehityspäällikkö Mikko Vainikainen toteaa: - Jos meillä ei olisi tätä uutta Vene-ohjelman projektia, olisi selvää, ettei meiltä tulisi uutta tuotetta. Pyrkimyksenämme on olla teknisesti hyvä ja toimia asiakaslähtöisesti. Markkinatilanne on nyt haastava ja eteenpäin pitää katsoa. Vene-ohjelman projektissa yritys tutkii verhoilutekniikan ja 3D-suunnittelun yhdistämistä veneteollisuuden tuotteen muotoiluun, suunnitteluun ja valmistukseen. Suunnitteilla on täysin uusi tuote yrityksen omaan tuotevalikoimaan. Tuote liittyy oleellisesti veneen sisustukseen. - Haluaisimme tarjota venevalmistajille kokonaispakettia veneiden tekstiilituotteisiin, täsmentää Vainikainen ja toteaa, että tässä vaiheessa projektia lopullinen tuote on vielä liikesalaisuus. Yrityksen on mietittävä mihin liiketoimintaansa suuntaa - Lähdimme Vene-ohjelmaan mukaan, koska halusimme laajentaa omaa tuotevalikoimaamme ja pistää paukkuja tulevaisuuteemme. Kuulimme paikallisen TE-keskuksen edustajan Harri Kivelän kautta Tekesin uudesta Vene-ohjelmasta, ja päätimme lähettää hakemuksemme Tekesiin, Mikko Vainikainen kertoo. VA-Varusteella on aiempaa kokemusta Tekesin projekteista, joten hakupapereiden täyttö ja raportointi on tuttua. - Yrityksen on selvitettävä ensin itselleen, mitä halutaan tehdä tulevaisuudessa, mikä on liiketoiminnan päätavoite, mitkä ovat omat resurssit ja aikataulut. On mietittävä mitä erityisesti halutaan kehittää ja miten liiketoimintaa suunnataan sitä tukemaan, korostaa Vainikainen. Tärkeää 16 Finnboat News","paragraph_char_start":39684,"paragraph_char_end":42372,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5361}
{"query-id":"query-087b3412469e9251cb9f7cad03910003","original_paragraph":"Perustuslakivaliokunta on arvioinut, että kahden vuoden enimmäisrangaistusvaatimus toisi sääntelyn piiriin useita sellaisia rikoksia, joita ei voida pitää tuolloisessa perustuslain 10 §:n 3 momentissa tarkoitettuina yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta tai kotirauhaa vaarantavina rikoksina (PeVL 32\/2013 vp, s. 6–7). Perustuslakivaliokunta on toisaalta toistuvasti katsonut huumausainerikosten kuuluvan yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavien rikosten piiriin (HE 309\/1993 vp, s. 54, PeVL 2\/1996 vp, s. 2, PeVL 32\/2013 vp, s. 3, PeVL 33\/2013 vp, s. 3). Sanotun johdosta on selvää, että huumausainerikokset kuuluvat yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavien rikosten piiriin. Tullin toimivaltaan kuuluu huumausainerikollisuuden torjunta omalla tehtäväalueellaan. Tulli ja poliisi tekevät tiivistä yhteistyötä huumausainerikosten tutkintaan liittyen ja siksi on välttämätöntä, että Tullin ja poliisin toimivaltuudet tällä alalla ovat mahdollisimman yhdenmukaiset. Ehdotusta ei näin ollen ole pidettävä perusoikeuksien suojan kannalta ongelmallisena.","paragraph_char_start":86459,"paragraph_char_end":87534,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10601}
{"query-id":"query-de5704bd7f35802f13acf41944600303","original_paragraph":"Roomalaiset naiset osallistuivat useimpiin juhliin ja kulttitapahtumiin. Joissakin rituaaleissa edellytettiin nimenomaan naisten läsnäoloa, mutta heidän aktiivinen osallistumisensa oli vähäistä. Yleensä naiset eivät suorittaneet eläinuhreja, jotka olivat useimpien suurten julkisten seremonioiden keskeinen riitti. Vestalien julkisen pappeuden lisäksi jotkin kulttiharjoitukset oli varattu vain naisille. Bona Dean riitit sulkivat miehet kokonaan pois. Koska naiset esiintyvät julkisuudessa harvemmin kuin miehet, heidän uskonnollisia käytäntöjään tunnetaan vähemmän, ja jopa perhekulttia johti paterfamilias. Äitiyteen liittyy kuitenkin lukuisia jumaluuksia. Juno, Diana, Lucina ja erikoistuneet jumalalliset avustajat valvoivat hengenvaarallista synnytystä ja vauvan hoitamiseen liittyviä vaaroja aikana, jolloin lapsikuolleisuus oli jopa 40 prosenttia.","paragraph_char_start":59758,"paragraph_char_end":60613,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7864}
{"query-id":"query-6ba7965235b3f0234c9f40c264cfd177","original_paragraph":"Näiden muutosten pysyvyyteen ja vaikutusten suuruuteen lähivuosina liittyy paljon epävarmuutta. Mutta on selvää, että monissa tapauksissa niiden vaikutukset ovat pysyvämpiä kuin alun perin odotettiin. Paljon epävarmuutta liittyy myös siihen, miten nämä muutokset ja shokit mahdollisesti vaikuttavat ja välittyvät euroalueen talouteen. Viime vuosikymmenien hitaan inflaation aikana yritykset, jotka joutuivat ratkaisemaan suhteellisten hinnannousujen ongelmia, välttelivät hinnankorotuksia ja markkinaosuuksien menetyksiä. Tämä kuitenkin muuttui pandemian aikana, kun yritykset kokivat suuria, kaikille yhteisiä shokkeja, jotka toimivat epäsuorana koordinointimekanismina yritysten välillä. Yritykset muuttivat hintojaan voimakkaammin ja ennen kaikkea useammin kuin ennen kohdatessaan markkinoilla samankaltaisia shokkeja.Ks. Hukkinen ja Viren: How does changing pricing behavior affect inflation? Evidence from Euro Area microdata, SUERF Policy Notes and SUERF Policy Briefs, 7. September 2023, https:\/\/www.suerf.org\/suerf-policy-brief\/74217\/how-does-changing-pricing-behavior-affect-inflation-evidence-from-euro-area-microdata. Joillakin sektoreilla euroalueella hintamuutosten toistuvuus on liki kaksinkertaistunut kahden viime vuoden aikana verrattuna aikaan ennen vuotta 2022. Lisäksi uusi ympäristö, jossa mahdollisesti kohtaamme yhä useammin tarjontapuoleen liittyviä muutoksia ja shokkeja, voi luoda riskin suuremmille suhteellisille hintashokeille kuin ennen pandemiaa.","paragraph_char_start":41376,"paragraph_char_end":42853,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5280}
{"query-id":"query-cb95602bae16e6ac83aa6a19ed48d2d2","original_paragraph":"On varmistettava, etteivät oireet johdu masentuneisuudesta eivätkä psykoosilääkkeistä[113][114][115][114] ja lisäksi on huomattava, että kriteerit eivät ole täyttyneet mielialahäiriön kehittymisen jälkeen eikä häiriötä voida pitää elimellisenä aivosairautena eikä alkoholin tai päihteiden tai keskushermoston toimintaan vaikuttavan lääkeaineen käyttöön liittyvänä päihtymistilana, riippuvuutena tai vieroitusoireina. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös erilaiset dissosiatiiviset häiriöt erityisesti dissosiatiivinen identiteettihäiriö eli \"sivupersoonahäiriö\", jossa on merkittäviä päällekkäisiä oireita psykoosisairauksien kanssa, mutta kuitenkin selkeästi poikkeava kokonaistaudinkuva.[116] Lyönti tainnuttaa vastustajan ja tekee häneen 1 vahingon, kun taas poisto tekee 500 vahinkoa. Koska ne ovat kaksi eri toimintoa, on mahdollista että toinen onnistuu ja toinen epäonnistuu, riippuen siitä riittääkö kantomatka tai onko Medicin pilkkaa keskeytetty. Onnistuneesta taposta, Medic saa 100% ylilatausta (25% iskusta, 75% aseen takaisinvedosta), joka vastaa neljää Übersahan normaalia lyöntiä. Skitsofreenikko voi myös kohtaamiensa arkielämän vaikeuksien vuoksi ajautua kodittomaksi, jolloin hoito-ohjelman noudattaminen voi olla vaikeaa. Aiemmin kodittomaksi ajoi myös tapa kotiuttaa sairaalasta skitsofreenikkoja vailla asuntoa.[125] Jälkioireet ovat samankaltaisia kuin ennakko-oireet. Lisäksi pää voi tuntua aralta ja niska jäykältä. Migreenidiagnoosi voidaan antaa, jos aurattomia kohtauksia on ollut viisi tai aurallisia kaksi Jälkioireet piinanneet pahasti venäläishyökkääjää - loukkaantuminen toi Kasperi Kapaselle ison mahdollisuuden","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1656,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-87537b618485cbcac312a28598fa8c92","original_paragraph":"On olemassa myös muita, joskaan ei yhtä tehokkaita tapoja puhdistaa maksaa. Yksi tunnetuimmista menetelmistä on kahviperäruiske, jossa käytetään luomulaatuista (mielellään tarkoitukseen valmistettua erikois-) kahvia. Kahviperäruiske muodostaa maksassa glutationi-S-transferaasi-entsyymiä, joka 600-700-kertaistaa maksan puhdistuskyvyn. Lisäksi se avaa ja laajentaa sappitiehyitä sekä työntää sappinestettä ulos maksasta ja sappirakosta. Muistathan, että maksa sitoo myrkylliset aineet sappinesteeseen, joten sen jatkuva poistuminen kehosta on välttämätöntä! Kahviperäruiske pidetään sisällä noin 12-15 minuuttia, jolloin kaikki kehon veri puhdistuu noin neljä kertaa, sillä yksi veren täysi kierto kestää noin 3 minuuttia. Kahvia lisätään 2-3rkl 7-10dl:aan vettä ja keitetään n. 15 minuuttia pienellä teholla.","paragraph_char_start":96776,"paragraph_char_end":97585,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12337}
{"query-id":"query-f7c55c8f5a2a00266e0a5ec800f6e096","original_paragraph":"9 2.1.2 Tekniselle hallinnolle kohdistettu kysely Toimitilahallinnon ja toimitilapalveluiden organisointi Tekninen hallinto oli organisoitu neljässä kunnassa liikelaitosmuotoisesti, kahdeksassa oli nettoyksikkö ja kolmessa oli bruttoyksikkö. Toimitilojen ylläpito oli organisoitu kolmessa kunnassa liikelaitosmuotoisesti, seitsemässä oli nettoyksikkö, kolmessa bruttoyksikkö ja yhdessä hajautettuna siten, että hallintokunnissakin oli henkilöstöä Tarveselvitys- ja hankesuunnittelukäytäntö Tarveselvityksiä ja hankesuunnitelmia tehtiin suhteellisen vähän, jolloin pienessä kunnassa tehtiin vain tarveselvitys käyttäjän toimesta, kahdessa kunnassa molemmat tehtiin käyttäjän toimesta, kolmessa TS(tarveselvitys)käyttäjän ja(hs) hankesuunnitelma tilakeskuksen toimesta, neljässä molemmat tehtiin yhteistyössä ilman vastuurajoja tai ohjeistusta. Yhdessä tehtiin molemmat tilakeskuksen toimesta. Päätöksenteon päätöselimen määrittelyn kokorajat vaihtelivat; Tampereella kokoraja, jolloin hankesuunnitelma tulee laatia on 1M, Kouvolassa 0,5M ja Porissa 0,1 M. Turussa alle 1M ; n hankesuunnitelman hyväksyy hallintokunta, 1-2 M ; n hankkeen kaupunginhallitus ja yli 2 M ; n hankkeen hankesuunnitelman hyväksyy valtuusto Salkutuskäytäntö Salkutuskäytäntö vaihteli eri vastaajien kesken ja peustui, pitkän tähtäyksen omistamisen tavoitetilaan(pidetään, kehitetään, jalostetaan kehittämispotentiaali huomioonottaen, luovutaan), rakennuksen kuntoon, käyttöön, käyttötarkoitukseen, ja toiminnallisuuteen sekä ylläpitoluokitukseen ja kustannustehokkuuteen. Lisäksi salkuttamista pidettiin tarpeellisena kehittää toiminnallisen tehokkuuden, myyntipotentiaalin ja käyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmin vastaukset on kuvattu liitteessä Sisäinen vuokra Vastaajilta kysyttiin sisäisen vuokran määräytymisperusteita ja saatiin seuraavan taulukon vastaukset. Pienemmissä kunnissa sisäinen vuokra ei useinkaan ole vielä käytössä, mutta suuremmilla on. Kunta Poisto (mistä laskettuna) Korko (mistä?) Suuruus Muut tekijät 2-2,5% Kaarina 3% (nykyhinnasta) 5,3M (5,2 \/m²) Ylläpitovuokra (uudishankintahinnsta) Raisio Kokemäki Kuopio Lempäälä Pirkkala kivirakennus 2%\/v ja puu; 2,5%\/v hankintahinnasta Ei käytössä Sumu-tasapoistot, poistoaika 20-40v Sisältää kaiken ylläpidon 3% (tasearvosta) 2,87 \/hum²\/kk 4% tasearvosta (osakkeet 7%) 2,97 \/hum²\/kk Jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan vanhoissa rakennuksissa 1,75 % ja uusissa 4,5 % Turku 2% (uudishinnasta) (markkinakoron mukaan) nykyhinnasta Orivesi - 4,41 \/hum2\/kk Tampere 7 % 6,44 \/hum²\/kk Vaasa Pori Tasapoisto 1,75 % uudishinnasta 3 % tasearvosta 3,07 \/hum² Toimikunta on määrittänyt tason Kunnossapito. siivous tilahallinto.isännöinti. Tontinvuokra.Yhteensä 6,44 \/hum2\/kk. Sisältää ylläpidon ja on suuruudeltaan3,64 \/hum2\/kk. Siivouksen kanssa 4,76 \/hum2\/kk Ulkoinen vuokratalonmiestoimi LVS, ulkol. hoito jätehuolto, kp, siivous. käyttäjäpalvelut.yhteensä6,92 \/hum2\/kk. Sisältää yläpidon maanvuokran, lämmityksen. Ylläpitovuokra ilman maanvuokraa 3,07 \/hum2\/kk. Maanvuokralisä 0,71 \/hum2\/kk. Ylläpitovuokra 1,94 \/hum²\/kk. Siivouslisä 1,78 \/hum2\/kk Ylläpitovuokra ilman maanvuokria ja vastikkeita 2,07 \/hum2\/kk- Maanvuokra 0,23 \/hum2\/kk ja vuokrat ja vastikkeet 0,55 \/hum2\/kk.","paragraph_char_start":21885,"paragraph_char_end":25104,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2684}
{"query-id":"query-c2adbf32ec4c22ddaa03ecacbd82ecf6","original_paragraph":"22 2.2 Kehittämisresurssit ovat pienet Verkkopalvelujen kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriön tieto-osaston sähköiset palvelut -ryhmä ja sen TE-palvelut -tiimi. Ryhmässä työskentelee noin kymmenen henkilöä. Ryhmän asiantuntijoiden mukaan palveluja on jatkuvasti kehitetty myös asiakkaiden toiveiden perusteella. Lähtökohtana on ollut monikanavainen palvelu. Samalla kuitenkin todettiin, että Suomessa työhallinnon verkkopalveluja kehitetään minimimiehityksellä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Yksi lähtökohta verkkopalveluiden kehittämisessä olivat 1990-luvun lamavuodet, jolloin asiakasmäärät moninkertaistuivat. Tällöin ymmärrettiin, ettei kaikille asiakkaille voida tarjota kattavaa henkilökohtaista palvelua, eivätkä kaikki asiakkaat sitä edes tarvitse. Edelleen 2000-luvulla sähköiset palvelut ovat uudistuneet merkittävästi, ja palveluvalikoima on nyt erilainen kuin kymmenen vuotta sitten (kuvio 5). Verkkopalveluiden aikajana 1992 Avoimen työpaikan ilmoitus Paikkatietojen selailu 1993 Haussa oleva työvoimakoulutus Työnhakijan omakuvaus (=CV-netti) 1996 Työnhakijaksi ilmoittautuminen Työvoimakoulutukseen haku Oma työnhaku-palvelu Omat työttömyysturvatiedot Työnhakuinfon kuittaus Paikkavahti 2005 Koulutusvahti 2006 CV-vahti Meneillään olevat koulutukset (työnantajille) 2009 Kuvio 5: Verkkopalvelujen kehitys. Lähde: TEM. 22","paragraph_char_start":18923,"paragraph_char_end":20282,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2421}
{"query-id":"query-62bae9cb0e6c631b4cd901767e3ef371","original_paragraph":"3 Lasten kanta selville Jehovan todistajien oikeuskomiteoissa on Uskontojen uhrien tuki ry:n selvityksen mukaan käsitelty myös seksuaalirikoksia. Selvityksen mukaan käsittely komiteoissa on vaikuttanut siihen, että seksuaalirikokset eivät ole päätyneet poliisin käsittelyyn. Uhreille seuraukset ovat olleet vakavia. Jehovan todistajat ovat kiistäneet rikosasioiden käsittelyn oikeuskomiteoissaan. Kotimaa24.fi Hautausmaille 89 kesätyöntekijää Espoon seurakuntayhtymän hautausmaille on valittu 89 kesätyöntekijää, joista lähes kaikki ovat nuoria. Hakijoita oli 549. Suurin osa palkatuista on kausityöntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa hautojen ja kukkapenkkien hoito sekä kitkentä, haravointi ja ruohonleikkuu. Uudet työntekijät aloittivat Toukokuun alussa diakoni Martta Nurmi aloitti kansainvälisen työn sihteerinä ja pastori Kaisa Yletyinen aloitti II seurakuntapastorin virassa Leppävaaran seurakunnassa. Pastori Hanni Raiskio aloittaa Leppävaarassa III seurakuntapastorin virassa 23. toukokuuta. K äsissään vero. fi-kahvikuppi, 27-vuotias Lasse (nimi muutettu), puhuu avoimesti velkakurimuksestaan. Se syntyi vuosien saatossa pikavippejä nostamalla. Nyt kun asiaa miettii, niin oli hölmöä ottaa pikalainoja, joiden korot olivat käsittämättömän korkeita. Mutta ei sitä silloin ajatellut, kun rahaa piti saada jostakin. Espoolaisen nuoren miehen velkakurimus alkoi vuonna Kierre kasvoi aina vuoteen 2013 asti, kunnes uutinen isyydestä ravisteli muutokseen. Rahaa rohmunneet bileillat jäivät taakse. Lasse solmi parisuhteen, jossa vastuu itsestä ja perheestä vahvistui. Olin pohtinut jo vuosia aikaisemmin, että voisin hakea apua velkaneuvonnasta, mutta se vain jäi. Ajattelin, että pystyn selvittämään sotkuni itse, mutta toisin kävi. Velkavuoren kasvaessa Lassen mieltä jäyti ahdistus. Se oli omaa tyhmyyttä. Jätin laskuja maksamatta, ja ensimmäiset ulosottovelat iskivät päälle Tietyn pisteen jälkeen Las- se ei jaksanut enää murehtia, vaan sulki velkaongelmat pois mielestä niin kuin saattoi. Kun nuorukainen kävi Espoon talous- ja velkaneuvonnassa ensimmäisen kerran 2013 syksyllä, alkoi velkataakan kitkeminen. Lasse sai sosiaalisen luoton, euroa, jonka avulla on helpompi maksaa rästejä pienissä erissä. Lasse pääsi selvittämään velkaneuvonnassa asioitaan ripeästi. Toisin olisi nyt. Espoon velkaneuvonta on pahasti ruuhkautunut, ja uusia asiakkaita otetaan vasta elokuun alussa. Neuvojat summaavat suman syyksi henkilöstövajeen ja asiakkaiden monimutkaistuneet velat. Pikavippien vuoksi velallisilla on kymmeniä velkojia. Solmujen selvittäminen vie Espoon talous- ja velkaneuvonnan kymmeneltä työntekijältä yhä enemmän aikaa. Kuukaudessa neuvontaan olisi tulijoita noin 200. Heistä noin puolet kyetään ottamaan vastaan. Asiakkaat eivät itse tiedä mihin ovat velkaa tai missä velka on perittävänä. Velkaselvittely kestää pitkään. Selvittelyn aikana asiakkaiden tilanteet ehtivät muuttua. Tulee uusia velkoja, lomautuksia, sairastumisia ja eroja, selventää Espoon johtava velkaneuvoja Aulikki Pentikäinen. Velkaneuvojien työtä helpottaa muun muassa yhteistyö Espoon seurakuntien kanssa, sillä myös diakonit auttavat talousloukkuun ajautuneita. Pentikäinen painottaa, että ruuhkaa selvitettäisiin parhaiten, jos neuvontayksikkö saisi lisää vakansseja. Yhteistyölle 4 Visiitillä viime torstaina talous- ja velkaneuvonnan tiloissa Tapiolassa ilmeni, että asiakkaat jättävät usein ilmoittamatta, jos eivät tulekaan tapaamiseen. Näin ollen jonossa olevat eivät pääse peruuntuneille ajoille. Aulikki Pentikäisen mukaan jotkut asiakkaista jättävät tulematta, koska jonot ovat venyneet niin pitkiksi. Ruuhka ei selity taantumalla. Pikavipit eivät ole pelkästään nuorten vitsaus, vaan niihin turvautuvat kaikenikäiset. Espoon velkaneuvonnan tilaston mukaan yli 50 prosenttia asiakkaista on jo monena vuonna koostunut palkansaajista. Espoon seurakuntayhtymän diakoniasihteeri Anne Maria Maunuksela kertoo paikallisdiakoneja aiheesta kuulleena, että ihmiset velkaantuvat nyt myös kalliin asumisen vuoksi. Asumiskulujen takia myös kokoaikatyössä käyvät joutuvat hakemaan apua. Espoon diakonit sekä talous- ja velkaneuvojat lataavatkin painetta paikallispäättäjille. Asuntopolitiikan tulisi olla sellaista, johon voidaan poliittisella tahdolla vaikuttaa, Maunuksela määrittää. Espoo on kallis paikka asua. Täällä ei ole tarpeeksi edullisia vuokra-asuntoja, Aulikki Pentikäinen allekirjoittaa. Sosiaalista asuntotuotantoa pitäisi olla enemmän. Maija Saari Siksi aion kirjoittaa Espoon Teatterin Esitystalous 2:ssakin pohditusta kysymyksestä espoolaisesta identiteetistä, Tapiolan osalta. Takana on näet yksi onnistuneimmista napakympeistä suomalaisessa festivaalihistoriassa: April Jazz Ja nyt en puhu markkinatalouden kieltä. Toki, konsertit olivat kokolailla täynnä yleisöä, mutta tarkoitan yhteisöllistä riemuvoittoa. Lasse Siirtyminen valtionapuun sopii kirkolle Kirkolliskokous pitää mahdollisena, että seurakunnat luopuvat yhteisövero-osuudesta ja saavat jatkossa lakisääteistä valtionapua korvauksena kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Kirkon lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitoon liittyvät viranomaistehtävät sekä kulttuurihistoriallises- Tiivistelen: Yksi tärkeimmistä fonisteista jazzin kaanonissa, Kenny Garret, nähtiin bändeineen jammaamassa Ebelin opiskelijoiden kanssa. Tämän hetken kirkkain trumpettitähti Ambrose Akinmusire piti Kulttuurikeskuksen kellarissa pyörryttävän klinikan trumpetisteille, ja hänet sai nähdä Garden-hotellin aulajameissa illalla ilotulittamassa, ilmaiseksi! Oma kitarasankarini Jarmo Saari räjäytti pankin Republicillaan Louhisalissa, kolmen Suomen sydämellisimmän rumpalin kanssa, ja supersuositun nettihittibändin Snarky Puppyn soittajat paljastuivat nöyriksi ja kohteliaiksi herrasmiehiksi. Hekin jammasivat illalla suomalaisten ykkösnyrkkien kanssa. Festivaalihenkilökunnan pitkäaikaisimmat työntekijät ovat myös hyviä ystäviäni, jotkut Tapiolan lukiosta asti. Tekemisen meininki on lukioajoista tuttu: nauretaan vää- 4 kk vain 29 e (Norm. 44 e) Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi ränä, tehdään kelloon katsomatta töitä ja juhlitaan yhdessä. April Jazz on täydellinen, ihmisen kokoinen festivaali. Jokaisen tekijän tontti on myös ihmisen kokoinen. Ei kolossaalisen suuri, eikä häviävän pieni, vaan juuri passelisti palkitseva. Siitä yhteisöllisyys syntyy, eikä sitä voi brändätä. Lukioaikoina Sibelius-lukiolaiset olivat aina ne virtaviivaisimmat ja coolimmat serkut. Itse löysin paikkani juuri Tapiolasta, jossa itsensä nolaaminen kohotti aina yhteistä riemua, ja sitä riemua haluan yhä kohottaa. ti arvokkaiden kirkollisten rakennusten suojelu. Valtiovarainministeriö esittää, että kirkolle myönnetään yhteisöveron sijasta 114 miljoonan euron suuruinen lakisääteinen valtionavustus vuodesta 2015 lähtien. Kirkolliskokouksen mukaan valtionapujärjestelmään voitaisiin siirtyä aikaisintaan vuoden 2016 alussa. Kotimaa24.fi Tilaa lehti, joka välittää ja rohkaisee. Valo tunnelin päässä. Lasse sai apua pahaan velkakierteeseen Tapiolan Tuulimäellä sijaitsevasta Espoon talous- ja velkaneuvonnasta. Kirjoittaja on Kirjoittaja on muusikko ja musiikintekijä. Tapiola soi ihmisen kokoisena Tunnustusten sarja jatkuu: en ole syntyperäinen espoolainen. Ponnistan Lohjan taannoisen maalaiskunnan Virkkalan omenankasvatukselle soveliaasta maaperästä. Silti sydämeni kuuluu osaksi Espoolle, sen Lower East Sidelle, Tapiolalle. Sinne sijoittuvat elämäni ensimmäiset tärkeät käänteet; siellä ruukkuni murskattiin, ja aloin hiljalleen liimata palasia yhteen. Ajattelin, että pystyn selvittämään sotkuni itse, mutta toisin kävi. 3 Kuka tahansa seurakuntalainen tai luottamushenkilö voi olla seurakunnassaan aloitteellinen arvokkaan luontokohteen turvaamiseksi. Ympäristötutkija Susanna Anttila Kotimaa24.fi -uutiset Karttaminen merkitsee sitä, että yhteisöstä eroavan tai erotetun kanssa ei saa puhua eikä häntä saa tervehtiä. Selvitys Jehovan todistajista Kotimaa24.fi -uutiset Mitätöinnin ja ohikatsomisen mekanismit ovat usein hienovaraisia, niitä on myös luterilaisessa kirkossa. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kotimaa24.fi -uutiset Monet käyvät vaikeaa taistelua hengellisen vakaumuksensa ja seksuaalisen suuntautumisensa välillä. Sateenkaariyhdistyksen puheenjohtaja Riku Karppinen Kotimaa24.fi -uutiset Blogeissa En ollut ymmärtänyt, että se voisi olla näin rankkaa ja että voi käydä niin, että ihmisiä suljetaan pois yhteisöstä ja perheestä. Julkisesti on ehkä helpompaa olla uskonnoton kuin kristitty, mutta yksityisesti, vähän piilossa ja salassakin, armon mysteeri käy kohti. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Kotimaa24.fi -uutiset Mari Kinnunen Turun Sanomien Ristiveto-blogissa Mitkä ovat kuolevan seurakunnan viimeiset sanat? Meillä on aina tehty näin. Tapio Tähtinen Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajien Facebook-sivulla Kirkkoisä Augustinus oli sitä mieltä, että himo ei kuulu kristityn elämään, mutta hän näki kuitenkin öisin seksiunia ja oli siitä kummissaan. Ehkä himo olisi tullut uniin vähemmän, jos sitä ei olisi valveilla kieltänyt itseltään. Nanna H. Oisko tulta? -blogissa Sielut on luotu suuriksi ja avariksi, pikkusieluisuus on vain ohjelmointivirhe. Hanne Malkki Espoon seurakuntien Pääjalkanen-sarjakuvablogissa Tarinan oikea paikka Puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki arvostelee mediaa liiasta kepeydestä ja kohujen perässä juoksemisesta. Kirkon taas pitäisi luottaa tarinan voimaan. Sivuilla NYT! Paasto kirkastaa Paasto on mahdollisuus tarkastella asioiden tärkeysjärjestystä. Kuusi suomalaista kertoo omasta paastonajastaan. Sivuilla uskova ukraina Sodan uhka on lähentänyt Ukrainan ortodoksikirkkoja toisiinsa. Munkit rukoilivat venäläisen sotilasajoneuvon edessä maaliskuun alussa rajaasemalla Krimillä. Sivuilla Pyhä keskellä arkea. Joka torstai. Hetki omaa aikaa ja mielekästä luettavaa. Tilaa Kotimaa-lehti tueksi ja arvomaailmasi jakajaksi tai Nimi Nyman Kolumni Marzi esimerkiksi diakonien kanssa annetaan arvoa, mutta sen varaan ei voida nojata näin kestämättömässä tilanteessa. Olarin seurakuntaneuvosto antoi 1.4. kokouksessaan vokaation teologian maisteri Antti Luomalle. Se merkitsee, että hänet kutsuttiin papiksi Olarin seurakuntaan. Tällainen seurakunnan kutsu tarvitaan, jotta henkilö voidaan vihkiä papiksi. Tuomiokapituli haastatteli Antin sekä kaksi muuta Espoon hiippakunnasta pappisvihkimystä anonutta. Heidät kaikki päätettiin kutsua hiippakunnan järjestämään uusien työntekijöihaastattelussa den valmennukseen toukokuussa. Pappisvihkimykset vahvistetaan valmennuksen jälkeen niin sanotussa ordinaatiopubliikissa. Varsinainen pappisvihkimys on Espoon tuomiokirkossa 8. kesäkuuta. Sen jälkeen Antti Luoma aloittaa Olarissa vuoden loppuun asti kestävän seurakuntapastorin sijaisuuden. Työ painottuu kirkollisiin toimituksiin ja jumalanpalveluselämään, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden perehtyä papin perustyöhön. jani laukkanen Selvitys: rikoksia peitelty Velkaneuvonta ruuhkautui pahoin kesäksi Lasse pääsi velka neuvojan avulla pikavippiloukusta. Neuvojat ja diakonit odottavat päättäjiltä toimia velallisuuden kitkemiseen. Sarja esittelee seurakuntien päätöksentekoa. Antti Luoma sai kutsun papiksi Olariin Maija Saari Ensi vuoden alusta lähtien kirkollisen päätöksenteon valmistelussa pitää arvioida ja ottaa huomioon myös päätöksen vaikutukset lapsiin. Kirkolliskokous päätti asiasta yksimielisesti viime perjantaina. Arviointiin liittyy muun muassa lasten ja nuorten mielipiteiden selvittäminen eri menetelmin. Valtiolta ja kunnilta vastaava säädös puuttuu. Kotimaa24.fi Päätösvalta 5","paragraph_char_start":9822,"paragraph_char_end":21355,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1321}
{"query-id":"query-229333cb688c425d747bcfbd62c5262f","original_paragraph":"11 Lähde: Tilastokeskuksen Yritysrekisteri 500 Toimialakohtaisilla hankkeilla tuettiin pk-yritysten kehittymistä ja kasvua 400 PK-yritysten määrän kasvu ja toiminnan kehittyminen oli tärkeää Kouvolan seudun elinkeinorakenteen monipuolistamisessa. Siihen pyrittiin elinkeinotoiminnan toimialakohtaisilla kehittämishankkeilla, joissa oli mukana kuusi toimialaa: elintarvike-, logistiikka-, matkailu-, metalli-, puu- ja tietoteollisuus Kouvolan seudulla aloittaneiden yritysten määrät vuosittain. 350 Palveluja yritysten kehittämiseen ja sijoittumiseen Liiketoiminnan kehittämiseen, investointien suunnitteluun ja rahoitukseen oli tarjolla hyviä neuvoja ja kumppaneita. Rahoittajat Finnvera, TE-keskus, Tekes ja Sitra olivat vahvasti mukana kehittämässä uutta liiketoimintaa. Sijoittumispalvelussa asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä täyden palvelun paketteja sijoittumisesta Kouvolan seudulle. Palvelu käsitti laajimmillaan jopa tuotantolaitteiston hankinnan avaimet käteen periaatteella. Leena Gardemeister, yritysneuvoja. Työpaikkamittari Yrittäjäkeskuksen \/ Perustetut yritykset, jotka ovat Yrityspalvelun yritysneuvonnan asiakkaat käyttäneet seudullista yritysneuvontaa 11","paragraph_char_start":11873,"paragraph_char_end":13047,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1452}
{"query-id":"query-68b3532fbc078ea858cda360cabfb6bb","original_paragraph":"Filosofian kunniatohtorit\nKunniatohtorin arvo on suurin huomionosoitus, jonka yliopisto voi myöntää yksityiselle henkilölle. Toisin kuin tavallisissa tohtorin arvoissa, nimitys kunniatohtoriksi ei riipu akateemisista meriiteistä. Kunniatohtoriksi voidaan nimittää henkilö, joka on tehnyt työtä tieteen, yliopiston tai merkittävän yhteiskunnallisen asian hyväksi. Kunniatohtoriuden kautta yliopisto voi nostaa esille tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsottuja teemoja. Kunniatohtorin arvon myöntää yksittäinen tiedekunta yleensä neljän vuoden välein järjestettävissä promootiotilaisuuksissa, joissa juhlitaan opintonsa päättäneitä maistereita ja tohtoreita. Erillinen toimikunta ottaa kunniatohtoriehdotukset vastaan ja tekee viralliset päätökset. Seuraava filosofisen tiedekunnan promootio järjestetään vuonna 2017. Olemme valinneet tähän esittelyyn kahdeksan tiedekuntamme kunniatohtoria.","paragraph_char_start":3046,"paragraph_char_end":3932,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":379}
{"query-id":"query-d5bda4b30d0331bc34493f13a7344233","original_paragraph":"Puheenvuoroja\nHyvät toverit,\n”Varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon”, kun ”raharuhtinaat nuo röyhkeät… ne työtä ryöstävät”. Nämä Kansainvälisen säkeet ovat tänään entistä ajankohtaisemmat.\nKäynnissä on voimakas hyökkäys työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena saavutettujen oikeuksien ja uudistusten purkamiseksi. Tälle hyökkäykselle esitetään näennäisen epäpoliittisia perusteluja talouden sopeuttamisesta, rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta. Ei tarvitse kuitenkaan kuin katsoa ennätystasolle kohonneita voittoja ja osinkoja nähdäkseen, keiden etuja tämä palvelee.\nTyöväenliike nousi Suomessa sata vuotta sitten vastustamaan työvoiman polkumyyntiä, naisten alistamista, torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudettomuutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Työväenliike vaati demokratiaa ja asetti kyseenalaiseksi tuotantovälineiden yksityisen omistusoikeuden pyhyyden. Monista saavutuksista huolimatta samanlaiset sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet uudelleen. Hyvinvointivaltion sijasta yhä useammalle näyttäytyvät luokkayhteiskunnan kovat kasvot.","paragraph_char_start":62,"paragraph_char_end":1145,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7}
{"query-id":"query-e62db04f04bfa0fbc932e97f6967ef98","original_paragraph":"Johannes Gerhardin sanat (Locus de sacra Sriptura 1,8) heijastavat kauniisti luterilaisen puhdasoppisuuden raamattunäkemystä. Sen mukaisesti Raamattu on kristitylle uskon ja elämän ehdoton normi. Tämä käsitys ei ole koskaan ollut ongelmaton edes luterilaisen kristikunnan piirissä. Vuosisatojen aikana erilaiset hengelliset liikkeet ovat tukeutuneet voimakkaasti ns. sisäiseen sanaan kirjoitetun sanan kustannuksella. Akateeminen tutkimus ja suurten kansallisten kirkkojen teologia on kulkenut omia latujaan. Viime vuosikymmeninä perinteisen käsityksen on haastanut entistä voimakkaammin ajatus, jonka mukaan ei ole olemassa ”Raamatun opetusta”: lukiessaan Raamattua ihminen ei kohtaa Jumalan ääntä vaan erilaisia inhimillisiä, keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Näin vanha luterilainen sola scriptura -periaate kuuluu väistämättä menneisyyteen, ja kristinusko on menettänyt yksiselitteisen norminsa.","paragraph_char_start":574,"paragraph_char_end":1476,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":91}
{"query-id":"query-c10051dcb918571ae8b0fb8d0e4a4a29","original_paragraph":"Yksi kaikkien aikojen hauskimmista (ja verisimmistä) elokuvista. Tämähän siis on splatterkomedia, joten genre-elokuva siis eli ei vellihousuille, eikä Oscar-fanaatikoille. Tämmöisiä tehdään todellisesta rakkaudesta elokuvaan. Elokuvanteon riemukkuus ja intohimo tekemiseen suorastaan paistaa elokuvasta, eikä jossain määrin kömpelö esitystapa edes häiritse katsomista, kun elokuvan täydellisen absurdit kohtaukset seuraavat toinen toistaan. Suomessa elokuva saatiin levitykseen vasta 1991, mahdollisesti levännyt tuon ajan sensuuriviranomaisen pöydällä että mitäs tälle voisi tehdä. Tästä kun ei leikkaamisen jälkeen jäisi käteen mitään, joten vaihtoehtoina joko täysi sensuuri tai julkaisu sellaisenaan. Lienee suomalaisen elokuvahistorian yksi merkittävimmistä teoista kun tämä julkaistiin kokonaan sensuroimatta videolle (nousen ylös taputtamaan!)! Tarinassa avaruudesta tullut hampurilaisketju on hakemassa maasta raaka-aineita hampurilaisiinsa ja tyhjentänyt kokonaisen kylän sen asukkaista raaka-aineiksi ja pakannut ne laatikkoihin. No heidän epäonnekseen neljän todellisen torvelon (valtion muukalaisten torjuntayksikkö) porukka löytää heidät ja sitten alkaakin lahtaamiskarkelo, jossa ei sinällään ole kummempaa järkeä, mutta elokuvan tekijöiden rakkaus lajia kohtaan tuo ruudulle mitä mainioimpia ja luovimpia lahtaamiskeinoja. Jälleen kerran homma menee niin överiksi, että on vaikea uskoa että kukaan tätä edes pystyisi vakavasti ottamaan. Niin… ja elokuvan nimihän itsessään jo varoittaa mistä on kyse, olisitte uskoneet! Niin, ja tämän leffan ohjasi sama kaveri, joka 2000-luvulla tuli tunnetuksi Taru sormusten herrasta-trilogista, peukut pystyyn!","paragraph_char_start":36803,"paragraph_char_end":38465,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5747}
{"query-id":"query-aeed6783f1ca0e4cd21384009c7b2c9d","original_paragraph":"Vastaa kommenttiin\nAri Peltonen on todennäköiesti tavannut juuri niitä uskovaisia jotka EIVÄT TUNNE kirjoituksia...Raamattu (Eli Jumalan tahto) sanoo, nimenomaan uskoville matteuksen evankeliumissa 22:29, että \"Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.\" Matteusksen evankeliumissa 22: jakeissa 23-28 tulee esille, että Jeesuksen sanoja ja opetusta yritettiin vesittää sekä mitätöidä juuri niin kuin Ari Peltonen teki kansanlähetyspäivillä. On sääli että monet uskovaiset eivät lue Raamattua. Tästä syystä uskovaisten kommenttien eroavaisuudet voivat olla huikeita. Ihminen ei ole täydellinen. Me uskovaisetkaan emme ole täydellisiä..sitä meiltä ei voi vaatia! Se ei kuitenkaan pois sulje sitä, etteikö JUMALA olisi TÄYDELLINEN!!","paragraph_char_start":101075,"paragraph_char_end":101844,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15182}
{"query-id":"query-9aded646eb2912408ed5e93d915cc309","original_paragraph":"Näiden tiedotustilaisuuksien jälkeen suosittelin kongressille, että se pyytäisi puolustusvoimilta ja tiedusteluyhteisöltä raporttia UAP-tapauksista. Vaikka ilmavoimat väittivät, ettei niillä ollut mitään asiaa koskevia raportteja ennen vuotta 2020, raportissa todettiin silti 144 sotilaallista UAP-kohtaamista vuodesta 2004 lähtien. Näin ollen raportti vahvisti UAP:n todellisuuden ja kannusti kongressia tekemään lisätutkimuksia, jotka lopulta johtivat uuden organisaation, All-Domain Anomaly Resolution Office (AARO) -viraston perustamiseen, jonka tehtävänä on koota, analysoida ja tutkia UAP-raportteja. Nyt kun kongressin jäsenet ovat aktiivisesti mukana ja UAP-ilmoituksia koskevat ohjeet on otettu käyttöön, UAP-ilmoitusten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuosina 2004-2021 saatiin alle 10 UAP-raporttia vuodessa. Nyt sotilaallisia UAP-raportteja vastaanotetaan satoja vuosittain. On kiehtovaa seurata tätä prosessia tulevina vuosina ja nähdä, mitä oppeja ja löytöjä saadaan.","paragraph_char_start":14372,"paragraph_char_end":15357,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1869}
{"query-id":"query-b17aa9f08195ca8ee2bdc69d7a29e012","original_paragraph":"Ratkaiseva taistelu käytiin Kulikovon kentällä Donin varrella syyskuun 8. päivänä vuonna 1380. Ensimmäisenä taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan heittäytyi munkki Aleksanteri, joka sai heti surmansa. Taistelu oli suurempi kuin mikään aikaisempi Venäjän historiassa. Sotivat osapuolet tuskin mahtuivat kentälle ja maa tuntui painuvan joukkojen painosta. Osa sotilaista kuoli keihäänpistoihin, toiset tallautuivat kuoliaiksi. Taistelun aikana monet näkivät ylienkeli Mikaelin johtaman enkelijoukon auttavan kristittyjä. Taivaissa kulkivat myös pyhien marttyyrien joukot mukanaan Georgios Voittaja ja Demetrios Tessalonikalainen sekä pyhät ruhtinaat Boris ja Gleb. Suuriruhtinas Dimitrin armeija sai lopulta loistavan voiton vihollisesta, vaikka omia sotilaitakin kaatui kymmeniä tuhansia. Kulikovon taistelusta muodostuikin ratkaiseva askel tiellä kohti vapautumista tataarien vallasta ja Venäjän valtion muodostumista.","paragraph_char_start":20891,"paragraph_char_end":21814,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3039}
{"query-id":"query-b30310d86e8b2c52970f36791c0259f7","original_paragraph":"13 13Sivari&Totaali 4\/2012 osoitetaan oikea aika, paikka ja kohde jossakin oman viiteryhmän ulkopuolella: jossakin toisaalla, toisia vastaan. Siihen liittyy siis erottamattomasti toiseuden logiikka. Ongelmallista tässä on tietysti se, että väkivalta ei kysy lupaa. Se ilmenee kaikilla elämän alueilla, eikä väkivaltaisia käyttäytymismalleja niin vain eristetä kaukaiselle sotatantereelle. Väkivalta ratkaisukeinona, kun siihen kerran oppii, ei erottele vaan puskee pahan paikan tullen pintaan niin kotona, koulussa, kännissä kuin siellä nakkikioskillakin. Erityisen helppoa väkivallan käyttö on silloin, kun toisesta ei löydetä samastumisen kohdetta vaan toinen nähdään uhkaavana, vieraana ja vailla ihmisyyttä. Ymmärtämättömyys voi kypsyä muukalaisvihaksi, oli kyseessä sitten transsukupuolinen työkaveri tai vieraasta maasta kotoisin oleva siirtolainen. Tässä queer astuu mukaan kuvioon. HLBT-politiikka on perinteisesti keskittynyt vaatimaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille enemmän oikeuksia ja elintilaa nykyisen yhteiskuntamallin sisältä. Tavoitteena on ollut yhtäläinen oikeus ydinperheen perustamiseen, kirkkohäihin ja ns. tavalliseen elämään: pyrkimys olla ihan tavallisia suomalaisia. Queer haastaa valkoiseen heteroseksuaalisuuteen nojaavan järjestyksen ja puhuu sen sijaan perustavanlaatuisen kulttuurinmuutoksen puolesta. Antimilitarismille taas on keskeistä ajatus, että syytämällä rahaa sotateknologiaan ja puolustusvoimille paetaan yhteiskunnallisten ongelmien todellisia syitä, jotka löytyvät köyhyydestä, vallankäytöstä ja epätasa-arvosta. Niinpä antimilitaristit kieltäytyvät uskomasta propagandaa, jonka mukaan sodat ratkaistaan sotimalla lisää. Vastaavasti queer-aktivistit painottavat, että vaatimalla kovempia rangaistuksia viharikosten tekijöille ei ratkaista syrjinnän taustalla olevia ongelmia. Tätä luutnantti Carlsson ei tainnut ymmärtää väittäessään, ettei Ofogin tempaukseen osallistuneita kiinnostanut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asia, vaan ainoastaan Ruotsin puolustusvoimien mustamaalaaminen. Tempaus kritisoi nimenomaan puolustusvoimien yritystä oikeuttaa olemassaolonsa avoimuus-kampanjallaan, aivan kuin sisällyttämällä homot ja lesbot meihin patrioottisiin kunnon kansalaisiin, siis niihin hyviin ruotsalaisiin antaisi mandaatin hyökätä niitä toisia vastaan, miehittää ja kolonisoida. Vuonna 2012, vuosi Ofogin tempauksen jälkeen, Uppsala Priden järjestäjät ilmoittivat Ruotsin liberaalien Nuorisoliitolle (LUF), etteivät puolue ja sen nuorisojärjestö ole tervetulleita Pridelle, koska puolueen kannat eroavat järjestäjien arvomaailmasta. Järjestäjät mainitsivat syyksi muun muassa sen, että puolue hyväksyy HL- BTQ-pakolaisten käännytykset maihin, joissa heitä seksuaalisen suuntautumisensa takia usein odottaa kidutus tai kuolema. Samalla vuonna Uppsalan Pride eväsi osallistumisen kulkueeseen myös maahanmuuttoviraston ja poliisin osastoilta sekä Ruotsin puolustusvoimilta. Pipsa Toivonen Kirjoittaja on antimilitaristi, joka taistelee (sukupuoli)hierarkioita vastaan tai queer-feministi, joka haluaa maailman ilman sotaa ja piikkilankaa.","paragraph_char_start":35188,"paragraph_char_end":38280,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4613}
{"query-id":"query-6f16eddd6e103013d13b96b93e5c26fb","original_paragraph":"5 Plussalle yhä harvempi, miinukset kasvoivat POHJOIS-SAVON KUNTIEN TALOUSTILANNE HEIKKENI JA ERIYTYI Pohjoissavolaisille kunnille vuosi 2004 merkitsi selkeää taloudellista taantumaa ja eriytyvää kehitystä. Negatiivinen suuntaus uhkaa jatkua tänä vuonna. Pohjois-Savon kuntatalousryhmän kokoamista viime vuoden tilinpäätöstiedoista ilmenee, että enää seitsemän kunnan tulos 25:stä oli ylijäämäinen. Pohjois-Savon liiton vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen pitää huolestuttavana, että myös maakunnan kaikkien kolmen aluekeskuksen eli Kuopion, Iisalmen ja Varkauden tilinpäätökset painuivat merkittävästi miinukselle. -Se antaa ajattelemisen aihetta, koska näiden kaupunkien odotetaan olevan seutujensa ja koko maankunnankin vetureja. Myöskään aluekeskusten väestökehitys ei ole ollut alkuvuodesta lupaava. Nähtävissä on paitsi yleinen kuntatalouden heikkeneminen myös sen polarisoituminen eli heikkojen talouksien huonontuminen entisestään ja vahvojen suhteellinen vahvistuminen. Tuusniemi talousykkönen Eniten ylijäämälle ylsi Pohjois-Savon taloustiikeri Tuusniemi, +153 euroa\/asukas. Nilsiä ja Sonkajärvi pääsivät niin ikään yli sataan euroon. Plussalla olivat myös Maaninka, Vieremä, Kiuruvesi ja Leppävirta. Heikoimmat tulokset tekivät Kuopioon vuoden 2005 alussa liittynyt Vehmersalmi (-504 euroa\/as, syynä omaisuumassakirjaukset) sekä -320 euroon\/as vajonnut Suonenjoki. Vesannon, Varpaisjärven, Varkauden ja Juankosken tuloksetkin jäivät yli 200 euroa negatiiviseksi. Vuosikate kertoo, miten paljon kunnan tuloista jää toiminta- ja rahoitusmenojen jälkeen investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Pohjois- Savon kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisvuosista tuntuvasti 44 %:lla, vaikka se pysyikin vielä positiivisena (+129 euroa\/as). Kuudella kunnalla vuosikate oli negatiivinen. Edellisvuonna niin kävi vain Varkauteen Rahoitusvarallisuus \/as vuoden 2005 alusta liittyneelle Kangaslammille. Sillä oli viime vuonnakin vuosikate negatiivisin, -247 euroa\/as, kun Tuusniemi ylsi +409 euron vuosikatteeseen. Maakunnan yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja eikä edes suunnitelman mukaisia poistoja. Lainakanta ryöpsähti Seurauksena heikentyneestä taloudesta oli kuntien lainamäärän raju lisäys. Niiden velkaantuminen kasvoi liki 40 %:lla. Lainamäärän vaihtelu on järeää, sillä velkaantuneimmalla Varkaudella lainakanta oli euroa\/as, kun Tuusniemi oli täysin velaton! Konsernilainat mukaan lukien Pohjois-Savon kunnilla oli v lopussa yhteensä lainaa reilut euroa \/ as. Viime vuonna kuntien investoinnit kasvoivat Pohjois-Savossa kuitenkin vielä lähes 16 %. Menot kasvavat tuloja enemmän Pohjois-Savon kuntien talouden tervehdyttämistä kiirehtii, että niiden toimintakulut kasvavat käyttötuloja enemmän. Suurimpana syynä tähän on kuntien tulopohjan ehtyminen. Kuntien saamat valtionosuudet kasvoivat viime vuonna vain 2,3 %. Toimintakuluissa oli eroja kuntien kesken. Siilinjärvi tuotti palvelunsa taas edullisimmin Pohjois-Savossa, eurolla\/as, kun Vesannolla ja Rautavaaralla toimintakulut nousivat yli 5 000:een maakunnan keskiarvon ollessa euroa\/as. Verotulojen kokonaiskasvu jäi vain 2,2 %:iin. Kunnallisen tuloveron kehitys jäi 1,6:een ja kiinteistöveron 0,9 %:iin. Merkittävä osa toimintatuotoista syntyi kuntien omistamien liikelaitosten tuloutuksista. Kahdeksan kuntaa nosti tuloveroprosenttejaan keskiarvon kohotessa 18,64 %:iin. Pohjois-Savon kuntatalousryhmä arvioi kuntatalouden epätasapainon jatkuvan. Kunnat joutuvat reagoimaan siihen rationalisoimalla ja tehostamalla palvelujensa tuotantoa, lisäämällä tuottavuutta ja pyrkimällä tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön peruspalveluissakin. Rahoitusvarallisuus ja vuosikate euroa\/asukas Pohjois-Savossa v Kangaslampi Suonenjoki Vesanto Juankoski Varpaisjärvi Rautalampi Tervo Kaavi Pielavesi Karttula Rautavaara Varkaus Iisalmi Keitele Vehmersalmi Siilinjärvi Jarmo Muiniekka Hallintopäällikkö Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate \/as. Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraanpääoman erotuksen. Pohjois-Savon liitto 2005 Kuopio Nilsiä Lapinlahti Vieremä Sonkajärvi Kiuruvesi Leppävirta Maaninka Tuusniemi Taulukko kertoo pohjoissavolaisten kuntien taloudellisesta tilanteesta. Vahvin se on oikeassa ylänurkassa olevilla ja heikoin vasemmassa alanurkassa olevilla kunnilla. POHJOIS-SAVON LIITTO 5 SAVO SINUKSI 1 \/ 2005","paragraph_char_start":15102,"paragraph_char_end":19535,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1958}
{"query-id":"query-aa04a339d6dfb058688b7f48b788e7e1","original_paragraph":"2 2 Nro Pääkirjoitus Ruoka poissa mielistämme? Ruoka kallistuu jälleen. Suhdanteita ennustavat tutkimuslaitokset ovat arvanneet Euroopan hintojen nousevan tänä vuonna 29 prosenttia. Elintarvikkeiden dollarihinnat kallistuvat jopa 37 prosenttia viime vuodesta. Raaka-aineiden hinnat kohoavat 22 prosenttia. Hinnat ovat jo nyt korkeammalla kuin taloustaantumaa edeltävän huipun aikaan. Hintojen kohoamisen syyksi on esitetty Kiinan ja muiden talousmahtien nopeata kasvua. Lisäksi vaikuttavat tietysti raaka-aineiden varastotilanne, satoennusteet ja ylipäätään se, että kapitalismissa hinnalla on taipumus erkaantua reaalisesta vastineestaan eli tässä tapauksessa ruoasta. Keinottelu nostaa hintaa. Tärkein syy hintojen nousuun pitkällä aikavälillä on ruokittavien suiden määrän lisääntyminen ruoan tuotantoa nopeammin. Keinottelun seurauksena kohonnut hinta voi joskus pudota, mutta väestönkasvu ei ole mihinkään häviämässä. Siksi ruoan hinta voi pitkällä aikavälillä vain kohota jyrkästi. Ongelman luulisi olevan päivittäisenä puheenaiheena, mutta ei ole. Asetelma on samankaltainen kuin vanhoissa saduissa, jotka varoittavat tuudittautumasta liialliseen huolettomuuteen. Opettavaisissa tarinoissa vahinko kohtaa aina sitä, joka ei osaa ajoissa suojautua pahojen päivien varalle. Kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden varmistamisesta puhutaan aivan liian vähän. Portugalin avustukset ja urheiluvoitot ovat mitättömän kokoisia asioita ruoan hinnan nousun rinnalla. Samaan aikaan, kun nälkää näkevien määrä lisääntyy, notkuvien pitopöytien äärellä kehitellään loputtomasti ideologisia rajoituksia ruoantuotannon määrän ja tehokkuuden rajoittamiseksi. Nälässä riutuvalle ihmiselle on vaikea osoittaa, että tehomaatalous, geenimanipulointi, jalostus, kuljetusten lisääminen ja uusien tuotantoalueiden raivaaminen ovat kielteisiä asioita. Ne voivat olla kielteisiä asioita. Kunhan yhtälöstä on ensin pyyhitty nälkää näkevä ihminen pois. Aatoksia Muut lehdet Uusi Oulu on pohjoisen pääkaupunki Kolumnisti Matti Mäkelä kirjoitti (Helsingin Sanomat ), että Suomen pitäisi muuttaa pääkaupunki Helsingistä Ouluun viimeistään 100 vuoden sisällä. Meille sopisi nopeampikin aikataulu. Olemme valmiita isoon vastuuseen. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään sitä, että koko Suomi pohjoista aluetta myöten on pidetty asuttuna, eikä kaikkea tarvitse rakentaa alusta. Väylät toki kaipaavat kohentamista ja siksi jokainen alueemme etua valvova tietää, että ensisijaisesti pitää varmistaa kaksoisraide ja nopea junayhteys. Aluksi Ouluun ja jatkossa kauemmaksikin. Junaliikenne on hoidettavissa joko Ruotsin kautta Norjaan tai suoraan Jäämerelle. Suomella ei ole omaa meriyhteyttä pohjoisessa, mutta satamien yhteiskäyttö Venäjän kanssa lienee sovittavissa. Maassamme on eletty Paras-hankkeen jälkeisiä vuosia ja usko suuruuden ekonomiaan alkaa hiipua. Paitsi ehkä ei hallitusneuvotteluissa. Elämme mielenkiintoisia aikoja, miten uusi hallitus tulee jatkamaan kuntarakenteenkehittämistä. Kunnan koko ei ole mielestäni ratkaisu palvelujen tehostamiseksi, mutta toki järkevän muotoinen ja vahvempi peruskunta on elinvoimaisempi ja vaikutusvaltaisempi. Elinvoimaisella kaupungilla taas on paremmat mahdollisuudet turvata koulut, terveyskeskukset ja vanhainkodit. Kuntien yhdistyminen tulee alkuvaiheessa kalliiksi ja vasta pitkällä ajanjaksolla voidaan odottaa säästöjä ennen kaikkea hallinnossa. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen siten, että huomioidaan luontaiset asioimis- ja työssäkäyntisuunnat, vähentävät turhaa liikennettä. Se on myös yksi keino pienentää hiilijalanjälkeä Uuden Oulun pinta-ala kaksinkertaistuu nykyisestä. Laajoja kaupunkeja on muodostunut muuallekin. Hämeenlinnan ja Salon seudun kuntaliitosten kokemus on ollut, että harvaan asutussa kaupungissa tulee kaikin keinoin huolehtia alueellisesta vaikuttamisesta. Kuntaliitoksessa tulee vahvistaa myös yhdistyvien kuntien identiteettiä. Kuntaliitoksiin kuuluu keskeisesti ulkopuolisen tahon tekemä arvio sekä yhdistymisestä että sen jälkeisestä elämästä. Meillä esimerkiksi maaseutuvaikutusten arvio on oltava keskeinen osa arviointia, sillä Uudesta Oulusta tulee maaseutumainen kaupunki, jossa maatilojen määrä kolminkertaistuu tämänhetkisestä. Maailma muuttuu nopeasti. Oulun seudun monikuntaliitos on meidän vastauksemme siihen, että katseet kohdistuvat arktisille alueille. Koillisväylän avautuminen, alueen energia ja mineraalivarat ovat Suomen tulevaisuuden turva. Tätä kehitystä uusi Oulu aikoo olla johtamassa. Kyösti Oikarinen Uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja (kesk) Kuntoutujat töihin Yrittäjillä toivoisi olevan rohkeutta ottaa kuntoutujia töihin. Viime viikolla valmennusta esitellyt työvoimaohjaaja Jussi Lamberg totesi aivan oikein, että mikään vamma tai sairaus ei tee huonoa työntekijää. Työnantajalle kyllä tarjotaan apua ja neuvoa. Lisäksi työhönvalmentautujan töihin ottaminen ei maksa yritykselle yhtään mitään. Työhönvalmennuksessa ei ole kyse mistään pikaisesta taikatempusta, vaan valmennus kestää puolesta vuodesta vuoteen. Siinä ajassa ehtii jo saada työelämässä tarvittavia taitoja, jos aikaisempaa työkokemusta ei ole. Valmennusjakson jälkeen yritys voi saada itselleen loistavan työntekijän. Jos kuntoutuja saa elämänsä kokoon ja pääsee mukaan työelämään, vaikutukset ovat valtavia. Hyvä olo heijastuu myös kotiin ja lähipiiriin. Raahen Seutu 17. toukokuuta Vastarannan Kiiski Herätysliikkeet moottorina Mutta miten marginaalissa herätysliikkeet sitten ovat? Lähdetään tarkastelemaan vaikka nuorisotyötä. Maata näkyvissä - festivaali on Pohjoismaiden suurin nuorisotapahtuma ja herätysliikkeen järjestämä. Entä suomalainen gospel-musiikki? Huomattavan monella johtavalla gospel-artistilla on herätysliiketausta. Entä uudet avaukset kirkon työssä? Maallikkokoulutus, lukemattomat uudet messut, kuten Mukulamessut, on kehitelty herätysliikkeiden piirissä. Entä hengelliset kesäjuhlat satoinetuhansine osallistujineen? Ovatko nekin vain marginaalisia ilmiöitä? Kirkon elämän yrityshautomot ja uudet innovaatiot löytyvät ennen muuta herätysliikkeistä. Hannu Nyman 12. toukokuuta","paragraph_char_start":71,"paragraph_char_end":6131,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12}
{"query-id":"query-bdaf45f7939465e60c3bcd0eef02ddbf","original_paragraph":"21 Kansainvälinen taloudellinen yhteisapu on siis asioita arvosteltaessa otettava huomioon ja annettava sille se merkitys, mikä sille eittämättä kuuluu. Sillä näin pienen maan kuin Suomen, ei kannata hyljeksiä sitä apua, minkä voimakas kansainvälinen järjestö sille voi antaa, vaan päinvastoin olisi pyrittävä pääsemään osalliseksi tästä avusta. Yllämainitun perusteella ehdotamme edustajakokouksen päätettäväksi : Että Suomen Ammattijärjestö liittyy Amsterdamin ammattijärjestöjen internatsionaaleen heinäk. 1 päivänä 1926 sitoutuu noudattamaan sen tekemiä päätöksiä. 8. Metalliteollisuustyöntekijäin Uit. teollisuusneuvosta n:o 65, Lohja. Lohjan Metalliteollisuustyöntekijäin teollisuusneuvosto n:o 15 pitämässään kokouksessa tammik. 27 päivänä 192G päätti esittää S. Ammattijärjestön ensi toukokuussa pidettävälle edustajakokoukselle seuraavat esitykset: Kansainvälisyyskysymyksessä kannatettiin Ammattijärjestön liittämistä Amsterdamin internatsionaaliin aivan ensi tilassa. Päätettiin yhtyä Ammattijärjestön toimikunnan esitykseen yhteisen ammattityöntekijäin liittojen ja Ammattijärjestön lehden perustamiseen Ammattijärjestön välityksellä. S. Metalliteollisuustyöv. liiton teollisuusneuvosto n:o 55, Hanko. Suomen Ammattijärjestöstä on viime kuluneina vuosina eronnut jäseniä eikä ole uusia liittynyt samassa suhteessa. Tämä ilmiö osoittaa, että Ammattijärjestö on menettänyt ominaisuutensa turvata jäseniänsä työtaisteluissa. Kun näin on tapahtunut, niin se tietää, että Ammattijärjestön toiminta ei ole ollut tarkoituksenmukaista. Nykyään eroaa Ammattijärjestö entisestään siinä, että se ei ole liittynyt mihinkään kansainväliseen keskusjärjestöön, joka pystyisi avustamaan suuremman työtaistelun sattuessa. Ja mikä pahinta, Ammattijärjestön johto on kokoonpantu puoluenäkökohtia silmälläpitäen, mistä seuraa, että osa jäsenistöä tuntee itseänsä vierottavan, tai enintään suvaittavan. Sellaisenaan on Ammattijärjestö puoluekeskus, joka ei voi saavuttaa suurempaa menestystä. Mutta työväellä ei ole varaa heittäytyä sellaiseen avuttomuuden tilaan. Koska työväen ammatillinen liike nojautuu yksinomaan joukkoperusteeseen työnantajajärjestöjen vastapainona, ja näiden ollessa väkevämmän asemassa joutuvat työntekijät järjestyneinäkin alakynteen, milloin taloudelliset konjunktuurit kääntyvät heille epäedullisiksi. Kun työnantajat tällöin tekevät hyökkäyksiä työväen elinehtojen huonontamiseksi, tulee työväen järjestöillä olla kansainvälinen apu saatavissa. Niin ollen koska Suomen Ammattijärjestö ennen pitkää kapitalistien saalistushalun takia joutuu tulikokeeseen silloin 21","paragraph_char_start":47200,"paragraph_char_end":49784,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6223}
{"query-id":"query-2351f406ba4de9a978fcaef9f92f22fe","original_paragraph":"19 nen mutta kun se tekee mutkan niin valo ei pääse kunnolla tunneliin, joten taskulamppu on hyvä olla matkassa. pe ma ti to la Kaksi aikaisempaa retkeä Urkupillivuorelle on latistunut vahvaan pilvipeitteeseen. Nyt sää kuitenkin suosi puoliksi, sillä näimme maisemia Aquamansaan saakka, sillä pilvipeite oli Aquamansan alapuolella. Bollullo. Minun GPS laitteen mukaan matka oli yhteen suuntaan 3,9 km. Käytetty aika edestakaiseen matkaan 1t 50 min. Kävimme Manun ja Yaniran kanssa kiertämässä Chamorcan polun jotta näemme millaisessa kunnossa ne on kesän jälkeen. Ja hyvässä kunnossa näytti olevan. Polun alkupäässä oli kyltti jossa oli EU tunnus ja summa joka on annettu polkujen kunnostamiseen. Uusia EU direktiivin mukaisia opastekylttejä on myös tulossa. Monessa paikassa tolpat ja maalimerkit oli jo paikoillaan, mutta viitat vielä puuttui. Se metsäosuus jota me käytämme Chamorcassa retkeillessämme, ei luultavasti tule kuulumaan merkittyyn polkuun, koska sille polulle oli maalattu merkit jotka kertoo keltaisen reitin väärästä suunnasta. Vuorossa Teno Alton kierros. Tällä reitillä kiersimme hieman ylimääräistä, sillä kävimme etsimässä 3 Geokätköä. Ensimmäinen kätkö oli osuudella El Palmar - Teno Alto. Teno Altossa kiertelimme hieman nummimaisemissa, ennen kuin jatkoimme kohti seuraavaa kätköä. La Tabaiban parkkipaikalla ylitimme tien ja jatkoimme polkua ylös. Seuraava kätkö oli muutaman minuutin matkan päässä parkkipaikalta. Tästä Paula kääntyi alas, ja minä jatkoin yksin kolmannelle kätkölle, joka oli n. 800 metriä edempänä, ja aika lailla ylempänä. Löydön jälkeen palasin parkkipaikalle jossa Paula oli minua odottelemassa. Siitä laskeuduimme polkuja pitkin El Palmariin. Polun varrella ihailimme suuria viiniviljelyksiä. Rypäleet alkoi olemaan kypsiä pois poimittavaksi. Me käytimme reittiin aikaa n. 6 tuntia ja kuljimme 16 kilometriä. Iltapäiväksi oli muuta tekemistä, niin tänään tyydyimme Bollullon edestakaiseen lenkkiin, johon kului 1 tunti 45 min. Syyskuu 2008 ma ti to Tänään valitsimme kävelylenkiksemme Taoron puiston. Siellä kiertelimme pari kierrosta ja sitten jatkoimme Playa Jardinille, ja kalasataman kautta Martianezin kaupalle, ja sitten porraskujaa ylös ja Pez Azulin kautta Belairiin. Saimme askelmittariin askelta. San Pedro on paikka jossa on aina yhtä kiva käydä. Tänään otimme mukaan kunnollisen taskulampun jotta pääsemme hieman kurkkaamaan niitä vesitunneleita, siellä S Fernandon tykkibunkkerin alla. Tunneli alkupää on bunkkerin alla itäpuolella, ja toinen vastaavasti länsipuolella. Tunneli on n. 100 metrin mittainen, ja lähes suora. Tekee yhden loivan mutkan meren suuntaan. Kun menee tunneliin bunkkerin itäpuolelta, niin puolivälissä tunnelia erkanee kaksi haaraa vasemmalle johonkin maan uumeniin. Monta paikkaa on vielä käytävänä ennen lokakuun alkua, mutta on myös paikkoja joissa haluamme käydä useamman kerran. Seuraava on luultavasti jälleen Urkupillireitti, ja sinne vetää vielä selvittämätön Multistage cache (monitoimikätkö) Los Organos. Tänään n. 4 tuntia ja askelta. Kävimme etsimässä Los Organos reitin monitoimikätköä. Koordinaattien ratkaisupaikan löysimme mutta lopullinen kätkö jäi tällä reissulla löytymättä. Minun GPS näyttää Deg,min koordinaatit kahden desimaalin tarkkuudella joten lopullisen kätkön löytyminen jäi toiseen kertaan. Mielestämme ratkaisimme kätköpaikan oikein, mutta on mahdollista että olimme","paragraph_char_start":57167,"paragraph_char_end":60548,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8856}
{"query-id":"query-1a88fc56b3faabb609e1dd304ad24ade","original_paragraph":"13 Sijoitamme kasvuun Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka tarkoituksena on edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Yhtiö sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä ker tyneitä varoja suomalaisen yritystoiminnan kasvuun ja kan sainvälistymiseen. Stromsdal Pääomasijoituksia tarvitaan kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, yrityksistä versoviin spin off -hankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat ja erityisesti kasvuvaiheen yritystoiminta, johon ilman Teollisuussijoitusta ei kanavoidu riittävästi yksityistä pääomaa. Teollisuussijoitus sijoittaa kasvuyrityksiin suoraan ja pää omasi joi tus rahastojen kautta. Yhtiö sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Sijoituksia suoraan ja rahastojen kautta 500 yrityksessä Sijoitukset ja sijoitussitoumukset noin 430 miljoonaa euroa Incap Furniture Suomen Terveystalo Ipsat Therapies Iqua Talvivaara Suomen Teollisuussijoitus Oy Kalevankatu 9 A, PL HELSINKI Puh. (09) Faksi (09)","paragraph_char_start":50326,"paragraph_char_end":51485,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6402}
{"query-id":"query-2faff823f6da5d96fd48ca9fd929d0a9","original_paragraph":"13 Kaksi kolmesta laajentaa kansainvälistä toimintaa Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi laajentavansa kansainvälistä toimintaa entisestään. Eniten (36%) nämä yritykset aikovat tarjota koneiden ja laitteiden korjausta, huoltoa ja asennusta. Seuraavaksi eniten tarjotaan arkkitehti- ja teknisiä palveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Kansainvälisen toiminnan laajentamista suunnittelevista yli kolmannes aikoo laajentaa toimintaa jo vuoden sisällä, loput pitemmällä aikavälillä (3 5 vuotta). Huomionarvoista on, että kansainvälisen toiminnan lopettamista suunnittelevia ei ole yhtään ja supistavia vain 1 %. Noin kolmannes aikoo jatkaa toimintaa nykyisessä laajuudessaan. (Kuva 8). 3 Kansainvälisen palveluliiketoiminnan esteitä ja ongelmia Yritykset voivat kohdata palvelujen viennissä useita esteitä. Kyselyssä selvitettiin myös kansainvälistyneiden yritysten kohtaamia ongelmia tai esteitä kansainvälisillä palvelumarkkinoilla ei-tyhjentävän luettelon pohjalta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ollut varsinainen kaupanestekysely, jolla pyritään pääsemään yksityiskohtaisempaan tietoon ongelmasta ja kohdemaasta. Tällaisia selvityksiä ovat mm. viranomaiset tehneet viime vuosina lukuisia. Lähes puolet kansainvälisistä yrityksistä oli kohdannut lupa- ja rekisteröintimenettelyihin liittyviä ongelmia, mikä kohosi tällä mittarilla merkittävimmäksi ongelmakokonaisuudeksi. Seuraavaksi merkittävimpiä olivat yrityksen oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset, kansalliset monopolit, työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset sekä sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset. (Kuva 9). Venäjällä ja IVY-maissa toimivat yritykset ovat kohdanneet suhteellisesti enemmän kaiken tyyppisiä kaupan esteitä ja ongelmia kuin kyselyyn vastanneet keskimäärin. Sanallinen palaute osoittaa selkeästi, että Venäjä on yritysten palveluliiketoiminnassa ongelmallisin alue. Kuva 8. Yritysten suunnitelmat jatkaa palveluliiketoiminnan kansainvälistämistä Olemme laajentamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa entisestään Jatkamme kansainvälistä palveluliiketoimintaa nykyisessä laajuudessaan Olemme supistamassa kansainvälistä palveluliiketoimintaa Yrityksemme aikoo lopettaa kansainvälisen palveluliiketoimintansa % Kuva 9. Yritysten kohtaamat ongelmat tai esteet kansainvälisillä palvelumarkkinoilla (n = 211) Lupa- ja rekisteröintimenettelyt Palveluntarjoajan oikeudelliselle muodolle tai organisaatiolle asetetut vaatimukset Kansalliset monopolit \/ määrälliset rajoitukset Työntekijöiden lähettämiseen liittyvät vaatimukset Henkilöstön palkkaamiseen liittyvät vaatimukset Sijoitettujen pääomien ja voittojen kotiuttamisrajoitukset Kansallisuus- tai asuinpaikkavaatimukset (johto, omistajat) Valtion tuet tai hintakontrolli Syrjivä verolainsäädäntö Julkisten hankintojen markkinoiden toimimattomuus Maankäyttö-, ympäristö-, terveys- tai turvallisuusmääräykset Ammattivastuujärjestelmät Monialatoiminnan rajoitukset Sijoittautumisvelvollisuus % 12 Suomalaisen palveluliiketoiminnan kansainvälistyminen EK 2007","paragraph_char_start":25660,"paragraph_char_end":28702,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3398}
{"query-id":"query-4ce96cdaf8ba5ad39ed72c5a6e2b7c5a","original_paragraph":"13 13 (14) Tämä palautekanava tulee toteuttaa osana palvelua ja käyttäjän näkökulmasta selkeällä tavalla. Tämä menettely antaa myös sisältöä palvelupäivitysten ja varsinaisten palveluiden kuntotarkistusten suorittamiseen. Palvelun jatkokehittämisen kannalta merkittäviä seikkoja ja viiteryhmiä ovat myös seuraavat: Palvelun jatkuvan kehittämisen periaate. Jatkuvan kehittämisen menettely on palvelukohtainen, määräväliajoin suoritettava kuntotarkistus, jossa palvelun asiakkaiden käyttökokemukset sekä muut kentän havainnot sekä palvelun omistajan oma näkemys punnitaan rinnakkaisesti. Palvelun käytön esteettömyys on palvelun kuntotarkistuksessa eräs palvelun laadun jatkuvan kehittämisen ajovoima. Palvelun ydinosan sekä sen käyttöympäristön kehittyminen. On otettava huomioon sekä palvelun varsinainen ydin sekä sen tekniset käyttöympäristöt, mediat ja kanavat. Kyse on sekä palvelun itsensä esteettömyydestä että palvelun jakelukanavien ja portaalien sekä käytettävien päätelaitteiden esteettömyydestä. Jatkokehitys kattaa kokonaisuuden siten kuin se käyttäjälleen näyttäytyy. Asiantuntijaverkostojen hyödyntäminen. Suomessa on useita tahoja, joilla on kiinnostusta tietoja viestintätekniikan ja sähköisten palveluiden kehittämiseen. Nämä verkostot tarjoavat sekä näköalaa että konkretiaa esteettömien palvelujen suunnittelun ja jalkautuksen tueksi. Korkeakoulujen ja tutkimusyhteisöjen lisäksi konkreettista kokemusta ja tietoutta esteettömyyskysymyksissä tarjoavat mm. vammaisjärjestöt sekä ikääntyneitä edustavat järjestöt. Suomen Design for All verkosto. Suomen DfA-verkosto on 39 tutkimuslaitoksen, yliopiston, käyttäjäorganisaation ja tutkimusrahoittajan osaamisverkosto. Se on tällä hetkellä EU-maiden laaja-alaisin ja jäsenmäärältään suurin. Suomen DfA-verkosto on osa vuonna 2002 syntynyttä eurooppalaista kansallisten asiantuntijaverkostojen kokonaisuutta. Suomen DfA-verkostolla on käytössään sähköpostilista, jolle kaikki DfA-tiedosta kiinnostuneet voivat liittyä. 6 Tietolähteitä SADe-ohjelman puitteissa merkittäviä ohjeisto-, suositus- ja standardikokonaisuuksia ovat erityisesti seuraavat: Viranomaissuosituksia ja ohjeita JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen suositus Valtionhallinnon tietoturvallisuus VAHTI on_ tietoturvallisuus\/index.jsp JHS 174 ICT-palvelutasoluokitus, JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet JHS 156 Asiakirjojen ja tietojen rekisteröinti sähköisen asioinnin ja asiankäsittelyn tiedonhallinnassa Verkkopalvelujen esteettömyys Verkkopalveluiden WCAG ohjeet ja suositukset","paragraph_char_start":29818,"paragraph_char_end":32408,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3575}
{"query-id":"query-a2886ad1ea2208e5652e4243d7ebb69a","original_paragraph":"Politiikka – Mentorointi politiikassa. He pitävät politiikkaa ja uskontoa samana asiana. Okei, tämä alue on se missä he ovat varautuneita meidän suhteen. Syy sille on, että mistä me tiedämme… Sanotaan toisin, voimmeko me, aiommeko me, päästää irti perinteistä ja dogmeistamme ja ottaa avosylin vastaan jotain josta meillä ei ole tietoa. Annan esimerkin. ”Kansalaisoikeudet”, yksilönoikeudet, kesti tuhansia ja tuhansia vuosia päästä siihen asemaan jolla ihmiskunta alitajuisella tasolla oli niin tympääntynyt monarkioihin, tyranneihin, kuninkaisiin ja prinsessoihin että me päätimme kollektiivisesti luoda yksilön oikeudet, ja manifestoida ne fyysisesti USA:a perustettaessa. Tässä me olemme 232 vuotta sen jälkeen ja me meinaamme menettää nuo oikeudet, joiden luominen kesti tuhansia ja tuhansia vuosia.","paragraph_char_start":21019,"paragraph_char_end":21823,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3417}
{"query-id":"query-89b5326d66b12a96cc66bd4355992c1a","original_paragraph":"Maailma on ajautunut takaisin kohti kylmän sodan asetelmia, ja tällä kertaa kilpailevia suurvaltoja ei ole vain kaksi vaan kolme- USA, Venäjä ja Kiina. Kilpailu ei ole yksinomaan turvallisuuspoliittista kuten se oli 30 vuotta sitten, vaan suurvaltojen turvallisuus- ja talousintressit ovat esillä rinnakkain. Kylmän sodan aikana despootit ympäri maailman osasivat hyödyntää suurvaltojen välistä kilpailua, ja tänä päivänä despootit ovat opettelemassa miten uudesta kilpailuasetelmasta voi hyötyä. Tämä on huolestuttavaa sekä Turkin että Saudi-Arabian kohdalla, ja erityisesti Saudi-Arabian kohdalla, koska maa on rikkaampi ja raskaammin varustautunut kuin Turkki, ja on vaarassa ajautua sotaan Irania vastaan. Donald Trumpin kommentti siitä että saudeja ei kannata rangaista koska se voisi ajaa maan Venäjän ja Kiinan pariin oli hyytävä- siinä USA:n presidentti myönsi että hänen maataan voi helposti kiristää kauppa- ja geopolitiikalla.","paragraph_char_start":14504,"paragraph_char_end":15441,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2127}
{"query-id":"query-5503ed29b4bb55838f520e99478781a7","original_paragraph":"”Maailma on menossa YK:n tavoitteiden suuntaan. Tulee hankalaa, jos yritys ei tunnista maailman muuttumista. Näitä voi käyttää strategiatyökaluna, kun miettii, onko yrityksen liiketoiminta relevanttia 2030-luvulla.” Vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut johtamisen professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sanoo, että nykymaailmassa bisneksen mahdollisuudet ylipäänsä linkittyvät kestävään kehitykseen. Halme on myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin YK:n tavoitteet tunnetaan suomalaisyrityksissä. ”Jokaisen, ihan jokaisen yrityksen kannattaa yrittää ymmärtää näitä, varsinkin jos yrityksellä on vientiä tai sen toiminta liippaa mitenkään kehitysapua.” Afrikan maissa tavoitteet tunnetaan hyvin juuri siksi, että ne ovat kansainvälisen rahoituksen kriteerejä ja niitä käytetään tuettavien hankkeiden arvioinnissa. ”Vaikka ei muuta tekisi kuin lukisi niistä YK:n sivuilta. Tavoitteet ovat hirvittävän tajuttavia. Nyt viimeistään on hyvä","paragraph_char_start":9114,"paragraph_char_end":10080,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1237}
{"query-id":"query-fdb8666efdb8c58250ee9ba1ad3355e1","original_paragraph":"Kouvolassa oli tehty päätös että kuntien omaisuustase yhdistettiin. Tämä merkitsi sitä, että myös kaikki teokset otettiin mukaan taidemuseon omaisuuteen, tietokantaan ja siten myös kokoelmaan, toki omina alakokoelminaan. Kuntaliitoksissa eri puolilla Suomea toimittiin eri tavalla, monessa uudessa organisaatiossa hallinnoiva taho, yleensä taidemuseo, saattoi valikoida kokoelmiinsa tulevat teokset. Kouvolan ratkaisu perustui talousorganisaation ohjeistukseen, ei taiteellisiin kriteereihin. Se merkitsi sitä, että taidemuseon hallinnassa olleen alun noin 900 teoksen kokoelma paisui yli kaksinkertaiseksi. Ensimmäisen kuntaliitosvuoden lopulla teoksia oli inventoitu tietokantaan lähes 1700, ja inventoinnin päätyttyä teoksia oli noin 2200. Päätös oli ongelmallinen sikäli, että kokoelmaan jouduttiin ottamaan melkoisesti harrastajataiteilijoiden teoksia, joiden laadullinen taso tiukasti arvioiden alensi kokoelman taiteellista arvoa. Ehkä lohdullista tilanteessa kuitenkin on se, että taidemuseolla on kokoelman keskitetyn hallinnoinnin ansiosta kattava tieto koko suuren alueen taiteilijoista, joista monet ovat kuitenkin esimerkiksi opetustoiminnallaan vaikuttaneet uusiin sukupolviin ja elävään taideharrastukseen. Yhdelläkään entisellä kunnalla ei ole ollut taidehankinnoissaan tukenaan tietoista kokoelmapolitiikkaa. Taidehankintaan keskittyneitä toimikuntia oli Anjalankoskella, Kouvolalla ja Kuusankoskella. Näiden kaupunkien taidehankintojen historia edustaa melko tyypillistä 1950-luvun lopun taidevalistusajattelua, jossa pidettiin tärkeänä hankkia taideteoksia julkisesti nähtäville, silloin kun taloudellinen tilanne antoi myöten.","paragraph_char_start":12169,"paragraph_char_end":13815,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1615}
{"query-id":"query-ec820419209e52e5b22fb842b7b0e024","original_paragraph":"Taloni ensimmäinen orkidea ilmestyi kuusi tai seitsemän vuotta sitten. Vaikka nämä kukat eivät olleet vielä talossani, minusta näytti, että sellainen kukka on hyvin tuuleikas ja vaatii huolellista hoitoa. Mutta kävi ilmi, että orkideoita ei ole niin vaikea seurata. Sinun on noudatettava joitain sääntöjä, jotka eivät tunne tavallisia sisäkukkia. Vesi oikein, ja lisäravinteita tarvitaan. Ruokintaan minulla on useita nestemäisiä lannoitteita. Yksi niistä on Bona Forte Orchid Fertilizer. Jotta juottaminen olisi asianmukaista, laitoin potin orkideaa veden kulhoon. Veden tulisi peittää kaikki juuret. Ja anna juurten kyllästyä tummanvihreäksi. Minulla ei ole orkidea kasteluaikataulua. Määritän kasteluajan juurten värin perusteella. Heti kun tummanvihreät juuret muuttuvat vaaleaksi, kastan heti kukkaan. Syöttiä varten kehitin myös omat havaintoni seitsemän vuoden aikana. Ohjeissa on kasteluaikataulu. Mutta tämä aikataulu ei ole yhtenevä orkideoiden kukinnan kanssa. Orkideidini alkavat kukkivat loka-marraskuussa. Annan intensiivistä kastiketta orkideoille, kunnes ne alkavat kukkivat. Heti kun ensimmäinen silmu on kukkii, lopetan ruokinnan. Ja sitten orkideat kukkivat viidestä kuuteen kuukauteen. Jos ruokin kukinnan aikana kasvia, niin kukinta-aika lyhenee puolitoisella kuukaudella. Pukeudun pintakorkeuteen suhteessa pakkaukseen. Orkideoiden lannoite Bona Forte on pakattu läpinäkymättömään muovipulloon, jossa on kierrekorkki, joka on myös annostelija. Ennen kastelua minun on ravistettava pullossa olevaa liuosta hyvin. Lannoite sisältää tasapainoisia määriä mineraaleja, vitamiineja ja meripihkahappoa..","paragraph_char_start":10853,"paragraph_char_end":12471,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1659}
{"query-id":"query-3cae85a76a0c7caf7ee13cf581437b2e","original_paragraph":"Olisiko valtatie 24:llä teidän silmään peruskunnostustarvetta. Pikantti yksityiskohta on maisema – Päijänne pilkottaa pihaan kauniisti harvennetun koivikon lomasta. Jatkossa täällä voi vaikka aterioida, Salonen lupaa. Osa laitteista on herkkiä ja todella monimutkaisia. Tuolijumppaa ja mölkkyä Päijännekodin sisäpiha on kesäisin paahtavan kuuma paikka, joten ennen huvimajan rakentamista sitä ei ole pystynyt hyödyntämään kunnolla. Pientä kiukuttelua alkaa ilmetä, jos pysäytysvälit kasvavat kovin pitkiksi ja liikennettä on paljon. – Harvinaisen hauska tapaus, Aili Riihilahti kommentoi huvimajan avajaisia. – Tähän saakka meiltä on puuttunut yhteinen kokoontumispaikka ulkona, ja olemme joutuneet kokoontumaan esimerkiksi ulko-oven edessä tai parkkipaikalla, viriketoiminnan ohjaaja Elina Sihto kertoo. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 9. Kuinka pitkän pätkän päällystätte päivässä. Tien geometrinen linjaus on kuitenkin ihan hyvä, varsinkin liikennemäärään nähden. Koneita täytyy myös huoltaa. Riihilahti kävi nuorena tyttönä samaa koulua testamenttilahjoituksen Päijännekodille osoittaneen Eila Lind-Korven kanssa, ja muistaa tämän kouluvuosiltaan hyvin ystävällisenä ihmisenä. Huolehdin, että työmaalla riittää propaanikaasua, bitumimassaa, varaosia ja autoja, ja paperihommiakin täytyy ehtiä hoitamaan. Hyvänä päivänä päällystettä saadaan levitettyä viiden kilometrin verran. Pikeä, mutta ei kovin paljon hikeä Hiljalleen lipuva asfalttikoneiden letka ja valtatie 24:n liikenne soljuivat toistensa ohi lähellä Raitalanmäentien haaraa valtatie 24:llä Kuhmoisten eteläpuolella. Pidämme täällä muutaman kerran viikossa tuolijumppaa ja pelaamme asukkaiden kanssa esimerkiksi mölkkyä. • Massa tiivistetään ja tasoitetaan kahdella jyrällä, joista toisessa toisessa on täryominaisuus. Vilkasliikenteisillä teillä teemme töitä yöllä, mutta liikennemääriltään vaatimattomammilla teillä päällystystyöt pystytään tekemään päivisin. Niitä ei saa mistään valmiina. – Siihen vaikuttaa todella moni asia, kuten liikennemäärät, routiminen ja tien rungon lujuus. – Pääsääntöisesti todella hyvin. Talvisin pidetään myös kaikki ne lomat, joita meillä ei kesällä ole. – Huvimaja on todella hieno ja kaivattukin asia! iloitsivat viriketoiminnan ohjaaja Elina Sihto ja ruokapalveluesimies Jaana Salonen Päijännekodin huvimajan avajaisissa.. Millaista asfalttimiehen työ on. Asfaltin levitys näyttää kiehtovalta. Niiden perässä tuleva remix-kone jyrsii vanhan massan pois, sekoittaa mukaan uutta ja levittää massan takaisin tielle. Erillistä jäähdytystä tarvitaan vain pahimmilla helteillä. Korjaamolla on talvella runsaasti töitä, sillä koneet peruskorjataan. – Omassa pihapiirissä sijaitseva virkistäytymistila oli henkilökunnan toive, sillä monille asukkaille pidemmät retket ovat huonokuntoisuuden takia liian vaikeita, Kuhmoisten kotihoidon esimies Irma Nyrhilä kertoo. Jättimäisten esilämmittäkoneiden päältä pilkistää välillä sieltä täältä tulenlieskoja, ja monimutkaisen remix-koneen kimpussa häärii koko ajan joukko miehiä. – Se vaihtelee kovasti, esimerkiksi tien leveys vaikuttaa etenemisnopeuteen aika paljon. Avarassa majassa Päijännekodin huvimajalla vietettiin avajaisjuhlaa on vajaat 18 neliötä vapaata tilaa, jossa ei ole kiinteitä kalusteita. – Huvimajan rakentamisen päästyä vauhtiin huomasimme, että Päijänteen voisi saada näkymään pihalle, jos pusikoitunut ranta raivattaisiin. Kylmällä työkoneiden vauhtikin hidastuu, kun esilämmittäjien on kuljettava hitaammin. Me rakennamme talvisin myös uusia koneita, esimerkiksi kaikki meidän esilämmittäjämme ja perävaunumme ovat omaa tuotantoa. – Tämä on oman työni osalta kuin sirkustirehtöörin hommaa. syyskuuta 2015 PÄÄLLYSTEEN UUSIMINEN PÄHKINÄNKUORESSA • Uusiopintausmenetelmässä ensimmäisenä kulkee kolme esilämmittäjäkonetta, jotka kuumentavat vanhan asfaltin. Yöaikaan näkee enemmän vaarallisia ajosuorituksia. Vian etsimiseen voi mennä kahdeksan tuntia, vaikka korjaamiseen menee vain viisi minuuttia. Myös Päijännekodin asukkaille uusi huvimaja on mieleinen. Huvimajan ulkopuolella on kiinteä tulisija sekä vankkoja pöytäryhmiä. Kuinka autoilijat suhtautuvat asfalttiletkaan tiellä. Mitä asfalttimiehet tekevät talvella. KUHMARI KYSYY Anna Karhila Päijännekodin sisäpihalla käy vilske, kun uuden huvimajan avajaiskestit ovat käynnissä. • Asfaltin jäähtyminen ajokuntoon kestää noin 2–3 tuntia. Anna Karhila Valtatieltä nousee höyry ja ilmassa tuoksuu tuore asfaltti, kun pitkä työkoneletka uusii päällystettä. • Työntekijöitä asfalttiyömaalla on maksimissaan neljätoista. Nyt tila on tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön. Maisema avarrettiin siis varta vasten huvimajan takia, Kuhmoisten kunnan tekninen johtaja Mika Kyrö valaisee. Kalustoa ja miehiä on paljon, ja työpäivät ovat pitkiä. Vaikka meillä on isoja ja kuumia koneita, liikenne on meidän työssämme pahin vaaratekijä. Höylähirrestä rakennetun huvimajan on toimittanut torniolainen Timapuu Oy Marttila. Pääsääntöisesti kuitenkin viidestä kahdeksaan vuotta. – Huvimajaa on tarkoitus hyödyntää nyt niin pitkälle syksyyn kuin se on mahdollista. Sisätiloissa on siten helppo liikkua myös pyörätuolilla. Eila Lind-Korven testamenttivaroilla pystytetty huvimaja palvelee jatkossa virkistäytymistilana, jota voivat Päijännekodin asukkaiden lisäksi hyödyntää myös henkilökunta sekä asukkaiden luona vierailevat omaiset. Kuinka kauan uusi päällyste tien pinnassa kestää. Työmaahan kuuluu lisäksi uutta massaa ja vettä kuljettavia kuormaautoja sekä liikenteenohjaajia. Ulkona sijaitsevassa tulisjassa paistuvat rinta rinnan letut ja makkarat, ja istuinpaikkoja löytyy sekä ulkoa että sisältä. – Jotkut meistä ovat muissa töissä. – Pidimme jo viikko sitten kokeiluluontoiset lettukestit ja totesimme, että ulkogrilli toimii oikein hyvin. – Esilämmittäjäkoneiden kuljettajilla on lämmin, mutta ei meillä muilla ole kovin kuuma, varsinkaan näin viileällä kelillä. – Paikoitellen täällä näkyy halkeamia, joten sikäli saattaisi olla paikallaan tehdä remonttia. • Uusiopintausmenetelmässä tielle levitettävästä bitumimassasta 80 % on vanhaa ja vain 20 % uutta. Urakoitsija Asfalttikallion työmaapäällikkö Ari Salo, onko teillä kuuma. Kuhmoisten kunnan ruokapalvelusesimies Jaana Salonen on yhtä tyytyväinen uuteen kokoontumispaikkaan. Työmaapäällikkö Ari Salo täyttää jyrän vesitankkia","paragraph_char_start":37568,"paragraph_char_end":43854,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5353}
{"query-id":"query-a1da6bfa596ba4851e37ece6c40805c6","original_paragraph":"Vastaa kommenttiin\nMINUN MIELESTÄ VOISITTE LOPETTAA PASKAN JAUHAMISEN JA TYPERÄT KOMMENTTINNE TÄSTÄ ASIASTA!jokainen tekee itse valintansa elämässään on ne sitten vääriä tai oikeita!jos ko.henkilö on tullut uskoon eli löytänyt sisäisen rauhan ja haluaa kertoa omat tekonsa julki se on täysin hänen oma henk.koht valinta!turha jauhata sekoamis ja muuta paskaa jollei ole miestä ikinä tavannutkaan!!!jokainen ketä lähtee isojen poikien leikkeihin mukaan ei aina mieti että joskus jos haluaa unohtaa sen!se ei välttämättä ole helppoa!late on varmaan miettinyt asioita lusiessaan ja tullut siihen päätökseen uskon tulon myötä että hän laskee taakan harteiltaan ja antaa asianomaisille totuuden julki etteivät kaikki lusi ek:ta tietämättä totuutta!!!tämä oli laten valinta ja hän on silti aina minun silmissäni reilu,toveri henkinen ja vahva persoona!!!helppo täällä on ivata ja solvata toisen päätöksiä!!!jaksamisia latelle linnaan ja paskan jauhajille helvetin kiroukset niskaan sieltä raamatusta!!!","paragraph_char_start":33291,"paragraph_char_end":34287,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5124}
{"query-id":"query-7a99a1704e74f8965dbf8ee4f026c96f","original_paragraph":"Uusimmat trendit merinovillakerrastoissa\nUusimmat trendit merinovillakerrastoissa heijastavat kuluttajien kasvavaa kiinnostusta ympäristöystävällisyyttä ja kestävää muotia kohtaan. Viime vuosina merinovillakerrastot ovat nousseet suureen suosioon, kiitos niiden monipuolisuuden, joka ulottuu vaativista ulkoilma-aktiviteeteista aina jokapäiväiseen käyttöön. Erityisen huomionarvoista on minimalistisen muotoilun suosion kasvu, missä yksinkertaisuus ja toiminnallisuus yhdistyvät saumattomasti. Tämä design-filosofia ei ainoastaan korosta kerrastojen estetiikkaa, vaan myös tekee niistä käytännöllisiä eri asukokonaisuuksissa. Neutraalit ja murretut sävyt, kuten harmaa, beige ja tummanvihreä, ovat nousseet etusijalle, sillä ne sointuvat helposti niin rentoon kuin viralliseenkin pukeutumiseen, mahdollistaen sujuvan siirtymän toimistosta luontoon.","paragraph_char_start":18688,"paragraph_char_end":19536,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2368}
{"query-id":"query-b302d6697460f3db67203e0fc43a4418","original_paragraph":"8 arvion saaneesta järjestelmästä oli kaikkien jätevesien käsittelyn perustuminen pelkkiin saostussäiliöihin, joiden jatkeena oli korkeintaan yksinkertainen maaperäkäsittely. Ikävapautuksen piiriin (=harmaa arvio) kuului 4 % kiinteistöistä (5 kpl). Ikävapautuksen saaneista kolme jätevesijärjestelmää täytti lainsäädännön vaatimukset ja kahdella havaittiin pieniä puutteita. Kolmella kiinteistöistä oli kaikkien vesien umpisäiliö ja kahdella umpisäiliö käymälävesille ja imeyttämö pesuvesille. Puutteet johtuivat lähinnä säiliöiden huonosta kunnosta, imeytysrakenteiden puutteista tai tyhjennysten pitkästä välistä. Hirvijärven alueella oli eniten vapaa-ajan asuntoja (88 %, kuva 3). Vähävetisiä kiinteistöjä oli 44 kpl (66 %) kaikista neuvontakohteista. Jätevesijärjestelmistä 10 kpl (15 %) täytti lainsäädännön ja kunnan määräykset. Vähäisillä korjauksilla lainsäädännön vaatimuksiin on mahdollista päästä kuudella (9 %) neuvontakohteista ja toimenpidelupaa vaativia järjestelmiä oli kolme (4 %). Ikävapautuksen piiriin kuului neljä (6 %) kiinteistöä. Kuva 3. Jätevesijärjestelmien taso Hirvijärven alueella suhteessa uuteen jätevesilainsäädäntöön ja Riihimäen määräyksiin.","paragraph_char_start":10715,"paragraph_char_end":11890,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1455}
{"query-id":"query-f78f9b377569f1dcea069ccd128b01c9","original_paragraph":"Päätät hakea nyt alemman tason paikkoja, koska ahdistuksesi ja pelkosi kertovat sinulle, että sama vanha vaativuus työssä ei tunnu nyt hyvältä. Sinua ei oteta kuitenkaan tosissaan. Sinussa epäillään olevan jotain vikaa, koska haet alemman osaamistason töitä, vaikka sinun rekrytoijien mielestä kuuluisi hakea jotain muuta. Sinun epäillään myös vaihtavan heti parempiin hommiin, jos palkkaisivat sinut. Sinusta tuntuu kauhealta kuulla tällaista kyseenalaistamista. Eikö kenelläkään ole mitään ymmärrystä ja empatian tajua muita ihmisiä kohtaan? Pitääkö ihmisen ajaa itseään aina vaan korkeampiin ja parempiin tehtäviin ja lopulta pudota uupuneena kokonaan pois työelämästä pelkästään siksi, etteivät työnantajat halua muuta vaihtoehtoa edes uskoa ihmisen urallaan haluavan?","paragraph_char_start":5281,"paragraph_char_end":6053,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":786}
{"query-id":"query-051981745625828e26c4f8b96c36bbea","original_paragraph":"12 hankehallinnan eskaloimat) Toteutus- ja pilottiprojektin hyväksymiskriteerien täyttymisen varmistaminen ja maksupostien hyväksymispäätösten valmistelu hankkeen ohjausryhmälle Hankejohtoryhmä toimii projektien ohjausryhmänä tai päättää erillisen projektin oman ohjausryhmän perustamisesta. Asiakkaan johdon edustajat Järjestelmätoimittajan hankejohdon edustaja(t) pyydettäessä Puheenjohtajana toimii Asiakkaan Hankejohtaja Puheenjohtajana toimii Asiakkaan Hankejohtaja Kerran viikossa Lisäksi tarvittaessa, mikäli projektien tai hankehallinnan eskalointi sitä edellyttää. Hankepäällikkö Ohjausryhmä \/ Strateginen yhteistyöryhmä Neuvoa antavat ryhmät Projektien ohjaus projektisuunnitelmassa määritellyillä sisältöalueilla (Järjestelmän määrittely ja konfigurointi) Järjestelmän yhteisten toimintaperiaatteiden linjaaminen omilla sisältöalueillaan Tuotekehityksen ja ratkaisuarkkitehtuurin ohjaus yhteisen Järjestelmän määrittelyn ja konfiguroinnin näkökulmasta Mahdollisten toiminnallisten ongelma- ja ristiriitatilanteiden ratkaisu Asiakkaan \/ Tilaajan asiantuntijat nimitetään projektien suunnittelun yhteydessä, ryhmiä voidaan lisätä projektien edetessä. Määritellään erikseen Ryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä Tuotekehitys \/ Arkkitehtuuriryhmä Järjestelmän toteutuksen ja kehittämisen ohjaus Järjestelmän arkkitehtuurin (toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia) tavoitetilan määrittäminen ja määritysten ylläpito Järjestelmän toteutuksen ja kehittämisen koordinointi yli toiminnallisten osa-alueiden ja toteutuksen osaprojektien Arkkitehtuurinmukaisuuden varmistaminen taktisella ja operatiivisella tasolla Kansallisen tason sote-kokonaisarkkitehtuurinmukaisuuden varmistaminen Järjestelmän vaatimustenhallinta; Järjestelmän vaatimuksiin liittyen muutospyyntöjen kokoaminen, muutosten arviointi ja luokittelu, tarvittavien päätösten eskalointi Toiminnan kehittämisen vaatimusten mukainen järjestelmän toteuttaminen ja siihen järjestelmän toteutuksen ristiriitojen arviointi ja ratkaisuehdotusten laadinta Tuotekehitysvastaava(t) 12 (32)","paragraph_char_start":16110,"paragraph_char_end":18156,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1813}
{"query-id":"query-5d959f573cc6f92357073e8c7ae3c655","original_paragraph":"Kehityksessä on erilaisia vaiheita. Kaikki tapahtuu luonnossa omien lakiensa mukaisesti. Nämä luonnonlait, toimintatavat tai mitä nimitystä muutoksista, prosesseista haluammekaan käyttää, ovat meissä. Me olemme kaikki yhtä suurta tietoisuutta. Meidän kehityksemme tulee olemaan nopeaa heti kun luovumme vanhasta ja otamme vastaan kokemukset sellaisenaan tässä ja nyt. Kun suhtaudumme kaikkeen avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Kun emme määrittele enää mitään vanhojen mallien mukaisesti, tapahtuu suuri muutos, muutos joka on jo alkanut ja joka edelleen vie meitä kohti uutta tietoisuutta, uutta yhteisyyttä. Sillä ei ole mitään tekemistä vanhojen käyttäytymismallien ja ristiriitojen kanssa. Osa meistä elää jo tuossa uudessa maailmassa.","paragraph_char_start":23163,"paragraph_char_end":23902,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3172}
{"query-id":"query-17d0d570164fe33edbbbc304976b9763","original_paragraph":"Pakko vielä jatkaa aiheesta..tai ainakin sen vierestä. Minä kun en koskaan ole ollut raharikas tai elänyt sellaisessa vaikutuspiirissä, niin mua kiinnostaa, siis ihan aidon oikeasti, että mitkä on ne perimmäiset motiivit siihen hienoon autoon, kalliiseen asuinalueeseen tai merkkikuteisiin. Kuinka suuri merkitys on statuksella, vai tuntuuko se Audin penkki oman persiin alla vaan niin kertakaikkisen paljon paremmalta, kuin jokin halvempi auto. (Apua, tää kuulosti ihan kettuilulta, mut ei ole sitä todellakaan!) Ymmärrän, että jos on rahaa, niin pystyy näitä asioita toteuttamaan, mutta motiivia siis ajan takaa.","paragraph_char_start":25663,"paragraph_char_end":26277,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4090}
{"query-id":"query-12fd999d2d8378ce09bb8a05e56ef39b","original_paragraph":"Lähtökohtaisesti suomalaiset AINA vähättelevät kielitaitoaan eivätkö yleensä puhu englantia kun pakon edessä ja silloinkin häpeillen ja kielitaitoaan väheksyen... Itse olin juuri tällainen vielä muutama vuosi sitten ja kammoksuin\/välttelin tilanteita, joissa piti kommunikoida englanniksi, esimerkiksi kavereiden ulkomaalaiset kaverit\/kumppanit olivat kauhistus etenkin jos heidän kanssaan piti jäädä kaksin juttelemaan (varsinkin selvinpäin)! Ihan hävettää myöntää että tällainen nössö todella minä todella olin vielä 2010 luvun alussa! Toisaalta onhan se totta että jos englantia ei aktiivisesti puhu niin alku takeltelee aina, vaikka saisikin hyviä numeroita opettajilta. Kirjoittaminen on ihan eri juttu kun puhuminen jolloin ei ole yhtä paljon aikaa miettiä sanoja tai mitä suustaan päästää.","paragraph_char_start":12428,"paragraph_char_end":13224,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1909}
{"query-id":"query-c3c8411b1472516172dab74a3a310739","original_paragraph":"Muista aina, että jos joku toinen ihminen arvioi sinua, niin et siis voi koskaan vaikuttaa siihen, mistä tunnetaajuudesta käsin hän sinua arvioi. Jos siis joku ihminen haukkuu sinua, niin hän on itse poikkeuksetta matalassa tunnetaajuudessa, eli erossa korkeammasta minästään. Hän EI siis näe sinua korkeamman minänsä silmin eli mittaamattoman arvokkaana sieluna, vaan matalasta tunnetaajuudesta käsin: Yhtä arvottomana, kuin millaisena hän itse omassa matalassa taajuudessaan näkee oman itsensä. Toista ihmistä haukkuva ja aliarvioiva ihminen aliarvioi siis aina ja poikkeuksetta myös itseään. Jos hän nimittäin arvostaisi itseään aidosti, niin hän arvostaisi automaattisesti myös kaikkia muita ihmisiä.","paragraph_char_start":4285,"paragraph_char_end":4989,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":651}
{"query-id":"query-fa02d799dcabaf08cf9f0b191fb6960e","original_paragraph":"Palkitsevaa ja opettavaista Hjärpen ja Peltosen urat alkoivat heidän nähtyään ilmoituksen paikallisessa lehdessä. — Vaasa-lehdessä oli ilmoitus alkavasta koulutuksesta. En tiennyt, mitä se pitää sisäl lään tai mikä sovittelija on. Mutta ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoista, muistelee Hjärpe. Sovittelutilanteessa kaikki saavat kertoa oman tarinansa, omista tunteista ja ajatuk sista. Peltonen sanoo, että sen kautta tulee ymmärrys puolin ja toisin. Kaikki sovitteluti lanteet ovat erilaisia. Sovittelijana toimimi nen on Hjärpelle ja Peltoselle palkitsevaa ja opettavaista.—Tässähän oppii koko ajan lisää, koskaan ei voi sanoa, että olen valmis sovittelija, vaikka olisin 50 vuotta sovitellut. Aina on uutta opit tavaa, joka tilanteesta ja joka ihmisestä, tiivis tää Peltonen.","paragraph_char_start":34031,"paragraph_char_end":34818,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4665}
{"query-id":"query-55178343185547658e235c0df0f2980e","original_paragraph":"Lopulta saavuimme Yonokin kosteikon kuuluisalle Harrier roostille hyvissä ajoin iltapäivällä. Oli mukava päästä ensimmäistä kertaa reissulla järven rantaan, jossa reissupinnoja alkoi löytyä saman tien, kun olimme talsineet putkinemme rantaan. Intianviheltäjäsorsien lisäksi löysimme muutamia täplänokkasorsia pari heinätavia, jalo-, rusko- ja harmaahaikaroita, runsaasti sulttaanikanoja (poliocephalus), nokikanoja, pitkäpyrstö- ja pronssijassanoita, taivaanvuohia, liroja, mustavikloja, pitkäjalkoja, muutaman huppuhyypän, haarahaukan sekä tietysti odottamiamme siperian- ja huppusuohaukkoja. Suohaukkoja näkyi alkuun vain yksittäisiä ja aika kaukana kosteikon päällä, joten ehdimme hyvin etsimään muita lajeja myös lähiympäristöstä. Löysimmekin vielä paksunokkakerttusen, aasiankeltavästäräkkejä, sitruunavästäräkin, käenpiian, muutaman varisdrongon, isokaislakerttusia sekä riisikutojan.","paragraph_char_start":344004,"paragraph_char_end":344894,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":47146}
{"query-id":"query-610c194c84a3e695f8db6e44e5fec9a0","original_paragraph":"(26)Jotta yritykset voisivat soveltaa yksiä ja samoja sääntöjä kaikkialla unionissa, on tarpeen yhdenmukaistaa täysimääräisesti määräaika, jonka kuluessa virhettä koskeva todistustaakka on käänteinen kuluttajan hyväksi. Jotta kuluttaja voi vedota sopimuksenvastaisuutta koskevaan olettamaan, kahden ensimmäisen vuoden aikana riittää, että hän voi osoittaa, että tavara ei ole sopimuksen mukaista, ilman että hänen tarvitsee todistaa, että virhe oli olemassa ajankohtana, jolloin sopimuksenmukaisuus on määritettävä. Jotta voidaan parantaa sopimuksenvastaisuustilanteessa käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin liittyvää oikeusvarmuutta ja poistaa yksi suurimmista digitaalisten sisämarkkinoiden esteistä, olisi säädettävä täysin yhdenmukaistetusta järjestyksestä, jonka mukaan oikeussuojakeinoja voidaan käyttää. Kuluttajalla olisi erityisesti oltava mahdollisuus valita ensimmäisenä oikeussuojakeinona tavaran korjaaminen tai vaihtaminen, koska tämän edistäisi sopimussuhteen ja keskinäisen luottamuksen säilymistä. Antamalla kuluttajille mahdollisuus vaatia tavaran korjaamista voidaan myös kannustaa kestävää kulutusta ja edistää siten tuotteiden kestävyyttä.","paragraph_char_start":67432,"paragraph_char_end":68598,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8326}
{"query-id":"query-dac211db38d0875307c4d7da1dd6b69e","original_paragraph":"No, ehdotus kait on hyvä väkivaltaisen tilanteen ehkäisemiseen mutta ei se asian perusongelmaa ratkaise eli siihen, että kun ihmisellä, jolla ei ole enää mitään menetettävää, hän voi tehdä mitä päähän pälkähtää. Ja sitä myötä kun maailman väestö kasvaa kasvamistaan ja resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet taloudellisista, maantieteellisistä, geologisista ym syistä, niin niitä joilla ei ole mitään menetettävää niita vain tulee pikku hiljaa lisää ja jossain vaiheessa heitä on paljon enemmän kuin niitä, joilla on edes jonkin verran menetettävää. Eurooppa on samassa tilanteessa, kuin Rooman valtakunta 300-400 ajan laskun alkun muutamin poikkeuksin kuitenkin. Tulemme näkemään 2020-30 luvuilla satojentuhansien jollei miljoonien ihmisten virtoja Eurooppaan eikä sitä voida mitenkään eikä millään tavalla estää. Se työ, mikä olisi pitänyt tehdä, sen aika oli jo toisen maailman sodan jälkeen, ei enää nyt tai huomenna. Mutta onneksi asun hieman erilläni saaristossa niin täältä hänhän sitten kiintoisaa seurata mitä mantereella tapahtuu...","paragraph_char_start":20028,"paragraph_char_end":21072,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2995}
{"query-id":"query-05e108da1ed6a5ecffd27cce2b09a486","original_paragraph":"2 2. Vanhentuminen ja TSL 13:9 Vanhentumisella tarkoitetaan velvoitteen raukeamista sen johdosta, ettei saatavan velkoja ole tietyssä lakiin perustuvassa määräajassa ja laissa edellytetyllä tavalla huolehtinut toimenpiteistä, joilla saatava pysyisi voimassa, eikä velallinenkaan ole vastaavassa ajassa tunnustamalla uudistanut velkaansa. 2 Vanhentumisen katkaisemisella ymmärretään velvoitteen olemassaolon uudistamista velkasuhteen osapuolten toimenpitein. 3 Mikäli vanhentuminen asianmukaisesti katkaistaan, vanhentumisen katkaisun tapahduttua katkaisupäivästä alkaa kulua uusi vanhentumisaika, joka on normaalisti aikaisemman vanhentumisajan mittainen. 4 Laki saattaa edellyttää, että vanhentumisen katkaiseminen edellyttää kanteen nostamista tietyssä määräajassa, jolloin kyse on ns. kannemääräajasta. 5 Tässä seminaarityössä vanhentumista ja kannemääräaikasäännöksiä tarkastellaan työsopimuslain mukaisten työntekijän saatavien osalta, jolloin velkojana on työntekijä ja velallisena työnantaja. Työsopimuslain vanhentumista koskevat määräykset sisältyvät TSL 13:9:ään, joka koskee työsopimuslain mukaisen palkkasaatavan ja muunkin työsopimuslain mukaisen saatavan vanhentumista: 9. ( \/743) Vanhentuminen ja kanneaika. Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja saatavia. Työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisessa vanhentumisaika on kuitenkin kymmenen vuotta. Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään. TSL 13:9:n mukaan vanhentumisen kannalta merkityksellistä on se, onko työsuhde vielä voimassa vai onko se päättynyt. Siten vanhentumissäännökset ovat jaoteltavissa sen mukaan, onko kyse työsuhteen aikana vai työsuhteen päättymisen jälkeen noudatettavista säännöksistä. Erottelun taustalla on pyrkimys turvata työntekijän oikeudet työsuhteen aikana, mutta toisaalta saada työsuhteen päätyttyä riidat ratkaistaviksi nopeasti. Työsuhteen aikana kynnys saatavan perimiseen saattaa olla korkealla ja sen vuoksi vanhentumisajan on työsuhteen kestäessä oltava riittävän pitkä. 6 Työsuhteen päättymisen jälkeen riidat on sen sijaan syytä selvittää ripeästi. 2 Aurejärvi Hemmo s Aurejärvi Hemmo s HE 187\/2002 vp s. 1 ja Havansi s HE 187\/2002 vp s","paragraph_char_start":2099,"paragraph_char_end":4679,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":287}
{"query-id":"query-a44d584ce4124f79d9fa5d1af08a7e19","original_paragraph":"35 35 sina ja he kokevat, että heistä huolehditaan ja välitetään. Vaikka koulutukset tuovat kuluja organisaatiolle, on työntekijöiden kouluttaminen satsaus tulevaisuuteen. Kouluttaminen parantaa yrityksen kilpailukykyä ja lisää työtekijöiden ammattitaitoa. Se on myös jatkuvaa perehdyttämistä ja uusien menetelmien oppimista, koulutukset tuovat myös uusia ideoita, joilla voi parantaa jo toimivaa käytäntöä. Perehdyttämisellä ja työhyvinvoinnilla on selvästi havaittavissa kosketuspintaa toisiinsa. Hyvä perehdytys luo pohjan toimivalle työyhteisölle sekä työhyvinvoinnille, joka heijastuu niin tuloksena organisaatiolle ja antaa organisaatiosta positiivista kuvaa ulkopuolisille. Työyhteisö voi hyvin ja kaikki osapuolet ovat voittajia, niin asiakkaat, työntekijät kuin koko organisaatio. Kaikkea ei voi mitata rahallisesti, myös hyvä imago ja julkisuuskuva ovat tärkeitä elementtejä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Työskennellessäni tilaajalle jo useamman kuukauden ajan, havainnoin tiettyjen asioiden etenevän parempaan suuntaan. Yksikkö oli toiminut vajaan puolen vuoden ajan, kun tein ensimmäisiä sijaisuuksia tähän yksikköön. Oli selvää, että käytännöt hakivat vielä hyviä ja toimivia muotojaan. Kuitenkin havaittuihin ongelmiin puututtiin kohtuullisen ripeästi. kaikesta huolimatta kehittämistyötä riittää tulevaisuudessakin. Jokaisen toimivan organisaation tai yrityksen kannattaa jatkuvasti kehittää toimintaansa pysyäkseen kilpailukykyisenä. 8. LOPUKSI Tutkittuani Humana-Sähäkkä Jyväskylä vuotiaiden nuorten yksikön perehdyttämistä ja työhyvinvointia, oli ilo todeta, kuinka tässä yksikössä asiat muuttuvat tarpeiden ja organisaatiomuutosten mukaan. Tämän päivän työyhteisössä vaaditaan työntekijöiltä joustavuutta ja koko työyhteisön pitää olla mukana kehittämässä toimintaa, mikäli halutaan olla kilpailukykyisiä sekä pysyä ajan","paragraph_char_start":63441,"paragraph_char_end":65282,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8335}
{"query-id":"query-0b7c2005dbd7daf61d976101993b9bcd","original_paragraph":"Iltavalaistus on hillitty, neonvaloja ei pahemmin ole. Nuoret pojatkin pitävät naiselle ovea auki ja tervehtivät rappukäytävässä sanomalla dobrý den eli hyvää päivää. Koirat sen sijaan ovat aina tervetulleita ruokailemaan, mutta ne ovat lähes poikkeuksetta hyvin koulutettuja ja osaavat käyttäytyä. lakin rakastavat koiria, ja keskustassa törmää usein raavaaseen mieheen, jonka takin sisältä kurkistaa pikkuriikkinen maailmaa tiiraileva koiranpää. Sanoja kiitos (dkuji) ja olkaa hyvä (prosím) käytetään paljon. Sakko on tuhat Tsekin korunaa eli lähes 40 euroa. Aloin jo ajatella, ettei sellaista kaupunkia olekaan, kun reilu vuosi sitten päädyin joko kohtalon oikusta tai kenties johdatuksesta töihin Prahaan. Tosin kaikkialla kohteliaisuutta ei riitä, vaikka pitäisi, nimittäin palveluammateissa. Taustalla näkyy Vituksen katedraali. EXPATRIUM 63 77. Olen jopa kuullut suomalaisista turistiperheistä, joita ei ole päästetty pienten lasten kanssa sisään. Onko kyseessä se kuuluisa Prahan mystiikka vai sittenkin ihan pienistä arjen asioista koostuva mukaansa tempaava palapeli? Tv-torni ja Vinohradyn kaupunginosan rakennuskantaa. Sisimmässäni olen kaivannut paikkaa, jonne olisi mukava jäädä pidemmäksi aikaa, joka vastaisi edes jollakin lailla niin sanottua henkistä kotimaatani. Kaupunki tuntui saman tien mukavalta ja helpolta, mutta en kokenut mitään suurta ihastusta tai tunnetta, että Praha olisi \"mennyt ihoni alle\", kuten joskus muualla olin kokenut. KAUPUNKIBUDJETTI A rvelen, että aika moni tämän lehden lukija on kulkija luonteeltaan. Metrossa ja raitiovaunussa paikka annetaan automaattisesti vanhemmalle henkilölle. Prahalaiset todel- Vltava-joki, jonka yli kulkee Kaarlensilta. Ravintoloissa ei kuule lasten kiukuttelua, mikä tosin saattaa johtua siitä, ettei niissä lapsiperheitä juuri edes käy. Minulta meni hetki ennen kuin tajusin, mikä katukuvassa on ehkä kaikkein silmiinpistävintä; Prahan katukuvasta puuttuvat ihmiselämän raadollisuudella rahastavat lööpit! Kamaluuksia tapahtuu toki täälläkin, niin kuin kaikkialla, mutta kauhu-uutiset eivät ahdistele kadulla kulkiessa kuten esimerkiksi Helsingissä. Ihmiset ovat varsin rauhallisia ja keskieurooppalaisittain myös kohteliaampia kuin esimerkiksi Suomessa. Prahan historiallinen keskusta pidetään ihastuttavan siistinä, mikä johtuu varmasti osittain siitä, että matkailijat ja matkailuala ovat niin tärkeitä työllistäjiä kaupungissa. Vaikka kaupungissa on yli miljoona asukasta, sen tunnelma ei ole hektinen. Niin minäkin. Noin vuosi sitten voimaan tuli laki, joka kieltää tupakantumppien, purukumin ja ruoantähteiden heittämisen maahan. Tämä ei tarkoita, etteikö tumppeja yhä näkyisi, mutta viesti on selvä. Myös autokanta ja hengitysilma ovat hyvälaatuisia, ja vesijohtovesi on juomakelpoista. Vahingossa tönäistessä katsotaan yleensä silmiin ja pyydetään anteeksi. Olen asunut siellä, olen asunut täällä, olen haistellut ilmaa, olen asettunut ja jatkanut pian taas matkaa seuraavaan maahan. Olen siis - niin halutessani - saanut olla onnellisen tietämätön käsittämättömistä veriteoista tai siitä, kuinka nyt puhuu jonkun minulle tuntemattoman julkkiksen entisen miehen salarakas. \"Prahalaiset todellakin rakastavat koiria, ja keskustassa törmää usein raavaaseen mieheen, jonka takin sisältä kurkistaa pikkuriikkinen maailmaa tiiraileva koiranpää.\" Leppoisa miljoonakaupunki Asia, jota olen alusta asti erityisesti arvostanut, on Prahan silmiinpistävä leppoisuus. Vuoden täällä asuttuani huomaan kuitenkin että kuin varkain Praha on kietonut minut ohueen seittiinsä","paragraph_char_start":222807,"paragraph_char_end":226347,"paragraph_similarity_to_original":99.7740112994,"tokens_before_paragraph":32074}
{"query-id":"query-f779fa15e81867f535c97cc101257949","original_paragraph":"Kuvernöörin nähtyä, että suostuttelut ja uhkaukset eivät muuttaisi veteraanin mieltä, hän antoi ruoskia Ferreolia häränjänteillä. Kun marttyyrin kärsivällisyys oli uuvuttanut ruoskijat, vaikka he tekivät työtään vuoron perään, Ferreol heitettiin haisevaan vankityrmään kahlittuna kettingeillä niin tiukasti, että hän pystyi tuskin hengittämään. Kolmannen päivän aamuna vartijoiden vielä nukkuessa Ferreol huomasi olevansa vapaa kahleista, ja kun ovikin oli avoinna, hän lähti kaupungista ja ui Rhônejoen yli. Hieman myöhemmin hänet saatiin kuitenkin kiinni, ja kiihtyneet pakanat surmasivat hänet. Kristityt hautasivat pyhän marttyyri Ferreolin Rhônen rannalle ja kunnioittivat häntä siitä lähtien Viennen suojelijana.","paragraph_char_start":6062,"paragraph_char_end":6780,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":980}
{"query-id":"query-1296bb1a767db4dae658abce33c3580e","original_paragraph":"31 31 sähkötehoa ja taas lämpöä varastosta purkamalla laskea tuotantoa tai korvata kaukolämmön huippukulutuksen aikaista kalliimpaa lisätehoa. (Kärkkäinen et al. 1983, 9.) Lämmön varastointi kaukolämpöverkkoon Ylimääräisen lämmön varaaminen kaukolämpöverkkoon eli verkon akkumulointi mahdollistaa kulutushuippujen tasaamisen. Kaukolämpöverkon suuri tilavuus muodostaa itsessään massiivisen kapasiteetin lämmönvarastoinnille, sillä normaaliajossakin verkkoon on varastoituneena valtavasti lämpöenergiaa. Suuri tekijä tässä on veden hidas virtausnopeus kaukolämpöputkissa, mikä johtaa pitkään viipymäaikaan ja siten lämpöenergian väliaikaiseen varastoitumiseen verkkoon. Verkkoon voidaan ladata ylimääräistä lämpöä nostamalla menoveden lämpötila ajotilanteen vaatimaa tasoa korkeammaksi. Lämpötilaa voidaan nostaa 5 15 C ja tyypillisesti varauksen kesto on kahdesta kolmeen tuntiin (Energiateollisuus ry 2006, 389). Ylilämmöllä tuotettu lämpövaraus purkautuu kuluttajien laitteilla, kun ne säätävät virtausta niin, että paluuveden lämpötila pysyy suunnilleen vakiona. Tämä johtaa virtauksen hidastumiseen, ellei kulutus kasva. Varatun kaukolämpöveden rintama etenee verkossa samaa tahtia, kuin saavutetut asiakaslaitteet hidastavat virtausta. Kun varaus kattaa koko verkon ja virtaus hidastunut, voidaan samalla latausteholla tuottaa entistä kuumempaa vettä kaukolämpöverkkoon, jos tälle on edelleen tarvetta. Verkoston varausta voidaan hyödyntää myös käänteisesti. Menoveden lämpötila voidaan päästää laskemaan ohjekäyrän suositustason alapuolelle, jolloin taas virtausnopeutta joudutaan nostamaan. Verkkoon syntyy tällöin lämmön vaje, joka korjataan myöhemmin nostamalla menoveden lämpötila oikealle tasolleen. Lämpövajeessa matalampi menolämpötila kasvattaa virtausta asiakaslaitteilla, mikä lisää merkittävästi tehon tarvetta säätökäyrälle palatessa. Menoveden lämpötilan nostamisen lisäksi on mahdollista nostaa paluuveden lämpötilaa ja siten varata lämpöenergiaa myös kaukolämpöverkon paluuputkeen. Tällöin lämpölaitokselle palaava vesi on lämpimämpää ja pienempi lämmitysteho riittää veden palauttamiseksi menoputkeen. Paluupuolen varaaminen onnistuu meno- ja paluuputkien välisten ohitusventtiilien avulla, mikä rajoittaa paluuputken lämmönvarastoinnin laajuutta. Jos kuluttajien säätölaitteita voitaisiin käyttää tähän etäohjauksella, monipuolistuisi kaukolämpöverkon lataamisen käyttö. Tällä hetkellä kuitenkin vain osa kaukolämmön","paragraph_char_start":50660,"paragraph_char_end":53099,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6358}
{"query-id":"query-bc790e8ac3876f4741d52181f785f693","original_paragraph":"17 17 kielen oppimiselle tärkeää on myös kielen kuuleminen. (Launonen, Korpijaakko- Huuhka & Lehtihalmes 2008, 59 63; Hauta & Leinonen 2009, 17; Gylden 2004, 134.) Jokeltelusta puhekieleen siirtyminen perustuu jäljittelyyn. Kolmikuisena vauva tuottaa vaistomaisesti yksitavuisia vokaaliäänteitä, seitsemänkuisena kaksitavuisia. Noin 8 10 kuukauden iässä lapsi alkaa matkia toimintoja, ääniä ja sananmuotoja. Hän selviytyy siis aktiivisesta kommunikatiivisesta vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa jo kauan ennen kuin hän sanoo ensimmäiset sanansa tai kykenee muodostamaan yhtenäisiä lauseita. Lapsi näkee jo tuolloin yhden kielen motivoivimmista elementeistä: ilmaisemalla itseäni voin vaikuttaa maailmaan. Tässä iässä hän voi oppia jo ensimmäiset sanansa. Tästä alkaa yhteistyö, jolla on suuri vaikutus myöhemmälle puheen ja kielen kehitykselle. Jotta lapsi oppii nimeämään asioita, on hänen ensin vastaanotettava asian nimi, siis olla valmis puheen kuulemiseen. (Hauta & Leinonen 2009, 17.) 3 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS 3.1 Aivojen kehitys vuorovaikutussuhteessa Vauvan kehon voidaan sanoa olevan ohjelmoitu kehittymään tietyllä tavalla. Ihmisvauvan elimistössä on useita toimintavalmiita järjestelmiä, mutta useimmat vauvan järjestelmistä ovat epätäydellisiä ja kehittyvät vain toisten ihmisten vaikutuspiirissä, vuorovaikutuksessa toisiin ihmisiin. (Gerghard 2007, ) Koska vauvan aivot kehittyvät kiihkeimmin kohdun ulkopuolella, tarkoittaa se, että vauvan aivot ovat hyvin alttiit sosiaaliselle vaikutukselle. Koska vauva on lähes täysin riippuvainen kohdun ulkopuolella hoivaajasta, se mahdollistaa samalla vahvan sosiaalisen sidoksen syntymisen hoitajan ja vauvan välille. (Gerghard 2007, 56 57; Sinkkonen 2001, 68.) Ihmislapsi on pitkään täysin riippuvainen aikuisten ja vanhempien lapsien hoivasta, turvasta ja ohjauksesta. Ensimmäisten ikävuosien aikana kehittyvät eniten ne aivojen alueet, joihin nimenomaan sosiaaliset kokemukset vaikuttavat eniten ja joilla on eniten merkitystä myöhemmän sosiaalisen oppimisen mahdollisuuksien sekä yksilön yhteisöllisen menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Nämä aivojen osat säätelevät ennen kaikkea tunne-elämää, katseen suuntaamista, sosiaalista oppimista, tarkkaavuutta, muistia, oman toiminnan ohjaamista ja vuorovaikutuskumppaneiden toiminnan ha-","paragraph_char_start":29910,"paragraph_char_end":32222,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4292}
{"query-id":"query-33ab6a45a75e0d1a1ecacf7307a12a09","original_paragraph":"11 ajanjaksolle, ja 1990-luvun puolivälin jälkeen bkt:n ja julkisten investointien kasvuvauhdit ovat eriytyneet toisistaan. Kuvio 4. Reaalinen bruttokansatuote ja julkiset investoinnit vuosina , 1975Q1 = :1 = Invest.-trendi BKT-trendi 1975:1 1975:3 1978:1 1979:3 1981:1 1982:3 1984:1 1985:3 1978:1 1988:3 1990:1 1991:3 1993:1 1994:3 1996:1 1997:3 1999:1 2000:3 2002:1 2003:3 2005:1 2006:3 2008:1 2009:3 2011:1 2012:3 2014:1 Julkiset investoinnit BKT Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden neljännesvuositilinpito. Julkisten investointien tilaa voidaan myös arvioida sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Tyypillinen ja osin harhaanjohtava, Suomessakin usein kuultu väite on, että emme saa jättää tuleville sukupolville kohtuutonta velkataakkaa kannettavaksi. Mutta sukupolvien välisessä oikeudenmukaisuudessa on muitakin tekijöitä kuin julkinen velka. Tulevat sukupolvet voivat olla heikommassa asemassa myös siksi, että jätämme niille vähemmän yksityistä tai julkista reaalivarallisuutta. Velan vähentämiseen tähtäävä kiristyspolitiikka on tarkoittanut myös julkisen infrastruktuurin rapistumista: kiristyspolitiikan seurauksena on vaara, että tulevat sukupolvet perivät sekä kohtuuttoman velkataakan että rapistuneen infrastruktuurin. Seuraavassa kuviossa 5 arvioimme, ovatko julkiset menot kokonaisuudessaan ajanjaksolla olleet suosiollisempia köyhemmille kansalaisille. Kuviossa on esitetty henkeä kohden laskettujen reaalisten julkisten kokonaismenojen kehitys Suomessa ajanjaksolla Tällainen perinteinen laskelma olettaa, että yhteiskunnan kannalta julkisen sektorin käyttämä euro on yhtä arvokas, menipä se yhteiskunnan rikkaimman tai köyhimmän kansalaisen hyväksi. Lienee kuitenkin luontevaa ajatella, että yhteiskunnassa vallitsee jokin tulonjakoarvostus, ja siten köyhemmille suunnattu euro olisi yhteiskunnan näkökulmasta arvokkaampi kuin kaikkein rikkaimmille suunnattu euro. 131","paragraph_char_start":24376,"paragraph_char_end":26281,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3433}
{"query-id":"query-959a7faf2efc79c10cc2c742a7a6ea05","original_paragraph":"16 16 - perimällä vaikutusta sairastumisalttiuteen, mutta: - riittävästi sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikuntaa (vkelimistön vahvistuminen, verenpaineen lasku, veren kolesterolin aleneminen, veren hyytymisen hidastuminen) liikkumattomuuden sijaan - tarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö ( preventiiviset toimenpiteet esim. kolesterolin mittaus ja seuranta) eli ei jättäydytä terveyspalvelujen ulkopuolelle - terveellinen, monipuolinen, kuitupitoinen, vähäsuolainen ravinto (tärkeää esim. painonhallinnassa, verenpaineen hallinnassa ja sydänsairauksien ehkäisyssä) rasvaisen, yksipuolisen, suolaisen ravinnon sijaan - tyydyttämättömien rasvojen käyttö tyydyttyneiden sijaan (vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen) - kolesterolipitoisen ravinnon vähentäminen ( esim. kananmunat, katkaravut) - työn ja levon rytmittäminen \/ liiallisen stressin välttäminen - normaalin painon säilyttäminen (ylipainon välttäminen) (ylipaino lisää mm. verenpainetaudin riskiä) - tupakoinnin välttäminen - runsaan alkoholinkäytön välttäminen Syöpäsairauksien ehkäisy: - erilaisten karsinogeenien välttäminen (esim. tupakka, alkoholi, käristetyt grilliruuat) - lihomisen välttäminen (sopiva energian saanti suhteessa kulutukseen) - liiallisen auringonvalon varsinkin ihon palamisen- välttäminen - radonin välttäminen tai ainakin vaaran tiedostaminen (joillakin alueilla Suomessa riski suurempi) - vitamiinien ja hivenaineiden riittävä saanti - riittävä liikunta - sukupuolitautien välttäminen, turvaseksi (esim. kohdunkaulansyövän ehkäisy) - monipuolisen, kuitupitoisen ravinnon suosiminen (esim. suolistosyöpien ehkäisy) - karsinogeenien huomioiminen myös esimerkiksi työympäristössä (esim. asbesti, metalliyhdisteet ym.) 21) Määrittele käsitteet ja kuvaile niitä esimerkkien avulla. a) karsinogeeni - syöpää synnyttävä ulkoinen tekijä, solun perimäainesta vaurioittava ja mutaatioita aiheuttava tekijä, jolloin solu muuttuu pahanlaatuiseksi","paragraph_char_start":26533,"paragraph_char_end":28476,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3623}
{"query-id":"query-64cef5b9081673eee8cba3cb0ba0c826","original_paragraph":"8 2. Yrittäjät Yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Yrittäjät eivät usein ole tietoisia siitä, että työterveyshuollon järjestäminen myös heille itselleen on ylipäätään mahdollista. Järjestämisprosentti Työterveyshuoltokyselyyn vastanneista lähes kaikki (97 %) osasivat kertoa onko heidän yrityksessään järjestetty yrittäjän työterveyshuolto. Tästä joukosta 73 prosenttia ilmoitti yrittäjän työterveyshuollon järjestetyn ja loput, ettei heidän yrityksessään yrittäjän työterveyshuoltoa ole järjestetty. Keskimääräistä paremmin yrittäjän työterveyshuolto oli järjestetty työnantajayrityksissä. Yksinyrittäjistä työterveyshuollon itselleen oli järjestänyt alle viidennes, kun taas pelkästään yrittäjiä työllistävissä yrityksissä työterveyshuollon kattavuus oli jo selvästi parempi. KUVA 2. Työterveyshuollon kattavuus: Yrittäjät. Toimialoittain tarkasteltuna yrittäjien työterveyshuolto oli järjestetty muita huomattavasti useammin rakentamisen ja kuljetuksen parissa toimivissa yrityksissä. Sen sijaan palvelualan yrityksissä järjestäminen oli harvinaisempaa. KUVA 3. Työterveyshuollon kattavuus: Yrittäjät. Toimialat. 8","paragraph_char_start":8306,"paragraph_char_end":9447,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":979}
{"query-id":"query-5ed6fd77f9379095e8a8e8b715d48200","original_paragraph":"13 S ivu 13 Hanskalaatikko Hanskalaatikko on halpa sijoitus ja hyvä apukeino steriiliin työskentelyyn. Se ei välttämättä vaadi kiinteästi kiinnitettäviä käsineitä, pelkkien kertakäyttökäsineiden käyttäminen riittää. Se on yksinkertaisuudessaan läpinäkyvä kannellinen muovilaatikko (noin litraa), johon on tehty kaksi pyöreätä reikää. Se perustuu ilman liikkumattomuuteen, jolloin kontaminaatioriski pienenee. Ennen laatikon käyttöä sen sisäpinnat pyyhitään alkoholilla ja sinne sumutetaan vettä. Vesisumu sitoo ilmassa olevat hiukkaset painaen ne laatikon pohjalle. Hanskalaatikkoa käytettäessä on syytä muistaa rauhallinen työskentely, jotta ylimääräiset ilmavirtaukset vältetään. Työskentelytila ja työvälineet Työskentelytilaksi kannattaa valita jokin hyvä työpöytä tilassa, joka on helppo puhdistaa. Aina ennen työskentelyn aloittamista on desinfioitava työskentelytila ja välineet. Työskentelytila on hyvä pitää yleisesti puhtaana ja pinnat voi pyyhkiä alkoholilla. Sumutinpullo, jossa on alkoholia, sekä talouspaperi ovat käteviä työvälineitä pintojen pyyhkimiseen. Työskentelyn aikana on vältettävä liikkumista mahdollisimman paljon, koska se laittaa liikkeelle kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset. Sumuttamalla hienojakoista vettä tilaan saadaan ilmassa leijuvat hiukkaset laskeutumaan maahan. Työvälineet steriloidaan painekeittimessä tai pyyhitään alkoholilla. Hanskalaatikko on erittäin hyvä apuväline estämään ilmavirtaukset, kun tehdään kriittisiä toimenpiteitä. Sen rakennusohjeen löydät oppaan loppuosasta. Myös omaan hygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Mahdollisimman puhdas keho, vaatteet ja mieli ovat avainasioita onnistumiseen. Pese aina kädet saippualla ennen työskentelyn aloittamista. Käytä kertakäyttökäsineitä tilanteen niin vaatiessa ja pyyhi ne alkoholilla aloittaessasi työskentelyn. Käsidesi on kätevä apu moneen tilanteeseen. Paksuja mattoja ja verhoja tilassa tulisi välttää. Ne keräävät huomattavan määrän ei toivottuja hiukkasia, jotka nousevat ilmaan, kun huoneessa liikutaan. Maltti on valttia Monesti toimenpiteitä tehdessä tulee kiirehdittyä liikaa. Ajatellaan, että kontaminaatioriski pienenee, jos toimenpiteet suoritetaan pikaisesti. Näin ei kuitenkaan ole. Kun työskennellään rauhallisesti, on työ huolellisempaa ja vältetään turhia ilmavirtauksia, jotka aiheutuvat nopeista liikkeistä. Varaa siis aina toimenpiteille riittävästi aikaa ja tee ne huolellisesti. Hanskalaatikko helpottaa onnistumista. Pienviljelijän välineistöä.","paragraph_char_start":21347,"paragraph_char_end":23815,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3081}
{"query-id":"query-672fa81d2e6390b11f71fa8ea4b8d1f7","original_paragraph":"19 36 Helsingin Suomalainen Klubi Helsingin Suomalainen Klubi 37 Merkkipäiväillassa oli lämmin tunnelma Juhlapuheessaan Jarmo Pekkala tarkasteli presidentinvaalien asetelmia ja korosti sukupolvien välisen vuorovaikutuksen merkitystä Klubissamme. Oikealla Pekka Mannio lausui kiitokset kutsuvieraiden puolesta. Pyöreitä vuosia täyttäneiden klubiveljien kutsuvierasilta tammikuussa on yksi vanhimmista Klubimme vuotuisista juhlatapahtumista. Se on saanut alkunsa jo 1940-luvulla ja jatkuu virkeiden iäkkäiden herrojen arvokkaana illallistilaisuutena. Kutsuttuina ovat kaikki 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta täyttäneet, sillä viiteenkin päättyvät vuosimäärät katsotaan tuossa iässä pyöreiksi. Kymmenettä vuosikymmentään jo askeltaville on jokainen vuosi suurten ikäluokkien syntymävuosien hallituksemme kauaskantoisella päätöksellä pyöreä. Nuo suuret ikäluokatkin alkavat jo lähestyä kutsuikää. Kutsun saaneista 208 kukitettavista oli paikalla 102. Runsaimmin edustettuina olivat 70-vuotiaat. Saapuvilla olijat varmaan muistivat lämmöllä niitä ikäveljiään, jotka eivät terveydellisistä tai muista syistä päässeet mukaan. Nuoremmat ja merkkivuosien välivuosia elävät klubiveljet voivat osallistua onnitteluillalliselle omalla kustannuksellaan ja heitä olikin mukana ilahduttavan runsaasti. Sali täyttyi juhla-asuisista herroista ja kaikki tuntuivat viihtyvän. Mikseivät olisi, kun herkullisten ruokien ja jalojen juomien ohella henkistä ravintoa tarjosivat aikamme tapahtumia peilaavat puheet, keskustelut ja tunnelmaa kohottaneet oman orkesterimme ja kuoromme esitykset. Pauli Jaavamon johtaman orkesterin alkumusiikki johdatteli juhlijat pöytiinsä ja ilahdutti heitä illan kuluessa myöhemminkin. Puheenjohtaja Johannes Koroma toivotti heidät lämpimin sanoin tervetulleiksi painottaen heidän edustamansa sukupolven arvokasta työtä yhteiskunnassamme. Aihetta olikin, sillä tiedämmehän, että 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat veljet olivat asein puolustamassa kansamme itsenäisyyttä ja nuoremmatkin heidän rinnallaan torjumassa vaaran vuosien ulkopoliittisia paineita sekä kohottamassa työl- lään kansaamme taloudellisesti ja kulttuurisesti maailman vapaiden kansojen eturiviin. Henrik Lambergin johtaman kuoron esitykset sopivat illan henkeen: Kaikukohon laulu maamme, Kaunehin maa... Madelientä ja ylikypsää karitsaa Miia Makkosen ravintola oli tehnyt parhaansa herrojen viihdyttämiseksi: haukimurekkeilla vahvistettu kermainen madeliemi maistui pyryisessä illassa, ja timjamikastikkeen höystämä ylikypsä karitsan niska sisilialaisine viineineen sai pääruokana osakseen kiitosta. Jälkiruokana mustikkapiirakka Marskin tapaan kahvin kera oli pisteenä illallis-ii:n päässä. Juhlapuheen pitää perinteisesti Klubin hallituksen nuorin jäsen. Siinä roolissa Jarmo Pekkala tarinoi rattoisasti ajankohtaisista presidentinvaalinäkymistä, elimmehän tuolloin vaalien ensimmäisen kierroksen mielenkiintoista aikaa. Puhuja vältti ottamasta suoraa kantaa ehdokkaisiin, rivien väleistä kuulijat saattoivat tehdä omia analyysejaan. Olihan ehdokkaina kaksi klubiveljeäkin. Kiitospuheessaan 92-vuotias Pekka Mannio kiinnitti huomiota ikämiesten elämänlaadun parantamiseen. Hän on käynnistänyt seniorilounaat ja kalkkisjumpat lisäämään senioriikäisten elämänvoimaa ja -iloa. Lounailla kuullaan terveydenhoitoon liittyviä asiantuntijaesitelmiä. Aloite on saanut jo ilahduttavaa myötäkaikua. Perinne jatkuu vuoden päästä. Silloin ovat vuorossa tervaskantojen ohella uudet kutsuttavat. Antti Henttonen Kuvat: Arto Toivanen Toistasataa syntymäpäivävierasta ja puolisensataa muuta klubiveljeä täyttivät juhlasalimme merkkipäiväillassa.","paragraph_char_start":52666,"paragraph_char_end":56266,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7245}
{"query-id":"query-27ba2e6a6fe2ea9c944407ca02b23dbb","original_paragraph":"49 LIFE-Luonto -alueella. Tässä esimerkissä: Hankkeen hakijan Pirkanmaan ympäristökeskuksen huoltotien rakentaminen sekä muu jokialueen kunnostaminen oli vastoin Helsingin yliopiston ja EU:n välistä LIFE-Luonto -projektista tehtyä sopimusta, jossa Helsingin yliopiston tuli toimia hankkeen jokihelmisimpukan suojelun asiantuntija- ja vastuutahona. Huoltotien rakentamisesta ja jokialueen muusta kunnostamisesta (ei entisöimisestä) aiheutuva riski kohdistuu ennen kaikkea sen alapuolisella jokialueella, yli 500 m matkalla (yleinen turvaraja), olevaan vuonna 1999 inventoituun laskennallisesti jokihelmisimpukkaa käsittävään populaatioon, jonka luontoarvo on 7,3 milj.. Huoltotien rakentaminen ja muut jokialueelle tehdyt kunnostustoimenpiteet tuhosivat jokialueen luontaisen makrohabitaatin (koskenluusua) sekä esti sen luonnontilaistumisen edellytykset, jolloin syntyi tietoinen haitta sekä jokihelmisimpukan että luontotyypin suotuisan suojelun tason säilymiselle. Missään suunnitelmissa, sopimuspapereissa tai keskusteluissa projektin pääkoordinaattorin kanssa ei tullut esille tällaisen huoltotien rakentamisen tarvetta, eikä sitä, että jokialueelle tuodaan vierasta maa-ainesta 12 autokuormallista: 5 moreenia, 5 kiveä, 1 seulanpääkiveä ja 1 multaa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä ei mainittu mitään huoltotiestä eikä maa-aineksen tuonnista. Pirkanmaan ympäristökeskuksen tulkinnan mukaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös antoi kuitenkin mahdollisuuden tällaisiin toimenpiteisiin, jotka olivat massiivisimmat, mitä projektissa tehtiin Pirkanmaan jokien jokihelmisimpukka-alueilla, saati 500 m turvarajan sisäpuolella. Kunnostustoimenpiteistä reklamoinnin jälkeen Pirkanmaan ympäristökeskus lupasi projektin pääkoordinaattorille poistaa huoltotien. Kuitenkin ympäristökeskus jätti talon sisäisen katselmuksen jälkeen tien poistamisen tekemättä, katsoen sen tarpeettomaksi toimenpiteeksi. Lisäksi Pirkanmaan ympäristökeskus haki tekemilleen toimenpiteille hyväksyntää jokivarren asukkailta, joiden ei voida ajatella toimivan jokihelmisimpukkaa sisältävän jokiekosysteemin suojelun ja entisöinnin asiantuntijoina. On olemassa riski, että huoltotie rakennettiin 25 jokihelmisimpukan päälle, jotka oli inventoitu jokialueelta v On olemassa riski, että kohteen jokialueelta alkava luonnontilainen sivu-uoma menettää kunnostustoimenpiteiden jälkeen merkitystään joen jokihelmisimpukkakannan uutena lisääntymisalueena. Yhdessä nämä kohdissa 7 ja 8 esille tuodut riski- ja haittatekijät aiheuttavat jokihelmisimpukan luontoarvona mitattuna merkittävän luonnonsuojelun tasoa alentavan tekijän. Esimerkiksi LIFE-Luonto -projektissa Jokihelmisimpukkaa sisältävien jokiekosysteemien entisöinti olevien pienten Pinsiö-Matalusjoen sekä Ruonanjoen jokihelmisimpukoiden luontoarvo noin 12 km matkalla on yhteensä yli 25 milj.. 49","paragraph_char_start":61971,"paragraph_char_end":64813,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8096}
{"query-id":"query-4f5b1e0ed76fd9dc656fc96ad81d8790","original_paragraph":"20 Alfacariakin lempeämpää kiipeilyä, lähialueilla on tarjolla Tres menores, kolme vähäisempää. Lanjarónin, El Castillejon ja Nigüelaksen kallioilla vallitsevia ovat nelos- ja vitosgreidit. Itse en näiden vetovoimaa koskaan kokenut. Cogollos Vegan vetovoiman koin. Tuon kylän kalliot ovat lyhyen bussimatkan päässä Granadasta. Lähestymismarssikin on hetkessä ohi. Paikalliset kiipeilijät varjelivat tuolloin Cogollostaan suurena salaisuutena, ja minäkin pääsin noille tufi lle kuumottavan myöhään keväästä saatuani granadalaisen reitintekijän Pablo Gómezin uskomaan, ettei se kallio muutaman pohjoisen pojan kiipeilystä rikki mene. Tuo kaalitasangon yllä sijaitseva kalliomuodostelma tarjoaa urheilukiipeilyä sanan sporttisimmassa mielessä. Typerryttävän jyrkän cuevan sisältämä Cogolludo-sektori vertautuu utaremaisina roikkuvine tufi neen ja valmiine pitkine jatkoineen Antequerran Archidona-keiviin. Projektit Cogollos Vegalla näyttävät helvetillisiltä. Reitti: Totem power (n.6c) Kiipeilijä: Jirka Länsikallio Paikka: Los Cahorros, Sector Diabólico Meri Kytö Los Cahorros, siempre Yhdeksänkuinen oleskeluni Granadassa kotimaani suosiollisella avustuksella on ollut opettavainen, joskin tuo oppi on tullut ihan muualta kuin Universidad de Granadan lehtereiltä. Loisto-olosuhteissa ei voi olla oppimatta kiipeämään. Vähintään yhtä merkittävää on ollut kasvaminen kiinni Las Alpujarrasin, Sierra Nevadan esivuoriston maisemaan, sen sisäistäminen omaksi mielenmaisemaksi ja kehon verkkaiseksi rytmiksi. Päiväni ovat parhaimmillaan alkaneet café con lechen juonnilla Bar El Puntarrónin terassilla, Cahorrosin porteilla, viiriäisten, helmikanojen ja uuttukyhkyjen ympäröiminä, rupattelulla paikan hyväntuulisena hääräävän emännän kanssa. Emännän pikkuveli on puolestaan aikamiespoika, joka ratsastaa kaiket päivät näennäisen päämäärättömästi muulillaan kapinen mutta hellyttävä eläinjoukko perässään ja vain murahtaa vastaukseksi Hola-Buenas-tervehdykseeni. Joutilaisuuden suhteen olemme samalla viivalla, hän päättymättömine siestoineen ja minä kiipeilyineni. Erityisen kiehtovaa on ollut päästä seuraamaan, kuinka monachileñokset, kylän miehet, rakentavat kiviaitaa Los Cahorrosiin johtavan tien varrelle Kalkkikivimöhkäleiden pinoaminen ei ole mikään pitkälle mietitty insinööritaidonnäyte vaan henkisesti raskasta ja toraisaa puuhaa. Jokaisella kivellä on useita posturoita, mahdollisia tapoja asettaa se, ja mikään postura ei ole koskaan ehdottoman oikea. Niinpä kiven viimein löytämä paikka on aina miesten keskinäisen kompromissin ja voimasanojen vaihdon tulos. Kuitenkin juuri tuo rakentamisen hitaus ja hapuilevuus on jollain tapaa hyvin luonnollista, kuin kylän maaperän orgaanista jatkamista. Hyvään Cahorros-päivään on myös kuulunut kohtaaminen vuohilauman kanssa. Kaukaa katsottuna nuo eläimet ovat hämmästyttäviä taiteillessaan kilisevine kelloineen rinteillä, joiden vaikeus on vähintään kakkosta paikallisella greidillä. Läheltä nuo luontokappaleet taas näyttävät koomisilta törröttävine korvineen ja ylisuurine utareineen. Paimenten kanssa käydyt keskustelut ovat tartuttaneet kömpelöön espanjaani paikallisen tavan nielaista s-äänteet olemattomiin. Paimenten sosiaalinen status on hyvin alhainen, melkeinpä paarian luokkaa, mutta minun ideologisessa nostalgiassani tuollainen hahmo, jolla on keppi kädessä, hattu päässä, nahkalaukku olalla ja huulilla sätkä kotona kasvatetusta churrascosta, on ehtaa pastoraalia, kaupunkimaisen sivistyksen vastapainoa, takaisin luontoon. Olen liittänyt queso de cabran, vuohenjuuston, ruokavaliooni ja Cahorrosista keräämäni rosmariinit maustehyllyyni. Vedet olen ottanut tavaksi tankata Cahorrosin lähteistä. Bar El Puntarrónin lähellä sekä Faraón- ja Palomas-sektoreilla on fuente, jonka kirkas ja kylmä vesi on ihanaa ja voittaa Granadan vesijohtoveden 6-0. Viimeisellä vierailullani Cahorrosissa tutut eläimet tulevat tervehtimään. Mishu-kissa suhtautuu eväisiini yhtä röyhkeästi kuin aina ennenkin, mutta annan sen anteeksi. Pentuniminen koira ei ole samanlainen pallero, kuin yhdeksän kuukautta sitten. Nyt tuo murrosikäinen, keskenkasvuisen hontelo paimenen apuri hymyilee minulle koiran hymyään granaattiomenapuun katveessa. Muut tutut ja nimeämäni koirat ovat lisääntymispuuhissa: Nöftällä on kiima-aika, ja Wursti on sitä parasta aikaa astumassa Side-pullin odottaessa vuoroaan. Alhaalta Monachilista juoksee lisää koiria tähän riemujuhlaan osallistumaan. Käännyn vielä kerran kukkulan laelta katsomaan kanjonia ja sen kummallakin puolella olevia dramaattisia vihreän läikittämiä kalkkikivimuodostelmia. Kesän jo ruskistama ruohikko on solan pohjalla syvänvihreä ja kukikas. Aurinko paistaa liian lämpimästi pilvettömältä taivaalta, mutta Cahorrosiin johtava oliivipuiden hämärä vehreys lupaa fresquitoa kiipeilyä myös kesän kuumimmiksi kuukausiksi. Reitti: Cogolluda (7a), Kiipeilijä: Perttu Ollila Paikka: Cogollos Vega, Sector Cogolluda Reitti: Vampiro (n.6b+), Kiipeilijä: Perttu Ollila Paikka: Los Cahorros, Sector Tacos Meri Kytö Aki Rautava Trädikiipeilyn sanakirja osa 2. Teksti Perttu Ollila Pitchi (köydenpituus, kp) Kiivetty matka kahden ständin välissä. Yksi kp usean köydenpituuden reiteillä, myös maasta toppiin yhden kp:n reiteillä. Pitchi on harvoin yli 50 metriä. Poikkari (poikkikulku, traverse) Kiipeilyä vaakasuorassa linjassa. Kakkosellekin hieman jännää, sillä pudotessa saattaa tulla svingi (pendulum). Poketti Reikämäinen ote kalliossa. On yhden, kahden ja kolmen sormen poketteja. Tyypillisiä kalkkikiviotteita. Pommi (pomminvarma) Poikkeuksellisen luotettava varmistus, ankkuri, ote tms. Joskus saattaa osoittautua illuusioksi. Porttis (portaledge) Big wall-kiipeilyssä seinällä roikkuva teltta. Puhtaasti (vapaasti) Liidaaminen ilman putoamista, hangdoggausta tai kamoista vetämistä (A0). Teknoamisessa puhtaasti eli kliinisti kiipeäminen tarkoittaa vasaran käytöstä pidättäytymistä. Pumppi Veren ja maitohapon pakkaantuminen lihaksiin, eritoten kyynärvarsiin. Tarkoittaa voiman katoamista. Pumppaava reitti pitää yllä pumppia. Se on usein tasaraskas, tarjoaa vähän levähdyksiä ja huonot jalkaotteet. Putoamiskerroin Pudottu matka jaettuna ulkona olevan köyden pituudella (putoajasta varmistajaan tai ankkuriin). Rannari (ranout, rane) Kahden varmistuksen väli eli matka, jonka kiipeilijä kiipeää edellisen varmistuksen yläpuolelle ennen seuraavaa varmistusta. Tyypillisessä rannarireitissä on tuntuvan pitkä matka piissien välillä. Red point Harjoitellun reitin kiipeäminen vapaasti ja puhtaasti. Projektin loppuun saattaminen. Trädireitin tapauksessa red pointtiin kuuluu varmistusten laittaminen kiivetessä eli kamat lennossa. RP Alkuperäinen messinkinen mikrokiila. Räkki Kamalajitelma joka otetaan mukaan reitille. Räpsy Putoaminen köyteen aivan varmistuksen kohdalta tai vain vähän sen yläpuolelta. Sandbag Aligreidattu reitti, toisin sanoen vaikeusaste on alakanttiin. Sekavarmisteinen reitti (semipultattu) Trädiä ja sporttikiipeilyä yhdistelevä reitti. Vaatii luonnolisten varmistusten käyttöä mutta tarjoaa myös pultteihin klippaamista. Sekvenssi Liikesarja eli useita muuveja peräkkäin Siansorkka Hyödyllinen ja helposti tehtävä solmu, jolla yleensä kiinnitetään köysi sulkurenkaaseen ständeissä. Side pull (saideri) Pystyyn nostettu lista. Käsiote, josta pidetään kiinni sivuttaisvetona. Simuli (running belay) Sekä ykkönen että kakkonen kiipeävät samaan aikaan. Kakkonen pitää huolen, ettei kliinaa kaikkia piissejä itsensä ja ykkösen väliltä. Kumpikin pitää huolen, ettei putoa. Nopeaa etenemistä isojen seinien helpoilla osuuksilla. Singeri Jalkojen tahaton tärinä. Johtuu usein enemmän psyykkisestä kuin fyysisestä rasituksesta. Sisäkulma (kulma) Nurkka kalliossa. (Vs. kantti) Skriimeri Jatkon nauhalenkki, jonka ompeleet repeävät pudotessa auki. Tarkoitus on kuolettaa osa iskuvoimasta ja parantaa heikkojen varmistusten pysymistä seinässä. Skrämpläys Helppoa kiipeilyä, monesti köydettä. Usein isoja reittejä lähestyttäessä tai niiden loppuosuuksilla. Skyhook Koukku jota käytetään teknotessa listoilla etenemistä varten. Slingata Pujottaa slingi eli nauhalenkki varmistukseksi kiilakiven, kivisarven, puun tms. ympärille. Slouppi (sloupperi) Hankala alaspäin viettävä luiskaote. Myös pyöreäreunainen ote. Släbi Loiva seinä. Matemaattisessa släbissä kulma on vielä alle 90 astetta, mutta kiipeily ei ole enää järin släbimäistä. Släkki Löysää köyttä kiipeilijän ja varmistajan välillä.. Smieraus Jalkatekniikka jossa kiipeilytossun pohjaa käytetään luomaan niin paljon kitkaa kuin mahdollista. (Vs. tossun kärjellä tai reunalla astuminen) Sooloaminen Köysisoolo: Kiipeäminen ilman varmistajaa mutta köydellä ja varmistuksilla. Vapaasoolo: Kiipeäminen ilman varmistuksia. Splitteri Halkeama joka halkaisee avoimen feissin. (Vs. kulmahalkeama) Spottaaja Henkilö joka seisoo maassa kädet pystyssä valmiina pyydystämään putoavan kiipeilijän. Oleellinen boulderoinnissa ja köysireittien hankalissa starteissa ennen ensimmäistä varmistusta. Stemmata Muodostaa jaloista silta otteiden tai seinäpintojen välille. Haara-asentoista jalkatyöskentelyä erityisesti dihedraaleissa ja sisäkulmissa. Sturtsi Pitkä putoaminen. Stäkki Jammaustekniikka jossa sormet, kädet tai jalat niputetaan yhteen täyttämään tyhjää tilaa halkeamassa. Ständi Varmistusasema keskellä reittiä, reitin päällä tai joissain tapauksissa myös reitin juurella. Ständeiltä varmistetaan kakkonen ja lähdetään liidaamaan. Ständi sisältää ankkurin, köyden ja varmistajan. Joskus hyvin epämukava. Syöksyvarmistus Varmistaja juoksee liidaajan pudotessa rannarista niin paljon löysää pois kuin kerkiää. Trädikikkailua. TCU (tri cam unit) Kolmileukainen frendi. 38 KIIPEILY 1\/06 KIIPEILY 1\/06 39","paragraph_char_start":83821,"paragraph_char_end":93473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12146}
{"query-id":"query-fb28e8320548f454e80d0de82797a904","original_paragraph":"3 Menneisyyden merkitys syrjäytymisvaarassa olevien pajanuorten tulevaisuuskuvissa Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he kaikki olisivat syrjäytymisvaarassa. (Helve 2002, ) Pitkittynyt työttömyys ja kouluttamattomuus voi kuitenkin vaikuttaa nuoren suhtautumiseen yhteiskuntaa, yhteisiä arvoja ja yhteistä kulttuuria kohtaan. Nuoren ulkopuolisuuden kokemukset vaikuttavat myös hänen kosketukseensa historiakulttuuriin. Käsillä oleva artikkeli liittyy Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeeseen. Kyseisessä hankkeessa selvitetään aikuisväestön lisäksi haastattelututkimuksilla muun muassa lasten ja nuorten historiatietoisuutta. Tämän tutkimuksen kohderyhmä valittiin sen takia, että usein, kun puhutaan nuorten käsityksistä, kohteena ovat peruskoulussa tai lukiossa opiskelevat nuoret. Tavoitteena oli haastatella nuoria, joiden lähtökohdat ja elämäntilanteet mahdollisesti eroavat opiskelijoiden tilanteesta, ja selvittää heidän historiatietoisuuttaan. Aineisto ja sen analyysi Tutkitut pajanuoret eivät olleet kirjoilla missään oppilaitoksessa. Kaikilla nuorilla oli taustalla kesken jääneet opinnot toisen asteen oppilaitoksessa tai väärä alavalinta. He olivat työttömiä ja osallistuivat työ- ja elinkeinotoimiston tai kunnan sosiaalitoimen ohjaamina nuorten työpajatoimintaan. Pajanuorten työttömyys oli kestänyt muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen. Tavoitteena pajatoiminnalla on ohjata nuoria eteenpäin elämässään, jotta sopiva opiskelupaikka tai työpaikka löytyisi. (Ks. lisää työpajatoiminnasta esim. Kähkönen & Hanni 2005.) Haastattelut tehtiin tammikuussa Niihin osallistui kuusi pajanuorta, joista viisi oli poikia ja yksi tyttö. Ikäjakauma oli vuotta. Haastatteluista kolme tehtiin ruotsiksi ja kolme suomeksi eteläsuomalaisella paikkakunnalla. Haastattelut kestivät keskimäärin puoli tuntia. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastattelumetodin valinta nuorten historiatietoisuuden selvittämiseksi valittiin siksi, että haastatteluilla voi saada survey-tutkimusta syvällisempää tietoa tutkimushenkilöiden henkilökohtaisista historiamerkityksistä. Haastattelun etu on ennen kaikkea joustavuus, sillä haastattelijalla on mahdollisuus korjata, toistaa ja täydentää sanamuotoja tällaista mahdollisuutta ei ole esimerkiksi lomakekyselyssä. (Tuomi ja Sarajärvi 2002, ) Teemahaastattelut etenevät vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa ja tarkoituksena on, että oleellinen tieto ja tutkittavan ääni tulevat kuuluviin etukäteen mietittyjen avoimien teemojen kautta. Teemahaastattelussa tutkimushenkilöiden tulkinnat ja heidän asioille antamansa merkitykset ovat keskeisessä asemassa. (Hirsjärvi ja Hurme 2000, ) Teemahaastattelut perustuivat etukäteen mietittyjen aiheiden pohjalle. Kysymysten järjestystä ja tarkkuutta ei ollut mietitty etukäteen, vaan kysymykset rakentuivat osittain haastattelun aikana teemojen ympärille. Teemoja olivat nuorten kiinnostus menneisyyteen, historian tulkinta, historian lähteet ja suhtautuminen tulevaisuuteen. Haastattelut litteroitiin vuorokauden sisällä haastattelusta. Samankaltaisuuksien ja yhdistelyn jälkeen merkityksiä tulkittiin tutkimuskirjallisuuden valossa. Analyysivaiheessa tarkasteltiin aineistosta nousseita teemoja, jotka kertoivat tutkimushenkilön historiatietoisuudesta tai esiintyivät useamman henkilön haastatteluissa. Analyysiyksikkönä oli ajatuskokonaisuus. Vastaajat on nimetty lyhenteillä N1 N6 (nuori 1 6) ja heistä käytetään artikkelissa nimitystä työpajalla olevat nuoret tai pajanuoret. Käytetty aineisto on varsin suppea, sillä sen tarkoitus oli toimia esitutkimuksena aiheeseen. Aineiston suppeaa määrää selittää myös hankaluus löytää pajanuoria haastatteluun. 56","paragraph_char_start":7207,"paragraph_char_end":10864,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":893}
{"query-id":"query-b739dd60f23e6ebd2798da54a12640a7","original_paragraph":"18 16 Monet hyvinvointivaltion rakenteet suosivat itse tekemistä palvelujen sijaan. Korkea veroaste leventää palveluiden verollisen hinnan ja työntekijän käteen jäävän palkan välistä verokiilaa. Jos akateeminen tienaa ylitöillä satasen lisää, siitä jää verojen jälkeen noin 50 euroa. Jos sillä haluaa ostaa esimerkiksi siivouspalveluita, on vielä tilitettävä valtiolle arvonlisävero ja tulovero siivoojan palkasta sekä työnantajan ja työntekijän eläkemaksut. Lopputuloksena on joko niin kallis palvelu, että akateemisen kannattaa mieluummin siivota kotinsa itse, tai siivoojalle niin pieni tuntipalkka, ettei siivoojaa voi työehtosopimusten mukaan siihen hintaan työllistää. Yrittäjänä siivooja voisi myydä palveluitaan haluamaansa hintaan, mutta miksi vaivautua, jos samaan tulotasoon pääsee yhteiskunnan tukienkin varassa tekemättä mitään? Se, että hyvinvointivaltion rakenteet syrjivät heikosti tuottavaa työtä ja hinnoittelevat ne ulos markkinoilta, ei ole sattumaa. Sehän oli Pekka Kuusen tarkoituskin. Yhteiskuntapolitiikan tavoite oli talouskasvu, joka perustui siihen, että ihmiset saadaan pois heikosti tuottavasta työstä tuottavampiin teollisuustöihin. Tavoite toteutui vähän liiankin hyvin. Perusasteen työpaikkojen määrä on 1980-luvun loppuun verrattuna romahtanut, käy ilmi tutkija Pekka Myrskylän artikkelista Tilastokeskuksen Tieto & trendit -lehdessä [4]. Työpaikkojen kokonaismäärä kansantaloudessa ei ole 1980-luvun loppuun verrattuna pienentynyt. Keskiasteen työpaikat ovat lisääntyneet :lla, ja korkeimman asteen paikkojen määrä on kaksinkertaistunut. Peruskoulupohjaisia työpaikkoja on kuitenkin kadonnut yli puoli miljoonaa. Ottajia olisi edelleen. Reilusta perusasteen työpaikasta kilpailee yli miljoona hakijaa. Pelkän peruskoulun käyneitä työikäisiä suomalaisia on puoli miljoonaa, ja lisäksi perusasteen paikkoja etsii töissä olevaa ja opiskelijaa, maahanmuuttajaa ja Suomessa tilapäisesti työskentelevää ulkomaalaista. Jos koulutuksen lisääminen olisi yksinkertainen ratkaisu tähän ongelmaan, pulma olisi jo ratkaistu. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole yhtä koulutettavia. Peruskoulu ja yliopistolaitoksen laajentaminen ovat jo hyödyntäneet sen lahjakkuuspotentiaalin, joka Pekka Kuusen aikaan oli vielä suurelta osin hyödyntämättä. On siis helppo yhtyä näkemykseen, johon Soininvaarakin päätyi jo lähes 20 vuotta sitten. Työntekijöiden tuottavuuserot ovat kasvaneet, ja vähän osaavasta väestä on työmarkkinoilla pysyvästi ylitarjontaa. Vähäinenkin työpanos kannattaa käyttää, ja sitä varten on työn hinnan mukauduttava.","paragraph_char_start":24332,"paragraph_char_end":26881,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3284}
{"query-id":"query-419299f26240c0301c795263d6141be9","original_paragraph":"23 Opettajat aktiivisina Pedagogiset opettajayhdistykset esittäytyvät Lapin kieltenopettajat ry Lapin kieltenopettajat ry on Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n aluejärjestö. Paikallisyhdistyksessämme on jäseniä yli 150. Yhdistyksen tehtävänä on välittää jäsenilleen tietoa mm. kieltenopetukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja koulutustilaisuuksista. Yhdistys myös suunnittelee ja järjestää koulutusta itse tai yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi marraskuussa Rovaniemellä pidettävä kieltenopettajien koulutuspäivä järjestetään yhdessä Lapin lääninhallituksen kanssa. Lisäksi yhdistys järjestää kieltenopettajille virkistäytymisretkiä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Vuosien varrella olemme mm. käyneet ahkerasti teatterissa ja keväisin hiihtoretkillä tunturissa. Kuluvana syksynä tavataan kollegoita kahvilakierrosten merkeissä! Puheenjohtaja: Susanna Ylitalo Lapin opinto-ohjaajat ry Lapin opinto-ohjaajat olivat ensimmäisinä Suomessa perustamassa omaa alueellista yhdistystä vuonna Lapin opinto-ohjaus ry on Suomen opinto-ohjaajat ry:n aluejärjestö, jonka tavoitteena on toimia tiedonvälittäjänä, yhteydenpitäjänä ja järjestää koulutusta alueensa opoille sekä toimia aktiivisesti jäseniään tukien. SOPO ry järjestää vuosittain valtakunnalliset opo-päivät. Tämän vuoden keväällä järjestimme Rovaniemellä valtakunnalliset opo-päivät. Luennoitsijoina meillä oli mm. sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta, professori Kari Uusikylä Helsingin yliopistosta, psykologian professori Juha Perttula Lapin yliopistosta, professori Päivi Naskali Lapin yliopistosta sekä aluejohtaja Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä. Saimme paljon kiitosta hyvien päivien järjestämisestä ja erinomaisista luennoitsijoista. Kyllä me täällä Lapissakin osaamme! Puheenjohtaja: Tuulikki Koivisto Lapin äidinkielenopettajat ry Lapin äidinkielenopettajat on Äidinkielen opettajain liiton paikallisyhdistys, jonka toiminta-alue on koko Lappi lukuun ottamatta ja Kemi-Tornion seutua. Yhdistys on aktivoinut toimintaansa vuonna 2006 huomattavasti. Vuoden huomattavin tapahtuma on yhdistyksemme aloitteesta Luostolla lokakuun lopulla järjestettävä koulutusviikonloppu, jonka aiheena on työssä jaksaminen. Koulutus järjestetään yhteistyössä Lapin OAY-piirin, Lapin historian opettajien ja Lapin kieltenopettajien kanssa. Mukaan on ilmoittautunut lähes sata opettajaa. Koulutuksen lisäksi yhdistys järjestää myös vapaa-ajan ohjelmaa. Esimerkiksi tuore teatteriyhteistyön monipuolistuminen tukee myös oman työn suunnittelua. Puheenjohtaja: Jaakko Sarmola 23","paragraph_char_start":47682,"paragraph_char_end":50253,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6229}
{"query-id":"query-b1cdb12210f4d1e2e50bddd7c685dca6","original_paragraph":"14 ARI Jatkopolkuja & Suunnitelmia Morjens Uusixlaiset! Palstallani tuon päivänvaloon kaikkea ajankohtaista koskien työtä, opiskelua, asumista ja elämää yleensä. Uusixilla olemme tehneet Jatkoxin kanssa tutustumisretkiä mm. Työhönkuntoutuksen muihin toimipaikkoihin esim. Koti- ja laitospalveluihin, tekstiilityökeskukseen sekä eri oppilaitoksiin esim. Amieduun. Syksyllä 2014 vierailut jatkuvat ja niistä tiedotetaan mainoksilla. Jos olet kiinnostunut vierailuista niin sovi osallistumisesta työnjohtajasi kanssa. Viimeksi kävimme tutustumassa Pakilan työkeskukseen ja Ympäristöpalveluihin. Mukana oli yhteensä 12 Uusixlaista, suuri kiitos heille osallistumisesta! Seuraavaksi Jatkox järjestää työmarkkinakatsauksen, joka on tarkoitettu kaikille teille, jotka mietitte jatkovaihtoehtoja kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Saatte tietoa avoimista työpaikoista Helsingissä, aloista joilla on työvoimapulaa sekä tietoa siitä, mitä palveluita Duurin TE-puolen asiantuntija voi teille antaa. Jatkoxin vierailujen ja tutustumiskäyntien tarkoituksena on antaa sinulle ideoita ja vinkkejä mahdollisista jatkopoluista Uusix-jakson jälkeen. Jos sinulla on toiveita tutustua johonkin mahdolliseen jatkopaikkaan (työ, koulutus, kuntoutus yms.) niin tule tapaamaan minua 4.krs toimistooni (Ari Uusimäki, kuntoutusohjaaja puh ). TYÖTÄ & KOULUTUSTA : Ohessa esittelyssä erilaisia työ- ja koulutuspaikkoja. Tarjolla on mm. työpaikkoja sekä ammatillista koulutusta. Tsekkaa löytyykö näistä sinulle jotain kiinnostavaa! Lisää avoimia paikkoja löydät sivuilta mol.fi tai erekryhelsinki.fi VARASTOTYÖNTEKIJÄ, SUOMEN VENEHUOLTO OY, VOLVO PENTA CENTER, HELSINKI LAUTTASAARI Työtehtävät: - Tuotteiden vastaanotto, hyllytys- ja keräily - Myymälän tuotehyllyjen hoito - Telakan toimintaan liittyvät kunnossapito- ja huoltotyöt Toivomme hakijalta: - Hyvää tehokkaan logistiikan ymmärrystä - Tarkkuutta ja huolellisuutta työssään. - Suomen ja englannin kielen suullista ja kirjallista osaamista. - Perustason ATK-taitoja (MS Office). - Trukin ajotaitoja Tarjoamme -Vakituisen työsuhteen mukavassa porukassa - Oman parkkipaikan - Kahviautomaatin vapaan käytön Hakemus osoitteeseen: Yht. tiedot: Emmi Svensson, Haku päätyy \/ Työ alkaa Työaika: Kokoaikatyö Palkkaus: Sopimuksen mukaan WWW-osoite: Suomen Venehuolto Oy toimii Volvo Penta Centerinä Helsingin Lauttasaaressa. Toimimme keskuskorjaamona ja maahantuojana Volvo Penta merimoottoreille, vetolaitteille ja niiden varaosille. Tuotteemme ja palvelumme ovat saatavilla myös 14 virallisen Volvo Penta-jälleenmyyjämme kautta ympäri Suomen. Asiakaskuntamme muodostuu yksityisistä veneilijöistä, jälleenmyyjistä, viranomaisista, venekaup- 13","paragraph_char_start":14267,"paragraph_char_end":16930,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2044}
{"query-id":"query-a895294c0494f0943d1a0b82be821919","original_paragraph":"24 Maryam Abdulkarim Aktiivinen toimija Abdulkarim syntyi Mogadishussa, kasvoi Tampereella ja asuu nyt Helsingissä kahden lapsensa kanssa. Lukion jälkeen Abdulkarim opiskeli ensin leipuri-kondiittoriksi, sitten sosionomiksi. Nyt hän työskentelee Helsingin yliopistossa tutkimusavustajana monitieteellisessä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan muun muassa muslimiperheitä Suomessa. Työskentelin aikaisemmin Väestöliiton monikulttuurisuusasiantuntijana, Abdulkarim kertoo. Oma perhetaustani on keskiluokkainen. Perheessäni korostettiin koulutuksen merkitystä, ja olen saanut perheeltäni tukea. Usein kun puhutaan maahanmuuttajataustaisista nuorista ja heidän ongelmistaan, Kun puhutaan menestyneistä maahanmuuttajista, riittääkö silloin se, että on onnistunut saamaan töitä tai opiskelupaikan? Miksi maahanmuuttajia aliarvioidaan? 26 unohdetaan se tosiasia, että he tulevat eri perhetaustoista ja sosiaaliluokista. Abdulkarim toimii aktiivisesti aatteidensa puolesta: Hän kirjoittaa blogia verkkolehti Fifiin, kirjoittaa feministiseen lehteen Tulvaan ja on ollut mukana suunnittelemassa Normit nurin kampanjaa. Järjestäkää mielenosoituksia, tarttukaa toimeen, yhteiskuntamme ei ole valmis. Koulu toiseuttaa Suomessa on paljon rakenteellista syrjintää Abdulkarim sanoo. Koulussa opetetaan vain valkoisten ihmisten historiaa. Aasian ja Afrikan historiaa ei käsitellä ollenkaan. Abdulkarim toivoo, että somalialaistaustaiset nuoret ottaisivat itse selvää oman maansa historiasta. Lukekaa","paragraph_char_start":15743,"paragraph_char_end":17225,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2306}
{"query-id":"query-b84c7a0c764ffe70d03804eb5895170e","original_paragraph":"19 Uutta vaihdevuosioireiden itsehoitoon Älä anna rakkojen hidastaa vauhtiasi! Vagifemin vaikuttava aine on naissukupuolihormoni estradioli, jota käytetään lievittämään emättimen vaihdevuosioireita, kuten kuivuutta ja ärsytystä. Vagifem-emätinpuikko asetetaan emättimeen, jolloin hormoni vapautuu siellä, missä sitä tarvitaan. Vagifem-emätinpuikkoja käytetään kahden viikon ajan joka päivä, sen jälkeen kahdesti viikossa. Emätinpuikon mukana tulee kertakäyttöinen asetin. Lääkärintarkastuksissa on hyvä käydä säännöllisesti keskustelemassa vaihdevuosioireiden hoidosta. Vagifem 10 mikrog, 18 emätinpuikkoa 29,29 Täydennä ruokavaliota B12-vitamiinilla Beko Strong B12 1 mg on vahva B12-vitamiinia sisältävä tabletti. B12-vitamiinin tarve on erityisen suuri kasvisruokavaliota noudattavilla ja vegaaneilla. Beko Strong B12 1 mg 30 tabl. 10, tabl. 23,05 Muista COMPEED Vauhtia suolen toimintaan Smartlax-laktuloosi on uusi laktuloosia sisältävä valmiste, joka on saatavana myös vadelmanmakuisena liuoksena. Laktuloosi pehmentää suolen sisältöä ja vilkastuttaa sen toimintaa, jolloin vessassa käynti helpottuu. Valmiste sopii myös lapsille. Smartlax laktuloosiliuos 200 ml 6, ml 10,10 FI\/CO\/ \/2015 Johnson & Johnson Consumer Nordic 2015 Matkalle mukaan Käsilaukkuun Treenikassiin Ensiapulaukkuun Työpöydän laatikkoon UUTUUS! Vihdoin 3 kokoa samassa paketissa! COMPEED Mix-pack Rakkolaastarit - Lievittää kipua välittömästi - Parantaa nopeasti - Kätevä pakkaus pitää aina mukana! - 2 x kantapää, 2 x pieni, 1 x varpaat","paragraph_char_start":33354,"paragraph_char_end":34867,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4635}
{"query-id":"query-c0c029d32e063eca2b751ada1039bba5","original_paragraph":"5 Harrasta kotikylällä KESÄN 2014 UIMAKOULU 5 VUOT- TA TÄYTTÄNEILLE Alkeisuimakoulu Keravanjärvellä arkipäivisin 10 kertaa klo Mäntsälän kunnan rannassa. Tavoitteena on veteen totuttautuminen ja 5-10 m uimataito. 20 e, laskutetaan. Uimakoulun ryhmäkoko 15 lasta. lmoittautumiset vain puhelimitse liikuntapalvelut, puh (Harri Bister) tai puh (Tiina Airio) KESÄN 2014 LIIKUNNALLINEN LOMASTARTTI 7-13-VUOTIAIL- LE Lomastartti on sisällöltään monipuolinen, erilaisia pelejä, leikkejä, hyppyjä, heittoja ja juoksuja sisältävä puolitoistatuntinen. Osallistujia otetaan max 20\/startti. Ryhmäkoko vähintään 7 lasta. 10 e maksu suoritetaan ensimmäisellä kerralla käteismaksuna klo Paikka: Arola \/ Jokelanseudun kenttä klo Hyökännummi \/ koulun kenttä, klo Hirvihaara \/ urheilukenttä. Ilmoittautumiset vain puhelimitse mennessä. Liikuntapalvelut puh (Timo Ruuhijärvi) tai puh (Tiina Airio) Ohkolan Oka ma 9.6 ja ma 11.8 klo 18 yleisurheilua ja maastojuoksua Ohkolan koululla ma 25.8 klo 18 yleisurheilun OKAn mestaruuskisat Ohkolan koululla ma 22.9 klo 18 maastojuoksun OKAn mestaruuskisat Ohkolan koululla. Palkinnot mestaruuskisoista jaetaan heti kilpailujen päätyttyä. ma 18.8 klo 18 Aikuisten YU-kisat Ohkolan koululla (kyläottelu Ohkola- Hyökännummi-Arola) JALKAPALLOA HYÖKÄNNUMMELLA Ohkolan sairaalan puiston nurmikentällä tiistaisin 20.5 alkaen kesäkuun loppuun asti sekä elokuussa 5.8 alkaen ja päättyen Alle kouluikäiset (myös syksyllä koulun aloittavat) pelaa klo ja kouluikäiset ke 27.8 Mäntsälän urheilijoiden järjestämät Mäntsälä-rastit Keravanjärvellä Kivilammensuon maastossa. Lähtö ja maali Järvenpään kaupungin uimarannan parkkipaikalla. Klo opastusta suunnistuksen saloihin OKA:n vetämänä ja klo 18 jälkeen lähtö suunnistusreiteille (Radat: 5-6 km, 3-4 km ja 1-2 km. Vaativuus kasvaa matkan pidetessä.) TERVETULOA MUKAAN LIIKKU- MAAN, lisätietoa: sekä facebookista OKAn sivuilta! Ohkolan Nuorisoseura Pe 15.8 klo Ohkolan avoimet Mölkkymestaruuskisat Nuorisoseuratalon pihalla. Sarjat: miehet, naiset ja lapset. Tervetuloa pelaamaan uudet haastajat ja vanhat konkarit. Taidolla pärjää ja tuurillakin on moni menestynyt. Ohkolan Diakonia- ja Lähetystoimikunta Ke Kesäretki Täällä asui presidentti, Tamminiemeen ja Hvitträskiin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Eeva Patronen p tai Raija Hannula p Sepänmäen Museo Sepänmäen museo on mukava koko perheen retkikohde naapurikylässä Hirvihaarassa. Museoalueella on seuraavat teemapäivät kesällä. Su 8.6 Sepän Soitto klo Su 29.6 Käsityönäytöksiä klo Su 13.7 Pitopöytä klo Su 10.8 Maalaismarkkinat Lisätietoja Ohkola-hölkkä Järjestyksessään 12. Ohkola-hölkkä juostaan su klo 12 alkaen. Matkat ja sarjat: 10,5 km M\/N Yleinen, M\/N-50v. 4,2 km P\/T17 ja kuntosarja. Osanottomaksut ja ilmoittautuminen: Os.maksu 10 e, P\/T17 6 e. Maksu paikan päällä käteisellä. Ilmoittautuminen paikan päällä viimeistään klo Kilpailukeskus on Ohkolan koululla Ohkolantie 391. Reitti sama kuin aiempina vuosina. Kaikkien hölkkään osallistuneiden kesken arvotaan Kesportin 100 euron lahjakortti. Tervetuloa testaamaan oma kuntosi ja nauttimaan juoksemisesta hyvässä seurassa! Oikaisu Nuorisoseuratalon remonttilaskelmaan Edellisessä numerossa oli juttu seuratalon remontista, jossa oli hankkeen kustannukset ja tuotot. Valitettavasti kohdasta rahalahjoitukset hankkeen aikana oli pudonnut yksi kolmonen pois. Rahalahjoitukset remonttiin olivat 3360 e, eikä 360 e kuten sivulla 7 virheellisesti oli. Kiinnostaako valokuvaus? Osallistu valokuvauskilpailuun Minun maisemani Uudellamaalla. Lisätietoja uudenmaan_liitto\/uutishuone\/valokuvakilpailu Kilpailu on kovaa kirjapainoalalla Pitkäaikainen hyvä yhteistyö Satakunnanpainotuotteen ja Ohkolan Kyläsanomien välillä päättyi kevättalvella, kun Satakunnan Painotuote hakeutui konkurssiin. Toimitusjohtaja Juhani Seppälä hoiti asian kannaltamme vastuullisesti ja neuvotteli vuoden 2014 ajaksi samansisältöisen sopimuksen Euraprint Oy:n kanssa, kun miten asiat oli sovittu heidän kanssaan. Mikä parasta taiton Tarja Välimäki sai työpaikan Valtaväylä-lehdestä, joka tekee taittotyötä Euraprintille. Näin yhteistyömme jatkuu osin tuttujen henkilöiden kanssa. Ohkolan kyläsanomat kiittää pitkäaikaisesta saumattomasta yhteistyöstä. 5","paragraph_char_start":9589,"paragraph_char_end":13785,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1326}
{"query-id":"query-b88fecd6e4ea62e597386a82716817bb","original_paragraph":"4 Asuntomessut Parin päivän matkan aikana bussillinen kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja muita asianosaisia ideoi ja vaihtoi innokkaasti mielipiteitä, mikä olikin retken tärkeimpiä anteja ja loistava asuntomessuseminaari. Yhdessä totesimme, että Kuopiolla oli loistava paikka asuntomessuille ja niin on meilläkin, erilainen toki. Tämän hienon paikan ominaisuudet tulee saada käyttöön ja keksiä oma juttumme asuntomessujen vetovoimatekijäksi. Tapasimme myös Kuopion Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenen, kahvilayrittäjä Leena Heikkisen. Kuulimme häneltä arvokasta käytännön kokemuksen muovaamaa tietoa asuntomessujen suunnittelusta ja toiminnasta. Loppukokemukset saamme varmaankin myöhemmin. Tuossa palaverissa todettiin, että olisi hyvä saada kaupungin ja yrittäjien yhteydenpito ja yhteinen juoni tiiviiksi ja selväksi. Se ei nimittäin ole helppoa, sillä koneisto on suuri ja projektissa on valtavan paljon osapuolia. Yhteistyö tulee aloittaa nyt heti. Kaikkien puhallettava yhteen hiileen Suomen Asuntomessut on valmis konsepti ja palvelut tiukasti kilpailutettuja. Toimintoihin mukaan pääsemiseksi on tehtävä työtä, jotta paikalliset yrittäjät pääsevät mahdollisimman hyvin mukaan hommiin. Kuopiossa oli tullut pettymyksiäkin. Majoitus- ja ravitsemusyritykset ovat olleet Kuopiossa ihan täynnä, ja rakentajat sekä sisustajat ovat saaneet paljon työtä. On kuitenkin erityisen tärkeää, että kaupungissa on asuntomessujen aikaan paljon muutakin oheistoimintaa kuten näyttelyjä, teatteria, museoita ja muuta järjestettyä. Ja että nämä ovat avoinna yleisölle myös iltaisin ja viikonloppuisin! Pitää olla valmiina palveluun. Sekä yritysten, harrastajien, kaupungin että erilaisten ryhmien aktiivisuus on saatava yhteisvoimin kukoistamaan. Nyt on kaikkien puhallettava yhteen hiileen. On keksittävä kaikki keinot, joilla valtava messuvierasmäärä saadaan asioimaan kaupungin keskustaan ja muualle Hyvinkäälle. Ja liikenteen on sujuttava, liikennejärjestelyjen on oltava kaupungissa kunnossa. Onnekasta on, että kaikki merkit viittaavat siihen, että asuntomessujen aikaan 2013 meillä on esitellä messuvieraille uusi uljas kaupunkikeskustamme! Asuntomessut tarjoavat huikeaa julkisuutta kaikille osapuolille. Markkinointi on tehtävä hyvin ja aloitettava ajoissa, kuvapankkien on oltava kunnossa jo talvella. Kuopion asuntomessut sai julkisuutta myös erilaisten julkkisten osuudesta asun- Hyvinkään Yrittäjäsanomat sivu 4 Asuntomessut 2010 Kuopiossa 2013 Hyvinkäällä Hyvinkään Yrittäjät ry:n hallituksella oli ilo osallistua Hyvinkään kaupungin järjestämälle asuntomessumatkalle Kuopioon. Hyvinkään Yrittäjien hallitus, Hyvinkään kaupunginjohtaja Raimo Lahti, liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Rantalainen ja Hyvinkään asuntomessujen projektijohtaja Raija Ahtola-Marks pitivät Hyvinkään asuntomessujen yhteistyön aloituskokouksen elokuun puolessa välissä. Kuvassa vasemmalta Annukka Lehtonen, Ari Hätinen, Raija Ahtola-Marks, Anne Rantalainen ja Antti Rantalainen. tomessuihin. Toivotaan, että meilläkin nähdään messuilla vähintään kaupunginjohtajan uusi talo! Tällä kaupungin järjestämällä asuntomessuretkellä tutustuttiin myös Kuopion asuntomessujen rakennusalueeseen, Saaristokaupunkiin. Seminaarimme lisäksi luonnollisesti tutustuimme messuilla myös käsittämättömän hienoihin rakennuksiin, mistä innokkaimmille jo syttyikin oma kipinä. Asuntomessuilla virkistäytyneenä Anne Rantalainen Hyvinkään Yrittäjät ry puheenjohtaja HYVÄ YRITTÄJÄ! Meiltä löydät varmasti omaan käyttöösi parhaimman ratkaisun! HP Mobile Workstation on ammattilaisen varma valinta. HP EliteBook 8730w Mobile Workstation 17 kannettava ISV-sertifioitu ATI:n tai nvidia:n näytönohjain Esiasennettu Windows XP Professional Mukana paketissa Windows 7 Professional 32-bit (FIN\/SWE\/UK) ja Windows 7 Professional 64-bit (vain UK) asennusmediat. Nopea 7200rpm kiintolevy esata-liitäntä ulkoisille kiintolevyille HP Performance Tuning Framework -ohjelmisto MEILLÄ PALVELLAAN TEITÄ KAIKKIEN OPERAATTOREIDEN VOIMIN. TERVETULOA! Puhu ja tekstaa lähes rajattomasti! DNA Unelma 3000 min puheluita min videopuheluita kpl tekstiviestejä kpl multimediaviestejä 39,95 \/ kk Kysy päivän liittymätarjous myymälästä! DNA Unelma: avaus 2,90, kk-maksu sis. norm. hintaiset kotimaan ja videopuhelut (3G-verkon alueella päätelaitteesta riippuen) sekä teksti- ja MMS-viestit kotimaan suuntiin. Ylimenevät norm. hintaiset kotimaan puhelut 0,099 \/min, DNA-DNA videopuhelut 0,19 \/min, teksti- ja MMS-viestit 0,089 \/kpl. Lisätiedot Uusi mahdollisuus kaupantekoon: Hyvinkää: Rääkänkatu 1. Puh Ark , la Mäntsälä: Keskuskatu 3. Puh Ark , la","paragraph_char_start":9851,"paragraph_char_end":14483,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1435}
{"query-id":"query-ae319b3a4a784eac3cca42fa0f270a55","original_paragraph":"9 Tilaajavastuulaki terävöityi Tilaajavastuulaki on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen ja lain määräyksiä on tiukennettu Hyvinkään Yrittäjäsanomat sivu 9 Tilaajavastuulaki Useimmat mieltävät tilaajavastuun ainoastaan rakennusalaa koskevaksi säännöstöksi. Pitkälti lain tarkoituksena onkin ollut poistaa harmaan talouden toimintamahdollisuuksia rakennusalalla. Lain uudistuksen yhteydessä lain mukaisten selvitysten hankkimatta jättämisestä seuraavaa laiminlyöntimaksua on lain uudistuksessa korotettu. Normaali laiminlyöntimaksu on vähintään euroa ja enintään euroa. Rakennusalan korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään euroa ja enintään euroa. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttaa selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja sopijapuolen välisen sopimuksen arvo. Alentavana tekijänä voidaan huomioida tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset ja vastaavasti korottavana tekijänä tilaajan laiminlyönnin toistuvuus, suunnitelmallisuus ja muut olosuhteet sekä laiminlyönnillä tavoiteltu taloudellinen etu. Rakennusalan lisäksi tilaajavastuulaki koskee kaikkia yrityksiä, jotka käyttävät vuokratyövoimaa tai jonka tiloissa työskentelee alihankkijoita. Yritykset ovat velvollisia noudattamaan tilaajavastuulakia, mikäli alihankkijan tekemä työ liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tavanomaisiin kuljetuksiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi säännöllistä IT-tukea toimistotyötä varten tilaavan yrityksen on pyydettävä toimittajalta tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Alihankintana pidetään esimerkiksi tuotantokoneidensa huoltoa, siivouspalveluita ja vaikkapa asiakkaan tiloissa tehtäviä taloushallinnon palveluita. Lain ulkopuolelle jäävät tahot Tilaajavastuulain soveltamisen ulkopuolelle jäävät pienet, arvoltaan alle euron arvoiset sopimukset sekä vuokratyövoiman käyttö silloin, kun vuokrattujen henkilöiden yhteenlaskettu työaika on enintään 10 työpäivää. Tilaajavastuulakia ei sovelleta myöskään asianajo-, koulutus-, mainostoimisto-, pitopalvelu-, työpaikkaruokailu-, työterveyshuolto- ja vartiointipalvelujen alihankintaan, ellei tilaaja itsekin toimi näillä aloilla palveluntuottajana. Tilaajan pitää ennen alihankinta- tai vuokratyösopimuksen solmimista hankkia seuraavat sopimuskumppania koskevat todistukset ja selvitykset: - kaupparekisteriote - selvitys merkinnästä ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin - todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys verottajan kanssa tehdystä verovelkaa koskevasta maksusuunnitelmasta - todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja siitä, että eläkemaksut on suoritettu tai että erääntyneistä eläkemaksuista on tehty maksusopimus - selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista - rakennustoimintaan liittyvissä sopimuksissa on lisäksi pyydettävä selvitys voimassa olevasta tapaturmavakuutuksesta Todistukset eivät saa olla yli 3 kk vanhoja. Ulkomaisilta yrityksiltä on pyydettävä vastaavat selvitykset kuin suomalaisilta yrityksiltä. Mikäli selvitykset on hankittu vasta työn aloittamisen jälkeen, katsotaan selvitysvelvollisuus laiminlyödyksi. Kimmo Martikainen, varatuomari, toimitusjohtaja Tilipalvelu Rantalainen Oy Kunnille ja kansalaisille vapauksia kuntapalveluihin Kuntarakennelaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset ovat puhuttaneet alkuvuonna kuntapäättäjiä. Hallitus sopi kehysriihen yhteydessä periaatetasolla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksista. Nämä linjat koskivat pitkälti järjestämisvastuuta kantavien kuntien ja alueiden kokoa. Yrittäjäjärjestö keskittyi kuntarakenteesta puhuttaessa kommentoimaan kuntalain ja sote-linjausten sisältöjä, ei niinkään rakenteita. Poimintoja näkemyksistämme: 1. Kuntaliitosten yhdistymisselvityksien vähimmäisvaatimuksiin tulee lisätä arvio kuntaliitosten yritysvaikutuksista 2. Kuntapalveluiden järjestämis- ja tuotantovastuuta tulee selkiyttää 3. Kuntalakiin tulee säätää velvoite palvelustrategian laatimisesta 4. Kunnille tulee antaa toimintavapauksia lisävelvoitteiden sijaan kuntien tehtäviä tulee karsia 5. Kansalaisilla tulee tulevaisuudessa olla Ruotsin Valfrihet-järjestelmän kaltainen valinnanvapaus palvelutuottajien välillä sosiaali- ja terveyspalveluissa Lausuntomme kuntarakennelaista kokonaisuudessaan Lisätietoja: lainopillinen asiamies Tiina Toivonen Yrityksesi kokoinen pankki tismalleen Sinun yrityksesi on meille juuri sopivan kokoinen asiakas. Ei liian suuri eikä liian pieni. Siksi haluamme tarjota sinulle tismalleen sellaista palvelua kuin yrityksesi tarvitsee. Ota yhteys ja sovi tapaaminen. Lupaamme, että asiointisi sujuu kanssamme reilusti ja mutkattomasti myös ensitapaamisen jälkeen. Hyvinkään, Riihimäen ja Tuusulan alueella sinua palvelee rahoitusjohtaja Hannu Lemmetti, puh AINA KUN ON KYSE HUOLLOSTA SVEITSINPORTIN AUTO OY & KAUPUNGINPORTIN AUTO","paragraph_char_start":43077,"paragraph_char_end":47963,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5666}
{"query-id":"query-389976943d9ec5c5face306a1171ae75","original_paragraph":"1. ”Kirpputori”. Henkilö tarjoaa lankaa ostettavaksi erilaisilla nettikauppapaikoilla. Hän haluaa kirjoittaa kuittiin ”kirpputorituotteita” vaikka kyse on lain mukaan uusista tuotteista ja hänellä on valtava varasto lankoja tehtaan paketeissa. Langat on selvästikin hankittu nimenomaan jälleenmyyntiä varten. Syy: sairaseläkkeellä oleva myyjä ei voi ottaa riskiä, että kuitti johtaa häneen, koska vaarana on eläkkeen menetys tai jopa eläkepäätöksen tarkastelu uudelleen. Ihminenhän on työkykyinen, jos hän kykenee markkinoimaan ja myymään tuotteitaan. Systeemissä on tietenkin vikaa, kun se ei ota huomioon sitä, että masentunut tai muuten sairas ihminen saattaa ajoittain kyetä työhön tai jos se muuten rankaisee kuntouttavasta työskentelystä. Se ei kuitenkaan oikeuta vilpillistä toimintaa.","paragraph_char_start":19378,"paragraph_char_end":20170,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2969}
{"query-id":"query-9997b0e43f3db1103270fcc89478f090","original_paragraph":"6 3 VERKKO-OPISKELUN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Joustavuus koetaan verkko-opiskelun tärkeänä lisäarvona: verkkokurssilla voi opiskella annettujen aikataulujen puitteissa missä ja milloin tahansa. Opiskelijat pääsevät opintojaksoille riippumatta fyysisestä sijainnista. Muutamat opiskelijat ovat osallistuneet AVERKO-opintoihin jopa ulkomailta käsin. Mielestäni averkko opinnot ovat erittäin toimiva opiskelu muoto, joka mahdollistaa joustavan tyylin opiskella silloin kun parhaiten sopii, ja tehtävät ovat tarpeeksi vaativia, että kursseista on todellakin hyötyä, koska tieto etsitään omatoimisesti niin opintojen kauaskantoisempi merkitys eli mieleen painuminen on mielestäni pysyvämpää. Mielestäni opiskelu averkon kautta on erinomainen idea. On huomattavasti helpompaa järjestää aikataulunsa, kun tietää, ettei tarvi olla juuri klo 12 tunnilla. Hieman harmittaa, etten aikaisemmin ole älynnyt käyttää averkon kursseja hyväksi. Olen tällä hetkellä ulkomailla työharjoittelussa ja averkon takia pystyn suorittamaan kursseja, jotka ovat pakollisia. Olen erittäin tyytyväinen averkon palveluihin. Olen tällä hetkellä vaihto-opiskelemassa Saksassa ja siksi oli hyvä että tehtäviä ei ollut aikataulutettu. Samalla kun opiskelu AVERKOssa auttaa opiskelijaa ylittämään aikaan ja paikkaan sidottuja opiskelun esteitä, se edellyttää opiskelijalta runsaasti oma-aloitteisuutta sekä tehokasta ajankäytön hallintaa. Toisinaan opiskelijat eivät kuitenkaan osaa ottaa huomioon työkiireitä tai yllättäviä tilanteita, jotka aiheuttavat opintojen viivästymistä. Toisilla opintojaksoilla on tiukempi viikkoaikataulutus kun taas toisilla on vain määrätyt aloitus- ja lopetuspäivät. Toiset kokevat viikkoaikataulutuksen hyvänä ja kannustavana, toisia ne puolestaan ahdistavat. AVERKOn periaatteena on kuitenkin joustaa tarvittaessa opiskelijan elämäntilanteen mukaan. Yllättävät työreissut sekoittivat opiskeluaikatauluni täysin ja opintojakso oli jäädä suorittamatta. En tiedä olisiko tällaisessa tapauksessa ollut mahdollista siirtää opintoa seuraavaan jaksoon, mutta kiitän että sain kuitenkin mahdollisuuden palauttaa tehtäväni varsinaista annettua määräaikaa myöhemmin. Vastaajista 85 % on sitä mieltä, että heillä on ollut riittävästi aikaa opintojakson suorittamiseen. 11,6 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että aikaa ei ole ollut riittävästi. Monilla oman elämäntilanteen muuttuminen tai työkiireet vaikuttavat siihen, että opintoja ei ehditä suorittaa suunnittelussa aikataulussa tai asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Motivaation puuttuminen vaikeuttaa opiskelua huomattavasti. Oma elämä meni sekaisin eron takia just ennen kurssin alkua joten ei ollut aikaa ja mahdollisuutta suorittaa kurssia niin kuin olisin halunnut Kurssi oli sinänsä hyvä ja aikaa ehkä riittävästi, mutta ajankohta ei sopinut minulle kovin hyvin, koska koulussa oli muutenkin melko rankka jakso. Koska kurssi kuului pakollisiin opintoihini motivaationi ei ollut paras mahdollinen. Kurssissa itsessään ei siis mielestäni ollut suurempia vikoja tai puutteita. Tosiasia on, että verkko-opiskelu ei sovellu kaikille. Se edellyttää opiskelijalta runsaasti omaaloitteisuutta ja aktiivisuutta laaja-alaisia opiskelutaitoja ja vastuunottamista omasta oppimisprosessista. Toisinaan tämä saattaa hämmentää tottumatonta verkko-opiskelijaa: No just tuo informointi siitä miten kurssilla - ja nimenomaan tietyllä kurssilla - opiskellaan. Ku me Suomalaiset ollaan totuttu siihen että \"tee tuo, tuo ja tuo niin pärjäät\". Mulla oli aluksi vähän pallo hukassa, varsinkin ku piti englanniksi lukea mitä pitää tehdä. 6","paragraph_char_start":6130,"paragraph_char_end":9704,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":967}
{"query-id":"query-fcbca35baccc39c0e1e921fd2a778051","original_paragraph":"23 seuraamiseen, koska järjestelmä ei toimi tai vaatii liikaa aikaa. (Wienker, et al., 2016, s. 418) Jotta IT-ongelmilta vältyttäisiin implementaation aikana, on tarpeet määriteltävä etukäteen ja tarvittavat muutokset infrastruktuuriin tehtävä ennen aloittamista. Koko IT-ympäristön on oltava hyvin valmistautunut järjestelmän käyttämistä varten. Osa IT-ongelmista voidaan ratkaista kolmannen osapuolen ratkaisuilla kuten erillisellä tulostuspalvelulla, josta työmääräimet ovat helppo tulostaa asentajien käyttöön. (Wienker, et al., 2016, s ) Ylemmän johdon suhtautuminen CMMS:ään Monissa projekteissa aikataulu asetetaan aluksi liian tiukaksi, mikä johtaa projektien määräaikojen venymiseen. Tämä voi johtaa johdon tuen menetykseen, koska projekti katsotaan epäonnistuneeksi. Myös järjestelmästä saatavia etuja ei usein osata markkinoida riittävän hyvin johdolle, tämän johdosta he näkevät sen vain uutena kulueränä. (Wienker, et al., 2016, s. 416; Long, 2000, s.30) Yksi keino, jonka avulla uuden järjestelmän hankkimista voidaan perustella ylemmälle johdolle, on sen kyky muuttaa raakadataa tiedoksi, jota pystytään käyttämään ongelmakohtien analysointiin ja parantamaan toimintaa esimerkiksi vähentämällä kunnossapidon piilokuluja. Analysoinnin avulla kunnossapidon johto pystyy nopeammin hakemaan ratkaisuja ongelmakohtiin ja optimoimaan resurssien käyttöä. Piilokulujen karsimisella on merkittäviä vaikutuksia kunnossapidon kustannuksiin, CMMS:n käyttö voi johtaa jopa 5-10% laskuun kustannuksissa paremman suunnittelun ja varastonhallinnan avulla. Oikein toteutetun CMMS-implementaation ROI (Investoinnintakaisinmaksu) voi olla jopa alle vuosi. Näiden etujen myynti ylemmälle johdolle on tärkeä askel implementaation onnistumisessa, mutta arvioiden on kuitenkin aina oltava varovaisia ja sisällettävä varmuuskertoimia. (Wienker, et al., 2016, s. 419; Valesko, 2010, s.22-23; Long, 2000, s.30-31) 19","paragraph_char_start":30478,"paragraph_char_end":32383,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4069}
{"query-id":"query-3f3d0ea8d565fb361525c81893a21ad0","original_paragraph":"8 PROMIP-PROJEKTIN VIIMEINEN TAPAAMINEN AILI MEHILÄINEN P rojektikumppanit Saksasta, Espanjasta, Norjasta, Romaniasta ja Suomesta kokoontuivat Baijerin Ismaningiin PROMIP-projektin viimeiseen tapaamiseen. Inkerin kulttuuriseurasta osallistuvat Aili Mehiläinen, Toivo Tupin, Jussi Haponen ja Alina-Sinikka Salonen. Kokouksissa analysoitiin kahden vuoden työn tuloksia ja myös projektin tuoma hyöty kullekin projektiin osallistuneelle organisaatiolle. Osoittautui, että maahanmuuttajien osallistuminen vapaaehtoisjärjestöjen työhön on nihkeää jokaisessa maassa ja tulijoiden aktivoiminen vaatii paljon työtä. Mutta pienetkin uurastukset voivat johtaa hyviin tuloksiin, tosin niistä tiedottaminen suurelle yleisölle ja myönteisen kokemuksen jakelu saattaa olla hankalaa suurissa kaupungeissa. Tiedotusvälineitä kiinnostavat pääasiassa vain suuret jutut. Kahden vuoden aikana Inkerin kulttuuriseuran edustajat tutustuivat Sää ei suosinut PROMIP-tapaamista. Kesäkuinen Baijeri oli sateinen ja kylmä. Myös edellisellä tapaamisella Espanjan Barcelonasssa satoi ja vilutti. Josip Samarach (oik.) lienee kuitenkin saanut kotimaassaan nauttia lämmöstä. Keskellä järjestävän seuran Herta Riedhammer., partneriorganisaatioiden työhön ja inspiroituvat kehittämään kokemansa ja näkemänsä perusteella uusia toimintamuotoja. Seuralla oli myös tarjota partnereille omia hyviksi todettuja malleja, esim. muistelutyy- Aili Mehiläinen, Jussi Haponen ja AlinaSinikka Salonen ja kuvasta puuuttuva Toivo Tupin osallistuivat viimeiseen PROMIP-tapaamiseen. Münchenissa ensi-iltansa sai Inkerin kulttuuriseuran PROMIP-projketista kertova DVD. TIETOA KOTOUTUMISKOKEMUKSISTA P ROMIP-projektiin (Promoting Migrants Participation) liittyi kysely, jossa selvitettiin maahanmuuttajien kotoutumista ja osallistumista yhteiskunnalliseen elämään. Suomessa kysely suunnattiin erityisesti ikääntyneille maahanmuuttajille, joiden kotoutumisprosessi on erilainen kuin nuoremmilla, koska ikäihmisten työnsaantimahdollisuudet ovat huonommat kuin nuorilla. Soveltuvin osin kysely toistettiin myös Pietarissa paluumuuttovalmennukseen osallistuvien keskuudessa talvella Tuloksista kerrotaan seuraavassa Kulttuurikanavassa. Kyselyyn osallistuneet Suomessa kyselyyn osallistui 39 entisen Neuvostoliiton alueelta tullutta henkilöä. Vastaajista 31 oli yli 50-vuotiaita. Naisia oli 28 ja miehiä 11. Osallistujista 10 oli kotoisin Karjalan tasavallasta, 11 Pietarista tai sen ympäristöstä, 8 Virosta, 1 Ukrainasta ja muualta Venäjältä 8. Kaikilla vastaajilla oli joko ammattiopiston (20) tai korkeakoulutasoinen (32) tutkinto. Ammattien kirjo oli laaja: opettajia, autonkuljettajia, myyjiä. Eniten oli insinöörejä (8). Useimmat olivat jääneet lähtömaassaan eläkkeelle. 29 vastanneista asui Helsingissä, kolme Vantaalla ja 7 Keravalla. Paluumuuttajia oli 19, paluumuuttajan perheenjäseniä 9 ja neljä Suomen kansalaisen puolisoa. Työn takia muuttaneita oli kaksi ja työntekijän perheenjäsenenä Suomeen muuttaneita viisi. Suurin osa (17) vastanneista oli asunut Suomessa 1 2 vuotta, yhdeksän 2 5 vuotta, neljä 5 10 ja neljä yli 10 vuotta. Yksi 8 vastaaja oli asunut Suomessa alle vuoden. Kansallisuudeltaan suurin osa vastanneista eli 25 oli venäläisiä. Suomalaisia oli 12 virolaista kaksi. Äidinkielekseen lähes kaikki ilmoittivat venäjän (33) ja kuusi suomen kielen. Moni äidinkieleltään venäjänkielinen määritteli itsensä kansallisuudeltaan suomalaiseksi. Neuvostoliitossa seka-avioliitossa syntyneet joutuivat 16-vuotiaana sisäistä passia hakiessaan valitsemaan kansallisuutensa. Useimmiten ratkaisevana tekijänä oli sukunimi. Jos sukunimi oli venäläinen, myös kansallisuudeksi merkittiin venäläinen. Suomalaisen sukunimen haltijasta taas tuli suomalainen. Oli myös yleistä, että seka-avioliittojen pojat ottivat isänsä kansallisuuden ja tytöt äitinsä.","paragraph_char_start":24823,"paragraph_char_end":28626,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3472}
{"query-id":"query-f79126f957c1452af5ef4fdfd80d2968","original_paragraph":"maanantaina, helmikuuta 11, 2008\nKun on aiemmin tullut kertoiltua Microsoftin ja Yahoo!:n kaupallisista suhteista, täytyy hyvin periaatteiden mukaisesti tarinaa sitten seurata. Yahoo antoi siis tänään ainakin väliaikaisesti pakit Microsoftille sen aiemmin tekemään 44,6 miljardin dollarin ostotarjoukseen.\nYahoon!:n tiedotteen mukaan Microsoft aliarvioi Yahoo!:n arvoa. Microsoftin mukaan hinnassa oli 62% preemio eli ylihintaa pörssikurssiin nähden. Markkinoilla aprikoidaan, että hinta Microsoft saattaisi tuosta vielä korottaa tarjousta, mutta onko firma ihan oikeasti tuon arvoinen. Sitä pohtii myös The Register.\nSummat, josta tuossa puhutaan ovat tavalliselle palkansaajalle ja Suomessa suuremmankin yrityksen sijoituksia hoitelevalle lähinnä käsittämättömiä. Kun summat kulkevat hyvin toimeentulevien valtioiden, kuten Suomi, vuosibudjettien kokoluokassa, voi tietysti kysyä mitä kaupassa oikeasti ostettaisiin.\nNoh, Microsoftia Yahoo!:n vastaukset eivät pelottaneet, vaan se osti tänään pois kuleksimasta mobiilifirma Danger Inc:n.\n* * *\nViime aikoina on Vaiheisessa ruodittu myös yritysten yhteiskuntavastuuta ja pelkkien kulujen perässä juoksemisen kannattavuutta.\nPäivän uutisen mukaan Bochumin matkapuhelintehtaan sulkemisilmoitus on huonontanut saksalaisten mielikuvaa matkapuhelinvalmistaja Nokiasta rajusti. Nokia on saksalaisessa tuotemerkkikyselyssä pudonnut ykkössijalta peräti peränpitäjäksi. Lisäksi Nokian tuotteiden boikotit leviävät pitkin Saksaa.\nKysymys kuuluukin, miten ja millä aikavälillä Nokia aikoo saada mainettaan jollain tavall paikatuksi ja mitä se maksaa. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä tämä seikkailu maksoi ja mitä siitä muutkin nk. globalisaation perässä tuotannon rakennemuustosta Suomeen väsäävät yritykset voisivat oppia.\n* * *\nSitten vielä positiivisia uutisia businesskuvioista ja vieläpä enemmän ihmisen kokoisia kuin nuo jättien mellastukset.\nLämpöpumppujen kysyntä on vahvassa kasvussa. Suomen Lämpöpumppuyhdistys - SULPU kertoi, että lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 25%.\nYhdistyksen mukaan nykyisellään rakentajista yli kolmannes päätyy lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumppujen kokonaismäärä Suomessa on jo reilut 150.000, joista ilmalämpöpumppuja on 100.000. Kuluttajat säästävät lämpöpumpuilla ostoenergiaa vuodessa 2TWh. Hiilidioksidipäästöissä 150 000 lämpöpumppua tarkoittaa noin 0,5 miljoonaa tonnin säästöjä. Se vastaa 100 000 auton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä.\nJuuri tällaisia asioita tarvitsemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.","paragraph_char_start":52961,"paragraph_char_end":55464,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7499}
{"query-id":"query-1f903214e53c19b10ac9b43d6c4a1685","original_paragraph":"8 2 Palvelun sisältö Tässä luvussa käydään läpi palvelun ominaispiirteitä, palvelutuotteen kerroksia erilaisilla malleilla esitettynä ja palvelukanavia. Palvelun ominaispiirteiden myötä lukija ymmärtää mistä palvelussa on alun perin kyse. Palvelutuotteen kerroksien avulla kuvaillaan useita palvelutuotteen malleja jotka auttavat hahmottamaan miten palvelu muodostuu. Palvelukanavien läpikäymisen myötä lukija ymmärtää miten monipuolinen palvelun tarjonta ja sen saatavuus voi olla. 2.1 Palvelun ominaispiirteet Palvelun ominaispiirteitä ovat aineettomuus, heterogeenisyys, tuotannon ja kulutuksen samanaikaisuus sekä ainutkertaisuus (Lämsä 2009, 17). Palvelu on vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja kuluttajan välillä. Toiminnalla tuotetaan asiakkaalle lisäarvoa ongelman ratkaisuun. Asiakas voi kokea palvelun myötä ongelmanratkaisun helppona, vaivattomana, elämyksenä, kokemuksena tai esimerkiksi ajan säästönä. Aineettomuus on keskeinen osa palvelua, se syntyy ja sitä kulutetaan lähes samanaikaisesti. (Rissanen 2005, ) Vakuutuspalveluissa kulutus alkaa heti kun asiakas ostaa tuotteen. Kulutus jatkuu asiakkaan poistuessa konttorista ja jatkuu jopa vuosia, niin kauan kuin sopimus on voimassa. Asiakaspalvelu taas päättyy asiakkaan poistuessa yrityksen tiloista. (Ylikoski & Järvinen 2011, 17.) Palvelun kuluttaja voi kokea aivan eri tavalla kuin palvelun tuottaja on sen suunnitellut. Palvelun valintaan vaikuttaa hyvin monet eri asiat. Esimerkiksi konttorin sijainti tai henkilökunnan ystävällisyys voivat olla asiakkaalle tärkeämpiä kuin laadukas tuote. (Rissanen 2005, ) Palvelussa yksi merkittävin piirre on aineettomuus. Sitä ei voi konkreettisesti nähdä tai koskea. Aineettomassa palvelussa haasteita aiheuttaa sen näkymättömyys. Sitä ei voi varastoida eikä patentoida ja kuka tahansa voi kopioida palveluidean. Palvelun kysynnän hajauttaminen tasaisesti eri ajoille, ja näin ruuhkahuippujen tasoittaminen, on oma haasteensa. Tässä apuna toimivat erilaiset kampanjat ja alennukset hiljaisemmille ajoille. (Lämsä 2009, 18.) Vakuutusalalla ruuhkahuiput aiheuttavat pidempiä käsittelyaikoja tai osa paperitöistä ohjataan ulkopuoliselle taholle (Ylikoski & Järvinen 2011, 18). Esimerkiksi vakuutuksien, joihin tarvitaan asiakkaan terveysselvitys, myöntäminen viivästyy 4","paragraph_char_start":11566,"paragraph_char_end":13846,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1574}
{"query-id":"query-9a96dd3170d82dc950e4a807fcb06574","original_paragraph":"41 35 sen kiinnityslaastin pituuden lämpölaajenemiskertoimeksi saatiin C 5.5 Tulosten arviointi Epoksien lämpölaajeneminen oli huomattavasti suurempaa kuin sementtipohjaisen materiaalin. Suuresta lämpölaajenemisesta voi koitua ongelmia. Laajemmat liikkeet muihin kerroksiin nähden aiheuttavat jännityksiä ja voivat johtaa vedeneristeen tartunnan pettämiseen. Saumalaastin suuri lämpöliike aiheuttaa myös jännityksiä, mikä saattaa irrottaa laatoituksen. Toisaalta sauma-aineena käytetyn kovan epoksituotteen suuri lämpölaajeneminen on myös hyvä asia. Vaikka alusta olisikin betonia, jolloin sen liikkeet ovat suhteessa pienempiä kuin epoksien liikkeet, liikkuu se kuitenkin enemmän kuin laatoitettu pinnoite. Tämä johtuu laattojen hyvin pienestä lämpöliikkeestä. Näin ollen saumalaastin suuri laajeneminen hieman kompensoi alustan lämpöliikkeitä. Laatoitettujen näytteiden lämpölaajeneminen oli hyvin pientä. Tämä kertoo siitä, että todellisissa rakenteissa luja tartunta materiaalikerrosten välillä estää niiden lämmöstä aiheutuvat liikkeet tiettyyn rajaan saakka. Rakenteeseen syntyy kuitenkin jännityksiä, joilla voi olla kerrosten välillä irrottavia vaikutuksia. Pinta-alaltaan pienissä rakenteissa kovat kerrokset, alusta ja laatoitus, kestävät syntyvät jännitykset, mutta laajemmissa rakenteissa niiden kanssa voi syntyä ongelmia. Epoksien suuri lämpölaajeneminen on osattava ottaa huomioon kyseisiä rakenteita suunniteltaessa. Esim. laatoituskenttään on hyvä asentaa tarpeeksi liikuntasaumoja täyttämällä tietyin välein laattasauma elastisella silikonimassalla. Näin estetään isojen laattakenttien liikkeet. Eri kerrosten liikkeiden ja niiden välisen tartunnan suhdetta on mahdollista arvioida tietokoneohjelman avulla. Ohjelman käyttö on kuitenkin monimutkainen ja aikaa vievä, joten se ei ole tämän työn resurssien ja aikataulun kannalta mahdollista.","paragraph_char_start":69028,"paragraph_char_end":70886,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9266}
{"query-id":"query-2a4d3392c89724e860d71899cf22a122","original_paragraph":"sunnuntai 29. marraskuuta 2009\nEn ole omistanut digiboksia enää puoleentoista vuoteen. Eikä se ole kyllä harmittanut laisinkaan. Harvassa ovat ne tilaisuudet, joissa pääsen todistamaan, etten ole todellakaan menettänyt mitään. Tällainen tilaisuus kuitenkin koitti, kun olin vaimoni isovanhempien luona kylässä. Keskustelimme niitä näitä olohuoneessa ja taustalla pyöri jokin amerikkalainen sarja, jossa mässäiltiin onnettomuuksilla. Siinä lensivät kilpa-autot volttia, urheilukatsomossa oli joukkotappelu ja maastopyöräilijä vieri 50 metrin pudotuksen rotkoon. Tuota pyöräilijän onnettomuutta näytettiin monen monta kertaa, myös hidastettuna ja suurennettuna. Kylläpäs on ”mukavaa” kun tällaiset onnettomuudet on saatu tallennettua kaikkien katsojien mielenkiinnoksi ja iloksi. Kaikkea ne kännykkäkamerat ja muut pienet tekniset tallentimet tuovatkaan meidän eteemme.","paragraph_char_start":9182,"paragraph_char_end":10049,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1391}
{"query-id":"query-bd8108e61eac9f15c6404e5b01a5aaa7","original_paragraph":"4 Ilmariselta jälleen hyvä tulos Kari Puro myhäilee tyytyväisenä, sillä Ilmarisen viime vuoden tulos oli hyvä. Asiakkaat hyötyvät hyvästä tuloksesta TEL-maksun alennuksina. KUVA: NEODES \/ ESKO TUOMISTO Ilmarisen hyvä tuloskehitys sai jatkoa vuonna Osakekurssien myönteisen kehityksen seurauksena sijoitusten tuotoissa yllettiin miltei edellisen vuoden tasolle ja yhtiön vakavaraisuus vahvistui entisestään. Hyvästä tuloksesta hyötyvät Ilmarisen asiakkaat, sillä yhtiö varasi TEL-maksun alentamiseen 45,0 miljoonaa euroa, kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksettavana olevien eläkkeiden määrä kasvoi tasaisesti. Uusia eläkepäätöksiä annettiin noin ja eläkepäätöksiä kaikkiaan, mukaan lukien jo maksussa oleviin eläkkeisiin annetut jatkopäätökset, noin Ilmarinen mittaa eläkehakemusten käsittelyn tehokkuutta keskimääräisellä käsittelyajalla eläkelajeittain ja eläkepäätösten laatua ratkaisujen pysyvyydellä muutoksenhakuasteissa. Molemmissa yhtiö on pysynyt vertailuryhmäänsä parempana. Vuonna 2004 astui voimaan ammatillisen kuntoutuksen uudistus. Työeläkelakien mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen on ollut harkinnanvarainen etuus, mutta uuden lain myötä hakijalla on oikeus hakea muutosta eläkeyhtiön päätökseen. Kuntoutujien lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Avainluvut Muutos % Vakuutusmaksut, milj ,3-0, , ,9 Maksetut eläkkeet, milj. 1) 1 933,1 1, , ,3 Kokonaisliikekulut, milj. 87,7 10,5 79,4 70,6 Vastuuvelka, milj ,6 7, , ,5 Taseen loppusumma käyvin arvoin, milj ,5 9, , ,6 Toimintapääoma, milj ,8 21, , ,1 % vastuuvelasta 25,6 22,3 18,1 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,3 2,2 1,9 Sijoitukset, käyvin arvoin, milj ,6 10, , ,6 Sijoitusten tuotto käyville arvoille, % 7,8 8,7-0,5 Eläkkeensaajia , TEL-vakuutuksia , TEL-vakuutettuja , YEL-vakuutuksia , Henkilöstö , ) sisältää vastuunjaon Ilmarisen usean vuoden ajan jatkunut markkinaosuuden kasvu taittui, kun pääasiassa yhden suuren asiakkaan lähteminen toiseen yhtiöön johti TEL-vakuutettujen määrän alenemiseen. Samasta syystä vakuutusmaksutulo säilyi edellisen vuoden tasolla. Tätä menetystä paikkaa Ilmarisen menestys uusien TEL-vakuutusten myynnissä: vuonna 2004 tehty määrätietoinen myyntityö merkitsee yli sadan miljoonan euron maksutulon kasvua vuositasolla. Yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuutta mittaava toimintapääoma kasvoi sekä euromääräisesti että suhteessa yhtiön vastuuvelkaan. Sijoituksille saatu tuotto oli lähes kahdeksan prosenttia, ja tämä ylitti miltei olemattomaksi jääneen inflaation runsaalla seitsemällä ja puolella prosenttiyksiköllä. Eri sijoituslajeista osakkeet tuottivat parhaiten. Osakkeiden osuus yhtiön sijoitusvarallisuudesta oli kasvanut vuoden loppuun mennessä miltei 30 prosenttiin oltuaan edellisenä vuonna neljäsosa sijoituksista. Osakesijoitusten lisääminen on sopusoinnussa työeläkesijoittamisen kehityshankkeiden kanssa. 4 1\/2005 Ilmarisen uutiset","paragraph_char_start":5712,"paragraph_char_end":8600,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":785}
{"query-id":"query-ec587aeff8e9d2e6060c308d2b0ad24a","original_paragraph":"18 yrityksen brändiarvot, ja sen tulee ylipäätään olla kiinteä osa yrityksen strategiaa. Näin ollen voi todeta, että tapahtumamarkkinoinnin tulee olla osa yrityksen strategista markkinointimixiä, ja yrityksen strategian tulee täten projisoitua myös tapahtumamarkkinoinnissa. (Whelan & Wohlfeil, 2006) Close, Finney, Lacey & Sneath (2006) viittaavat, että MPI Foundationin vuonna 2004 tekemään tutkimukseen, jonka mukaan tapahtumamarkkinoinnin sijoitetun pääoman tuotto (ROI) on parempi kuin muilla markkinointikommunikaation välineillä. Samaisen tutkimuksen mukaan sekä tapahtumien ROI että tapahtumamarkkinoinnin strateginen merkitys myynnin piirissä on kasvanut aikaisempiin vuosiin nähden. Näin raportoi myös brittiläinen AV Magazine (2008). Lehden mukaan ulkoisista tapahtumatyypeistä tuottoisimpana pidetään messuja ja toiseksi tuottoisimpina konferensseja. Tapahtumien tuottoisasta mielikuvasta huolimatta on pidettävä mielessä, että tapahtumat eivät ole edullinen markkinointityökalu. Vaikka tapahtumamarkkinoinnilla onkin korkeana pidetty sijoitetun pääoman tuotto, ei se silti ole edullinen markkinointiviestintätyökalu. Päinvastoin tapahtumamarkkinoinnilla on merkittävät kiinteät kustannukset, joihin luetaan esimerkiksi tilojen vuokrat\/osallistumismaksut, henkilöstöstä ja matkustuksesta aiheutuvat kulut ja tapahtuman oheisaktiviteeteista aiheutuvat kulut. Toisin sanoen tapahtumamarkkinointi vaatii merkittäviä investointeja. Lisäksi tapahtumissa ei kaikesta huolimatta tavoiteta valtavaa yleisöä kerralla, vaan se on hyvin kohdistettua, kuten aiemmin on jo mainittu. Suhteellisen korkeista kustannuksista huolimatta tapahtumamarkkinointi on Pittan, Weisgalin & Lynaghin (2006) mukaan kustannustehokkain keino saavuttaa asiakkaita ja prospekteja. Kirjoittajien mukaan se lyhentää ostosykliä ja saavuttaa ostajia, joita ei muuten saavutettaisi. Tärkeintä on, että tapahtumamarkkinointi voi vähentää yksittäisen myynnin kustannusta jopa 75%. Vaikka tapahtumamarkkinointi on ollut melko yleistä Euroopassa jo jonkin aikaa, on se uudehko ilmiö Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tämä on saattanut johtua termin tapahtumamarkkinointi löyhyydestä, jolloin sen saapuminen yritysten sanastoon olisi viivästynyt edellä mainituissa maissa (Wohlfeil & Whelan, 2006 a,b). 14","paragraph_char_start":26448,"paragraph_char_end":28725,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3329}
{"query-id":"query-6a202916af0a1d32299b38a53841df40","original_paragraph":"6 Kaikki ammatilliset oppilaitokset Työlliset AMEO Työttömät Päätoimiset\/ työlliset opiskelijat Ammattiopisto Luovi Muu tai tuntematon 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1. Ammatillisen perustutkinnon Ammattiopisto Luovissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa (AMEO) ja kaikissa ammattioppilaitoksissa suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna (Lähde: Tilastokeskus: Sijoittumispalvelu) Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaston mukaan vammaisia tai pitkäaikaissairaita työnhakijoita oli Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston alueella syyskuussa 2014 yhteensä Heidän tilanteensa olivat seuraavat: Työllistetty 398 (6,7 %) Työssä avoimilla työmarkkinoilla 692 (11,7 %) Työtön 3327 (56 %) Lomautettu 67 (1,1 %) Lyhennettyä työviikkoa tekevä 15 (0,3 %) Työvoiman ulkopuolella 690 (11,6 %) Työttömyyseläkkeellä 31 (0,5 %) Työllistymistä edistävissä palveluissa 397 (6,7 %) Koulutuksessa 322 (5,4 %) Vammaisista tai pitkäaikaissairaista työnhakijoista 56 % oli työttöminä, minkä lisäksi monet vammaiset tai pitkäaikaissairaat työnhakijat olivat joko työvoiman ulkopuolella, työllistymistä edistävissä palveluissa tai lomautettuina. Palkkatyössä tai palkkatukityössä oli 18,4 % vammaisista tai pitkäaikaissairaista työnhakijoista. (Pohjois-Pohjanmaan välityömarkkinoiden sekä vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen alueellinen kehittämispäivä ) 6","paragraph_char_start":6487,"paragraph_char_end":7836,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":810}
{"query-id":"query-4a4567f28f1e2f393888dcfb334532df","original_paragraph":"33 33 Turvallisuus Ammattitaitoinen henkilökunta Oma kerros vain naisille Hätäuloskäyntikyltit Turvakamerat käytävillä Parkkihalli hotellin yhteydessä Hotellin turvallinen sijainti Turvallisuusohjeet huoneessa Hätäpainike huoneessa Kerroksille pääsy ainoastaan Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei ollenkaan tärkeä Vastaajat n = 28 Kuvio 3: Naisliikematkailijoiden mielipiteet hotellin turvallisuuteen liittyen Turvallisuusohjeet ja kerroksille pääsy ainoastaan huoneavaimella olivat suurimman osan mielestä erittäin tärkeitä. Useimmat pitävät turvallisuuteen liittyviä asioita joko erittäin tärkeinä tai melko tärkeinä. Ainoastaan kohta, oma kerros vain naisille, on ollut lähes kaikkien vastaajien mielestä merkityksetön. Vaikka naisille suunnattu oma kerros ei ole kyselyn perusteella saanut paljon kannatusta, on sellaisia olemassa muualla maailmassa. Näiden naisille tarkoitettujen hotellikerrosten tarkoituksena on ollut huolehtia hotellin naisasiakkaista, ja siitä, että he tuntisivat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Vaikka turvallisuuden tunne on naisille tärkeää, eivät he silti halua eristäytyä muista. Tuntuuhan se hieman oudolta, että naisilla olisi niin sanotusti oma kerros hotellissa, mihin miehillä ei olisi pääsyä. Jos hotellin muut turvatoimet toimivat moitteettomasti, voivat naiset huoletta nauttia olostaan työmatkalla. Voidaan sanoa, että naiset kokevat turvallisuuden erittäin tärkeäksi yöpyessään hotellissa. Varsinkin niille naisille, jotka matkustavat paljon yksin, turvallisuuden tunne on varmasti tärkeä. Vain murto osa vastaajista ei ole pitänyt joitakin turvallisuusasioita erittäin tärkeinä tai melko tärkeinä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kun perusturvatoimet on hoidettu hyvin, ei tarvita yliampuvia turvakeinoja tai järjestelmiä. Tärkeää myös on, että asiakkaalla on mahdollisuus perehtyä hotellin turvallisuusasioihin, ja että hotellin henkilökunta on myös koulutettu toimimaan oikein uhkaavissa tilanteissa.","paragraph_char_start":76754,"paragraph_char_end":78719,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10496}
{"query-id":"query-49611bd3fb54ae84b5dfb040e2d01d04","original_paragraph":"14 14 arvo taas voidaan määritellä tarkemmin harkituksi utilitaristiseksi kuluttamiseksi, joka tavoittelee tiettyä päämäärää. (Pihlström 2008, 30.) 2.4 Aiempien tutkimusten arviointia OmaElisa-verkkopalvelun kehittämisen kannalta Birgelen, Ghijsen & Semeijn (2005) ovat tutkineet verkkopalvelun innovaation tuomaa lisäarvoa asiakastyytyväisyyden näkökulmasta. He selvittivät tutkimuksessaan asiakkaiden kokemuksia pitopalvelusta. Pitopalveluun on hiljattain lanseerattu verkkopalvelu, mikä mahdollistaa ruokien tilausten teon verkon välityksellä. Tutkimuksen pääfokuksena oli vastata kysymykseen: miten hyödyntää verkkopalvelun tuoma lisäarvo palveluinnovaatioksi perinteiseen pitopalvelukonseptiin? Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä 2000 sähköistä kyselylomaketta hollantilaisen pitopalvelun asiakkaille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että verkkopalvelun lisääminen perinteisen palvelukonseptin rinnalle ei automaattisesti lisää asiakastyytyväisyyttä. Internetin kautta tapahtuvan ruoan tilausmahdollisuuden vaikutukset asiakastyytyväisyyteen olivat melko vähäiset verrattuna perinteisen palvelun vaikutuksiin. (Birgelen, Ghijsen & Semeijn 2005.) Edellä kuvatun tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että OmaElisaverkkopalvelu ei lisää automaattisesti asiakastyytyväisyyttä. Toki tämä perusväittämä pitää paikkansa: ei uusi palvelukanava itsessään tuota asiakastyytyväisyyttä, jos sitä ei ole rakennettu asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Uuden palvelukonseptin rakentamisessa tai jo olemassa olevan konseptin kehittämisessä avainasemaan nousee asiakkaiden huomioiminen ja heidän tarpeidensa selvittäminen. Tämän voi kiteyttää Birgelenin ym. (2005) tutkimuksen pääkysymystä mukaillen: miten palvelukonseptilla saadaan tuotettua lisäarvoa asiakkaille? Eli miten OmaElisa-verkkopalvelulla saadaan tuotettua lisäarvoa asiakkaille? Tällä hetkellä OmaElisaverkkopalvelu toimii asiakkaiden hallinnointikanavana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelun kautta Elisan asiakkaat voivat maksaa tuote- tai palvelulaskujaan. Elisan visiona on kuitenkin kehittää ja monipuolistaa palvelun ominaisuuksia siten, että asiakkaat siirtyisivät yhä enemmän asioimaan verkkopalvelun kautta. Tämä tarjoaa paljon haasteita, koska verkkopalveluun tulisi saada ne ominaisuudet, joita asiakkaat pitävät tärkeinä asioidessaan esimerkiksi kasvotusten Elisan kanssa. Toisaalta taas asiakkaiden mukaan kehitetty palvelukonsepti tuottaa heille lisäarvoa, mikä mahdollistaa asiakastyytyväisyyden kasvun. 3 Asiakkuudenhallinta Toimiva asiakkuudenhallinta edellyttää yritykseltä asiakaslähtöisen strategian ja toimintamallien omaksumista sekä asiakkaiden näkökulmien huomioimista tuote tai palvelutarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on pystyttävä tuottamaan lisäarvoa asiakkailleen tuotteiden tai palveluiden avulla, eli varmistettava asiakkaiden tyytyväisyys tarjoamaan. Asiakastyytyväisyys rakentaa pohjan pitkäaikaisille asiakassuhteille, jotka ovat jokaisen yrityksen toiminnan kannalta elintärkeässä asemassa. (Mäntyneva 2001, 11.) Asiakkaiden mieltymysten ja toiveiden selvittäminen on monimutkainen ja haastava prosessi, joka jää usein melko pintapuoliseksi raapaisuksi tietojen syvällisyyttä ajatellen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että suurin osa kuluttajista ja yritysten asiakkaista kokee erilaiset markkinointiyhteydenotot häiritsevinä, eivätkä halua antaa tietojaan markkinointitarkoituksiin. Yritysten näkökulmasta tämä tietenkin rajoittaa markkinointiviestinnän toteutusta ja asiakastietojen keräämistä, koska saadut tiedot ovat puutteellisia. (Mäntyneva 2001, 11.) Asiakkuudenhallinnan avulla voidaan tutkia asiakkaiden ostokäyttäytymistä, jonka perusteella on mahdollista segmentoida asiakkuudet tarkemmin. Selkeä ja kattava segmentointi puolestaan antaa mahdollisuuksia rakentaa tehokkaita ja toimivia lähestymismalleja eri asiakasryhmille. Esimerkiksi kampanjointiin saadaan lisättyä tehoa ja volyymia, kun sen sisältö voidaan rakentaa koko kohderyhmää puhuttelevaksi. (Mäntyneva 2001, ) Sterne (2000, 293) toteaa asiakkuudenhallinnan hyödyttävän myös yrityksen myyntiä, koska asiakkuudenhallintaan tarkoitetut järjestelmät keräävät tietoa asiakkaiden suunnitelmista ja tarpeista. Kun asiakkaan tarve on tiedossa, yritys voi tarjota siihen parasta mahdollista ratkaisua tuotteen tai palvelun muodossa. Lopputulos on enemmän myyntiä. (Sterne 2000, 293.) Ostokäyttäyty-","paragraph_char_start":32994,"paragraph_char_end":37433,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4377}
{"query-id":"query-98ad6f0b640f93dca8b7c4dbe5669d1a","original_paragraph":"5 Lämmitysenergian kulutus lähteittäin Rakennuskannan energian kulutus on kasvussa Kuvio 2. Lämmityksen hyötyenergian kulutus on kasvanut tasaisesti vuosina Fossiilisiin lämmönlähteisiin kuuluvat polttoöljy, maakaasu, turve ja hiili. Sähkölaitteiden sähkönkulutuksesta 7 % on arvioitu jäävän lämmittämään rakennuksia Rakennusten energiankulutus ilman toimia GWh Sähkölaitteet Sähkölämmitys Kaukolämpö Lämpöpumput Fossiiliset Puu 25 Suomessa rakennusten lämmönkulutus laski 197-luvun öljykriiseistä aina 198-luvun puoliväliin saakka, mutta kääntyi sen jälkeen kasvuun. Kahden viime vuosikymmenen aikana energiankulutus on kasvanut,7 % vuodessa, johtuen muun muassa asumisväljyyden lisääntymisestä. Vuoden 197 alusta asuinrakennusten lattiapintaala on liki kaksinkertaistunut. Siinä missä 198-luvulla vain 1 % uusista pientaloista oli asuinpinta-alaltaan suurempia kuin 15 m2, oli 199-luvulla niiden osuus 18 % ja 2 luvulla jo peräti 32 %. 1 Samanaikaisesti kun asuntojen koot ovat kasvaneet, ovat niiden asukasmäärät vähentyneet. Asuntokuntien keskimääräinen koko on laskenut 197-luvun 3 asukkaasta 2,11 asukkaaseen, ja peräti 73 % asunnoista on nyt 1-2 hengen asuntokuntia. 11 Lämmitysenergian tuottamiseen tarvittavien polttoaineiden määrä ja siten päästöt ovat kasvaneet vielä energiankulutusta nopeammin, sillä sähkölämmityksen käyttö on lähes kolminkertaistunut 8-luvun alusta lähtien. Sähkölämmitys kuluttaa energiaa yli kaksinkertaisesti kaukolämpöön tai talokohtaiseen lämmitykseen verrattuna. 12 Erityisen suurena energiankulutuksen kasvu näkyy sähkössä. Siinä missä kotitalouksien ja palvelujen sähkönkulutus kasvoi vuosina Tanskassa 5,8 %, Norjassa 4,7 % ja Ruotsissa vain,5 % kasvoi se Suomessa peräti 27,9 %. 13 Kuitenkin myös vuonna 23 voimaan tulleet uudet määräykset olivat jo valmiiksi vanhentuneita ilmastohaasteen kannalta. Uudet määräykset sallivat edelleen rakentamisen, jonka lämmitysenergian tarve on jopa 2-3 -kertainen energiatehokkaan rakentamisen periaatteilla toteutettuun taloon nähden. Matalaenergiarakentamisen yleistyminen jätettiin vapaaehtoisuuden varaan ja kiinnostuneiden harteille. VTT ja Tampereen teknillinen korkeakoulu ovat kehittäneet matalaenergiataloja jo vuosikymmeniä. VTT on rakentanut useita esimerkkitaloja, niin pien-, rivi- kuin kerrostalojakin, ja käytännössä matalaenergiarakentaminen on ollut mahdollista tavalliselle kuluttajalle jo 2 vuotta. Valveutuneet omakotirakentajat ovatkin niitä rakentaneet, ja asumistyytyväisyys on ollut hyvä. 15 Matalaenergiatalo ei eroa perustalosta ulkoisesti. Erot löytyvät ulkovaipan eristyksestä ja tiiveydestä, tehokkaasta koneellisesta ilmanvaihdosta ja lämmön talteenottojärjestelmästä. Suurimmat erot nk. normitalon ja matalaenergiatalon välillä löytyvät kuitenkin energiankulutuksesta, sillä matalaenergiatalon lämmöntarve on 5 9 % pienempi nykyisten rakentamismääräysten mukaan rakennettuun taloon nähden. Yli 7 % säästöjen kohdalla puhutaan jo minimienergiatalosta (nk. passiivitalo). Energiankulutus neliötä kohti KWh\/krs m Motiva Oy Kuvio 3. Suomen rakennusten energiankulutus jatkaisi kasvuaan pitkälle tulevaisuuteen ilman uusia toimia. Nykyisen rakennuskannan poistuminen ja korjaaminen alentaa päästöjä. Uusia rakennuksia ei kuitenkaan rakenneta oleellisesti vanhoja energiatehokkaammiksi, joten energiantarve kasvaa. Myös korjausrakentamisella saatavat säästöt jäävät pieniksi: valkoinen viiva osoittaa vanhojen rakennusten energiankulutuksen ilman korjausrakentamista Uusiorakentaminen 246 Vuoden 21 rakennuskanta 25 Suomalaisten rakennusten energiatehokkuus on myytti Rakennuksia on Suomessa totuttu pitämään kylmän ilmaston vuoksi energiatehokkaina, mutta käsitys on räikeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa. Rakentamisen energiatehokkuuden ohjaus oli Suomessa pitkään retuperällä, ennen EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviä, joka pakotti Suomenkin uudistamaan vuodelta 1983 peräisin olleet, auttamattomasti vanhentuneet rakentamismääräyksensä. 1 Tilastokeskus, Rakennuskannan tilastot Tilastokeskus. Asuntokunnat ja asuinolot Tilastokeskus 25: Tilastollinen Vuosikirja Eurostat. Gas and Electricity Market Statistics. Data edition. ISSN Tilastokeskus. Energiatilasto 26. Matalaenergiaratkaisut, joilla tähdätään vähintään 5 % lämmitysenergiankulutuksen leikkauksiin tuovat 3 5 % lisäkustannukset rakennusvaiheessa, mutta säästöt käytön aikaisissa lämmityskuluissa tuovat rakennuksen käyttöaikana kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Merkittäviä säästöjä voi syntyä myös rakentamisvaiheessa esim. seuraavista syistä: Lämmitysjärjestelmän pienempi koko Ei tarvetta jäähdytyslaitteille Liittymismaksut energiaverkkoihin Ikkunoiden alle ei tarvita lämpöpattereita Pienentynyt kosteusvaurioiden riski 15 Mikkola & Riihimäki: Omakotitalorakentajien valmius ympäristöystävällisiin rakentamistapoihin. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. VTT tiedotteita 217. Espoo 22. Sekä esim Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Matalaenergiatalo Kuvio 4. Suomalaiset asuinrakennukset kuluttavat lämmitykseen energiaa Normitalo keskimäärin 2 kwh\/neliö vuodessa. Nykyinen keskikulutus Rakennusmääräysten minimitason mukaisen talon kulutus ei ole olennaisesti alhaisempi ja erityisesti rivi- ja kerrostalot rakennetaan rakennusmääräysten rimaa hipoen. Aidot matalaenergiatalot tarvitsevat energiaa murto-osan nykyisin rakennettavien talojen kulutuksesta. 8 l Greenpeace l Energiaa harakoille? Ohjelma rakennusten energiankulutuksen puolittamiseksi l Joulukuu 27 Greenpeace l Energiaa harakoille? Ohjelma rakennusten energiankulutuksen puolittamiseksi l Joulukuu 27 l 9","paragraph_char_start":13908,"paragraph_char_end":19505,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1692}
{"query-id":"query-8bfa731bdda1696110eecc88b08f2365","original_paragraph":"17 Lisävarusteet, COMPACT Air & Heat Sälepelti TBLZ Vain COMPACT Air koneeseen. Vakiovaruste COMPACT Heat -koneissa. Estää vedon, kun kone on pysäytettynä. Tekniset tiedot Ilmanpaine avaa sälepellin pellit, kun koneen puhaltimet ovat käynnissä. Pellit sulkeutuvat automaattisesti, kun puhaltimet eivät ole käynnissä. Asennus Sälepelti on varustettu kumirengastiivisteellä ja se asennetaan suoraan jäteilma- ja\/tai ulkoilmaliitäntöjen päälle oikealla olevan kuvan mukaan. Ulkoilma Jäteilma COMPACT Air & Heat Pelti Pelti TBLE-sähkölämmitin Vain COMPACT Air koneeseen. 7,5 kw lämmitin on vakiovaruste COMPACT Heat -koneessa. Tuloilman lämmitykseen. Tekniset tiedot Teho 1170 wattia. Varustettu ylikuumenemissuojalla. Asennus Toimitetaan irrallaan ja asennetaan asennuspaikalla. Asennetaan valmiille paikalle koneeseen. Ohjaus ja 230 V virransyöttö liitetään koneen ohjaus- ja säätöyksikköön. Jäähdytin TBKA\/TBKC Tuloilman jäähdytykseen. COMPACT Air ja Heat voidaan varustaa jäähdyttimellä, joka asennetaan ulkoilmakanavaan ennen konetta. Koneen ohjaus- ja säätöyksikössä on aktivointivalmiit jäähdytystoiminnot. Suosittelemme TBKA-jäähdytintä (vesi) tai TBKC-jäähdytintä (suorahöyrystys). Katso kuvaukset COMPACT Unit ja Top koneiden Lisävaruste-kappaleissa. 33","paragraph_char_start":29079,"paragraph_char_end":30338,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3907}
{"query-id":"query-426513e96741d75bb40aded013e4b5e7","original_paragraph":"4 kulla astiasta toiseen, jolloin letkusta imaistaan vahingossa kulaus. Vahingossa nielty petrolituote ei yleensä aiheuta systeemioireita huonon imeytymisen vuoksi, mutta jo pienikin aspiroitu määrä voi aiheuttaa vakavan kemiallisen pneumonian. Pienen määrän nielleitä oireettomia potilaita voidaan seurata kotona. Vahingossa nieltyä petrolituotetta ei pyritä postamaan mahasta aspiraatioriskin vuoksi. Lääkehiili ei sido petrolituotteita. Sen antamista voidaan harkita niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa tuote sisältää myrkyllisiä lisäaineita. On otettava huomioon, että lääkehiili saattaa lisätä oksenteluriskiä. Ärsytysyskää voi esiintyä alussa, mutta jos hengitystaajuus on normaali eikä yskä jatku, kotiseuranta riittää. Varsinaiset oireet kehittyvät yleensä kuuden tunnin kuluessa. Sairaalaseurantaan kuuluvat kaikki oireiset potilaat, ne joilla todetaan muutoksia keuhkokuvassa, suuren määrän nielleet (tahalliset altistukset), hypoksiset ja tokkuraiset potilaat, vaikkei keuhkokuvassa esiinnykään muutoksia sekä lievästi oireilevat lapset, joiden oireet eivät häviä kuuden tunnin seurannan aikana. Hoito on oireenmukaista. Oireiselta potilaalta tulee ottaa ainakin keuhkoröntgenkuva ja näyte verikaasuanalyysia varten. Antibiootteja ei anneta rutiinimaisesti, koska keuhkokomplikaatiot johtuvat harvoin bakteeritulehduksesta. Oireettomat potilaat, joilla on normaali keuhkokuva tai keuhkokuvassa on vain lieviä muutoksia eikä muita oireita kehity kuuden tunnin seurannassa, voidaan harkinnan mukaan kotiuttaa. Hengitettynä petrolituotteiden höyryt voivat aiheuttaa humalan kaltaisia oireita, rytmihäiriöitä sekä keskushermosto- ja hengityslamaa inhalaation keston ja pitoisuuden mukaan. Pelkästään hengitettynä petrolituotteet eivät aiheuta kemiallista keuhkokuumetta. Petrolituotteet aiheuttavat enintään vain vähäisiä oireita silmään joutuessaan. Herkemmin haihtuvat tuotteet (esim. bensiini) aiheuttavat kirvelyä ja kipua suorassa kontaktissa (Grant ja Schuman 1993). Silmiä huuhdellaan runsaalla vedellä noin 15 minuutin ajan. Iholla petrolituotteet voivat aiheuttaa ärsytystä ja erityisesti pitkittyneessä ihokontaktissa kemiallisia palovammoja. Torjunta-aineet Käytetyimmät torjunta-aineet kotiympäristössä ovat hyönteiskarkotteet ja rikkaruohojen torjuntaan käytetyt tuotteet. Lisäksi kotoa voi löytyä homeiden- ja siententorjunta-aineita ja rotanmyrkkyjä. Jos kotona säilytetään ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja aineita, riskit ovat suurempia. Torjunta-aineet saattavat sisältää myrkyllistä liuotetta, esimerkiksi petrolituotetta tai etyleeniglykolia. Kotiolosuhteissa käytettävät torjunta-aineet ovat ihmisille ja kotieläimille pieninä määrinä melko vaarattomia. Poikkeuksena ovat rotanmyrkyt, jotka sisältävät supervarfariineja. Ne voivat aiheuttavat jo pieninä annoksina verenvuotoja tunnin kuluttua aineen syömisestä. Laboratorioarvoihin antikoagulanttivaikutus (INR) heijastuu jo vuorokaudessa. Lääkehiiltä kannattaa antaa epäselvissä tapauksissa. Rotanmyrkkyjen spesifinen antidootti on K 1 -vitamiini (ks. Hoppu ja Pajarre-Sorsa, tässä numerossa). Organofosfaatit, esimerkiksi malationi, ovat yleisesti käytettyjä tuhoeläintentorjunta-aineita. Pieninä määrinä nykyiset valmisteet ovat melko vaarattomia. Paljon kuolemantapauksia muutama vuosikymmen sitten aiheuttanut parationi (Bladan) on poistettu Suomen markkinoilta, mutta sitä voi edelleen löytyä kaappien kätköistä. Jos nykyisin markkinoilla olevaa organofosfaattia on vahingossa nielty pieni määrä, lääkehiilen antaminen ja kotiseuranta riittävät usein. Massiivisessa (esim. tahallisessa) altistuksessa hoitona on atropiini ja organofosfaattien spesifinen antidootti obidoksiimi (ks. Hoppu ja Pajarre-Sorsa, tässä numerossa). Hyönteiskarkotteissa yleisesti käytetty dietyylitoluamidi (DEET) voi suun kautta nautittuna aiheuttaa myrkytysoireita jo melko pienin määrin. Se imeytyy nopeasti, ja oireet saattavat alkaa jo 30 minuutin kuluttua. Pikkulapsille DEET:n toistuva päivittäinen sively iholle voi aiheuttaa myrkytyksen. Hyönteiskarkotetta nielleelle tulisi antaa lääkehiiltä mahdollisimman nopeasti. Hoito on oireenmukaista; dietyylitoluamidille ei ole spesifistä antidoottia. 452 T. Lampinen ym.","paragraph_char_start":9974,"paragraph_char_end":14165,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1343}
{"query-id":"query-3d3fd5bc5d156d96d3a7db3406ec9c58","original_paragraph":"10 18 Nro Nro KULTTUURIKULMA Koonnut PIIA JULKUNEN KIRJALLISTA RISTIVETOA 19 Menovinkit Lähetä vinkit osoitteeseen kaksi viikkoa ennen seuraavan lehden ilmestymistä. NÄYTTELYT G12 Kuopio Ritva-Liisa Pohjalainen Galleria Valohuone Heikki Lehtonen VB-valokuvakeskus A Groovy Kind of Life ADÈLE rakkaani Anssi Männistö Eemilän kotimuseo Humalajoki 28, Hiltulanlahti Avoinna to la klo Riuttalan Talonpoikaismuseo Avoinna pe su klo Pöljän kotiseutumuseo Avoinna ti pe 10 17, ke su klo Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa Pyhyyden portailla -perusnäyttely ESITYKSIÄ Anne Hiekkaranta: Conus Marmoreus!!! klo 19 Sotku Koko perheen Kikatuslauantai Kallo Collective Caterpillars 6.6. klo 16 Sotku MILjazz klo 14 Kuopion Satamatori Siilinjärven Teatteri Kuin ensimmäistä päivää ke, to, su Mäntyrannan kesäteatteri TAPAHTUMIA The Nordic Historical Keyboard Festival Kulttuurikeskus Vuorilinna Avoimet ovet ja batiikkipaja 10.6 klo Kesäjuhla 11.6 klo klo opetellaan israelilaisia tansseja Paikallisliike-festivaali Kuopion ja Siilinjärven seurakuntalehti vuosikerta. Seuraava numero ilmestyy VB-valokuvakeskuksen kesänäyttelyssä on esillä mm. maailman ainoa kuva Marilyn Monroesta näyttämässä kieltään. Risto Vilhusen 70-vuotisjuhlanäyttely on esillä taidemuseossa. Kuvassa Keltahousuinen nainen, Kuopio Tanssii ja Soi-festivaali Kuopio Taitaa ja Luo, kädentaitajien myyntitapahtuma Kuopion tori Kino Kuvakukko, ohjelmassa mm alkaen: Rooli (ohj. Konstantin Lopushanski) Kuopion Musiikkikeskus 3.6. klo Kielonpäivän juhla SEYYAR NASRETDIN MARK HAYWARDIN KOKOELMAT Elina Luukkainen Ilkka Markkula: Jäämeren myrskylintu. DoSome s. Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli. Tammi s. LYHYESTI Yli 120 kesätyöntekijää Kuopion seurakunnat ovat palkanneet tänä vuonna yhteensä 114 nuorta. Hautausmaille on tulossa 83 kesätyöntekijää erilaisiin kunnostustöihin. Hakemuksia tuli 310, joka on yli 100 enemmän kuin viime vuonna. Valituista 25 % on uusia. Lisäksi on palkattu 8 kesäteologia, 6 kesäkanttoria, 5 nuorisotyöntekijää ja 10 leirikeskuksen valvojaa. IT-yksikössä sijaistaa kaksi työntekijää. Kesäleirit työllistävät puolestaan 440 isosta. Työssäoppimispaikkoja sekä harjoittelupaikkoja on seurakunnassa tarjolla läpi vuoden. Siilinjärvelle palkataan 20 kesätyöntekijää. Hakemuksia hautausmaille tuli reilu 100, joista palkattiin 14. Kesäteologeja palkataan kaksi ja nuorisotyöntekijöitä yksi. Leirikeskus sekä kirkkoherranvirasto työllistävät yhteensä kolme henkilöä ja kesäleirit 92 isosta. Julkaisija Kuopion ev.lut. seurakunnat, PL 1064, Kuopio, p , faksi , Toimitusneuvosto Paavo Kaitokari, Hannu Koskelainen, Pauli Kurkirinne, Kirsi Leino, Marketta Rantama, Painos kpl Toimitus Kirjastokatu 5 A 1, Kuopio Viestintäpäällikkö, Kirkko ja Koti -lehden päätoimittaja Minna Siikaniva, puh , Tiedottaja Merja Tapio, puh , Tiedottaja Heli Haring puh Verkkotoimittaja Seija Rytkönen puh , Taitto Kotimaa Oy Ilmoitukset Pirjo Teva, puh , , Tilaukset 20 \/vuosikerta Jakelu Posti Oy, Suora Lähetys Oy. Jakelupalaute Posti puh , Suora Lähetys puh kirkkojakoti.fi fo Yhden valokuvan lapsuus 16-vuotias Elina oli yksi niistä Kuolan n suomalaisesta, jotka Stalin kesällä 1940 määräsi karkotettavaksi Neuvosto-Karjalan alkeellistakin alkeellisempiin oloihin. Kotoa sai ottaa mukaansa vain sen, minkä jaksoi kantaa ja matkaan lähti Elinan kanssa äiti: isä oli tapettu jo aiemmin ja pakkomuuton tiimellyksessä myös muu suku katosi tietämättömiin. Ja pian Elina menetti äitinsäkin tämän upotessa evakuointiproomun mukana. Tästä alkoi uskomaton selviytymistarina, sillä suomalaisten vankileiriltä ja myöhemmin Valpon valvovan silmän alaisuudesta rauhalliseen Pahuuden pauloissa Heti kirjansa alussa Merete Mazzarella kirjoittaa: Hirviöt ovat usein elleivät aina rumia, vastenmielisiä ja pelottavia, mutta ne ovat paljon enemmän kuin inhottavia mielikuvituksen projektioita: niillä on oma roolinsa niin uskonnossa, kirjallisuudessa ja taiteessa, kuin luonnontieteissä ja politiikassakin. Mutta ennen kaikkea hirviöt tarjoavat välineen käsitellä toiseutta. Kristinusko on muuttanut hirviöiden roolia, niistä on tullut Kaikkivaltiaan luomia, sillä aina hirviö ei ole olento, vaan myös ihmiset voivat olla hirviömäisiä. Ja toisaalta hirviöt ihmismäisiä. Keskiöön nouseekin Avustukset kristillisille järjestöille Kuopion ev.lut. seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi avustukset kristillisille järjestöille vuodelle Avustuspäätöksessä ja avustusten suuruudessa huomioidaan järjestöjen paikallisen toiminnan laajuus Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän alueella sekä yhteydet ja yhteistyö seurakuntien kanssa. Avustusten saajat ovat Aholansaarisäätiö 7 300, Changemaker-nuorisoverkosto 500, Herättäjä-Yhdistys kotimaa 2 000, Kansan Raamattuseura 1 200, Kuopion Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys 1 200, Kuopion Vankien Ystävät 700, Suomen Ekumeeninen Neuvosto 1 000, Suomen Merimieskirkko 500 ja Suomen Raamattuopiston Säätiö 500 euroa. vanhuuteen Siilinjärvellä on ollut pitkä matka. Elinan siteet Savoon ovat kuitenkin jo vuodelta 1882, jolloin Saara-mummi sai Muurmanskissa toimia ehtoisana emäntänä kuopiolaiselle papille, Johannes Schwartzbergille, jolle Saara pani pötyä pöytään sekä kahvia ja jopa ryssänrommia palanpainikkeeksi. Mutta jätänpä kuitenkin paljastamatta kehen kypsempien kuopiolaisten hyvin tuntemaan kirkonmieheen Elina ja hänen opiskelutoverinsa olivat ihastuneita TERHI LAITINEN alati ihmismieltä kiehtova kysymys: miksi hyvä Jumala sallii pahuuden olemassaolon? Mazzarella on saanut hämmentävääkin palautetta tästä teoksestaan, ettei hän kuulemma käsittele siinä aiempien kirjojensa aiheita. Mutta käsittelisikö sittenkin? Nimittäin kirjailija sanoo, ettei hänen lukijansa tarvitse olla kiinnostunut hirviöistä, sillä Frankensteinin hirviön kirjoittajan Mary Shelleyn itsensä elämäntarina on kylliksi kiehtova. Se on naishistoriaa, teema, joka yhdistää Mazzarellan kaikkia kirjoja PÄIVI ESKELINEN TERHI LAITINEN Naisten Pankille koru Vuonna 2007 perustettu Naisten Pankki on suomalainen innovaatio. Se on vapaaehtoisten muodostama verkosto, joka kerää rahaa kehitysmaiden naisten koulutukseen, yrittäjyyteen ja toimeentuloon. Verkoston rahastoa hallinnoi Kirkon Ulkomaanapu, joka yhdessä Naisten Pankin kanssa valitsee avustuskohteet. Kahdeksan vuoden aikana rahaa on kerätty yli 8 miljoonaa euroa. Tukea on saanut yli kehitysmaiden naista. Kuopion paikallisryhmä tekee yhteistyötä kuopiolaisen muotoilijan Annamaija Halosen kanssa. Hän on suunnitellut silmälasien kierrätysmateriaaleista korun Kaksin, jonka hinta on 35 euroa. Samalla summalla pystytään hankkimaan yhdelle kehitysmaan naiselle ammatti. Aatos Nupponen keskittyi kädentaitoihin. Tekemisen meininkiä Sadekaan ei onnistunut sumentamaan lasten iloa Riemu-festareilla Ihan mahtavan hyvä, että pääsitte paikalle! Näillä sanoilla liikennepoliisit Matti ja Valtti toivottivat monet perheet tervetulleeksi satamatorille viettämään helatorstaita Kuopion seurakuntien järjestämän Riemu-festivaalin merkeissä. Lasten innostuneet katseet ja aurinkoiset ilonkiljahdukset onnistuivat lopulta päihittämään vallitsevan pilviverhon, sillä vähitellen saimme laittaa sateenvarjot takaisin laukkuun ainakin hetkeksi ja nauttia päivän ohjelmasta. KERRON KIRKOSTA Kalaonni suosi Tapahtuma tarjosi jokaiselle jotakin ja täydet toimintapisteet pitivät työntekijänsä kiireisinä. Perheen pienimmät pystyi bongaamaan pehmolelua silittämässä tai tekemässä ennätysmäärän jalkapallomaaleja. Tilla Martikainen ja äiti Lina pääsivät kokeilemaan myös kalaonneaan ja värikästä saalista sieltä tulikin. He olivat tulleet paikalle jo aivan tapahtuman alussa. Yleisen kiertelyn tuloksena Tilla oli löytänyt tiensä pisteelle, jossa hänen hiuksensa olivat saaneet hiukan lisäväriä. Samalla pisteellä pystyi myös lakkauttamaan kynnet tai saamaan pienen taideteoksen poskea koristamaan. Yhdessä perheensä kanssa tapahtumaa viettämässä oli myös Aatos Nupponen. Juuri nyt hän oli testaamassa kädentaitojaan porauksen muodossa, sisarusten seuratessa tarkasti vieressä. Porakone ja muutkin työvälineet vaihtoivat omistajaansa tiheään tahtiin. Jostain syystä vanhemmat unohtavat aina Nuorten näköistä toimintaa hengittää tämän tempun aikana, kertoi Taika-Petteri, yksi tapahtuman esiintyjistä. Hän oli saanut yleisöstä rohkean avustajan rikkomaan kepin päässä pyörivien lautasten maailmanennätystä. Mutta ottakaa vaan ihan rennosti. Beat box -taidot ja vatsastapuhuminen saivat yleisön puhkeamaan aplodeihin. Letut tekivät kauppansa Iloinen tunnelma puski pilviä pois, joten saimme edelleen nauttia päivästä hymyssä suin. Moni pysähtyi pitämään ruokatauon, eikä ahkeran touhuamisen jälkeen mikään lettu ja mansikkahillomäärä ollut liian suuri. Jäätelökioskikin oli avoinna ja tuutit ehti juuri ja juuri syödä ennen uutta lavanumeroa. Kävelen sisään Ruokoniemen leirikeskuksen päärakennukseen. Aulassa istuu joukko parikymppisiä nuoria. Äänekäs puheensorina ja nauru kaikuvat tilassa. Osa nuorista ei ole nähnyt toisiaan vuosiin. Jälleennäkemisen riemu täyttää koko huoneen. Nuorten aikuisten leiri on alkamassa. Nuoret aikuiset ovat ikäluokkana haastava ryhmä. Moni lähtee parikymppisenä opiskelemaan tai töihin toiselle paikkakunnalle. Yhteys kotiseurakuntaan saattaa katketa ja kynnys osallistua seurakuntatoimintaan uudella paikkakunnalla voi olla suuri. Kiinnostusta toimintaa kohtaan olisi, mutta onko sitä tarjolla? Siilinjärven seurakunnassa järjestettiin pääsiäisenä ensimmäinen nuorten aikuisten K-20 -leiri. Aloite tuli joukolta nuoria. He suunnittelivat itse leiriohjelman, huolehtivat ilmoittautumisesta sekä varasivat tilat ja ruokailut leirikeskuksesta. Leirille osallistui parikymmentä nuorta aikuista. Kaikki olivat olleet nuorempana seurakunnan toiminnassa mukana isosina tai kerhonohjaajina. Viikonlopun mittaiseen leiriin mahtui laulua, leikkejä, rentoutumista, keskustelua ja saunomista. Leirillä keskusteltiin myös, millaista toimintaa nuoret aikuiset kaipaisivat seurakuntaan. Ehdotuksia toiminnasta tuli paljon: leffailtoja, vaellusta, retkiä, te toja ja urheilua. Kiinnostusta olisi, mutta haasteeksi muodostui yhteisen ajankohdan löytyminen. Leirille osallistuneet nuoret asuvat ympäri Suomea, joten toiminnan tulisi rajoittua muutamaan tapahtumaan vuodessa. Siilinjärven seurakunnassa ryhdytään tulevana syksynä suunnittelemaan nuorten aikuisten toimin- toimintaa. taa. Nuorisotyöntekijöiden lisäksi päävastuu on joukolla nuoria aikuisia, jotka ilmoittautuivat leirillä suunnittelutiimiin. Pääsiäisen K-20 -leiri on tavoitteena järjestää jatkossa vuosittain. Sen lisäksi tarkoitus on toteuttaa viikonlopun mittainen vaellusretki sekä säännöllisemmin tapahtuvaa toimintaa yli 18-vuotiaille. Tavoitteena on vastata nuorten MIIA TIKKANEN Liikennepoliisit Maltti ja Valtti olivat Riemun vetonauloja. Pekka Laukkarinen Trio laulatti ja tanssitti lapsia ja vanhempia tuttujen sävelten ja tarinoiden tahtiin. Matin ja Valtin kyselyiden tuloksena saimme kuulla, että Riemu-festareille oli saapunut väkeä läheltä ja kaukaa, jalan ja julkisilla ja muutama oma autokin oli onnistuttu saamaan parkkiin. Uusia innokkaita lapsia virtasi sisään taukoamatta. Osa heistä joutui hetkeksi pysähtymään ja kysymään vanhemmilta, että mihinkä mennään ensiksi. Valinnanvaikeus oli suuri, kun kaikki näytti ja kuulosti niin kovin mielenkiintoiselta. Kun perheet alkoivat vähitellen astella uloskäyntiä kohti, katsoivat lapset monta kertaa olkansa yli. Tästä päivästä puhuttiin varmasti vielä kotona. MIIA TIKKANEN Siilinjärvellä nuoret ovat mukana suunnittelemassa aikuisten tarpeisiin osallistua seurakunnassa tapahtuvaan toimintaan. Monet putoavat pois seurakunnan kuvioista isoskoulutuksen jälkeen, koska kokevat, ettei heille ole sopivaa toimintaa tarjolla. Nuoriin aikuisiin panostaminen on tärkeää, koska seurakunnassa tulisi olla jokaiselle oma paikkansa. SANNA MARIN seurakuntapastori Siilinjärven seurakunta KIRKON KUVAPANKKI\/MARKKU PIHLAJA MERJA TAPIO","paragraph_char_start":102192,"paragraph_char_end":114066,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15441}
{"query-id":"query-ee31989349fd67a5bb9b670e13885440","original_paragraph":"13 LAINSÄÄD Ä NTÖ TYÖ VUODEN 2003 VALTIOPÄ IVILLÄ 11 Eduskunnan kyselytunti ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisella poistetaan alkoholi- ja tupakkatuotteiden tuonnin rajoitukset sekä lasketaan alkoholiveroa ja arvonlisäverolain muuttamisesta annetulla lailla verovelvollisuuden alarajaan liitettiin asteittainen veronhuojennus. Eduskunta antoi syysistuntokaudella myös suostumuksensa valtiolle luopua Fortum Oyj:n enemmistöomistuksesta. Vuoden 2004 talousarvioesitys annettiin eduskunnalle ja sen lähetekeskustelu käytiin Talousarvioesitykseen liittyi yksi täydentävä esitys. Talousarvioesityksen palautekeskustelu käytiin Talousarvioon liittyviä hallituksen esityksiä (budjettilakeja) annettiin kaikkiaan 39. Talousarvion yhteydessä käsiteltiin edustajien jättämät 908 talousarvioaloitetta, joista hyväksyttiin 11 ja hylättiin 897. Hallitus antoi vuoteen 2003 liittyen kaksi lisätalousarvioesitystä ja toista lisätalousarvioesitystä täydentävän esityksen. Niiden yhteydessä käsiteltiin 65 lisätalousarvioaloitetta, jotka kaikki hylättiin. Eduskunta oli kevätistuntokauden lopulla käsitellyt valtioneuvoston selonteon valtiontalouden kehyksistä vuosille Valtioneuvosto antoi eduskunnalle lisäksi neljä muuta selontekoa: Konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin, Makedonian Concordia-operaation voimankäyttösääntöjä koskevasta varaumasta sekä Naton voimankäyttösäännöistä evakuointitilanteessa, Postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta sekä Julkisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksen täytäntöönpanosta. Kahden viimeksi mainitun selonteon käsittely siirtyi vuoden 2004 valtiopäiville. Valtioneuvoston antamat kaksi tiedonantoa koskivat pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ( ) ja pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ( ) ohjelmia. Pääministerin ilmoitus annettiin eduskunnalle kolmasti vuoden 2003 valtiopäivillä. Niistä ensimmäisenä käytiin keskustelu pääministerin ilmoituksesta Suomen hallituksen kannanotoista EU:n tulevaisuuskonventissa esillä oleviin institutionaalisiin sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin esityksiin. Pääministerin ilmoituksesta Irak-keskustelun taustoista käytiin keskustelu ja pääministerin ilmoituksesta hallitusten välisestä konferenssista Eduskunnalle annettiin valtioneuvoston ja eduskunnan omien toimielinten toimesta yhteensä 16 kertomusta. EDUSTAJIEN VIREILLE SAATTAMAT ASIAT Hallitus vastasi kolmeen välikysymykseen. Ensimmäinen niistä koski hallitusneuvotteluissa laaditun asiakirjan julkistamatta jättämistä ( ). Toinen välikysymys koski kuntatalouden turvaamista ( ) ja kolmas maatalouden tukiratkaisuja ( ). Kirjallisia kysymyksiä valtioneuvoston jäsenten vastattavaksi jätettiin 723, mikä on sel-","paragraph_char_start":17819,"paragraph_char_end":20531,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2053}
{"query-id":"query-2a676eb32db6e2dc4f2367a2ffb11aab","original_paragraph":"11 11 hon kuluttaja pystyy osallistumaan. Eräs yritys keksi muuttaa bannerimainontaa säätilan mukaan, sateisena päivänä mainoksessa näytettiin jotain, mitä on mahdollista hyödyntää sisätiloissa, ja aurinkoisina päivinä bannerissa näkyi ulkoiluteema säätilaan liittyvine tarjouksineen. Bannerimainonnan huonoja puolia ovat bannereiden jokapäiväinen sama kohta ja koko, kuluttaja saattaa epätietoisesti tai tietoisesti olla huomioimatta bannereita, ja tämä laskee bannereiden huomioarvoa. Myös liian suuret odotukset siitä, minkälaiselle sivustolle banneria klikkaamalla pääsee, saattaa lopahduttaa kiinnostuksen jopa kokonaan. Kun auki klikattu sivusto ei vastaakaan luotua mielikuvaa ei kiinnostus ole enää samalla tasolla. Tämän voi estää sisällyttämällä kaiken tarvittavan tiedon itse banneriin, näin klikkauksia laskeutumissivulle ei tarvita ollenkaan. Näin pystytään antamaan kokemus kuluttajalle, latistamatta sitä liian suurten odotusten tai olettamusten takia. (Salmenkivi & Nyman 2007, 276.) Findabilityllä CREF-mallissa tarkoitetaan tuotteen löydettävyyttä esimerkiksi Internetistä. Jos tuotetta, palvelua tai yritystä ei löydy hakukoneen avulla, kuluttajat ajattelevat todennäköisesti, ettei sitä ole edes olemassa. Vuonna 2007 tehdyn taloustutkimuksen mukaan lähes 93 % Internetin käyttäjistä hakee tietoa verkosta ja 77 % auton varaosista kiinnostuneista etsii tietoa tai myyjää hakukoneen avulla. Auton varaosia ja tarvikkeita netin kautta olisi valmis ostamaan 8 %. Hakukonemarkkinointi nousee tässä kohdassa isoon asemaan. (Salmenkivi & Nyman 2007, 280.) Kun yrityksellä on edessä siirtyminen yhteisölliseen mediaan, tulee ensimmäisenä tarkkailla tilannetta ja kanavia. On hyvä tutustua kanaviin, missä kuluttajat liikkuvat ja tutkia, mistä löytyy haluttu kohderyhmä. Tarkkailuvaiheen jälkeen pystytään omaksumaan uusien palveluiden käyttöönotto ja aletaan tuottaa sisältöä ja vakiinnuttamaan omaa paikkaa yhteisöllisessä mediassa. (Salmenkivi & Nyman 2007, 287.) 3.2 Murroskausi Olemme viimeinen sukupolvi, joka eksyi, jolle vieraat kielet olivat hankalia ja jolle koko maailma ei ollut yhtä ja ainutta tavarataloa - Sami Salmenkivi 2012, 13 Salmenkiven (2012,12) mukaan elämme tällä hetkellä digitaalisen vallankumouksen seassa. Muutos näkyy kaikkialla, sadat miljoonat ihmiset käyttävät tälläkin hetkellä","paragraph_char_start":14150,"paragraph_char_end":16472,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1881}
{"query-id":"query-2e96899345e8ec0712889f5cd52d4719","original_paragraph":"27 24(117) kuitenkin, että se sekoittaa koko sivuston sisällön niin, että kiinnostavakin sisältö hukkuu kiinnostamattoman tiedon sekaan. (Rope & Vesanen 2003, ) Asiakkaat haluavat nykyään yhä enemmän, mutta yhä tarkempaa ja integroidumpaa tietoa. Näin he voivat löytää juuri itselleen sopivimman vaihtoehdon. Tavoitteena voi olla esimerkiksi löytää halvimmat, muodikkaimmat, terveellisimmät tai nopeimmat vaihtoehdot. Usein yksittäinen yritys ei kuitenkaan pysty tarjoamaan kaikkia ratkaisuja asiakkaan tiedontarpeille, eivätkä asiakkaat jaksa tai osaa itse etsiä tietoa koko markkinoista. (Merisavo ym. 2006, 60) Asiakaslähtöinen verkkokauppa saadaan aikaan, kun tiedetään, mihin asioihin asiakkaat eivät yleensä ole tyytyväisiä verkkokaupoissa. Yleisimpiä asiakkaiden kokemia ongelmia ovat muun muassa huonolaatuiset kuvat ja hankalasti käytettävä sivusto. Lisäksi, jos asiakkaat eivät saa vastauksia kysymyksiinsä ja heidän kyselyihinsä ei vastata lisää tyytymättömyyttä verkkokauppaan. Kun nämä ongelmat pystytään tunnistamaan, voidaan asiakaslähtöisyyden esteitä ja rasitteita eliminoida helposti jo etukäteen. Internet mahdollistaa käyttäjien julkisen valittamisen koetuista puutteista ja tätä yrityksen kannattaa myös hyödyntää. Käytännössä käyttäjien tyytymättömyys tulee usein kuitenkin esille vasta sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut. Vastaavasti yleisimmät asiat, mihin verkkokaupoissa ollaan tyytyväisiä, ovat muun muassa palvelun nopeus, ystävällisyys, luotettavuus ja sen kyky huomioida henkilökohtaiset tarpeet. Vaikka hyvä palvelu koetaan yleensä useimmiten verkkokaupan vahvuudeksi, ei voida unohtaa, että hinta on usein valitun palvelun tai tuotteen ostamiseen eniten vaikuttava tekijä. (Vehmas 2008, 63 64) Tekniikan kehittyminen on antanut yrityksille monia mahdollisuuksia, koska nykyään asiakas voi asioida internetin välityksellä silloin, kun itselle sopii lähes milloin vain, missä vain. On kuitenkin tärkeää, että sähköisen vaihtoehdon ympärillä on muita toimivia ratkaisuja, sillä sähköiset markkinat eivät korvaa muita markkinoita. (Gummesson 2004, 160; Kettunen & Filenius 1998, 77; Rope & Vesanen 2003, 80 81) Ihmiset ovat kuitenkin niitä, jotka tekniikkaa käyttävät ja eletään kuitenkin edelleen jonkinlaisessa murrosvaiheessa teknologian","paragraph_char_start":43642,"paragraph_char_end":45917,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6009}
{"query-id":"query-ed0e019f9c5f4f4e86ee96c972430ebb","original_paragraph":"6 6 merkkiä hyödyntäen. Työssä keskitytään toimitilojen rakennuttamiseen, joka on maa- ja vesirakennuttamista säädellympää toimintaa. Työmaalla tapahtuva rakentaminen ja siihen liittyvät asiat on rajattu pois. Myöskään hankintalain ulkopuolelle jääviä pienhankintoja ei käsitellä. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu opinnäytetyöraportista ja erillisestä toiminnallisesta osuudesta. Opinnäytetyöraportin liitteenä oleva tietopaketti on toimeksiantajalle räätälöity itsenäinen teos. Tietopaketissa on pyritty selkeään rakenteeseen. Hankinta ja rakennuttaminen esitetään omina lukuinaan. Tietopaketti tallennetaan toimeksiantajan järjestelmään henkilökunnan käyttöön. Sitä voidaan käyttää myös uusien henkilöiden perehdyttämiseen. Työn toteutus poikkeaa aiemmin tehdyistä opinnäytetöistä. Työssä hyödynnetään sähköisyyden tarjoamia mahdollisuuksia. Sisällysluettelon otsikkoa napsauttamalla pääsee valittuun kohtaan. Tekstin osana olevat linkit toimivat väylinä alan keskeisten toimijoiden sivuille, joista lukija voi saada luotettavaa lisätietoa. Linkit helpottavat myös työn päivittämistä. Työn sisältö on vuoden 2014 säädösten mukainen. Työhön tehdyt päivitykset näkyvät sisällysluettelon jälkeiseltä sivulta. Opinnäytetyöraportissa selvitetään ensin kunnallishallinnon lähtökohtia. Myös Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio ja toimeksiantajan organisaatio esitellään. Nämä tekijät muodostavat Kiinteistöliikelaitoksen toimintaympäristön. Seuraavaksi selostetaan tietopaketin laatimiseen liittyneet toimet. Lähtötilannetta, kirjoitusprosessia ja tehtyjä ratkaisuja selvitetään. Lopuksi opinnäytetyöraportissa kerrotaan oma arvio opinnäytetyöprosessista ja tietopaketista. Lähdevalintoja, menetelmiä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Myös opinnäytetyön onnistumista kokonaisuutena pohditaan. Toimeksiantajalle annetaan ehdotukset työn hyödyntämiseksi.","paragraph_char_start":7444,"paragraph_char_end":9334,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":991}
{"query-id":"query-b4fcd3c0041cbd3a8399fd9d02bd9940","original_paragraph":"24 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 2 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Viime vuosina aivan uusina toimintoina olemme aloittaneet vajaatoimintatahdistimien asentamisen ja sydämen CT- ja magneettikuvantamisen (Taulukko 2). Vaikeiden sydänsairauksien hoito on siirtynyt yliopistosairaalasta keskussairaalaan. Tällä hetkellä yliopistosairaalasta ostetaan vain sydänkirurgiset leikkaukset, elektrofysiologiset tutkimukset, erittäin monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sydämensiirrot. Näiden osuus on alle 10 % kaikista vaativista kardiologisista tutkimuksista ja hoidoista. Kaikki muut sydänsairaudet hoidetaan keskussairaalassa. Lisäksi on huomioitava, että keskussairaalan kardiologian toiminta on läheisessä yhteistyössä muidenkin erikoisalojen kanssa kuten tehohoito, verisuonikirurgia ja neurologia tehtiin 1400 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 606 pallolaajennusta. Nämä toimintaluvut ovat yhtä angiosalia kohti suurimmat koko maassa. Vastaavan kokoisissa keskussairaaloissa (Jyväskylä, Pori ja Vaasa) on kaksi angiosalia. Virka-ajan ulkopuoliset akuutit ST-nousuinfarktit (n \/ vuosi) on hoidettu kahden vuoden ajan pääasiallisesti välittömällä pallolaajennuksella kutsumalla 1 kardiologi, 2 röntgenhoitajaa ja 1 sairaanhoitaja hätätyöhön. Toiminta on erittäin sitovaa, koska hätätyöringissä on vain 3 kardiologia. Vuonna 2013 aloitettiin vajaatoimintatahdistimien asentaminen röntgenin perifeerisessä angiosalissa. Aikaisemmin ne hankittiin ostopalveluna KYSistä. Vajaatoiminta-tahdistinasennuksia on tehty kahden vuoden ajan eniten kaikista keskussairaaloista. Pallolaajennustoiminnan aloittamisesta saakka suurimman osan elektiivisistä pallolaajennustoimenpiteistä on tehnyt konsultoiva kardiologi, joka on jäämässä eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa ja hän ei ole osallistunut pallolaajennushätätyöhön. Pallolaajennuksia itsenäisesti tekeviä virassa olevia erikoislääkäreitä on tällä hetkellä 3, joista yksi on sisätautiklinikan ylilääkäri Juha Mustonen. Muut ovat kardiologian ylilääkäri Pirjo Mäntylä ja erikoislääkäri Tuomas Rissanen. Toimiva kardiologinen yksikkö ja päivystys tarvitsevat vähintään 4-5 pallolaajennuksia tekevää kardiologia. Tulevaisuudessa sydänpotilaiden hoito tulee kehittymään enemmän avohoitotyyppiseksi. Monet toimenpiteet (pallolaajennus ja tahdistimen asennus) voidaan tehdä päiväkäynnillä. Kardiologista toimintaa hankaloittaa neljässä tai viidessä eri paikassa työskentely työpäivän aikana ja lisäsi on ylimääräistä potilaiden ja välineiden siirtelyä yksiköstä toiseen. Nykyaikaiseen sydänpotilaan tutkimiseen kuuluu varjoainekuvauksen lisäksi myös sydämen ultraäänitutkimus, mikä ei ole nykyisin tehtävissä ilman erityisjärjestelyjä. Tutkimusta varten ultraäänilaite tai potilas siirretään toiselle osastolle, tai potilas voidaan kutsua toiselle käynnille sydänpoliklinikalle. Keskeinen ongelma on potilaiden pitkä kuljetusmatka sydänosastolta ja sydänvalvonnasta röntgeniin, mikä hankaloittaa ja hidastaa toimintaa. Tämä logistiikkaongelma vie runsaasti lääkärien ja hoitajien työaikaa sekä aiheuttaa varjoainekuvaussalin joutokäyntiä. Kardiologisen tiimin hoitajilta kuluu runsaasti työaikaa myös tavaroiden siirtelyyn; sydämen ultraäänilaitteita, tahdistimen asennustarvikkeita (mukaan lukien sydänvalvonnan röntgenläpivalaisulaite) siirrellään sydänosaston, röntgenin ja leikkaussalin välillä. Erityisesti tahdistinasennustoiminta kärsii jatkuvasta tavaroiden siirtelystä eri toimipisteiden välillä. Tahdistimia voidaan asentaa leikkaussalissa pääsääntöisesti vain kahtena työpäivänä. Tahdistinta tarvitsevat potilaat joutuvat odottamaan päiväkausia ennestään ruuhkautuneella sydänosastolla. Röntgenissä perifeerisessä salissa voidaan vajaatoimintatahdistimia asentaa vain kerran kahdessa viikossa, jolloin kiireellistä hoitoa vaativan potilaan odotusaika osastolla on vielä pitempi. Ympäri sairaalaa hajautettu toiminta vaikeuttaa lääkärien keskinäistä konsultointia, tiimityötä ja erikoistuvien lääkäreiden kouluttamista. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)","paragraph_char_start":41505,"paragraph_char_end":45867,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5181}
{"query-id":"query-505417f5bd2b60a4aa3683d4f00e5554","original_paragraph":"20 Biohit vuosikertomus 2010 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi (käyvän arvon vaihtoehdon soveltaminen). Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat koostuvat sijoituksista määräaikaistalletuksiin ja sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa myyntisaamisista. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat sijoituksista noteeraamattomiin osakkeisiin. Ne arvostetaan hankintahintaan, koska niiden markkinat ovat epälikvidit eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, koska konserni ei todennäköisesti tule luopumaan niistä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on alle kolme kuukautta. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Korolliset velat koostuvat rahoitusveloista, joista yhtiön on sopimukseen perustuen suoritettava lainan juoksuajalta korkoa tai muita maksuja. Korottomat velat koostuvat veloista, joista yhtiön ei ole suoritettava säännönmukaisia sopimukseen perustuvia korkoja tai muita maksuja. Vaihtovelkakirjalainan velkaosuuden käypä arvo on määritetty käyttämällä vastaavan velan markkinakorkoa lainan liikkeeseenlaskuhetkellä. Velkaosuus kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, kunnes se kuoletetaan vaihtamalla laina osakkeiksi tai maksamalla laina takaisin. Jäännös saadusta rahamäärästä, eli oman pääoman osuus, on kirjattu siihen liittyvillä veroilla vähennettynä ylikurssirahastoon. Rahoitusvarojen ja velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa Rahoitusvarojen arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, arvonalennus kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalennustappion määrä pienenee myöhemmällä tilikaudella, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti, ellei kyse ole myytävissä olevaksi sijoitukseksi luokitellusta oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta, jolloin arvonalentumista ei peruuteta tuloksen kautta. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saamisia ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Tuloslaskelmaan kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Liikevoiton ja -tappion käsite IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto tai -tappio on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton tai -tappion alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon tai -tappioon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Konsernin sisäisten saamisten ja velkojen kurssierot on kirjattu rahoituseriin. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. 20","paragraph_char_start":66065,"paragraph_char_end":72651,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8771}
{"query-id":"query-37db1e596c721567f28d0d19ec554e92","original_paragraph":"14 varten lastentarhain toimistoon kertomusvuoden joulukuun ajaksi (khn jsto ). Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa lastentarhain lautakunnan laajentamaan Kaartintorpan lastentarhan toimintaa yhdellä 25 lasta käsittävällä puolipäiväosastolla. Lautakunnan käytettäväksi myönnettiin mk yhden 20. palkkaluokkaan kuuluvan lastentarhanopettajan palkkaamista varten ajaksi ko. lastentarhaan ( ). Kuulovikaisten lastentarhan perustamisen johdosta päätettiin ajaksi palkata 22. palkkaluokan lastentarhanjohtaja, kaksi 20. palkkaluokan lastentarhan opettajaa, yksi 8. palkkaluokan keittäjä ja yksi 7. palkkaluokan lastentarhaapulainen. Samaten saatiin toteuttaa muut sanotun lastentarhan perustamisen johdosta esitetyt henkilökuntajärjestelyt ( , , ks. s. 51, 297). Pasilan lastenseimeen päätettiin ajaksi palkata yksi 20. palkkaluokan lastenseimenjohtaja, kaksi 13. palkkaluokan lastenhoitajaa ja yksi 8. palkkaluokan keittäjä. Lastentarhain lautakuntaa kehotettiin yhteistoiminnassa hankintatoimiston kanssa ryhtymään toimenpiteisiin Pasilan lastenseimessä olevan ja siellä edelleen tarvittavan kaluston ja muun irtaimiston vastaanottamiseksi kaupungin omistukseen ( , ks. s. 52). Helsingin sairaanhoitajaopiston anomuksesta kaupunginhallitus päätti oikeuttaa sairaanhoitajaopiston jatko-opintojen osastossa lasten sairaanhoitoon erikoistuvat sairaanhoitajaopiskelijat toistaiseksi suorittamaan erikoistumiseen liittyvän käytännöllisen lastentarhaharjoittelun kaupungin lastentarhoissa lastentarhain toimiston ja opiston keskenään sopimalla tavalla. Oppilaille myönnettiin oikeus harjoitteluaikana ruokailla lastentarhoissa, jolloin heiltä peritään ateriasta sama maksu kuin lastentarhojen viranhaltijoilta ( ). Kaupunginhallitus päätti tyytyä sosiaaliministeriön päätöksiin, jotka koskivat lastentarhojen v:n 1960 IV vuosineljänneksen ja kertomusvuoden valtionapujen myöntämistä ( , ). Vielä merkittiin tiedoksi, että sosiaaliministeriön lastensuojelutoimisto oli varannut lastentarhojen kertomusvuoden valtionavun maksattamista varten mmk, mikä oli mk anottua vähemmän ( ). Yleisjaosto oikeutti lastentarhain toimiston yhteistoiminnassa hankintatoimiston kanssa ostamaan Fazerin Musiikkikaupasta kaksi Fazer-Junior pianoa, hinnaltaan alennuksineen mk\/kpl. Vanhat pianot saatiin myydä yht mk:n hinnasta em. musiikkikaupalle (khn jsto ). Yleisjaosto päätti, että Kalliorinteen lastentarhan käytöstä poistetut kuusi vaatenaulakkoa saatiin myydä Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistykselle 100 mk:n kappalehinnasta (khn jsto ). Vuokranantajan irtisanottua Ahtolan koululasten päiväkodin ja lastentarhan huoneiston oli lastentarhain lautakunta ehdottanut, että päiväkodin toimintaa muuton yhteydessä muutettaisiin siten, että varsinaisia koululaisia olisi 25 lasta vain yhdellä iltapäivävuorolla. Muutosehdotus aiheutui siitä, että päiväkodissa ei viime vuosina ollut ollut täyttä määrää lapsia. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa lautakunnan keskeyttämään Ahtolan koululasten päiväkodin yhteydessä olevan lastentarhan puolipäiväosaston toiminnan lukien toistaiseksi siihen saakka, kunnes mainittu osasto voitaisiin liittää johonkin toiseen lastentarhaan sekä kehottaa kiin- 283,","paragraph_char_start":39937,"paragraph_char_end":43101,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5031}
{"query-id":"query-160f634c7e3aef603fa1d6aa534275ac","original_paragraph":"- aallotettu holkki. Tämän elementin tärkein etu on se, että voidaan helposti saada haluttu muoto. Se taipuu helposti mistä tahansa kulmasta. Asennusta varten otetaan osa halutun pituisen hihnan osasta ja sille annetaan haluttu muoto. Kuitenkin, tällainen kanava on useita haittoja - piirustus työ on melko meluisa, johtuen siitä, että virtaus poistoilman aiheuttaa voimakkaita resonanssi, mutta läsnäolo rivat holkin pinta voi aiheuttaa joitakin vaikeuksia, jotka johtuvat ilmassa. Myös sitä on vaikea hoitaa, pölyä, rasvaa ja noki usein tukkeutuu kylkiluiden välein, joita on vaikea puhdistaa;\n- muovinen pyöreä (PVC). Tällainen kanava on koottu useista muovielementtien osista - kaarteet, taivut, adapterit, liittimet. Liitos putkeen johtuu läsnäolon leveydestä muotoiltuihin elementteihin. Putkiston asennuksen irrottamisen estämiseksi tämäntyyppiset liitokset voidaan liimata liimalla tai kiinnittää ruuveilla. Näiden laitteiden suurin etu on se, että ilmanvaihtoprosessi on hiljainen. Myös seinien sileä pinta ei häiritse ilman kulkua;\n- neliömäiset kanavat muovista. Nämä laitteet on valmistettu polyvinyylikloridista (PVC), niiden poikkileikkaus on suorakaiteen muotoinen. Tämän laitteen muut ominaisuudet ovat samat kuin muiden. Tavallisesti suorakaiteen muotoisia ilmakanavia käytetään tilanteissa, joissa tilaa on säästettävä huoneeseen.","paragraph_char_start":37766,"paragraph_char_end":39114,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5266}
{"query-id":"query-67677cef669fc85293d7fdf40370b257","original_paragraph":"Taannoisen kansatieteen yksi osa-alue, rotutiede, -tieto- tai -oppi, joutui huonoon huutoon natsien harjoittaman joukkotuhonnan paljastuttua.\nKoska tapahtuneet rasistiset hirveydet olivat sietämättömiä, niitä ei pystytty käsittelemään minkään sotasyyllisyyden mittareilla. Järjestelmällisen joukkotuhonnan oikeudelliseksi käsittelemiseksi ja syyllisten tuomitsemiseksi kehitettiin kokonaan uusi rikosnimike, \"rikos ihmisyyttä vastaan\". Sitä sovellettiin taannehtivasti Nürnbergin oikeudenkäynnissä.\nNatsi-Saksassa johtavissa asemissa toimineille langetetut tuomiot olivat poikkeuksetta kovia: 25 kuolemanrangaistusta ja 20 elinkautista. Tämä osaltaan kertoo siitä, miten syyllisyys ja vastuu haluttiin henkilöidä ja kohdistaa korkeimmalle valtaportaalle. Samalla kaikki syyllisyys saatiin suuntautumaan poispäin niin sanotusta tavallisesta kansasta, joka näin ikään kuin sai synninpäästön siitä suurimittaisesta ihannoinnista jonka siivittämänä se oli nostanut kansallissosialistit ja Hitlerin valtaan.\nNürnbergista lähtien maailman hirvittävimmän aaterikoksen nimi on ollut \"rasismi\", ja siitä lähtien \"rasismiin\" on voinut syyllistyä nimenomaan yksilö -- siis äärimmäistä pahuutta edustava yksilö. Tai tällaisista äärimmäisen pahoista yksilöistä koostuva joukko.\nNiin sanottu \"rasismi\" ilmenee ja tuomitaan edelleen nimenomaan yksilötasolla. Toki \"rasismiin\" viitataan myös yhteisöilmiönä, esimerkiksi silloin kun selitetään \"rasismin nostavan aina taloudellisesti huonoina aikoina päätään\". Mutta on mielenkiintoista, että tämäkin viittaus tyypillisesti toimii vain selitykselle asetettuna päätepisteenä – sillä kuitataan pois se mahdollisuus että \"rasistisissa\" mielipiteissä saattaisi olla mukana jotain varteenotettavaa.\nPerusasetelma on kuitenkin se, että \"rasisti\" on paha yksilö, joka jotenkin uhkaa kokonaista \"kansanryhmää\". Tällainen hahmoasetelma implikoituu lakiin \"kansanryhmää vastaan kiihottamisesta\". Vaikka suojelun kohteeksi on tarkoitettu varmaankin nimenomaan yksilö, paradoksaalisesti juuri \"kansanryhmä\" on aina ainoa varmasti viaton osapuoli.\nLakiin mielestäni implikoituu syyllisyyskysymysten yksilö- ja yhteisötasoja, joiden erittelemiseen ja selvittelemiseen juristerian käsitekoneistot eivät käsittääkseni riitä. Tarvittaisiin psykoanalyysia ja psykohistoriaa. Laki \"kansanryhmää vastaan kiihottamisesta\" on uskoakseni tarkoitettu estämään natsi-Saksan tapahtumien toistuminen. Mutta de facto tapahtuu jokin tuomittavuuden kuvioiden historiallinen transformaatio. Laki toteuttaa saman syyllisyyskysymysten yksilötasolle siirron ja uudelleenorientoinnin, sekä sen yleiselle tasolle asettuvan vastuun kadottamistempun jonka Nürnbergissa jaetut kovat tuomiot toteuttivat.\nYleiselle tasolle asettuvan vastuun katoaminen ei riitä. Kadotamme siinä samalla näkyviltämme koko yhteisöilmiöiden tason. Kun johdamme kaikki syyllisyys-, syy- ja selityslangat yksilöön, saamme luvan ummistaa silmämme siltä että yhteisötasolla tapahtuu paljon, sanoisin jopa että ratkaisevan paljon sellaista mikä ei mitenkään ole palautettavissa yksilötasolle.\nPsykoanalyytikkoa tarvittaisiin myös esimerkiksi selvittämään sitä, mitä niin sanotulla \"uskonrauhalla\" halutaan suojella. \"Uskonto\" ei nimittäin ole mikään yksi asia, vaan kaksi asiaa – riippuen siitä puhutaanko \"uskonnosta\" yksilöilmiönä vai yhteisöilmiönä. Jos laki haluaa yksilönvapauksien ja -oikeuksien nimissä suojella yksilön uskonnollisia tunteita, sen kanssa on totaalisen yhteensopimatonta, että uskonnot yhteisöilmiöinä ilmetessään sosiaalisesti sitovimmillaan nimenomaan tuhoavat yksilönvapaudet ja -oikeudet.\n\"Rasismistakin\" pitäisi oppia puhumaan erikseen yksilö- ja yhteisöilmiönä. Sen sijaan että nyt jokainen kynänvarteen kykenevä kunnon kansalaiskannanottaja kiihottaa korviensa välissä kytevän \"joukkosielun\" paatostelemaan \"rasismin\" moraalista tuomittavuutta, meidän pitäisi ottaa tosissaan käsiteltäväksi \"rasismin\" väistämätön lisääntyminen tietyissä yhteiskunnallisissa tilanteissa.\nSellainen tilanne meillä saattaa olla edessämme tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kun Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan suuntautuva kansainvaellus kasvaa miljoonaluokasta kymmenien ja satojen miljoonien, ehkä vuosisadan mittaan jopa tuhannen miljoonan suuruusluokkaan.\n\"Rasismia\" määrittelevät käsitteet tulevat Euroopan alleen hautaavan kansainvaelluksen jatkuessa muuttumaan adjektiiveista numeraaleiksi. \"Rasismin\" määritelmät tulevat liukenemaan maahantunkeutujien määriin. \"Rasismi\" tulee ikävä kyllä lisääntymään suorassa suhteessa eurooppalaisten kansallisvaltioiden väestön värin vaihtumisen kanssa. Lopulta meistä kaikista tulee \"rasisteja\".\nKorjaan. Ensin, jossain vaiheessa, meistä kaikista tulee \"rasisteja\". Hävittyämme taistelun meistä tulee syrjinnän, \"rasismin\" kohde.","paragraph_char_start":5676,"paragraph_char_end":10433,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":745}
{"query-id":"query-9c963b69838d84bd23dd06879a385b49","original_paragraph":"Usein sanotaan, että kaikkihan me olemme sukulaisia, viimeistään Aatamin ja Eevan kautta. Noiden neljän Suomen yleisimmän mieshaploryhmän miesten osalta voi sanoa, että ei aivan niin pitkälle tarvitse mennä: N,I ja R haploryhmien yhteinen esi-isä oli Filemon (F), joka eli Lähi-idässä n. 30-40.000 vuotta sitten. Noin 60 % miehistä kuuluu haploryhmään N (”Niilon poikia”). Tämän klaanin esi-isät ovat kulkeneet pitkän tien Suomeen. Lähi-idästä lähdettyään he koukkaisivat Kiinasta asti Siperian kautta Suomeen. On myös sellaisia näkemyksiä, että tämän mutaation kantajat eivät ole Kiinaan asti itään edenneet ja sieltä pohjoista reittiä Suomen suuntaan siirtyneet, vaan että haploryhmä on syntynyt lännenpänä ja Suomeen kulkeutuneiden ryhmän edustajien reitti on ollut eteläisempi. Perushaploryhmä syntyi Siperiassa n. 10 000 vuotta sitten. ”Niilon poikia” voi hyvällä syyllä kutsua ”mammutinmetsästäjiksi”. Tarkemmin suomalaismiehet kuuluvat N-haploryhmästä mutaation kautta syntyneeseen alaryhmään ryhmään N1, sen sisällä valtaosa miehistä alaryhmään N1c1. (N -haplo-ryhmän sisällä on alaryhmien tunnukset jouduttu järjestämään uudelleen: N1 oli aikaisemmin N3).","paragraph_char_start":7127,"paragraph_char_end":8291,"paragraph_similarity_to_original":99.9140893471,"tokens_before_paragraph":1065}
{"query-id":"query-c3aae3f14e62bc0c7bcacab34ba785d7","original_paragraph":"Asu\nPoseerausasuissa pitää noudattaa seuraavia sääntöjä:\na) Asun tulee olla kaksiosainen bikini, jossa alavatsa ja alaselkä erottuvat näkyvästi. Bikinien alaosan tulee peittää vähintään puolet pakaroista. Sallittuja materiaaleja ovat yksiväriset, yksiväriset hologrammi- ja samettineulokset. Asut voi halutessaan koristella kristallikivin tai paljetein. Asuissa voidaan käyttää ulkomuotoa kohentavia tukirakenteita (push up-tyynyt rintakupeissa) Metallisten kaaritukien käyttö on kielletty.\nb) Kilpailijan täytyy käyttää lavalla samaa kilpailuasua kuin punnituksessa. Sääntöjen vastaisesta asusta päätuomari voi antaa rangaistuksen tai evätä kilpailemisen. Esikarsinta kilpailuun: Esikarsinta pidetään, kun kilpailijoita on yli 15 samassa sarjassa.","paragraph_char_start":2022,"paragraph_char_end":2770,"paragraph_similarity_to_original":99.7326203209,"tokens_before_paragraph":299}
{"query-id":"query-054908195af83c7a47e2b8c7e5c7dd67","original_paragraph":"24 24 Elokuussa 2015 järjestettiin SADe-ohjelman johtoryhmän ja JUHTA:n yhteistilaisuus, jonka tarkoituksena oli tuottaa näkemyksiä ohjelman vaikuttavuudesta ja valtio\/kunta merkityksestä. Tilaisuudessa todettiin, että SADe-palvelut ja niiden hyödyt eivät vielä ole riittävästi tavoittaneet kuntia, mutta kuntalaiset ovat kyllä hyötyneet palveluista jo nyt. SADe-hankkeiden kehittämistyössä eri tavoin mukana olleet kunnat ovat hyötyneet ohjelmasta varmasti eniten. Kuntaedustajat korostivat, ettei kuntien tuottavuuden kehittäminen auta jos palvelujen ylläpito on kallista. Todettiin, myös, että toteutetuissa palveluissa on tuottavuuspotentiaalia, jonka realisoimiseksi tarvittaisiin vielä jatkotoimenpiteitä. SADepalveluista ei onneksi aiheudu kalliita ylläpitokustannuksia kunnille vaan säästöjä omissa kehitysinvestoinneissa. Ohjelman 42:sta palvelusta kaksi on käyttömaksullista palvelua. Kunnille ja muille palveluja käyttöönottaville tahoille aiheutuu kustannuksia mahdollisesti tarvittavien organisaatiokohtaisten integraatioiden rakentamisesta, mutta näin on asian laita muissakin yhteiseen käyttöön tarkoitetuissa palveluissa joita on tarjolla. Ohjelman tavoitteiden toteuttamista on koko ohjelman keston ajan tukenut riippumaton arviointi, jolta saadut johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat olleet vuosittain käytössä ohjelman johtamisessa ja uudistamisessa. Arvioinnin johtopäätösten ja toimenpide-ehdotusten painoarvo tähän tarkoitukseen on vaihdellut vuosittain. Varmasti suurin muutosvaikutus arvioinnin suosituksilla oli vuonna 2011, jolloin niiden pohjalta valmisteltiin ohjelman johtamista ja sisältöä huomattavasti muuttaneet ministerivaliokunnan linjaukset. Arviointia on käsitelty tarkemmin kuvussa 5.7. Yhteenvetona ohjelman vaikuttavuudesta voidaan todeta, että: Vaikuttavuus vaihtelee palveluittain ja kokonaisuuksittain. Osa palveluista on jo hankeaikana ollut valtakunnallisessa käytössä ja vakiinnuttanut asemansa, osa taas on joko alueellisessa käytössä tai palvelee suhteellisen pientä kohderyhmää. Näiden palvelujen osalta valtakunnalliseen käyttöön ja tuottavuushyötyihin pääseminen vaatii vielä toimenpiteitä tai ei ole ollenkaan saavutettavissa. Palvelujen vaikuttavuus on myös erilainen tarkasteltuna valtion ja kuntien viranomaisten näkökulmasta. Viranomaisille syntyvien laadullisten ja rahallisten hyötyjen lisäksi SADeohjelmassa tehty työ ja palvelut keventävät kansalaisten, kuntalaisten ja yritysten hallinnollista taakkaa. Palveluprosesseja on hankkeiden myötä uudistettu asiakaslähtöisesti. Tarjolle on tullut monta uutta julkisen hallinnon palvelua ja uudenlaisia asiointimahdollisuuksia. On vähennetty byrokratiaa, helpotettu ja sujuvoitettu asioiden hoitoa ja lisätty hallinnon läpinäkyvyyttä. Yhteinen tekemisen malli ja rahoitus on tuottanut tuloksia. Avoimen lähdekoodin toteutukset osoittavat, että yhteisiä palveluja voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Erillisiä hankkeita ja tekemisiä on voitu ohjelman avulla koota vaikuttavammiksi ja pitkäkestoisemmiksi kokonaisuuksiksi joissa palvelujen laatuun ja luotettavuuteen on voitu panostaa.","paragraph_char_start":39953,"paragraph_char_end":43052,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4943}
{"query-id":"query-b020211bffacbb810407d3814739598b","original_paragraph":"Maksupalvelulain 2 ja 3 §:ssä rajataan tietyt palvelut ja maksutapahtumat lain soveltamisalan ulkopuolelle. Maksupalvelulakia ei lain 2 §:n mukaan sovelleta muun muassa sellaisiin välineisiin perustuvaan palveluun, joita voidaan käyttää tavaran, palvelun tai muun hyödykkeen hankkimiseksi ainoastaan välineen liikkeeseenlaskijan käyttämissä tiloissa taikka liikkeeseenlaskijan kanssa solmitun sopimuksen nojalla joko hyödykkeen tarjoajien rajatussa verkossa tai määrättyjen hyödykkeiden hankkimiseksi. Lain 3 §:n mukaisista soveltamisalaan kuulumattomista maksupalveluista voidaan mainita kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetussa laissa (417\/1992) tarkoitetun kauppaedustajan tai muun vastaavan edustajan päämiehensä puolesta neuvottelemaan tai tekemään tavaraa, palvelua tai muuta hyödykettä koskevaan myynti- tai ostosopimukseen liittyvän maksun välittäminen. Lisäksi lain 4 ja 5 §:ssä säädetään sellaisista poikkeuksista tiedonantovelvollisuuteen sekä muista lain soveltamisen rajoituksista, jotka johtuvat maksutapahtuman toteuttamiseen osallistuvan palveluntarjoajan sijainnista Euroopan talousalueen ulkopuolella tai siitä, että maksutapahtuma on muun kuin Euroopan talousalueen valtion käyttämän valuutan määräinen.","paragraph_char_start":34141,"paragraph_char_end":35368,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3803}
{"query-id":"query-c3f3e923abc2b7d9b91469a6008df47f","original_paragraph":"Minä sain unen, missä minun aviomieheni ja minä olimme korkeassa pilvenpiirtäjä rakennuksessa. Miehiä oli kaikkialla, minä en muista oliko naisia huoneessa. Kaikkialla meidän ympärillämme oli huutoja kun miehistä yksi toisensa jälkeen sokaistui. Huutoja, ”Auta minua, minä olen sokea!” oli kaikkialla meidän ympärillämme. Mitään ei ollut tehtävissä. Me emme olleet peloissamme, koska me emme olleet sokeita. Sitten uni hyppäsi kohtaukseen, missä minä näin rakeita kaikissa kokoluokissa syöksymässä ikkunoihin ja valtavia jääpalloja putoamassa taivaalta 100 mailia tunnissa tuulten kanssa, yhdessä raesateen kanssa. Koskaan ei ollut nähty tämän kaltaista raesadetta, sillä se ei ollut pieni golfpallo-kokoinen raesade ja siinä oli niin paljon, että se näytti kuin jäälohkareita putoili taivaalta kaatosateena. Minä yritin ajaa tämän myrskyn lomassa tiellä, jolla juurikaan ei ollut yhtään autoja. Tuuli oli niin voimakas, että se pyörittäisi autot pois hallinnasta ja vastaan tuleviin autoihin, jos siellä olisi yhtään. Raesade rikkoisi tuulilasit ja syöksyisi autojen kattojen läpi. Minä ajoin tien oikealla puolella ja tuuli pyöritti minun autoni ympyrään, siellä oli vastaan tuleva auto pyörimässä hallitsemattomana vasemmalla kaistalla, minun autoni pyöri hallitsemattomana, mutta me emme osuneet toisiimme, tai me emme osuneet autoon joka oli minun edessäni, sillä minä huusin JEESUS AUTA! ( Minä tunnustan, että kun minä olen ollut auto-onnettomuuksissa aikaisemmin, minä en huuda YAHU'SHUAa, sillä siinä vain on liian monta tavua ja minä palaan takaisin siihen kun minä olin ensi kerran pelastettu ja huusin JEESUS auta! Auto lopetti pyörimisen ja minä olin turvassa. )","paragraph_char_start":16798,"paragraph_char_end":18473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2844}
{"query-id":"query-8a57972288cb0e1cd7852cf4ca8531d2","original_paragraph":"Jooga on ehdottomasti yksi lempiliikuntamuotojani. Erityisesti sen takia, että se rauhoittaa rauhatonta mieltäni. Joogaa on kuitenkin jos jonkinmoista tyylisuuntausta, joista monia olen kokeillut paljon, toisia jonkin verran ja joitakin en ollenkaan. Inspiroiduin Shaktassa käymisestä ja varsinkin siitä, että sen tarjoama traditionaalinen jooga oli niin erityylistä kuin muissa joogasuuntauksissa, joita olen kokeillut. Sitten minua puri innostuskärpänen ja sain idean, että käyn kokeilemassa eri Helsingin joogakouluissa eri joogia sen lisäksi, että käyn kerran viikossa Shaktassa. Tämähän ei tule olemaan mitään kovin syvällistä, sillä vaatisi aikamoista ajankäyttöä, että voisi todella tutustua ja antaa oikeutta jokaiselle joogamuodolle ja -koululle. Mutta ehkä tästä on jotakin hyötyä sellaiselle, joka miettii mikä sopisi omaan makuun.","paragraph_char_start":7363,"paragraph_char_end":8205,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1167}
{"query-id":"query-5a028d83a32cc831027450023a033b47","original_paragraph":"Celine ehdottomasti!!! Varsinkin, kun sulta löytyy Chanel mustana. Celinen punainen laukku on jotenkin selkeämpi ja siistimpi, ei tuu niin rokahtava viba.","paragraph_char_start":6359,"paragraph_char_end":6513,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1042}
{"query-id":"query-948eb8046655fee1fabefc15a4b44f91","original_paragraph":"Huvittavaa, että mun polttariahdistus oli pahimmillaan just perjantaina, mun polttareiden aattona. En osannut arvata polttareiden ajankohtaa, kun toinen kaasoni väitti olevansa vielä Australiassa työmatkalla, lapsuuden ystäväni oli muka vielä Kroatiassa lomalla (postaili ig-tarinaansakin pari päivää vanhoja Kroatian maisemia mua hämätäkseen!), ja kaikki muutkin oli sanojensa mukaan mökillä tai töissä. Valvoin perjantaina myöhään häiden istumajärjestystaulua suunnitellen mitään aavistamatta. Lauantaiaamuna heräsin puhelinsoittoon kello 7.15, jolloin takapihalla odotti kirje ja yksisarvinen. Kaikki perjantain stressi oli poissa, ja olin innoissani, onnellinen ja helpottunut: nyt ne polttarit vihdoin on!Yhdeksältä lauma kavereitani tuli meille, ja lähdimme arvoitusten perässä keskustaan. Arvoitusten johdattamista paikoista löytyi lisää ja lisää ystäviäni. Oli aivan uskomatonta, että kaasoni ja bestmanini olivat löytäneet sellaisen ajankohdan, joka sopi yhteensä 15 kaverilleni, jotka ovat tulleet elämääni monia eri reittejä: vanhempien kautta, lapsuuden naapurustosta, eskarista, ala-asteelta, lukiosta, intistä, ammattikorkeakoulusta, Tansanian reissulta, järjestötoiminnasta, työharjottelusta tai yhteisten kavereiden kautta. Ihanaa huomata, että toisaalta ystävyys voi kestää lapsuudesta asti, saa kasvaa ja etsiä itseään yhdessä, ja toisaalta taas voi myös saada aikuisiällä uusia ystäviä.Yksi arvoitus vei meidät brunssille Powau:hun, jossa en ollut aiemmin käynyt. Sieltä löytyi hyvin vaihtoehtoja erityisruokavalioita noudattaville, kuten vegaaneille, gluteenittomille ja vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaville. Ystäväni oli ostanut päivän Hesarin, jossa oli juttu mun ja Karon häistä ekohäät-artikkelissa, joten vilkuilimme brunssin ohella myös vähän Hesaria.Brunssin jälkeen menimme Luomuspajaan luonnonkosmetiikka-työpajaan. Siellä jokainen sai valmistaa mieluisiaan tuotteita ja valita tuoksut suuresta valikoimasta. Pajassa syntyi erilaisia kasvovesiä, seerumeita, emulsiovoiteita, vartalovoita, kasvonaamioita, jalkakylpypommeja ja kuorinta-aineita. Paja oli erittäin mieluinen, ja sai luonnonkosmetiikkainnostuksen syttymään heissäkin, joille se ei ollut ennestään tuttua. Reseptejä oli montaa eri vaatimustasoa, ja niiden toteuttaminen oli todella kivaa yhdessä tekemistä. Suosittelen ehdottomasti muillekin polttariporukoille.Sää oli tosi upea, ja luonnonkosmetiikka-workshopin jälkeen menimmekin hetkeksi istuskelemaan jokirantaan osan kanssa, kun osa porukasta mystisesti katosi jonnekin. Myöhemmin loput porukasta löytyikin ihanalta mökiltä, nimeltä Kutulahti, Kakskerrasta meren rannalta. He olivat laittaneet mökit valmiiksi ja tehneet ruokaa. Sain päähäni hienon seppeleen, ja ystäväni olivat koonneet soittolistan biiseistä, joista pidän tai joista tulee yhteisiä muistoja mieleen. Loppuilta ja -yö menikin rennon yhdessäolon merkeissä ja morsiussaunassa. Jalkapohjat saivat tuntea lämpimän nurmikon, ja helteen paahtama iho nautti merivedestä.Nukkumaanmeno venyi aamuyöhön, mutta heräsin silti tapani mukaan aamulla aikaisin. Muut vielä nukkuivat, kun minä ja toinen kaasoni pulahdimme mereen aamu-uinnille. Siinä laiturilla joogatessa ja meditoidessa oli niin onnellinen olo näistä ihmisistä, että herkistyin kyyneliin ehkä miljoonannen kerran tän viikonlopun aikana. Muiden herättyä söimme aamupalaa yhdessä, ja pidimme vielä super-hauskat keppihevosestekilpailut. :DTajusin, etten ollut stressanut polttareiden sisällöstä, vaan ajankohdasta ainoastaan....","paragraph_char_start":19239,"paragraph_char_end":22743,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3078}
{"query-id":"query-4ae3bedebb27bbe8b69945f33de3e2cb","original_paragraph":"Kalmankoira\nSitten koitti se pitkä ja piinaava hiljaisuus, jonka aikana Kalma tapitti Lilyä toivekkaasti... ettei tuo vain marssisi pois hänen luontaan ovet paukkuen tai jotakin vastaavaa. Kuitenkin hän oli liian LIIAN monta kertaa joutunut kokemaan sen, että joku vain jätti hänet kuultuaan hänen `pahasta´ puolesta.\nNo prinsessa ei todellakaan lähtenyt minnekkään vaan pörrötti Kalman päätä ja Kalma naurahti pienesti siihen eleeseen. Miksi kaikilla oli pakkomielle pörröttää hänen päätään, kun hän oli koiramuodossaan?\n\"Oikeasti?!\" Kalma kysyi innoissaan... nousten pystyyn häntä huiskaten iloisena ja mitään varoitusta antamatta Kalma hyppäsi Lilyn olkapäitä vasten nojaamaan nuollakseen tuon kasvoja. Kuten Blackinkin tapauksessa: hän vain kiitti ja ilmoitti onnellisuuttaan omalla koiramaisella tavallaan. Ei mitään vaarallista. Tosin eihän tämä käytös mitään säädyllistä ollut, mutta paskat nyt siitä. Hän oli iloinen ja halusi ilmoittaa sen edes jotenkin Lilylle.\nJonkin aikaa tuota pestyään Kalma laskeutu alas katsellen tuota hetken aikaa hännän rummuttaessa edelleenkin pehmeästi maata. Yht`äkkiä tuo kuitenkin nousi ylös ja lähti kiertämään pitkin puutarhaa kuin etsien jotakin...\nJonkin ajan päästä Kalma sitten palasikin keppi suussaan... Niin hän oli mielessään joskus todennut, ettei keppiä alentuisi noutamaan muttei hän oikein muuten voinut prinessan kanssa leikkiä. Blackin kanssa taas oli sitä valikoimaa enemmänkin. Aavekoira tepsutteli Lilyn luokse ja pysähtyi tuon eteen keppi suussaan, pyytäen tuota näin ottamaan sen ja yhtyvän leikkiin tuumaan.\n\/\/>W< Awww!!\/\/","paragraph_char_start":4996,"paragraph_char_end":6581,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":840}
{"query-id":"query-e49a2cfbd77e0c8991da2780ec1fb7c0","original_paragraph":"Nainen kun olen, rintasyöpä voi odottaa minunkin tulevaisuudessani. Tunnen pari rintasyövästä selviytynyttä naista ja minulla on siten kohtalaisen hyvä käsitys siitä mitä ihmiselle tapahtuu kun rinnasta löytyy pienenpieni kyhmy. Nykyisillä hoitomenetelmillä varhaisessa vaiheessa todetun rintasyövän paranemisennuste on aika hyvä. Mutta hoidot ovat rankkoja, ja sairastumiseen liittyy paljon huolta, ahdistusta ja kärsimystä sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Rintasyöpään sairastuminen muuttaa elämän. Rintasyöpään –kuten mihin tahansa muuhunkin vakavaan sairauteen- sairastunut ansaitsee hyvän hoidon ja kaiken tuen mitä voidaan antaa.\nMutta sitten on se syöpätutkimus. Yleisellä tasolla, se kuulostaa hienolta. Yhteiskunnassa joka palvoo nuoruutta, terveyttä ja kauneutta on vaikeaa kuvitella tutkimukselle ylevämpää päämäärää kuin syövän voittaminen. Mutta kuten usein lääketieteellisen tutkimuksen laita tänä päivänä on, julkinen keskustelu tosiaan pysyy tiukasti yleisellä tasolla ja sitä ohjaavat lääketieteen asiantuntijat. Arvokeskustelua käydään tunne- ja mielikuva-argumenteilla. Se mitä julkisuudessa ei näe, on tutkimuksen todellisuus. Näyttää siltä että olemme yhteiskuntana päättäneet uskoa että tämän päivän lääketieteellinen tutkimus on eettistä, koska tutkijat itse niin sanovat. Mutta mistä lähtien olemme alkaneet uskoa vastoin kriittisen ajattelun perusperiaatteita että lääketieteen asiantuntijat ovat myös parhaita mahdollisia tahoja arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä? Lääketieteen kaikki hienoudet eivät ehkä filosofeille ja muille eettisen arvioinnin ammattilaiselle aukene ilman lisäkoulutusta, mutta lääketiede ja tieteen etiikka ovat sittenkin kaksi aivan eri alaa. Siinä missä lääkärilla voi olla paljonkin sanottavaa eetikon terveydentilasta, myös asianmukaisesti koulutetut eetikot voivat ymmärtää lääketieteen eettisiä ulottuvuuksia varsin hyvin. Tällä hetkellä näyttääkin siltä että me uskomme että kaiken olevan tutkimuseettiseltä kannalta katsottuna hyvin pitkälti siksi että haluamme uskoa niin. Onhan tässä nyt kyse omastakin terveydestä, ja eikö olekin niin että ihmisten on sallittua tai vähintään ei-paheksuttavaa tehdä mitä hyvänsä oman terveytensä eteen? Jos etiikka on hyvän elämän tiedettä, ei kai senkään piiriin mahdu sellaista logiikkaa joka ohjaisi ihmiset luopumaan perushyvistään: hengestä ja terveydestä? Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen arki olisikin raadollista ja toisinaan suoranaisen epäeettistä, se kaikki on työtä jota kunnialliset ihmiset tekevät suuremman hyvän saavuttamiseksi. Eikö sillä ole sittenkin suurin merkitys?\nMinä uskon hyve-eetikon logiikallani että jaloja päämääriä voidaan todella toteuttaa ainoastaan jaloin keinoin. Pahalla ei ole välinearvoa. Tekojen seuraukset taas ovat toiminnan hetkellä spekulaatiota- ne ovat tuolla tulevaisuudessa, kun taas toiminta on nykyhetkeä. Yleviä päämääriä ei pelasta se että niitä tavoitellaan jos konkreettiset teot niiden saavuttamiseksi ovat julmia, ahneita, itsekkäitä tai välineellistävät itseisarvollisia olentoja. Pikemminkin, maailma näyttää toimivan niin että jos tekee julmia tekoja, myös seuraukset ovat julmia. Jos taas tekee lempeitä tekoja, myös seuraukset ovat usein paljon parempia kuin etukäteen voisi kuvitella. Teot muokkaavat todellisuutta paljon enemmän kuin päämäärät. Kannattaa siis miettiä sitäkin, mitä sivuvaikutuksia on sillä jos todella onnistumme saavuttamaan jotakin merkittävää moraalittomin keinoin. Voiko käydäkin niin että vaikka huomaamme yhden asian parantuneen, huomaamme yhdeksänkymmenenyhdeksän muun asian menneen huonompaan suuntaan? Jos luovun terveyden tavoittelusta keinolla millä hyvänsä vähäksi aikaa, voisiko valintani sittenkin tuottaa minulle suuremman hyvän? Varmaa on vain se ettei eettisten arvostelmien tekeminen ei ole mitenkään suoraviivaista puuhaa.\nVuosien varrella olen alkanut epäilemään myös sitä, uskovatko lääketutkimuksen puolustajatkaan omien päämääriensä aitoon hyvyyteen. Hyvä nimittäin kestää julkisen tarkastelun ja arvokeskustelun. Aina toiminnan hyvyys ei ole ilmiselvää -hyvätkin teot voivat joskus näyttää muulta kuin mitä ne ovat. Mutta aina ja joka tapauksessa, tarpeen niin vaatiessa eettisesti kestävällä tavalla toimiva pystyy perustelemaan valintansa hyvin. Moraalittomalle toiminnalle taas päteviä perusteluja saa etsiä turhaan. Joten, jos lääketieteellisen tutkimuksen keinot ovat hyviä, miksi emme voisi tarkastella niitä yhdessä lähemmin? Jos ne taas ovat epäeettisiä eikä pahalla ole välinearvoa, eikö ole meidän oman etumme mukaista muuttaa niitä?\nEntä jos minä saisin tahtoni läpi ja epäeettiseksi luokiteltava lääketieteellinen tutkimus lopetettaisiin heti huomenna? Kyllä, ihmisiä kuolisi. Mutta minusta kuolema ei ole läheskään suurin paha mitä ihmistä voi kohdata (ja jos näin olisi, sitten elämä vasta synkkää olisikin kun täytyisi ajatella että tunnetun maailmankaikkeuden suurin onnettomuus odottaa jonakin päivänä jokaista). Esimerkiksi syöpäpotilaiden saaman hoidon laatua voitaisiin parantaa nykyisestä valtavasti muutenkin kuin tutkimuksen keinoin. Ovatko sairaalamme teollisten ihanteiden mukaisia potilasmassan käsittelylaitoksia vaiko paikkoja joissa sekä ruumis että mieli saavat tarvitsemaansa parannusta? Onko lääkäreillä potilaille aikaa ja halua kuunnella? Tukeeko yhteiskuntamme toipilaita ja vajaakuntoisia? Onko hoitohenkilökuntaa riittävästi? Tukeeko yhteiskuntamme terveyttä vai sairastuttaako se ihmiset saasteilla, kiireellä ja henkisellä pahoinvoinnilla? Entä saavatko kaikki kansalaiset nauttia uusista lääketieteellisistä keksinnöistä, vai kohteleeko terveydenhuoltojärjestelmä ihmisiä eriarvoisesti esimerkiksi iän, sukupuolen, työkyvyn tai varallisuuden perusteella?\nMinun täydellisessä maailmassani se aika minkä lääketieteellisen tutkimuksen suuntaaminen uudelleen eettisesti kestävälle pohjalle kestäisi, käytettäisiin yllä mainittujen asioiden kuntoon laittamiseen. Kärsimys on pahaa, mutta keskustelussa lääketieteen etiikasta pitäisi muistaa että sitä voidaan lievittää muutenkin kuin hoidoilla ja tropeilla. Minusta näyttää siltä, että ne muut asiat ovat niitä joista meillä vallitsee aina vain paheneva pula.","paragraph_char_start":19254,"paragraph_char_end":25425,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2771}
{"query-id":"query-4dc073f33f4badb0c23d0f7e8eb40876","original_paragraph":"Lueskelin tuossa myös EU:n elintarvikeiden turvallisuuden valkoista kirjaa. Siinä puhutaan \"kuluttajien terveyden suojeluun ja elintarvikekaupan rehtien käytänteiden edistämisestä\". Se viittaa myös YK:n laajempaan Codex Alimentarius -säännöstöön. Siellä vaaditaan tarkkaa koko tuotantoketjun valvontaa ja sen valvonnan avoimmuutta kuluttajille korostetaan. FAO ja WHO perustivat Alimentarius-komitean jo 1963 mutta kovin vähälle julkiselle huomiolle se on Suomessa jäänyt. Esimerkiksi Eviran sivuilla se on mainittu vain FAO:n linkin selitteessä kansainvälisten linkkien listassa. Olisikohan paikallaan lähteä vaatimaan tehokasta valvontaa ja sen avoimmuutta ihan kansainvälisten vaatimusten kautta eikä vain selitellä miten puhdasta ruokaa meillä mukamas on.","paragraph_char_start":4359,"paragraph_char_end":5118,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":587}
{"query-id":"query-04a7eb9aa4cef7259e0f4aee4fad3efb","original_paragraph":"pääruokapöydän kermaisiin laatikoihin ja suolaiseen kinkkuun.” Vallon mukaan joulupöydässä oluen voi tarjoilla hyvin viinilasista, jos olutlaseja ei ole, koska hyvän viinilasin ominaisuudet ovat samat kuin hyvän olutlasin. ”Oluet juodaan Suomessa aika viileinä, mutta vahvan ja tumman oluen voi nostaa jääkaapista noin puolisen tuntia ennen tarjoilua”, hän kertoo. Jouluvinkkinä Vallo kertoo, miten pyhien aikaan voi järjestää myös pienen olutmaistelun, jolloin hyvässä seurassa voi maistella vaikka lageria, doppelbockia, vahvaa alea, IPAa ja savuolutta juustojen ja muun napostelun kera. Jouluna tärkeintä on hyvä seura, jonka kanssa nautiskella kaikessa rauhassa. ”Oman jouluni kohokohta on kerääntyä yhdessä perheen kanssa joulupöytään ja nauttia jouluherkkuja. Odotankin joulua innolla”, tunnelmoi Vallo.","paragraph_char_start":55034,"paragraph_char_end":55843,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8158}
{"query-id":"query-989fab05ebbbf63cfd160fafaae0e956","original_paragraph":"Bluffaaminen on tärkeä taito myös pienissä peleissä, mutta sitä tulisi käyttää säästeliäästi. Bluffaaminen liian usein voi tehdä sinusta ennalta arvattavan ja johtaa merkkien menettämiseen. bluffaa vain silloin, kun sinulla on hyvä käsitys vastustajasta ja vahva käsi sen tueksi.","paragraph_char_start":9632,"paragraph_char_end":9911,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1351}
{"query-id":"query-e34d973afcd6452a6688f920b33b74df","original_paragraph":"Näin kuntapäättäjän roolissa näen, koen ja teen myös varhaiskasvatusta koskevia päätöksiä. Olen tervehtinyt ilolla pilotteja, joissa osa kunnista on mukana kokeilemassa kaksivuotista varhaiskasvatusta. Lempäälä ei ole mukana näissä piloteissa, mutta meillä on pyritty muodostamaan päiväkoteihin omia viskariryhmiä. Viisivuotiaat ovat omana ryhmänään tai yhdistettynä samassa ryhmässä eri ikäisten kanssa. Kuitenkin niin, että enää ei viskareita ole jokaisessa ryhmässä. Oman lapsen menoa ja meininkiä seuranneena voin todeta tämän olleen hieno mahdollisuus. Isot lapset yhdessä pystyvät toteuttamaan asioita ikätasoisesti ja ryhmään syntyy omanlainen henki. Silti pienempien kanssa pääsee ulkoilemaan ja touhuamaan, joten pelkää isojen touhua ei päivät kuitenkaan ole.","paragraph_char_start":16440,"paragraph_char_end":17208,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2393}
{"query-id":"query-8a51ad326145537a9c4a509924bfa26a","original_paragraph":"Se vuohenjuustotahna taas syntyi ajatuksesta, että voisin savustaa pari fenkolia samalla kun ne naudan rintapalat ovat grillissä savustumassa. Siinä ainoana oikeana niksinä oli, että savustettu, hieman kuivahtanut fenkoli pilkotaan riittävän pieniksi ja ohuiksi suikaleiksi, niin että sitä on mukavaa syödä. olin alunperin ajatellut että maustaisin tahnaa jollain enemmänkin, mutta kun olin sekoittanut philadelphiaa ja pirkan parhaat -vuohenjuustoa tahnaksi ja lisännyt siihen fenkolit se olikin yllättävän hyvää jo sellaisenaan. Päätin jättää tahnan tekeytymään ja katsoa seuraavana päivänä jos se ylippäätään tarvitsee enää mitään maustamista. Lopulta päädyin vaan tarkistamaan mustapippurin ja laittamaan päälle sitä paholaisenhilloa hapokkaaksi ja makeaksi lisäksi.","paragraph_char_start":2513,"paragraph_char_end":3283,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":373}
{"query-id":"query-73fa850cb94d818d1691f8a82fd69e62","original_paragraph":"Voi miten herttaista, kun itellä on ollu intissä mukavaa, nii kyl varmaan kaikilla muillakin on ja kyl sen on pakko olla hyödyllinen. Mitä sanoisit niille henkilöille, joiden omainen on tehnyt armeijassa itsemurhan?? Sitähän se on, kun silloin tällöin lehdissä lukee varusmiesten kuolemista. Ja vain miehiä koskeva asevelvollisuus on syrjivä! En keksi mitään vastaavaa naisia koskevaa velvollisuutta, kenenkään ei ole pakko synnyttää!! Miehet on tässä maassa toisen luokan kansalaisia, ei, valtion orjia!! Eikä asevelvollisuuden heijastelema ideologia, että valtio on kaikki kaikessa ja yksilöiden pitää uhrautua sen puolesta, miellytä. Turha tulla inisemään, että \"onhan tässä saatu valtiolta paljon, koulutukset ja tuet ja kaikki\", ne maksetaan verorahoista eikä asevelvollisuudella. Eikä kaikille asevelvollisille edes ole paikkaa kriisitilanteessa, vain neljäsosalle kaikista reserviläiskirjeen saaneista löytyy jokin paikka kriisioloissa eli nytkin koulutetaan liikaa reserviläisiä ja tämä koulutukseen käytetty raha on pois sitten jostain muusta, kuten vaikkapa asehankinnoista. ja varusmiesten koulutuskin jää puutteelliseksi, kun se pitää mitoittaa heikoimpien mukaan. Lisäksi pitää muistaa vähemmistöt asevelvollisten keskuudessa, siellä on niin somalialaistaustaset uussuomalaiset kuin skinit sekä LGBT-ihmiset ja homovihaajat nyt jotain mainitakseni. Näitä mainitsemiani ihmisryhmiä sorretaan armeijassa enemmän kuin muita, ensinnäkin valtio sortaa omia kansalaisiaan ja sitten muiden varusmiesten syrjintä ko. ryhmiä kohtaan. Itse kannatan ammattiarmeijaa sekä sotilaallista liittoutumista, jossa se luontevin vaihtoehto on Pohjois-Atlantin sopimuksen liitto.","paragraph_char_start":14532,"paragraph_char_end":16203,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2392}
{"query-id":"query-1936b638493b0eee4095846f19059cae","original_paragraph":"Velhon tyttäressäei ole enää myöskään roolipelisivuja. Sarjakuvien lisäksi mukana on ainoastaan lukijanovelli \"Kosto\". Sen kirjoittaja, nimimerkki Ged the Greenhair, tuli tutuksi aiempien numeroiden roolipeli- ja lukijapalstoilta. Edellisessä lehdessä nimimerkki kehui Laajarinteen \"Petoa\" ja mainitsi aiempien novellien olleen \"jotensakin naiveja tai mitäänsanomattomia\". Miten hän siis itse suoriutui tekstillään? \"Kosto\" on itse asiassa varsin hyvä kioskinovelli. Se sijoittuu miekkasankarien sotaisaan aikaan, mutta aiheeltaan muistuttaa hieman klassisen kauhuperinteen kostotarinoita. Kertomuksessa armeija (jonka jäsenillä on kovasti myöhempien aikojen pikkuponeja tai soturikissoja muistuttavia nimiä kuten Pohjatuuli, Hopeakyynel ja Vihersilmä) on tuhonnut sodasta erossa pysytelleen Ugroldin kylän. Muiden juhliessa Tuomituuli-niminen kenraali potee tunnontuskia kylän hävityksestä. Myöhemmin tuhoon osallistuneita sankareita alkaa kuolla. Lukijan ei ole vaikea yhdistää tapahtumiin aiemmin kerrottuja yksityiskohtia: Ugroldin vanha druidi on kironnut hyökkääjät, Ugroldissa palvottiin apinajumalaa, Ugroldissa pyydystetty ihmisapina on karannut eläintemyyjältä. Tyylipuhtaasti tarina vielä loppuu käänteeseen, jossa suohon upotetun hirviön märkä käsi laskeutuu sankarin olalle. Ennalta arvattavuudestaan huolimatta \"Kosto\" on mukava pikku lukemistojuttu. Siinä ei ole mitään erikoista, mutta se on tarpeeksi hyvin kirjoitettu, jotta sen ääressä viihtyy kahden sivun verran.","paragraph_char_start":13053,"paragraph_char_end":14536,"paragraph_similarity_to_original":99.9325691167,"tokens_before_paragraph":1922}
{"query-id":"query-efb0c4b7317e285b95d5e1bd170ed183","original_paragraph":"7 Luistelussa monipuolisia luisteluharjoituksia eteen - ja taaksepäin oikeaa luisteluasentoa ja oikeaa luistelutekniikkaa korostaen. ytöillä myös taito- ja muodostelmaluistelua. Jääpeleissä monipuolisia mailan- ja pallonkäsittelyharjoitteita ja viitepelejä. Jääkiekon, kaukalopallon ja ringeten säännöt pääpiirteittäin, jotta turvallinen pelaaminen mahdollistuu. Hiihto Perinteisen hiihdon tekniikan kertaus ( tasahiihto, 2-vaiheinen vuorohiihto, mäkien nousu - ja laskutavat. Luisteluhiihdon tekniikan kertaus ( luistelupotku, vuoroluistelu sauvoitta, 2-vaiheinen tasaluistelu, 1-vaiheinen tasaluistelu, matala ja korkea laskuasento). Harjoittelu leikinomaisesti hiihtomaa-tyyppisessä maastossa. Hiihtoretkillä tavoitteena tulisi olla taloudellisten ja tehokkaiden hiihtotekniikoiden käyttö. ama tavoite korostuu hiihdettäessä kilpaa. Lihashuolto ja testit Lihaskuntoa ja kestävyyttä mittaavien testien esittely ja käyttö soveltaen. Kestävyystestinä esim.6min., 800m, 1500m ja2000m Uuteen liikuntalajiin tutustuminen Uusia liikuntalajeja esitellään oppilaille kunkin koulun omien mahdollisuuksien ja resurssien puitteissa esim. leirikouluissa ja liikuntapäivinä. Laskettelussa perustaidot, kuten aurajarrutus, aurakäännös, oikolasku, viistolasku ja käyttäytyminen hississä. paauinti, helpot hypyt, vesipelastamisessa veden polkeminen, ohjeet turvalliseen auttamistapaan. Beachlife; lautakisailua, vesipelejä. Luistelu ja jääpelit; luistelu, perustekniikkaa, pienpelejä. ytöillä myös taito- ja muodostelmaluistelua. Hiihto; hiihto tai vaihtoehtoisesti muu ulkona harrastettava talviliikuntamuoto. Hiihdossa perinteisen ja vapaan tekniikan harjoittelua, suksilla harrastettavia temppuja ja kisailuja. oteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lihashuolto ja testit; lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkitys, lajiin sopivat venyttelyt. oimintakykyä mittaavia testejä kestävyyden, lihaskunnon, liikkuvuuden ja liikehallinnan alueelta. Kestävyystestinä tytöillä 1500 m ja pojilla 2000m. Jatkuvuus vähintään kolme vuotta. Uuteen liikuntalajiin tutustuminen Mahdollisesti koulun resurssien puitteissa esim. liikuntapäivinä YÖ- A- VA Periaatteena valita oppilaalle paljon toistoja ja tekemistä suosiva työtapa. Opetus lajiin sopivalla tavalla; komentotyylistä itseohjautuvaan. Yksilöllinen opetus, pariharjoitus ja yhteistoiminnalliset työtavat. riyttäminen tahdon ja taidon mukaisesti. 7","paragraph_char_start":16966,"paragraph_char_end":19337,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2401}
{"query-id":"query-909f5bb83899bef4897bd0c4b8983ec6","original_paragraph":"10 Muottiin sijoitettavilla jakopintaohjaustupeilla on hyvä ohjata. Ohjaustupia käytetään myös malliinrakennettuna, joka aikaansaa muotonsa jo kaavauksessa. Tällöin tupien ohjauspinta syntyy jo kaavausvaiheessa, eli muoto on mallissa mukana. Kuva 345. Kehään sijoitettava tupi Kehään sijoitettavat tupit ovat helppoja käyttää, mikäli kehä täytyy saada osumaan oikeaan paikkaan jo hyvin kaukaa tai korkealta, koska ohjaustupin pituus voi olla suuri. Tällaisen tupin käytössä on huomioitava sen suoruus ja ohjauspintojen virheettömyys. Tupin on oltava hyvin lähellä kehässä olevan reiän kokoa, jolloin niiden ero eli väljyys voi olla korkeintaan kymmenesosamillimetrejä pienissä kehissä ja isommissa, metrien kokoisissa kehissä parin millin luokkaa. Kuva 346. Oikeankokoinen ohjaustupi Kuva 347. Väljä ohjaustupi Mikäli tupi on vino, väärä tai vaurioitunut, niin kehä ei laskeudu sulavasti ja suorassa tupin liukuessa reikään (kuvat 348 ja 349). Tapahtuu pysähdyksiä, ja kehän paino vai aiheuttaa epätasaista laskua tai jopa kiinni tarttumisen. Tällöin muotti voi vaurioitua muotin laskussa. Voidaan käyttää jakotasolle laitettavia alumiinista tai muovista valmistettuja tupeja, jolloin käytetään yleensä paritonta määrää, esim. kaksi tupia oikeassa päässä ja vain yksi vasemmassa päässä kehässä (katso kuva 365). Tällä tavoin voidaan varmistaa, että kehät sopivat toisiinsa nähden vain oikeinpäin ja näin estetään esim. ns. ristiin meno (kuva 350 ja 351) Pekka Niemi Muotin kokoonpano - 10","paragraph_char_start":12758,"paragraph_char_end":14246,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1829}
{"query-id":"query-6a98c8fa2d1a32b31b7d67dd9879344f","original_paragraph":"18 Jokeri korvaa nykyisen runkobussilinjan 550, jonka kapasiteetti ei riitä vastaamaan kasvavaan matkakysyntään. Vaikutusarvioinnissa bussilinja 550 on Raide-Jokerin vertailuvaihtoehto. Raide-Jokeria on aiemmin suunniteltu linjauksella, jossa raitiotien päätepiste Espoossa oli Otaniemen sijaan Tapiola. Alustava yleissuunnitelma ja hankearviointi on tehty vanhalla linjauksella. Kappaleessa 3 esitetyistä tunnusluvuista suuri osa perustuu Tapiolan linjaukseen, sillä Otaniemen linjauksesta ei ole saatavilla vastaavia tunnuslukuja. Tätä työtä varten on tuotettu perustunnusluvut ja kysyntäennusteet Raide-Jokerin Otaniemen linjauksella. Kaupunkitaloudellinen arviointi perustuu näihin tietoihin Vaikutukset joukkoliikenteen operointiin ja raiteiden kunnossapitoon Raide-Jokerin myötä bussiliikenteen suoritteet vähenevät noin vaunu-km ja noin 450 vaunutuntia arkivuorokaudessa. Vähenemä on noin 4 % HSL:n koko bussiliikenteen kilometrisuoritteesta vuonna Liikenteeseen sitoutuvien bussien määrä vähenee lähes 50:llä. Bussiliikenteen säästöt ovat 10,5 M vuodessa laskettuna runkobussilinjan 550 yksikköhinnoilla, jotka ovat tiukemmista kalustovaatimuksista johtuen selvästi suuremmat kuin HSL:n bussiliikenteessä keskimäärin. Raide-Jokerin liikennöinti synnyttää arkisin noin vaunukilometriä ja 270 vaunutuntia, mikä vastaa noin 30 % seudun muun raitioliikenteen arvioidusta kilometrisuoritteesta vuonna Laskelmien perusteella liikennöintiin sitoutuu noin 28 vaunua, minkä lisäksi tarvitaan varakalustoa, sillä osa kalustosta sitoutuu huolto- ja korjaustöihin. Raide-Jokerin raitioliikenteen kustannuksiksi on laskettu 13,3 M vuodessa, mikä sisältää varikon rakentamiskustannuksen vaunupäiväkustannuksen hinnassa. Kun Raide-Jokerin liikennöintikustannuksista vähennetään bussilinjan liikennöintikustannussäästöt, jää liikennöintikustannusten kasvu noin 2,8 miljoonaan euroon vuodessa. Raide-Jokeri lisää joukkoliikenteen kysyntää ja lipputuloja. Vuositasolla lipputulojen kasvuksi on laskettu noin 2,4 M, joten operoinnin nettokustannukset kasvavat ennusteen mukaan noin 0,4 M vuodessa. Raide-Jokerin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 0,75 M vuodessa, mikä on 0,40 M enemmän kuin Bussi-Jokerilla Vaikutukset matkojen palvelutasoon ja kysyntään Jokeri-linjan muuttaminen raitiolinjaksi lisää linjan käyttöä noin 80 % nousuilla mitattuna. Raide-Jokerilla on ennustettu olevan vuonna 2035 noin käyttäjää arkivuorokaudessa. Vaikutus on suurin linjan länsiosalla ja pienempi itäosalla. Raide-Jokeria käytetään tyypillisesti myös lähijunien ja metron liityntään sekä paikallisiin matkoihin. Erityisen voimakkaasti Raide-Jokeri toimii Huopalahden aseman liityntäyhteytenä Haagan ja Pitäjänmäen suunnista sekä Oulunkylän aseman liityntäyhteytenä Viikin ja Maunulan suunnista. Raide-Jokeria käytetään sen sijaan varsin vähän sen koko pituudelta, koska pidemmillä poikittais- ja diagonaalimatkoilla metro ja lähijunaliikenne tarjoavat nopeammat yhteydet. Ennusteen mukaan Raide-Jokerilla matkustetaan keskimäärin noin 3,5 kilometrin pituisia kyytejä. Vilkkaimmat pysäkit Helsingin alueella vuoden 2035 ennustetilanteessa ovat Huopalahti, Oulunkylä, Itäkeskus, Roihupelto ja Hämeenlinnanväylä. Raide-Jokerin liikenteellinen tarve syntyy Jokeri-linjan nykyisen bussiliikenteen ongelmista. Linjan täsmällisyys etenkin reitin päissä on heikko, koska tiheä vuoroväli aiheuttaa bussien ketjuuntumista eli myöhemmin lähteneet autot ajavat edelliset lähdöt kiinni. Tämän takia autot kuormittuvat epätasaisesti, mikä edelleen aiheuttaa ruuhka-aikoina myös kapasiteettiongelmia. Todelliset odotusajat pysäkeillä voivat muodostua 18","paragraph_char_start":35925,"paragraph_char_end":39541,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4356}
{"query-id":"query-49cbfee98970872c76a8628cb9e3b3e1","original_paragraph":"- Merirahti:Tyypillisesti merirahti kestää 20–30 päivää lähetyksille Kiinan suurista satamista (esim.Shanghai,ShenzhenjaNingbo) Panaman tärkeimpiin satamiin (esimBalboa,CristobaljaManzanillon kansainvälinen terminaali). Tämä menetelmä on ihanteellinen yrityksille, jotka asettavat kustannussäästöt etusijalle nopeuden sijaan ja kuljettavat suuria määriä tavaraa.\n- Lentorahti:Nopeamman toimituksen saavuttamiseksi lentorahti kestää yleensä 3–7 päivää. Tämä sisältää kauttakulun Kiinan suurilta lentokentiltä (esimPekingin pääkaupungin kansainvälinen lentokenttä,Shanghai Pudongin kansainvälinen lentokenttäjaGuangzhou Baiyunin kansainvälinen lentokenttä) JaTocumenin kansainvälinen lentokenttäPanama Cityssä. Lentorahti on paras valinta yrityksille, joilla on kiireelliset toimitustarpeet, arvokkaat tuotteet tai nopeasti pilaantuvat tavarat, jotka vaativat nopeaa toimitusta.","paragraph_char_start":15230,"paragraph_char_end":16106,"paragraph_similarity_to_original":98.6301369863,"tokens_before_paragraph":1878}
{"query-id":"query-01be12a94dd623526b1ddf9a295d1c14","original_paragraph":"26 20 käyttäjälle esikatselun tekemästään PDF-tarinasta. Tässä näkymässä käyttäjä voi vielä päättää, haluaako viedä tarinansa loppuun tai halutessaan vaihtaa PDF-tiedoston XLS-raportin generointi Seuraava asiakasvaatimus oli saada mahdollisuus pystyä saamaan lisää tietoa hallinnoimastaan yhteisöstä. Asiakkalle oli tärkeää saada tietää yhteisössään olevien tarinoiden määrä, sekä kuka oli tehnyt minkäkin. Raportin olisi voinut tehdä monella tavalla, mutta päädyimme työnantajan ehdotuksesta XLS-tyyliseen taulukkorakenteeseen. Koska Javaan ei ole sisäänrakennettu Microsoft Office - dokumenttejen generointia, oli pakko ottaa käyttöön kolmannen osapuolen Apache POI -kirjasto. POI:n avulla pystyy ohjelmallisesti luomaan monenlaisia Microsoftin omistamien tiedostotyyppejen tiedostoja, yksi näistä XLS. Kuva 13. Käsittelijän metodi getinfo Yhteisönäkymään lisättiin nappi, jonka tarkoitus on kutsua kuvassa 13 näkyvää getinfo metodia, ja lähettää samalla yhteisön id, josta halutaan tietää enemmän. GetInfo-metodi hakee alussa kaikki yhteisön tarinat listaan, jonka jälkeen se antaa tarinalistan builddocument funktiolle. BuildDocument funktio palauttaa valmiin raportin, joka asetetaan POI:sta löytyvään HSSFSheet -objektiin. Tämän jälkeen rivillä 377 asetetaan käyttäjälle lähetetyn tiedoston sisältötyypiksi application\/vnd.ms-excel, eli periaattessa kerrotaan selaimelle että kyseessä on XLS-tiedosto. Seuraavalla rivillä tiedoston nimeksi asetetaan [yhteisön nimi]_raportti.xls ja riveillä lähetetään valmis tiedosto käyttäjälle. Seuraavassa kerrotaan lisää itse raportin luonnista.","paragraph_char_start":33281,"paragraph_char_end":34870,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4941}
{"query-id":"query-241427d05aa3769af19909c09b7d9a3f","original_paragraph":"Alzheimerin tauti: oireet ja merkit, hoito, lääkkeet\nAlzheimerin tauti on aivojen neurodegeneratiivisten häiriöiden patologia. Potilaiden taudin etenemisen myötä henkiset kyvyt heikkenevät, muisti häiriintyy, ja omahoitoa koskevat taidot menetetään. Luonnollisesti potilaat ja heidän sukulaiset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita tästä kysymyksestä, onko Alzheimerin tautia parannettava? Nykyaikainen tiede ei kuitenkaan voi antaa myönteistä vastausta. Alzheimerin taudin hoito suoritetaan lääkkeillä, jotka voivat hidastaa vain patologista prosessia, mutta eivät poista sitä kokonaan. Kehitetään jatkuvasti uusia lääkkeitä Alzheimerin taudin hoitoon, mutta ne eivät vieläkään pysty täysin poistamaan tautia. Yusupov-sairaala käyttää Alzheimerin taudin kaikkein uusimpia hoitomenetelmiä, jotka normalisoivat potilaan tilaa ja parantavat elämänlaatua.","paragraph_char_start":40526,"paragraph_char_end":41376,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5473}
{"query-id":"query-c3ac14b2284e881babab1fca3bde9f96","original_paragraph":"- Hinta. Ehkä suurin ongelma lämmitysjärjestelmien nestemäistä polttoainetta. Dieselpolttoaine on toiseksi kallein polttoainetyyppi sähkön jälkeen (kattilan tuottaman lämpöenergian kilowattitunteina).\n- Dieselpolttoaineen paksuuntuminen alhaisissa lämpötiloissa voi johtaa kattilan tehon vähenemiseen ja jopa sen pysähtymiseen polttoaineen syöttämisen vuoksi. On tarpeen lämmittää putkilinjat ja ihanteellisesti - lämmittää huone polttoainesäiliöillä.\n- Dieselöljyn ostaminen eri toimittajilta vaatii aina kattilan laitteiden säätämisen erikoisasiantuntijalta tankkauksen jälkeen. Asennus ja todentaminen ovat tarpeen myös silloin, kun ostavat dieseliä samalta toimittajalta.\n- Tarvitaan erillinen huone talossa tai kattilahuoneessa dieselkattilan asennusta varten. Tällaisessa huoneessa on oltava kaksi uloskäyntiä ja varustettava ilmanvaihtojärjestelmällä. Myös kattilan erillinen tila on tarpeen, koska dieselmoottorin polttimessa on korkea melutaso käytön aikana.\n- Epämiellyttävä tuoksu - yksi miinus. Haju johtuu ensisijaisesti nestemäisen polttoaineen kattiloista talon ulkopuolella, kodinhoitohuoneessa.\n- Polttoaineen satunnaisessa tai hätätilanteessa maaperään kohdistuu voimakas maaperän saastuminen haitallisilla aineilla, joita on erittäin vaikea poistaa.","paragraph_char_start":70523,"paragraph_char_end":71791,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9631}
{"query-id":"query-a7f83ca8e64f4150b2d84491decd5495","original_paragraph":"Nykyisin (vuonna 2019) tavanomainen muutoksenhaku on mahdollista vain silloin, kun kanteen rahamääräinen arvo ylittää tuomioistuimen toimivallan rajan ja kantaja joutuisi maksamaan valituksenalaisen ratkaisun perusteella määrän, joka on yli puolet kyseisen tuomioistuimen toimivaltarajasta. Jos hävinneen osapuolen maksettavaksi tulevasta määrästä ei ole varmuutta, huomioon otetaan kanteessa esitetyn vaateen arvo. Tästä periaatteesta on lukuisia poikkeuksia, joista on säädetty eri säännöksissä. Tämä tietosivu on tarkistettu vuonna 2019, ja silloin tuomioistuinten toimivalta siviiliasioissa määräytyi seuraavien rajojen mukaan: ylioikeus (Tribunal da Relação): 30 000 euroa; alioikeus (Tribunal de Primeira Instância): 5 000 euroa.","paragraph_char_start":23059,"paragraph_char_end":23794,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2995}
{"query-id":"query-33e906807b0aaca85b8bee7cdfea656a","original_paragraph":"Ei voi siis sanoa, etteikö Saimaan saaristoreitti antaisi kulkijalleen paljon! Suosittelenkin kaikille reittiä, jos ulkoilu ja nähtävyydet Saimaan alueella kiinnostaa.","paragraph_char_start":19420,"paragraph_char_end":19587,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2617}
{"query-id":"query-4c4e27a56329854649bf377af689f1e3","original_paragraph":"Raamatussa seuraukset homoseksuaalisuudesta jätetään ihmisen ja Jumalan väliseksi asiaksi. Jossain toisessa pyhässä kirjassa ei. Ongelma on vain tässä se, että Räsänen otti yhteiskunnalliseen ilmiöön kantaa Raamatulla vaikka Raamatun sana on tällaisissa tapauksissa tarkoitettu ihmisen hengelliseen itsetutkisteluun. Sinänsä Raamattu ei välttämättä tunnista homoseksuaalisuutta samana ilmiönä kuin oma aikamme. Paavali puhuu Roomassa esiintyneistä seksuaali-ilmiöistä, joita paheksuu ja pitää luonnonvastaisina. Olisi Paavali varmasti paheksunut Prideakin, jos olisi sellaisen aikanaan kohdannut. Minusta fiksua olisi tällaisissa yhteyksissä miettiä, miten ja missä asiasta puhuu. Tällaisen asian twiittaaminen nykyisin on suoranainen kutsu jollekin tehdä rikosilmoitus, koska varmasti löytyy joku joka pahastuu asiasta kylliksi testatakseen asiaa.","paragraph_char_start":9014,"paragraph_char_end":9862,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1334}
{"query-id":"query-13222382bb243531da7513ec2323cf18","original_paragraph":"Tunna: Iilimadot, rotat, aivot ja myrkkysienet on kokeiltu. Extremein syötävä ikinä löytyy kuitenkin pohjolasta. Moni on surströmmingiä, ruotsalaista hapansilakkaa, saattanut syödä sivistyneesti rieskan päällä tai perunoiden ja sipulin kanssa. Mutta suoraan purkista vedettynä se vaan on pahaa, pahempaa kuin mikään muu, ja siksi Madventuresin kivi-paperi-sakset -haasteen ehdoton yökötysykkönen. Mätä kala on niin järisyttävän hirveää, etten perinteistä huolimatta ymmärrä miten kukaan sitä voi oikeasti syödä! Jo haju varoittaa, ettei kymmentä metriä lähemmäksi kannata mennä! Jos sitä lientä vähänkään roiskuu iholle tai vaatteille, ei haju lähde ikinä! Ja se maku. Se palaa suuhun yhä uudestaan ja uudestaan…","paragraph_char_start":3999,"paragraph_char_end":4711,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":543}
{"query-id":"query-fe3786ec93d75c0a876c6341007c9f53","original_paragraph":"Luotonjärjestämisen uusi malli tarkasteluun\nKuvio 10: Subprime-asuntoluotot ja vakuudelliset velkasitoumukset\nAsuntolainaongelmat toivat esiin rahoitusmarkkinoiden muita ongelmia ja viime vuosina yhä suositummaksi tulleen toimintamallin heikkouksia. Rahoitusjärjestelmässä, luoton myöntämisessä ja luottoon liittyvien riskien siirroissa, on kehitetty toimintamalleja ja uusia välineitä. Ne ovat tehostaneet rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja lisänneet rahoituksen saatavuutta sekä parantaneet riskien hallintaa. Hyödyllisyydestään huolimatta uudessa toiminnassa kuitenkin mentiin liian monimutkaisiin rakenteisiin ja yhtiörakennelmiin sekä tuotteisiin, joita ei osata hallita.\nRiskiä on siirretty kauppaamalla todellisia lainasaamisia ja käyttäen johdannaisia. Kokonaisriskiä lisää jo yksin johdannaisten käytön räjähdysmäinen kasvu. Esimerkiksi luottoriskijohdannaisten määrät ovat kasvaneet muutamasta sadasta miljoonasta dollarista aina 35 000 miljardiin dollariin noin viiden vuoden aikana. Lisäksi riskit on myyty enenevästi viranomaisvalvonnassa olevien pankkien ulkopuolelle. Riski on usein päätynyt myös tahoille, joilla ei ole riittävää riskienhallintaan liittyvää osaamista.\nKyse on lyhyesti siitä, että pankit siirtävät kaikenlaisia lainasaamisiaan eteenpäin. Näin ei tapahtunut vain asuntoluotoissa vaan myös kulutus-, luottokortti- ja yrityslainasaamisissa. Tällaisessa luoton ja rahoitussaamisen välittämisessä eteenpäin kehitys on ollut huimaa. Luottokelpoisuusarvioija Standard & Poor's tilastoi, että vuonna 2000 pankkien taseissa oli yritysluotoista Yhdysvalloissa noin puolet ja tämän vuoden kesäkuussa enää noin 20 prosenttia. Euroopassa vastaavat luvut ovat noin 90 prosenttia vuonna 2000 ja enää alle puolet.\nRahoitusmarkkinoiden ongelmat kiristävät lainojen ehtoja, nostavat lainakorkoa ja heikentävät rahoituksen saatavuutta. Toteutuessaan tällainen kehitys vaikeuttaa yritysten investointeja. Vaikutukset ulottuvat myös vientikysyntään ja yksityiseen kulutukseen. Mitä pidempään ongelmat jatkuvat sitä merkittävämpi – ja samalla myös arvaamattomampi – vaikutus tällä olisi yritysten ja kotitalouksien luottamukseen tulevasta talouskehityksestä.","paragraph_char_start":9684,"paragraph_char_end":11854,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1229}
{"query-id":"query-0dc6ad1a62eda87652e50abedbb6cb1c","original_paragraph":"Oli muuten ihan jees, mutta hitto tätä sai odottaa ja tuskastua.. Istuttiin 1h20 minuuttia kuuntelemassa sekä kilpailijoista että sponsoreista että uudesta Peruun järjestetystä Marathon des Sablesista. Tätä joutu kuuntelemaan n-i-i-n kauan että ehin tehdä jo päätöksen että ihan periaatteesta en osallistu Perun juoksuun, kun se alkoi jo tässä vaiheessa tulemaan korvista ulos. Ymmärrän kyllä järjestäjän, hän sai niin ison tuen sponsoreilta tähän kisaan, että heistä puhuminen oli pakollista vaikka se minun lisäksi monia tuskastuttikin. Tässä kisassahan myös numerolaput pitää olla siten juoksun aikana esillä ettei niistä peityi missään nimessä sponsorin kuva. Mut joo..","paragraph_char_start":38608,"paragraph_char_end":39281,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6204}
{"query-id":"query-a22c61d07becac833b1f486e9dd18917","original_paragraph":"PARISUHDE: Mä olen siitä kummallinen, että jos meillä jää parisuhde huonolle hoidolle pitkäksi aikaa, alan sitä vähemmän itse tekemään asialle jotain ja ikäänkuin luovutan. Meillä ei onnistuis esim. hotelliyö pitkän kylmän ajan jälkeen, koska en saa itseäni niin vaan viritettyä yhtäkkiä parisuhteenhoitotaajuudelle, enkä siis tarkoita vain seksiä. Niinpä meillä kaiken arkihässäkän keskellä on todettu parhaaks aina jollain tavalla huomioida toista, jotta vire pysyy ja suhdetta tulee hoidettua kaikilla osa-alueilla. Jonkun pitkän narinasaarnani jälkeen Miäs saattaa kysyä rauhallisesti (ihan parasta hänessä tuo tasapainoisuus), että \" ehtiikö rouva sen kalsarit pesukoppaan-marmatuksensa sijaan tulla hetkeksi sohvalle niin sais vaikka pussata\" . Tietenkään en aina mene, koska haluan kiukutella (keneenköhän tuo Herra Tahto on tullut?), mutta saa mut ainakin sisäisesti vähän paremmalle tuulelle. Sähäkät tekstarit ja meilit kesken työpäivän tai ohimennen tosen koskettaminen on meidän parisuhteen hoitoa. Juu ja ei ole meilläkään aina ruusuilla tanssimista, aina ei jaksa ei.","paragraph_char_start":32230,"paragraph_char_end":33311,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5414}
{"query-id":"query-2946f57b5d4b6fca74a056df04860db9","original_paragraph":"Moni varmaan ajattelee, ettei kauneudella voi olla tekemistä synnytyksen kanssa, koska synnytykseen liittyy käsitysten mukaan niin paljon kipua. Harva ehkä tietää, että nautinnon itse asiassa on oltava osa synnytystä. Synnytys ei nimittäin etene, ellei mielihyvää tuottavaa oksitosiinia erity. Kokemisen ja synnytyksen kulun yhteys juurtaa hormonitoiminnasta. Kaiken sen väitetyn kivun keskellä, olisi siis kyettävä kokemaan myös nautintoa. Mutta miten sitä nautintoa sitten voi kokea? Lääkkeellinen kivunlievitys ei välttämättä ja useinkaan helpota asiaa. Synteettinen oksitosiini tekee yleensä supistuksista tavanomaista voimakkaampia ja synnytyksestä rajumpaa. Kemiallisten lääkkeiden vaikutuksen alaisena ei myöskään ole erityisen helppoa kokea synnytystä tietoisena ja herkin aistein, sillä silloin kokee ensisijaisesti ne lääkkeet. Nautinto olisi kyettävä löytämään omasta kehosta ja omasta mielestä. Tätä varten tarvitsemme kannustavia ja elämyksellisyyttä korostavia synnytystarinoita. Kerronkin seuraavaksi omakohtaisen kokemukseni.","paragraph_char_start":3803,"paragraph_char_end":4844,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":554}
{"query-id":"query-33121bb8ed04c2ec82793536802735ff","original_paragraph":"Sivuliike on antanut 11.11.2013 päivätyn vastaselityksen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön 7.6.2013 päivättyyn vastineeseen. Järjestely on ilmennyt jo vuoden 2006 veroilmoituksesta liitteineen ja Verohallinto on asian tuolloin myös tutkinut. Verovelvollinen ei ole laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuttaan. Vastauksessa Verohallinnon selvityspyyntöön 2006 on sivuliikkeen toimin-tojen lisäksi nimenomaisesti mainittu kohdassa 5, että sivuliike on vuokrannut henkilöstönsä B Oy:ltä. Asian selvittämiseksi verotuksen toimittamiseen osallistuneita henkilöitä tulee kuulla asiassa suullisesti todistajina. Yhtiön säännönmukaisen verotuksen vuosien 2006-2009 osalta valmisteluun osallistuneita virkamiehiä on kuultava hallinto-oikeudessa suullisesti todistajina sen osoittamiseksi, että heillä on ollut yhtiön toimittaman aineiston perusteella tiedossaan muun muassa, että sivuliikkeen varoihin on kuulunut B Oy:n osakekanta, sen hankintaan liittynyt velka ja sivuliikkeen keskeiset toiminnot. Todistajana kuulemisella voidaan myös osoittaa, ettei heiltä puuttunut mitään asian ratkaisemiseen olennaisesti vaikuttavaa informaatiota. Sivuliike nimeää Verohallinnon selvityspyynnön vuonna 2006 tehneen M:n ja kesällä 2007 konsernirakennemuutoksia selvittäneen vastuuverottaja N:n todistajina kuultavaksi. Sivuliike viittaa myös Uudenmaan yritysverotoimiston antamaan ennakkotietoon. Hallinto-oikeuden on velvoitettava Verohallinto toimittamaan kopio kyseisestä ennakkotiedosta hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden on lisäksi kuultava toisen verovelvollisen järjestelyyn liittyen suullisesti todistajana tuolloin R Oyj:n emoyhtiön palveluksessa ollutta O:ta, mikäli valittajan valituksessa tästä esittämiä tietoja ei pidettäisi uskottavina tai riittävinä.","paragraph_char_start":17071,"paragraph_char_end":18820,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2375}
{"query-id":"query-550971cd0adcbffc429c71a985e92837","original_paragraph":"Ylöjärven Ilveksen naiset ottivat kauden ensimmäisen voittonsa vieraosttelussaan FC Nokiaa vastaan maalein 4-5 (3-2). FC Nokia aloitti tuttun tapaansa korkealla prässillä, joka olikin tuottaa tulosta heti ensimmäisellä minuutilla Ella Lehtosen päästyä laukomaan kaaren tuntumasta. YIlves siirtyi 0-1 -johtoon käytännössä ensimmäisestä kontrolloidusta hyökkäyksestään, kun Emmi Rauhala viimeisteli uransa ensimmäisen liigamaalin Tintti Kurtin tarjoilusta ajassa 1:35.\nKotijoukkueen kuittaus tuli hetkeä myöhemmin YIlveksen hyökkäyspään pallonmenetystä seuranneen vastaiskun muodossa. Jenni Rantonen katkaisi YIlveksen poikittaissyötön, eteni pallon kanssa laukaisusektorille ja sijoitti tarkasti alakulmaan ohi Iida Koskisen 1-1 ajassa 4:11 . Tasoitusosuman jälkeen molemmille joukkueille avautui muutama lupaava maalintekotilanne, mutta kumpikin maalivahti piti maalinsa koskemattomana. Kotijoukkue siirtyi ottelussa 2-1 -johtoon YIlveksen kulmapotkutilanteesta käynnistyneen suoraviivaisen vastahyökkäyksen päätteeksi, kun Ella Lehtonen laukoi pallon Pinja Aaltosen pitkän diagonaalisyötön jälkeen ohi Iida Koskisen, kun peliä oli käyty 12:03...","paragraph_char_start":47301,"paragraph_char_end":48447,"paragraph_similarity_to_original":99.9127399651,"tokens_before_paragraph":6968}
{"query-id":"query-f472d5a6be5dea7d4cf33501d2ff87c1","original_paragraph":"11 Kuntareformin tarve M itä kunnan pitää tehdä? Siitä ei Suomessa ole oikeastaan kenelläkään hyvin perusteltua kiteytynyttä näkemystä. Asiasta käydään tuskin edes kunnollista poliittista keskustelua. Valtioneuvosto valmistelee kuntien palvelurakenteen muutosta, mutta tämäkin tehdään kiireellisenä teknokraattisena virkamiestyönä eikä suuren poliittisen keskustelun siivittämänä. Meillä ei taaskaan ensin käydä perusteellista ja monipuolista vapaata keskustelua kuntien tehtävistä ja sitten kirjoiteta asiaankuuluvia säädöksiä tähän keskusteluun nojautuen, esitetyt argumentit huomioon ottaen. Suomessakin olisi pitänyt tehdä niin kuin Ruotsissa: olisi pitänyt ajoissa tutkia. Ei siksi, että Ruotsissa tutkittiin, vaan siksi, että pitää tutkia, jos haluaa kunnon tuloksia. Ruotsissa asetettiin ns. parlamentaarinen vastuukomitea. Sen osaraportti julkaistiin jo Työ jatkuu. Nyt paneudutaan siihen, mikä olisi paras työnjako kunnan, alueellisen tason ja valtion välillä. Meillä asia lakaistiin virkamiesvalmisteluun. Tanskassa toteutetaan radikaali kuntareformi: kuntien lukumäärää pienennetään yli 60 prosentilla eli 172:lla (271:stä 99:ään). Norjassakin vastaava tarve on todettu, joskin poliittinen tahto sen toteuttamiseen vielä antaa odottaa itseään. Suomessa komitealaitos valitettavasti on ajettu alas. Siitä kärsii koko maa. Selvitysmiesinstituutio voisi olla hyödyllinen tiedon ko- 11","paragraph_char_start":3511,"paragraph_char_end":4903,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":501}
{"query-id":"query-5a06081349101b8c51e2c87185ccbeab","original_paragraph":"70 Valproaatti (Absenor, Deprakine, Käyttöaiheita Orfiril) Manian hoito ja esto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Väsymys, vapina, painonnousu, hiustenlähtö Maksavaurio, hyytymishäiriöt","paragraph_char_start":20188,"paragraph_char_end":20497,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2397}
{"query-id":"query-4c3cee5bb80bb8ba89246878ea22a56b","original_paragraph":"Olen nimittäin vakaasti sitä mieltä, että vaikka traumatisoituneen DID-tapauksen sukupuoli-identiteetti olisikin transtyyppinen, on ensimmäinen osoite (ennen peruuttamattomia hoitoja) traumaterapia, jossa käsitellään pahimmat identiteettiheilahtelut ja menneisyyden taakat ensin pois alta. Enhän minä tämän häiriöni kanssa voi mitenkään tietää KUKA olisin, jos olisin yksi. Tiedän vain, kuka olen, jos persoonani on hajonnut eri osiin, moneen ANP- ja EP-osaan. Tässä tilassa kuulostaa huolestuttavalta, jos esimerkiksi kuka tahansa miespersoonani (joita on siis huomattava enemmistö) voisi kävellä transtutkimuksiin ja saada diagnoosin. Samalla, kun naispersoonat olisivat edelleen naisia (ja jotka todennäköisesti tulisivat ”korjatussa” mies-kehossa kärsimään sukupuolidysforiasta ja muista ongelmista)","paragraph_char_start":87388,"paragraph_char_end":88191,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13400}
{"query-id":"query-4b5a26170343273f26145424315f554a","original_paragraph":"7 Teksti Juho Koivu Kuva: Susan Mykrä Töissä Keravalla Hei siellä! Pitelet käsissäsi jälleen uutta Kerava lehteä. Teistä en tiedä, mitä tämä lehtenä teille lukijoille merkitsee, mutta minulle tämä on eräänlainen saavutus. Tämä siis johtuu siitä, että kyseinen numero on allekirjoittaneen ensimmäinen taittotyö lehtimuodossa. Kliseisesti voin todeta, etten olisi ikinä uskonut löytäväni itseäni kaupungilta töistä, saatikka tekemästä oman alan juttuja. Joskus voi vain onnistaa, vai mitä? 10 kuukauden pesti Sanssin kautta viestintäassistenttina Keravan kaupungille (tätä kirjoittaessa reilu 8kk jäljellä). Voisin todeta, että Life is pretty good right now. Entäpä työmäärä? Riittääkö graafisia töitä vai onko suurin osa ajasta peukaloiden pyörittelyä? Nämä asiat askarrutti mieltäni ensimmäisinä päivinä. Käsissäsi olevasta lehdestä voi tietenkin päätellä, että kyllä niitä töitä on. Itse asiassa todella hyvin suurimman osan ajasta ja tämä on vain hyvä asia, sillä aina on tarvetta uusille esitteille, julisteille ja kuvituksille sekä muille taitto töille. Ensisijaisesti kaikki on kiinni omasta aktiivisuudesta ja siitä että saat kaiken valmiiksi deadlineen mennessä, kuten elämässä yleensä. En kuitenkaan tämän filosofisemmaksi mene, jottei tästä tule koko sivun juttua. Toivotan kaikille hyvää alkavaa kevättä! Kesäduuni kaupungilla Keravan kaupunki tarjoaa tänäkin vuonna kesätyöpaikkoja yhteensä 45 nuorelle. Kuukauden kestäviä kesätyöpaikkoja tarjotaan vuotiaille nuorille. Kaupunki työllistää tänäkin vuonna Kesätyö kutsuu -hankkeen avulla nuoria yhden kuukauden ajaksi kaupungin eri toimialoille. Hankkeen tavoitteena on työnhakutaitojen ja työelämävalmiuksien opettaminen nuorille. Kesätyöllistäminen toteutetaan yhteistyössä Keravan kaupungin henkilöstöosaston ja valtion työvoimahallinnon kanssa. Työpaikkoja voivat hakea kaikki vuotiaat nuoret. Hakuaika on Kesätyö kestää yhteensä 21 työpäivää kesäelokuussa Työaika on kuusi tuntia päivässä ja palkka työstä yhteensä 800 euroa. Lisätietoja: Hae nyt! Teksti: Susan Mykrä Kuva: Jukka Nissinen 90-vuotias Kerava kiittää - Kohtaamisia Keravalla -juhlavuosi oli onnistunut! Viime vuosi juhlittiin 90-vuotiasta Keravaa teemalla Kohtaamisia Keravalla. Juhlavuoden ideana oli muistella mennyttä ja luoda uutta yhdessä tekemällä. Vuosi oli onnistunut ja kiitos siitä kuuluu kaikille, jotka osallistuivat tapahtumiin. Kesän 2014 kesätyöläiset saivat kokemusta Keravan päivän tapahtumajärjestelyistä. Vuosi käynnistyi vuoden ensimmäisen vauvan tapaamisella. Nuori herra sai numeroidun Kerava-valaisimen muistoksi juhlavuodesta. Kaupunki muisti myös kaikkia juhlavuonna 90 vuotta täyttäneitä keravalaisia järjestämällä heille oman juhlan. Juhlavuoden kohokohta oli Keravan päivän viikko, jolloin kaupunkilaisia hellittiin usealla eri tapahtumalla. Viikon aikana Keravalla vihittiin käyttöön krikettikentän uusi klubitalo, ihailtiin restauroitua Sirkusmuistomerkkiä, jammailtiin puistokonsertissa, taottiin juhlavuoden kolikkoja, kerättiin rasteja Keravan päivän passiin ja jätettiin viestejä graffitikuutioon. Jokainen tapahtuma keräsi mukavasti osallistujia ja järjestäjien saama palaute oli positiivista. Kaupungin järjestämien tapahtumien lisäksi useat seurat, järjestöt ja muut toimijat järjestivät lukuisia tapahtumia taloyhtiön kokouksista juhlakonsertteihin yhteisen juhlavuoden logon alla. Juhlavuodesta jäi muistoksi kokemusten lisäksi ainakin Juha Mäkisen Laulava pankkimies Heikki Valanne kauppalan johtajana -kirja, Keravan Käsintaitajien Kerava-lapaset, Rumpalipoika Puumalaisen Aurinkosoitto -äänite ja korutaiteilija Anu Ekin Kerava-korut. 12 KERAVALEHTI 1\/2015 1\/2015 KERAVALEHTI 13","paragraph_char_start":26516,"paragraph_char_end":30165,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3542}
{"query-id":"query-80c0962c7f3015908b8e562662ca61dd","original_paragraph":"37 37 Etäjohtaja pystyy luomaan rehellisen suhteen alaisiin. Etäjohtaja ja alainen voivat rakentaa luottamussuhteen myös teknisten välineiden avulla. Luottamuksen säilyttäminen on helppoa vaikka etäjohtaja ja alainen tapaavat harvoin. täysin samaa jokseenkin samaa jokseenkin eri täysin eri Etäjohtaja pystyy luomaan työpaikalle avoimen työilmapiirin. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 12. Etäjohtajan ja alaisen välinen luottamussuhde teknisten välineiden avulla. Sukupuoli näyttäisi vaikuttaneen vastaajien mielipiteeseen siitä, pystyykö etäjohtaja luomaan työpaikalle avoimen työilmapiirin. Huomattava enemmistö miehistä oli jokseenkin eri, kun taas enemmistö naisista oli jokseenkin sitä, että tämä onnistuu (liite 2). Luottamuksen rakentamiseen liittyvissä vastauksissa ilmeni myös riippuvuutta vastaajien iän kanssa. Vanhemmat vastaajat suhtautuivat positiivisemmin siihen, että etäjohtaja ja alainen voivat rakentaa luottamussuhteen teknisten välineiden avulla, kun taas nuoremmista osa oli jokseenkin eri. Vastaajat pitivät puhelinta ja sähköpostia parhaina kanavina rakennettaessa luottamussuhdetta esimiehen ja alaisen välille. Myös videoneuvottelua pidettiin melko hyvänä vaihtoehtona. Alla olevasta kuviosta (kuvio 13) näkyy vastausten jakautuminen. Kysymyslomakkeen luottamusta käsittelevässä osiossa vastaajilla oli myös mahdollisuus kertoa omia mielipiteitään näistä kanavista (liite 3). Vastaajien kommenteista käy ilmi, että luottamuksen rakentumisessa vuorovaikutus on esiarvoisen tärkeää: Luottamuksen rakentamisessa on tärkeää vuorovaikutus. Toki toiminta sovittujen pelisääntöjen mukaan sekä oikeudenmukaisuus helpottaa luottamuksen rakentamista etänäkin. Etäviestinnän välineitä vastaajat suosittelisivat henkilökohtaisen kontaktin jatkoksi: Paras tapa raken-","paragraph_char_start":63475,"paragraph_char_end":65258,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8618}
{"query-id":"query-25c2727d04ba7ec11f3225eaf6ced487","original_paragraph":"5 Minna Lintonen vaalipiirihäme äänestysnumeroni 82: 1) Pitäisikö mielestäsi kuvataiteilijoiden näyttöapurahojen määrä kiireisesti tuplata, kolminkertaistaa vai antaa olla ennallaan? Miksi? Tuplata. Tämä ongelma on ollut jo parikymmentä vuotta. Tästä samasta asiasta keskusteltiin jo vuosina , kun olin eduskunnassa ja Arkadia - seurassa. Koko asia on häpeäksi Suomelle. Melassa MYEL- työeläkevakuutuksella. Mutta eläke- ja sosiaaliturva koskee vain apurahansaajia, ei vapaiden kuvataiteilijoiden ei- työsuhteista taiteellista työtä. Pitäisikö mielestäsi myös myös ei- työsuhteinen taiteellinen työ voida MYEL- vakuuttaa, jotta eläke- ja sosiaaliturva koskettaisi mahdollisimman montaa kuvataiteilijaa? Perustele kantasi. Pitäisi. Kuvataiteilijat niin kuin kaikki muutkin työtä tekevät Suomessa ansaitsevat eläkkeensä. pieneksi, että eläkevakuutusmaksujen maksaminen voi olla taloudellisesti vaikeaa eivätkä eläkevakuutusmaksut kuitenkaan kerrytä eläkettä edes ns. takuueläkkeen määrään saakka. Pitäisikö vuosittaisten ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä lisätä sataan? (nyt niitä on kpl \/vuosi ja sen määrän pitäisi riittää kaikkien alojen taiteilijoille) Pitäisi. Olen ollut joskus taistelemassa taiteilijaeläkkeistä ja on suuri vääryys, kun on niin vähän jaettavaa. 4) Ns. valtion ylimääräinen taiteilijaeläke leikkaa takuueläkkeen määrää ns. yhteensovittamisperiaatteen mukaisesti (huom. Kansaneläkettä ei yhteensovitettu). Pitäisikö taiteilijaeläkkeen olla takuueläkkeen lisäksi, ei sijasta, saatavaa eläkettä? Perustele kantasi? Eläkkeen pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen ja siksi taiteilijaeläkkeen tulee olla lisäksi. 5) Näetkö perustulon toimivana ratkaisuna taiteilijoiden työttömyys- ja toimeentuloturvan parantamiseksi? Perustele kantasi.","paragraph_char_start":7182,"paragraph_char_end":8950,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1004}
{"query-id":"query-d9da825da40131784dbf26a0185809c9","original_paragraph":"18 Pyöräily ja kävely Tehtävä: Onko kotikunnassasi toimivat kevyen liikenteen väylästöt? Miettikää keinoja lisätä jalankulkua ja pyöräilyä lähiympäristössänne. International Bicycle Fund -sivuilta (www.ibike.org\/) löytyy valtavasti informaatiota pyöräilyyn liittyen. Sivut keskittyvät tiedon levittämiseen kestävistä liikennemuodoista, ekologisesta kaupunkisuunnittelusta ja pyöräilyn mahdollisuuksista liikkumisvälineenä sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Kuinka usein käytät pyörää, jotain muuta kevyenliikenteen välinettä tai kävelet? Käytätkö niitä vain lenkkeilyyn vai hyödynnätkö esimerkiksi kauppareissuilla? Onko työmatkoja tai osia niistä mahdollista kulkea pyörällä tai kävellen? Keskustelkaa aiheesta. Tehtävä: Liikutko päivittäin puoli tuntia? Jos et, pyri siihen. Hyödynnä portaat asuintalossasi tai työpaikalla hissin sijaan. Yhdistele työmatkalla eri kulkuvälineitä ja lisää kevyen liikenteen osuutta. Keskustelkaa aiheesta. Pyöräily Pyöräilystä on tullut monille arkiliikuntamuoto, jolloin työmatkat ja lyhyet asiointimatkat hoidetaan pyörällä. Suomessa on noin 3,5 miljoonaa polkupyörää. Taajamissa pyörän on todettu olevan nopein kulkuneuvo alle 7 km matkoilla. Kaikista henkilöliikenteen matkoista 7 12 % tehdään Suomessa pyörällä. Pyörä on saasteeton kulkuneuvo eikä sen käyttö kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja. Pyöräilyn mahdollisuudet ovat parhaat taajamissa, joissa autoliikenne on merkittävin ilmansaasteiden ja melun lähde. Pyöräily on tehokasta terveysliikuntaa eikä se maksa muuta kuin pyörän hankintahinnan. Pyöräilyn pahimpia ongelmia ovat liikenneonnettomuudet. Ongelmaa voidaan kuitenkin lieventää parantamalla pyöräilyn olosuhteita ja edistämällä turvavälineiden (kypärät, heijastimet valot, suojakäsineet) käyttöä. Polkupyörien tekniikka on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Niin pyöristä kuin ajamisesta on tullut keveämpää, mikä mahdollistaa pyörän käytön entistä pitemmillä matkoilla. Myös ympärivuotinen työmatkapyöräily on lisääntynyt. Se edellyttää hyviä varusteita nastarenkaita, sadeasua, varustelaukkuja ja vaihtovaatteita. Turvallinen pyöräily edellyttää hyviä pyöräteitä, jotka eivät katkea yllättäen tai poukkoile puolel- ta toiselle. Pyöräreittien tulee ulottua myös kuntien keskustan läpi. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sijoittaminen samalle jalkakäytävälle tuottaa ongelmia varsinkin keskusta-alueilla. Siksi erilliset pyörätiet ovat parempi ratkaisu. Kävely Kävely on suosittu liikkumismuoto. Suomalaiset kävelevät 25 % kaikista tekemistään matkoista. Kävelyn kielteiset puolet liittyvät liikenneonnettomuuksiin. Turvallinen ympärivuotinen kävely vaatii niin asianmukaisia välineitä (hyvät kengät, joissa on liukasesteet tarvittaessa pohjissa, heijastimet) kuin turvallista jalankulkuympäristöä. Kävelyn muodot ja varusteet ovat lisääntyneet viime vuosina: sauvakävely, potkulautailu, rullalautailu ja rullaluistelu luokitellaan kaikki kävelyksi ja niitä koskevat jalankulkijoiden liikennesäännöt. Liikkumiskykyä parantavia apuvälineitä ovat mm. potkukelkka, rollaattori, pyörätuolit ja erilaiset tavaroiden kuljetuskärryt. Myös erilaiset reput, ostoskärryt ja kantotelineet helpottavat kävelijöiden menoa. Eri kävelymuotojen, pyöräilyn ja autoliikenteen yhteensovittaminen on tärkeää varsinkin kuntien keskustoissa. Kävelyä suosivassa liikenneympäristössä ei ole haitallisia katukorokkeita, on paljon katettua tai jopa lämmitettyä katutilaa, risteykset on tehty turvallisesti ylitettäväksi liikennevaloin tai korotetuin suojatein, ei ole pimeitä ja turvattomia alikulkuja, katutila on valoisaa ja esteettisesti nautittavaa sekä on myös istuskelu- ja levähdyspaikkoja. Liikkeiden ja virastojen automaattiovet, matalalattiabussit ja korotetut pysäkit, älykkäät liikennevalot, luiskat ja kaiteet, kävelykadut, auratut ja hiekoitetut käytävät talvella ja monipuoliset lähipalvelut ovat eräitä hyvän kävelykunnan ja asuinympäristön tunnuspiirteitä. Turvallisuudesta tinkimättä Liikenteessä tarvitaan tervettä itsesuojeluvaistoa ja muut kulkijat huomioon ottavaa asennetta. Valitse sellaiset reitit, joilla voit kulkea turvallisesti kevyen liikenteen väylillä. Pyöräilijän ja kävelijänkin on noudatettava yhteiseksi hyväksi sovittuja liikennesääntöjä, sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi. Näytä suuntamerkkiä ja varmista selustasi, polje oikealla tilannenopeudella ja seuraa muuta liikennettä. Liian varovainen ei voi ollakaan, joten varaudu väistämään niin raskaampaa kuin kevyempääkin liikennettä etuajo-oikeuksista huolimatta. Huolehdi oman turvallisuutesi (www.liikenneturva.fi) vuoksi näkymisestäsi liikenteessä myös pimeällä: heijastimet ja valot kertovat kulkemisestasi kauas. Pyöräilijän on syytä osata kevyen liikenteen säännöt (www.mintc.fi\/www\/static\/fillari\/index.html) Aktiivisen arkiliikunnan edut ovat kiistattomat sekä liikkujalle itselleen että ympäristölle. Ohjatun vapaa-ajan liikunnan 18 arki, valinnat ja tulevaisuus","paragraph_char_start":46995,"paragraph_char_end":51927,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6417}
{"query-id":"query-2317a16e3fbb2e404dde21c283c53a50","original_paragraph":"4 1\/2010 TEKSTI Eeva Äijälä KUVAT Kauko Ruokolainen ESDRA:N EM-KISAT PUOLAN KUBALONKASSA ESDRA:n valjakkoajon ja hiihdon EM-kisat järjestettiin tänä vuonna Puolan Kubalonkassa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kisojen ajankohta oli normaalia aikaisempi alueen lumitilanteen takia. Tämä aiheutti etukäteen hieman kritiikkiä sillä kisakausihan on monella tuohon aikaan vuodesta vasta alussa. EM-mitalistit: Vesa-Pekka Lehtomäki EM-hopea 6S Marika Tiiperi EM-pronssi WS1 Matkan suunnittelu Omalla kohdalla ajatus Puolan reissusta heräsi jo kesällä. Hieman toki mietittiin uskalletaanko lähteä talvella Puolaan saakka, mutta päätimme kuitenkin toteuttaa matkan. Niinpä aloimme selvitellä mitä asioita pitäisi ottaa huomioon. Ja olihan niitä asioita vaikka kuinka paljon, mm. kitkarenkaiden hankinta, loman järjestäminen työnantajan kanssa jne. Vuoden lopulla tuli sitten ihan todellinenkin syy lähteä Puolaan, sillä VUL:n hallitus valtuutti minut toimimaan Suomen joukkueen joukkueenjohtajana. Myöhemmin tuli myös mieleeni, että voisinkohan samalla suorittaa myös kansainvälisen tuomarin pätevyyteen vaadittavan harjoittelun. Luvan harjoitteluun sain kilpailun Race Marshall Nils H. Finsrudilta. Välillä kyllä mietin, että selviydynkö noista molemmista tehtävistä yhtä aikaa, mutta päätin yrittää. Suomen maajoukkueeseen valittiin kolme hiihtäjää (Marika Tiiperi, Minna Viide ja Maija Nivala) sekä neljä ajajaa (Vesa-Pekka Lehtomäki, Leena Virta, Kimmo Hytönen ja Heta Lehtomäki). Loppujen lopuksi mm. valitettavien koirien sairastumisten takia Minna, Leena ja Kimmo joutuivat perumaan osallistumisensa. Neljän hengen joukkueen voimin valmistauduimme EM-koitokseen. Selvitin etukäteen mahdollisimman paljon kisoja ja koko matkaa koskevia asioita. Tammikuun alkupuolella oli jokaisella jo omat reittisuunnitelmat valmiina. Olimme menossa Puolaan kolmena eri porukkana kolmea eri reittiä: Marika ja Maija Helsingistä laivalla Puolan Gdynian kautta kisapaikalle, Lehtomäet Helsingistä laivalla Saksaan ja sieltä Saksan halki kisapaikalle, minä ja Kake Helsingistä Tallinnaan ja siitä sitten Via Balticaa pitkin eteenpäin. koa ja perillä Tallinnassa olimme noin tunnin aikataulusta myöhässä. Tallinnasta jatkoimme matkaa kovan tuulen ja lumipyryn keskellä Viron läpi. Latvian puolella majoituimme camping-alueelle, joka sijaitsi ison peltoaukean takana. Tuuli ja lumisade oli tukkinut tien miltei kokonaan. Onneksi olimme liikkeellä nelivetoisella autolla, sillä muuten mitä todennäköisimmin olisimme juuttuneet lumikinokseen. Päästyämme majapaikan pihaan lähdimme koirien kanssa kunnolliselle iltalenkille, ruokimme koirat ja aloimme nukkumaan. Seuraavana aamuna ilma oli selkeä ja uusin silmin katselimme uteliaina millaisessa paikassa olimme yöpyneet. Auton pakkaamisen ja koirien aamulenkin jälkeen söimme maittavan aamupalan ja jatkoimme matkaa. Aluksi ajokeli oli hyvä ja tiet olivat loistavassa kunnossa. Rekkoja oli liikkeellä todella paljon, mutta niiden vauhti oli sitä luokkaa että ne eivät matkantekoa hidastaneet. Liettuan puolelle tultuamme keli muuttui ja etenimme kovan tuulen ja lumipyryn takia vain 60 km\/h. Tien hahmottaminen oli vaikeaa ja totesimmekin että turvallisinta on ajaa visusti rekkajonossa, jotta pysyy suurin piirtein oikealla uralla. Puolan rajaa lähestyttäessä lumisade loppui ja keli parani. Samalla myös tie huononi, mutta oli edelleenkin parempi mitä olimme etukäteen odottaneet. Puolassa suunnistimme kohti Varsovaa ja Varsovan läpi ajoimme iltayöstä. Varsovan ohi päästyämme pysähdyimme isommalle huoltoasemalla ja päätimme nukkua muutaman tunnin. No, nukuttua tuli ja aamulla sitten Matka Puolaan Vihdoinkin lähtöpäivä oli käsillä. Edellisenä iltana pakkasimme autoon kaiken mahdollisen ja kävimme moneen kertaan muistilistat läpi varmistaaksemme että kaikki tarpeellinen on matkassa. Tammikuun viimeinen lauantaiaamu koitti ja matka kohti Puolaa alkoi. Lauantai kului nopeasti ajaessamme kohti Helsinkiä. Lauantai-iltana majoituimme Nurmijärvelle ja sunnuntaiaamuna jatkoimme matkaa kohti Länsisatamaa. Laiva Tallinnaan lähti ajallaan klo 10.30, mutta Suomenlahden hankala jäätilanne hidasti matkante- Kisan suunnittelua ajon vastaava tuomarin (Valery Braun) kanssa. 4","paragraph_char_start":6264,"paragraph_char_end":10469,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":938}
{"query-id":"query-fb6b534a5e965d54e624e6edc52dd8b3","original_paragraph":"Yksi asia, johon Kreslavsky ja Head eivät suoranaisesti ota kantaa, on Mare Tranquillitatiksen erityislaatuisuus. Miksi IMPejä, hämähäkkejä, mare-doomeja ja vallihautadoomeja on niin paljon juuri Tranquillitatiksen alueella? Selitys voi osittain piillä alueen poikkeavassa alkuperässä. Valtaosa Kuun meristä sijaitsee törmäysaltaissa. Meristä suurin, Oceanus Procellarum, voi tosin hyvin olla erittäin merkittävä poikkeus. Tutkijapiireissä ei vallitse yksimielisyyttä siitä, onko Mare Tranquillitatiksen alla törmäysallasta vai ei. Jos on, se on hyvin vanha ja lätsähtänyt, ja samalla se on menettänyt maskoninsa. Myös Tranquillitatiksen basaltit ovat Kuun iäkkäimpiä. Ehkäpä Tranquillitatiksella on niin moninaisia vulkaanisia pinnanmuotoja siksi, että näemme edelleen jälkiä ajalta, jolloin Kuu oli nuori ja villi? Kenties muualla vulkanismi jatkui pidempään ja tavanomaiset basalttiset laavavirrat peittivät mahdolliset aikaisemmat vulkaaniset rakenteet alleen?","paragraph_char_start":68747,"paragraph_char_end":69711,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9446}
{"query-id":"query-21f76479e4922a6989d994a1dfd96996","original_paragraph":"Debattikirjoituksessaan Donner kutsui Guggenheimin Helsinki-hanketta ”suureksi puhallukseksi”, jossa kaupunki joutuisi luopumaan ainakin sadan miljoonan euron arvoisesta tontista, maksamaan kymmeniä miljoonia ja takaamaan suuren lainankin.","paragraph_char_start":17225,"paragraph_char_end":17464,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2301}
{"query-id":"query-e83fceceef8ea4a0941b05dd5df9ab4a","original_paragraph":"Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tuen yleisistä edellytyksistä sekä uuden metsätien tekemisen että yksityistien perusparannuksen osalta. Kuten nykyisinkin tuen myöntämisen edellytyksenä olisi tien soveltuminen metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin. Vastaava säännös on kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävistä töistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 44\/01 8 §:ssä. Uutta olisi, että lakiin otettaisiin nimenomainen säännös tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Tuettavien hankkeiden tulisi olla tarkoituksenmukaisia alemmanasteisen tieverkoston kokonaisuuden kannalta. Pykälän 2 momentin mukaan tukea voitaisiin osoittaa vain niille teille, joiden tieoikeudet on perustettu yksityisistä teistä annetun lain mukaisesti. Vaatimus ei koske yhteismetsän yksinään toteuttamaa hanketta. Vaatimus poikkeaa nykyisestä siten, että voimassa olevien säännösten mukaan poikkeustapauksissa voidaan valtion varoja myöntää tien perusparannushankkeelle, jos tieoikeudet on muutoin maanmittaustoimituksessa vahvistettu ja maanomistajat ovat sopineet kirjallisesti kustannusten jaosta. Metsäteiden ja muidenkin yksityisteiden osalta teiden kunnossapidosta sopiminen tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää asutuksen harvetessa syrjäisillä seuduilla, joilla kunnossa olevalla metsätieverkolla on suuri merkitys muunkin kulkemisen kuin metsätalouden kuljetusten ja kulkemisen kannalta. Siten onkin tarpeen vahvistaa yksityisistä teistä annetun lain nojalla määrättävien tieoikeuksien merkitystä ja korostaa tietoimituksessa perustettavan tiekunnan asemaa ja sen vastuuta tien kunnossapidon osalta.","paragraph_char_start":142134,"paragraph_char_end":143811,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":17634}
{"query-id":"query-15c78c9a4974e446c0729699322a14ea","original_paragraph":"8 Järjestelytoimikunta N:o Viitteet: jätelaki 10 2 mom. - sopimusperusteinen jätteenkuljetus jätelaki 13 2 mom. - sopimusperusteinen jätteen hyödyntäminen jätelaki 34 - jätemaksuja koskeva sopimusperäisyys Täten anomme kohteliaimmin, että uusi yhteistyösopimuksemme astuisi voimaan välittömästi vanhan sopimuksen päättyessä. Tämä on ainoa tapa varmistaa alueemme toimiva ympäristönhuolto paikallisten yritysten toimintana. Kunnioittavasti: Salon Jätehuolto Oy KTK-Läänin Kuljetus Oy H. Koskinen Oy Salon Seudun Ympäristöhuolto Oy Liikkeenharjoittaja Ilkka Järvinen Someron Ympäristöhuolto Oy Yhtymä Kulta Toini Kulta Seppo ja Kulta Simo Salon Imuautot Oy Metallivälitys Lähdemaa & Aarnio\" Kaupunginlakimies on antanut asiasta seuraavan lausunnon: \"Kuljetusyrittäjien hakemus jätehuollon kuljetusjärjestelmän jatkamisesta sopimusperusteisena Pyydettynä selvityksenä totean asiasta seuraavaa: Hakemus Salon Jätehuolto Oy sekä seitsemän muuta Salon talousalueen yritystä ovat esittäneet kaupunginhallitukselle jatkossopimuksen tekemistä jätteen kuljetusjärjestelmän säilyttämiseksi sopimusperusteisena. Voimassa oleva yhteistyösopimus on allekirjoitettu ja se on voimassa saakka. Sopimuskausi jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sopimusosapuoli irtisano sitä kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jätelaki Jätelain 10 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä asumisesta syntyneen jätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätehuolto). Lain 10 2 momentin mukaan jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja sen tarkemmin määräämillä ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus). Kuljetusjärjestelmän valinta \/ sopimus kuljetusyrittäjien kanssa Sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä. Tietojeni mukaan Salon kaupunginvaltuusto on tuolloisen jätehuoltolain perusteella päättänyt, että Salossa jätehuoltokuljetukset järjestetään lukien","paragraph_char_start":7172,"paragraph_char_end":9148,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":870}
{"query-id":"query-e03fd39e01b0a161163844c4b746a844","original_paragraph":"11 innostaa oppilasta sen opiskeluun. Oppimiskäsityksen toteuttaminen käytännössä vaatii opettajalta entistä enemmän ammattitaitoa (Shiland 1999). Perusopetuksen vuosiluokilla kemian opetuksen ydintehtävä on laajentaa opiskelijoiden kuvaa ja tietämystä kemiasta (POPS 2004). Lukion opetussuunnitelmien perusteissa (LOPS 2003) taas todetaan, että kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Sen mukaan kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tulkitseminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. (LOPS 2003.) Tämänhetkisestä opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion opetuksessa tulee luoda sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opettajan on myös annettava mahdollisuus kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijat ovat jokainen yksilöitä, siten opetus- ja opiskelumuotojen on oltava monipuolisia. (LOPS 2003.) Tämänhetkisten opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2004; LOPS 2003) toimivuutta koulussa on tutkittu ja tiedetään, että noin kolmannes osallistuneista kouluista pitää nykyisiä opetussuunnitelman perusteita liian tarkkoina ja ohjaavina. Vastauksissa tuodaan esille perusteiden liian runsaat sisällöt. Toisaalta liian väljät opetussuunnitelman perusteet eivät tarjoa riittävää tukea paikallisten opetussuunnitelmien tekemiselle. (Opetushallitus 2007a.) 10","paragraph_char_start":14606,"paragraph_char_end":16450,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1764}
{"query-id":"query-77d3036e1a85e25302df1131f3bec931","original_paragraph":"24 21 kävimme kirjeenvaihtoa eri termeihin liittyen. Tämä siksi että saisin mahdollisimman valmiin käännöksen läpikäyntiä varten, mutta mm. käännettävän materiaalin laajuudesta johtuen minulle palautuneessa versiossa oli kuitenkin vielä huomattava määrä korjattavaa, mikä tosin oli tiedossa jo etukäteen ja olimme osanneet varautua siihen aikataulullisesti. Toisena haasteena kyseissä ja ulkoistetussa käännöstyössä yleensäkin, oli käännöstoimiston kokemuksen puute alasta jolla ProCountor toimii. Tästä johtuen käännöksen ensimmäiseen versioon tuli paljon ilmaisuja jotka olivat kieliopillisesti oikein, mutta irrallisuudesta johtuen käännöstoimiston käännös ei ollut välttämättä se sopivin, tai edes oikein. Tässä kohtaa oma rooliini taloushallinnon ammattilaisena sekä ohjelmistoa omassa työssäni käyttävänä henkilönä korostui erityisesti. 4.3 Lopputulos Työn lopputuloksena syntyi ruotsinkielinen käyttöliittymä, joka otettiin tuotantokäyttöön tammikuun 2013 päivityksessä. Jo ensimmäinen versio oli asiakkailta kerätyn palautteen mukaan on erittäin hyvä ja selkeä. Muutamia korjauksia ensimmäiseen versioon kyllä teimme, mutta kyseessä oli lähinnä makukysymyksiä eri asioiden ilmaisemisen suhteen. Lisäksi joitakin tekstejä jouduttiin muokkaamaan ja lyhentämään teknisistä syistä, kuten että kaikki tarvittava informaatio ei mahtunut sille varattuun tilaan itse järjestelmässä. Palautteen kerääminen asiakkailta on edelleen kesken, ja on sitä varmasti melko pitkään, sillä ohjelma on niin laaja, että joitain kielivirheitä tulee esiin arviolta joka kuukausi seuraavan vuoden aikana. Alla kuvakaappaus ohjelmiston ruotsinkielisestä etusivusta päävalikkoineen, sekä ruotsinkielisen käyttöliittymän myyntilaskun laatimis-näkymä laskupohjineen.","paragraph_char_start":41292,"paragraph_char_end":43037,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5367}
{"query-id":"query-bde6cc3b6a294fe22ec2c3f80a4dba4e","original_paragraph":"10 rakennustyypin puolesta; rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkempi arviointi on hyvä tehdä asemakaavoituksen yhteydessä. Yksittäisten kohteiden sijaan painotettiin alueellista tarkastelua, jolloin avattiin jo inventoitujen kohteiden mahdollista merkitystä aluekokonaisuuden osana. Yleiskaavalliseen tarkasteluun nostettiin aluekokonaisuuksia, kuten Niittylahti, Petrinlahti- Hopealahti, Savikontie ja Suhmuran harjun alue, joissa rakennuskanta ja ympäristö ilmensivät hyvin alueen ympäristöllistä ja historiallista luonnetta tai eri aikakausien rakentamisen perinteitä. Lisäksi tarkasteltiin Reijolan taajaman ydinkeskustan luonnetta, mutta sen osalta tarkempi arviointi on ajankohtaisempaa tehdä asemakaavamuutosten yhteydessä. Selvitys päivittää aikaisempaa 2006 laadittua Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitystä Reijolan osayleiskaavan suunnittelualueen osalta. Työssä keskityttiin rakennettuun kulttuuriympäristöön, koska kulttuurimaisemia oli tarkastelu jo vuonna 2009 osayleiskaavaa varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessä (Ramboll Oy). Kuitenkin alueen kulttuuriympäristön ja asutuksen sijoittumisen taustoittamiseksi tuotiin luvussa 3 esille myös alueen maisemarakenteen luonnetta. Raportti sisältää johtopäätökset siitä, mitä historiallisia ja ympäristöllisiä arvoja kulttuuriympäristöt sisältävät ja mikä on arvotekijöiden tämän hetkinen tila. Työ sisältää myös taulukkomuotoisen tiivistelmän kulttuuriympäristön arvotekijöistä kaavoituksen yhteydessä tehtävää vaikutusten arviointia varten Tilaajalle luovutettiin raportti, joka muodostuu tekstiosiosta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä sekä rakennusinventointikorteista. Tekstitiedosto, digitaaliset valokuvat, paikkatietoaineistot toimitettiin tallennuslevykkeellä. Valokuvia otettiin n. 450 kpl. 10","paragraph_char_start":15401,"paragraph_char_end":17196,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1961}
{"query-id":"query-35e14f17f4e54e6c754d89cde086a7d9","original_paragraph":"06.03.2015 Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut: Sarita, tallityttö (Sachiyo)\nTänään minun oli tarkoitus mennä valmennukseen Haikun kanssa. Olin harjannut orin läpikotaisin ja laittanut sille jopa varusteetkin päälle, kunnes lähtiessäni taluttamaan sitä huomasin orin aristavan hieman oikeaa etujalkaansa. Ei auttanut, laitoin orin takaisin karsinaan, soitin maneesissa odottavalle valmentajalle sekä eläinlääkärillemme Olgalle. Omistaja oli tänään kisareissulla, joten en viitsinyt häiritä häntä. Jospa asia ei olisi vakava.\nRiisuin Haikulta varusteet päältä ja jäin odottelemaan Olgan tuloa. Hän saapui kuitenkin nopeasti, sillä asui aivan muutaman korttelin päässä. Olga pyysi minua tuomaan orin ulos, jossa olisi enemmän tilaa tutkia sen jalkaa. Laitoin Haikulle riimun päähän ja lähdin taluttamaan sitä pyynnöstä ulko-oville.\nOlga tutki ensin jalkaa ja kertoi sen olevan hieman lämmin ja turvonnut. Se taivutteli ja paineli jalkaa, kunnes lopulta kertoi jalan kohtalon: kyseessä oli vain pieni nyrjähdys, joka oli tapahtunut ilmeisesti laitumella ollessaan. Lääkkeeksi hän määräsi kylmää sekä lepoa. Se ei onneksi ollut ongelma, orin kanssa kun ei ollutkaan tarkoitus käydä hetkeen kisakentillä. Pientä liikuntaa kuitenkin esimerkiksi taluttamisen muodossa olisi hyvä antaa muutaman viikon päästä. Siihen asti kuitenkin karsinalepo oli ainoa vaihtoehto.\nKiitin Olgaa ja lähdin kuljettamaan Haikua takaisin karsinaansa. Olga oli luvannut olla itse yhteydessä omistajaan ja kertoa tälle orin tilanteesta, jotta minun ei tarvitsisi vaivata päätäni asialla. Kun sain orin aseteltua karsinaansa, tuli valmentaja talliin katsomaan, mikä Haikulla oli hätänä. Hän oli selvästi helpottunut, kun kyseessä ei ollut mitään vakavaa. Juttelimme hetken orin tilanteesta ja lähdin sitten hakemaan tälle kylmägeelipussia. Kyllä tuosta vielä jalka saataisiin.","paragraph_char_start":11206,"paragraph_char_end":13049,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1697}
{"query-id":"query-6568625b3cb0943fbe68d31884596507","original_paragraph":"Tähän voisin mainita (tulee aika kaukaa aiheesta) tämän niin maanmainion koko perheen linnanmäen. Ei liity lätkään millään tavalla mutta yhtä naurettava hintapolitiikka. Lippujen (rannekkeet yms) nousevat joka vuosi ja sielä on myös aivan H******N kallista syödä tai tehdä mitään muutakaan. Esimerkkinä mainiot lihapullat. Niitä saa 4kpl hintaan 9,50€ ja mahdolliset ranskalaiset kyytiin maksaa erikseen MITÄ V****A?! Äkkiseltään joku saattaisi laskea kuinka paljon rannekkeet ja mahdollisen syöminen tulee kustantamaan nelihenkiselle perheelle, mutta onneksi tämmöisen reissun jälkeen ei tarvitse miettiä mitä muuta sitä kesälomalla tekisi. Anteeksi, jos joku pahoitti mielensä lätkään liittymättömän esimerkin takia, mutta en keksinyt mitään muutakaan. SM-liigaa en seuraa ollenkaan liigan tason heikkouden vuoksi ja ainoat asiallisen hintaiset katsomopaikat kyseisiin peleihinkin sijaitsevat jossain toisessa rakennuksessa ja peliä voi ehkä tiirailla kaukoputken kanssa tai jotain ja sitten on tietysti vielä KALE hoitamassa näitä MM-juttuja…","paragraph_char_start":22467,"paragraph_char_end":23512,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3272}
{"query-id":"query-67a5a72de5b697e138ba47f45e61c6d6","original_paragraph":"Glamourtähtemme oli tänään oikeudessa ja puhui pazkaa, mikä ei yllätä: ”Johanna Tukiainen oikeudessa: Identiteettini varastettiin! Kohublondi Johanna Tukiainen vastaa tänään Helsingin käräjäoikeudessa peräti viiteen syytteeseen. Johannaa syytetään muun muassa laittomasta uhkauksesta. Syytteen mukaan Johanna kirjoitti elokuussa 2013 uhkaavaan sävyyn hänen koiransa väliaikaisesti huostaanottaneesta eläinlääkäristä. Oikeudessa Johanna kuitenkin kiisti kirjoittaneensa viestejä. - Tuttuni varasti identiteettini, Johanna kertoi puheenjohtajalle. \"Väärissä käsissä\" Johannan mukaan hänen tunnuksensa olivat joutuneet vääriin käsiin. Syyttäjä oli asiasta eri mieltä. Tuomiot kaikista viidestä syytteestä annetaan ensi viikon tiistaina 3. maaliskuuta.” Seiska: http:\/\/www.seiska.fi\/Viihdeuutiset\/Johanna-Tukiainen-oikeudessa-Identiteettini-varastettiin\/1066299","paragraph_char_start":10091,"paragraph_char_end":10948,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1674}
{"query-id":"query-22e27d6b9fdbd11ecc67e8b4662144ea","original_paragraph":"Kaksi muuta kasvoi sodan aikana tapahtuneista tapahtumista. \" Manchuria-kukkuloilla \" ( Na sopkah Manchzhurii ; 1906) on toinen valssi, jonka on säveltänyt Ilya Shatrov , koristeltu sotamuusikko , jonka rykmentti kärsi pahasti Mukdenin taistelussa. Alun perin vain musiikki julkaistiin, ja Stepan Petrovin sanat lisättiin myöhemmin. Toinen kappale, Variag , muistuttaa Chemulpo Bayn taistelua, jossa risteilijä ja tykkivene Korietz höyrytti kohtaamaan ympäröivän japanilaisen laivueen eikä antautumaan. Tätä sankariteosta vietettiin ensimmäisen kerran saksalaisessa Rudolf Greintzin laulussa vuonna 1907, joka käännettiin nopeasti venäjäksi ja laulettiin taistelulajien säestyksellä. Nämä sanat surivat kaatuneita haudoissaan ja uhkasivat kostoa.","paragraph_char_start":78477,"paragraph_char_end":79223,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10538}
{"query-id":"query-9b14e85a8bf7c94b45145994580688c8","original_paragraph":"11. (bonus) Uskalla viettää tylsää elämää ja olla ajoittain laiska\nNäitä piti olla 10 mutta tulikin nyt vielä yksi tärkeä mieleen! Luovan työn tekeminen ja ainakin taiteilijuus vaatii ympärilleen ns. luppoaikaa. Varsinkin ideointivaihe ja inspiroitumisvaihe vaatii jonkinlaista tyhjyyttä, aikaa haahuilla, olla ja ajatella. Mikäli ihmisellä on jokin aivan muu kokopäivätyö vuosikausia ja muutenkin kovin hektinen elämä, joka vie energian ja ajan, jää luova taiteellinen työ usein ajan ja energian puutteen vuoksi harrastamisen tasolle. Siinä ei siis sinällään ole mitään vikaa, jos niin haluat! (Tässäkin on varmasti poikkeuksia, jotkut vain ovat oman elämänsä superhiiriä ja pystyvät työskentelemään vuosikausia 14 tuntia päivässä.)","paragraph_char_start":18439,"paragraph_char_end":19172,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2871}
{"query-id":"query-8e71dc75a7c9a85cb3d97f43d91a5d5a","original_paragraph":"Maahanmuuttovirasto on antanut vastaselityksen, jossa se on muun ohella todennut, että Italiassa on vakaa ja demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä. Italiassa on riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos, jossa oikeudenkäytön taso vastaa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetettuja vaatimuksia. Kaikissa tapauksissa, joissa henkilölle tehdään maasta poistamispäätös, otetaan huomioon ulkomaalaislain 147 §:n palautuskielto. Tämä koskee myös tilanteita, joissa henkilö määrätään käännytettäväksi muuhun kuin kansalaisuusvaltioonsa. Pakolaissopimus lähtee siitä, että kansainvälinen suojelu on toissijaista suhteessa kansalliseen suojeluun. Henkilön, joka ilman pätevää, perusteltuun pelkoon pohjautuvaa syytä, ei ole vedonnut kansalaisuusvaltionsa suojeluun, ei katsota olevan vailla kansalaisuusvaltionsa suojaa.","paragraph_char_start":12598,"paragraph_char_end":13410,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1673}
{"query-id":"query-d881558a854cc12628e0d5c13aaf015d","original_paragraph":"Tietysti on myös toisenlaisia näkemyksiä: joissain katsojissa väkivaltakuvaus on varmasti herättänyt vahvoja tunteita, kuten empatiaa. Tällaisia taidekokemusten eroja voi olla vaikeaa verrata ymmärrettävästi. Luin keskusteluja Röngän Jalat ilmassa -romaanista Facebookin kirjallisuusryhmissä, ja eräs lukija oli jäänyt jumiin siihen, miksi minäkertoja ei puhunut kiusaamisesta vanhemmilleen ennen aikuisikää – vaikka koko romaanin ydin, sen eteenpäin kuljettava energia syntyy kiusaamisen aiheuttamasta häpeästä, joka lävistää elämän ja saa aikaan itsesyyllistämistä, halun olla tapahtuneesta hiljaa ja jättää se taakseen. Trauma-aiheinen taide on monille haastavaa vastaanottaa, koska kielteisten tunteiden tukahduttaminen on elämässämme tyypillistä. “Kulttuuriimme sisältyy kirjoittamaton vaatimus siitä, että ihmisen täytyisi olla vahva, varma ja positiivinen, mikä myös merkitsee tunteiden kontrollia”, kirjoittaa Pertti Simula tietokirjassaan Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä (Into 2020).","paragraph_char_start":9626,"paragraph_char_end":10618,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1435}
{"query-id":"query-da414659c0280ea07b60378518b1652e","original_paragraph":"Vaikka monissa maissa on lähdetty digitaalisen television matkaan vauhdilla, ei asia ole kaikkialla näin. Norjassa digi-TV:n lanseeraaminen on vasta aluillaan, mutta muiden maiden tekemisistä on otettu oppia, jolloin siirtymän analogisesta digitaaliseksi pitäisi sujua mahdollisimman kivuttomasti.\nSuurin ero muihin maihin verrattuna on tekniikassa, sillä vanhan MPEG-2 -videopakkauksen sijaan Norjassa käytetään MPEG-4 AVC\/H.264 -videopakkausta. Tämän muutoksen ansiosta yhteen kanavanippuun saadaan useampi TV-kanava, kuin käyttäessä MPEG-2:sta, sillä videovirta voidaan uudemmalla pakkaustekniikalla tallentaa pienempään tilaan. MPEG-4 AVC\/H.264 mahdollistaa myös paremman kuvanlaadun ja teräväpiirtolähetykset, joita on toivottu monessa paikassa taulutelevisioiden yleistymisen myötä. Äänelle käytetään MPEG-4 aacPlus -pakkausta, joka mahdollistaa paremman äänenlaadun lisäksi mahdollisuuden monikanavaääneen vastaavalla tiedonsiirtokapasiteetilla kuin MPEG-2:den stereoääni.\nTelevisioyhtiöille uudempi tekniikka tuo myös säästöjä, sillä TV-yhtiöt eivät maksa kiinteä maksua kanaviensa lähettämisestä, vaan maksu määräytyy käytetyn tiedonsiirtokapasiteetin mukaan.\nKuluttajille uudemmalla tekniikalla varustetut digisovittimet tuovat kuitenkin lisäkuluja, sillä MPEG-4 AVC\/H.264 -tuella varustetut laitteet ovat hintavampia kuin MPEG-2 -tuelliset laitteet.","paragraph_char_start":38937,"paragraph_char_end":40297,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5650}
{"query-id":"query-eaa5e1f6c9c56f984d107a017b33e66d","original_paragraph":"102 artikla. Järjestelmään liitettyjä tietoja voidaan artiklan mukaan käyttää ainoastaan niihin tarkoituksiin, jotka on yleissopimuksessa määrätty kullekin ilmoitustyypille. Tietojen kopiointia, ilmoitustyypin muuttamista ja käyttöä hallinnollisiin tarkoituksiin on artiklassa rajoitettu. Artiklan pääsäännöstä, jonka mukaan tietojärjestelmään talletettuja tietoja ei saa käyttää hallinnollisiin tarkoituksiin, voidaan poiketa sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että kysymys on tietojärjestelmään 96 artiklan nojalla talletetuista tiedoista ja tietoja käytetään 101 artiklan 2 kappaleessa mainittuun tarkoitukseen. Tietojärjestelmään 96 artiklan nojalla talletettuja tietoja voivat käyttää myös viisumeita ja oleskelulupia myöntävät viranomaiset sekä ulkomaalaisasioiden hallintoa 101 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetulla tavoin hoitavat viranomaiset. Tietojen saamisesta säädetään jokaisen sopimuspuolen lainsäädännössä. Tietojen käyttöä artiklan vastaisesti pidetään väärinkäyttönä kunkin sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.","paragraph_char_start":278092,"paragraph_char_end":279151,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":33223}
{"query-id":"query-f145df99d0d086f366fa1ac6dd2bd4a1","original_paragraph":"Kotouttamislain 6 §:n 3 momentin mukaan Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lain 21 §:n mukaisesti virasto sopii muun kuin valtion vastaanottokeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta saatuaan siihen 6 §:n 4 momentin nojalla valtuudet sisäasiainministeriöltä. Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (512\/1999, jäljempänä kustannusten korvaamista koskeva valtioneuvoston päätös) 14 §:n mukaan sopimukseen on sisällytettävä vastaanotto- ja järjestelykeskustoiminnan ohjausta, valvontaa, korvausten määräytymisperusteita ja korvausten maksuaikoja koskevat määräykset. Lisäksi on sovittava menettelytavoista keskusta laajennettaessa, supistettaessa tai lakkautettaessa. Sopimuksia on käytännössä solmittu kuntien ja Suomen Punaisen Ristin kanssa.","paragraph_char_start":12716,"paragraph_char_end":13728,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1602}
{"query-id":"query-1cd86ac644204fdb9dab1335da97486d","original_paragraph":"Ahvenanmaalaiset varustamot toimittivat Suomelle sen tarvitsemia tärkeitä tuotteita ja seilasivat merialueilla, joissa ei välttyneet pommituksilta. Osa ahvenanmaalaisista palveli sotavoimissa ihan Karjalan kannasta myöten, yhä on elossa muutama sotaveteraani. Silloin ei kysytty onko ruotsinkielinen palvelukseen haluava Suomen mantereella asuva cai saarelainen, aivan sama koska joka ukkoa tarvittiin. Ahvenanmaalla on elossa myös lottia. Suomea auttoivat vapaaehtoisina myös ruotsalaiset, virolaiset ja latvialaiset, jonkin verran oli myös muidenkin maiden kansalaisia. Joka ukko rikkoi oman maansa lakeja vastaan pukemalla Suomen (eli vieraan valtion) asepuvun ylleen mikäli olivat vannoneet sotilasvalansa omille kotimailleen. Kiitämme kaikkia heitä avustaan, joka tapauksessa, emmekä vähättele kuten sinä kirjoituksessasi.","paragraph_char_start":36881,"paragraph_char_end":37708,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5197}
{"query-id":"query-20cdb9be9f9ab0ea441adcdb1ced5c79","original_paragraph":"3 3 Kulttuuriasiain yksikkö Teatterimatka Helsingin kaupunginteatteriin ARMI - Näytelmä Marimekon perustajasta Armi Ratiasta, lauantaina klo 19. Lähtö Salon torilta klo 17. Hinta 55 \/hlö. Sitovat ilmoittautumiset puh. (02) tai Täyden kympin -konsertit kulttuuritalo KIVAssa: klo Archi di Salo Konsertissa on luvassa klassis-romanttinen ilta. Pääteoksena on sekstetto Dvorakilta. Lisäksi Mozartin trio viululle, alttoviululle ja sellolle ja Erik Tulindbergin jousikvartetto nro klo Täyden kympin joulukonsertti Liput konsertteihin 10, koululaiset 5. Lipunmyynti klo alkaen. Laatuelokuvat yhteistyössä Bio-Salon kanssa Bio-Salo, Helsingintie 11. Liput Syvänsininen meri (K-12) The Artist (K-7) Lisätietoja kulttuuriasiain yksikön järjestämistä tapahtumista löytyy osoitteessa Salon kulttuuritapahtumia löytyy osoitteesta www. salo.fi\/kulttuuritapahtumat Taidemuseo Tornissa 6.1.asti MAKLA LAINEEN studionäyttely PORE 50* YLEISÖOPASTUKSET KESKIVIIKKOISIN 16:30 Taidemuseon kaikkiin näyttelyihin on mahdollista tutustua opastetulla kierroksella. Yleisöopastukset sisältyvät pääsymaksuun ja kestävät noin 45 minuuttia. VETURITALLIN MUSEOKAUPPA Veturitallin museokaupassa on myynnissä laaja valikoima Salon historiaa käsitteleviä teoksia ja taidekirjoja, kortteja sekä lahjatavaroita. Tervetuloa tutustumaan tarjontaamme. Museokauppa on avoinna aina museon auki ollessa. Ti klo 19 Lauluyhtye NICEMBLE, Kuusenkukkia, kanervaa Lauluyhtye Nicemblen seitsemää laulajaa yhdistää kamarikuoro Halikko Ensemble. Konsertin suomalainen musiikki on saanut innoituksensa luonnosta, elämän ihanuudesta, haikeudesta ja huvittavuudesta. Ohjelmassa on isä ja poika Chydeniuksen kappaleita sekä kansanlauluja uusina ja perinteisempinä sovituksina. Uutta kuoromusiikkia edustaa Mikko Sidoroffin teos Marjatan laulu. Heikki Sarmannon ja Soili Perkiön lauluja säestää soitinyhtye. Selloa soittaa Annika Viitanen. Järj. Halikon Musiikkiyhdistys, liput 10 euroa. Pe klo 19 BELLMAN-Konsertti Bellman-trio, jäsenet Pentti Hildén mandora ja laulu, Pauliina Fred traverso, Markus Pelli barokkisello. Ohjelmassa Fredmanin epistoloita ja lauluja. Järj. Halikon Musiikkiyhdistys, liput 20 euroa. Lisätietoja: Löydät Salon taidemuseon myös facebookista. Samu SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, puh Avoinna: ti-pe 10 18, la ja su Liput 4. Alle 18-v. ilmainen sisäänpääsy. Vapaa pääsy kunkin kuukauden ensimmäisenä perjantaina, marraskuussa vapaa pääsy pe Museo on avoinna pyhäinpäivänä (klo 11-18) asti METSIEN MIEHET Metsäaiheisen näyttelyn satumaailmassa pöllöt ja metsäläiset nousevat pääosaan. Mukana Hannes Autere, ITE-taide ja nykytaiteen kärkinimiä. Näyttely tehty yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa, kuraattorina Veikko Halmetoja. MARITEKSTIILIT SALOSSA -näyttely Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, ovi 7, ma-ti 10-18, ke 10-20, to-pe Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU esittelee näyttelyssä poimintoja Leena Vihervaaran lahjoituskokoelmasta. Näyttelyn aiheena ovat kokoelmasta esiin nousevat tekstiilien takana olevat suunnittelijat. Leena Vihervaara lahjoitti vuonna 2005 Salon kaupungille Marimekko-kokoelmansa, lähes 2000 esinettä, joista suurin osa on asuja ja kankaita. Näyttely on kunnianosoitus tänä vuonna 60 vuotta täyttäneelle Marimekolle. Näyttelyn on kuratoinut FM Marjatta Hietaniemi. Vapaa pääsy.","paragraph_char_start":5768,"paragraph_char_end":9085,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":797}
{"query-id":"query-c81b27c2c5eae136e9845c1e60c3f618","original_paragraph":"Näin Ruotsi siis pitää hiilen pois sähkömarkkinoilta omassa maassaan ja kun vapaassa markkinataloudessa toimitaan, Ruotsin sähköyhtiöt ostavat luotujen yhteisten pelisääntöjen puitteissa kilpailevaa polttoaine-energiaa sieltä mistä saavat. Näin kait Helsinginkin pitäisi saada toimia niillä samoilla vapailla markkinoila, joilla joku Fortum ilman omistajan ohjausta huseeraa ja josta se maksaa omistajille mojovan tuoton (piilovreoa valtiolle, joka omistaa 50 % osakkeista). Mutta ei toimi, kun sen johtokunnassa on evp everstiluutnanttia, ilmastouskovainen meteorologi, joku maisteri Stranius jne puhumattakaan Helsingin kaupungin valtuustosta, joka päättää kaikista Helsingin Energian suurista asioista. Ei osoita myöskään minkään valtakunnan vastuunkantoa valtuustolta laittaa tuollainen joukkio Helsingin Energiaa johtamaan. Se vastaa siis myös siitä, että aletaan toimia Tukholman mallin mukaisesti, vaikka ei minkään valtakunnan ymmärystä Ruotsin ja Tukholman energiapoliittisista asioista. Toki Ylelle ja Hesarille ovat niitä ainoita asiantuntioita, joita kuunnellaan.","paragraph_char_start":32724,"paragraph_char_end":33799,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5005}
{"query-id":"query-c3548629cad4b1fc94c22f4e939db596","original_paragraph":"11 11 siihen. Lisäksi projektityöntekijä oli yhtenä toimijana mukana laajennetussa perhevalmennuksessa, jota toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä Salossa. Projektityöntekijä osallistui Salon kaupungin esiopetuksen oppilashuollon työryhmään yhtenä jäsenenä. Lisäksi projektityöntekijä on ollut mukana uudistamassa koululaisten vuorohoidon järjestämistä. Turun ammattikorkeakoulu suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Suomen pakolaisavun kanssa Saloon vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille. Projektityöntekijä oli tässä suunnitteluryhmässä yhtenä jäsenenä. Hankkeen säännöllisesti kokoontuvasta aluetiimistä nousi esiin tarve eroperheille suunnatusta palveluoppaasta, jota lapsiperheiden kanssa työskentelevät voisivat työssään hyödyntää. Perustettiin työryhmä jossa olivat jäseninä Kasvatus- ja perheneuvolasta Päivikki Franck ja Kaisa Haavisto, Perheasiain neuvottelukeskuksesta Susa Niinistö ja projektityöntekijä. Tämä työryhmä laati Erosta eteenpäin palveluoppaan (Liite 1), joka valmistui syksyllä Sen päivitysvastuu on Salon seurakunnan perheneuvonnalla. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden Salossa toimineiden hankkeiden kanssa: Salon kansalaisopiston Lemon-hanke, Salon kaupungin sivistystoimen Kelpoja Polku-hankkeet, Marttaliiton Kotirumba rullaamaan-hanke sekä Salon kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun Mosaiikki-hanke. Projektityöntekijä teki tiivistä yhteistyötä muiden Remontti-hankkeen pilottien kanssa mm. osallistumalla hankkeen työntekijäpäiviin. Lisäksi hanketyöhön kuului osallistuminen valtakunnallisiin Lasten Kaste seminaareihin (Jyväskylä 9\/2009, Turku 10\/2010, Helsinki 6\/2010, Nokia 1\/2011, Helsinki\/Tukholma 3\/2012, Helsinki 2\/2013). THL on järjestänyt hanketyöntekijöille teemaverkostoja, joihin projektityöntekijä osallistui (Helsinki 11\/2011, Helsinki 3\/2012).","paragraph_char_start":15028,"paragraph_char_end":16839,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1870}
{"query-id":"query-8ba470065871d1182ec64277a102aa08","original_paragraph":"Vaikka spekulointi ja debatti jatkuu Maan ulkopuolisen elämän ympärillä ja sen suhteesta UFO-havaintoihin, yhä enemmän hässäkkää on ollut siitä miten käsitellä kasvavaa julkisesti saatavilla olevien todisteiden määrää, joka pääosin löytyy internetistä. Data koostuu monista tuhansista kertomuksista sekä yksityishenkilöiltä että entisiltä korporaatioiden, armeijan ja valtion viranomaisilta; jotka ovat tuoneet julki henkilökohtaisia todistuksia, valokuvia, videoita ja dokumentaatiota koskien Maan ulkopuolista elämää. Valtioiden hallitukset ovat myös merkittävästi tuoneet oman panoksensa kasvavaan avoimen datan määrään. USA:n valtio, esimerkiksi, on tuonut Freedom of Information Actin alaisena saataville dokumentteja internetiin. Samalla tavoin sekä Ranskan että Britannian hallitukset vuosina 2007 ja 2008 julkistivat tuhansia UFO-tapaustietoja internetiin. [7]","paragraph_char_start":27886,"paragraph_char_end":28754,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4099}
{"query-id":"query-1b81a23add18ce6a10e2df5294023007","original_paragraph":"4. osuus 9,1 km\n2016 vuoden Venlojen viestissä ankkureille tarjoillaan 9,1 kilometrin osuus. Hieman yllättäen ensimmäisenä voittokamppailusta pelaa itsensä ulos Göteborg Majornan sveitsiläinen maailmanmestari Judith Wyder, joka pummaa useamman minuutin ykköstä. Sen sijaan Haldenin Mari Fasting ja Pohjantähden Marika Teini etenevät tarkasti ja repivät eroa seuraaviin, 1,7 kilometrin väliajoissa Alftan Natalia Gemperle ja Pyrinnön Saila Kinni ovat 1.15 perässä. Lidingön Anna Bachmanin ja Paimion Saara Norrgrannin alku on myös hieman hankala ja heidän eronsa kärkeen on jo 1.54 ja 2.18. Päivän hienoimmat GPS-kiemurat esittää Södertäljen Vendula Horcickova, joka käy tutkimassa kymmenen minuutin virheen aikana miesten rastien sijainteja ja tiputtaa joukkuettaan samalla 44 sijaa.","paragraph_char_start":7269,"paragraph_char_end":8052,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1088}
{"query-id":"query-864e6b9a7a6d3e28520aeb57ef54b2b9","original_paragraph":"Milka on imettänyt vähän laiskemmin nyt pentuja, ei välitä vaikka lapset herää ja alkaa ääntelemään kun yrittävät pois aitauksesta emänsä perään. Oon huomannut tän yöllä, kun olen nyt parina yönä herännyt ääniin ja sanonut Milkalle että viitsisitsä… Milka jaksaa leikittää pentujaan hienosti. Nyt kun niitä on vain kaksi, saa molemmat tasapuolisesti osansa leikkimisestä. Ekassa pentueessa Milkalla oli selvät suosikit, kaikkia ei leikittänyt.. Jenga ja Focu oli sen selvät lempparit. Nyt sen on helppo olla reilu ja jakaa huomiota tasapuolisesti. Milka on ollut lenkeillä mukana jo viikkoja, mutta vain alle tunnin kävelyillä. Pari kertaa on saanut rallatella vapaana Jengan kanssa, ja tällä viikolla ollut kaksi kertaa juoksulenkillä mukana. Tukilihakset sillä on ihan kateissa. Selkälinja on aivan kamala! Tänään alkaa niiden metsästys jumppakuurin kanssa.","paragraph_char_start":19090,"paragraph_char_end":19949,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3081}
{"query-id":"query-8da098735b2224b0c2a6f6bd4ce87305","original_paragraph":"Äskettäin julkistetun tutkimuksen mukaan 10 % koululaisista joutuu Suomessa koulukiusaamisen uhreiksi. Samaa luokkaa lienee kiusaaminen armeijassa. Toisin kuin koulussa, armeijassa heikompien kiusaamiseen oikein yllytetään kollektiivirangaistuksilla.","paragraph_char_start":20257,"paragraph_char_end":20507,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2863}
{"query-id":"query-41bd3003a81ce49421dae310084244a8","original_paragraph":"Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa saman pykälän 4 momentin mukaan aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.","paragraph_char_start":38824,"paragraph_char_end":39953,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4925}
{"query-id":"query-96b0aaf862987c6ee1e4a5cb80a0b5e9","original_paragraph":"- Painetun median vähentäminen.Ensinnäkin painettu media on syrjäytynyt, mistä on osoituksena useimpien suurten painettujen mediajulkaisujen taloudellinen taantuma. Los Angeles Times, Chicago Tribune ja Philadelphia Inquirer ovat kaikki hakeutuneet konkurssiin.\n- Median uudelleenmuotoilu.Toiseksi muut medialähteet, kuten kirjat, artikkelit ja esitykset, ovat muuttumassa verkkoa jäljitteleviksi. Kun esimerkiksi uutissivusto julkaisee artikkelin verkossa, siihen lisätään hyperlinkkejä muiden artikkelien mainostamiseksi, widgettejä vuorovaikutteisuuden lisäämiseksi ja mainoksia ponnistelujen ylläpitämiseksi.\n- Ulkoinen mediavaikutus.Ulkoinen media vaikuttaa myös silloin, kun sitä ei muotoilla uudelleen verkkosisällöksi. Aikakauslehdet ovat lyhentäneet artikkeleitaan ja lisänneet huomiota herättäviä selostusosioita. Television varietee-ohjelmat ovat nopeuttaneet tahtiaan, jotta samaan aikaan mahtuisi enemmän sisältöä. Jopa sinfoniaorkesterit ovat alkaneet twiitata yleisölleen faktatietoja suorana lähetyksenä jokaisen esityksen aikana.","paragraph_char_start":14683,"paragraph_char_end":15729,"paragraph_similarity_to_original":99.7131931166,"tokens_before_paragraph":2075}
{"query-id":"query-95cd169886c55f5ba0fb11076105134b","original_paragraph":"Sekoita sipuli taikinaan. MAKU 43. Hyvin vakumoitu hirvenjauheliha säilyy pakastimessa vähintään puoli vuotta. Kuori kypsät juurekset. 4 . Viimeistele halutessasi hienonnetuilla yrteillä. 2 . PEURAPIHVIT 4 ANNOSTA Peurapihvit valmistuvat käden käänteessä. Sokeroidut karpalot karpalot piristävät annoksen. Aldea Tempranillo 0,0% 9,22 €\/0,75 l. Siitä tulee myös maukas lasagne tai moussaka. 3 × riistan juomapari TÄYTELÄISYYDEN TAVOITTELUUN Mehevä ja vivahteikas stout sopii runsasrakenteisten ruokien kaveriksi. Caravan Rosé 9,99 €\/0,75 l. Hienonna sipuli ja paista pari minuuttia voissa pannulla. 15 MIN + 1 T KEITTÄMINEN JA JÄÄHDYTTÄMINEN GLUTEENITON | VEGAANINEN 1 porkkana 1 palsternakka 1 omena 1–2 rkl limenmehua 1 prk (35 g) kapriksia ¼ tl suolaa ¼ tl mustapippuria (lehtipersiljaa tai korianteria) 1 . Ikisuosikki jauheliha Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisesta riistalihasta on hirvieläinten lihaa, ja suurin osa siitä on jauhelihaa. MAKUA ILMAN ALKOHOLIA Espanjalaisesta klassikkorypäleestä valmistettu alkoholiton punaviini on runsaan marjaisa ja suutuntumaltaan täyteläinen. Kuutioi tai raasta porkkana, palsternakka ja omena. Paista pihvit öljy-voiseoksessa kuumalla pannulla noin 2–3 minuuttia kummaltakin puolelta. Tarjoa pihvit sokeroitujen karpaloiden ja esimerkiksi perunamuusin kera. Hirviquesadillan seurassa roseeviini haihtuu pullosta kuin taikaiskusta. Valuta juurekset ja anna jäähtyä. 4 . 20 MIN 400 g peuranjauhelihaa ½ dl kevyttai ruokakermaa 2 rkl korppujauhoja 1 muna 1 tl suolaa ¼ tl maustepippuria ¼ tl mustapippuria 1 rkl timjamia hienonnettuna 1 sipuli 1 tl voita PAISTAMISEEN rypsiöljyn ja voin sekoitusta SOKEROIDUT KARPALOT 2 dl karpaloita 2 rkl sokeria 1 . + Salsa sopii tarjottavaksi myös hirvipaistin tai -fileen kanssa. Kokeile hirvenjauhelihaa myös tutuissa arkiruoissa, kuten pyöryköissä, murekkeissa, keitoissa ja kastikkeissa. 5 . Pehmeän paahteinen, makean maltainen ja aavistuksen suklainen olut on herkullinen pari riimihirvellä päällystetylle blinille tai maukkaalle peurapihville. Keitä kypsiksi kuorineen suolalla maustetussa vedessä. Yhdistä jauheliha, kerma, korppujauhot, muna ja mausteet. Hennolla makeudellaan mehevää rakennetta tavoitteleva viini on epätyypillinen, mutta kaikessa pirteydessään herkullinen vastapari monivivahteisen, hirvenlihasta valmistetun burgundinpadan seuraan. 2 . 3 . Ja jos oikeaa makupommia etsit, kokeile tätä olutta mausteisen itämaisen jänispadan kanssa! Kanavan Motti Karamellistout 5,38 €\/0,33 l. Pese omena ja poista siemenkota. Sekoita kaikki ainekset kulhossa. OMENA-JUURESSALSA 4 ANNOSTA Mehevä salsa valmistuu kotimaisista juureksista ja omenasta. Hirvenjauheliha on maukasta ja vähärasvaista, ja sitä voi käyttää kaikkeen, mihin naudanjauhelihaakin. Pyörittele taikinasta kostutetuin käsin pieniä, paksuja pihvejä. Pese porkkanat ja palsternakat. Tarjoa hirviquesadillojen kanssa. ILOISESTI YLLÄTÄVÄ YHDISTELMÄ Riistaruokien seuraan tuputetaan usein jotain tuhtia ja täyteläistä, mutta monipuolinen roseeviini yllättää kokeneemmankin metsämiehen. Sekoita sokeri karpaloihin. Kypsää hedelmää ja hentoa mausteisuutta tasapainottava raikas hapokkuus sopii pikantin vitello tonnaton seuraan kuin nakutettu. 3","paragraph_char_start":64590,"paragraph_char_end":67789,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10002}
{"query-id":"query-4a209257e1188e46355e2a537d0350e7","original_paragraph":"Sijainnin lisäksi todella rauhallinen ympäristö oli itselleni valtavan tärkeää. Kun on joutunut remontin keskellä työskentelemään jo pidemmän ajan, ensisijainen kriteeri toimistolle oli täydellinen hiljaisuus ja mahdollisuus keskittyä – ja työskennellä yksin! Tämän lisäksi upea arkkitehtuuri ja tyylikäs sisustus huoneissa oli itselleni tärkeää – minun kun pitää työssäni kuitenkin lähes päivittäin tuottaa erilaista kuvamateriaalia, joten luonnonvalo ja työtilan viihtyvyys olivat olennaisia kriteerejä. Koti Apartmentsin tyylikkäästi sisustetuissa huoneissa on ilo tehdä töitä ja kuvata. Luonnonvalo vierii sisään upeista isoista kaari-ikkunoista ja jokaisen huoneen sisustuksessa on panostettu nimenomaan viihtyvyyteen. Kaikissa huoneissa on laadukkaat ja mukavat huonekalut unohtamatta nykyaikaista kodin elektroniikkaa.","paragraph_char_start":20489,"paragraph_char_end":21314,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2838}
{"query-id":"query-102010f01d4847b6750f139ab97d82a9","original_paragraph":"Tapaus on vahvalla pohjalla kun todistusaineistoa katsotaan kokonaisuutena: kyseessä oli jotain mitä me emme olleet tehneet. Tuo voidaan yhdistää muihin nykyisiin ufoilmiön näkökulmiin, erityisesti Yhdysvaltojen merivoimien viimeaikaisiin tunnustuksiin aitojen ufojen tai UAP:den olemassaolosta. [Linkki: Luis Elizondo] He ovat myöntäneet asian. Kenelläkään ei vaikuta olevan selitystä kuka niitä kapistuksia tekee tai miten niitä voi olla olemassa. Mielestäni ovi on jälleen virallisesti avattu sille, että ufoilmiö voidaan tunnustaa joksikin oman sivilisaatiomme ulkopuoliseksi. Jos oivallat tuon, niin mielestäni ajattelua ei tarvitse kovin paljon venyttää, jotta Roswellin tapausta voidaan tarkastella oman sivilisaatiomme ulkopuolisena tapahtumana.","paragraph_char_start":24814,"paragraph_char_end":25567,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3539}
{"query-id":"query-ce2b19bc7596586b08b69b19299cd84e","original_paragraph":"Alapohjan vauriot ja kaupan purkaminen - Purku hyväksytty\nISHo 15.10.2020 Alapohjan vauriot ja kaupan purkaminen - Purku hyväksytty\nRiidassa on tehyt 27.3.2015 kiinteistön kauppa, jolla sijaitsee 1971 rakennettu omakotitalo ja halli, kauppahinta 149.000 euroa. Lisäksi kysymys on ollut ostajien arvoa korottavista toimenpiteistä 20.000 euron arvosta ja ostajilta vähennettävästä asumishyötyä 36 kuukaudelta 700 euroa kuukaudessa eli yhteensä 25.200 euroa.\nKyseessä on tyypillinen riita kaupan purku ja\/tai hinnanalennuksesta, jossa arvioidaan virheen olemassaoloa, laatua ja laajuutta sekä korjauskustannuksia. Näistä kuullaan todistajia, joiden kertomusten luotettavuuteen päätökset pääasiassa perustuvat.\nVirheitä on ollut mm. se, että myyjä on antanut väärän tiedon salaojista eikä voinut näyttää toteen että olisi oikaissut esitteessä olleen väärän tiedon salaojista. Korokerimoitus puuttuu kattorakenteesta. Piipun ympäristö on vuotanut, jota ei ole voinut havaita ennen kauppaa yläpohjan rakenteen vuoksi. Lisäksi on katsottu että väliseinissä ja alapohjassa on ollut virheitä.\nHovioikeus on katsonut arvioidessan korjauskustannuksia, ettei kapselointi voi tulla kyseeseen ja korjauskustannukset ovat 120.000 euron luokkaa.\nKäräjäoikeus ja hovioikeus ovat molemmat päätyneet purkamaan kaupan.\nItä-Suomen hovioikeus\nTuomio\nNro 508\nAntamispäivä\nDiaarinumero\n15.10.2020\nS 19\/597\nRatkaisu, johon on haettu muutosta\nPäijät-Hämeen käräjäoikeus 17.4.2019 nro 19\/6073 (liitteenä)\nKiinteistöä koskeva riita\nE ja E Myyjät\nS ja S Ostajat\nVaatimukset hovioikeudessa\nValitus\nAsia\nValittaja\nVastapuoli\nE ja E Myyjät ovat vaatineet, että\n-käräjäoikeuden tuomio kumotaan,\n-S ja S Ostajien kanne hylätään,\n-Myyjät vapautetaan kauppahinnan palautusvelvollisuudesta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta Ostajille sekä ainakin että -asumishyötynä vähennettävä korvaus korotetaan 55.200 euroksi ja -Myyjien maksettavaksi tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista alennetaan 24.130,91 euroon.\nLisäksi Myyjät ovat vaatineet, että S S Ostajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille yhteiseksi korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 13.278,11 euroa ja asianosaiskuluista 2.734,14 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.723,83 euroa, kaikki määrät korkoineen.\nMyyjien Ostajille myymässä kiinteistössä ei ole ollut laatuvirhettä. E Myyjät on antanut rakennuksen pohjoisen sivuosan salaojien osalta oikeat tiedot ennen kaupantekoa eikä salaojituksen puuttumisella ole myöskään merkitystä. Rakennuksen alapohjarakenteessa ei ole ollut kosteusvauriota, koska lattian rakenneosat eli muovikalvo, pintabetonilaatta ja pintarakenteet estävät\nmaapohjasta vähäisesti nousevan kosteuden haihtumista rakennuksen sisäilmaan ja sisätiloihin pääsevä kosteus haihtuu joka tapauksessa, minkä vuoksi alapohjan kosteudesta tehdyillä havainnoilla ei ole merkitystä asiassa.\nRakennuksen ulkoseinärakenteessa on ollut tarpeellinen kapillaarikatko eikä sen puuttumisesta ole johtunut kosteuden nousua ulkoseinärakenteisiin. Rakennuksen väliseinät eivät ole vaurioituneet. Rakennuksessa ei ole sisäilmaongelmaa, koska sitä ja mikrobien pääsyä sisäilmaan ei ole todennettu. Yläpohjan tuuletus ei ole ollut puutteellinen. Vesikaton piipun ympäristön ja sen läpiviennin mahdolliset vuotokohdat ovat olleet havaittavissa ennen kaupantekoa. Rakennuksessa ei ole sen vaurioitumisesta johtuvaa terveysriskiä.\nRakennuksessa olevien virheiden korjaamisesta aiheutuu 15.376 euron tai enintään 23.800 euron kustannukset. Tämän vuoksi virheitä ei myöskään voida pitää kaupan purkuun oikeuttavana olennaisena virheenä. Ostajilla on oikeus enintään hinnanalennukseen, jota he eivät ole kuitenkaan enää vaatineet hovioikeudessa ainakaan riittävän ajoissa eli vastatessaan valitukseen.\nOstajat eivät ole esittäneet riittävää selvitystä väittämistään kiinteistön arvoa lisänneistä kustannuksista. Osa väitettyjen remonttien tekemisestä on jäänyt epäselväksi, esitettyjen kuittien peruste on osittain epäselvä ja niiden määrä on joka tapauksessa enintään noin 14.300 euroa. Oman työn tuntikorvaus 15 euroa on liiallinen ainakin 7-8 euron ylittävältä osalta.\nOstajat ovat halutessaan voineet asua kiinteistöllä 31.5.2015 alkaen käräjäoikeuskäsittelyyn saakka eli 46 kuukauden ajan. Ostajien muuttoajankohta on riitainen. Kohtuullinen vuokra Nestolassa olevasta isosta omakotitalosta muine rakennuksineen on ainakin 1.200 euroa kuukaudessa.\nOstajille on sinänsä aiheutunut tutkimus-ja selvittelykuluja 7.087 euroa, mutta teetetyt tutkimukset eivät ole olleet tarpeellisia, koska kaupan kohteessa ei ole ollut virheitä ja virheiksi väitetyt seikat olisivat olleet havaittavissa ilman homekoiratutkimuksiakin.\nMyyjien vastuun Ostajien oikeudenkäyntikuluista tulee rajoittua tarpeellisiin ja kohtuullisiin kuluihin, jotka voivat olla käräjäoikeuskäsittelyn osalta enintään 24.130,90 euroa (80 h x 220 €\/h + alv, oikeudenkäyntimaksu 510 €, matka- ja majoituskulut 239,44 € + alv, todistajapalkkiot 2 x 750 €).\nVastaus\nS ja S Ostajat ovat kiistäneet muutosvaatimukset ja vaatineet, että valitus hylätään ja että Eja E Myyjät velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän yhteiset oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 13.912,14 eurolla korkoineen. Toissijaisesti Ostajat ovat vaatineet, että heidän käräjäoikeudessa esittämänsä hinnanalennusvaatimus hyväksytään käräjäoikeuden tuomioon kirjatuin perustein.\nKäräjäoikeus on arvioinut virheitä koskevan näytön oikein. Kaupan kohteena olevassa rakennuksessa ei ole turvallista asua ennen kuin kaikki vauriot on asi\nanmukaisesti korjattu. Käräjäoikeus on arvioinut myös virheiden korjaustarpeita ja -kustannuksia koskevan näytön oikein ja tehnyt siitä ja virheen olennaisuudesta oikeat johtopäätökset varsinkin, kun otetaan huomioon, että ympäristöterveystarkastaja on tarkastuspöytäkirjassaan katsonut, ettei kohteessa voi asua. Lahden Rakennus- ja ympäristölautakunta on lisäksi 9.4.2019 pitämässään kokouksessa päättänyt määrätä kiinteistön tilat käyttökieltoon, kunnes tilat on korjattu riittävän perusteellisesti ja kestävällä tavalla.\nKäräjäoikeus on arvioinut oikein myös kiinteistön arvoa lisänneiden toimenpiteiden ja asumishyödyn määrän.\nTutkimus- ja selvittelykulut ovat olleet välttämättömiä virheiden näyttämiseksi. Myös homekoiratutkimus on ollut virheiden selvittelyä. Kulujen määrä on ollut kohtuullinen ottaen huomioon vaurioiden laajuuden.\nKäräjäoikeuden ratkaisu Ostajien oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on oikea. Aihetta sen muuttamiseen ei ole.\nMyyjien lausuma\nMyyjät ovat käyttökiellon osalta lausuneet, että rakennuksen asettaminen käyttökieltoon on perustunut yksinomaan S Ostajien omaan hakemukseen ja hän on omassa vastineessaan Lahden kaupungin rakennus-ja ympäristölupalautakunnalle puoltanut omaa hakemustaan. Lautakunnan päätöksellä ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa.\nLisäksi he ovat vaatineet, että Ostajien toissijainen hinnanalennusvaatimus on jätettävä tutkimatta vasta oikeudenkäynnin tässä vaiheessa tehtynä.\nOikeusapu\nMyyjille on myönnetty asiassa oikeusapu 30 prosentin omavastuulla oikeusturvavakuutuksen ylittäviin kustannuksiin. Hovioikeudessa on kysymys ainoastaan oikeusturvavakuutuksen ylittävistä kustannuksista.\nAsianajaja Harri AA on antanut oikeudelle laskun, jonka Myyjät ovat hyväksyneet. Hovioikeuden pääkäsittely on lähimpään puoleen tuntiin pyöristettynä kestänyt 5,5 tuntia ja laskun mukainen palkkiovaatimus on näin ollen arvonlisäveroineen 5.746,09 euroa. Myyjien omavastuuosuuden määrä tästä on 1.723,83 euroa.\nKäräjäoikeus on myöntänyt enimmäistuntimääräksi oikeusavusta avustajalle korvattaville toimenpiteille 50 tuntia, mistä käräjäoikeudessa on käytetty 32,5 tuntia. Myyjät ovat pyytäneet, että lisätuntimäärää korotetaan 30 tunnilla. Asian käsittelyn edellyttämät välttämättömät toimenpiteet ja ottaen huomioon Myyjien oikeusturvan tarve sekä asian laatuja laajuus, hovioikeus korottaa avustajalle maksettavien toimenpiteiden enimmäistuntimäärää 30 tunnilla eli 80 tuntiin.\nPääkäsittely ja esittely\nHovioikeus on 2.6.2020 antamallaan päätöksellä nro 282 rajannut pääkäsittelyn koskemaan rakennuksen alapohjarakenteen osalta sitä, estääkö alapohjan ja\nsisärakenteiden välinen rakenne kosteuden nousun ilmaan, onko ulkoseinärakenteessa vaurio ja mikä on ollut sen syntymissyy sekä onko ulkoseinärakenteessa ilmayhteys huonetilaan. Lisäksi kysymys on virheiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista ja muista seuraamuksista. Muilta osin asia on ratkaistu esittelystä.\nPääkäsittelyssä 15.9.2020 on kuultu S S Ostajia sekä E ja E Myyjiä ja todistajina Tarja Vikaista, Mikko Mastosta, Mika Nutusta, Aki Hankasiloa ja Heino Pullasta. Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät kirjalliset todisteet on esitelty siltä osin kuin ne ovat olleet tarpeen pääkäsittelyssä selvitettävien seikkojen näyttämiseksi. Lisäksi Ostajat ovat esittäneet hovioikeudessa uutena kirjallisena todisteena otteen Lahden kaupungin rakennus-ja ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 9.4.2019 n:o 4\/2019.\nHovioikeuden ratkaisu\nKäsittelyratkaisu\nKatselmus\nMyyjät ovat pyytäneet, että hovioikeus toimittaa katselmuksen, kuten käräjäoikeuskin on tehnyt. Katselmuksessa on havaittavissa ainakin rakennuksen yleiskunto. Ostajat eivät ole pitäneet katselmusta tarpeellisena.\nKäräjäoikeus on toimittanut katselmuksen. Käräjäoikeus on laatinut siitä pöytäkirjan ja ottanut kohteesta myös valokuvia, joista ilmenee rakennuksen yleiskunto. Hovioikeudessa kuullaan asiassa henkilötodistelua niistä riitaisista seikoista, joiden selvittäminen on tarpeen henkilötodistelun avulla. Hovioikeus katsoo, ettei katselmuksessa ole saatavissa näistä seikoista sellaista tietoa, joka edesauttaisi asian selvittämistä. Näin ollen pyyntö katselmuksen toimittamisesta hylätään.\nPääasiaratkaisun perustelut\nTapahtumatiedot ja käräjäoikeuden ratkaisu\nKäräjäoikeus on purkanut Myyjien myyjinä ja Ostajien ostajina 27.3.2015 tekemän kiinteistön kaupan, jolla sijaitsee 1971 rakennettu omakotitaloja halli, sekä velvoittanut Myyjät palauttamaan 149.000 euron määräisen kauppahinnan tuotto-ja viivästyskorkoineen katsottuaan, että kiinteistössä näytettyjen virheiden korjaamisesta aiheutuu 120.000 euron korjauskustannukset ennen kuin rakennuksessa on terveellistä asua. Lisäksi käräjäoikeus on katsonut Ostajien omistusaikanaan tehneen kiinteistöön sen arvoa korottavia toimenpiteitä 20.000 euron arvosta ja saaneen ensisijaisesti tuosta korvauksesta vähennettävää asumishyötyä 36 kuukaudelta 1.6.2015 ja 31.5.2018 väliseltä ajalta 700 euroa kuukaudessa eli yhteensä 25.200 euroa.\nVirheiden osalta asiantuntijoina on käräjäoikeudessa kuultu Ostajien nimeäminä todistajina Mastosta ja Nutusta sekä Myyjien nimeäminä todistajina Pullasta ja Hankasiloa.\nKäräjäoikeus on katsonut, että ostajille on annettu pohjoispäädyn salaojituksen sekä katon ja yläpohjan kunnosta virheelliset tiedot. Muiden näytetyksi katsomiensa kosteusvaurioiden ja niiden seurausten käräjäoikeus on katsonut olleen salainen virhe. Salaisen virheen osalta käräjäoikeus on arvioinut, millaista laatutasoa ostajilla on ollut oikeus edellyttää. Käräjäoikeus on arvioinut virheen olennaisuutta sen kokonaismerkityksen perusteella ja katsonut, että jolleivät ostajat voi käyttää kiinteistöä aikomallaan tavalla eikä virhettä voida korjata kohtuullisin kustannuksin, virhe on olennainen.\nHovioikeudessa ratkaistavat kysymykset\nAsiassa on ensiksi kysymys siitä, onko kiinteistössä laatuvirhe. Tähän liittyen on arvioitava, onko kiinteistö ollut ominaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu tai onko kiinteistö poikennut salaisen virheen vuoksi laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä on voitu kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Jos kiinteistössä katsotaan olevan laatuvirhe, asiassa on arvioitava, onko virhe jäljempänä selostetun mukaisesti niin olennainen, että Ostajilla on oikeus purkaa kauppa, vai onko virhe sanottua vähäisempi ja Ostajilla siinä tapauksessa oikeus hinnanalennukseen.\nJos ostajilla katsotaan olevan oikeus kaupan purkuun, asiassa on ratkaistava heidän oikeutensa saada korvausta tekemistään kiinteistön arvoa korottaneista toimenpiteistä ja Myyjät oikeus saada korvausta ostajien asumishyödystä. Jollei ostajilla katsota olevan oikeutta kaupan purkuun, asiassa on ratkaistava ostajien oikeus esittää hinnanalennusta koskeva vaatimus vasta oikeudenkäynnin tässä vaiheessa ja mahdollisen hinnanalennuksen määrä tasonparannus huomioon ottaen.\nHovioikeus on 26.3.2020 antamallaan käsittelyratkaisulla nro 158 hylännyt Myyjien väitteen siitä, että Ostajien toissijainen vaatimus hinnanalennuksesta on jätettävä tutkimatta ja hyväksynyt tutkittavaksi myös kyseisen Ostajien toissijaisen vaatimuksen.\nKiinteistön virheet\nRakennuksen pohjoispäädyn salaojituksen puuttuminen\nHovioikeudessa on riidatonta, että rakennuksen pohjoiselta sivulta on puuttunut salaojitus ja että Myyjät on antanut tältä osin ostajille ennen kaupantekoa luovuttamassaan korjaustarpeita koskevassa kirjallisessa muistiossa virheellisen tiedon. Myyjät on käräjäoikeudessa häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että hän oli kiinteistöä esiteltäessä oikaissut ostajille muistioon sisältyneen virheellisen tiedon ennen kaupantekoa ja ilmoittanut näille, että \"salaojia ei ole eikä tule”. Käräjäoikeus on katsonut, että näyttövelvollisuus virheellisen tiedon oikaisemisesta on Myyjilla.\nS Ostajat on käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut kiinnittäneensä asiaan erityistä huomiota maanpinnan muodon vuoksi. S Ostajien mukaan E Myyjät on lisäksi esittelytilaisuudessa nimenomaan kertonut, että asuinrakennuksen päädyssä on salaoja. Vastaavalla tavalla E Myyjän salaojan olemassaoloa koskevasta ilmoituksesta on kertonut kiinteistöä S Ostajien kanssa katsomassa käynyt, todistajana kuultu Pekka Kikas. S Ostajien ja Kikkaan yhteneviin kertomuksiin nähden käräjäoikeus on katsonut, että pelkästään E Myyjän käräjäoikeudessa kertoma ei riitä näytöksi siitä, että salaojia koskeva virheellinen tieto olisi oikaistu.\nMyyjät ovat valituksessaan ainoastaan ilmoittaneet käräjäoikeuden arvioineen asian väärin, koska E Myyjä oli kertonut asian oikean laidan Ostajalle ennen kaupantekoa. Valituksessa ei sen sijaan ole miltään osin riitautettu muiden asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksia eikä käräjäoikeuden suullisen todistelun perusteella tekemää näytön arviointia. Ottaen huomioon asiassa esitetyn vaatimuksen perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjattu henkilötodistelu ja näytön arviointi edellä mainitusta virheestä, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää varteenotettavaa epäilystä käräjäoikeuden suorittaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, että E Myyjät on antanut ostajille talon pohjoispäädyn salaojasta virheellisen tiedon.\nMyyjät ovat Pullasen todistajana antamaan kertomukseen vedoten valituksessaan katsoneet, ettei salaojan puuttuminen joka tapauksessa ole virhe. Käräjäoikeus on laatuvirheen olemassaoloa harkitessaan kiinnittänyt huomiota Mastosen laatimaan lausuntoon, jonka mukaan sokkelissa vedeneristeenä käytetyn bitumisivelyn tekninen käyttöikä on päättynyt yli 20 vuotta sitten, minkä vuoksi sokkeliin on kohdistunut ulkopuolista kosteusrasitusta jo vuosia. Myyjät eivät ole valituksessaan millään tavalla ottaneet kantaa Mastosen lausuntoon eivätkä riitauttaneet sitä.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjattu henkilötodistelu ja näytön arviointi edellä mainitusta virhe kohdasta, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä siitä, etteikö salaojan puuttumisella olisi merkitystä hulevesien jäämisessä rakennuksen perustuksen ympäristöön ja siten syy-yhteyttä kosteusvaurioiden syntymiseen.\nAihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt.\nYläpohja ja vesikatto\nKäräjäoikeus on katsonut, että yläpohjassa ja vesikatossa on laatuvirhe. Käräjäoikeus on perustanut laatuvirhettä koskevan arvionsa ensiksi siihen, että Mastosen ja Hankasilon kertomukset osoittavat, että katosta puuttuu korokerimoitus.\nMyyjät eivät ole valituksessaan tältä osin millään tavalla riitauttaneet asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksia eikä käräjäoikeuden suullisen todistelun perusteella tekemää näytön arviointia. Kattoremontin vuonna 2008 itse tehnyt E Myyjä on yhteenvedon kommentoinnin yhteydessä ainoastaan ilmoittanut olevansa sitä mieltä, että kattorakenteessa on korokerimoitus. Hovioikeus toteaa lisäksi, että Hankasiloa on kuultu Myyjien itsensä nimeämänä todistajana ja että myös Myyjien nimeämä Pullanen on kertonut nykyään olevan tapana, että \"laitetaan 20 millimetrin alusrima, mutta sen puuttuminen on vähäinen asia”.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjattu henkilötodistelu ja näytön arviointi edellä mainitusta virhe\nkohdasta, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, etteikö kattorakenteesta puutu korokerimoitus.\nKäräjäoikeus on pitänyt laatuvirheenä myös sitä, että yläpohjan tuuletus on puutteellinen. Käräjäoikeuden tuomio on perustunut Mastosen todistajankertomukseen ja hänen ottamiinsa käräjäoikeuden tuomiossa tarkemmin selostettuihin valokuviin. Myös todistajana kuultu Hankasilo on kertonut tuuletuksessa olevan pieniä puutteita. Valituksessa ei ole riitautettu todistajien kertomuksia eikä käräjäoikeuden suullisen todistelun perusteella tekemää näytön arviointia, vaan valituksessa on esitetty ainoastaan väite siitä, että tuuletus on riittävä.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjattu henkilötodistelu ja kirjallinen todistelu sekä näytön arviointi edellä mainitusta virheestä, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, etteikö yläpohjan tuuletus olisi ollut puutteellinen.\nKäräjäoikeus on lisäksi Mastosen kertomuksen ja hänen ottamiensa valokuvien perusteella katsonut näytetyksi, että piipun ympäristöjä läpiviennit ovat vuotaneet aiheuttaen kosteusvaurioita. Hovioikeudessa on myös E Myyjän käräjäoikeudessa kertoman perusteella riidatonta, että ennen hänen tekemäänsä kattoremonttia yläpohjaan on mennyt naulan rekistä jonkin verran vettä ja että yläpohjassa siten on kosteusvaurioita. Myyjät ovatkin valituksessaan vedonneet siihen, että ostajien olisi pitänyt havaita piipun ympäristön ja sen läpiviennin mahdolliset vuotokohdat ennen kaupantekoa tekemässään ennakkotarkastuksessa.\nTältä osin käräjäoikeus on toimittamassaan katselmuksessa todennut, että yläpohjaan ei ole ollut mahdollista mennä ilman suojavarusteita, koska yläpohjassa ei ole kulkusiltaa. Käräjäoikeus on tarkastellut yläpohjaa luukun kautta taskulampulla ja todennut, että läpivientien tiiviyttä ei ole luukusta katsomalla pystynyt arvioimaan. Myyjät eivät ole valituksessaan eivätkä sitä yhteenvedon kommentoinnin yhteydessä kysyttäessäkään yksilöidysti riitauttaneet käräjäoikeuden katselmuksessa tekemiä havaintoja ja näytön arviointia, vaan ilmoittaneet ainoastaan katsovansa, että havaintojen tekeminen on ollut hyvinkin mahdollista yläpohjaan menemättä. Valituksessa ei myöskään ole esitetty mitään muutakaan tapaa, miten ostajat olisivat voineet vuotokohdat havaita, kun otetaan huomioon, että kauppa on tehty talviaikaan, jolloin katolla on ollut runsaasti lunta.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjatut katselmuksessa tehdyt havainnot edellä mainitusta virheestä, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, etteikö piipun ja sen läpivientien havainnoiminen olisi ollut ennakkotarkastuksessa lähes mahdotonta.\nAihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt.\nVäliseinärakenne\nRakennuksen väliseinien osalta on riidatonta, että ne on rakennettu suoraan pohjabetonilaatan päältä ja että ne ovat puurakenteisia lukuun ottamatta pesuhuonetta, saunaa ja teknistä tilaa ympäröiviä seiniä, jotka ovat tiilirakenteisia.\nKäräjäoikeus on Mastosen tutkimusraportin ja siinä yksityiskohtaisesti kuvatun näytteenottoprosessin ja sen perusteella tehtyjen laboratoriotutkimusten perusteella katsonut näytetyksi, että tutkituissa puurakenteisissa väliseinissä on kosteusvaurioita osoittavia mikrobeja ja että olohuoneen tiilirakenteinen väliseinä on kastunut. Käräjäoikeus on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että Myyjien nimeämänä todistajana kuultu Hankasilo on kertonut, että väliseinää ei suojele höyrysulku ja että tavanomaisesti pohjalaattaan menevissä väliseinissä olevat mikrobit tulee poistaa. Käräjäoikeus on katsonut, että väliseinien mikrobivauriot ja kosteusvauriot ovat laatuvirhe.\nTältä osin Myyjät eivät ole valituksessaan ja sitä yhteenvedon kommentoinnin yhteydessä täydentäessäänkään millään tavalla riitauttaneet näytön arviointia, vaan he ovat vedonneet vain siihen, että heillä ei ole tietoa väliseinien vaurioitumisesta. Hovioikeus toteaa, että väliseinien osalta kysymys on salaisesta virheestä, joka on todettu vasta kaupan teon jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Tämän vuoksi Myyjien tietoisuudella ei ole merkitystä laatuvirheen olemassaoloa harkittaessa.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä käräjäoikeuden näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, etteivätkö väliseinät olisi vaurioituneita.\nAihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt.\nAlapohjan arakenne\nKäräjäoikeus on Mastosen tutkimusraportin, hänen ottamiensa laboratoriossa tutkittujen näytteiden ja käräjäoikeudessa todistajana kertoman perusteella katsonut, että alapohjarakenne on kosteusvaurioitunut ja siinä on mikrobeja. Todistajana kuullun Hankasilon kertomuksen mukaan pohjabetonilaatan ja eristekerroksen kosteusmittaukset antavat tällaisesta rakenteesta lähes poikkeuksetta kohonneita kosteusarvoja.\nMyyjät eivät olekaan valituksessaan vedonneet siihen, etteikö alapohjassa olisi kosteutta ja mikrobeja. Sen sijaan he ovat vedonneet siihen Hankasilon myös kertomaan, että lattian rakenneosat eli muovikalvo, pintabetonilaatta ja pintarakenteet estävät maapohjasta vähäisesti nousevan kosteuden haihtumista rakennuksen sisäilmaan ja sisätiloihin pääsevä kosteus haihtuu joka tapauksessa, minkä vuoksi alapohjan kosteudesta tehdyillä havainnoilla ei ole merkitystä asiassa.\nNäin ollen alapohjan osalta on riidatonta, että siellä on mikrobeja ja kosteutta eikä alapohjarakenteen kosteuden osalta ole tarpeen ottaa vastaan näyttöä.\nSen sijaan muovikalvon yhtenäisyyden ja muiden pintarakenteiden osalta asiassa on esitetty ristiriitaista näyttöä siitä, estääkö alapohjan ja sisärakenteiden\nvälinen rakenne kosteuden nousun sisäilmaan. Hovioikeudessa asiasta kuullut Mastonen, Hankasiloja Pullanen ovat olennaisilta osin kertoneet kuten käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu.\nHovioikeuden pääkäsittelyssä ei ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi aihetta päätyä näytön tai oikeudellisen arvioinnin osalta muuhun lopputulokseen kuin mihin käräjäoikeus on päätynyt. Näin ollen hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut sen osalta, että alapohjan ja sisärakenteiden välinen rakenne ei ole estänyt kosteuden nousua sisäilmaan.\nUlkoseinärakenne\nHovioikeudessa on Myyjien valituksen johdosta ulkoseinärakenteen osalta kysymys siitä, onko perustusten ja sen yläpuolisten rakenteiden välillä olemassa kapillaarikatko eli onko alaohjauspuun ja sokkelin välissä oleva eristevilla sukitettu muovilla. Jos sukitus on puuttunut, kysymys on lisäksi siitä, onko tästä ollut seurauksena kosteuden nousu ulkoseinärakenteisiin. Tätä arvioitaessa keskeistä on, onko mittaukset tehtyjä näytteet otettu ulkoseinän alaohjauspuun villasta paikasta, jossa alaohjauspuu on yhteydessä ulkoilmaan.\nKäräjäoikeus on tuomiossaan todistajina kuultujen Mastosen ja Hankasilon kertomusten, Mastosen tutkimusraporttiin sisältyvän valokuvan sekä katselmuksessa tekemiensä havaintojen perusteella katsonut näytetyksi, että villa on ainakin osittain asennettu sellaisenaan perustusten päälle ilman kosteuden nousun estävää rakennetta. Myyjät ovat valituksessaan perustaneet virheen puuttumista koskevan vaatimuksen vain siihen, että todistajana kuultu Pullanen on kertonut havainneensa muovilla päällystettyä villaa rakenteissa. Myyjät eivät kuitenkaan ole valituksessaan lainkaan riitauttaneet Mastosen ja nimeämänsä Hankasilon kertomusten uskottavuutta ja käräjäoikeuden myös kirjalliseen todisteluun perustuvaa näytön arviointia. He eivät myöskään ole yhteenvedon kommentoinninkaan yhteydessä heiltä nimenomaisesti tiedusteltaessa ilmoittaneet käräjäoikeuden toimittaman katselmuksen osalta muuta kuin, että \"käräjäoikeuden havainnot riitautetaan”, vaikka käräjäoikeus on perustanut ratkaisunsa siihen, että sille ei ole katselmuksessa esitetty rakenteesta sellaista kohtaa, jossa olisi ollut muovisukitus. Myyjät eivät ole valitusta täydentäessäänkään väittäneet, että he voisivat osoittaa tällaisen kohdan, ja katselmusta vaatiessaankin he ovat ilmoittaneet vain, että katselmuksessa on mahdollista tehdä havaintoja rakennuksen kunnosta ainakin yleisesti.\nOttaen huomioon asiassa esitettyjen vaatimusten perusteet sekä käräjäoikeuden tuomioon kirjattu henkilötodistelu ja se, että Pullasella ei ole ollut esittää väittämästään havainnosta valokuvaa, sekä toisaalta muovisukan puuttumisesta esitetty valokuva ja käräjäoikeuden katselmuksessa tekemät havainnot kysymyksessä olevasta virheestä, hovioikeus katsoo, että asiassa ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä näytön arvioinnin oikeellisuudesta ja siten siitä, etteikö ulkoseinärakenteen ja alapohjan välistä puuttuisi käräjäoikeuden katsomin tavoin ainakin osittain kapillaarikatko.\nMyyjät ovat edelleen väittäneet, että ulkoseinärakenteen vaurioita osoittavat mittaukset on tehtyjä näytteet otettu ulkoseinän alaohjauspuun villasta paikasta, jossa alaohjauspuu on yhteydessä ulkoilmaan eivätkä ne siten osoita, että kapillaarikatkon puuttumisesta olisi seurannut kosteuden nousu ulkoseinärakenteisiin. Hovioikeudessa asiasta kuullut Mastonen, Hankasiloja Pullanen ovat olennaisilta osin kertoneet kuten käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu. Hovioikeuden pääkäsittelyssä ei ole ilmennyt mitään sellaista, jonka perusteella olisi aihetta päätyä näytön tai oikeudellisen arvioinnin osalta muuhun lopputulokseen kuin mitä käräjäoikeus on päätynyt. Näin ollen hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut kapillaarikatkon puuttumisen vaikutuksesta ulkoseinärakenteiden vaurioihin.\nSisäilmaongelma ia sen perusteella määrätty asumiskielto\nMyyjät ovat valituksessaan väittäneet, että rakennuksessa ei ole sisäilmaongelmaa, koska sitä ja mikrobien pääsyä sisäilmaan ei ole todennettu. Asiassa on siten Myyjien valituksen johdosta kysymys siitä, tuleeko rakenteista mikrobeja huoneilmaan vai ei ja onko sisäilmaongelma todennettu vai ei eli onko vaurioituneista rakenteista ilmayhteyksiä huonetiloihin.\nHovioikeudessa kuullut S Ostajat, Myyjät, Vkainen, Mastonen, Hankasalo ja Pullanen ovat olennaisilta osin kertoneet kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu. S Ostajat on kertonut, että heidän nuorimmalla lapsella oli ollut hengitystieoireita vauvasta lähtien, joita ei ollut ilmennyt muualla kuin kysymyksessä olevassa rakennuksessa. Lasten oireilu oli loppunut sen jälkeen, kun he olivat muuttaneet rakennuksesta joulukuussa 2017.\nMastosen kertomuksen ja hänen tekemäänsä merkkisavukokeeseen perustuen vaurioituneista rakenteista on ilmayhteyksiä huonetiloihin ja että tästä johtuen rakennuksen sisäilmassa on terveyshaittaa aiheuttavia mikrobeja. Myyjät eivät itse ole tehneet mitään tutkimuksia, jotka osoittaisivat, ettei huoneilmassa ole mikrobeja. Johtopäätöstä sisäilmaongelmasta tukevat sen sijaan Mastosen kertomuksen lisäksi käräjäoikeuden tuomiossa selostetut S Ostajien esittämät kirjalliset todisteet hänen sairastelustaan sekä S S Ostajien kertomukset heidän lapsensa sairastamisesta, Myyjien kertomus hyvästä sisäilmasta silloin, kun ovia on pidetty raollaan ja tuuletusikkunoita auki, todistajana kuullun Vkaisen kertomus nenän tukkoon menemisestä hänen vieraillessa Myyjien luona ja Myyjien nimeämänä todistajana kuullun Pullasen kertomus asunnon tunkkaisesta hajusta, joka oli johtunut siitä, ettei rakennuksessa ollut koneellista tuuletusta. Myös ympäristöterveystarkastaja on lausunnossaan todennut, että asunnossa on havaittu lievää normaalista poikkeavaa hajua. Ottaen lisäksi huomioon, että rakennuksen väliseinät ja ulkoseinät ovat mikrobivaurioituneet ja että Hankasilonkin kertomuksen mukaan ulkoseinien ja lattian välinen rako on tiivistettävä, hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että mikrobivaurioituneista rakenteista on ilmayhteys sisäilmaan ja että kiinteistöllä on terveyshaittaa aiheuttava sisäilmaongelma. Tätä osoittaa myös se, että kiinteistö on määrätty asumiskieltoon.\nMyyjät ovat katsoneet, ettei sisäongelmaa ole riittävästi todennettu, kun mikrobien olemassaoloa huoneilmassa ei ole tutkittu. Ostajat ovat katsoneet, että ilmayhteyden toteaminen merkkisavukokeella mikrobivaurioituneista rakenteista todentaa myös sisäilmaongelman.\nKorkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2019:41 katsonut, ettei pelkästä materiaalinäytteiden pitoisuuksista voida tehdä luotettavia päätelmiä PAH-yhdisteiden kulkeutumisesta huoneilmaan eikä siten rakenteissa olevan kivihiilipien haitallisuudesta rakennuksessa asuvien terveydelle. Ratkaisu on kuitenkin perustunut siihen, että Valviran lausunnon mukaan kivihiilipiestä ei usean vuosikymmenen jälkeen yleensä haihdu huoneilmaan PAH-yhdisteitä ainakaan terveydelle haitallisessa määrin, ellei rakennuksen rakenteita ole avattu, mitä ei ratkaisussa ollut tehty.\nHovioikeuskäytännössä on sen sijaan merkkisavukoetta pidetty riittävänä osoituksena sisäilmaongelmasta, jos vaurioituneista rakenteista on ilmayhteys rakennuksen sisätiloihin, tai jos ilmayhteys on muuten tiedossa (esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeuden 11.8.2016 antama tuomio nro 492). Mastonen on katsonut merkki savun avulla lattian ja seinän rajat kaikkialla muualla lukuun ottamatta yhtä makuuhuonetta ja tuulikaappia. Tutkimuksen mukaan vaurioituneista rakenteista on ilmavuotopaikkoja muun muassa väliseinien rajassa alaosassa. Ottaen lisäksi huomioon, että väliseinät on rakennettu suoraan pohjabetonilaa- tan päälle ja että niissä on riidattomasti mikrobivaurioita ja että huoneilmaan on tullut tunkkaista hajua varsinkin takan kohdalta, hovioikeus katsoo, että ilmayhteyksien toteaminen mikrobivaurioituneista kohdista merkkisavukokeella on riittävä näyttö myös sisäilmaongelmasta. Tässä harkinnassa hovioikeus on ottanut huomioon myös sen, että Myyjät eivät ole edellä jo todetulla tavalla teettäneet mitään tutkimuksia sen tueksi, että huoneilmassa ei ole terveydelle vaarallisia mikrobeja.\nAihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole ilmennyt.\nVirheen seuraamukset\nHovioikeus on edellä katsonut, että kiinteistöllä on maakaaren 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettu virhe pohjoispäädyn salaojan puuttumisen osalta, alapohjassa, väliseinissä, ulkoseinissä sekä yläpohjassa ja vesikatossa.\nMaakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan ostajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa.\nLainkohdan säätämiseen johtaneiden esitöiden mukaan virheen olennaisuutta on arvioita sen kokonaismerkityksen perusteella. Jollei ostaja voi käyttää kiinteistöä aikomallaan tavalla eikä virhettä voida kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin korjata, virhe on olennainen. Arviointia ei voida tehdä vain ostajan oman käsityksen mukaan, vaan sillä tulee olla objektiiviset perusteet (HE 120\/1994 vp s. 51).\nOikeuskäytännössä olennaisuuskynnyksen ylittäneissä ratkaisuissa painoarvoa on annettu korjauskustannusten määrälle, virheen korjaamiseen käytettävälle ajalle ja Myyjät tietoisuudelle virheen olemassaolosta. Joissakin ratkaisuissa on annettu painoarvoa myös sille, ettei vaurioiden laajuutta ja korjauskustannusten määrää ollut voitu vielä luotettavasti arvioida. Lisäksi korkein oikeus on vanhan maakaaren aikaisessa ratkaisussaan KKO 1983-11-79 ottanut huomioon Myyjät tietoisuuden purkamisedellytyksiin vaikuttavana seikkana. Myös ostajalle aiheutunut terveyshaitta ja mahdollisuus sen poistamiseen kohtuullisessa ajassa sekä kunnan viranomaisen määräämä asumiskielto voivat vaikuttaa olennaisuusarviointiin.\nOlennaisuusarviointi tehdään tapauskohtaisesti asiaan vaikuttavia seikkoja punniten.\nOikeuskäytännössä on katsottu, että olennaisuuskynnyksen ylittyminen edellyttää yksinomaan korjauskustannuksiin perustuen sitä, että ne ovat noin 40 - 50 prosenttia kauppahinnasta.\nMyyjien nimeämät todistajat Hankasiloja Pullanen ovat katsoneet, että käräjäoikeuden katsomat tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat ylimitoitettuja ja liian kalliita. Kapselointi on riittävä ja edullinen tapa estää mikrobien siirtyminen huoneilmaan. Hovioikeus on edellä todennut, että rakennuksessa on käräjäoikeuden katsomat virheet ja ne tulee korjata, eikä yksistään kapselointi ole riittävä korjaustapa tässä tapauksessa. Hovioikeus käräjäoikeuden tapaan katsoo, että rakennuksen korjaus tulee suorittaa siinä laajuudessa kuin Mastonen ja Nutunen ovat kertoneet todettujen virheiden osalta.\nMastonen ja Nutunen ovat arvioineet, että todettujen virheiden korjaamisesta aiheutuu noin 120.000 euron kustannukset. Nutunen on tehnyt korjauskustannuksista kirjallisena todisteena esitetyn laskelman K12.\nHankasilo on arvioinut Nalusen laskelmaa korjauskustannuksista seuraavasti. Suunnitteluja valvonta, työmaan perustaminen ja ylläpito sekä jätekustannuk- set ovat suurin piirtein Nalusen laskelmassa esitettyä luokkaa (7.200 alv. 0 %). Salaojaputken asentaminen rakennuksen yhdelle sivustalle on 1 - 2 päivän työ ja kustannus verollisena noin 1.000 euroa. Alapohjarakenteiden purku- ja korjaustöiden sekä ulkoseinärakenteiden purku-ja korjaustöiden kustannusta Hankasilo ei ole laskenut, koska kapseloinnilla rakenne on hänen mielestään ollut korjattavissa noin 6.400 eurolla, minkä lisäksi tulee pintatöitä. Nalusen korjaussuunnitelman mukaisesti tehtynä kustannus alapohjarakenteiden purkuja korjaustöiden osalta voi vaihdella laajasti ja ulkoseinärakenteiden purku- ja korjaustöiden kustannus on Nalusen arvioimaa luokkaa. Väliseinärakenteiden kustannuksen Nutunen on laskenut kustannuslaskelmaohjelmalla, joka antaa sellaisen tuloksen kuin mitä ohjelmaan on syötetty arvoja. Hankasilo on arvioinut kustannukseksi noin 8.100 euroa (alv. 0 %). Yläpohjarakenteiden ja vesi- katteen purku-ja korjaustöiden kokonaiskustannus on noin 14.600 euroa materiaaleineen (alv. 0 %). Jos korjaukset tehdään Mastosen ja Nutusen esittämässä laajuudessa, on rakennuksen korjaamisen järkevyys kyseenalaista. Korjauksista tulee tasonparannusta, mutta Hankasilo ei ole tarkemmin osannut arvioida tämän määrää.\nPullanen on katsonut, että kapselointi on riittävä tapa rakennuksen korjaamiseksi ja kustannus tästä on noin 12.500 (alv. 0 %). Arvioidessaan Nutusen laskelmaa korjauskustannuksista, Pullanen on pitänyt korjausurakan suunnittelusta ja työmaan perustamisesta aiheutuvia kustannuksia tarpeettomina ja kustannuksena valvonnasta noin 1.000 euroa (alv. 0 %). Ulkopuolisia töitä ei tarvitse tehdä ja salaojien tekeminen voi olla tarpeetonta maaperän rakenteen vuoksi. Kustannus salaojan tekemisestä yhdelle sivustalle on 2.500 - 3.000 euroa (alv. 0 %). Alapohjarakenteiden purku-ja korjaustyöt sekä ulkoseinärakenteiden purku- ja korjaustyöt ovat tarpeettomia, koska kapselointi korvaa ne. Ulkoseinärakenteiden purku-ja korjaustöiden kustannuksissa on joka tapauksessa noin 20.000 euroa liikaa, koska työt ovat tehtävissä toisella tavalla 7.000 - 8.000 eurolla (alv. 0 %). Väliseinärakenteiden purku-ja korjaustyöt ovat tarpeettomia, mutta jos ne tehdään, niin kustannusarviossa on noin 10.000 euroa liikaa ja työ olisi tehtävissä noin 6.000 eurolla (alv. 0 %). Yläpohjarakenteiden ja vesikatteen purku-ja korjaustyöt ovat tarpeettomia, mutta jos ne tehdään,niin kustannus on runsaat 20.000 euroa (alv. 0 %). Kattoremontista tehty tarjous 10.699 euroa, joka sisältää arvonlisäveron (V5), on Pullasen mielestä halpa. Tasonparannus Mastosen ja Nutusen korjaussuunnitelman mukaisessa korjauksessa on 70 - 75 %. Nutusen käyttämästä laskentaohjelmasta Pullanen on kertonut, että sen antamat laskelmat riippuvat siitä, mitä arvoja ohjelmaan on syötetty laskentaperusteiksi.\nHovioikeus pitää Mastosen ja Nutusen arvioita ja laskelmaa lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä siitä kustannustasosta, jolla rakennuksen todetut virheet saadaan korjattua. Hankasilon ja Pullasen arvioiden luotettavuutta heikentää se, että he ovat ensisijaisesti arvioineet vain kapseloinnilla suoritettava korjauksen kustannuksia, eivätkä ole tehneet omia laskelmia kustannuksista. Heidän lausumiensa perusteella voidaan kuitenkin katsoa, että kustannusten taso vaihtelee sen mukaan missä laajuudessa ja mikä korjaustapa valitaan. Kertomusta perusteella hovioikeus katsoo, että rakennuksen korjattavaksi hyväksyttyjen virheiden korjauskustannukset muodostuvat joka tapauksessa erittäin huomattaviksi suhteessa rakennuksen arvoon. Virheiden arvioitua korjausaikaa kahdesta neljään kuukautta sen sijaan voidaan pitää kohtuullisena. Arvioitaessa virheen olennaisuutta on korjauskustannusten ohella otettava huomioon myös se seikka, että ostajat ovat ostaneet kiinteistön asumistarkoitukseen lapsiperheen kodiksi. Alapohjan, rakennuksen väliseinien ja ulkoseinien mikrobivaurioiden vuoksi kiinteistöä ei ole voinut käyttää tuohon tarkoitukseen. Kunnan ympäristöterveyslautakunta on asettanut talon asumiskieltoon. Lisäksi myyjät ovat edellä todetuin tavoin olleet tietoisia salaojituksessa ja vesikatossa sekä yläpohjassa olevista virheestä jo kiinteistöä myytäessä ja laiminlyöneet tiedonantovelvollisuutensa.\nKaikki mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että ostajat eivät olisi näistä seikoista tietoisina todennäköisesti kauppaa solmineet. Muu lopputulos kuin kaupan purkaminen olisi ostajille kohtuuton. Hovioikeus päätyy siihen, että kiinteistön laatuvirheet ovat olennaisia. Näin ollen ostajilla on maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen nojalla oikeus purkaa kauppa.\nKorvaus kiinteistön arvoa lisänneistä kustannuksista\nMyyjät ovat valitusta yhteenvedon kommentoinnin yhteydessä täydentäessään ainoastaan toistaneet käräjäoikeudessa esittämänsä, jonka mukaan Ostajat eivät ole esittäneet riittävää selvitystä väittämistään kiinteistön arvoa lisänneistä kustannuksista. Osa väitettyjen remonttien tekemisestä on Myyjien mukaan jäänyt epäselväksi, esitettyjen kuittien peruste on osittain epäselvä ja niiden määrä on joka tapauksessa enintään noin 14.300 euroa ja oman työn tuntikorvaus 15 euroa on liiallinen ainakin 7-8 euron ylittävältä osalta.\nHovioikeudessa on Myyjien käräjäoikeudessa kertoman perusteella riidatonta, että Ostajat ovat tehneet käräjäoikeuden merkittäviksi katsomat lämmitysjärjestelmään, käyttövesiputki in ja keittiöön kohdistuneet remontit, joten hovioikeudessa on enää kysymys näistä remonteista aiheutuneista kustannuksista. Näiden kustannusten määräksi käräjäoikeus on arvioinut 20.000 euroa.\nOttaen huomioon Myyjien itsensäkin ilmoittamien ja yhteen laskemien kuittien käräjäoikeuden tuomiossa todettu 14.389,51 euron loppusumma ja käräjäoikeuden tuomiossa kiinteistön arvoa korottaneiksi katsottujen remonteissa välttämättömien\ntarvikkeiden, kuten Petra-keittiön ja vedensuodattimen, hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten loppusumma 12.446,00 euroa (todiste KU), hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden arviota kustannuksista ole Myyjien valituksessaan ilmoittamalla perusteella aihetta muuttaa.\nOstajien saama asumishvötv.\nHovioikeudessa on riidatonta, että ostajat ovat asuneet kiinteistöllä 1.6.2015 lukien. Ostajat ovat ilmoituksensa mukaan muuttaneet kokonaan pois kiinteistöltä 31.5.2018 eivätkä Myyjät ole valitusta yhteenvedon kommentoinnin yhteydessä täydentäessäkään kiistäneet muuttopäivää, vaan he ovat vedonneet ainoastaan siihen, että Ostajat olisivat voineet asua kiinteistöllä kanteen vireilletulopäivään saakka.\nTältä osin hovioikeus toteaa ratkaisevaa olevan sen, kuinka kauan ostajat ovat tosiasiassa asuneet kiinteistöllä varsinkin, kun he ovat joutuneet muuttamaan pois kiinteistöltä rakennuksen aiheuttaman terveyshaitan vuoksi. Ottaen huomioon ostajille aiheutunut terveyshaitta hovioikeus hyväksyy myös käräjäoikeuden kohtuulliseksi arvioiman kuukausivuokran perusteluineen. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että syytä käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei tältä osin ole.\nTutkimus- ia selvittelykulut sekä oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa\nMyyjät ovat käräjäoikeudessa myöntäneet, että Ostajille on aiheutunut eri tutkimusten teettämisestä kustannuksia yhteensä 7.087 euroa. Myyjät ovat valituksessaan ainoastaan toistaneet käräjäoikeudessa esittämänsä kiistämisen, jonka mukaan tutkimukset ovat olleet tarpeettomia, koska kaupan kohteessa ei ole ollut virheitä ja koska virheiksi väitetyt seikat olisivat olleet havaittavissa esimerkiksi ilman homekoiratutkimustakin. Myös homekoiratutkimuksestakin aiheutuneiden kustannusten määrä on riidaton ja kysymys on tämän osalta vain siitä, onko se ollut tarpeellinen vaurioiden selvittämiseksi.\nAsian laatu huomioon ottaen hovioikeus pitää homekoiralla tehtyä vaurioiden alustavaa selvitystä tarpeellisena vaurioiden olemassaolon ja laajuuden selvittämiseksi ja varmistamiseksi.\nHovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole tutkimus-ja selvittelykulujen tai käräjäoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta.\nOikeudenkäynnin kustannukset hovioikeudessa\nValtion varoista maksetut todistaianpalkkiot ia lisäkorvausvaatimukset\nMyyjien nimeämille todistajille valtion varoista maksetut palkkiot jäävät hovioikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen valtion vahingoksi.\nValtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 9 §:n mukaan jos todistaja tai muu valtion varoista korvaukseen oikeutettu vaatii matka-ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä korvausta enemmän kuin valtion varoista saadaan myöntää, voidaan se asianosainen, joka tämän lain nojalla tuomitaan korvaamaan todistelukustannuksia valtiolle, samalla velvoittaa maksamaan kohtuulliseksi harkittu lisäkorvaus.\nMyyjien todistajaksi nimeämä Aki Hankasilo on vaatinut, että Ostajat velvoitetaan suorittamaan hänelle todista]anpalkkion lisäkorvauksena 77 euroa. Hovioikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen vaatimus on hylätty.\nMyyjien todistajaksi nimeämä Heino Pullanen on vaatinut, että Ostajat velvoitetaan suorittamaan hänelle todista]anpalkkion lisäkorvauksena 303 euroa. Hovioikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen vaatimus on hylätty.\nOstajien oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa\nAsianajaja EKämä on antanut oikeudenkäyntikululaskun Ostajien avustamisesta hovioikeudessa, jonka määrä tosiasiallista pääkäsittelyn aikaa vastavana on 13.912,14 euroa.\nMyyjilla ei ollut huomautettavaa toimenpiteistä eikä tuntiveloituksesta. He ovat myöntäneet matkakulut (laskussa päiväyksellä 16.1.2020) ja majoituskulut (laskussa päiväyksellä 16.1.2020) Lahteen määrältään oikeiksi, mutta vastustaneet vaatimusta perusteeltaan. Käsittelyn peruuntuminen ei ole johtunut Myyjäteista vaan koronaepidemiasta, eivätkä he siten vastaa tästä aiheutuneista kuluista. Samoin he ovat katsoneet asian olevan matka-ja majoituskulut (laskussa päiväyksellä 19.2.2020) Kouvolaan osalta. Majoituskulut ovat olleet muutoinkin tarpeettomia. Lisäksi he ovat katsoneet, että todistaja Mastosen todistajanpalkkio 800 euroa on kohtuuton, ja myöntäneet kohtuulliseksi määräksi 400 euroa.\nKämä on katsonut, että laskussa olevat kulut ovat olleet aiheellisia asian hoitamiseksi. Hän hoitaa juttuja valtakunnallisesti ja käsittelypaikkakunnalle saapuminen edellisenä päivänä on ollut asiallista. Hotellikustannus on myös ollut halvempi, kuin jos hän olisi tullut omalla autolla. Käsittelyn pemutus on tullut helmikuussa 2020 niin myöhään, että kustannukset olivat jo syntyneet. Matka- ja majoituskulut huhtikuulta pemuntuneesta käsittelystä on siirretty nyt toimitettuun käsittelyyn.\nPääkäsittelyn peruuntuminen tiistaina 4. ja keskiviikkona 5.2.2020 on johtunut Myyjien nimeämälle todistaja Pullaselle tulleesta esteestä, josta on ilmoitettu sunnuntaina 2.2.2020 ja pääkäsittely on peruutettu maanantaina 3.2.2020. Kämän ilmoituksen mukaan kustannukset olivat jo syntyneet, eikä niitä ollut voinut peruuttaa tai siirtää myöhemmäksi. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että Myyjät ovat velvolliset korvaamaan peruuntumisesta Ostajille aiheutuneet kustannukset.\nPääkäsittelyn peruuntuminen 20. ja 21.4.2020 on johtunut korona-epidemian aiheuttamista erityisjärjestelyistä. Koska Ostajien avustaja on saanut siirrettyä kyseiset matka- ja majoituskustannukset käytettäväksi nyt toimitetun pääkäsittelyn yhteydessä, on kysymyksessä tosiasiallisesti nyt toimitettuun pääkäsittelyyn liittyneistä kustannuksista, ja näin ollen Myyjien korvattavista kustannuksista.\nAsianajotoimisto, jossa Kämä toimii, sijaitsee Joensuussa. Peruuntunut pääkäsittely Lahdessa 4. ja 5.2.2020 oli ollut tarkoitus aloittaa kello 9.30 ja pääkäsittely 15.9.2020 Kouvolassa on alkanut kello 9.00. Majoittuminen tuomioistuinpaikkakunnalle on ollut asianmukaista.\nHovioikeus hyväksyy todistaja Mastosen vaatiman ja Ostajien hyväksymän todistajanpalkkion asian laatuun ja Mastosen todistelun merkitykseen ja asiantuntemukseen nähden kohtuulliseksi.\nEdellä kerrotut seikat huomioon ottaen aihetta Ostajien vaatiman oikeudenkäyntikulujen korvauksen alentamiselle ei ole ilmennyt.\nMyyjien avustajan palkkio ia omavastuuosuus\nHovioikeus hyväksyy Myyjien avustajan asianajaja Harri AAn palkkion laskun mukaan muutoin, mutta pääkäsittely asiassa on kestänyt lähimpään puoleen tuntiin pyöristettynä 5,5 tuntia. AAlle tulevaksi palkkioksi ja kulujen korvaukseksi E ja E Myyjätin avustamisesta hovioikeudessa vahvistetaan 4.633,94 euroa, jota vastaava arvonlisäveron määrä on 1.112,15 euroa. Kokonaismäärästä 5.746,09 eurosta AAlle maksetaan valtion varoista 70 prosenttia eli 4.022,26 euroa. E ja E Myyjät velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan AAlle omavastuuosuutenaan 30 prosenttia kokonaismäärästä eli 1.723,83 euroa.\nTuomiolauselma\nKäräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.\nTodistajien Aki Hankasilon ja Heino Pullasen todistajanpalkkioiden lisäkorvausvaatimukset hylätään.\nKäräjäoikeuden määräämä turvaamistoimi (Päijät-Hämeen käräjäoikeus 3.7.2018 nro 18\/10454) pidetään voimassa, kunnes tämä tuomio on pantu täytäntöön, kuitenkin enintään 30 päivää lainvoimaiseksi tulemisesta lukien, tai kunnes asiassa toisin määrätään.\nE ja E Myyjät velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan yhteiseksi korvaukseksi S S Ostajatlle hovioikeudessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 13.912,14 euroa, mille määrälle on suoritettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.\nAsianajaja Harri AAlle tulevaksi palkkioksi ja kulujen korvaukseksi E ja E Myyjätin avustamisesta hovioikeudessa vahvistetaan 4.633,94 euroa, jota vastaava arvonlisäveron määrä on 1.112,15 euroa. Kokonaismäärästä 5.746,09 eurosta AAlle maksetaan valtion varoista 70 prosenttia eli 4.022,26 euroa. E ja E Myyjät velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan AAlle omavastuuosuutenaan 30 prosenttia kokonaismäärästä eli 1.723,83 euroa.\nMuutoksenhaku\nAsian ovat ratkaisseet:\nMuutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.\nValitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.12.2020.\npresidentti Pertti N hovioikeudenneuvos Lasse T hovioikeudenneuvos Janne A\nRatkaisu on yksimielinen.\nPÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS\n2. osasto\nKäräjätuomari Juha K\nTUOMIO 19\/6073\nAnnettu kansliassa\n17.4.2019 L18\/7916\nKantajat\nVastaajat\nAsia\nVireille\nKANNE\nOstajat, S\nOstajat, S\nMyyjät, E\nMyyjät, E\nKiinteistöä koskeva riita\n24.5.2018\nRiidattomat taustatiedot\nKantajat ovat ostaneet vastaajilta 27.3.2015 päivätyllä kauppakirjalla Nestolan kunnassa, Volluhtin kylässä sijaitsevan Kovikolmio-nimisen tilan (532-405-1-49) sillä olevine rakennuksineen osoitteessa Lenkkilantie 99, 152540 Nestola.\nKauppahinta on ollut 149.000 euroa, jonka kantajat ovat kokonaisuudessaan maksaneet kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä.\nKantajien vaatimukset\nKantajat vaativat\nla) ensisijaisesti, että\nkantajien ja vastaajien välillä 27.3.2015 laadittu kiinteistön kauppa, jolla kantajat ovat ostaneet vastaajilta x, puretaan,\nvastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti palauttamaan kantajille kauppahinta 149.000,00 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 27.3.2015 lukien haasteen tiedoksiantamiseen saakka ja korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien,\nkaupan purkautuessa vastaajat velvoitetaan suorittamaan kantajille korvauksena kiinteistön arvoa lisänneistä hyödyllisistä kustannuksista 29.700,00 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien,\nlb) toissijaisesti, että\nSiinä tapauksessa, että kauppaa ei purettaisi, kantajat vaativat, että\nvastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille hinnanalennuksena 90.000 euroa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine korkoineen 27.3.2015 lukien haasteen tiedoksiantamiseen saakka ja korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien.\nJoka tapauksessa vastaajat on velvoitettava korvaamaan kantajille\n2) asian tutkimus- ja selvittämiskuluina 7.087,00 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta, ja\n3) kantajien asianosaiskulut oikeudenkäyntikulut 26.123,37 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.\nPerusteet\nKaupan kohteen sopimuksenvastaisuus ja väärät aa harhaanjohtavat\ntiedot, jotka kaupan kohteesta on annettu (MK 2 luvun 17 §:n 1\nmomentin 1 ia 2 kohdat)\nOstajille on ennen kaupantekoa kerrottu, että talon pohjoispäädyssä on myyjän asentamat salaojat. Sittemmin on selvinnyt, että salaojia ei ole talossa lainkaan.\nMyyjät eivät ole kertoneet ostajille ulkoseinien alaosien vaurioista, joista ovat olleet tietoisia. Myyjät ovat omistusaikanaan tehneet taloon kattoremontin ja jättäneet talon pahoin vaurioituneet puiset kattorakenteet vesikaton alle ja jättäneet kertomatta siitä ostajille.\nKaupan kohteessa on virhe, koska myyjät ovat ennen kaupan tekemistä\nantaneet ostajille virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa rakennuksen kunnosta, jättäneet kertomatta olennaisista kauppaan vaikuttavista seikoista ja salanneet vaurioita, joista heillä on ollut tietoa.\nSalainen virhe (MK 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohta)\nKaupanteon jälkeen ostajat ovat havainneet tontilla sijaitsevassa asuinrakennuksessa myös vakavia laadullisia puutteita ja virheitä, joista ostajat eivät huolellisesta ennakkotarkastuksesta huolimatta ole voineet saada tietoa ennen kauppaa. Vaikka osa virheistä olisikin salaisia virheitä, on virheitä pidettävä olennaisina, eikä kauppaa olisi syntynyt, jos ostajat olisivat niistä tienneet.\nKiinteistö poikkeaa virheiden vuoksi laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.\nKaupan kohteessa todetut virheet ia vauriot\nKaupanteon jälkeen kohteessa on 16.2.2018 suoritettu Hämeen homekoirien homekoiratutkimus ja Rl Mastosen tekemiä kosteusmittauksia ja rakenneavauksia. Tutkimuksissa on 5.4.2018\/29.10.2018 päivätyn raportin perusteella havaittu seuraavia vikoja ja vaurioita.\nRakennuksen ulkopuoli\n- Rakennuksen ulkopuolen maanpinnan muotoilu on puutteellinen, (s. 5- 6 ja 30)\n- Pintavedet (sadevedet ja lumien sulamisvedet) ohjautuvat sokkelin juureen, (s. 5 ja 30)\n- Koska ulkopuolisena vedeneristeenä olevan bitumisivelyn eristyskyky ei ole riittävä ja sokkelia vasten oleva maa-aines on hienojakoista, sokkeliin on kohdistunut ulkopuolista kosteusrasitusta jo vuosia, (s. 5)\n- Sokkelin vedeneristeen tekninen käyttöikä on ylittynyt, (s. 6 ja 30)\n- Talon ympärillä ei ole salaojia, (s. 5)\n- Vaurioiden korjaamiseksi on rakennuksen ulkopuolen maanpinnat muotoiltava ja sokkelin vedeneristys ja salaojitus korjattava.\nSisäilma\n- Sisäilmassa oli havaittavissa selkeä mikrobivaurioon (home) viittaava hajuhaitta olohuoneessa, takan läheisyydessä.\n- Muiden huonetilojen osalla hajua oli havaittavissa paikoitellen lattian rajassa.\n- Havaittu haju johtuu rakenteista vuotoilman mukana tulevista epäpuhtauksista. Sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa oireita ja sairauksia tilojen käyttäjille.\n- Sisäilmassa havaittavissa oleva mikrobivaurion haju on jo yksistään merkki korjausta vaativasta vauriosta, (kaikki s. 7)\nIlmanvaihto ja painesuhteet\n- Rakennuksessa on selkeitä ilmavuotopaikkoja ulkoseinän ja väliseinien alaosassa lattian rajassa.\n- Lattian ja seinän rajassa on selkeä rako rakenteisiin.\n- Alipaineen vaikutuksesta vaurioituneista rakenteista pääsee epäpuhdasta vuotoilmaa sisäilmaan, (kaikki s. 8)\nAlapohjarakenne\n- Olohuoneen ulko-oven edessä muovimaton alla oli havaittavissa näkyvää mikrobikasvustoa. (s. 8-9)\n- Lattiarakenne on ollut joskus märkä oviaukon edustalta, koska muovimaton alapintaan on syntynyt mikrobivaurioita. (s. 8-9)\n- Olohuoneessa takan ympärillä kevytsorabetonin todettiin olevan kastunut, (s. 9-10)\n- Takan ympärillä oli havaittavissa selkeä kastuneen\/ vaurioituneen rakenteen haju. (s. 9-10)\n- Kosteus pääsee nousemaan takan ja väliseinien kohdalta rakenteisiin, (s. 9-10)\n- Olohuoneen ja saunan väliseinä on kastunut alareunastaan, (s. 9)\n- Makuuhuoneessa pintabetonilaatan alla on muovikalvo, joka ei ole yhtenäinen seinän muovin kanssa, (s. 9)\n- Pesuhuoneen lattiakaivon kuparisen korokerenkaan läpiviennin tiivistyksessä on puutteita, (s. 10)\n- Makuuhuoneen 2 ulkoseinän alapuusta otetussa mikrobinäytteessä 1 ja ulkoseinän alapuun alapohjavillasta otetussa mikrobinäytteessä 2 havaittiin selvä mikrobikasvu materiaaleissa.\nAlapohjassa lämmöneristeenä on kevytsorabetoni ja sokkelia vasten sisäpuolella on bitumikorkkieriste. Bitumikorkkieriste ja alapohjaeriste ovat mikrobivaurioituneita. Alapohjaeristeen ja bitumikorkkieristeen vaurioituminen on todettu mikrobinäyttein. Sokkelia vasten oleva bitumikorkkieriste tulee poistaa. Myös väliseinärakenteet lähtevät pohjabetonilaatan päältä ja ovat vaurioituneet alareunastaan. Alapohjarakenne tulisi avata ulkoseinien ja väliseinien juuresta minimissään 500 mm leveydeltä pohjabetonilaattaan asti, jotta rakenteen korjaaminen on mahdollista. Koska alapohjarakennetta tulee avattavaksi laajasti seinärakenteiden suuren määrän vuoksi, on suositeltavaa purkaa alapohjarakenne kauttaaltaan pohjabetonilaatan pintaan asti. Näin rakenne saadaan jatkossa kosteusteknisesti toimivaksi ja alapohjarakenteesta saadaan poistettua myös vaurioitunut kevytsorabetonieriste. Näin toteutettuna alapohjaan ei jää vaurioriskiä.\nVaurioiden korjaamiseksi on tehtävä seuraavat toimet:\nAlapohjarakenteen avaaminen pohjabetonilaattaan asti koko rakennuksen alueelta. Sokkelia vasten olevien bitumikorkkieristeiden poistoja sokkelipinnan puhdistaminen. Pohjabetonilaatan puhdistaminen ja uuden kapillaarikatkon tekeminen (esim. Ardex EP2000 tai Uzin PE480). Väliseinärakenteiden nosto lattiapinnan tasolle esim. harkkorakenteella. Alapohjan uudelleen rakentaminen (kaksoisbetonilaattarakenne). Alapohjan ja seinän liittymät sekä alapohjan läpiviennit tiivistetään koko rakennuksen alueelta pintabetonilaatan valamisen ja kuivaksi toteamisen jälkeen sisäilmakorjausohjeiden mukaisesti (esim. Ardex 8 + 9).\nUlkoseinärakenne\n- Julkisivuverhous ei tuuletu. (s. 11)\n- Lautaverhoilulla osalla tuuletusrako puuttuu kokonaan ja tiiliverhoillulla\nalueella tiilen saumaan on jälkikäteen tehty tuuletusreikiä, jotka eivät takaa riittävää tuuletusta tiilimuurauksen taustalle, (s. 11 ja 13)\n- Muurauslaasti on tukkinut tiilimuurauksen tuuletusraon. (s. 11 ja 13)\n- Tuulensuojalevynä on herkästi vaurioituva puukuitulevy. (s. 13)\n- Seinärakenteen tuulettumattomuus vaurioittaa rakenteita, (s. 11)\n- Betonisokkelin ja villaeristeen välissä ei ole kosteuden nousun estävää rakennetta, (s. 12 ja 14)\n- Betonisokkeli kastuu ulkopuolelta ja maaperästä siirtyvän kosteuden seurauksena, (s. 12 ja 14)\n- Kosteus on vaurioittanut vuosien saatossa betonisokkelia vasten olevaa villaeristettä ja alaohjauspuuta. (s. 12 ja 14)\n- Betonisokkelin kosteus mitattiin kolmesta rakenneavauskohdasta näytepalamittauksella. Kahdessa rakenneavauskohdassa seinän alaohjauspuun alla betonisokkelissa havaittiin näytepalamittauksen perusteella mikrobikasvun kannalta riittävä kosteus. Muina vuodenaikoina kosteus voi olla huomattavastikin mitattua suurempaa (vesisateet ja lumien sulamisvedet), (s. 12)\n- Seinän alaohjauspuusta ja sen alapuolisesta villaeristeestä otettiin materiaalinäytteet kolmesta kohdasta. Materiaalinäytteen perusteella ulkoseinärakenne on kaikista kohdista mikrobivaurioitunut. Näytteissä oli havaittavissa runsaasti sädesienikasvustoa ja muita kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja, (s. 12)\n- Talossa on myös vanha korjaamaton kosteusvaurio pukuhuoneen ja varastohuoneen alueella ulkoseinässä (ks. pohjakuva). Varastohuoneessa sijaitsevassa pumpputilassa on ollut vuoto vuosia aikaisemmin. Vesivahinko on korjattu puutteellisesti ja seinään on jäänyt mikrobivaurioituneita rakenteita.\n- Rakennuksen ulkopuolelta tulee kosteusrasitusta sokkelirakenteeseen. Sokkelirakenne on kastunut. Ulkoseinärakenteet ovat kostean sokkelirakenteen päällä ja siksi seinärakenne on vaurioitunut alareunastaan. Ulkoseinän alaosan kastuminen ja vaurioituminen on todettu useista kohdista. Lisätutkimuksessa on havaittu, että seinärakenne ei ole ylempää mikrobivaurioitunut, mutta seinä alareunan vaurioista on kulkeutunut paikallisesti epäpuhtauksia ylemmäksi seinärakenteeseen. Tarkkaa korjausrajaa ei ole mahdollista määrittää ja siksi seinärakenne tulisi korjata vähintään ikkunakorkoon asti koko rakennuksen osuudella.\nVäliseinärakenne\n- Väliseinärakenteet on rakennettu pohjabetonilaatan päältä ja kyseinen rakenne on riskirakenne. (s. 15)\n- Väliseinien kohdilla oli havaittavissa, että alapohjasta tulee vaurioon viittaavaa hajua. (s. 15)\n- Puurunkoisen väliseinän lattiapinnan alapuolisessa lastulevyssä oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä, (s. 17)\n- Makuuhuoneen kohdalla väliseinän alaosassa oli havaittavissa kosteutta, (s. 15)\n- Tiiliseinärakenteessa havaittiin kosteutta takan juuressa, (s. 17)\n- Väliseinärakennetta avattiin olohuoneesta ja makuuhuone 3 kohdalta. Olohuoneen osalla lastulevyssä oli kosteusjälkiä ja tiilirakenteinen väliseinä oli kastunut. Makuuhuoneessa seinän puurunko oli kastunut.\n(s. 15)\n- Molemmista rakenneavauskohdista otettiin materiaalinäytteet seinän\nlastulevystä. Väliseinärakenteet ovat mikrobivaurioituneet. Näytteissä oli havaittavissa runsaasti kosteusvauriota indikoivia mikrobeja, (s. 15)\n- Vaurioiden korjaamiseksi väliseinärakenteet tulee nostaa lattiapinnan tasolle. Korjaaminen edellyttää lattiarakenteen avaamista seinän juuresta, (s. 31)\nYläpohja ja vesikatto\n- Purueristeen päälle lisäeristeeksi lisätyllä puhallusvillalla on osittain tukittu sivulappeiden tuuletusrakoja. (s. 18 ja 22)\n- Autotallisiiven räystäälle on asetettu uudet räystäslaudat vanhojen räystäslautojen päälle. Uusilla räystäslaudoilla on tukittu yläpohjan tuuletusta, (s. 18 ja 23)\n- Räystäskoteloissa on näkyviä mikrobivaurioita. (s. 22)\n- Saatujen tietojen mukaan vesikatto on uusittu vuonna 2008. On olettavaa, että vanha vesikatto on vuotanut. Yläpohjassa on havaittavissa vanhoja vaurioita, joiden on syytä epäillä olevan vanhan vesikaton aikaisia. Vanhat kattovuodot ovat voineet lisäksi vaurioittaa myös yläpohjan purueristeitä, jotka eivät ole aistinvaraisesti tarkastettavissa, (s. 18 ja 22)\n- Puurakenteissa on näkyviä, osittain vanhoja vaurioita laajasti, (s. 22)\n- Uusi vesikatto on tehty virheellisesti. Vesikatto on asennettu suoraan aluskatteen päälle ilman tuuletusrimaa ja ruoteita. (s. 18)\n- Katteen alapuoli ei tuuletu, eikä katteen alle pääsevä lumi ja vesi pääse esteettä poistumaan, (s. 18)\n- Vesikaton läpiviennit ovat puutteellisia ja niiden kautta pääsee sadevettä ja lumien sulamisvesiä yläpohjaan, (s. 18)\n- Yläpohjassa on nähtävissä useita vuotopaikkoja. (s. 18)\n- Piipun juuressa oli havaittavissa yläpohjan puolella kosteutta ja vaurioituneita rakenteita, (s. 19)\n- Piipun juuresta aluskatetta ei ole yhdistetty piippuun. Piipun läpivienti on puutteellinen ja läpiviennin kautta pääsee vesiä yläpohjaan, (s. 19)\n- Piipun pellityksen tiiveydessä on puutteita. Piipun metsänpuoleiselta sivulta on reikä, josta vesi valuu yläpohjan puolelle. Yläpohjanpuurakenteet ovat märkiä ja vaurioituneita, (s. 20)\n- Piipun kohdalla aluskate ei yhdisty piippuun ja pellitykset on tehty siten, että vesillä on pääsy yläpohjarakenteisiin. (s. 20)\n- Tuuletusviemärin läpivienti on puutteellinen. Lumi ja vesi pääsee pellityksen alleja puutteellisesta läpiviennistä rakenteisiin, (s. 21)\n- Tuuletusputken kohdalta vesi\/lumi pääsee yläpohjan puolelle. Kattorakenteissa ja eristeissä kosteutta ja vaurioita, (s. 21)\n- Yläpohjan tuuletus on kokonaisuudessaan riittämätön, (s. 18 ja 23)\n- Vaurioiden korjaamiseksi yläpohjaeristeet ja vaurioituneet puurakenteet tulee poistaa\/ uusia. Vesikatto tulee rakentaa uudelleen, (s. 31)\nAsumistervevsasetuksen toimenpideraian ylittyminen\nKorjaamaton kosteus-ja mikrobivaurio luo kiinteistöön olosuhteet, joista voi seurata terveydellistä haittaa kiinteistön käyttäjille. Kiinteistössä on vaurioita, jotka ovat Sosiaali-ja terveysministeriön asetuksen 545\/2015 mukaan on terveysriski ja vaativat korjaustoimia.\nVaurioiden korjaaminen ia korjausten kustannukset\nKuntotutkimusraportin mukaan rakennuksessa on niin laajoja mikrobivaurioita, että kiinteistön purkaminen ja uudelleen rakentaminen on ainoa taloudellisesti järkevä ratkaisu. Laajoen mikrobivaurioiden poistaminen ja rakennuksen saattaminen terveelliseksi vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Rakenteiden puhdistaminen esimerkiksi sädesienestä on hankalaa ja taloudellisesti kallista. Vaurioiden korjaaminen maksaa ainakin 133.868 euroa.\nKantajien tekemät talon arvoa nostaneet remontit\nKantajat ovat tehneet seuraavat talon arvoa nostaneet remontit kaupan kohteena olleessa talossa:\n- Vanha kaivopumppu on purettu sisältä kodinhoitohuoneen kulmassa olevasta kopista ja laitettu kaivoon avokaivopumppu\n- Autotallin päätyyn sisäpuolelle on tehty eristetty tila vedensuodattimelle ja painevesisäiliölle\n- Koko lämmitysjärjestelmä on uusittu jättäen vanha öljykattila rinnalle\n- Vanhan kylmiön tilalla ollut varastohuone on purettu pois ja huone on muutettu tekniseksi huoneeksi, jossa on multivaraaja, ilmasta-veteen lämpöpumpun sisäyksikkö ja lämmönsäätöautomatiikka\n- Kaikki käyttövesiputket on uusittu\n- Talon kaikkiin pattereihin on vaihdettu termostaatit ja niiden runkoventtiilit. Patterit on hiekkapuhallettuja maalattu\n- Wc tilaan on uusittu wc istuin, peilikaappi, allaskaappi ja allas.\n- Keittiöremontti on tehty, jolloin on uusittu myös keittiön lattia ja keittiöstä etelään päin menevän käytävän lattia\n- Etuoven ulko-ovi on uusittu.\n- 6\/2015 Muihin asuintiloihin (makuuhuoneet 3kpl, olohuone, eteinen ja käytävä) uusittu sisäkatot, kaikki listoitukset sekä kaikki pinnat lattioita lukuun ottamatta\n- Sähköpääkeskus on uusittu ja asennettu sähkötolpan uusimisen yhteydessä talon seinään pohjoispäätyyn. Hallin sähkösyöttö on uusittu uudelta keskukselta halliin maakaapelilla\n- Hallin valaistusta on parannettu\n- Kiinteistölle on piha-alueelle ajettu mursketta 30 m2\nKantajien lausuma 9.1.2019 vastaajien yhteenvetoon tekemien täydennysten johdosta\nVastaajien yhteenvetoon tekemät täsmennykset ja uusi todistelu eivät anna aihetta arvioida kohteen vauriolaajuutta, korjauskustannusten määrää tai kaupan purkamisen kynnystä toisin kuin kantajat ovat vaatineet.\nKantajat kiistävät vastaajien asumishyötykorvausvaatimuksen ensisijaisesti kokonaan ja toissijaisesti 10.800 euroa ylittävältä osin liiallisena. Kantajat eivät ole saaneet merkittävää asumishyötyä, koska asuminen ei ole ollut pitkäaikaista, vaan kantajat ovat voineet käyttää taloa asumiseen vain kolmen vuoden ajan 1.6.2015-31.5.2018 välisenä aikana. Toukokuun 2018 jälkeen talossa ei ole voinut asua lainkaan. Asumishyödyn määrä voisi olla enintään 300 euroa kuukaudessa ja vain niiltä kuukausilta (36 kpl), jolloin kantajat ovat käyttäneet taloa asumiseensa. Huomioitava on, että kantajat ovat kärsineet talossa asuessaan sisäilmaongelmista.\nHinnanalennusvaatimuksen täsmentämisessä ei ole kysymys kielletystä kanteen muuttamisesta, vaan vaatimuksen täsmentämisestä ja siitä, että kantajat ovat kanteen nostamisen jälkeen saaneet täsmällisemmän laskelman korjauskustannusten määrästä. Asia ei muutu toiseksi täsmennyksen johdosta.\nVASTAUS\nVastaajien vaatimukset\nVastaajat vaativat, että käräjäoikeus\n1. hylkää S Ostajien ja S Ostajien eli kantajien ensisijaisen vaatimuksen, että 27.3.2015 laadittu kiinteistön kauppa Nastolassa sijaitsevasta Kivikolmio RN:o 1:49 -tilasta (kiinteistötunnus 532-405-1-49) puretaan, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti palauttamaan kantajille kauppahinta 149.000 euroa korkoineen ja että vastaajat velvoitetaan suorittamaan kantajille korvauksena kiinteistön arvoa lisänneistä hyödyllisistä kustannuksista 29.700 euroa viivästyskorkoineen, ja vastaajat katsovat, että mahdollisesta palautettavasta kauppahinnasta on vähennettävä kantajien saamana asumishyötynä vähintään 55.200 euroa.\n2. jättää tutkimatta kantajien toissijaisen 90.000 euron hinnanalennusvaatimuksen 80.000 euroa ylittävältä osalta ja hylkää kantajien toissijaisen vaatimuksen, että vastajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille hinnanalennuksena 80.000 euroa tai 90.000 euroa korkoineen joko kokonaan tai ainakin 12.400 euroa taikka ainakin 23.800 euroa ylittävältä osalta\n3. hylkää kantajien vaatimuksen, että vastaajat on velvoitettava korvaamaan heille asian tutkimis- ja selvittelykuluina 7.087 euroa viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta\n4. hylkää kantajien vaatimuksen, että vastaajat on velvoitettava korvaamaan heidän asianosais-ja oikeudenkäyntikulunsa viivästyskorkoineen.\n5. velvoittaa kantajat yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajille tässä asiassa käräjäoikeudessa aiheutuvat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemispäivästä.\nPerusteet\nYleistä\nVastaajien ja kantajien välillä on 27.3.2015 tehty kiinteistön kauppa, jolla kantajat ovat ostaneet vastaajilta Nestolan kunnassa sijaitsevan x 1:49 -tilan (kiinteistötunnus x) yhteensä 149.000 euron kauppahinnalla.\nKaupan kohteena on ollut kiinteistö, jolla on ollut vuonna 1971 rakennettu omakotitalo, jota on myyty siistikuntoisena, ja eräitä muita rakennuksia.\nKauppakirjassa todetaan, että Myyjät vastuu kaupan kohteesta määräytyy maakaaren mukaan ja että ostajat ovat tietoisia 11.2.2015 päivätyn erillisen liitteen mukaisista kiinteistön korjaustarpeista. Kauppakirjan mukaan ostajat ovat ottaneet kiinteistön ja rakennukset vastaan siinä kunnossa kuin ne heille esiteltäessä olivat. Lisäksi kauppakirjassa todetaan, että vaurion arvo ja mahdolliset korjauskulut on huomioitu maksetussa kauppahinnassa.\nYleistä virheväitteistä\nKaupan kohteessa ei ole ollut maakaaren tarkoittamia laatuvirheitä.\nVastaajat kiistävät antaneensa virheellistä tietoa tai salanneensa jotain kiinteistön salaojien taikka rakennuksen ulkoseinien alaosien tai kattorakenteiden osalta.\nVastaajat eivät olisi tehneet koko kiinteistönkauppaa, mikäli olisivat tienneet nyt esille tuoduista virheistä.\nKaupan kohteessa ei ole myöskään salaisia virheitä.\nYksityiskohtaisista virheväitteistä\nRakennuksen ulkopuoli\n- \"Rakennuksen ulkopuolen maanpinnan muotoilu on puutteellinen.” Ei virhe. Kiinteistön maanpinta on tavanomainen.\n- \"Pintavedet (sadevedet ja lumien sulamisvedet) ohjautuvat sokkelin juureen.\" Ei virhe. Kiinteistöllä on toimiva sadevesijärjestelmä.\n- \"Koska ulkopuolisena vedeneristeenä olevan bitumisivelyn eristyskyky ei ole riittävä ja sokkelia vasten oleva maa-aines on hienojakoista, sokkeliin on kohdistunut ulkopuolista kosteusrasitusta jo vuosia.” Ei virhe. Rakennukseen ei kohdistu poikkeavaa kosteusrasitusta. Rakennuksen alapohjan soratäyttökerros on ollut normaalia parempi ja alapohjana on ollut tavanomainen työpermanto\/eristetty rakenne, jossa ei perustamisolosuhteet huomioon ottaen ole riskejä.\n- \"Sokkelin vedeneristeen tekninen käyttöikä on ylittynyt.\" Ei virhe. Rakennuksen ikä on ollut kantajien tiedossa kaupantekohetkellä.\n- \"Talon ympärillä ei ole salaojia.” Ei virhe. Kiinteistön rakennuspaikka on kallioinen eikä salaojitusta tarvita. Rakennuksen suunnitelmissakaan ei ole edellytetty salaojia. Salaojituksen puuttuminen on ollut kantajien tiedossa kaupantekohetkellä.\n- \"Vaurioiden korjaamiseksi on rakennuksen ulkopuolen maanpinnat muotoiltava ja sokkelin vedeneristys ja salaojitus korjattava.” Ei virhe.\nKiinteistöllä ei ole ongelmia rakennuksen ulkopuolen osalta.\nRakennusinsinööri Heino Pullanen on todennut, että rakennuksen luoteispäätyyn rakennettu rännikaivo ja siitä sivuojaan johdettu sadevesiviemäri palvelevat kattovesien poistoa erinomaisesti. Pintavesien poisto on tehty asianmukaisesti piha-alueiden kallistuksilla.\nSisäilma\n- \"Sisäilmassa oli havaittavissa selkeä mikrobivaurioon (home) viittaava hajuhaitta olohuoneessa, takan läheisyydessä.\" Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole sisäilmaongelmaa.\n- \"Muiden huonetilojen osalla hajua oli havaittavissa paikoitellen lattian rajassa.” Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole sisäilmaongelmaa.\n- \"Havaittu haju johtuu rakenteista vuotoilman mukana tulevista epäpuhtauksista. Sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa oireita ja sairauksia tilojen käyttäjille.” Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole sisäilmaongelmaa.\n- \"Sisäilmassa havaittavissa oleva mikrobivaurion haju on jo yksistään merkki korjausta vaativasta vauriosta.\" Ei virhe. Kiinteistöllä ei olesisäilmaongelmaa.\nPullanen on todennut, että rakennuksen sisäilmassa ei ole havaittavissa tavallisuudesta poikkeavia hajuja.\nIlmanvaihto ia painesuhteet\n- \"Rakennuksessa on selkeitä ilmavuotopaikkoja ulkoseinän ja väliseinien alaosassa lattian rajassa.” Ei virhe. Rakennuksessa ei ole tavanomaisesta poikkeavia ilmavuotopaikkoja.\n- \"Lattian ja seinän rajassa on selkeä rako rakenteisiin.” Ei virhe. Rakennuksessa ei ole tavanomaisesta poikkeavia rakenteiden rakoja.\n- \"Alipaineen vaikutuksesta vaurioituneista rakenteista pääsee epäpuhdasta vuotoilmaa sisäilmaan.\" Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole sisäilmaongelmaa.\nPullanen on todennut, että mahdollisten mikrobien pääsyä huoneilmaan voidaan osittain estää asentamalla ikkunoihin korvausilmaventtiilit, jolloin korvausilma tulee sisälle hallitusti\nAlapohjarakenne\n- \"Olohuoneen ulko-oven edessä muovimaton alla oli havaittavissa näkyvää mikrobikasvustoa.” Ei virhe. Mahdollinen mikrobikasvusta voi johtua esimerkiksi ulkoa kenkien mukana tulleesta kosteudesta.\n- \"Lattiarakenne on ollut joskus märkä oviaukon edustalta, koska muovimaton alapintaan on syntynyt mikrobivaurioita.” Ei virhe. Mahdollinen mikrobikasvusta voi johtua esimerkiksi ulkoa kenkien mukana tulleesta kosteudesta.\n- \"Olohuoneessa takan ympärillä kevytsorabetonin todettiin olevan kastunut.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Takan ympärillä oli havaittavissa selkeä kastuneen\/vaurioituneen rakenteen haju.\" Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Kosteus pääsee nousemaan takan ja väliseinien kohdalta rakenteisiin.” Ei virhe. Rakennuksen rakenne on asianmukainen ja toimiva.\n- \"Olohuoneen ja saunan väliseinä on kastunut alareunastaan.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Makuuhuoneessa pintabetonilaatan alla on muovikalvo, joka ei ole yhtenäinen seinän muovin kanssa.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Pesuhuoneen lattiakaivon kuparisen koroke renkaan läpiviennin tiivistyksessä on puutteita.” Ei virhe. Rakennuksen viemärijärjestelmä on toimiva.\n- \"Makuuhuoneen 2 ulkoseinän alapuusta otetussa mikrobinäytteessä 1 ja ulkoseinän alapuun alapohjavillasta otetussa mikrobinäytteessä 2 havaittiin selvä mikrobikasvu materiaaleissa.” Ei virhe. Havaitut mikrobit eivät vaikuta rakennuksen sisäilmaan, koska näytteet on otettu ulkoilmaan yhteydessä olevista rakenteista.\nRakennusinsinööri Aki Hankasilo on todennut rakennuksen alapohjarakenteen osalta seuraavaa. Alapohjarakenne on tyypillinen 1960 -1970 -luvun rakenne. Pohjabetonilaatan ja eristekerroksen kosteusmittaukset antavat lähes poikkeuksetta kohonneita arvoja, mutta muovikalvo, pintabetonilaatta ja pintarakenteet estävät maapohjasta vähäisesti nousevan kosteuden haihtumisen, mistä ei taas aiheudu minkäänlaista haittaa. Ainoastaan väliseinärakenne, joka ulottuu pohjalaatan päälle, vaurioituu ja tämä rakenne tulee korjata tai muuttaa.\nPullanen on todennut, että rakennuksen perustamissyvyys ja lattian korkeusasema ovat määräysten mukaiset. Alapohjan soratäyttökerros on jopa normaalia parempi. Alapohjan rakenteet ovat tulisijan alueella kiviperäistä materiaalia, minkä vuoksi kosteusvaurioita ei voi syntyä. Havaittu kosteus voi johtua tulisijan käytön vähäisyydestä tai hormiin päässeestä vedestä tai lumesta. Mahdollisten mikrobien pääsyä huoneilmaan voidaan estää asentamalla ikkunoihin korvausilmaventtiilit, jolloin korvausilma tulee sisälle hallitusti.\nUlkoseinärakenne\n- \"Julkisivuverhous ei tuuleta.” Ei virhe. Rakennuksen tuuletus on toimiva.\n- \"Lautaverhoillulla osalla tuuletusrako puuttuu kokonaan ja tiiliverhoillulla alueella tiilen saumaan on jälkikäteen tehty tuuletusreikiä, jotka eivät takaa riittävää tuuletusta tiilimuurauksen taustalle.” Ei virhe.\nRakennuksen tuuletus on toimiva.\n- \"Muurauslaasti on tukkinut tiilimuurauksen tuuletusraon.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei. Asialla ei ole myöskään mitään merkitystä, koska seinän tiilirakenne on hengittävä.\n- \"Tuulensuojalevynä on herkästi vaurioituva puukuitulevy.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Seinärakenteen tuulettumattomuus vaurioittaa rakenteita.” Ei virhe. Rakennuksen tuuletus on toimiva.\n- \"Betonisokkelin ja villaeristeen välissä ei ole kosteuden nousun estävää rakennetta.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei. Muovilla pinnoitettua lasivillakaistaa on rakentamisaikana yleisesti\nkäytetty eristeenä betonisokkelin ja alajuoksun välissä.\n- \"Betonisokkeli kastuu ulkopuolelta ja maaperästä siirtyvän kosteuden seurauksena.\" Ei virhe. Rakennukseen ei kohdistu poikkeavaa kosteusrasitusta.\n- \"Kosteus on vaurioittanut vuosien saatossa betonisokkelia vasten olevaa villaeristettä ja alaohjauspuuta.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei. Sokkelissa ja alimmissa tiiliseinärakenteissa ei ole merkkejä kalkki- tai kidesuolajäämistä, mikä osoittaa, että ulkoseinillä ei ole kohonneeseen kosteuteen liittyviä riskejä.\n- \"Betonisokkelin kosteus mitattiin kolmesta rakenneavauskohdasta näytepalamittauksella. Kahdessa rakenneavauskohdassa seinän alaohjauspuun alla betonisokkelissa havaittiin näytepalamittauksen perusteella mikrobikasvun kannalta riittävä kosteus. Muina vuodenaikoina kosteus voi olla huomattavastikin mitattua suurempaa (vesisateet ja lumien sulamisvedet).\" Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Seinän alaohjauspuusta ja sen alapuolisesta villaeristeestä otettiin materiaalinäytteet kolmesta kohdasta. Materiaalinäytteen perusteella ulkoseinärakenne on kaikista kohdista mikrobivaurioitunut. Näytteissä oli havaittavissa runsaasti sädesienikasvustoa ja muita kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei. Väitetyt mikrobit ovat suurelta osin tavanomaisia maaperän mikrobeja.\nHankasilo on todennut rakennuksen ulkoseinärakenteen osalta seuraavaa. Jo 45 vuotta vanhan ulkoseinärakenteen alaosissa tehdyt kosteusmittaukset ovat normaaleja. Mikrobitutkimuksissa havaittu pääsuku on penicillium, joka on ulkoilman yleisin homesuku ja tutkimuskohteena ollut alaohjauspuu on yhteydessä ulkoilmaan. On totta, että tutkimuksessa on havaittu sädesientä, mutta havainnot on tehty alaohjauspuun ja betonisokkelin väliin puristuneesta tiivistyskaistaleesta. Tämä ei taas sijaintinsa puolesta aiheuta toimenpiteitä.\nPullanen on todennut, että hänen ottamiensa pora näytteiden perusteella rakennuksen alajuoksut ulkoseinien ja väliseinien kohdalla ovat kunnossa. Rakennuksen rakenteissa ei ole ollut todettavissa poikkeavia suhteellisen kosteuden arvoja.\nVäliseinärakenne\n- \"Väliseinärakenteet on rakennettu pohjabetonilaatan päältä ja kyseinen rakenne on riskirakenne.\" Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei. Rakenne ei ole kuitenkaan riskirakenne, kun otetaan huomioon alapohjan soratäyttökerros.\n- \"Väliseinien kohdilla oli havaittavissa, että alapohjasta tulee vaurioon viittaavaa hajua.” Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole sisäilmaongelmaa.\n- \"Puurunkoisen väliseinän lattiapinnan alapuolisessa lastulevyssä oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Makuuhuoneen kohdalla väliseinän alaosassa oli havaittavissa kosteutta.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- ”Tiiliseinärakenteessa havaittiin kosteutta takan juuressa.” Ei virhe.\nVastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Väliseinärakennetta avattiin olohuoneesta ja makuuhuone 3 kohdalta. Olohuoneen osalla lastulevyssä oli kosteusjälkiä ja tiilirakenteinen väliseinä oli kastunut. Makuuhuoneessa seinän puurunko oli kastunut.”\nEi virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Molemmista rakennevauriokohdista otettiin materiaalinäytteet seinän lastulevystä. Väliseinärakenteet ovat mikrobivaurioituneet. Näytteissä oli havaittavissa runsaasti kosteusvauriota indikoivia mikrobeja.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Vaurioiden korjaamiseksi väliseinärakenteet tulee nostaa lattiapinnan tasolle. Korjaaminen edellyttää lattiarakenteen avaamista seinän juuresta.” Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole ongelmia väliseinärakenteiden osalta.\nPullanen on todennut, että hänen ottamiensa poranäytteiden perusteella rakennuksen alajuoksut ulkoseinien ja väliseinien kohdalla ovat kunnossa. Rakennuksen rakenteissa ei ole ollut todettavissa poikkeavia suhteellisen kosteuden arvoja.\nYläpohja ia vesikatto\n- \"Purueristeen päälle lisäeristeeksi lisätyllä puhallusvillalla on osittain tukittu sivulappeiden tuuletusrakoja.” Ei virhe. Rakennuksen tuuletus on toimiva ja rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Autotallisiiven räystäälle on asetettu uudet räystäslaudat vanhojen räystäslautojen päälle. Uusilla räystäslaudoilla on tukittu yläpohjan tuuletusta.” Ei virhe. Rakennuksen tuuletus on toimiva ja rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Räystäskoteloissa on näkyviä mikrobivaurioita.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Saatujen tietojen mukaan vesikatto on uusittu vuonna 2008. On oletettavaa, että vanha vesikatto on vuotanut. Yläpohjassa on havaittavissa vanhoja vaurioita, joiden on syytä epäillä olevan vanhan vesikaton aikaisia. Vanhat kattovuodot ovat voineet lisäksi vaurioittaa myös yläpohjan purueristeitä, jotka eivät ole aistinvaraisesti tarkastettavissa.” Ei virhe. Rakennuksen yläpohjassa on ollut muutama tummentuma jotka ovat olleet kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä ja joilla ei ole mitään vaikutusta asiaan.\n- \"Puurakenteissa on näkyviä, osittain vanhoja vaurioita laajasti.” Ei virhe. Rakennuksen yläpohjassa on ollut muutama tummentuma, jotka ovat olleet kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä ja joilla ei ole mitään vaikutusta asiaan.\n- \"Uusi vesikatto on tehty virheellisesti. Vesikatto on asennettu suoraan aluskatteen päälle ilman tuuletusrimaa ja ruoteita.\" Ei virhe. Vesikaton tuuletus on toimiva, koska katteena on käytetty isoa profiilipeltiä.\n- \"Katteen alapuoli ei tuuletu, eikä katteen alle pääsevä lumi ja vesi pääse esteettä poistumaan.” Ei virhe. Vesikaton tuuletus on toimiva, koska katteena on käytetty isoa profiilipeltiä.\n- \"Vesikaton läpiviennit ovat puutteellisia ja niiden kautta pääsee sadevettä ja lumien sulamisvesiä yläpohjaan.\" Ei virhe. Rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Yläpohjassa on nähtävissä useita vuotopaikkoja.” Ei virhe. Rakennuksen yläpohjassa on ollut muutama tummentuma, jotka ovat\nolleet kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä ja joilla ei ole mitään vaikutusta asiaan.\n- \"Riipun juuressa oli havaittavissa yläpohjan puolella kosteutta ja vaurioituneita rakenteita.\" Ei virhe. Rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Piipun juuresta aluskatetta ei ole yhdistetty piippuun. Piipun läpivienti on puutteellinen ja läpiviennin kautta pääsee vesiä yläpohjaan.” Ei virhe. Rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Piipun pellityksen tiiveydessä on puutteita. Piipun metsänpuoleiselta sivulta on reikä, josta vesi valuu yläpohjan puolelle. Yläpohjan puurakenteet ovat märkiä ja vaurioituneita.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Piipun kohdalla aluskate ei yhdisty piippuun ja pellitykset on tehty siten, että vesillä on pääsy yläpohjarakenteisiin.” Ei virhe. Rakenne on ollut kantajien nähtävissä kaupantekohetkellä.\n- \"Tuuletusviemärin läpivienti on puutteellinen. Lumi ja vesi pääsee pellityksen alle ja puutteellisesta läpiviennistä rakenteisiin.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Tuuletusputken kohdalta vesi\/lumi pääsee yläpohjan puolelle. Kattorakenteissa ja eristeissä kosteutta ja vaurioita.” Ei virhe. Vastaajilla ei ole tietoa, onko asia näin vai ei.\n- \"Yläpohjan tuuletus on kokonaisuudessaan riittämätön.” Ei virhe. Rakennuksen tuuletus on toimiva.\n- \"Vaurioiden korjaamiseksi yläpohjaeristeet ja vaurioituneet puurakenteet tulee poistaa\/uusia. Vesikatto tulee rakentaa uudelleen.” Ei virhe. Kiinteistöllä ei ole ongelmia yläpohjan ja vesikaton osalta.\nHankasilo on todennut rakennuksen yläpohja- ja vesikattorakenteen osalta seuraavaa. Yläpohjan kantavat rakenteet ovat kunnossa. Ruodelaudoituksessa esiintyy rakennusten ikä huomioon ottaen tyypillistä vähäistä tummumaa, joka on muodostunut vanhan katteen kondenssikosteudesta ja parissa paikassa vanhan katteen vähäisestä vuodosta. Yläpohjan rakenteiden kunto on ollut nähtävissä ennen kaupantekoa. Yläpohjan tuuletus ei ole riittämätön. Ainoastaan autotallin kohdalla räystäiden tuuletus on vähentynyt kattoremontin seurauksena ja tällä osin myös yläpohjan eristys tukkii tuuletusta. Asuinosan kohdalla eristeen ja vesikaton väliin jää asianmukainen tuuletusväli. Uusi kate on asennettu suoraan aluskatteen päälle, mutta koska kate on isoaprofiilipeltiä, katteen ja aluskatteen väli pääsee tuulettumaan lähes esteettä. Piipun ja muiden läpivientien puutteet ovat helposti korjattavissa, mutta kantajat eivät ole omistusaikanaan tehneet niille mitään.\nPullanen on todennut, että rakennuksen yläpohjarakenteissa ei ole virheitä. Aluskate, joka ei ole edes ollut pakollinen rakentamisajankohtana, on toiminut asianmukaisesti peltikatteen järeiden poimujen vuoksi.\nVastaajien käydessä kiinteistöllä 13.12.2018 sen lämmitys ei ole ollut asianmukainen. Rakennuksen sisälämpötila on ollut vain noin +12 *C, mutta entiseen kylmiöön rakennetussa lämmönjakotilassa se on ollut peräti noin +45 *C.\nAsumistervevdestä\nKantajien tutkimuksissa ei ole osoitettu, että vastaajien myymässä rakennuksessa olisi vaurioista johtuva terveysriski.\nKorjauskustannuksista\nVastaajien myymä rakennus ei ole niin pahoin vaurioitunut, että ainoastaan rakennuksen purkaminen ja uudelleen rakentaminen olisi taloudellisesti järkevää. Mahdolliset rakennuksen virheet ovat korjattavissa kohtuullisessa ajassa kohtuullisin kustannuksin.\nRakennuksessa ei ole laajoja mikrobivaurioita. Rakennuksen alapohjan rakennustekninen tilanne on tavanomainen ja mahdollisten mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan on pienillä kustannuksilla estettävissä, jos siihen katsotaan olevan tarvetta. Alapohjarakenteita ei ole tarpeen purkaa ja ulkoseinien osalta ainoastaan niiden tiiveyden parantaminen on perusteltua. Rakennuksen väliseinien korjaaminen saattaa olla tarpeellista. Rakennuksen yläpohjan osalta ainoastaan selkeiden vuotokohtien paikkaaminen on tarpeellista.\nRakennuksen korjauskulut ovat yhteensä enintään noin 12.400 euroa tai enintään noin 23.800 euroa.\nVäitettyjen korjauskustannusten ylimitoittamista osoittaa pelkästään jo esimerkiksi yläpohjarakenteiden ja vesikatteen purku- ja korjaustöiden määrä. Kantajat ovat ilmoittaneet kustannuksiksi 33.525,88 euroa, johon tulisi lisätä myös jonkinlainen osuus yleiskustannuksista, mutta vastaajien pyytämän tarjouksen perusteella nämä työt olisivat tehtävissä 10.699 eurolla.\nTerveyshaitasta\nRakennuksessa olevat vauriot eivät aiheuta terveyshaittaa.\nVastaajat ovat asuneet kiinteistöllä 20 vuotta eikä heidän omistusaikana rakennuksessa ole ollut minkäänlaisia seikkoja, jotka olisivat aiheuttaneet terveyshaittaa.\nKaupanpurusta\nKoska kiinteistössä ei ole laatuvirheitä, asiassa ei ole mitään perusteita kaupan purkamiselle. Vaikka kantajien väittämistä virheistä jotkin katsottaisiin kiinteistön kaupan laatuvirheiksi, ne eivät ole kuitenkaan niin olennaisia, että tehty kauppa tulisi niiden perusteella purkaa.\nMahdolliset kaupan kohteen virheet ovat korjattavissa kohtuullisessa ajassa kohtuullisin kustannuksin.\nKiinteistön arvoa lisänneistä hyödyllisistä kustannuksista\nKantajat eivät ole esittäneet riittävää selvitystä väittämistään kiinteistön arvoa lisänneistä hyödyllisistä kustannuksista, joiden määräksi\nilmoitetaan peräti 25.500 euroa.\nVastaajat eivät tiedä, ovatko kantajat teettäneet kaikkia rakennuksessa väittämiään laajoja remontteja ja mikä niiden kustannus on ollut. Kantajien todisteiksi jättämistä kuiteista, joista kaikki eivät ole luettavissa ja joiden peruste jää ainakin osittain epäselväksi, kustannuksia on laskettavissa noin 14.300 euroa.\nKantajien ilmoittama oman työn määrä vaikuttaa myös liialliselta eivätkä esimerkiksi vakuutusyhtiöt ole omassa korvauskäytännössään hyväksyneet oman työn korvaukseksi 15 euroa tunnilta vaan ainoastaan noin 7-8 euroa tunnilta.\nVastaajat kiistävät, että he olisivat jollain perusteella vahingonkorvausvelvollisia kantajille. Vastaajilla ei ole ollut tietoa väitetyistä virheistä.\nHinnanalennuksesta\nKoska kiinteistössä ei ole laatuvirheitä, asiassa ei ole mitään perusteita hinnanalennukselle.\nVaadittu hinnanalennus on määrällisesti liiallinen ja täysin yksilöimätön.\nKantajien vetoamat yli 130.000 euron korjauskustannukset aiheuttaisivat kaupan kohteelle merkittävää tasonparannusta, miltä osin korjauskustannuksia ja mahdollista hinnanalennusta harkittaessa on tehtävä merkittävä eduntasoitus.\nVasta oikeudenkäynnin aikana esitetty aikaisempaa korkeampi hinnanalennusvaatimus on jätettävä tutkimatta alkuperäisen 80.000 euron vaatimuksen ylittävältä osin kiellettynä kanteen muuttamisena.\nTutkimus- ia selvittelykuluista\nVastaajat myöntävät, että kantajille on aiheutunut eri tutkimusten teettämisestä kustannuksia yhteensä 7.087 euroa.\nKantajien teettämät tutkimukset ovat sinänsä olleet tarpeettomia, koska kaupan kohteessa ei ole ollut virheitä ja koska virheiksi väitetyt seikat olisivat olleet havaittavissa esimerkiksi ilman homekoiratutkimustakin.\nOikeudenkäyntikuluista\nKoska kanne on hylättävä, vastaajia ei tule velvoittaa korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikuluja, mutta kantajien on yhteisvastuullisesti korvattava vastaajille tässä asiassa aiheutuvat asianosais-ja oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.\nOikeudenkäyntikulukysymystä ratkaistaessa on lisäksi otettava huomioon, että vastaajat ovat ensimmäisen valmisteluistunnon aikana tehneet kantajille 35.000 euron sovintotarjouksen, jota kantajat eivät ole kuitenkaan hyväksyneet.\nAsumishyödystä\nMikäli kauppa vastoin vastaajien käsitystä purettaisiin, palautettavasta kauppahinnasta on vähennettävä kantajien saama hyöty, sillä he ovat voineet asua ostamallaan kiinteistöllä 31.5.2015 lähtien eli tällä hetkellä jo 46 kuukauden ajan.\nKohtuullinen vuokra Nastolassa olevasta isosta omakotitalosta muine rakennuksineen on ainakin 1.200 euroa kuukaudessa, jolloin kantajien saama hyöty olisi jo tällä hetkellä 55.200 euroa.\nTODISTELU\nKantajien kirjalliset todisteet\nK1A\/2. Kauppakirja 27.3.2015 K2A\/1. Myyntiesite\nK3A\/3. Tiedossa olevat korjaustarpeet kiinteistössä-niminen asiakirja 11.2.2015\nK4. Hämeen Homekoirat homekoiraraportti 16.2.2018\nK5. Rl Mikko Mastosen kuntotarkastusraportti 5.4.2018 ja 29.10.2018 sekä Mikrobioni-tulosraportti RM2018-301\nK6. Kuvia ostajien tekemistä remonteista\nK7. Kuvia ulkoseinien alaosien vaurioista\nK8. Hämeen Homekoirat lasku\nK9. Rakennusterveystalon lasku\nK10. Korjauskustannuslaskut\nK11. Erittely hyödyllisten korjausten kustannuksista, joista laskut puuttuvat\nK12. Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n korjauskustannusarvio\nK13. Ympäristöterveystarkastaja Nina Hiltusen tarkastuspöytäkirja\n7.3.2018\nK14. Käyntikirjaukset S Ostajien työterveyskäynneistä 2012-2019 Vastaajien kirjalliset todisteet\nV1.\/K2. Myyntiesite\nV2.\/K1. Kiinteistön kauppakirja 27.3.2015\nV3.\/K3. Tiedossa olevat korjaustarpeet kiinteistössä- asiakirja 11.2.2015\nV4. Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Lahden rakennetekninen lausunto 13.7.2018\nV5. Remontti Ilo Oy:n tilaussopimus ja toimitusseloste\n4.12.2018\nV6. Rakentajapalvelut H-Projektin aineistokatselmuslausunto\n4.12.2018\nV7. Rakentajapalvelut H-Projektin lausunto katselmuksesta\n17.12.2018\nV8. Yhteenveto (S ja S Ostajat \/ Laskut)\nKantajien henkilötodistelu\nK1. S Ostajat todistelutarkoituksessa K2. S Ostajat todistelutarkoituksessa K3. Todistaja, rakennusinsinööri Mikko Mastonen K4. Todistaja, rakennusinsinööri Mika Nutunen K5. Pekka Kikas todistajana K6. Tarja Vkainen (naapuri) todistajana Vastaajien henkilötodistelu\nV1. E Myyjät todistelutarkoituksessa V2. E Myyjät todistelutarkoituksessa V3. Todistaja, rakennusinsinööri Aki Hankasilo V4. Todistaja, rakennusinsinööri Heino Pullanen\nKÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU\nHenkilötodistelu\nKantaja S Ostajat on ammatiltaan ilmanvaihtoasentaja. Ostajien lähtökohtana on ollut etsiä järkevän matkan päästä siistikuntoinen talo, joka ei vaatisi laajamittaista purkamista. Hän on käynyt kohteessa ennen kaupantekoa ainakin kolme kertaa. Hän on käynyt katsomassa kohdetta Pekka Kikkaan kanssa 19.3. Ajankohta on tarkastettu valokuvista. Se on ollut yksi alkupään käynneistä. Tuolloin on ollut vielä lunta maassa, mutta pihan muodot ovat olleet nähtävissä. Voi olla, että Kikas on ollut mukana toisenkin kerran.\nS Ostajat on kysynyt salaojista, koska pihan maanpinnan muotoilu on herättänyt huomiota ja hän on ajatellut, että vesi saattaisi jäädä alemmalle maanpinnan tasolle. Hän on halunnut varmistaa, että vedet menevät pois talon nurkalta. E Myyjät on kertonut sadevesistä ja salaojista. Ostajat on kysynyt, että onko salaojat. E Myyjät on kertonut, että rakennuksen päässä on salaojat ja että sadevesiviemäröinti ja vedet on johdettu ojaan. S Ostajat on käynyt kohteessa myös S Ostajien kanssa.\nE Myyjät on sanonut, että katto on ollut rapistunut ja siksi se on uusittu. Käynnin yhteydessä ullakkoluukusta on katsottu yläpohjaan, koska myyjä on sanonut, että eristettä on lisätty. Luukusta lampun avulla katsottaessa on näyttänyt ok: Itä. Myyjä on sanonut, että katto on tehty vahvemmasta pellistä ja että se on hyvin tehty.\nMyyjä on esitellyt korjaustarpeita ja sanonut, että ne ovat ihan pintaremontteja. Talo on hyvässä kunnossa ja sopii lapsiperheelle. Ostajat on myöhemmin paikalla otetuista valokuvista huomannut, että ikkunat ja takaovi ovat olleet käynnin aikana auki. Hän ei ollut kiinnittänyt huomiota mihinkään hajuun. Nykyisin hän kiinnittää asiaan huomiota. Kun on altistunut, reagoi helposti homeeseen.\nKaupanteon jälkeisessä kohteen remontissa ovat auttaneet Petri Pekkanen ja S Ostajien isä. Viikonlopun jälkeen kun on tultu takaisin, kulmahuone on tuntunut tunkkaiselta. Nuoremman lapsen synnyttyä hän on ollut koko ajan räkäinen ja silmät ovat rähmineet. Sitten on tilattu homekoiran suorittama tarkastus ja asia on alkanut purkautumaan.\nRakennuksen ikkunoista puuttuu yksi tiiviste, joten korvausilma on tullut hallitusti. Tuuletusräppänät ovat aina olleet auki. Vaatehuoneessa on ollut pistävä haju.\nOstajat ovat uusineet lämmitysjärjestelmän, hankkineet uuden pumpun ja varaajan, vanhasta kylmiöstä on tehty varaajalle tila, käyttövesiputket on uusittu, autotallin puolelle on asennettu vedensuodatin, kaivoon on laitettu avokaivopumppu ja vanha pumppu on purettu pois. Keittiöön on tehty remontti, vessaan on uusittu kalusto, olohuoneen ja makuuhuoneen katot on uusittu ja seinien pinnat on laitettu. Mitään seinärakenteita ei ole avattu. Ulko-ovi on uusittu ja sähkötöitä on tehty mm. keittiöön. Halliin on tehty sähkötöitä, koska vanhat lamput ovat polttaneet sulakkeita. Myös hallin ilmalämpöpumppu on uusittu.\nKaikkia ostokuitteja ei ole säilytetty, koska on ollut tarkoitus remontoida itselle talo ja ei ole ollut aavistusta, että tulee riitatilanne. Siltä osin kuin ei ole kuitteja, S Ostajat on katsonut netistä, mitä uudet maksavat ja on ottanut keskihinnan. Kaikki kantajien mainitsemat hankinnat löytyvät kohteesta. Joitakin kuitin summia on yliviivattu ja joissakin tapauksissa S Ostajien isä on ostanut tavaran ja S Ostajat on antanut rahan isälle. S Ostajat on ostanut autonosturin, mikä ei ole kuulunut kauppaan.\nTaloa ei olisi ostettu, jos kaikki ongelmat olisivat olleet tiedossa. Oman työn määrää on vaikea arvioida. Myös isä on ollut tosi paljon auttamassa. Oman ammattiin liittyvän työn tuntiveloitus on kylmätyöstä 50 euroa tunnilta ja lvi-töiden osalta 40-45 euroa tunti. Kyseessä on työnantajan asiakkaalta laskuttama hinta. S Ostajien oma palkka on noin 21 euroa tunnilta.\nS Ostajat on harrastanut vapaasukellusta. Hänellä on ollut aikaisemminkin pari flunssaa vuodessa, mutta ei ole ollut vastaavaa, että astmapiippua joutuu käyttämään. Vuoden asumisen jälkeen sairaudet ovat alkaneet tihentymään. S Ostajat on tehnyt samaa palveluohjaajan työtä vuodesta 2012 alkaen. Siten altistuminen ei ole tapahtunut töissä. Nuorimman osalta hälytysmerkki on ollut räkäisyys ja silmien rähmiminen. S Ostajat ei ole kertonut homekoiraohjaajalle omista oireistaan, koska on ollut huolissaan lapsista.\nNäytettäessä todistetta K3\/V3 Ostajat kertoo, että tiedossa on ollut, että salaoja on vain talon pohjoispäässä. Toiselta sivulta maa viettää paremmin poispäin. Ostajilla ei ole ollut tarkoitus heti laittaa salaojia.\nE Myyjät on maininnut sekä salaojan että sadeveden johtamisen metsäojaan. Myöhemmin on selvinnyt, että sadevesiviemäröinnit on tehty vasta vuosia kattoremontin jälkeen. Aikaisemmin on sadekuorma tullut tasaisesti eikä ole kuormittanut rakennuksen kulmaa.\nRakennuksen yläpohjassa ei ole ollut kulkusiltoja ja ei ole nytkäään. Sinne ei pääse ilman suojahaalareita. Nyt eristeet ovat painuneet, kun tutkijat Mastonen, Hankasilo ja Pullanen ovat liikkuneet yläpohjan tilassa.\nRakennuksen seinässä (K5 s. 39) näkyvä hana on S Ostajien asennuttama. Tuolloin ei ole avattu rakenteita, vaan on tehty vain reikä seinään. Seinää ei ole avattu sisäpuoleltakaan. Makuuhuone numero 2:n (K5 s. 34) lämpöpatteri on vaihdettu lämmitysremontin yhteydessä. Rakenteita ei ole purettu, vaan vain kannakkeet on vaihdettu.\nKeittiön kuvan vasemmassa nurkassa (K6) oleva astianpesukone on Ostajien ostama.\nTyön osuudessa 280 tuntia on omaa työtä, mutta siinä voi olla isän työtä 80 tuntia. Ainakin 200 tuntia on omaa työtä varovaisesti arvioiden. S Ostajat ei ole maksanut isälleen mitään.\nS Ostajat on tehnyt vuokrasopimuksen 1.5.2018. S Ostajat ja lapset ovat muuttaneet pois jo aikaisemmin. Ostajat ovat hakeneet taloa käyttökieltoon, koska he ovat halunneet terveystarkastajan vahvistavan asian. S Ostajat on antanut terveystarkastajalle Mastosen raportin, mutta ei Pullasen tai Hankasilon raporttia.\nKantaja S Ostajat on kertonut, että he ovat etsineet omakotitaloa, joka on maalla, mutta hyvien yhteyksien päässä: Lisäksi on haluttu, että lähellä on hyvät koulut ja päiväkodit ja että rakennuksessa on riittävät makuuhuoneet ja vierashuone. S Ostajat on toivonut, että talo olisi muuttovalmis. Hän on ennen kaupantekoa käynyt kerran kohteessa S Ostajien kanssa ja on monta kertaa ajanut ohi ja mitannut matkoja eri paikkoihin. Hän ei ole käynyt rakennuksen yläpohjassa.\nS Ostajat on ennen kaupantekoa itse käynyt yhden kerran rakennuksen sisällä, varmaankin helmi-maaliskuussa. Välittäjä ei ole ollut tuolloin paikalla. Tutustumiskäynti on kestänyt ehkä tunnin tai kaksi. Tuolloin on etupäässä oltu rakennuksessa sisällä.\nVastaaja E Myyjät on nykyisin eläkeläinen. Sitä ennen hän on ollut 24 vuotta R-kioskilla työssä ja sitä ennen Luhdalla.\nKohde on hankittu vuonna 1995. Omalta osalta ei ole ollut mitään erityistä. Talo on ollut hyvä asua. Heidän aikana on uusittu keittiökalusteet ja seinät ja lattiat heti ensimmäisenä vuonna. Jossain vaiheessa on pamahtanut vesiputki ja sitten öljysäiliö. Rakennusta on tapetoitu ja maalattu. Kodinhoitohuoneesta on purettu seinää ja lattiaa vesivahingon takia. Vesivahinko on tapahtunut ”varasto”-nimisessä tilassa (K5). Putket olivat olleet ihan haperoa. Lisäksi rakennukseen on tehty vesikattokorjaus. Katto on uusittu. Todistaja ei ole ollut juuri paikalla remonttia tehtäessä, koska on ollut R-kioskilla töissä yötä päivää. Entinen katto oli tehty vuonna 1971.\nTalon sisäilma on ollut hyvä, kun on ollut ovi raollaan ja ikkunat auki. Koirat ja kissa ovat kulkeneet vapaasti.\nTodistaja Vkainen on ollut aikaisemmin heidän naapuri. Hän on käynyt muutamilla synttäreillä ja Tuppervvare-kutsuilla. Suhde on ollut etäinen. Vkaisen ongelmat ovat olleet hänen omassa talossa. Myyjätin pihasta kuusikon puut on kaadettu. Tien linjausta on muutettu ja siitä on saatu maata juurakoiden päälle ja lisäksi on tuotu pari kuormaa multaa. Maa-aines on tuotu takapihalle. Öljysäiliön vaihdon yhteydessä on vaihdettu hiekat.\nKohdetta esiteltäessä ensimmäinen näyttö on ollut kello 16, mutta Ostajat ovat tulleet paikalle jo kello 11.00. Paikalla ovat tuolloin olleet Myyjät ja Ostajat. E Myyjät on sanonut, että saa tulla katsomaan. E Myyjät on ollut paikalla noin tunnin ajan ennenkuin on lähtenyt töihin. S Ostajat on käynyt kohteessa ainakin kaksi kertaa ennen kaupantekoa. Sadevesiputki on kattovesiä varten ja se menee ojaan, että vedet eivät seiso talon vieressä. Välittäjä ei ole ollut kertaakaan mukana, kun S Ostajat on käynyt kohteessa.\nKuntotarkastuksesta ei ole puhuttu eikä välittäjäkään ole sanonut siitä mitään. Kauppakirja on välittäjän laatima. Kaupantekotilaisuudessa ei kaupppakirjaan ole tehty mitään muutoksia, vaan kaikki on ollut valmiina. Hinnasta on ollut monta vääntöä ja lopulta on päädytty 149.000 euroon. Tiedossa olevia korjaustarpeita koskeva lista (K3) on E Myyjätin tekemä.\nPukeilta on viime vuoden helmikuussa tullut yhteydenotto, että talon pohjoispäädyssä on epäily homeesta ja että lapsella on oireita. Se on ollut ensimmäinen yhteydenotto. Myyjät ovat osallistuneet yhteiseen\nkatselmukseen. Asianajaja Kurnaltä on tullut edellisenä iltana sähköpostia, että seuraavana aamuna on katselmus. E Myyjät ei osaa sanoa Nastolan vuokratasosta.\nKatsottaessa kantajien korjaustöitä esittäviä valokuvia (K6) E Myyjät toteaa, että kuvan 1 tapetit ja takakaappi istuimen yläpuolelle ovat vanhoja. Muuten tila on uusittu. Kuvan 2 eteisen katto on uusittu, valaisimesta ei saa selvää. Kuvan 3 sisäkatto on uusittu ja tiili on maalattu. Kuvan 4 katto on uusittu. Kuvan 5 kattoja seinät on uusittu. Kuvista 6 ja 7 näkyvä keittiö on remontoitu. Kuvan 8 lattiakaivo on uusi. Kuvan 9 muutokset on S Rukin tekemiä. Hallista lamput on uusittu\nUlkoseinän valokuvassa (K7) näkyvä vesipiste on uusi. Seinän verhouksen alaosaa on aikanaan uusittu, koska on haluttu laho pois alaseinästä. Alareuna on ollut kuivaa haperoa. Ulkoverhous on saanut vettä, kun ei ole ollut rännejä. E Myyjät on tehnyt purkutyön Seppälän Karin kanssa. Kari Seppälä on purkanut ja hän on ollut vieressä. Tuolloin on otettu pois vain ulkolaudat. Hän ei ole varma onko koolauksia ollut ennen. Pintaverhouksen takana on ollut kuiva hyvä seinä ja sen pintaa on kokeiltu meisselillä tökkimällä. Hän ei muista onko ollut noin tummia lautoja kuin kuvista näkyy, mutta on ollut jonkin verran tummaa puuta.\nVesivahingon jälkeen A-vakuutus on tehnyt tarkastuksen. Vesivahingon takia kaikki kyseisen huoneen seinät ovat olleet auki ja sitä on kuivatettu. Kattoremontin tekijästä ei E Myyjät tiedä. Joku rakennusmies hän on ollut. Vanhasta katosta on tullut kaikki äänet läpi. Hän ei tiedä onko katto vuotanut eikä tiedä onko sisään tullut vettä. Sisäkatossa ei ole näkynyt vuotojälkiä.\nE Myyjätilla on muistisairaus, joka voi vaikeuttaa muistamista.\nKantaja E Myyjät on eläkeläinen. Hän on tehnyt työuransa kaivoksessa, metsä- ja metallitöissä ja yrittäjänä. Hän on tehnyt oman talon Salpakankaalle 1975 ja on ollut rakennuksella töissä useampaan otteeseen. Etupäässä hän on tehnyt metallitöitä. Hänellä saattaa olla jotain pientä ongelmaa muistamisessa sairauden takia.\nE Myyjät on käynyt katsomassa riidan kohteena olevaa kiinteistöä vuonna 1995 ja on päättänyt ostaa sen. Hallissa on tuolloin ollut paljon romua. Myyjien omistusaikana on tehty sisäremonttia. Heidän aikana on ollut vesivahinko. Betonipedillä on ollut vesipumppu, jonka boksi oli vuotanut vuosien saatossa. Patteriputket ovat menneet pohjalla. Ulkopuolinen kosteus oli murtanut yhden putken ja siksi paineet olivat laskeneet. Matti Suomalainen ja E Myyjät ovat korjanneet vahingon. E Myyjät on perustanut toiminimen, jonka kautta hän on laskuttanut korjaustyöstä A-vakuutusta. Vuoto on tapahtunut (K5 s. 26) varaston nurkasta. Vesivahinko on ollut jouluna 1995 ja se on korjattu tammikuussa 1996. Kuivatus on kestänyt kuukauden.\nÖljykattila on uusittu ja Säiliöhepo Oy on tyhjentänyt öljysäiliön. Kiinteistöön on vedetty uudet putket, jotka on peitelty kuten kuuluu. Vesikatossa on alun perin ollut 20 mm peltiä, joka on naulattu kiinni, Naulanreiät ovat olleet välijä. Katossa ei tuolloin ole ollut aiuskatetta eikä rännejä. Katto on uusittu vuonna 2008. Tuolloin on laitettu aluskate, uudet ruoteet ja kävelyn kestävä profiilipelti. E Myyjät on ollut työnjohtajana ja veljenpoika isänsä kanssa on tehnyt varsinaisen korjaustyön. Naulan reijistä on ennen remonttia jonkin verran mennyt vettä, mutta ei merkittävästi. E Myyjät ei ole havainnut mitään tummumia, kun on vienyt yläpohjaan antennikaapelia. Vuonna 2006 on laitettu yläpohjaan puhallusvillaa. Puhallusvillaa laitettaessa hän on käynyt vain luukulla. Kuvissa näkyvät tummat puuainekset ovat alkuperäistä rakennetta. Kattoremontin yhteydessä on uusittu muutama vaurioitunut lauta. Valokuvista (K5 s. 21) näkyvät vauriot ovat todennäköisesti syntyneet kaupanteon jälkeen.\nAsuinrakennuksen ulkoseinän alapuoli on ollut rapistunut ja ulkoverhouksen lautojen alaosat ovat lahonneet. Seinälaudoitus on viety kattolaudoituksen väliin. Siksi se on pantu poikki. Korjaustyötä tehtäessä samaa alkuperäistä paneelia ei ole löytynyt. Sen vuoksi on päädytty tekemään seinän alaosan verhous eri näköiseksi. Laudoituksen takana ollut laudoitus on ollut hyvässä kunnossa. Siinä on ehkä käytetty vanhaa betonilautaa, jota on kerran käytetty valussa ja on sen jälkeen putsattu. Pintaverhouksen takana ei ole ollut mitään virhettä. Mitään muuta ei ole purettu. Lisäksi on laitettu tippalistat eli pellit ja ulkoverhouksen taakse pari vaakalautaa. Kuvissa (K7) näkyvä musta pinta on tuulensuojapahvi. Sille ei ole tehty mitään. Ulkoseinässä on ollut aikaisemminkin koolauslaudat, mutta vanhat laudat ovat vaurioituneet pintaverhouksen poiston yhteydessä. Alaohjauspuussa on ollut jotain muurahaisten tuomaa mujua, mutta mitään kosteutta ei ole ollut. Vinolaudoituksessa näkyvä harmaa on betonia.\nRakennuksen yläpohja on ollut ihan tyydyttävässä kunnossa. Muutama vähän tummentunut lauta on vaihdettu. Jotain pientä pisarointia on ollut. Tällä hetkellä yläpohjan aluskate hikoaa S Ostajien uuden lämminvesivaraajan takia ja siitä johtuvat nykyiset tummumat. Yläpohjan alla olevan huoneen lämpötila on 45 astetta (vanhassa kylmiössä) ja kun on lämpövuotoa yläpohjaan, niin se aiheuttaa tummuman.\nRakennuksen tiilien välisessä saumassa on reikiä (K5 s.13). E Myyjät on porannut reikiä, koska muurari on sanonut, että joka kolmas varvi pitäisi olla auki. Mitään ongelmia ei ole ollut. Poraamisesta on 20 vuotta aikaa.\nAutotallisiiven räystäslaudoissa (K5 s.23) ei ole aiemmin ollut tuuletusrakoja. Rakoa on nyt enemmän kuin aikaisemmin. Yläpohja ei ole ollut heidän aikanaan tällaisessa kunnossa (K5 s. 19-21). Katossa on varmaankin ollut pieni reikä piipun vieressä. Yläpohjaan ei ole tehty kulkusiltoja, vaan parrujen päältä on kävelty. Luukusta on nähnyt riittävän hyvin.\nTodistajana kuultu Tarja Vkainen on ollut 20 vuotta naapurina ja hän on käynyt kyläilemässä alle kymmenen kertaa. E Myyjillä ei ole ollut hänen kanssa kovin ruusuiset välit. Sisäilmasta Vkainen kertoo täyttä valetta. Myyjäteilla on ollut ikkunat auki ilman vaihtumiseksi.\nPihalla olleen kuusikon kaikki puut on aikanaan kaadettu ja sinne on viety täytemaata. Maan kallistuksia ei ole tuolloin muutettu.\nE Myyjät muistaa, että kohteen myyntivaiheessa välittäjä on soittanut, että he eivät pääse halliin. E Myyjät on mennyt avaamaan oven. Tuolloin S Ostajat on ollut paikalla. E Myyjätin mukaan S Ostajat on käynyt kohteessa todistaja Kikkaan kanssa pari kertaa. E Myyjät on esitellyt sadevesien poistoon tarkoitetut kaivot. Hän on sanonut, että salaojia ei ole eikä tule.\nKaupantekotilaisuudessa paperit ovat olleet valmiina. Tiedossa olevia korjaustarpeita koskeva lista (K3) on E Myyjätin tekemä. Sivun puolivälissä oleva teksti \"mahdolliset salaojitukset, nyt vain talon pohjoispäädyssä\" on kiireessä syntynyt virhe. Tarkoituksena on ollut kertoa, että kohteessa on vain sadeveden johdatus on.\nRiita on lähtenyt liikkeelle S Ostajien tekstiviestistä, että tytär on alkanut oireilemaan. Myyjien oma tarkastaja ei ole ehtinyt Mastosen tarkastukseen, koska asianajaja Kämä on lähettänyt illalla kello 18 viestin, että aamulla on tarkastus. E Myyjät on katsonut viestin puoli yhdeksältä illalla.\nE Myyjät arvioi, että omakotitalon ja hallin käypä vuokrataso on 1.200 euroa kuukaudessa. Pelkästään asunnosta vuokra olisi 10 euroa neliö.\nTodistaja Tarja Vkainen on ammatiltaan markkinointimerkonomi. Hän tuntee naapurina Myyjät ja on asunut rajanaapurina vuodesta 1989 alkaen ja on käynyt heillä kylässä. Aluksi hän ei ole tehnyt havaintoja sisäilmasta, mutta myöhemmin vieraillessa on mennyt nenä tukkoon. Todistaja on kyläillyt Myyjäteilla edesmenneen miehensä kanssa, joka myös oli ihmetellyt asiaa.\nTodistaja on havainnut, että Myyjätilla rakennuksen ulkopuolelle on lisätty maata kotilo-ongelman takia ja on tasattu nurmikkoa. Todistaja on käynyt puutarhakoulun ja on ollut työnjohtajana maanpintojen muotoiluun liittyvissä tehtävissä. Todistaja olisi tehnyt lopullisen pinnan ihan eri tavalla. Peruspinnasta on jäänyt vesikaadot pois ja sen seurauksena vesi pääsee laskemaan taloa kohti.Takapihalla on nostettu maata ja tuotu multaa kahden rakennuksen väliselle alueelle. Todistaja ei ole nähnyt itse tekemistä, vaan vain lopputuloksen. Aikaisempaan pintaan nähden maata on tullut lisää ja porrastasankoon nähden korko on madaltunut. Todistaja ei osaa sanoa tarkempaa ajankohtaa, mutta se on tehty kesän aikana.\nMastosen raportin (K5) sivulla 43 olevan pohjakuvan osalta todistaja kertoo, että maa-ainesta on lisätty pohjakuvan oikealle puolelle ja yläpuolelle. Kuvan yläpuolella sijaitsee toinen rakennus eli hallirakennus.\nTodistaja on käynyt kiinteistön pihalla edellisen omistajan aikana. Hän ei osaa laskea kuinka monta kertaa Myyjätin aikana, mutta useita kertoja. Todistaja on käynyt sisällä ja ulkona. Todistaja ei osaa määritellä, mistä alkaen on tullut hengitysongelmia. Todistaja on joutunut aikaisemmin purkamaan oman talon homeen takia ja sen vuoksi hänellä on homeeseen altistus. Todistajan talo on ollut rakennettu uudelleen, kun hän on mennyt ensimmäistä kertaa Myyjätin luo.\nTodistaja on puhunut Myyjille vain oman talonsa homevauriosta. Hänelle ei ole tullut mieleen sanoa, että Myyjätin pitäisi tutkia talonsa. Myös tytärpuolen talossa on ollut kosteusongelma ja pahimpaan aikaan todistaja ei ole voinut käydä hänen kotonaan lankaan.\nTodistaja Pekka Kikas on ammatiltaan sähköasentaja. Todistaja on ollut keväällä 2015 S Ostajien kanssa katsomassa taloa ja paikalla ovat olleet molemmat myyjät. Ajankohta on luultavasti ollut maaliskuun puolen välin jälkeen. Todistaja ei ole käynyt yläpohjatilassa, koska siellä ei ole ollut kulkusiltoja, mutta hän on katsonut luukulta. Todistajan muistaman mukaan kumpikaan heistä ei ole käynyt yläpohjassa. E Myyjät on kertonut, että katto on ollut uusimisen tarpeessa ja siksi he ovat uusineet katon. Katto on ollut uusittu ennen todistajan käyntiä kohteessa. Tuolloin ei ole ollut puhetta, että katto olisi vuotanut.\nMyyjien kanssa on ollut puhetta salaojista ja sadevesiviemäreistä, että hallin päässä talon päädyssä on salaojat. Todistaja ei muista E Myyjätin sanoja tarkemmin, mutta hän on maininnut salaojat ja sadevesiviemärit. Niitä ei ole kuitenkaan tarkemmin katsottu, koska on ollut lunta maassa.\nTodistajan käsityksen mukaan S Ostajat on kerran käynyt kohteessa ennen käyntiä todistajan kanssa, mutta todistaja ei ole asiasta täysin varma. Käynti on kestänyt ehkä tunnin verran. Tuolloin on käyty myös sisällä.\nE Myyjät on sanonut, että kyseessä on hyvä talo ja että siihen ei välttämättä tarvitse tehdä remonttia. S Ostajat on tuohon aikaan ollut todistajan työkaveri.\nTodistaja Mikko Mastonen on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja rakennusterveysasiantuntija. Hän on lopettanut rakennusinsinööriopinnot vuonna 2009 ja saanut paperit vuonna 2012. Hän on tehnyt kuntotutkimuksia 10 vuotta. Hän on ensin suorittanut rakennusalan perustutkinnon oppisopimuksella. Hän on aikaisemman työnantajan A-Kuivaus Oyn palveluksessa tehty yli 300 kuntotarkastusta vuodessa. Nyt hän toimii omalla toiminimellä. Kuukausittain on muutama laajempi tutkimus ja erilaisia valvontatöitä. Todistaja on tehnyt kaiken kaikkiaan tuhansia tarkastuksia. Todistaja ei ole koskaan ennen tätä toimeksiantoa tavannut S tai S Ostajia.\nHomekoiratutkimus oli tehty ennen todistajan toimeksiantoa. Ostajat on ottanut yhteyttä ja kertonut, että on koettu eri asteista oireilua ja homekoirakäynnin perusteella on sitten päätetty tehdä kuntotutkimus.\nTodistaja on havainnut, että rakennuksen alaosa on kosteusvaurioitunut ja väliseinärakenteet ovat vaurioituneet. Alapohjaan kohdistuu kosteutta. Takalla on oma antura ja sitä kautta kosteus nousee. Yläpohjassa on vanhoja vaurioita, vesikatto on asennettu väärin ja se vuotaa. Pukuhuonetilassa on korjaamaton vesivahinko. Merkkisavulla on tarkastettu, että on vaurioituneista rakenteista on jatkuvuus huoneilmaan ja mikrobit kulkeutuvat sisätiloihin. Näytteenottopaikat valitaan aina siten, että ne eivät ole yhteydessä ulkoilmaan. Tässäkin tapauksessa näytteet on otettu kuntotutkimusoppaan ohjeiden mukaisesti.\nNäytteenottopaikat on valittu homekoiraraportin pohjalta. Näytteet on otettu seinien alapinnoista tai alaosista. Todistajan tekemän lausunnon sivulla 51 (K5) on analyysivastaukset. Jos on kolme plussaa tai enemmän, rakenne on vaurioitunut. Jos vaurioituneesta rakenteesta on ilmayhteys huonetilaan, se tulee korjata. Sekä puu että villa ovat vaurioituneita. Rakenne on ollut kosteudelle alttiina. Runsas sädesienikasvusto vaatii märkää. Myös väliseinien alaosissa on kosteutta. Kaikki viittaa kosteusvauriomikrobeihin.\nTodistaja on havainnut hajuhaitan selkeimmin olohuoneen takan ympärillä ja lattiarajassa. Alaohjauspuun alla oleva villa on suoraan kosteaa betonisokkelia vasten. Villaa ei ollut pinnoitettu. Tuohon aikaan on usein käytetty muovilla suojattua villaa tai bitumisivelyä, mutta ei tässä tapauksessa. 1970-luvulla on noudatettu rakennusasetuksen 63 §:ää, että rakenteen pitää olla riittävästi suojattu, että kosteus ei pääse aiheuttamaan vaurioita. Puurakenne on helposti vaurioituva materiaali.\nVuonna 2008 on yläpohjan remontin osalta ollut voimassa rakennusmääräyskokoelma C2. Silloin on määrätty, että vesi ei saa tulla katteen läpi ja katto on tehtävä niin, että vesi poistuu katolta. Konesaumatun peltikaton alla täytyy olla aluskate. Tässä tapauksessa katosta puuttuu korokerimat. Yläpohjassa on nähtävissä vanhoja kosteusvaurioita eli vanha katto on vuotanut. Läpivientikohdat ovat vuotaneet edelleen. Katon läpiviennin kohdalla on ollut selkeästi märkää, samoin piipun ympärillä. Puu ja eristeet ovat kastuneet. Lauta on ollut kuivunutta lahoa. Tuuletus on ollut osittain estynyt, koska räystäistä pitäisi tulla ilmaa yläpohjaan. Tässä tapauksessa venttiilit ovat jääneet laudoituksen alle. Rakennusmääräyskokoelman C2:n mukaan yläpohjan pitää tuulettua (kohta 6.2.).Todistajan mielestä katto pitäisi nostaa ylös, vaurioituneet puurakenteet poistaa, samoin villat on poistettava ja katto on rakennettava uudelleen.\nKorjaustarpeena ulkoseinien osalta on, että levyrakenteet poistetaan, alaohjauspuu otetaan pois ja nostetaan lattian tasolle tekemällä esimerkiksi harkkorakenne. Höyrysulku on tiivistettävä. Miniminä on, että ainakin ikkunaan asti uusitaan. Lattia on avattava myös väliseinien ympäriltä pohjalaattaan asti ja vaurioituneet rakenteet on poistettava. On suositeltavaa purkaa pohjalaattaan asti, tehdä kapillaarinen kosteussulku ja uusi eriste esimerkiksi lecasorasta. Sen jälkeen tehdään uusi pintalaatta ja seinärajan tiivistys. Puurakenteisessa talossa ei voi tehdä tiivistyskorjausta, sillä se korjaustapa sopii vain kivirakenteeseen. Ratkaisu ei voi toimia tässä tapauksessa. Puurakenne elää ja sen vuoksi tulee aina uusia vuotokohtia. Myös ulkopuolinen vedeneristys, salaojitus ja maanpinnan muotoilut on tärkeä hoitaa.\nTodistaja on tehnyt paljon kustannuslaskentaa. Suomen rakennusterveyspalvelut Oyn kustannusarvio (K12) on todistajan mielestä muuten oikealla tasolla, mutta suunnittelu ja valvonta ovat hieman alakantissa, koska hanke vaatii rakennusluvan. Valvonta tulee maksamaan 2.000 euroa päälle. Ulkopuoliset työt ovat ok, samoin alapohjarakenteen kustannus. Ulkoseinien alaosien korjaus on yleensä 700-1.000 euroa \/metri eli kustannusarviossa se on tämän alle. Väliseinien nosto menee metrityön mukaan. Yläpohja ja märkätilat ovat sen mukaisesti, miten käytännössä tehdään. Loppusumma varmasti lähestyy 133.000 euroa, mutta tulee toki tasonparannusta. Tulee miettiä onko korjaaminen taloudellisesti järkevää. Osa rakennuksesta jää silti 70-luvun tasolle.\nTodistaja toteaa Pullasen katselmuslausunnosta (V7), että ullakon osalta lausunnossa viitataan kiinteistön rakentamisaikaan, mutta kattoa on koskenut katon korjausajankohdan 2008 määräykset. Kosteusvaurio on virhe ja se tulee korjata.\nKohde on osittain tehty kuten 1970-luvulla on ollut tapana, mutta on poikkeavaa, että ei ole mitään kapillaarikatkoa perustusten ja muun rakenteen välillä. Vesikatetta koskevat ohjeet ovat toiset kuin miten kohde on toteutettu. Jos katto vuotaa, se ei vastaa C2-määräyksiä. Samoin korokeriman pois jättäminen ja tuuletuksen puute ovat virheitä. Hyvä rakennustapa tulee RYL:istä. Todistaja ei ole havainnut kohteessa muoviin paketoitua mineraalivillaeristettä ainakaan avatuilta osin.\nMikrobeja ei koskaan arvioida kiloina, koska ne ovat mikroskooppisen pieniä. Kilo olisi valtava määrä. Asumisterveysasetuksessa on selvät raja-arvot. Pullasen katselmuslausunnossa (V7, sivu 2) on mainittu tutkimustapana alajuoksuun poratut reiät. Tutkimusmenetelmä ei ole nykyisten ohjeiden mukainen. Näyte ei saa kuumentua, koska mikrobilajit voivat kuolla. Poraamalla saatu näyte luonnollisesti tuoksuu puulta ja poraaminen voi kuumentaa liikaa näytettä.\nPullasen katselmuslausunnon (K7) valokuvista näkee, että ulkoseinän alaosa on jossain vaiheessa korjattu, kun on tuoretta koolauspuuta. Sokkeli on kostea alaohjauspuun vieressä. Kosteus ei ole aina silmin nähtävissä. Rakenne voi olla kuiva, jos se on avattu kuumana kesäpäivänä. Tavallinen ihminen ei osaa ehkä tehdä johtopäätöksiä rakenteesta, jos se ei ole laho. Rakennusalan ammattilainen ymmärtää asian. Villa on alttiina sokkelin kosteudelle.\nKohteessa ei ole tehty sisäilmatutkimuksia. Asetus kehottaa, että tutkitaan rakenne ja katsotaan onko ilmalla kulkuyhteyttä. Sisäilmanäyte on epäluotettava. Koirat ovat osoittautuneet luotettaviksi, mutta tuloksen luotettavuus riippuu ohjaajasta. Tässä tapauksessa koira on merkinnyt tietyt alueet ja niistä on löytynyt mikrobeja. On myös epäluotettavia koiratutkimuksia.\nMerkkisavulla on katsottu lattian ja seinän rajoja lähes koko kiinteistön alueella. Toimenpiteestä on laitettu raporttiin vain pari valokuvaa. Tutkimusta ei ole tehty makuuhuoneessa 1 ja tuulikaapissa. Kaikkialla muualla merkkisavutarkastus on tehty ja kaikissa kohdissa on ollut selkeä vuoto. Todistaja ei ole sulkenut korvausilmaventtiilejä. Hän on tutkinut kohteen niissä olosuhteissa, missä talo on ollut. Korvausilmaventtiilit ovat olleet auki mittauksien aikana.\nVaikka tuulensuojalevy on ulkoilmakosketuksessa, levyn sisäpuoliselta pinnalta voi ottaa näytteen. Vain ulkopinnalta ei voi ottaa näytettä, koska se on ulkoilman kanssa tekemisissä. Tämän määrää rakennusasetuksen 20 §. Alaohjauspuun alla on hyvin ohut villakerros, josta todistaja on ottanut näytteet sisäpinnasta. Lausunnon (K5, s. 49) mainitsemat näytteet 2, 5 ja 6 on otettu levyn sisäpuolelta. Toinen pää ei ole suoraan ulkoilmakosketuksessa, koska tuuletus ei toimi. Villa ei ole kosketuksessa ulkoilman kanssa. Alaohjauspuusta on otettu näytteet 1, 4 ja 7. Niidenkin osalta näytteenotto on tapahtunut sisäpinnasta. Paikka ei ole suorassa kosketuksessa ulkoilmaan, koska siinä on tuulensuojalevy välissä. Jos villassa olisi ollut muovisuoja, se olisi ollut 1970-luvun hyvän rakennustavan mukaista.\nMikrobien osalta asborcilus on selkeästi kosteusvauriosta johtuva. Sitten on myös normaaleja mikrobeja. Sädesieni on selkeästi kosteusvaurioista johtuva. Se ei ole ulkoilmasta tuleva. Mikrobien syntyminen vaatii yleensä vuosia, koska yleensä rakenne ei ole koko aikaa kosteassa olotilassa. Jos on lämpövesiputken vuoto, silloin vaurio voi syntyä muutamassa päivässä. Yleensä se vaatii vuosia ja vuosia. Todistaja ei usko, että tulee vaurio tunneissa edes tulipalossa.\nNutusen laatimasta lausunnosta (K12) ilmenevien korjaustöiden toteuttamisen jälkeen tulee tasonparannusta, kun on uudet materiaalit. Verrattaessa Nutusen kustannusarviota Remontti Ilo Oy:n tarjoukseen (V5), todistaja pitää tarjousta edullisena. Erona on, että tarjouksessa yläpohjan purun ja korjauksen osalta ei ole huomioitu mm. purueristeen poistoa ja vaurioituneen rakenteen poistamista. Nutunen on varmaankin laskenut korjaustyön tehtäväksi imuautomenetelmällä. Tarjouksessa ei ole lainkaan huomioitu yläpohjan korjausta. Nutunen on oikeassa hintaluokassa. Voi olla mahdollista käyttää vanhoja peltejä. Uusien peltien kustannus olisi muutamia tuhansia euroja.\nVesikatteen alla olevat korokerimat olisivat tarpeen. Asetukset ovat yleisluontoisia eikä niissä voida määritellä rakentamisen kaikkia yksityiskohtia. Sen lisäksi on olemassa RT-kortteja ja kattoliiton ohjeita, jotka luovat hyvän rakennustavan. Näin menee suurin osa. Todistaja näkee katossa ongelman, koska se vuotaa läpivientien osalta. Pellin alapinnan tuuletus ei pääse toimimaan siltä osin kuin se on kiinni aluskatteessa. Läpivientejä ovat piippu ja tuuletusputki.\nMikrobeja on kaikkialla. Todistaja ei ole koskaan kuullut puhuttavan, että mikrobien mittayksikkö olisi kilogramma. Raja-arvot löytyvät Valviran ohjeista kohdassa 2.10. Sen lisäksi on olemassa terveydensuojelulaki.\nTodistaja on merkinnyt tarkastuskertomukseen (K5 s.3) talonrakennusvuodeksi 1973. Tieto perustuu paikalla saatuun tietoon luultavasti S Ostajatlta. Kohdan 1.4. varauma tarkoittaa sitä, että jos katto vuoto merkittävästi pahenee, niin tilanne voi muuuttua. Tutkimuksen havainnot koskevat tutkimushetkeä.\nLattiarakenne on samanlainen joka paikassa. Tutkimusraportin (K5, s. 12) rakenteen periaatekuva on katsottu makuuhuoneen numero 2 nurkasta. Rakenne on tyypillinen sen ajan rakentamiselle. Todistaja ei\nole selvittänyt rännikaivojen (s. 32) osalta meneekö vesi jonnekin. Lämpöpatterin osalta (s. 34) ei ole muistikuvaa onko patteriverkon osalta tehty remonttia. Ulkoseinässä olevasta vesipisteestä (s. 39) ei ole ollut puhetta.\nValokuvassa näkyvä ulkoseinärakenteen vinolaudoitus (K7) näyttää olevan vanhaa muottilautaa. Sitä on siihen aikaan käytetty. Vinolaudoitus ei mene kiinni sokkeliin ja on sen vuoksi säilynyt terveenä.Alaohjauspuun kosteus on mitattu ulkopuolelta. Rakenne näyttää imeneen kosteutta. Tulos 19 painoprosenttia on koholla. Kuiva rakenne olisi 12-15 % ja 25 % on jo täysin märkä.\nTodistaja Mika Nutunen on ammatiltaan yrittäjä ja talonrakentaja. Hän on valmistunut vuonna 2000 rakennusinsinööriksi, hänellä on lisäkoulutuksia kuntoarviopuolelle ja rakennusterveysasiantuntijan kokemus. Työkokemusta kosteusvaurioista on vuodesta 1997 alkaen ja kohteita on ollut satoja. Hän on ollut rakennustekniikan tavarantarkastaja vuodesta 2010. Nykyisin hän toimii yrittäjänä. Tässä kohteessa hän ei ole tehnyt tavarantarkastusta, koska sitä ei ole pyydetty.\nVauriokohteisiin tehdään 99 %:sti kustannuslaskentaa eli laskentaa on tehty aika paljon. Todistaja on saanut asianajaja Kärnältä elokuussa 2018 yhteydenoton ja Mastosen raportin. Todistaja on käynyt paikan päällä 4.9.2018 ja on katsonut rakenneavauspaikkoja. Kustannuslaskennan taustalla täytyy olla olettama, että mitä korjataan. Sen jälkeen on tehty lisätutkimuksia ja saatu uusi raportti. Todistaja on avannut peitettyjä rakenteita uudelleen, että saa vaurioitumismekanismin selville. Lisäksi hän on kiertänyt rakennuksen ulkopuolella.\nKun mietitään korjauksen laajuutta, on Mastosen raportissa (K5) avauskohtia useista kohdista. Niitä on korjausarvioon riittävästi.\nOngelmia on mm. alapohjassa, yläpohjassa ja ulkopuolisessa kosteuden hallinnassa.\nKorjauskustannusarvio (K12) on tehty RT-korjauskustannusohjelmalla. Osittain on käytetty kokemusperäistä tietoa. Kohdan 2.1. suunnittelun, valvonnan ja vastaavien kustannusten osalta käytännössä tarvitaan erilaisia laitteistoja ja tulee jätekustannuksia ym. Ulkopuolisten töiden 2.2. osalta on kerrottu, mitä kyseinen kohta kattaa. Maaperä vaikuttaa kostealta ja routivalta. Alapohjan rakenteiden 2.3. osalta ulkoseinän ja alapohjan välisessä liitoksessa on korkkieriste, joka on vaurioitunut ja se on poistettava. Rakennetta ei voi tiivistää eikä kapseloida.\nXypex-käsittely porataan betoniin, ettei kosteus pääse kulkeutumaan perustuksia myöten. Ulkoiseinärakenteet (2.4.) puretaan ikkunoiden alaosaan asti. Alaohjauspuussa on todettu poikkeavat kosteusolosuhteet. Tiiliverhottujen seinien osalta tarvitaan tuuletusrakojen korjaamista. Väliseinärakenteiden 2.5. osalta maaperän kosteus pääsee vaikuttamaan ja siksi on todettu mikrobinäytteillä vaurioitumista. Yläpohjarakenteiden 2.6. osalta on todettu vanhoja vuotoja ja nytkin katto vuotaa. Rakennus on aikanaan virheellisesti korjattu. Vaurioituneet rakenteet vaihdetaan ja mikrobikasvustot poistetaan, höyrysulku teipataan ja asennetaan uudet lämmöneristeet. LVIS-töihin on lisäksi laitettu erilliskustannukset.\nVaurioiden laajuus ja rakenteiden tutkiminen on kokonaisuus. Rakenteen rakennusfysikaalinen toiminta pitää varmistaa ja se, ettei mikrobikasvua pääse syntymään. Olosuhde on olemassa mikrobikasvulle. Näytteet laboratoriossa vahvistavat sen. Asumisterveyden osalta on niin, että kun vaurioituneesta kohdasta on ilmayhteys huonetilaan, niin toimenpideraja ylittyy.\nUlkoseinän alaosan ja lattiarakenteen välinen kohta ei ole korjattavissa tiivistämällä, vaikka käyttäisi vedeneristystä. Rakenteen tapana on elää ja ilma liikkuu ja löytää reittinsä. Jos tiivistetään, bitumikorkki tulee vielä enemmän vaurioitumaan.\nTodistaja on tutustunut kattoa koskevaan tarjoukseen (V5). Se poikkeaa todistajan ajatuksesta siten, että tarjouksen mukaan otetaan vanhat pellit pois, asetetaan lisäruoteita ja laitetaan vanhat pellit takaisin. Tämä ei ole riittävä tapa, koska vanhat lämmöneristeet jäävät paikalleen ja höyrysulkuja ei tiivistetä. Vanhoja peltejä on välillä laitettu takaisin, mutta vanhat pellit ovat yleensä reikäisiä. Ruoteiden on oltava samoissa paikoissa kuin ennen. Joskus mökkikorjauksessa vanhojen peltien uudelleenkäyttö on tullut vastaan. Katon korjauksen aikaan on ollut voimassa rakennusmääräyskokoelma C2. Tällä hetkellä rakennuksen aluskatteet eivät tuuletu. Pellin profiili ei vaikuta tähän asiaan.\nLämmönjakohuoneen rakentaminen kylmiön paikalle ei selitä yläpohjan vaurioita. Kostuminen edellyttää kosteuslisää, joten pelkkä lämpö ei riitä. Höyrysulun epätiiveys ja vuodot ovat aiheuttaneet vauriot Lahon muodostuminen vie paljon aikaa, mutta tarkemmin ajallisesti on vaikea sanoa.\nTodistajalla on ollut 4.9. Mastosen ensimmäinen raportti, mutta hän ei muista muita asiakirjoja . Kun hän on antanut hinta-arvion, on tullut jotain muita asiakirjoja ja Mastosen viimeinen raportti on ollut käytettävissä. Todistaja tietää Mastosen jotenkin nimeltä, mutta ei tunne häntä sen enempää.\nKohteessa käynnin osalta todistajalla on muistikuva, että hän on katsonut yläpohjan luukusta, mutta ei ole kontannut siellä. Laudoituksen tummumisen on pystynyt näkemään. Tiiviyksiä ei näe luukusta katsomalla. Hän ei ole käynyt kohteessa kaupantekohetkellä.\nSisäilman lämpötilan noustessa, mitä korkeampi lämpötila on, sitä enemmän se sitoo kosteutta. Pelkkä lämpö ei tee kosteusvauriota. Jos lämmönjakohuoneessa on lämmön lisäksi korkea kosteustuotto, sillä olisi vaikutusta. Lämmin ilma on suhteelliselta kosteudelta kuivempaa. Jos huonetilan katto vuotaisi, tarvitaan viileitä pintoja, joihin kosteus voi tiivistyä. Jos tulee lisää lämpöä, se pienentää kosteuden kondensoitumisen riskiä.\nTodistajan käsitys llmayhteydestä sisätiloihin perustuu Mastosen raporttiin. Mastonen on tehnyt sen vaurioituneista rakenteista.\nTiiviystestin voi tehdä kokonaisuutena. Ilmayhteyttä ei katsota reiän kohdalta, koska siinähän on ilmayhteys. Merkkiainetesti tehdään yleensä\nniin, että katsotaan onko vaurioita ja sitten tehdään merkkiainekoe. Todistaja on luottanut siihen, että Mastonen on tehnyt testin asianmukaisesti.\nSisäilmatutkimukset eivät ole tarpeen. Kun todetaan vaurio ja ilmayhteys niin se riittää. Ilmanäytteen ottaminen yksi ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan muuta selvitystä.\nTodistajan laatima kustannusarvio tulee rt-tietokannasta ja se on tehty vuoden 2018 kustannusten mukaan. Hinnoittelun voi tehdä joko nollakatteella tai rakennusliikkeen tekemänä. Tähän asiaan tehty kustannusarvio on nollakatteinen. Todistaja ei pysty antamaan tarkkaa vastausta rakennuskustannusten noususta vuodesta 2015 vuoteen 2018. Korjaus-ja uudisrakentamispuoli elävät eri elämää. Muutosta ei osaa tarkoin sanoa, ehkä +\/- 3 %.\nJos kaikki esitetyt toimet tehdään, rakennuksen taso paranee. Tasonparannus on prosentuaalisesti ikään ja kuntoon nähden 40 %. Taso paranee yksittäisten rakenteiden osalta. Ehkä 30-40 %. Korjauksen kesto on noin 2 kk. Todistaja ei muista työtuntien määrää, mutta henkilöitä olisi 3-4. Asuminen kohteessa ei onnistu remontin aikana.\nTodistaja Aki Hankasiloon ammatiltaan rakennusinsinööri. Hän on ollut töissä rakennuksilla ja on valmistunut vuonna 1996 rakennusinsinööriksi. Hän on ollut Raksystemsissä 15 vuotta erilaisissa asiantuntijatehtävissä ja aluejohtajana viisi vuotta. Hän on perustanut vuonna 2012 oman yrityksen ja on sen jälkeen toiminut korjausrakentamisen asiantuntijana. Hän on saanut AKK-pätevyyden vuonna 2011 ja rakennusvalvojan pätevyyden. Hän on tavarantarkastaja. Todistajalla ei ole rakennusterveysasiantuntijan pätevyyttä.\nTodistaja on käynyt kohteessa kaksi kertaa. Rakennuksen ulkoseinät eivät poikkea millään tavalla kyseisen ikäluokan rakennuksesta.\nSeinässä on osin pystylaudoitus, osittain tiiltä. Kun mennään rakenneavauksiin, siellä ei ollut silmämääräisesti erityistä havaittavissa. Vauriot ovat olleet mikrobityyppisiä, joita ei voi paikan päällä havaita. Rakenteissa on lepotilassa olevia tai elinkelpoisia mikrobeja. Sitten tulee se valitettava ongelma pohdittavaksi, että kulkeutuvatko mikrobit sisätiloihin. Itse rakenteelle mikrobit eivät aiheuta ongelmaa. Kulkeutuminen riippuu painesuhteista, tuuliolosuhteista, höyrysulun tiiviydestä jne. Tästä kohteesta todistaja ei pysty sanomaan tuleeko mikrobeja sisätiloihin vai ei. Se voidaan selvittää laajoilla tutkimusmenetelmillä. Todistajan mielestä sisäilman tutkiminen on tärkeää, mutta siitä on erilaisia mielipiteitä.\nTodistaja on tutustunut Mastosen hyvin laajaan tutkimukseen (K5), jota oli vielä jatkettu ja kustannuslaskentaan, mutta ei ole tutustunut homekoiratutkimukseen. Merkkiainekoe on sellainen, että tuuletusväliin laitetaan ainetta, kaasua, jota voidaan sisäilmasta todentaa anturilla.\nTätä ei ole tehty, vaan merkkisavua on laitettu ulkoseinän ja lattian rajaan ja on katsottu, miten se liikkuu. Savun liike voi johtua useasta seikasta. Merkkisavukokeesta todistaja ei tekisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Nyt on alalla pohdintaa, mikä on virallinen tapa tutkia\nvuotoja. Kun sisäilmaa ei enää yleensä tutkita, niin nyt tehdään näin hataralla tavalla. Siitä ei voi tehdä johtopäätöksiä, koska ilma tarvitsee liikkuakseen fysikaalisen ilmiön, esimerkiksi lämpötilaeron. Tällaisessa rajapinnassa ilma liikkuu ja fysikaaliset ilmiöt saavat savukaasun liikkeelle. Tässä tapauksessa ei ole saatu varmuutta, että pääseekö mikrobeja sisäilmaan vai ei. Silti voi olla järkevää tehdä korjaukset.\nMastosen tutkimusraportin (K5 s. 49) mikrobionin taulukko herättää todistajassa ajatuksen, että Mastonen on ammattimies. Noista kohdin tämän ikäisestä rakennuksesta löytyy aina mikrobeja. Todistaja ei osaa sanoa, mitä niistä seuraa. Rakennuksia pitää välillä peruskorjata. Ulkoseinä ja lattiarajat tulisi tiivistää lattiarajasta. Alapuu on kosketuksissa ulkoilman kanssa. Kaikki mikä on höyrysulun ulkopuolella on jollakin tavalla kosketuksissa ulkoilman kanssa. Rakenteissa on ilmasulku ja höyrysulku, että ulkoilma ei tule sisään. Myös villa on kosketuksissa ulkoilman kanssa. Todistaja ei ole tehnyt havaintoa siitä onko villa muovissa vai ei.\nOmat aistit ovat tärkeä asia todistajalle, mutta kyseinen tutkimusmenetelmä menetetään jo muutamassa minuutissa, kun esimerkiksi tuoksuun tottuu. Todistaja pyrkii kiertämään ja haistelemaan, mutta ei tee siitä lopullisia johtopäätöksiä. Tässä kohteessa hän ei muista tuliko aistiperäistä havaintoa.\nAlapohjarakenteessa kevytsora eristysmateriaalina ei ole ihan tyypillinen. Betonilaatta ja sively päällä, eristyskerros ja uusi betonilaatta on tyypillinen. Alapohjassa on muuten hyvin tyypilliset olosuhteet. Ei ole mitään poikkeavaa.\nVäliseinärakenteet poikkeavat ulkoseinärakenteesta, koska väliseinää ei suojele höyrysulku. Väliseinärakenne on osa huoneiston sisäosaa. Kun on löydetty mikrobeja, ne pitää poistaa. Pohjalaatan päälle menevät väliseinät menevät usein laattaan asti. Väliseinät on katkaistava, tuettava ja korjattava.\nYläpohja on tyypillinen tämän ikäiselle talolle. Rakennuksessa on matala yläpohja, minkä tuuletuksesta täytyy pitää huolta. Siellä on pieniä kondenssivaurioita ruodelaudoituksessa ja pieniä puutteita tuuletuksessa. Autotallin kohdalla on huono tuuletus ja muutamia läpivientien vuotokohtia. Ne on korjattava tiivistyskappaleilla. Läpiviennit ovat lähellä harjaa ja ovat taskulampulla on havaittavissa. Vesikatolta käsin ei vuotoja havaitse. Sen voi havaita yläpohjassa konttaamalla ja taskulampulla. Luukulta näkee rajallisesti.\nKondenssivauriot ovat alkaneet siitä, kun rakennus on valmistunut. Todennäköisesti ruoteiden tummumiset ovat olleet 10 vuotta sitten suurin piirtein samaa luokkaa, mutta läpivientien osalta on vaurioituminen todennäköisesti jatkanut laajentumistaan. Päätelmiä kymmenen vuoden taakse ei oikein voi tehdä.\nKohteen vesikate on suoraan aluskatetta vasten. Siinä pitäisi olla korokerimoitus. Aluskatteen tarkoitus on, että kun on ulkoilman lämpötilan vaihtelua, peltikatteeseen tulee vesipisaroita. Aluskatteen takia kosteus ei joudu tekemisiin puurakenteiden kanssa. Yleensä 95 % on kondenssista ja 5 % höyrysulun kautta tullutta huoneilman höyryä. Vesikatteen tehtävä on pitää lumi ja vesi ulkopuolella. Tästä virheestä ei ole seurannut rakennukselle yhtään mitään. Aluskatteen päälle voi päästä vettä läpivienneistä. Rakennusohjeissa ei voi tarkoin määrätä erilaisia tilanteita, miten missäkin tilanteessa pitää tehdä. Korokerimojen tarkoitus on, että roskat eivät jää jumiin tuuletuksen osalta, jos on matalaprofiilipelti. Tosin tässä tapauksessa pelti on pieneltä osin kiinni aluskatteessa ja se ei pääse tuulettomaan, mutta vähäinen kosteus ei haittaa.\nKohteeseen pitäisi tehdä väliseinien korjaus ja ulkoseinien ja lattiarajojen tiivistäminen varmuuden vuoksi ja vesikaton läpivientien korjaaminen ja autotallin osalta yläpohjan tuuletuksen parantaminen.\nTodistaja ei pysty nyt sanomaan tarkkaa hintaa väliseinien korjausten osalta, mutta Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n arvio (K12) on lähellä totuutta. Summa pitää jakaa juoksumetrimäärällä ja katsoa, mikä on oikeasti korjaustarve. Juoksumetrin hinta sinänsä on oikea.\nTodellinen korjaustarpeen laajuus on todennäköisesti vähemmän.\nUlkoseinien tiivistäminen maksaa noin 100 euroa per juoksumetri. Todistaja ei pysty sanomaan nyt tarkkaa kustannusarviota, mutta jos tiivistettävää on 66 metriä niin kustannus on 6.600 euroa. Läpivientien korjaaminen maksaa noin 500 euroa eli tarvittava työaika on yksi päivä. Toinen 500 euroa menee tuuletuksen parantamiseen. Läpiviennit ja tuuletus voivat viedä kokonaisuutena 1.000-2.000 euroa.\nRakennusala käydään keskustelua, että onnistuuko rakenteiden tiivistäminen siten, että mikrobit eivät kulje. Tässä kohteessa on höyrysulut ja lattialla muovit. Jos niissä on puutteita, niin niiden tiivistäminen on tarpeen. Todistaja ei näe tiivistämisessä suurta epäonnistumisen mahdollisuutta.\nTodistajan mielestä Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n kustannusarvio (K12) on hintaluokaltaan oikea, jos tuo kaikki tehdään. Todistaja ei ole kovin tarkkaan tutustunut arvioon. Sellaisen remontin jälkeen kohde on aika lailla uusi talo. Tasonparannus on reilusti yli puolet eli noin 60-70 %.\nTodistajan käydessä paikalla jälkimmäisen kerran, tarkastus on kohdistunut pelkästään yläpohjaan. Ensimmäisellä kerralla hän on käynyt sisällä. Mastonen ammattilaisena yleensä sulkee tuuletusaukot, joten ne ovat ovat todennäköisesti olleet kiinni.\nTodistaja on arvioinut ulkoseinärakenteiden vauriot Mastosen ottamien valokuvien perusteella. Todistaja ei ole itse tutkinut mikrobien sisäilmayhteyttä. Ulkoseinän alaosan rakenteista sieltä mistä näytteet on otettu on löytynyt mikrobivaurioita. Todistajalla ei ole ollut mitään tutkimusvälineitä paitsi taskulamppu. On mahdollista, että rakennuksen sisäilmaan tulee mikrobeja. Mastosen tutkimus on erittäin laaja ja kattava. Johtopäätöksistä voi olla eri mieltä. Uudemmastakin rakennuksesta löytyy mikrobivaurioita. Jos löytyy ulkoseinästä mikrobeja,ei voi pitää varmana, että mikrobeja pääsee sisäilmaan. Tältä osin ja yläpohjan osalta todistajan ja Mastosen käsityksen välille jää iso ero.\nTodistaja on laatinut rakennusteknisen lausunnon (V4). Todistaja on kohdan 2.1. osalta (s. 2) edelleen samaa mieltä, että yläpohjan kantavat rakenteet ovat kunnossa. Koska rakenteisiin on muodostunut tummumia, tuuletus on ollut riittämätön. Nykyisellään tuuletus on todennäköisesti riittävä. Ulkoseinän alaosassa on mikrobivaurio, mutta ei rakennevauriota. Rakennevauriossa rakenne lähtee vaurioitumaan niin, että kantokyky heikkenee ja sen vuoksi pitää uusia. Sädesienten osalta näyte on otettu perustuksien ja alaohjauspuun rajapinnasta, josta aika isolla varmuudella löytyy mikrobeja tai bakteereja. Perustusrakenteet ovat aina jollain tavoin kosteana. Ulkoilmassa on erilaisia pöpöjä ja kun paikka on tuulettumaton, niin laboratorio löytää kyseisistä paikoista mikrobeja. Ulkoseinien alaosista Mastosen tekemät havainnot ovat tavanomaisia ja myös vahvat viitteet vaurioista ovat tavanomainen asia.\nTodistaja ihmettelee, miksei läpivientien puutteille ole tehty mitään. Vesikaton puutteet tai putkivuodon jokainen maallikkokin havaitsee.\nTodistaja Heino Pullanen on yrittäjä. Hän on mennyt töihin rakennuspuolelle 1967 ja on valmistunut rakennusinsinööriksi 1975. Hän on toiminut työpäällikkönä, aluepäällikkönä, tehnyt tarjouslaskentaa ja toiminut vuodesta 1996 lähtien yrittäjänä. Hän on rakennuttanut kohteita, tehnyt sopimuksia, valvonut työmaita, tehnyt pöytäkirjoja ja toiminut tavara nta rkastaja n a 1998-2012. Hänen erityistä osaamista ovat korjausrakentamiseen liittyvät mittaukset ja korjauskohteiden kunnon selvittäminen. Hän on vetänyt EU-hanketta korjausrakentamisesta ja tehnyt kuntoarvioita muutamia satoja. Tavarantarkastajan tehtävässä on tullut ikä vastaan. Todistaja ei ole rakennusterveysasiantuntija.\nTodistaja on käynyt kohteessa kerran ja on tehnyt siitä kaksi lausuntoa (V6 ja V7). Hän on käynyt paikan päällä 13.12.2018. Todistaja on tuolloin todennut, että huoneistossa on tunkkainen haju. Rakennuksessa ei todennäköisesti ole ollut koneellista tuuletusta eikä siellä ole silloin asuttu. Jos asunnossa on sisäilmaongelma, sen yleensä nenällä haistaa. Kyse on tuon ikäisen talon kuntoon liittyvästä asiasta.\nRakennus on ulkoseiniltään tiilipintainen talo ja siinä teräsbetonisokkeli. Sokkelissa ei ollut kosteuteen viittaavia merkkejä esimerkiksi kalkkia tai suolaa eli ei ole ollut kapillaarista kosteuden nousua. Rakennuksen alapohja ja rakenteet eivät ole kostuneet.\nTodistajalla on ollut käytettävissä ne asiakirjat, jotka E Myyjätilla on ollut. Hänellä on ollut Mastosen raportti (K5). Todistaja ei muista, mistä näytteitä on otettu. Raporttia tarkasteltaessa todistaja toteaa, että näytteenottokohtina ovat olleet sellaiset paikat, että jos on mikrobeja niin noista kohdista löytyy. Rakenne on tuosta kohtaa tuulettumaton ja mikrobeilla on hyvät olosuhteet elää. Nämä rakenteet ovat huokoisia ja ilma liikkuu sielläkin. Ne ovat kosketuksissa ulkoilman kanssa.\nSädesientä löytyy kun on sille otolliset olosuhteet. Sädesienellä ei ole terveysperusteisia raja-arvoja eli tiettyä mikrobimäärää. Raja-arvoa ei\nole. Rakennuksesta on mahdollista löytää 2-3 kiloa mikrobeja ja bakteereja rakenteista ja huoneilmasta. Sädesienen suoraa terveyteen vaikuttavaa seikkaa ei ole osoitettu. Mikrobien pääsy huoneilmaan pitää estää kokonaan ja se onnistuu kapseloimalla. Tutkimusten mukaan se on lopputulokseltaan varma tapa. Kapseloinnissa lattian ja seinän rajapinta käsitellään tiivistenauhalla ja massalla riittävän laajalle alueelle. Alkuun on ollut epävarmuutta, mutta nyt on uudet menetelmät todettu hyväksi. Korjaustapa toimii myös tässä kohteessa.\nSitä pääseekö rakenteista sisäilmaan mikrobeja ei ole varmistettu. Ensin pitää varmistua, että mikrobeja on ja sitten on tehtävä ilmanäytetarkastus (vokki), jossa näytteenottolaitteen läpi pumpataan ilmaa. Hipaisunäyte ei ole yhtä luotettava. Savukoe kertoo vain sen virtaako sisäänpäin ilmaa vai ei. Savun liikesuunta kertoo pääseekö sieltä sisäilmaan. Todistaja muistelee, että tässä kohteessa on tehty merkkisavukoe. Todistajan mielestä asian selvittämiseen on valittava mieluummin wokki kuin merkkisavu.\nTodistajan kertoma mikrobien 2-3 kg:n määrästä perustuu Tampereen teknisen korkeakoulun opettajan antamaan koulutukseen. Alaohjaimen ja sokkelin välissä on sen ajankohdan hyvä rakennustapa eli muovisukkaan asennettu mineraalivilla. Se on sen huoneen vierestä missä on takka. (K5, s.26). Olohuoneen kohta on hormiryhmän vierestä, numeron 14 alapuolelta (K5 s. 26). Se on suunnilleen merkinnän AP 5-kohdan luona. Todistaja ei ole ottanut kuvaa muovisukasta. Todistaja ei pysty aivan yksityiskohtaisesti kertomaan havaintopaikkaa, mutta mielessään hän sijoittaa sen olohuoneen läheisyyteen. Hän on havainnostaan varma.\nAlapohjarakenteet on sen ajankohdan rakentamistavalla tehty. Täyttömateriaali on hienompaa kuin tänä päivänä, mutta alustäytössä on pientä raetta. Muutenkaan kohteessa ei ole mitään poikkeavaa sen ikäluokan taloon. Kapillaarinen vedennousu onnistuu leca-soralla hyvin. Ulkoseinärakenteen tuulettuminen hoituu tiilen läpi.Todistajatle ei ole jäänyt muusta seinästä mielikuvaa.\nVäliseinärakenteet on tehty sen ajankohdan rakennustavan mukaan. Väliseinien alaosat ovat kohtuullisen alhaalla ja on riski, että rakenne alkaa kostumaan. Todistaja ei ole tehnyt havaintoja kosteudesta. Väliseinille ei tarvitse tehdä mitään.\nRakennuksen yläpohjaan on jossain vaiheessa lisätty lämpöeristystä. Yläpohjassa oli paljon liikkumisen jälkiä. Yläpohjan u-arvo ei ollut se mikä pitäisi olla, kun kaikki on villat tallottu kasaan. Yläpohjan tuulettumista voisi parantaa, jos päädyissä olisi isot luukut, mutta näinkin se tuulettuu. Vesikatteessa on tehty korjaustoimia ja ainakaan ei ole näkynyt lahovaurioita. Joitakin tummia paikkoja on puutavarassa. Vesikatteen alla on aluskate. Sen tekninen tarkoitus on kuljettaa pois sellainen kosteus, mikä kondensoituu peltiin. Peltirakenteen profiili on järeä ja pääsee tuulettumaan. Todistaja ei ole repinyt paikkoja auki ja ei osaa sanoa onko rakenteessa tuuletusrimoja, mutta sillä ei ole oleellista merkitystä. Nykyään on tapana, että laitetaan 20 mm.n rima,mutta se ei ole välttämätöntä. Se vaikuttaa siihen, että aluskate jää kouruksi ja kondenssivesi lähtee liikkumaan. Kattorakenne on ollut ihan toimiva rakenne. Kun taloa on aikanaan rakennettu, ei ole ollut vaatimuksia aluskatteelle. Vaatimus on tullut vasta vuonna 1978.\nMastosen raportin sisältö (K5, s.49) kertoo, että rakennuksessa on mikrobeja, mutta se ei kerro onko rakenne lahovaurioitunut vai ei. Mikrobeja ja bakteereja on joka talossa. Sädesieni viittaa kosteusvaurioon. Penicillum ja Aspergillus kertovat, että on olemassa mikrobeille sopivat olosuhteet.\nTodistajan mielestä tässä talossa pitää estää mahdollisten mikrobien pääsy lattiarajasta huoneilmaan. Korjaustapana on kapselointi niin, että rakenne tulee ilmatiiviiksi. Kustannus on 250 euroa per metri (alv 0 %). Tässä kohteessa se tekee 12.400 euroa lisättynä arvonlisäverolla.\nTodistaja on tutustunut Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n korjauskustannusarvioon (K12). Jos sen mukaan tehdään, periaatteessa se sisältää kaiken. Ainoa minkä todistaja hyväksyy on edellä mainittu noin 12.000 euroa.\nTodistaja on mitannut kosteuksia joistakin puurakenteista ja kaikki ovat olleet alle 70 % eli alle raja-arvon. Todistajalle ei ole annettu mahdollisuuksia tehdä muita tutkimuksia. Hän on ottanut poralastunäytteitä ja katsonut onko puru tervettä. Lisäksi hän on tainnut avata pesuhuoneesta yhden kohdan. Hän ei ole ottanut valokuvia. Villan sukka on katsottu hänen kertomasta paikasta. Hän ei pysty vastaamaan oliko hän itse tehnyt aukon vai ei. Todistaja on tehnyt kolmeen paikkaan reiät, mm. vanhan pesuhuoneen vauriopaikkaan ja etupihalle olevan huoneen nurkkaan. Todistajalle on tullut vähän sellainen tunne, että hän on kohteessa liikaa. Kun porataan ja otetaan lastu kämmenelle, se kertoo onko tervettä puuta. Näyte kertoi, että puu on tervettä. Puu toki lämpenee, mutta sillä ei ole aistihavaintoihin merkitystä.\nTodistaja on käynyt sadevesiviemärin molemmissa päissä ja on todennut, että viemäri johtaa salaojaan. Todistaja on nähnyt rakennuksen lupakuvat. Rakennus on toiminut ilman salaojia. Takan ympäristössä on kohonneita kosteusarvoja. Todistaja arvelee, että hormin kautta tullut lumi on voinut aiheuttaa kohonneen kosteuden. Kivimateriaaliin ei voi tulla kosteusongelmaa.\nNäytön arviointi ja johtopäätökset\nRiidattomat taustatiedot\nKantajat ovat ostaneet vastaajilta 27.3.2015 päivätyllä kauppakirjalla Nastolan kunnan Villähtin kylässä sijaitsevan Kivikolmio-nimisen tilan x sillä olevine rakennuksineen osoitteessa x.\nKauppahinta on ollut 149.000 euroa, jonka kantajat ovat kokonaisuudessaan maksaneet kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä.\nKysymyksenasettelu\nAsiassa on kysymys ensiksi siitä ovatko myyjät ennen kaupantekoa antaneet ostajille maakaaren tarkoittamia vääriä ja harhaanjohtavia tietoja ja siitä onko kohteessa maakaaren tarkoittama laatuvirhe.\nMikäli kohteessa katsotaan olevan maakaaren 2 luvun 17 §:n mukainen virhe, seuraavaksi on arvioitava seuraako siitä kaupan purkaminen vai hinnanalennus ja mikä on mahdollisen hinnanalennuksen määrä huomioon ottaen tasonparannus ja muut asiaan vaikuttavat seikat.\nLopuksi on ratkaistava onko ostajilla oikeus saada korvausta kiinteistön arvoa korottavista korjauksista ja toisaalta onko Myyjät hyväksi tehtävä vähennys ostajien saamasta asumishyödystä.\nKanteessa esitetyt väitteet kohteen laatuvirheistä ja sopimuksenvastaisuuksista kohdistuvat asuinrakennukseen. Käräjäoikeus tarkoittaa tuomiossa sanalla rakennus pelkästään asuinrakennusta. Pihalla olevasta hallirakennuksesta käytetään sanaa hallirakennus.\nOstajille ennen kauppaa annetut tiedot\nMaakaaren 2 luvun 17 §:n mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos\n1) kiinteistö ei ominaisuuksiltaan ole sellainen kuin on sovittu;\n2) myyjä on ennen kaupan tekemistä antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta tai rakenteista taikka muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;\n3) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;\n4) myyjä on ennen kaupan tekemistä jättänyt oikaisematta havaitsemansa ostajan virheellisen käsityksen jostakin kiinteistön ominaisuudesta, joka vaikuttaa kiinteistön soveltumiseen aiottuun käyttöön; tai\n5) kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.\nOstajalla on virheen perusteella oikeus hinnanalennukseen tai, jos virhe on olennainen, oikeus purkaa kauppa. Ostajalla on lisäksi 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetun virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.\nKauppakirjan (K1) mukaan myyjä vakuuttaa kertoneensa ostajalle kaikki tiedossaan olleet kaupan kohdetta koskevat seikat ja niissä mahdollisesti ennen kauppaa tietoonsa tulleet muutokset, jotka ovat saattaneet ennen kaupan päättämistä vaikuttaa ostajan ratkaisuihin. Ostajille on annettu lainhuutorekisterin ote, rasitustodistus, kiinteistörekisterin ote, kiinteistörekisterikartta, asuinrakennuksen pohjapiirros, talousveden tutkiMastodistus ja myyntiesite. Lisäksi ostajille on annettu tieto siitä, että kiinteistöllä ei ole jätevesiasetuksen edellyttämää selvitystä, suunnitelmaa sekä käyttö- ja huolto-ohjetta.\nMyyntiesitteen (K2\/V1) mukaan kyseessä on siistikuntoinen taloja 150 m2:n suuruinen monitoimihalli. Kohteeseen on tehty sisäpuoliset maalaukset ja tapetoinnit 1995, keittiökalusteiden uusiminen 1995, liesi, astianpesukone ja kylmäkaappi on uusittu 1996, vesivahingon jälkeiset saunatilojen korjaukset 1996, öljykattila ja poltin on uusittu 2002, öljysäiliö on uusittu 2006, välipohjan lisäeristys (puhallusvillaa) 2006, talon katon uusiminen (ruoteet, aluskate ja pellitys) 2008 sekä räystäs- ja päätylaudoitusten uusiminen 2008.\nKantajille on annettu ennen kaupantekoa E Myyjätin laatima muistio, joka on otsikoitu tiedossa olevat korjaustarpeet kiinteistöissä (K3\/V3). Muistion mukaan talon ja autotallin osalta ovat korjaustarpeina ulko-ovien uusiminen tai saneeraus, ikkunapokien maalaukset, sisäpuoliset maalaus- ja tapetointityöt, mahdolliset käyttövesiputkiston uusimiset, pesuhuoneen oven uusiminen, lattialämmön putken liittäminen patteriverkostoon (pannuhuoneessa) ja autotallin katon uusiminen sekä sisäpuolen korjauksia. Hallin osalta on kirjattu valaistuksen korjausta ja sähköistyksen tarkastuksia sekä ikkunoiden uusiminen. Pihan osalta on kirjattu, että kaivon puhdistus suositetaan suoritettavaksi vuosittain, mahdollinen sähköpylvään uusimisesta johtuva kustannus ja jätevesijärjestelmän saattaminen asetusten mukaiseksi. Veden johtamisen osalta on todettu seuraavaa: Kaksi saostuskaivoa ja vuotoputki rajaojaan nykyisellään. Mahdolliset salaojitukset. Nyt vain talon pohjoispäädyssä.\nS Ostajien ja todistaja Pekka Kikkaan kertomukset osoittavat, että kohteeseen tutustuttaessa on ollut vielä lunta maassa. S Ostajien mukaan E Myyjät on kertonut talon olevan hyvässä kunnossa ja että korjaustarpeet ovat pintaremontteja. Todistaja Kikkaan mukaan E Myyjät on sanonut, että kyseessä on hyvä talo, johon ei välttämättä tarvitse tehdä remonttia. S Ostajien ja todistaja Kikkaan mukaan E Myyjät on kertonut sadevesien johtamisesta ojaan ja siitä, että asuinrakennuksen päädyssä on salaojitus.\nE Myyjät on kertonut laatineensa tiedossa olevia korjaustarpeita koskevan muistion (K3\/V3). Muistioon kirjattu kohta mahdolliset salaojitukset, nyt vain talon pohjoispäädyssä on Myyjätin mukaan kiireessä syntynyt virhe. Myyjät on kertonut maininneensa kiinteistöä esiteltäessä, että salaojia ei ole eikä tule. Hän on kertonut, että kohteessa on sadevesien poistoon tarkoitetut kaivot.\nKaupan kohde on käsittänyt suurehkon tontin (2.854 m2), asuinrakennuksen ja hallin. Kauppahinta 149.000 euroa huomioonottaen kantajilla ei ole ollut aihetta odottaa, että kohde olisi erityisen laadukas. Kuitenkin myyntiesitteen, E Myyjätin laatiman korjausmuistion ja kohteen esittelytilaisuuksissa käytyjen keskustelujen perusteella kantajilla on ollut aihe odottaa, että kaupan kohteena oleva asuinrakennus on siistikuntoinen ja asumiskelpoinen ja edellyttää vain pintaremontointia.\nSalaojien olemassaolosta on esitetty ristiriitaista todistelua. E Myyjät on antanut kantajille ennen kaupantekoa laatimansa korjausmuistion, johon on kirjattu, että talon pohjoispäädyssä on salaojitus. E Myyjätin kerrottua käräjäoikeudessa, että salaojia ei ole ja että korjausmuistioon on erehdyksessä tullut virhe, vastaajilla on todistustaakka siitä, että tämä virheellinen käsitys on kantajille oikaistu. S Ostajat on kertonut kiinnittäneensä asiaan erityistä huomiota, koska lumesta huolimatta maanpinnan muodot ovat olleet nähtävissä ja hän on ollut huolissaan veden johtamisesta pois rakennuksen luota. S Ostajien ja todistaja Kikkaan mukaan E Myyjät on lisäksi esittelytilaisuudessa kertonut, että asuinrakennuksen päädyssä on salaoja. Pelkästään E Myyjätin käräjäoikeudessa kertoma ei riitä näytöksi siitä, että salaojia koskeva virheellinen tieto olisi oikaistu.\nOnko kohteessa laatuvirhettä?\nMaakaaren 2 luvun 22 §:n mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä. Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.\nRakennusvirheiden osalta on kuultu todistajina Mikko Mastosta, Mika Nutusta, Aki Hankasiloa ja Heino Pullastä. Heillä kaikilla on rakennusinsinöörin koulutus ja laajaa kokemusta rakentamisesta ja kuntokartoituksista. Mastonen ja Hankasilo ovat käyneet kohteessa kaksi kertaa, Nutunen ja Pullanen kerran.\nEdellä mainittujen todistajien kertomuksia arvioitaessa käräjäoikeus kiinnittää huomiota siihen, että todistaja Mastonen on tutustunut kohteeseen yksityiskohtaisesti, hän on tehnyt rakenneavauksia ja ottanut ne näytteet, joista kohteen mikrobi- ja bakteeripitoisuudet on analysoitu. Mastonen on myös suorittanut merkkisavutestauksen. Todistaja Nutunen on kohteessa käydessään avannut uudelleen Mastosen aikaisemmin avaamia ja peittämiä rakenteita. Nutusen arviot perustuvat kuitenkin osittain Mastosen tekemiin havaintoihin. Nutunen on kertonut, että hän on katsonut yläpohjan rakenteita luukusta, mutta ei ole kontannut yläpohjassa. Todistaja Hankasilo on kertonut käyneensä ensimmäisellä tarkastuskerralla sisätiloissa ja jälkimmäisellä kerralla pelkästään yläpohjassa. Hankasilo on arvioinut ulkoseinärakenteiden vauriot Mastosen ottamien kuvien perusteella. Todistaja Pullanen on kertonut ottaneensa kolmesta kohdasta puurakenteen poralastunäytteet. Hän ei ole valokuvannut havaintojaan.\nRakennuksen ulkopuoli\nTodistaja Mastonen on laatinut kohteesta tutkimusraportin (K5), joka perustuu kohteessa 13.3. ja 9.10.2018 tehtyihin käynteihin. Raportin mukaan rakennusta ympäröivä maanpinta on melko tasainen ja pintavedet ohjautuvat rakennuksen sokkelin juureen. Mastosen lausunnon mukaan sokkelissa vedeneristeenä käytetyn bitumisivelyn tekninen käyttöikä on päättynyt yli 20 vuotta sitten. Näiden seikkojen vuoksi sokkeliin on kohdistunut ulkopuolista kosteusrasitusta jo vuosia (K5, s. 5 ja 32).\nS Ostajat on käräjäoikeudessa kertonut kiinnittäneensä huomiota maassa olevasta lumesta huolimatta maanpinnan muotoiluun. Ostajat on kertomansa mukaan ollut huolestunut siitä, että vesi saattaisi jäädä alemmalle maanpinnan tasolle rakennuksen lähellä.\nKorjaustarpeita koskevassa muistiossa (K3\/V3) on mainittu korjaustarpeena se, että salaojitus on vain talon pohjoispäädyssä.\nKäräjäoikeus katsoo, että kantajien on korjaustarpeita koskevan muistion perusteella täytynyt tietää, että salaojia ei ole ainakaan rakennuksen kolmella muulla sivustalla. Todistaja Mastosen havainnot sekä S Ostajien kertoma osoittavat, että lumiolosuhteista huolimatta maanpinnan muodot ovat olleet todettavissa ja että S Ostajat on ollut huolestunut vesien jäämisestä rakennuksen rakenteiden lähelle.\nNäillä perusteilla käräjäoikeus katsoo ainoaksi maakaaren mukaiseksi laatuvirheeksi rakennuksen ulkopuolen osalta sen, että salaojitus on puuttunut myös rakennuksen pohjoiselta sivulta. Muilta osin virheet ovat olleet tiedossa tai todettavissa.\nAlapohjarakenne\nTodistaja Mastonen on käräjäoikeudessa kertonut, että rakennuksen alapohja on kosteusvaurioitunut. Alapohjaan kohdistuu kosteutta ja lisäksi takalla on oma antura, jota kautta kosteus pääsee nousemaan. Mastosen laatiman tutkimusraportin (K5, s. 8) mukaan olohuoneen ulko-oven edessä muovimaton alla on havaittavissa näkyvää mikrobikasvustoa. Alapohjan kevytsorabetonin kosteus on mitattu porareikämittauksella kymmenestä kohdasta. Olohuoneen takan ympärillä kevytsorabetoni on kastunut ja takan ympärillä on selkeä kastuneen\/vaurioituneen rakenteen haju. Mastonen on avannut lattiarakenteen makuuhuoneesta ja on todennut, että pintabetonilaatan alla on muovikalvo, joka ei ole yhtenäinen seinän muovin kanssa. Alapohjarakenteesta kosteus nousee myös väliseinärakenteisiin. Pesuhuoneen lattiakaivon kuparisen korokerenkaan läpiviennin tiivistyksessä on todettu puutteita.\nMastonen on tehnyt 13.3.2018 kosteusmittauksia useista kohdista. Sokkelin betonin pinnan kosteus on ollut koholla. Lisäksi kahden alapohjan kevytsorabetonista otetun näytteen kosteus on ollut koholla ja yksi näyte on ollut kastunut (K5, s. 27).\nMastosen on ottanut mikrobinäytteitä alapohjasta. Näytekohdat eivät ole olleet ulkoilmakosketuksessa. Makuuhuone 2:n ulkoseinän alaohjauspuusta ja alaohjauspuun alapuolisesta villaeristeestä, makuuhuone 3:n lastulevyn pohjalaatan pinnasta, vaatehuoneen ulkoseinän alaohjauspuun alapuolisesta villaeristeestä, takaeteisen ulkoseinän alaohjauspuusta ja alaohjauspuun alapuolisesta villaeristeestä ja olohuoneen väliseinän lastulevyn pohjalaatan pinnasta otetuista näytteistä on löytynyt runsaasti (+++) kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja (K5, s.25). Valtasukuina ovat olleet Aspergillus restricti, Aspersgillus versicolor, Scopulariopsis ja sädesienet.\nMastonen on 9.10.2018 suorittanut uusia kosteusmittauksia samoista paikoista kuin 13.3.2018 oli tehty. Neljässä mittauspisteessä kosteus on noussut edellisestä tutkimuksesta (K5, s.44).\nTodistaja Hankasilo on kertonut, että alapohjarakenteessa käytetty kevytsora ei ole eristysmateriaalina ihan tyypillinen. Hankasilon laatiman rakennusteknisen lausunnon (V4, s. 3) mukaan alapohjarakenne on muuten tyypillinen 1960-70-luvun rakenne. Pohjabetonilaatan ja eristekerroksen kosteusmittaukset antavat tällaisesta rakenteesta lähes poikkeuksetta kohonneita kosteusarvoja. Muovikalvo, pintabetonilaatta ja pintarakenteet estävät maapohjasta vähäisesti nousevan kosteuden haihtumisen. Hankasilon mukaan tästä havainnosta ei seuraa mitään.\nTodistaja Pullanen on kertonut, että rakennuksen sokkelissa ei ole kosteuteen viittaavia merkkejä eli ei ole ollut kapillaarista kosteuden nousua. Pullasen mukaan rakennuksen alapohja ja rakenteet eivät ole kostuneet. Alapohjarakenne on tehty sen ajankohdan rakentamistavalla. Mikrobinäytteet on otettu sellaisista kohdista, joista mikrobeja helposti löytyy. Pullasen laatiman aineistokatselmuslausunnon (V6, s. 2) mukaan alapohjan rakenteessa ei ole mitään rakentamismääräyksistä poikkeavaa, eikä siinä ole perustamisolosuhteet huomioiden rakenneriskejä. Alapohjan soratäyttökerroksen paksuus on jopa normaalia parempi. Rakennuksen rakenteissa ei ole todettu poikkeavia suhteellisen kosteuden arvoja. Alapohjan rakenteet ovat materiaalia, joka ei säikähdä vettä eikä aiheuta rakennevaurioita.\nHankasilo ja Pullanen ovat kertoneet, että rakennuksen alapohjaratkaisu on rakennusajankohdalle tyypillinen. Kumpikaan heistä ei ole ottanut mikrobinäytteitä eikä esittänyt mitään mittaustuloksia rakenteiden kosteuksista.\nMastonen on esittänyt yksityiskohtaisen selvityksen tekemistään tutkimuksista ja tutkimusmenetelmistä. Mastosen kosteusmittaukset osoittavat, että alapohjarakenteisessa on kohonnutta kosteutta, joka eräiltä osin on pahentunut 13.3. ja 9.10.2018 tehtyjen mittausten välillä. Mastosen ottamista alapohjan rakennenäytteistä on löytynyt runsaasti kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja. Käräjäoikeus pitää Mastosen tekemiä havaintoja luotettavina.\nAlapohjarakenne on siten kosteusvaurioitunut ja siinä on mikrobeja. Kohteessa on tältä osin laatuvirhe.\nUlkoseinärakenne\nTodistaja Mastonen on kertonut, että rakennus on osittain tehty kuten 1970-luvulla on ollut tapana, mutta on poikkeavaa, että perustusten ja muun rakenteen välillä ei ole mitään kapillaarikatkoa. Alaohjauspuun alla on hyvin ohut villakerros. Todistaja ei ole havainnut villassa muovisuojaa. Muovisuojan käyttö olisi ollut 1970-luvun hyvän rakennustavan mukaista.\nMastosen tutkimusraportin (K5, s. 11-12) mukaan julkisivuverhous ei tuuletu. Lautaverhoillulla osalla tuuletusrako puuttuu kokonaan ja tiiliverhoillulla osalla tiilen saumaan on jälkikäteen tehty tuuletusreikiä, jotka eivät takaa riittävää tuuletusta tiilimuurauksen taustalle. Rakenneavauskohdassa muurauslaasti on tukkinut tuuletusraon. Seinärakenteen tuulettumattomuus vaurioittaa rakenteita. Ulkoseinän alaohjauspuun alla on villaeriste, joka on betonisokkelia vasten. Betonisokkelin ja villaeristeen välissä ei ole kosteuden estävää rakennetta. Betonisokkelin kostumisen myötä myös villaeriste ja alaohjauspuu ovat vaurioituneet. Mastonen on ottanut alaohjauspuusta ja villaeristeestä kolmesta kohdasta materiaalinäytteet. Kaikissa näytteissä on ollut runsaasti sädesienikasvustoa sekä muita kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja.\nMastonen on ottanut mikrobinäytteen vaatehuoneen ulkoseinästä noin 500 mmm korkeudelta lattiapinnasta. Seinän villaeristeessä on todettu normaalista poikkeava pitoisuus sädesieni-itiöitä (K5, s. 36-37).\nMastonen on pitänyt todennäköisenä, että mikrobeja on kulkeutunut ainakin paikallisesti ylemmäs seinärakenteeseen koko rakennuksen alueella. Lisäksi Mastonen on todennut, että pukuhuoneen ja varastohuoneen seinässä on korjaamaton kosteusvaurio, joka liittyy pumpputilassa vuosia aikaisemmin tapahtuneeseen vuotoon.\nTodistaja Hankasilo on kertonut, että rakennuksen ulkoseinät eivät poikkea millään tavalla tavanomaisesta kyseisen ikäluokan rakennuksesta. Rakenneavauksissa ei ole ollut silmämääräisesti erityistä havaittavissa. Vauriot ovat olleet mikrobityyppisiä, joita ei voi paikan päällä havaita. Mikrobit eivät aiheuta rakenteelle ongelmia, mutta ongelma tulee, jos mikrobit kulkeutuvat sisätiloihin. Todistaja ei ole tehnyt havaintoa, että villa olisi muovilla sukitettu. Hankasilo on kirjannut rakennetekniseen lausuntoonsa (V4, s. 4), että ulkoseinä ra ke ntee n alaosien kosteusmittausten tulokset ovat normaaleja. Hankasilo on arvioinut, että sädesientä sisältävät näytteet on otettu sellaisesta paikasta, että kyseisellä metodilla tehtyjen tutkimusten perusteella saisi purkaa pääosan 60-70-luvun rakennuskannasta.\nTodistaja Pullanen on kertonut, että ulkoseinärakenne tuulettuu tiilen läpi. Pullanen on kertonut lisäksi, että alaohjauspuun läheisyydessä oleva villa on sukitettu. Todistaja ei ole ottanut villan muovisukasta valokuvaa, mutta hän on havainnostaan varma. Hän sijoittaa sen mielessään olohuoneen läheisyyteen. Pullasen katselmuslausunnon (V7, s. 2) mukaan ulkoseinien alajuoksun kapillaarikatkos on tehty kyseisen ajankohdan mukaisilla muovikalvoon paketoiduilla mineraalivillakaistoilla,joilla on estetty mahdollisen kapiilaarisen kosteuden nouseminen sokkelin kautta yläpuolisiin puurakenteisiin.\nPullasen aineistokatselmuslausunnon (V6, s. 2-3) mukaan julkisivun tiilirakenne on hengittävä eikä umpisaumasta ole mitään haittaa. Lausunnon mukaan ainoa tavallinen ongelma on, että sokkelin ja seinän alajuoksun välissä oleva lasivillakaista kerää itseensä sen verran kosteutta, että heikosti hengittävä materiaali joutuu kasvualustaksi. Työtapa on ollut kyseisenä ajankohtana ns. hyvä rakentamistapa ja käytössä on ollut juuri siihen tarkoitukseen tehty muoviin paketoitu mineraalivillaeriste.\nSiitä onko rakennuksen perustusten ja muun rakenteen välillä kapillaarikatkoa vai ei, on esitetty ristiriitaista näyttöä. Todistaja Pullanen on kertonut olevansa varma siitä, että alaohjauspuun ja sokkelin välissä oleva villa on sukitettu muovilla. Todistaja Mastonen on kertonut, ettei hän ole havainnut villan sukittamista tai mitään muutakaan kapillaarikatkoa. Myöskään todistaja Hankasilo ei ole tehnyt muovisukituksesta havaintoa. Mastosen ja Hankasilon havaintoja tukee Mastosen tutkimusraportin (K5, s. 14) seinärakenteesta otettu valokuva, josta on todettavissa, että villa on suoraan sokkelia vasten. Kuvassa ei näy muovisukitusta. Käräjäoikeus on suorittanut kohteessa katselmuksen, jossa käräjäoikeus on tehnyt havaintoja niistä paikoista, joihin osapuolet ovat halunneet kiinnittää huomiota. Katselmuksessa ei ole esitetty sellaista kohtaa rakenteesta, jossa olisi ollut muovisukitus. Käräjäoikeus katsoo edellä kerrotun osoittavan, että ainakaan pääosin muovisukitusta ei ole käytetty, vaan villa on asennettu sellaisenaan perustusten päälle ilman kosteuden nousun estävää rakennetta.\nEdellä kerrotusta on ollut seurauksena, että ulkoseinän alaohjauspuu ja villaeriste ovat kostuneet. Ulkoseinän alaohjauspuusta ja villaeristeestä otetuista kolmesta materiaalinäytteestä on löytynyt runsaasti (+++) kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja (K5, s.25). Vaatehuoneen ulkoseinän noin 500 mmm korkeudelta otetussa näytteessä on todettu sädesieni-itiöitä ja varastohuoneen paneelin taustalla selkeitä mikrobivaurioita (K5, s.37-38).\nKäräjäoikeus katsoo, että perustusten ja sen yläpuolisten rakenteiden välisen kapillaarikatkon puuttuminen ja sen aiheuttama kosteuden nousu ulkoseinärakenteisiin ovat ulkoseinien osalta laatuvirhe.\nVäliseinärakenne\nTodistaja Mikko Mastonen on käräjäoikeudessa kertonut, että myös väliseinien alaosissa on todettu kosteutta. Mastosen tutkimusraportin (K5, s. 15) mukaan väliseinärakenteet on rakennettu pohja betoni laatan päältä. Väliseinärakenteet ovat pääosin puurakenteisia. Pesuhuonetta, saunaa ja teknistä tilaa ympäröivät seinät ovat tiilirakenteisia. Väliseinärakennetta on avattu olohuoneesta ja makuuhuoneen 3 kohdalta. Olohuoneen osalta lastulevyssä on ollut kosteusjälkiä ja tiilirakenteinen seinä on ollut kastunut. Makuuhuoneen seinän puurunko on ollut kastunut.\nMakuuhuoneen 3 ja olohuoneen väliseinien lastulevyistä pohjalaatan pinnasta otetuista näytteistä on todettu runsaasti (+++) kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja. Olohuoneen osalta valtasukuina ovat Aspergillus-suvun homeet ja makuuhuone 3:n osalta Aspergillus versicolor, Scopulariopsis ja sädesienet (K5, s.25).\nTodistaja Aki Hankasilo on käräjäoikeudessa kertonut, että välipohjarakenteet poikkeavat ulkoseinärakenteesta sikäli, että väliseinää ei suojele höyrysulku, vaan väliseinärakenteet ovat osa huoneiston sisäosaa. Pohjalaatan päälle menevät väliseinät menevät usein laattaan asti. Koska rakenteissa on mikrobeja, ne pitää poistaa.\nTodistaja Heino Pullanen on kertonut, että rakennuksen väliseinärakenteet on tehty sen ajankohdan rakennustavan mukaan. Väliseinien alaosat ovat kohtuullisen alhaalla ja sen vuoksi on riski, että rakenne alkaa kostumaan. Todistaja ei ole kuitenkaan tehnyt havaintoja kosteudesta ja sen vuoksi väliseinille ei tarvitse tehdä mitään. Pullasen aineistokatselmuslausunnon (V6, s.2) mukaan alapohjan sorakerroksella toteutettuna väliseinien osalta ei ole rakenneriskiä. Pullanen on katselmuslausunnon (V7, s.3) mukaan ottanut poralastunäytteen, joka on osoittautunut hajuttomaksi.\nKäräjäoikeus toteaa, että Pullasen ottaman poralastunäytteen tutkiminen on perustunut Pullasen aistinvaraiseen havainnointiin. Sen sijaan Mastonen on ottanut materiaalinäytteet, jotka on analysoitu laboratoriossa. Mastonen on kuvannut näytteenottoprosessin yksityiskohtaisesti laatimassaan tutkimusraportissa (K5, s.24). Laboratorion lausunnon mukaan näytteistä on todettu runsaasti kosteusvaurioita indikoivia mikrobeja. Käräjäoikeus pitää laboratorion antamaa tulosta aistinvaraista havainnointia luotettavampana.\nVäliseinien mikrobivauriot ja kosteusvauriot ovat laatuvirhe.\nSisäilma ja ilmanvaihto\nS Ostajat on kertonut, että kulmahuoneen huoneilma on alkanut tuntua tunkkaiselta ja nuorimman lapsen synnyttyä lapsi on ollut koko ajan nuhainen ja silmät ovat rähmineet. Kantajat ovat esittäneet lääkärikeskus Mehiläisen antaman epikriisin (K14), joka osoittaa, että S Ostajatlla on ollut ainakin vuodesta 2012 lähtien ajoittain flunssaa ja muita ylähengitystieinfektioita, mutta kohteeseen muuttamisen jälkeen tällaiset vaivat ovat lisääntyneet.\nE Myyjät ja E Myyjät ovat kertoneet, että heidän omistusaikana rakennuksen sisäilma on ollut hyvä, kunhan ovia on pidetty raollaan ja tuuletusikkunoita auki. Todistaja Hankasilolle ei ole kohteesta jäänyt mieleen aistiperäistä havaintoa. Todistaja Pullanen on kertonut tunteneensa tunkkaisen hajun, joka on johtunut siitä, ettei kohteessa ole tuolloin asuttu eikä siellä ole ollut koneellista tuuletusta. Todistaja Tarja Vkainen, joka on ollut Myyjien naapuri, on kertonut nenän menneen tukkoon hänen vieraillessa Myyjätin luona kohteessa.\nTodistaja Mastonen on kertonut havainneensa hajuhaitan selkeimmin olohuoneen takan ympärillä ja lattiarajassa. Kohteessa on suoritettu\n12.2.2018 homekoiratarkastus, josta on laadittu raportti (K4). Raportin mukaan koira on tehnyt havaintoja päätymakuuhuoneessa, sen viereisessä makuuhuoneessa, sisäpihan puoleisessa vaatehuoneessa, olohuoneessa ja päätyvärastossa. Mastonen on valinnut näytteenottopaikat homekoiraraportin pohjalta.\nMastonen on tutkinut onko vaurioituneesta rakenteesta ilmayhteyttä huonetilaan. Mastonen on kertonut tutkineensa ilmayhteyden merkkisavun avulla. Merkkisavun avulla on katsottu lattian ja seinän rajoja lähes koko rakennuksen alueelta. Tutkimusta ei ole tehty makuuhuoneessa 1 ja tuulikaapissa, mutta kaikkialla muualla se on tehty. Tutkimushavaintojen mukaan rakennuksessa on selkeitä ilmavuotopaikkoja ulkoseinän ja väliseinien rajassa alaosassa (K5, s.8). Vaurioituneista rakenteista on ilmayhteys sisäilmaan. Kohteessa ei ole tehty sisäilmatutkimusta, koska Mastonen pitää sitä epäluotettavana.\nTodistaja Nutusen käsitys ilmayhteydestä perustuu Mastosen raporttiin. Nutusen mukaan sisäilmatutkimukset eivät ole tarpeen, jos vaurio ja ilmayhteys todetaan. Ilmanäytteen ottaminen ei yksin riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan muuta selvitystä.\nTodistaja Hankasilo on kertonut, että mikrobit eivät aiheuta itse rakenteelle ongelmia, mutta ongelmia aiheutuu, jos mikrobit kulkeutuvat sisälle. Hankasilo ei pysty sanomaan tuleeko tässä kohteessa mikrobeja sisään vai ei. Alalla pohditaan, mikä on virallinen tapa tutkia vuotoja. Hankasilo ei tekisi merkkisavukokeesta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska erilaiset fysikaaliset ilmiöt voivat saada savukaasun liikkeelle.\nTodistaja Pullanen on kertonut, ettei mikrobien pääsemistä rakenteista sisäilmaan ole varmistettu. Pullasen mukaan savukoe kertoo vain sen virtaako sisäänpäin ilmaa vai ei. Pullasen mielestä luotettavampi tapa on tehdä ilmanäytetarkastus (vokki), jossa näytteenottolaitteen läpi pumpataan ilmaa.\nHankasilo ja Pullanen eivät ole pystyneet arvioimaan sitä tuleeko rakenteista mikrobeja huonetilaan vai ei. He ovat kertoneet pitävänsä merkkisavukoetta epäluotettavana, mutta eivät ole itse suorittaneet mitään tutkimuksia tältä osin. Lahden kaupungin ympäristöterveystarkastaja Nina Hiltusen 19.2.2019 laatiman tarkastuspöytäkirjan (K13) mukaan asunnossa on havaittu lievää normaalista poikkeavaa hajua. Terveystarkastajan laatimasta tarkastuspöytäkirjasta käy ilmi (s. 3), että hän on pitänyt merkkisavulla tehtyä ilmavuotojen tarkastamista luotettavana. Hän on pitänyt sisäilman epäpuhtauksille altistumista erittäin todennäköisenä.\nTarkastuspöytäkirjan mukaan kiinteistössä esiintyvät kosteus-ja mikrobivauriot ilmavuotojen kautta voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveydensuojelulain 1 §:n mukaisia terveydellisiä haittoja. Vaurion laajuudet huomioon ottaen kiinteistöä ei suositella käytettäväksi ennen kuin vauriot on korjattu asianmukaisesti.\nKäräjäoikeus katsoo todistaja Mastosen kertomuksen ja merkkisavulla tehtyjen kokeiden osoittavan, että vaurioituneista rakenteista on ilmayhteyksiä huonetiloihin. Vaikka Mastosen valitsemaa tutkimusmenetelmää on arvioitu kriittisesti, mitään Mastosen tuloksen kumoavaa tutkimusta ei ole esitetty. Käräjäoikeus katsoo, että rakennuksessa on sisäilmaongelma, joka edellyttää korjaustoimenpiteitä. Tältäkin osin kohteessa on laatuvirhe.\nYläpohja ja vesikatto\nE Myyjät on kertonut uusineensa rakennuksen katon vuonna 2008 yhdessä veljensä ja veljenpojan kanssa. Tuolloin on laitettu aluskate, uudet ruoteet ja kävelyn kestävä profiilipelti. Kattoremontin yhteydessä on uusittu muutama vaurioitunut lauta. Vuonna 2006 yläpohjaan on lisätty puhallusvillaa. Puhallusvillaa laitettaessa E Myyjät on käynyt vain luukulla. Ennen katon remontointia yläpohjaan on mennyt naulan reijistä jonkin verran vettä, mutta ei merkittävästi. E Myyjät ei ole havainnut yläpohjassa mitään tummumia viedessään antennikaapelin yläpohjaan.\nTodistaja Mikko Mastonen on kertonut, että vuonna 2008 on ollut voimassa rakennusmääräyskokoelma C2, jossa on määrätty, ettei vesi saa tulla katteen läpi ja katto on tehtävä niin, että vesi poistuu katolta ja että yläpohja tuulettuu. Konesaumatun peltikaton alla täytyy olla aluskate. Mastosen mukaan tästä kohteesta puuttuvat korokerimat, Yläpohjassa on nähtävissä vanhoja kosteusvaurioita ja läpivientikohdat ovat vuotaneet edelleen, koska läpivientien ja piipun ympärillä oleva puu ja eristeet ovat kastuneet. Yläpohjan tuuletus on osittain estynyt, koska räystäistä ei pääse riittävästi ilmaa yläpohjaan ja venttiilit ovat jääneet laudoituksen alle.\nMastonen on valokuvannut yläpohjarakenteita (K5, s. 19-22.)\nValokuvista ilmenee, että piipun ja läpivientien kohdalla on märkiä ja vaurioituneita rakenteita. Lisäksi valokuvat (K5, s. 22-23) osoittavat, että yläpohjan eristeet peittävät osan tuuletusaukoista ja että autotallisiiven räystäslaudat on asennettu vanhojen räystäslautojen päälle, jolloin tuuletusaukot ovat osittain jääneet peittoon.\nTodistaja Mika Nutunen on kertonut, että lämmönjakohuoneen rakentaminen kylmiön paikalle ei selitä yläpohjan vaurioitumista. Kostuminen edellyttää kosteuden lisääntymistä, joten pelkkä lämpötilan nousu ei aiheuta kosteusongelmaa. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä enemmän se sitoo kosteutta.\nTodistaja Aki Hankasilo on kertonut yläpohjan olevan tyypillinen tämän ikäiselle talolle. Rakennuksessa on matala yläpohja, jonka tuuletuksesta pitää huolehtia. Todistaja on todennut pieniä kondenssivaurioita ruodelaudoituksessa ja pieniä puutteita tuuletuksessa. Autotallin kohdalla on huono tuuletus ja vuotoja läpivienneissä. Kohteen vesikate on asennettu suoraan aluskatetta vasten, vaikka siinä pitäisi olla korokerimoitus.\nHankasilon laatiman rakenneteknisen lausunnon (V4, s. 2-3) mukaan yläpohjan kantavat rakenteet ovat kunnossa. Lausunnon mukaanyläpohjan tuuletus on riittävä lukuunottamatta autotallin kohtaa.\nTodistaja Heino Pullanen on kertonut, että yläpohjan tuuletusta voisi parantaa, mutta näinkin se tuulettuu. Pullanen on todennut puutavarassa joitakin tummia kohtia, mutta ei mitään lahovaurioita. Pullanen on pitänyt alusriman puuttumista vähäisenä asiana.\nKäräjäoikeus on tarkastellut katselmuksessa yläpohjaa yläpohjaan johtavan luukun kautta. Yläpohjaan ei ole ollut mahdollisuutta mennä ilman suojavarusteita, koska yläpohjassa ei ole kulkusiltaa. Luukun kautta taskulampulla katsottaessa on voinut havaita joitakin tummentumia laudoissa. Muita vaurioita tai läpivientien tiiviyttä ei luukusta katsomalla pysty arvioimaan.\nMastosen ja Hankasilon kertomukset osoittavat, että katosta puuttuvat korokerimat. Mastosen kertomus ja Mastosen ottamat valokuvat osoittavat, että piipun ympäristö ja läpiviennit ovat vuotaneet aiheuttaen kosteusvaurioita. Myös yläpohjan tuuletus on puutteellinen. Näiltä osin yläpohjassa on laatuvirhe.\nLaatuvirheiden korjaamisesta aiheutuvat kustannukset\nKäräjäoikeus on edellä todennut, että rakennuksen ulkopuolen osalta maanpinnan muoto on ollut kantajien todettavissa ja että he ovat olleet ennen kaupantekoa tietoisia siitä, että salaojitus puuttuu ainakin rakennuksen kolmelta sivustalta. Tältä osin laatuvirheeksi on katsottava vain se, että salaojaa ei ole ollut myöskään rakennuksen pohjoisella sivustalla.\nRakennuksen alapohjan osalta käräjäoikeus on katsonut laatuvirheeksi sen, että alapohja on kosteusvaurioitunut ja siinä on mikrobeja. Kosteus on noussut ulkoseiniin ja väliseiniin aiheuttaen seinärakenteille kosteusvaurioita ja rakenteisiin on päässyt muodostumaan mikrobeja. Seinärakenteista huonetiloihin johtava ilmayhteys kuljettaa mikrobeja asuinhuoneisiin. Ulkoseinien osalta korjaustarvetta on myös seinärakenteen tuuletuksessa. Myös yläpohjassa on puutteellinen tuuletus, katon korjaaminen on toteutettu edellä kerrotuin tavoin virheellisesti ja yläpohjassa on kosteusvaurioita.\nMikko Mastosen tutkimusraportin (K5, s. 30-31) mukaan rakennuksessa on niin laajoja mikrobivaurioita, että kiinteistön purkaminen ja uudelleen rakentaminen on ainoa taloudellisesti järkevä ratkaisu. Mikäli korjaamiseen päädytään, ulkoseinän alaosa tulisi rakentaa uudelleen koko talon alueelta ja alaohjauspuu korvata esimerkiksi harkkorakenteella. Sokkeli pitää puhdistaa sädesienestä. Seinän alareunan korjaaminen edellyttää seinälevyjen poistamista. Julkisivuverhouksen tuuletusta on parannettava ja tarkistettava onko mikrobivaurioita ylempänä seinärakenteessa. Raportin mukaan väliseinärakenteet on nostettava lattiapinnan tasalle, mikä edellyttää lattiarakenteen avaamista seinän juuresta. Takan ympärillä oleva kastunut alapohjarakenne on korjattava ja maakosteuden nousu on estettävä kapillaarikatkolla. Lattiapinnoitteet on poistettava kaikista tiloista ja seinärakenteiden korjaamisen jälkeen on tiivistettävä lattian ja seinän raja, jotta alapohjasta ei kulkeudu epäpuhtauksia huoneilmaan. Yläpohjaeristeet ja vaurioituneet puurakenteet on poistettava ja uusittava ja vesikatto on rakennettava uudelleen.\nTodistaja Mika Nutunen on kertonut tehneensä korjauskustannusarvion RT-korjauskustannusohjelmalla vuoden 2018 hintatason mukaan. Kustannusarvio on nollakatteinen. Nutunen on arvioinut paikalla tehtyjen havaintojensa sekä Mastosen raportin perusteella, että alapohjan rakenteiden ja ulkoseinän välissä oleva vaurioitunut korkki on poistettava ja ulkoseinärakenteet on purettava ikkunoiden alaosaan asti. Kaikki mikrobivaurioituneet rakenteet on uusittava. Väiiseinärakenteet on nostettava lattiapinnan tasoon ja lattiapinnan alapuolelle laskeutuvat rakenteet on purettava. Väliseinien alaosat on levytettävä, tasoitettava ja ylimaalattava. Vesikate ja ruodelaudoitus on uusittava kokonaan, yläpohjaan on asennettava uudet lämmöneristeet ja tuuletusta on parannettava. Ulkoseinä-ja väliseinäkorjausten vuoksi rakennuksen märkätilat joudutaan uusimaan. LVI-ja sähkölaitteita joudutaan kytkemään irti ja asentamaan takaisin käyttöön.\nNutusen laatiman korjauskustannusarvion (K12) mukaan työmaan suunnittelu ja valvonta, työmaan perustaminen ja ylläpito sekä jätekustannukset tulevat maksamaan 7.200 euroa. Alapohjarakenteiden purku-ja korjaustöiden kustannusarvio on 5.450 euroa, ulkoseinärakenteiden purku- ja korjaustöiden osalta 27.846 euroa, väliseinärakenteiden purku-ja korjaustöiden osalta 16.200 euroa sekä yläpohjarakenteiden ja vesikatteen purku-ja korjaustöiden osalta 27.037 euroa. Muiden kustannusten osalta käsittäen märkätilat, LVIS-työt sekä kalusteiden purun ja asennuksen kustannusarvio on 12.225 euroa.\nKaikki edellä mainitut summat ovat arvonlisäverottomia.\nNutusen arvion mukaan todettujen laatuvirheiden korjaaminen tulee maksamaan yhteensä 95.958 euroa (alv 0 %). Korjauskustannusten määrä on siten arvonlisäveroineen 118.978,92 euroa.\nTodistaja Aki Hankasilo on kertonut, että kohteessa pitäisi tehdä väliseinien korjaus sekä ulkoseinien ja lattiarajojen tiivistäminen. Väliseinät on katkaistava, tuettava ja korjattava. Lisäksi vesikaton läpiviennit pitäisi korjata ja autotallin osalta yläpohjan tuuletusta parantaa. Hankasilo on arvioinut, että ulkoseinien tiivistäminen maksaisi noin 6.600 euroa ja läpivientien sekä yläpohjan tuuletuksen korjaaminen kokonaisuutena 1.000 - 2.000 euroa. Hankasilo on arvioinut, että Mika Nutusen laatima korjauskustannusarvio (K12) on hintaluokaltaan oikea, jos kaikki arviossa mainittu tehdään. Sen seurauksena rakennus on aika lailla uusi talo ja tasonparannuksen osuus on reilusti yli puolet.\nTodistaja Heino Pullanen on kertonut pitävänsä tarpeellisena ainoastaan sitä, että mahdollisten mikrobien pääsy lattiarajasta huoneilmaan estetään. Pullanen on arvioinut, että kapseloinnin kustannus olisi 12.400 euroa lisättynä arvonlisäverolla eli 15.376 euroa. Mikäli katto halutaan korjata, Pullanen on pitänyt Remontti Ilon tilaussopimuksen (V5) mukaista kokonaishintaa 10.699 euroa kohtuullisena.\nTodistaja Nutunen on kertonut, että Remontti Ilon tilaussopimuksessa kuvattu remontin toteutus poikkeaa merkittävästi Mastosen ja Nutusen esittämästä. Remontti Ilon asiakirjan mukaan rakennuksesta otettaisiin kattopellit pois, asennettaisiin lisäruoteet ja laitettaisiin vanhat pellit takaisin paikalleen. Vanhojen reikäisten peltien käyttäminen on ongelmallista, sillä ruoteiden on oltava samassa paikassa kuin ennen. Lisäksi Remontti Ilon suorittamassa korjaustyössä vanhat lämmöneristeet jäävät paikalleen ja höyrysulkuja ei tiivistetä.\nKantajien ostama talo on ostettu, asuinkäyttöön. Käräjäoikeus katsoo, että jos rakennus korjataan, se on välttämätöntä korjata sellaiseen kuntoon, että asuminen on terveellistä. Tämä edellyttää kaikkien kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaamista. Todistaja Hankasilo ja todistaja Pullanen ovat esittäneet vaihtoehtona, että ulkoseinien ja alapohjan korjaustöiden sijasta mikrobien pääsy huoneisiin estetään kapseloinnilla. Kapseloinnissa rakenteet tiivistetään siten, että mikrobien kulkeutuminen huonetiloihin estyy. Todistaja Nutunen ja todistaja Mastonen ovat kertoneet, että puurakenteen kyseessä ollen kapselointi tai vastaava tiivistäminen eivät tule kysymykseen, koska puurakenne elää ja uusia kulkureittejä pääsee syntymään.\nKäräjäoikeus katsoo, että rakennuksen korjaus tulee suorittaa siinä laajuudessa kuin todistajat Mastonen ja Nutunen ovat kertoneet. Tällaisen korjaustyön hinnaksi arvonlisäveroineen tulee lähes 120.000 euroa. Myös todistaja Hankasilo on pitänyt Nutusen kustannusarvio suuruusluokaltaan oikeana, mikäli niin laajaan korjaustyöhön ryhdytään. Korjaustyöstä aiheutuu selvästi tasonparannusta.\nKaupan purkaminen vai kauppahinnan alentaminen?\nKäräjäoikeus on edellä katsonut, että kiinteistössä on maakaaren 2 luvun 17 §:n tarkoittamia laatuvirheitä. Kantajille on annettu virheellinen tieto siitä, että rakennuksen yhdellä seinustalla olisi salaojitus. Lisäksi E Myyjät on antanut virheellisen kuvan vuonna 2008 korjaamansa katon ja yläpohjan kunnosta (MK 2 luku 17 § 2 k.).\nRakennuksessa on kosteuden aiheuttamia vaurioita, jotka ovat paljastuneet kantajien kaupanteon jälkeen teettämissä tutkimuksissa. Kiinteistö poikkeaa salaisten virheiden vuoksi laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää (MK 2 luku 17 § 5 k.).\nAsiassa on seuraavaksi arvioitava onko kohteen laatuvirhe niin olennainen, että kantajilla on oikeus purkaa kauppa vai tuleeko kysymykseen hinnanalennus. Maakaaren esitöissä ((HE 120\/1994 vp s. 51) on todettu, että jos kiinteistössä oleva virhe on olennainen, ostaja voi valita, haluaako hän hinnanalennuksen sijasta purkaa kaupan.\nVirheen olennaisuutta on arvioitava sen kokonaismerkityksen perusteella. Jolleivat ostajat voi käyttää kiinteistöä aikomallaan tavalla eikä virhettä voida korjata kohtuullisin kustannuksin, virhe on olennainen. Salaisen virheen osalta on arvioitava millaista laatutasoa ostajilla on ollutaihetta edellyttää kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen.\nKantajat ovat ostaneet vuonna 1971 rakennetun omakotitalon ja hallin, jotka sijaitsevat omalla tontilla. Kauppahinta 149.000 euroa huomioon ottaen kantajilla ei ole ollut aihetta odottaa, että kohde olisi erityisen laadukas. Vanhan 1970-luvulla rakennetun omakotitalon ostajalla on lähtökohtaisesti aihe odottaa, että rakennusta joudutaan korjaamaan normaalin kulumisen ja teknisen käyttöiän täyttymisen takia. Toisaalta on huomioitava, että rakennusta on myyntiesitteessä kuvattu siistikuntoiseksi ja että E Myyjät on ennen kauppaa kertonut tiedossa olevan vain pintaremontteja.\nKaupan purkamisen edellytyksenä voi pitää sitä, että kauppaa ei olisi syntynyt edes alennettuun hintaan, jos laatuvirheet olisivat olleet tiedossa. Oikeuskäytännössä on usein katsottu, että kaupan purkaminen edellyttää korjauskustannusten olevan yli 50 prosenttia kauppahinnasta. Vaikka korjauksesta tulee aiheutumaan kohteen laatutason nousua ja teknisen käyttöiän pitenemistä eli tasonparannusta, kiinteistökaupan purun edellytyksiä arvioitaessa huomioita kiinnitetään korjauskustannuksiin sellaisenaan.\nKantajat ovat ostaneet kohteen voidakseen asua siinä. Kantajien ostaman kiinteistön korjaamatta jättäminen olisi omiaan altistamaan rakennuksen asukkaat haitallisille terveysvaikutuksille kuten on jo tapahtunut. Terveystarkastaja on katsonut, ettei rakennuksessa tule asua ennen korjaustöiden suorittamista.\nKäräjäoikeudessa esitetty todistelu osoittaa, että rakennuksen korjaustarve on joka tapauksessa laaja. Korjaustarpeen todellinen laajuus selviää vasta korjaustöiden tekemisen yhteydessä. Riski siitä, että korjaustyöt tulevat olemaan vielä laajemmat kuin mitä tähän asti on tullut ilmi, on varteenotettava.\nKantajat ovat ensisijaisesti vaatineet kaupan purkamista. Käräjäoikeus katsoo edellä kerrotun perusteella kohteen laatuvirheet niin olennaisiksi, että kantajilla on oikeus purkaa kauppa. Kaupan purkamisen jälkeen vastaajat voivat toteuttaa korjaustyöt ja saada korjaustyöstä tulevan tasonparannuksen hyväkseen.\nKiinteistön arvoa lisänneet kustannukset\nMaakaaren 2 luvun 33 §:n 2 momentin mukaan kaupan purkutilanteessa myyjän on suoritettava ostajalle kohtuullinen korvaus kiinteistön hoidosta aiheutuneista kustannuksista sekä sellaisista hyödyllisistä kustannuksista, jotka ovat lisänneet kiinteistön arvoa.\nS Ostajat on kertonut uusineensa lämmitysjärjestelmän, hankkineen uuden pumpun ja varaajan, käyttövesiputket on uusittu, autotallin puolelle on asennettu vedensuodatin, kaivoon on laitettu avokaivopumppu ja vanha pumppu on purettu pois. Lisäksi keittiöön on tehty remontti, WC:hen on uusittu kalusto, olohuoneen ja makuuhuoneen katot on uusittu, seinien pinnat on laitettu ja ulko-ovi on uusittu. Sähkötöitä on tehty hallirakennukseen ja keittiöön ja hallin\nilmalämpöpumppu on uusittu. Ostajat on kertonut tehneensä korjaustöitä isänsä kanssa 280 tuntia, josta isän osuus on 80 tuntia.\nE Myyjät on tarkastellut korjaustöistä otettuja valokuvia (K6) ja on todennut WC:n kuvasta, että tapetit ja takakaappi WC-istuimen takana ovat olleet entuudestaan, mutta muuten tila on uusittu. Eteisen, makuuhuoneiden ja olohuoneen katot on uusittu ja olohuoneen tiiliseinä on maalattu. Kuvassa 5 näkyvän makuuhuoneen seinäpinnat on uusittu E Myyjätin mukaan myös kuvissa 6 ja 7 näkyvä keittiö on uusittu. Myös hallin lamput ja kuvista näkyvät tekniset järjestelmät on uusittu Ostajien toimesta. Ulkoseinän valokuvassa (K7) näkyvä vesipiste on uusi.\nKantajat ovat vaatineet korvauksena kiinteistön arvoa lisänneistä hyödyllisistä kustannuksista 29.700 euroa. Kantajat ovat esittäneet kokoamansa lasku-ja tositeselvityksen (K10) korjauksiin aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi kantajat ovat esittäneet itse laatimansa listan sellaisista remonttikustannuksista, joista ei ole säilynyt kuittia (K11). S Ostajat on kertonut etsineensä vastaavaa tuotetta koskevat hinnat internetistä. Listan (K11) loppusumma on 12.446,00 euroa.\nVastaajat ovat laatineet oman listan esitetyistä tositteista (V8). Listan mukaan tositteiden yhteenlaskettu summa on 14.389,51 euroa. Vastaajat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kaikista tositteista ei saa selvää ja että osa tositteista ei mahdollisesti liity kohteen remontointiin.\nS Ostajien ja E Myyjätin kertomukset sekä esitetyt valokuvat osoittavat, että kohteessa on tehty paljon remontointia. Lämmitysjärjestelmään, käyttövesiputkiin ja keittiöön kohdistunutta remonttia voidaan pitää merkittävinä ja kiinteistön arvoa lisäävinä toimenpiteinä. Sen sijaan huoneiden pintojen uusimisella ei ole ollut erityisen suurta merkitystä. Pinnat joudutaan uudelleen uusimaan korjaustöiden yhteydessä.\nKäräjäoikeus arvioi kiinteistön arvoa korottaneiden toimenpiteiden kustannukseksi 20.000 euroa. Vastaajat ovat velvolliset korvaamaan me kantajille.\nKantajien asumishyödvn huomioiminen\nMaakaaren 2 luvun 33 §:n 2 momentin mukaan kaupan purkutilanteessa jos ostaja on saanut kiinteistöstä merkittävää tuottoa tai hyötyä, hänen on maksettava siitä korvaus myyjälle.\nKiinteistön kauppakirjan (K1A\/1) mukaan hallintaoikeus kohteeseen on siirtynyt ostajalle viimeistään 31.5.2015. S Ostajat on kertonut, että perhe on muuttanut pois kohteesta siten, että S Ostajat on tehnyt uuden vuokrasopimuksen 1.5.2018 alkaen. S Ostajat ja lapset ovat muuttaneet kohteesta pois tätä aikaisemmin. Kantajat ovat myöntäneet saaneensa asumishyötyä 1.6.2015-31.5.2018 välisenä aikana.\nE Myyjät on käräjäoikeudessa arvioinut, että omakotitalon ja hallin käypä vuokrataso on 1.200 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeudessa ei oleesitetty mitään muuta selvitystä käypästä vuokratasosta.\nKantaja S Ostajat on asunut kohteessa 36 kuukauden ajan, S Ostajat ja lapset hieman vähemmän. Harkittaessa kohtuullista vuokratasoa käräjäoikeus kiinnittää huomiota siihen, että kohde käsittää omakotitalon ja hallirakennuksen. Toisaalta kohde ei ole laadultaan erityisen hyvä ja sen sijainti asutuskeskuksiin nähden on syrjäinen. Kantajat ovat joutuneet kärsimään sisäilmaongelmasta. Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi vuokratasoksi 700 euroa kuukaudessa. Kantajien saaman asumishyödyn arvo on siten 25.200 euroa.\nOikeudenkäyntikulut\nOikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.\nVastaajat ovat hävinneet asiansa ja he ovat velvolliset korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.\nKantajat ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvauksena 26.123,37 euroa. Kantajien asianajajan laskun mukaan toimeksiannon hoitamiseen on käytetty 85,5 tuntia tuntiveloituksen ollessa 220 euroa (alv. 0 %).\nVastaajat ovat paljoksuneet kantajien oikeudenkäyntikululaskua 80 tuntia ylittävältä osalta eli 21.824 euroa ylittävältä osalta (80 h x 220 euroa\/h + alv). Lisäksi vastaajat ovat katsoneet, että kopio- ja tulostuskulut sekä postikulu ovat toimiston yleiskuluja. Vastaajat ovat pitäneet tiedoksiantomaksu perusteettomana ja paljoksuneet Nutusen ja Mastosen todistelukuluja 750 euroa ylittävältä osin.\nVastaajat ovat myöntäneet tutkimus- ja selvittelykuluja koskevan vaatimuksen 7.087 euroa määrällisesti oikeaksi.\nKäräjäoikeus toteaa, että asianajopalkkion tuntihinnasta ei ole riitaa. Riita-asiassa, jossa kantajilla on todistustaakka, toimeksianto teetättää yleensä enemmän työtä kantajien avustajalle kuin vastaajien avustajalle. Tässä tapauksessa lisätyötä on aiheuttanut turvaamistoimen hakeminen. Asiassa on järjestetty valmisteluistunto ja kaksi päivää kestänyt pääkäsittely. Käräjäoikeus katsoo, että kantajien lasku palkkion osalta on hyväksyttävä jutun laajuus ja sen vaatima työmäärä huomioon ottaen.\nKäräjäoikeus katsoo, että todistaja Nutusen ja Mastosen todistelukulut ovat tämän tyyppiselle riita-asialle tavanomaiset. Todistelukustannukset ovat kantajille aiheutuva todellinen kustannus. Muutoinkin laskua on pidettävä kohtuullisena.\nTUOMIOLAUSELMA\nKäräjäoikeus\n1) purkaa E ja E Myyjätin sekä S ja S Ostajien välillä\n27.3.2015 tehdyn kiinteistöä x koskevan kaupan ja\n2) velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinnan 149.000 euroa kantajille korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine tuottokorkoineen kauppahinnan maksupäivästä 27.3.2015 lukien haasteen tiedoksiantopäivään 1.6.2018 saakka ja siitä lukien korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen maksupäivään asti ja\n3) velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille maakaaren 2 luvun 33 §:n mukaisena korvauksena kiinteistön arvoa lisänneistä kustannuksista 20.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta 1.6.2018 lukien ja\n4) velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille asian tutkimus-ja selvittelykuluina 7.087 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien ja\n5) velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 26.123,37 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.\nKäräjäoikeus määrää, että omistusoikeus kiinteistöön palautuu vastaajille sen jälkeen, kun kohdassa 2 määrätty suoritus on maksettu.\nKäräjäoikeus vahvistaa kantajien saaman asumishyödyn määräksi 25.200 euroa. Käräjäoikeus määrää, että kantajien saama asumishyöty 25.200 euroa on vähennettävä ensisijaisesti kohdassa 3 määrätystä korvauksesta ja toissijaisesti kohdassa 2 määrätystä kauppahinnan palautuksesta.\nKäräjäoikeus määrää, että turvaamistoimi, jonka käräjäoikeus on määrännyt 3.7.2018 (nro 18\/10454) kanteessa vaaditun saatavan turvaamiseksi on voimassa, kunnes tämä tuomio on pantu täytäntöön tai asiassa toisin määrätään.\nMuutoksenhaku\nAnnettiin muutoksenhakuohjeet.\nHyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus\nE Myyjät ja E Myyjät \/ asianajaja Harri AA on 18.4.2019 ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.\nMääräajat Valituksen määräpäivä on perjantai 17.5.2019.\nVastavalituksen määräpäivä on perjantai 31.5.2019.\n\/ Juha K","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":192128,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-f73c9e2a65140260357967adbd685e9e","original_paragraph":"laitoksen, vertaistuen ja velkajärjestelyjen kautta pääsin vähitellen ”takaisin kiertoradalle”. 2. Uusi alku tuli puutarha-alan aikuisopintojen kautta. Pääsin harjoittelemaan Helsingin kaupungille. Sitten pätkätöihin ja 1997 alkaen vakituiseksi. Työssäni on ollut monta hyvää puolta. Kasvien ja luonnon parissa työskentelyyn ei kyllästy koskaan. Kuitenkaan yksin ei näitäkään töitä kukaan tee. Siksi kait parasta lopultakin ovat olleet työkaverit ja ne lukuisat muutkin ihmiset, joihin on saanut tutustua. Sen voin rehellisesti sanoa, että tämän alan kanssa kosketuksissa olevat ovat paljon vivahteikkaampiaa ja aidon ihmisen oloisia, kun vertaa yleisesti vaikkapa liike-elämän tyyppeihin. Toki poikkeusiakin on. 3. Ylioppilaaksi kirjoitin Alppilan lukiosta. Muita koulujani ovat olleet Hyvinkään maatalousopisto (nykyisin Hyria), Markkinointi-instituutti ja Työtehoseura Rajamäellä. Kaupunki on sitten vuosien varrella järjestänyt monenlaista sisäistä koulutusta. 4. Haastavinta työssäni on ehkä ollut keväinen kiireaika, jolloin aloittaa useita uusia ihmisiä ja tapahtuu paljon. On kysynyt voimavaroja keskittyä riittävästi henkilöiden perehdyttämisen ja monen yhtäaikaisen homman junailuun. Mutta kasvattavaa se on ollut myös - vaikkapa omasta täydellisyyden tavoittelustaan on pystynyt terveellä tavalla antamaan periksi. Pysyvää ja lisääntyvää haastetta tuovat kaiken aikaa muuttuvat ja kehittyvät tietojärjestelmät välillä kelkasta on tipahtanut ihan kunnolla. 5. Iän myötä vapaa-ajasta tuntuu palautuminen ja lepo vievän suuren osan. Toki elvyttäviä harrastuksia kuluu jokaisella olla, joista minulla musiikki - lähinnä osallistuminen kuorotoimintaan, on päällimmäisenä. 6. Paras pysyä liikkeellä - ja ylläpitää henkistä harrastusta - ettei sammaloidu!","paragraph_char_start":15272,"paragraph_char_end":17031,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2244}
{"query-id":"query-ceee5209454ddc2de5bedcc475203df8","original_paragraph":"Illan hämärtyessä, akryylimaalivertailun, ja kesälomakuulumisten kautta, keskustelumme eteni nextille levelille. Puhuimme siitä, miten jatkuva sisäinen kriitikkomme huutaa kurkkunsa täydeltä saaden meidät epäilemään itseämme, ja kykyämme tuottaa sitä asiaa, jota taiteeksi kutsutaan. Vaikka olemme kukin ulkopuolisella mittarilla mitattuna erittäin luovia ja lahjakkaita, puhuttelemme itseämme halventavasti ja mitätöiden. “Uskomatonta paskaa” sanomme itsellemme tavalla, jota emme koskaan ääneen sanoisi kenellekään toiselle. Sisäiset kriitikkomme saavat meidät sutimaan taulupohjaan vielä yhden kerroksen, ja vatuloimaan ja viilaamaan tuntikausia valmisteltua somepostausta. Sisäiset kriitikkomme kuorruttavat kakkumme häpeällä, ja saavat meidät painumaan maan rakoon miettimään niitä kaikkia muita, ja sitä, mitä nekin nyt ajattelevat.","paragraph_char_start":1020,"paragraph_char_end":1858,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":163}
{"query-id":"query-1fb7613e5d14443d73e44bb00609b1ae","original_paragraph":"Litteät kertymäkiekot saavat alkunsa yksinkertaisesta pyörimismäärän säilymislaista. Tähdet syntyvät massiivisista tähtienvälisen aineksen molekulaarisista pilvistä, joissa esiintyy pyörteitä ja kaoottista turbulenssia. Pilvet ovat dynaamisia, alati muuttuvia muodostelmia, joissa aineksen tiheys vaihtelee ulkoisten ja sisäisten voimien vaikutuksesta. Läheisten tähtien säteily ja hiukkastuuli työntää ja kuumentaa kaasua ja siihen muodostuu shokkirintamia supernovaräjähdysten seurauksena. Mutta pilvet ovat myös valtavan massiivisia ja niiden oma gravitaatio muokkaa niiden muotoa. Joskus pilven jokin osa saavuttaa kriittisen tiheyden ja alkaa kehityskulku, jota mikään ei voi enää estää: pilvi fragmentoituu ja romahtaa oman gravitaationsa vaikutuksesta tiivistymiskeskuksia kohti. Niistä jokaisesta muodostuu uusi tähti.","paragraph_char_start":13035,"paragraph_char_end":13861,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1727}
{"query-id":"query-b9ae2db20d392d7544121e7c9edcbb72","original_paragraph":"tiistai 8. heinäkuuta 2008\nMielessäni on pyörinyt jo jonkin aikaa tarina Orfeuksesta ja Eurydikestä. Tarinan mieleen palauttaneita syitä on monia (eikä tuo tarina synkässä kauneudessaan ikinä päästäni ole poistunutkaan sen jälkeen kun sen ensimmäisen kerran luin), mutta viime päivien tapahtumien takia minun piti lopulta etsiä tarina käsiini kirjahyllystäni löytyvänä Sandman-sovituksena. (Jos ette tiedä, mitä tarinassa tapahtuu, lukekaa tuon ensimmäisen linkin takaa. Sieltä löytyy aika kompakti tiivistelmä.)\nTäytyy sanoa, että kertomus on yhä yhtä lumoava kuin ensimmäisen kerran luettuna, vaikka tuon mainitun version kuvitus onkin minusta aika mitäänsanomatonta (tai jos nyt sanotaan ihan suoraan, että huonoa). En tiedä, olenko kieroutunut tuntiessani suunnatonta viehtymystä tuollaisten surullisten tarinoiden edessä, mutta ainakin rakastan sitä siirappia ja symboliikkaa (kavereiden kesken vain \"S & S\"), joita tuonkin lehden sivuilta okulaareihini ja käsilleni tihkui. Joskus tosin pistää tosissaan miettimään, kiehtooko minua rakkauteen ja muuhun kuvottavaan ällösöpöilyyn liittyvä dramatiikka enemmän kuin nuo ilmiöt itsessään. (Tästä päästäisiinkin kätevästi filosofisiin kysymyksiin noiden ilmiöiden perimmäisestä luonteesta, mutta moinen pohdinta jääköön — yhä — rasittaville, omahyväisille m*lkuille, jotka sen paremmin hallitsevat.) Mikäli niin on, pääni kaipaisi varmaan pientä hienosäätöä (mitä se nyt toki kaipaa muutenkin —blog.huom.). Se saattaisi myös selittää historiastani aika monia tapahtumia, joista en voi olla kovinkaan ylpeä.\nP.S. Esimerkkinä sattuman oudosta huumorintajusta mainittakoon, että tuon julkaisusarjan oikeaa osaa hyllystä etsiessäni silmiini pisti erikoinen (feminiiniseen intiimihygieniaan liittyvä) kirjanmerkki, joka oli jäänyt yhden kirjasen väliin niitä viimeksi lukeneelta ihmiseltä. Se oli vieläpä juuri oikean kirjasen välissä, minkä tosin huomasin vasta kahlattuani puolet noista kymmenestä nivaskasta läpi. Tuo löytö sai minut kyllä hymyilemään, mikä olikin ensimmäinen kerta tänään, kun moinen onnistui; tuli nimittäin mieleen, että ehkä oli lopulta ihan hyvä, että se olin minä, joka sen kirjan välistä löysi.\n(Kuva: Gustave Moreau: Orpheus)","paragraph_char_start":54088,"paragraph_char_end":56287,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8288}
{"query-id":"query-3ae889d2cd29988db1012bd4c21a1877","original_paragraph":"Opatanol-silmätipat sisältävät vaikuttavana aineena olopatadiinihydrokloridia, joka on antihistamiinilaatu. Se toimii ehkäisemällä histamiinin toimintaa Shopping4netistä saat piilolinssisi silmätipat kätevästi suoraan netistä. Myymme alkuperäisiä tuotteita edulliseen hintaan, nopeilla toimituksilla ja kannattavilla Tiedustelut tuotteistamme tai hinnasto, jätä meille sähköpostia ja me yhteyttä 24 tunnin kuluessa. Alleginen nuha ja silmäoireet (34). Nenäsumutteet ja -tipat (15). Silmätipat. Lääke LECROLYN 40 mg\/ml silmätipat 20 tai 60 kertakäyttöpipettiä. 15,83 € Sydän Melko harvinainen (≥1\/1 000, <1\/100): Bradykardia Harvinainen (≥1\/10 000, <1\/1 000): Sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt","paragraph_char_start":18823,"paragraph_char_end":19517,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2694}
{"query-id":"query-63b0e33e388fab38613f43a33350b2d7","original_paragraph":"Alumnitoiminnan kautta ja työelämätapahtumissa voi myös luoda verkostoja, joita painotetaan nykyään yhä enemmän. Kansikkaan mukaan verkostot eivät ole vain sitä, kenet tuntee tai kenen kaveri on. Ne eivät ole kaksisuuntaisia, vaan omiin verkostoihin voi laskea kaiken sen tiedon, jota eri kanavia pitkin saa omasta kentästä ja sen uusimmista löydöistä. Osa tiedosta tulee henkilökohtaisilta kontakteilta, osa esimerkiksi sosiaalisen median kautta oman alan seuratuilta sivustoilta tai asiantuntijoilta. ”Twitter on hyvä esimerkki verkostoista. Jokainen voi seurata Yhdysvaltain presidenttiä tuntematta häntä ja sitä kautta siteerata häntä”, Kansikas selittää. Verkostoja ei siis tarvitse pelätä, vaan niitä voi rohkeasti ajatella oman asiantuntijuuden pohjana tai jatkeena.","paragraph_char_start":43156,"paragraph_char_end":43929,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5979}
{"query-id":"query-3af1200941b0ad34b64d773755751922","original_paragraph":"Populismin nostaminen perussuomalaisen politiikan kulmakiveksi selitti paljon. Mitään teidän sanomaanne tai lupaamaanne ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Jos jotain aletaan vaatimaan tarkemmin, niin silloin sulkeudutte pariksi päiväksi laatimaan \"perusteluja\" tai \"puolueohjelmaa\" tms. Prosessi näyttää olevan : Mielipide - kannatus - perustelu (jos tarvitaan). Te haette kansaan meneviä yksinkertaisia mutta raflaavia teemoja joiden ympärille rakennetaan riittävän iskevä, mutta tarkentamaton mielipide tai mielikuva : Maahanmuutto. Pakkoruotsi. EU maiden pankkituet, monet kotimaiset sosiaaliset kysymykset jne. aina postmodernin taiteen käsittelyyn saakka (josta Stalin olisi ollut ylpeä).","paragraph_char_start":86356,"paragraph_char_end":87056,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13294}
{"query-id":"query-89e20fe6dbf9bdb2e1455a1de6af33a5","original_paragraph":"Barents Linkin liikenteellistä merkitystä. Samalta perustalta myös matkailun, päivittäistavarakaupan sekä teollisuus- ja koulutusyhteistyön edistäminen on noussut uudella tavalla Barents-alueyhteistyön painotuksiin. Tästä syystä on tärkeää määritellä ja järjestää Barents-yhteistyön alueellinen koordinaatio ja kytkennät siten, että Kainuun maakunta on kiinteä osa Barentsin alueen kehittämisprosesseja. Barents Linkiä tulee markkinoida EU:n ja Luoteis-Venäjän välisten yhteyksien kehittämisessä. Tämä edellyttää, että eri liikennemuotojen hintataso on saatava kilpailukykyiseksi, liikenneyhteyksien laatua on parannettava, rauta- ja maantietieyhteyksiin investoitava, kuljetuskapasiteettia lisättävä ja monipuolistettava, kuljetuskalustoa uudistettava, Vartiuksen rajaliikennekeskusta laajennettava ja vastaavasti Venäjän puoleisen Lytän ja Kivijärven asemien logistiikkapalveluita kehitettävä ja mm. tietoliikenneyhteyksiä parannettava.","paragraph_char_start":69615,"paragraph_char_end":70553,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9378}
{"query-id":"query-377231a1c64d15524c579f8242f97753","original_paragraph":"Viipurissa eletään sodan aikana aivan normaalisti, esimerkiksi mummot myyvät torilla. Todellisudessa sisäministeri Kekkonen kehotti radiossa jo YH:n alkaessa ihmisiä, joilla ei ollut välttämättömiä velvollisuuksia, siis etenkin naisia, lapsia ja vanhuksia, lähtemään evakkoon suurista kaupungeista ja näin tapahtuikin. Monet palasivat kotiin, kun mitään ei tapahtunut, mutta lähtivät paniikissa uudelleen evakkoon sodan alkaessa, kuten Lempi Jääskeläisen aikalaisromaanissa Idästä nousee myrsky kerrotaan. Helsingin kohdalla asiasta mainitaan Näkymättömässä kuolemassa, joten miksi Viipuria kuvataan toisin? Siellähän ei ollut vain pelkoa ainoastaan pommituksista, vaan kaupunkiin ampui ns. aavetykki, jota kuvataan Mikko Porvalin teoksessa Veri ei vaikene.","paragraph_char_start":8277,"paragraph_char_end":9034,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1159}
{"query-id":"query-c9e7ac449cb3811eb3030cdf037a186a","original_paragraph":"Ironista kyllä, olen saanut ja menettänyt parhaimmat ystäväni sukeltamisen parissa. Kohtaan paljon sukeltajia, jotka tulevat lajin pariin, pettyvät, eivätkä koskaan pääse kokemaan tämän lajin viehätystä. He tuntevat olonsa epämukavaksi vedessä, eivätkä ehkä aina ole turvallisia sukelluskumppaneita. Haluan myös olla mukana elvyttämässä ja edistämässä kansainvälisiä eksploraatio- ja ympäristönsuojeluprojekteja, joita Jacques Cousteaukin aikanaan edisti. Näistä syistä innostuin perustamaan GUE:n – ja nimenomaan epäkaupallisena järjestönä. Haluamme vaikuttaa sukellusyhteisöön positiivisesti ja parantaa sukeltajakoulutuksen laatua siten, että sukeltaminen on turvallisempaa ja että mahdollisimman moni voi innostua ja kokea tämän lajin viehätyksen.","paragraph_char_start":51445,"paragraph_char_end":52196,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7497}
{"query-id":"query-5b7c7b3659bcea6da33d3e9c64a17b70","original_paragraph":"Pitkään ajattelin olevani vain hämmentynyt cis tyttö, tai hakevani huomiota ajattelemalla, että en ollut tyttö. Täytettyäni kahdeksantoista minusta alkoi tuntua, että olin liian vanha kyseenalaistamaan sukupuoltani, ja ajattelin jopa etten voisi olla muunsukupuolinen kun kuulun jo seksuaalivähemmistöön (en tiedä, millä oikein perustelin sitä ajatusta koska nyt se kuulostaa suorastaan naurettavalta) –","paragraph_char_start":2089,"paragraph_char_end":2492,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":351}
{"query-id":"query-c71e95bf5bd07ffe71483e24307b2bef","original_paragraph":"8 Palkkakustannukset ja hankkeen henkilöstö. Henkilösivukulut saavat sisältää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. Jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Tällaisen henkilön on pidettävä kokonaistyöajanseurantaa. Henkilöstökustannusten osalta kustannusarvion täsmennyslomakkeessa on ilmoitettava henkilönimike, henkilökuukausien määrä nimikkeittäin ja ko. henkilölle budjetoitu palkkakustannus\/ kuukausi. Hankkeelle kohdistettavat palkkakustannukset eivät saa ylittää hakijaorganisaation vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan tai palkkion määrää. Hankehenkilöstöstä on pääsääntöisesti laadittava tehtävänkuvaukset. Flat rate 15%\/24% -hankkeissa tehtävänkuvaukset on laadittava aina. Tuen saajien on tarvittaessa voitava osoittaa, että hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. Ostopalvelut. Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain (L348\/2007) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti tai hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen Pirkanmaan liiton erillisen hankintaohjeistuksen mukaisesti. Ostopalveluista on pääsääntöisesti laadittava sopimus. Kustannusarvion täsmennyslomakkeelle tulee avata ostopalvelukustannusten sisältö mahdollisimman tarkasti. Matkakulut. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaanmatka voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi vain, jos sen tueksi esitetään erityisen painavia syitä ja se on hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellinen. Hankkeeseen budjetoidut ulkomaan matkat on eriteltävä tarkemmin kustannusarvion täsmennyslomakkeessa (nimettävä matkakohde ja henkilöt, joiden matkakulut hankkeeseen budjetoitu) ja hankesuunnitelmassa (esitetään perustelut ulkomaan matkalle hankkeen tavoitteiden näkökulmasta). Flat rate 24% -kustannusmallilla toteutettavissa hankkeissa matkakulut katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 24%:n alla. Tällöinkin ulkomaan matkat tulee kuitenkin eritellä hankesuunnitelmassa jos hankehenkilöstö käyttää hankkeelle kohdistettavaa työaikaansa ko. ulkomaan matkoihin. Kone- ja laiteinvestoinnit Kone- ja laitehankinnoiksi katsotaan mm. tietokoneiden ja kännyköiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Kone- ja laitehankinnoissa hyväksytään joko vuotuinen poisto tai hankintahinta\/ osa hankintahinnasta. Mikäli koneiden ja laitteiden käyttöikä on hankkeen toteutusaikaa pidempi, ostamisen sijasta suositellaan niiden vuokrausta. Jos hankkeen kesto on poistoaikaa lyhyempi hyväksytään poisto vain hankkeen toteutusajalta. Hankinnoista ja siitä kenen omistukseen laitteet jäävät hankkeen päätyttyä on sovittava etukäteen rahoittajan kanssa. Kaikki hankkeessa tehtävät hankinnat on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain (L 348\/2007) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti tai hankinnan arvon jäädessä alle laissa mainittujen kilpailutusrajojen Pirkanmaan liiton erillisen hankintaohjeistuksen mukaisesti. Flat rate 15%\/24% -kustannusmalleilla toteutettavissa hankkeissa hankehenkilöstön tietokone-\/ matkapuhelin- yms. kone- ja laitehankinnat katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 15%\/24%:n alla eikä ko. kuluja merkitä kustannusarviossa kone- ja laiteinvestointeihin. Vuokrakustannukset. Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. tila- ja laitevuokrat (ml. leasing) ovat hyväksyttäviä kuluja silloin, kun ne aiheutuvat suoraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta projektiin täytyy olla selkeät laskentaperusteet (esim. vuokran perusteena oleva neliövuokra). Pelkästään kertoimen tai prosenttiosuuden esittäminen ei ole riittävä osoitus ko. menoista. Kustannusarvion täsmennyslomakkeessa on eriteltävä vuokrakulujen sisältö ja kesto kuukausina. Flat rate 15%\/24% -kustannusmalleilla toteutettavissa hankkeissa hankehenkilöstön työtiloista ja laitteista aiheutuvat vuokrat (ml. leasing) katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 15%\/24%:n alla eikä ko. kuluja merkitä kustannusarviossa vuokrakustannuksiin. Toimistokustannukset. Hankkeeseen liittyvät välilliset kustannukset, kuten esim. kopiokulut, sähkölaskut, postitus, puhelin- ja teleliikenteen menot ovat hyväksyttäviä kuluja silloin, kun ne aiheutuvat suoraan hankkeesta. Välillisten kustannusten kirjaamisesta projektiin täytyy olla selkeät laskentaperusteet (esim. kopiokuluista seuranta). Pelkästään kertoimen tai prosenttiosuuden esittäminen ei ole riittävä osoitus ko. menoista. Flat rate 15%\/24% -kustannusmalleilla toteutettavissa hankkeissa toimistokustannukset katetaan välillisinä kustannuksina flat rate 15%\/24%:n alla eikä ko. kuluja merkitä kustannusarviossa toimistokustannuksiin. 8\/11","paragraph_char_start":30186,"paragraph_char_end":35023,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3829}
{"query-id":"query-622a15c04534ea085eb6926a67dfca70","original_paragraph":"Lars von Trier, yksin upeimmista elokuvaohjaajista mitä on\/on ollut, valitteli juuri äsken että hän \"ei enää ehkä koskaan pysty tekemään tai kirjoittamaan tärkeää elokuvaa\" (hänhän myös käsikirjoitti elokuvansa) syystä että on lopettanut alkoholin ja huumeiden käytön. \"Kukaan elokuvaohjaaja ei raitistuttuaan ole tehnyt yhtäkään järkevää elokuvaa\". (Sama se muuten on kirjailijoiden kanssa. Ajatellaan nyt vaikka Kejosta. Tärkeämmistä nyt puhumattakaan.) Silti Lars von Trier on sitä mieltä että hän katuu niitä vuosia jolloin käytti kokaiinia heroiinia viinaa hasshista ynnä muuta että olisi luova. Vaikeaa. Arvostan niin paljon hänen leffojaan, etenkin \"Dogvillea\", on tavallaan sääli että hän on päässyt huume- ja viinaharhoistaan eroon. Tavallaan olen onnellinen hänen henkilönsä puolesta. (Mutta vähemmän. Niin hyviä hänen elokuvansa ovat\/olivat!)","paragraph_char_start":117620,"paragraph_char_end":118473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":18827}
{"query-id":"query-e3e243aa71fc5441f2a72d082a68f468","original_paragraph":"4 HAKUOPAS Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , faksi , Markkinatukiosasto ruokamarkkinayksikkö 2\/2015 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä säädösten perusteella. Tuenhakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Hallinto-oikeus tai viimekädessä EU:n tuomioistuin ratkaisevat oikeustulkinnat.. 4","paragraph_char_start":1900,"paragraph_char_end":2584,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":188}
{"query-id":"query-8f99af0c3e29cdad9c937ce2e1cc6d5f","original_paragraph":"18 15 Velkajärjestelylain mukaisella maksuvaralaskelmalla saatu jaottelu tuloista ja menoista on hyvä perusta asiakkaan tulojen ja menojen pohtimiselle, kun standardibudjetteja ei ole käytettävissä. Jokinen (2003, 4-5) on jyvittänyt velkajärjestelyn normielinkustannukset toimeentulotuen jyvityksen mukaisesti. Hän on määrittänyt prosenttiosuudet kulutusmenoille, kuten ravinto-, vaate-, liikenne- ja informaatiomenoille (emt). Talousneuvonnan asiakkaalle voidaan tarvittaessa hyödyntää tätä jyvitystä ja laskea minimimenot. Velkajärjestelyn maksuvaralaskelma on tiukka, koska siinä huomioidaan menoihin vain välttämättömät asumis- ja elinkus tannus menot. Asiakkaan kulutusmenojen vertailu velkajärjestelyssä hyväksyttäviin välttämättömiin elinkustannuksiin ei ole tarkoituksenmukaista, jos talousneuvontaa annetaan jatkossa ylivelkaantumattomille asiakkaille. Viitekotitalouksien standardibudjetit olisivat käytännöllisempiä työvälineitä kohtuullisten menojen selvittämisessä erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien asiakkaiden avustamisessa. 3.2 Talouden hallinnan ohjekirjaset ja talousneuvonta Internetissä Eri talousneuvontaa antavat tahot tuottavat erilaisia talouden hallinnan ohjekirjasia. Nykyään myös Internet on merkittävä talouden hallinnankin tietolähde. Internetin käytettävyyttä lisää se, että siellä esitetyt kirjanpito- ja budjetointilomakkeet, joista seuraavassa luvussa on kerrottu tarkemmin, on kätevästi käytettävissä tietokoneen laskentaohjelmilla. Lisäksi Internetissä voi lukea monia painettujakin oppaita. Tässä luvussa käsitellään joitakin esimerkkejä ohjekirjoista ja neuvontasivuista Internetissä. Esimerkiksi Kuluttajavirasto, Marttaliitto, Takuu-Säätiö ja Kuluttajaliitto tuottavat materiaalia talousneuvontaan ja talouden hallintaan kotitalouksille. Kuluttajavirasto on yhteistyössä Takuu-Säätiön ja Marttaliiton kanssa päivittänyt jo aikaisemmin ilmestyneen Raha-asiat, yksityistalouden oppaan (ks. Raha-asiat, yksityistalouden opas 2003). Se antaa kotitalouksille ohjeita raha-asioiden suunnittelusta, tulojen ja menojen selvittämisestä ja suunnittelusta sekä laskujen maksusta. Oppaan loppupuolella on lisäksi kerrottu eri auttavien tahojen palveluista ja liitteinä on menojen seurantalomakkeita yhdelle viikolle, kuukaudelle ja vuodelle sekä hankebudjettilomake ja pankkien palvelumaksujen vertailulomake, joita lukija voi täyttää. (Emt.) Opas löytyy myös sähköisenä. Myös budjettitaulukoita on Kuluttajaviraston Internet-sivuilta. Siellä on","paragraph_char_start":32356,"paragraph_char_end":34841,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4082}
{"query-id":"query-be0791652be4b04358c5683aba59ce02","original_paragraph":"MATTI LAURILA: Kun siitä alueelta lähtee sitten puro, joka pysyy vuodesta toiseen ja talvet ja kesät auki, niin siitä purosta voi sitten ruveta päättelemään, että mistähän tämä vesi oikein tulee. Mutta ehkä tihkupintalähteikkö on aika outo käsite ihmisille, mä luulen. Mutta se kyllä tuottaa monimuotoista kasvillisuutta siihen ympärille, niin kuin nyt on tämä lähdelehtokorpikin sitten erittäin uhanalainen. Aina kun luontoon menee ja ihmettelee, niin kyllä sieltä sitten se lähdekin aina joskus tulee vastaan. Jotenkin mitä enemmän tuntee lajeja, sitä enemmän näkee luonnossa eri asioita ja se ei ole harmaata massaa. Mä en varmaan osaa katsoakaan luontoa ei-biologin silmin. Mihin aina harjaantuu, näkee eri lailla.","paragraph_char_start":10002,"paragraph_char_end":10720,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1617}
{"query-id":"query-7d10ecf61f31cf8c12bb995bf909cc0b","original_paragraph":"DDR:n propaganda\nDDR:n propagandassa muuri ja koko rajaturvallisuus liittotasavallan kanssa esitettiin suojana ”siirtolaisuutta, soluttautumista, vakoilua, sabotaasia, salakuljetusta, myyntiä ja länsimaiden aggressiota vastaan”. Tämän mielikuvan levittämiseen kuului myös näytösoikeudenkäyntien järjestäminen, joista Gottfried Strympeä vastaan käyty oikeudenkäynti päättyi murhaan vuonna 1962. Esteet kohdistuivat pääasiassa maan omiin kansalaisiin. DDR:ssä ei sallittu julkista keskustelua tästä seikasta eikä myöskään siitä, että DDR:stä oli tapahtunut joukkopako. Alun perin DDR:n alueelta poistuminen ilman lupaa oli ollut vuodesta 1954 lähtien rangaistava teko DDR:n passilain 8 §:n nojalla, mutta vasta 1. heinäkuuta 1968 voimaan tulleen DDR:n rikoslain mukaan laittomasta rajanylityksestä oli rangaistuksena kaksi vuotta vankeutta, vaikka tuomiokäytännössä tämä rangaistustaso ylitettiin jopa viidellä vuodella. Kesäkuun 28. päivänä 1979 tehdyllä lainmuutoksella enimmäisrangaistukseksi asetettiin kahdeksan vuotta.","paragraph_char_start":30610,"paragraph_char_end":31632,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4235}
{"query-id":"query-eaa4d807dc926c2fe9ccadb303a5986f","original_paragraph":"Surullisimmillaan lopun äärellä päätä roikotetaan kappaleessa ”Today Is The End”, jossa Osbournen äänessä kuulee kenties ensimmäistä kertaa levyllä haikeutta. ”The sun is black, the sky is red, and it feels like today is the end. \/ The kids are running as fast as they can, could it be that today is the end?”, Osbourne laulaa kappaleen kertosäkeessä. Kappale ei ole balladi, se on vain melankolinen ja paatoksellinen. Kappaleen aikana latautunut tunnepatouma puretaan lopulta outrossa, joka olisi kenties saanut olla pidempikin saadakseen kaiken sen painolastin purettua, jota näin synkkä kappale on ladannut sisälleen.","paragraph_char_start":5176,"paragraph_char_end":5796,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":815}
{"query-id":"query-2aa515c97478b28789e89ae03f5804b4","original_paragraph":"11 R 2. Kytke tulostimen virta päälle painamalla P -virtakytkintä. Kirjoitinpää liikkuu kohti keskustaa eli mustepatruunan asennuspaikkaa. Virran merkkivalo P vilkkuu ja virheen merkkivalo syttyy. c Muistutus: Älä liikuta kirjoitinpäätä käsin. Virran katkaiseminen saattaa vaurioittaa tulostinta. 3. Työnnä mustepatruunan kielekkeitä taakse ja nosta mustepatruunan pidin ylös. 4. Avaa mustepatruunapakkaukset. Irrota keltainen sinettinauha jokaisesta mustepatruunasta. c Muistutus: Keltainen sinettinauha on muistettava irrottaa patruunoista ennen asentamista. Muuten patruunoista tulee käyttökelvottomia, etkä voi tulostaa. Jos olet asentanut patruunan poistamatta keltaista sinettinauhaa, sinun täytyy poistaa patruuna ja asentaa uusi. Valmistele uusi patruuna poistamalla keltainen sinettinauha ja asenna patruuna tulostimeen. Älä poista mustepatruunoista sinistä nauhaa, sillä tällöin mustepatruunoista voi tulla käyttökelvottomia. Älä irrota patruunan pohjassa olevia nauhoja, ettei muste pääse vuotamaan. Älä kosketa patruunan sivulla olevaa vihreää mikropiiriä. Tämä voi estää patruunan normaalin toiminnan ja tulostamisen. Älä poista patruunan sivulla olevaa vihreää mikropiiriä. Jos asennat mikropiirittömän Älä kosketa tätä. mustepatruunan, tulostin voi vahingoittua.","paragraph_char_start":13566,"paragraph_char_end":14843,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2057}
{"query-id":"query-3962de33edee645023d7d9ab8f368bc1","original_paragraph":"4 Jokainen korjaus on aiheellinen ja tervetullut. Sukututkimustietoja pitää kaiken aikaa tarkastaa ja uusinta tietoa päivittää. Rahkolan talon halkominen tapahtui 1800-luvun alkuvuosina, 1800 ja Palaan ajassa taaksepäin Suomen sodan aikoihin. Rahkolan kantatilan isännäksi jäi halkomisen yhteydessä, talonpoika, kirkkoväärti, Israel Johaninpoika Rahkola, joka oli syntynyt Saarijärvellä v Hän kuoli kuumeeseen vuonna 1808 ja hänet haudattiin Saarijärvellä Kirkonkirjojen mukaan kuumeeseen kuolivat myös Rahkolan talosta halotun Konttilan isäntä Isak (s. 1857, k ) ja Likopellon isäntä Matti (s. 1752, k ). Tässä yhteydessä haluan korjata sukujuhlilla heinäkuussa tekemäni virheen Sillantauksen isäntä Erik (s.1855) ei kuollut samoihin aikoihin kuumeeseen, vaan vasta vanhuuteen 71 vuoden iässä vuonna Kirkkoväärti, talonpoika Israel Rahkosella oli poika Johan Israels (s.1774), joka jatkoi isänsä kuoltua isännyyttä Rahkolassa vuosina Hänen puolisonsa oli Ulrika Pehrdr. (Pekantytär, Pietarintytär) Pyhälahden torpasta (s. 1781, k. 1845). Heidät vihittiin Leskeksi jäätyään Ulrika jatkoi Rahkolan Emäntänä aina kuolemaansa asti (Rahkolan emäntä vuosina ). Isän kuoltua perheen lapset olivat vielä alaikäisiä. Ainut poika Matti oli tuolloin muutaman vuoden ikäinen eikä hänestä näin ollut vielä Rahkolan isännäksi. Matista tuli isäntä vasta vuonna 1845 äiti Ulriikan kuoltua siis Rahkolan ns. Viimeinen Isäntä vuosina Hän luovutti Rahkolan ja muutti Lappeelle (Willmanstrand) vuonna Alaikäisiä lapsiaan huoltava leski, Rahkolan emäntä, Ulriika Pehrsdr. avioitui uudelleen Toinen puoliso oli talonpoika Tobias Matts. Toikan, s.1793 Viitasaaren Soskonniemeltä. Hän kuoli Saarijärven Rahkolassa v Ilmeisesti tämän takia Rahkolan viimeinen isäntä Matti jossain kirjoituksissa mainitaan Tobiaan poikana. Johan ja Ulriikka Rahkolan vanhin tytär Hedda (Hedvig) Stina (s. 1806) vihittiin Saarijärvellä Daniel Henrikson Kauton kanssa. He elivät Rahkolassa kuolemaansa asti. Käyttivät nimeä Rahkoin, Kautto. Hedda kuoli vuonna Heidän tyttäristään kolme muutti nälkävuosina Lappeelle Willmanstrandiin: Anna-Liisa Peura os. Kautto, Maria Kautto ja Hedvig Joutenmäki (o.s. Kautto). Pojista David Danielson (Taneli Tanelinpoika) Kautto muutti takaisin kotitilalleen isännäksi vaimonsa Stina Mårdin kanssa vanhempiensa ikääntyessä. Toiseksi vanhin tytär, Maria Rahkola (s. 1808). Marialla oli poika, Wilhelm Marias.Rahkola. Myöhemmin Maria avioitui Matts Nybergin kanssa. Kolmas tytär Ulriikka Sofia Rahkola syntyi 1811 ja avioitui , puoliso Eric Pehrs. Parantainen. Neljäs tytär Caisa Rahkola syntyi Hänen myöhempi sukunimensä on minulle epäselvä: saattaisi olla Virkkanen tai Häkkinen tai ihan joku muu! Rahkolan kaikkien tyttärien jälkeläiset elivät siis Saarijärvellä. Jos tiedät heistä jotain tarkempaa niin olisin tiedoistasi kiitollinen Nuorin lapsista oli siis Matti (s.1817), jonka jo Rahkolan viimeisenä isäntänä mainitsin. Emäntä Ulriikka Pehrsdr Rahkola ja Tobias Matts Toikan lapsina, siis Ulriikan toisesta avioliitosta, mainitaan ainakin tytär Anna Brita s ja Johan s Eli Rahkolasta polveutuvat sukunimet Rahkola, Rahkoin, Kautto, Nyberg, Parantainen, Joutenmäki jne. Viipurin Rahkosista polveutuvia sukunimiä Matti Rahkola (s.1817 Saarijärvellä ja k.1864 Lappeella) oli siis Rahkolan viimeinen isäntä (vuosina ), joka luovutti Rahkolan ja muutti Lappeelle (Willmanstrand) vuonna Hänen kerrotaan lähteneen Saarijärveltä nälkää pakoon. Hänen poikansa Johan Matts. Rahkola (s.1843 Saarijärvellä), oli muuttanut jo muutama vuosi aikaisemmin. Johan Rahkolasta tuli Viipurin Rahkosten kantaisä. Johanin vanhin sisar Stina Johanna (s. Saarijärvellä 1840, myöh. Kiuru) muutti myös Viipuriin. Nälkävuodet pakottivat ilmeisesti Rahkosiakin etsimään uusia elinoloja koska Rahkolasta muutti paljon","paragraph_char_start":5775,"paragraph_char_end":9560,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":834}
{"query-id":"query-558a1632e442ae865a52dc2b225a5295","original_paragraph":"4 4 kolumni Ihanne, joka ei toteudu Tasa-arvo on ihanne, joka ei koskaan toteudu. Joku toinen on aina rikkaampi, kauniimpi, terveempi, tai muuten vain pärjää työssään, ihmissuhteissaan tai vaikkapa hiihtoladulla paremmin kuin sinä ja minä. Onneksi jokainen on kuitenkin erityisen etevä jossakin. Mistä on ylipäätään kotoisin ajatus, että kaikki ihmiset voisivat olla, pitäisi olla keskenään tasa-arvoisia, että yhteiskunnan tulisi sitä edistää tai jopa taata? Se, mitä me 21. vuosisadan suomalaiset pidämme itsestään selvänä, oli tuskin juolahtanut kenenkään mieleen 5000 vuotta ja hyvin harvalle 500 vuotta sitten, eikä sitä ymmärrä suuri osa ihmiskuntaa vielä tänäänkään. Poliittista tasa-arvoa oli jo antiikin Kreikan ja Rooman kaupunkitasavalloissa, mutta se rajoittui väestön pieneen vähemmistöön, vapaisiin miehiin. Jeesus vuorisaarnassaan Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt.7:12) sekä Paavalin kirjeessään Galatalaisille (3:28) Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen; sillä Kristuksen Jeesuksen yhteyteen liitettynä te kaikki olette yksi menevät radikaalisti pitemmälle. Paavalia voidaan pitää yhteiskuntafilosofisesti universalismin perustajana: kaikki ovat samassa asemassa, ihmiset ovat poikkeuksetta Joku toinen on aina rikkaampi, kauniimpi, terveempi... tasa-arvoisia (Paavo Löppönen, Kanava 7:2013). Näiden julistusten vallankumouksellisen merkityksen osoittaa jo se, että vaikka ne lähtivät liikkeelle rahvaan keskeltä 2000 vuotta sitten, ne ovat säilyneet, levinneet kaikkialle maailmaan ja niiden merkitys kasvaa edelleen. Sain joulun alla mieluisan kutsun Kirkko ja Koti lehden kolumnistiksi. Kirkko on viime vuodet ollut tasa-arvokeskustelun polttopisteessä. Niinpä päätin täyttää alkaneen kevätkauden kolumnini tasa-arvoteemalla: mistä ajatus tasa-arvosta on kotoisin, miten se on levinnyt ja kehittynyt, mitä sillä on tarkoitettu ja tarkoitetaan, miksi se on kasvanut ja menestynyt. Tästä se alkoi. Matti Jantunen tutkimusprofessori emeritus Kuopio Liittyäkö vai ei? Ihmiset pohtivat tänä päivänä yhä enemmän omaa suhdettaan uskontoon ja kirkkoon. Tammikuun alussa on julkaistu viime vuoden alustavat tilastot kirkosta eronneiden ja siihen liittyneiden määristä. Väestörekisterin tilastojen mukaan viime vuonna kirkosta erosi valtakunnallisesti noin henkilöä. Liittyneitä puolestaan oli noin Kuopion seurakuntien osalta ennakkotilastot kertovat reilun 1400 henkilön eronneen ja hieman yli 300 liittyneen kirkon jäseniksi. Luvut ovat viime vuoden toiseksi viimeiseltä päivältä ja tarkentuvat vielä lähiviikkoina. Todennäköisesti valtakunnallinen eronneiden määrä vielä kasvaa noin 3000:lla, kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola arvelee. Jäsenkato ja sen seurannaisvaikutukset ovatkin yksi kirkon suurimmista haasteista lähitulevaisuudessa. historiallista Kaupungin kulttuuriperintöä rikastavia muistolaattoja löytyy Kuopiosta 67 kappaletta, joista 41 on pystytetty 37 henkilön kunniaksi. Kuopio on muistanut laattojen myötä merkittäviä kaupungissa vaikuttaneita henkilöitä, yhdistyksiä, liikelaitoksia ja historiallisia tapahtumia, kuten taisteluja. Asian puuhamiehenä pidetään kaupungin kanslianeuvos Heikki Viitalaa, jonka aika kaudella 1970-luvulta saakka laattoja pystytettiin yhteensä 50 kappaletta. Ensimmäinen muistolaatta paljastettiin vuonna 1906 kansalliselle herättäjälle, valtiomies Johan Vilhelm Snellmanille. Kaupungista löytyy yhteensä kuusi eri muistolaattaa paikoista joissa hän on asunut tai vaikuttanut. Eräs merkittävimmistä teollisuusvaikuttajista puolestaan oli Herman Saastamoinen, jonka teollisen toiminnan alkusijoille Syvänniemelle, Haapaniemen tehdasalueelle, sekä torin reunalla sijainneelle liikepaikalle on pystytetty laatat. Saastamoisen suvun perintöä jatkaa vuonna 1968 perustettu Saastamoisen säätiö, joka tukee tiedettä ja taidetta. Kuopio on muistanut myös presidentti Martti Ahtisaarta ja Urho Kekkosta, sillä he ovat aikanaan asuneet kaupungissa. Laattoja löytyy näiden lisäksi monipuolisesti niin taiteenja sivistyksen alalla toimineille henkilöille, urheilijoille kuin yhteiskunnallisille vaikuttajillekin. Muistolaattojen tarinoihin perehtymisen myötä piirtyy kuva kaupungin paikallishistorian tapahtumista, paikoista Suhde kirkkoon puntarissa Ketola kertoo, että kirkosta eronneiden määrä on noin viiden viimeisen vuoden aikana vakiintunut ja välille. Vaikka viime vuoden luvuksi tarkentunee reilu , ei kyse mielestäni ole mistään dramaattisesta hyppäyksestä. Kesällä vellonut kohu Päivi Räsäsen puheista saattoi vaikuttaa jonkin verran. Tilastojen pohjalta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kirkosta eroaminen olisi vuosi vuodelta kiihtymässä. Toki, jos asiaa tarkastellaan useamman vuosikymmenen aikajänteellä, niin nykyään erotaan enemmän kuin esimerkiksi 80-luvulla. Ketolan mukaan luvut kertovat siitä, että ihmiset ovat entistä tietoisempia uskonnosta. Kirkko ja sen asiat ovat aika paljon esillä mediassa. Ihmiset reflektoivat henkilökohtaista suhdettaan kirkkoon ja puntaroivat, miten vahva oma side pohjimmiltaan on. Muistolaattojen tarinoita Kirkollisverolla kustannetaan muun muassa suomalaisten arvostamaa diakoniatyötä. Ratkaiseeko raha? Suomalaisissa on paljon niitä, joiden suhde kirkkoon on neutraali. Juuri heidän joukossaan tapahtuu liikehdintää. Kirkkoon liittyvät mediakohut saattavat näille ihmisille olla se tarvittava sysäys erota kirkon jäsenyydestä, Ketola pohtii. Eivät ne eroa, joilla on aktiivinen suhde kirkkoon. Ketola kertoo, että asioita tarkastellaan yhä enemmän omakohtaisuuden kautta. Enää ei ajatella, että kirkon jäsenyys kuuluu meidän perinteeseemme. Tai että oma suku on aina kuulunut kirkkoon ja siksi minäkin haluan kuulua. Nykyään mietitään pikemminkin sitä, mitä jäsenyys tuo omaan elämään vai tuoko se mitään. Kirkosta eroaminen ei välttämättä siis kumpua kirkkokriittisyydestä. Monet perustelevat eroamistaan sillä, että eivät halua maksaa kirkollisveroa. Raha ehkä näyttäytyy päällimmäisenä syynä, mutta ensin pitää syvempien syiden kadota. Jos ihmisellä ei ole olemassa mitään kontaktia kirkkoon eikä hän koe saavansa jäsenyydestä mitään, ei hän myöskään halua siitä maksaa. Positiivisuutta peliin Kirkolla onkin kovan mietinnän paikka kuinka saada jäsenvirta kääntymään päinvastaiseen suuntaan. Opettaja, kirjailija Jorma Korpelan muistomerkki vuodelta 1985 löytyy Kuopion Yhteiskoulun seinästä. Teos on taiteilija Irma Mattilan. ja ihmisistä. Ne kertovat miten Kuopio on ajansaatossa ollut merkittävä aatteiden ja toiminnan paikka Suomen historiassa. Ulkotiloissa sijaitseviin muistolaattoihin voi tutustua Markku Heiskasen ja Mauno Hämäläisen kokoaman kirjan avulla, sekä Kuopion taidemuseon toteuttaman mobiilipelin, nettikartan tai painetun kartan muodossa. Lähde: Markku Heiskanen Mauno Hämäläinen: Snellmanista Ahtisaareen Henkilöt ja tapahtumat Kuopion laattoina. PIIA JULKUNEN MAUNO HÄMÄLÄINEN","paragraph_char_start":12193,"paragraph_char_end":19102,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1600}
{"query-id":"query-49401a996a3bbb74facefdb13904ea53","original_paragraph":"22 22 Yläpuolisesti lämpöeristettyjä lattiarakenteita tehtiin paljon ja laattojen pinnoille, jotka ovat lähellä sokkelia voi tiivistyä kosteutta, joka voi kastella eristeiden alapinnat. Betonilaatan kastuminen kapillaarisesti mahdollistaa mikrobivauriot koko rakenneosassa. (Moilanen 2011, 29) 1970-luvulla rakennetuissa taloissa on yleensä puutteellisesti rakennettu yläpohjan ja ulkoseinän liittymäkohta ja höyrynsulkumuovit eivät ole olleet yhtenäisiä tai riittävän tiiviitä liittymäkohdassa. Höyrynsulkumateriaalit olivat myös heikkolaatuisia ja niiden asennus ei ole ollut riittävän ammattitaitoista. Läpiviennit eivät myöskään ole olleet riittävän tiiviitä, jolloin lämmin ja kostea sisäilma pääsee kulkemaan rakenteiden läpi. Korjaustoimenpiteinä on yleensä lisätty eristepaksuutta ja yläpohjissa ei ole tehty riittävää ilmankiertoa tuuletustilaan. (Moilanen 2011, 34) 1970-luvulla käytettiin tiili+villa+tiili rakennetta ja yleisin kattorakenne on tasakatto, jossa yläpohja ei pääse tuulettumaan kunnolla. Vesikate on yleensä bitumihuopaa, jonka alusrakenteena on raakaponttilauta. Lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa, jonka paksuus on mm ja ulkokuori on tehty usein poltetusta tiilestä tai kalkkihiekka kivestä sekä ikkunoiden ja ovien liittymät ovat ulkokuoresta epätiiviitä. (Moilanen 2011, 42) Kantavien väliseinien perustukset ovat usein laattojen alapuolella, jolloin puurungon alaosat kärsivät kosteudesta ja voivat olla lahoja. Sisäverhouslevyjen ja betonilaatan väliin on voinut syntyä mikrobivaurioita jo rakennusaikana. (Moilanen 2011, 53) Käytetyt ratkaisut ja materiaalit ovat olleet herkkiä erilaisille vaurioille. Rakennuksissa, joissa on oireilevia henkilöitä, täytyy pienetkin vauriot korjata ja pelkkä rakenteiden tiivistys ei tällöin riitä. (Moilanen 2011, 65) luvun rakennukset Yleisin ilmanvaihtoratkaisu oli koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennustavat ja rakennuskulttuuri muuttui nopeasti ja ohjeet ovat välillä olleet puutteellisia tai virheellisiä, mutta esimerkiksi kosteuden- ja vedenpoistojärjestelmät ovat kuitenkin olleet silloisen hyvän rakennustavan mukaisia luvulla on noudatettu mm. Veden- ja kosteudeneristysmääräystä vuodelta 1976, jonka ohjeet ovat vaikeaselkoisia ja niissä on paljon tulkinnan varaa. Eri vuosikymmeninä toistuvat tietyt vakiovirheet rakentamisessa. Yleisimmät ongelmat johtuvat kosteusvaurioista ja uusien materiaalien käytöstä, joista ei ole riittävästi tietoa. (Laurinen 2011, 12-14)","paragraph_char_start":40696,"paragraph_char_end":43153,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5538}
{"query-id":"query-fca0313ee4f3d9562a5e670243eab8ea","original_paragraph":"9 242 Maamiesseura työskenteli entistä ponnekkaammin maatalouden kehittämiseksi. Vuodesta 1929 lähtien seuralla oli vakinainen maatalousneuvoja. Neuvojina toimivat Yrjö Savijoki , Mikko Kiuru 1930, Väinö Iivonen , Valtter Puotinen ja Arvo Syrjälä Seura järjesti maamiespäiviä, kursseja ja kilpailuja. Pienviljelijäkursseja pidettiin 1925, 1926 ja 1928, juurikasvien hoitokursseja 1925, 1928 ja 1929, siemenviljan peittauskursseja 1933, 1936 ja 1938, peltokurssit 1936 ja sokerijuurikkaan viljelyskurssit Sokerijuurikas oli uusin tulokas Raudun viljelmillä. Sokerijuurikkaan viljelys alkoi 1938, kun Itä-Suomen raakasokeritehdas oli perustettu Antreaan. Ensimmäisenä vuonna oli sopimusviljelijöitä 66 ja seuraavana vuona jo 99. Kun maatalouskerholaistenkin palstat otetaan lukuun, oli viljelysala vuonna 1938 yhteensä 30 ja hehtaaria. Ensimmäisen vuoden keskimääräinen hehtaarisato oli kiloa ja huippusato kiloa hehtaarilta. Valitettavasti tukahtui lupaavasti alkanut työ sodan jalkoihin. Vehnän viljelyksessä, mikä oli alkanut elpyä jo aikaisemmin, päästiin sen sijaan jo merkittäviin saavutuksiin. Vehnä menestyi hyvin ja sen viljelysala laajeni vuosi vuodelta, kun jauhatus saatiin kunnollisesti hoidetuksi. Maamiesseura järjesti muun muassa kyntökilpailuja vuosina kaikkina muina vuosina paitsi Ojankaivukilpailuja pidettiin , Sokerijuurikasta M. Komin pellolla Kuusenkannassa 1939.","paragraph_char_start":16401,"paragraph_char_end":17786,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2168}
{"query-id":"query-b8d05f4a659ccba27b5e634100de27b8","original_paragraph":"3 HELSINKI Vasemmistoliiton vaalilehti vaalit.vasemmisto.fi 3 Espoossa asuva Kalevi Kivistö kuntoilee säännöllisesti, jotta toimintakyky säilyy hyvänä. Helsinkiläinen Outi Ojala huristelee ratikalla, metrolla ja busseilla päivittäin. Kiireiset eläkeläiset vaativat vanhuspalvelulakia Eläkeläiset Kalevi Kivistö ja Outi Ojala elävät edelleen kalenterin armoilla. Luottamustehtävissään he ajavat eläkeläisten asiaa vaatimalla, että pitkään maata rakentaneiden rahat riittävät ja kohtelu on inhimillistä. TEKSTI: PIA HYÖTYNEN KUVAT: MIGUEL VERA Kunnallispolitiikka vie aika suuren osan Outi Ojalan ajasta. Hän on Helsingin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa sekä pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä. Ojala jäi kansanedustajan työstä eläkkeelle huhtikuussa Enemmän vapaa aikaa nyt onneksi on. Voin tavata useammin ystäviäni ja käydä oopperassa ja konserteissa. Kalevi Kivistö on viettänyt opetusministeriön ylijohtajan työstä eläkepäiviä 6 vuotta ja 3 kuukautta. Harrastukset vievät niin paljon aikaa, ettei harrastamaan juuri ehdi, hän naurahtaa viitaten luottamustehtäviinsä muun muassa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Myös vaimoni Sirkka sanoo, ettei ole juuri huomannut tehtävieni vähentyneen. Oliko eläkkeelle jääminen vaikeaa? Ei ollut, sillä olin sitä jo hyvän aikaa suunnitellut. Nyt on enemmän aikaa myös erilaisille järjestötehtäville. Mukavia työkavereita eduskunnasta toki alkuun kaipasin, Ojala toteaa. Kivistö ahkeroi vielä työn päätyttyä monia selvityksiä opetusministeriölle, ja nyt häntä vievät kokouksiin eri puolelle maata luottamustehtävät. Mukavaa on se, että nyt ehtii sentään lehden lukea aamuisin. Kuuden suurimman eläkeläisjärjestön Eetun kiertävä puheenjohtajuus on tänä vuonna Eläkeläiset ry:llä, sekin teettää työtä. Ja kun tekee hommia yksin ilman työyhteisöä, paketin kasassa pitäminen ja aikataulutus vievät aikaa. Eläkeläiset ovat voimavara Ojala ja Kivistö toivovat muutoksia eläkeläispolitiikkaan. Eläkeläiset ovat voimavara eikä pelkkä kustannuserä. Pitkään työtä tehneiden ihmisten ostovoimasta tulisi huolehtia nykyistä paremmin. En nyt puhu itsestäni, mutta pienillä eläketuloilla sinnittelevien tulokehitys jää vuosien mittaan kovasti jälkeen palkansaajista, Ojala huomauttaa. Kivistö listaa neljä pääkohtaa, joista vaalien alla pitäisi keskustella ja vaalien jälkeen korjata. Vanhustenhoito on saatava kuntoon säätämällä vanhuspalvelulaki, jossa määritellään normit hoidon järjestämiselle. Suositukset esimerkiksi henkilöstömääristä eivät ole purreet. Omaishoitajien asemaa on kohennettava ja yhtenäistettävä siten, ettei esimerkiksi taloudellinen tuki riipu asuinkunnasta. Veropolitiikan suuntaa on muutettava pois kulutusverojen nostosta, josta eniten kärsivät pienituloiset. Vasemmistoliiton verolinjaukset ovat tässä suhteessa hyvät. Nyt säädetty takuueläke on liian pieni; Vasemmistoliiton esittämä 750 euroa\/kk perustulo olisi suurempi. Vanhusten hoito- ja hoivatakuu pitää saada aikaisiksi vanhuspalvelulailla. Nykytilanne on todella huolestuttava esimerkiksi Helsingissä. Kaikki eivät pärjää kotona, vaikka haluaisivatkin. Silloin on saatava ympärivuorokautista hoivaa, korostaa Ojala. Joustava eläkeikä on hyvä Ojala ja Kivistö eivät usko terveydenhuollon yksityistämisen ilosanomaan. Valitettavasti monet kunnat ovat rahapulassa toimineet lyhytnäköisesti ja ulkoistaneet palveluitaan. Kunnan pitää pääsääntöisesti Omaishoito kunniaan! tuottaa vanhusten palvelut, lisäksi voi olla yksityisten yritysten tai järjestöjen ylläpitämiä palvelutaloja, Ojala linjaa. Kivistön mielestä yksityistäminen voi jakaa väestön kahtia: köyhät käyttävät julkisia ja rikkaammat yksityisiä palveluja. Tämä laskee julkisten palvelujen suosiota. Rikkaat eivät halua niistä maksaa, eikä julkisiin virkoihin saada pätevää henkilöstöä. Kierre heikentää julkisten palvelujen laatua. Työuria pyritään pidentämään, ja keinoksi esitetään muun muassa eläkeiän nostoa. On hyvä, että kannustetaan jatkamaan työelämässä pidempään. Jos eläkeikärajoihin halutaan muutoksia, niistä tulee sopia kolmikannassa, kiteyttää Ojala. Eläkeiän nostosta pitävät suurinta ääntä ne, jotka ovat johtajasopimuksella itse jääneet pois työstä 60-vuotiaina, tuhahtaa Kivistö. Hän toteaa, että Suomessa työurat ovat jo pari vuotta pidempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Eläkeiän nosto ei toisi yhtäkään uutta työpaikkaa. Pitäisi työllistää työttömät ja erityisesti kortistossa kituvat alle 25-vuotiaat nuoret. Nykyinen joustava eläkeikä on hyvä. Tutkimusten mukaan se on vuosittain pidentänyt eläkkeelle jäämisikää puolella vuodella. Joukkoliikenne ahkerassa käytössä Mitä yhteiskunnan palveluja tarvitset nyt? Entä 10 vuoden kuluttua? Käytän terveysaseman palveluja. Liikkuessani kaupungilla päivittäin käytän kunnallista joukkoliikennettä: raitiovaunuja, metroa ja busseja. Taloyhtiömme saa kaukolämpönsä Helsingin Energialta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat yhdessä puhtaan juomaveden ja huolehtivat jätevesistä. Myös jätteiden huollon seudun kaupungit ovat järjestäneet yhdessä. Ojala haluaa nostaa nämä itsestään selvänä pidetyt asiat, koska ne ovat varsin tärkeitä arjen sujumisen kannalta. 10 vuoden kuluttua, jos olen hengissä, uskon tarvitsevani enemmän terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Myös Kivistö käyttää ahkerasti joukkoliikennettä. Toimintakyky on edelleen hyvä, joten terveyskeskukseen hän joutuu turvaamaan harvoin. Olen myös kulttuuripalvelujen suurkuluttaja. Yritän kuntoilla ja syödä terveellisesti, jotta olisin 10 vuoden kuluttuakin hyväkuntoinen ja tarvitsisin palveluita mahdollisimman vähän. Haittojen vai kärsimyksen vähentämistä? Tiina Lintunen toteaa korvaushoidon sopivan vain osalle päihdeongelmaisista. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas, sosionomi ja huumetyöntekijä Tiina Lintunen kuvailee päihdepalvelujen tilannetta Helsingissä huonoksi. TEKSTI: ELINA TURUNEN Muutaman viimeisen vuoden aikana on ajettu alas useita palveluita. Esimerkiksi kaupungin oma huumekatko on lopetettu ja Kettutien A-poliklinikka ajettu alas. Helsinki on panostanut pääasiassa ns. haittoja vähentävään korvaushoitoon, joka sopii vain pienelle osalle huumeiden käyttäjistä. Tilastoissa hoidossa olevien määrä näyttää lisääntyneen, mutta todellisuudessa ihmiset eivät välttämättä saa muuta kuin lääkehoitoa. On selvää, että pelkkä lääke ei ratkaise usein kaoottista tilannetta. Tarvitaan paljon tukea ja uutta sisältöä kuntoutujan elämään. Myös alkoholistien hoitoon pääsy on vaikeutunut, sanoo Tiina Lintunen. Joitakin palveluja on kilpailutettu, jolloin hoitopaikat voivat vaihtua jopa vuosittain. Pysyvyys on erityisen tärkeää, sillä luottamuksen syntyyn saattaa mennä vuosia. Miten palveluja tulisi parantaa? Yksi hoito ei sovellu kaikille, eikä ensimmäinen hoitokerta useinkaan johda täysraittiuteen. Erilaisia päihdepalveluja tulisi tarjota laajasti. Muutoksia perustellaan säästöillä, vaikka päihdeongelman hoitamatta jättäminen maksaa yhteiskunnalle enemmän. Raha ei saisi olla ensisijainen näkökulma. Hoitamatta jättäminen tarkoittaa kohtuutonta kärsimystä yksilölle ja hänen läheisilleen, Lintunen sanoo.","paragraph_char_start":12047,"paragraph_char_end":19084,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1556}
{"query-id":"query-424540a6a6d64b831ad6c9a4daa6d4da","original_paragraph":"2 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi julistaa haettavaksi KAKSI (2) TERVEYSKESKUSHAMMAS- LÄÄKÄRIN VIRKAA, NROT JA Virkojen kelpoisuusehtona on Suomessa laillistetun hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. Asukkaita alueella on n Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä on haettavana Terveyskeskushammaslääkärin toimi Työ on monipuolista ja henkilökunta osaavaa. Ajanvaraus on keskitetty ja käytössä on Efficatietojärjestelmä sekä digitaalinen kuvantaminen. Hakijalta edellytetään Suomessa laillistetun hammaslääkärin pätevyyttä ja hyvää suomen kielen taitoa. Palkkaus ja palvelusuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n ja Lääkärisopimuksen mukaisesti, myös oman palkkatoivomuksen voi esittää. Valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista. Palvelusuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen osoitetaan yhtymähallitukselle ja ne tulee toimittaa klo mennessä osoitteella: Liisa Syrjänen, Terveyskeskus, Satakunnantie 2, Nakkila Tiedustelut: vastaava hml Liisa Syrjänen puh , , Palkkaus- ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan. Hakijat voivat esittää oman palkkatoiveensa hakemuksessaan. Tehtäväkuva ja potilasmateriaali ovat monipuolisia. Hammaslääkäritehtävien laaja-alainen osaaminen ja kyky itsenäiseen työskentelyyn katsotaan eduksi. Tehtäviin kuuluu sekä lapsi- että aikuisväestön hammashoitoa. Virkojen sijoituspaikkana ovat Joensuun kaupungin sote-alueen Kontiolahden hammashoitolat. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkojen täyttämisessä noudatetaan neljän (4) kuukauden koeaikaa. Hakijoita pyydetään esittämään opinto- ja työtodistuksensa haastattelun yhteydessä. Työpaikka on savuton. Hakuaika päättyy klo Pirkkalan kunta hakee klo mennessä vakinaiseen työsuhteeseen Terveyskeskushammaslääkäriä Tarkemmat tiedot ja sähköinen hakulomake löytyvät > Kunta ja hallinto > Avoimet työpaikat. Tehtäviä haetaan sähköisesti Joensuun kaupungin internet -osoitteessa josta löytyy täydellinen hakuilmoitus ja hakemuslomake. Lisätietoja tehtävistä antavat johtava hammaslääkäri Matti Hynynen p tai sähköpostitse ja vastaava hammaslääkäri Eila Tauriainen p tai sähköpostitse Suomen Hammaslääkärilehti 4\/","paragraph_char_start":562,"paragraph_char_end":3054,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":79}
{"query-id":"query-9093be1573b30fe5ded95470c6934a4e","original_paragraph":"Kehittämis- ja hallintokeskuksen tarkemmista tehtävistä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1392\/2014). Asetuksen 30 §:n mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kirjanpitoyksikkö- ja talousjärjestelmätehtävät; henkilöstöhallinnon tehtävät; tieto-hallinnon ohjaustehtävät, palvelut ja palveluhankinnat; yhteiset viestintäpalvelut ja viestintäpalveluhankinnat; yhteiset valmiustehtävät; yleishallinnon tehtävät sekä yhteiset sisäiset koulutus- ja kehittämistehtävät sekä niiden hankinnat; sekä tukien ja avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät, joista säädetään erikseen. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöjen tasapuolisen kohtelun, asiakkaiden tasapuolisen kohtelun ja tehtävien valtakunnallisesti yhdenmukaisen hoitamisen kannalta tarpeelliset ohjeet tehtäväkseen säädetyissä kehittämis- ja hallintoasioissa sekä avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevissa tehtävissä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen erillisyksikkönä toimii siviilipalveluskeskus, joka hoitaa siviilipalveluslaissa (1446\/2007) tarkoitetut tehtävät.","paragraph_char_start":14763,"paragraph_char_end":16075,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1851}
{"query-id":"query-b21e7048ff53b2261ccc570dd1d642b7","original_paragraph":"Koirakouluun on tullut niin paljon uusia koiria, että minä alan oikeastaan olla niitä hyvin käyttäytyviä vanhoja konkareita. Koska pienistä asioista on osattava iloita, niin tässä muutama: istuin monessa harjoituksessa paikallani ja kun toinen koira ohitti, katsoin Emäntää, kun hän sanoi: \"Katso\", tervehdin muutamia uusia koiria nätisti haukkumatta (ainakaan paljoa) enkä provosoitunut, vaikka minulle haukuttiin. Niin ja tulin kolmannella kerralla autosta ulos haukkumatta. (Jouduin aina takaisin autoon, kun haukahdin. Muutama yritys siinä meni. Emäntä jo uhkasin, että jään takapenkille koko päiväksi, jos en osaa tulla ulos nätisti.)","paragraph_char_start":2967,"paragraph_char_end":3606,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":455}
{"query-id":"query-1000d7caca792d4b33f55f6c891c008e","original_paragraph":"26 AAMULEHTI , Mielipide -sivu Tunsin saavani kaikkialta hyvää palvelua. Eritoten Metson kirjasto saa minulta täydet pisteet! Kirjasto oli pitkän aikaa remontissa, mutta aina sain siellä työskenteleviltä ihmisiltä täydellistä palvelua ja aina he jaksoivat olla läsnä ja auttaa milloin missäkin asiassa. Kirjaston kahvilassa oleva pöytä missä, jokainen voi syödä omat eväänsä, oli myös hyvä oivallus, en ole nähnyt vastaavaa muissa kirjastoissa. Vaikka olen puhelias ja herkästi lähestyttävä, kukaan ei ole koskaan kiirehtinyt minua \"luukulta\" pois. T A M P E R E E N K A U P U N K I 26","paragraph_char_start":10444,"paragraph_char_end":11029,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1785}
{"query-id":"query-7db82132369517b529a209c669343f11","original_paragraph":"4 4 A.F.AIRO Mannerheim-ristin ritari, kenraaliluutnantti Aksel Fredrik Airo syntyi Turussa, missä hän myös suoritti ylioppilastutkinnon Vapaussodan Airo taisteli 5. Pohjanmaan patterissa vapaaehtoisena Lauttakylässä, Ahvolassa ja Viipurissa. Palveltuaan kenttätykistössä nuorempana upseerina, patterin päällikkönä ja va. komentajana hänet siirrettiin yleisesikuntaan, mutta komennettiin ensin St.Cyrin sotakouluun ja sen jälkeen Sotakorkeakouluun. Puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala ja Mannerheimi-ristin ritari Pentti Iisalo paljastavat Airon rintakuvan. A.F. Airon patsaanpaljastustilaisuus Heinolassa Kenraaliluutnantti ja ritarikenraali A.F. Airon näköispatsas paljastettiin Heinolan Maaherranpuistossa. Patsas täydentää alueen historiallista antia, sillä siellä on myös mm. Sotaan lähteneiden ja Tammenlehvän muistomerkit. Sotapäällikön patsas paljastettiin juhlallisin menoin. Muistomerkin paljastivat puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskela ja Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo. Sotilasmusiikista vastasi Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Heikki Saariaho. Tilaisuus veti paikalle useita satoja ihmisiä, myös minutkin, sillä harvemmin näillä seuduin näkee puolustusvoimiemme komentajaa. Paikanpäällä oli myös Puolustusvoimien kalustoesittelyä. Heikki Pajuvesa Kaskela korostivat Airon ansioita korvaamattomana kenraalina. Suorapuheisuudessaan ja kriittisyydessään Airo oli ylipäällikölle hyödyllinen. Vastuulliselle komentajalle on melkoinen etu, jos hänellä on älykäs ja pelkäämätön alainen. Kaskela sanoi puheessaan. Yleisesikunnassa Airo palveli toimistoupseerina ja -päällikkönä sekä vt. osastopäällikkönä vuosina A.F.Airo ideoi aikanaan alueellisen puolustus- ja liikekannallepanojärjestelmän Suomeen. Eversti Airon asema operatiivisen osaston päällikkönä ja Mannerheimin arvostamana upseerina johti automaattisesti siihen, että hänestä tuli sodan alettua päämajoitusmestari ja käytännössä sotatoimien johtaja. Näköispatsaan A.F.Airosta on veistänyt lahtelainen kuvanveistäjä Toivo Pelkonen. Kaikki juhlapuhujat, kenttäpiispa Hannu Niskanen, kenraalimajuri evp. Juhani Ruutu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Rotko, valtuuston puheenjohtaja Timo Ihamäki ja pv.n komentaja amiraali Juhani Oikealla kuvanveistäjä Toivo Pelkonen ja vasemmalla kaupunginjohtaja Hannu Komonen.","paragraph_char_start":6970,"paragraph_char_end":9298,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":955}
{"query-id":"query-5f4a525dd4108a199374cc7eb8ff3775","original_paragraph":"Sulkeutuneissa, sisäänpäin kääntyneissä yhteisöissä suurimpina ongelmina pidetään auktoriteettiuskoa, oman yhteisön idealisointia sekä avoimen keskustelun ja sisäisen kritiikin kieltämistä.","paragraph_char_start":3594,"paragraph_char_end":3783,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":499}
{"query-id":"query-17efae9ea156fa79c7a554dc8bc717c3","original_paragraph":"19 YHTEENVETO: ELINTARVIKE- JA PAKKAUSTEOLLISUUS Arvoketju ja sen nykytila Elintarvike- ja pakkausteollisuus, jalostus, jatkojalostus, ruoka- ja juomateollisuus, rehuteollisuus Vahva alkutuotanto ja sopimustuotanto Suomen ruokamaakunta, monipuolisin tuotanto Korkea laatu, vahvat brändit Kaupan monopoli, vähän jakeluteitä, kaupan omat merkit kilpailijana Työvoiman saatavuus ja hinta Ruokatrendit ja ruokakriisit Ympäristösäädökset, maataloustuet Ilmastonmuutos Satakunnan ja Rauman kauppakamarien jäsenet, jotka ovat osallistuneet Satakunnan teollisuusvision tekemiseen Amcor Flexibles Finland Oy Eskimo Finland Oy Finnamyl Oy HK Ruokatalo Oy Lihajaloste Korpela Oy Yhteenveto arvoketjuun vaikuttavista muutostrendeistä Marva Group Mykora Oy Porin Leipä Oy Satafood Kehittämisyhdistys ry Sucros Oy Miten arvoketjun tulisi kehittyä v mennessä (tarkennetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi) Pyritään vastaamaan trendeihin ja asiakastarpeisiin, esim. uuselintarvikkeet, luomu Panostetaan tuotekehitykseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin (vrt. Kivikylän Palvaamo Oy) Laajennutaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle Kasvua pyritään saamaan julkisista hankinnoista (Horeca) Kierrätysmateriaaleja hyödynnetään yhä laajemmin pakkausteollisuudessa Luodaan ja jalkautetaan Satakunnan yhteinen ruokabrändi Hyödynnetään uutta teknologiaa (esim. QR-seurantateknologiaa pakkauksiin) Mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen puolesta \/ vastaan? Uusien logistiikkaverkkojen (esim. Itella, Matkahuolto) luominen ja kehittäminen kriittinen tekijä Alkutuotannon säilyminen\/hiipuminen alueella vaikuttaa koko ruoanjalostuksen arvoketjuun EU:n maatalouspaketeilla laajoja vaikutuksia elintarviketeollisuuden pysyvyydelle ja kehitykselle Satakunnassa Panostukset ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi alueelle","paragraph_char_start":20024,"paragraph_char_end":21815,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2598}
{"query-id":"query-f8b7ee1453357d3fc03a1be37db34c69","original_paragraph":"20 2 Diakin t u t k i m u s-, kehittämis- ja i n n o va a- tiotoiminnan periaatteet Ammattikorkeakoulujen kolmeksi perustehtäväksi on määritelty opetus, tutkimus ja aluekehitystyö. Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tavoitteena on osallistua työelämän ja yhteiskunnan kehittämiseen. Diak ryhmittää laajan TKI-toimintansa kolmeen teemaan: kirkko, hyvinvointipalvelut ja kansalaisyhteiskunta. Toiminnassa Diak asettaa etusijalle köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet. Opinnäytetyöt ovat osa Diakin eri opetusyksiköissä, työelämän oppimisympäristöissä (TOP) ja erillisessä tutkimus- ja kehittämisyksikössä tapahtuvaa tutkimustoimintaa. Työelämän oppimisympäristöissä on kyse toiminnasta, jossa työelämän henkilöstö, opiskelijat ja opettajat tekevät yhteistyötä toimien, oppien, tutkien ja kehittäen. Tällöin osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista toteutuu työelämässä. Työelämän oppimisympäristöjen toimintaa luonnehtivat pitkäkestoisuus, systemaattisuus, jatkuvuus, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus. Oppimisympäristöjen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja taitoa työelämälle samalla, kun ne tarjoavat Diakin opiskelijoille mahdollisuuden saavuttaa opetussuunnitelman mukaisia oppimistavoitteita aidoissa toimintaympäristöissä. Opiskelijoiden osallistuminen esimerkiksi tuotteiden, työmallien tai -menetelmien kehittämiseen ja arviointiin voi käynnistyä eri opintokokonaisuuksien oppimistehtävinä ja laajentua yhden tai useampien opiskelijoiden opinnäytetöiden muodostamaan kokonaisuuteen. Yhä useammin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta toteutetaan hankkeiden muodossa. Hanketoiminta muodostaa käytännön linkin opetuksen ja työelämän välille ja on keskeisin väline Diakin aluekehitystyössä. On tärkeää, että opiskelijat ovat mukana näissä hankkeissa, ja että hank- 19","paragraph_char_start":23854,"paragraph_char_end":25708,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3046}
{"query-id":"query-e87d8e8440b9adb936314b117a7e5a6f","original_paragraph":"8 Euroopan unionin virallinen lehti L 345\/ Lisätalousarvio laaditaan, esitetään, hyväksytään, vahvistetaan ja annetaan tiedoksi samaa menettelyä noudattaen kuin vuosittainen talousarvio. Kun lisätalousarvio liittyy unionin sotilasoperaation aloittamiseen, siihen on kuitenkin liitettävä operaation ennakoituja yhteisiä kustannuksia kokonaisuudessaan koskeva yksityiskohtainen rahoitusselvitys. Erityiskomitea käsittelee esityksen asian kiireellisyyden huomioon ottaen. 21 artikla Määrärahasiirrot 1. Hallinnoija voi tarvittaessa operaation komentajan ehdotuksesta suorittaa määrärahasiirtoja. Hallinnoijan on ilmoitettava erityiskomitealle aikomuksestaan vähintään viikko etukäteen edellyttäen, että tämä on mahdollista asian kiireellisyys huomioon ottaen. Erityiskomitean ennakkohyväksyntä vaaditaan kuitenkin silloin, kun: a) suunniteltu määrärahasiirto muuttaa operaation ennakoituja kokonaismäärärahoja; tai b) varainhoitokaudelle suunnitellut määrärahasiirrot luvusta toiseen ylittävät 10 prosenttia sen luvun määrärahoista, josta määrärahat siirretään, sellaisina kuin ne on otettu varainhoitovuoden talousarvioon päivänä, jona harkittava määrärahasiirtoehdotus tehdään. 2. Operaation komentaja voi, katsoessaan sen operaation moitteettoman toiminnan kannalta tarpeelliseksi, kolmen kuukauden kuluessa operaation aloittamispäivästä toteuttaa operaatiolle osoitettujen määrärahojen siirtoja momentilta toiselle ja luvusta toiseen talousarvion osassa yhteiset operatiiviset kustannukset. Hänen on ilmoitettava asiasta hallinnoijalle ja erityiskomitealle. 22 artikla Määrärahojen siirto varainhoitovuodelta toiselle 1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat, joita ei ole sidottu, peruutetaan periaatteessa varainhoitovuoden lopussa. 2. Athenen hallinnoimien tarvikkeiden ja varusteiden varastointikulujen kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää yhden kerran seuraavalle varainhoitovuodelle edellyttäen, että vastaava sitoumus on annettu ennen kuluvan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivää. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle edellyttäen, että niitä tarvitaan operaatioon, jota ei ole selvitetty loppuun. 3. Hallinnoijan on annettava edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettäviä määrärahoja koskevat ehdotukset erityiskomitean hyväksyttäväksi ennen helmikuun 15 päivää. Ehdotukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei erityiskomitea päätä toisin maaliskuun 15 päivään mennessä. 23 artikla Menojen aikaistettu toteuttaminen Sen jälkeen kun vuosittainen talousarvio on hyväksytty, määrärahoja voidaan käyttää sitoumusten ja maksujen kattamiseen siinä määrin, kuin se on operaation kannalta välttämätöntä. 7 LUKU RAHOITUSOSUUDET JA KORVAUKSET 24 artikla Rahoitusosuuksien määrittäminen 1. Operaatioiden valmisteluvaiheen tai operaatioiden jälkeisten yhteisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat, joita ei voida kattaa sekalaisilla tuloilla, rahoitetaan osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla. 2. Yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat katetaan operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden rahoitusosuuksilla. 3. Operaation rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ovat määrältään yhtä suuret kuin talousarvioon otetut, operaation yhteisten operatiivisten kustannusten kattamiseen tarkoitetut maksumäärärahat vähennettynä niiden rahoitusosuuksien määrällä, jotka rahoitukseen osallistuvat kolmannet valtiot ovat velvollisia maksamaan samaa operaatiota varten tämän päätöksen 12 artiklan mukaisesti. 4. Rahoitusosuuksien jakautuminen niiden jäsenvaltioiden kesken, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, määräytyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklan 3 kohdassa määritellyn bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon ja Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000\/597\/EY, Euratom ( 1 ) tai muun, sen korvaavan neuvoston päätöksen mukaisesti. 5. Rahoitusosuuksien laskennassa käytetään Euroopan yhteisöjen viimeisimpään talousarvioon liitetyssä taulukossa Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajien ja jäsenvaltioiden mukaan olevassa sarakkeessa BKTL-varat olevia tietoja. Kutakin jäsenvaltiota, jolta rahoitusosuutta pyydetään, koskeva rahoitusosuus on suhteessa kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon (BKTL) osuuteen niiden jäsenvaltioiden, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, yhteenlasketusta BKTL:stä. ( 1 ) EYVL L 253, , s. 42.","paragraph_char_start":25370,"paragraph_char_end":29972,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3256}
{"query-id":"query-0d343968275f688bf17a02508ac5dacf","original_paragraph":"19 36 Toimintakertomus nusti avainhenkilöstöä ja vahvisti edelleen yhtiön rahoitusasemaa. Yhtiö paransi kannattavuutta muun muassa nostamalla nykyisten yksiköiden täyttöasteita, Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä kehittämällä sopimuskantaa, lisäämällä parem- Mediverkon toiminta muodostuu sosiaali- ja ter- pikatteisten palveluiden suhteellista osuutta veyspalveluiden tai henkilöstöpalveluiden tuotta- liikevaihdosta ja nostamalla operatiivista kustan- misesta, jotka ovat pääsääntöisesti suhdanteista nustehokkuutta ketjuohjausta, laadunhallintaa ja riippumattomia välttämättömiä julkisia peruspal- henkilöstöhallintoa tehostamalla. veluita. Toimialaan ei johdon näkemyksen mukaan Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen tällä hetkellä kohdistu merkittäviä teknologiaan tai globalisaatioon liittyviä epäjatkuvuuskohtia. Toimialaan kuitenkin liittyy useita muita epävarmuus- Mediverkko Hammaslääkäripalvelut Oy osti Jyväs- tekijöitä ja riskejä, joita ovat ainakin seuraavat: keskuksen hammashuolto Oy:n liiketoiminnan. lainsäädännön ja\/tai viranomais- Kauppahinta on noin 0,3 miljoonaa euroa. Liike- käytäntöjen muutokset toiminta siirtyy Mediverkon omistukseen ammattihenkilöstön saatavuus, Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä osaaminen ja palkkataso ulkomainen ja kotimainen kilpailu kilpailuehdot julkisten toimijoiden kanssa Johdon tavoitteena on jatkaa sekä liiketoiminnan vahinko- ja hoitoriskit kasvattamista, että kannattavuuden parantamista yksityistalouksien ostovoima tilikauden 2014 aikana. kuntien taloudellinen tilanne Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Edellisten lisäksi toimialasta riippumattomia kasvuyhtiön johtamiseen liittyviä riskejä ja epävar- Olennaiset tapahtumat tilikaudella Merkittävimmät orgaaniset investoinnit olivat uuden yksityisen terveysaseman käynnistys Es- Mediverkko-konsernissa tehtiin laajamittaista tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa vuoden 2013 aikana. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla muun muustekijöitä on lukuisia: rahoituksen saatavuus ja hinta investointien takaisinmaksun epävarmuus Mediverkko käynnisti ja solmi useita uusia merkit- pooseen, uusi hoivakoti Kotkaan ja uusi hammas- muassa kehitettiin uutta Oma Lääkärisi -toiminta- yritysostojen integrointihaasteet täviä terveydenhuollon hankintasopimuksia kunta- lääkäriasema Tampereelle. Lisäksi Mediverkko teki mallia, Oma Hammaslääkärisi ketjun raportointia kasvun hallintaan liittyvät vaikeudet asiakkaiden kanssa tilikauden aikana. vähäisiä korvaus- ja laajennusinvestointeja muille ja toiminnan ohjausta, hoivayksiköiden laatupro- uusien yksiköiden käynnistykset Mediverkko teki myös yritysostoja hankkimalla hammaslääkäriasemille, hoivakoteihin ja lasten- sesseja ja lastensuojelun toimintakäytäntöjä. uusien liiketoiminta-alueiden käynnistykset omistukseensa lastensuojelupalveluita tuottavan suojeluyksiköihin. Tutkimus- tai tuotekehitystoiminnan menot kir- riippuvuus avainhenkilöistä Myrskyn Silmän Asunnot Oy:n ja Karekuntoutus Yhtiö järjesti henkilöstöannin tammikuussa jattiin tilikauden kuluksi. Mediverkko-konsernilla ei tietojärjestelmähankkeiden kompleksisuus Oy:n koko osakekannan. 2013, jota merkittiin laajalti. Anti sitoutti ja kan- ole aktivoituja tutkimus- tai tuotekehitystoiminnan hallinnon tukiprosessien skaalautuvuus menoja. yrityskulttuurin säilyttäminen","paragraph_char_start":47690,"paragraph_char_end":51049,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5582}
{"query-id":"query-717607ef30e8a8fdd756d714ed6ff2e7","original_paragraph":"7 kurssin muutoksista. Kurssin muutoksen syitä voidaan etsiä monista lähteistä: OLLin tapauksessa poliittisten puolueiden ja valtakunnallisten järjestöjen liikuntapoliittiset linjaukset, valtakunnallinen ja kansainvälinen opiskelijapolitiikka, koulutuspoliittiset ja opiskelijoiden asemaa koskevat reformit, nuorisokulttuurin kehittyminen eli lyhyesti opiskelija- ja liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset löytyvät uusien linjausten taustalta. Vaikka tutkintojen uudistus ja liikuntalaki mullistivat Opiskelijoiden Liikuntaliiton toimintaympäristöä 1970-luvulla ja liikuntajärjestöjen tuloksellisuusvaateet ja toimialapohjaisuus muuttavat toimintatapoja 1990-luvulla, niin OLLin toiminnan sisältöjen ja muotojen uudistumiseen ovat mielestäni eniten näinä vuosina vaikuttaneet kaksi alunperin marginaaliin sysättyä ryhmää: naiset ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) liikuntavaliokuntalaiset. Voi tuntua oudolta väitteeltä, että JYY:n, joka on ehdottomasti ollut OLLin kolmen merkittävimmän jäsenjärjestön joukossa, liikuntavaliokunta kuuluisi marginaaliin. Väitteen tueksi onkin kurkistettava tämän vapaamuotoisena aloittaneen porukan historiaan. Tarina alkaa 1970-luvun loppupuolelta, kun muutama innokas kaveri Jyväskylän Kampuksella alkoi ajatella liikunnasta ja urheilusta toisin. JYY:n oma liikuntatoiminta oli hiipunut 1970-luvun erittäin aktiivisten vuosien jälkeen tyystin: liikuntasihteeri hoiti yliopiston puolesta paikallisen toiminnan ja liikuntalaiset kävivät OLLin kisoissa, mutta muuten toiminta oli ajautunut pahaenteiseen hiljaiseloon. Ylioppilaskunnassa riehui \"sivistysyliopistoliike\" ja tutkinnon uudistuksen vastainen taistelu, joten ruumiinkulttuurille ei juuri uhrattu voimavaroja. Tämä kaveriporukka, johon kuului yhteiskunta-, kasvatus- ja luonnontieteilijöitä, aloitti toiminnan käytännöllisesti katsoen nollasta ja, mikä merkittävämpää, sekä liikuntaihmisten, ylioppilaskuntalaisten että OLLilaisten jos ei halveksimana niin kuitenkin oudoksumana. Tämän vapaamuotoisena aloittaneen ryhmän tärkeimmät liikuntainnovaatiot olivat sählykisat ja Olvijuoksu, joista kummastakin kehittyi kansalliset menestystarinat. Pelkästään näiden kahden tapahtuman kautta voi väittää, että liikunnan karnevalisoituminen ja avoimuus uutuuksille lisääntyi opiskelijaliikunnassa ennennäkemättömästi. Samalla ne merkitsivät ainakin välillisesti opiskelijoiden liikuntaharrastuneisuuden lisääntymistä tasolle, jossa se on kaikista väestöryhmistä selvänä ykkösenä edelleen 1990-luvun puolivälissä. 297","paragraph_char_start":13092,"paragraph_char_end":15610,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1672}
{"query-id":"query-df8018c10fb20fd7eeb33900b2288910","original_paragraph":"3 Kiikari 3 Heinäsirkkoja vai mehudieetti miten viettää paastonaikaa? Mehupaasto on lyömätön keino herättää henkiin talven nuuduttama kroppa ja mieli. Vaahterasiirappipaasto saa puolestaan olon kohenemaan ja painon putoamaan, mikäli uskoo internetissä jaettuja paastokokemuksia. Osa ravintoasiantuntijoista vannoo paastojen nimeen, osa varoittaa niiden haitallisuudesta tai ainakin hyödyttömyydestä. Erilaiset paastot heijastelevat nykypäivän trendiä, jossa kauneus, terveys ja hyvinvointi nostetaan tärkeimmiksi arvoiksi elämässä. Johannes Kastaja eli heinäsirkoilla Terveelliset elämäntavat ja vastuullinen kuluttaminen ovat erittäin tärkeitä, mutta niiden varaan rakennettu elämäntapa on kaukana siitä, mitä paastolla Raamatussa haettiin. Johannes Kastajan kerrotaan eläneen autiomaassa heinäsirkoilla ja villimehiläisten hunajalla. Johanneksen ratkaisu oli ekologisesti kestävä ja luultavasti terveellinen. Heinäsirkat ovat erinomainen proteiinin lähde, ja ne kuormittavat ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin lihantuotanto. Todennäköisesti lähivuosina Suomessakin avataan hyönteisiin erikoistuneita ravintoloita, jollaisia Kaukoidässä on jo paljon. Hunajan terveysvaikutuksista on taas tiedetty jo pitkään. Johanneksen ruokavalio tuskin silti nousi halusta laihduttaa tai etsiä ekologisesti kestäviä syömätapoja. Johannes Kastaja on yksi tunnetuimmista juutalaisista profeetoista. Kristityt pitävät häntä Jeesuksen opettajana ja edelläkävijänä, ja muslimeillekin Johannes on profeetta. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa vaikutti muutamia yhteiskunnasta eristäytyneitä askeettisia yhteisöitä, kuten Kuolleen meren rantamilla eläneet essealaiset. Lisäksi tunnetaan Vanhan testamentin nasiirit, jotka kieltäytyivät alkoholista ja sitoutuivat koko elämäkseen erilaisiin puhtausihanteisiin. Luukkaan evankeliumissa on viitteitä siitä, että Johanneksen vanhemmat olisivat luvanneet poikansa juuri nasiiriksi. Johanneksella saattoi myös olla yhteyksiä essealaisiin. Valtaosa juutalaisista ei kuitenkaan vetäytynyt askeettisiin yhteisöihin tai sitoutunut tiukkoihin puhtaussäädöksiin. Paaston juuret juutalaisuudessa Kristillisen paaston tarkoitus on syventää hengellistä elämää. Paastonaika alkaa Tuhkakeskiviikosta ja kestää 40 päivää, pääsiäiseen asti. Juutalaisessa kulttuurissa suuriin juhliin, erityisesti sovituspäivä jom kippuriin, valmistauduttiin paastoamalla. Ruuasta ja juomasta kieltäydyttiin auringonnoususta auringonlaskuun. Paasto kutsui syntien sovitukseen yhteisöllisen ja yksilöllisen katumuksen kautta. Paasto ei merkinnyt laihduttamista tai terveysfanatismia vaan liittymistä ympäröivään yhteisöön. Samalla se oli kommunikointia Jumalan kanssa. Paaston avulla suojauduttiin vaaralta, lepyteltiin Jumalaa ja osoitettiin kansan olevan valmiina ottamaan Jumala vastaan. Oli myös pienempiä paastonaikoja, jolloin muisteltiin Israelin kansan vaiheita. Paastolla oli tällöin opetuksellinen merkitys. Paastoaminen ja ruokaan liittyvät säädökset siirtyivät juutalaisuudesta islamiin ja kristinuskoon, joten ramadanin ja kristillisen paaston juuret ovat juutalaisuudessa. Kristilliset erakkoliikkeet ja luostarit syntyivät 200-luvun Egyptissä ja Syyriassa ja levisivät myöhemmin koko kristikuntaan. Keskiajalla niillä oli suuri hengellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen merkitys sekä läntisessä kirkossa että idässä, Bysantissa. Protestanttiset kirkot säilyttivät paaston Reformaation myötä syntynyt protestanttinen maailma hylkäsi luostariliikkeen, mutta kiinnostus ruokaa ja paastoa kohtaan säilyi. Yksinkertaisen elämän, raittiuden ja pidättäytymisen ihanteet näkyivät puritanismissa, luterilaisessa pietismissä ja metodismissa, jossa paastolla on ollut vahva sija. Vielä vahvemmin ruokaa ja syömistä säädellään seitsemännen päivän adventismissa, jonka tunnetuimpiin henkilöihin lukeutui muroistaan tunnettu kasvissyöjä John Harvey Kellogg. Tämän päivän mehudieetit tulevatkin juuri Yhdysvalloista, jonka syntyyn ja kulttuuriin puritanismi ja protestanttinen herätyskristillisyys ovat jättäneet syvät jälkensä. Paasto ei itsetarkoitus Terveellisissä elämäntavoissa ja eettisesti kestävässä kulutuksessa ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Paastoamisen ei kuitenkaan tulisi olla itseisarvo vaan väline. Mikäli tammikuu kului tipattomasti tai aikoo valmistautua pääsiäiseen paastoamalla, terveempi keho ja keveämpi mieli ovat tärkeitä ja hyviä sivutuotteita. Kristillisen paaston päämämäärä on kuitenkin pääsiäisen tapahtumien muistelu, itsetutkiskelu ja Jumalan kohtaaminen. Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy, Johannes sanoi. Syömisestä hän ei puhunut mitään. Juha Meriläinen Aiheesta lisää: Maiju Lehmijoki- Gardner: Askeettien pidot. Uskonnot ja syömisen etiikka. Kirjapaja Taivaallista musiikkia -konsertti Konevitsa-kvartetti Roihuvuoren kirkossa su klo 19 Läpileikkaus Venäjän mieskamarikuorojen rikkaasta ohjelmistoperinteestä. Paino venäläisessä kirkkomusiikissa muinaisista luostarisävelmistä nykysäveltäjien teoksiin. Ohjelma 10, myytävänä äänite á 20. Tuotto Konevitsan luostarin jälleenrakentamiseen Laatokalla. Tervetuloa! Hiljaisuuden päivä Laajarannassa la klo Päivässä rukoushetkiä, virikepuhe ja ehtoollinen. Päivän aikana mahdollisuus lyhyeen keskusteluun ohjaajien kanssa, muuten osallistujat sitoutuvat hiljaisuuteen. Ruokamaksu 5. Tervetuloa! Ilmoittautumiset ja tiedustelut pastori Arja Vaulas, p Konsta Jylhän kauneimmat -konsertti Roihuvuoren kirkossa helatorstaina klo 16 Ikaalisten Kirkkokuoro, johtaa Johanna Eränen, ja Viulupelimannit, johtaa Kari Tamminen. Myynnissä äänite á 5, vapaaehtoinen kolehti. Tervetuloa! Pianotrio soi! Roihuvuoren kirkossa la klo 17 Minne Trio, Kati Välimaa, viulu, Johanna Jaakkola, sello ja Pirkko Heikkinen, piano. Säveltäjinä Rebecca Clarke, Uljas Pulkkis, Pirkko Heikkinen. Tervetuloa!","paragraph_char_start":6536,"paragraph_char_end":12304,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":919}
{"query-id":"query-3412618bb491cd3ee8dea326166481af","original_paragraph":"9 naa euroa. Tutkimusrahoitus kasvoi nimellisesti 3,9 prosenttia ja reaalisesti arviolta 0,7 prosenttia. T&ktoimintaan kohdennettavien varojen osuus valtion menoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia oli 4,4 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta laski 0,95 prosenttiin. Suomen Akatemia kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan. Opetusministeriön t&k-rahoitus nousi vuodesta 2007 vuoteen 2008 yhteensä 27 miljoonalla eurolla 778 miljoonaan euroon. Uuden työ- ja elinkeinoministeriön t&k-rahoitus oli 673 miljoonaa euroa. Toinen keskeinen rahoittaja, Tekes, on tällä hallinnonalalla. T&k-rahoitus kasvoi merkittävästi myös puolustusministeriön hallinnonalalla, mutta laski sekä maa- ja metsätalousministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä että ympäristöministeriössä. Akatemian osuus valtion tutkimusrahoituksesta nousi 16,5 prosenttiin ja rahoitus oli kaikkiaan 297 miljoonaa euroa. Tekesin t&k-rahoitus oli 526 miljoonaa euroa ja osuus 29,3 prosenttia. Yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan suurin pääluokka oli yleinen tieteen edistäminen: pääluokkaan kohdistui 25 miljoonan euron lisäys, mikä oli valtaosin Akatemian jakamaa tiederahoitusta. Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain ja osuus bkt:sta vuosina sekä arvio vuodelle 2008 Vuosi Yritykset Julkinen sektori*** Korkeakoulusektori Yhteensä T&kmenojen bktosuus** milj. % milj. % milj. % milj. % ,0 71,1 500,9 10,8 834,1 18, ,0 3, ,1 69,9 529,7 11,0 925,6 19, ,3 3, ,9 70,5 515,4 10,3 961,7 19, ,0 3, ,5 70,1 530,1 10, ,8 19, ,4 3, ,9 70,8 554,7 10, ,1 19, ,8 3, ,8 71,3 574,2 10, ,2 18, ,2 3, ,4 72,3 564,7 9, ,6 18, ,7 3, * 4 661,3 72,3 559,5 8, ,2 19, ,0 3,37 * arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella ** bkt 2006 ja 2007 Tilastokeskuksen ennakkotietoja, bkt 2008 valtiovarainministeriön ennuste *** ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta) Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2007, Tilastokeskus 2008 Taulukko 2. Valtion kokonaismenojen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kehitys vuosina Vuosi Kehitys Valtion menot Valtion menot ilman velkaa T&k-rahoitus T&k-rahoituksen osuus valtion menoista Valtion menot, reaalimuutos Valtion menot ilman velkaa, reaalimuutos T&k-rahoitus, reaalimuutos milj. milj. milj. % % % % , , ,7 4,5 1,0-2,5 2, , , ,2 4,7 7,5-2,6 0, , , ,9 4,6 4,9 0,1-2, , , ,4 4,6-9,2 2,1 0, , , ,7 4,5-4,1 1,4-0, , , ,8 4,5 1,6 2,2 1, , , ,1 4,5-3,8 2,8 3, , , ,1 4,6 11,7 2,0 2, , , ,3 4,6-2,8 3,5 2, , , ,0 4,5-3,0 0,5-0, , , ,0 4,4 7,5 3,1 0,7 Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2008, Tilastokeskus 2008 SUOMEN AKATEMIA 9 vuosikertomus 2008","paragraph_char_start":21550,"paragraph_char_end":24206,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2718}
{"query-id":"query-4882950e8bf05e40f40c5f15f0fd643e","original_paragraph":"Useimmiten minulla on ollut tuuria, mutta kolmesta parhaasta sateenkaaren kuvauskerrasta yksi kerta oli täysin suunniteltu (menin Hotelli Torniin sääennustusten perusteella muutamaksi tunniksi toiveena kuvata sateenkaaria), ja kahdella kertaa (Inarissa ja Lahdessa) olen alkanut valmistautua sateenkaaren kuvaamiseen jo ennen kuin sateenkaari tuli esiin, ja vaihdon myös paikkaa parhaaseen mahdolliseen kuvauspaikkaan lähistöllä (~10 min matkan päässä). Sateenkaaret eivät kestä yleensä kovin pitkään, mutta juuri auringonlaskun aikaan, kun aurinko on matalalla, ja auringon suunnassa ei ole pilviä, niin kaari voi olla näkyvissä pitkäänkin. Niin pitkään että ehtii etsimään siis optimaalisen kuvauspaikan.","paragraph_char_start":5721,"paragraph_char_end":6427,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":832}
{"query-id":"query-493675714d99315cccc3f7bba92534d5","original_paragraph":"”Emännän homman ydin on ruokien loihtiminen sitseille, minkä lisäksi pienempää tarjottavaa hoidetaan kaikkiin muihinkin UAV:n ja YVK:n järjestämiin tapahtumiin. Mikään masterchef emännän ei tarvitse olla, kunhan kotitalouden tunneilta opitut perustaidot ovat vielä hanskassa ja intohimoa ruoanlaittoa kohtaan löytyy. Kyseessä ei myöskään ole mikään pelkästään tytöille suunnattu virka, joten pojatkin rohkeasti hakemaan!\nSitsipäivinä kannattaa varautua olemaan hommissa n. 12 tuntia, johon sisältyy reissu tukkuun sekä luonnollisesti paljon paistamista, keittämistä ja pilkkomista. Ilta huipentuu sitsaajien kiitokseen emännille eli Emännän Pulloon, tuttavallisemmin EP:seen, jonka jälkeen asiaan kuuluu emäntien välinen bondailu jälkiruokaa nauttien. Tämän jälkeen on vielä hoidettava keittiö siistiin kuntoon, ja jatkoilla emoilla onkin jo lupa keskittyä ainoastaan viihtymiseen.\nParhaita juttuja emoudessa on ehdottomasti vuoden mittaan kehittyvä loistava emojen välinen tiimihenki sekä se, että emäntänä pääsee mukaan järkkäilemään lähes kaikkia Pykälän ei-asiatapahtumia. Ja tottakai itse EP! Kossun juomista ei muuten kannata pelätä, harjoittelemalla sen oppii.”","paragraph_char_start":16685,"paragraph_char_end":17853,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2275}
{"query-id":"query-3ad9283bcf0210614c5bf20838171afa","original_paragraph":"Hepatiitti A (aiemmin nimellä tarttuva hepatiitti) on hepatiitti A -viruksen aiheuttama akuutti tarttuva maksasairaus, joka leviää ihmiseltä toiselle nauttimalla saastunutta ruokaa tai vettä tai suorassa kosketuksessa tarttuvan henkilön kanssa. Kymmenet miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat saaneet hepatiittiviruksen vuosittain. Hepatiitti B on hepatiitti B -viruksen aiheuttama tartuntatauti, joka vaikuttaa maksaan, myös ihmisiin, ja aiheuttaa tulehdusta nimeltä hepatiitti. Alun perin nimellä \"seerumin hepatiitti\" tunnettu tauti on aiheuttanut epidemiaa osissa Aasiaa ja Afrikkaa ja on endeemistä Kiinassa. Noin kolmasosa maailman väestöstä, yli 2 miljardia ihmistä, on saanut hepatiittiviruksen. Tähän sisältyy 350 miljoonaa kroonista viruksen kantajaa. Hepatiitti B -viruksen leviäminen tapahtuu altistamalla tartunnan saaneelle verelle tai muille kehon nesteille. Akuutti sairaus aiheuttaa maksatulehduksen, oksentelun, keltaisuuden ja harvoin kuoleman. Krooninen hepatiitti B voi lopulta johtaa maksakirroosiin ja maksasyöpään.","paragraph_char_start":19922,"paragraph_char_end":20960,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3034}
{"query-id":"query-a28e32a65befee87839d958f04e61289","original_paragraph":"Volkswagen-katsomo oli muuten siitä hauska, että siellä olisi ollut melkein poikkeava jos oli päällä jotain muuta kuin VW-vaatteita. Fanituotepisteestä saatujen lippisten lisäksi takkeja, huppareita ja t-paitoja näkyi runsaasti. Itse harrastin torstain erikoiskokeesta viisastuneena kolmikerros-Volkkari-pukeutumista; t-paita, huppari ja takki; enkä tällä kertaa jäätynyt. Tosin siinä vaiheessa kun porukka alkoi olla pelkissä t-paidoissa, mä tarkenin juuri ottaa takin pois päältä. Tuli elävästi mieleen vaellusripari vuodelta 2000, jolloin olin koko ajan jäässä ja pukeutuneena suunnilleen kaikkiin mukana kantamiini vaatteisiin!","paragraph_char_start":19900,"paragraph_char_end":20531,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3089}
{"query-id":"query-72a0836819a3e2d3c3ced4581bceccf0","original_paragraph":"Se oli harmi, mutta olen sitä mieltä, että toisena päivänä olisimme vaikka voineet pitääkin. Nyt mielentilamme oli ihan selkeästi sellainen, että viihdyimme pienissä kylissä ja maaseudulla, kun taas Sienassa ja Firenzessä emme niinkään. Siena ei miellyttänyt meitä pienten kylien jälkeen, mutta isompien kaupunkien jälkeen se taas olisi voinut tuntua sympaattiselta vaihtelulta. Ajattelinkin aina, että kokemus kohteesta on todella monen asian ja sattuman summa. :) Firenze on varmasti parhaimmillaan syksyllä! Täytyy ehdottomasti ajoittaa matka tulevaisuudessa sinne, onneksi Uffizi ja Duomo odottavat. Puglia ja Procida ovat nyt pompsahdelleet koko ajan matkailijoiden keskuudessa esiin! Kiitos suosituksesta, sillä Italiaan tulemme aivan varmasti matkustamaan jatkossakin. Kuulostaa upealta! Uskon, että tuolla suunnitelmalla pääsee hyvin lähdelle autenttista ja paikallista kokemusta. Hienoa kuulla myös se, että suhtautuminen turisteihin on positiivista, sillä se ei ole mikään itsestäänselvyys. Lapsia ainakin Etelä-Euroopassa huomioidaan aina tosi kivasti. Ihania suunnitelmia! Lupaa kertoa sitten raportti Umbriasta ja Le Marchestakin. :)","paragraph_char_start":24289,"paragraph_char_end":25435,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3613}
{"query-id":"query-b81b2501c66617099165eac957c1cf98","original_paragraph":"Oppositioksi sanotut hallituspuolueet ovat tehneet välikysymyksen \"lapsiperheiden kurjistumisesta\". Radion väittämän mukaan \"oppositiossa\" olevat puolueet väittävät hallituksen unohtaneen lapsiperheet. Näinhän asia ei ollenkaan ole. Hallitus on tieten tahtoen ja systemaattisesti halunnut tehdä perheellisen elämän sietämättömäksi, sekä \"laillisin\", että naamioimattomasti rikollisin keinoin. Vanhasen hallitus kyllä tietää mitä se tekee, samoin presidentti, joka toisen kautensa aluksi hyökkäsi perheellisiä suomalaisia vastaan leimaamalla köyhät lapset likaisiksi ja juopoiksi valtiolliselle propagandalle tyypillisin keinoin. Reagoin heti Halosen linjapuheeseen päiväkirjani kirjoituksissa \"Halosen linjapuhe\", \"Liito-oravat ja köyhät lapset\" ja \"Odotettu jatko\" vanhan päiväkirjani sivuilla.","paragraph_char_start":68094,"paragraph_char_end":68889,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10082}
{"query-id":"query-c4cdfb768f3fb223425ea8dd98c25061","original_paragraph":"20 o Hoitosuunnitelmien ja toimintamallien kehittäminen ja systemaattinen käyttöönotto keinot: o aikojen suurkuluttajat otetaan haltuun o hoitajien ja lääkäreiden vastuualueet selviksi o toimintatapojen muutoksia, vuosikontrolli -> määräaikaiskäynnit o eri ammattiryhmien joustava, tarkoituksenmukainen työnjako o reseptiuusinnan pidentäminen o hyvä hoitosuunnitelma jonka potilas ymmärtää o hoitosuunnitelma kirjallisena potilaalle, suunnitelma tulevista kokeista tms. näkyviin o selkeä hoitosuunnitelma o hoitosuunnitelma kirjattu potilastietoihin o kuormittavien potilaiden hoitosuunnitelmat käyttöön ja ajantasalle o käypähoito-ohjeiden noudattaminen toteutuu o toimintamallien uudistaminen ja niiden noudattaminen o hyvät hoitokäytännöt, esim. selkäkipupotilaat fysioterapeuteille o työn laatu ja sisältö o Potilasohjauksen kehittäminen keinot: o HTA -kriteeristö o hyvä potilasohjaus o painopiste potilaan omahoidon ohjaukseen o yhtenäiset hoitomallit ja lomakkeet o pitkäaikaissairailla käynti hoitajalla säännöllisesti o potilasohjaus ajanvarauksesta o erikoisosaamisen varmistaminen o sairauslomakäytännöistä sopiminen, lopetusajankohdan huomioiminen o potilaiden vaatimuksiin vastaaminen o Tietotekniset keinot keinot: o Internet ajantasaiseksi ja sähköinen asiointi o omahoito-ohjeet Internetiin o itsehoito-ohjeiden markkinointi o potilastietojärjestelmän päivitykset \/ muutokset o Työnjaon kehittäminen keinot: o hoitajakapasiteetin lisääminen o lääkäri - hoitaja työparimalli o pitkäaikaissairaat potilaat hoitajan vastaanotoille aktiivisemmin o vastuutehtäville riittävästi työaikaa o laboratoriovastausten saamisen ja tulkitsemisen ohjeistus o ohjaus työterveyshuoltoon 20","paragraph_char_start":29338,"paragraph_char_end":31026,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3949}
{"query-id":"query-37a7391d307a96e2dd516e6ff94fa0d6","original_paragraph":"ammatillistayhteisöllisyyttä, vaikka sitä sen juuri pitäisi olla. Meidän ei tarvi olla kavereita ja samaa mieltä kaikesta, vaan meidän tulee olla ammattilaisia ja yhteisöllisyydenkin pitää olla ammatillista. Kouumestarin koulu haluaa profiloitua innovatiivisena kouluna. Tämä toimii neljällä tasolla: lasten innovaatiot, opettajan innovaatiot, koulun innovaatiot ja kunta\/opetustoimen innovaatiot. Yksi oppilaista\/huoltajista lähtenyt innovaatio on oppilaiden itse vetämät kerhot, joita koululla on nyt 28 kpl. Tämä on rauhoittanut paljon monia oppilaita, jotka muuten ”touhuavat” paljon silloin, kun se ei olisi toivottavaa. Koulussa lähdettiin opettajuuden kehittämisestä. Alettiin tekemään enemmän yhteistyötä. Heillä aloitettiin ensin yhteistoiminta ilman tietokoneiden ja -verkkojen apua, eli lähdettiin liikkeelle yhteis- ja tiimiopettajuudesta. Se on selvästi parantanut henkilökunnan jaksamista. Tässä metodissa myöskin huoltajat kohdataan yhdessä, mikä näyttää uskottavana myös huoltajien silmissä. Huonosti käyttäytyvää oppilasta ei rangaista laittamalla oppilas käytävään tai reksin puheille, vaan sen sijaan päästetäänkin luokan ulkopuolelle ne hyvin toimivat oppilaat. Muut jäävät opettajan kanssa luokkaan. Oppilaat rakentavat oman lukujärjestyksen sen mukaiseksi, miten haluavat suorittaa annetut oppisisällöt. Jotkut saavat urakkansa valmiiksi jo keskiviikkona, jolloin he voivat käyttää loppuajan muuhun oppimiseen. Opettajien YT-aikaa on 60 min viikossa niin, että saman luokka-asteen opettajat suunnittelevat yhdessä tunnit. Työmäärä vähenee, kun tuntien suunnittelutyö jaetaan ja samalla tuntien laatukin paranee. Lisäksi on muut tiimit, joilla toimii ”vuorovaikutuksen” säännöt. Tarkoittaa sitä, että tiimien tekemiä päätöksiä ei ammuta alas eikä muuteta käytäväparlamenteissa. Kaiken toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että koulun kehittäminen ei saa tulla ylhäältä rehtorista käsin, vaan opettajat sunnittelevat koulun kehittymisen yhdessä.","paragraph_char_start":23187,"paragraph_char_end":25156,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3424}
{"query-id":"query-64ecf5278ee9e44fdd01297c1143bec0","original_paragraph":"Rakastin myös kirjojen fyysistä olemusta. Sähkökirjat pysyivät poissa silmistä ja poissa mielestä. Mutta painetut kirjat ovat paikalla. Totta kai ne joskus piileksivät kummissa paikoissa: laatikossa, joka on täynnä valokuvakehyksiä, tai pyykkikorissa trikoopaidan sisällä. Mutta muuten ne kohtaavat lukijansa, joskus voi käytännössä kompastua niteeseen, jota ei ollut ajatellut viikkoihin tai vuosiin. Sähkökirjoja etsiskelen usein, mutta ne eivät koskaan tule vastaan. Ne voivat saada minut tuntemaan, mutta minä en voi tunnustella niitä. Ne ovat pelkkää sielua ilman lihaa, rakennetta ja painoa. Ne voivat tunkeutua päähäni, mutta eivät pyyhkäistä jalkoja altani.","paragraph_char_start":3283,"paragraph_char_end":3948,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":489}
{"query-id":"query-e2fd853558cb2ceb78fef027e3d90d81","original_paragraph":"Mikael Castren tutki 150 vuotta sitten suomen sukukansoja kaukana Uralin takana, syrjäänejä, voguleja, ostjakkeja, nykyään komit, mansit ja hantit. Sen jälkeen oli pitkä hiljaisuus, kunnes presidentti Gorbatsovin Muurmanskin puhe 1986 avasi jälleen suomalaisille tutkijoille pääsyn samoille ja kaukaisemmillekin alueille. Professori Juha Pentikäinen Helsingin yliopiston uskontotieteiden laitokselta pääsi tärkeille matkoilleen Castrenin jalanjäljille hantien, mansien, komien, marien ja nenetsien pariin. Hän oli joissakin kylissä ainoa Castrenin jälkeen käynyt ulkomaalainen, ja muistitietoa Castrenista oli vielä jäljellä. Hän piti 1994 luentosarjan Lahden kansanopistossa suomensukuisista kansoista, hanttien shamanismista sekä komien gorka ja kuoleman kulttuurista. Olin osallisena näillä kolmepäiväisillä kursseilla.Hänellä oli myös mukanaan videoaineistoa, ja kaikki kuva-aineisto oli kuvattu aidoista tilanteista. Niistä kävi ilmi selvästi elävä shamanismi ja meille merkillisintä oli se, että heidän kuuluisimmat shamaaninsa olivat naisia. Tavat ja uskomukset olivat säilyneet vaikeista oloista ja suoranaisesta vainosta huolimatta elävänä.","paragraph_char_start":57637,"paragraph_char_end":58786,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9020}
{"query-id":"query-8f7c700c74445d993a66f1fa36b530af","original_paragraph":"Nosto! Kesällä 2014 julistettu Irakin ja Suur-Syyrian islamilainen valtio (Isis) kattaa jo kolmanneksen Syyriasta ja neljänneksen Irakista. Alue on pinta-alaltaan suurempi kuin Iso-Britannia ja väestö isompi kuin Suomessa. Isis myös hallitsee suurta osaa Syyrian öljykenttiä taisteluiden jälkeen, joissa on menehtynyt jo sadoittain sotilaita ja siviilejä. Näin kirjoittaa Financial Times ja the Independent -lehdissä työskennellyt Lähi-idän kirjeenvaihtaja Patrick Cockburn (LRB, 21.8.14), joka on toiminut alueella toimittajana jo 35 vuotta.","paragraph_char_start":115,"paragraph_char_end":657,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13}
{"query-id":"query-3374bfec8f859628bbf807efb32b16d5","original_paragraph":"Perho sivuaa kirjassaan kuuluisaa, ja Proakatemiallakin paljon käytettyä ”hampurilaismallia”. Tämähän siis tarkoittaa, että ensin sanotaan jotain kivaa, sitten sujautetaan kritiikki keskelle, ja sitten kansi laitetaan kiinni jollain toisella kehulla. Hampparitekniikka tekee palautteenannosta helpompaa, mutta vastaanottajalle siitä ei ole juuri hyötyä, sillä useimmiten hän kuulee joko vain kehut, tai sitten vain kritiikin. Tällöin palautteen viesti kokonaisuutena ei mene perille. Perhon mukaan pehmentelyn sijaan, radikaalin suoruuden hengessä, vaikein asia kannattaa sanoa ensimmäiseksi ja mahdollisimman selkeästi. Näin keskustelussa päästään suoraan agendalle, eikä se veny turhaan. Oikeastaan, oikeaa hetkeähän palautteenannolle ei edes tule. Helposti ihminen ajattelee, että ”noh, nyt kävi näin, mutta kyllähän tähän asiaan ehtii palata vaikkapa kehityskeskustelussa”. Ei. Ei lastakaan komenneta kerran viikossa kaikista viikon aikana tekemistään virheistä. Jos lapsi nappaa lelun sisaruksensa kädestä, ei palautteen antoa viivästetä ensi torstain palautekeskusteluun. Ei, kyllä palaute annetaan siinä hetkessä heti. Näin tulisi olla myös työelämässä.","paragraph_char_start":18304,"paragraph_char_end":19464,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2872}
{"query-id":"query-8a16b893fdb1d6b3d57313a95379a427","original_paragraph":"Ymmärsin kyllä pointin ja olen samalla kannalla, mutta jotenkin tarttuminen yleisten asenteiden sijasta juuri hiusväreihin ja\/tai meikkeihin pistää negatiivisesti silmään. Tasa-arvo on hyvä asia, mutta ei sitä silti saavutettaisi sillä että kaikki naiset lakkaisivat laittautumasta. Laittautuvathan jotkut miehetkin ja heillä voi olla siihen yhtä pinnalliset syyt kuin naisillakin. Vaikka kosmetiikkamarkkinat pyörivätkin naisten kollektiivisen huonon itsetunnon voimin, on itsensä ehostamiselle kymmeniä muitakin syitä kuin vaihtoehdottomuuden kokeminen. Syitä ja tapoja on yhtä monia kuin on ihmisiäkin. Ei hiusten värjäys tai meikkaaminen yleisesti ottaen kerro suoraan siitä, että on kosmetiikkateollisuuden orja, vaikka se ilmiö mielellään siihen rinnastetaankin.","paragraph_char_start":61585,"paragraph_char_end":62353,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9805}
{"query-id":"query-9ffaa91220d56d42f695e1fc5d6bb597","original_paragraph":"- JulkaisijaArtikkelit\n- Kaarna MerikoskiTallilla norkoilija ja Miskan tunnollinen hoitajaPisteet\nKouluratsastus: 4p\nEsteratsastus: 2p\nMaastoratsastus: 2p\nHoito: 7p\nSosiaalisuus: 9p\nKilpailut: 1pMerkitPerustiedot ytimekkäästi-sukupuoleton, agender\n-02\/17\n-170 sentin paikkeilla\n-introvertein introvertti jonka tulet koskaan tapaamaan\n-ainoa lapsi, perheessä molemmat vanhemmat\n-ihannoi neonvärejä & lämpimiä sävyjä\n-rakastaa lukea, kirjat>elokuvat\n-100% kissaihminenLuonnetta lyhyestiIntrovertti.\nTarvitseeko sitä nyt tarkemmin kuvailla?\nKaarna on se porukan hiljaisempi tapaus, joka kokee järkevämmäksi kuunnella vierestä, kuin liittyä keskusteluun omalla mielipiteellään. Paremmillekkaa tuttaville ei ole Kaarnalla tapana avautua, muutamia sanoja ja yleisiä mielipitetitä sinne tänne, ja se oli siinä. Ystävällinen ja kohtelias Kaarna kyllä on, muttei koko kaverista saa juuri koskaan mitään kunnollista irti. Ja tässä ei nyt lasketa yksitavuisia vastauksia.UlkonäköäKaarnalla on lyhyeksi kynityt hiukset, jotka ovat ajan saatossa hehkuneet milloin mitäkin sävyä. Värjäyksen ylläpitämisen vaikeuden tosin Kaarna huomasi joskus lukioon siirtyessään, mutta piti silti tiukasti kiinni värikkäästä kuontalostaan. Vuosien saatossa siitä oli kehkeytynyt Kaarnalle oma tunnuspiirre.\nTämänhetkiset, neonsiniset hiukset herättävät julkisilla paikoilla epätoivottua huomiota, ollen vahvasti ristiriidassa Kaarnan persoonallisuuden kanssa. Kaarnalla se johtaa kaksneljäseitsemän pään piilottamiseen harmaan hupparin hupun suojiin, vaikka sitten kurssilaistensa mukaan näyttäisikin Texasin sarjamurhaajalta.\nIirikset Kaarnalla ovat tummanruskeat, sekä oranssinsävyisiä pisamia löytyy auringonpaisteessa kellimisen jälkeen erityisesti käsivarsista sekä poskipäiltä. Kaarna suosii väljiä vaatteita, vaikkei hän mitään tiettyä tyylisuuntausta edustakkaan. Ellei harmassa hupparissa ja väljissä pöksyissä rokkaaminen ole tyylisuuntaus?\nTallillakin Kaarna käyttää vartalonmyötäisien ratsastushousujen siaan yleisesti jonkinsorttisia verkkareita, toki ratsastaessa on pakko ratsastushousuja käyttää, mutta ajan saatossa Kaarnasta on tullut taitava niiden päälläpidon minimalisoimisessa.RatsastustaustaKaarna vietti reilun ensimmäisen vuotensa jokseenkin hämärän oloisessa ratsastuskoulussa, jossa ratsastuksen perusjutut pysäyttämisestä, pienten kavalettien hyppimiseen tulivat tutuiksi. Pari kuukautta ennen Kaarnan perheen muuttoa ratsastuskoulu ajautui konkurssiin, kylän hevospiireissä pyörivien huhujen mukaan velkakierteen takia.\nSitä ei Kaarnalla ollut kuitenkaan aikaa sen kauempaa surea, vaikka vanhat lemppariponit jäivätkin taakse, Kaarnahan kuului useasti muuttavaan perheeseen. Vanhempien työn perässä muuttamisesta oli tullut pikkuperheelle jo rutiini.\nUusi paikkakunta, uudet kujeet ja kaiken kaupaksi 12-vuotias mini-Kaarna sai epävirallisen ratsastuspaikan naapuritallilta, joka sattui painottumaan pohjoisruotsinhevosten kasvatukseen. Viitisen vuotta meni hujauksessa, vanhemman ikäluokan jättihevosten kanssa pyöriessä. Liian hyvää ollakseen totta-sanonta sopi paremmin kuin hyvin seuraavaan Kaarnan elämän omaan juonenkäännökseen. Äkkimuutto Kaarnan äidin työn perässä nappasi viimeisemmätkin tutut elämäntavat pois, juuri raiteilleen päässeen nuoren elämästä. Onneksi kylän, minne Kaarnan perhe oli asuttumassa, lähettyvillä Pronssijoelta löytyi hyvälaatuinen ratsastuskoulu. Nettisivut löytäessään, Kaarnan pystyi vihdoin huokaisemaan helpotuksesta, hevoselämän jakuminen oli varmistettu.Muuta tilpehööritietoaKaarnalla ei ole itseasiassa mitään hajua, millä tasolla hänen ratsastustaitonsa ovat. Joskus pienienkin esteiden ylittämisessä ropisee virheitä, mutta toisaalta ruokinta, hevosien lääkityksen hoito, hevoshieronta ja muut ei-ratsastuskoululla hyödylliset taidot onnistuvat ongelmitta. Kouluratsastuksen puolelta, Kaarnan epävarmalla arvioinnilla, hän olisi vahvaa Helppoa B:tä, tai ei ehkä sittenkään… Kaarnalla ei ole arviointikykyä sen puoleen kuin sosiaalisia taitojakaan. Hän on yllättävän epävarma kaikesta mahdollisesta itseensä liittyvästä, seksuaalista suuntautumistakaan ei hän halua mihinkään lokeroida, ihmisiin Kaarna kiintyy enimmäkseen luonteen, eikä sukupuolen mukaan.\nMuista asioista Kaarnalla onkin sitten harvinaisen vahvat mielipiteet. Kaikki ilmastonmuutokseen pysäyttämiseen ja luonnonsuojeluun liittyvä on Kaarnalle lähellä sydäntä, vaikkei sitä huutelekkaan ympäriinsä. Myös koko maailman tasa-arvo on asia josta Kaarna voisiitsekseenpuhella vaikka maailmantappiin.Tätä aihetta muokkasi 10 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.Tätä aihetta muokkasi 10 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.Tätä aihetta muokkasi 10 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.Tätä aihetta muokkasi 10 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.\nSosiaalisuus? En tunne häntälauantai 31.8.”Joo, kaikki on mukana”, Kaarna mutisi puhelimeen, ”kyllä, tiedän. On, on… Joo mäki, heippa.”\nKaarna lopetti puhelun. Äiti oli soittanut vielä väkisin varmistussoiton, vaikka he olivat selvästi aamulla sopineet tallille menosta ja muusta Kaarnan mielestä turhasta hössötyksestä. Aamu oli sujunut täysin normaaleissa merkeissä, eikä Kaarna ollut ennen tallille johtavaa soratietä kävellessään tajunnut, kuinka paljon perhosia todellisuudessa vatsassa lenteli.\nTove Janssonin suunnittelema kukkakuvioinen ratsastuskassi hypähteli Kaarnan nopeiden askeleiden tahdissa. Soratie rahisi chapsien alla hänen kulkiessa rauduskoivujen reunustamaa tietä Hallavan ratsastuskoulua kohti. Kaarna yritti pakottaa vatsanpohjalla kutkuttelevan kihelmöinnin syvemmälle, piiloon. Juuri tällaiset pitkät tiet olivat ainakin hänen alitajuntansa mielestä täydellisiä tilaisuuksia ylianalysointiin. Ja sitähän Kaarna tekikin, ylianalysoi kaiken minkä hän voisi mahdollisesti tehdä väärin.\nTienmutkan päässä näytti maisema viimein avartuvan. Kaarna kiristi askeliaan ja näpräsi harmaan hupparinsa nyörejä, laskien hupun päästään. Ei hän kuitenkaan halunnut näyttää miltään pahimman asteen murhansuunnittelijalta, ennemmin vaikka näyttäisi elävältä Pablo Picasson luomukselta.Tallipiha oli Kaarnan helpotukseksi tyhjäkuin jeesuksen hauta pääsiäisaamuna, ja hän pääsi kävelemään huomaamattomasti sisälle talliin. Tallituvan ovi oli sopivasti auki ja Kaarna asteli sisään. Toiselta puolelta seinää kuului vaimeaa puheensorinaa. Tallituvassa ei yllätyksellisesti ollut ketään, mutta sen parempi Kaarnalle. Hän aikoi vältellä viimeiseen asti akwardeja, turhia keskusteluja. Kukkakassin Kaarna asetti varovasti yhden penkin viereen. Eihän kassissa ollut edes mitään arvokasta kännykän lisäksi. Siellä oli ainoastaan Kaarnan bussissa aloittama kirja, jonka hän oli arvioinut sen verran huonoksi, ettei hän suunnitellut sen jatkamista, kuulokkeet, sekä ratsastushanskat.Hän kaivoi kassistaan hanskat ja alkoi vetää niitä käsiinsä samalla kääntyen takaisin oville. Kaarna kurkkasi nopeasti tallipihalle ennen kuin lähti suuntaamaan tallinpuoleisille oville. Toinen hanskoista ei ollut yhteistyökykyinen ja sitä oli tuskaa vääntää pakolla käteen. Kaarna antoi luovutusvoiton itseppäiselle hanskalle ja nosti katseensa hanskoista tallin oville. Kävellessä sisään hän törmäsi, melkein kirjaimellisesti, Aleksiin.\n”Ai hei, siehän olet Miskan uusi hoitaja?” mies tervehti kysyvästi.\n”Aa, joo olen”, hän nyökkäsi, ”Kaarna”, Kaarna esitteli itsensä vielä varmistukseksi.\n”Mmm, tarvitsetko sie jonkun esittelykierroksen?” Aleksi kysyi ystävällisesti.\n”En taida”, Kaarna vastasi kiusaantuneesti hymyillen, ”Olen ollut täällä katsomassa luokkakaverin tuntia”, hän jatkoi selitystään nopeasti perään.\nAleksi nyökkäsi: ”Kerrohan vaa jos sie tarvitset apua. Miska on tarhassa, sie voit sieltä sen hakea harjattavaksi”\nKaarna tyytyi nyökkäämään keskustelun lopun merkiksi.Satulahuoneesta löytyi sopivasti Miskan harjapakki. Karsinan edessä ei näkynyt riimua eikä narua, joten Kaarna päätteli niiden olevan valmiiksi tarhoilla. Sinne kulkiessaan Kaarnan mieli oli jo hiukan rauhoittunut.\nHän oli käynyt parisen viikkoa sitten Hallavassa seuraamassa luokkalaisensa tuntia, silloin oli Kaarna saanut suurinpiirteisen kuvan Miskasta ratsuna. Liikkuminen oli ehkä ollut hiukan ponnteetonta, mutta ratsukolla oli näyttänyt olevan hauskaa ja ruuna olikin saanut kunnon halin ja taputuksia tunnin päätteeksi.\nTarhoilla sekä Miska, että Hauska, tönöttivät odottavaisen oloisina hiukan sivummalla portista. Kaarna piti katseensa kimossa ja nappasi kepeästi tarhojen edestä Miskan riimun sekä narun. Hän kumarrtui ylimmän aidanpuomin ali, ottaen samalla tukea ylemmästä lankusta. Nopeasti Kaarnan korvat kuitenkin resonoivat takaata kuuluvat askeleet ja hän käännähti ympäri, melkein, kolauttaen päänsä aidanseipääseen. Kaarna suoristautui aidan toisella puolella ja kohotti katseensa tuliaan.\nBlondi tyttö käveli tarhoja kohti pitäen katsekontaktin Kaarnassa. Kaarna toivoi hartaasti ettei hämmästyneisyys paistanut kasvoiltaan kuin aurinko pilvettömältä taivaalta. Blondi kumartui aidanpiernan alta huomattavasti ketterämmin ja tottuneemmin kuin Kaarna. Tyttö hymyili ystävällisesti, eikä Kaarnalle jäänyt muita mahdollisuuksia kuin vastata hymyyn, tosin paljon kiusaantuneemmalla sellaisella. Vaaleaverikkö mumisi Kaarnalle jotain. Hän ei saanut millään selvää, mitä tyttö oli sanonut, muttei olettanut sen olevan mitään tervehdystä tärkeämpää.\n”Sun pitäisi saada Miska helpommin kiinni nyt, kun Hauska lähtee mun mukaan”, blondi neuvoi, pujottaessaan riimua suomenhevosen päähän, ”Se on vähän Hauska-riippuvainen”, hän naurahti ja nappasi Miskan otsatukasta auttavaisesti kiinni.\nKaarna loi tyttöön kiitollisen katseen, kunnes älysi esitellä itsensä.\n”Öm, hei. Oon Kaarna”, Hän esitteli itsensä ääni kummallisesti murtuen, ” Ja Miskan uusi hoitaja”, Kaarna jatkoi hymyillen hiukan epävarmasti.\n”Mä oon Alva ja Hoidan tätä rautiasta”, Alva kertoi taputtaen Hauskaa kaulalle, ” Aleksi varmaan kertoi mistä kaikki karsinat ja Miskan kamat löytää?” Tyttö varmisti.\nKaarna nyökkäsi.\nAlva lähti taluttamaan tarhan portista Hauskaa, ja Kaarnalle tuli kiire pysyä perässä. Miska käveli hänen vieressään nätisti kaula pitkänä ja tuhahteli rentona muutamaan väliin.Tallin ovista sisään, satulahuoneen jälkeen käännös oikealle, tuntihevosten karsinarivistön puolelle. Miskalla oli ollut tunti vain aikaisin aamupäivästä, Kaarna oli vielä tarkistanut ilmoitustaululta, ettei kimolla ollut tänään enää mitään. Se tietysti tarkoittaisi pitkää harjaustuokiota, sekä samalla Miskaan tutustumista.\nKaarna kiinnitti ruunan kalteriin vetosolmulla ja pyörähti Miskan kaulan ali takaisin käytävälle. Hän kiitti itseään, kun oli muistanut tuoda ruunan harjapakin karsinan eteen, nyt ei sitä tarvitsisikaan lähteä satulahuoneesta hakemaan. Kaarna tarttui kumisukaan ja puhdisti sen ylimääräisistä karvoista. Harjojen kunnosta hän päätteli ettei Miskalla ollut ollut hetkeen hoitajaa, tai ainakaan kovin ahkeraa sellaista. Harjat olivat sekalaisia ja niiden päälle oli maalarinteippiin kirjoitettu ruunan nimi. Kaarna suunnitteli jo mielessään tuovansa kotiin pyörimään jääneen harjapakin ensi kerralla mukaan tallille, saisi Miskakin kivat mätsäävät harjat. Se sopisi hyvin myös Kaarnan perfektionistiselle katseelle, voiko muuta sanoa kuin win win?\nKumisualla irtosi yllättävän paljon karvaa, joka oli tippunut pariksi pieneksi tupoksi karsinan pohjustalle. Kaarna oli yllättynyt miten rauhallinen ja asiallisesti käyttäytyvä Miska oli, ei sen puoleen että hän olisi odottanut jotain paljon hurjempaa. Ruunan rauhallisuus oli ihanaa vaihtelua viimeksi pari kuukautta sitten hoitamiinsa parivuotiaisiin, jotka eivät olleet halunneet pysyä paikallaan paria sekuntia pidempään. Niitäkin hänen toki tulisi ikävä.Kaarna päätti ottaa kaiken ilon irti Miskan harjaamisesta ja veti kumisualla kaariliikettä oikein olan takaa ruunan karvaa pitkin. Joltain puolelta tallia kuului innostunutta puheensorinaa, mutta hänestä tuntui että he olisivat olleet Miskan kanssa omassa kuplassaan.\nKaarnan siirtyessä seinän puolelle harjaamaan, hän työnisi kimoa hellästi lavasta ja maiskautti kieltään.\n”Liikkuu,,, hyvä” Kaarna puheli hiljaa ruunalle, venyttäen sanan lopputavua.\nMiska siirsi aivan seinänvierustalle liimautuneen peränsä kauemmas, ja Kaarna pääsi toiselle puolelle harjailemaan. Kaarnan oli aivan pakko hevosia hoitaessaan puhua jotain todella tuulesta temmattua, eikä hän ollut vielä tavannut ihmistä joka ei olisi puhunut hevosille. Kaarnan puheet olivat kuitenkin aina jotain omaa luokkaansa.\n”Nii’in, sillä oli semmoinen iso iso keltain hattu päässä, oli tosi iso, joo. Olekos koskaan nähnyt niin isoa hattua? Mmm, en ole kuules minäkään”, Kaarna selitti päätä pahkaa Miskalle pyöritellessä sukaa sen kaulalla.\n”Juu, minä oli tuossa pari päivää sitten katsomassa vähän sitä uutta puistoakin, oli kyllä kivasti suunniteltu puisto. Haluisitko säkin nähdä sellaisen? Joo’o oli kyllä ihan kiva puisto, pitäisi varmaan käydä useimminkin”, hän mumisi madaltaen aavistuksen verran ääntään.\nKumisuka siirtyi sään kohdalle ja rapsutti siitä oikein urakalla. Miska taisi nauttia ihan viimeisen päälle, sillä pää oli laskeutunut alemmas, ja alahuuli roikkui velttona. Kaarnan käsi alkoi pikkuhiljaa puutumaan rapsuttamisen yksitoikkoisesta liikkeestä.\nHän jatkoi pyörittelyä selän ja mahan kohdalle, samalla jatkui Miskalle suunnattu selostus.\n”Lukioon meille tuli nyt syksyksi uusi opettaja, semmonen erittäin kummallinen, sillä on se valtava keltainen hattukin josta kerroin. Joo, on. Ja kauheat mursunviikset, en ymmärrä miten se voi nähdä, saatika syödä niiden alta mitään” Kaarna jatkoi, aistien samalla tuijotuksen niskassaan.\nNopea kurkkaus, jota hän katui välittömästi.\nRuskeatukkainen tyttö seisoi Miskan karsinan edessä kannatellen käsivarsillaan kiiltävää, harmaata, satulaa. Hän näytti vähintäänkin huvittuneelta, mistä Kaarna päätteli tytön seisoneen siinä jo jonkin aikaa.\nPaikalleen lagaamaan jäänyt Kaarna tajusi vihdoin, parin kiusallisen sekuntin jälkeen, esitellä itsensä:\n”Öh, hei”, Kaarna mutisi epävarmasti, ”Mä oon Kaarna, Miskan uusi hoitaja” hän lisäsi perään yhtä hiljaa kuin edellisenkin lauseen.\n”Onneksi meillä ei urheilulukiossa oo mitään mustache-miehiä”, tyttö sanoi virnistellen, mikä sai Kaarnan tuntemaan itsensä entistä, mikäli se vain on mahdollista, anti-sosiaalisemmaksi henkilöksi.\n”Öhh-”, Kaarna ehti aloittaa ennenkuin brunette pisti väliin.\n”Vitsit sikseen, mä oon Rhea”, tyttö sanoi ja heilautti satulan painon toiselle kädelleen, toisen hän ojensi karsinan kaltereiden välistä käteltäväksi.\nKesti hetken kunnes Kaarnan aivot yhdistivät tarjotun käden ja kättelemisen toisiinsa. Rheaksi itsensä esitelleen tytön ilme oli muuttunut yhdellä kädellä satulan kannattelemisesta jo sen verran tuskaiseksi, että Kaarna ojensi nopeasti kätensä ja kätteli pikaiseen. Toinen veti nopeasti kätensä pois ja jakoi taas satulan painon molemmille käsivarsille, ja hänen perusilmeensä palautui nopeasti takaisin omaan, hymyilevään, persoonaansa.\n”Joo’o, mä vähän mietinki etten ole nähnyt sua täällä,” brunette naurahti, ”No mutta lähden nyt satuloimaan mun keveäpyllysen suokin, oli mukava tutustua. Näkyillään”, Rhea virnisti.\n”Jees”, Kaarna ehti vastata, ennenkuin tyttö ja satula keikkuivatkin jo kohti yksärikäytävää.\nRhean hävittyä käytävälle satuloineen päivineen, joutui Kaarna laskemaan montako kertaa oli itsensä tänään esitellyt. Jopa Kaarnan tasoisella matikalla lopputulokseksi tuli kolme, missä oli hänen mielestään selvästi jo kolme liikaa.Kaarna veteli pölärillä pitkiä, vahvoja vetoja kimon karvaan. Miskalla kyllä lihaksia löytyy, sen Kaarna oli huomannut jo ensisilmäyksellä, mutta normaaleihin ratsuihin verrattuna lihaksia oli kehittynyt jokseenkin hiukan erillaisiin kohtiin. Kaarna oli lähes varma sen johtuvan Miskan ravurintaustasta. Sehän oli Kaarnan pakko kertoa myös Miskalle.\n”Sullahan on kuntoa vaikka muille jakaa”, ”Olet sinä kyllä hieno. Niin nätin värinen, ja kaikkea”, hän jutteli muina miehinä hevoselle.\nAikaa kului, ja Kaarna ehti harjailla\nMiskan kirjaimellisesti päästä varpaisiin, tosin varpaiden siasta Kaarna rapsutteli vuohiset puhtaiksi. Kaviotkin nousivat kiltisti, eikä hän voinut muuta kuin ihmetellä miten mukavaa ja huoletonta Miskan hoitaminen oli. Koko homma suurimmaksi osaksi rentoa meininkiä ja tallin ilmapiiristä nauttimista.\nKäytävällä meno oli alkanut pikkuhiljaa vilkastumaan, ja Kaarna oletti enemmistön käytävillä ja karsinoissa pyörivistä ihmisistä olevan hoitajia. Tunteja ei enään tänään ollut, eikä hän olettanut että pelkillä ratsastuskoulun tunneilla käviät olisivat olleet tähän aikaan liikenteessä, kello kun läheni jo uhkaavasti viittä. Puoli kuudelta Kaarnan olisi lähdettävä kotiin, vaikka vanhemmat varmasti ymmärtäisivät pienen myöhästymisen, ei hän kuitenkaan halunnut väkisin myöhästellä, varsinkaan perheen yhteisille aterioille, joihin viikonlopun päivällinen nyt sattui kuulumaan. Vaikka tallillahan hän voisi viikonpäivät maleksia, mikäli asia olisi ollut hänestä kiinni.\nKaarnalla ei ollut enään mitään käryä, miten viimeisen puolituntisen voisi viettää. Sen hän kyllä tiesi ettei olisi karsinasta poistumassa yhtään aikaisemmin kuin oli äidin kanssa sovittu, niin tyhmä ei Kaarnakaan ollut.Kuljettellessaan hajamielisesti harjaa pitkin Miskan kylkiä ja miettiessään miten ihmeen kaupalla saisi aikaa kulumaan, Kaarna vilkaisi sattumalta kimon vaaleaa häntää. Se oli ratsastuskoulun hevosen hännäksi todella hyvässä kunnossa ja tuuhea, mutta Kaarna ei voinyt muuta kuin spotata parit takut hännän päässä. Ne olivatkin oiva tapa lykätä tekemisenpuutteeseen vajoamista. Hän muisti nähneensäkkin kaapin päällä satulahuoneessa jonkin showshineä muistuttavan suihkepullon.\nKaarna pujahti varovasti ulos karsinasta, jättäen sen oven hiukan raolleen. Hän suuntasi kohti satulahuonetta, väistäen kaukaa käytävän keskellä puhelevan hoitajasuman. Kertaakaan Kaarna ei suostuisi enään esittelemään itseään, niin tärkeää kuin sosiaaliset suhteet ihmismielelle olivatkin. Kaarnaa ei sattumoisin jonkun ylipirteän hyvinvointi on tärkeää-tädin tekemät tekstit sosiaalisuudesta paljoa kiinnostaneet. Satulahuoneesta hän löysi kuin löysikin hännänselvitys-sprayn. Sen etiketti oli ajansaatossa kulunut melkein lukukelvottomaksi, mutta onneksi joku oli paksulla permanenttitussilla sen kylkeen kuitenkin kirjoittanut käyttötarkoituksen.\nKaarna palasi pikaisesti takaisin Miskan karsinalle ja pujahti sisään. Hännän latvoihin pari suihkausta sprayta ja Kaarna alkoi, ylempää siitä kiinni pitäen, harjata häntäharjalla pitkiä vetoja jouhien läpi. Takut paljastuivat vähintään kolmen pisteen partiosolmuiksi ja Kaarna joutui tappelemaan niiden kanssa ihan urakalla. Hellävaroen selvittelemällä mutanttimöykyt laskeutuivat onneksi taas tasaisina, jokseenkin hiukan kiharina, häntäjouhina maata kohden. Hän vetäisi vielä muutaman kerran harjalla hännän läpi, ennenkuin arvioi sen olevan tarpeeksi takuton ja sileä.Kaarna kurottui karsinasta käytävälle nähdäkseen sen päässä olevan kellon. Se oli nähtävästi päättänyt kulkea oikein pikavauhtia Kaarnan kunniaksi, ja näytti melkein puolta kuutta. Eikä Kaarna voinut muuta kuin huokaista, rapsuttaa Miskaa hyvästeiksi harjan alta ja laskea riimun pois sen päästä. Riimu jäi yksinäisenä narun kera roikkumaan karsinan eteen. Kaarna loi vielä kaipaavan katseen ruunan suuntaan, ennenkuin lähti kiituttamaan harjapakkia ja sprayta kohti satulahuonetta.\nTallitupaan saapuessaan ei siellä näkynyt ristin sielua, ja Kaarna sai kaikeksi onnekseen hakea kassinsa ilman, että tuppaantui kiusallisesti minkään keskustelun väliin. Erillaisten kassien kirjo oli ilmestynyt poissaoloaikana Kaarnan oman kassin viereen. Kapsäkkejä ja reppuja oli niin paljon eri kokoisia ja näköisiä, että Kaarna päätteli tallilla olevan paljon enemmän ihmisiä, verrattuna siihen mitä oli tallin sisällä nähnyt.\nKaarnan kävellessä pihalle tallituvan ovista, syöksyi samalla pari varpusia ulos, ne kieppuivat ilmassa sulavin elein, ennenkuin katosivat taas tallin katon taakse. Näin ajatellen, Kaarna ei ollut koskaan käynyt tallilla missä ei olisi ollut jonkinsortin lintupopulaatiota. Yleisesti tallilinnut olivat olleet pikkuvarpusia, mutta erillaisia pääskyslajeja oli Kaarna myös pistänyt merkille.Tuttu kukkakassi roikkui olkapäällä matkassa mukana, Kaarna oli ostanut sen tämän vuoden kesän prideilta, eikä ollut katunut ostostaan hetkeäkään. Kassista oli vakiintunut nopeasti Kaarnan jokapäiväiseen asusutukseen.\nBussipysäkille meni hetki kävellä, ja hän kurottui kaivamaan kassista kuulokkeet. Kaikki on parempaa musiikin kanssa, se oli suurpiirteisesti Kaarnan motto. Musiikkiin kun pystyi upottautumaan niin syvälle, ettei edes omat elämänongelmat sinne ylettyneet.\nBussiin päästyään Kaarna ei voinut muuta kuin ajatella, että viikonloppu oli vasta aluillaan. Hänestä kuitenkin tuntui että sen kohokohta oli jo tapahtunut.\nÄidille piti Kaarnan vielä muistaa laittaa viestiä kotiintulosta. Kännykkää kaivaessaan käsi osui väkisin mukaan tarttuneeseen kirjaan,Donna Tartt: Pieni ystävä, Kaarna huoahti lukiessaan nimen. Hän oli odottanut niin paljon Donnan toisesta romaanista, enimmäisestä kun hän oli pitänyt niin kovasti.Pientä ystävääei Kaarnalla ollut suunitelmissakaan lukea loppuun. Hänen omasta mielestään huippuhyvien kirjailioiden, ei niin hyvät-seuraavat painokset pitäisi kieltää lailla.(En kunnolla tiedä miten Aleksin murre toimii, armahtakaa jos pistin jotain väärin)\nVatsallinen iloisia mikroperhosiatorstai 19.9.19Kaarna nosti maahan tipahtaneen kassinsa ja pudisteli siitä lattialla ollen moskan. Hän oli ollut edellisellä tunnilla kuvaamassa luokkalaistaan, ja nyt kännykän kuvarulla oli täynnä epämääräisiä blurrisia videoita, joista ratsukkoja ei edes kunnolla erottanut. Kaarna ei ollut kummoinen kuvaaja, mutta hän oli silti suostunut tulemaan ”kaverille” kuvaajaksi. Miksi, sitä hän ei itsekkään tiennyt. Kaarna olisi kuitenkin joka tapauksessa tullut tallille. Torstait kun olivat niitä harvoja päiviä jolloin tallille pystyi tulemaan melkein koko päiväksi, lyhyen koulupäivänsä ansiosta. Edellisillä viikoilla Kaarna oli ahkerasti tullut jokaisessa vapaassa välissä tallille maleksimaan. Ratsaille hinku oli mahdoton ja sitä hän oli yrittänyt lievittää parilla alkeistunneilla taluttaen, sekä tietysti Miskaa hoidellen. Ruuna oli jatkuvasti hyvällä tuulella, mikä piristi Kaarnaa, niiden huonompienkin päivien aikana. Kaikeksi ilokseen Kaarna oli ilmoitustaululta hoksannut Miskan vapaapäivän olevan tänään, tai ei hän sitä ollut vain sattumalta huomannut, tätä päivää oltiin kärkytty jo pidemmän tovin. Kaarnasta ei tuntunut millään että voisi noin vaan nousta ratsaille tauon jälkeen. Se tuntui hänestä oudolta ja jännittävältä. Vaikka olihan Kaarna tietysti aikaisemminkin ratsastellut itsenäisesti, siitä nyt vain alkoi pikkuhiljaa olemaan yli vuosi aikaa. Kaarnan vatsassa kihelmöi iloisesti.\nKassi jäi ryttyyn tallituvan penkille, Kaarnan lähteissä ovesta chapsit kopisten tuvan lattiaa vasten. Hän oli pakottanut itsensä pukemaan ratsastushousut jo aamulla jalkaan, eivätkä ne olleet edes niin pahat kuin Kaarna olisi kuvitellut.\nKaarnan astuessa sisälle tallirakennukseen, siellä oli yllättävän tyhjää. Kaarna huomasi Hauskan karsinan vieressä harjoja putsaavan Alvan, joka lopetti työnsä ja vilkutti. Tytöllä oli myös jostain käsittämättömästä syystä hanska suussa, jolle ei hän voinut muuta kuin naurahtaa. Kaarna hymyili vastaukseksi ja suuntasi kohti Miskan karsinaa. Blondi kuitenki ilmeili oudosti ja viitoi Kaarnaa luokseen kauhealla vimmalla. Kaarna otti pari kysyvää askelta Alvaa päin ja sai tytöltä kasan nyökkäyksiä. Hän käveli kummissaan tytön luokse.\n”Whookhä hithoo hun hiuhet?” tyttö mumisi hanskan kanssa Kaarnan päästyä kuuloetäisyydelle.\n”,,,Anteeks?”, Kaarna kysyi varovasti. He olivat Alvan kanssa puhuneet viikkojen aikana useammankin kerran, mutta kavereiksi Kaarna ei kyllä heitä vielä sanoisi.\n”Hehhä whoikhä hitoo hun hiukhet?” Alva tuhisi turhaantuneena, ”Hiuhlenhilla”, hän selitti ja kopautti päällään oikean käden ranteessa olevaa hiusponpulaa.\n”Aaa,, pistää sun hiukset kiinni?” Kaarna oivalsi.\nTyttö nyökytteli innokkaana.\nKaarna nappasi tytöltä pompulan ja pyöräytti paksut blondit hiukset säälittävästi roikkuvalle niskaponnarille.\n”Sori, siitä tuli nyt vähän tommonen..”, hän pahoitteli.\nAlva pudisteli päätään tyytyväisenä.\n”Saanko mä kysyä miks sä et voinut pistää hiuksias itse kiinni?” Kaarna tiedusteli.\n”Hohka..”, tyttö lopetti hanska suussa puhumisen ja nosti täysin Hauskan karvojen peitossa olevan kämmenensä Kaarnan silmien eteen.\n”Aaa,, miksi sulla on sitten hanska suussa?” Kaarna kysyi aavistuksen huvittuneena.\n”…”, Alva kurottui ottamaan karvakädellään varovaisesti hanskan suusta, ”en keksinyt parempaakaan paikkaa”\n”Et voinut laittaa sitä mihinkään tohon lattialle tai karsinan viereen?” Kaarna naurahti.\nTyttö pudisteli ylpeänä päätään ja Kaarna päätti jättää asian sikseen. Olkoon muilla omat kunniansa.Väliepisodesta huolimatta Kaarna pääsi vihdoin Miskan karsinalle, jonne hän oli jo aikaisemmin ehtinyt tuoda ruunan varusteet, sekä pakin. Kaarna pujahti varovasti riimun kanssa sisälle karsinaan. Miska tuli seurallisuuden puuskassa hamuamaan Kaarnalta jotain hyvää suuhunpistettävää.\n”Sori,, ei mulla nyt sulle taida olla mitään.” Kaarna leperteli kimolle, joka kävi para-aikaa läpi tallihupparin taskuja. Riimu pujahti vaivatta päähän ja Kaarna sitoi narun tallisolmulla kalteriin. Hän rapsutti ruunaa otsatukan tyvestä. Siitä se näytti pitävän, ehkä, Kaarna ei ollut vielä tutustunut syvällisemmin parhaisiin rapsutuspaikkoihin.\nMiska oli koko hoitotoimituksen ajan tavalliseen tapaansa mukavalla tuulella ja seurallinen. Kaarna sai kaikessa rauhassa harjata sen, samalla puhellen niitä näitä. Etukavioiden otossa piti kimon tarkistaa vielä, ettei Kaarnan taskuihin ollut sattumalta jätetty heppanameja. Miska joutui tyytymään tulokseen, että ei ollut.\nKaarna nosti satulan telineestään karsinan ulkopuolelta. Nostaessaan sitä melkein 170 säkäiseen selkään, Kaarna joutui toteamaan, että ehkä hänen käsilihaksensa eivät olleetkaan niin hyvässä kunnossa kuin hän oli kuvitellut. Satula kuitenkin pääsi kuin pääsikin paikalleen ja Kaarna tarkisti ettei kummaltakaan puolelta karva ollut huonosti satulahuovan alla. Hänen kiristäessä satulavyötä, alkoivat iloiset mikroperhoset taas heittämään volttia vatsassa. Onneksi hyvällä tavalla.\nRiimu kaulalle, ja kuolaimet suuhun. Remmit korvien yli. Kaarna sai Miskan suitsittua, ja kohotti päänsä juuri kun Alva ja Hauska käppäilivät käytävää ovelle päin. Alva kohotti kättään tervehdykseksi heidän kulkiessa Miskan karsinan ohi. Kaarna tyytyi hymyilemään, ja pisti merkille Hauskalla olevan pelkän riimun, hän epäili heidän menevän maastoon kuljeskelemaan, Kaarna toivoi sormet sistissä etteivät Alva ja Hauska olleet ainakaan kentälleppäin menossa, hän toivoi saavansa mahdollisuuksien mukaan tutustua Miskaan yksin ratsailta.\nKaarna otti kypäränsä karsinan edestä ja painoi sen päähänsä. Nyt jo enimmäkseen ruskeat etuhiukset törröttivät kypärän alta inhottavasti näkökentälle ja Kaarnalla oli kova työ niitä sulloa korvien taakse. Vihdoin viimeinenkin kapinoiva hiussuortuva oli selätetty ja Kaarna laski Miskan ohjat ja riimun kaulalta. Riimun hän keplotteli oven toisella puolella olevaan koukkuun ja otti ohjat paremmin käteen. Kaarna tönäisi karsinan oven auki ja lähti taluttamaan Miskaa käytävää pitkin. Ja iloisilla mikroperhosilla oli bileet.Kaarnan onneksi kenttä oli ollut tyhjä heidän saapuessaan sen luo. Kaarna käänsi Miskan kaartoon kentän keskelle ja nousi jakkaran avulla selkään. Ruunalla oli ilmeisesti mennyt joku astetta pidempi henkilö, sillä jalustimet olivat Kaarnalle tupalsti liian pitkät ja niiden säätämisessä meni oma aikansa. Hän kokeili vielä niiden pituudet nousemalla nopeasti kevyeen istuntaan.\nKaarna ohjasi Miskan pitkin ohjin uralle. Ruuna kulki kaula pitkänä, pärskien satunnaisesti. Kaarna yritti saada satulassa mukavan asennon ja ratsastustauko alkoi tuntua jo parin kierroksen jälkeen. Selässä ei mkään asento tuntunut luonnolliselta. Kaarna tyytyi sen hetkiseen ryhtiinsä, ja keräsi ohjat. Miska päätti oikoa kulmia sitten oikein urakalla ja Kaarnalla oli jo hommaa saada kimo käynnissä kulkemaan edes aavistuksen syvemmälle kulmiin. Hän oli lähes satavarma että kumartui kulmissa itse sisäänpäin, sen verran Kaarna pystyi tunnustelemaan ilman ulkopuolista neuvojaa.\nParit kokorataleikkaat ja hänestä tunti että alkoi pikkuhiljaa saamaan ratsastuksesta taas kiinni.\nKaarna siirsi Miskan raviin. Askellaji oli pomppuisaa ja hylskyttävää, Kaarnasta tuntui että vähintään sisäelimet menivät tässä hommassa sekaisin. Taakseppäin nojaaminenkaan ei auttanut ja Kaarnan istunta oli korkeintään sitä kuuluisaa perunasäkki™️ tyyliä. Pian hikoileva ratsastaja luovuttikin ja alkoi keventämään. Se sujuikin paljon paremmin. Kaarna melkeimpä pystyi sanomaan että ratsastaminen meni yllättävän hyvin.\nHelpompi ravisella hevosella ehkä jopa perusistunta olisi onnistunut. Ai että, Kaarna oli unohtanut miten mukavalta ratsastus tuntui. Sen kunniaksi ratsukko teki parit voltit jokaiseen kulmaan. Miska tosin oli ympyröillä niin anti-banaanina kuin hevonen nyt pystyi, mutta se ei tainnut menoa haitata.\nKaarikiemurat menivät suurinpiirtein samallaisella tyylillä, vaikka Kaarna kuinka naputteli sisäpohkeella ja käänsi lantiota menosuuntaan.\nLuoja tietää mistä Kaarna sai tehtäväideoitaan, mutta jotenkin niitä ilmestyi jatkuvasti uusia. Erillaiset kiemurat ja ympyrät olivat ehdottomasti Kaarnan ikuisia lemppareita, niitä ratsukko suorittikin roima kasan.\nMiska yritti tosissaan parhaansa. Se ei vai yksinkertaisesti pystynyt yhtään sen paremmin taipumaan ja asettumaan, ja kyllähän Kaarna ruunaa ymmärsi. Ei hän itsekkään taipunut, yhtään mitenkään tai mihinkään suuntaan. Mutta toisin kuin Miska, Kaarna ei kyllä tehnyt yhtään mitään, että taipuisi tulevaisuudessa paremmin. Kaikenlainen joogailu ja venyttely oli hänestä näin lievästi sanottuna epämukavaa. Jotkin taistelulajit olivat ainoita urheilulajeja ratsastuksen rinnalla, joista Kaarna pystyi nauttimaan.\nHetken vielä ravailtuaan ratsukko hidasti käyntiin ja Kaarna laski Miskalle pitkät ohjat. Hänelle riitti aivan mainiosti tälläinen hiukan lyhyempi ratsastelukerta. Ehkä ensi kerralla Kaarnakin voisi jossain kuusten suojassa, turvallisella maastopolulla nostella laukat.Kaarna aukaisi kentän portin ja talutti Miskan ulos, vielä sulkien sen perässään. Kirpeä syysilma oli nostanut Kaarnan poskille iloisenpunaiset läikät. Hän hieroi nipisteleviä poskipäitään. Alati kylmenevä ilma yllätti Kaarnan joka aamu, takkikin oli pitänyt jo kaivaa kaapista käyttöön.\nKäveltyään hetken Miskan rinnalla, Kaarna äkkäsi Alvan ja Hauskan tallille päin menevällä polulla. Alvakin huomasi Kaarnan ja vilkutti pirteästi. Tyttö ja Hauska olivat vielä reippaasti hänestä ja Miskasta jäljessä, joten Kaarna pysäytti ruunan polkujen risteämiskohtaan ja vilkutti Alvalle kohteliaasti takaisin.\nPian tyttö oli saanut Hauskan Miskan ja Kaarnan rinnalle. Porukan onneksi tie oli tarpeeksi leveä, kahden ihmisen ja ponin mentäväksi.\n”Miten menee hanskatyttö?” Kaarna kysäisi äkillisen sosiaalisuuspuuskan viemänä.\n”hanska… mikä?” Alva kysyi hämmentyneellä äänensävyllä.\nEi hitto, tästä tulee akwardia. Ei olisi pitänyt sanoa mitään, Kaarna päivitteli äänettömästi.\n”Siis kun sä pidit sitä hanskaa suussa sillon käytävällä”, hän jatkoi ääneen aavistuksen kakistellen.\n”Aaaaa”, Alvan ilme valaistui, kuin taivas olisi repeytynyt edessä,”joo, niin taisin. Hehe, hanskatyttö,,, kyl mä tajusin” blondi naurahti kiusantuneesti, mikä sai Kaarnan epäilemään tajusiko tyttö sittenkään, ken tietää,barbie ei.\nHe kulkivat vielä tallille asti vierekkäin. Kiusallinen hiljaisuus ei onneksi jäänyt kiusalliseksi, kiitos Alvan, joka selitti milloin mistäkin hirveällä innolla. Kaarna äänteli ja eleili asiaan kuuluvalla tavalla, vaikka jotkin extroverttitytön jutuista saattoivatkin mennä toisesta korvasta sisään, ja samantien toisesta ulos. Kaarnalle kävi paremmin kuin hyvin, kun kaksinpuhelun toinen osapuoli piti huolta jutustelun jatkumisesta.\nPulina loppui tytöstä vasta, kun he pääsivät talliin ja olivat taluttaneet hevoset turvallisesti sisälle karsinoihinsa. Sen jälkeen blondista ei kuulunut enään pihaustakaan.\nKaarna avasti suitsien remmit ja taiteili ne pois ruunalta. Riimu pujottettiin päähän ja naru sidottiin kalteriin. Seuraavaksi hän nosti Miskalta satulan selästä ja vei sen karsinan ulkopuolelle. Kaarnan olettamuksien mukaisesti ei Miska ollut hinkeentynyt ollenkaan. Kumisualla pyöritellessä vaaleaa karvaa irtosi huomattavasti enemmän kuin viimekerralla. Pian Kaarnan ruskeat ratsastushousut olivatkin valkoisten töyhtöjen peitossa. Niitä Kaarna arveli pyyhkivänsä pois vielä ensivuodenkin puolella. Pölärillä hän sai Miskan selän päälle kasaantunet karvatupot harjattua pois. Kaarna nautti hoitamisesta edelleen yhtä paljon kun hän oli ensimmäisellä kerralla tarttuessaan harjaan. Tosin nyt se kaikki aloitteliolle tyypillinen epävarmuus oltiin pyyhitty pois ja Kaarna veteli rauhallisellaäänellä puhellen varmoja vetoja kimon karvaan.\nKentän yhden upottavamman nurkkauksen takia, oli Miska saanut kavioihinsa jonkinmoisen sementtisekoistuksen kehiteltyä. Sitä sai Kaarna kaikista neljästä kaviosta rapsutella jonkin aikaa. Viimein jok’ikinen kenkä oltiin saatu putsattua betonisesta ulkokuorestaan. Kaarnan pakko nojata hetken aikaa seinään. Veri oli noussut päähän pidentyneen kavioiden oton aikana, ja nyt veren palatessaan takaisin paikoilleen alkoi Kaarnaa heikosti pyörryttää, ja näkökenttä sumeni kertaalleen ennen takaisin terävöittämistä. Siinä seinään nojatessaan ja päätä pidellen Kaarna oli varmasti hiukan outo näky.”Hei,,”, heleä ääni kantautui karsinan ovelta Kaarnan korviin. Kaarna kohotti katseensa tuliaan.\nTyttö nojasi rennosti Miskan karsinan kaltereihin laukku olallaan. Kaarna kohotti kulmiaan kysyvästi Alvan äkkinäiselle paikalle pyrähtämiselle.\n”Tulin vaan sanomaan heipat”, blondi hymyili ja rapsutti Miskaa turvasta.\n”Jees, no nyt sä oot sen tehnyt”, Kaarna tokaisi epäkohteliaasti, hän ei ollut tottunut niinkään tälläisiin tuttavuussuhteisiin.\nAlva ei kiinnittänyt huomiota Kaarnan torjuvalle välikommentille, ”Koska, you know, koulu ja läksyt”, tyttö otti ilmeen joka kertoi kristallinkirkkaasti hänen mielipiteensä asiasta.\n”Joo, niitä on ihan riittämiin”, Kaarna vastasi naama peruslukemilla.\n”No mut, kamuseni, näkyillään”, Alva naurahti ja lipui, kirjaimellisesti lipui, Kaarnalle ei ole vielä tähänkään päivään mennessä valottunut, miten tyttö sen teki, pois Miskan karsinan luota.\nEli olivatko he nyt kavereita? Oliko hän näin nopeasti saanut ystävä uudelta tallilta? Sen voi ainakin varmasti sanoa ettei Kaarna ollut tehnyt ollenkaan mitään kaveruuden eteen. Eikä se mikään yllätyskään tosin ollut.Pian Alvan hyvästejen jälkeen Kaarnankin oli ollut pakko lähteä. Hän oli vastentahtoisesti pakannut harjat pakkiin, ja vienyt ne varusteiden kanssa satulahuoneeseen, heti pestyään kuolaimet.\nKaarnan yllätykseksi kassi odotti täsmälleen siinä paikassa mihin hän oli sen jättänytkin. Se ei ollut edes tipahtanut lattialle. Tai sitten oli, mutta joku hyvä ihminen oli sen siitä nostanut, Kaarna aavisteli jotain sen tapaista, nähdessään valkean kassin kääntöpuolelle liimautuneen purukasan.Sora rahisi tasaisesti Kaarnan jalkojen alla, hänen kävellessä loitommas tallista. Ajatukset täyttyivät kaikesta mitä hän voisi tulevaisuudessa Miskan kanssa puuhailla.\nSitä ajatellessa mikroperhoset pistivät jo iloiset etkot käytiin.\n\ntorstai 19.9.19\nRennot ravailut kirpeässä syysilmassa.\n(Sain tämmöisen nopean luonnoksen Kaarnasta ja Miskasta aikaan, ajattelin pistää sen nyt tänne, en parempaakaan käyttöä sille keksinyt).\nAttachments:\n\n\nInktober 2019\n1. ”Ensimmäinen”\nKaarnan ensimmäinen virallinen hoitohevonen, Miska, josta on jo reilun kuukauden saatossa kehkeytynyt Kaarnalle vankka, lämmin tukipilari.\n(Parisenkymmentä minuttia myöhässä, pikkuvikoja, pikkuvikoja).\nAttachments:\n\nInktober 20193. ”Vesi”Kaarna ja Miska pakenemassa hyytävää syyssadetta tallin suojiin. Siinä vaiheessa taisi Kaarnan anorakkisadettakki saada tarpeekseen, ja omasta tahdostaan otti loparit sateensuojanapysymis-tehtävästään.\nLopputulos taisi kaksikolle olla vain: märkää, märkää ja märkää.Attachments:\nTuulessa ja tuiverruksessatorstai 31.10Kaarna pyöritteli sinisenlilahtavaa hiustuppoa sormiensa välissä. Paksu romaani lepäsi Kaarnan ristittyjen säärien päällä. Kaarnalla oli ideana lähteä Miskan vapaapäivän kunniaksi kentälle hömpöttelemään, mutta tähän mennessä hän oli saanut aikaiseksi vain ruunan karsinan eteen jumittumisen. Ja uuden kirjan aloittamisen.\nTuntematon sotilas, klassikkokirja, joka Kaarnan olisi pitänyt lukea jo ajat sitten. Hän ei vain ollut saanut aikaiseksi.\nSiniset haituvat tipahtivat Kaarnan silmien eteen hänen käätäessä sivua. Kaarna ei ollut todellakaan ehtinyt tottumaan uusiin räikeänvärisiin hiuksiinsa. Tiistai-illan kampaaja oli tosissaan tehnyt hienoa jälkeä, ja jos Kaarna olisi ollut yhtään näkyvämpää ja sosiaalisempaa sorttia, olisi hän esitellyt uutta ilmettään vähintään joka toiselle vastaantulialle.\nKaarna kyllästyi hävyttömän nopeasti ulkonäköönsä ja varsinkin hiustensa väriin. Niin nopeasti, että normaalikuntoiset hiukset olisi Kaarnan kulutuksessa pilattu alle vuodessa.\nSilti Kaarnan tukka oli ihmeen kaupalla itsepintaisesti pysynyt kunnossa.Askelten äänet lähestyivät käytävällä ja pysähtyivät Kaarnan kohdalle. Kaarna nosti vastetahtoisesti katseensa kirjasta tuliaan.\n”Oho, sähän oot värjänny hiukset”, Alva naurahti silmäillessään Kaarnan kirjavaa kuontaloa.\n”Mmn, sä huomasit”, Kaarna totesi laskiessaan katseensa takaisin kirjaan.\n”Vähän vaikeeta olla huomaamatta jos joku on täällä jouluvalot päässä”, tyttö naureskeli.\nKaarna naurahti varovaisesti ja seurasi katseellaan Alvaa, hänen häipyessä Hauskan karsinan uumeniin.\nKaarna oli yllättynyt siitä miten helposti hänet oltiin otettu mukaan porukkaan. Vaikkei hän siitä puheliaammasta päästä ollutkaan.\nKukaan ei ollut kyseenalaistanut Kaarnan sukupuolta, ja tallilla koko homma vaikutti täysin luonnolliselta. Kaiken lisäksi Kaarna ei ollut edes ainoa sateenkaareva tallilta. Hän oli vajaa viikko sitten törmännyt Kassuun ja Nioon, puhellut ja tutustunut hiukan. Kaarnalla ei ollut pienintäkään hajua, että jätkät seurustelivat.\nVaikkei toista tuntenutkaan, niin aina muiden seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kanssa oli Kaarnasta paljon mukavampi olla. Vähän sellainen samanlainen fiilis, kun julkisella paikalla jollakulla näkee sen Tigerin kuuluisan sateenkaarikassin. Tulee outo yhteenkuuluvuuden tunne ja ”hei huomaa minut, ollaan samassa veneessä”-olo. Siinä alkaa heti kaivamaan sitä omaa pride-pinssiä esille, että jos sinä tuntematon henkilö nyt vaikka huomaisitkin. Kaarna naurahti hiljaa ja nousi vastentahtoisesti löhöpaikastaan. Kaarnan tosissaan piti nyt ottaa itseään niskasta kiinni, tai hän istuisi tässä vielä ensi vuonnakin. Kaarna nappasi riimun Miskan karsinan edestä, ratsastamaan hän kyllä halusi.Omat sukupuoliasiat olivat pyörineet lähipäivinä muutenkin mielessä. Äidin kanssa Kaarna oli käynyt kaupungin psykiatrilla, lähetteen transpolille saamiseksi. Psykiatri oli kuitenkin jo aluksi selittänyt Kaarnalle kaikkea mielenterveyshäiriöistä ja syyttänyt Kaarnan tuntemuksia identiteettihämmennykseksi ja ”keskeneräiseksi nuoruuden kehitykseksi”. He olivat lähteneet sieltä äidin kanssa pika pikaa pakoon, ja Kaarna oli ikuisesti kiitollinen äidilleen, joka varmaan ainoana ihmisenä maailmassa otti Kaarnan sukupuoli-identiteetin tarpeeksi vakavasti. Kaarna ei joka tapauksessa pystyisi transpolille vielä vuoteen menemään, kiitos Suomen erittäin hyvän ja nuoret mukaan lukevan translain, jonka takia ei alle 18-vuotiaana ollut tutkimusjaksoon mitään asiaa. Se jos mikään ärsytti Kaarnaa aivan käsittämättömästi, siellä ne cis-Juha 88:it olivat päättämässä nuorten ja hauraiden ihmisten oikeuksista. Ikäänkuin se, että heillä olisi mahdollisuus hoitaa itseään ottaisi mitään muilta pois. Kaarnalla itsellä asiat olivat paljon paremmin kuin useimmilla, vuoden lisää hänkin pystyi odottamaan hyvän psykiatrin avulla.\nHän oli tullut hyväksytyksi perheessään, päässyt vertaistukeen ja saanut sisäänpäin kääntyvästä persoonallisuudestaan huolimatta ympärilleen parit rakastavat ihmiset. Siitä hän tulisi olemaan ainiaan kiitollisuudenvelassa.\nEikä dysphoriaakaan Kaarnalla ollut pahimmasta päästä. Paha se oli tietenkin ja sai Kaarnan käymään suihkussa silmät visusti suljettuna, ja musiikin pauhaamaan pakkomielteisesti taustalla.\nSitä Kaarna ei kuitenkaan mielellään ajatellut. Hän oli nyt tässä ja Miska oli tuossa. Ja se oli tärkein asia Kaarnan elämässä juuri sillä hetkellä.Kaarna oli saanut Miskan hoidettua suitsia vaille valmiiksi ajatustulvansa aikana. Hän oikaisi aavistuksen satulahuopaa ja kiepahti ruunan kaulan alta pois karsinasta. Alva naurahti nähdessään Kaarnan hypähtävän lievällä spiderman-tyylillä käytävälle.\n”Wau”, tyttö sanoi yllättäen.\n”Mhh?” Kaarna kohotti kulmiaan Alvan yhtäkkiselle keskustelunaloitukselle.\n”Eikun sitä vaan, etten ole koskaan kuullut sun olevan hiljaa Miskaa hoitaessas”, blondi myhäili.\n”Aaa sitä, eikun mä vaan ajattelin..”, Kaarna aloitti, ”..asioita, elämässä on tällä hetkellä paljon kaikkea”\n”Mm, mulla on ne -anteeksi kielenkäyttöni- hiton kirjotukset keväällä”, Alva manasi.\nKaarna nappasi Miskan suitset olkapäälleen ja alkoi lämmittämään kuolaimia.\n”Ja tietysti kirjotan mun inhokki reaaliaineet nyt ensimmäiseksi, jotka on tietysti..” Alva aloitti taas loppumattoman puhetulvansa, ja Kaarna siirtyi karsinaan laskemaan Miskalta riimun kaulalle, pujottamaan kuolaimet suuhun ja remmit korvien yli.\n”Ooksä menossa kentälle vai..?” Alva huikkasi aivan Miskan oven vierestä vilpittömästi kiinnostuneena.\n”Joo”, Kaarna vastasi puoliääneen.\n”Siellähän on ihan järkyttävän kylmä”, tyttö hyrisi ja hieroi käsivarsiaan.\n”Maneesissa on tunti, en viitsi mennä sinne heilumaan”\nAlva nyökkäsi ja jäi oven viereen selittämään jotain Hauskan piehtarointitavoista. Kaarna kuunteli jutut puolella korvalla laittaessaan Miskan suitsia kiinni.Jossain välissä Alvakin oli lähtenyt karsinan ovelta, ja Kaarna oli päässyt vähin äänin lähtemään kentälle päin. Ilma oli pilvinen, muttei sentään satanut. Hän käänsi Miskan kaartoon ja nousi selkään. Ilma oli taas kylmentynyt ja Kaarna käänsi tummanharmaan villaviltin päädyt reisiensä alle. Ratsastusviltti oli kovia kokenut, mutta sopi oikein mainiosti vielä käyttötarkoitukseensa.Kaarna siirsi Miskan käyntiin ja uralle. Pikkupakkasten ansiosta ruuna tuntui olevan tavallista energisemmällä päällä ja askelsi reippain askelin. Kaarnalla oli tarkoituksena soveltaa tänäkin torstaina, niinkuin hän oli edelliselläkin tehnyt, viikkojen takaista koulutuuppauksen aihetta. Pohkeenväistöt alkoivat jo sujua paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, mutta paljon oli vielä hiottavissa.\nKaarna keräsi ohjat käsiinsä ja ratsasti päätyyn voltin herättellen Miskaa. Muutamat voltit kirjaimille, ja ravisiirtyminen. Kaarna nosti takinkaulusta, kylmän viiman vesittäessä silmät. Ehkä olisi sittenkin ollut parempi odottaa maneesin vapautumista, eikä tulla tänne tuuleen ja tuiverrukseen pyörimään.\nRavi hölskytti itsepintaisesti Kaarnaa, hänen jäädessä perusistuntaan. Kierros tai kaksi, ja Kaarna pysäytti Miskan aidan viereen, ja nosti viltin roikkumaan aidanseipäälle. Kaarna hengähti ja siirsi ruunan uudelleen raviin, jääden tällä kertaa kertaa keventämään. Kaarna käänsi Miskan keskihalkaisialle ja puolipidätti muutaman metrin suoran jälkeen. Hän lähti väistättämään takaisin uralle kevennyksen tahdissa. Kaarnasta pohkeenväistöt oli paljon helpompi suorittaa keventäen. Pidätys, pohje, pidätys, pohje. Pohkeenväistö jäi parin, kolmen ristiaskeleen pätkäksi. Heti seuraavalle keskihalkaisialle päästessään Kaarna käänsi uudestaan tehtävälle. Tällä kertaa hän tuki paremmin ulkopohkeella. Jotain hän taisi tehdä jotain oikein, sillä, jokseenkin turhan loiva, pohkeenväistö jatkui melkein uralle asti. Kaarna taputti Miskaa iloisena kaulalle ja valmistautui uuteen käännökseen.Kaarna siirsi Miskan käyntiin ja laski pitkät ohjat. Pohkeenväistöt olivat voin parantuneet loppua kohden, mutta niin oli Kaarnan jäätymistasokin. Hän avasi talviratsastushanskojen tarrat ja nosti paljaat kätensä niskaan lämpenemään. Kaarnan kylmät kämmenet tuntuivat inhottavalta lämpöä hohkaavaa niskaa vasten. Lopulta sormetkin heräsivät kohmeesta ja Kaarna pisti hanskat takaisin käteen. Väistöt olivat menneet sen verran hyvin, ettei Kaarna viitsinyt pilata hyvää loppufiilistä. Laukkatehtäväksi ehkä jotain muuta? Kaarna keräsi ohjat ja päätti ottaa hiukan laukkaa keskiympyrällä. Se vaikutti kaikista yksinkertaisemmalta vaihtoehdolta.Miska ravasi energisenä pitkin ympyrän kaarta. Kaarna otti pitkäksi venähtänyttä ravia hiukan kiinni, ennenkuin istui harjoitusraviin. Hetken hän väitteli Miskan kanssa asetuksesta, ennen kuin ruuna asettui ympyrän kaarelle. Kaarna tiivisti istuntaansa, antoi puolipidätteen ja laukkapohkeet. Laukan noustessa Kaarna nytkähti inhottavasti taakseppäin. Heti kun askellaji oli hiukan tasoittunut Kaarna yritti mahdollisuuksien mukaan asettaa Miskaa. Sisäpuolen jalustin lipesi Kaarnan päkijältä. Hitto. Hän yritti kalastaa jalustinta takaisin jalkaan. Miskakin tajusi, ettei Kaarna enään ylläpitänyt laukkaa, ja hidasti isolle raville. Kaarna pomppi hetken ravissa, ennenkuin sai nojattua tarpeeksi taakse, ja hidasti Miskan käyntiin. Hän nappasi jalustimen takaisin jalkaan ja odotti että laukan jälkeinen pään jumputus hälvenisi pois.Kaarna siirsi Miskan uudelleen kevyeen raviin. Tällä kertaa hän nosti laukan istuen samalla hetkellä perusistuntaan. Se onnistui paljon paremmin, ja Kaarna pääsi nopeasti laukan rytmiin. Kaarnalla oli pitkä historia sisäjalan jännittämisessä, jonka takia jalusitimet lipesivät helposti jalasta. Nyt hän yritti pitää sisäjalan mahdollisimman rentona. Laukka tasoittui reippaan pirteäksi ja kyydissä oli kiva istua. Kaarna kurottui taputtamaan Miskaa. Kylmä sää ei näyttänyt haittaavan enään kumpaakaan.\/\/Tästäpititulla lyhykäinen tarina, mutta kuinkas kävikään,,\nSatulatta säätämistä ja pyryssä palelemistatorstai 19.12Kaarna asteli pitkin pakkaslumen kuorruttamaa metsätietä. Aika oli kulunut kuin siivillä, ja Kaarna soimasi itseään vähäisistä tallikäynneistä. Viime viikollahan oli ollut vielä lokakuu ja räntää oli satanut vaakatasossa, niinhän? Kaarna ei halunnut millään uskoa, että joulukuu oli jo kääntynyt loppuaan kohti. Lukiolla oltiin järjestetty keskiviikkona jonkin sortn tanssit. Joulun ja loman kunniaksi, tai mitälie. Hän pystyi vain kuvittelemaan, paljonko ihmisiä sinnekin oli mennyt, ahtautumaan pieneen saliin. Kaikkialla koulussa oli tansseista pulistu ihan riittämiin. Kaarnan kemiankurssilainen oli vitsillä kysynyt häntä parikseen. Kaarna oli kohteliaasti kieltäytynyt. Häntähän ei ennen kevättalven wanhoja saataisi minnekään hikiseen tilaan heilumaan. Kylmät väreet lipuvat selkää pitkin jo pelkästä ajatuksesta. Paljon mieluummin hän nuokkui joulunajan kotona, -tai vaihtoehtoisesti tallilla.\nJoulusta ajatteleminen vei hänet omiin lomasuunnitelmiinsa. Aattona olisi perheen kesken illallinen ja-. Pelkän perheen. Sukulaiset, varsinkin vanhemman polven, olivat lopettaneet Merikoskien kutsumisen yhteiseen joulunviettoon aikoja sitten. Aika lailla siitä lähtien, kun Kaarna oli tullut kaapista ulos koko suvulle. Ehkä joskus Kaarnakin kaipasi isoja yhteisiä aterioita ja lahjojenjakoja. Mutta vain joskus, erittäin harvoin. Nykyinen järjestely sopi hänelle paljon paremmin. Ei ollut turhaa stressiä, eikä valtavien ruokamäärien ostamista. Eikä ylimääräisiä ihmisiä, joilla näytti olevan pakkomielle Kaarnan biologisen sukupuolen kanssa.Tallin luminen, musta katto kiiri Kaarnan näköpiiriin pirteänä maamerkkinä, sokaisevan lumen ympäröimänä. Hän hymähti hennosti. Koulutyöt olivat syöneet aikaa lähiviikkoina aivan uudella tasolla ja tallilla norkoileminenkin oli jäänyt vähäiseksi. Varsinkin se norkoileminen, alkeistunneilla taluttamassa Kaarna oli rampannut vähän turhankin paljon. Ainakin omasta mielestään. Muillakin taisivat viimeiset kouluhommat painaa päälle, hiukan normaalia harvemmin tallilla oli ollut ihan kunnon ryysistä.\nKaarna raotti varovaisesti tallituvan ovea. Sohvan kulmassa istuskelevat, Kaarnalle täysin tuntemattomat tytöt lopettivat hetkellisesti löpinänsä ja huikkasivat tervehdykset. Kaarna hymyili kiusaantuneesi ja hipsi jättämään kassin takkeineen penkille, ja häipyi sitten vähin äänin takaisin ulos. Kaarna päästi helpottuneen huokaisun. Lähikuukausina hän oli alkanut välttämään yhä tarkemmin äskeisen kaltaisia tilanteita. Kaarna ei tiennyt miksi, mutta häntä oli alkanut ahdistamaan yhä helpommin sosiaalisissa tilanteissa. Lieneekö syy siitä, ettei Kaarnalla ollut läheistä ystäväporukkaa.”No moro, moro”, Kaarna naurahti hiljaa astuessaan sisälle Miskan karsinaan.\nRuuna näytti olevan normaalia sosiaalisemmalla päällä. Tai sitten Miska oli vai herkkujen perässä. Kumpi syy olikaan, samalla sekunnilla kun Kaarna astui sisälle, työnsi Miska päätään Kaarnan syliin.\n”Niin, mullakin oli ikävä sua”, Kaarna pujotti riimun Miskan päähän, ”Mä joudun nyt raahaamaan sut ulos, kun on kerrankin niin nätti sää”\nMiska hieroi vastaukseksi silmäkulmaansa Kaarnan untuvaliivin. Vapaapäivänä ratsastaminen oli selvästi pienten hevosten kidutusta. Kaarna hymähti hyväntuulisena kurottuessaan nappaamaan karsinan ulkopuolelta kumisuan. Hän antoi ajatusten vaeltaa vapaasti pyöritellessään kumisukaa pitkin ruunan kylkiä.\nKaarna kurottui nappaamaan suitset karsinan ulkopuolelta ja lämmitteli niitä hetken paljaissa käsissään. Hän pujotti ne vaivatta Miskalle. Suitsimisesta oli vajaan puolen vuoden matkan aikana tullut huomattavasti helpompaa kuin ensimmäisillä kerroilla. Ratsastustaukokaan ei näkynyt enää niin selvästi.\nMonesta muustakin asiasta Kaarna pystyi ilokseen huomaamaan kehitystä. Miskan harjoitusravi ei ollut enää niin mahdoton istua, kuin se ensimmäisillä kerroilla ollut. Pohkeenväistöt, joita Kaarna oli Miskan kanssa koko syystalven treenaillut, sujuivat nyt jo, jos ei aivan kuin vettä vain, niin huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin. Kaarna oli rehellisesti ylpeä heistä kummastakin. Hän oli ehtinyt aina satunnaisesti seuraamaan kokeneempien koulutunteja, missä Miskakin oli mukana. Oli kaunista katsottavaa seurata, miten Kaarnaa paljon tasokkaammat ratsastajat saivat Miskan taipumaan ja liikkumaan rehellisesti. Toki se hiukan pisti Kaarnan egoon, jos sellaista hänellä ylipäätään oli, mutta se taisi kuulua asiaan.\nKaarna heitti nuupahtaneen ratsastusviltin Miskan selkään. Jos hän vain käppäilisi rennosti ruunan kanssa tallin lähimaastossa, viltin pitäisi kaiken järjen mukaan pysyä menossa mukana.Kypärän leukahihnan klipsu naksahti kiinni ja Kaarna sulloi siniset hiushaituvat korvien taakse. Hän laski ohjat kaulalta, tuupaten samalla karsinan oven auki. Miskan kaviot kopsahtelivat melkein tyhjällä käytävällä. Vaaleanrautias hevonen asteli sisälle tallin ovista, vaaleatukkainen poika rinnallaan.\n”Hei”, Kassu hymyili huomatessaan Kaarnan ja Miskan.\nKaarna lausahti jotain epämääräistä tervehdyksen tapaista vastaukseksi. Hän odotti Miskan kanssa hannoverin poistumista yksärikäytävälle, ennen kuin Kaarna talutti Miskan ulos hyytävään pakkasilmaan. Hän ei millään maalaisjärjellä tajunnut miten vaikeaa normaalin keskustelun ylläpitäminen hänelle oikeasti oli. Kaarna olisi aivan hyvin mutisevan ”hei”:n siasta voinut kommentoida vaikka säätä, hymyillä ystävällisesti ja jättää ihmisille mielikuvan täysin normaalista ihmisestä. Sen sijaan Kaarna ei keskustelun hetkellä saanut mitään järkevää ulos, ja jos sai, niin hän sanoi sen joko aivan käsittämättömän töykeällä tai hiljaisella äänellä. And nothing in between. Kaipa sitä kannattaisi alkaa harjoittelemaan normaaleja kommunikointitaitoja.Kaarna ohjasi Miskan kentänreunaan jakkaran viereen. Hän sai vaivoin, olemattomien akrobatia taitojensa avulla oikean jalkansa Miskan selän yli. Ruunasta nouseva lämpö valui hitaasti Kaaran reisiin ja hän kiskoi ratsastusviltin polviensa alle. Miska lähti iloisesti liikkeelle Kaarnan avusta. Sekin taisi ymmärtää, ettei edessä olisi kaksikolle tyypillistä taipumisharjoituksia eikä väistöjä. Molemmille, niin Kaarnalle kuin Miskallekin, maasto vaihtelu taisi tehdä terää. Miska tallusteli pitkällä askeleella pitkin lumisten kuusien reunustamaa hiekkatietä. Kaarna antoi sille pitkät ohjat ja kiitti itseään, että oli ostanut viime viikolla uudet talviratsastushanskat, edellisten toppaus oli käynyt käyttökelvottomaksi. Kaarnan kännykkä vinkaisi takin taskussa uuden viestin merkiksi. Ratsastushanskoilla oli yllättävän vaikea kopeloida taskun pikkiriikkistä vetskaria auki. Lopulta Kaarna luovutti ja vetäisi hanskan kädestä ottaakseen puhelimen taskusta. Kaarna ei ollut yllättynyt viestin ollessa äidiltä.”Muistathan tulla huomenna sitten koulun jälkeen siihen kaupan kulmalle? Etsin vähän tietoja tuosta Nellistä, ja vaikuttaa kyllä minun mielestäni hyvältä, sillä on kuulemma aikaisemminkin ollut asiakkaita, joilla on ollut dysproriaa. Ihanaa tallipäivää muru! 🙂 ”\nKaarna naurahti sisäisesti, ei äiti edelleenkään osannut kirjoittaa dysphoriaa oikein. Ajatus kai tärkein.\nKaarnan perhe etsi hänelle edelleenkin hyvää terapeuttia. Sitä ei vaan millään löytynyt. Terapiataukokin näkyi Kaarnan harmiksi omassa mielentilassa. Hän kaipasi mahdollisuutta olla vapaasi jonkun seurassa, jonka työnä oli kuunnella Kaarnaa. Toisaalta lähiajan terapiakokemukset olivat tehneet ajatuksesta enemmän ahdistavan, kuin helpottavan. Toki Kaarna tiesi, että pikkupaikkakunnalla oli vaikeampi löytää rehellisesti vapaamielistä terapeuttia. Toisinkuin isoimmissa kaupungeissa, missä Kaarnan perhe oli aikaisemmin asunut. Kaarna sujautti kännykän takaisin taskuun. Meteltäkin oli tullut viesti, mutta Kaarna jätti sen tarkoituksella lukematta. Kyllähän tyttö oli ollut Kaarnalle hyvä satunnainen jutustelukumppani, mutta Mette taisi olla hieman liian läheisriippainen Kaarnan mieleen. He olivatkin Meten kanssa etsineet oikein urakalla Kaarnalle terapeuttia, heti kun Kaarna oi toipuu siitä järkytyksestä, että oli tosissaan kertonut tytölle ongelmistaan. Kaarna keräsi aavistuksen ärsyyntyneenä ohjaa enemmän käteen. Jos Miska ei olisi löytänyt tietään Kaarnan elämään, kaipaisi hän toden teolla isommissa kaupungeissa asumista. Terapeuttiongelma oli Kaarnan vaivoista varmasti suurin, mutta myös moni muu asia oli muuttunut huonompaan suuntaan pikkupaikkakunnalle muuttaessa. Ne saattoivat olla muiden näkökulmasta pieniä asioita, mutta Kaarnalle ne merkitsivät ehkä enemmän kuin oli terveellistä. Esimerkiksi kulmakaupan yhdellä kassatädillä oli tapana mulkoilla Kaarnaa kulmakarvojensa alta ja sanoa aina Kaarnan pakatessa ostoksia:\n”Oikein hyvää loppupäivää,neiti”\nParina ensimmäisenä kertana kassatäti oli pallotellut ”neidin” ja ”herran” välissä. Kaarna ei tiennyt mikä oli saanut kukkahattutädin jämähtämään naispuoliseen muotoon. Mutta toisaalta, halusiko hän edes tietää? Luultavasti ei.\nMyös edellisessä lukiossa englannin kursseilla opettaja ja kurssilaiset olivat muitta mutkitta ottaneet they\/them pronominin käyttöön Kaarnan kohdalla. Uudessa lukiossa tunnit taas aloitettiin reippaalla ”Good evening ladies and gentlemen”, minkä jälkeen the eräs opettaja oli aina ”sattunut” katsomaan Kaarnaa, tietoisesti hymyillen. They pronomini vilahteli satunnaisesti kurssilaisten suissa, mutta the eräs opettaja oli käynyt suruitta katsomassa Kaarnan sukupuolen oppilasrekisteristä, ja käyttänyt pronominia sen jälkeen sen mukaan. Niin moni pikkuasia oli muuttunut, että niistä pystyi kokoaman jo ison kokonaisuuden. Ja se nosti Kaarnan dysphorialeveleitä jo ihan tarpeeksi paljon.Kaarnan varpaat olivat salakavalasti alkaneet jäätyä ja hän joutui pyörittelemään nilkkoja useamman kierroksen, ennen kuin verenkierto palasi ennalleen. Miska oli kävellyt rauhallisesti maasto reittejä sinne tänne, Kaarnan puolitietoisessa ohjaamisessa.\n”Kävisikö jos otettaisiin vähän ravia, ettet säkin jäädy kalikaksi”, Kaarna myhäili ruunalle ja keräsi pikkuhiljaa ohjat.\nHän napautti pohkeet terävästi Miskan kylkiin. Hevonen lähti hyväntuulisesti isoa ravia ja Kaarna oli luisua kaarteessa alas. Hermostunut naurahdus pääsi Kaarnan huulilta, hänen kammetessa itseään kunnolla selkään. Kaarteen takaata paljastui pitkä pätkä suoraa tietä. Ennen kuin hän ehti reagoimaan millään tavalla, Miska ehti rikkoa valtavan ravin astetta keinuvammaksi laukaksi. Kaarna ei ehtinyt edes huolestumaan polvien alla tököttävästä ratsastusviltistä. Hän yritti kaikin voimin pysyä isossa askeleessa mukana. Miskan askel piteni, ja äkkiä Kaarna pystyikin istumaan karvaisessa selässä ilman sen kummempia ongelmia. Tiedostamattaan Kaarna nojautui aavistuksen eteenpäin ja antoi pakkasviiman imeytyä kasvoihinsa. Laukkasuora alkoi kuitenkin hermostuttavasti lähestymään loppua. Kaarna vihdoin heräsi yllätyksen ja pakkasen tuottamasta transsista ja nojasi vahvasti taaksepäin. Miska hidasti puuskuttaen laukkaa ja palasi lopulta raville. Aivan uudella tavalla energinen ravi oli pudottaa Kaarnan alas sillä sekunnilla. Puoliksi kaulalla roikkuen Kaarna pidätti Miskan käynnin kautta pysähdykseen. Hetken kaarna oli varma kierähtävänsä alas, kunnes hän sai paremmin kiinni ruunan kaulasta ja kiskaisi itsensä pystyyn. Äskettäinen vauhtipyrähdys oli nostattanut vedet silmiin ja hän pyyhki kämmenselällä kyyneleitä. Hetken Kaarna sulloi vielä tummanharmaan ratsastusviltin tukevammin reisiensä alle. Miska pärskähti kärsimättömästi, Kaarna ei olisi kyllä millään arvannut energiamäärää, joka oli valkeaan ruunaan pakkautunut. Kaipa väillä oli ihan hyvä päästää höyryjäkin ulos.Miskan askeleet keinuttivat Kaarnaa ja maisema vaihtui lumisesta metsästä astetta värikkäämmäksi tallinpihaksi. Kentällä ei näkynyt ketään, ja Kaarna ohjasi ruunan kentälle päin. Jos hän nyt saisi vielä hetken ravattua, ilman epätoivottuja laukkapyrähdyksiä. Kentän portti oli auki. Kaarna keräsi ohjat heti uralle päästyään ja paransi istuntaansa. Reippaat pohkeet, ja Miska siirtyi raviin. Kaarna hylskyi perunasäkkinä mukana ja käänsi pääty-ympyrälle. Taivutus sisään. Miska, pitkästä aikaa, taipui vilpittömästi Kaarnan pohkeen ympärille. Kaarna hihkaisi onnistumisen tunteessa ja jatkoi taivuttelua toiselle ympyrälle. Miskan raviin totutteleminen vei kyllä oman aikansa, varsinkin ilman satulaa. Kaarna kadehti kaikkia tallin taitavia ratsastajia. Kaikilla hoitajilla, jotka Kaarna oli nähnyt ratsailla, oli aivan uskomattoman hyvä istunta. Satulalla tai ilman. Puhumattakaan sitten yksäreiden omistajista. Kaarnalla ei olisi koskaan aikaa tasapainotella opintoja ja omaa ponia. Nykyisessä hoitaja-tittelissä oli Kaarnalle jo aivan tarpeeksi hommaa pään menoksi.\nKaarna käänsi vielä yhdelle ympyrälle, ottaen kaiken ilon irti siitä, että hän oli vihdoin saanut Miskan taipumaan kunnolla. Kaarna antoi ohjaa, ja yllätyksekseen Miska alkoi venyttämään viistosti alas. Pidätys istunnalla, ja ruuna siirtyi käyntiin. Kaarna taputti kiitokseksi ja jäi nojaamaan kaulalle, kasvot upotettuina lumenvalkeisiin jouhiin. Päivä oli alkanut pikkuhiljaa vaihtumaan siniseen hetkeen. Lumi kimalteli tummansinisessä valossa.\n”Kiitos”, Kaarna mutisi ja antoi Miskan kävellä pitkällä ohjalla.Parit tutut ja tuntemattomat kasvot kääntyivät Kaarnan ja Miskan suuntaan, heidän lampsiessa sisään tallin ovista. Ulkona oli alkanut sataa isoja lumihiutaleita ja tallin tarjoama lämpö oli enemmän kuin tervetullut. Kaarna saattoi Miskan karsinaan ja nappasi riimun ovesta. Hoitajat olivat viikonmittaan koristelleet tallia jouluisempaan ulkomuotoon. Kaarnakin oli kieputtanut Miskan karsinan oveen hopean sävyistä hilenauhaa. Jouluun mennessä koko talli oltaisiin somistettu lattiasta kattoon. Juhlavaa tunnelmaa se kyllä toi.\nKumisuka pyörähteli rennosti Miskan paksussa talvikarvassa. Kaarna pudisteli valkoista karvaa tummista ratsastushousuista. Miska oli jatkuvasti hinkkaamassa päätään kaarnan hihaan.\n”Joo, mäkin tykkään susta”, Kaarna hymyili.\nHarjaus eteni hitaasti, Miskan kyhnytäessä itseään Kaarnaan jokaisessa mahdollisessa välissä. Kaarna nojasi aavistuksen Miskaan ja nosti kavion. Ruunan täytyi tietysti hamuta Kaarnan untuvaliivin helmaa.\n”Joo o, ihan pakko on kuolata mun selkä, ymmärrän”, hän puhisi putsatessaan kaviota.\nMiska hörähti, mahdollisesti huvittuneena, ja jatkoi elämäntyötään Kaarnan untsikan kuolaamisessa. Kaarna hymähti ja siirtyi seuraavan kavion luokse.Kaarna avasi Miskan riimun ja irroitti narun kalterista. Pieni rapsutus otsapyörteen kohdalta ja Kaarna kumartui painamaan nopean suukon Miskan turpaan.\n”Heippa. Nähdään viikonloppuna”, hän hyvästeli hymyssä suin.\nKaarna nosti hoitopakin ja ratsastusviltin käsivarsilleen. Harjapakki löysi tiensä satulahuoneeseen ja viltti kuivumaan kuivauskaappiin.\nUlkona pyrytti edelleen, Kaarnan lähtiessä tallustelemaan tallituvalle päin.\/\/Sainpas vihdoin aikaiseksi oikolukea tämänkin tekstin. Tää taisi tulla aloitettua jo marraskuun lopussa, mutta koko maailma ja motivaatio (ja erinäiset tekniset ongelmat) oli vastaan, joten sain vasta lähipäivinä valmiiksi, heh. Toivon että saisin nyt loman aikana aktiivisemmin sisältöä tänne.Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Kaarna Merikoski.Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Kaarna Merikoski.Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Kaarna Merikoski.Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Kaarna Merikoski.Olipas taas ihan sika mukavaa luettavaa! Tuntuu että vaihtelet kerrontaa tosi sujuvasti Kaarnan ajatuksista siihen mitä milloinkin tallilla tapahtuu ilman että se millään tavalla häiritsee lukukokemusta. Silti lukija pysyy hyvin kärryillä siitä missä mennään, vaikka välillä puhuttaisiinkin perheestä ja terapeutista jne. Lisäksi Kaarna ja Miska on aivan järjettömän symppis parivaljakko!\nSaat 2hp ja 2mpTäysin samaa mieltä kuin Aleksi, tykkään tosi paljon siitä miten kirjotat Kaarnan ajatuksista 😀 !Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Rhea Kiurula.Tätä vastausta muokkasi 10 kuukautta sitten Rhea Kiurula.\nYli, Ali ja YmpäriInkan estetunti 25.2Hiihtoloma oli alkanut Kaarnan osalta mahtavasti. Viikonloppuna oli ollut hyvin aikaa ladata pattereita, ja Hallavan hiihtolomaleiri oli alkanut heti maanantai aamuna. Aivan ihka ensimmäisellä ratsastustunnillakin oli Miska näyttänyt parastaan ja Kaarnasta tuntui että he olisivat leijuneet kentän pinnalla.Ja sitten oli tullut aika Kaarnan pahimman painajaisen ruummillistuman. Toki, toki hän oli Miskan kanssa hyppinyt pieniä kavaletteja silloin tällöin virkistykseksi. Siinä missä Kaarna olikin vannoutunut kouluratsastaja, oli hänen pakko myöntää että kavalettiristikot olivat yllättävän hauskaa puuhaa. Mutta heti kun kavaleteista siirryttiin tolppiin ja hiukan korkeimpiin esteisiin,, Kaarnalla oli syynsä miksi oli niitä vältellyt. Ei ollut aivan hänen puuhaansa.Kaarnan hengitys höyrysi, ja pakkanen nipisteli poskia maneesin seinien läpi. Miska tuntui eiliseen verrattuna astetta kireämmältä Kaarnan alla. Alkukäynneissä se sipsutteli pieniä askeleitä pää ylhäällä ja puhisi pieniä pilviä maneesin ilmaan. Kaarna yritti näyttää rennolta satulassa, vilkuillen samalla huolestuneena Inkaan ja pariin tallityttöön jotka kasasivat rataa.Itsenäiset alkuravit oli saatu ravailtua, mutta Miska ei sen kummemmin ollut rauhoittunut. Ruuna oli jo muutenkin iso askelinen, ja nyt se kuroi jokaisen poninvälin nanosekunneissa. Kaarnan puolipidätyksistä se kyllä hetkellisesti hidastui, mutta jatkoi sitten kentän halki kahta kovempaa. Mikään ei tuntunut hidastavan pakkasenpuremaa Miskaa. Tässä vaiheessa Kaarna ei olisi ihmetellyt, jos ruuna olisi oikeasti juossut läpi harmaan kiven.\n”Nonniin, jos kaikki on nyt saanut kunnolla verryteltyä niin voisitte nostella tuolla metsänpuoleisella pitkällä sivulla laukat, kevyessä istunnassa”, Inka huudahti ja kolautti pystyn puomin paikalleen, ”Kattelen vähän teidän istuntoja ja korjailen tarpeessa”\nMikäs sen parempi, kuin hyper-moodissa oleva Miska, ja Kaarnan ehdottomasti eniten välttelemä ratsastuksen laji. Kerrassaan loistavaa.Välikäynteihin mennessä maneesiin oli ehtinyt kasautua useampi, Kaarnasta ei-niin-kivan-näköinen este. Pitkälle sivulle juuri uran sisäpuolelle oli kohonnut kahden sarja, josta matka kulki lyhyen sivun kautta lävistäjälle jossa pienellä punaisella pystyllä tuli vaihtaa laukka. Esteen jälkeen jatkettiin uralle ja vielä toisella lyhyellä sivulla olleeseen pystyyn, josta tolpista päätellen nostettaisiin myöhemmin tunnilla okseri.\n”Voitte tulla tuohon B:n kohdalle semmoiselle isolle voltille, niin ettei kukaan mene tuohon lävistäjällä olevan esteen eteen” Inka ohjeisti, ja osoitti voltin paikkaan.\nKaarna pääsi ensimmäisenä kääntämäänMiskan voltille. Kun vihdoin ja viimein jokainen ratsukko oli saatu ympyrälle, määräsi Inka ensimmäisen radalle.”Noin, jospa vaikka Alva tulisi Hauskan kanssa ensimmäiseksi, kun olette jo sopivasti siinä uralla”, Inka ohjeisti punaisen pystyn luota.\nKaarna seurasi jännittyneenä suokkiratsukkoa, joka liisi jokaisen esteen yli, Kaarnaa jopa kauhistuttavalla ilmavaralla. Inka antoi lyhyen palautteen ja kehut, ohjeistaen samalla seuraavan ratsukon esteille. Hän seurasi jokaisen ratsukon suoritukset, samalla kuin perhoset alkoivat kihelmöidä inhottavasti vatsassa. Kaarna yritti vakuuttaa itselleen ettei mitään sen kummempaa voisi edes sattua. Mikä voisi olla edes pahinta mitä voisi tapahtua? Se että hän tippuisi ensimmäiseltä esteeltä alas niskalleen, neliraajahalvaantuisi ja sen jälkeen kommunikoisi pelkillä silmänräpäytyksillä? Ei kiitos. Kaarna oli juuri kehittelemässä vielä pahempaa skenaariota ajatuksissaan, kun Inka huudahti:\n”Kaarna voisi sieltä sitten lähteä tulemaan seuraavana”\nKaarnan ajatukset vetivät parit paniikkikierrokset, hänen ohjatessaan Miskan voltilta uralle. Inkan ohjeet häipyivät jonnekkin kaukaisuuteen, kun Kaarna käänsi Miskan ensimmäiselle pystylle.Este lähestyi ja veri alkoi kohisemaan hälyttävästi Kaarnan korvissa. Siitä tulisikin vuosisadan vitsi jos hän nyt pyörtyisi, tippuisi ja taittaisi niska-. Vhum, Kaarna ei edes huomannut kun edes huomannut kun este hujahti alta ja vatsassa väännähti. Alastulo töksähti ja Miska pärskähti pää korkealla. Ennenkun realisaatio edes saavutti Kaarnan tajunnan, Miska oli jo nykäissyt itsensä parilla valtavalla laukka-askeleella sarjan seuraavalle esteelle. Tällä kertaa Kaarna pääsi hyppyyn edes jollain tavalla mukaan, ja sai seuraavan, lävistäjällä olevan esteen näköpiiriinsä. Mainittu näköpiiri kyllä töksähti pahemman kerran alastulossa, ja kypärän lippa heilahti puoliksi silmille. Pikkuvikoja, pikkuvikoja.Lyhyellä sivulla Kaarna sai vihdoin ohjaa enemmän käsiinsä, ja vahvasti ylikierroksilla oleva Miska onneksi vastasi puolipidätteisiin. E:n kohdalta käännös lävistäjälle, yksi, kaksi, hyppy! Miska vaihtoi omatoimisesti laukkaa, mikä oli sinäänsä hyvä, koska adrenaliini oli pehmentänyt Kaarnan aivot pahimman kerran, eikä hän olisi ikimaalimassa muistanut moista. Alastulo töksähti jälleen, mutta Kaarna pääsi nousemaan omaksi yllätyksekseen nopeasti takaisin kevyeen istuntaan, ja kohti viimeistä pystyä. Kaarna lähti aivan liian myöhään hyppyyn mukaan, ja koko maailma veti pienen voltin hänen mukanaan. Selässä kuitenkin pysyttiin, mutta vasen jalustin otti ja jätti alastulossa.\n”-oisit seuraavalla kerralla ottaa vähän rauhallisemman lähdön ja huolellisemmat tiet, muuten teiltä molemmilta hyvä suoritus”, Inkan ääni tunkeutui yhtäkkiä Kaarnan tajuntaan, ”Sitten seuraava voisi tulla!”\nOlikohan Inka ohjeistanut häntä koko ajan? Hyvin mahdollista, vaikka ohjeet olivat menneet kuuroille korville. Suhina Kaarnan korvissa laskeutui vähitellen, ja hän oli taas täysin tietoinen kaikesta maneessissa tapahtuvasta.Kaarna hidasti puuskuttavan Miskan ravista käyntiin ja palasi huojentuneena ympyrälle. Vasta voltille päästyään Kaarna tajusi, kuinka paljon hän oli oikeasti jännittänyt. Nyt hitaasti jokainen jäsen ja lihas rentoutui. Okei, ei se niin kamala ollutkaan, Kaarnan oli pakko todeta ja nykäistä kypärää paremmin takaraivolle. Nopea taputus Miskalle, joka kävi edelleen hiukan nopealla. Kaarna nosti katseensa ja huomasi Alvan virnistelevän peukut ylhäällä. Kaarna pudisti päätään vastaukseksi. Hän oli ehkä helpottunut että oli ylipäätään pääsyt ensimmäisen esteen yli, mutta se ei muuttanut sitä tosiasiaa että Kaarna oli ratsastanut äärimmäisen kömpelösti. Noh, aina ei voi mennä hyvin,tai edes keskinkertaisesti.Kaikki olivat jo menneet ensimmäisen radan, ja Inka nosti para-aikaa esteitä. Toinen pitkän sivun sarjan esteistä nousi korkeutta, samoin kuin lävistäjän punainen pystykin, ja radan viimeinen este muuttui vihreä-siniseksi okseriksi.\n”Tällä kerralla nostetaan laukat jo tuossa ennen ensimmäistä estettä, sillä tavalla että kaikki saisi hyvät lähestymiset”, Inka selitti.\nKaarna nyökkäsi, ja seurasi tarkasti, kuin ensimmäinen ratsukko lähti hyppyyn.Tunnin loppupäässä tuli vihdoinja valitettavastihänen oma vuoronsa. Kaarna käänsi Miskan uralle ja juuri ennen lyhyen sivun puoliväliä hän nosti laukan. Nostosta tuli haluttua hätäisempi, muttei se tainnut Miskan menoa haitata. Este lähestyi, ja Kaarna tunsi olonsa entistä varmemmalta. Niin varmalta ettei- Miska hypähti arvaamatta esteen ohi jyrkästi vasemalle, samalla nykäiseten Kaarnan mukanaan.\n”Ei mitään! Ota ohjat takaisin tuntumalle ja käännä takaisin, niin otetaan uusi lähestyminen!” Inka huudahti ohjeet.\nKaarna keräsi ohjat ja käänsi takaisin uralle päin.\n”Puolipidätteitä, pidä vasen ohja kireänä” Inka neuvoi kentän keskeltä.\nMiska rauhoittui pikkuhiljaa paremmin avuille, mutta piti päänsä vielä aavistuksen ohjaa vältellen ylhällään. Laukka rauhoittui, ja Kaarna istui takaisin satulaan. Hän käänsi Miskan kertaalleen kohti ensimmäistä pystyä.\n”Noin, ulko-ohja kireellä, yks, kaks, kolme, hyvä!” Inka kehui.\nKehumisille ei kyllä Kaarnan mielestä ollut sen enempää varaa, koska heti alastulossa tärähti, uudestaan ja pahemman kerran.Sarjan toiselle esteelle Kaarna ei voinut edes unelmoida hyvää lähestymistä. Hän oli aivan kamalassa etunojassa, ja este lähestyi Miskan valtavalla askeleella silmänräpäyksessä. Hyppy lähti lopulta aivan liian läheltä. Tuttu esteenjälkeinen töksähdys tuli, ja sitä säestämään yhtyi vielä puomin kolahdus, ja pian kevyt tumpsahdus, sen tippuessa maneesin hiekkaan.\n”Hups, ei haittaa, jatka vain”, Inka avusti, pari maneesin ovella norkoillutta tyttöä kipitti nostamaan puomin maasta.\nKaarna käänsi epävarmana Miskan lävistäjälle, mutta kaikista Kaarnan epäluuloista huolimatta korotettu este hujahti helposti alta. Laukkakin vaihtui yllättävän sulavasti ja alastulo oli alkuradasta huolimatta koko tunnin siistein. Ainakin Kaarnasta tuntui siltä. Myös Miska tuntui kerrankin vakaalta alla. Kaarna lukitsi silmänsä viimeiseen esteeseen. Lähestyminen okserille oli hänestä kuitenkin aivan turhan hätäinen. Kaarna ehti juuri ja juuri ajoissa nousemaan kevyeen istuntaan. Alastulo töksähti ja kypärä kolahti toistamiseen Kaarnan naamalle.\n”Se oli hyvä hyppy, ensi tunnilla ole vain erityisen tarkka teissä ja lähestymisissä”, Inka huudahti hänelle.\nKaarna hidasti puuskahtelevan Miskan raviin ja hytkyi siinä hetken, ennen kuin Miska siirtyi huomattavasti rauhallisempaan käyntiin.Minja antoi Tokon kanssa heille tilaa ympyrälle. Kaarna hymyili varovaisesti kiitokseksi. Heillä olisi Minjan kanssa huomenna aamutallivuoro, jota Kaarna ei kyllä innolla odottanut. Aamuihmisiä hän ei todellakaan ollut, hyvä kun Kaarna sai itsensä vapaapäivinä ylös ennen puolta päivää, jos silloinkaan. Kaarna hymähti ja taputti Miskaa kiitokseksi kaulalle. Hänestä ei kyllä esteratsastajaa saisi pakottamallakaan.\/\/Herranjestas miten kauan siitä on kun olen saanut jotain tänne valmiiksi. Laitoin tän tarinan nyt tänne Kaarnan päiväkirjaan, toivottavasti ei haittaa. Pahoittelen myös sitä, että tässäkin on kestänyt näin kauan, vaikka aloitinkin jo silloin joskus viikkoa ennen hiihtolomaa… motivaatio on Kaarnaan ollut vähän matalalla, ja nyt etäopiskelu ja miljoonat koulutyöt ovat vähän hidastaneet, noh, kaikkea. Yritän tästä nyt mahdollisuuksien mukaan aktiivisoitua! 🙂Tätä vastausta muokkasi 7 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.Tätä vastausta muokkasi 7 kuukautta, 1 viikko sitten Kaarna Merikoski.Ihanaa lukea Kaarnan tarinaa pitkästä aikaa. Samaa mieltä kun Alva. Tykkään super paljon sun tavasta ja taidosta kirjottaa ratsastuksesta kiinnostavasti ja sillä tavalla että Kaarnan persoona tulee siinäkin esille!Siis toi estetunti oli suoraan mun painajaisista. Elin joka hetken täysillä mukana ja kirjoitit siitä tosi upeasti. Ihana saada sulta tarina pitkästä aikaa, ois niin kiva nähdä Kaarna enemmänkin mukana tallin uusissa kuvioissa. Jos yhtään kiinnostaa niin Tie Tähtiin kisoihin voi vielä osallistua! (:\nSaat 2ep ja 2spTää oli tosi sujuva tarina! Joka hetki tuli just niin omalla paikallaan kuin voi, ja ihana kun Kaarna suoritti koko tunnin onnistuneesti läpi epävarmuuksista huolimatta!\nHyvin Hyvin Kisahoitajanasunnuntai 5.4”Menikö se hyvin?”\n”Mmh”, Kaarna nyökkäsi. Kentän vierus kuhisi ihmisiä ja ratsukoita. Siitä olikin ollut aikaa, kun Kaarna oli nähnyt keitään muita kuin hallavalaisia. Hiirakko vuononhevonen ohitti hänet ja Alvan, tytön ohjatessa Hauskaa pitkin ohjin kohti tallia.\nKaarna ei ollut koskaan ollut osallistunut kilpailuihin, tai edes toiminut kenenkään kisahoitajana. Jos siis ei lasketa edellisen ratsastuskoulun pikkukisoja, missä Kaarna oli pitänyt Klonkku nimisen eestinhevosen ohjista kiinni puolisen minuuttia. Hän oli melko varma, ettei sitä tässä tapauksessa lasketa minkään näköiseksi kisakokemukseksi. Tie Tähtiin-osakilpailujen ilmoittautuminen oli lopulta käynnistynyt, mutta Kaarnahan ei semmoiseen uskaltanut lähteä mukaan, hui. Tilanne oli lopulta kärjistynyt siihen että, hän jossain aivojen nipukassaan hartaasti toivoi, että joku kysyisi häntä kisahoitajakseen. Mikä oli kaikessa määrin absurdia, sillä Kaarna ei ollut pitänyt minkäänlaista sosiaalista suhdetta lähes kehenkään tallilla olijoista. Kaarna oli siis ilomielin tarjoutunut Alvan ”groomiksi”, kun tyttö oli sitä kysäissyt.\n”Niin kun hyvin hyvin?” Alva varmisti leveästi hymyillen.\n”Kyllähän se nyt meni ihan hyvin hyvin”, Kaarna naurahti varovaisesti. Alvan rata oli itseasiassa mennyt niin mahtavasti, että Kaarna oli lähes varma ratsukon yltämisestä sijoituksille. Hänellä oli muutenkin aina pieni lämmin paikka sydämessään kunnon vanhanajan raskaille koulusuokeille, ja Alvan ja Hauskan kehitys oli ihailtavaa. Eihän nyt joka likka saa maantienjyrästä muotoiltua näyttävää kouluhevosta. Varsinkin laukoissa Kaarna oli yllättynyt kaksikon kovasta tasosta.\nAlva naurahti iloisesti ja rapsutti suomenhevosta hajamielisesti harjantyvestä.\n”Ne ekat laukat oli varsinkin hyvät”, Kaarna huomasi itsensä sanovan, nostaessaan ratsastuskassia paremmin olalle.\n”Ai oliko”, hän myhäili mietteliäänä, ”musta tuntui, että ne ei oikein pyörinyt, Hauska oli vähän tahmean oloinen siinä niitä edeltävissä raviohjelmissa”\n”Joo, no paperilla ne laukat voisi aivan hyvin olla jopa kasia”, Kaarna vastasi epävarmasti, ja lisäsi vielä ”Ainakin niin kuin omaan silmään”\n”Oikeesti, vähän me ollaan hyviä”, tyttö virnisteli ja taputti Hauskaa kiitollisena.\n”Ja jos sä mitenkään ehdit, niin pystytkö vaikka vähän kävelemään tän tammulin kanssa hetken, olisi tosi suuri apu”\nKaarna nyökkäsi, kisahoitajan hommiin tosissaan kuului paljon enemmän kaikkea kuin mitä hän oli kuvitellut. Aina ulkopuolisen silmistä hänestä oli tuntunut, että kisahoitajat seisoskelivat ympäriinsä, erittäin tärkeiltä näyttäen. Päivä ei ollut edes puolessa välissä, ja Kaarna oli jo ehtinyt rampata vähintään tuhanteen otteeseen satulahuoneeseen ja takaisin verryttelykentälle. Toisaalta tuntui mukavalta tehdä edes jotain muuta, kuin roikkua aidalla tyhjänpanttina.\nTallipihalla kävi vielä kenttää kovempi kuhina, ja kauempana parkkipaikalla näkyi auringossa kiiltelevä traileri rivistö. Kaarna joutui lähes pujottelemaan ratsukoiden välistä, pysyäkseen lähellä Alvaa. He pääsivät pahimmasta sumasta ohi, ja Alva pysäytti Hauskan tallin reunalle. Kaarna hengähti ja työnsä siniset hiushaituvansa pois silmien edestä, ja pyyhki ratsastushanskansa housuihinsa. Hän kohotti taas katseensa Alvaan, joka antoi runsaat taputukset Hauskalle. Tyttö hyppäsi ketterästi alas, ja löysensi saman tien satulavyötä. Pitkä hiljaisuus alkoi vähitellen vaivaamaan Kaarnaa\n”No Hauskaa ei varmaan tarvitse laittaa vielä pois”, hän henkäisi lopulta, ”Tai siis pääsette varmaan vielä palkintojenjakoon”\nAlva hymyili leveästi tuttuun tapaansa.\n”Ihan varmana päästään!”Tätä vastausta muokkasi 6 kuukautta, 3 viikkoa sitten Kaarna Merikoski.\n- JulkaisijaArtikkelit","paragraph_char_start":175,"paragraph_char_end":76671,"paragraph_similarity_to_original":99.8679669525,"tokens_before_paragraph":31}
{"query-id":"query-de6bd41fdc3ce29d798289f22c912981","original_paragraph":"Vuonna 2004 liberaaliryhmä hyväksyi Väyrysen johdolla valmistellun asiakirjan Laajempi Eurooppa, naapuruus ja yhteistyö. Asiakirjassa hyväksyttiin ajatus samankeskisten kehien Euroopasta, joka koostuu yhtäältä sisäisesti eriytyvästä Euroopan unionista, ja toisaalta yhteistyön kehittämisestä Euroopan neuvoston ja ETY-järjestön puitteissa. Tuo ajatus antoi mahdollisuuden sovittaa yhteen unionin syvenemisen ja laajenemisen välinen ristiriita.","paragraph_char_start":19049,"paragraph_char_end":19492,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2405}
{"query-id":"query-ad847abe51fbb45fed7c85505e4a4953","original_paragraph":"7 7 1.3 Tutkimuksen tekotapa ja aineisto Pirisen aloittama projekti, jossa hän kartoitti yleisimpiä homeongelmatapauksia jäi hänen osaltaan kesken, mutta vanhoja mallidetaljia hometapauksista on säilynyt (Pirinen 2010a). Näitä kuvia tulen käyttämään opinnäytetyöni apuna. Tarkoituksena on myös etsiä mahdollisimman paljon muita tapauksia, joissa on havaittu homeongelmia. Työn toteutus on tarkoitus aloittaa rakennedetaljien piirtämisestä ja saattaa valmiiksi internet-sivulla käytettävä kuvamateriaali sekä niihin liittyvät selostukset. Valmiista malleista löytyvät tekstit tulen tarkastamaan ja muokkaamaan samaan kieliasuun. Tämän pohjalle on tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä tietoa Internetistä ja haastatteluilla, jotta kyseiset homeongelmatapaukset tulevat perusteltua luotettavien lähteiden avulla. Detaljikuvien lisäksi työ saatetaan laajempaan opinnäytetyömuotoon, jossa perehdytään tarkemmin kyseisiin ongelmatapauksiin. 2 KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 2.1 Rakennukseen vaikuttavat kosteusrasitukset Rakennukseen vaikuttavat kosteusrasitukset voidaan jakaa pääsääntöisesti ulkoisiin ja sisäisiin rasituksiin sekä rakennekosteuteen. Ulkoisia rasituksia ovat muun muassa vesi ja lumisateet kaikissa muodoissansa. Ne rasittavat rakennuksen katto- sekä seinärakenteita. Tuulen vaikutusta myöskään ei pidä unohtaa, sillä rakennuksen sijaitessa tuulisella alueella voi ilmavirran mukana kulkeutua lisäkosteutta. Tuulella on myös vaikutus sateen suuntaan. Toisaalta tuuli voi myös toimia rakenteita kuivattavana, jolloin sen vaikutus on edullinen. Sateiden vaikutuksesta syntyy aina myös pintavesiä, jotka voivat valua rakennusta kohden, jos maan kaadot eivät ole toteutettu rakennuksen vierustoilta poispäin. Myös rakennuksen alta maaperästä voi nousta rakennuksen alle kosteutta, jonka määrään vaikuttaa paljon alueella olevat pohja- sekä orsivedet. (RIL , 18.)","paragraph_char_start":6553,"paragraph_char_end":8460,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":898}
{"query-id":"query-a086bc016309cb898826a1356b1da15d","original_paragraph":"FW malliston lippulaivana on Offshoren omaa setuppia edustava lauta, joka on 38″ pitkä. Kokonaispituuden ei kannata alkaa hämätä, sillä se muodostuu pitkästä tailista ja trukin eteen jäävästä pienestä nosesta. Wheelsbase on sama kuin YOW Pukas Dark:ssa. Nosessa on 2mm droppaus alaspäin joka autaa jalkaa pysymään oikeassa kohdassa trukkien hängerilinjan takana. Etujalalle spoon concave antaa lainelautamaisen tuntuman. Takajalkaa on helppo ja luonnollinen pitää kicktaililla, jolloin saat saman asennon kuin lainelautaillessa. Kicktaili on leveä ja aavistuksen kuppimainen jolloin se ragoi jalkasi liikkeisiin herkästi. Laudassa on W-concave takatrukin päällä mikäli haluat snäppäillä ja slashäillä helposti jalan lipsumatta tai carvata voimakkaasti. Rengaskaivot on jyrsitty CNC koneella ja krippi on karkeaa ns freeridekrippiä. FW 38″ Offshore edition kootaan samalla Thruster surffisysteemi kuin mitä Smoothstar käyttää laudoissaan. Renkaina on erilaisia vaihtoehtoja, mutta Buddha Wheels (BW) Classic 70mm83a sidesetit ovat osoittautuneet toimiviksi setuppiin, carvepainoitteeseen lautaan sopivat Cadillacin renkaat. Buddha Wheels on Hydroponic surfskate valmistajan rengasmerkki. 279e complete koottuna Thruster surffisysteemillä + FW 6.0 trukeilla ja Buddha renkaalla, 299e Tracker Sixtrax 161 + modaus liitettynä FW thruster surffiadapteriin. Saatavilla heti toimitukseen sillä lautamalli saapui 11.3.2021. Huom! Kyseistä lautaa ei saa kuin Offshoresta. Lautavideomme tästä. (Loppu)","paragraph_char_start":26495,"paragraph_char_end":27986,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3681}
{"query-id":"query-76a8845b20b13ca8cfa7cfeac3a39d68","original_paragraph":"Noniin, tämä kerrottiin juuri uutisissa koronaviruksesta. Manner-Kiinan viranomaiset varoittavat, että virus voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa keuhkoihin ja immuunijärjestelmään, muta se voi myöskin tehdä miehistä steriilejä. Luitte oikein. Lisäkokeita tulee tehdä henkilöillä, jotka ovat saaneet viruksen, mutta jos kaikki miehet, jotka saavat viruksen, eivät voi saada lapsia…. ja jos tämä virus leviää ihmisiin ympäri Maapalloa, se voi aiheuttaa sen että ihmiset eivät voi enää lisääntyä. Tämä voi tarkoittaa myös myöhempää sukupuuttoa. Mutta tämä on vain pahin mahdollinen tapaus ja mahdollisesti sitä ei tule tapahtumaan. Mietin kuitenkin saavatko myös naiset pysyvää vahinkoa? Lisää kokeita tulee suorittaa, tarvitsemme lisäinfoa. Mutta pidän teidät ajan tasalla.","paragraph_char_start":38661,"paragraph_char_end":39435,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5646}
{"query-id":"query-cdb0ff4a06d21e8dbb31ff550980a2c7","original_paragraph":"Tässä kirjoituksessa prinsessa Radziwillin rikoksia esitetään ja etenkin shekkipetosta. Vaikka Bernin alioikeus totesi hänet uskottavaksi, puolustuksen massiivinen esitys musersi uskottavuuden. Oikeus sivuutti puolustuksen selvityksen. Vuoden 1900 vaihteessa hänellä oli tulinen rakkaussuhde Cecil Rhodesin kanssa (Rothschildien tärkeimpiä alaisia ja satelliitti, vapaamuurarien kermaa). Radziwill julkaisi Rhodesin visioiden kanssa samanhenkistä lehteä. Tuolloin hän kunnostautui väärentämällä itselleen kirjoittamansa sähkeen ja haastattelupyynnön Lordi Salisburyltä allekirjoituksia myöten. Shekkipetoksessa hän oli väärentänyt Rhodesin nimen. Kaiken voi lukea Rhodesin sihteerin Philip Jordanin kirjasta ja myös vuoden 1931 Rhodes-kirjasta. Petoksia seurasi lisää USA:ssa. Täytyykö naista nimittää prinsessaksi, kun hänellä oli ollut lyhyt avioliitto erään prinssin kanssa?","paragraph_char_start":44279,"paragraph_char_end":45156,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6245}
{"query-id":"query-5d2b28831143372b764941a76ffd0e7c","original_paragraph":"Hamilton ajoi upean aika-ajon, mutta kisassa hän puristaa vieläkin liian väkisin. Sitä renkaat eivät edellenkään kestä. Hamilton on kuitenkin paremmalla ladulla kuin viime vuonna. Se tekee McLarenista entistäkin vahvemman.","paragraph_char_start":3257,"paragraph_char_end":3479,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":489}
{"query-id":"query-73df22f69d7f340208cfd686d9fc96d8","original_paragraph":"Sillä vanhain sosialidemokratisten puolueitten byrokratiset johtoainekset ovat vallankumouksissa säännöllisesti ryhtyneet pönkittämään kapitalististien ja kenraalien kukistuvaa valtaa. Kuten Tseidset, Tseretellit, Kerenskit Venäjällä, samoin myös Scheidemannit, Ebertit, Haaset Saksassa tukevat porvarien luhistuvaa valtaa. Ja ne tulevat porvarien kanssa kukistumaan saksalaisessa bolshevistisessa työväen vallankumouksessa.","paragraph_char_start":16421,"paragraph_char_end":16845,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2076}
{"query-id":"query-548badd5cd6710d7471c557787468122","original_paragraph":"6 6 tietojen hankinta ja käsittely saattavat tuntua vaikeilta ja ikäviltä velvollisuuksilta, joiden suorittaminen halutaan hoitaa pois alta mahdollisimman nopeasti tai mieluiten antaa ulkopuoliselle ammattilaiselle hoidettavaksi. Kuolinpesän juridiikan perusteet sekä pesän osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin tärkeää hallita kuolinpesän osakkaiden oikeudellisen turvan takia. Asiakaspalvelijan näkökulmasta kuolinpesä asiakkaana on haastava, sillä juridiikan hallinnan lisäksi tulee pystyä tuottamaan vallitsevista olosuhteista huolimatta mahdollisimman miellyttävä palvelukokemus. Palvelua tarjoavan yrityksen näkökulmasta olisi lisäksi tavoiteltavaa saada aikaan samalla jopa lisämyyntiä ja uusasiakashankintaa. 1.2 Tavoitteet ja rakenne Opinnäytetyössä esitellään kuolinpesään ja kuoleman jälkeisiin toimenpiteisiin liittyvää lainsäädäntöä. Käytännön esimerkkien avulla kuvataan erilaisia kuolinpesän asiointitilanteita. Tavoitteena on tuottaa yksinkertainen tietopaketti kuolinpesän asioinnista, joka voi toimia vaikkapa oppaana omaiselle tai kuolinpesän työssään kohtaavalle asiakaspalvelijalle. Tutkimus muodostuu kahdesta osasta: teoriassa tarkastellaan kuolinpesän syntymistä ja siihen liittyviä osakkaita perintökaarta ja alan kirjallisuutta lähteenä käyttäen. Käytäntöön liittyvien tilanteiden esittely ja pohdinta muodostuvat pääsääntöisesti omien asiointikokemusten ja haastattelujen pohjalta. 1.3 Tutkimusmenetelmät ja rajaukset Opinnäytetyö on kirjoituspöytätutkimus, johon on pyritty kokoamaan olemassa olevaa tietoa selkeäksi kokonaisuudeksi, jota myös kuolinpesän juridiikkaan perehtymättömän lukijan olisi helppo ymmärtää. Perintöverotukseen ja kuolinpesän velkavastuuseen liittyvät kysymykset on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.","paragraph_char_start":4813,"paragraph_char_end":6583,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":625}
{"query-id":"query-6a0304a7815eb609bcc04d4302c01536","original_paragraph":"16 PUNAJUURIPAINI Teksti: Henna Laininen Kuvat: Maria Vilkki Henna Laininen työryhmineen päätti tehdä ympäristöystävällisen elokuvan. Syntyi Uhri, teos ihmisen ja ympäristön suhteesta. Kamppailu vaati kekseliäisyyttä ja kylmähermoisuutta. Voittiko ympäristö vai estetiikka? Kiiruhdan pimeällä Eerolansuorantiellä kuvausryhmää vastaan. Valomies Marko Ijäksen ääni on voitonriemuinen: Teho näyttää riittävän koko kohtaus voidaan valaista ledein ja peilein! Huokaisen helpotuksesta. Vastoinkäymisten jälkeen vihdoinkin täysosuma. Bensiiniä huutavaa generaattoria ei tarvita. Kun TAMK:in tuotannon lehtori Carolina Pajula ehdotti, että lopputyöelokuvani Uhri osallistuisi Av-alan vihreä tuotantomalli -kehittämishankkeeseen, innostuin. Jälleen yksi tilaisuus pelastaa maailma. Carolinan valmisteleman hankkeen tavoitteena on luoda Suomen oloihin sopiva ympäristöystävällisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantomalli. \"Yle on ollut vahvasti mukana ideoimassa kehittämistyötä\", iloitsee Carolina. Ulkomailla ekotuotantoihin kannustetaan oppaiden, palkintojen, kilpailujen ja standardien avulla, toteaa työryhmämme ympäristöasiantuntija Outi Hartikainen. Outi teki yhdessä Anne Puolanteen kanssa TAMK:iin opinnäytetyön siitä, miten avalan ekologisuutta edistetään eri maissa. Suomesta emme vielä löytäneet esimerkkejä ekologisista elokuvatuotannoista. Outin ja Carolinan salaisena toiveena on, että Vihreä tuotantomalli leviäisi suomalaisiin av-alan tuotantoihin. Että koko Suomen elokuvabisnes alkaisi vihertää mahtava unelma! Vaan kuinka helppoa ympäristöystävällisen elokuvan tekeminen on käytännössä? Lämmittelyliikkeitä Syksyn aluksi muotoilemme 16-henkisen työryhmämme kanssa tuotannon yhteiset ympäristötavoitteet. Lupaamme vähentää jätteen määrää, kierrättää materiaalit, minimoida ajomatkat ja laitteiden energiankulutuksen. Täydellisyyteen ei heti tarvitse päästä. Tärkeintä on löytää ekotuotannon kipupisteet. Usein ajatellaan, että ekologiset valinnat tulevat kalliiksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Kun homman suunnittelee huolella, vihreät tuotannot homman suunnittelee huolella, vihreät tuotannot säästävät energiassa, materiaaleissa ja työtunneissa, Outi rohkaisee. Toinen ennakkoluulo on, että ekoilu tuottaa huonolaatuista elokuvaa. Tuottajan täytyy muistaa, että ensisijaisesti tehdään taidetta. Valintatilanteissa ei kannata tinkiä estetiikasta. Loistavaa. Luvassa on siis estetiikan ja ympäristön välinen kädenvääntö, jossa estetiikka on valmiiksi vahvoilla. Voin pitää kiinni taiteellisista visioistani. Outi esittelee elokuva- ja mediatoimisto Film Londonin kehittämän av-tuotantojen hiililaskurin. Putoan hetkessä takaisin maanpinnalle. Elokuvan ekologisuutta mitataan tarkasti. Kuvauspäivien lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, miten työryhmä toimii elokuvan esi- ja jälkituotannossa. Onko rekvisiitta raahattu kirpputorilta jalkaisin vai omalla autolla? Mitä käyttöä materiaaleille on kuvausten jälkeen? Kuinka monta tuntia leikkaaja ahertaa koneen ääressä? Onneksi työryhmäni lähtee sisukkaalla asenteella mukaan kamppailuun. Puvustaja Kaisa Pohjolan mielestä ekotuotannon ohjeet tulevat koulussa tarpeeseen. Kaisa muistelee, miten hän eräässä elokuvaprojektissa ehdotti kertakäyttöastioiden korvaamista kestoastioilla. Ehdotusta pidettiin hyvänä vitsinä. Ensimmäinen erä: Kuvauspaikat Syyskuussa aloitan kuvauspaikkojen metsästyksen. Haluan kuvata kohtauksen, jossa nuori tyttö joutuu kolariin ja harhailee tunneliverkostossa. Ympäristötavoitteeni on etsiä lähialueilla sijaitsevia, monikäyttöisiä kuvauspaikkoja. Ensimmäinen tunneli löytyy onneksi naapurista. Hurautan Pispalan uittotunnelille polkupyörällä. Kaupungin virkailija esittelee aavemaisen luolan ja tarjoaa kyydin keskustaan. Varmistan pedantisti, ettei virkailija joudu ajamaan ylimääräistä lenkkiä minun takiani. Mistä löytyy lisää tunneleita? Poikaystävä serkkuineen rientää hätiin. Urbaania löytöretkeilyä harrastavat serkukset opastavat minut Nokian Laajanojan puroalueelle. Matka rämistellään vanhalla Fordilla. Puvustaja Kaisa Pohjola (oik.) maskeeraa esiintyjä Wilma Seppälää Pispalan uittotunnelissa.","paragraph_char_start":9769,"paragraph_char_end":13867,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1463}
{"query-id":"query-698a507a38fbbefa658a4d1303106954","original_paragraph":"19 Taulukko 3 Kiinteistöjen lämmityksen energialähteet. Lämmönkäyttö Polttoaine-energia [GWh\/vuosi] [GWh\/vuosi] % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä 100 % Kaukolämmön ja sähkön käytön polttoaine-energiana voidaan käyttää arvioitua lämmönkäyttöä. Öljylle ja puulle arvioidaan polttoaine-energia lämmitystavalle tyypillisen hyötysuhteen mukaan. Muille energialähteille arvioidaan polttoaine-energia, mikäli se on lämmitystavan luonteen puolesta mahdollista arvioida. 3.5 Energiatase Kappaleessa esitetään tarkastelualueen energiatase jaoteltuna sähköntuotantoon, lämmöntuotantoon ja kiinteistöjen lämmitykseen käyttäen kohtien jaottelua. Tarvittaessa esityksen selkeyden kannalta voidaan esittää myös laitos- tai tuotantotapakohtaiset tiedot. Esitystapa voi olla esimerkiksi alla esitetyn mukainen. Esityksen tavoitteena on antaa yksinkertainen kokonaiskuva alueen energiataseesta ja käytetyistä polttoainelähteistä. Sähköntuotanto Sähkön erillistuotanto Polttoaine 1 GWh Polttoaine 2 GWh GWh sähköä Polttoaine 3 GWh Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Polttoaine 1 GWh GWh sähköä Polttoaine 2 GWh Polttoaine 3 GWh GWh lämpöä Sähkötase: + alueen sähkönkulutus - alueen sähköntuotanto = sähkön nettotuonti 19","paragraph_char_start":14218,"paragraph_char_end":15468,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1629}
{"query-id":"query-25e1c62df772f80fe324893f89c9014a","original_paragraph":"12 12 5. TUTKIMUKSEN VALIDITEETTI JA RELIABILITEETTI Tutkimuksellisen opinnäytetyön laatua ka luotettavuutta arvioidaan reliabiliteetin ja validiteetin avulla. Varsinkin määrällisiä tutkimusmenetelmiä käytettäessä reliabiliteetti on keskeinen tutkimuksen arvon mittari. Reliabiliteetti Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksessa käytetyn menetelmän pysyvyyttä. Tutkimuksen reliabiliteetti on sitä parempi, mitä todennäköisimmin samalla tavalla kerätty ja samalla tavalla analysoitu uusi data antaisi nyt saadut tulokset. Saadut tulokset eivät johdu sattumasta. Otoskoko ja otantamenetelmä vaikuttavat tulosten pysyvyyteen. luotettavuuteen. Tulokset ovat hyvin sattumanvaraisia, jos otoskoko on hyvin pieni tai kato on suuri. Mikäli otos on vino, se ei anna tietoa koko perusjoukosta vaan jokin tietty ryhmä on yliedustettuna. Peittovirhe syntyy jos perusjoukon rekisteri tai luettelo ei ole ajan tasalla. Tutkimuksessa on sattua virheitä myös tietoja käsiteltäessä ja analysoitaessa. Nykyiset tilasto-ohjelmat antavat sivukaupalla tulosteita. Tutkijan tehtävä onkin käyttää vain omaan tutkimukseen sopivia tilastollisia menetelmiä. Validiteetti Mittari on validi jos se mittaa sitä, mitä sen pitääkin mitata. Validiteetin avulla ilmaistaan, mitataanko ja tarkastellaanko sitä ilmiötä, jota sanottiin mitattavan. Validiteettia voidaan tarkastella sisäisenä ja ulkoisena validiteettina. Sisäisen validiteetin voi vielä jaotella esimerkiksi käsitevaliditeettiin ja menetelmän validiteettiin. Tutkimus on sisäisesti pätevä (validi), kun tutkimustulokset osoitetaan olevan perustellusti kyseisen tutkimusprosessin tulos. Arviointi kohdistuu tutkimuksessa valittuun teoreettiseen viitekehykseen, määriteltyihin käsitteisiin, aineiston keräämisen tapaan, aineiston keräämisessä käytettyihin kysymyksiin, tutkimiseen, tulkintaan, päättelyyn ja tuloksiin. Sisäisesti validi tutkimus siten vastaa aina tutkimusongelmaan, tutkimuskysymyksiin ja tutkimuksessa on tehty kaikki, mitä on luvattukin tehdä. Ulkoinen validiteetti puolestaan mittaa saatujen tulosten yleistettävyyttä. Ulkoinen validiteetti mittaa, missä määrin työssä saatuja tuloksia voitaisiin yleistää koskemaan muita, nyt tutkitun kohteen kaltaisia kohteita. Yleensä minkä tahansa tiedon tai tuotteen tuottamiseen keskittyvää tutkimusta pidetään hyödyllisempänä jos saatuja tuloksia voidaan soveltaa laajemminkin.","paragraph_char_start":16775,"paragraph_char_end":19139,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2214}
{"query-id":"query-1f9ab3143781a1b8ae3acac5d00b42e6","original_paragraph":"16 Asuinrakennukset Omakotitalo, Reinach, Sveitsi Thomas Nichele, Reinach Arkkitehti: Markus Lussmann, Dornach Katon viistetty räystäslinja korostaa julkisivujen moni-ilmeisyyttä. Muodoltaan omintakeinen rakennus sijaitsee jyrkässä rinteessä, joka on ollut aikoinaan viininviljelysaluetta. Talo on perustettu paikalla sijainneen, mutta maanvyöryssä tuhoutuneen, rakennuksen alapohjan varaan. Puurakenteinen talo on rakennettu rinteen suuntaisesti. Tynnyriholvikaton räystäslinja noudattaa pohjan viistettyä muotoa. Mielenkiintoisten sisätilojen lisäksi rakennuksen katto on muodoltaan poikkeuksellinen. Kooltaan 150 m 2 katto on valmistettu mattavalssatuista ruostumattomista teräslevyistä, jotka on liitetty toisiinsa pystysaumoilla. Valokuvat: Markus Lussmann, Dornach (vasemmalla), Battisti GmbH, Sulz (yllä) 14","paragraph_char_start":13821,"paragraph_char_end":14635,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1900}
{"query-id":"query-ef03a211360db08375aa69d213fe087f","original_paragraph":"27 Muhoksen liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-ESITYKSET 25 Olemassa olevaa kevyen liikenteen väylää esitetään parannettavaksi ja levennettäväksi valtatien 22 varrella keskustan ja Kärnän välillä. Väylän leventäminen on tarpeen jo kunnossapidon kannalta. Myös risteysalueen näkemiä on syytä samalla parantaa. Leveämpi väylä mahdollistaa mopoilulle sallittujen väylien yhtenäistämisen liikenneturvallisesti. Näin ollen Utajärven suunnasta kuntakeskukseen muodostuisi mopoilijoille sujuva, katkeamaton ja selkeä yhteys, jonka noudattaminen olisi vaivatonta. Uusia alikulkutarpeita on muutamia. Honkalantien\/Vanhan Honkalantien ja valtatien 22 liittymän alikulku on pitkällä aikavälillä tarpeellinen kyseisellä alueella vilkkaan kevyen liikenteen vuoksi ja huonojen näkemien vuoksi. Tarve turvatulle valtatien ylitykselle kasvaa, jos Honkalan koulu lakkautetaan lähivuosina, jolloin oppilasvirta siirtyy kirkonkylän ala-asteelle. Tosin kirkonkylän ala-asteelle voidaan kulkea myös valtatien 22 varren kevyen liikenteen väylää pitkin, ja käyttää Kylmälänkyläntien kohdan nykyistä alikulkua koululle mentäessä. Ensivaiheessa valtatielle 22 on asetettava Honkalantien liittymän molemmin puolin pyöräilijöistä varoittavat liikennemerkit. Toinen valtatien alikulkutarve on Koivikon kohdalla, jossa maankäytön kehittyminen on voimakasta valtatien ja radan välisellä alueella. Myös Koivikon oppilaitosalue laajenee huomattavasti nykyisestä. Lisäksi Matokorventien kohdalla Kuva 2: Liikennemäärien kehitys eräillä tiejaksoilla. Kuva 12: Päivärinteen kevyen liikenteen väylät.","paragraph_char_start":26872,"paragraph_char_end":28444,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3299}
{"query-id":"query-73118727ade1bfed7699e60fb49688b5","original_paragraph":"6 teimme eivätkä kohdelleet meitä turisteina. Ihmisten tunnistaminen toi myös turvaa, melko lyhyen ajan kuluttua oli helppoa lähteä kävelemään kaupungille yksinkin. Nakurun keskusta on melko pieni ja sekin tekee kaupungilla liikkumisen helpoksi. Ruokakauppoja Nakurusta löytyy muutamia ja siellä on myös herkkuliike, mikäli kaipaa juustoja ja muita ylellisyyksiä. Ravintoloitakin Nakurusta löytyy kiitettävästi, vaikkakaan ei ihan Nairobiin verrattaessa. Ruoka on suomalaiseen makuun melko rasvaista, mutta kohtalaisen hyvää ja useissa paikoissa hyvin edullista. Hintoja kannattaa vertailla, usein paikallisten suosimat ravintolat ovat huomattavasti turistiravintoloita edullisempia mutta yhtä hyviä. Itse en pitänyt periafrikkalaisesta ruoasta, läskilihapaloista ja ugalista, mutta sen sijaan pienet välipalat, mandazit, chapatit ja kebabit maistuivat. Näiden rasvaisten herkkujen lisäksi lähes kaikkien ravintola-annosten kanssa tarjoillaan ranskanperunoita, joten laihtumisesta on turha haaveilla Keniassa ollessaan. Nakurussa näyttäytyi Kenian köyhä väestö paremmin kuin muualla Keniassa käymistäni kaupungeista. Katulapsia oli kaikkialla, he penkoivat kadulle kertyneitä roskakasoja ja nukkuivat teiden varsilla. Näky ei kuitenkaan aina ollut niin paha kuin voisi kuvitella. Matkan aikana selvisikin, että lapset elävät kadulla omasta tahdostaan, heillä olisi mahdollisuus päästä kouluun, mutta he eivät halua menettää vapauttaan. Imppaaminen oli kuitenkin surullinen näky, jopa 8-vuotiaat lapset kulkivat usein liimapullo käsissään. Katulapset kerjäävät etenkin turisteilta rahaa, usein ostaakseen leipää. Ymmärsimme pian, että raha kuluukin yleensä liiman ostoon ja siksi lakkasimme antamasta lapsille rahaa. Sen sijaan pyytäessään leipää saatoimme marssia kauppaan ja ostaa heille leipää. Välillä se kelpasi, välillä ei. Katulasten auttaminen antamalla heille rahaa tai ruokaa on ristiriitaista sikäli, että se osaltaan pitää heidät kadulla. Paras apu olisi, kun katulapsiprojekteilla voitaisiin rahoittaa lasten koulutuksen lisäksi heidän ruokansa, joka voisi houkutella heidät kaduilta kouluun.","paragraph_char_start":7253,"paragraph_char_end":9357,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1042}
{"query-id":"query-dcb3a9cced167f428bd804766a9d4d50","original_paragraph":"19 Saamelaiset haluavat kielensä ja kulttuurinsa säilyvän ja kehittyvän. Siihen Inarin kirkonkylässä uljaana seisova Sajos tarjoaa oivan mahdollisuuden ja mukavat puitteet. Tekstit Marjo Tiirikka Kuvat Pekka Antikainen, Mika Huisman, HALO Arkkitehdit Oy ja Markku Jokinen kulttuurin talo Juha Guttorm on huolissaan. Suomen saamelaisia on vajaat , ja heistä jo 65 prosenttia asuu varsinaisten saamelaiskuntien eli Enontekiön, Inarin, Sodankylän pohjoisosan ja Utsjoen ulkopuolella. Enää puolet saamelaisista puhuu omaa kieltään.»haluamme elää ja kehittyä oman kielemme ja kulttuurimme voimin sulautumatta valtaväestöön. Sen varmistaminen on haaste nuorempien muuttaessa pois kotiseuduiltaan», Saamelaiskäräjien hallintojohtaja Guttorm kertoo. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Guttorm pitääkin perinteisen saamelaiskulttuurin vaalimista tärkeänä, mutta vielä merkittävämpää on sen kehittäminen ja uudistaminen moderniin yhteiskuntaan sopivaksi. Sajos kokoaa aiemmin eri puolilla Inaria toimineet saamelaisorganisaatiot saman katon alle. Talon isännän Juha Guttormin mukaan tämä antaa hyvää potkua saamelaiskulttuurin ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Keskittymää tukee myös viereinen saamelaismuseo Siida.»Sajos on Suomen saamelaisten perustuslaillisen itsehallinnon ja saamelaiskulttuurin symboli, mutta myös paljon enemmän: se on hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja osaamisen keskus», Guttorm kiteyttää. Saamelaiskäräjät ajaa etuja Sajoksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät, joka on edustuksellinen ja poliittishallinnollinen elin. Joka neljäs vuosi vaaleilla valittavat 21 jäsentä kokoontuvat parlamenttisalin pyöreän pöydän ääreen tekemään aloitteita ja antamaan lausuntoja saamen kieltä ja kulttuuria koskevista asioista. Saamelaiskäräjät on edelleenvuokrannut tiloja 8 vuokralaiselle. Työntekijöitä talossa on kaikkiaan 50. Pekka Antikainen kontrahti 1\/","paragraph_char_start":35109,"paragraph_char_end":36994,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4563}
{"query-id":"query-2bef154e52e3c5ac216e603baf67cf07","original_paragraph":"19 ovat prosenttiarvoja. Nämä menevät usein yli sadan, sillä ne ovat usein niin varmoja, etteivät pikkuhaitat vaikuta niiden toimintaan mitenkään. Jos sinun täytyy heittää heitto, jonka onnistumismahdollisuus on yli sata, älä vaivaudu. Sensoriheitoissa ei ole kriittisiä onnistumisia tai epäonnistumisia. Ne eivät myöskään koskaan mene epäkuntoon sattumalta. Jos ne menevät rikki, se johtuu pitkäaikaisesta huollon puutteesta tai kaltoin kohtelusta. Sensorin ensimmäinen arvo on HAV. Tämä kuvaa sensorin kykyä havaita kohde. HAV voi muuttua tilanteen mukaan. Jos HAV on alle sata ja vihollisia on useita, kannattaa heittää vain silloin, kun sillä on jotain merkitystä, kuten lukituksen yrittämisessä (ks. lukitus). Jos on tärkeää tietää, montako vihollisia on, PJ:n kannattaa heittää yksi heitto ja verrata sitä HAV -arvoon ja heittää summittainen arvio, montako vihulaista sensori havaitsee. Toinen arvo on LUK. Jos kohde on havaittu (onnistunut HAV -heitto), ja hahmo tahtoo saada lukituksen kohteeseen, heitetään LUK -arvoa vastaan heitto. Tähän lasketaan mukaan kaikki muutokset (esim. häivelaitteistosta johtuva tms.) ja jos heitto onnistuu, lukitus on saatu. Epäonnistuessa lukitusta ei saada ja seuraavalla vuorolla voi yrittää uudelleen. Jos lukitusta tahtoo pitää yllä useamman vuoron, täytyy joka vuoro heittää uudelleen. Sensorin ja kohteen välissä olevat esteet voivat häiritä sen toimintaa. LK eli läpäisykyky on prosenttiarvo, joka lisätään HAV - ja LUK -heittoihin. Jokaista metriä kohden, joka on sensorin ja kohteen välissä, lisätään heittoon LK:n verran prosentteja. Eli mitä pienempi LK, sitä parempi. Alle metrin paksuinen este ei häiritse sensoria, ellei se tietysti ole sitä varten suunniteltu. Monet sensorit on varustettu järjestelmällä, joka havaitsee kohti tulevia sensorisäteitä. Tätä kykyä kuvastaa VR (vastareaktio) -arvo. Sensorin, jolla on tämä arvo, voi säätää joko havaitsemaan vihollisen havaintoyritys, lukitusyritys tai molemmat. Jos joku yrittää havaintoa tai lukitusta, heitetään VR -heitto. Jos heitossa onnistuu, sensori havaitsee yrityksen ja ilmoittaa tästä. Heittoon lisätään vihollisen sensorin HUO (huomaamattomuus) -arvo. Tämä kuvastaa sensorin kykyä olla huomaamaton. Tämä ominaisuus voi olla hyvinkin tärkeää joissain tilanteissa. Sensoreille on annettu kantama. Sensori ei voi havaita kohteita, jotka ovat kantaman ulkopuolella. Viimeiseksi on sensorin tyyppi. Se on lähes aina joko aktiivinen, passiivinen tai pyyhkäisy. Aktiivinen sensori pyyhkii säteellään koko ajan ja ne ovatkin usein helposti huomattavissa. Pyyhkäisysensori tekee nimensä mukaisesti lyhyitä pyyhkäisyjä, joita on hyvin vaikea havaita. Passiivisensorilla ei ole varsinaista sädettä, jolla se etsisi kohteita, vaan se tarkkailee siihen tulevia ärsykkeitä. Jos siihen tulee määrätynlainen ärsyke, sensori yrittää paikallistaa kohteen (onnistuu tosin hyvin harvoin). Passiivisensoria käytetään lähes poikkeuksetta yhdessä aktiivi- tai pyyhkäisysensorin kanssa. Sääntöjen osalta kaikki toimivat samalla tavalla, mutta passiivisensoria on aina mahdoton havaita. Jotkut sensorit toimivat eri tavalla, kuin kolme perusmallia. Näille on kerrottu säännöissä tapahtuvat poikkeukset erikseen. Muuten niiden oletetaan toimivan normaalien sääntöjen mukaan. jalkamies on liian epäselvä kohde havaittavaksi selkeästi. Sensori kuitenkin huomioi sotilaan, mutta ei pysty määrittämään, onko se ystävä vai vihollinen. Sensori ei huomioi keskikokoista koiraa pienempiä kohteita. Mikäli kyseessä on normaali ohjus, eikä se käytä erityssääntöjä, sensori pystyy havaitsemaan lähestyvän ohjuksen aina. Jos ohjus ei ole normaali, sen erityissäännöt on kerrottu ohjuksen muiden tietojen kohdalla. Kaikki sensorit ovat älykkäitä ja ne pystyvät havaitsemaan, onko kyseessä luonnon muodostuma vai rakennus. Vain erikoisjärjestelmillä varusteltu rakennus voi jäädä sensorilta huomaamatta. Sensori osaa myös erottaa, onko kappale oikea vai yritetäänkö sitä huijata esim. pahvisilla tankeilla. Pienet kohteet, ohjukset ja muut: Sensori ei havaitse jalkaväkeä, sillä yksittäinen","paragraph_char_start":49185,"paragraph_char_end":53251,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7821}
{"query-id":"query-5f9ac8194258a739c574aba8b47f3c85","original_paragraph":"TX:n Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo myöntää, että vuosi ei ole ollut hänen pitkän uransa helpompia. Tilausten puute ja korealaisen omistajakonsernin talousvaikeudet ovat näkyneet konkreettisesti telakalla. – Henkilökuntaa on sanoutunut irti suomalaisen telakkateollisuuden ympärillä olevan epävarmuuden takia, Uusitalo sanoo. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat heinäkuun alussa aiesopimuksen kahden uuden lautan rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus syntyy ja hankeen rahoitus sekä vakuudet järjestyvät, Rauman ja Turun telakoille on luvassa töitä vuoden 2015 puolelle saakka. – Eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden on oltava kaiken aikaa hereillä tilausten saamiseksi. Hinnalla emme voi Kaukoidän kanssa kilpailla. Meidän on etsittävä vahvuutemme muualta, kuten uusista teknisistä innovaatioista, Uusitalo sanoo.","paragraph_char_start":20879,"paragraph_char_end":21764,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3098}
{"query-id":"query-50d27b705a5939aebb305cd9d0e2d273","original_paragraph":"Luulen että kun ihmiset ovat nuoria, he eivät käsitä alkoholin addiktoivaa vaikutusta. Sehän tiedetään miten reseptorit aivoissa toimivat, eli alkoholi syrjäyttää sen luonnollisen viestinkuljettaja-aineen ja siitä seuraa ettei ihminen voi olla enää ilman viinaa.","paragraph_char_start":33170,"paragraph_char_end":33432,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4855}
{"query-id":"query-69704d8fee35aed88495f7791c46b74b","original_paragraph":"11 Maaliskuu 2012 Pohjanmaan Maanpuolustaja 1 \/ Lottaperinneliitto palkitsi vuoden 2011 tekona TALVISODAN LEIVÄN Lottaperinneliitto teki keväällä 2011 päätöksen jakaa Vuoden teko -palkinto jäsenyhdistyksen toteuttamasta toimintaideasta. Liittokokouksessa Vaasassa tunnustuspalkinto sitten jaettiin ensimmäisen kerran ja sen sai Turun seudun lottaperinneyhdistys ry ideastaan markkinoida talvisodan leipää. Turun seudun lottaperinneyhdistys valmisti Osaava Nainen - messujen lottakanttiiniin myytäväksi satoja pieniä leipäpaketteja, joissa oli hapanleipäreseptillä tehtyjä neliskulmaisia leipäsiä pienessä läpinäkyvässä pussissa. Artikkeli sai suuren suosion. Jo ensimmäisenä päivänä leivät loppuivat kesken. Yhdistyksen jäsen Anja Narjus leipoi voimiaan säästämättä sen jälkeen koko ajan lisää leipiä ja menestys jatkui. Myöhemmin yhdistys vei leipiä kukkasten tilalla vierailuille ja palkitsi kaikki tilaisuuksien esiintyjät näillä leipäpaketeilla. Mm. paikallisen lehden itsenäisyyspäivälounaalle keksittiin lähettää paketti talvisodan leipää jne. Idea tuli Lotta Svärd-lehdestä, jossa kerrottiin lottien leipäurakasta talvisodan aikana. Lottien tehtäväksi oli annettu armeijan leivän leivonta talvisodassa, runsaat Ryhmä ylistarolaisia lottia valtaisan leivuun äärellä kesähelteellä 1941 valmistavat näkkileivän eli faneerin juurta, josta seuraavana päivänä leivottiin mainoita leipää lähetettäväksi rajuissa taisteluissa oleville sotilaillemme. (Kuva kirjasta; Ylistarolaiset talvi- ja jatkosodissa ) kg leipää päivässä oli tarvittava määrä. Leivät leivottiin maaseudun kotien uuneissa, koska pelättiin kaupunkien leipomoiden vaurioituvan pommituksissa. Lottaperinneliitto palkitsi vuoden 2011 tekona Turun seudun lottaperinneyhdistyksen idean markkinoida talvisodan leipää. Pienoisleivät pakattiin läpinäkyvään pakkaukseen tuoteselosteen ja reseptin kera. (Kuva; RL) Faneeria pakataan ja punnitaan Ylistaron Tehtaanmäellä olleessa leipomossa. Pakkaajina kuvasa vasemmalla Lempi Pakkala ja oikealla Saima Karjalainen (os. Malkamäki). Kuva kirjasta; Ylistarolaiset talvi- ja jatkosodissa Kaikki kunnia Lotta Svärd-järjestön keskusjohtokunnan silloiselle sihteerille Irma Turuselle, jonka harteille sälytettiin koko tämän operaation organisointi maaliskuussa 1939: sopivien uunien ja leipojien hakeminen kautta Suomen, neliskulmaisten leipämuottien ja pakkauslaatikoiden suunnittelu ja jako, kuljetukset juniin ja jakelu edelleen sotilaille. Uunit lämmitettiin yleen- sä öisin, etteivät savut olisi näkyneet lentokoneisiin. Piikkiöläisen emännän leipäresepti alkoi: otetaan n. 100 ltr vettä ja hehtolitra ruisjauhoja. Jauhot saatiin puolustusvoimilta. Taikina hapatettiin, se jaettiin pienempiin osiin, kaulittiin ja leikattiin muotilla neliskulmaisiksi leiviksi, paistettiin ja kuivattiin vartaissa. Pakkausta varten oli kaikille jaettu sopivat neliskulmaiset laatikot, joihin mahtui n kg kuivaa leipää. Laatikot oli mitoitettu niin, ettei junavaunuun jäänyt tyhjää tilaa. Kuiva leipä oli kevyt kantaa repussa ja ruislimppu olisi talven pakkasella jäätynyt. Kuivaa leipää voi nakerrella silloinkin, kun muuta ruokaa ei saatu perille. Lottien työ oli vapaaehtoista talkootyötä. Veteraani kertoi, että korsun nurkassa oli aina lottien leipälaatikko lukuun ottamatta paria kuukautta jatkosodan aikana 1942, jolloin elintarvikepula oli pahimmillaan. Varsinainen urakka tämä armeijan leipä oli talvisodan aikana, mutta sitä jatkui tämänkin jälkeen vielä pitkään, myöhemmin yhdessä leipomoiden kanssa. Seija Aantaalta, idean äidiltä saatujen tietojen pohjalta kirjoittanut Soilikki Suoranta.","paragraph_char_start":27138,"paragraph_char_end":30726,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3598}
{"query-id":"query-84fa60240594cf842e67c11193e305d8","original_paragraph":"29 29 (36) valitsemiensa asiakasryhmien tarpeita kannattavuutensa ja voimavarojensa asettamissa puitteissa Markkinoinnin päämäärät ja tavoitteet Yritys tarvitsee tavoitteita, koska ne antavat suunnan yrityksen toiminnalle. Ne ovat tärkeitä arviointiperusteita päätöksiä tehtäessä ja toiminnan tuloksia arvosteltaessa. Ne myös antavat mielekkyyttä työnteolle. \/3, s. 353\/ Markkinoinnin päämäärät ovat tuotteiden, alueiden ja asiakkaiden tunnistaminen, joita ei ole markkinoiden osalta tavoitettu uusien keinojen etsiminen, kehittäminen ja soveltaminen kilpailukykyisen hinnan ylläpitäminen ja mahdollistaminen palvelutason ylläpitäminen ja kehittäminen \/3, s. 354\/. Markkinoinnin tavoitteita voivat olla myynti- eli menekkitavoitteet, välitavoitteet ja puitetavoitteet. Myyntitavoite on keskeisin päämäärä, mutta on hyvä jos yrityksellä on myös muita edellä mainittuja tavoitteita. \/3, s. 357\/ Hyvän tavoitteen tulisi täyttää seuraavat piirteet: laatu, määrä, aika ja kustannukset. Laatu tarkoittaa, mille asialle tavoite asetetaan, esimerkiksi myynti. Määrä tarkoittaa, millaista mittayksikköä käytetään ja millainen lukema valitulla mittayksiköllä saavutetaan. Aika määrittää sen, missä ajassa tavoite saavutetaan, esimerkiksi vuosineljännes. Kustannukset tarkoittavat, millaisten rajoitusten ja edellytysten vallitessa tavoite on tarkoitus saavuttaa. Hyvä tavoite on esimerkiksi että bruttomyyntiä on lisättävä 5 % seuraavan neljänneksen aikana, jotta myyntikate nousee 1 prosenttiyksikön. \/5, s \/ Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnässä on monta osatekijää: myyntityö, mainonta, suhdetoiminta ja myynninedistäminen. Kaikki ne vaikuttavat asiakkaan mielikuvaan yrityksestä. Useimmiten on järkevää kohdistaa mainonta potentiaalisiin asiakasryhmiin","paragraph_char_start":38091,"paragraph_char_end":39846,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5275}
{"query-id":"query-7fdf3d237a71e345eab0c2d5913ee3bc","original_paragraph":"2 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS Pohjanmaan jätelautakunnan selvitys ja ajankohtainen päätös kuljetusjärjestelmästä rajataan sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksiin seuraavista kiinteistöistä\/yksiköistä: vakituiset asuntokiinteistöt sosiaali- ja terveyshuolto koulutus (koulut) julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palveluyksiköt Tulee huomioida, että tämä selvitys ei koske kiinteistöjä jotka ovat suoraan kytkettynä kunnalliseen viemäriverkostoon (ilman erillistä välikaivoa). 1.3 TAUSTOJA Jäsenkunnat ovat siirtäneet oikeuden päättää toiminta-alueen kuljetusjärjestelmistä Pohjanmaan jätelautakunnalle. Tämä on vahvistettu jäsenkuntien valtuuston hyväksymässä johtosäännössä. Pohjanmaan jätelautakunta on laatinut toimialueelle lietteenkäsittelysuunnitelman ( 21, ). Suunnitelmaa on hyödynnetty toimialueen nykyistä lietteen keräystä ja käsittelyn kehittämisessä. 1.4 VASTUUNJAKO Pohjanmaan jätekunnalla on viranomaisvastuu jokaisen jäsenkunnan kunnallisesta jätteenkäsittelystä. Käyttämällä julkista valtaa Pohjanmaan jätelautakunta valvoo kotitalouksien ja kuntien etuja jätteenkäsittelykysymyksissä. Pohjanmaan jätelautakunnan tehtävät on vahvistettu, sen mukaan mitä on säädetty jätelaissa ja lautakunnan ohjeissa. Ohjeissa mainittujen päätehtävien lisäksi Pohjanmaan jätelautakunnan tehtäviin kuuluu valmistella ja seurata kuntien jätepoliittista toimintaohjelmaa. Kunnallisten jätteenkäsittelyviranomaisten kotitalouksien edunvalvontaan kuuluu toimintaalueen palveluasteen määrittäminen, kohtuuttomien kunnallisten jätemaksujen alentaminen, ehtojen määrääminen jätteenkuljetuksille sekä oikeus saada tietoja kuntien vastuulla olevista jätteenkuljetuksista. 3 3 Jätelaki 5. luku. 2","paragraph_char_start":1763,"paragraph_char_end":3473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":206}
{"query-id":"query-aae72fcc66c1580f2bd77d3b19ecd143","original_paragraph":"Vielä sanoisin tuohon Anonyymin kommenttiin hyveellisyydestä ja pahansuopaisuudesta, että kun katsoo pientä vastasyntynyttä lasta, on vaikea kuvitella, että siinä suloisessa otuksessa piilee perkele ja enkeli odottamassa, kumpaan suuntaan kehitys alkaa kulkea, kehityykö siitä linnakundi, kenties murhaaja, vai hyväntahtoinen, toisia huomioon ottava kunnon kansalainen. Yleensä taitaa olla, että siitä on tulossa ihan tavallinen ihminen, jossa on tarpeen tullen sopiva annos sekä hyvää että pahaa. Olosuhteet, ympäristö ja erikoisesti geenit, jotka hän on perinyt vanhemmiltaan tai aikaisemmilta sukupolvilta näyttelevät yllättävän suurta osaa. Ihminen on oman itsensä ja luonteensa vanki.","paragraph_char_start":57489,"paragraph_char_end":58178,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8997}
{"query-id":"query-33ce5884c61c977184c75f60ce82d177","original_paragraph":"39 Tuloliitännät Yleiskäyttöisiä analogisia\/digitaalisia tuloliitäntöjä on oltava kuusi kappaletta. Näihin tuloihin on mahdollista kytkeä mitattava jännite, virtaviesti tai resistanssi. Mittaustyypin valinta tehdään kortille tulevilla siltauksilla. Siltausvaihtoehtojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Jännitemittauksella mitataan 0 10 V jänniteviestiä sekä 24 V digitaalista binääritietoa. Resistanssimittauksella mitataan 10 k NTC-, PT1000-, NI1000-lämpötila-anturia tai 10 k potentiometrin asentoa. Virtamittauksella mitataan 0 20 ma standardin virtaviestiä. Virtaviestin kuormitusvastus pitää olla suojattu liian korkealta virralta. Tämä tapahtuu silloin, jos tulo on sillattu virtamittaukselle ja tuloon kytketään vahingossa 24 V digitaalisignaali tai 10 V jänniteviesti. Tuloliitännöissä on hyvä olla merkkiledit osoittamassa digitaalisen signaalin tilaa. Tuloliitin ryhmässä on 12-liitäntänastaa, koska jokaisella tulolla on myös oma maaliitäntä. Jokainen näistä kaksinapaisista liittimistä on voitava irrottaa kortilta ilman työkaluja. Jokaisen tuloliitännän liittimen on oltava mahdollista kytkeä korttiin kiinni ja irti jännitteellisenä (hot swap) Lähtöliitännät Yleiskäyttöisiä lähtöliitäntöjä on neljä kappaletta. Näistä lähdöistä saadaan standardi jännite- tai virtaviesti erilaisten toimilaitteiden tai releiden ohjaamiseen. Lähtöihin voidaan valita myös 24 V digitaalinen signaali. PNP-tyyppisen lähdön pitää pystyä syöttämään sen perään kytkettävälle laitteelle vähintään 20 ma virta. Lähdön tyyppi: jännite-, virta- tai digitaalilähtö valitaan kortille tulevilla siltauksilla. Lähtöliitin on neljäosainen irrotettava liitin Kaksisuuntainen liitäntä Kaksisuuntainen 6-bittinen liitäntä toimii 24 V digitaalisena tulona tai lähtönä. Liitännän suunta valitaan siltauksella. Kaksisuuntaisen liitännän liittimenä on 8-napainen RJ45- liitin. Tässä liitännässä on kuuden liitännän lisäksi +24 V jännite ja maa. Tämän liitännän pitää olla yhteensopiva tilaajan aikaisemmin käyttämien liitäntäkorttien kanssa CAN-väylä Kortin päätiedonsiirtoväylänä on CAN-väylä. Se tulee olla galvaanisesti erotettu kortin muusta elektroniikasta. CAN-väylälle tuodaan erillinen 24 VDC-käyttöjännite CANväylän 5-napaisen liittimen kautta. Liittimen viides liitäntä on CAN-väyläjohtimen suojamaa (PE). Vaikka tätä ei kytketä kortille mihinkään, sille kuitenkin varataan tyhjä paikka liittimestä, ettei johtimen pää jää roikkumaan ilmaan.","paragraph_char_start":54900,"paragraph_char_end":57351,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7133}
{"query-id":"query-e3db1efdc3c99c295d5cbf6b3a2c3bbc","original_paragraph":"15 Osaamisen rakentuminen ja sen kehittäminen Organisaation osaaminen rakentuu yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa, jossa yksilötason osaamisia yhdistetään, kehitetään ja muokataan yhteisen näkemyksen mukaisiksi eli tavaksi toimia. Tällainen verkostoihin perustuva tiedon rakentuminen edellyttää organisaatiolta toimintaa tukevien rakenteiden olemassa oloa (Otala 2008, 53). Organisaation osaamiset voidaan jakaa esimerkiksi ydinosaamisiin ja yhteisiin osaamisiin. Se, kuinka moneen eri kategoriaan osaaminen jaetaan, on aina organisaatiokohtainen näkemys. Ydinosaamiset ovat kriittisimpiä kilpailijoista erottumisen kannalta. Yhteiset osaamiset tukevat organisaation päivittäistä toimintaa. Aktiivinen ote osaamisen kehittämiseen on olennaista osaamisen johtamisen onnistumisen kannalta. Osaamisen kehittämispanostuksia ja kehittymistä on seurattava säännöllisesti. Seurannan kannalta on oleellista, että tiedetään mitä seurataan. Vastuu osaamisen kehittämisestä on yksilöllä, esimiehellä ja edelleen organisaation ylimmällä johdolla, jonka vastuulla viime kädessä on viedä organisaatiota strategian määrittelemään suuntaan. On huolehdittava, että panostukset kohdentuvat niille osa-alueille, joista on tunnistettu olevan menestymisen kannalta hyötyä. Yksilön pätevyys muodostuu, tietojen ja taitojen lisäksi, asenteista, verkostoista, kokemuksesta, motivaatiosta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Tiedot ja taidot käsittävät yksilön ammattitaidon ja sosiaaliset taidot (Kauhanen 2009, 147). Ammattitaitojen kenttään kuuluvat niin oman työn substanssiosaaminen kuin työvälineosaaminen, kuten erilaisten tietojärjestelmien käyttötaidot, joiden merkitys on vuosien saatossa kasvanut tuntuvasti. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä työyhteisöön sopeutumisen takia, ja ne ovat perusta hedelmällisten verkostojen rakentamiselle. Taitavinkaan yksilö ei tule menestymään työyhteisössä, mikäli sosiaalisissa taidoissa on huomattavia puutteita. Sosiaalinen taito on yksilön osaamisen kehittämisen kannalta ongelmallinen siinä mielessä, että siihen vaikuttaa suuresti yksilön perusominaisuudet kuten persoonallisuus. Ammatin vaatimat tiedot ovat helpommin hankittavissa opiskelemalla. Toimintamallit, menetelmät, faktat ja teoriat kuuluvat yksilön tietoihin (Kauhanen 2009, 147).","paragraph_char_start":22944,"paragraph_char_end":25220,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2905}
{"query-id":"query-1f5088efb8e6108d1e229c9163dc43d1","original_paragraph":"4 Johtava meijerialan yritys Suomessa Valio on liikevaihdoltaan Suomen suurin elintarvikealan yritys ja maidonjalostaja. Valio vastaanottaa 85 prosenttia meijereihin toimitetusta maidosta. Liikevaihdosta kolmannes kertyy ulkomaantoiminnoista. Valio on Suomessa markkinajohtaja kaikissa keskeisissä meijerituotteissa ja maailmanluokan edelläkävijä terveysvaikutteisten tuotteiden kehittäjänä. Päätuotteita ovat maidot, kermat, jogurtit, juustot, rahkat, vanukkaat, maito- ja herajauheet sekä voi ja levitteet. T e h tävä m m e Luomalla kuluttajille laatua, mielihyvää ja lisäarvoa sekä sitoutuneille kumppaneille menestystä edistämme valiolaisten maidontuottajien elinkeinoa. A r v o m m e Vastuu hyvinvoinnista Korkeatasoiset ja hyvinvointia edistävät tuotteet Asiakastarpeista lähtevät yhteistyömallit Osaava, motivoitunut ja tuloshakuinen henkilöstö Eettisesti ja taloudellisesti kestävä toimintaketju maidontuottajalta kuluttajalle Va l i o - k o n s e r n i n v i s i o Valio on alansa johtava brändi kotimarkkinallaan (Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Länsi-Venäjällä). Muualla toimitaan tarkasti valituilla markkinoilla ja tuotteistolla. 4","paragraph_char_start":1727,"paragraph_char_end":2873,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":424}
{"query-id":"query-6eefa72f86f518fad41afdd8e88d5dbe","original_paragraph":"Urbaani elämäntapa –tutkimushanke alkoi Helsingin kaupungin tietokeskuksessa vuonna 2013. Tutkimushankkeessa urbaani ymmärretään korostetun yksinkertaisesti maalaisuudesta tai maaseudusta eroavana dikotomiana (ks. Castells 2002[1972]: 35). Kaupunkilainen ympäristö on siis urbaania ympäristöä ja kaupunkilainen elämäntyyli (tai elämäntyylien kirjo) on urbaania elämäntyyliä. Urbaania ei ymmärretä symbolisena käsitteenä, eikä urbaaniin liittyviä käsitteellisiä elementtejä lähtökohtaisesti korosteta (ks. keskustelua käsitteestä mm. Ilmonen 2010, myös Castells 2002[1972]). Urbaani on siis tässäkin artikkelissa pitkälti spatiaalinen eli maantieteellinen käsite, mikä on tämän empiirisen ja tiettyä aluetta – Helsinkiä – käsittelevän artikkelin tapauksessa hyvin luonteva lähtökohta.","paragraph_char_start":1040,"paragraph_char_end":1823,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":129}
{"query-id":"query-c4ca77c446e6b6d63bbb2196947ee649","original_paragraph":"tekijänoikeusja muut immateriaalioikeudet. Kun 1980-luvulla juristipiireissä alkoi levitä käsitys, jonka mukaan tekniikan nopea kehitys oli murentamassa tekijänoikeuksia ja johtaisi luovan työn tuhoon, Kemppinen kuului niihin verraten harvoihin ääniin, jotka muistuttivat, ettei asia ole ihan näin yksinkertainen. Tänään tiedämme, että hän oli oikeassa. Piratismi oli hankala ilmiö, mutta se pani myös liikkeelle uusia, tuottoisia kulttuuriteollisuuden haaroja - esimerkkinä vaikkapa YouTube ja Spotify. Jos olisimme pystyneet kaksikymmentä vuotta sitten näkemään tämän kehityksen selvemmin, olisimme ehkä pystyneet muovaamaan lainsäädäntöä paremmin sellaiseen suuntaan, että se suojaisi myös pieniä tekijöitä suuria toimijoita vastaan.","paragraph_char_start":1275,"paragraph_char_end":2011,"paragraph_similarity_to_original":99.8641304348,"tokens_before_paragraph":184}
{"query-id":"query-08a02f77c79cacc5d5f30cf143133848","original_paragraph":"20 Portfolioyhtiöt Uponor kansainvälinen talotekniikan, LVI-ratkaisujen ja yhdyskuntatekniikan toimittaja Uponor on yksi johtavista rakennusten sisäilmastoja käyttövesijärjestelmien sekä yhdyskuntateknisten putkijärjestelmien toimittajista. Yhtiön tuotteita myydään noin sadassa maassa. Uponorin liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin: Talotekniikka Eurooppa, Talotekniikka Pohjois-Amerikka ja Uponor Infra. Oras Investin omistus 23 % Vuodesta 1999 Katsaus vuoteen 2013 Katsauskauden tapahtumista merkittävin oli Uponorin ja KWH-yhtymän yhteisyrityksen, Uponor Infra Oy:n perustaminen Yhteisyritykseen yhdistettiin molempien yhtiöiden yhdyskuntatekniset liiketoiminnat. Uponorin omistus tytäryhtiöstä on 55,3 % ja KWH-yhtymän 44,7 %. Vuoden merkittävimpiin investointeihin kuului Yhdysvaltain Minnesotassa sijaitsevan Apple Valleyn tehtaan tuotantokapasiteetin kasvattaminen noin 15 prosentilla. Myös uuden, saumattoman alumiinisen komposiittiputken valmistukseen sekä muihin uusiin teknologioihin tehtiin merkittäviä investointeja Talotekniikka Eurooppa -segmentissä. Euroopan rakennusmarkkinoiden kehitys jatkui epävarmana vuonna 2013, vaikuttaen sekä talotekniikan että yhdyskuntatekniikan kysyntään. Pohjois-Amerikan liiketoimintaympäristö kehittyi vahvasti, mikä piristi alueen uudisrakennusmarkkinoita. 18","paragraph_char_start":26649,"paragraph_char_end":27965,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3599}
{"query-id":"query-70281bb192aebdec0ec2abd023c2ff3d","original_paragraph":"10 10 teydessä lanta viedään pellolle, kuivikelantaa voidaan luvan hakijan mukaan varastoida pellolla, kunnes sää on sopiva lannan levitykseen. Tavallisesti kuivalannan levitys suoritetaan muutaman päivän (maksimissaan viikon) sisällä lannan pellolle tuonnista. Lanta levitetään kuivalannanlevittimellä (keskipakoislevitin) keväällä ennen kevytmuokkausta ja syksyllä ennen kyntöä. Lietelanta levitetään pellolle pintalevitysmenetelmällä etupäässä keväällä, mutta lantaa levitetään myös syksyllä. Myös hevosen lanta levitetään peltoon. Luvan hakijan mukaan lannan levitykseen käytettävillä pelloilla ei ole suoja-alueita, joille lantaa ei voisi levittää. Päästöt ilmaan Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalan toisen päädyn ilmanvaihto toimii koneellisella alipaineilmastoinnilla, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta. Toisessa päädyssä on tasapaineilmastointi, jossa sekä poisto- että korvausilmahormit sijaitsevat katon päällä. Broilerkasvattamossa on alipaineilmastointi, jossa poisto- ja korvaushormit sijaitsevat katon päällä. Lisäksi rakennuksen päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Suunnitteilla olevaan broilerkasvattamoon tulee vastaavanlainen ilmastointi. Broilerkasvattamojen ilmastointi säädetään siten, että täyskuivikepohja pysyy kuivana. Vahti-raportoinnin mukaan vuonna 2009 toiminnasta aiheutui laskennallisesti ammoniakkipäästöjä 10,22 tonnia. Luvan hakijan mukaan kuolleiden eläinten polttolaitoksen päästöt aiheutuvat lähinnä öljypolttimen päästöistä. Polttolaitoksen piippu tulee olemaan noin 4 metriä korkea. Polttolaitoksesta aiheutuvat hajupäästöt muistuttavat luvan hakijan mukaan lähinnä grillistä aiheutuvia hajuja. Päästöjen ehkäisy Hakijan vähentää sikalan toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja muun muassa varastoimalla lietelantaa katetussa lietesäiliössä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Sekä sikalalle että broilerkasvattamoille johtava Tuppurlantie on sorapintainen yksityistie. Myös Ukkilantie, joka johtaa Tuppurlantielle on sorapintainen. Raskasliikenne kulkee Turppurlantieltä Ukkiläntietä pitkin pääasiassa etelään ja sitä kautta yleisille teille. Melua syntyy muun muassa toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä.","paragraph_char_start":18784,"paragraph_char_end":21038,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2583}
{"query-id":"query-ecc44ebee55371ba16dafc2ef81e953f","original_paragraph":"Jos tieto menee digitaaliseksi ette enää näe sitä tietoa, jossa on jotain perää. Jos nyt on manipuloitu ja viilattu kirjallisuuden osalta silmään aika rutkasti ja poistettu oikea tieto ja tilalle annettu sellaisia tietokokonaisuuksia mistä puuttuu oleelliset: niin mitä uskotte, että tulee olemaan kun mitään ei enää pääse lähteistä tarkastelemaan; jokainen poliittinen aika sekoittaa ihmisten päät oman maun mukaan.","paragraph_char_start":11981,"paragraph_char_end":12397,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1769}
{"query-id":"query-a80ae4df0d5978644130a1d520b9db77","original_paragraph":"174 154 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi Perusopetuksen kouluverkkoselvitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kouluverkon kehittäminen on lähtenyt etenemään selvityksen mukaisesti siten, että Sammon koulun Pellervon toimipiste lakkautetaan Tilankäyttöä tehostetaan sijoittamalla esiopetusta enenevässä määrin koulujen tiloihin. Nykyisten lisäksi syyslukukauden 2008 alusta muun muassa Leinolan esiopetusryhmä sijoittuu koululle. Kouluille sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmiä sekä laajenevan HIP toiminnan ryhmiä. Koulutilojen vuokrauskäytäntöä selkiytetään. Palvelutilaus Tuote Yksikkö Oppilasmäärä vusu2008 Koulupäivä\/vuosi vusu2008 Keskimääräinen päivähinta\/oppilas vusu2008 Yhteensä vusu2008 Perusopetus oppilas , , Maahanmuuttajien oppilas , valmistava opetus Keskitetty erityisopetus oppilas , Sairaalaopetus koulupäivä , Koululaisten aamu- ja oppilas , iltapäivätoiminta Erityiskoulujen oppilaiden oppilas , aamu- ja iltapäivätoiminta Pakolaisten kotouttava toiminta\/perusopetus Yhteensä","paragraph_char_start":275839,"paragraph_char_end":276894,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":32503}
{"query-id":"query-54751f5df1d339a537c5801cd0c24e50","original_paragraph":"38 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus - kilpailutekijänä erikoistuminen - ympäristöteknologian kysyntä tukee mekatroniikan kysyntää - suunnittelu lähellä asiakkaita ja tuotantoa - etenkin konetekniikan ja sähköalan asiantuntijat tarve kasvaa automaation johdosta - insinöörien koulutuksessa käytännönläheisyys varmistettava 7 Elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus - työvaltainen valmistus supistuu voimakkaasti - korkeampaa osaamista vaativa valmistus säilyy: sähkötekniikan asiantuntijoiden tarve kasvaa - syntyy pieniä erikoistuneita firmoja, joissa asiantuntijoita enemmän kuin suorittavan tason työntekijöitä 8 Muu teollisuus - huonekaluteollisuus merkittävin, kasvu asennuksessa - globaalia liiketoimintaa, jossa tehdään yhteistyötä mm. eurooppalaisten tehtaiden kanssa esim. suunnittelupuolella (IKEA tyyppisesti) - kaluste\/asuminen suunnittelu siirtyy tutkimuspuolelle (asumisen laboratorio, kalustelaboratorio, sähköinen talotekniikka) - materiaalitutkimus myös suunnittelijoiden työkenttää - myös teva voi säilyä merkittävänä 9 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - energiariskeihin varautuminen voi lisätä työvoiman tarvetta - bioenergian lisääntyvä käyttö voi tuoda pieniä muutoksia, esimerkiksi kuljetustyö voi lisääntyä 10 Rakentaminen - korjausrakentaminen lisääntyy - uudistuotantoa on, mutta saneeraustarve lisääntyy - sähköinen talotekniikka tuo lisää elementtejä rakentamiseen - kasvua valmistaloissa - kasvua ammateissa: työkoneiden käyttäjät, LVI-asentajat, elektroniikka-asiantuntijat, kauppiaat, toimistotyöntekijät - vähenevät ammatit: taloushallinnon työntekijät 11 Tukkukauppa - verkkokauppa kasvaa ja sen myötä tukkukauppa, mutta ei välttämättä Päijät-Hämeessä - mahdollisuuksia päijäthämäläisen tuotannon verkkokaupassa - logistiikassa vastaavia piirteitä, tehostuu, - ammattirakenteessa ei mainittavia muutoksi 12 Vähittäiskauppa - muutoksia runsaasti, mutta eivät juurikaan vaikuta ammattirakenteeseen - syntyy viihdekeskuksia, yhtäältä lähikaupat säilyvät - kasvu kohdistuu myyjiin, myös asiantuntijoihin - kassatyö vähenee, automaattikassat tulevat - 24h-palvelut lisääntyvät - turvatyö lisääntyy (pitkälle ulkoistettuna) - keskitason logistiikkatyö lisääntyy - vastuuta keskijohdolle enemmän, ylin porras kevyt 13 Matkailu- ja ravitsemustoiminta - monien mahdollisuuksien toimiala, mm. kongressimatkailu potentiaalina - toimialan kasvua tukevat useat muut toimialat (hyvinvointi, terveys, sosiaaliala, kulttuuri, kauppa) - toimialan kasvu kohdistuu myös ravitsemusalan työntekijöihin, pidemmällä aikavälillä myös ao. asiantuntijoihin - toimialalla suunnitteilla investointeja - uusia kahviloita, ravintoloita perustetaan - matkapalvelutyöntekijöiden tarve vähenee pitkällä aikavälillä, matkatoimistovirkailijan rooli muuttuu 38","paragraph_char_start":97752,"paragraph_char_end":100562,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13616}
{"query-id":"query-38ad19cc784177985ad113e4511a4c7b","original_paragraph":"5 Ensiavun kiirepäivinä paine helpottuu, kun soitteluun ja käytävillä juoksemiseen ei tarvitse käyttää aikaa. Hoitoryhmien etsintä on jäänyt pois; vastaanottava sairaanhoitaja tavoittaa ko. henkilökunnan tangentin painalluksella. Oikea puheryhmien käyttö lisää työtyytyväisyyttä ja helpottaa työpainetta. Enää ei mukana tarvitse kuljettaa jatkuvasti pirisevää GSM:ää. Valtatiellä rytisee. Kolaripaikalta lähtee hälytys hätäkeskukseen, joka ottaa yhteyden poliisiin, pelastuslaitokseen ja sairaankuljetukseen VIRVEn kautta. Keskussairaalan ensiapu saa ennakkotekstiviestin tapahtuneesta samaa tietä. Ensiavussa vastaanottava sairaanhoitaja saa hetkisen aikaa miettiä tilanteen vakavuutta. Hän selvittää oman henkilökunnan osuuden, käy läpi lääkäritilanteen, hahmottaa kokonaisuuden. Tällä kertaa tilanne on vakava: loukkaantuneita on useita. Kaikki oleellinen tieto tulee nopeasti VIRVEn kautta: paljonko hoidettavia tulee, millaisia vammoja potilailla on ja milloin sairaankuljetukset saapuvat ensiavun oville. Ambulanssien etenemistä seurataan samanaikaisesti Merlot-paikannusjärjestelmän avulla. Sairaanhoitaja lähettää VIRVEn kautta viestin traumaryhmälle sen oman puheryhmän kautta. Yhtäaikaisesti 19 ihmistä saa tiedon tapahtuneesta. Leikkaussali varataan saman tien, kaikki ovat valmiudessa. Kirurgi puhuu VIRVEn välityksellä ambulanssiin ja antaa ohjeita. Näin tänään. Kolme vuotta sitten vastaavassa tilanteessa etsittiin kännyköistä työntekijöiden numeroita ja juostiin pitkiä käytäviä etsimässä ihmisiä. Nytkin on kiire, mutta juokseminen on jäänyt. VIRVEn avulla moni potilas on saanut avun Pohjois-Karjalassa nopeammin, ja henkiäkin on pelastettu. Kolmisen vuotta sitten keskussairaalan lankapuhelinverkkoa ryhdyttiin purkamaan. Sairaalassa siirryttiin digitaaliseen gsm-järjestelmään. Uusi verkko ei toiminut niin kuin piti. Pahimmillaan ongelmia oli päivittäin, ja katkot olivat jopa kolmen tunnin mittaisia. Ensiavun pitkäaikainen sairaanhoitaja Jari Hirvonen alkoi miettiä, miksi VIRVE-päätelaitteet pölyyntyivät käyttämättöminä. Miksi niitä ei voisi ottaa arkikäyttöön? Ajattelutapa oli ollut kummallinen: VIRVE otetaan käyttöön poikkeavissa tilanteissa. Kuka niitä yhtäkkiä osaisi käyttää? Valitettavasti sama epälooginen ajattelumalli on vieläkin olemassa lähes koko Suomessa. Hirvonen teki karkean suunnitelman VIRVEn käyttöönotosta ensiavun päivittäisessä viestinnässä. 30 laitteesta vain yksi oli käytössä: vastaanottavalla sairaanhoitajalla. Alun näitäkö kapuloita pitäisi kantaa -asenne lieveni, ja VIRVE alkoi kulkea yhä useamman ensiavussa työskentelevän taskussa. Pian myös laboratoriossa vastattiin VIRVEn kutsuihin, sitten röntgenissä, leikkaussalissa, teho-osastolla Nykyään kapuloita on käytössä 12 yksikössä. Laitteita on 53 ja käyttäjiä sijaiset mukaan lukien lähes 700. Esimerkiksi yövuorossa olevat eivät aloita töitään ilman mukana olevaa päätelaitetta. Siitä on tullut niin iso turva, Hirvonen kertoo. Lähtötilannetta VIRVEn käyttöönotossa voisi kuvata erikoiseksi. Aloitteen ja käytännön toimet teki rivimies, ne eivät tulleet ylhäältä, hallinnosta. VIRVEn käyttö on paisunut tällaiseksi työntekijöiden omista tarpeista. Missään muussa suomalaisessa sairaalassa tätä ei ole viety näin pitkälle, Hirvonen huomauttaa. Ensihoidon rakennepohja Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä on laaja. Asukkaita on noin Pahimmillaan matkaa kertyy Lieksan reunamilta 150 kilometriä keskussairaalaan, Jari Hirvonen kuvaa alueen laajuutta. Ensiapu ottaa vastaan vuosittain lähes potilasta. Yli neljäsosa on huonokuntoisia, kun he tulevat ovista sisään. Heistä kuusi prosenttia on hoidettava heti ja loputkin minuutin sisällä. Hirvonen toteaa VIRVEn tuoneen tilanteisiin huomattavasti lisäturvallisuutta. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja potilas voi mennä elottomaksi. Ensiavussa työkaveri on yhtä lähellä kuin VIRVEn tangentti. Se on ollut jopa pelastava tekijä kun potilaan kunto on nopeasti huonontunut. Aiemmin työkaverin etsiminen gsm:llä oli monen napin painalluksen takana. Puhelu meni luultavimmin lankapuhelimeen, eikä siihen aina vastattu, jos työkaveri oli esimerkiksi ottamassa toista potilasta vastaan. Kun VIRVE soi, avunpyyntöön reagoidaan heti. VIRVEn soitot eivät huku muuhun soittotulvaan, Hirvonen painottaa. Ensiavussa joskus on kyse hetkistä. Jos elvytys viivästyy pari minuuttia, noin 80 prosenttia potilaista menetetään. Kun apu on lähellä, työntekijöiden työpaine helpottuu etenkin kiirepäivinä. Kyse on siis myös työhyvinvoinnista. Kunta- ja kuntayhtymien päättäjät pitävät erityisen tärkeänä tilikirjojen lukuja. Olemme laskeneet, että VIRVEn käyttöotto on säästänyt jopa 500 tuntia työaikaa vuodessa. Jos laskee, mitä se tarkoittaa kolmivuorotyötä tekevän sairaanhoitajan palkassa, kyse on jo isosta summasta, Hirvonen huomauttaa. Jari Hirvonen toimii sekä VIRVEvastaavana että -kouluttajana. Hänelle myös tulevat kaikki soitot ja sähköpostit, kun apu ja neuvot ovat tarpeen. Koulutus on kolmiportainen. Ensiksi käydään läpi perustieto laitteiden» Matka osastolle alkaa. Potilaan tilan muuttuessa apua tulee nopeasti. Öisilläkään käytävillä ei tarvitse olla yksin.","paragraph_char_start":10553,"paragraph_char_end":15694,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1195}
{"query-id":"query-530f1a68a3e7b8ba6ddfd5ae938e2a76","original_paragraph":"5 Uusi Elämä Nro 1\/2013 Rakkauden ja toivon sanomaa 5 Evankeliointi Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla Kansa huokaa etsiessänsä leipää: he antavat, mitä heillä kallista on, ruuasta, saadakseen nälkänsä tyydytetyksi Valitusvirret 1:11. Lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. He sanovat äidillensä: Missä on leipää ja viiniä? Valitusvirret 2:11. Suomalainen ryhmä laulamassa Viljandin torilla. Kaduilla on hyvä jakaa Jumalan sanaa ja keskustella paikallisten ihmisten kanssa. Unto Helin ensimmäinen vasemmalta. Nämä Raamatun kohdat tulivat sydämelleni, kun loppuvuodesta kiertelin kaduilla. Korkea elintaso, ja elämä, vaikka se olisi miten ylellistä, ei sittenkään anna ihmiselle rauhaa eikä iloa. Kristittyinä tiedämme, että todellisen rauhan ja ilon antaa vain Jeesus Kristus, kun Hän saa henkilökohtaisesti pelastaa ihmisen ja antaa hänen syntinsä anteeksi! Raamattu puhuu tässä ihmisistä, jotka etsivät leipää. Sodan aikana ei kaikilla ihmisillä ollut edes jokapäiväistä leipää. Mutta Raamattu sanoo, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Leipä ja sirkushuvi ei tyydytä ihmistä sisäisesti, vaan ihminen odottaa suurempaa, täydellisempää, sitä joka sisäisesti tyydyttää ihmisen ja täyttää hänen kaipauksensa! Uskovina tiedämme, että juuri Jeesuksen Kristuksen henkilökohtainen tunteminen ja uskon suhde Herraan antaa sen, mitä ihmisen Jumal-kaipuu odottaa. Ummistatko silmäsi ihmisten hädältä? Myöskin lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla. Heilläkin on nälkä, hekin kaipaavat henkilökohtaiseen janoonsa tyydytystä, elämän leipää ja elämän vettä, sitä, mitä vain Jeesus Kristus yksin voi antaa ihmiselle! Uskovina me usein ummistamme silmämme ja suljemme korvamme maailman hädältä. En tarkoita nyt ajallista nälkää, vaikka sitäkin maailmassa on, vaan elämän leivän nälkää, Jumala-kaipuun tyydyttämistä! Monet aikamme nuoret ja lapset saavat nälkäänsä vain sian ruokaa, kuten tuhlaajapoika kerran! Tätähän on juuri maailmalliset riennot, elokuvat, teatteri, pornokirjallisuus ja kaikki se saaste, mitä aikamme ihminen ammentaa esim. televisiosta hengellisen nälkänsä tyydyttääkseen. Meillä uskovilla on kuitenkin Elämän Leipä ja Elämän Vesi, Jumalan elävä ja voimallinen Sana. Mutta olemmeko me usein niin itsekkäitä, että me emme halua antaa tämän ajan nälkäisille tätä Jumalan sanan ravintoa, joka ainoastaan voi syntisen ihmisen sydämen kaipauksen ja janon tyydyttää? Voima todistamiseen Pyhän Hengen kautta Monelle uskovalle on vaikea asia, esim. todistaminen tai painetun Sanan jakaminen. Joku sanoo, ettei ole voimaa. Toinen sanoo, että hänellä ei ole rohkeutta. Molemmat vastaukset ovat osoituksia siitä, että Jeesus ei ole saanut ihmissydämessä Hänelle kuuluvaa paikkaa eikä hallintavaltaa. Raamattu sanoo, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Pelko voi olla paula ihmiselle. Siksi on päästävä irti peloista. Jeesus vapauttaa niistä! Voiman todistamiseen ja Jumalan sanan jakamiseen saa yksin Herralta! Jumalan Pyhän Hengen kautta. Kun uskova ihminen puhdistautuu Jeesuksen veressä, Herra antaa hänen sydämeensä Pyhän Hengen. Tässä Jumalan Pyhän Hengen voimassa on hyvä lähteä liikkeelle viemään hyvää sanomaa Jeesuksesta kaduille ja kujille! Synti Pyhän Hengen esteenä Uudestisyntyneen uskovan kohdalla vain tunnustamaton, valoontuomaton synti voi olla Jumalan Pyhän Hengen voiman ja voitelun esteenä. Herran puolelta on kaikki valmiina. Hän aivan odottaa, että saisi täyttää Pyhällä Hengellä ja tulella omansa! Raamattu osoittaa, että pieninkin synti pystyy kadottamaan ihmisen. Siksi uskovan on syytä tehdä parannus synneistään. Moni uskova elää tänä päivänä salaisissa synneissä ja valittaa samalla voimattomuuttaan tai rohkeuden puutetta. Uskova voi elää monenlaisen synnin harjoituksessa: sydämellä voi olla itsetyydytyksen eli onanian harjoittaminen, huoruus, panettelu, varastaminen (jos ei muuten niin esim. kymmenyksissä tai ajan käytössä Herralta). Joku uskova voi elää petoksen aiheuttamissa siteissä; on tehty kaupanteossa petos tai muita rikkomuksia. Uskonelämä on viilennyt, ei ole enää halua todistaa Herrasta eikä jakaa painettua Jumalan sanaa, kun tunnustamaton ja anteeksisaamaton synti taikka lankeemus painaa omallatunnolla! Rakas ystävä, jos sinulla on jokin tällainen asia tunnollasi tule Jeesuksen eteen, ja pyydä häneltä armoa nöyrtyä parannukseen nyt armonajassa ennen kuin se on liian myöhäistä! Verellä pestyyn sydämeen Herra sitten laskee Pyhän Henkensä voiman! Syntyy uusi rakkaus hukkuvia sieluja kohtaan, ja tulee halu viedä evankeliumin ilosanomaa tavalla tai toisella eteenpäin hukkuville sieluille! Rukoillaan herätystä Suomeen Ottakaamme nyt uuden vuoden jälleen alkaessa Herran edessä oikein rukousaiheeksi, että Herra saisi antaa Suomeen herätyksen! Pyydetään, että se herätys voisi alkaa minusta ja sinusta, meistä Herran omista, että me emme olisi hukkuvien sielujen pelastuksen esteenä! Herra, herätä minut, että herätys voisi mennä eteenpäin! Rukoillaan herätystä kaikille suomalaisille, eri yhteiskuntaluokkiin, kaduille ja kujille, mutta myös yhteiskunnan kermalle. Rukoillaan sellaista omantunnon herätystä, että synti alkaisi polttaa omallatunnolla, ja että syntyisi halu pelastua ja tehdä jotakin toisten ihmisten voittamiseksi Herralle! Ehkä me uskovat voisimme alkaneen vuoden aikana laskea myöskin elintasoamme, esim. vaikka 10 % ja antaa näin kertyneet varat ylimääräisenä uhrina Jumalan valtakunnan työhön, vaikka painetun Sanan viemiseksi kaduille ja kujille, kadun kansan voittamiseksi Jeesukselle! Sanotaan: Rakkaus on kekseliäs! Jos Jeesus on meille rakas ja meillä on halua tehdä jotakin hukkuvien sielujen hyväksi, niin tämä edellä kirjoittamani toimii! Syntyy rakkautta ystäviä kohtaan, syntyy halua uhrautua toisten voittamiseksi Jeesukselle, ja syntyy rakkautta antaa meidän haltuumme uskotusta, että evankeliumi voisi tavoittaa nälkään nääntyvän kadun kansan, ihmiset, jotka eivät tule meidän kokoushuoneisiimme, mutta jotka Jeesus kuitenkin on lunastanut ja joiden puolesta on Kristuksen veri kerran vuotanut. Tule Sinäkin viemään evankeliumia eteenpäin! Rukoillen, todistaen ja uhraten: Herraa palvellen! Unto Helin","paragraph_char_start":21598,"paragraph_char_end":27783,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3166}
{"query-id":"query-68d1a46673d6780530f58ef298a3fddb","original_paragraph":"17 Seuraava pysähdyspaikka oli Frangokastellon linnoitus Libyanmeren rannalla aivan etelärannikolla. Linnoituksen parkkipaikalla oli aika paljon henkilöautoja, joten kuvittelin linnoituksessa olevan paljon ihmisiä. Erehdyin, ei linnoituksen sisällä ollut kuin muutama henkilö kun menin sinne. Sisäänpääsystä piti maksaa (muistaakseni 1 euro?). No, eipä siitä kyllä olisi mitään isoa summaa kannattanut maksaakaan, sen verran paikka oli vaatimaton. Sen nyt melkein pääsi katsomaan jo oviaukosta. Oli siellä myös jotain kaupustelijoita, mutta en perehtynyt niihin sen paremmin. Itse linnoitusta huomattavasti suositumpi paikka oli sen vieressä oleva uimaranta, jonka takia parkkipaikka oli täynnä autoja. Frangokastellon linnoitus Frangokastellon linnoitus sisältä Linnoituksen uimaranta Tien toisella puolen oleva tarverna Linnoituksen kanssa samalla puolen tietä rannan tuntumassa oli myös taverna. Siinä en käynyt, mutta kävin tien toisella puolen olevassa toisessa tavernassa nauttimassa tölkin Fantaa 2 hintaan. Siellä oli myös mahdollisuus käydä vessassa. Tämän pysähdyksen aikataulu oli sen verran tiukka, ettei turhalle notkumiselle jäänyt aikaa. Serpentiinitietä etelärannikolla 17","paragraph_char_start":26244,"paragraph_char_end":27432,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3973}
{"query-id":"query-7f176e4574f178588c43b0117712b323","original_paragraph":"Yllätyttiin, kun jotkut miehen kaverit kommentoivat, että on tuossa ollut yksin hommaa. Siihen mies kertoi, että yhdessä ollaan tehty. Eikö naiset yleensä tee terasseja? Team M&M puhaltaa yhteen hiileen ja meidän työnjakona on se, että molemmat tekevät kaikkia hommia. Terassin tekeminen on helppoa, jos kaikki sujuu hyvin eikä yllätyksiä tule. Meille sattui yllättävän käyriä lautoja joukkoon, joita sai hikihatussa vääntää suoraksi. Myös koneita jouduttiin vähän huoltamaan välillä, mutta kaikki nämä pienetkin ärräpäät ja vastoinkäymiset on jo unohtunut. Nyt ollaan jo voiton puolella, kun kalliorannan terdeen on enää rappusten sivujen peittäminen jäljellä. Vähän mietittiin, josko nekin tekisi kivillä.","paragraph_char_start":3563,"paragraph_char_end":4270,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":573}
{"query-id":"query-6851012c10a6b92a369a8b6568a64e99","original_paragraph":"Yritin edelleen\nKatsella netistä itselleni napillista yöpaitaa, joka näyttäisi nätiltä. Tai ei näyttäisi rumalta. Minulle tuli samalla kamala hiki. Leyhyttelin itseäni pahvinpalalla ja selailin yöpaitoja. Äiti oli laittanut pari linkkiä yöllä, vinkki oli kuulemma tullut hänen siskon perheeltään, joka seuraa blogiani. Tykästyin siihen paitaan, johon äiti oli laittanut linkin ensimmäisenä. Mutta niitä ei saanut enää. Selailin lisää ja löysin toiselta sivulta kivan näköisen paidan. Tilasin sellaisen. Palasin takaisin tuolle toiselle sivustolle ja siellä sanottiinkin, että yöpaitaa on yksi kappale jäljellä. Laitoin heti sen ja toisen paidan tilaukseen.","paragraph_char_start":4354,"paragraph_char_end":5010,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":716}
{"query-id":"query-d2c66dfaba5de6957dd7839df759117a","original_paragraph":"Hetkinen maatila- ja teollisuusmunista, jos joku eettisistä kasvissyöjistä käyttää munia, niin päinvastoin, vain ne, jotka ovat \"kylän isoäidiltä\", eivät teollisesta tuotannosta. Eettinen kysymys ei ole kuka voisi kuoriutua näistä munista, siellä ei vielä ole elämää. Kysymys on kuinka julma se on LIVE-eläimille. Teollisessa tuotannossa munivat kanat elävät helvetissä, heille tämä elämä on pahempaa kuin kuolema, ja se päättyy edelleen kuolemaan veitsen alla, mutta tämän lisäksi munateollisuuden vuoksi jauhetut kananmunat, me elämme lihamyllyssä, tämä on tavanomainen menettely. Jos joku pyrkivä kasvissyöjä syö vain teollisia munia julmuuden hylkäämiseksi, kyseinen henkilö on todennäköisesti vain toisen päivän kasvissyöjä eikä hänellä ole ollut aikaa ymmärtää julmuuden olemusta.)","paragraph_char_start":11929,"paragraph_char_end":12716,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1813}
{"query-id":"query-531365f6d0dc522f3ac601dc51399b95","original_paragraph":"Oon käyttänyt Madaran tuotteista kuivaöljyä ja pihlajavoidetta. Madaran sivuilla kyseisestä öljystä osataan kertoa, että se soveltuu erityisen hyvin niille, joiden iho on väsynyt ja eloton, veltto tai jossa esiintyy ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä tai pieniä juonteita. Vaikkei mun naama nyt vielä ihan veltto toivottavasti olekaan, niin iho pakkaa varsinkin parranhaituvien höyläämisen jälkeen kuivumaan melkoisesti, joten kunnon kosteutus on monesti paikallaan. Näin talvella oon kyllä käyttänyt molempia lähes päivittäin, koska kuiva iho. Pohjalle ensin kuivaöljyä ja päälle vielä pihlajavoidetta, niin avot. Iho on pehmeä kuin vauvan pylly! Ja finnitön.","paragraph_char_start":2719,"paragraph_char_end":3378,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":414}
{"query-id":"query-9e4a8f6824880612dda58c91d2274a75","original_paragraph":"Pakastimessa oli paljon viime vuonna pakastettuja punaherukoita ja jääkaapista oli mehut loppu, joten teki mieli keittää pakastepunaherukat mehuksi. Mehu onkin suosikkitapani käyttää punaherukat eli punaviinimarjat: silloin saa siivilöityä huonon makuiset ja huonon suutuntumaiset osat pois sekä laimennettua ja makeutettua mehun sopivan makuiseksi. Olen tehnyt mehua punaherukoista sekä kylmäpuristamalla että keittämällä, ja todennut keittämällä tulevan paljon parempaa. Kylmäpuristaessa punaherukoista tulee esille kitkeriä ja jopa metallisia makuja, kun taas keittäminen tuo punaherukoista esille hienoja aromaattisia ja raikkaita makuja. Keitetty punaherukkamehu kuuluu mielestäni ehdottomasti niihin mehuihin, mitä kannattaa tehdä, jos aineksia on. Punaherukkamehun teen keittämällä samalla tavalla riippumatta siitä, olivatko marjat pakastemarjoja vai tuoreita. Keitän mehun punaherukoista samalla tavalla kuin muistakin marjoista: Laitan marjat kattilaan, peitän kylmällä vedellä, kiehautan, keitän 10 minuuttia, siivilöin. Lähiaikoina kylmänä juotavaksi tarkoitetut mehut laimennan ja makeutan sopivaksi hyvissä ajoin, jotta maut ehtivät tasaantua, kun taas kuumana juotavat mehut voin laimentaa ja makeuttaa vasta juuri ennen käyttöäkin.","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1247,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-07a14272a57f84822361d68e222c6771","original_paragraph":"Kunnallisessa eläkejärjestelmässä voimassa oleviin henkilökohtaisiin eläkeikiin liittyy tiettyjä eläketurvan suojauksia ajalta ennen vuotta 1995. Nämä suojaukset ehdotetaan säilytettäväksi edellyttäen, että henkilö jatkaa työntekoaan vähintään omaan eläkeikäänsä saakka. Toisaalta sallitaan eläkkeelle siirtyminen myös ennen omaa eläkeikää, varhennettuna 62 vuoden iästä tai varhentamattomana 63 vuoden iästä. Tällöin henkilöllä ei kuitenkaan olisi enää oikeutta lisäturvan mukaiseen eläkkeeseen ajalta ennen vuotta 1995, koska lisäturvan saaminen edellyttää palvelun jatkamista eläketapahtumaan saakka. Nykyisin vanhuuseläkkeen voi tosin saada varhennettuna myös lisäturvan mukaisena, mutta tällöin eläkkeen määrää vähennetään varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten kahden vuoden varhennus vähentää nykyisin eläkettä 9,6 prosentilla.","paragraph_char_start":31769,"paragraph_char_end":32635,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4075}
{"query-id":"query-9673ac50d92e6edb824d2b251bea1e46","original_paragraph":"254 §.Radiolaitteen näytteillepano ja esittely. Tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämiseksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuudesta asettaa messuilla, näyttelyissä ja vastaavissa tilaisuuksissa näytteille radiolaitteita, joiden vaatimustenmukaisuutta ei ole tämän lain mukaisesti varmistettu, edellyttäen että näytteillepanijat ilmoittavat selvästi, että tuotteita ei voi asettaa saataville markkinoilla ennen kuin ne on saatettu vaatimusten mukaisiksi. Mahdolliseen esittelykäyttöön sovelletaan tämän lain 96 §:n 6 momenttia, jonka nojalla Viestintävirasto voi sallia myös taajuusalueen säädetystä käyttötarkoituksesta poikkeavaa käyttöä. Esittelykäyttöön ei saa liittyä häiriöriskiä tai muuta haittaa. Viestintävirasto voi luvan myöntäessään asettaa ehtoja, jotka ovat tarpeen haitallisten häiriöiden sekä riskien välttämiseksi. Säännöksellä pannaan täytäntöön radiolaitedirektiivin 9 artiklan 2 kohta.","paragraph_char_start":200937,"paragraph_char_end":201854,"paragraph_similarity_to_original":99.8909487459,"tokens_before_paragraph":22980}
{"query-id":"query-5a04e425adb20de886e428d52520c2c7","original_paragraph":"Kyselytunnilla televisiossa ja puolueiden omissa budjettiehdotuksissa oli kaikilla (paitsi hallituksella) ehdotettu korotettaviksi molempia eläkkeitä. Ne ovatkin kohtuuttoman pieniä monien maksujen noustua. Ne ovat myös jääneet jälkeen hintaindeksisidonnaisuudestaan huolimatta jälkeen hinnoista ( KELA + Tilastokeskus ). Ne eroavat työeläkkeistä siinä, että niitä eivät niiden saajat ole itse maksaneet etukäteen. Ne molemmat maksetaan valtion kukkarosta lisälainalla. Siksi valtiovarainministeri ei innostu niitä paljon nostamaan. Hän toistaa edelleen vakiovastauksellaan, että niidenkin nostaminen on kiinni ”uusista työpaikoista”. Siksi ihmettelen, miksi työeläkkeitä ei koroteta, koska siihen ei tarvita valtionvaroja. Korotukset saadaan – kuten jo sanoin – osasta eläkerahastojen sijoitustuotoista loppuosan jäädessä edelleen tuottamaan! Työeläkkeen saajia on niin paljon, että korotukset niissä todella toisivat elvyttäviä vaikutuksia (ks. yllä luettelo)","paragraph_char_start":3245,"paragraph_char_end":4206,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":510}
{"query-id":"query-2582152da13529c8a00f852e5cc846a3","original_paragraph":"Tässä vaiheessa käsivarteni olivat alkaneet särkeä, etenkin vasemmassa hauiksessa tuntui kipua ja ajattelin sen johtuvan liian kireästä käsivarsikotelosta, jota löystin hieman. Ehkä se vähän auttoikin, en ainakaan muista, että käsivarsikipu olisi kovin pahentunut. Takareiteni olivat alkaneet kiristää, ja 28 kilometrissä tiedostin kivun niissäkin. Siinä 28 kilometrin kohdilla oli asuinalue, jossa iso porukka kannusti koko matkan ajan, lapset antoivat läpyjä ja aikuiset huusivat nimeltä. Numerolappuun oli kirjoitettu jokaisen etunimi suurin kirjaimin, joten siitä saattoi juoksijoita etunimellä kannustaa. Kuulin sieltä täältä huutoja \"hyvä Salla!\", ja sain voimaa kinttuihini. Ihan kuin kaikkialla olisi ollut juuri minun tuttujani katsomassa. Noin pari kilsaa ennen kolmannen kierroksen loppua kaarteessa oli jälleen toimitsijoita, jotka kommentoivat toisilleen meidän menoamme. He juttelivat keskenään, mutta tajusin sanat: \"Kovavauhtista menoa!\", ja ajattelin, että ehkä meno tosiaan näyttää vielä kovalta, vaikka se ei siltä enää tuntunutkaan. Se sama iloinen papparainen huusi, että kun saatte tämän matkan tästä nyt juostua, niin tulette sitten meidän järjestämiin muihinkin tapahtumiin. Kolmannen kierroksen lopulla keskivauhti oli laskenut jo noin 5:44:ään. Kilometrit 26 - 30: 5:47 \/ 5:55 \/ 5:58 \/ 6:08 \/ 6:06.","paragraph_char_start":54064,"paragraph_char_end":55388,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8733}
{"query-id":"query-5ccae0ef195192f08da95ff6e2f3d519","original_paragraph":"25 LUKU 3. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 19 d i α α β = d c = d e = d i β d c d e Kuva 3.4: Ortostereoskooppiset kuvaus- ja katseluolosuhteet. 3.2 Stereoskooppisen kuvan geometrian vääristymät Kartonki-ilmiö Kartonki-ilmiö on stereoskooppisen kuvan geometrinen vääristymä, jossa kuvattu kohde havaitaan litistyneenä, kartonkimaisena [22, 39]. Ilmiön periaate on havainnollistettu kuvassa 3.5, jossa W o ja D o ovat kuvauskohteen leveys ja syvyys todellisessa maailmassa, W i ja D i kohteen leveys ja syvyys katsojan hahmottamassa stereoskooppisessa kuvassa. Kartonki-ilmiö voidaan määritellä niin sanotun paksuuskertoimen (engl. roundness factor, shape ratio) avulla: P aksuuskerroin = D i\/d o W i \/W o (3.8) Paksuuskerroin kuvaa sitä, kuinka paljon hahmotettu kohde suurenee syvyyssuunnassa suhteessa siihen kuinka paljon se suurenee vaakasuunnassa (verrattuna todellisen maailman mittoihin). Kartonki-ilmiötä sanotaan esiintyvän, jos paksuuskerroin on < 1 [22]. Jos paksuuskerroin on > 1 tulisi kuvattu kohde kokea syvyyssuunnassa venyneenä. Kartonki-ilmiön määritelmä voidaan tulkita myös niin, että sitä esiintyy, jos kohteen syvyyssuuntaisen koon ja vaakasuuntaisen koon suhde on hahmotetussa kuvassa pienempi kuin todellisessa maailmassa. Kuvan 3.5 tapauksessa siis, jos D i \/W i < D o \/W o. Esimerkki paksuuskertoimen vaikutuksesta hahmotettuun geometriaan voidaan nähdä kuvassa 3.3. Siinä katsojaa lähinnä olevat ruudut ovat veny-","paragraph_char_start":38810,"paragraph_char_end":40242,"paragraph_similarity_to_original":97.4860335196,"tokens_before_paragraph":5395}
{"query-id":"query-fb12cacb83502617d90f8d1d15ebda9e","original_paragraph":"9 4 2.2 Tietie-yhteistyö Ammattikorkeakoulujen verkko-opetusyhteistyö käynnistyi vuonna 1995 opetushallituksen tukemana Tietie-projektina, tietotekniikan avulla tietojenkäsittelyä. Projektissa käytettiin informaatiotekniikkaa monen ammattikorkeakoulun yhteisessä tietojenkäsittelyn opetuksessa. Tietie-projekti oli myös osa opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - ohjelmaa. Projektin ulkopuolinen rahoitus päättyi vuoden 1998 lopussa. Hyväksi havaittu toiminta muutettiin omarahoitteiseksi vakiintuneeksi yhteistyöksi vuoden 1999 alussa luvun loppupuolella ammattikorkeakoulujen tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat olivat monilla paikkakunnilla opiskelijamääriltään pieniä, joten paikallinen kurssitarjonta jäi pakostakin suppeaksi: vajaalle kahdellekymmenelle opiskelijalle ei voitu tarjota kovin monta vaihtoehtoista kurssia, jos joka kurssille piti saada yli kymmenen opiskelijaa. Kun kurssille tuli opiskelijoita usealta paikkakunnalta, paikallinen kurssitarjotin monipuolistui. Niinpä Tietie-projektin tavoitteina olivat etä- ja monimuoto-opetuksen ja yhteistyön avulla lisätä paikallisia voimavaroja sekä tarjota opiskelijolle vapautta ajasta ja paikasta (Kauppi & Vainio 1998a, 153, Kauppi & Vainio 1998b, 58, Kauppi 1998, 194). Tietie-projektin keskeisenä toimintamuotona oli oppimismateriaalin, opetuksen ja ohjauksen välittäminen uusimman tieto- ja viestintätekniikan avulla. Jokainen projektissa mukana ollut ammattikorkeakoulu, joita tuolloin oli viisi, valmisteli ja toteutti yhden kolmen opintoviikon kurssin, jonka tarjosi kaikille projektissa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille. Näin jokainen mukana ollut ammattikorkeakoulu sai viisitoista opintoviikkoa koulutustarjontaa valmistelemalla itse kolme opintoviikkoa. (Kauppi & Vainio 1998a, 153, Kauppi & Vainio 1998b, 58, Kauppi 1998, 194.) Kurssitoteutuksissa käytettiin puhelinverkkovälitteistä monipistevideoneuvottelua, Internetin sähköpostia, verkkosivuja sekä keskusteluryhmiä ja oppimisalustoja. Monimuotoopetuksen lähikontaktit toteutettiin välitteisinä videoneuvottelujen avulla. (Kauppi & Vainio 1998a, 153, Kauppi & Vainio 1998b, 58, Kauppi 1998, 195.) Kaupin ja Vainion arvioinnissa vuonna 1998 todettiin, että Tietie-projekti oli \"malliesimerkki ammattikorkeakoulujen yhteistyön voimasta, toimintamallista, jolla yksittäisen ammattikorkeakoulun opetustarjontaa voitiin rikastuttaa, asiantuntemusta laajentaa ja omaa","paragraph_char_start":11014,"paragraph_char_end":13423,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1561}
{"query-id":"query-5e51e839f4d14633c0a72c31c57b78a7","original_paragraph":"Riita-asioissa kielteisiä lupapäätöksiä annettiin 194. Kun lupajärjestelmän soveltamisalaan kuului noin 570 valitusasiaa, evättyjen lupapyyntöjen osuus oli 34 %, ja kaikista riita-asiaratkaisuista noin 7 % oli kielteisiä lupapäätöksiä. On vaikea tarkkaan ennakoida soveltamisalan laajentumisen myötä lisääntyvien kielteisten ratkaisujen määrää. On kuitenkin perusteltua olettaa, että järjestelmän soveltamisalan laajentaminen kaikkiin riita-asioihin pienentäisi kielteisten lupapäätösten suhteellista osuutta kaikista ratkaisuista. Karkean arvion mukaan on mahdollista, että noin 20—25 %:ssa riita-asioista tehtäisiin epäävä luparatkaisu. Tämä tarkoittaisi, että kielteisten lupapäätösten määrä olisi riita-asioissa noin 600—700.","paragraph_char_start":65704,"paragraph_char_end":66433,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8079}
{"query-id":"query-d9d6d7a12b45e9ec44181f498e4dc305","original_paragraph":"Mitä tekevät sitten teoksen miehet? Runebergilla miehet näyttäytyvät jotenkin naisia kalvavista ristiriidoista ja tuntemuksista vapaina, naisten kertomuksissa kokemat ongelmat eivät kosketa miehiä. Miehiä tarinamaailman lait ja järjestys ei haittaa, he ovat tuudittautuneet eräänlaiseen muuttumattomuuden sokeuteen. Miesten ja naisten maailmat eivät siis tunnu kohtaavaan, ja kontrastit sukupuolten välillä ovat suuria.","paragraph_char_start":2364,"paragraph_char_end":2783,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":315}
{"query-id":"query-89c8898432aad0a2b1f62ff2cc56537b","original_paragraph":"…Ongelmalliseksi tilanne muodostuu silloin, kun potilaan oireet kasvavat hänen toimintakykyään rajoittaviksi, mutta me lääkärit emme kykene osoittamaan hänen elimistönsä solurakenteissa tai -toiminnoissa poikkeavia muutoksia. Lääketieteellisesti katsoen potilas on terve. Kelasta tai vakuutusyhtiöstä tulee sairauspäivärahan tai eläkkeen hylkäävä kirje, koska potilaasta ei ole voitu osoittaa lääketieteellistä, siis solubiologista, vikaa. Potilaalle saatetaan sanoa, että hänen vaivansa ovat ”psykosomaattisia”, mikä sisältää ajatuksen että ne ovat jotenkin kuviteltuja, epätosia. Potilas saattaa saada kehotuksen lenkkeillä, laittaa ruokavalionsa kuntoon ja lakata murehtimasta asioista, joihin hän ei voi vaikuttaa. (Potilaan oireet voidaan tulkita myös merkiksi psykiatrisesta sairaudesta, jolloin vaatimus soluvaurioiden osoittamiseen häviää ja potilas siirtyy psykiatrin hoiviin.)","paragraph_char_start":30811,"paragraph_char_end":31697,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4394}
{"query-id":"query-c3af9871edece4204d25f31453213184","original_paragraph":"Mut se oli omituista, että mulle tuli paniikkikohtauksia. No sitte piti lähtee sunnuntaina jo kotiin. Halattiin mun siskon kanssa ja sit halasin siskon tyttöäkin ja sitte lähdin kotiin junalla. Kuuntelin musaa ja soittelin ihmisille, että tapaan ainakin yhden hyvän ystäväni perillä. Matka sujui hyvin ja sit mentii suoraan kahville (minä oikeasti olen alkanut juoda kahvia vakituisesti!!) niin siellä kahvilassa käytii juomassa kahvit ja sit menin äkkii bussille, että pääsen kotiin. Heti kodin lähellä riitelin mun naapurin kanssa, kun se ei ymmärtänyt sitä, että olin matkan jäljiltä väsynyt, enkä halunnut mennä kävelemään hänen kanssaan. Naapurini ei ymmärtänyt asiaa ja nyt olemme riidoissa.","paragraph_char_start":27947,"paragraph_char_end":28644,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4870}
{"query-id":"query-c60870252d78b33d358fc17626feeb76","original_paragraph":"Samoin kuin Mestizossa ja alkuperäiskansoissa, myös Euroopassa syntyneiden meksikolaisten prosenttiosuudet vaihtelevat huomattavasti käytettyjen kriteerien mukaan: Viimeaikaiset valtakunnalliset kenttätutkimukset, joissa otetaan huomioon erilaiset fenotyyppiset piirteet (hiusväri, ihon väri jne.), Ilmoittavat prosenttiosuuden olevan 18% - 23%, jos kriteereinä on vaaleat hiukset , ja 47%, jos kriteerit ovat ihonväri, ja Meksikon hallitus on itse tehnyt myöhemmät tutkimukset. Siirtomaa-ajan aikana suurin osa Euroopasta Meksikoon suuntautuvasta muuttoliikkeestä oli espanjalaista , mutta 1800- ja 1900-luvuilla huomattava määrä muita kuin espanjalaisia eurooppalaisia muutti maahan. Eurooppalaiset olivat usein Meksikon siirtomaa-kaupunkien suurin etninen ryhmä. Nykyään Meksikon pohjoisilla ja läntisillä alueilla on suurin prosenttiosuus Euroopan väestöstä, ja suurimmalla osalla ihmisistä ei ole syntyperäistä sekoitusta tai heillä on pääasiassa eurooppalaista alkuperää.","paragraph_char_start":95566,"paragraph_char_end":96543,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13116}
{"query-id":"query-c1bb1839ebd764e0a574110783ded41b","original_paragraph":"Edenin satunnaiset artikkelit ja hänen 1970-luvun alun televisioesiintymisensä olivat poikkeus lähes täydellisestä eläkkeelle siirtymisestä. Hän esiintyi harvoin julkisuudessa, toisin kuin muut entiset pääministerit, kuten James Callaghan, jotka kommentoivat usein ajankohtaisia asioita. Margaret Thatcher jopa jätti hänet vahingossa pois konservatiivien pääministerien luettelosta, kun hänestä tuli konservatiivien johtaja vuonna 1975, vaikka hän myöhemmin pyrki kaikin tavoin luomaan suhteet Edeniin ja myöhemmin tämän leskeen. Eläkkeellä ollessaan hän suhtautui erittäin kriittisesti Sukarnon Indonesian kaltaisiin hallintojärjestelmiin, jotka takavarikoivat entisten siirtomaaherrojensa omaisuutta, ja näyttää palanneen jonkin verran oikeistolaisiin näkemyksiin, joita hän oli kannattanut 1920-luvulla.","paragraph_char_start":63628,"paragraph_char_end":64434,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8904}
{"query-id":"query-8f652fb774cb77bce1dbc25357a0d303","original_paragraph":"Uudessa käräjäoikeudessa laamanni voi antaa kokeneelle kansliahenkilökuntaan kuuluvalle tehtäväksi ratkaista yksinkertaisia asioita, joista suurimman osan muodostavat juuri perintäasioissa käytettävät ns. suppealla haastehakemuksella aloitetut asiat, joissa tulee yksipuolinen tuomio.\nHuomattakoon, että hallituksen esityksessä HE 79\/1993 on todellakin futuuri: ”… asiat, joissa tulee yksipuolinen tuomio” ! Miten valtioneuvosto voi predestinoida, että haasteista tulee tulemaan yksipuolinen tuomio? – Vai oliko näin päätetty jo lakitekstiä valmisteltaessa: laki tehdään sellaiseksi, että yksipuolinen tuomio tulee joka tapauksessa ja varmasti ?\nKansliahenkilökunnan koulutuspohjasta, lisäkoulutuksesta tai sen tarpeesta ei sen paremmin alioikeusuudistuksen lakitekstissä, sen perusteluissa kuin ”Uudet velkalait perinnässä” –kirjassakaan anneta mitään tarkempia tietoja.\nKäsitteen ”kokenut kansliahenkilökunta” määrittely onkin kätketty erilliseen ns. käräjäoikeuslakiin ( 28.6.1993\/581 ) sen alakohtaan ”Tuomioistuinharjoittelu käräjäoikeudessa” 14-17§ sekä hallituksen esitykseen 79\/1993 liittyvään lakiin alioikeusuudistuksen siirtymäsäännöksistä 7§:n, joiden lähteiden mukaan ”kihlakunnantuomari tai raastuvanoikeuden pormestari voi… määrätä notaarin ja kansliahenkilökuntaan kuuluvan suorittamaan 1§:ssä tarkoitettuun lainkäyttöön liittyviä tehtäviä…”\nKäräjäoikeuslain mukaan siis käräjäoikeudessa voi olla notaareja, jotka ovat lainopin kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja suorittamassa tuomioistuinharjoittelua saadakseen varatuomarin arvon. Laamanni voi määrätä 1) virassa kaksi kuukautta olleen notaarin käsittelemään ja ratkaisemaan käräjäoikeuden kansliassa: c)oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 14§:ssä tarkoitettuja asioita ( esim. tietyn määräinen saaminen, kirj.huom. ).\nAivan vastaavalla tavalla sairaalassa apulaislääkärinä 2 kuukautta opintojensa loppuvaiheessa oleva lääketieteen kandidaatti voitaisiin velvoittaa itsenäisesti tekemään avosydänleikkauksia !\nMutta – mikä pahinta – myös ”kansliahenkilökuntaan kuuluva” eli käytännössä merkonomin peruskoulutuksen saanut henkilö sai täydet oikeudet ryhtyä antamaan velkomustuomioita !\nIlmeisesti lakiuudistuksen tässä kohdassa on ajateltu, että mikäli lakiuudistusta eduskunnassa ajettaessa joku kiinnittäisi asiaan huomiota, voidaan tämän kohdan ottamista lakiin perustella sellaisella selityksellä, että kansliahenkilökunnan annetaan hoitaa vain ”yksinkertaisia”, markkamäärältään vähäpätöisiä saatavia, esimerkiksi maksamattomia puhelinlaskuja, vuokria jne.\nKuitenkin todistettavasti kansliahenkilökunta on käsitellyt miljoonien, jopa kymmenien miljoonien markkojen suuruisten yritysluottojen haastehakemuksia, ja antanut niissä langettavia tuomioita suorastaan läpihuutojuttuina. Tällainen on täysin käsittämätöntä oikeusvaltio Suomessa !\nTyöryhmän tietoon ovat tulleet ainakin seuraavat asiakohdat, jotka ovat asiantuntemattoman käsittelyn vuoksi johtaneet vääriin tuomioihin eli oikeusmurhiin\nKuka on luotosta vastuullinen oikeushenkilö","paragraph_char_start":49457,"paragraph_char_end":52470,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6948}
{"query-id":"query-3d3c76b4bd0f7fe39e18b96c6989fd4b","original_paragraph":"Noh, se huono puoli siinä on, että kaupunki on kaikkien muidenkin piha. Tämän sain kokea kantapään kautta, kun lauantaina suuntasin piknik-koreineni ja kirjoineni puistoon viettämään rentouttavaa kesäiltaa. VIRHE. En ollut älynnyt, että juurikin tämä lämmin ja kaunis kesäilta oli myös koulujen päättäjäispäivä. Voi sitä ilmassa lentelevien vittujen määrää.","paragraph_char_start":7751,"paragraph_char_end":8108,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1230}
{"query-id":"query-45314caa31401f3c4a5bd4c6ad9b3fba","original_paragraph":"Vaikka jäljellä ovatkin ne suosikit, toivoisin vaatteiltani enemmän. Jatkan siis tätä projektia sillä, että pyrin rakentamaan vaatekaappia, jonka jokainen vaatekappale toimisi monessa eri tilanteessa. Vaatekaappia, jonka yhdisteltävyys olisi huomattavasti monipuolisempaa, mitä tämänhetkisen. Vaatekaappia, jonka vaatteiden materiaalivalinnat (ja sen lisäksi myös aiempaa vahvemmalla tavalla eettisyys) olisivat suuremmassa roolissa. Lisäksi tuon monipuolisemman yhdistelyn myötä toivoisin, että määrä pienenisi entisestään. Onneksi tätäkin projektia varten on jo kirja odottamassa! Nimittäin nyt kun KonMarin osalta on päästy \"maaliin\" vaatteiden kanssa, on siis aika aloittaa Josélta lainaan saamani Hyvän mielen vaatekaappi -teoksen lukeminen.","paragraph_char_start":3112,"paragraph_char_end":3858,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":475}
{"query-id":"query-6abc1626da242317a44ddf35a5dfc21c","original_paragraph":"Neljän vallan Saksa-päätös tehtiin 12.9.1990. Suomen hallitus teki 21.9.1990 yksipuolisen päätöksen, jossa se neljän vallan Saksa-päätökseen viitaten totesi, että rauhansopimuksen III osan Saksaa koskevat samoin kuin muut täysivaltaisuusrajoitukset olivat menettäneet merkityksensä eivätkä enää vastaa Suomen asemaa YK:n ja ETYKin jäsenmaana. Poikkeuksen muodostivat ydinaseet, joita koskevaan kieltoon Suomi oli muutoinkin, vuoden 1968 ydinsulkusopimuksessa, sitoutunut. Suomi informoi Neuvostoliittoa ja Isoa-Britanniaa näiden Helsingin suurlähetystöjen kautta viisi päivää aikaisemmin. Molemmat vastasivat ennen Suomen päätöksen tekemistä eivätkä asettuneet sitä vastustamaan.","paragraph_char_start":25474,"paragraph_char_end":26153,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3755}
{"query-id":"query-9cc72f04c33544f64ea514d40ebcc01c","original_paragraph":"Tosiasia on se, että jos haluamme säilyttää nykyisen elintason, palvelut ja sosiaaliturvan, pitää meidän yhteiskuntana tehdä enemmän töitä. Enää ei voida repiä elintasoa kehitysmaiden nahasta, kun ihmiset alkavat siellä ottaa oman osansa. On varmasti naiivia kuvitella, että kaikilla olisi edellytykset pärjätä hyvin nykyisessä yhteiskunnassa ja vastata sen vaatimuksiin. Mikäli on näin, tarkoittaa se sitä, että meidän jotka pysyvät mukana pitäisi tehdä enemmän. Toki siitä seuraa taas lisää pärjäämispaineita ja kuormaa. Ehkä pitäisikin vaihtoehtoisesti tinkiä jostain? Vai onko jollain tähän yhtälöön muka jotain vippaskonstia, jolla asioita korjattaisiin?","paragraph_char_start":53858,"paragraph_char_end":54517,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8216}
{"query-id":"query-9b801c32238cccc7188fdba94abf5def","original_paragraph":"Tai tarjoa herkkulauta sellaisenaan viinilasillisen siivittäjänä. VALKOISET LAUTASET VILLEROY & BOCH, KUOHUVIINILASI FERM LIVING, STOCKMANN.. Harmoninen, raikas yhdistelmä. Salaatin makumaailmaa täydentävät viinin sitruksiset ja kukkaiset ominaisuudet. Nosta pastan kanssa pöytään italialaisen yltäkylläinen platter, josta jokainen syöjä voi noukkia annoksen päälle haluamansa herkut. Punaviinisuositukset NERO GRANDE SALICE SALENTINO RISERVA 2015 ITALIA, 005155, 9,98 € CECILIA BERETTA RIPASSO 2016 ITALIA, 434797, 16,49 € Moninaisten makujen pastailtaan valitaan punaviini, joka on jo sellaisenaan erittäin mehevä ja helposti lähestyttävä. Punaviinin makeudesta voi olla montaa mieltä, makeus kuitenkin pyöristää viinin suutuntumaa ja tekee viinistä hyvin toimivan yhdistelmän paljon makuja sisältävälle aterialle. Vältä liiallista särmikkyyttä. Molemmat viinit sisältävät hieman makeutta ja toimivat juuri siksi ruokien kanssa. Päärynäisen pinaattigorgonzolasalaatin pariksi sopii italialainen myös hieman päärynäinen prosecco. 44 Viinisuositus gorgonzolapinaattisalaatille LA GIOIOSA CARTIZZE PROSECCO BRUT ITALIA, 526977, 24,99 € Päärynä on tämän viini-ruokayhdistelmän avainsana ja se maistuu niin viinissä kuin ruoassa. Granaattiomenan happamuus taas tuo korostuneesti esiin viinin kypsää hedelmäisyyttä, samoin kuin ruoan pähkinät ja juusto","paragraph_char_start":74519,"paragraph_char_end":75867,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11198}
{"query-id":"query-01bf13363c587c73213c316f9ce8d706","original_paragraph":"Psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala käsittelee kirjassaan mm. aiheita häpeä, itsetuntemus, sosiaalipsykologia, tunnetaidot, tunteet. Julkisessa keskustelussa häpeä mielletään usein mielenterveyden ongelmien seuraukseksi. Harva tietää, että häpeä on myös monien mielenterveyden ongelmien taustavaikutin. Kyky tuntea tervettä häpeää on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnan kannalta, mutta häpeästä voi myös kasvaa suuri, salakavalasti hyvinvointia nakertava möykky. Häpeä vaikuttaa monien ajallemme ominaisten ongelmien, kuten riittämättömyyden tunteen, huonon itsetunnon, perfektionismin, uupumuksen, masennuksen, ahdistuksen ja syömishäiriöiden taustalla. Kirja on työkalu jokaiselle, joka haluaa tutkia suhdettaan häpeään, vapautua sen yliotteesta ja oppia myötätuntoa itseään kohtaan.","paragraph_char_start":66016,"paragraph_char_end":66817,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9572}
{"query-id":"query-1d2af0a90fa47a39351b4c4025435894","original_paragraph":"Äänekosken Huimasta tullut Cayro-Lyza Toomingas pelasi ensimmäistä kertaa kotiyleisön edessä. Laukaan Urheilijoiden kasvatti esiintyi Vedon väreissä kahdessa naisten Korisliigan ottelussa tammikuussa. Keskiviikkona 188-senttinen sentteri pelasi reilut 19 minuuttia. Hän pitää keskiviikon ottelua toistaiseksi parhaana pelinään naisten pääsarjatasolla, kun sai peliaikaa ja pääsi enemmän peliin mukaan.\n– Olin tänään avoimin mielin. Kun pelaa 18-vuotiaana ensimmäiset Korisliiga-pelit, ei voi tietenkään olettaa mitään isoa. Olen hakemassa kokemusta ja katson, miltä tuntuu olla mukana. Kaikki ovat valmiita auttamaan. Täällä on tosi helppoa päästä mukaan ja minut on otettu avoimin sylin vastaan.","paragraph_char_start":3024,"paragraph_char_end":3720,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":419}
{"query-id":"query-28f3a95ac407a5226bf46f12a8556bf5","original_paragraph":"Koska Texasin öljykentät eivät kuitenkaan riitä koko Yhdysvalloille, on Yhdysvallat alkanut tuottaa ns. liuskeöljyä, josta voit lukea lisää esim. täältä. Toisin kuin perinteinen öljy, on liuskeöljy kiinni kivessä, joten sen irrottaminen vaatii paljon energiaa eli rahaa. Vielä enemmän rahaa kuin Norjan öljy merenpohjasta. Ja koska liuskeöljyn tuottaminen vaatii paljon rahaa, on sen tuottaminen kannattavaa vain jos öljyn hinta pysyy järkevissä luvuissa. Erilaisten arvioiden mukaan viikonloppuna öljyn hinta laski vihdoin alle tason, jonka jälkeen liuskeöljy yritykset eivät enää ole kannattavia. Usein kannattavaksi liuskeöljyn hinnaksi lasketaan yli 40-50 dollarin tynnyrihinta (ja öljyn hinta laski pahimillaan nyt n. 30 dollariin).","paragraph_char_start":6678,"paragraph_char_end":7415,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":964}
{"query-id":"query-6cc481385cfdcaf6ddd659abcf4dbdc0","original_paragraph":"Koen musiikin kokonaisvaltaisemmin kuin mikään muun. En osaa siitä silti sanoa juuri mitään, en ole opiskellut musiikia enkä tunne alan termistöä. Mutta kuuntelen. (kuin radioamatööri... ”OH1VR2 täällä. kuuleeko OH2TKW siellä. kuuntelen”) Klassinen musiikki on pohjattomin mieleni lähde, älyn ja tunteen liitto. Jazz on musiikkia, jota itse haluaisi sekä elää että soittaa (tai sehän on sama asia). Blues on Alku ja Juuri. Ja sitten pidän laululyriikasta; on runoja jota luettuina eivät sävähdytä mutta laulettuina ”nousevat lentoon”, tms. Joiuista en tykkää mutta esim. gregoriaaninen kirkkomusiikki on aivan ihanaa: sitä kun on niin helppo lukea (= nuotittaa). Ja mitäs vielä... iskelmämusiikki... se on kamalaa, nuotit särkevät korvia kun ovat niin yksinkertaisi, sys fittan. Ja pelimannimusiikki – siis pahimmillaan – on niin kamalaa että pitäisi jotenkin rikoslainkin reagoida siihen. Mutta tangot jotka Argentiinasta tänne ovat tulleet ja matkalla muuttuneet (= ränsistyneet) ovat kivoja kun niissä on niin absurdeja (= surrealistisia) sanoja. Niitä nuorempanakin oli kiva hyräillä kun talutti fillariaan takaisin kotia kohti, oli kesäyö eikä ollut saanut vaikka vain sen takia sen tytön aitan luo oli polkenut, kettingit rahisten... Joo, tangot jos mitkään ovat lohduttavaa musiikkia.","paragraph_char_start":43815,"paragraph_char_end":45106,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6650}
{"query-id":"query-7341244b4e3dd598e5b774452865b7cf","original_paragraph":"Ekaksi pieni vinkki välipalailuun, hummus! Helppo vääntää iso satsi jääkaappiin ja sieltä napsauttaa näkkärin päälle tai kasvispalojen kera kuppiin. Täyttävää ja terveellistä. Hoo koon blöö 😉 jepsis, lapsuus tulee mieleen..uunimakkara, makkarakeitto, makkarasalaatti, makkarakastike… <3 Pumpernikkeli on kyllä ihan sellainen \"Peppiyssana\" <3 Elämässä pitää olla näitä hassuja juttuja, eihän tätä muuten jaksais millään 😉 Tämäkin korona varmasti opettaa monelle jotain, kunhan sitä ei sitten unohdeta kun aika vapauden taasen koittaa. Sade taitaa väistyä ja ulkoiluilma lähentelee, joten reippailemaan, niin mieli virkistyy. Pääsiäispäivä halauksia, mielen virkeyttä Tiia <3","paragraph_char_start":13190,"paragraph_char_end":13863,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2196}
{"query-id":"query-bae04e2355e12868ff634a9effc3962f","original_paragraph":"24.4.2015[muokkaa]\nVenäjä hyökkäsi Suomeen. (Unen teema voidaan liittää Pihon profetioihin tai tämän hetken poliittisiin jännitteisiin. Teema on ymmärrettävä.) Putin julisti sodan. Ja hän lähetti valtavat joukot hyökkäämään maahamme. Sotilaat olivat \"piippalakkeja\" eli jotenkin neuvostohenkisiä eivätkä moderneja venäläisiä. Nämä joukot tulivat rajan yli, nostivat kädet pystyyn ja hymyilivät. Sitten minulle kerrottiin että olisin vastuussa kaikista noista sotavangeita. Ja että Punainen Risti vahtii minua kuin haukka. (En tiedä hoitaako Punainen Risti vai YK tämänlaisia asioita oikeasti, mutta unessani oli Punainen Risti.) Eikä Putin suostunut lopettamaan sotaa vaan nostatti yhä uusia ja uusia joukkoja antautumaan. Ja minä olin että voi perse. Mihin minä nuo kaikki lykkään.","paragraph_char_start":14426,"paragraph_char_end":15208,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2256}
{"query-id":"query-47ce4364c76ba11bac675c2619328814","original_paragraph":"3 Uudelle yrittäjälle YHTEISET LOMAKKEET Luette ohjetta, jota noudattamalla voitte tehdä samalla ker - taa yhteisen ilmoituksen sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) että Verohallinnolle. PRH ja Verohallinto huolehtivat sen jälkeen tietojenne merkitsemisestä yhteiseen yritystietojärjestelmään (YTJ) ja tiedonsiirrosta kummankin viranomaisen ylläpitämiin omiin rekistereihin. Käytämme näissä täyttöohjeissa yrityksestä ja yhteisöstä yleisnimitystä yritys. Antamanne tiedot ovat tärkeitä, sillä niiden perusteella PRH merkitsee yrityksenne kauppa ja Verohallinto johonkin tai joihinkin ylläpitämiinsä rekistereihin. Verohallinnon rekistereitä ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteri, vakuutusmaksuverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri, työnantajarekisteri, ja Verohallinnon asiakasrekisteri. LOMAKKEEN VALINTA Kun perustatte uuden yrityksen, teidän on tehtävä perustamisilmoitus, sillä sen perusteella yrityksenne saa Y-tunnuksen. Valitkaa lomake yritysmuodon mukaan: lomake Y1 on ns. yleinen perustamisilmoitus. Käyttäkää tätä lomaketta, jos perustatte osakeyhtiön, osuuskunnan, säästöpankin, säätiön, yhdistyksen tai muun yhteisön. Liittäkää ilmoitukseen PRH:n liitelomake, joka määräytyy yritysmuodon mukaan. lomake Y2 on avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustamisilmoitus.liittäkää lomakkeen mukaan alkuperäinen yhtiösopimus lomake Y3 on yksityisen elinkeinonharjoittajan ja maa- ja metsätaloutta harjoittavan perustamisilmoitus. Jos yrityksenne toiminta muuttuu tai se lopettaa toimintansa, ilmoittakaa siitä yritysmuodon mukaan joko lomakkeella Y4 (osakeyhtiö, osuuskunta jne.), Y5 (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) tai Y6 (yksityinen elinkeinonharjoittaja ja maa- ja metsätalouden harjoittaja). Jos yrityksellänne on jo Y-tunnus (tai aiemmin annettu Ly-tunnus), käyttäkää aina muutosilmoituslomaketta. Käsittelymaksu Kaupparekisteri-ilmoitukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maksullisia. Kaupparekisterin kotisivuilla on käsittelymaksuhinnasto, joka sisältää pankkiyhteys- ja maksutiedot. Ilmoitukset Verohallintoon ovat aina maksuttomia. TUNNUKSEN PYSYVYYS Oikeushenkilön Y-tunnus on pysyvä koko sen toiminnan ajan. Tunnus ei muutu, jos oikeushenkilö muutetaan toiseksi oikeushenkilöksi ao. yritysmuotoa koskevaa lakia noudattaen. Yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus on sidottu aina elinkeinonharjoittajan henkilöön. Kun yksityinen elinkeinonharjoittaja muuttaa yritysmuotoaan, muuttuu yrityksen tunnus aina. TIEDOT JULKISIA Yritystietojärjestelmän tiedot muodostavat kattavan yritystietovaraston. Yrityksen perustiedot: toiminimi, Y-tunnus, yritysmuoto, kotipaikka, osoite- ja yhteystiedot sekä tiedot niistä rekisteristä, joihin yritys on merkitty, ovat julkisia. Tietoja voi katsella Internetissä, osoitteessa Tietoja voi hakea sieltä yrityksen nimellä tai Y-tunnuksella. Onnea ja menestystä uudelle yritykselle! Patentti- ja rekisterihallitus Verohallinto 3","paragraph_char_start":2243,"paragraph_char_end":5160,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":252}
{"query-id":"query-23ce425fdd439c39b5493cb9a1905b45","original_paragraph":"10 10 Nro 8 Elokuu 2015 S\/v Sverren tarina koivistolaisen Usko Ivaskan muistelemana Hän toimi perämiehenä Sverren viimeisellä matkalla. Osa 3 Isän kertomuksen mukaan kirjoittanut Ari Ivaska Usko Ivaskan poika Ylösmatka meni nopeasti hyvien tuulien myötä. Sverre saavutti keveästi 8 solmun vauhdin. Matka kulki nyt Kalmarin salmen kautta. Keskellä salmen kapeikkoa katkesi mesaanimaston puomi, ja koko seili oli otettava alas. Se haittasi ohjailua, mutta purjehdus kuitenkin sujui. Tanskasta lähtiessämme olimme ottaneet elävän sikapossun elätiksi laivalle. Sille järjestettiin pahnat keulapakan alle, jonne se myös kotiutui. Kokki ruokki sitä, ja heistä tuli hyvät ystävät. Kokin huutaessa: Possu, possu, possu, niin possu tuli rynnäten heti kapisin ovelle saamaan ruokaansa. Muutenkin possu oli siisti eläin. Se teki aina tarpeensa lenssipumpun eteen. Pumpattaessa sen tuotteet sitten huuhtoutuivat mereen. Sverre oli vahva laiva, eikä sitä muuten tarvinnutkaan paljoa pumpata, kortteerin vuokra oli köykäinen. Ahvenanmeren pohjoisosan ollessa miinoitettu Understenin ja Märketin välillä kulki väylä Pohjanlahdelle Ruotsin Öregrundin saariston läpi luotsin johdolla. Mäntyluodossa purettiin näkinkenkälasti. Lasti oli heikoissa paperisäkeissä, jotka repeytyivät useasti. Miehistö sai olla jatkuvasti täyttämässä sitä uusiin säkkeihin. Laiva jäi yli pyhän Mäntyluodon satamaan. Suurin osa väestöstä matkusti pyhäksi kotiinsa Raumalle. Minä jäin kokin ja kahden laivamiehen kanssa vahdiksi laivalle. Yöllä nousi ankara LE-myrsky, ja mahtavat aallot loiskuivat silloisessa Mäntyluodon satamassa. Kiinnitysvaijerit katkeilivat, köysistä tehtiin tumppeja niiden päihin, jotta ne antaisivat vähän periksi. Viilarit murskautuivat laivan ja laiturin välissä. Propseista tehtiin uusia ja taas uusia viilareita. Vahtimiehille riitti töitä koko vuorokaudeksi. Laivan tultua tyhjäksi lastista purjehdittiin Raumalle lastaamaan jälleen parruja Odenseen. Ylösmatkalla Pohjois-Itämerellä oli isomaston prammiraaka katkennut ja väliaikaisesti koolattu. Raumalla saatiin raakaa varten uusi puu, josta timperi teki uuden raakapuun ja joka sitten alasmatkalla rikattiin ylös. Kapteenin vaimo Olga Kokkala oli mukana yhdellä matkalla. Raumalla ollessamme tuleva vaimoni Taimi kävi myös tervehtimässä Kemistä asti, missä hän silloin asui. Satamassa oltaessa oli pelastuslautta huollon alaisena. Se Tarinan kertoja I perämies Usko Ivaska (oik.) ja matruusi Karenius s\/v Sverren kanella. Tuleva vaimo Taimi Sverren kajuutan katolla Raumalla kesällä1941 S\/v Sverre Odensessa (?) Laivasika käveli silloin yksikseen kannella ja hankasi itseään lämmintä ja juuri maalattua tynnyriä vasten. oli purettu, siinä olleet tynnyrit oli puhdistettu ja maalattu punaisella mönjällä. Ruokatunniksi oli puolimatruusi jättänyt mönjäpurkin tynnyrin päälle. Laivasika käveli silloin yksikseen kannella ja hankasi itseään lämmintä ja juuri maalattua tynnyriä vasten. Seurauksena tästä oli, että ensin kaatui tynnyri ja sitten punainen mönjä sian päälle. Maalin kaaduttua ja valuttua auringon lämmittämälle kannelle, kävi possu siihen vielä makaamaan, niin että se oli yltä päältä aivan punainen. Siihen päättyivätkin tämän possun merimatkat. Viimeksi sen tie vei konsuli Penttilän ruokapöytään. Raumalla vaihtui myös miehistössä pari miestä. Yhtä uutta laivamiestä kutsuttiin tiilimestariksi, kun hän kehui aina, kuinka hän oli ollut nokkamiehenä tiilitehtaalla. Tällä matkalla oli kaksi purkauspaikkaa: Odense ja Fredrikshavn. Matkalla Ruotsin Öregrundin saariston läpi olivat tuulet epäsuotuisia ja jouduimme ankkuroimaan kaksi kertaa. Itämeren puolella murtui isoraaka paapurin puolelta, ja jouduimme myös koolaamaan sen paikalla ollessamme. Lähestyttäessä päivällä Getserin miinaverkkosulkua havaitsimme useampia vartioaluksia. Parkkilaivan hiljalleen kulkiessa molemmat prammipurjeet jiikattuina, ajoi yksi nopeakulkuinen vartiolaiva vierellemme ja ohjasi meidät miinaverkon läpikulkupaikalle, joka oli nyt muutettu melkein keskelle salmea. Tuulen yltyessä kuljimme jälleen hyvää vauhtia Fehmarbeltiä kohden, mutta illan tullen sammuivat jälleen majakat. Olin vahdissa ja ajattelin, että tänä yönä ei ankkuroidakaan. Tuuli oli suotuisa, ja ajattelin, että kun teemme luovin Kielin lahdelle ja sieltä takaisin Iso-Beltin eteläpäähän olisi päivä jo alkanut valjeta. Kun laskemani aika oli kulunut, teimme vennan ja otimme kurssin Iso-Beltin eteläsuulle. Kävellessäni haltäkillä, tuli utskikin mies sanomaan, että hänen mielestään keulassa häämöttää jotain tummaa, onko se maata vai laiva? Sanoin, että ei se ainakaan maata voinut olla, mutta otin käsiluodin ja luotasin. Melkein heti päästettyäni sen kädestä, se pohjasi. Samalla tehtiin venta ja uusi luovi Kielin lahdelle. Päivän valjettua käännyttiin takaisin Iso-Beltiin. Virta oli painanut meitä kauemmaksi länteen, niin että olimme tulossa suoraan Langelandin eteläpäähän. Tämän jälkeen ei enää purjehdittu pimeässä, koska virrat olivat sittenkin arvaamattomia. Käsiluoti oli koko kesän valmiina haltäkillä, ja sitä käytettiin useasti. Saavuttuamme Iso-Beltin kapeikkoon Sprokö saaren ja majakkalaivan kohdalle puolen päivän aikaan, kääntyi navakka tuuli vastaiseksi, ja jouduimme tässä kapeikossa luovimaan edestakaisin koko loppupäivän. Edes prasseja ei ehditty vyyhtiä, kun oli jälleen käännettävä kylkeä. Varmaan majakkalaivan miehet ja Iso-Beltin lauttaihmiset","paragraph_char_start":50566,"paragraph_char_end":55949,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7285}
{"query-id":"query-383a10ecf36518d585b9d09d4f2abbcc","original_paragraph":"10 ta. Se oli aikamoinen pettymys. Niin paljon hyvää olin kuullut hänen ammattitaidostaan ja laajasta kontaktiverkostostaan. Olin kuvitellut ja suunnitellut tukeutuvani hänen apuunsa monessa eri asiassa. Onneksi olin itse edes vähän ennakkoon ehtinyt ottaa selvää mahdollisista yhteistyökumppaneista. Yksi sellainen oli muusikko, ohjaaja, sirkusryhmän vetäjä Segun Ola, johon olin siis ollut yhteydessä jo ennen lähtöäni. Hän tosin sitten oli miltei koko minun Beninissä oleskeluaikani puolestaan Euroopassa. Lopulta Segun Ola tuli kuitenkin tapaamaan minua Villa Karoon kotiinpaluutani edeltävänä päivänä. Tällä kertaa emme siis tehneet käytännössä yhteistyötä, mutta oli tosi tärkeää ja kiinnostavaa vaihtaa ajatuksia. Pyysin tapaamiseen myös akrobaatti Heini Koskisen. Ja tästä kohtaamisesta syntyikin käytännön yhteistyökuvioita. Villa Karossa tarvitaan asiantuntevaa työntekijää edesauttamaan suomalaistaiteili- joiden työskentelyä ja kontaktointia paikallisten taiteilijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toivottavasti talossa on pian uusi Carmen. Onneksi siellä nyt oli ihana ja ihmeellinen Anna Puhakka. Anna on rautainen ammattilainen ja erittäin avulias. Hän auttoi minua todella monessa asiassa. Anna oli apuna mm. kun me näyttelijä Sirpa Taivaisen kanssa kävimme puhumassa koulujen johtajaopettajille\/rehtoreille mahdollisesta klovnivierailuista heidän kouluissaan. Bella (Sirpa) ja Martta (Taina) toivotettiin tervetulleiksi pienen hämmennyksen saattamana. Ei mikään ihme, jos johtajille ei ihan heti selvinnyt mitä ne tällaiset klovnit oikein sitten tekisivät. Sovimme, että klovnipari vierailee kussakin luokassa noin minuuttia. Johtajat informoivat opettajakunnan, mutta lapsille vierailun tulisi olla yllätys. Valmistauduimme visiitteihin harjoittelemalla yhdessä toteuttavia gageja ja taikatemppuja. Mietimme sopivia lauluja ja kehittelimme uusia. Mukailimme mm. paikallisten lasten hokemas- 10","paragraph_char_start":12726,"paragraph_char_end":14644,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1875}
{"query-id":"query-ffb5ecaec4631a666a13f61710fc0d04","original_paragraph":"3 JOHDANTO Kohti kaukaista maata Sisällysluettelo JOHDANTO: Kohti kaukaista maata SADUN MÄÄRITTELY: Olipa kerran kuningas ja kuningatar KANSANSATU: Sen seitsemän Lumikkia TAIDESATU: Ihania prinsessoja, inhimillisiä sankareita MODERNISOIVA SATU: Lumolinnassa NYKYSATU: Taikametsä tiskialtaassa ja muita tarinoita HARJOITUKSET Päähenkilö, sivuhenkilö, miljöö ja juoni Hahmon rakentaminen ja syventäminen Kerronnan kaari Kertoja ja kerronta Sadun varioiminen Dialogi ja kerronta Tarinan kieli, kuvailu ja tyyli Teemat, sisällöt ja opetukset Ympäristön ja esineiden tarkka kuvaaminen Kiertävä satu Saduissa on tilaa toiveille, unelmille ja ihmeille. petusmateriaalissa paneudutaan sadun historiaan, kehitykseen ja kirjoittamiseen. Aineistossa edetään perinteisistä kansansadusta taidesadun ja modernisoituvan sadun kautta nykysatuun, joista kaikista on mukana myös pieni katsaus. Harjoitusosiossa on mukana esimerkeillä elävöitettyjä harjoituksia, joiden tarkoituksena on perehdyttää oppilaat sekä sadun historiaan, satujen rakenteelliseen, kirjallisuudentutkimukselliseen analysoimiseen että oman tekstin laatimiseen. Opetusmateriaalista muodostuu kokonaisuutena käsiteapparaatti, jonka avulla tarinan voi koostaa erilaisista rakenteellisista elementeistä tai halutessaan harjoitella vain yhtä osa-aluetta. Opetusmateriaalin on tarkoitus antaa opettajille uusia keinoja käyttää satua oppitunneilla. Harjoitukset ovat kirjallisuudentutkimuksellinen lähestymistapa sadun maailmaan. Analyysin käsitteiden helppojen ja vaikeampien avulla sadun tarkastelemisesta tulee kirjallisuudentutkimusta. Kuka ja millainen on esimerkiksi tarinan päähenkilö? Mitä adjektiiveja voisi käyttää kuvaillessaan häntä? Mistä tarina kertoo, mikä on sen teema? Kysymykset pätevät sekä sadun analysoimiseen että oman tekstin suunnitteluun. Satuja voidaan lukea ääneen tai antaa läksyksi, mutta tunneilla voi hyvin käsitellä sadun historiaa, kehittymistä ja rakennetta. Lapset ymmärtävät myös sadun kirjallisen ja historiallisen luonteen, kun sen heille kertoo. Lapset kirjoittavat mielikuvituksellisia ja maagisia tarinoita, joissa on niin salaperäisiä puistoista löytyviä eläimiä, keskiajalla eläviä puunhakkaajia kuin ystäviä etsiviä yksisarvisia. Toivottavasti tämä opetusmateriaalipaketti antaa siivet sekä opettajien että oppilaiden mielikuvitukselle. Saduissa on tilaa toiveille, unelmille ja ihmeille. 4 Oulussa Myry Voipio 5","paragraph_char_start":3182,"paragraph_char_end":5585,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":414}
{"query-id":"query-4942e1fae1cc42bbd7aa4e76b876ba3c","original_paragraph":"28 ajankohtaista Rekrytoinnit käynnissä. Kemikaaliviraston tiloihin Annankadulle etsitään uusia asiantuntijoita etenkin biosidiasetuksen valvontaan. Euroopan kemikaalivirasto Uusia tehtäviä ja työntekijöitä Kemikaaliviraston painoarvo EU:n keskusvirastojen joukossa kasvaa entisestään, kun uusi biosidiasetus tulee voimaan syyskuussa Uuden asetuksen valvonta tulee Echan vastuulle ja tuo virastoon lähivuosina yli sata työntekijää lisää nykyisen reilun 500:n lisäksi. Alun perin viraston arvioitiin työllistävän 450 henkeä. Valmistaudumme parhaillaan biosidiasetuksen tuloon rekrytoimalla asiantuntijoita ja rakentamalla uusia IT-työkaluja, kertoo Echan johtaja Jukka Malm, jonka mukaan uusia tehtäviä tuo myös ns. PIC-menettelyn valvonta. Uuden ilmoitusmenettelyn on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan käsittelyn jälkeen ensi kesänä, ja se säätelee kohdemaiden kieltämien tai ankarasti rajoittamien kemikaalien vientiä EU:n ulkopuolelle. Viraston työntekijöillä riittää työsarkaa jo entuudestaan. Vuoden 2008 esirekisteröinnissä lähes yritystä toimitti kemikaalivirastoon huikeat 2,2 miljoonaa esirekisteröintiä yli sadastatuhannesta aineesta. Ensimmäisessä rekisteröintivaiheessa syksyllä 2010 aineita rekisteröitiin noin 4 300, ja Echa sai käsiteltäväkseen rekisteröintiasiakirjaa. Yritysten, komission ja aikataulujen ristipaineessa Pääjohtaja Geert Dancet sanoo olevansa ylpeä Echasta ja sen työntekijöistä, jotka ovat tehneet työtään suuressa paineessa. Viraston väki on joutunut toimimaan yritysten kysymystulvan, EU:n komissiosta viiveellä tulleiden ohjeiden ja Reachin joustamattomien aikataulujen puristuksessa. Ylitöiden ja -tunnollisuuden aiheuttamat uupumiset eivät ole harvinaisia. Sanon aina uusille työntekijöille kaksi asiaa. Ensinnäkin: Olkaa täsmällisiä, tämä on Suomi. Ja toiseksi: Olkaa tehokkaita ja hankkikaa muutakin elämää kuin työelämä. Virastossa oli maaliskuun alussa 500 työntekijää, joista 165 eli noin kolmannes on suomalaisia. Määrä vastaa tavanomaista isäntämaan edustusta EU:n keskusvirastoissa. Olkaa täsmällisiä, tämä on Suomi. Suomalaisten jälkeen eniten työntekijöitä on Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, Italiasta ja Espanjasta. Dancet myöntää yllättyneensä muista Pohjoismaista ja Baltian maista tulleiden hakemusten suhteellisen pienestä määrästä. Ehkä Suomi ei ole lähellä asuville kyllin eksoottinen maa. Noin kaksi kolmannesta työntekijöistä tulee Echaan julkiselta sektorilta, kolmannes yksityiseltä. Rekrytoinnin haasteena on houkutella parhaat asiantuntijat ja heidän perheensä kylmään ja kaukaiseen EU:n kolkkaan. Sellaistakin sattuu, että koko rekrytointiprosessin jo onnistuneesti läpäissyt peruu viime tingassa tulonsa, koska ratkaiseva perhepalaveri on unohtunut pitää. Toisaalta tulijoille on tarjolla kilpailukelpoisen palkan lisäksi Helsingin hyvät palvelut ja viraston tarjoama apu muun muassa asunnon hankinnassa. Bulevardilla toimivan Eurooppa-koulun oppilaista enemmistö tulee nykyisin kemikaaliviraston työntekijöiden perheistä. 28 KEMIA 2\/2012","paragraph_char_start":59297,"paragraph_char_end":62302,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7928}
{"query-id":"query-7d94f44bf2685f540bcd408f6a6ccf34","original_paragraph":"2 Kolme kysymystä Sisältö Aikalisän paikka? Voiko poliitikkojen lupauksiin luottaa? Karl Vilhjalmsson n Caj Södergård on VTT:llä mediatekniikan tutkimusprofessori ja teknologiapäällikkö. Hän varttui Luodossa ja väitteli tohtoriksi tietokoneavusteisesta kuvankäsittelystä Teknillisessä korkeakoulussa. Ennen VTT:tä Caj työskenteli teollisuudessa kehittäen näkeviä robotteja. Hän on julkaissut useita kirjoja ja hänellä on viisi patenttia. Caj oli useita vuosia johtamassa suomenruotsalaista koululaisten TekNatur-kilpailua. Tekniikka kehittyy kaiken aikaa. Miten se muuttaa elintapojamme? Miten hyvin pystymme ennustamaan muutoksia? Saamme kiittää tekniikkaa ja tiedettä elintasomme valtavasta noususta teollistumisen 200 vuoden aikana. Olemme yhä terveempiä, elämme kauemmin, olemme paremmin koulutettuja ja tunnemme maailmaa paljon paremmin median ja matkojen ansiosta. Työ on fyysisesti kevyempää. Tapaamme yhä enemmän ihmisiä ja viestimme heidän kanssaan puhelimen ja Internetin välityksellä. Globaali tietoisuus kasvaa. Tietenkin tekniikka on tuonut myös ongelmia, mutta sen nettovaikutus on monin verroin myönteisempi. Tekniikan kehitystä voidaan rajallisilla tieteenaloilla ennustaa aika hyvin. Esim. tietokoneiden laskuteho on 60-luvulta kaksinkertaistunut noin joka 18. kuukausi, täysin Mooren lain mukaisesti, joka muotoiltiin yli 40 vuotta sitten luvun tekniset peruspilarit ovat jo läsnä laboratorioissa. Mutta jos tutkitaan tekniikan soveltamista, asia on mutkikkaampi. Tekniikan eri alat ovat vuorovaikutuksessa, esim. tietotekniikka tunkeutuu useimmille alueille samoin kuin nanotekniikankin odotetaan tekevän. Tekniikalla on tiiviit kytkökset tieteeseen, talouteen, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Muutoksia on siksi vaikea hahmottaa pitkällä aikavälillä. Esimerkkinä voidaan mainita Internet, jota kukaan ei osannut ennustaa 60- luvulla, vaikka sen ainesosat olivat jo olemassa. Mihin energialähteisiin on realistista panostaa tulevaisuudessa? Minusta Suomen pitää panostaa uusiutuvaan energiaan sekä ydinvoimaan. Viileän ilmastomme, energiaintensiivisen vientiteollisuutemme sekä päästörajoitusten vuoksi ydinvoimalle ei ole paljon vaihtoehtoja. Sen ei pidä kuitenkaan estää uusiutuvan energian kehittämistä, esim. aurinko-, tuuli- ja bioenergian, joissa on avautumassa suuret vientimarkkinat. Meidän on myös opittava säästämään energiaa. Olosuhteet vaihtelevat maailmalla alueelta toiselle. Joka alueen kannattaa tietenkin hyödyntää vahvuuksiaan. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Se merkitsee vakautta: terveys, perhe ja ystävät, mieluisa työ, hyvä asuinympäristö ja luonto. Toisaalta elämänlaatu on myös vaihtelua ja mahdollisuuksia oppia ja kokea uutta. Sieluni lepää, kun istun laiturilla kesämökillä Luodossa ja katselen Hästöfjärdenin selkää. Multi-utility on tulevaisuutta 4 Päättäväiset naiset 6 Miksi olemme tällaisia kuin olemme? 12 Ravintoa kaikille aisteille 18 Kolmen ystävyksen painonpudotus 26 Vinland hyvä maa 32 Turve, suuri luonnonvara 44 Paikallisyhtiöt kamppailuun 46 Mikael Nybacka SILMÄNILOA. Se miltä ruoka näyttää vaikuttaa noin puolet sen makuun, sanoo Ravintola Hästöskatanin ravintoloitsija Richard Hardeling. Sivu 18. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Tuotanto Botnia Information, Projektipäälliköt Peter Appel, Annika Lillkvist Toimittajat Svenolof Karlsson\/Storkamp Media, Peter Appel, Johan Svenlin, Susanne Strömberg, Sonja Smedlund Käännös Paula Bertell Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Kansikuva Karl Vilhjálmsson Paino Forsberg 2012 Maantieteelliset olot ovat joka maassa erilaiset. Se tarkoittaa, että mailla on erilaiset edellytykset sähköntuotantoon. Norja esimerkiksi saa käytännössä kaiken energiansa vesivoimasta, Ruotsi puolet, Suomi runsaat kymmenesosan ja Tanska ei juuri yhtään. Saksassa, Puolassa, Englannissa ja muualla on runsaasti hiiltä. Venäjällä ja Norjalla on valtavat öljy- ja kaasuvarat. Suomen ainut todella merkittävä energialähde on turve. Erimuotoista bioenergiaa on kaikissa maissa, mutta missään se ei riitä bulkkitavaraksi. Ranska ja Ruotsi ovat laajentaneet ydinvoimaa merkittävästi. Tanska, Espanja ja Saksa ovat panostaneet vahvasti tuuli- ja aurinkoenergiaan, ajoittaisiin energialähteisiin, jotka eivät tuota sähköä yhteiskunnan tarvekäyrien mukaisesti. Maantieteestä on myös muita seurauksia. Me Pohjois-Euroopassa tarvitsemme paljon lämpöä ja valoa. Etelä-Euroopassa tarvitaan ilmastointia ja jäähdytystä. Tiheään asutuilla alueilla lämpö- ja sähköhuolto voidaan toteuttaa keskitetysti ja suurimuotoisesti. Haja-asutusalueilla on ajateltava pienimuotoisesti. Lisävaikeutena on, että sähkö on tuotettava samanaikaisesti, kun sitä käytetään, ja että pitkien etäisyyksien sähkönsiirrossa tapahtuu suurta hävikkiä. Vaaditaan suunnattomia investointeja, jos sähköverkot halutaan nostaa tasolle, jossa ne selviävät laajamittaisesta sähkönsiirrosta Euroopan halki. Näistä äärimmäisen vaihtelevista edellytyksistä huolimatta poliitikot ovat ryhtyneet luomaan yhtenäisiä eurooppalaisia sääntöjä energiaalalle. Perusteluina esitetään energiansäästö, siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin ym. sinänsä kunnioitettavia tavoitteita. Samalla ei kuitenkaan voi välttyä kysymästä, tietävätkö poliitikot todella mihin ovat ryhtymässä. Energia-alalla vallitsee suuri huoli tapahtuneesta kehityksestä ja uusista EU-direktiiveistä, joita nyt valmistellaan ällistyttävän yksityiskohtaisella tasolla. Sähkömarkkinoiden sääntely poistettiin vain 15 vuotta sitten. Jo nyt sääntelyä on lisätty kuten europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola toteaa tukijärjestelmien viidakko alkaa yhä enemmän muistuttaa maatalouspolitiikkaa. Meille Katternö-konsernissa on entistäkin tärkeämpää seurata trendejä ja poliittista keskustelua niin kansainvälisesti kuin täällä kotonakin. Meidän täytyy oppia kuvaamaan todellisuuttamme paremmin poliitikoille. Jos voimme paikallisina toimijoina tehdä sen joukolla, sanomamme voi saada erityistä painoa. Paikallisvoiman sisäinen ja Pohjoismaiden paikallisten energiayhtiöiden välinen orastava yhteistyö povaa siinä mielessä hyvää. Tietotason reilu parantaminen energia-alasta ja sen toimintaehdoista olisi kaikille hyödyksi. Ehkä meidän pitää uskaltaa esittää kysymys: Ymmärretäänkö Brysselissä eri aluiden omanlaisia edellytyksiä? Olisiko nyt aikalisän ja uuden alun paikka, jonka käynnistämme asenteettomalla energia-asioiden analysoinnilla? peter boström Hallituksen puheenjohtaja, Katternö Ab n Jani Lundqvist: Lupauksiin pitää suhtautua varauksella! Paljon riippuu siitä, miten lähellä seuraavat vaalit ovat! Se, miten lupauksen käy, ei riipu vain lupauksen antajasta. Noin 70 % lupauksista pitää. n Anneli Enroth: Se oli vaikea kysymys. Joissain tapauksisa! Toivottavasti! Mutta liikaa kyllä luvataan! Noin 40 % lupauksista pitää! n Ritva Ahlvik: Hmm Ei täysin. Olen seurannut politiikkaa aika tarkkaan ja huomannut, etteivät poliitikot aina pidä, mitä lupaavat. 70-prosenttisesti, ehkä. n Mats Östman:: Kyllä ja ei. Yksittäiset poliitikot lupaavat joskus enemmän kuin mitä puolue voi pitää. Toinen ongelma on, että todellisuus voikin olla toisenlainen kuin mitä oli luullut. Mutta minusta kuitenkin n. 80 % lupauksista pidetään. 2 katternö katternö 3","paragraph_char_start":432,"paragraph_char_end":7707,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":71}
{"query-id":"query-28807e392da715706b116ae141d59c1e","original_paragraph":"2 2 VPL.PYHÄJÄRVI Maanantai 19. toukokuuta toukokuuta 2014 Naiskolmikko jatkaa Karjalan Liiton johdossa Uosukaiselle Pro Carelia Karjalaiset ja EU Tämän lehden ilmestyessä Euroopan Unionin vaalit ovat käsillä. Ei ollut ilman muuta selvää, että Suomestakin tuli varsin nopeassa tahdissa unionin jäsen, kun se aika koitti. Silloiset poliittiset johtajamme tekivät myönteisen päätöksen unioniin liittymisestä, vaikka kansalaisten keskuudessa oli myös vastustusta ja epäilyjä unionia kohtaan. Viime aikoina useissa EU-maissa, myös Suomessa, ovat unionia vastustavat äänet voimistuneet. Joissakin maissa on jopa esitetty uutta äänestystä kuulumisesta EU:hun. Suomessa puoluekarttamme uusin jäsen on meillä äänekkäimmin arvostellut unionia. Demokratiaan kuuluu täysi vapaus olla asioista eri mieltä, niin myös tässä kysymyksessä. EU:n jäsenyys on tuonut tullessaan myös Suomeen paljon lakeja ja direktiivejä, jotka ovat synnyttäneet lisää byrokratiaa, mutta se on tuonut mukanaan myös paljon hyvää. Mikään taho, joka edustaa kantaa, jonka mukaan Suomen tulisi erota EU:sta tai vähintäänkin palattava omaan rahaan, ei pysty osoittamaan, että silloin parempi kehitys olisi millään lailla taattu. Sen sijaan pystytään osoittamaan, mitä hyötyä EU:sta ja yhteisestä valuutasta meille on ollut. Olemme lopultakin päässeet vakaaseen valuuttaan ilman jatkuvia devalvaatioita, joita markan aikana toimeenpantiin. Yhteinen valuutta helpottaa asioiden hoitoa jäsenmaiden kesken. Mahdollisuus siirtyä maasta toiseen joko lomailun tai työnteon merkeissä on myös tullut yksinkertaisemmaksi. Kulttuurivaihto on EU:n sisällä vilkastunut. Toisinaan on otaksuttu, että EU tekisi jäsenmaiden kulttuureista samankaltaisia, mikä tulisi toteutumaan suurten jäsenmaiden ehdoilla. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan pienetkin maat ja niiden omat alakulttuurit ovat entistä paremmin päässeet esiin koko unionin alueella ja myös sen rajojen ulkopuolella. Meille karjalaisille on tästä pelkkää hyötyä. Äänestämättä jättäminen EU:n parlamentin vaaleissa on sekin demokraattinen oikeus, mutta varsinkin pienet maat voivat vaikuttaa EU:n asioihin parhaiten vain mahdollisimman suurella äänestysaktiivisuudella. Siis vaaliuurnille, pyhäjärveläiset! JUHANI FORSBERG Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallituksen varapj Pyhäjärvi-juhlat Ikaalisissa Karjalan Liiton liittokokous valitsi naiskolmikon jatkamaan liiton puheenjohtajistossa. Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström, 1. varapuheenjohtajana talousneuvos Maija-Liisa Lindqvist ja 2. varapuheenjohtajana suunnittelija Eevaliisa Kurki. Huhtikuun 26. päivänä pidetyssä liittokokouksessa hyväksyttiin Karjalan kulttuuriyhteistyön ohjelma sekä liiton toiminnan ja talouden päälinjat tulevalle kolmivuotiskaudelle. Kokouksessa vahvistettiin Karjalan Liiton toiminta-ajatus ja arvot, jotka ovat karjalaisuus, yhteisöllisyys ja elämänmyönteisyys. Karjalan Liitto on elinvoimainen kaikkien suomalaisten karjalaisuuden foorumi. Se edistää karjalaista kulttuuria, tuo esille karjalaisen identiteetin suomalaisuudessa ja ylläpitää vuorovaikutusta Karjalan alueeseen. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin edunvalvoja ja sen sanansaattaja. Liitto tekee vahvasti yhteistyötä Karjalan alueella Pyhäjärveläisjuurisen Salla Sipposen tavoitteena on MM-kisamenestys Karjalan Liiton liittokokouksen yhteydessä huhtikuun lopulla palkittiin paitsi jäsenseuroja aktiivisesta toiminnasta, myös kannustusta ansainneita nuoria urheilijoita. Anton Talvion stipendin saivat taekwondossa menestynyt viipurilaisjuurinen, espoolainen Jenna Partanen, 18 v. Toisena stipendin sai keuruulainen Salla Sipponen, joka on 19-vuotias menestynyt kiekonheittäjä. Hänen juurensa ovat isoisän kautta Vpl. Pyhäjärvellä. Siellä 1928 syntynyt noitermaalainen, nykyään Keuruulla perheineen asuva Esko Sipponen on mm. avustanut lehteämme kirjoituksillaan, viimeksi 3\/ 2014 numerossamme. Salla Sipponen ei päässyt Karjalan Liiton palkitsemistilaisuuteen, sillä hän oli juuri harjoitusleirillä Portugalissa, mutta saimme häneen yhteyden Suomeen tulon jälkeen. Salla Sipponen on nyt talvella valmistunut ammattioppilaitoksesta Mäntästä sisustajaksi. Saavutuksistaan urheilijana hän kertoo seuraavaa: Ennätykseni naisten 1 kilon kiekolla on 52,34 metriä Kuulun nuorten maajoukkueeseen sekä Suomen Urheiluliiton EM-ryhmään ja tavoitteinani kesäl- rajan molemmin puolin, ja on vahvasti mukana Karjalan alueeseen liittyvässä keskustelussa. Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan ministeri Matti Puhakka. Varapuheenjohtajiksi valtuustoon valittiin kansanedustajat Anu Urpalainen ja Pyhäjärvi-juurinen Antti Kaikkonen. Karjalan Liitto ry:n hallitus on myöntänyt valtioneuvos Riitta Uosukaiselle Karjalan Liiton Pro Carelia -ansiomerkin merkittävästä toiminnasta karjalaisen kulttuurin ja identiteetin tunnetuksi tekemisessä. Riitta Uosukainen on rouva Karjala. Hän on upea esimerkki vahvasta karjalaisesta vaikuttajanaisesta. Hän on toiminut merkittävissä valtiollisissa tehtävissä ja on tällä hetkellä ainoa valtioneuvos Suomessa. Hän on suosittu juhlapuhuja Karjalan Liiton ja sen jäsenyhteisöjen tilaisuuksissa. Liittokokouksessa palkittiin myös karjalaisia yhteisöjä toimintakilpailuun annettujen tietojen pohjalta. le 2014 on pistesija 19- vuotiaiden MM-kilpailuissa USA:n Oregonissa, mitali Kalevan Kisoissa ja oman ennätyksen parantaminen. Sallankin ensimmäinen kilpaurheilulaji oli korkeushyppy. Kiekonheitto valikoitui päälajiksi 16-vuotiaana. Hänen saavutuksensa ovat vuonna 2012 voitettu N17 SM-pronssi, viime vuonna 2013 ensinnäkin N19 halli SM-kulta ja kesän SM-kulta sekä lisäksi 19-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruus ja 19-vuotiaiden EM-kisojen 13. ja Kalevan kisojen 10. Tänä vuonna Sallan saavutuksena on jo N19 halli SMkulta. Kiekonheittäjänä menestyneen Sallan vanhemmilla, Tero ja Marja Sipposella on toinenkin kilpaurheilua harrastanut tytär. Sairaanhoitajaksi Jyväskylässä valmistumassa vuoden lopulla oleva Sirkka Sipponen voitti vuonna vuotiaiden SM-kultaa korkeushypyssä tuloksella 171. Tero Sipposen kertoman mukaan Sirkka suunnittelee opinnot päätettyään palaamista kilpaurheilun piiriin. Vpl. Pyhäjärvi-lehti onnittelee Salla Sipposta hyvästä urheilu-urasta ja stipendistä ja toivottaa menestystä kilpailukausien jatkuessa! Onnittelemme myös Sallan vanhempia ja isovanhempia ennakkoluuloton nuorten kannustaminen ei niin tavanomaisissa lajeissa johtaa jatkos- Karjalaisseurojen piireistä kolmen parhaan palkinnon pokkasivat ykkösijallaan Karjalaseurojen Satakunnan piiri ry, toiseksi tuli Karjalaisseurojen Kymenlaakson piiri ry ja kolmanneksi Karjalaisseurojen Keski-Suomen piiri ry. - MRT Lähde: Riitta Uosukainen. Palkintoja aktiivisesta toiminnasta ropisi Karjalaseurojen Satakunnan piirin ja Porissa toimivien seurojen piikkiin. Piirin sihteeri Raimo Hannukainen, puheenjohtaja Jouko Hämäläinen ja Karvian Karjalaseuran puheenjohtaja Merja Holkko kävivät niitä noutamassa. Kuvat: Kaarina Pärssinen. Kiekonheitto valikoitui Salla Sipposen päälajiksi 16-vuotiaana. sakin menestymiseen ja kunniaan! KAARINA PÄRSSINEN","paragraph_char_start":4752,"paragraph_char_end":11815,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":679}
{"query-id":"query-2ea62d4c282e7cb192027f975c38d45d","original_paragraph":"13 2014 (IFRS) (tilintarkastettu) 2015 (IFRS) (tilintarkastamaton) Pro forma 4 (IFRS) (tilintarkastamaton) 31,5 47,9 50,6 52,0 Liikevaihdon kehitys ( ), miljoonaa euroa 3,2 3,0 3,3 10,2 6,3 6,5 3,2 3,1-10,2 6,4-1,9 1,3 1,3 6,1 2,6 2,6 Kasvu +77,5% 104,4 148,9 1,9 1,3-6,1 2,7-1,1 0,6 0,6 47, ,6 11, ,1-27,9 2 69, ,","paragraph_char_start":21630,"paragraph_char_end":21944,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2671}
{"query-id":"query-0d93d23222186a8bfb3312e6d52a1b92","original_paragraph":"2 Sisältö johdanto...2 Pääkirjoitus...3 Vastuutekomme herättävät luottamusta...3 Esimerkkejä vastuutyöstämme vuonna Hankinta...5 Kerstin Linne tuntee kahvinviljelijöiden haasteet...5 Coffee and Climate auttaa viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen...5 Lukuja ja työmme tuloksia...7 Henkilöstö...8 Lupaukset tekevät arvot näkyviksi...8 Mentoroinnista puhtia työuran kaikissa vaiheissa...9 Lukuja ja työmme tuloksia Liiketoiminta...11 Vuosi 2012: vakaa kehitys jatkui...11 Kahvin hinta on monen tekijän summa Paulig jälleen yksi huippu yrityksistä maineeltaan ja vastuullisuudeltaan Lukuja ja työmme tuloksia...14 Johdanto Vuonna 2012 nivoimme vastuulliset toimintatavat entistäkin tiiviimmin osaksi arjen tekoja. Paulig-konsernin yhteiset arvot jalkautettiin onnistuneesti koko kahviryhmään. Jatkoimme johdon ja esimiesten johtamistaitojen kehittämistä ja teimme laajan henkilöstövastuun toteutumista luotaavan TellUs-kyselyn. Edistyimme raakakahviemme jäljitettävyydessä ja jatkoimme kahvimaissa pienviljelijöiden ammattitaitoa ja elinoloja parantavia projekteja. Kehitimme onnistuneesti pakkausmateriaalien ympäristöystävällisyyttä ja laajensimme tuotevalikoimaamme kuluttajatrendeihin nojautuen. Ympäristö Kaikki Pauligilla syntyvä jäte saa uuden elämän Lukuja ja työmme tuloksia...17 Tuotteet ja palvelut Psyconilla tuoksuu vastuullisesti keitetty kahvi Uusia makuja kahvimarkkinoille Lukuja ja työmme tuloksia Vastuutyömme tavoitteet ja tulokset","paragraph_char_start":0,"paragraph_char_end":1454,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":0}
{"query-id":"query-ce562a828a089e39b60f982ae148ff88","original_paragraph":"Miksi ihmisten todellinen kohtaaminen on niin vaikeata, ainakin seuroissa, ainakin minun (kymmenien vuosien) kokemuksieni mukaan lähes mahdotonta? Lisäksi kaikilla kunnon ihmisillä on kalenterit täynnä hamaan tulevaisuuteen, että jopa terveyskeskukseen ajanvaraus on lastenleikkiä siihen nähden jos aikoo päästä nokikkain niiden kauniissa puheissa esiintyvien kuuluisien ”saattomiesten” kanssa.(missä mahtavat luurata?) Leviitat ja muutkin painavat ohi liperit liehuen, sopiva hetki ei vuosienkaan jallituksesta huolimatta näytä koittavan. Eikös ainakin papeilla ole jonkinnäköinen ns. pappisvala, että tienohessa makaavan ohi mennään esikuvien mukaisesti mahdollisimman lujaa, voisikohan siihen lisätä velvoitten ainakin potkaista? Olisi nopea konsti todeta onko ihan tarkkaan kuollut. Aika kun on näyttänyt aina olevan kortilla noilla päivänpaisteen puolella tallavilla.","paragraph_char_start":16016,"paragraph_char_end":16888,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2355}
{"query-id":"query-5acaa8781620ec41a9330f8cac620d1f","original_paragraph":"53 Yleishallinto TP TA TAE Vrt.% Vrt.% Suunn. Suunn. vastuualueittain TP-13 TA Kirkkopäivät 2015 TOIMINTATUOTOT (ulkoiset) ,0 100,0 TOIMINTAKULUT (ulkoiset) Henkilöstömenot ,0-32,6 Muut toimintamenot ,0 41,6 TOIMINTAKULUT (ulkoiset) ,0 13,8 TOIMINTAKATE I (ulkoinen) ,0-25,0 VASTUUKATE ,0-25,0 TOIMINTAKATE yht. (ulk.+sis. erät) ,0-25,0 Laskennalliset erät Vyörytystulot\/-menot ,0-25,0 Laskennalliset erät ,0-25,0 TYÖALAKATE 0 0 Kouvolan kirkkopäiviä tuetaan maksamalla Kirkkopalvelut ry:lle avustusta kahtena vuonna yhteensä euroa. Kirkkopäiväsihteerin palkkauksen hoitaa seurakuntayhtymä, mutta Kirkkopalvelut korvaa palkkauksen kustannukset. 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulot riittävät kattamaan toiminnan menot, rahoitusmenot, poistot ja arvonalentumiset. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toimintakatteen, vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. 4.1 Tuloslaskelmaosan rakenne ja sitovuus Tuloslaskelmasta esitetään kaksi versiota: virallinen ulkoinen tuloslaskelma ja laskelma, joka sisältää lisäksi sisäiset ja laskennalliset erät. Tuloslaskelmaosassa toimintakate sitoo yhteistä kirkkoneuvostoa. 4.2 Vuosikate Vuosikate on keskeinen luku talousarviossa. Kate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Talous on tasapainossa, kun vuosikate riittää investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun. Talousarvion 2015 vuosikate on euroa ja poistot euroa. Investoinnit ovat euroa. Poistojen keskiarvo vuosina on euroa ja investointimenojen euroa. Vuosikate kattaa investoinnit. Yhtymä on velaton. 4.3 Tilikauden tulos Tilikauden tulos on ylijäämäinen talousarviovuonna 2015 sekä suunnitelmavuosina Kiinteistöstrategia vuosille valmistui vuonna Kiinteistöstrategian ja rakennemuutosten tuomat säästöt eivät edelleenkään ole selvillä talousarviota laadittaessa eivätkä siksi näy kaikilta osin laskelmissa. 51","paragraph_char_start":78058,"paragraph_char_end":79947,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10185}
{"query-id":"query-bf7d51c2d809ba890384c6e935bafa99","original_paragraph":"28 23 alentuneita kustannuksia. (Myhrman & Heikkilä 1996,15) Suomessa kansallisilla toimilla on muita EU-maita suurempi merkitys, koska tuotantokustannukset ovat korkeammat ja edellytykset alkutuotannolle huonommat, kuin muissa EU-maissa. (Laurila 2004, 367, ref. Mattila 2008, 3.) Jäsenyysratkaisu lisäsi uusien toimeentulolähteiden tarvetta myös Suomessa. Maaseudun elinkeinorakennetta voidaan kehittää osittain EU:n maaseutualueiden (5b) sekä harvaan asuttujen alueiden (6) tuilla sekä työllistämiseen tähtäävillä kehittämistavoitteiden 3 ja 4 mukaisilla tuilla. (Mäkitie 1996, 52.) CAP-reformituki CAP-reformin eli EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen mukaista tukea maksettiin peltoviljelylle ja kotieläintuotannolle. Peltoviljelyn tukena maksettiin viljan hinnanalennus- ja kesantokorvausta sekä öljykasvien ja valkuaiskasvien hehtaaritukea. Viljan hinnanalennukseen liittyi kiinteästi kesantovelvoite, eli peltoa ei saanut viljellä tiettynä vuonna. Viljelijän tuli kesannoida 15 prosenttia vilja-alastaan, mikäli laskennallinen viljasato ylittää 92 tonnia. Kesantoala, jolle kesantopalkkiota maksetaan, on korkeintaan 33 prosenttia perusalasta. Viljasato lasketaan alueellisen keskisadon mukaan vilja-, öljykasvi- ja hernealan perusteella. (Myhrman & Heikkilä 1996, 15.) Reformin mukaista kotieläintuotannon tukea maksetaan sonneille, emolehmille ja uuhille kansallisen kiintiön mukaiselle määrälle ja sitä maksetaan enintään kahdelle nautayksikölle (ny) nurmirehuhehtaaria kohti. Lisätukea sai, jos oli alhainen suhde nautayksikön ja nurmirehuhehtaarien välillä ja emolehmille maksettiin kansallista lisää, joka oli EU:n osarahoittama. (Myhrman & Heikkilä 1996, 15.) LFA-tuki Euroopan unioni hyväksyi neuvotteluissaan 85 prosenttia peltoalastamme Euroopan unionin epäedullisten alueiden piiriin, joka tarkoittaa sitä, että siitä saa erikseen tukea, koska alueella voi olla vaikeampaa viljellä. Samaan kuuluvat vuoristoiset alueet Euroopassa. Se 15 prosenttia Suomen peltoalasta, joka jää tuen ulkopuolella, muodostaa tukialueen A. EU maksaa tuesta kolmasosan ja Suomi komission luvalla loput.","paragraph_char_start":55608,"paragraph_char_end":57708,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7555}
{"query-id":"query-c8ac63294849e027e6621e06b9a55a42","original_paragraph":"13 Keskeiset muutokset Haapaveden kaupungissa vuonna 2015 Haapaveden kaupungin palvelurakennetta on uusittu vuosien 2013 ja 2014 aikana. Rakenteiden muutos perustuu vuonna 2013 hyväksyttyyn talouden vakauttamisohjelmaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymä vakauttamisohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun saakka. Aittokylän ja Vattukylän koulut on yhdistetty Vattukylän kouluksi alkaen. Lisäksi Haapaveden Pesula Oy:n ja Haapaveden Kuntotalo Oy:n kirjanpito- ja palkanlaskentatoiminnot on siirretty yksityiseltä toimijalta kaupungin omaksi toiminnoksi vuonna 2014 ja vuoden 2015 alusta samoin toimitaan Teknologiakylän ja Haapaveden Energia Oy:n kanssa. Em. toimenpiteillä tehostetaan kaupungin omaa tuotantoa sekä lisätään toimintojen läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden välillä. Vakauttamisohjelman mukaisesti kaupungin henkilöstöä vähennetään v Ensisijaisesti hyödynnetään ns. luonnollinen poistuma. Toissijaisesti lakkautettavan tehtävän hoitaja pyritään sijoittamaan muuhun avoimeksi tulevaan tehtävään. Tähän budjettiin ei sisälly työntekijöiden irtisanomisia. Ympäristölaborario on poistunut vuoden 2105 talousarviosta sen johdosta, että kaupunki yhtiöittää ympäristölaboratorion vuoden 2014 aikana ja toiminta jatkuu vuoden 2015 alusta lähtien oymuotoisena. Yhtiöittäminen perustuu kuntalain muutokseen, jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on pääsääntöisesti annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Kaupunki hoitaa yhtiön kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut. Perusturvan toimialueella toteutetaan rakenteellisia muutoksia terveysasemaverkossa ja vanhuspalveluissa lakkauttamalla pienryhmäkoti Marttala. Haapaveden kaupungin keskeisin investointi vuonna 2015 on jäähalli, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 keväällä. Jäähallin rakentamisen aloituksen siirtyessä syksyyn, se ei alkuperäisen suunnitelman mukaisesti valmistu vuonna Vuoden 2014 arvioitu kustannus on 1,5 milj. euroa Jäähallin kokonaiskustannus on 2,6 milj.euroa(avustus 570 t) ja vuodelle 2015 osuudeksi on arvioitu 1,1milj. euroa (avustus 400teur vuodelle 2015). Ensi vuoden investointilistalla ovat lisäksi mm. vesilaitoksen investoinnit 1,2 milj. euroa, varaus elinkeinopoliittisiin investointeihin 1,0 milj. euroa sekä kulttuurikirnu. Kaupungin nettolainanoton tarve on ensi vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa muun muassa investointien vuoksi. Tässä talousarviossa esitetään, että Haapaveden kaupunki pitää tuloveroprosenttinsa nykyisessä 21,25:ssa. Kiinteistöveroprosentteihin esitetään yleiseen kiinteistöveroprosenttiin 0,1 % korotus sekä vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiin 0,05%:n korotus. Vesimaksuihin on budjetoitu kahden ja jätevesimaksuihin neljän prosentin korotukset. 13","paragraph_char_start":21979,"paragraph_char_end":24751,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2796}
{"query-id":"query-8c578122b9d20ec4ffb315aa5900e6a2","original_paragraph":"CD-levy on käytännössä jo kuollut kaupallisesti ja tietenkin vinyylien osuus erikoisuus, muutama prosentti. Muta myös iTunes ja vastaavat ovat kuolleet. Ostava yleisö ei enää lataa. Yleisö striimaa. Aineisto on tietysti melkein pelkkää musiikkia – vaikka äänikirjojen osuus on havaittavissa tilastoista. Klassisella musiikilla ei ole minkäänlaista rahallista merkitystä. Kaltaiseni ihminen, joka kuuntelee ja jopa hankkii Bachia ja Schubertia ja vastaavia, kuuluu musiikin ostajien vähemmistöön, jonka markkinaosuus on noin 0,000001 % musiikin kuluttajista. Musiikkitalo ja ooppera pärjäävät, koska siellä myydään istuinpaikkoja ja näkyvyyttä; musiikki on sivuseikka.","paragraph_char_start":4349,"paragraph_char_end":5016,"paragraph_similarity_to_original":98.8005997001,"tokens_before_paragraph":643}
{"query-id":"query-8b67773d31747e804f223c03cddc49f6","original_paragraph":"Jos 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua päätöstä arvopaperikeskuksen toimiluvan myöntämisestä, 2 luvun 23 §:ssä tarkoitettua päätöstä arvopaperikeskuksen sääntöjen vahvistamisesta, 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettua päätöstä selvitysyhteisön toimiluvan myöntämisestä tai 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettua päätöstä selvitysyhteisön sääntöjen vahvistamisesta taikka 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettua päätöstä keskusvastapuolen toimiluvan myöntämisestä ei ole annettu niiden antamiselle säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Valtiovarainministeriön on ilmoitettava päätöksen antamisesta valitusviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen. Muilta osin valituksen tekemisestä ja käsittelystä säädetään hallintolainkäyttölaissa.","paragraph_char_start":90268,"paragraph_char_end":91138,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11017}
{"query-id":"query-05d507369928f41b44be7a7eb1304510","original_paragraph":"Kirjan 19 novellia käsittelevät äidin ja tyttären suhdetta monelta eri taholta. Castillonin kertomuksissa tuo suhde on kovin tulehtunut ja raastava ja kirjailija vielä kärjistää tapahtumia. Voisi sanoa, että hän novelleissaan toteuttaa niitä äitien ja tyttärien sisimmässä riehuvia koston- ja vahingoittamisenhaluja, joita ihminen ei normaalisti päästä valloilleen. Toisissa kertomuksissa epävarma äiti ripustautuu tyttäreensä tai pyrkii muokkaamaan tätä omien ihanteittensa mukaiseksi, toisissa tytär kätkee hellyydenkaipuunsa ja herkkyytensä henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan. Hetken päähänpistosta voi tulla pakkomielle ja harhaluulosta puolestaan syy elää. Nykyihminen haluaa olla ikinuori ja vailla sellaista vastuuta, mitä vanhemmuus ja aikuisuus vaativat. Julmien tapahtumien vastapainona on rauhallinen ja asiallinen kieli.","paragraph_char_start":10068,"paragraph_char_end":10901,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1379}
{"query-id":"query-e24b0e35b6715e293678211c02b8644e","original_paragraph":"29 VÄLIMATKA, TILA, YMPÄRISTÖ JA ESINEET Julkinen reviiri yli 2 m Sosiaalinen reviiri n. 1,2 2 m Henkilökohtainen reviiri n. 50 cm 1,2 m Intiimivyöhyke n cm Tilankäyttö, liikkuminen, esineet Vaatteet, korut, kampaukset, tuoksut Kosketusvyöhyke alle 15 cm 31 Diak on ylivoimaisesti suurin sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen järjestäjä Suomessa. Tarjoamme myös terveysalan, kirkon alan ja tulkkauksen koulutusta Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan Tagged in. Esiintymistaito. show more tags. Related tags. Esiintyminen. Koulutus. Top stories. Archive","paragraph_char_start":6005,"paragraph_char_end":6936,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":854}
{"query-id":"query-217701cce1aa16fa8c51895d19e64922","original_paragraph":"Kiinalaisen politiikan ymmärtäminen ja analysointi ovat tulevaisuudessa yhä välttämättömämpiä taitoja maailman tapahtumien tulkitsemiseksi. Nyt käsillä olevan kirjan lähestymistavan valinta tuo kansainvälisestä politiikasta ja strategiasta kiinnostuneelle lukijalle erinomaisen paketin luettavaksi. Teos pysyy myös tyylillisesti ja kielellisesti yhdenmukaisena vaikka onkin useamman kirjoittajan kynästä lähtöisin. Kirjaa voikin suositella kaikille, jotka haluavat syventää tietojaan supervallaksi nousemassa olevan Kiinan kehityksestä viime vuosilta. Yhdessä Lauri Paltemaan ja Juha A. Vuoren aiemmin julkaiseman Kiinan kansantasavallan historian (Gaudeamus 2012) ja Mikael Mattlinin yhdessä edellä mainittujen kanssa laatiman Kiinan poliittisen järjestelmän (Vastapaino 2022) kanssa nyt käsillä oleva teos muodostaa suomenkielisen Kiina-kirjallisuuden peruspaketin, jonka soisi kuuluvan esimerkiksi osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opetuksen lukuvaatimuksia.","paragraph_char_start":133404,"paragraph_char_end":134375,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16900}
{"query-id":"query-f4ddf65afe0be13b5cc2ad167679e681","original_paragraph":"Mää ostan kaikki vaatteeni ruokakaupoista (Lidl, Citymarket, Prisma, Halpa-Halli) tai kirppareilta. Enkä koe itteeni sen takia huonommaksi tai tyylittömämmäksi mitenkään. Ja sitäpaitsi, Lidlin vaatteet on aika kestävää kamaa. Mulla on monetkohan caprilegginsit sieltä ja ne on kolmatta kesää käytössä nyt. Ja yhet ballerinat on nyt toista kesää käytössä ja ostinpa sieltä eilen uudetkin sellaiset. Mää oon semmonen, ettei mua kiinnosta vaatekauppoihin meno yhtään. Gina tricotissa voin käydä sen verran, että haen lisää niitä ihania pitkiä toppeja, jotka kestää käytössä vuosia. Heh, en siis oo shoppailija ollenkaan. :D Mutta tää kaikki on hyvin pitkälle mielikuvahommaa. Mainosten ja muun kautta ihmisille luodaan mielikuvia asioista. Ja jostain syystä halpaa pidetään huonona. Onko halpa ruokakauppa (kuten Lidl) huono ruokakauppa? Ei mun mielestä. Halpa on joissain asioissa huono, kait. Vaan eipä se kalliskaan oo aina hyvää. Että otapa tässä nyt selvää mikä on hyvää... :D","paragraph_char_start":28892,"paragraph_char_end":29870,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4742}
{"query-id":"query-0f78b30bc982dcf54565fe32d990b957","original_paragraph":"Pierren toivo, jotta hän rehellisellä ahkeroimisellaan voittaisi Gabrielien luottamuksen, ei ollut vielä tehnyt suuria edistysaskeleita. Tosin otti hän vastaan ja kohteli häntä aina samalla ystävällisyydellä; mutta ei koskaan huomannut hän hänen kasvojensa ilmeessä tai käytöksessä merkkiäkään siitä, että hänen vierailunsa olisi ollut mieluinen tai odotettu. Ja kreivi Bourmont, joka ilmestyi joka päivä samalla tunnilla tyttärensä luona, ei salannut sitä, että hän näki hyvin vastenmielisesti tyttärensä lankomiehensä hyvän ystävän seurassa. Vaikkapa hän ei lyönytkään laimin hyvän kasvatuksen saaneen miehen kohteliaisuuksia kapteenia kohtaan, lausui hän kaikenlaisia pistosanoja, jotka monta kertaa olisivat saaneet aikaan hyvin epämieluisa kohtauksia, jollei Pierre aina olisi oikeaan aikaan niitä torjunut, kumminkaan saattamatta persoonallista arvoaan vaaralle alttiiksi.","paragraph_char_start":5734,"paragraph_char_end":6612,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":925}
{"query-id":"query-edea521b8c200d578544a62db2148e2b","original_paragraph":"Mia ratsasti Thorilla hetken tänään ja sen jälkeen hyppäsin selkään. Thorin hampaat vaivaavat selvästi, mutta muuten Thor oli hyvä. Harjoittelimme siirtymisiä ja puolipidätteitä. Minun piti yrittää tunnustella koko hevosta myös käsieni kautta. Kun Thor pysähtyi piti keskittyä siihen, että Thor ikäänkuin istuisi alas takajaloilleen ja taipuu kintereistä. Pidätteen piti tuntua läpi koko rungon, takajaloissa asti. Mikäli Thor pysähtyi enemmän etupainoisesti, piti peruuttaa pari askelta, tuntea \"niiaus\" takaa ja vasta sen jälkeen kävellä taas eteenpäin. Mia teki myös pari kertaa harjoituksen maastakäsin, niin että hän tunsi Thorin takajalkojen liikeen ohjien ja suun kautta. Eli kun hän antaa ohjasotteella peruutuskomennon, liike tuntuu koko matkan takaa käteen asti ja Thor reagoi taipumalla kintereistä hieman takaa. Mia käveli myös vieressä kun ratsastin ja auttoi meitä molempia maastakäsin hahmottamaan mitä harjoituksia hän halusi meidän suorittavan. Kun Thor tuntui edestä epämukavalta, Mia sanoi, että se mitä tunnen on oikeastaan selän liike käsien kautta. Kun Thor on epätasainen kädelle, selkä ei liiku toivotulla tavalla. Kun Thor tasoittuu ja on rennompi kädelle tarkoittaa se, että selkä rentoutuu. Siirtymisissä seurasimme myös, että rintaranka avautui ja edessä oli enemmän tilaa.","paragraph_char_start":18416,"paragraph_char_end":19717,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2782}
{"query-id":"query-7fd518925c8d5800affe25fed62d0d20","original_paragraph":"Nämä hallituksen populistit ja rahankerääjät, kerjuupojat, ovat tilastoista huomanneet kehäykkösellä tapahtuvan paljon kolareita. Heh, minä ajan siellä jatkuvasti, mutta tapahtuneita kolareita en muista pitkään aikaan nähneeni. - Voisi näissä hieman matematiikkaakin käyttää. Kehäykkösellä liikennöintimäärät päivässä ovat vissiin isompia kuin koko Lapissa, koko landella ei ole yhtä paljoa autoja. Isoon määrään mahtuu paljon kaikenlaista. Päivisin kehille ei voi millään ajaa tuhoisaa ylinopeutta, ovat niin täynnä, että jonossa siinä köröötellään. Jos jono ajaa joskus vahingossa kymmenen kilometriä yli sallitun, se tietää aneita hallituksen sieluille, mutta ei siitä mitään haittaa kenellekään ole.","paragraph_char_start":22826,"paragraph_char_end":23529,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3453}
{"query-id":"query-18729a67c770d2f92a7dcda0fdefaa01","original_paragraph":"”Petra oli muinainen nabatealaisten valtakunnan pääkaupunki Punaisen meren ja Kuolleen meren välissä (nykyinen Jordania). Osittain rakennettu ja osittain kallioon hakattu kaupunki hautoineen on turvassa vuorten sylissä, kapean solan kautta yhteydessä muuhun maailmaan. Petra on tunnettu paikka jo Vanhan Testamentin ajoista.\nPerimätiedon mukaan Petran lähellä Mooses iski sauvallaan vettä kalliosta. Petrassa on myös korkea vuori, jonka huipulla Aaron kuoli ja haudattiin. Petra eli kukoistuskauttaan ajanlaskun taitteessa. Se liitettiin Rooman keisarikuntaan sataluvun alussa jKr ja Palestiinan provinssin pääkaupunkina se toimi yhtenä itäisen rajan Limes Arabicuksen tärkeimmistä tukikohdista.\nKaupungin väitetään tuhoutuneen perusteellisesti vuoden 363 maanjäristyksessä, joka muutti sen rauniokasaksi, sekä lopullisesti maanjäristyksessä vuonna 551. Viime vuosikymmenen aikana arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet uutta merkittävää tietoa maanjäristysten jälkeisiltä ajoilta”. Ulla M. Hoikkala, netistä.","paragraph_char_start":5573,"paragraph_char_end":6585,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":880}
{"query-id":"query-e3f804b8b368699cfc87f8c79310bc49","original_paragraph":"The Thingissänäytetään ällötys heti alkuun ja siirrytään sitten käsittelemään psykologisen kauhun osastoa. Harmi kyllä aika pian ällötyksiä ilmaantuu lisää.","paragraph_char_start":1685,"paragraph_char_end":1841,"paragraph_similarity_to_original":99.358974359,"tokens_before_paragraph":271}
{"query-id":"query-897be06ebd457603bf0e3007c3fb005d","original_paragraph":"11 GESTERBY Pappilanmäki - Gesterbynpolku Pappilasta pohjoiseen vanhan Sepänkylään vievän tien varrella sijaitsee Gesterbyn vanha tilakeskus. Tilakeskuksesta länteen on Gesterbyn koulualue, jossa on rakennuksia ja 1970-luvuilta. Pohjoisessa on Gesterbyn asuinalue korkeine kerrostaloineen ja pientaloasutuksineen. Rakentaminen aloitettiin vuoden 1965 jälkeen kunnan ostettua Gesterbyn. Uuden Gesterbyntien itäpuolella on Kyrkvallan omakoti- ja rivitaloalue GESTERBYN MUSEOALUE Gesterbynpolku 1 B Gesterbyn kartanossa on ollut kustavilaistyylinen päärakennus. Sen rakennutti 1780-luvulla johtaja Anders Jansson. Janssonin jälkeen Gesterbyn omisti hänen ottopoikansa everstiluutnantti Anders Johan Sjöman. Sjömanilla oli kymmenen lasta, joista kahdeksan eli aikuisiksi saakka. Hänen nuorin tyttärensä Eva Charlotta osti Gesterbyn kartanon aviomiehensä maanmittari Carl Mathias Moringin kanssa vuonna Eva Charlotta Moring jäi muutamia vuosia myöhemmin leskeksi ja joutui yksin kasvattamaan lapsensa ja hoitamaan vastuun maatilasta. Hän oli tarmokas ja aikaansaava nainen. Jonkin aikaa hänellä oli maakauppa ja tiilitehdas Gesterbyssä. Hänellä oli myös useita luottamustehtäviä. Eva Charlotta Moring oli yksi aloitteentekijöistä, kun Kirkkonummelle perustettiin säästäpankki. Hän oli jäsenenä säästöpankin johtokunnassa ja Hindersbyn tyttökoulun johtokunnassa. Eva Charlotta Moringin kuoltua 1893 myytiin Gesterbyn kartano Erik Alfred Lundinille luvulla omistajina olivat Verner Dumell sekä Olle ja Mona Dumell, jotka 1965 myivät tilan Kirkkonummen kunnalle. Kun Porkkalan vuokra-alue palautettiin, oli Gesterbyn päärakennus palanut juuri sitä ennen. Kerrotaan, että tuhkat vielä savusivat luvun lopulla Kirkkonummen kunta teki yhteistyössä Kyrkslätts hembygdsföreningenin kanssa suunnitelman tilakeskuksen museokäytöstä. Suunnitelmaan kuului mm. uuden päärakennuksen rakentaminen toteutettiin juhlakenttä alueen eteläosaan ja seuraavana vuonna siirrettiin tuulimylly Masalasta, Gammel Tinan entiseltä museoalueelta Gesterbyhyn. 11 KK","paragraph_char_start":13263,"paragraph_char_end":15293,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1885}
{"query-id":"query-db0db45c4155546a0db5f51fb6cb9885","original_paragraph":"Peircen lausuma siitä, että merkki on ihminen itse ja että ihminen ei saata muuttaa ihmisluonnon symbolisuutta, EI tarkoita samaa kuin tietää se, miten objektit tosiasiassa ovat, vaan sitä, että jotta ihminen ylipäätään voisi ymmärtää jotakin, on hänen oltava itse merkki, jolla olemuksensa puolella hän saattaa jäsentää objektien efektivaikutuksia ja asettua tapahtumsen prosessin ohjaavaksi elementiksi interferenssivaikutusten ajallisessa sarjoittumisessa niin kuin maailmanprosessin kulussa ylipäätään. Se, miksi logiikka tai ymmärtämisen kategoriat eivät sinällään selitä ymmärtämistä interferenssivaikutusten kentissä, johtuu siitä, että ne ovat vain tapoja, joiden puitteissa ymmärtäminen tapahtuu ja jolla tavalla ihminen on symbolinen luonteeltaan. (C.W. Morris 1932).","paragraph_char_start":15778,"paragraph_char_end":16555,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2379}
{"query-id":"query-b10291525742e34c53f5b2293d6d03fc","original_paragraph":"Mistä siinä Huomaa hyvässä sitten on kyse? Sen voisi tiivistää kahteen asiaan. Sen voisi ajatella niin, että me huomaamme hyviä asioita, joita tapahtuu. Me puhumme paljon luonteen vahvuuksien käytöstä, mitkä on ne hyvät asiat. Perinteisesti voisi sanoa, että “Olet tosi hyvä kertotaulussa”. Me taas ajattelemme, että mikä on se käytetty luonteenvahvuus. “Sinä olet sinnikäs. Sinä olit utelias etsimään sitä tietoa. Sinä et luovuttanut, vaikka se tehtävä meni. Sinä käytit koko vahvuuskenttääsi ja osaamistasi tämän saavuttamiseksi.” Eli me huomaamme vahvuuksia taitojen ja tekojen taustalla.","paragraph_char_start":3752,"paragraph_char_end":4343,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":577}
{"query-id":"query-b5a4da92ff5ad8f1301009895c9233d3","original_paragraph":"jälleenmyyjää. Niiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli noin 80 % SE-laitteiden markkinavolyymista, noin 65 % isoista kodinkoneista ja yli 90 % viihde-elektroniikasta. Projektin ajateltiin perustuvan tuottajan vastuuseen ja avoimeen, tasapuoliseen kierrätysjärjestelmään. Yhteistyöllä haluttiin saada aikaan suuret volyymit ja alhaiset kustannukset. Kierrätysverkoston piti yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin palvelut, ja kätevintä olisi, jos kierrätys voitaisiin toteuttaa mahdollisimman lähellä SE-romun syntypaikkaa. Projektin toimintaa koordinoisi pilotin aikana perustettava yhdistys, tuottajayhteisö, ja toiminnan tuli kaikkinensa olla läpinäkyvää ja julkisesti kontrolloitavissa. Viisivuotistavoite oli nousta Euroopan huipputasoa edustavaksi SER-kierrätyksen järjestelmäksi, joten aivan pienistä tavoitteista ei lähdetty liikkeelle. Valtakunnallinen toiminta käynnistyisi hyvissä ajoin ennen tulevia lakimuutoksia, kierrätysverkosto saataisiin koko Suomen kattavaksi 18–24 kuukauden sisällä aloituksesta, keräysastetta nostettaisiin heti alusta alkaen merkittävästi ja parin ensimmäisen vuoden jälkeen voitaisiin keskittyä kierrätysasteen kehittämiseen. Projektin alkuvaiheessa haluttiin, että SER-kierrätys voitaisiin toteuttaa yhteiseurooppalaisena ja rahoitusvastuu olisi tuottajien näkökulmasta katsottuna yhtenäinen. Projekti vaati rahoitusta. Sen budjetiksi arvioitiin ensimmäisessä ja perustavassa johtoryhmän kokouksessa hieman alle 4 miljoonaa markkaa, josta noin puolet kerättiin mukana olevilta yrityksiltä. Osallistumismaksut jaettiin kahteen kategoriaan yrityksen liikevaihdon perusteella: suuret maksoivat 100 000 markkaa ja pienemmät 50 000 markkaa. SER-projektin osallistumismaksuja perittiin yhdistyksen jäseniltä vuonna 2000 kolmessa eri erässä ja loput kaksi maksuerää jätettiin seuraavalle tilikaudelle. Lisäksi rahoituksen osaksi tulivat kierrätys(tarra)maksut,29 ja projekti aikoi anoa rahoitusta ympäristöministeriöltä, Tekesiltä ja Uudenmaan Ympäristökeskukselta. Myöntävät päätökset saatiin kahdelta jälkimmäiseltä vuonna 2000 ja ministeriöltä vuonna 2002. Ensimmäisessä johtoryhmän kokouksessa käytiin kuitenkin vielä selvästi pohdiskelevaa keskustelua mahdollisesta tulevasta rahoituk-","paragraph_char_start":45803,"paragraph_char_end":48028,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6470}
{"query-id":"query-f89f897577b86057912d6524bfc4c48e","original_paragraph":"Vastuullisuus kannattaa\nVastuullisuudesta saatava liiketoimintahyöty on sen varmistamiseen liittyviä kustannuksia isompi. Tällainen tulos on saatu FIBS ry:n Yritysvastuu 2021 -kyselyssä. Vastanneista yrityksistä 100 %:lle vastuullisuus oli erittäin tai jokseenkin olennaista. Vastuullisuus näkyy strategiassa 93 prosentilla vastaajista. Isolla osalla yrityksen hallitus käsittelee säännöllisesti vastuullisuuskysymyksiä, ja yrityksiin on nimetty tai rekrytoitu erikseen vastuullisuudesta vastaava henkilö. Painopiste on siirtynyt riskienhallinnasta kohti maineen ja brändin vahvistamista. Myös vastuullisuuden merkitys myynnin kasvattamisessa, erityisesti lyhyellä aikavälillä, ja liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen ovat kasvussa. Tuloksissa yllättää vastuullisuuteen liittyvän innovoinnin tai kehittämisen vähyys. Ilmastonmuutos osana vastuullisuutta on sisäistetty, mutta biodiversiteetti, puhtaan veden rooli tai sosiaaliset aspektit jäävät sen varjoon.","paragraph_char_start":14226,"paragraph_char_end":15188,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1896}
{"query-id":"query-5a8169a05dfbb271f99ff4535ca0bb12","original_paragraph":"- Ympäristöterveydenhuollon on päästävä mukaan valmisteluprosesseihin, jotta niiden ääni kuuluisi. Tätä pitäisi piloteilla edistää.\nOn tarkasteltava ongelmia näissä prosesseissa ja pyrittävä korjaamaan niitä. Kuntaliitto on tässä työssä avaintoimija. Tarkastelun kohteena ovat kunnat, ely-keskukset, ehkä maakuntien liitotkin.\nPiloteissa pitäisi edistää myös TP1:n ja TP2:n tuotoksia.\nIsommissa kaupungeissa on kehitetty hyviä käytäntöjä, esim. Terve Kuopio [4], Oulun vaikutusarviointi, Hyvinvoipa-hanke [5]. Näistä pitäisi ottaa oppia.\nToisaalta terveys kaikissa poliitikoissa -tyyppiset puheet ovat yleisiä puheissa mutta harvemmin käytännössä.\nOngelmana on myös ympäristöterveyden luonne ennaltaehkäisevänä työnä, jollaiseen ei nykyään satsata. Hyödyn pitää näkyä rahallisten menojen välittömänä vähentymisenä. Esimerkiksi vakavissaan on ehdotettu esteettömyyden vaatimusten lieventämistä säästötoimena, vaikka sen aiheuttama kaupunkirakenteen huononnus haittaisi vuosikymmeniä.\nMaankäytössä ongelmana on työn pitkäjänteisyys ja staattisuus. Kullakin hetkellä vain pieni osa suunnitelmista on avoinna kehitystyölle.\nErilaisia vaikutusarviointeja (YVA, TVA, SOVA, SVA, LAVA jne.) on liikaakin, mikä hankaloittaa ja mutkistaa suunnittelua.\nKuntapiloteissa ja vaikutusarvioinneissa keveys on tärkeää. Kunnat kaipaavat tukea, joka on ilmaista ja hyödyllistä.","paragraph_char_start":19371,"paragraph_char_end":20729,"paragraph_similarity_to_original":98.8217967599,"tokens_before_paragraph":2770}
{"query-id":"query-57038224e3a56279e369fceddc4788a4","original_paragraph":"3. lokakuuta 2002 Colson allekirjoitti kirjeen, jossa hahmoteltiin hänen teologista tukeaan oikeudenmukaiselle sotaa ennaltaehkäisevälle hyökkäykselle Irakiin. Kirje hahmotteli kuinka ennalta ehkäisevä hyökkäys Irakiin täytti perinteisen 'oikeudenmukaisen sodan' teorian kriteerit: (1) tällainen toiminta olisi puolustava; (2) tarkoitus on oikeudenmukainen ja jalo; (3) Yhdysvallat ei aio 'tuhota, valloittaa tai hyödyntää Irakia'; (4) se on viimeinen keino, koska Saddam Hussein on hyökännyt naapureihinsa, kehittänyt biokemiallisia ja ydinaseita joukkotuhoaseita vastaan ja käyttänyt niitä omaa kansaansa vastaan ja turvannut Al-Qaidan terroristeja; (5) sen on valtuuttanut laillinen viranomainen, nimittäin Yhdysvallat; (6) sillä on rajalliset tavoitteet; (7) sillä on kohtuulliset odotukset onnistumisesta; (8) havaittaisiin ei-taisteleva immuniteetti; (9) se täyttää suhteellisuuskriteerit – molempien osapuolten inhimilliset kustannukset olisivat perusteltuja aiotulla tuloksella.","paragraph_char_start":3688,"paragraph_char_end":4674,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":528}
{"query-id":"query-8405ef476b84bce39738c3d82ddeed15","original_paragraph":"Vaikka komission suunnitelmana on yhdistää vuoteen 2050 mennessä kaikki ydinverkon lentoasemat rautatieverkkoon, mieluiten suurnopeusjunaverkkoon, vain muutamalta suurnopeusrautatieasemalta on tällä hetkellä suora suurnopeusyhteys lentoasemalle. Suurnopeusrautatie ja lentoliikenne voivat täydentää toisiaan (tuomalla matkustajia lentoasemalle suurnopeusrata voi laajentaa lentoaseman vaikutusaluetta, ja matkustajat voivat valita lentomatkansa kohteeksi tietyn lentoaseman, koska sieltä on sujuva ja nopea rautatieyhteys eteenpäin). Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että matkustajien on hankala yhdistää suurnopeusjunamatka ja lentomatka. Esimerkiksi vaikka Madrid–Barcelona-suurnopeusrata vie lähelle Espanjan kahta vilkkainta lentoasemaa (Madrid-Barajas ja Barcelona-El Prat, joiden matkustajamäärät olivat 50,4 miljoonaa ja 44,2 miljoonaa vuonna 201640), ei ole olemassa suunnitelmia niiden yhdistämiseksi suurnopeusyhteydellä suurnopeusrataverkkoon41.","paragraph_char_start":58686,"paragraph_char_end":59646,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7751}
{"query-id":"query-5672d2dd27bed1d1a98a203089419e22","original_paragraph":"22 20 velkoja-asemaa, mutta jolle velallisen maksukyvyttömyys todennäköisesti tulisi aiheuttamaan saamisoikeuteen perustuvia taloudellisia menetyksiä (Pinomaa 2001: 31). Jos asianosaisten kuulemisen ja riittävän aineiston kokoamisen jälkeen esteitä ei ole, tuomioistuin tekee päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta. Saneerausohjelman syntymistä tai vahvistamista tämä ei vielä takaa, vaan laatimiseen tähtäävän selvitysprosessin käynnistymistä. Vasta saneerausohjelmaehdotuksen hyväksyminen käynnistää itse prosessin Saneerausohjelma Saneerausohjelmaehdotuksen esittää tuomioistuimen asettamassa määräajassa (enintään neljä kuukautta) useimmiten selvittäjä (Koskelo 1994: 31). Saneerausohjelman on määrä sisältää selvitys velallisen taloudellisesta asemasta sekä muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista, eli ns. (1) selvitysosa. Ohjelmasta tulee myös selvitä määräykset velallisen ja velkojien asemaa koskevista, toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä, eli (2) toimenpiteet ja järjestelyt käsittävä osa. Näiden lisäksi tulee ilmetä (3) velkojien jako ryhmiin ja (4) mahdollinen äänivallan puuttuminen (Koskelo 1994: 251; Pinomaa 2001: ). Ohjelman selvitysosan tarkoituksena on antaa asianomaisille tietyt pohjatiedot ehdotuksen sisällön arvioimista silmällä pitäen. YrSanL 41 : perusteella ohjelman tulee sisältää erillinen selvitys seuraavista seikoista: 1) velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velkojen vakuuksista; 2) menettelyn alkamisen jälkeisestä toiminnasta ja sen tuloksesta; 3) menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista velallisen organisaatiossa tai muissa toimintaedellytyksissä; 4) menettelyn alkamisen jälkeen otetuista luotoista, niiden vakuuksista ja tehdyistä sitoumuksista; 5) velkojien ja velallisen välillä vallitsevista, takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 3 :ssä tarkoitetuista läheisyyssuhteista;","paragraph_char_start":24127,"paragraph_char_end":26063,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2991}
{"query-id":"query-dbbf36c52dbb75479f39cc841373ec90","original_paragraph":"Kävin katsomassa Thameslinkin sivuja ja ne ovat aika sekavat. Etsitköhän lippuja sitä kautta? Kätevä sivu paikallisten junamatkojen varauksia varten on trainline.co.uk. Sen kautta näkee eri junayhtiöiden junat ja niiden aikataulut myös selkeämmin. Katsoin sen kauttaa äsken lippuja teille. Suosittelen varaamaan menomatkalle Anytime Day Single -lipun, koska on vaikea arvioida mihin aikaan pääsette ulos lentokentältä Lontooseen saavuttuanne. Anytime-lippuja voitte käyttää missä tahansa saman yhtiön junassa valitsemallanne reitillä. Paluumatkalla tiedättekin varmaan mihin junaan haluatte. Itse ottaisin varmaan junan kello 6.02–6.52 junaan tai nopeampaan mutta kalliimpaan Gatwick Expressiin klo 6.15–6.44. Mainitsemasi hinnat vaikuttavat edullisilta ja hyviltä.","paragraph_char_start":20946,"paragraph_char_end":21711,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3243}
{"query-id":"query-5593cab0e266ad7fcea9687a09c3bc95","original_paragraph":"13 RD-paaluseinä on innovatiivinen tapa toteuttaa rakennusten kellarilliset perustukset tai muut vesitiiviit rakenteet nopeasti ja kustannustehokkaasti. Se vähentää perinteisen rakentamisen edellyttämiä työvaiheita, rakentamiseen kuluvan energian määrää ja ympäristölle aiheutuvia häiriöitä. 5 Teräspaalujen asentaminen voidaan tehdä kevyelläkin kalustolla, asentaminen aiheuttaa vähän tärinöitä ja maan syrjäytyminen on selvästi vähäisempää kuin perinteisillä paalutuotteilla. RD-paalujen asentaminen aiheuttaa vain vähän tärinää ja paalut ovat maata syrjäyttämättömiä eivätkä aiheuta maaperän liikkeitä 6 RR- ja RD-paalua voidaan helposti käyttää energiapaaluna. Energiapaaluratkaisussa paalun sisään asennetaan maalämmönkeruuputkisto, jolloin paalu toimii osana rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmää. Energiapaalu tuo teräspaaluperustuksille merkittävää lisäarvoa ja nostaa teräspaalun ympäristötehokkuutta entisestään. Teräs on maailman kierrätetyin materiaali. Teräksestä valmistetun lopputuotteen kierrätettävyys on 100 %. 7 13","paragraph_char_start":16527,"paragraph_char_end":17569,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2182}
{"query-id":"query-b3cc89fd1512c88c8287ea7698f2e872","original_paragraph":"23 23 Keskeiset perustelut Asiakkaan palvelun laatu Datahubissa asiakkaan sopimustapahtumat voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti palvelutapahtuman aikana. Nykytila+:ssa palvelun laadun parantaminen sopimustilanteissa edellyttäisi tietojen reaaliaikaista käsittelyä sekä käyttöpaikkarekisterin laajentamista mini-datahubiksi, mikä ei ole kustannustehokasta eikä johda Datahubin laajuisiin hyötyihin. Datahubissa asiakkaille voidaan näyttää sähkön käytön ja pientuotannon energiatiedot kaikista nykyisistä käyttöpaikoista asiakkaan koko historian osalta. Datahub mahdollistaa asiakkaalle mittaustiedon monipuolisemman hyödyntämisen sähkösopimuksiin liittyvissä valinnoissa. Asiakas voi antaa valtuutuksen tietoihinsa jo kilpailutusvaiheessa Nykytila+:aa vaivattomammin. Nykytila+:sta puuttuu keskitetty mittaustietovarasto, mikä vaikeuttaa energiatehokkuuspalvelujen kustannustehokasta kehittämistä ja tarjoamista eikä mahdollista energian käytön raportointiin liittyvän laaja-alaisemman vertailutiedon antamista viiteryhmien energiakäytöstä. Datahub mahdollistaa Nykytila+:aa joustavammin ja kustannustehokkaammin yhdenmukaisen laskutusmallin käyttöönoton kaikille asiakkaille.","paragraph_char_start":9014,"paragraph_char_end":10188,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1057}
{"query-id":"query-6e45830caf472beb3a4ae998a8b47216","original_paragraph":"5 myös siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Veronhuojennuslain 2 :n mukaan veronhuojennus voidaan myöntää vain silloin, kun veronhuojennusta voidaan pitää perusteltuna yhteisön toiminnan yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Huojennusta harkittaessa on otettava huomioon, missä määrin yhteisön varoja ja tuloja käytetään yhteiskunnan kannalta tärkeään yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi on otettava huomioon, merkitseekö yhteisön tiettyä liiketoimintaa koskeva veronhuojennus vastaavaa toimintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille haittaa, joka ei ole vähäinen. Veronhuojennuslain 3 :n 1 momentin mukaan yleishyödyllisen yhteisön voidaan katsoa harjoittavan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, jos sen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena taikka sosiaalisen tai muun yhteiskunnallisesti tärkeitä tarpeita palvelevan toiminnan harjoittaminen, mikäli tämä toiminta on koko valtakunnan alueen kattavaa tai muuten laajaa, vakiintuneen muodon saavuttanutta ja pysyvää. Pykälän 2 momentin mukaan jos eri verovelvollisina pidettävien yhteisöjen muodostaman järjestön toiminta on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti merkittävää, voidaan kullekin yhteisölle myönnettävän veronhuojennuksen edellytyksiä harkittaessa ottaa huomioon koko järjestön toiminta, jos se järjestön luonteeseen nähden ja yhteisön asema järjestössä huomioon ottaen on perusteltua. Veronhuojennuslain 4 :n 1 momentin mukaan verohallituksen määräämä verovirasto myöntää lain mukaisen veronhuojennuksen määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan. Ennen veronhuojennuksen myöntämistä uudelle hakijayhteisölle tai yhteisölle, jonka olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos, veroviraston on hankittava asiasta lausunto yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunnalta. Pykälän 2 momentin mukaan veronhuojennuksen myöntäjä määrää ne ehdot, joilla yhteisö säilyttää oikeutensa veronhuojennukseen. Arvonlisäverotus Lisäksi on huomattava arvonlisäverolain (1501\/1993) 4, jonka mukaan tuloverolaissa tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on arvonlisäverovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään mainitun lain mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona. Yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin verovelvollinen tarjoilupalvelun ottamisesta omaan käyttöön 25 a :ssä säädetyin edellytyksin ja kiinteistöhallintapalvelun ottamisesta omaan käyttöön 32 :ssä säädetyin edellytyksin. Arvonlisäverolain 25 a :n mukaan henkilökunnalle luovutettu tarjoilupalvelu katsotaan otetuksi omaan käyttöön myös silloin, kun tarjoilupalvelua ei luovuteta verollisen liiketoiminnan yhteydessä ja vastaavia palveluja ei myydä ulkopuolisille. Lain 32 :n 1 momentin mukaan kiinteistöhallintapalvelu katsotaan otetuksi omaan käyttöön myös silloin, kun kiinteistön omistaja tai haltija suorittaa itse kiinteistöön kohdistuvan palvelun, jos kiinteistöä käytetään muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Pykälän 2 momentin mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan ei ole suoritettava veroa, jos 1) hän käyttää kiinteistöä pääasiallisesti asuntonaan tai 2) hänen kalenterivuoden aikana suorittamistaan kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen eivät ylitä euroa. 5","paragraph_char_start":6437,"paragraph_char_end":9789,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":800}
{"query-id":"query-4e32f52e33c9601be191098c064995a9","original_paragraph":"”Pätevin pitää valita”\nEntä sitten tämä perin provokatoriseksi osoittautunut kysymys pörssiyhtiöiden hallituksista ja kiintiöistä? Ihmiset tapaavat vedota siihen, miten ”jos naisia kiinnostaa, hakeutukoot sellaiselle alalle” ja ”pitää valita kyvykkyyden perusteella”. Kuitenkin syy siihen, miksi kiintiöstä ylipäänsä ollaan etsitty apua, löytyy siitä, miten naisten ja miesten urakehityksen tasa-arvoistuminen on osoittautunut oletettua ja toivottua hitaammaksi. Suomi sijoittuu naisjohtajien määrässä Euroopan mittakaavassa keskiarvon alapuolelle (mm. Baltian maat ja Ruotsi ovat edellä Suomea); vuosina 1998-2003 naisten määrä yritysjohtajissa EU-maissa kasvoi yhden prosenttiyksikön. [13] Toisaalta pörssiyhtiöiden hallituksissa on Suomessa prosentuaalisesti eniten naisia EU:n alueella, joskin vertailuluvussa mukana on ainoastaan suuret pörssiyhtiöt, mikä tekee vertailusta turhan edullisen Suomelle. [14] Kiintoisana seikkana esiin voi nostaa sen, miten vuoden 2008 Tasa-arvobarometrin mukaan korkeasti koulutetut naiset ovat kokeneet sukupuolestaan olevan haittaa työssä etenemisessä enemmän kuin matalammin koulutetut. Onko sitten olemassa tutkimuksia, jotka käsittelevät valintaa pörssiyhtiöiden hallituksiin? Saattaa ollakin, mutta lähestyn kysymystä tässä sen pohjalta, mitä on tutkitusti todettu sukupuolen vaikutuksesta (pätevyyden, taitojen) arviointiin, mikä on väistämättä iso osa sitä, kuka valitaan ja minnekin. [15]","paragraph_char_start":9293,"paragraph_char_end":10727,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1356}
{"query-id":"query-a822b98de5680b531c1e29c8c62c74ba","original_paragraph":"Laukustasi otat kartionmuotoisen lyijyluodin lankoineen ja annat sen kiitää pohjaan, johon se nytkähtäen pysähtyy. Vedät ylös, ojennettuja käsivarsiasi sylimittana käyttäen — — — kolme syltä — onhan tuota siinä! Tarkastelet luotia: aivan niin — saveen sattui, oikeaan paikkaan osuttiin! Otat syöttisi — tuoreen kuoreen — ja sidot siimasi vaskilankasilmukkaan. Sylkäiset tietysti pari kolme kertaa, lasket täkysi painumaan ja neljä, viisi syltä siimaa päälle. Mutta langan pään sidot avennon laitaan pystytettyyn merkkikatajaan. Lunta luot mustan silmän täyteen, ettei öinen pakkanen kovin paksua kantta, siihen rakentaisi. Ja kohta valkea lumikeko avannon aukon täsmälleen ilmoittaa — — —.","paragraph_char_start":45235,"paragraph_char_end":45924,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6758}
{"query-id":"query-ae2a599bb1c8890df174c22c97d44d17","original_paragraph":"Ajoneuvon korjausvelvoite ja takaisinkutsu\nJos Suomessa liikenteessä käytettäväksi hyväksytyssä M-, N-, O- tai L-luokan ajoneuvotyypissä tai osassa tällaista tyyppiä olevista ajoneuvoista todetaan virhe tai poikkeama, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai huomattavaa haittaa ympäristölle taikka terveydelle, ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle kaikki voimassa olevat takaisinkutsukampanjat, korjattavat kohteet ja suoritetun korjauksen tunnistusmerkinnät heti, kun ajoneuvon valmistaja on aloittanut tällaisen ajoneuvotyypin takaisinkutsukampanjan Suomessa tai muualla ETA-valtion alueella. Ajoneuvon valmistaja, valmistajan edustaja ja maahantuoja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että virhe tai poikkeama korjataan kaikista Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista. Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle, kun takaisinkutsukampanja on suoritettu ja kaikki ajoneuvot korjattu.","paragraph_char_start":16179,"paragraph_char_end":17228,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2089}
{"query-id":"query-b54f0c80b764bbf094b381151791db28","original_paragraph":"Aukko kertoo sen, miten paljon valoa kennolle pääsee. Asiasta tekee haastavan se, että käytännössä aukko lasketaan kaavalla polttoväli \/ aukkoluku ja aukkojen askeleet ilmoitetaan niin, että ottaessasi yhden askeleen saat tuplasti enemmän valoa kennolle. Usein ilmoitetaan välittämättä polttovälistä numerona, joka tarkoittaa, että mitä pienempi luku, sitä suurempi aukko. Kokonaiset aukot ilmoitetaan yleensä sarjassa 1.4, 2.0, 2.8, 4, 5.6, 8, 11, 16, 22, 32. Tällöin siis yhden askeleen ottaminen tässä sarjassa pienempään numeroon tuplaa kennolle tulevan valon määrän.","paragraph_char_start":4779,"paragraph_char_end":5350,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":675}
{"query-id":"query-ae452235d828bfff96bea8b2a726a7b4","original_paragraph":"Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuen käsitettä etenkin ratkaistakseen sen, olisiko valtion toimenpiteen, joka on toteutettu noudattamatta 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä, osalta pitänyt noudattaa mainittua menettelyä vai ei. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että asianomainen toimenpide olisi todellakin pitänyt ennalta ilmoittaa komissiolle, niiden on todettava se sääntöjenvastaiseksi. Kansallisilla tuomioistuimilla ei sitä vastoin ole toimivaltaa ratkaista sitä, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille, sillä tämä osa valvonnasta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan (asia C-6\/12 P, EU:C:2013:525, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia C-672\/13 OTP Bank, EU:C:2015:185, 31 ja 37 kohta).","paragraph_char_start":60724,"paragraph_char_end":61627,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8576}
{"query-id":"query-c27756dc87f2393ac277f749ce2bbc6f","original_paragraph":"4 PRESENTATIONSBLAD Publikation Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia (Smart specialisering i Nyland Forsknings- och innovationsstrategi för regionutvecklingen ) Författare Nylands förbund Rapporten är utarbetad av Aalto-universitet, Nylands förbund Seriens namn och nummer Nylands förbunds publikationer B 50 Utgivningsdatum 2015 ISBN ISSN Språk finska Sidor 49 Sammandrag Sammandraget finns på sidan 10. Nyckelord (ämnesord) regionutveckling, smart specialisering, innovationsverksamhet, kohesionspolitik, RIS3, Nyland Övriga uppgifter Publikationen har översatts till engelska (Smart specialisation in the Helsinki-Uusimaa Region Research and Innovation Strategy for Regional Development , Publication of Helsinki-Uusimaa Regional Council B ) och finns på adressen 4","paragraph_char_start":1016,"paragraph_char_end":1831,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":142}
{"query-id":"query-2cb2c6a751c30a7f7757493fd8e9e309","original_paragraph":"7 F1 F12 PERUSTUKSET Perusmuurit, peruspilarit ja -palkit Maanpaineseininä toimivat perusmuurit tehdään paikalla valuna tai elementeistä (d=250mm). Vanha ja uusi rakennus erotetaan liikuntasaumalla. Työ- ja liikuntasaumat, lämmöneristykset, vedeneristykset ja salaojiin liittyvät aukot tehdään rakennesuunnitelmien F13 Alapohjat Pohjakerroksen lattia tehdään maanvaraisena huolellisesti tehdyn salaojituskerroksen päälle rakennepiirustusten F14 Alapohjan erityisrakenteet Väestönsuojan teräsbetoninen alapohjarakenne on 150mm paksu tai, jos väestönsuojan seinät ovat kokonaan perustettu ja ankkuroitu kallioon rakennepaksuus voi olla 100mm. F2 F21 RAKENNUSRUNKO Väestönsuoja Nykyisen rakennuksen kellarissa on paikalla valettu S1-luokan väestönsuoja. Laajennukseen rakennetaan uusi S1-luokan väestönsuoja. F22 Kuilut Kuilut tehdään määräysten mukaisina rakennesuunnitelmien LVIS-kuilut ovat muurattuja rakenteita. Kuilut varustetaan huoltoluukuilla kuilun paloluokkaa vastaavasti. F23 Portaat Portaat tehdään rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan betonielementtirakenteisena. Askelmat ja kerrostasot ovat hiottuja mosaiikkibetonielementtejä. Kaiteet ym. täydentävät osat polttomaalattua terästä ja laminoitua turvalasia ja teräslevyä, käsijohteet puuta. F24 Kantavat väliseinät Kantavat väliseinät (portaan sivuseinä, päätyseinä) tehdään paikalla valuna tai elementtirakenteisina rakennesuunnitelmien Kantavat seinät toimivat rakennuksen jäykistävinä rakenteina. puh","paragraph_char_start":10733,"paragraph_char_end":12204,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1352}
{"query-id":"query-c3792f783a09147da18db098eab9cf49","original_paragraph":"23 23 Kiinnostava otsikko voi saada lukijan kiinnostumaan myös itse tekstistä. Verkkosivujen tekstin tulee olla lyhyttä ja ytimekästä. Tärkeimmät asiat sijoitetaan alkuun. (Martikainen 2005.) Tekstin ensisijainen tarkoitus on viestinnällinen, kirjoittamalla voidaan kertoa asioita, välittää tietoa, sekä herättää mielikuvia ja tuntemuksia. Sisällön lisäksi myös kirjoitustyyli merkitsee. Keskittymiskykyyn vaikuttavat heijastukset, näytön etäisyys ja tekstin vierittäminen ylös ja alas. (Keränen ym. 2006, 184.) Tiedon pitäisi löytyä sivuilta mahdollisimman helposti. Lukijat toivovat selkeätä sivustomallia, josta kaikki tieto löytyy muutaman klikkauksen takaa. Lukijan tulisi löytää sivulta myös kirjoittajan tiedot. Se lisää luotettavuutta ja vuorovaikutuksen mahdollisuutta. Jotta verkkosivuista tulee toimivat ja kohdeyleisölle sopivat, tulee niitä testata sopivalle joukolle ennen julkaisua. Verkkosivujen valmistumisen jälkeen voi sivuja alkaa markkinoida. Sivuja on hyvä myös seurata säännöllisesti ja tarpeen mukaan kehittää. (Lynch & Horton, 2008, 12,24,60, 105.) Verkkosivujen typografian avulla voidaan tukea ja vahvistaa tekstin sanomaa ja sen tärkein valinta on kirjain: mitä fonttia käytetään. Kaikki työt ovat ainutkertaisia, mutta on tärkeää miettiä kirjainten käyttötarkoitus ja fontin luettavuus. Usein paras ja tasapainoisin kokonaisuus onnistuu vähillä fonteilla. Rakenteelliseen luettavuuteen vaikuttavat fontin koko, merkkiväli, sanaväli, rivin pituus, riviväli, tekstin asettelu ja palstan väli. Sopiva fontti ja riittävä tila sen ympärillä kiinnittävät huomion tekstiin. Liian pientä tekstiä on vaikea lukea, mutta liian suuri voi olla hidaslukuinen. Selkeämuotoiset kaaret ja silmukat kirjaimissa, sekä vaihtelut kirjaimien muodossa ja viivan paksuudessa helpottavat lukemista. Tekstin tulee erottua sopivasti taustasta. (Pesonen & Tarvainen 2003, 12,28 30.) Väri ja kontrastit ovat tärkeitä elementtejä kun tavoitellaan universaalia käytettävyyttä (Lynch & Horton 2008, 184). Värien havaitseminen ei ole vain mekaaninen tai fysiologinen tapahtuma, se on myös psyykkinen tapahtuma ja sidonnainen ihmisen kulttuuriin. Värien merkitys vaihtelee eri kulttuurien välillä, musta on länsimaissa surun väri, Kauko-Idässä taas valkoinen. Väri on voimakas kieli, sillä voidaan korostaa, erottaa, järjestellä ja osoittaa eri asioita. Väreillä on eri symbolimerkityksiä, jotka ovat pitkän ajan kuluessa vakiintuneita. Esimerkiksi","paragraph_char_start":39387,"paragraph_char_end":41831,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5304}
{"query-id":"query-ec7dfcf4731aec12faa73c3d1e522632","original_paragraph":"3) poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain (370\/2007) mukaan; (13.5.2011\/458)","paragraph_char_start":29105,"paragraph_char_end":29913,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3809}
{"query-id":"query-20352c4689110b7c6e89bfb1a77542ec","original_paragraph":"Aselupa ampumaurheilussa tai -harrastuksessa käytettävää 6 §:n 2 momentin 4-7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten ja ampumaurheilussa 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen ampuma-urheilusta tai harrastuksestaan, jonka on oltava jatkunut aktiivisesti vähintään aselupahakemusta edeltävät 12 kuukautta. Aktiivisen harrastuksen jatkumista koskevaan 12 kuukauden ajanjaksoon lasketaan puolet aseellisessa palvelussa asevelvollisena suoritetusta palvelusta tai puolet naisten vapaaehtoisessa asepalvelussa suoritetusta palvelusta. Aselupa ampumaurheilussa tai harrastuksessa käytettävään 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ja sen osaan voidaan myöntää myös, jos henkilö esittää luotettavan selvityksen ampumaurheilusta tai harrastuksestaan ja työnantajanaan toimivan valtion viranomaisen todistuksen siitä, että hän virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantaa 6 §:n 2 momentin 4—7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta.","paragraph_char_start":185341,"paragraph_char_end":186503,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":24915}
{"query-id":"query-59f58a0cde6d56051b8bdf4b5860e170","original_paragraph":"Tietosuoja-asetuksen säännöksiä täydennetään tietosuojalailla, jossa säädetään oikeusturvasta ja seuraamuksista. Tietosuojalaissa säädetään muun muassa rekisteröidyn oikeudesta saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi lakiin sisältyvät säännökset tietosuojavaltuutetun oikeudesta asettaa uhkasakko tiettyjen päätösten ja tiedonsaantioikeuksien tehosteeksi. Laissa säädetään myös muutoksenhausta tietosuojavaltuutetun päätökseen. Päätöksen valituskelpoisuus määräytyy hallintolainkäyttölain mukaan. Tietosuojavaltuutetun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa nykyistä henkilötietolakia vastaavasti hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tietosuojavaltuutetun päätöksessä voidaan määrätä, että sen päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Näin varmistetaan, että tietosuojavaltuutetulla on mahdollisuus puuttua tehokkaasti lainvastaiseen henkilötietojen käsittelyyn.","paragraph_char_start":327687,"paragraph_char_end":328885,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":38178}
{"query-id":"query-f576843fbce0f1c114a2dbffa4bd73b1","original_paragraph":"27. vaatii myös, että olisi kehitettävä tehokkaampaa synergiaa nykyisten ohjelmien välille, kuten Interreg IV -ohjelma, Pohjoinen periferia -ohjelma, Kolarctic-ohjelma, Itämeren ohjelma ja ”sinisen kasvun” strategia ja osallistuttava pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien, esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden ja pohjoisen ulottuvuuden liikenne-, ja logistiikkakumppanuuden tai muiden Euroopan naapuruusvälineen toimintamäärärahojen rahoittamiseen, jotta mahdollistetaan tehokkaat rahoituskanavat, ja määriteltävä selkeästi arktisten alueiden hyväksi tehtävien investointien painopisteet; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa tekemään yhteistyötä johdonmukaisen rahoituksen kanavoimiseksi arktisille alueille ja maksimoimaan arktisia ja subarktisia alueita koskevien EU:n sisäisten ja ulkoisten ohjelmien ja hankkeiden tehokkaan keskinäisen vuorovaikutuksen;","paragraph_char_start":18591,"paragraph_char_end":19474,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2660}
{"query-id":"query-71482b7cc7cd495d3c960117346e9ee6","original_paragraph":"54 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysi raportoi hieman suuremmasta suhteellisesta riskistä (RR = 1,24) rintasyövän diagnosoinnista naisilla, jotka käyttävät yhdistelmäehkäisytabletteja. Tämä lisääntynyt riski häviää vähitellen kymmenen vuoden kuluttua yhdistelmäehkäisytabletin käytön lopettamisesta. Koska rintasyöpä on harvinainen alle 40 -vuotiailla naisilla, yhdistelmäehkäisytabletteja käyttävien tai äskettäin käyttäneiden naisten diagnosoitu rintasyöpätapausten määrä on pieni suhteessa rintasyövän kokonaisriskiin. Nämä tutkimukset eivät anna todisteita syy -yhteydestä. Havaittu lisääntynyt riski voi johtua rintasyövän aikaisemmasta diagnoosista yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä, yhdistelmäehkäisytablettien biologisista vaikutuksista tai molempien tekijöiden yhdistelmästä. Yhdistelmäehkäisytablettien käyttäjillä diagnosoitu rintasyöpä on yleensä harvempi. ole koskaan käyttänyt niitä.","paragraph_char_start":49884,"paragraph_char_end":50794,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7399}
{"query-id":"query-a361e178421ae83311564cd3b963e187","original_paragraph":"Minä en halua lapsia. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä selkeämmin olen sitä mieltä. Minä pidän lapsista, hurjan paljonkin; olen jopa ollut muutaman vuoden täysipäiväinen lastenhoitaja. Mutta minun maailmassani pätee seuraava; niin kauan kuin ne eivät ole minun, ne ovat aika ihania. =D Vanhemmuus ei ole minun juttuni. Olen liian mukavuudenhaluinen ja itsekäs sellaiseen hommaan. Respektiä niille, jotka sitä haluavat\/siihen pystyvät, kunnioitan heitä todella, ja toivoisinkin että myös sieltä puolelta tulee kunnioitusta tälle puolelle ilman sitä \"no kun ei tuolla ole lapsia niin eihän se tiedä mistään mitään\" mentaliteettia. Onneksi kaikki eivät lähimainkaan ole sellaisia! =D","paragraph_char_start":9822,"paragraph_char_end":10504,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1621}
{"query-id":"query-ba3681fd646d0077178c604f12cfdd88","original_paragraph":"11 11 Historiaa vuosittain 1963: Seitakuoron harjoitusleiri tuli Hettaan: Musiikki ja Hetta kohtasivat toisensa. Molemmin puolinen rakkaus oli syntynyt ensi silmäyksellä. Niinpä Seitakuoro kävi vuosikausia aina keväisin harjoittelu- ja hiihtoretkellä Hetassa. 1969: Hetan Musiikkipäivät syntyivät virallisesti Mauno Astalan työn tuloksena. Yhteensä 51 kuorolaista ja muusikkoa osallistui tapahtumaan, jonka nimenä oli alussa Musiikkia Pohjoisessa. 1978: Soihtu sammui musiikki ei Pohjolan Sanomat otsikoi. 150 hengen hiihtäjän soihtukulkue lähti koululta Bachin musiikin säestämänä järven jäälle, mutta sää teki tepposet näyttävälle esitykselle. Myrsky ja sade sammuttivat nuorison soihdut ennen aikojaan. 1981: Enontekiön taidetoimikunta Elsa Vuontisjärven johdolla otti järjestääkseen Hetan Musiikkipäivät yhdessä kunnan kulttuuritoimen kanssa. 1982: Käyttöön otettiin Pentti Tullan suunnittelema tunnus. 1984: pidettiin Hetan Musiikkipäivät ry:n perustava kokous kunnanjohtaja Tuomo Karjalaisen koolle kutsumana. Perustajajäseniksi merkittiin Anneli Aro, Jorma Juutilainen, Fiilus Keskitalo, Maija-Liisa Keskitalo, Timo Kurki, Lauri Orava, Anja Rötkönen, Aura Vuontisjärvi, Elsa Vuontisjärvi, josta tuli myös ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja. 1985: Yhdistys osti 1985 flyygelin Oulusta Musiikki Kullakselta kunnan takaaman lainan turvin. Hetan Musiikkipäivät liittyi Finland Festivalsiin ensimmäisenä talvitapahtumana : Erkki Apajalahden toimittama Hetta Kronikka julkaistiin Hetan Musiikkipäivien 20-vuotisjuhlan kunniaksi. 1991: Arktinen Jäädraama näyteltiin Musiikkipäivillä. Sen käsikirjoitti ja ohjasi Lilja Kinnunen-Riipinen ja sävelsi Risto Vähäsarja. Esiintyjinä olivat Enontekiön koululaiset. 1993: Pitkäperjantain ja pääsiäispäivän jumalanpalvelukset televisioitiin suorina lähetyksinä saameksi tekstitettyinä. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet kirkkoon eivätkä edes eteiseen, vaikka penkkejä kannettiin lisää. 1994: Yhdistyksen huonosta rahatilanteesta johtuen ei järjestetty Hetan Musiikkipäiviä. Enontekiön Yrittäjäyhdistys järjesti korvaavan tapahtuman Hetan Pääsiäissävel. 1996: Reijo Kela tanssiesityksineen ei päässyt kirkkoon. Sen sijaan Kela tanssi valtuustosalin suojatulla pöydällä, kiipeili seinän rimoissa paljain jaloin ja yöpaidassa Risto Vähäsarjan säestäessä. Ranskan television kuvaajaryhmä vieraili Hetan Musiikkipäivillä. 1997: Tsekin tasavallan suurlähettiläs Dana Hunátová tyttärineen tuli neljän päivän vierailulle Hetan Musiikkipäiville. 1999: Amerikkalaisesta tutkimuksesta innostuneena annettiin kaikille 1999 syntyneille enontekiöläisille vauvoille Lumen Valo -yhtyeen CD-levy. Tutkimus kertoi, että vastasyntyneen henkiseen kehitykseen voi vaikuttaa musiikin ja varsinkin klassisen musiikin kuuntelu. 2001: Presidentti Tarja Halonen puolisoineen ja seurueineen tuli Arkangelin valtiollisen kamariorkesterin konserttiin yksityiseltä lomaltaan Äkäslompolosta. 2002: Enontekiön kunta juhlisti 125-vuotis merkkipäiväänsä ja järjesti Hetan Musiikkipäivät. 2004: Vesa-Matti Tastula otti taiteellisen johtajan työn lisäksi hoitaakseen myös puheenjohtajan tehtävät, hoitaen niitä kolme vuotta. 2007: Taiteellisen johtajan Ari Angervon aikana Hetan Musiikkipäivillä totuttiin kuulemaan kantaesityksiä. Paavo Korpijaakon Requim esitettiin tänä vuonna. 2009:Juhlavuonna Enontekiö elää -päivä luontokeskuksessa oli omistettu lapsille. Koululaiset tekivät yli 100 juhlavuoden teemaan Luonto ja ihminen liittyvää työtä. Töistä tehtiin näyttely ja kuudesta painatettiin Hetan Musiikkipäivien korttisarja. Oppilaiden esitykset jatkuivat kylän läpi kunnantalolle, Luppokodille, Aspataloon ja lopuksi yhteiseen kirkkokonserttiin Tunturilaulajien ja Osuma-ensemblen kanssa. 2012: Hetan Musiikkipäivien hallitus vieraili omin kustannuksin Helsingin Musiikkitalossa kuuntelemassa Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria, jossa soitti tuleva taiteellinen johtaja Lauri Pulakka. 2014: Julkaistiin Hetan Musiikkipäivien ensimmäinen lehti. Lähteet: Erkki Apajalahti, Hetta-Kronikka ja Hetan Musiikkipäivien arkisto Historiaa henkilöittäin Yhdistyksen synty Hetan Musiikkipäivien yhdistystä olivat suunnittelemassa Hetassa Yrjö Alamäki, Tornionlaakson kuntaintoimikunta; Anneli Aro, Enontekiön kunta; Mauno Astala, Hetan Musiikkipäivien isä; John Eriksson, Regionmusiken (Ruotsi); Jorma Juutilainen, Enontekiön seurakunta; Tuomo Karjalainen, Enontekiön kunta; Maija-Liisa Keskitalo, Enontekiön kulttuurilautakunta; Seppo Kimanen, Kuhmon kamarimusiikki; Timo Kurki, Enontekiön kansalaisopisto; Kari Laine, Lapin läänin taidetoimikunta; Timo Närhinsalo, Lapin läänin taidetoimikunta; Lauri Orava, Enontekiön Taideyhdistys; Jan Pawlowski, Rikskonserter (Ruotsi); Anja Rötkönen, Rajakuntien yhteistyöprojekti; Harry Sernklef, Regionmusiken (Ruotsi); Ellen Urho, Valtion säveltaidetoimikunta; Elli Valkama, Enontekiön Taideyhdistys; Pekka Vapaavuori, taiteellinen johtaja, Hetan Musiikkipäivät; Elsa Vuontisjärvi, Enontekiön Taideyhdistys; Heikki Lampela, Matkailun Edistämiskeskus; Erkki Pohjola, Tapiola-kuoro; Erik Prost, Tromssan musiikkikoulu (Norja) ja Martti Vuolukka, Pohjolan Sanomat. Yhdistyksen puheenjohtajat kautta aikojen Elsa Vuontisjärvi vuoden verran, Maija-Liisa Keskitalo 8 v, Pekka Välimäki 3 v, Martti Vieltojärvi 3 v, Vilho Vähäsarja 4 v, Vesa-Matti Tastula 3 v, Hilkka Vanhapiha 6 v, Asko Muraja 3 v ja Irene Salonen v alkaen. Hetan Musiikkipäivien taiteelliset johtajat Mauno Astala n. 15 v, Pekka Vapaavuori 10 v, Matti Apajalahti 5 v, Vesa-Matti Tastula 6 v, Ari Angervo 7 v ja Lauri Pulakka v alkaen. Yhdistyksen sihteerit Anneli Aro, Ritva Laakso, Anne Keskitalo- Hohti, Juhana Kelloniemi ja nyt Satu Kotavuopio. Pitkäaikaisimmat hallituksen jäsenet Timo Kurki, Ritva Laakso, Pekka Välimäki, Maija-Liisa Keskitalo, Martti Vieltojärvi, Anni-Marja Valkeapää, Vesa-Matti Tastula, Hilkka Vanhapiha, Terttu Pohjanen, Asko Muraja, Lasse Mäkitalo, Pentti Raittimo, Vilho Vähäsarja ja Aarne Kultima. Lue lisää Hetan Musiikkipäivien kotisivuilta \" KONSERTTI Enontekiön kirkossa su Soile Isokoski säestäjänään Ilkka Paananen Hetan Musiikkipäivät Minun Musiikkipäiväni Olen mukana Hetan Musiikkipäivien järjestelyissä aina vaan. Nykyisin toimin yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana. Ja mitäpä saan tästä itselleni? elävän musiikin konsertteja yhdessä tekemistä mukavien ihmisten kanssa elämyksiä sielunhoitoa; kun istun kirkon penkissä hiljentyneenä ja annan ajatusten virrata musiikin mukana Ihailen hyvää ammatillista osaamista: mm. puusepän käden jälkeä, taitoluistelijan spiraalia, soittajan saamia säveliä soittimesta. Olen nähnyt, kuinka kymmeniä vuosia laulanut tai soittanut taiteilija harjoittelee tunteja ennen konserttia saadakseen esitykseensä huippusuorituksen meidän kirkossamme. Ihailen myös nuoren innokkaan taiteilijan energistä esitystä. Tarvitaan lisää ihmisiä mukaan tekemään tätä meidän enontekiöläisten yhteistä tapahtumaa, joka sinnittelee kuin vaivaiskoivu puhjeten lehtiin joka kevät. Ritva Laakso Hetan Musiikkipäivien jäsen vuodesta 1991 lähtien Tule mukaan toimintaan tai kannatusjäseneksi! Hetan Musiikkipäivät ry:n jäseneksi pääsee maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun: 15 \/hlö tai 50 yritys\/yhteisöjäsen, ainaisjäsenmaksu on 120 Kuva: Paula Alatörmänen Tilinumerot: POP FI tai Nordea FI Kirjoita viestikenttään nimesi ja osoitteesi. Kiitoksin, Hetan Musiikkipäivät ry","paragraph_char_start":49553,"paragraph_char_end":56892,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7125}
{"query-id":"query-179717d51b5277b22bac69bb6f7d6c82","original_paragraph":"8 Viherympäristöliiton tervehdys Pekka Leskinen puutarhaneuvos, toimitusjohtaja Vihreä terveellinen ja virikkeellinen ympäristö Viheralueiden positiivinen merkitys ihmisen terveydelle ja muullekin hyvinvoinnille on lukuisien tutkimusten kautta todistettu ympäri maailman. Asiaa on kuitenkin jatkuvasti tuotava esiin ja tätä vihreää faktaa on vietävä voimalla kaikkien elinympäristöstämme kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavien tahojen edustajille. Erityisen tärkeää tämä on juuri nyt, kun kaupungeissa (niin Suomessa kuin muuallakin) on erittäin voimakas tiivistämisen ja täydennysrakentamisen hyökyaalto. Urban Nature on tärkeä tapahtuma vihreän merkityksen havainnollistajana. Historian ja hyvien käytänteiden kautta avataan silmiä tämän päivän kaupunkilaisten ympäristön suunnittelijoille ja vaalijoille sekä tietysti kaikille sidosryhmille ja päättäjille. Euroopan kulttuuripääkaupunki Turku tarjoaa erinomaiset puitteet näiden asioiden kotimaiselle ja kansainväliselle käsittelylle. Elinympäristömme viihtyisyyden ja terveellisyyden varmistamiseksi tarvitsemme viheralueiden osaavia suunnittelijoita, rakentajia ja ylläpitäjiä niin julkisille kuin yksityisillekin ympäristöille. Käytön paineet lisääntyvät, uusien tekniikoiden mukaanotto kasvillisuuden menestymisen varmistamiseksi on välttämätöntä. Tarvitsemme jatkuvasti myös uutta tutkimustietoa ja ammattilaisten koulutusta. Viherympäristöliitto toivottaa hyvää vihreämpää tulevaisuutta kaikille Urban Naturen osallistujille! Tehdään yhdessä näistä upeat päivät! 8","paragraph_char_start":6886,"paragraph_char_end":8411,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":949}
{"query-id":"query-96f1c92562182a105dedc81c62a056d7","original_paragraph":"18 yrit ys Teemavuosi vauhdittaa työterveyshuoltoon liittymistä Tällä hetkellä 40 prosenttia koko maan maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyshuollon asiakkaiksi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella liittymisprosentti on 42 ja Lapissa 49. Työ ja hyvinvointi maaseudulla teemavuosi kannustaa viljelijöitä vaalimaan omaa työterveyttään ja -turvallisuuttaan. Ella Karttimo Hyvän käytännön mukaiset työterveyshuollon terveystarkastukset seuraavat maatalousyrittäjän fyysistä ja psyykkistä työkykyä kahden vuoden välein. Mahdollisuus sairaanhoitosopimukseen turvaa riittävän tiheän terveyden seurannan. Varhainen puuttuminen mahdollisiin terveysongelmiin helpottaa kuntoutustarpeen havaitsemista ja vähentää merkittävästi työkyvyttömyysriskiä. Työterveyshuollon tilakäynnit ovat avainasemassa, kun ennalta ehkäistään työperäisiä sairauksia, tapaturmia ja ammattitauteja. Maataloustyön kuormittavuus näkyy erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyytenä, ProAgria Kainuun talousneuvoja Esa Huttunen sanoo. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin maatalousyrittäjällä yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi maatalousyrittäjille sattuu muita ammattiryhmiä enemmän vakavia, yli 30 päivän työkyvyttömyyteen johtavia tapaturmia. TYÖTERVEYSHUOLLON tilakäynnillä haetaan yhdessä keskustellen ratkaisuja siihen, kuinka viljelijä voisi tehdä työtään henkisesti ja fyysisesti keveämmin. Tilakäynnille osallistuvat työterveyshoitaja maatalouden asiantuntija nostavat esiin näkökulmia, jotka parantavat työoloja ja samalla ehkäisevät työn aiheuttamia sairauksia. Työterveyshuollon tilakäynnillä haetaan parannuskeinoja, jotka lisäävät työturvallisuutta ja ennalta ehkäisevät sairauksia. Kyse on usein pienistä arkipäivän asioista, jotka eivät maksa mitään, mutta unohtuvat helposti, Esa Huttunen sanoo. Työterveyshuollon asiakkaina on sekä laajentavia, nykyisellään jatkavia että pikku hiljaa lopettelevia tiloja. Tilat tarvitsevat ulkopuolista näkökulmaa ja kumppania pohtimaan, millaisilla parannuksilla jokapäiväistä työtä voisi keventää. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Esa Huttunen, puh ; ProAgria Lappi, Timo Ohinmaa, puh ; ProAgria Oulu, Heikki Ollikainen, puh maaviesti 1\/2008","paragraph_char_start":47592,"paragraph_char_end":49791,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6873}
{"query-id":"query-b264de7d096d77de3a551a6f4b794660","original_paragraph":"8 Unelmien puuilta Arppen koulu, pajarakennus, ti , 36 oppituntia Suunnitellaan jokaiselle oma opinto-ohjelma. Voit valmistaa joko uutta tai entisöidä vanhaa. Kunnosta vanha lipasto ajan henkeen sopivaksi, josta uupuu tai on rikkinäisiä osia. Kaikkien ryhmien sisältöön kuuluu myös pintakäsittely ja erilaiset käsittelyaineet eri kohteissa, sekä pienet verhoilut. Pientarvikkeet ja yleisliima sisältyy kurssimaksuun. Tiedustelut Taonta- ja puukkokurssi Arppen koulu, pajarakennus, ti , 36 oppituntia Valmista juuri omaan käteesi sopiva puukko. Karkaisulla ja päästöllä saadaan sopiva lujuusominaisuus. Kierrätysmateriaalit ovat hyviä raaka-aineita esim. haravakoneen piikki, josta voi tehdä erilaisia teriä tai monenlaisia kaarevia kukan tai soihdun pitotelineitä. Taonnassa voit tehdä esim. keittiöön erilaisia ripustuslaitteita tai vaikkapa kynttiläkruunun. Materiaalien hankinta voidaan tehdä myös yhteishankintana. Taonta soveltuu erittäin hyvin myös naisille Puun monimuotoisuus 1 Arppen koulu, pajarakennus, ke , 36 oppituntia Koe käsillä tekemisen ilo ja ilahduta ystävääsi tai itseäsi. Perehdytään erilaisten puulajien hyödyntämiseen huonekalujen valmistuksessa,ja miten niillä saadaan uutta ilmettä. Voit rakentaa vaikka nytkypalikka keinun tai korjata vanhaa perinteistä keinua,lipastoa tai jotain muuta. Yksilölliset ulkokalusteet kuuluu myös ohjelmaan esim. tuulimylly, postilaatikko, keinu Puun monimuotoisuus 2 Arppen koulu, pajarakennus, ke , 36 oppituntia Aloita uuden luominen esim. kanteleen, rummun tai jonkun muun oman toiveesi rakentaminen Puu ja entisöinti, Leinovaara Kylätalo Leinola, Leinovaarantie 4 A to , 33 oppituntia , 36 oppituntia Suunnitellaan ja valmistetaan käyttöesineitä ja kalusteita Kädentaitojen hyödyntäminen kodin tarpeissa Huikkola, entinen koulu, Huikkolantie 27 ma , 24 oppituntia , 24 oppituntia Tehdään uutta ja korjataan käytettyä. Käydään läpi kodin huolto-ohjelmaa vuodenaikojen mukaan Puu- ja metallityöt Kesälahden koulu\/ tekninen luokka Pyhäjärvi-talo, Pyhäjärventie 6 C ma Jorma Palo Valmistetaan puusta ja metallista käyttö- ja koriste-esineitä. Kunnostetaan vanhoja ja entisöidään huonekaluja Kädentaitojen hyödyntäminen kodin tarpeissa Villalan koulu, Ketolanlahdentie 1 ma , 24 oppituntia , 24 oppituntia Kurssimaksu 69,00 Tehdään uutta ja korjataan käytettyä. Käydään läpi kodin huolto-ohjelmaa vuodenaikojen mukaan. Tanssi Itämainen tanssi, jatko Ilmarinen. kabinetti, ke Satu Rahunen Itämaista tanssia aikaisemmin harrastaneille. Parannetaan tekniikkaa ja koreografiaa Latinobic, dancebic, zumba Rantalan koulu, F ke , 15 oppituntia , 16 oppituntia Seija Lappalainen Tanssillinen tunti, jossa latinalaistanssit toimivat koreografian ja liikkeiden pohjana. Vaikutteita löytyy sambasta, merenquesta, salsasta ja zumbasta. Tunnilla keskitytään rentoon lantion liikkeeseen sekä selkärangan liikkuvuuden kehittämiseen. Asuna jumppavaatteet. Tunnilla ei tarvita paria. Kurssi soveltuu sekä miehille että naisille. Kurssi ei kokoonnu vko 10 (3.3.) talviloma ja vko 11 ja 12 ( ) Yokirjoitukset Lavatanssit Rantalan koulu, F la su , 12 oppituntia Auli Kempas ja Tuija Marjola Hiotaan askeleita ja tanssitekniikkaa sekä kuvioita, sopii myös tanssia jo aiemmin harrastaneille. Harjoittelemme tangoa, foksia, hidasta valssia, humppaa, wiener-valssia ja jenkkaa\/ polkkaa. Kurssilla kaksi opettajaa Swing-tanssit Rantalan koulu, F la su , 12 oppituntia Auli Kempas ja Pekka Koponen Hiotaan askeleita ja tanssitekniikkaa sekä kuvioita, sopii myös tanssia jo aiemmin harrastaneille. Harjoittelemme buggia, fuskua, boogie woogia ja lindy hoppia. Kurssilla kaksi opettajaa. Kevätlukukaudella jatkamme lattareilla; chacha, jive, rumba ja samba Itämainen tanssi Kesälahden koulu\/ liikuntasali la , 22 oppituntia , 24 oppituntia Satu Rahunen Itämaisen tanssin perustekniikan ja koreografian opiskelua. Vaatetuksena sisäliikunta-asu ja sisätossut. Liikunta Pallojumppa VesPeli, pienryhmäliikuntatila, Urheilutie 7 ma , 15 oppituntia , 16 oppituntia Hanna-Leena Partinen Pallojumppa on tehokas ja hauska liikuntamuoto, joka vaikuttaa erityisesti keskivartalon lihaksiin sekä tasapainoon. Tunti sisältää alkulämmittelyn, lihaskunto-osuuden, sykkeennostot sekä venyttelyt. Kaikissa liikkeissä käytetään jättipalloa. Et tarvitse omaa palloa XL-jumppa Arppen koulu, liikuntasali, D ma , 15 oppituntia , 16 oppituntia Hiukan kevyempää jumppaa omaa kehoa\/välineitä hyväksi käyttäen. Kauden ohjelma suunnitellaan ryhmäläisten toiveita kuunnellen Äijäjumppa Arppen koulu, liikuntasali, D ti , 16 oppituntia Enintään 25 opiskelijaa. Monipuolista kuntoa kohottavaa\/ylläpitävää liikuntaa niin sisällä kuin ulkosalla. Kauden ohjelma suunnitellaan ryhmäläisten toiveita kuunnellen Allasjumppa Urheilutalo\/Uimahalli, Urheilutie 7 ke , 11 oppituntia , 12 oppituntia Enintään 35 opiskelijaa. Monipuolinen vesijumppa, joka sisältää lämmittely hyppy-ja juoksuosuuksia sekä lihaskuntoharjotteita. Myös nivelvaivaiset voivat nauttia tästä tunnista. Vesi pehmentää liikkeitä. Kurssimaksu ei sisällä uinti- tai vesijuoksuvyömaksua Crossfit Hutsin koulu, liikuntasali, Hutsintie 4 ma , 15 oppituntia Ryhmän toiminta jatkuu keväällä Crossfit on voima- ja kunto-ohjelma, joka perustuu monipuolisiin ja vaihteleviin toiminnallisiin liikkeisiin. Tunti on intensiivinen ja siinä yhdistellään lihasvoima-, kestävyys-, nopeus- ja notkeusharjoitteita. Tavoitteena on kehittää tasaisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Tunti on haasteellinen ja sopii hyvän peruskunnon omaaville kuntoilijoille Keppijumppa, ilta Arppen koulu, liikuntasali, D ke , 15 oppituntia , 16 oppituntia Enintään 40 opiskelijaa. Tehokasta aerobista keppijumppaharjoittelua musiikin tahtiin. Tunnilla tehdään helppoja liikesarjoja ja lihaskuntoliikkeitä keppiä apuna käyttäen. Sopii kaikille Villasukkajumppa Arppen koulu, liikuntasali, D ke , 15 oppituntia , 16 oppituntia Henna Hirvonen Enintään 55 opiskelijaa. Harjoitusmuoto, joka yhdistää voiman ja liukuvien liikkeiden pehmeyden. Villasukkajumppa kiinteyttää ja vahvistaa vartaloa ja lisää liikkuvuutta. Liikkeitä tehdään lattialla villasukkia tai lapasia liu uttamalla. Pehmeiden ja avaavien liikkeiden ansiosta tunti sopii kaikenikäisille ja kuntoisille Functional training \/ Toiminnallinen harjoittelu Hutsin koulu, liikuntasali, Hutsintie 4 to , 15 oppituntia , 16 oppituntia Functional training parantaa lihaskuntoa, kehonhallintaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä ja aktivoi sekä pinnallisia että syviä lihaksia. Harjoittelun periaate on, että yksi liike harjoittaa samaan aikaan monia eri lihaksia. Tunnilla tehdään yhdistelmäliikkeitä koko keholle välineitä monipuolisesti hyödyntäen. Functional training sopii kaikille Keppijumppa, päivä Rantalan koulu, F ma , 13 oppituntia , 11 oppituntia Paavo Asikainen Venyttelyä, kuntoharjoituksia. Vetreyttä keholle keppiä apuna käyttäen Liikuntaryhmä Palokki Toimintakeskus, Palokki, Pokentie","paragraph_char_start":44120,"paragraph_char_end":50993,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6233}
{"query-id":"query-1b82da3e5e136acfedae616fcfe62e1d","original_paragraph":"Elokuvaa on esitetty sensuroimattomana televisiossa Saksassa ja Ranskassa. Suomalaisten viranomaisten toiminnasta järkyttyneet katsojat etsivät lähetysten jälkeen netistä lisää tietoa tapauksesta. He löysivät blogini englanninkielisen About-sivun, jonne he kirjoittivat kauhistuneina kommenttejaan. Kommenteille yhteistä on järkyttynyt epäusko, että Anneli Auerin perheelle on voinut tapahtua mitään näin kamalaa nimenomaan Suomessa, joka heidän silmissään on ollut edistyksellinen ja moderni oikeusvaltio. Nämä katsojat eivät ole lukeneet vuosikausia suomalaisen median uutisointia Anneli Auerista. He katsoivat elokuvan ulkopuolisina sille demonisoinille, jota Anneli Auer on saanut osakseen suomalaisessa mediassa. Heillä ei ollut ennakkoasennetta Anneli Aueria kohtaan.","paragraph_char_start":3286,"paragraph_char_end":4059,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":468}
{"query-id":"query-a766ff5cdd06034a9b72fde38429390d","original_paragraph":"16 ja tehdä siitä totta kaikkialla. Se on hädässä olevan ihmisen auttamista. (Suominen (toim.) 1988, 25.) Kirkon pakolaistyötä tehdään kansainvälisen diakonian avulla kolmansissa maissa ja lähialueilla. Kotimaassa vastaava työ tapahtuu seurakuntatasolla. (Porio & Aukee 1998, 51.) Suomessa seurakuntien pakolaistyö on nivoutunut pääsääntöisesti nimenomaan diakoniatyön osaksi ja tällöin lähestymistapa on ehtoja asettamaton tuki pakolaisille heidän henkisissä ja aineellisissa tarpeissaan (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 28). Diakoniatyö on joutunut usein aloitteentekijäksi, kun on huolehdittu maahanmuuttajista ja paneuduttu heidän kysymyksiinsä (Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, 61.) Diakoniatyöntekijät ovat olleet tärkeässä asemassa seurakunnan kohdatessa pakolaiset. Työntekijät ovat järjestäneet tukiperheitä, vastaanottopalveluja ja erilaisia kerhoja pakolaisille. Pakolaisille on kerätty vaatteita, leluja ja urheiluvälineitä. Taloudellista tukea on annettu vain erityistarpeisiin. (Kirkon ulkoasiain neuvoston asettaman työryhmän mietintö 1996, 28.) Pakolaisten kannalta vaatteiden ja muiden hyödyllisten tavaroiden kerääminen on tärkeää, sillä heillä ei välttämättä turvapaikkaan tullessaan ole mukanaan juuri mitään. Kristillinen kirkko on kutsuttu sekä palvelemaan että todistamaan. Yksittäisten ihmisten kyvyt, taidot ja lahjat voivat suuntautua eri suuntiin, mutta kaiken työn lähtökohtana on lähimmäisenrakkauden periaate. Rakkaus ottaa ihmisen vastaan sellaisena kuin hän on ja kunnioittaa häntä ihmisenä kaikilla tavoin. (Kirkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintö 1999, 60.) Lähimmäisenrakkaus on siis seurakunnan työn lähtökohta. Sen perusohjeet löytyvät Raamatusta. Vanhan Testamentin kolmannessa Mooseksen kirjassa (19: 18) sanotaan: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Kristinuskon kultaisessa säännössä Uudessa Testamentissa (Matt.7:12) taas sanotaan: Mitä haluat ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille. Tämä on keskeinen ajatus myös rakkauden palvelussa, diakoniassa. Hepreaksi sana lähimmäinen tarkoittaa ystävää. Lähimmäistä ei saa halveksia eikä panetella salaa, hänestä ei saa sanoa väärää todistusta eikä hänelle saa tehdä vääryyttä. (Inkala 1991, ) Lähimmäisyyteen kuuluu vuorovaikutus, keskinäiset suhteet ja","paragraph_char_start":24603,"paragraph_char_end":26945,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3243}
{"query-id":"query-10c1d18b1d116fc8e190e52a6136096d","original_paragraph":"9 viestittämistavoista, teknologisista innovaatioista tai sosiaalisista eriarvoisuus tekijöistä, sekä näiden keskinäisestä organisoituneisuudesta esihistoriallisessa lähdeaineistossa - ja yhteisössä. Etenkin feministiarkeologia tekee päätelmiä naisten sekä yleensäkin sukupuolijaon osuudesta esihistoriallisessa kulttuurissa ja sen muutoksessa. Esimerkiksi voidaan kysyä, missä määrin naiset osallistuivat kivityökalujen tuotantoon? Pohjoiskalotin kivikaudesta kirjoitetusta kirjallisuudesta on selvästi havaittavissa, että juuri esihistoriallisen ihmisen yhteisöllisyyteen pureutuva tutkimus on viety pisimmälle Norjassa. Tämä johtuu alueen jo tällä vuosisadalla pitkäksi muodostuneesta perinteestä pyrkiä tietoisesti yhteisötutkimukseen, kivikauden osalta aina Gutorm Gjessingistä alkaen. Suomessa \"Varhain pohjoisessa\" -projektin kysymyksenasetteluissa on selkeästi painotettu muinaisten yhteisöjen organisoitumisen perusteita arkeologisessa menneisyydessä. Peräpohjolan kivikautisista ihmisyhteisöistä esitetyt kysymykset ovat vuosisadan alkupuolelta saakka koskeneet ensimmäisten asuttajien saapumista ja ajoittumista, muuttoliikkeiden ja kulttuurivailcutteiden suuntia, asutuksen liikkuvuusmallien muutoksia, toimeentulostrategioita, ryhmäkokoja, paikallisia kokoontumiskeskuksia sekä etnistä alkuperää. Esimerkiksi Tengeliön seudulta itäisen Tornionlaakson alueelta hahmottuu niin mereisen kuin sisämaatyyppisenkin mallin mukaisia metsästäjä-keräilijäryhmiä, ja myöhemmin mahdollisesti sivutoimenaan pienimuotoista varhaista viljelyä harjoittaneita yhteisöjä sekä metsäpeuran. pyytäjiä. Pohjoisten pyyntiyhteisöjen suhdetta luontoon tutkijat ovat pitäneet leimaa-antavina, mutta ns. ekofunktionalististen ja evolutionististen tulkintojen on katsottu redusoineen keräily- ja pyyntiyhteisöjen toiminnan pelkäksi taloudellis-teknologiseksi toimeentulo- ja hyödynnyssuhteeksi. Onkin ehdotettu, että teknologia olisi nähtävä ennemminkin tietojärjestelmänä kuin esineistönä. Taloudellisen hyödyn lisäksi on huomioitava luonnon merkitys ihmisen tietoisuudelle ja kulttuurille, uskonnolle, sosiaalisille suhteille ja symboliikalle. Lähteiden analyyttinen merkitys tutkijalle löytyy käytännössä edelleenkin yksittäisten artefaktien teknologioista ja tyyleistä sekä laajojen aineistojen erilaisista yhteyksistä, typologioista ja kronologioista. Lähtemällä liikkeelle näistä perinteisistä arkeologisista tekijöistä voidaan edetä myös tulkintoihin inhimillisistä, sosiaalisista ja kulttuurisista yhteyksistä, esim. Rovaniemen tuurien taustalla. Lopuksi Arkeologiassa on siis kyse kaukaisen menneisyyden suhteuttamisesta omaan aikaamme, tekemällä tuota outoa menneisyyttä itsellemme ymmärrettäväksi. Tieteellinen asennoituminen merkitsee menneisyyden totuudellisuuden ja todellisuuden kriittistä arviointia, sekä tiedon, tietämisen ja itse tieteen käsitteen suhteuttamista maailmankuvaamme, ihmiskäsitykseemme ja tutkimuksen ongelmakenttään. Sen jälkeen arkeologin on suhteutettava itsensä vielä lähdeaineistoon sekä sitä koskeviin teorioihin, joiden kautta hän voi kuvitella saavuttavansa yhteyden aineistoa tuottaneisiin menneisyyden ihmisiin. Näin arkeologian epistemologiset ongelmat kytkeytyvät niin ontologisiin kuin lopulta eksistentiaalisiinkin tekijöihin elämässä. Kyseessä on siis arkeologin itsekriittinen ja realistinen relativismi suhteessa omaan. ja vieraaseen kulttuurikontekstiin. Postmoderni arkeologia näkee toimintansa vuorovaikutuksena nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, jossa tavoitteena on tulevaisuuden kulttuurikriittinen ja poliittisyhteiskunnallinen muuttaminen - toivottavasti kohti humanistista ja tasa-arvoista, mutta kriittisen syvällistä ja aktiivisen suvaitsevaa sekä keskustelevaa monikulttuurisuuden ymmärtämistä. Post-prosessuaalinen ja feministinen arkeologia ovat nostaneet esiin alan merkityksen suhteessa yleisöön, julkisuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Arkeologian yhteiskunnallinen oikeutus julkisena instituutiona toteutuu silloin, kun yleisö saa mahdollisuuden oi- 7","paragraph_char_start":20986,"paragraph_char_end":25010,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2750}
{"query-id":"query-28d6b25bd1d346605e2de7af67f79467","original_paragraph":"4 4 Työskentely av-käännöstoimistoille 0 % 8 % 1 % 91 % Ei Ei enää \/ Ei tällä hetkellä Ei tietoa Liiton jäsenyys 1 % 1 % 2 % 0 % 7 % 14 % 0 % 75 %, KAJ, SKTL, KAJ ja SKTL, Journalistiliitto, jokin muu Ei Ei vielä \/ Aikoo liittyä Ei tietoa Kuva 4: Työskentely av-käännöstoimistoille Kuva 5: Vastaajien kuuluminen liittoihin Tulokset Lomakkeessa oli yhteensä kahdeksan monivalintakysymystä. simmäisen kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tietoisia opiskelijat mielestään ovat av-käännösalan nykytilanteesta. Kysymyksellä viitattiin käytyihin TESneuvotteluihin, hintojen polkemiseen ja muihin alalla vallitseviin ajankohtaisiin asioihin ja ongelmiin. Vain 18 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole tietoinen tilanteesta (kuva 6). Sen sijaan 37 prosenttia vastasi olevansa tietoinen tilanteesta, ja 45 prosenttia vastasi olevansa jossakin määrin tietoinen. Kaikkiaan siis 82 prosenttia eli 452 vastaajaa ilmoitti tietävänsä edes jotakin alan tilanteesta. Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? 18 % 45 % 37 % Kuva 6: Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? Kun tuloksia vertailtiin vastaajien yliopistojen mukaan, huomattiin, että parhaiten tietoa alan nykytilanteesta oli Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa, joissa noin puolet vastasi olevansa tietoisia av-kääntäjien nykytilanteesta (kuva 7). Sen sijaan vähäisintä tietoisuus oli Åbo Akademissa sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa. Tulokseen varmasti vaikuttaa se, että kolmessa viimeksi mainitussa ei opeteta erikseen käännöstieteitä pääaineina, joten av-kääntäminen yhtenä kääntämisen alalajeista ei ole ehkä saanut kovin paljon huomiota opetuksessakaan. Av-käännösalalle tulee kuitenkin paljon opiskelijoita myös filologian puolelta, joten tiedotuksen lisääminen näihin yliopistoihin olisi hyvin tärkeää.","paragraph_char_start":6552,"paragraph_char_end":8351,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":884}
{"query-id":"query-1c78306d1c20ecf4f83227a576468cfb","original_paragraph":"6 Kypros jatkaa prioriteettina työtä rikoksen uhreja koskevan EU-sääntelyn vahvistamiseksi. Kyproksen kauden alussa on tarkoitus viimeistellä neuvoston ja EP:n ensimmäisen lukemisen sopu uudesta rikosuhridirektiivistä. Kyproksen tavoitteena on myös viimeistellä työ, joka tähtää lähestymiskieltojen vastavuoroiseen tunnustamiseen. Rikosoikeudellinen lähestymiskieltoinstrumentti hyväksyttiin loppuvuonna 2011 ja Kyproksen kaudella jatketaan sitä täydentävän siviilioikeuden alan instrumentin käsittelyä. Komission vuoden 2012 työohjelmaan sisältyy ehdotus uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin uudistamisesta. Rikosoikeudellisen yhteistyön laajin vireillä oleva lainsäädäntöhanke on eurooppalainen tutkintamääräys, jolla pyritään uudistamaan ja kokoamaan yhteen todisteiden hankkimista koskeva EU-sääntely. Kyproksen pj-kaudella asiasta neuvotellaan EP:n kanssa joulukuun 2011 OSA-neuvostossa hyväksytyn yleisnäkemyksen pohjalta. Henkilötietojen suoja on yksi Kyproksen puheenjohtajuuden keskeisistä teemoista. Komissio antoi tammikuussa 2012 asetusehdotuksen henkilötietojen yleisestä suojasta ja käsittelystä sekä direktiiviehdotuksen henkilötietojen suojasta poliisija rikosoikeudellisen yhteistyön alalla. Tavoitteeksi on asetettu, että tietosuojauudistuksesta päästään sopuun vuonna Kolmasmaaneuvotteluista vireillä ovat neuvottelut Kanadan kanssa matkustajarekisteritietojen (PNR) vaihtamisesta. Sopimus Australian kanssa tehtiin Puolan puheenjohtajakaudella 2011 ja sopimus Yhdysvaltojen kanssa Tanskan kaudella. Samanaikaisesti komissio jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa kattavasta henkilötietojen suojaa koskevasta sopimuksesta. Kyproksen kaudella jatketaan myös työtä EU:n sisäisen PNRjärjestelmän valmistelemiseksi, vaikka EP on pysäyttänyt oman työnsä asiassa. Keskustelua on käyty myös teletunnistetietojen tallentamista koskevan direktiivin uudistamisesta (LVM). Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevaa E-Justice -työtä jatketaan myös Kyproksen kaudella ja työlle on tarkoitus luoda myös oikeudelliset puitteet komission säädösehdotuksen pohjalta. Eurooppalainen sähköisen oikeuden portaali avattiin heinäkuussa Komissio on vuonna 2011 julkaissut politiikkatiedonantoja korruptiontorjunnasta, unionin taloudellisten etujen suojaamisesta (ml. kysymys Eurojustin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eurooppalaisesta syyttäjäviranomaisesta) sekä vankeusasioista. Komission sisällä aihepiireihin liittyvä jatkovalmistelu on käynnissä. Ensimmäinen EU:n korruptiontorjuntaraportti on tarkoitus antaa vuonna Komissio on nopeuttanut Eurojustin uudistamisen ja eurooppalaisen syyttäjäviranomaisen valmisteluaikatauluja tarkoituksenaan antaa säädösehdotuksia asiasta jo vuonna Oikeus- ja sisäasioiden ja EU:n ulkosuhteiden yhteys on enenevässä määrin esillä erityisesti EU:n Venäjä-yhteistyössä ja yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Komissio on valmistellut siviilioikeuden ulkosuhdestrategiaa, joka oli tarkoitus julkaista jo vuoden 2011 aikana. Neuvoston OSA-ulkosuhdetyöryhmä on vakiintunut. EU:n laajentumisneuvotteluissa komission vuoden 2011 laajentumispaketin pohjalta ollaan entistä enemmän kiinnittämässä huomiota hakijamaiden oikeusvaltiokehitykseen ja ihmis- ja perusoikeustilanteeseen. Kroatia tullee liittymään unionin jäseneksi vuoden 6","paragraph_char_start":8589,"paragraph_char_end":11857,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1010}
{"query-id":"query-f694eb56b699e250020a15500b38be2e","original_paragraph":"Tuo rauhanpalkinto nyt on erikoinen juttu, sikäli kun ehdolla oli Saksan korpraali\/maalari Hitler ennen toista maailmansotaa. No, taisivat tajuta kaverin toiminnan olevan ehkä vähän toisen suuntainen. Sähkömies Puolasta sai Nobelin 80-luvulla kun Solidaarisuus-liike nosti päätään. Greta oli ehdolla koululakoillaan ilmaston takia, mutta tällä kertaa ei natsannut. Amerikan presidentille myönnetty Nobel on vähän sama kuin jos sen antaisi Venäjän presidentille. Aina on sota jotenkin kuvioissa mukana. Harva yksin saa sotia pysäytetyksi. Toimeksiantaja on kuvioissa mukana kuitenkin ja neuvottelija on näkyvillä. Valtioista palkinnon voisi antaa Islannille pohjoismaista. Ei ole pahemmin rettelöinyt kenenkään kanssa. Onneksi sentään on saari. Kalanjaju varmaan karkottaa valloittajat.","paragraph_char_start":45136,"paragraph_char_end":45921,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6565}
{"query-id":"query-a3ec6a79dc0d6701f2158055d6b4c436","original_paragraph":"9 asuntojen, pörssikurssien ja kiinteistöjen arvot kääntyivät jyrkkään laskuun ja ne saavuttivat viime vuonna vuoden 1983 tason reaalisesti (ks. kuvio 2). Kotitalouksien säästämisaste nousi vuonna 1990 positiiviseksi ensimmäisen kerran vuoden 1983 jälkeen. Ulkomainen nettovelka suhteessa BKT:een alkoi alentua vuoden prosentista, koska vaihtotase kääntyi laman seurauksena ylijäämäiseksi vuonna Tuonti supistui, mutta vienti kehittyi suotuisasti pääasiassa öljytulojep. kasvun seurauksena. Viime vuonna ulkomaisen nettovelan suhde BKT:een oli enää 12 %. Vuoden 1986 maksutasekriisin jälkeen lyhyet markkinakorot nousivat Norjassa aina 17 prosenttiin saakka, pysyivät seuraavana vuonna 15 prosentissa ja laskivat vuonna 1988 noin 11 prosentin tasolle (ks. Kuvio 3). Tällä tasolla korot ovat olleet vuosina Norjan valuuttakurssipolitiikka on ollut varsin vakaata vuoden 1986 jälkeen ja vuoden 1990 Ecu-kytkentä on edelleen rauhoittanut tilannetta. Norjan kruunua vastaan ei ole kohdistunut paineita, vaikka talouden tilanne on ollut huono. Norjan inflaatio on nyt hieman alle 4 prosenttia. Norjan talous on jatkossa varsin haavoittuva öljyn ja dollarin hintojen muutoksille, koska öljyn ja muun energian vienti on jo yli 50 prosenttia koko viennistä. Talouden suhdanneherkkyyttä suojaa kuitenkin valtion Petroleum Fund, jossa on jo 100 miljardia kruunua öljysektorin tuloja. Normaaliaikoina valtio voi käyttää vain rahaston reaalisen tuoton. Rahaston koko ja tuotto kasvavat kuitenkin kaiken aikaa, joten Norjan valtion rahoitustilanne on varsin vakaalla pohjalla huolimatta talouden lamasta. Rahaston tuottoa voidaan myös käyttää Norjan pankkikriisin tukirahoitukseen. Kuvio 3. Norjan inflaatio ja lyhyt (3 kk:n) korkotaso % , fll-, ~ 'lM I ~~ f Lyhyt markkinakorko (3 kk) 2 Inflaatio (12 kk:n muutos) 9","paragraph_char_start":6213,"paragraph_char_end":8016,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1065}
{"query-id":"query-354aa180fd10ded7484d45d2a9b0d0aa","original_paragraph":"Kuten kohdassa 16 todetaan, yrityskeskittymän unioninlaajuisuus määritellään siihen osallistuvien yritysten vuotuisen liikevaihdon perusteella. Tämä on hyvä indikaattori liiketoimen koosta ja siten sen mahdollisesta vaikutuksesta markkinoihin. Voi kuitenkin olla, että indikaattorin ulkopuolelle jää merkittäviä yrityskeskittymiä. Esimerkiksi lääketeollisuuden alalla, uuden teknologian markkinoilla tai digitaalialalla suuriarvoiset hankinnat, jotka kohdistuvat liikevaihdoltaan vielä pieniin yrityksiin, voivat vaarantaa tehokkaan kilpailun sisämarkkinoilla: tällaisissa tapauksissa ostaja voi saada hankinnan ansiosta nopeasti määräävän aseman uusilla mutta vielä pienillä markkinoilla tai ostaja voi päättää lopettaa uusien tuotteiden kehittämisen oman tuotevalikoimansa suojaamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan komissio on tietoinen siitä, että tällaiset liiketoimet ovat jääneet sen harjoittaman yrityskeskittymien valvonnan ulkopuolelle. Poikkeuksena tästä ovat olleet harvalukuiset asiat, joiden käsittelyn kansalliset kilpailuviranomaiset ovat siirtäneet komissiolle. Komission perustama asiantuntijaryhmä julkaisi vuonna 2019 raportin, joka koski kilpailupolitiikkaa digitaalisella aikakaudella (","paragraph_char_start":38988,"paragraph_char_end":40216,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4652}
{"query-id":"query-c4d7026fcdf245ef6f476b8a0d07d772","original_paragraph":"Vaahtera, sokeri\nSokerivaahteri on omena, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan koillisosissa lehtipuumetsissä, Nova Scotiasta länteen Ontarion eteläosaan ja etelään Georgiaan ja Texasiin. Sokerivaahteri on erittäin tärkeä laji monien Pohjois-Amerikan metsien ekologialle. Sokerikartat kytkeytyvät \"hydrauliseen hissiin\", joka vetää vettä alemmista maakerroista ja purkaa sen veden ylempiin, kuivempiin maakerroksiin. Tämä hyödyttää paitsi itse puuta myös monia muita kasveja, jotka kasvavat sen ympärillä. Sokerivaahteri on tärkein mehun lähde valmistettaessa vaahterasiirappia, ja se on arvostettu huonekaluihin ja lattiaan.","paragraph_char_start":17429,"paragraph_char_end":18051,"paragraph_similarity_to_original":97.4276527331,"tokens_before_paragraph":2680}
{"query-id":"query-547610c0761259a6f1de18cbe2ece56f","original_paragraph":"n Tomaatin ja kurkun hinnat ovat olleet pohjamudissa pitkän aikaa ja viljelijöiden mielialat ovat matalalla. = Analyysipalvelua Hollannista Viljelijöille on nyt tarjolla uusia ja kustannustehokkaita analyysipalveluita Hollannista. viljavuustutkimuksia. – Noudon yhteydessä ei tarvitse maksaa, vaan kuljetukseen ilmoitetaan meidän sopimusnumeromme. – Nousun pitäisi olla mahdollista, sillä enää ei pakkaamoilla ole tomaattia varastoissa ja kurkusta on tullut ostokyselyitä, joten jossakin on pulaa. Kasvualusta-analyysin hinta on 31 euroa ja kasvianalyysin hinta 65,50 euroa. – Näytteet lähtevät DHL:n kuriirikuljetuksella Hollantiin ja tulokset tulevat sähköisesti. Hinnat ovat olleet tänä kesänä silti alempia. Tavoitearvojen ja suositusten tilaamisesta tulee lisämaksua. Eurofins Agron kautta on saatavissa myös kasvitohtoreiden palveluja. Pakkauskustannusten jälkeen pakkaamot ovat kyenneet tilittämään kurkusta vain noin 20 senttiä ja tomaatista 30 senttiä kilolta. Esimerkiksi mansikan sairaan taimen voi lähettää analysoitavaksi. Jokelan mukaan uusi palvelu tarjoaa suomalaisten viljelijöiden käyttöön parhaan kansainvälisen tiedon. Uutta palvelua on myös asiantuntijoiden diagnoosit kasvin oireiden ja laboratorioanalyysien pohjalta. LEPAA 2019 -näyttelyssä: U78 NEW HOLLAND LEPAALLA! Esittelyssä erikoisviljelyn ja kiinteistöhoidon suosikit! New Holland -traktorivalikoimasta löydät sopivan koneen töihisi. Pyrimme nostamaan tukkuhinnan yhden euron tasolle, kertoo Stefan Skullbacka Närpiön Vihanneksesta heinäkuun 18. – Analyysit tehdään pikavauhdilla Hollannissa edulliseen hintaan. Puristenestetai raakavesianalyysin veroton hinta on 25 euroa näytteeltä ja kuriiri hakee näytteet viljelmältä vain 15 euron hintaan. päivänä. Skullbacka toteaa, että lisääntyneiden pinta-alojen vuoksi oli odotettavissa kurkulle vaikea kesä, mutta tomaatin heikko tilanne yllätti. Stefan Skullbacka kertoo, että kurkkujen ja tomaattien tukkuhinta pyritään nostamaan tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle.. Palvelun hinta on 300–500 euroa verottomana. Jos siirtymistä olisi ollut pyöreästä tomaatista erikoistomaatteihin, olisi niitä kysytty paljon, mutta niidenkin hinnat ovat olleet maltillisia. Vuonna 2017 Eurofins Viljavuuspalvelu ja Suomen ympäristöpalvelu yhdistyivät Eurofins Agrotuotenimen alle. Venla kertoo, että uuden palvelun lomakkeet ovat vielä englanniksi, mutta niitä suomennetaan parhaillaan. – Uutta on kasvilajikohtaisesti taudinaiheuttajien skriinaus, joka on nimellä DNA Multiscan. PUUTARHA-SANOMAT | MIKKELI Venla Jokelan toimipaikka on Mikkelissä, jossa tehdään entiseen tapaan mm. Pohjanmaalla veroton tukkuhinta on ollut noin 60 sentin luokkaa ja tomaatin 60–80 senttiä. – Tässä Plant doctorpalvelussa on käytettävissä useita erikoistuneita asiantuntijoita. TERVETULOA TUTUSTUMAAN! OSASTO U78 www.agritek.fi n Asiakkuusvastaava Venla Jokela Eurofins Agrosta kertoo, että yritys tarjoaa viljelijöille uutta kasvihuoneja erikoiskasvianalytiikkaa. Uusi aluevaltaus ei vähennä työtä Suomesta. Analyysiä varten tarvitaan steriilit pullot, joita saa meiltä, kertoo Venla Jokela. – Uutta suomalaisille on myös Disinfektor check, jolla testataan, toimiiko puhdistusjärjestelmä. – On vaikea tietää syitä ja seurauksia. Eurofins Viljavuuspalvelu Oy on vuonna 1952 perustettu maatalousja ympäristölaboratorio. – Kun viljelijä lähettää kopion Mikkeliin, voimme auttaa. Esittelyssä New Holland -MINIKAIVURIT löydät sopivan koneen töihisi. Tulokset viljelijä saa 2–3 päivässä siitä, kun näyte on Hollannissa, kertoo Venla. Taudinaiheuttajien skriinaus Analytiikka on monipuolista. = Tomaatin ja kurkun hintoihin korjausta. PARASTA AMMATTILAISELLE H U I P P U S I E M E N E T SIEMENET Hazera-kaalit • Keräkaalit Carrera ja Ramenos • Kukkakaali Ferrara, Solida Vilmorin-porkkanat • Speedo F1 • Octavo F1 Vilmorin-punajuuret • Camaro AM M AT TI VI LJ EL IJ Ö IL LE VI H ER AM M AT TI LA IS IL LE HARAT • Garford-harat • HAK-harat TAIMET • Noordam-vihannesten taimet SIEMENET Griino Pronurmikonsiemenet LANNOITTEET Griinoja Grigglannoitteet MAANPARANNUSJA KOSTUTUSAINEET BioAgrin ympäristöystävälliset tuotteet golfja urheilukentille sekä viheralueille. – Tomaatin tuotantoalat ovat jopa pienempiä kuin viime vuonna, jolloin helteisen sään johdosta tomaattien neliösadot olivat suuria. Se voidaan tehdä vesinäytteestä kasvinäytteestä tai maanäytteestä. 030 650 50, 030 6505 202 • www.sgnieminen.. Se on osa Eurofins Scientific -konsernia, joka on maailman johtava laboratorioanalyysipalveluihin keskittynyt toimija. Tulokset ryhmitellään kuuteen eri tasoon, esimerkiksi pythiumin runsauden mukaan. | 6\/2019 34 Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy • puh. – Nyt on valoa tunnelin päässä","paragraph_char_start":109198,"paragraph_char_end":113887,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":16594}
{"query-id":"query-185ab0eb5b0fa347add93007c4ef39ca","original_paragraph":"Laskiainen: Akateeminen temmellystapahtuma Kaivopuistossa minttukaakaon, mäenlaskun ja laskiaispullien merkeissä. LG: Lyhenne sanoista “löysää göysii”. Tulee tutuksi erityisesti Reippailijoiden pelivuoroilla, peleissä ja saunaillassa. Tsemppihuuto ja elämäntapa. Limes ry: Kumpulan yhteinen ainejärjestö. Järjestää kivoja tapahtumia ja bileitä! Loimu: Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden ammattiliitto. Edunvalvontaa, urapalveluita ja jäsenetuja - myös opiskelijoille! Lärvit: Kuuluvat useisiin akateemisiin tilaisuuksiin. Ihan kaikkia toilailuita ei voi selittää lärveillä, mutta kannattaa yrittää. Manta: Havis Amanda -patsas. Alaston typy Kauppatorilla, lakitetaan vappuna. Mantu: Melkein akateeminen kotimainen sarjajulkaisu. Fuksinumero juuri käsissäsi. Muut ilmestyvät vuoden mittaan. MaO ry: Maantieteen Opiskelijat ry. Huolehtii jäsenistään heitä viihdyttäen. Matlu ry: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö. Edesauttaa ainejärjestöjen yhteistyötä sekä edunvalvontaa. Unohtamatta hyviä bileitä! Matrix ry: Matemaatikkojen ainejärjestö. Metro: Kirkkaan oranssi juna, joka kulkee maan alla. Yhdistää itäiset lähiöt Etelä-Espooseen. Pummilla matkustaminen helppoa, mutta vaarallista. Tärkeimmät asemat: Sörnäinen, josta pääsee jatkoyhteyksillä Kumpulaan sekä Helsingin Yliopisto (entinen Kaisaniemi). Mittari: Maanmittari. Tavattavissa Espoossa. Näkyy ja etenkin kuuluu erinäisissä juhlissa. Vastavierailut sallittuja. Moodi ry: Tilastotieteilijöiden ainejärjestö. Musta Härkä: Mäkelänkadulta löytyvä mantsalaisten keskuudessa suosittu jatkopaikka.","paragraph_char_start":93775,"paragraph_char_end":95361,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":13922}
{"query-id":"query-e93bdc109f124449c1cb4e73b92d2e82","original_paragraph":"Perlaconin kuntatalousasiantuntija Heli Silomäki totesi etäyhteyden kautta, että talouden tasapainottaminen on tärkeää, sillä jos talous on epätasapainossa, se on ainut tilanne, jolloin valtiovarainministeriö voi puuttua kunnan itsehallintoon ja itsenäisyyteen. Se tarkoittaa, että kaikki kyläkoulut lakkautetaan 2025–2026 mennessä. Viime vuonna sotemenot ylittyivät noin kahdella miljoonalla eurolla. Talouden tasapainottamisen paketissa on pyritty pysyviin kustannusten alentamisiin. Kiurukatu 1, 017 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Tule ja valitse omasi! Kiuruveden Näkökulma. Talouden tasapainottamisella tavoitellaan noin kahden miljoonan euron toimintakatteen pysyvää alentumista 3,5 vuoden aikana, sopeutusaika on 2020–2023. Kiuruvesi ikääntyy ja lapsimäärä laskee. Silomäen mukaan Kiuruveden tilanne näytti pahalta tammikuussa, tilinpäätöksessä oli noin kolmen miljoonan euron alijäämä. – Mutta kun oikein pengotaan, Kuntatalousasiantuntija Heli Silomäki, Perlacon Oy. Talouden sopeuttamisen tavoitteena on talouden tasapainottaminen, kaupungin itsenäisyyden turvaaminen ja toimintakyvyn säilyttäminen. Vuoden 2023 jälkeen täytyy edelleen miettiä, mitä voitaisiin tehdä toisin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Kaikki lapset yhteen isoon kouluun Kiuruveden kaupungin talouden tasapainottamisryhmä esittää, että kaikki Kiuruveden peruskoululaiset keskitetään yhteen kouluun taajamaan 1.8. JAANA SELANDER Ohjausryhmän talouden tasapainottamisesitys esiteltiin Kulttuuritalossa torstaina kuntalaisten kuulemistilaisuudessa. syyskuuta 2020 UUTISET Keskiviikko 2. Kiuruvesi on vaikean paikan edessä. 2025 alkaen. – Valtiovarainministeriöstä voidaan vaatia selvitystä siitä, onko kunta kykenevä hoitamaan omat asiansa, Silomäki sanoi torstaina. Talouden tasapainottamisen tavoitteena oli löyPalveluverkko tarpeen mukaan tää keinoja alijäämän kattamiseen ja kääntää sitten tulos positiiviseksi. Perlacon on käynyt talouden tasapainottamisen ohjausryhmän kanssa keskustelua kaikista keinoista talouden tervehdyttämiseksi, esillä ovat olleet muun muassa ulkoistamiset, yhtiöittäminen, liikkeenluovutus, palvelutason lasku, lomautukset, irtisanomiset, omaisuuden myynti. KouluverkkoratkaisusJAANA SELANDER Kiuruveden kaupungin talouden tasapainottamisessa on ollut mukana konsulttiyhtiö Perlacon tammikuusta saakka. Silomäki totesi, että Kiuruvedellä on taloutta tasapainotettu jo paljon ja liikkumavaraa on enää vähän. syyskuuta 2020 SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Säilyttäisitkö kyläkoulut. – Tasapainottamisen aikajänne on 3,5 vuotta, mutta työ ei lopu siihen. Esityksen suurin toimenpide on perusopetuksen keskittäminen keskustaajamaan lukuvuodesta 2025–2026 alkaen, sillä lasten määrän ennustetaan vähenevän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. 4 Keskiviikko 2. Mihin rahat suunnataan","paragraph_char_start":16630,"paragraph_char_end":19515,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2390}
{"query-id":"query-639c9224df7bfc5a91a5f60f9e32166e","original_paragraph":"Vedessä on outo väri? Mistä se johtuu?\n- Keltainen tai rusehtava väri vedessä johtuu yleensä rauta- ja mangaanikerrostumien irtoamisesta putkistoista. Saostumien irtoamisen voivat aiheuttaa esimerkiksi verkoston korjaus- ja muutostyöt. Kiinteistössä syynä voi olla runsaan vedenkäyttö (esim. painepesuri), mikä laittaa saostumat liikkeelle kovan paineen seurauksesta.\n- Vedessä esiintyvä harmaus tai sameus on seurausta vedessä olevista ilmakuplista. Ilma poistuu ylöspäin ja vesi kirkastuu hetken seistessään.\nKuinka laaja on Rovaniemen vesijohtoverkosto?\n- Verkoston pituus on noin 2200 km. Vettä toimitetaan Rovaniemen kaupungin laajalla alueella. Pisimmillään verkosto yltää Lohinivaan, Auttiin, Tiaiseen ja Jaatilaan saakka.\nMiksi putkirikkoja sattuu?\n- Putkirikon syitä voi olla jäätyminen tai routavaurio, putkiston ikääntyminen, kaivutöiden aiheuttamat vahingot, vanhat asennusvirheet.\nMiten putkirikon voi havaita?\n- Kiinteistökohtaisen vuodon voi havaita vesimittaria tarkkailemalla. Mikäli mittari pyörii, vaikka vettä ei kuluteta, voi syynä olla putkirikko. Myös Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n etäluettavien mittarien kautta voidaan havaita vesijohtovuoto, josta ilmoitetaan kiinteistön omistajalle.\n- Maastoon tai kaduille ilmestyneet lammikot voivat kertoa putkirikosta. Yleensä tällainen lammikko väreilee tai pulppuaa. Jos vesi on vihertävää voi syynä olla kaukolämpöputken vuoto. Vihertävä kaukolämpövesi ei ole ympäristölle vaarallista.\nMitä teen jos huomaan putkirikon?\n- Jos rikko on omassa kiinteistössäsi, sulje ensimmäiseksi kiinteistön sulkuventtiili. Napapiirin Energia ja Vesi Oy voi korjata vian, mutta se ei ole vastuussa kiinteistökohtaisista vesihuoltolaitteista. Ilmoita rikkoontumisesta Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n Urakoinnille (puh nro) tai paikalliseen LVI-alan yritykseen, joka korjaa kiinteistökohtaisen vian.\n- Mikäli havaitset vuodon kiinteistön ulkopuolella, ilmoita havainnosta vikapäivystyksen numeroon 016 331 6543.\nMiksi vesijohtovesi voi värjätä esim. vaatteita vihertäväksi?\n- Väri johtuu yleensä kiinteistön kupariputkista irtoavasta kuparista.\nPaljonko rovaniemeläinen keskimäärin kuluttaa vettä?\n- 40 – 60 m3\/asukas\/vuosi. 150 l\/vrk\nPaljonko NEVE yhteensä toimittaa vettä kuluttajille?\n- vuonna 2016: 3 286 869 m3\/aMiten voin vähentää vedenkulutustani?\n- Vuotavat vesihanat tai wc-pöntöt kannattaa korjauttaa välittömästi. Ne ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet. Yksi vähänkin vuotava vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m³ eli 30 000 litraa vuodessa (1 m³ = noin 150 ämpäriä). Vuotavan vesikalusteen vuotomäärä vuositasolle muutettuna saattaa yllättää monet vesilaskun maksajat. Vesikalusteen hukkaama vesimäärä aiheuttaa kiinteistölle yli 100 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun. Jos vuotavia hanoja on useita ja vuodon laatu suurenee tippavuodosta pieneen lirinään, vesikalusteiden hukkaama vesimäärä saattaa olla 10 - 300 m³ (eli 10 000 litraa - 300 000 litraa) vuodessa. Käyttömaksuna ( vesi+jätevesi) tämä lisäkustannusten määrä saattaa kasvaa useisiin satoihin euroihin jopa tuhansiin euroihin vuodessa. (NEVE:n nettisisuilta)","paragraph_char_start":3617,"paragraph_char_end":6786,"paragraph_similarity_to_original":99.9684443042,"tokens_before_paragraph":506}
{"query-id":"query-ef32f586810730e287d44a0bcd2d0bb7","original_paragraph":"No mutta vakavasti puhuen, ei tietenkään jokaisesta niiskutuksesta tarvitse jäädä kotiin jos yleisvointi on hyvä ja lapsi jaksaa normaalisti osallistua päiväkodin hommiin. Sanon vanhemmille vanhempainilloissa aina, että sitten voi tulla, kun itse voisit samalla räkämäärällä ulkoilla monta tuntia, osallistua musiikki-, kuvataide- ja\/tai liikuntahetkeen ja olla ylipäätään jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa (sis. melutaso). Tällä olemme saaneet vähennettyä mm. sitä, että lapsi tuodaan päiväkotiin aamulla ja eteisessä huokaistaan ”J yski koko yön emmekä kukaan ole nukkunut lainkaan”. Se yön yskinyt ja hänen kanssaan valvonut on jäänyt kotiin lepäämään niinkuin varmasti kaikille on järkevää :)","paragraph_char_start":36756,"paragraph_char_end":37462,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6216}
{"query-id":"query-6fa1738a9b6b072b512a6a40be714ad1","original_paragraph":"65 65 tärkeäksi osaksi yritysten päätöksentekoa, koska vastanneista väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli yhteensä 79,1 prosenttia. (Liite 3 taulukko C.) Investointilaskelmien käyttöä eri investointivaihtoehtojen kannattavuuden vertailuun vastanneista enemmistö eli 46,5 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Täysin samaa mieltä oli 22,1 prosenttia vastanneista. Samoin jokseenkin eri mieltä oli 22,1 prosenttia vastanneista ja täysin eri mieltä 9,3 prosenttia vastanneista. Investointilaskelmia käytetään siis eri investointivaihtoehtojen kannattavuuden vertailussa 68,6 prosentista vastanneista yrityksistä, koska vastanneista tämän verran oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. (Liite 3 taulukko D.) Seuraavaksi tarkastellaan väittämää Yrityksessämme tehdään investointipäätöksiä ilman investointilaskelmien suorittamista. Vastanneista yrityksistä väittämän kanssa täysin samaa mieltä oli 8,1 prosenttia vastanneista, 27,9 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä, 36,0 prosenttia oli jokseenkin eri mieltä ja 27,0 prosenttia oli täysin eri mieltä. Väittämästä voidaankin sanoa yhteenvetona, että 36,0 prosenttia vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa eli olivat sitä mieltä, että investointipäätöksiä tehdään yrityksessä ilman investointilaskelmien suorittamista. Vastaavasti 64,0 prosenttia vastanneista oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä, eli olivat sitä mieltä, että investointipäätöksiä ei tehdä ilman investointilaskelmien suorittamista. (Liite 3 taulukko E.) Seuraavaksi tarkastellaan mahdollisia investointilaskentaan liittyviä haasteita ja ongelmakohtia vastanneiden yritysten mielestä. Näiden kysymysten avulla pyritään selvittämään syitä siihen, miksi investointilaskentaa ei tehdä. Ensimmäisenä haasteena tarkastellaan investointilaskennan kalleutta siitä saataviin hyötyihin nähden. Vastanneista suurin osa, eli 53,5 prosenttia, oli väittämän kanssa täysin eri mieltä ja 38,4 prosenttia vastanneista jokseenkin eri mieltä. Tästä nähdään, että lähes kaikki eli 91,9 prosenttia vastanneista olivat väittämän kanssa eri mieltä, jolloin heidän mielestään investointilaskenta ei ole kallista siitä saataviin hyötyihin nähden. Loput 8,1 prosenttia vastanneista olivat väittämän kanssa samaa mieltä eli heidän mielestään investointilaskenta on kallista siitä saataviin hyötyihin nähden. Nämä vastaukset nähdään alla olevasta frekvenssitaulukosta.","paragraph_char_start":141859,"paragraph_char_end":144316,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":18179}
{"query-id":"query-bb6589e14cf8add4bb8b7d8acc0cbbbe","original_paragraph":"8 Tilanne muuttui 1990-luvun alkuvuosina nopeasti. Kansantalous kohtasi ennen kokemattomaan taantuman ja koko pankkitoimiala ajautui kriisiin. Af Ursinin mukaan (1997, 1-3) pankit kirjasivat vuosien 1992 ja 1993 aikana yli 40 miljardin markan luottotappiot, mikä heikensi niiden vakavaraisuutta merkittävästi. Vuoden 1992 loppuun mennessä miltei kaikki suomalaispankit olivat käyttäneet julkisia varoja omien pääomiensa vahvistamiseksi etuoikeutettujen pääomasijoitusten muodossa. Pankkikriisin seuraukset toimialalla vaikuttaviin instituutioihin olivat mullistavat. Rakennemuutoksen alkuna voidaan nähdä Säästöpankkien Keskus- Osake-Pankin (SKOP) haltuunotto Kuusterän (1995, ) mukaan sitä seuranneessa rakenneratkaisussa 41 pääasiassa heikkokuntoista Säästöpankkia yhdistyi Suomen Säästöpankki Oy:ksi (SSP). Pian tuli kuitenkin selväksi, että Suomen Säästöpankilla ei ollut edellytyksiä toiminnan ylläpitämiseen pitkällä tähtäyksellä. Valtioneuvosto päättikin SSP:n pilkkomisesta tasaosuuksin neljälle kilpailijapankille lokakuussa Pankin terve liiketoiminta jaettiin osuuspankkiryhmän, Postipankin, Kansallis-Osake- Pankin (KOP) ja Suomen Yhdyspankki (SYP) kesken ja riskejä sisältävät toiminnot siivottiin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin. SKOP:n jäljelle jääneet toiminnot myytiin Svenska Handelsbankenille vuonna SSP:n ulkopuolelle jääneet säästöpankit ryhmittyivät liittoumaksi, jonka keskuspankkina toimii nykyisin Säästöpankki Aktia. Toinen merkittävä tapahtumasarja käynnistyi 1995, jolloin kaksi suurinta liikepankkikonsernia Kansalliskonserni ja Unitaskonserni fuusioituivat Meritaksi muodostaen uuden suurpankin. Kehitys jatkui Meritan ja ruotsalaisen Nordbankenin yhdistymisellä MeritaNordbankeniksi vuonna Seuraavana vuonna pankkiin liittyi tanskalainen Unidanmark-konserni. Valtion omistama Postipankkikonserni nimettiin keväällä 1998 Leoniaksi ja samalla siihen liitettiin Suomen Vientiluotto Oy, josta muodostettiin Leonia Yrityspankki Oyj. Samoin yhdistettiin Interbank Osakepankki ja Mandatum & Co, joista muodostettiin Mandatum Pankki Oyj. (Kallonen 2002a, 4.) 8","paragraph_char_start":12396,"paragraph_char_end":14478,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1525}
{"query-id":"query-74f603f35b40c964570821bfff5d3280","original_paragraph":"toteutetaan hajautetun asumisen tukea sekä osallistavaa toimintaa huumeita käyttävien ihmisten parissa Tampereella. Työtä tehdään haittoja vähentävällä työotteella asiakkaiden omia voimavaroja tukien ja tarvittaessa vahvasti kannatellen. Völjy on A-klinikkasäätiön toimintaa ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Tämä on Völjyn ensimmäinen blogipostaus Elämä vastassa -blogissa. Jatkossa Völjy ylläpitää blogia yhdessä Osis-toiminnan kanssa.","paragraph_char_start":4971,"paragraph_char_end":5444,"paragraph_similarity_to_original":98.7315010571,"tokens_before_paragraph":812}
{"query-id":"query-26666279bb193f60ef43b22b855b3731","original_paragraph":"Suomea suomalaisille\" ajavien perussuomalaisten olisi hyvä pitää mielessä, että käsitys nykyisestä Suomesta ja kansallisisentiteetistä luotiin voimakkaasti nimenomaan taiteen avulla. Lisäksi taiteella on osittain edelleenkin kansallistunnetta nostattava merkitys ja taidekentän ansiot ovat ennen kaikkea kulttuurista valuuttaamme kohottavia ansioita. Se, että taide koetaan vieraaksi on tuskin rivikansalaisten vika. Toisaalta \"korkea\" taide on kuulunut vain osalle väestöstä aina renessanssin ajoista lähtien. Erilaiset käsityötaiteet ovat kuitenkin kukoistaneet aina kansan keskuudessa, joten kyse on pikemminkin taiteen arvotuksesta ja siihen liittyvistä mielikuvista. Korkean ja matalan taiteen dikotomia on voimakas kulttuurisesti erottava tekijä edellään tänä päivänä. Se myös ohjaa ja ikävällä tavalla luo asenteita jo taideinstituutioiden sisällä: esimerkiksi populaarikulttuurin kuvasto ei varsinaisesti kuulu taidehistorian tutkimuksen piiriin. Taide on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan kuitenkin vahvasti yhteiskuntaan ja ideologioihin linkittyvä kannanottaja tai statisti. Taide on inhimillisintä meissä, ja siksi taidealan etu- ja takarintamalla operoivien panostuksia olisi turvattava ja arvostettava.","paragraph_char_start":1395,"paragraph_char_end":2613,"paragraph_similarity_to_original":98.5221674877,"tokens_before_paragraph":170}
{"query-id":"query-8a41d57b962eaa02aa20368fb6b28c22","original_paragraph":"Yrityksen perustaminen\nJos teet perustamisilmoituksen shkisesti, ilmoittaudu erikseen Verohallinnon rekistereihin joko OmaVero-palvelussa kun seuraavat ehdot tyttyvt: Osakkeenmerkitsijt. Rekisteriseloste: Henkiltietolain 24 :n mukaisen samalla perustaa yhtin netiss YTJ-palvelussa, stirekisteriin sek tarvittaessa. Voit tehd osakeyhtin perustamisilmoituksen ja ilmoitettava PRH:n kaupparekisteriin, Ytj Perustamisilmoitus tai tai YTJ:n muutosilmoituksella. Yrityksen tai yhteisn perustamisesta on ja. Se tapahtuu nykyn verkossa suoraan YTJ:n verkkopalvelussa tai yhdell, Y3 osoitteesta levantoday. Lisksi naiset ovat pitneet kelloja Varkauden seudun elinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja kotona oleville. com sek Patentti- ja rekisterihallituksesta tiedon lomakkeeseen liittyvist rekistereist saa tyttrelleni iltapivn. Jatkossa tarvitaan monenlaisia tukitoimia, ja Sykloni Mitoitus tysuhde on sovittu toistaiseksi jotka tukevat luonnon kyhtymisen pysyttmist. Ashdodin pormestari, tohtori Yehiel Liisa Tallgren alla olevalla lomakkeella.","paragraph_char_start":480,"paragraph_char_end":1520,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":66}
{"query-id":"query-817fe1d91710e38d48f6f8945709168b","original_paragraph":"Matkustamista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevia säännöksiä muutettiin ja täydennettiin pantaessa vuonna 2018 täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017\/541 terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002\/475\/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005\/671\/YOS muuttamisesta (jäljempänä ”direktiivi”). Rikoslain 34 a luvun 5 b §:n 1 momenttia muutettiin niin, että rangaistavaksi tuli kaikki matkustaminen toiseen valtioon terrorismirikoksen tekemistä varten, siis myös tällainen matkustaminen matkustajan asuin- ja kansalaisuusvaltioon. Näin ollen rangaistavuus laajeni kattamaan myös terrorismirikoksen tekemisen tarkoituksessa Suomeen palaavat tai tänne muuten matkustavat henkilöt. Rangaistavaksi tuli matkustaminen myös rikoslain 34 a luvun uudessa 1 a §:ssä rangaistavaksi säädetyn terroristisessa tarkoituksessa tehtyä radiologista asetta koskevan rikoksen tekemiseksi. Direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä säädettiin rikoslain 34 a luvun uudessa 5 c §:ssä erikseen rangaistavaksi terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen.","paragraph_char_start":8131,"paragraph_char_end":9243,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":962}
{"query-id":"query-58f85edf0070995dd1d5f891a64b3e8f","original_paragraph":"Ensinnäkin ampuma-ase ei ole valtion omaisuutta missään vaiheessa, näin ollen valtiolla ei ole (TAI TULISI OLLA) määräämisvaltaa yksityishenkilön omaisuuteen muuta kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Näitä poikkeustapauksia voi olla esimerkiksi kriisitilanne jossa valtio maan puolustuksen edellä joutuu ottamaan käyttöön yksityisomaisuutta, esimerkiksi kulkuneuvon, jne. Toinen nykyään ikävän usein käytetty poikkeustapausperusta on yleisen turvallisuuden vaarantuminen. Kun kuulee\/lukee näitä ”vaaratilanteita”, niin ei voi muuta kuin hämmästellä tulkintoja. Ei ihme että hallinto-oikeus on tukossa erilaisista oikeusjutuista. Kolmas yleinen ja perusteltu syy laillisen ampuma-aseen poisottoon\/luvan peruuttamiseen on kansalaisen tekemä rikos, eli jos ampuma-aseella on suoritettu rikos, se menee valtiolle ja jos on muita aseita, niiden luvat peruutetaan ja ampuma-aseiden kohtalo selviää mm. poliisin huutokaupan kautta jossa käytännössä ase menee polkuhinnalla tai ase menee romutettavaksi.","paragraph_char_start":2909,"paragraph_char_end":3908,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":493}
{"query-id":"query-2e0ada3ee31c8b88cc8ffd657cac2810","original_paragraph":"4 Mistä maadoitus koostuu? Maadoituspiiri yleisissä rakennuksissa Maadoitus On olemassa erilaisia tapoja muodostaa toimiva maadoitus. Asennustapaan vaikuttaa itse maan normit ja määräykset sekä järjestelmän tai asennuksen laatu. Maadoituselektrodi voi koostua mm.: maanalaisesta maadoitussilmukasta kuparilangasta tai -köydestä teräsnauhasta, -langasta tai -tangosta maanalaisista metalliputkista (esim. vanhat vesijohtoputket), jotka on useimmiten upotettu maahan, rakennuksen perusteiden alle (esim. betoniin). Yksittäisiä suojajohtimia Pääsuojajohdin Maadoitusjohtimia Päämaadoitusliitin Sähkökeskus Load centre Potentiaalintasauskisko Mittauspiste Maadoitusjohdin Earth distribution PEN järjestelmä block Main protective Pääsuojajohdin conductor Suojajohtimet Protective conductors eri piireille of the different circuits Maadoituselektrodi Maaperän resistiivisyys Main earth terminal Päämaadoitusliitin (or measurement bar) Suojakotelo Sheath Kuparijohdin Bare copper halkaisijaltaan conductor > 25 mm> 25 mm Tarkistusaukko Inspection hole Silmukoitu Underground maadoitus earth (valinnainen) loop option Maadoituselektrodi Cement (valinnainen) Option Maadoituselektrodi earth (valinnainen) stake Maadoitustyypistä riippumatta on tärkeää, että maadoittimen ja maan välinen yhteys on hyvä, jotta vuotovirrat johtuvat turvallisesti maahan. Maadoituksen laatuun vaikuttaa pääasiassa kolme asiaa: maadoituselektrodin tyyppi maadoitusliitännät maaperän laatu sekä vastus, jonka vuoksi on tärkeä mitata maan resistiivisyys ennen maadoituselektrodin asentamista. Maaperän resistiivisyys (ρ) ilmaistaan muodossa Ω\/metri. Kyseinen arvo on teoreettinen vastus Ω:ssa maasylinterille, jonka poikkipinta-ala on 1 m 2 ja pituus 1 m. Mittaamalla kuutio saadaan selville kuinka hyvin maaperä johtaa sähköä. Siten, mitä alhaisempi on maaperän resistiivisyys, sitä pienempi maadoituselektrodi tarvitaan kyseiselle paikalle. Resistiivisyys vaihtelee merkittävästi alueesta ja maaperän koostumuksesta johtuen, sillä siihen vaikuttavat kosteus ja lämpötila (kylmyys ja maan jäätyminen kasvattavat sitä). Saadut mittausarvot vaihtelevat näin ollen vuodenaikojen ja muiden ympäristöolosuhteiden mukaan. Mitä muuttumattomampia lämpötila- ja kosteusolosuhteet ovat ja mitä syvemmälle maadoitus sijoitetaan, sitä vähemmän maadoitusjärjestely on herkkä ympäristövaikutuksille. On suositeltavaa sijoittaa maadoitus aina mahdollisimman syvälle maahan. Muita vaikuttavia tekijöitä Rakennuksen koko maadoitusjärjestelmä on kytkettynä maadoittimeen. Maadoitusjärjestelmä koostuu tavallisesti seuraavista tekijöistä: maadoituselektrodista, mittausliitäntä osasta, maadoitusjohtimesta ja potentiaalintasaus kiskosta. z 4","paragraph_char_start":5420,"paragraph_char_end":8111,"paragraph_similarity_to_original":99.9628390933,"tokens_before_paragraph":739}
{"query-id":"query-4eea3d9f61f98e445452c71765751697","original_paragraph":"Esityksen mukaan sote-maakunnalla tulisi olla riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen olisi huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Periaate palvelujen jatkuvuudesta ja saatavuudesta on tärkeä. Sen varmistamiseksi ei kuitenkaan tulee luoda sote-maakunnalle ylikapasiteettia omaan palvelutuotantoon. Palveluntuottajan konkurssitilanteessa palveluiden jatkuvuudesta voidaan huolehtia paitsi omalla tuotannolla, myös yhteistoiminnalla muiden yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä erityisjärjestelyin. Mahdollisessa konkurssitilanteessa tuotannon tilat ja välineet eivät katoa mihinkään samoin kuin henkilöstön työn jatkuvuudesta voidaan huolehtia, vaikka palveluntuottaja vaihtuisi. Eri kuntien varautumissuunnitelmissa on lähtökohtana myös tällä hetkellä jatkuvuuden turvaamiseksi häiriötilanteissa oman tuotannon lisäksi muiden palveluntuottajien hyödyntäminen.","paragraph_char_start":28603,"paragraph_char_end":29613,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3580}
{"query-id":"query-7ee74e92fab27f96d52e5858d3888f9a","original_paragraph":"Ettei Serbia ja Montenegron liuennut ennen aloittamista World Cup, 3. kesäkuuta 2006, ja Serbia ja Montenegron itsenäistyminen maissa; heidän joukkueensa kilpaili MM-kisoissa ennallaan. Heidän osallistumisestaan kilpailuun tuli samanlainen kuin Itsenäisten valtioiden yhteisö, joka ilmestyi UEFA Euro 1992 -tapahtumassa , joukkue, joka muodostettiin ottamaan Neuvostoliiton paikka hajoamisen jälkeen, että useita itsenäisiä valtioita oli edustanut suuren jalkapalloturnauksen finaaleissa. yksi joukkue ja ainoa tapahtuma toistaiseksi MM-finaalissa. Korkein sijoittunut joukkue, joka ei päässyt kilpailuun, oli Tanska (sijoittunut 11. sijalle), kun taas matalimmaksi sijoittunut joukkue, joka pääsi karsintaan, oli Togo (sijoitus 61.).","paragraph_char_start":8091,"paragraph_char_end":8825,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1189}
{"query-id":"query-799b7e3b24383402741e221842867919","original_paragraph":"2.1.1. Vankeinhoidon keskushallinnon kehitys\nSuomen vankilahallinnosta huolehtivat 1880-luvun alkuun asti läänien kuvernöörit sekä heidän määräämänsä vankiloiden päällysmiehet tai vahtimestarit. Varsinaista järjestettyä keskushallintoa ei ollut, joskin senaatti antoi vankiloiden toimintaa ja niiden henkilökuntaa koskevia yleisiä säännöksiä. Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevien uudistusten yhteydessä järjestettiin myös vankeinhoidon hallinto uudelleen perustamalla vuonna 1881 vankiloiden hallintoa ohjaamaan erillinen virasto, vankeinhoitohallitus. Viraston tehtävänä oli pitää huolta siitä, että \"vankihuoneita ja ojennuslaitoksia\" ylläpidetään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan sekä vanginkuljetusta asianmukaisesti hoidetaan. Vankeinhoitohallituksen tuli valvoa myös kaupunkien ja käräjäkuntien vankihuoneita. Keskusviraston perustamisen jälkeenkin vankeinhoitoa koskevat yleismääräykset annettiin senaatin nimissä. Lisäksi läänien kuvernööreille jäi edelleenkin vankilahallintoa koskevia tehtäviä.","paragraph_char_start":10631,"paragraph_char_end":11649,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1070}
{"query-id":"query-ef3be219594cad14803f46ff77ea81fd","original_paragraph":"4 4 Ruokala Maa Lindströmin kastike Viinimarjavaahto 4 annosta 3 tuoretta punajuurta 400 g naudan jauhelihaa 1 rkl öljyä 1 sipuli 2 dl lihalientä ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria 1 tl basilikaa 1 prk ruokakermaa Raasta punajuuret, paista jauheliha ja sipuli. Keitä punajuuri hetki lihaliemessä, lisää jauhelihat ja muut aineet. Hauduta kypsäksi. 12 annosta 5 dl perattuja punaisia tai mustia viinimarjoja 3 prk (250 g) maitorahkaa 3 rkl vaniljasokeria 4 valkuaista 2 dl sokeria Soseuta viinimarjat ja sekoita rahkan joukkoon. Mausta vaniljasokerilla. Vaahdota valkuaiset sokerin kanssa kovaksi vaahdoksi. Sekoita vaahto parissa erässä rahkaseokseen. Annostele jälkiruokamaljoihin ja koristele halutessasi viinimarjoilla sekä sitruunamelissalla. Tarjoa heti.","paragraph_char_start":2132,"paragraph_char_end":2897,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":335}
{"query-id":"query-43bdfc464029319185e4e8bebc14a16c","original_paragraph":"18 13 4 Näöntarkkuus Näöntarkkuuden yksikkönä käytetään visus -arvoa, joka kuvaa näköjärjestelmän parasta erotuskykyä. Erotuskyvyllä tarkoitetaan silmän kykyä erottaa lähellä toisiaan olevat yksityiskohdat erillisinä. Pienimmän erotettavissa olevan yksityiskohdan koko ilmaistaan kulmayksikkönä ja näöntarkkuus voidaan ilmaista usealla eri tavalla. Euroopassa visus-arvo ilmoitetaan yleisimmin käyttäen desimaalijärjestelmää, jossa normaalin näöntarkkuuden rajana pidetään yleensä visus-arvoa 1.0 ja sitä suurempia arvoja (ks. kuvio 12). (Benjamin 1998: ) Kuvio 12. Näöntarkkuuden luokittelu. Eri näöntarkkuustestit mittaavat näköjärjestelmän erotuskyvystä eri tekijöitä eli kykyä havaita, erottaa ja tunnistaa kohteiden yksityiskohtia. Minimihavaitsemiskykyä mittaavissa testeissä selvitetään henkilön kykyä havaita pienin mahdollinen kohde, pieni piste tai viiva, taustastaan. Minimierotuskyvyllä puolestaan selvitetään pienintä etäisyyttä kahden pisteen tai viivan välillä, missä ne vielä voidaan erottaa erillisinä. Suurimmaksi osaksi näöntarkkuutta mittaavat testit mittaavat kuitenkin useimmiten tunnistuskykyä. Niissä määritetään pienin mahdollinen korkeakontrastinen kohde, joka pystytään vielä tunnistamaan oikein. Tunnistettavia kohteita kutsutaan optotyypeiksi, ja ne voivat olla kirjaimen, numeron tai symbolin muodossa. (Benjamin 1998: )","paragraph_char_start":22936,"paragraph_char_end":24286,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3068}
{"query-id":"query-0e1257e4c372a0ee3f0abbb2a69f72a8","original_paragraph":"17 mieluimmin melkein pilkkopimeässä, jossa niitä opastavat niiden verkkosilmät tai kenties tuntosarvet; näissä näet luullaan tuntemattoman, pimeyden syvyyksiä tunnustelevan ja mittaavan aistin sijaitsevan. VIII Ne kykenevät niinmuodoin edeltäpäin arvaamaan kaikki ne vaarat, jotka niitä uhkaavat niiden elämän vaarallisimpana päivänä. Tänään näet tuo suuri tapaus ja kaikki ne kenties aivan ihmeelliset sattumat, joita se mahdollisesti tuo mukanaan, täyttää kokonaan niiden mielen, eikä niillä ole aikaa nyt lennellä puutarhoissa ja niityillä,--ja saattaa tapahtua, että huomenna, ylihuomenna sataa tai tuulee, että pienet siivet kangistuvat vilusta, että kukat eivät avaa teriänsä. Ilman tätä ennakolta-harkitsemisen kykyä uhkaisi niitä nälänhätä ja kuolema. Kukaan ei tulisi niiden avuksi, eivätkä nekään rukoilisi kenenkään apua. Toisen pesän asukkaat eivät tunne toisen asukkaita, eivätkä ne auta toinen toistansa. Tapahtuupa joskus, että mehiläishoitaja asettaa pesän, johon hän on ottanut vanhan kuningattaren ja sitä rypäleenä ympäröivän parven, aivan sen pesän viereen, jonka ne äskettäin ovat jättäneet. Jos niitä kohtaisi mikä onnettomuus tahansa, niin ne näyttävät yhtäkaikki ikiajoiksi unohtaneen entisen kotinsa rauhan, uutteran onnen, pohjattomat rikkaudet ja turvallisuuden, ja jokainen niistä kuolee mieluummin kylmään ja nälkään onnettoman kuningattarensa luona kuin palaa syntymätaloonsa, josta ehkä niiden entisen uutteruuden luoman ylellisyyden sulotuoksu tunkeutuu niiden nykyiseen kurjuuteen. IX Sitä ei ihminen varmaankaan tekisi, väitettänee; siinä on muka yksi niitä tosiasioita, mitkä todistavat ettei tässä elinjärjestössä, kaikista sen ihmeistä huolimatta, kumminkaan ole ymmärrystä eikä todellista itsetajuntaa. Mitäpä me siitä tiedämme? Lukuunottamatta sitä sangen luultavaa seikkaa, että toisilla olennoilla on toisenlainen järki kuin meillä, järki joka saa aikaan hyvin toisenlaisia, mutta ei silti alempiarvoisia tuloksia, niin kykenemmekö me, jotka alati pysyttelemme ahtaan inhimillisen näköpiirimme rajoissa, arvostelemaan kaikkia hengen ilmiöitä? Jos vain näemme kahden tai kolmen henkilön puhelevan ja viittoilevan ikkunan takana, kuulematta mitä he toisilleen sanovat, on meidän jo sangen vaikeata aavistaa heidän ajatuksensa johtolankaa. Luuletteko, että Mars tai Venus tähden asukas vuoren huipulta katsellessaan kaupunkiemme kaduilla ja toreilla liikkuvia pieniä, mustia pisteitä, joita me ihmiset olemme suunnattomassa avaruudessa, liikkeittemme, rakennuksiemme, kanaviemme ja koneittemme nojalla saisi tarkan käsityksen järjestämme, siveydestämme, rakkautemme, ajatustapamme, toivomme laadusta, sanalla sanoen sisimmästä todellisesta olemuksestamme? Hän tyytyisi merkitsemään muutaman jonkunverran hämmästyttävän tosiseikan, niinkuin me teemme mehiläisten suhteen, sekä tekisi siitä luultavasti yhtä epävarmoja ja harhaan vieviä johtopäätöksiä kuin me.","paragraph_char_start":48231,"paragraph_char_end":51128,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6932}
{"query-id":"query-35d5008d9eee5c7966a2ea8e9b12c19c","original_paragraph":"14 tarpeesta. Harkinta luonnollisesti tehdään yhdessä tutkijan kanssa, mutta lopullisen päätöksen virka-apupyynnöstä tekee tutkinnanjohtaja. Lisäksi tutkinnanjohtaja tekee päätöksen mahdollisesta lapsen edunvalvojan sijaisen tarpeesta. Esitutkintalain (ETL 4:8) mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvojan sijainen, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti edustaa lapsen etua. Hakemuksen käräjäoikeudelle tekee tutkinnanjohtaja tai syyttäjä (lisää edunvalvojan hankinnasta luvussa 7.1.1). Tutkinnanjohtajan rooli korostuu lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinnassa myös siksi, että näiden rikosten esitutkinta edellyttää lähes poikkeuksetta moniammatillista viranomaisyhteistyötä. Käytännössä se toteutuu usein erilaisina virka-apupyyntöinä, ja tutkinnanjohtaja vastaa sekä virka-apupyyntöjen tekemisestä että niiden oikeellisuudesta (PolL 9:2). Tutkinnanjohtajan tuleekin olla erityisen hyvin perillä siitä, minkälaisia virka-apupyyntöjä on mahdollista esittää ja missä vaiheessa tutkintaa. Koska tutkinnanjohtaja on vastuussa tutkinnan oikeellisuudesta, tulisi tutkinnanjohtajan myös mahdollistaa riittävä resurssointi lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan sekä huolehtia näitä tapauksia tutkivien poliisien työhyvinvoinnista. Poliisille annettujen ohjeiden mukaan lapsiin kohdistuvia väkivalta- ja seksuaalirikoksia tulisi aina tutkia parettain. Esimerkiksi lapsen kuulemisen suunnittelu tutkintaparina tuo tutkittavaan asiaan laajemman näkökulman. Tutkintaparin käytöllä pystytään myös turvaamaan mahdollisten poistumien aiheuttamat ongelmatilanteet. Tutkinnanjohtajan tulisikin varmistaa se, että työskentely pareittain on mahdollista. Tutkinnanjohtajan tulee myös huolehtia tutkijoiden henkisestä hyvinvoinnista ja seurata heidän työkykyään, sillä lapsiin kohdistuvat väkivalta- ja seksuaalirikokset voivat olla henkisesti kuormittavia. Tutkijoille tulisi myös tarjota mahdollisuus työnohjaukseen. Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten selvittäminen vie yleensä huomattavasti enemmän aikaa kuin aikuisiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittäminen. Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan erikoistuneiden poliisien kokemuksen mukaan resurssointi ei kuitenkaan vastaa tarvetta 4. Syyn tähän arvellaan olevan se, että tutkinnanjohtajat vain harvoin tietävät, mitä erityispiirteitä lapsiin kohdistuvien rikosten selvittäminen edellyttää ja miksi niiden selvittäminen kestää usein kauan. Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkintaan liittyviä erityispiirteitä tulisikin aktiivisesti tuoda esiin tutkijoiden lisäksi myös tutkinnanjohtajille. 4 Heinonen & Ellonen, 2013; Humppi & Ellonen,","paragraph_char_start":15627,"paragraph_char_end":18400,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1930}
{"query-id":"query-e33cbbc813e70eb68136da15e78e8fa3","original_paragraph":"13 13 Taulukko 3. Ihon kosketustestit (Haahtela ym. 1999). Testityyppi Lappu- eli epikutaanikoe Valoepikutaanikoe Avotesti ja kuputesti Hankaustesti Käyttötesti Missä tilanteissa testiä käytetään Kun selvitetään pitkittyneen ja uusiutuvan ekseeman syytä. Kun epäillään allergian aiheuttajaksi valoaltistuksessa reagoivaa ainetta. Voidaan tehdä myös lievästi tulehtuneelle iholle, kun muut testit eivät ole mahdollisia. Kun epäillään ekseemaa esim. kalasta, omenasta, porkkanasta. Täydentää epikutaanikokeen tuloksia. Testin kuvaus Vaseliiniin tai muuhun voidemaiseen pohjaan sekoitetut kiinteät\/ paperiin imetetyt nestemäiset allergeenit laitetaan alumiinisen kuvun alle ja liimataan ihoa vasten, yleensä selkään. Kuten edellä, mutta testit tehdään kahtena sarjana. Kupujen poistamisen jälkeen toista sarjaa altistetaan UVAsäteilylle. Allergeeni levitetään vehikkelissä, esim. vaseliinissa, yläselkään tai muulle tutkittavalle alueelle. Voidaan myös käyttää epikutaanitestissä käytettyjä kupuja, jolloin allergeeni on imeytyvämpi ja testiä kutustaan kuputestiksi. Epäiltyä allergeenia hangataan iholle kevyesti, yleensä 10 min altistus riittää. Henkilö pyrkii käyttämään epäiltyä allergeenia normaaliin tapaan, esim. levittää kosteusvoiteen kasvoille. Testin kesto Kuvut ovat ihoa vasten 1 3 vrk, yleensä kuitenkin 48 h. Tulokset luetaan 3 5 vrk testin aloittamisesta, joskus jopa 10 vrk:n kuluttua. Tulos tulkitaan 1 3 vrk valotuksesta. Tulos tulkitaan min päästä. Epäillystä allergiatyypistä riippuen, tulos tulkitaan min tai jopa päivien päästä. Koska epäiltyä allergian aiheuttajaa ei välttämättä käytetä jokapäiväisesti, testi voi jatkua useita viikkoja. Myös verikokeita käytetään allergioiden toteamisessa. Henkilön IgE-välitteistä allergiataipumusta voidaan arvioida yleisellä tasolla mittaamalla veren kokonais-igepitoisuus, jonka kohoaminen voi olla merkki allergeeneille herkistymisestä. Tosin tietyt sairaudet sekä loistartunnat nostavat kokonais-ige-pitoisuutta, joten allergian toteamiseksi nämä sekoittavat tekijät tulee sulkea pois. Spesifisillä eli allergiakohtaisilla IgE-veritesteillä voidaan selvittää tarkkaa allergian aiheuttajaa, mutta niiden tulokset kertovat lopulta vain henkilön herkistymistaipumuksesta. Toisin sanoen spesifisissä IgE-veritesteissä henkilön verestä voidaan löytää vasta-aineita allergeeneille, joihin henkilö ei kuitenkaan arkielämässään reagoi allergisesti. Veritestejä käytetään etenkin, jos ihopistotestin tekeminen ei onnistu esimerkiksi ihottuman takia, tai jos anamneesi ja ihotestin tulos ovat ristiriidassa keskenään. IgE-veritestissä mahdollisia allergiaa aiheuttavia proteiineja on kiinnitetty","paragraph_char_start":20295,"paragraph_char_end":22943,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2690}
{"query-id":"query-fe9616f4a1ff770c9c57feba3c8d5071","original_paragraph":"19 19 3 Yrittäjien taloushallinto-osaaminen Kirjanpito on tärkeä osa yrityksen toimintaa. Se on lakisääteinen ja pakollinen tehtävä yritystoiminnassa, mutta se tuottaa myös tärkeää tietoa yrityksen toiminnasta. (Taloushallintoliitto 2013a.) Yritys ei ole ainoa, joka tarvitsee tietoa toiminnasta, vaan ulkopuoliset tahot hyödyntävät päätöksenteossaan yrityksestä saamiaan raportteja (Kinnunen, Laitinen, Laitinen, Leppiniemi & Puttonen 2006, 11). Laki velvoittaa myös laatimaan arvonlisävero- ja muiden viranomaisilmoituksien, sekä tilinpäätöksen tilikauden lopuksi (Taloushallintoliitto 2013a). Internetiä taloushallinnon palveluissa hyödynnetään paljon, mikä mahdollistaa kirjanpitojärjestelmän vuokraamisen etäkäyttöön. Yrittäjä voi vuokrata tilitoimistolta kirjanpitojärjestelmän, jos hän haluaa itse tehdä yrityksen kirjanpidon. Pienet yritykset kuitenkin ajattelevat kirjanpidon olevan ainoastaan laissa määritetty velvoite, mikä vaikeuttaa taloushallinnon kehittymistä yrityksessä. Lisäksi yleiseksi ongelmaksi on muodostunut, pienten yritysten vaillinainen tietotekniikkaosaaminen ja sen riittämätön hyödyntäminen. Tämä luo haasteita kirjanpidon automatisointiin ja yrittäjien neuvomiseen. (Metsä-Tokila 2011, 40, 36.) Johdon tulisi nähdä taloushallinto-osastonsa lisäarvoa tuottavana osastona (Lähteenmäki 2007). Taloushallinnon tuottamat raportit antavat yrityksen toiminnasta täsmällistä tietoa, jota voi hyödyntää päätöksien tekemisessä (Kinnunen ym. 2006, 11). Yrityksen johdon ongelma on kuitenkin taloushallinto-osaston luoman informaation hyödyntämättä jättäminen, jolloin kirjanpidosta muodostetut raportit jäävät toisarvoisiksi yrityksen toiminnan suunnittelussa. Yrityksen johto pystyisi hyödyntämään taloushallintoa muun muassa budjetoinnissa ja analyyseissa. (Lähteenmäki 2007.) Haasteena kuitenkin on, että yrityksen on osattava erottaa kaikesta saamastaan informaatiosta omaa liiketoimintaa hyödyttävä tieto (Holtari 2005). 3.1 Kirjanpito Jokainen yritys on kirjanpitovelvollinen. Tämä tarkoittaa sitä, että liiketapahtumista syntyvät tapahtumat ja niiden tositteet kootaan yhteen ja säilytetään. Kirjanpitolainsäädännön mukaan tästä aineistosta on tehtävä kirjanpito noudattaen","paragraph_char_start":36816,"paragraph_char_end":39017,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4918}
{"query-id":"query-f0586577789dff97f23bcf321ae24fb6","original_paragraph":"4 4 Rauhaniemen Kesäteatteri LAUANTAINA 1.8. me nähdä Fingerporissa jotakin niin tuttua, jotakin halveksuttavaa ja jotakin naurattavaa. TAMMELAN KIRKONMÄELLÄ: KLO 9.45 Seppeleenlasku Hakkapeliittapatsaalle. e kaikki tervetulleeksi viihtymään ja paheksumaan kesällä KLO luvun Jumalanpalvelus Tammelan kirkossa. ivät Päivien avaus kirkonmäellä jumalanpalveluksen Pääsylippujen hinnat jälkeen. Väenottokäsky kirkonmäellä MUSTIALASSA: klo 16 Aikuiset: 15 KLO Tori aukeaa. Ohjelmaa koko päivän ajan,.6. klo 19 kunnes tori suljetaan kello Lapset (7-16 v): 5 e 8.6. klo 16 Ryhmät (vähintään 20 hlöä): 13 e MUSTIALAN LATO: 2.7. klo KLO Hakkapeliittatanssit (10 ) kello 0.30 Tiedustelut asti. ja varaukset:. klo 16 Klo 16 jälkeen p SUNNUNTAINA 2.8. sin ja MUSTIALASSA: perjantaisin ei näytöksiä KLO Tori aukeaa. Ohjelmaa koko päivän ajan, ittapäivinä näytökset: kunnes tori suljetaan kello TORITULLI 18:30 Aikuinen 5, lapsi 7-16 v. 2. Auton pysäköintimaksu 5. TIEDUSTELUT\/LISÄTIETOJA: Tapahtumasta: Mari Rauhaniemi, p RAUHANIEMEN KESÄTEATTERI Forssantie 290, TAMMELA Fingerpori löytyi Tammelasta, perimätiedon mukaan Fingerpori on pieni rannikkokaupunki, joka sijaitsee määrittelemättömässä osassa Suomea. Sen pohjoinen rajanaapuri on Mordor ja eteläinen Vatikaani. Tarun mukaan kaupungin perustivat viikingit, jotka eivät päässeet palaamaan kotiinsa, koska merihirviö söi heidän laivansa. Toisen maailmansodan jälkeen myös itse Adolf Hitlerin kerrotaan piiloutuneen Esityspäivät: Fingerporiin. Nykypäivän Fingerporissa on asukasta, kevyttä teollisuutta sekä kansainvälisestikin keskustelua herättänyt tiedekeskus Fingerpoli. Ensi-ilta su klo löytyi Tammelasta, ti klo ke klo Kesällä 2015 monet sarjan rakkaat hahmot astelevat lavalle Rauhaniemen on mukaan to Fingerpori on pieni rannikkokaupunki, la joka sijaitsee määrittelemättömässä kesäteatterissa. Fingerporin kaupungintalolla vietetään avoimien ovien päivää. omea. su Sen pohjoinen rajanaapuri ti on Mordor ja eteläinen Vatikaani. Tarun mukaan perustivat ke 1.7. viikingit, jotka eivät päässeet to 2.7. palaamaan 19.00kotiinsa, koska merihirviö Suomalaisen söi heidän kolmen kuvan strippihuumorin taivuttaminen kesäteatteriin on la su suunnaton haaste ja samalla mahdollisuus. Perinteinen Rauhaniemi muuttuu ailmansodan jälkeen myös itse Adolf Hitlerin kerrotaan piiloutuneen Fingerporiin. n Fingerporissa la 1.8. on ja asukasta, su 2.8. kevyttä teollisuutta kesällä osaksi suomen fiktiivistä historiaa, kun Kaurismäkeläisesti jämähtänyttä ei kovin modernia nyky-suomea sovitetaan Hämeeseen, vailla sote ja sekä kansainvälisestikin a herättänyt Pääsylippujen tiedekeskus hinnat: Fingerpoli. Aikuiset 15, lapset (7-16v.) 5. muita uudistuksia. Ryhmät (väh. 20 hlö) 13 \/hlö (opas ja kuljettaja ilmaiseksi). 15 monet sarjan rakkaat hahmot astelevat lavalle Rauhaniemen kesäteatterissa. Kaikki voimme nähdä Fingerporissa jotakin niin tuttua, jotakin halveksuttavaa n kaupungintalolla Tiedustelut ja vietetään varaukset: avoimien klo 16 ovien jälkeen, päivää. p ja jotakin naurattavaa. Toivotamme kaikki tervetulleeksi viihtymään ja paheksumaan kesällä en kolmen kuvan strippi huumorin taivuttaminen kesäteatteriin on suunnaton haaste ja ahdollisuus. Perinteinen Rauhaniemi muuttuu kesällä osaksi suomen fiktiivistä historiaa, smäkeläisesti 37. HAKKAPELIITTATAPAHTUMA jämähtänyttä ei kovin modernia, nyky-suomea 2015sovitetaan Hämeeseen, vailla ita uudistuksia luvun toripaikoista: Sari Vesander, p Eija Rauhaniemi, 1600-luvun pitopöydästä: Tuija Nousiainen p Peräjoen Kylätoimikunta Tammelassa Nuorisoseura Aura HANNULA -15","paragraph_char_start":5173,"paragraph_char_end":8739,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":750}
{"query-id":"query-bcc9a0fb33e55272b310faa7b2f794e2","original_paragraph":"perjantai 7. marraskuuta 2008\nKylänsaarella oli Poku niminen tummanruskea ruuna , häntä ja harja olivat mustat . Mielestäni sillä oli hiukan isommat kaviot , mitä yleensä . Se voi olla mahdollista , sillä se oli venäläinen sodassa ollut hevonen . Poku oli verkkainen ja rauhallinen hevonen , ei ottanut juuri juoksuaskelta , paitsi silloin , kun Kylänsaarella oli tulipalo . Se oli haavoittunut sodassa , luoti oli mennyt säkän läpi . Sille kai tuli sota mieleen , sillä se laukkasi aivan hurjana laitumella , kun talo paloi . - Pokun verkkainen olemus sopi erittäin hyvin Kalle - isännän kanssa , sillä hän myös oli samaa sorttia . Vakainen ja harkitseva .","paragraph_char_start":15729,"paragraph_char_end":16386,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2535}
{"query-id":"query-664017248eb07069a6e3fbc4d80148cc","original_paragraph":"2 Pääkirjoitus Tunkkarin Sanomat Julkaisija Tunkkarin Sanomat ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkoversio) Päätoimittaja Jukka Tunkkari Toimituskunta Paula Rita Hannu Salo Jukka Tainio Jukka Tunkkari Kansi iso kuva: Kirsti Kalliokoski muut: Hannu Salo Lehden levikkialue Tunkkarin koulupiiri Taitto ja paino Mainostoimisto Taikahattu Lönnberg Painot Oy, Ylivieska Näköislehti Tämäkin lehti löytyy netistä googlettamalla Tunkkarin Sanomat. Lämmin kiitos Osuuskauppa KPO:lle! Mahdollistitte tämän numeron julkaisun. Toimituskunta Lehden kannatusmaksu tukee edelleen mahdollisuuttamme julkaista lehteä jatkossa. Parvessa on hyvä lentää Siitä ei ole kuin pari sukupolvea taaksepäin, kun vanhukset hoidettiin kotona, pääsääntöisesti. Aika on muuttunut. Lapset asuvat usein etäällä, yhteiskunnan valmiudet ovat paremmat ja keskieliniän noustessa hoitoa tarvitaan pidempään. Vetelissä vanhustenhoidon ja kotipalvelun asiat ovat käsittääkseni hyvällä tolalla. On kuitenkin yksi osaalue johon me jokainen voimme vaikuttaa positiivisesti. Se yhteydenpito ja keskustelutuokiot vanhusten ja yksinäisten kanssa. Tähän kohtaan ei julkinen puoli ajan niukkuuden ja resurssien vuoksi voi vastata. Me voimme. Meillä on käytössä paremmat ja monipuolisemmat välineet kuin koskaan. Puhelin, tekstiviestit ja sähköposti, mutta henkilökohtaista käyntiä nämä eivät korvaa. Nyt ei ole kysymys edes kustannuksista ja aikaa ainakin meillä varttuneemmilla ja eläkeiän saavuttaneilla riittää. Nämä keskustelut ja yhteydenpidot antavat molemmille hyvän tunteen. Samalla perinnetietoisuus kasvaa. Ottakaamme tavoitteeksi esim. vähintään kerran kuussa soittaa tai pistäytyä sellaisen luona, jonka ajattelemme ilahtuvan käynnistämme. Voimme myös yllättää jonkun lapsuudenajan leikki-, luokka- tai työkaverin, johon emme ole vuosikymmeniin pitäneet yhteyttä. Jukka Tunkkari Sanottua Taannoin kuljettiin kirkossa hevosella ja jalkaisin. Polkupyörä tuli myöhemmin ja nykyisin menemme autolla. Eivät ne seinäkellot entisaikaan aina ajassa olleet eikä kiire pilannut verkkaista ja tasokasta elämärytmiä. Kirkosta myöhästyttiin joskus ja pappikin saattoi odottaa ennen aloittamista, että tulijain aiheuttama kopina takapenkeissä lakkasi. Tunkkarilaiset saattoivat syystä tahi toisesta myöhästyä peräkkäisinä sunnuntaiamuina. Silloin pääsi joku koiranleuka lohkaisemaan sanonnan, joka on jäänyt elämään: Tunkkarilaiset on tullu, kirkonmenot voi alakaa. Pankkiyhteystiedot FI Tunkkarin Sanomat TS nro 17 Leena Lukija ,- (tai sopiva summa) Tunkkarin Sanomat 1 \/ 2013","paragraph_char_start":100,"paragraph_char_end":2622,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":14}
{"query-id":"query-733665587d4932c1db73e518d5f3d44b","original_paragraph":"31.8.2008\nJos miehellä on kaksi vaihtoehtoa; joko lähteä vaimonsa kanssa kaupungin toiselle laidalle ruuhkaan katsomaan ja ihmettelemään vähän Extremeä tai naapurin miehen kutsusta lähteä porakoneen kanssa talon kellariin ilman sen kummempia jaaritteluja ja jahkailuja, toki hänelle se valinnanvapaus annettakoon. Kyllähän mies voisi sunnuntainsa huonomminkin viettää. Tai olla viettämättä. Ehti onneksi tehdä hyvän ruuan, ennen kuin livahti naapurin miehen mukaan.\nEilen käytiin ajelulla samaisella seudulla matkalla Nokialle (joka sekin oli silkka päähänpisto, koska Lielahti oli niin täyteen ahdetun näköinen, että pientä ihmistä ahisti) ja tultiin siihen tulokseen, että ehkä se tämänpäiväinen suunnitelma hurauttaa paikanpäälle ei ehkä olisikaan niin hyvä. Ehkä niitä Pohjanmaan poikia näkee joskus muulloinkin.\nEilinen maakuntamatkailu vierähti sen verran pitkäksi, että pitihän sitä syömässä käydä. Niinpä löydettiin itsemme pitkästä aikaa Veijon Kokkitykistä Tammelan torin laidalta. Suosittelen paikkaa, jos yhtään tykkää kalasta - ja\/tai lätyistä. Tosin eilinenkin kala-annos oli sen verran täyttävä ja hyvä, ettei se kaivannut enää mitään lisää. Se on kyllä yksi parhaista ja mukavimmista ruokapaikoista näillä main. Harmi vain, että työpaikkaruokailuun se on turhan kaukana, matkoihin menisi jo puolet ruokapaussista.\nBB:stä sen verran, että katsonut olen niin paljon tai vähän, että tiedän jo, ketkä haluaisin sieltä ensimmäisenä pois, jotta voisin kärvistelemättä katsoa enemmänkin ja useammin. Kertokoon iltapäivälehdet, kun Draamaqueen ja vosu häipyvät kuvioista. Sitä päivää odotellessa.\nJos tuntisin yhtään sieniä, olisin tällä hetkellä metsässä, enkä tässä. Ihana ilma. Tuuleekin sen verran, että pitää pienet elukat loitolla.","paragraph_char_start":62693,"paragraph_char_end":64438,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10617}
{"query-id":"query-212bc338e0f559af283640e75445413d","original_paragraph":"25 25 salattua liikennettä saadakseen salausavaimen haltuunsa. Kerättyään liikennettä tarpeeksi murtautuja voi muutamassa minuutissa murtautua verkkoon internetistä löytyvillä murtotyökaluilla. Liikenteen tarvittava määrä vaihtelee sadoista megatavuista gigatavuun saakka. Myös käyttäjän tunnistamiseen eli autentikointiin WEP on huono ratkaisu. WEP itsestään ei tarjoa mahdollisuutta yksittäisen käyttäjän autentikoimiseksi. Tunnistamiseen on käytetty tukiasemien pääsylistoja eli MAC-osoitelistoja. Listoihin kirjataan kaikkien päätelaitteiden MAC-osoitteet yksitellen, joten ylläpito on erittäin työlästä. Lisäksi MAC-osoitteen pystyy vaihtamaan ohjelmallisesti ja näin päästään kiertämään pääsylista. (Hovatta, Kiviniemi & Somiska 2005, ) 6.5. WPA WPA (Wi-Fi Protected Access) on kehittyneempi salausmuoto WLAN-verkoille. WPA:ssa on WEP-salauksessa havaitut puutteet korjattu ja otettu mukaan käyttäjän autentikointi. WPA:ssa salausavain vaihdetaan automaattisesti paketin välein. (Hakala ym. 2006, 297.) WPA:sta on olemassa kaksi eri versiota, joista toinen on tarkoitettu koti- ja pientoimistokäyttöön (WPA-Personal) ja toinen isompien yritysten käyttöön (WPA- Enterprise). Erot näiden välillä ovat käyttäjien autentikoinnin toteutuksessa. WPA-salaus käyttää TKIP (Temporary Key Integrity Protocol) -protokollaa. WPA:ta käytettäessä liikenne salataan pidemmillä ja pakettikohtaisesti vaihtuvilla salausavaimilla, täten WEP:issä ilmenneet salauksen murtomenetelmät eivät enää toimi. Kotikäytössä käyttäjän tunnistamiseen käytetään WPA-PSK (Pre Shared Key) - menetelmää, eli WLAN-tukiasemaa konfiguroidessa annetaan jokin salausavain, jolla päästään liittymään verkkoon. Tämä avain on kaikilla käyttäjillä sama. Yrityskäytössä yksittäisen salasanan käyttö on epäkäytännöllistä, joten WPA- Enterprice -laitteissa käytetään erillistä autentikointipalvelinta. Palvelimelle mää-","paragraph_char_start":26101,"paragraph_char_end":27979,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4086}
{"query-id":"query-f2cd3e8803d575da244c61cada814eba","original_paragraph":"8 enää mikään ongelma, vaikkei päivittäin tavattukaan, sillä yhteyttä pidettiin puhelimitse ja etenkin skypen kautta. Osa animoinnista tehtiin Animan studiolla Helsingissä, osa A Filmsissä Kööpenhaminassa ja osa Hampurissa Saksassa. Tiedostot sukkuloivat sujuvasti maiden välillä ja työ eteni saumattomasti. Esimerkiksi leikkausvaiheessa toimittiin niin, että kameran paikat mietittiin Helsingissä ja Tanskassa leikattiin kuvat yhteen. Skype ja varsinkin skype chat olivat korvaamaton apu vaiheissa, joissa täytyi neuvotella isommalla porukalla, kertoo Juusonen. Myös työmäärä ohjaajilla on ollut melkoinen viimeisten kolmen vuoden ajan, joten on ollut hyvä ratkaisu, että kaikki ei ole yhden miehen harteilla. Suomen kallein elokuva Kun Hannu Tuomainen sitoutui Niko-hankkeeseen syksyllä 2003, hän laskeskeli, että elokuvan rahoitussuunnitelma voisi olla maksimissaan 3,5 miljoonaa euroa. Seuraavaksi puhuttiin neljästä miljoonasta ja lopulta Petteri Pasanen sai Tuomaisen uskomaan, että jos haluaa myyntiagenttien ottavan elokuvan tosissaan, budjetin on oltava 6 miljoonaa euroa. Sekin on vain keskivertobudjetti eurooppalaisille animaatioille, joita tehdään huomattavasti suuremmillakin budjeteilla. Hannu Tuomaisella on kokemusta kansainvälisistä yhteistuotannoista. Hän on ollut mukana tuottamassa jo lyhytelokuvia, joissa oli pohjoismaista yhteistyötä, ja sitten seurasi suuri kansainvälinen yhteistuotanto Poika ja ilves (1998). Raimo O Niemen ohjaama Poika ja ilves oli aikanaan kallein Suomessa koskaan tehty elokuva ja sen rahoitukseen osallistui yhteensä 12 rahoittajaa kolmesta eri maasta. Se oli monimutkainen ja todella vaativa kuvio, mutta nyt Hannu Tuomaisella on käsissään jo toinen tähän mennessä kallein suomalaiselokuva, jonka budjetti on 6,1 miljoonaa ja rahoittajia on peräti 22! Luulisi, että sellaisen projektin hallinnointi ja kasassa pitäminen on hikistä työtä ja kauheaa puurtamista, mitä Tuomainen ei kielläkään, mutta toisaalta hän toteaa iloisesti nauraen, että tällainen hanke pitää mielen virkeänä! Ja hän kertoo haluavansakin aina uudelta projektilta nimenomaan uusia haasteita. Haasteita ja työtä Niko-elokuvan valmiiksi saattamisessa on totisesti ollutkin. Millainen prosessi oli yhteistuottajien löytäminen ja budjetin kokoon saaminen? Hannu Tuomainen ja Petteri Pasanen painottavat molemmat, että Cartoonin kursseilla ja tapahtumilla on ollut suuri merkitys Niko-hankkeelle. Petteri Pasanen kertoo käyneensä vuoden 2003 jälkeen Cartoonin kursseilla 3 4 kertaa vuodessa ja ammentaneensa niistä tietoa ja ennen kaikkea suhteita, jotka ovat olleet kullanarvoisia tässä projektissa. Petterin mukaan kursseilla käyntien avulla hän on tullut osaksi tätä eurooppalaista animaatioperhettä, joka ei kuitenkaan ole loppujen lopuksi niin kovin iso. Tiimi laajenee Tanskaan ja Irlantiin Ensimmäisen kerran Niko lentäjän poika esiteltiin eurooppalaisten pitkien animaatioiden Cartoon Movie -tapahtumassa Potsdamissa maaliskuussa Petteri ja Hannu laittoivat poronsarvet päähänsä ja esittelivät hankkeen sanoin ja kuvin kolmesataapäiselle ammattilaisyleisölle. Silloin oli tarkoitus löytää hankkeeseen osatuottajat. Yhteistuottajaneuvotteluja käytiin maaliskuun Cartoon Moviesta toukokuisiin Cannesin festivaaleihin ja syksyllä varmistui, että mukana ovat A Films Tanskasta ja Magma Films Irlannista. Molemmat ovat isoja tekijöitä omassa maassaan eli tuottajat saivat mielestään hyvät kumppanit mukaan tuotantoon. Kolmanneksi osatuottajaksi tuli vielä mukaan tuotantoyhtiö Ulysses Hampurista Saksasta, sillä se on Magma Filmsin tytäryhtiö. Tällä Suomi- Tanska-Saksa-Irlanti -kombinaatiolla budjetti saatiin kokoon ja Median hankekehittely- ja i2i -tuen lisäksi lainarahoitusta saatiin myös Eurimagesista huikeat euroa. Tuottajien osuudet elokuvassa menevät siten, että Suomen osuus on noin puolet, toiseksi suurin on Saksa neljänneksellä budjetista ja loput rahat tulivat Tanskasta ja Irlannista. 8","paragraph_char_start":20219,"paragraph_char_end":24139,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2911}
{"query-id":"query-71616ef6aaf8232bd9f6cf008f545d7e","original_paragraph":"21 18 TEKIJÄ TEKIJÖIDEN KUVAUS Työmäärä - on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu - sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja\/tai laatunormeihin - joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky - kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 Asiakaslähtöisyys - ottaa vastuun asiakkaasta - edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky - haluaa opiskella ja oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus - kustannustietoisuus 7 Erikoisosaaminen 8 Yrityskohtainen 9 Yrityskohtainen - ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly vaativuusryhmässä huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 6. Tulos- ja voittopalkkio Paikallisesti sopien voidaan palkkausjärjestelmää täydentää esimerkiksi tuottavuuteen, toimintavarmuuteen tai raaka-aine-säästön lisäykseen perustuvalla tulospalkkiolla. Tulospalkkion määräytymisen perusteista sovittaessa sovitaan myös siitä otetaanko tulospalkkio huomioon keskituntiansion laskennassa. Työntekijälle maksettu tulospalkkio otetaan huomioon laskettaessa vuosilomakorvausta ja -palkkaa, mikäli tulospalkkiota ei ole sovittu laskettavaksi keskituntiansioon. Työnantaja voi yhtiön johdon tai yhtiökokouksen päätöksellä maksaa esimerkiksi liikevaihtoon, käyttökatteeseen, jalostusarvoon tai pääoman tuottoon perustuvaa voittopalkkiota. Palkkion jakamisen perusteista työnantaja sopii paikallisesti tai antaa työntekijöille niistä selvityksen.","paragraph_char_start":31179,"paragraph_char_end":32661,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3914}
{"query-id":"query-edd86b2392f2ccc2ae29cff65e4b303f","original_paragraph":"22 19 Jos laminointiposliinit saataisiin poistettua käytöstä, yhä suurempi osa töistä voitaisiin valmistaa ilman kipsi- tai muovimallia. Kehitteillä on myös printteri joka pystyy printtaamaan keramiaa ja sellaisia on kokeilussakin. Hollannissa on käytössä printteri, joka pystyy printtaamaan useita eri kerroksia ja värejä keraamisilla materiaaleilla. Tämän menetelmän käyttöönottoon menee kuitenkin vielä vuosia. (Johnson (b) 2011.) 4.3 Tulevaisuuden materiaalit Haastattelussa ilmeni, että keramia ja erityisesti lasikeramiat ovat tulevaisuuden materiaaleja. Komposiittimuovit tulevat myös kehittymään entisestään. Vielä lisäksi kohtuullisen uudet hybridimateriaalit tulevat varmasti kehittymään. (Vesanen 2013, Wichmann 2013.) Keramia tulee varmasti kehittymään aina vain kestävämmäksi, suuremman murtumislujuuden omaavaksi ja siihen tulee lisää optisia ominaisuuksia. Sama pätee muoveihin Komposiitit Komposiitilla tarkoitetaan yhdistelmämuovia, tämä aine koostuu muovimatriksista johon on sekoitettu noin 65% lasihiukkasia. Lasihiukkasten koko sekä niiden etäisyys toisistaan vaikuttaa kappaleen kulumiskestävyyteen. Aine on tahnamaista massaa, joka ruiskutetaan hampaan pinnalle, se kovettuu polymerisoituessaan sinisessä valossa. Komposiittirestauraatiota voidaan lujittaa käyttämällä lasikuitua, yhdensuuntaiset lasikuitukomposiitit tuovat kappaleelle parhaan kestävyyden, joka vastaa lähes metallia. Läpinäkyvyytensä ansiosta se on myös esteettisesti hyvä. Menetelmä on myös taloudellinen verrattuna metalliratkaisuihin. (Forss, Vallittu 2004.) Komposiiteilla pystytään nopeasti ja helposti korjaamaan hampaan väri ja muotovirheet hyvällä esteettisellä lopputuloksella. Ratkaisua voidaan käyttää myös etualueen hoidossa laminaattihoitona. Käytössä on monia erilaisia translusentteja, tehosteita ja opaakkisuusasteita. Nanoteknologian hyödyntäminen komposiitin ainesosissa on lisännyt aineen murtumislujuutta sekä helpottanut huoltamista. Fyysiset ominaisuudet ovat parantuneet ja tehdyt restauraatiot kestävät pitempään. Ne ovat hintansa puolesta vaihtoehto posliinikuorikkohoidolle. (Hatkar 2010: )","paragraph_char_start":29627,"paragraph_char_end":31735,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4062}
{"query-id":"query-f841e3d4587587592f722e30f8ce9383","original_paragraph":"3 Arkkipiispan tervehdys tuo meidän sukulaisuutemme Häneen näkyy nyt? Miksi Jeesukselle ei löytynyt sijaa majatalosta ja miksi kodittomuus on monen lapsen kohtalona myös tänä jouluna? Jouluna näkyy selvemmin kuin minään muuna juhlana apostoli Paavalin korinttilaiskirjeessä esille nostama ihmisviisauden ja Jumalan viisauden ero (1. Kor. 1,6). Perinteiset joulutavat ovat kauneimmillaankin tämän maailmanajan tuottamia. Jeesuksen syntyminen on sen sijaan osa Jumalan salaisuutta, jonka Hän on valmistanut häntä rakastaville. Kristuksen syntymän asettaminen joulun tapakulttuurin yläpuolelle ei merkitse jälkimmäisen vähättelyä. Kysymys on pikemminkin siitä, että opimme näkemään mikä on taivaasta annettua ja mikä ihmisten keksimää. Kristillinen jouluperinteiden vertailu ei ole diplomatiaa, jossa kaikki tavat asetetaan arvioitavaksi samalle viivalle. Kuten kirkkoisien viisautta esittelevässä Filokalia-tietokirjassa ilmaistaan, jumalallinen totuus ja viisaus säteilevät Jumalasta sateenkaaren tavoin. Jumala on jouluna syntynyt Jeesus-lapsi, jota kohti kaiken joulujuhlassa tulee olla kääntynyt. Tie Jeesuksen luo on myös tie toinen toisemme luo. Näin näemme myös sen, mikä joulun tapakulttuurissa vie kohti ydintä: kaikki, mikä lähentää meitä muihin ihmisiin, lähentää meitä myös Jumalaan. Jumalallinen totuus ja jouluperinteet Joulujuhla on Kristuksen syntymän muiston ohella sekoitus kansallista ja kansainvälistä tapakulttuuria. Kuinka ne voidaan yhdistää niin, että juhlan ydin, Jumalan ihmiseksi syntyminen, ei jää sivujuonien varjoon? Uskon ja tapakulttuurin yhteen sovittaminen on ollut aina haasteellista. Meillä ei ole mitään syytä pelätä tai karttaa lännessä kehittyneitä joulutapoja: seimiä, joulukuusia ja lahjoja tai tiernapoikia. Olennaista on kuitenkin muistaa, miten ne saadaan palvelemaan Jumalan ihmiseksi syntymisen ihmeen iloa. Ortodoksisen joulujuhlan ydin on syntymän salaisuuden pohtimisessa. Miksi Jumala halusi tulla ihmiseksi ja miten Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Ortodoksinen seurakuntaviesti Ilmestyy 4-8 kertaa vuodessa 37. vuosikerta. ISSN Vastaava päätoimittaja: Iivo Suvanto Julkaisija: Joensuun ortodoksinen seurakunta Lehden osoite: Kirkkokatu 32, Joensuu. Taitto: Jouni Postari Paino: Puna Musta, Joensuu. Lehti postitetaan ilmaiseksi Ilomantsin, Joensuun, Lieksan, Nurmeksen ja Taipaleen ortodoksisten seurakuntien jäsenille. Muille vuositilaus maksaa 5 euroa. Tilaukset \/ osoitteenmuutokset: ILOMANTSI, puh. (013) , JOENSUU, puh. (013) , LIEKSA, puh. (013) , NURMES, puh. (013) , TAIPALE, puh. (013) Ortodoksinen Seurakuntaviesti 5\/2009 3","paragraph_char_start":4761,"paragraph_char_end":7347,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":732}
{"query-id":"query-80eb3a6ae971aa743ea8d2139dff841f","original_paragraph":"5 1 1 Johdanto Vuoden 2018 tammikuussa Yle uutisoi verkkosivuillaan Ison-Britannian nimittäneen hallitukseensa yksinäisyysministerin. Maan ensimmäiseksi yksinäisyysministeriksi valittiin konservatiivipuoluetta edustava Tracey Crouch. Hänen tehtäviinsä kuuluu johtaa eri poliittisista puolueista koostuvaa ryhmää, jonka vastuulla on ratkaisujen löytäminen yksinäisyydestä johtuviin ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. (Juhola, 2018.) Yksinäisyysministerin nimittämisestä on käyty keskustelua myös meillä Suomessa. Tukensa yksinäisyysministerin viralle on osoittanut muun muassa Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori, yksinäisyystutkija Niina Junttila, joka kommentoi asiaa Ylelle viime vuonna (Hjelt, 2019). Yksinäisyysministerin viran kaavailu Suomeen kertoo paljon yksinäisyyteen liitettyjen ongelmien laajuudesta. Yksinäisyyden vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ovat mittavat, jolloin sen merkitys myös yhteiskunnallisen tason ongelmana kasvaa. Yksinäisyyden on todettu olevan yhteydessä moniin mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen ja itsetuhoisuuteen (Junttila, 2016a, 68). Tämän lisäksi sen on havaittu vaikuttavan erilaisiin kansanterveyden kannalta merkittäviin tauteihin, kuten muisti-, sydän- ja verisuonisairauksiin (Kauhanen, 2016, 103). Näiden yhteyksien perusteella yksinäisyyden voidaan sanoa olevan yhteiskunnalle myös kallis ilmiö, eikä sen sivuuttaminen poliittisessa päätöksenteossa ole mahdollista. Suomessa käydyn yksinäisyyskeskustelun määrä on kasvanut lähivuosina huomattavasti. Tästä huolimatta suomalaisten yksinäisyys saattaa näyttäytyä lähes muuttumattomana, ainakin osassa tilastoja. Juho Saari (2016) analysoi suomalaisten raportoitua yksinäisyyttä ja sen kehitystä 1990-luvulta 2010-luvulle, eikä tulokset antaneet syytä huoleen, päinvastoin. Yksinäisyyttä lainkaan kokemattomien määrä oli kasvanut kymmenen prosenttia samalla, kun yksinäisyyttä joskus kokevien määrä laski melkein yhtä paljon (Saari, 2016, 46). Huolestunut yksinäisyyskeskustelu ei kuitenkaan ole aiheetonta, sillä näennäiseen muuttumattomuuteen löytyy selittäviä tekijöitä. Saaren mukaan tuloksiin ovat mahdollisesti vaikuttaneet aineistojen vääristymät, suomalaisten yksinäisyyteen sopeutuminen ja yksinäisyyteen liitetty häpeä, joka estää kokemusten jakamisen julkisesti (2016, 46-47). Erityisesti Saaren viimeisenä mainitsema tekijä avaa yksinäisyyden kokemuksen ongelmallisuutta. Yksinäisyys on tunnetilana universaali ja","paragraph_char_start":7841,"paragraph_char_end":10312,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1116}
{"query-id":"query-a36feafe44c161f1a63bd231212ed430","original_paragraph":"..valhe häviää ja totuus jää Hei vastaisit Viestiin Mä haluun ymmärtää Elämän jään Sä voit noitua mun sydämeeni jään Jos sä sittenkään Et tuu mun elämään Katkaistaan juoruilta siivet että pää Hei näytetään Kuulut mun elämään Sillä valhe häviää ja totuus jää.. Vladimir Vysotski laulelmailta tiistaina 12.11.2019 klo 18:00 SVS:n Porin ja Ruosniemen osastojen järjestämänä. Illassa esiintyy turkulainen Vladimir Vysotskin tuotantoon erikoistunut artisti Mihail Ionin. Luvassa on unohtumaton ja mielet lämmöllä täyttävä konsertti-ilta.. Väärä totuus väärennettyjä uutisia valhe valehtelee tosiasiat päätös päättää valinta (100 tulosta). Yli 315 799 381 rojaltivapaata kuvaa ja 1 409 120 uutta arkistokuvaa joka viikko Vladimir Vysotski - Ystävän laulu | Песня о друге. Mika ja Turkka Mali Hän palannut ei taistelusta. Request Chords","paragraph_char_start":9137,"paragraph_char_end":9966,"paragraph_similarity_to_original":99.0349819059,"tokens_before_paragraph":1536}
{"query-id":"query-79cb6f2a22424beaeeb929b5667efeae","original_paragraph":"Avatkaa siis PayPal-tili. Se on täysin turvallinen. Joo, on tapauksia, missä tiliin on murtauduttu. Laittakaa hyvät salasanat! Mutta, sillonki ku tilille murtautuu joku, saa rahat takaisin PayPalista. Luottokunta on viimenen lukko. Jos joku käyttää toisen luottokorttia tai ei palauta rahoja, jotka pitäis tai muuta vastaavaa, Luottokunta auttaa saamaan rahat takaisin. Maalaisjärki mukaan, mutta pelko sikseen!:) PayPal-tiliä käyttäessä maksuun, pysyy anonyyminä ja ennen kaikkea, siinä on se tuplaturva, kun on kaks järjestöä auttamassa, jos jotain käy.","paragraph_char_start":5341,"paragraph_char_end":5896,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":910}
{"query-id":"query-7674c644cfba6250e147454b41ae6753","original_paragraph":"Mitä muotiteollisuuteen tulee, kun asiakkaat ovat pääosin naisia, on lienee luonnollista, että myös mallit ovat naisia. Haute couture -iltapuku saattaisi näyttää hieman koomiselta lihaksikkaan miesmallin päällä, vai mitä luulet? Muotimaailmassa menestyksellä on myös hintansa. Mallit kärsivät järjettömistä ulkonäköpaineista, kilpailusta ja muun muassa anoreksiasta. Jos lantiosi on sentin liian leveä, joku toinen voi viedä paikkasi näytöksessä. Muotiteollisuus on myös yksi osasyy naisten sairaisiin ulkonäköpaineisiin, jotka ulottuvat mallien lisäksi myös ihan tavallisiin naisiin, joten mielestäni se ei ole kovinkaan hyvä esimerkki miesten ja naisten välisestä epätasa-arvosta naisten hyväksi.","paragraph_char_start":74254,"paragraph_char_end":74952,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11542}
{"query-id":"query-db5cd7c3fc6f2522891183f8f3de0c13","original_paragraph":"Kotona Johnson kohtasi lisäongelmia rotumlakoiden suurissa kaupungeissa ja rikollisuuden lisääntyessä. Hänen poliittiset vastustajansa tarttuivat tilaisuuteen ja vaativat \"lain ja järjestyksen\" politiikkaa. Johnson aloitti presidenttikautensa lähes yleismaailmallisella tuella, mutta hänen hyväksyntänsä heikkeni koko hänen presidenttikautensa ajan, kun yleisö turhautui sekä Vietnamin sotaan että sisäisistä levottomuuksista. Johnson halusi alun perin asettua ehdolle uudelleen; New Hampshiren esivaalien pettymystulosten jälkeen hän kuitenkin peruutti ehdokkuutensa. Sota oli tärkeä vaalikysymys, ja vuoden 1968 presidentinvaaleissa republikaanien ehdokas Richard Nixon voitti Johnsonin varapresidentti Hubert Humphreyn . Presidenttikautensa päätyttyä vuonna 1969 Johnson palasi Texasin karjatilalleen, julkaisi muistelmansa ja piti muilta osin matalaa profiilia, kunnes hän kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1973.","paragraph_char_start":4433,"paragraph_char_end":5345,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":554}
{"query-id":"query-6d625b4c2ab70532c7ac2587967791db","original_paragraph":"- Pukeudu mieluummin hieman liian hyvin kuin että tulisit paikalle alipukeutuneena. Riippuen hakemastasi paikasta, valitse itsellesi työympäristöön sopiva vaatetus. Kuitenkin niin, että jos haet huoltokorjaajan paikkaa, et mene haastatteluun haalareissa, vaan siististi pukeutuneena.\n- Tarkista että vaatteesi ovat silitetyt, puhtaat ja huolitellut. Älä ilmesty paikalle paidankaulus housuista tai hameen helmasta roikkuen tai kahvitahra paidan helmalla. Älä myöskään käytä vaatteita, joissa on reikiä tai puuttuu esim. nappeja.\n- Naiset: meikkaa huomaamattomasti ja huolitellusti. Vältä räikeitä värejä ja liian voimakasta meikkiä. Laita hiuksesi myös huomaamattoman huolellisesti. Pidä parfyymit minimissään.\n- Miehet: siisti hiuksesi ja partasi. Riippuen paikasta sinun ei välttämättä tarvitse leikata hiuksia lyhyeksi tai ajaa partaasi kunhan ne ovat siististi hoidetut. Pidä tuoksut minimissään.\n- Seiso hyvässä ryhdissä, odota vuoroasi mieluummin seisten kuin istuen. Älä selaa papereitasi vaan mieluummin organisaation esitteitä.\n- Kun sinut pyydetään haastatteluun, ota välittömästi katsekontakti ja hymyile. Kävele henkilöä kohden hyvässä ryhdissä varmoin askelin.\n- Kättele täydellisesti. Paras kättely on yhdellä kädellä tehty tasavertainen reilu puristus ja muutama pumppaus. Tervehdi ja esittele itsesi selkeästi. Muista hymy ja katsekontakti.\n- Seuraa haastattelijaa haastattelutilaan ja istu itsevarmasti laskien paperisi pöydälle. Älä nojaile istuessasi vaan istu hyvässä ryhdissä.","paragraph_char_start":29023,"paragraph_char_end":30520,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4518}
{"query-id":"query-34aa8b8505a075ec4af484ef3241f6bf","original_paragraph":"tehdäihmeitä. Tämä antaa vastuun lopputuloksesta sekä opettajien että opiskelijoiden käsiin: vaatii pedagogista herkkyyttä ja paneutumista opettajilta, ja opiskelijoilta halua (innostus) ja kykyä (aika ja vaiva) heittäytyä prosessiin mukaan. SMK-kurssi osoitti minulle, että tämä on mahdollista.","paragraph_char_start":433,"paragraph_char_end":728,"paragraph_similarity_to_original":99.6610169492,"tokens_before_paragraph":58}
{"query-id":"query-0104fcf92785de2ae83ee00c1b4a498d","original_paragraph":"10 Artikkeleita - KAK 4\/1991 syventyminen täydeksi kapitalismiksi. Yksityisomistus kehittyy, mikäli sitä ei erityisesti estetä (Kornai, 1990).. Yksityisomistuksella voidaan itäisen Euroopan taustaa vasten nähdä olevan poliittista itseisarvoakin. Laajalle levinnyttä. yksityistä omistusta pidetään tapahtuneen poliittisen muutoksen palautumattomuuden yhteiskunnallisena takeena. Yksityistäminen on keskeinen tapa muuttaa yhteiskunnan rakenne. Laveassa yhteiskuntapoliittisessa katsannossa erilaisia yksityistämistapoja onkin syytä harkita ensisijaisesti tällä perusteella, ei esimerkiksi niiden valtiontaloudellisen vaikutuksen valossa. Yksityisen tuotannon salliminen ja pienyritysten yksityistäminen Yksityistäminen on helpointa aloittaa ns. pikkuyksityistämisestä, ts. vähittäiskauppojen, työpajojen ja palveluliikkeiden myymisestä niiden johtajille, työntekijöille tai muille kiinnostuneille. Samaan luokkaan kuuluu myös valtion vuokra-asuntojen, kesämökkipalstojen ja viljelypalstojen yksityistäminen. On useita syitä pienyritysten yksityistämisen ensisijaisuudelle. Ensiksi pikkuyksityistäminen on yleisesti vähemmän kiistanalaista kuin suurtuotannon yksityistäminen. Esimerkiksi Neuvostoliitossa pienyritysten yksityistämistä kannatti vuoden 1989 lopulla 73 prosenttia väestöstä ja vastusti vain 17 prosenttia (Voprosy ekonomiki 1990: 6, s ). Suurien teollisuuslaitosten yksityistämistä kannatti saman tutkimuksen mukaan vain 22 prosenttia väestöstä. Maapalstojen yksityistämisen kannattajia oli 87 prosenttia. Myöhemmin yksityisen tuotannon kannattajien lukumäärä on selvästi lisääntynyt (Shpilko, 1991). Toiseksi pienyritysten yksityistämisen vaatimat pääomat ovat vähäisiä, mutta - kolmanneksi - tämän sektorin tehostamisen välittömät vaikutukset kansalaisten elintasoon voivat olla huomattavat. Edelleen pikkyksityistäminen sopii tehtäväksi spontaanisti, joskin mielellään valvotusti. Pääomien arviointi ei ole kovinkaan suuri ongelma, ja virkamiehiä tarvitaan lähinnä valvontaan ja rekisteröintiin. Viidenneksi pikkuyksityistäminen luo omistajia ja saattaa neutralisoida m$dollista väestön ylimääräistä ostovoimaa nopeasti. Ja viimein, koska pienyrityksiä kansallistettiin joissain sosialistisissa maissa vielä 1960-, ja jopa 1970-luvulla, omaisuuden palauttamista entisille omistajille voidaan luontevasti käyttää yksityistämismenetelmänä. Toisaalta on muistettava, ettei kaikkea tällaiseen yksityistämiseen sopivaa omaisuutta välttämättä haluta ostaa. Niinpä pitkäaikaiset valtion omistaman asunnon vuokralaiset katsovat heille jo de facto muodostuneen omistusoikeuden, eivätkä he useinkaan halunne maksaa suuria summia tämän oikeuden virallistamisesta. Edelleen monet pienetkin kauppa- ja palvelulaitokset ovat paikallisia monopoleja, joiden yksityistäminen edellyttäisi kilpailun luomista tai valvontaa. On myös muistettava spontaaneihin yksityistämisiin liittyvät yleiset kielteiset puolet. Niistä monet koskevat pikkuyksityistämistäkin. Myyminen vai lahjoittaminen? Useat itäisen Euroopan maat - ainakin Unkari, Puola ja Neuvostoliitto - päätyivät alun perin sille kannalle, että myyminen olisi valtionomaisuuden luontevin yksityistämisen tapa. Toisaalta voidaan esittää perusteluja sille, miksi valtionomaisuuden jakaminen väestön kesken olisi paras menettely. Käytännössä erilaiset sekastrategiat näyttävät olevan paitsi poliittisesti helpoimmin läpivietävissä, myös aidosti toisiaan täydentäviä. Mikäli valtionomaisuus halutaan yksityistää niin nopeasti kuin vakauttamisen ja tehostamisen tavoitteiden kannalta olisi tarpeen, ei yhtään käyttökelpoista menetelmää ole syytä laiminlyödä. Perusteluja valtionomaisuuden myymiselle yksityistämisen ensisijaisena menetelmänä on ainakin seitsemän. (1) Voidaan väittää, ettei sen vaihtoehto, lahjoittaminen, ole eri syistä käypä menettely. (2) Myynti luo uudelle omistajalle kannusteen kantaa huolta vastikkeella hankitun omaisuuden arvosta. (3) Omaisuuden myyntiä. voidaan käyttää kotitalouksien mahdollisen liiallisen ostovoiman neutralisoimi - seen. (4) Omaisuuden myynti tuo valtiolle tuloja, joita tarvitaan mm. ulkomaanvelan mak- 454","paragraph_char_start":36729,"paragraph_char_end":40830,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4556}
{"query-id":"query-65dd765f87aaf8141403b388032c2798","original_paragraph":"Perusteet\nOstajille annetut tiedot kaupan kohteesta\n1. Kiinteistön myyntiesitteessä ei ollut mainintaa siitä, että asuinrakennuksessa olisi ollut kosteus-, mikrobi-, laho- tai homevaurioita tai tällaisia vaurioita aiheuttavia vikoja tai että tällaisia aikaisempia vaurioita ja vikoja olisi korjattu tai jätetty korvaamatta tai että kohde myytäisiin aikaisempien kosteusvaurioiden jäljiltä peruskorjattuna.\n2. Kauppakirjan liitteenä olleessa kuntotarkastusraportissa on todettu, että tarkastuksessa haastateltiin omistajaa heidän omistusaikanaan tehdyistä tai tiedossa olevista huolto- ja korjaustoimenpiteistä sekä mahdollisista vaurioepäilyksistä. Myyjien antamat tiedot olivat keskeinen osa kuntotarkastusraporttia. Kuntotarkastusraportin haastatteluosaan ei ollut kirjattu mainintaa siitä, että asuinrakennuksessa olisi tai olisi ollut kosteus-, mikrobi-, laho- tai homevaurioita tai että tällaisia aikaisempia vaurioita ja vikoja olisi korjattu tai jätetty korvaamatta.\n3. Kuntotarkastusraportin haastatteluosassa kohdassa 1.11 Myyjät ilmoittivat pintamateriaalien osalta, että vuonna 2017 laminaatit on vaihdettu ja seinät on maalattu. Rakenteiden tai eristeiden korjauksista tai rakenteiden kuvauksista ei ole haastatteluosassa mitään mainintaa. Kohdassa 2.1 kosteushavainnot ja niiden osalta tehdyt oleelliset korjaukset ja huoltotyöVtoimenpiteet sekä kohdassa 2.4 hajuhavainnot. on Myyjien antamaksi tiedoksi merkitty nimenomaisesti \"Ei\". Rakennuksen käytön osalta kohdassa 4.2 Myyjät olivat ilmoittaneet, että kohde oli ollut asumattomana noin 1 vuoden.\n4. Ostajien Myyjiltä, Välittäjältä, myyntiesitteestä ja kuntotarkastusraportista saamien tietojen mukaan Ostajilla oli perusteltu aihe luottaa siihen, että asuinrakennus soveltuu asumistarkoitukseen ja että kaupan kohteessa ei ole muuta korjaus- ja jatkotutkimustarvetta kuin ilmanvaihdon riittävyyden varmistaminen, eli raitisilmaventtiilien asennus ja yläpohjan kulkusillan asennus sekä yläpohjan ilmanvaihdon riittävyyden selvittäminen. Ostajilla oli perusteltu aihe luottaa siihen, että kaupan kohteessa ei ole merkittäviä ja kiireellisiä korjaustarpeita ja että kaupan kohteessa ei ole eikä ole ollut kosteus-, mikrobi-, laho- tai homevaurioita tai tällaisia vaurioita aiheuttavia vikoja.\n5. Myyjä tai Välittäjä eivät kertoneet Ostajille ennen kauppaa, että kaupan kohteessa olisi ollut rakennusvirheitä, kosteus-, mikrobi-, laho- tai homevaurioita tai tällaisista johtuvia korjaustarpeita tai että kohteessa olisi tällaisia vaurioita aiheuttavia vikoja.\n6. Myyjä tai Välittäjä eivät kertoneet Ostajille ennen kauppaa, että kohteessa olisi suoritettu vaurioiden ja niitä aiheuttavien vikojen korjauksia taikka jätetty korjaukset tekemättä.\nKaupan jälkeen havaitut viat ja vauriot\n7. Ostajat havaitsivat syksyllä 2019 asuinrakennuksen keittiön ja makuuhuoneen seinien maalipinnoissa kupruilua. Asuinrakennuksessa suoritettiin tutkimuksia Vahinkopartio Oy:n toimesta.\n8. Vahinkopartio Oy:n tutkimuksissa ilmeni, että keittiön valurautaviemärin ensimmäisessä mutkassa oli iso reikä pintabetonilaatan ja pohjalaatan välissä eristetilassa ja että vesi oli valunut jo pidemmän aikaa rakenteisiin kastellen asuinrakennuksen alapohjan. Lisäksi kosteusvaurioiden syynä oli aikaisemmin korvaamatta jätetyt kosteusvauriot ja puutteellinen rakennuspaikan kuivatus (ml. reikä sokkelissa ja veden lammikoituminen rakennuksen seinustalle). Selvitysten perusteella vika ja vauriot olivat olleet olemassa jo kaupantekohetkellä 1.8.2018. Tutkimuksissa ilmeni, että asuinrakennuksen lattia- ja seinärakenteet sekä eristeet ovat kauttaaltaan märkiä ja että rakennuksessa oli aikaisempia korvaamattomia kosteus-, mikrobi- ja lahovaurioita.\n9. Vahinkopartio Oy suoritti tutkimuksissaan rakenteiden porareikämittauksia. Raportin mukaan korjaustarve kohdistuu koko rakennukseen. korjattavia rakenteita ovat lattia- ja seinärakenteet sekä näiden rakenteiden eristeet. Kuiviksi tarkoitetuissa tiloissa asunnon nro 1 osalta 25\/25 ja asunnon nro 2 osalta 5[7 mittauksesta tulos oli märkä tai kostea. Märkätilojen osalta porareikämittauksia ei tehty, koska lattiassa kulkee käyttövesiputkia. Huomioiden saman rakenneratkaisun toistuminen märkätilojen kohdalla, on ilmeistä, että myös märkätilojen osalta lattia- ja seinärakenteet ovat kastuneet ja vaurioituneet.\n10. Vahinkopartio Oy on laatinut korjaustöistä kustannusarvion. Kustannusarvio perustui siihen, että purku- ja jälleenrakennustyöt joudutaan tekemään todettujen vikojen ja vaurioiden korvaamiseksi kauttaaltaan asunnossa nro 1 ja asunnossa nro 2 vähintään vaatehuoneeseen, olohuoneeseen ja keittokomeroon. Lopullinen laajuus ja tarvittavat toimenpiteet varmistuisivat vasta purkutöiden jälkeen.\n11. Korvaaminen edellyttää asuntojen ulkoseinien tiiliverhousten ja eristeiden purkamista, sisäpuolella kaikkien kiintokalusteiden purkamista, lattiapinnoitteiden ja listojen purkamista, lattian pintabetonin piikkausta ja pintabetonin alapuoleisten eristeiden poistoa, pohjabetonilaatan jyrsintää puhtaalle betonipinnalle, levyseinien purkamista, kiviseinien jyrsintää puhtaalle runkopinnalle, LVIS-purkutöitä, desinfiointeja ja kuivatuksia. Purkutöiden lisäksi kustannusarvio sisältää jälleenrakennustyöt entiseen tasoonsa, rakennusteknilliset työt, materiaalit, työn- ja projektinjohtokustannukset sekä purkutyöjätteiden hävittämiskustannukset. korjausten kokonaiskustannus olisi 266.000,00 euroa. Erillistä valvontaa ja suunnittelua sekä irtaimiston poistoa, jota korjaustöiden suorittaminen lisäksi edellyttää, ei ole sisällytetty kustannusarvioon.\n12. Ostajat joutuivat turvautumaan sijaisasumiseen syyskuusta 2019 lukien sen jälkeen, kun viat ja vauriot ilmenivät kaupan kohteessa eikä kiinteistöä ole ostajien toimesta käytetty tämän jälkeen asumiseen.Kaupan jälkeen saadut lisätiedot\n13. Åhmanien ja Myyjien välisen riita-asian oikeudenkäyntiaineiston sisältämistä selvityksistä, joista Myyjät ovat tienneet tai heidän ainakin olisi pitänyt tietää, ilmeni Ostajille uusia tietoja kaupan kohteen kunnosta. Näitä selvityksiä olivat mm. Heikki Koirasalon (CFU Finland Oy) tutkimusraportti 11.8.2016, Ositum Oy:n materiaalinäyteanalyysiraportit 20.5.2016 ja 12.7.2016, PK Kuivauksen tutkimusraportti 13.5.2016, Talotekniikka Kuusjoki Oy:n muistio 29.3.2016, Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n raportti 10.2.2016 ja Talotekniikka Kuusjoki Oy:n muistio 29.1.2016.14. Selvitysten perusteella asuinrakennus oli ollut jo 2016 kauttaaltaan kosteus-, home-, mikrobi- ja lahovaurioitunut. Rakennuksen sisätiloissa oli ollut voimakas mikrobikasvuston haju, joka oli viitannut laajoihin kosteusvaurioihin. Mikrobeja, homeita ja bakteereita oli todettu laboratoriotutkimuksissa useissa eri näytteissä ja näytteissä oli esiintynyt myös sädesienilajistoa. Mikrobeja sisältävillä materiaaleilla oli todettu myös olevan ilmayhteys huonetilojen sisäilmaan.\n15. Koirasalon tutkimusraportin mukaan rakennus on ollut korvaamisen sijaan kannattavampaa purkaa ja rakentaa uudelleen. Tutkimusraportissa todetaan, että:\n• ulkoseinien lämmöneristeet ovat olleet pahoin vaurioituneet ja alapohja kastunut, mitkä seikat oli todettu olevan syy-yhteydessä todettuun hajuhaittaan;• rakennuspaikka oli jo alun perin 1970 rakentamisvaiheessa tehty kuivatusten osalta virheellisesti, kun kohteesta oli puuttunut salaojitukset ja täyttöhiekka oli ollut vettä läpäisemätöntä;• kosteusvaurio on ollut rakenteessa kohdalla, joka täyttää terveyshaitan ja toimenpiderajan ylittymisen tunnusmerkit;\n• Mikrobivaurioista ulkoseinien alaosissa eristetiloissa on todettu, ettei niitä tiivistyksillä voi Sorjata;• alapohjan kosteus ja haju ei ole poistettavissa kuivattamalla;\n16. Välttämättöminä korjaustöinä asunnon nro 1 osalta Koirasalo oli esittänyt:Sisäpuolella;• ulkoseinien alaosien uusiminen ja alapohjan uusiminen• väliseinien pinnoitteiden\/pintarappauksien uusiminen• kiintokalusteiden uudelleen asentaminen • lattialämmityksen uusiminen Rakennuspaikan kuivatus:• salaojituksen rakentaminen, sadevesien ohjaaminen ja maanpintojen alentaminenUlkoseinät:• tiilimuuraus puretaan ulkopuolelta, lämmöneristeet poistetaan• pinnat eristetilassa hiotaan puhtaaksi ja imuroidaan• uudeksi lämmöneristeeksi uretaanilevy (PU-1OOal), saumat vaahdotetaan tiiviiksi, ilmarako 30 mm, uusi tiilimuuraus 85 mm, ikkunasyvennykset ja pellit uusitaanAlapohjat:• kiintokalusteet irrotetaan• pintabetonilaatta, toja-levy, kevytsorat ja muovikotelot puretaan• viemäreiden uusinta• kantavaa pohjalaattaa kuivatetaan ja puhdistetaan tarvittavin keinoin• kevytsoraa n. 0,1 m, lämmöneriste eps 0,1 m, pintabetonilaatta0,08m • uusi lattialämmitysputkisto pintabetonilaattaan, uusi lattiapäällyste SisäseinäVväliseinät:• sisärappaus ja kipsilevyt poistetaan• pintoja (tiili) kuivatetaan ja puhdistetaan tarvittavin keinoin• uudet rappaukset ja tasoitukset ja maalaukset • uudet listoitukset lattian ja katon rajaan, oviin ja ikkunoihin Salaojat ja sadevedet sekä maanpinnat:• rakennuksen vierustojen kaivaminen auki• salaojaputkiston asentaminen rakennuksen ympäri, kulmille kaivot• vesien ohjaaminen uuteen perusvesikaivoon, joka liitetään kunnalliseen sadevesiviemäriin• sokkelin kosteuseristys• vierustan ja salaojakaivauksen täyttö sepelillä 6-16 mm• sadevesien ohjaaminen katolta suppiloihin syöksyjen alle ja vesien ohjaaminen putkistolla perusvesikaivoon• routaeristys\n17. Myyjät olivat vastauksessaan Åhmanien haastehakemukseen myöntäneet merkittäviltä osin vaurioiden sekä korjaustarpeen olemassaolon.\n18. Myyjien todisteisiin sisältyneen PK-Kuivauksen asiantuntijalausunnon mukaan• eristetilassa oli havaittu kohonneita kosteusarvoja lähes koko asunnon alalta, ja kosteusvauriot eivät ole johtuneet maakosteudesta;• ulkoseinän eristeet, pohjabetonin pintakerros ja lattian eristeet olivat kastuneet ja kosteusvaurioituneet;• lattian eristetilan pohjalla oli havaittu vanhoja muovisäkkejä, joiden väliin oli kertynyt kosteutta ja paikoin vettä;• lattiarakenteille on mahdotonta suorittaa koneellista kuivausta ja korjaukseksi on esitetty rakenteiden purkamista;\n19. Asiantuntijalausunnossa suositeltiin:• pintabetonilaatan purkamista 91 m2 alueelta;• eristeiden ja muovisäkkien poistamista;• pohjabetonilaatan mekaanista poistamista vaurioalueelta puhtaalle betonipinnalle;• lattiarakenteiden koneellisesta kuivatusta ja kuivumisen varmistamista rakenteiden kosteusmittauksilla;• ulkoseinien tiilirakenteiden ja lämpöeristeen kuivausta yli- ja alipaine turbiinilla;• eristeiden kuivasavudesinfiointia;• kaikkien rakenteiden desinfiointia ennen kunnostuksien aloittamista; sekä• töiden suorittaminen rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.20. Vaurioiden ja vikojen edellyttämät purku- ja uudelleenrakennuskustannukset olisivat olleet jopa 447.500 - 568.000 euroa ja Koirasalon arvion mukaan pelkästään asunnon nro 1 osalta170.000 - 250.000 euroa.\n21. Seppolevy Oy oli Myyjien tilauksesta suorittanut tarkastuksen kiinteistöllä 18.4.2018. Tarkastuksen ajankohtana salaojat jaasuinrakennuksen uudet pinnat oli asennettu. Tarkastusraportin mukaan keittiön vieressä olevan makuuhuoneen ulko- ja väliseinästä sisäpuolelta tehdyissä mittauksissa löytyi kohonneita kosteuksia. Raportissa on kehotettu tarkistamaan keittiön hanalle nousevat liitokset keittiökaappien takaa.\n22. Seppolevy Oy:n tarkastusraporttia tai siinä olleita tietoja ei ollut annettu Ostajille tiedoksi ennen kauppaa myyjien tai välittäjän toimesta. Myyjät eivät olleet ryhtyneet jatkotutkimus- ja korjaustoimenpiteisiin.23. Vahinkopartio Oy:n tarkastuksissa vuonna 2019 todettu viemärin vuotokohta alapohjarakenteeseen on samassa paikassa keittiökaapin kohdalla, kuin mihin Seppolevy Oy:n tarkastusraportissa oli annettu suositus jatkotutkimuksista.\n24. Myyjät ovat 7.1.2020 toimittaneet selvityksen Ostajien vakuutusyhtiölle kiinteistön aikaisemmista korjauksista. Selvityksen mukaan kaupan purkamisen jälkeen kosteutta oli löytynyt päämakuuhuoneesta ja viereisestä huoneesta. Kipsipintoja ja laminaatteja oli poistettu, kohteessa oli tehty kuivauksia ja kohteeseen oli tehty salaojat, seinäpintojen tasoitus, maalaus ja uuden laminaatin sekä vinyylipinnan asennus. Putkistoon ei ollut tehty mitään toimenpiteitä ja pintamateriaalien uusimista lukuun ottamatta kaikki muut Koirasalon ja PK-kuivauksen esittämät korjaukset oli jätetty tekemättä. Töitä oli tehty omin voimin ja ystävien avustuksella rakennusmestari Kari Luhtasaaren valvonnassa.\n25. Vahinkopartio Oy:n tarkastuksessa on vuonna 2019 selvinnyt, että:• pohjalaatan päällä on edelleen olemassa kevytsora, jonka päällä pintalaatan alapinnassa on alkuperäinen puukuitusementtilevy eli toja-levy;• pintabetonilaattaa ei ole purettu;• alapohjan eristeitä ei ole vaihdettu;• pohjabetonilaattaa ei ole puhdistettu;• ulkoseinien rakenteessa olleita lämmöneristeitä tai tiiliseiniä ei ollut aikaisemmin purettu;• alapohjan kuitusementtieristeestä ja ulkoseinien eristevilloista oli löytynyt tutkimuksissa jo vuonna 2016 mikrobeja, bakteereja ja sädesientä.\nKaupan kohteen virheellisyys ja myyjien menettely\n26. Kaupan kohteessa on laatuvirhe, koska asuinrakennus ei ole soveltunut kaupantekohetkellä asumistarkoitukseen eikä se ole vastannut kunnoltaan sitä, mistä kaupan osapuolet ovat sopineet. Kauppakirjassa on viitattu kohteen kunnosta Benson Oy:n kuntotarkastusraporttiin, jonka perusteella kaupan kohteessa ei ole pitänyt olla aikaisempia kosteus-, mikrobi- tai lahovaurioita tai muita merkittäviä ja kiireellisiä korjaustarpeita tai vikoja.\n27. Asuinrakennuksen lattia- ja seinärakenteissa, niiden eristeissä, lattian pinta- ja pohjabetonissa sekä seinän tiilivuorauksessa on ollut kaupantekohetkellä korvaamattomia kosteus-, mikrobi- ja lahovaurioita. Keittiön kaapilta lähtevässä viemäriputkessa on ollut jo kaupantekohetkellä reikä, josta vesi on päässyt vuotamaan rakenteisiin. Kohteessa on ollut rakennusvirhe, kun rakennuspaikalta on puuttunut kokonaan kohteeseen suunnitellut ja rakennuslupa-asiakirjojen mukaiset salaojitukset ja rakennuspaikan kuivatus on ollut täysin puutteellinen vuosien 1970 - 2017 välisenä aikana.\n28. Kaupan kohteessa on laatuvirhe, koska Myyjät ja Välittäjä olivat jättäneet ilmoittamatta Ostajille sellaisista seikoista, joista he tiesivät tai joista heidän olisi pitänyt tietää, ja joilla seikoilla on vaikutusta kiinteistön käyttöön ja arvoon. Seikat, jotka Myyjät ja Välittäjä olivat jättäneet ilmoittamatta Ostajille ennen kauppaa, olivat:\n• Åhmanien kanssa solmitun kaupan purkuun liittyvät tapahtumat ja kaupan purkamisen syyt, mukaan lukien kyseisen riita-asian oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevät kiinteistöä koskevat tiedot;\n• kiinteistössä aikaisemmin ennen kauppaa ilmenneet kosteus-, mikrobi-, home- ja lahovauriot lattia ja seinärakenteissa, niiden syyt sekä niitä koskevat selvitykset, tutkimustulokset, korjaustarpeet ja korjauskorjaussuositukset;\n• kiinteistössä aikaisemmin ennen kauppaa ilmenneitä kosteus-, mikrobi-, home- ja lahovaurioita ei ollut korjattu, eikä korjaussuosituksia ollut noudatettu, eikä korjauksia ollut toteutettu rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti;\n• Myyjien kaupan jälkeen tehdyksi väittämien kosteusvaurioiden korjaustöiden sisältö, pintaremonttityöt ja kuivaukset;\n• Myyjien tehdyksi väittämien korjaustöiden jälkeenkin kohteessa oli esiintynyt kuivissa asuintiloissa edelleen kohonnutta kosteutta ja Seppolevy Oy oli 18.4.2018 antanut jatkotutkimussuosituksen;\n• Boynson Oy:n kuntotarkastusraportin haastatteluosiossa mainitut vuonna 2017 tehdyksi ilmoitetut pintaremonttityöt olivat liittyneet kosteusvauriokorjauksiin;\n• alkuperäinen aikaisempi rakennusvirhe, kun kiinteistöltä oli puuttunut salaojat vuosien 1970 - 2017 välisenä aikana, maa-aines oli ollut vettä läpäisemätöntä ja rakennuspaikan kuivatus oli oltut puutteellinen.\n29. Kaupan kohteessa on laatuvirhe, koska Myyjät olivat antaneet ostajille virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon rakennusten kunnosta ja kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ja tietojen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Myyjät olivat ilmoittaneet ostajille ennen kauppaa virheellisesti tai harhaanjohtavasti kuntotarkastusraportin haastatteluosiossa 25.7.2018:\n• että kohteessa ei ole ollut aikaisemmin kosteushavaintoja tai maakellarimaista tai poikkeavaa hajua;\n• että asunto olisi ollut asumaton noin 1 vuoden, kun se tosiasiassa oli ollut asumaton ainakin huhtikuusta 2016 lukien;\n• että salaojat olisi uusittu vuonna 2018, kun tosiasiassa salaojat oli ensimmäisen kerran asennettu kohteeseen syksyllä 2017.\n30. Myyjät ovat vastuussa Ostajille myös siltä osin, kun tiedonantovirheen mahdollisesti katsotaan johtuvan Välittäjän virheestä ja laiminlyönnistä.\n31. Myyjien menettely on ollut erittäin moitittavaa, kun Ostajilta on tarkoituksellisesti salattu kiinteistön ominaisuuksiin liittyviä erittäin olennaisia tietoja ja tällä menettelyllä oli saatu Ostajat houkuteltua tekemään kauppa huomattavalla ylihinnalla kaupan kohteen arvoon nähden, ja jota kauppaa Ostajat eivät olisi tehneet. mikäli heillä olisi ollut oikea tieto kiinteistön aikaisemmista vaiheista. Myyjien menettely on ollut tahallista tai vähintään törkeän huolimatonta.\n32. Kaupan kohde poikkeaa laadultaan joka tapauksessa kanteessa yksilöityjen vikojen, vaurioiden, puutteiden johdosta niin merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioiden perustellusti edellyttää, että myös ns. salaisen virheen merkittävyyskynnys ylittyy.\nVälittäjän virheellinen menettely\n33. Välittäjä ei ole suorittanut välitystehtävää amLassitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen ja Välittäjä oli jättänyt ottamatta huomioon Ostajien edut, kun Välittäjä oli ohjeistanut ennen kauppaa Myyjille, että kiinteistön aikaisemmista vaiheista ei ollut tarvetta kertoa Ostajille. Välittäjän menettelystä oli aiheutunut Ostajille vahinkoa.34. Välittäjä on tiennyt, tai sen olisi tullut ainakin selvittää ja varmistaa seuraavat seikat, joiden Välittäjä tiesi tai olisi tullut tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen ja joista seikoista Välittäjällä on ollut Ostajia kohtaan tiedonantovelvollisuus, joka oli laiminlyöty:\n• aikaisemman Åhmanien kanssa solmitun kaupan purkuun liittyvät tapahtumat ja kaupan purkamisen syyt mukaan lukien kyseisen riita asian oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevät kiinteistöä koskevat tiedot;\n• kiinteistössä aikaisemmin ennen kauppaa ilmenneet kosteus-, mikrobi-, home- ja lahovauriot lattia ja seinärakenteissa, niiden syyt sekä niitä koskevat selvitykset, tutkimustulokset, korjaustarpeet ja korjauskorjaussuositukset;\n• Myyjien tehdyksi väittämien kiinteistössä olleiden kosteus-, mikrobi-, home- ja lahovaurioiden korjaustöiden sisältö ja korjausten riittämättömyys sekä se, että korjaussuosituksia ei ollut noudatettu eikä korjauksia ollut toteutettu rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisesti;\n• Myyjien tehdyksi väittämien korjaustöiden jälkeenkin Välittäjän välityssopimuksen voimassa ollessa, kohteessa oli esiintynyt kuivissa asuintiloissa edelleen kohonnutta kosteutta ja Seppolevy Oy oli 18.4.2018 antanut jatkotutkimussuosituksen, eikä riittäviin toimiin ollut myyjien toimesta ryhdytty;\n• alkuperäinen aikaisempi rakennusvirhe, kun kiinteistöltä oli puuttunut salaojat vuosien 1970 - 2017 välisenä aikana ja maa-aines oli ollut\nvettä läpäisemätöntä ja rakennuspaikan kuivatus oli ollut puutteellinen;\n• kauppakirjassa viitatun kuntotutkimusraportin haastatteluosioon merkityt myyjien antamat tiedot olivat virheellisiä ja puutteellisia sekä ristiriitaisia Välittäjällä olleen tiedon kanssa, kun Välittäjä on väittänyt olleen tietoinen, että kaupan kohde olisi aikaisempien vaurioiden ja vikojen osalta peruskorjattu Åhmanien kanssa solmitun kaupan purkamisen jälkeen, joita seikkoja ei ilmene kuntotutkimusraportin sisältämistä tiedoista.\n35. Mikäli Välittäjä olisi täyttänyt sille kuuluvan huolellisuus-, selonotto- ja tiedonantovelvollisuuden, olisivat Ostajat saaneet sellaiset tiedot, joiden Välittäjä tiesi tai olisi pitänyt tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen.36. Kauppaa Ostajat eivät olisi tehneet, mikäli heillä olisi ollut oikea tieto kiinteistön aikaisemmista vaiheista, mukaan lukien aikaisempi kaupan purku, viat, vauriot ja puutteet sekä se, että korjaussuosituksia oli Myyjien toimesta jätetty noudattamatta. Välittäjän menettely on ollut vähintään huolimatonta.Kaupan purkaminen ja vahingon määrä\n37. Kauppa tulee purkaa ja Myyjät velvoittaa palauttamaan kauppahinta viivästyskorkoineen. Virheiden oikaisu edellyttäisi vähintään 266.000,00 euron purku- ja uudelleenrakentamiskustannuksia. Kaupan kohteessa tulee suorittaa vähintään ne korjaukset, jotka kohteessa oli aikaisemmin todettu. Välttämättömien ja tähän mennessä todettujen vikojen, vaurioiden ja puutteiden korjauskustannusten määrä vastaa 62 %:a kauppahinnasta. Kun rakenteita ei ole kaikilta osin avattu, voi korjaustarve olla isompi kuin toistaiseksi on todettu ja korjauskustannusten lopulliseen määrään sisältyy siten sellaisia epävarmuustekijöitä, joita Ostajien ei voida kohtuudella edellyttää ottavan vastattavaksi. Virheen oikaisu edellyttäisi myös useita kuukausia kestäviä kosteus- ja homevauriopurkutöitä ja näiden jälkeisiä uudelleenrakennustöitä, joiden aikana kohdetta ei voi käyttää asumiseen.\n38. Ostajat eivät olisi solmineet kauppaa, mikäli heillä olisi ollut tiedossa kaupantekohetkellä kaupan kohteessa olevat viat, vauriot, puutteet ja korjaustarpeet. Kaupan purkamisen olennaisuuskynnys ylittyy eikä muuta seuraamusta kuin kaupan purku voida pitää kohtuullisena.\n39. Kun kauppa puretaan, kiinteistöön kaupanteon jälkeen pannut tarpeelliset ja hyödylliset kustannukset tulisi korvata Ostajille. Tällaisten kustannusten määrä on 10.924,90 euroa.40. Kun kauppa puretaan, Ostajat vaativat myyjältä MK 2 luvun 32 §:n nojalla vahingonkorvauksena Boynson Oy:n kuntotarkastuksen kulun 840 euroa, kun kuntotarkastus jää tarpeettomaksi. Kuntotarkastusta ei olisi tilattu, jos Myyjät tai välittäjä olisi antanut tiedot kaupan kohteen\nkunnosta, vioista ja vaurioista tai kiinteistön aikaisemmista vaiheista myyntiesitteessä tai muulla tavalla ennen kuntotarkastuksen tilaamista. Myös kiinteistönvälittäjä oli tuottamuksen perusteella vahingonkorvausvastuussa ostajille kuntotarkastuksen kuluista.\n41. Ostajat vaativat sijaisasumiskuluja 83.000 euroa sen jälkeiseltä ajalta, kun vauriot ensimmäisen kerran ilmenivät ja Ostajille kävi selväksi, että kaupan kohde ei sovellu terveelliseen ja turvalliseen asumiseen. Lisäksi Ostajille on aiheutunut muuttokustannuksia ja ylimääräisiä kotivakuutuskuluja, kun kotivakuutuksen piiriä on jouduttu laajentamaan sijaisasumiseen. Näistä kuluista ovat vahingonkorvausvastuussa Myyjät ja Välittäjä. Ylimääräisiä muuttokustannuksia ja kotivakuutuskuluja tai sijaisasumiskuluja ei olisi syntynyt Ostajille, mikäli Myyjät tai Välittäjä olisivat antaneet tiedot kaupan kohteen kunnosta, vioista ja vaurioista tai kiinteistön aikaisemmista vaiheista eli kaupan purkamisesta.\n42. Välittäjä oli rikkonut sille kuuluvia velvollisuuksia. Kaupan purkutilanteessa Välittäjä tulee velvoittaa korvaamaan Ostajien maksama kauppahinta ja korvaus kiinteistöön pannuista tarpeellisista ja hyödyllisistä kustannuksista siltä osin kuin Ostajat eivät onnistu saamaan sitä takaisin Myyjiltä, koska näihin liittyvät taloudelliset menetykset johtuvat siitä, että Ostajat tekivät kaupan, jota he eivät olisi tehneet, mikäli Välittäjä olisi antanut Ostajille oikeat tiedot.\n43. Myös muut vahingot kuin ostopäätöksestä aiheutuvat välittömät taloudelliset vahingot voivat tulla Välittäjän Korvattavaksi.\n44. Myyjät ovat ilmoittaneet Ostajille, että vapaaehtoinen kaupan purku ei ole mahdollista Myyjien taloudellisen tilanteen johdosta. Näin ollen Välittäjän vastuulle kuuluvan lopullisen vahingon määrästä ei ole tässä vaiheessa saatavissa riittävän luotettavaa todistelua. Välittäjän ja Myyjien velvoitteiden rikkominen liittyy olennaisesti samaan tosiseikastoon kuin Myyjien vastuu, joten on perusteltua, että Välittäjän osalta asia ratkaistaan samassa yhteydessä ehdollisella suoritustuomiolla kauppahinnan palautussaatavan sekä tarpeellisia ja hyödyllisiä kiinteistöön pantuja kustannuksia koskevan korvaussaatavan osalta.\n45. Mikäli kauppaa ei purettaisi, tulee Myyjät ja Välittäjä toissijaisesti velvoittaa yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille 349.000 euroa. Myyjien suoritusvelvollisuuden perusteena on Ostajien oikeus hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen. Välittäjän suoritusvelvollisuuden perusteena on Ostajien oikeus vahingonkorvaukseen. Puuttuvien tietojen johdosta Ostajat olivat maksaneet tietämättään kaupan kohteesta sen arvoon nähden merkittävän suuren ylihinnan. Mainittu ylihinta oli vähintään kohteessa ilmenneiden kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä niiden syiden korjauskustannuksia vastaava määrä.\n46. Määrästä 266.000,00 euroa vastaa määrältään tähän mennessä selvitettyjä välttämättömiä korjauskustannuksia, joka määrä on Myyjien osalta kaupan kohteen virheitä vastaavaa hinnanalennusta ja Välittäjän osalta vahingonkorvausta taloudellisesta vahingosta, jonka Ostajat ovat kärsineet, kun he ovat maksaneet virheen johdosta kaupan kohteesta liikaa.\n47. Vaaditusta määrästä 83.000 euroa on Ostajalle aiheutuneita sijaisasumiskuluja, jotka ovat vahingonkorvausta niin Myyjien kuin Välittäjän osalta. Vahinko on aiheutunut, kun Ostajille on myyty Myyjien toimesta ja Välittäjän myötävaikutuksella kiinteistö, joka ei ole soveltunut asumistarkoitukseen ja kun Myyjät oli jättäneet antamatta Ostajille oikeita ja riittäviä tietoja kaupan kohteesta ja kun Välittäjä oli jättänyt selvittämättä ja antamatta Ostajille oikeita ja riittäviä tietoja kaupan kohteesta.","paragraph_char_start":11104,"paragraph_char_end":36715,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1593}
{"query-id":"query-450799f88b51d9f0a1f72f768e8a732b","original_paragraph":"Maksasairaus: Yhdistelmän sakinaviiri + ritonaviiri turvallisuutta ja tehoa ei ole osoitettu potilailla, joilla on taustalla merkittäviä maksan toimintahäiriöitä. Siksi yhdistelmää Invirase + ritonaviiri tulisi käyttää varoen tässä potilasryhmässä. Yhdistelmä Invirase + ritonaviiri on vasta-aiheinen potilailla, joilla on dekompensoitu maksasairaus (ks. kohta Vasta-aiheet). Niillä antiretroviraalista yhdistelmähoitoa saavilla potilailla, joilla on krooninen hepatiitti B tai C, on suurempi riski saada vakavia, mahdollisesti henkeä uhkaavia maksahaittoja. Jos hepatiitti B:n tai C:n hoitoon annetaan samanaikaisesti muita antiviraalisia lääkkeitä, on syytä tutustua myös näiden valmisteiden valmisteyhteenvetoihin.","paragraph_char_start":10561,"paragraph_char_end":11278,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1521}
{"query-id":"query-43d7cd56d10587bb82353e90384f7020","original_paragraph":"Yhdistys maksaa shakinpeluusta rahapalkintoja. Aikaisemmin sanottiin, että palkkiot ilmoitetaan tunnuksella 316 (Muu veronalainen ansiotulo). Jossain aiemmin luin ohjeen, että ilmoitetaan koodilla 336 (Työkorvaus) ja ilmoitetaan lisätietona urheilija. Kumpi siis on oikein?\nMuusta kuin urheilukilpailusta saadut kilpailupalkinnot ilmoitetaan tulolajilla 316 (Muu veronalainen ansiotulo). Urheilijan rahana, tavarana tai lahjakorttina saamat palkkiot ilmoitetaan tulolajilla 336 (Työkorvaus) ja merkitään lisätiedoksi \"Urheilija\", jos urheilija ei ole palvelussuhteessa maksajaan. Jos urheilija on palvelussuhteessa maksajaan, rahapalkinto ilmoitetaan tulolajilla 216 (Muu maksettu lisä) ja lahjakorttina tai tavarana saatu palkinto tulolajilla 317 (Muu luontoisetu). Teidän tapauksessanne voidaan käyttää viimeksi mainittua ilmoitustapaa sen mukaisesti, onko palkinnonsaaja yhdistykseen palvelussuhteessa vai ei.","paragraph_char_start":66233,"paragraph_char_end":67145,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8477}
{"query-id":"query-fc4fbd60955382738d09d9d047a53d64","original_paragraph":"keskiviikko 16. marraskuuta 2022\nEn millään keksi mitään kunnollista otsikkoa. Otsikon pitäisi olla jotenkin osuva ja kuvaava, mielenkiintoinen. Mutta iski jonkinlainen... Voiko puhua blokista, esteestä? Ehkäpä. Mutta jätetäänpä aihe, tai siis otsikko hautumaan vielä hetkeksi ja käydäänpä itse tekstin kimppuun. Kenties keksin itse tekstiä kirjoittaessa jonkinlaisen otsakkeen.\nTaisin edellisessä merkinnässä kirjoitella jotain ruuasta. Ei ihan puurot ja vellit sekaisin, mutta asiaa mannasta kuitenkin. Joten jatketaanpa ruoka-aiheilla tässäkin merkinnässä. Uutinen tai pari aiheeseen liittyen ja sitä rataa. Itse asiassa, uutiseen liittyen olenkin jotain kirjoittanut jo aiemminkin aiheesta...\nMutta asiaan!\nKuun vaihteessa uutisoitiin Kylmänen Food -yrityksen konkurssista. Joskus 1900-luvun alussa perustettu lihanjalostamo-alan yritys hakeutui konkurssiin mm. koronan ja nousseiden kustannuksien vuoksi (raaka-aineiden ja polttoaineiden ja sähkön hinnat nousseet jne). Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (31.10.22).\nKylmäsellä on tehtaat parilla paikkakunnalla, Sodankylässä(kin) on yksi tuotantolaitos. Ja tehtaanmyymälä. Taitaa olla kovakin isku, ainakin työmarkkinoita ajatellen. Kylmäsellä tais olla kolmisenkymmentä henkeä palkkalistoilla, joten aika monen työpaikka menee... Ja kerrannaisvaikutukset\/välilliset vaikutukset vielä päälle, eli vaikuttaa myös niihin joilta Kylmänen ostanut lihat ja muut raaka-aineet.\nAiemmin olen kirjoittanut jotain lemmikkien ruoka-aineista. Tai siis kaupoissa myytävistä lemmikkienruuista, tässä tapauksessa kyseessä koiranruoka. Aiemmin taisin kertoa yrityksestä, joka mainosti olevansa Suomen ainoa koiranruokamerkki (kuiva-aineksien osalta). Ei ihan pidä paikkansa, sillä Kylmäsen Haukku-tuotemerkin alta löytyy myös koiranruokaa. Mutta nyt konkurssin myötä merkki poistunee markkinoilta, joten tämä toinen merkki voinee alkaa taas mainostamaan olevansa ainoa kotimainen koiranruokamerkki.\nSeurasin Maikkarin mainoksia, kertoivat tulevista ohjelmista. Olet mitä syöt -ohjelma alkaa joulukuun alussa. Sopivasti osuu juhlakauteen, joka tunnetaan parhaiten... Kas, ruokailusta ja ylenpalttisista antimistaan.\nOlikohan muita asioita, joista vois kertoilla? Eletään marraskuun puoltaväliä, joulu lähenee siis vauhdilla. Ensimmäiset, tai siis eka lahja jo hankittu. Pitänee pistäytyä parissa paikassa vielä, niin lahjat ovat kasassa. Tai siis! Enhän minä niitä lahjoja, vaan Joulupukki...\nJoulusta mieleen... Olen kansalaisopistossa ATK-opena, eli opetan ja opastan digiasioita kansalaisille. Opistossa alkaa joululomat pyörimään tuossa itsenäisyyspäivän tietämillä, eli pari-kolme viikkoa vielä töitä tänä vuonna. (Seuraavan kerran töissä sitten tammikuun 2023 puolessavälin.)","paragraph_char_start":2926,"paragraph_char_end":5654,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":508}
{"query-id":"query-861178ff09aed65b4b2509c1f5624c3c","original_paragraph":"Silloin alkoi puhua Pelko, mies pitkä ja solakka kuin lehdon koivu: \"Mutta mepä Laatokan rantamilla emme ole saaneet rauhassa elää. Ei se ole ollut idän vainolainen eikä Hämeen hätyyttäjä, jonka kanssa olemme saaneet taistella kaiken kesää; ei, susien kanssa olemme taistelleet yli voimain.\" — Sitten hän kertoi, miten idästä päin ensin oli tullut muutamia susia, mutta sitten yhä suurempia ja suurempia susilaumoja. Heimon miehet olivat ajaneet ne monet kerrat takaisin kauas itään, mutta jonkun ajan kuluttua ne taas palasivat. Miehiä oli aina paimenessa, vaan sittenkin tapahtui tuhoja. Olivatpa sudet jo ryöstäneet kaksi lasta ja repineet yhden paimenen.","paragraph_char_start":8519,"paragraph_char_end":9177,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1433}
{"query-id":"query-5fa50584190d54963a57912fdecd13af","original_paragraph":"Kirjoitusasua alla päin suositellaan yksinomaiseksi silloin, kun ilmaus on kuvaannollinen, merkitykseltään ’alakuloisena, masentuneena; pahoilla mielin’. Käytännössä yhteen kirjoittaminen on vallitseva käytäntö. Konkreettinen ilmaus, jonka merkitys on ’alhaallapäin, alempana’, voidaan kirjoittaa yhteen tai erikseen, allapäin ∼ alla päin. Sellainen konkreettinen merkitys on kuitenkin harvinainen. Normin taustalla voi olla myös se sinänsä oikea ajatus siitä, että kyseessä on alkujaan selvä sanaliitto: alla päin on tarkoittanut konkreettisesti ’pää alhaalla’ (vrt. rakennetta ilmaukseen vesissä silmin). Yleinen kirjoitusasu taas selittyy sillä, että ilmaus koetaan kiinteäksi sanonnaksi, ja se myös äännetään yksihuippuisena, eli osalla päin ei ole sivupainoa.","paragraph_char_start":50057,"paragraph_char_end":50821,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7722}
{"query-id":"query-98ca0da22a397281f036cbf9166e2121","original_paragraph":"Sairausvakuutuksen maksujen määrät vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella (SVL 18 luku 23–24a §:t). Vuonna 2019 sairausvakuutuslain mukaisesta palkkatulosta suoritettava sairaanhoitomaksu on 0 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta SVL 18 luvun 14, 16-19 ja 19a §:ssä tarkoitetusta maksuperusteesta (Vna 1 §:n 1 momentti). Jos vakuutettu kuitenkin saa muuta kuin SVL 18 luvun 15-18 §:ssä tarkoitettua ansiotuloa, peritään kyseisestä tulosta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua 1,61 prosenttia (Vna 1 §:n 2 momentti). Siten, jos tulo on SVL 11 luvun 2 §:n 4 momentin 3-5 kohdissa tarkoitettua ansiotuloa, siitä peritään vakuutetun sairaanhoitomaksua 1,61 %.","paragraph_char_start":65603,"paragraph_char_end":66306,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9075}
{"query-id":"query-03e47f4a13c7277cf59d7253daeafad4","original_paragraph":"Wikipedian mukaan Ruotsin valtio omistaa 37.3% Teliasta, joka OCCR:n mukaan on ainakin kaksi kertaa jäänyt kiinni korruptiosta. 2018 Telia osti Bonnierilta Bonnier Broadcasting -yksi-kön, jolle kuuluvat Ruotsalainen TV4, C More ja MTV3 -kanava Suomessa. Asiasta kertoi myös Ruotsalainen Aftonbladet -lehti 2017. Esitietojen mukaan Telia on harrastanut \"maissa joilla on raja Venäjän kanssa\"- televakoilua. Myös SAAB JAS Gripen on korruptioskandaaleissa ryvet-tynyt ja paljastunut sotilaallisen teknologian varastamisesta. Voi olla että Ruotsin valtion omista-milla korruptioskandaaleissa ryvettyneillä yrityksillä on jotain yhteistä \"perinnöllisiin arvoihin\", jotka Suomessa ovat ehdottomasti kiellettyjä.","paragraph_char_start":62710,"paragraph_char_end":63415,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9203}
{"query-id":"query-d8dfcb7a9ccc3e32f1097449ce122f33","original_paragraph":"Rakastan vaaleita hiuksia ja viihdyin niissä. Nyt jälkeenpäin kuvia katsoessa se joskus näytti sopivan minulle, mutta joissain kuvissa ei todellakaan. Joskus kombo näytti luonnolliselta ja joskus taas erittäin \"tuksumaiselta\". En siis tiedä haluaisinko nuo palavasti takaisin, vai pitäisikö pysytellä kauempana, mutta jokatapauksessa vaaleaan aina ihastun. Olen kuitenkin maailman laiskin hiustenvärjääjä, enkä jaksa kärsivällisesti huolehtia ja sävyttää hiuksiani. (näissäkin kuvissa väri näyttää aika epätasaiselta, sillä lopputulos saavutettiin pääosin sillä raidoitusmenetelmällä) Ja se jos jokin oli kokovaaleissa tuskaa, kun juurikasvua puski tulemaan tai väri kellahti liian tunkkaiseksi.","paragraph_char_start":37525,"paragraph_char_end":38220,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5739}
{"query-id":"query-6e4308360da57dc43e110b9d4de79c28","original_paragraph":"Nyt huomaan hyvin kuinka energia lisääntyy aina lääkkeenoton jälkeen. Valitettavasti tämä tapahtuu myös illalla, vaikka otan eri lääkkeitä kun aamulla ja päivällä. Iltalääkkeistä kehden pitäisi olla sellaisia jotka rauhoittavat varsinkin päätä ja auttavat rauhoittumaan. Toinen on melatoniini (reseptillä) jota otan aika suurena annoksena ja toinen on lääkärin oma ”viritys”. Tämä lääke ei siis ole alun perin tarkoitettu siihen mihin se on minulle määrätty ja apteekissa saan aina pienen hymyn ja kummastuksen farmaseutin huulille, kun haen tätä kyseistä lääkettä. Otan uuden yhdistelmälääkityksen vuoksi thyroxinin vasta illalla, kun yleensä se otetaan aamulla.","paragraph_char_start":45815,"paragraph_char_end":46478,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7395}
{"query-id":"query-c05156f1b1a1e46b87025415b75d2199","original_paragraph":"16 16 Psykososiaalisia ja ympäristötekijöitä, jotka täytyy huomioida yhtenä osana kivun hoitoa, on useita. Näitä tekijöitä ovat potilaan ikä, sukupuoli, aiemmat kokemukset kivusta ja kivun ilmaisemisen tapa. Lisäksi kokemiseen vaikuttavat ympäristö ja koulutustaso. Tärkeää on ottaa todesta potilaan ilmaisema kipu ja myös hänen arvionsa kivusta ja sen aiheuttajasta. (Briggs ym. 2004, 5.) Kun lähdetään hoitamaan haavakipua, on tärkeää tietää kivun fysiologia sekä haavakivun monimuotoisuus. Lähtökohtana ovat yksilöllinen kivunhoito ja asiantunteva hoitohenkilökunta. Haavakivunhoidossa auttaa tarkka tilannearvio ja yksilöllinen kivun lääkkeellinen hoito. (Briggs ym. 2004, 4.) Yksilöllisessä kivunhoidossa on huomioitava, että haavassa voi esiintyä useita kivun eri tyyppejä. Tällöin ei riitä, että hoidetaan pelkästään toimenpiteen aiheuttamaa kipua. Kipua, joka liittyy haavahoitoon, voidaan vähentää vain, jos mahdollinen tausta- ja liikekipu ovat hallinnassa. Oikein hoidettu haavakipu edistää haavan paranemista sekä parantaa potilaan elämänlaatua. (Briggs ym. 2004, 4.) 4.2 Lääkkeellinen hoito Ennen lääkkeellistä kivun hoitoa tulee kiinnittää huomiota kivun laatuun, kestoon ja aiheuttajaan. Lisäksi huomioidaan potilaan sairaudet ja kontraindikaatiot eli vasta-aiheet, sekä potilaan paino ja ikä. Potilaan yliherkkyydet ja muut käytössä olevat lääkkeet tulee selvittää ennen kuin kipulääkettä määrätään. (Hietanen ym. 2005, ) Haavakivun hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat tulehduskipulääkkeet, parasetamoli, opioidit ja depressio- sekä epilepsialääkkeet. Kivunhoidossa voidaan käyttää myös pintapuudutteita, kuten lidokaiinia, prilokaiinia ja ametokaiinia sisältäviä puudutusaineita. (Hietanen ym. 2005, ). Ennen haavan hoitoa tulisi kipulääkettä antaa ennaltaehkäisevästi. Lisäksi täytyy varata varalääke, jonka voi antaa toimenpiteestä aiheutuvan kivun lievittä-","paragraph_char_start":25391,"paragraph_char_end":27268,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3798}
{"query-id":"query-6cdf4b02b733ee4bddb92d24f8d01b27","original_paragraph":"Väitteen ymmärtämiseksi pitää tietää jotain heprean kielen verbitaivutuksesta: toisin kuin indoeurooppalaisissa kielissä (esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä) ja suomessa, heprean verbitaivutus ei perustu tapahtumien ajankohta-informaatiota välittävään tempukseen vaan lähinnä tekemisen tapaa ilmaisevaan aspektiin. Niinpä verbimuodot kertovat pikemminkin toiminnan lopputuloksen (jäi\/jää kesken – oli\/on vielä kesken, mutta yhä tekeillä – tuli\/tulee aivan valmiiksi – toiminta oli\/on niin voimaperäistä, että tulos ylitti\/ylittää tavanomaisen valmiiksi saamisen -tyyliin) kuin sen alkamis- ja päättymisajankohdan kerrontahetkeen verrattuna.","paragraph_char_start":1811,"paragraph_char_end":2462,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":281}
{"query-id":"query-3a7cd87697d2b89975b3300b2a79a7df","original_paragraph":"14 1980-luvulla, jolloin esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmatyö siirtyi kuntatasolle. Opetussuunnitelmia ryhdyttiin rakentamaan paikallistasolla, koulun johtajien kokoamissa työryhmissä. Talouselämän ja liikkeenjohdon siirtyminen vähitellen tulosajatteluun ja tulosjohtamiseen olivat mallina myös uuden opetustoimen ohjausjärjestelmän rakentamiselle. Liiketaloudesta koulutuspolitiikkaan siirtynyt malli toiminnan tuloksellisuudesta sopi kuitenkin alusta alkaen huonosti koulutusmaailmaan. (Esim. Oravakangas 2005.) Toiminnallisten tavoitteiden asettamis- ja arviointivelvollisuus peruskouluille asetettiin kuntalaissa vuonna 1995 ja vuonna 1998 se sisällytettiin kaikkiin koululakeihin. (Lapiolahti 2007, 42.) Koulun tuloksellisuudesta vastaaminen asetti koulun johtajat uudenlaiseen asemaan ja uudenlaisten velvoitteiden eteen. Koulun johtamisen rajuista muutoksista huolimatta johtajille ja rehtoreille suunnattu koulutus säilyi kouluhallinnon tutkintona aina 1990-luvun loppupuolelle saakka. (Kirveskari 2003.) Ammatillisen koulun johtaminen on seurannut muun koulutoimen johtamisen kehitystä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuminen vuonna 1998 toi koulutuksen järjestäjille runsaasti uusia velvoitteita. Periaatteet tuloksellisuudesta, toiminnan laadusta ja itsearvioinnista siirtyivät myös ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmiin 7. Oman toiminnan arviointivelvollisuuden lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa on 2000-luvulla siirrytty tulosrahoitusmalliin, jossa osa yksikkörahoituksesta määräytyy koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden perusteella. Koulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan vuosina tuloksellisuusrahoituksen malli tullaan laajentamaan myös ammatillisen aikuiskoulutukseen. (OPM 2007.) Arviointi- ja laatutyö ovat koulutuksen järjestäjän vastuulla, ja kouluissa vastuu sen toteutumisesta on rehtoreilla. Suuret, kuntayhtymien omistamat ammatilliset oppilaitokset ovat rekrytoineet arviointi- ja laatutyöhön erikoistuneita asiantuntijoita. Monelle rehtorille tämä on tuonut uudenlaisia haasteita, sillä pienten koulujen rehtorit kantavat tämän vastuun yksin henkilökunnan kanssa. Yksityiset koulutuksen järjestäjät ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Yksityisten koulutusten järjestäjien oppilaitoksissa johtamiseen liittyy myös taistelua olemassaolosta. Esimerkiksi kansanopistoihin on vapaan sivistystyön lisäksi tullut uusia koulutustehtäviä, joista voidaan mainita erilaiset ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot, perusopetus ja perusopetuksen lisäopetus, kesälukio, työvoimakoulutus ja maahanmuuttajakoulutus. Nämä koulutustehtävät ovat turvanneet koulutuksen järjestäjille monipuolisen tulorakenteen ja mahdollistaneet näin toiminnan jatkuvuuden. Koko 2000-luvun koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut yhä suurempien yksiköiden rakentaminen koulutuksen järjestämiseksi, mikä on tuonut yksityisten koulutuksen järjestäjien toimintaan epävarmuutta ja estänyt pitkäjännitteisen kehittämistyön. Vaikuttaminen ja osallistuminen koulutuspoliittiseen päätöksentekoon ovat tulleet tärkeäksi osaksi rehtoreiden johtamistyötä. Opetustoimen rakenteiden uudistamisen sekä koulutuspoliittisen vaikuttamisen lisäksi rehtoreiden keskeinen tehtävä on edelleen koulun arkityön 7 Asetuskokoelma 1998\/","paragraph_char_start":15902,"paragraph_char_end":19175,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2034}
{"query-id":"query-2f674fd9e025fe5f3098465e7ad02d2b","original_paragraph":"ESITTELIJÄ Asian johdosta on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (30.7.2010), henkilöstökeskuksen (9.7.2010), terveyskeskuksen (9.7.2010) ja sosiaaliviraston (8.7.2010) lausunnot, jotka sisältyvät tämän asian liitteenä 2 olevaan päätöshistoriaan. Lausunnoissa on suhtauduttu uudistuksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta korostettu pääkaupunkiseudun erityisasemaa ja sitä kautta syntyviä kustannuspaineita. Lausunnoissa esitetyt keskeiset havainnot on pyritty tiivistetysti sisällyttämään lausuntoehdotukseen. Lisäksi lausuntoehdotuksessa on käsitelty jatkoluvan myöntämistä tilanteessa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun oleskelulupa myönnettiin ensimmäisen kerran.","paragraph_char_start":64147,"paragraph_char_end":64831,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7752}
{"query-id":"query-08c2b3e2d3490e0a4846965c73ccac92","original_paragraph":"Pythagoras näyttää olevan päinvastoin. Täällä olemme määrittäneet yhdelle henkilölle valtavan, hyvin konkreettisen ja johdonmukaisen tiedon, siirron, joka sisältää harmoniaa, osuutta ja geometriaa, sekä oppeja sielun muuttoliikkeestä ja reinkarnaatiosta. Näyttää epätodennäköiseltä, että Pythagoras olisi voinut kehittää niin kattavia harmonisia geometrisia oppeja yksinomaan shamaanikulttuuriin vihkimisen seurauksena. Vaikka näyttääkin erittäin uskottavalta, että opettaminen matemaattisesti edistyneessä esoteerisessa perinteessä muinaisessa Egyptissä yhdistettynä henkilökohtaiseen kokemukseen shamaanin vihkimyksestä olisi voinut aiheuttaa täysin uudenlaisen näkemyksen Pythagorasin kaltaisessa yksilössä. Hänen ilmaisema näkemys levisi sitten ilmeisesti kreikkalaiseen ajatteluun Platonin ja muiden kautta, mutta se johtui aina suurimman antiikin lähteistä. On asianmukaista pitää mielessä, että muinaisten kreikkalaisten aikoina Egyptin juuret olivat jo kreikkalaisille vanhempia kuin muinaiset kreikkalaiset nykyään.","paragraph_char_start":7853,"paragraph_char_end":8877,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1067}
{"query-id":"query-9ba063d277903691fd8131c1fc0a76fb","original_paragraph":"Monella seurakunnalla on krooninen pula rahasta ja yhteenliittyminen ajatellaan tuovan ratkaisun talousvaikeuksiin. Jos seurakuntaa uhkaa konkurssi rahankeräysrikkomusten takia, niin seurakunnan omaisuutta ei saa siirtää velkojien ulottumattomiin, muuten voi syyllistyä konkurssirikokseen. Onko taas kerran niin, että joukossa ajattelemattomuus vain tiivistyy ja mennään ojasta allikkoon? Toistuuko taas kerran sama virhe, minkä teki monet paremmasta päästä oleva säästöpankit, kun erehtyivät menemään mukaan Suomen Säästöpankkiin, joka teki myöhemmin vararikon? Porin Helluntaiseurakunnan johto yritti omavaltaisesti siirtää toimintansa Suomen Helluntaikirkkoon. Oikeus totesi päätökset laittomiksi ja tuomitsi isot oikeudenkäyntikulut maksettavaksi seurakunnan omista varoista (IL 6.2.2014).","paragraph_char_start":107753,"paragraph_char_end":108546,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":17681}
{"query-id":"query-cf5ec22886f9303a2c4f93281650ca98","original_paragraph":"lauantai 29. lokakuuta 2022\nLanfranchin chilillä maustettu auringonkukkaöljy on uskomattoman tujua tavaraa. Noinkin pieni määrä sai pihveistä todella tulisia. Mutta en moiti, olivat tosi hyviä. Koirillakin oli juhlapäivä, kun ostin ison ulkofileekimpaleen. Perkasin siitä kalvot ja rasvat irti ja paistoin nuo ylimääräiset osat pannulla koirien herkuksi. Siitäpä sitten sainkin idean että paistan myös pihvit nimenomaan pannulla, vaikka yleensä tykkäänkin laittaa kaikenlaiset lihat mieluummin uuniin tai air fryeriin. Se kun on huomattavasti paistajaystävällisempää. Mutta nyt menivät pannulla, eikä niille nyt loppujen lopuksi tarvinnut paljon muuta tehdä kuin vaivautua paristi kääntämään.","paragraph_char_start":825,"paragraph_char_end":1517,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":132}
{"query-id":"query-c333f78279aa34072883f38849b6acf0","original_paragraph":"Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen kaksi kulutusluvuiltaan alhaisinta kiinteistöä ovat Asuntotuotantotoimiston rakennuttamat kohteet, vuonna 2000 valmistunut Pihlajiston Kiinteistöt Oy Tilanhoitajankaari 20 ja vuonna 2003 valmistunut Jakomäen Kiinteistöt Oy Sointutie 2. Molemmat hankkeista ovat olleet koerakentamishankkeita. Tilanhoitajankaari 20 oli Eko-Viikin ekologisen rakentamisen koekohde, jossa tutkittiin mm. aurinkolämpöjärjestelmän toteuttamista asuinrakennuskohteeseen. Kohteen lämmönkokonaiskulutuksesta n. 10 % tuotettiin aurinkolämmöllä. Nykyisillä tariffeilla ja teknologialla aurinkolämmön hyväksikäyttö ei ole ollut investointi-, huolto- ja ylläpitokustannukset huomioon ottaen kokonaistaloudellista. Ennakoitavissa oleva, joidenkin arvioiden mukaan rajukin energian hinnan nousu tullee kuitenkin muuttamaan tilanteen. Päästönäkökulmasta aurinkolämmön hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen sen sijaan olisi kannatettavaa jo nyt. Sointutie 2 oli nk. Ekotehokas kaupunkitalo 2003 –pilottihanke, jossa testattiin vuonna 2003 voimaan astuneita ns. uusia energiamääräyksiä. Kohteen lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 oli koko kaupungin omistaman asuinkiinteistökannan pienin.","paragraph_char_start":155158,"paragraph_char_end":156359,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":18813}
{"query-id":"query-695e5cf39422e1bc8d8551485d53e1e0","original_paragraph":"Osmo Ikola mainitsee Nykysuomen käsikirjassa (3. p. 1991) mm.: ”Sellainen inessiivin käyttö – – johtuu vieraiden kielten tarkasta jäljittelystä eikä sovellu suomen kielen sijajärjestelmään. Usein inessiivin tilalle sopii essiivi. – – Sellainen huono inessiivi kuin ’maksaa Suomen rahassa’ taas voidaan korvata keinon, välikappaleen adessiivilla: Saanko maksaa tämän Suomen rahalla?” (S. 32.) Varsinaisessa essiivin esittelyssä Ikola ei kuitenkaan mainitse edellä siteerattua essiivisuosituksen mukaista käyttöä lainkaan. Siinä esitetään essiivi 1) ajanmääritteenä (tänä vuonna), 2) predikatiiviadverbiaalina (äiti on sairaana) ja 3) appositioadverbiaalina (poikana hän oli toisenlainen).","paragraph_char_start":2232,"paragraph_char_end":2919,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":360}
{"query-id":"query-504d0aefe5851a83f7a4b0e46dc1f0bf","original_paragraph":"* Tyypillinen intellektuelliprojekti on myös vihreä liike. Se tuli Suomeen 1970-luun lopulla, kun muutama helsinkiläisnuoi oli matkustelllut maailmalla, lueskellut kirjoja a keksinyt sen jälkeen ilmoittautua maaallon puhemieheksi. Se olikin loistoidea, sillä ekosysteemi on siitä hyvä puolustettava, ettei se voi väittää vastaan, toisin kuin ihmiset. Pieneksi hankaluudeksi osoitautui, että luonto sijaitsee kaukana ja vaivalloisten yhteyksien päässä, kun taas vihreät ovat aina viihtyneet parhaiten siellä, missä palvelut pelaavat. Sieltä käsin he kertovat puolustavansa luontoa ja eläimiä. Vihreät menestyvät vain asfaltoiduilla alueilla. Korpimailla heitä vihataan enemmän kuin susia. - Saska Saarikoski","paragraph_char_start":12165,"paragraph_char_end":12871,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1883}
{"query-id":"query-1cc2f049794a4bd588f622ece9a83b23","original_paragraph":"16 16 kista vastaa Juhani Tuomisen orkesteri - tanssimme lukujen musiikin tahdissa. Laulusolistina Raimo Paasivaara. Liput 10 euroa, sis. kahvitarjoilu. ELÄKELIITON PERTTELIN YHDISTYS Tyrin kukkamessumatkan aikataulu: Salo 5.30, Ruha 6.00, Op 6.10, kk 6.20 ja Kitula ELÄKELIITON KISKON YHDISTYS Itä-Suomen retki Lähtö Kiskon kirkolta (ke) klo 8.00, Neste 8.10, Kitula Kotka (ke): kaupunkikierros. Sapokan vesipuisto. Lounas. Lappeenranta: Historiallinen linnoitus. Punkaharjun kautta Joensuuhun, jossa yöpymiset (ke ja to). Lieksa (to): Pielisen museo. Lounas Bomban suuressa karjalaistalossa. Koli: Pohjois-Karjalan korkein vaara, josta paluu Joensuuhun yöksi. Varkaus (pe): Karvion kanava. Mekaanisen musiikin museo. Juvan kautta Mikkeliin: Lounas Punaisen piipun kievarissa. Siiskosen kotileipomosta voi ostaa lämpimäisiä tuliaisiksi. Heinolan ja Lahden kautta kotiin. Ilmoittaudu mennessä. Sirkka-Liisa Matkan hinta 200 \/hlö sisältää bussimatkat, 3 x ruokailun, hotellimajoituksen, sisäänpääsymaksun ja opastuksen. Maksu EL-Kiskon yhdistyksen tilille. FI Tervetuloa! ELÄKELIITON KUUSJOEN YHDISTYS YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS terveystalolla tiistaina klo 14. Valitaan yhdistyksellle hallituksen puheenjohtaja ja kaksi (2) hallituksen jäsentä eronneiden tilalle. Hallitus Tiistaitapaamisessa vieraana on Salon kaupungin liikuntasihteeri Päivi Rask kertomassa ikäihmisten liikunnan tärkeydestä. Kahvitarjoilu, arvontaa. Tervetuloa. ELÄKELIITON PERNIÖN YHDISTYS Kerho 4.4. alkaen kello 12 Salon Osuuspankin Perniön konttorin kokoushuoneessa. Alustajana Kirsti Leikkonen. Aihe: Lempikirjat. Kerho kello 12 Salon Osuuspankin Perniön konttorin kokoushuoneessa. Alustajana apteekkari Jukka Santalahti. Aihe: ereseptien käyttöönotto. Kerho 2.5. alkaen kello 12 Salon Osuuspankin Perniön konttorin kokoushuoneessa. Alustajana: Pankkilakimies Heidi Vanne, Salon Op. Aihe: Edunvalvontavaltuutus -viesti jäsenille oman tulevaisuuden turvaamisesta. Tervetuloa mukaan. SAUVAKÄVELY: 5.4. Kaivola, 12.4 Inkere, Kaivola, 26.4 Inkere. Lähtö klo 10 kenttien parkkipaikalta KLO KIRKKOPYHÄ Perttelin kirkossa ja seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu klo 14 KUUKAUSIKERHO Op Kantrisalon kerhohuone. Siivous ja hygienia, Annika Kiukkonen klo YHTEISLAULUA Perttelin urheilutalo järjestämme matkan Heinolan kesäteatteriin katsomaan farssia Munaako herra ministeri. Rooleissa mm. Antti Litja ja Risto Kaskilahti. Tutustumme myös Heinolan kaupungin museoon. Matkan hinta 53 e, sis. pääsymaksut, kuljetuksen, ruokailun ja kahvit. Ilm. matkavastaaville puh tai , maksu yhd. tilille n:o FI mennessä. Lähtö Salon tori 7.45, Hähkänä 8.00, Inkere 8.05, Kaivola 8.10 Pöytiö ELÄKELIITON SALON YHDISTYS Tanssit VPK-talolla kello Urho Valli yhtyeineen soittaa. Liput 10, sisältää kahvin Jäsentilaisuus srk-talolla kello Pentti Kataja kertoo elämästä Uskelassa. Huom! ohjelman päivämäärä vaihtunut Lehmirantaan Tapio Rautavaaran tunnelmissa. Ruokailu kello 15 ja konsertti kello 16. Orkesterin tahdissa päivätanssit. Lippu 20. Ilmoittautumiset mennessä Annelille Kirkkoretki Sauvoon. Lounas 10, yhdistys maksaa matkan. Ilm mennessä Annelille, tai Piirin KULTTUURIPÄIVILLE (12.6.) ilmoittautumiset tai Muistakaa mainita esiintyjät ja näytteilleasettajat. ELÄKELIITON SUOMUSJÄRVEN YHDISTYS Su klo Suomusjärven kirkko, Karjalohjantie 161 Suomusjärven eläkeyhdistyksen kirkkopyhä.","paragraph_char_start":44281,"paragraph_char_end":47621,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6537}
{"query-id":"query-b3bf1d4a12c62deae4e8047b56e0d93a","original_paragraph":"Kiinan talouskehitystä heiluttava kiinteistöalan sakkaus on saanut maan suuntaamaan tuotantoaan ulkomaille, ja alkuvuonna Kiinan vienti on yleisestikin kasvanut tuontia selvästi enemmän. Brasiliaa huolettaa kiinalaisen teräksen dumppaus, EU:ta puolestaan kiinalaiset aurinkopaneelit, joiden tarjonta uhkaa kaataa alan eurooppalaiset toimijat. Yhdysvallat juonii jälleen uusia kapuloita teknologiayhtiö Huawein rattaisiin.","paragraph_char_start":605,"paragraph_char_end":1026,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":78}
{"query-id":"query-799666bce2b944f5bed155701f707afb","original_paragraph":"14 8 Katolle tehdään rakenneavauksia, jolloin rakenteen todellinen toteutustapa selviää. Rakenneavauksista todetaan yläpohjan rakennekerrokset (materiaalit ja niiden paksuudet) ja niiden toteutustapa ja kunto. Rakenneavausten yhteydessä kermistä otetaan tarvittavat materiaalinäytteet laboratorioanalyyseja varten. Yleensä selvitetään kermin haittaainepitoisuudet ja neliöpaino. Pääsääntönä on, että ennen vuotta 1990 tehdyistä kermieristyksistä tulee tehdä haitta-aineselvitys, joissa selvitetään kermin PAH- ja asbestipitoisuudet mahdollisia purkutöitä varten. Lämmöneristeestä ei yleensä ole tarvetta ottaa näytettä, ellei haluta selvittää esimerkiksi eristeen kosteuspitoisuutta. \/16.\/ Kuva 6, Alusrakenteena toimiva ponttilaudoitus on lahonnut poikki kattokuvun vieressä \/20\/. Vesikaton kuntotutkimus on hyvän korjaussuunnittelun lähtökohta. Tutkimuksen jälkeen katolle valitaan tarvittavat huolto- tai korjaustoimenpiteet. Katon korjaustarve arvioidaan sen mukaan, miten kuntotutkimuksessa tehdyt havainnot eroavat oikeaoppisista tavoista tehdä toimiva katto. Kattovuodot ja muut ongelmat johtuvat yleensä vaurioituneesta tai jo alun perin väärin toteutetuista yksityiskohdista. Kattorakenne voi kuitenkin toimia erikoisella ja oikeaoppisesta tavasta poikkeavalla toteutustavalla, mikäli sen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon kaikki katon toimivuuteen vaikuttavat seikat. \/16.\/","paragraph_char_start":15531,"paragraph_char_end":16931,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2089}
{"query-id":"query-c2dd2321a5dabb72d4050ae6fad9761a","original_paragraph":"6 4. Tulkinnan kannalta huomionarvoisia seikkoja Kuten johdannossa mainittiin, listaus perustuu pääosin toteutuneisiin fundamentti-perusteisiin tunnuslukuihin, ei ennusteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että lista ei ole listan laatijan suositus siitä, mitä osakkeita nyt kannattaisi ostaa ja mitä myydä. Lista ei myöskään kerro sitä, onko nyt yleisesti oikea aika ostaa vai myydä suomalaisia pörssi-osakkeita. Joka listalla 10 parasta yhtiötä saa 5 tähteä jne. Balancen Listan tulkinnassa on huomionarvoista myös se, että listan mittarit ovat kvantitatiivisia eli määrällisiä, eivät kvalitatiivisia eli laadullisia. Esimerkiksi yhtiöiden markkinaasemaa ja toimialaa ei arvioida. Listan laadintaprosessi on tarkoituksella pidetty mahdollisimman systemaattisena. Koska lista ei sisällä kvalitatiivista arviointia, käyttäjän tulee itse arvioida näitä tekijöitä. Esimerkiksi hyvä markkina-asema on omiaan tuomaan vakautta sekä liiketoimintaan että kurssikehitykseen. Niinikään toimialatekijöillä on merkittävä vaikutus liiketaloudellisen kehityksen ja osaketuoton keskipitkän ja pitkän aikavälin vakauteen. Tyypillisiä vakaita toimialoja ovat kaupan ala, erityisesti vähittäiskauppa, lääketeollisuus, elintarviketeollisuus, peruspankkitoiminta ja ympäristöpalvelut. Ylipäänsä kuluttajasektorin tuotteet ja palvelut käyttäytyvät suhdannekierrossa syklisiä toimialoja vakaammin. Suhdanneherkkiä eli syklisiä toimialoja ovat muun muassa perusmetalliteollisuus, metsäteollisuus ja rakentaminen. Näillä toimialoilla yhtiöiden tuloskehitys riippuu merkittävästi raaka-aineiden ja lopputuotteiden maailmanmarkkinahinnoista sekä talouskasvusta. Myös investointitavarateollisuuden, kuten konepajojen, kysyntä on taloussuhdanteista riippuvaista. Sijoitus- ja kiinteistösijoitusyhtiöillä tuloskehitys riippuu IFRS-tilinpäätöskäytännön myötä huomattavilta osin sijoitusten ja sijoituskiinteistöjen käypien arvojen kehityksestä. Vaikka Balancen Lista ei sisällä kvalitatiivisia mittareita, osa listan numeerisista tunnusluvuista kuitenkin heijastelee myös laadullisia tekijöitä, esimerkiksi viime vuosien liiketulosmarginaalin ja osaketuoton vakautta mittaavat luvut. Balancen Lista on kehitetty siitä lähtökohdasta, että listan kärkipuoliskon osakkeista rakennettu hajautettu salkku olisi omiaan antamaan pörssin keskituottoa korkeampaa osaketuottoa 1-2 vuoden aikajänteellä listan laadinnasta. Se ei tarkoita sitä, etteikö huipputuottoja voisi saavuttaa sijoittamalla listan loppupään yrityksiin. Lista voi toimia salkunrakennuksen apuvälineenä pitkän aikavälin osakesijoittajalle esimerkiksi siten, että sijoittajan kannattaa suosia salkussaan enemmän listan kärki- kuin loppupuoliskon osakkeita. Listausmenetelmä on toiminut testivaiheessa erityisen hyvin silloin, kun keskimääräiset tuotot pörssissä ovat olleet matalia tai muuttuneet matalaksi. Balancen Lista ei sisällä osakesuosituksia ja listan tiedot perustuvat listan julkaisuhetken tilanteeseen Balancen Listaa suositellaan käytettäväksi yhdessä muun informaation ja muiden analyysien kanssa. Balance Consulting \/17","paragraph_char_start":7573,"paragraph_char_end":10630,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1148}
{"query-id":"query-db548065a32019de932e86dca0941b38","original_paragraph":"62 KALASTUSTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Kisällin nro 9. Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot Kalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv) Koulutuksen toteutuminen Turvallisuuskurssi suoritettu, mestari ja kisälli -koulutus keskeytyi 4 kk jälkeen molemminpuoliseen motivaation puutteeseen \/ muissa töissä 10. Kalatalouden pt:sta kalastuksen perustaidot Kalastajan perusturvallisuuskurssi (3 pv) Hygieniaosaaminen Turvallisuuskurssi ja hygieniaosaaminen suoritettu, kalastuksen perustaidoissa jäi toinen tutkintotilaisuus suorittamatta \/ muissa töissä 11. Kalatalouden pt:sta kalatalous, kalastuksen Kävi vain muutamassa lähiopetustilaisuudessa perustaidot ja kalankäsittelyn perustaidot työkiireiden vuoksi. Turvallisuuskurssi suoritettu \/ Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) töissä edelleen mestariyrityksessä 12. Suunniteltu tietopuolinen koulutus Kalatalouden pt:sta kalankäsittelyn perustaidot ja kalatalouden yritystoiminta Kalastajan perusturvallisuuskurssi (2 pv) Kalatalouden lähiopetus ja tutkintotilaisuus joulukuussa 2010 \/ töissä edelleen mestariyrityksessä KALANVILJELYTYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Kisällin nro Suunniteltu tietopuolinen koulutus Koulutuksen toteutuminen 13. Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus Suoritettu \/ töissä edelleen mestariyrityksessä 14. Kalanviljelijän at:sta kalanviljely opintokokonaisuus Suoritettu \/ palasi muihin töihin Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 \/ töissä mestariyrityksessä Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 \/ töissä mestariyrityksessä Kalanviljelijän at Koulutus kesken, päättyy 2011 \/ töissä mestariyrityksessä","paragraph_char_start":95384,"paragraph_char_end":96989,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12350}
{"query-id":"query-77449d805b64e78ec8bfbd7d6a94b73e","original_paragraph":"129 Kuva 2. Ravintopalveluliikelaitoksen toimintakulut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ravintopalveluliikelaitoksen sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan sekä tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään toiminnan riskejä. Valvonnan järjestely perustuu Kittilän kunnan hallintosääntöön, kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen ja liikelaitoksen johtosääntöön sekä kunnanhallituksen ja johtokunnan määrittelemiin toimintasääntöihin, joissa on määritelty mm. kunnallisten ilmoitusten tiedottaminen, tilaajavastuulain noudattaminen, toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut, nimenkirjoitus- ja laskujen hyväksymisoikeudet. Sisäinen valvonta on osa johtamista, mutta se on myös osa normaalia jokapäiväistä työtä. Liikelaitoksen koko organisaatio vastaa kukin omalta osaltaan lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta tehtävissään. Riskit ovat ennalta tarkoin määrittelemättömiä tai tiedostamattomia olemassa olevia vaaratekijöitä. Riskistä ei voi tietää milloin ja miten se tulee kohdattavaksi. Olemassa olevia omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvia tiedostettuja vaaratekijöitä ja riskejä ovat mm.: henkilöstön sijaistarve raaka-aine kustannusten maailmanlaajuiset hinnanvaihtelut kunnostusta tarvitsevat työtilat ja kalustus luonnon aiheuttamat vaarat, esim. tulva ilkivalta Liikelaitos on varautunut riskeihin mm. sisäisen valvonnan avulla ja vakuutuksilla. Henkilöstölle on järjestetty koulutuksia. 127","paragraph_char_start":176808,"paragraph_char_end":178241,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":24037}
{"query-id":"query-91720d2c3c58b86435b54280c0d88c12","original_paragraph":"22 Vähennä ympäristövaikutuksia suosi lähellä tuotettuja kasviperäisiä elintarvikkeita. Vähiten kuorimittavia ovat juurekset ja muut avomaan vihannekset. Kasviperäisiksi proteiininlähteiksi sopivat esimerkiksi pavut ja herneet. käytä maitotuotteita kohtuullisesti tai korvaa ne kasviperäisillä vaihtoehdoilla. suosi vapaana kasvanutta kotimaista kalaa. käytä broilerin- tai sianlihaa mieluummin kuin naudanlihaa. vähennä kaupassakäyntikertoja, mikäli liikut autolla. Osta kerralla enemmän ja pyri tekemään pienemmät kauppareissut kävellen tai pyörällä. vältä pakasteita. Esimerkiksi esikypsennetyn pakastepullan ympäristövaikutus on kymmenkertainen tavalliseen pullan verrattuna. valmista kerralla suurempia eriä ruokaa, etenkin jos käytät uunia. Yhden hengen annosta valmistaessasi suosi mikroaaltouunia. Lämmitä myös tähteeksi jäänyt ruoka mikroaaltouunissa lieden sijaan. minimoi ruokajätteen määrä. Jos kotiin ostetusta ruoasta puolet menee roskiin, ovat syödyksi tulleen osan ympäristövaikutukset kaksinkertaiset. Lisäksi negatiivisia vaikutuksia aiheutuu myös kaatopaikalle joutuvasta ruokajätteestä","paragraph_char_start":7084,"paragraph_char_end":8189,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":967}
{"query-id":"query-a0f9e1433ccff8b64e952ac44437c87f","original_paragraph":"28 Askel 4: Avaa kaksoisnäpäytyksellä Internet-protokollan asetukset. Askel 5: Ota talteen IP-osoite, aliverkon peite ja yhteyskäytävä. Askel 6: Aseta näihin kenttiin vastaavat tiedot tallentimen yhteysasetuksien kautta (kts. Aiemmassa vaiheessa ohjetta tarkemmin) Jos aliverkon peite ja yhteyskäytävä ovat samat kuin tietokoneella, IP-osoite on samalla yhteysalueella. Kuitenkin, ne eivät voi olla täysin samat kuin laitteessa, koska se aiheuttaa IP-osoiteongelmia. Esimerkiksi yllä olevassa kuvan mukaan, laitteen IP-osoite pitäisi olla X, jossa X ei voi olla 40 tai 1 (tai muu IP-osoite joka on käytössä samanaikaisesti) eikä voi ylittää 255, koska aliverkon peite on","paragraph_char_start":21725,"paragraph_char_end":22395,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3625}
{"query-id":"query-031184e896c9bdf372babc6b34089286","original_paragraph":"21 Koposten Sukuseura ry:n tilinpäätös TASE VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat 36381,47 Saamiset Rahat ja pankkisaamiset.6994,90 Vastaavaa yhteensä ,37 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Yhdistyspääoma ,37 Tilikauden ylijäämä. 2250,00 Oma pääoma ,37 Vastattavaa yhteensä ,37 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Jäsentoimintatulot. 186,90 Sukukirja I 1.275,00 Sukukirja II.4341,00 Muut myyntitulot 8.60, ,85 Kulut Myyntitoiminnan kulut.936,60 Varaston muutos 2.639,50 Matkakulut.739,14 Vuokrat.303,00 Ilmoitukset.230,64 Sukupäivät.260,50 Kirjanpito.268,40 Postikulut 1.143,02 Puhelinkulut.564,99 Toimistotarvikkeet. 72,75 Vahinkovakuutus.149,36 Valokopiot.275,66 Kopsa-lehti.1750,00 Kokouskulut.294,70 Jäsenmaksut.335,00 Huomionosoitukset.205,80 Palvelumaksut.133,08 Muut jäs.toiminnan kulut 311,50 Kulut yhteensä ,64 Kulujäämä.-3949,79 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksut.6820,00 Kulut Jäsenmaksuperintä -.374,19 Palkkio.-250,00 Varainhankinta yhteensä.6195,81 Tuottojäämä.2246,02 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korkotuotot 3.,98.3,98 Tilikauden ylijäämä.2250,00 [Tilinpäätös vahvistettu vuosikokouksessa ] 21","paragraph_char_start":44213,"paragraph_char_end":45339,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6544}
{"query-id":"query-aadd58276084358d0c65ebac1c54eca8","original_paragraph":"6 Kuluttajan oikeudet Toimialueen tavoitteena on taata kuluttajille kattava oikeusturva ja tehokkaasti toimiva oikeussuojajärjestelmä. Kuluttajien on voitava luottaa kuluttajansuojan johdonmukaisuuteen, toimivuuteen, maksuttomuuteen ja tasa-arvoon kotimaassa ja Euroopan sisämarkkinoilla. Kuluttajaliitto toimii sen puolesta, ettei omaa kuluttajansuojaamme heikennetä Euroopan yhteisön normeilla. Kuluttajan oikeudet toiminta-alueella keskeistä toimintavuonna oli panostaminen koulutukseen, edunvalvontaan ja kuluttajien edun varmistaminen lainvalmistelussa. Myös lainsäädännön vaikutuksia kuluttajien oikeusasemaan seurattiin kuluttajapalautteen ja eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Toimintavuonna jatkettiin edellisvuonna aloitettua koulutusyhteistyötä Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n kanssa. Kuluttajaliitto koulutti PAMin jäsenistöä kuluttajansuojaan liittyvissä kysymyksissä PAMin paikallisyhdistysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Koulutustilaisuuksia oli kahdeksan. Lisäksi PAMille tehtiin kuluttajansuojaa koskeva kirjallista materiaalia. Marraskuussa pidetyssä jäsenseminaarissa paikallisyhdistysten toimijoille annettiin koulutusta kuluttajansuojan perusteista. 4 Vuosikertomus 2015","paragraph_char_start":4805,"paragraph_char_end":6030,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":558}
{"query-id":"query-1b68f5a33adcf3f1e9ba1e6431cd6d55","original_paragraph":"13 Kirjoittaja on suomalaisen viittomakielen aineenopettajaopiskelija. 13 JYT kaipaa uutta verta Jyväskylän ylioppilasteatteri hakee riveihinsä uusia näyttelijöitä 28. marraskuuta järjestettävässä valintatilaisuudessa. Tilaisuus pidetään Ilokiven monitoimitilassa ja siihen tulee ilmoittautua maanantaihin 22. marraskuuta mennessä JYTin puheenjohtajalle Enni Junttilalle, jolta saa asiasta myös lisätietoja. Hakijoiden toivotaan ilmoittautumisen yhteydessä kertovan vähän itsestään ja siitä, miksi ylioppilasteatterissa näytteleminen kiinnostaa heitä. Tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt JYT esittää juhlavuotensa päätösnäytelmänä Ilmari Kiannon teokseen pohjautuvan näytelmän Punainen Viiva. Dramatisoinnista ja ohjauksesta vastaa pitkän linjan jyttiläinen Kaisa Nissi. Klassikkoa on tulkittu alkuperäisteosta kunnioittaen, mutta omailmeisesti. Ensi-iltansa Punainen viiva saa 11. marraskuuta ja sitä esitetään 12. joulukuuta saakka. Opiskelijat taistelevat Tampereella Tampereella järjestetään ensimmäiset opiskelijoiden kamppailuja voimailupäivät. Tapahtumassa ratkotaan SM-titteleitä yhteensä kahdeksassa lajissa. Viimeinen ilmoittautumispäivä kisoihin on 15. marraskuuta. Lisätietoja osoitteesta JOHANNES KAARAKAINEN JÄLKIKIRJOITUS Juhana Salonen Elinvoimaisuus kunniaan! Jaakko ja Enni Junttilaa (ylhäällä) yhdistävät teatteri, kirjallisuus ja kielitieteet. Parhaat keskustelut teatterista olen kyllä käynyt Jaakon kanssa, Enni kertoo. TOTEUTIN VIIME tammikuussa pitkäaikaisen haaveeni, kun pääsin ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Osoitteena oli Addis Abeban yliopisto Etiopiassa, jonne pakenin Suomen kylmää talvea viideksi kuukaudeksi. Opiskelin etiopialaista viittomakieltä ja kuurojen kulttuuria isossa opiskelijaporukassa, johon kuului noin neljäkymmentä etiopialaista kuuroa. Alussa koin shokkiaaltoja, kun paikallinen kulttuuri erosi niin paljon perussuomalaisista maneereistani. Wc:ssä piti istua ilman pyttyä, injeraruokaa naposteltiin käsin, eikä vettä tai sähköä ollut aina saatavilla. Lauantaisin potkittiin jalkapalloa aina kukonlaulun aikaan. Lapset tulivat ihmettelemään kalpeanaamaista ihoani, ja kutsuttiinpa minua usein karvaturriksikin. KULTTUURITÖRMÄYKSIEN yli Juhana pääsin paikallisten viittomakielisten vahvan yhteisöllisyyden ansios- Salonen ta. Paikalliset kuurot ihmiset huomioivat minut joka tilanteessa. Sain esimerkiksi majoittua kahden viikon ajaksi erään kuuron Wc:ssä piti istua ilman luokse. Kuurojen liitolla otettiin pyttyä ja injera-ruokaa minut lämpimästi vastaan eri naposteltiin käsin. tanssi- ja draamaesityksineen. Kuurojen kouluilla lapset tiedustelivat taustaani ja lukuisat kuurot yliopistolla ja muualla opastivat minua ties minne. Minulta kysyttiin aina kuulumisia ja tervehdittiin iloisesti. Jos olin ollut yhdenkin päivän poissa kuvioista, niin heti ihmeteltiin, mihin olin kadonnut. RAKASTUIN TODELLA Etiopian viittomakieliseen yhteisöön. Opin käyttämään heidän viittomakieltään, joka eroaa suuresti suomalaisesta viittomakielestä. Etiopialaisen viittomakielen välityksellä sulauduin hyvin yhteisöön. Silmiini tulvi niin ihmeellisiä ja uskomattomia tarinoita, etten jaksanut aina uskoa niiden todenperäisyyttä. Etiopian vahva uskonnollisuus ja myyttisyys lisäsivät mukavasti mausteita heidän kulttuuriinsa. Päivi Oikari ja Vesa Närhi kävivät ensimmäisillä treffeillään Lozzin opiskelijaruokalassa. Tanja Grönholm ja Arto Pesola viettävät yhteistä opiskelija-arkea rennosti ruokaa laittaen ja ulkoillen. Pari on löytänyt tiensä myös lavatanssikurssille. OLEN OPPINUT vaihtoaikanani arvostamaan enemmän Suomea erityisesti Jyväskylän yliopiston viittomakielistä koulutusta, joka ainoana opinahjona Suomessa tarjoaa mahdollisuuden opiskella suomalaista viittomakieltä pääaineena. Meillä on täällä ainutlaatuinen viittomakielinen, akateeminen yhteisö. Sama ilmiö näkyy Addis Abeban yliopistossa. Yhteisömme kollektiivisuus on voimavara meille kieli- ja kulttuurivähemmistössä eläville. Se on sitä myös kelle tahansa muulle, sillä monikielisyys ja -kulttuurisuus tuovat rikkautta jokaisen ihmisen elämään. Elinvoimaisuus kunniaan!","paragraph_char_start":67784,"paragraph_char_end":71856,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9171}
{"query-id":"query-ee33d776f2f148eda6cf4cab7464733f","original_paragraph":"19 JOULURETKI Kuokkalan alueen työttömien jouluretki Vesalaan järjestetään perjantaina Ohjelmassa riihikirkko ja joululounas. Lähtö klo 10 Polttolinja 37 edestä, paluu n. klo 13. Hinta 4 e. Ilmoittautumiset mennessä diakoniatoimistolle p (ma, ti, ke 9-11). Järj. kaup.seurakunta \/ Kuokkalan alue. JOULUKYLÄ Aren aukion Joulukylä on avoinna joka päivä ajalla Ohjelmalavan ilmaisesitykset kutsuvat kaikenikäisiä nauttimaan joulun odotuksesta. Tarjolla on erilaisten kuorojen, näytelmäryhmien ja tanssiryhmien esityksiä. Myös joulupukki vierailee tapahtumassa päivittäin. VIRMAN JOULUKUU Tiistaisin Kuokkala Messi, Siltakatu 18 klo Leivonta Pikkujoulu GLÖGITAR- JOILU uttaja, joka saapuu laittamaan kylän asiat kuntoon. Simpauttajan ohjaa Tuula Saarinen. Kulissin lapset ja nuoret sovittavat sadusta oman musiikkiversionsa ja kuvassa on jälleen kerran ihastuttava tarina täynnä musiikkia, tanssia ja näyttelemisen riemua. Ihmemaa Oz:n ohjauksesta vastaa Marja Pylkäs. Tervetuloa viihtymään teatteriimme kesällä 2008! Glögitarjoilu Yhteispalvelussa klo Asukasyhdistyksen hallituksen jäseniä päivän mittaan paikalla. Tule glögille ja juttelemaan vaikka uudesta monitoimitilasta, johon tulee pikkuinen kirjasto ja nuorisotilat. järj. Kuokkalan Asukkaat ry, Kuokkalan Yhteispalvelu KOHTI KESÄÄ Kesällä 2008 Ainolassa nähdään kaksi näytelmää. Aleksander Anria ohjaa Antti Tuurin kirjoittaman näytelmän Maakunnan mies. Anria on Riihimäen kaupunginteatterin johtaja ja ohjannut Korpilahden kesäteatterissa useita vuosia. Ainolaan hän on ohjannut aikaisemmin näytelmät Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen ja Täällä pohjan tähden alla. Ari Lyttä ohjaa Jukka Kerosen kirjoittaman lastennäytelmän Piraattilevyn salaisuus. Näytelmä on kantaesitys. Tervetuloa mukaan! Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi ry. on syyskokouksessaan päättänyt ottaa vuoden 2008 ohjelmistoonsa aikuisten esittämän musiikkinäytelmän Simpauttaja sekä lasten ja nuorten esittämän musiikkinäytelmän Ihmemaa Oz. Simpauttaja on alunperin kirjailija Heikki Turusen esikoisromaani vuodelta Se kertoo Pohjois-Karjalan maaseutukylän elämästä ja ihmisistä pelloilla, tansseissa ja kotona sekä kulkurirengistä nimeltä Simpa- TOIMINTAA IKÄÄNTYNEILLE Kotikaaren päiväkeskuksessa, Polttolinja 39, 2. kerros. Tuolijumppaa ja pelejä keskiviikkoisin ja torstaisin klo , klo 10 valmistaudutaan itsenäisyyspäivän viettoon, klo 13 tervetuloa Kuokkalan ikääntyneiden kerhon pikkujouluun Virittäydytään joulutunnelmiin ja suunnitellaan yhdessä ensi vuoden toimintaa! Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat tutut! Lisätietoja puh KUOKKALAN KARTANO: SEMINAARINMÄEN MUSIIKKIELÄMÄSTÄ Kuokkalan kartanon lauantaiseurassa on aiheena Jyväskylä sävelten ja sanoitusten kaupunkina. Kuokkalalainen musiikkitieteen professori Matti Vainio kertoo Seminaarinmäen musiikkielämästä. Mäeltähän ei kaupunkilaisten korviin PESÄPALLO Suomensarja Miehet Vuoden pelaaja Jaska Kunelius Sisäpelaaja Ville Paltamaa Ulkopelaaja Janne Kainulainen Maakuntasarja Miehet Vuoden pelaaja Petteri Hokkanen Suomensarja Naiset Vuoden pelaaja Susanna Riekkinen Sisäpelaaja Sanna Porkka Ulkopelaaja Heidi Valtanen A-Pojat Vuoden pelaaja Simo Nuppola Sisäpelaaja Ville Paltamaa Ulkopelaaja Joni Karppanen B-Pojat Vuoden pelaaja Ville Okker C-Pojat Vuoden pelaaja Mikko Tiainen D-Pojat Vuoden pelaaja Valtteri Savela Ulkopelaaja Paavo Lassila Sisäpelaaja Topi Okker kantautunut vain seminaarilaisten eli jyskyjen aamuista halonhakkuuta, vaan myös säveliä, joita lehtorit, Pekka Juhani Hannikainen etunenässä, iskostivat lähtemättömästi suomalaiseen musiikkimaailmaan. Tilaisuus alkaa kello 15.00, E-Pojat Vuoden pelaaja Jarkko Korhonen Ulkopelaaja Eero Meijanen Sisäpelaaja Jan Brandt F-Pojat Vuoden pelaaja Atte Brandt Vuoden nuorisotuomari Lauri Lassila Vuoden valmentaja Jani Tuomikoski KAUKALOPALLO Miehet II Div. Vuoden pelaaja Sami Puurunen Hyökkääjä Anssi Moilanen Puolustaja Mika Leskinen Miehet III Div. Jani Karppanen Lentopallo Veteraani Eero Tiainen Vuoden Veteraaniurheilija Paavo Turunen Vuoden Joukkue Petangi Pentti Kytönen Urho Ottelin Erkki Metsä Vuoden Valolainen 2007 Leila Länsisalmi ja siihen on vapaa pääsy. Sitova ennakkoilmoittautuminen puhelimitse emännälle (ke-pe klo 10-17, la-su klo 12-17). Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa 5 euroa. JYVÄSKYLÄN VALON PALKITUT 2007 Alarivissä vasemmalla: Virmassa askarrellaan Joulua. Alarivissä keskellä: Kodin kynttilät tuikkivat Kotikaaren ikkunoissa. Ylhäällä vasemmalla: Monique ja Isac -vauva pakolaisten tervetulojuhlassa. Ylhäällä keskellä: Mollin Duuraajat lauloivat tervetulojuhlassa. Alla: Joulupukki samoissa juhlissa. Kuvat: Kirsti Leskinen","paragraph_char_start":107922,"paragraph_char_end":112530,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":15906}
{"query-id":"query-0c6df4b2bd58392cd1164224696f04c8","original_paragraph":"9 joulukuuta 2014 alkaen. Tämän vuoksi komissiolla on edelleen oikeus (ja itse asiassa velvollisuus) antaa delegoitu säädös. Tähänastisten viivästysten vuoksi on aiheellista ehdottaa, että kollegio hyväksyy säädöksen syyskuun loppupuolella. Delegoidun säädöksen antamisen jälkeen se toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Vakavaraisuusasetuksen 462 artiklan mukaisesti komissiolla on valta tarkastella delegoitua säädöstä uudelleen määräämättömän ajan. Komissio pyrkii hyödyntämään tätä mahdollisuutta pitääkseen delegoidun säädöksen markkinoilla tapahtuvien muutosten tasalla ja harkitsee muiden sellaisten varojen sisällyttämistä luottolaitoksen maksuvalmiuspuskuriin, joista on tullut riittävän likvidejä sisällytettäväksi siihen, ja sellaisten varojen poistamista puskurista, jotka eivät enää ole riittävän likvidejä. Uudelleentarkastelussa voidaan arvioida erityisesti päästöoikeuksia EU:n päästökauppajärjestelmän osalta direktiivin 2003\/87\/EY mukaisesti. FI 9 FI","paragraph_char_start":24148,"paragraph_char_end":25140,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2833}
{"query-id":"query-02811c763f00d8e76b04e0767bbed592","original_paragraph":"3 Kuntasuunnitelman mukaiset hyvinvointipolitiikan tavoitteet ja painopistealueet ovat tällä hetkellä 1) Elinvoiman vahvistaminen ja elinvoimapolitiikan toteuttaminen - Yrityselinkeinot - ennaltaehkäisevät palvelut - aktiivinen ikääntyminen 2) Viihtyisä ja turvallinen ympäristö - maisemointi, kaavoitus, esteettömät ratkaisut - virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueiden kehittäminen 3) Työvoiman saatavuus ja osaaminen - koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja nouseva koulutustaso - Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus väestössä nostetaan 10 %:iin 4) Hyvinvointia tukevat palvelut - toimivat lähipalvelut - liikenneturvallisuus - pudasjärveläinen -luonnostaan liikkuva - laajakaistayhteydet Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Kuntasuunnitelma Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus 2012\/Pudasjärven kaupunki ja Oulunkaaren kuntayhtymä HARVA-ohjelma Kotouttamisohjelma 2009 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lastensuojelusuunnitelma Oppilashuoltostrategia Päihdestrategia ja polku Pudasjärven kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma Pudasjärven kaupungin terveysliikuntaohjelma, valmisteilla Hyvinvointikertomus sisältää keskeiset tutkimustulokset kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Pudasjärvellä. (Kohtaan: Muut hyvinvointitiedot) Tutkimuksen ovat toteuttaneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kuntoutuksen ja terveyden edistämisen koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon opiskelijat 3","paragraph_char_start":2566,"paragraph_char_end":4110,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":290}
{"query-id":"query-c9b310cdc567def3626b150da23bba7b","original_paragraph":"Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamisesta (2003\/579\/EY) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti Euroopan unionille uuden strategisen päämäärän, jonka mukaan siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämän saavuttamiseksi neuvosto sopi yleisistä työllisyystavoitteista ja naisten työllisyystavoitteista vuodeksi 2010. (2) Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti vahvistamaan Euroopan työllisyysstrategiaa tehostetulla, yksinkertaistetulla ja paremmin hallitulla prosessilla, joka on täysimittaisesti integroitu Lissabonin strategiaan. Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti myös tehostamaan politiikkojen koordinointiprosesseja ja sovittamaan yhteen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen hyväksymisaikataulut. (3) Neuvosto sopi 3 päivänä joulukuuta 2002 tehostamisesta ja katsoi, että tehostamisessa tavoitteena olisi oltava avoimuuden ja tehokkuuden lisääminen, päällekkäisyyden ja toiston välttäminen suuntaviivojen muotoilussa sekä johdonmukaisuuden, täydentävyyden ja yhtenäisyyden varmistaminen. (4) Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontunut kevään Eurooppa-neuvosto vahvisti, että työllisyysstrategialla on keskeinen asema toteutettaessa Lissabonin strategian työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita, ja kehotti jäsenvaltioita pitämään yllä kansallisten työmarkkinoiden uudistusvauhtia. (5) Neuvosto hyväksyi päätöksellä 2003\/578\/EY(1) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. (6) Komissio ja neuvosto hyväksyivät 6 päivänä maaliskuuta 2003 yhteisen työllisyysraportin, jossa kuvataan työllisyyspolitiikan tärkeimmät haasteet kussakin jäsenvaltiossa ja esitetään toimintaprioriteetit, jotka vahvistavat kunkin jäsenvaltion panosta työllisyyden suuntaviivojen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (7) Vakaa makrotalouspolitiikka ja kattavat talousuudistukset ovat olennaisen tärkeitä työpaikkojen luomisen kannalta. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen pantava tämä suositus täytäntöön johdonmukaisesti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa, SUOSITTELEE, että jäsenvaltiot toteuttavat liitteessä esitetyt toimet. Tehty Brysselissä 22 päivänä heinäkuuta 2003. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja G. Alemanno (1) Ks. tämän virallisen lehden sivu 13. LIITE BELGIA Väestön ikääntymisen asettamat haasteet edellyttävät toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan työvoimaan kuulumaton potentiaalinen työvoima työmarkkinoille ja nostamaan näin työllisyysastetta ja työvoimaosuutta. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyysaste on Belgiassa edelleen merkittävästi alle EU:n keskiarvon ja kaukana EU:n tavoitteista, etenkin ikääntyvien työntekijöiden osalta, joiden työllisyysaste on EU:n alin. On epätodennäköistä, että aktiivisena ikääntymisen edistämiseksi tähän mennessä toteutetut toimenpiteet olisivat riittäviä EU-tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut viime vuosina ja on nyt alle EU:n keskiarvon, mutta se on edelleen rakenteellinen ongelma. Ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on yleistä, eikä asianmukaista ennaltaehkäisevää lähestymistapaa aikuisille työnhakijoille ole vieläkään tarjolla. Työttömyysloukkujen poistamiseksi toteutetuista hiljattaisista toimenpiteistä huolimatta etuusriippuvuuden riski edellyttää etuusjärjestelmän lisätarkistuksia ja työn houkuttelevuuden lisäämistä. Lisäksi maltillinen palkkakehitys yhdessä verojen ja sosiaaliturvamaksujen alennusten kanssa ovat edelleen tärkeimmät tavat parantaa kilpailuasemaa ja luoda työllisyyttä. Työmarkkinoiden pitkäaikaiset alueelliset eroavaisuudet ovat osoitus taloudellisen tilanteen eroista mutta myös työvoiman riittämättömästä maantieteellisestä liikkuvuudesta, ja alaa koskevat aloitteet ovat olleet vaatimattomia. Belgialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Ennaltaehkäisy ja aktivointi 1. Olisi vahvistettava toimenpiteitä, joilla vähennetään ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen lisäämällä ennaltaehkäisevien toimien kattavuutta työttömien aikuisten piirissä. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 2. Olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön kattava strategia työllisyysasteen nostamiseksi etenkin ikääntyvien työntekijöiden ja naisten osalta asianmukaisten tavoitteiden perusteella. Olisi toteutettava varhaiseen työelämästä poistumiseen liittyviä uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja poistettava sen kannustimia. Työn tekeminen kannattavaksi 3. Olisi pantava täytäntöön suunniteltu monivuotinen ohjelma työhön kohdistuvan verorasituksen ja muiden maksujen vähentämiseksi. Näin kannustettaisiin työntekijöitä ottamaan työtä vastaan ja työnantajia luomaan uusia työpaikkoja. Tämän yhteydessä olisi etuusjärjestelmään tehtävä lisätarkistuksia työttömyysloukkujen poistamiseksi. Alueelliset erot 4. Olisi toteutettava yhteisiä toimia työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi alueiden välillä ja parannettava edelleen työvoimapolitiikan koordinointia ja yhdentymistä. TANSKA Tanskan työllisyysasteet ovat jo huomattavasti EU:n tavoitteita korkeampia, myös naisten ja ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työvoiman ikääntymisen vuoksi Tanskan on varmistettava työvoiman riittävä tarjonta, jotta se voi turvata kasvupotentiaalin ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen kestävyyden. Viimeaikaisilla uudistuksilla on nostettu tosiasiallista eläkeikää, mutta tietyillä aloilla on edelleen oltava valppaana. Tämä koskee etenkin terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaalialaa, joilla yli 50-vuotiaat työntekijät ovat yliedustettuina. Muita mahdollisia työvoimalähteitä ovat Tanskassa jo asuvat maahanmuuttajat, joiden osallistumista olisi kannustettava. Työhön kohdistuvan kokonaisverorasituksen vähentämiseksi on toteutettu uudistuksia, mutta lisäuudistuksia tarvitaan, jotta varmistetaan työvoiman osallistuminen pitkällä aikavälillä. Tämä olisi tehtävä erityisesti vähentämällä edelleen suhteellisen korkeita marginaaliveroasteita ja tarjoamalla kannustimia varhaiseläkkeelle jäämisen hillitsemiseksi. Tanskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 1. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä työvoiman tarjonnan varmistamiseksi pitkällä aikavälillä, etenkin nostamalla ikääntyvien työntekijöiden osallisuutta ja ehkäisemällä pullonkauloja aloilla, joilla työvoima on ikääntymässä. Heikommassa asemassa olevat ryhmät 2. Olisi vahvistettava edelleen maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille varmistamalla oikea tasapaino taloudellisten kannustimien lisäämisessä ja sosiaalisen syrjäytymisen välttämisessä. Työn tekeminen kannattavaksi 3. Olisi jatkettava uudistuksia korkeiden marginaaliveroasteiden alentamiseksi ja työhön kohdistuvien verotuspaineiden keventämiseksi etenkin keski- ja pienipalkkaisten osalta, ja olisi arvioitava näiden uudistusten vaikutuksia. SAKSA Saksan kokonaistyöllisyysaste on lähellä vuodeksi 2005 asetettua EU:n tavoitetta eli 67:ää prosenttia. Naisten työllisyysaste ylittää jo vuodeksi 2005 asetetun EU:n keskipitkän aikavälin tavoitteen 57 prosenttia, mutta ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on alle vuoden 1997 alhaisen lähtötasonkin, mikä johtuu 60-64-vuotiaiden ikäryhmän alhaisesta työhön osallistumisesta. Naisten työvoimaosuuteen vaikuttavat negatiivisesti jatkuva puute hoitopalveluista sekä sukupuolten väliset palkkaerot etenkin yksityissektorilla. Vuodeksi 2003 odotettu työttömyystilanteen heikkeneminen edellyttää tehokkaita ennaltaehkäiseviä ja aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Verotuksen, sosiaaliturvamaksujen ja etuuksien yhdistetyt vaikutukset voivat estää etenkin pienipalkkaisia työntekijöitä tekemästä työtä. Viimeaikaiset uudistukset onkin kohdistettu juuri tähän työntekijäryhmään. Koulutusjärjestelmä on myös tärkeä tekijä työttömyyden torjumisessa, koska heikosti koulutetut muodostavat suuren osuuden työttömistä. Etenkin uusissa osavaltioissa on pulaa työpaikoista, mikä uhkaa entisestään lisätä työmarkkinoiden alueellisia eroja. Sääntelyn taso saattaa haitata työpaikkojen luomista ja edellyttää myös palkanmuodostusta hallitsevien työmarkkinalaitosten kattavaa tarkistusta. Saksalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Ennaltaehkäisy ja aktivointi 1. Olisi parannettava työnhakuneuvonnan ja aktiivisten työvoimapoliittisten ohjelmien tehokkuutta parantamalla niiden kohdentamista ja räätälöintiä. Työvoimapolitiikassa olisi edelleen kiinnitettävä erityishuomiota uusiin osavaltioihin. Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen 2. Olisi tuettava työpaikkojen luomista tarkastelemalla ja poistamalla järjestelmällisesti sääntelyn aiheuttamia esteitä, jotka saattavat haitata työllisyyden kehittymistä palveluiden ja teollisuuden alalla. Olisi edistettävä sopeutumiskykyisempää työn organisointia ja annettava lainsäädäntöä, joka suosii työpaikkojen luomista ja tuottavuutta. Muun muassa liittohallituksen maaliskuussa 2003 ilmoittama työlainsäädännön uudistus olisi pantava johdonmukaisesti ja pikaisesti täytäntöön. Elinikäinen oppiminen 3. Olisi kehitettävä ja toteutettava edelleen kattavaa elinikäisen oppimisen strategiaa, jossa otetaan huomioon kaikki koulutusjärjestelmän tasot ja kiinnitetään erityishuomiota toimiin, joilla voitaisiin lisätä etenkin ikääntyvien, vähän koulutettujen ja pk-yritysten työntekijöiden osallistumista täydennyskoulutukseen. Sukupuolten tasa-arvo 4. Olisi vahvistettava toimia, joilla käsitellään sukupuoleen liittyviä ongelmia työmarkkinoilla ja arvioidaan erityisesti työtulojen verotuksen vaikutuksia naisten työllisyyteen, ja rohkaistava työmarkkinaosapuolia ottamaan vastuulleen sukupuolten välisten palkkaerojen merkittävä pienentäminen. Olisi edistettävä lastenhoitopalvelujen saatavuutta sekä parannettava niiden yhteensopivuutta työaikojen ja koulujen työskentelyaikojen kanssa. Työn tekeminen kannattavaksi 5. Olisi jatkettava vero- ja sosiaalietuusjärjestelmän uudistamista ja varmistettava työnteon riittävät kannustimet. Samalla olisi etuuksien saamisen ehdoksi asetettava lakisääteinen velvoite hakea aktiivisesti työtä. KREIKKA Kreikan kokonaistyöllisyysaste on huomattavasti alle Eurooppa-neuvoston asettamien tavoitteiden, etenkin naisten osalta. Suhteellisen alhaiset työllisyysasteet johtuvat osittain osa-aikatyön harvinaisuudesta Kreikassa. Työttömyys laski vuonna 2002, kolmantena peräkkäisenä vuonna, mutta se on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja naisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Julkisten työnvälityspalveluiden uudistus, joka on olennaisen tärkeä pitkäaikaistyöttömyyden korkean tason käsittelemiseksi, on edelleen viivästynyt. Jotta voitaisiin lisätä työn tuottavuutta, johon vaikuttaa mm. alhainen ammattitaitotaso, ammatillisen perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmien integrointia olisi parannettava. Hiljattaisista uudistuksista huolimatta monimutkainen verotusjärjestelmä ja korkeat sosiaaliturvamaksut ovat edelleen merkittäviä esteitä uusien työntekijöiden palkkaamiselle ja pimeän työn vähentämiselle. Lisäksi joustavien työmuotojen edistämiseksi tehdyillä uudistuksilla on ollut vain rajallisia vaikutuksia. Kreikalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen 1. Olisi pantava täysimittaisesti ja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa täytäntöön työmarkkinauudistuspaketti, jolla parannetaan osa-aikatyön mahdollisuuksia ja tuetaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä turvataan samalla joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino työmarkkinoilla. Elinikäinen oppiminen 2. Olisi saatettava loppuun ja toteutettava kattava elinikäisen oppimisen strategia, jonka perustana on yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä työllisyyteen liittyvien järjestelmien koordinointi. Olisi toteutettava toimia koulutustason kohottamiseksi ja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen osallistuvien aikuisten määrän lisäämiseksi. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi toteutettava tehokkaita toimia työllisyys- ja työttömyysasteita koskevien suurten sukupuolierojen vähentämiseksi, ja olisi edelleen pyrittävä lisäämään lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita. Työn tekeminen kannattavaksi 4. Olisi yksinkertaistettava verotusjärjestelmää ja alennettava sosiaaliturvamaksuja etenkin pienipalkkaisten osalta, ja samalla olisi tarjottava parempia kannustimia osa-aikatyön tekemiseksi. Olisi pantava täytäntöön riittävä eri alojen toimien yhdistelmä, jolla voidaan merkittävästi vähentää pimeää työtä. Tähän sisältyy esimerkiksi pienipalkkaisen työvoiman verotuksen alentaminen ja kannustimien lisääminen, jotta pimeät työpaikat muutettaisiin ilmoitetuiksi työpaikoiksi. Toteuttamisesta vastaavat palvelut 5. Olisi saatettava loppuun julkisten työnvälityspalveluiden uudistus ja pantava täysimittaisesti täytäntöön ennaltaehkäisevä ja yksilöllinen lähestymistapa, etenkin naisten ja nuorten osalta. Olisi parannettava edelleen tilastollisia seurantajärjestelmiä. ESPANJA Viime vuosien merkittävistä ponnistuksista ja edistyksestä huolimatta työttömyysaste on edelleen merkittävästi yli EU:n keskiarvon ja työllisyysaste alle EU:n keskiarvon. Naisten työttömyys on laskenut enemmän kuin miesten, mutta naisten työttömyysaste on silti edelleen yli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Muut tekijät Espanjan työmarkkinoilla ovat säilyneet lähes muuttumattomina: tuottavuuden kasvu on heikko, määräaikaisten työsopimusten osuus on suuri ja osa-aikaisten pieni, ja osa-aikatyö on edelleen paljon harvinaisempaa kuin muissa jäsenvaltioissa. Myöskään eri autonomisille alueille luoduilla työpaikoilla ei ole onnistuttu kaventamaan laajoja alueiden välisiä työttömyyseroja. Työvoiman maantieteellinen liikkuvuus on vähäistä, mikä johtuu osaksi rakenteellisista esteistä, esimerkiksi asuntomarkkinoiden heikosta toimivuudesta. Tähän liittyen on tärkeää saattaa loppuun julkisten työnvälityspalveluiden nykyaikaistaminen ja lisätä alueellisten työnvälityspalveluiden välistä koordinointia. Espanjalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen 1. Olisi parannettava - työmarkkinaosapuolia kuullen - työn organisointia ja osallistumista elinikäiseen oppimiseen, jotta vahvistettaisiin tuottavuutta ja työn laatua. Olisi tarkistettava lainsäädäntöä ja kiinnitettävä erityishuomiota määräaikaisten työsopimusten korkean osuuden vähentämiseen ja osa-aikaisten sopimusten lisäämiseen. Sukupuolten tasa-arvo 2. Olisi toteutettava tehokkaita toimia yleisen työllisyysasteen nostamiseksi ja sukupuolten välisten työllisyys- ja työttömyyserojen kaventamiseksi. Olisi parannettava lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluiden tarjontaa. Alueelliset erot 3. Olisi parannettava edellytyksiä työpaikkojen luomiselle heikommin kehittyneillä alueilla ja poistettava työvoiman maantieteellisen liikkuvuuden esteitä. Tähän liittyen olisi vahvistettava alueellisten työnvälityspalveluiden koordinaatiota, jotta voitaisiin vähentää alueellisia työllisyys- ja työttömyyseroja. Toteuttamisesta vastaavat palvelut 4. Olisi saatettava loppuun julkisten työnvälityspalveluiden nykyaikaistaminen, jotta parannettaisiin niiden tehokkuutta ja kykyä toimia välittäjänä työmarkkinoilla. Tähän olisi liityttävä tilastollisen seurantajärjestelmän saattaminen valmiiksi. RANSKA Ranskan kokonaistyöllisyysaste on edelleen suhteellisen alhainen, ja ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste on erittäin alhainen (yksi EU:n alimmista). Väestön ikääntymisen vuoksi haasteena on nostaa työvoimaosuutta etenkin ikääntyvien osalta. Aktiivisen ja ennaltaehkäisevän työttömyyspolitiikan täytäntöönpanosta huolimatta rakenteellinen työttömyys on edelleen yleistä joissakin osissa maata, ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan pysyvä epäsuhta aiheuttaa rekrytointiongelmia tietyillä aloilla. Ilman päästötodistusta koulunsa lopettavien nuorten määrä on erityisen ongelmallinen. Lisäksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kärsii Ranskassa tietyistä heikkouksista, vaikka sillä olisi mahdollisuuksia olla tärkeässä asemassa useilla aloilla. Ranskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Ennaltaehkäisy ja aktivointi 1. Olisi jatkettava ja kehitettävä työttömyyttä ehkäiseviä toimia vahvistamalla työttömiin sovellettavaa yksilökohtaista lähestymistapaa ja varmistamalla tehokkaat työnhakukannustimet ja eri työnvälityspalveluiden välinen koordinaatio. Olisikin varmistettava, että uuteen työttömyysvakuutusjärjestelmään liitetään asianmukaiset vaatimukset ja tehokkaat työnhakukannustimet. Elinikäinen oppiminen 2. Olisi pyrittävä kattavaan elinikäisen oppimisen strategiaan, jossa otetaan huomioon ammatillisen peruskoulutuksen tarpeet ja kannustetaan heikommin koulutettujen työntekijöiden osallistumista koulutukseen, etenkin pk-yrityksissä. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 3. Olisi pantava täytäntöön johdonmukaista politiikkaa, jotta voitaisiin lisätä ikääntyvien työntekijöiden työvoimaosuutta huomattavasti etenkin tarjoamalla kannustimia aktiivisena pysymiselle, parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja uudistamalla varhaiseläkejärjestelmiä. Työmarkkinayhteistyö 4. Olisi kannustettava ja vahvistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta siinä käsiteltäisiin varsinkin aktiivisena ikääntymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä. IRLANTI Irlanti etenee vakaasti kohti Tukholman ja Lissabonin työllisyystavoitteita. Talouskasvun jyrkkä hidastuminen ja hiljattainen työttömyysasteen nousu asettavat kuitenkin suuria haasteita. Naisten osuus työvoimasta on kasvanut merkittävästi, mutta naisten ja miesten työllisyysasteissa ja palkoissa on vieläkin huomattava ero. Tätä ovat vielä pahentaneet lastenhoitopalveluiden tarjontaan ja kalleuteen liittyvät ongelmat. Saavutetusta edistyksestä huolimatta maan kahden alueen välillä on edelleen eroja työmarkkinoille pääsyssä ja talouden toiminnassa. Elinikäistä oppimista koskevia strategisia puitteita ei ole vielä pantu täytäntöön, ja yrityksissä tapahtuvan koulutuksen käynnistämistä, etenkin ikääntyville työntekijöille, odotetaan edelleen. Irlannille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Työpaikkojen luominen 1. Olisi toteutettava kattavia lisätoimia työllisyyteen, työttömyyteen ja työpaikkojen luomiseen liittyvien alueellisten erojen käsittelemiseksi, myös yhteisön rakennerahastoista saatavalla tuella. Elinikäinen oppiminen 2. Olisi lisättävä yrityksissä tapahtuvaa koulutusta ja kiirehdittävä johdonmukaisen ja yleisiä tavoitteita sisältävän elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanoa. Olisi edistettävä työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista näihin tavoitteisiin pyrkimiseen. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä saada aktivoitua työelämän ulkopuolella olevat, etenkin naiset, integroitumaan työmarkkinoille jatkamalla verotuksen aiheuttamien esteiden poistamista, lisäämällä kohtuuhintaisten lastenhoitopaikkojen määrää ja käsittelemällä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä. ITALIA Viime vuosina parantuneesta tilanteesta huolimatta Italian työllisyysasteen ja yhteisön keskiarvon välillä on edelleen merkittävä ero varsinkin naisten ja ikääntyvien työntekijöiden osalta, ja kansalliset tavoitteet on asetettu tämän mukaisesti. Alueelliset erot ovat suuret: pohjoisessa on korkea työvoimaosuus ja lähes täystyöllisyys ja etelässä alhainen työvoimaosuus ja korkea työttömyys. Aiemmilla uudistuksilla on pysytty lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä maan molemmissa osissa, mutta suhteellinen ero on pysynyt lähes muuttumattomana. Pimeän työn merkittävään vähentämiseen tähtäävän riittävän poliittisten toimien yhdistelmän täytäntöönpanon tehokkuus on ollut epätasaista eikä ole vastannut odotuksia. Vaikka viimeisten viiden vuoden aikana onkin otettu käyttöön joustavampia työsopimuksia, epätasa-arvoinen työsuhdeturva haittaa edelleen Italian työmarkkinoita. Toisaalta työttömyysetuus- ja sosiaalitukijärjestelmä on edelleen erittäin rajoittunut Italiassa. Hallitus käynnisti vuoden 2003 alussa aloitteita, joilla tähdätään työmarkkinoiden joustavuuteen ja työturvaan (mm. uusien työnsopimusten käyttöönotto ja työvälityspalveluiden vapauttaminen). Pitkäaikaiset suunnitelmat, kuten julkisten työnvälityspalveluiden uudistus ja elinikäisen oppimisen strategia, laahaavat kuitenkin jäljessä. Italialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Työpaikkojen luominen 1. Olisi toteutettava kattavia lisätoimenpiteitä työllisyyteen, työttömyyteen ja työpaikkojen luomiseen liittyvän alueellisen epätasapainon ratkaisemiseksi hyödyntämällä tehokkaasti kaikkia keinoja, myös yhteisön rakennerahastoista saatavaa tukea. Pimeän työn merkittävään vähentämiseen tähtäävää riittävää poliittisten toimien yhdistelmää olisi tehostettava edelleen, erityisesti kehottamalla työmarkkinaosapuolia tehostamaan sitoutumistaan ja lisäämällä kannustimia pimeän työn muuttamiseksi ilmoitetuksi työksi. Muutoksiin vastaaminen ja sopeutumiskyvyn edistäminen 2. Tarvittaessa olisi pantava täytäntöön työmarkkinaosapuolia kuullen toimenpiteitä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi ja työn organisoinnin nykyaikaistamiseksi. Samalla olisi edistettävä joustavuuden ja turvallisuuden synergiaa ja vältettävä heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytymistä. Elinikäinen oppiminen 3. Olisi toteutettava toimia elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanemiseksi varsinkin lisäämällä työmarkkinaosapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta tarjottua täydennyskoulutusta. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 4. Olisi toteutettava toimia ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi kansallisen tavoitteen mukaisesti etenkin nostamalla - työmarkkinaosapuolia kuullen - tosiasiallista työmarkkinoiltapoistumisikää ja laajentamalla täydennyskoulutusmahdollisuuksien tarjontaa. Olisi toteutettava toimia naisten työllisyysasteen nostamiseksi etenkin lisäämällä joustavien työskentelyjärjestelyjen sekä lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluiden tarjontaa. Toteuttamisesta vastaavat palvelut 5. Olisi parannettava työnvälityspalveluiden toimivuutta toteuttamalla kansallinen tietokonepohjainen työmarkkinatietojärjestelmä, joka on kaikkien toimijoiden käytettävissä. Samalla olisi parannettava työnvälityspalveluiden valmiuksia tarjota aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työttömille. LUXEMBURG Työvoimaosuus on Luxemburgissa alle EU:n keskiarvon, etenkin ikääntyvien työntekijöiden osalta. Työllisyyskasvu on ollut mahdollista rajatylittävien työntekijöiden ja naisten työvoimaosuuden kasvun ansiosta, mutta juuri mitään edistystä ei ole saavutettu ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteessa sellaisista toimista huolimatta, joilla on pyritty lisäämään kannustimia työssä pysymiseksi. Hyödyntämättömän kansallisen työllisyyspotentiaalin aktivointi on erittäin tärkeää työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, jotta saataisiin pontta kasvulle. Kannustimia työssä pysymiseksi voitaisiin parantaa varhais- ja ennakkoeläkejärjestelmien lisäuudistuksilla. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän tuoreimpien muutosten vaikutuksia olisi myös seurattava tiiviisti. Riskinä on, että naisten työllisyysasteen nostamisella saavutettu edistys voi johtaa työmarkkinoiden dynaamisuuden heikkenemiseen. Lisäksi nuorten siirtyminen työmarkkinoille ilman ammatillisesta koulutuksesta saatua tutkintoa on edelleen suuri ongelma. Näiden seikkojen (nuoret, naiset ja ikääntyvät) sekä työn laatuun liittyvien merkittävien seikkojen (elinikäinen oppiminen, naisten ja miesten palkkaerot) osalta Luxemburgissa ei ole vielä toteutettu asianmukaista seurantaa, jotta voitaisiin varmistaa ensimmäisen työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman jälkeen päätettyjen toimenpiteiden ja uudistusten vaikutukset. Luxemburgille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Elinikäinen oppiminen 1. Olisi varmistettava täydennyskoulutusta koskevan puitelainsäädännön täytäntöönpano kehittämällä - työmarkkinaosapuolten kanssa tiiviissä yhteistyössä - johdonmukainen elinikäisen oppimisen strategia. Olisi torjuttava koulunkäynnin varhaista lopettamista ja tarkistettava yleistä koulutusjärjestelmää niin, että saataisiin lisättyä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välistä johdonmukaisuutta. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 2. Olisi vahvistettava edelleen toimia, joilla pyritään merkittävästi lisäämään ikääntyvien työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille tarkistamalla varhaiseläkejärjestelmää ja seuraamalla tarkasti työkyvyttömyyseläkejärjestelmän tuoreimpien muutosten vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi jatkettava pyrkimyksiä naisten työmarkkinaosallisuuden lisäämiseksi parantamalla palveluita, joilla helpotetaan työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, kannustamalla naisia palaamaan työelämään pitkien työmarkkinoiden ulkopuolella vietettyjen jaksojen jälkeen ja toteuttamalla toimenpiteitä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi etenkin käsittelemällä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä. ALANKOMAAT Työttömyyden hiljattaisesta noususta huolimatta Alankomaiden työllisyysaste on edelleen huomattavasti yli Eurooppa-neuvostossa asetettujen yleisten tavoitteiden. Naisten työllisyysaste ylittää EU:n tavoitteen, mutta sukupuolten palkkaerot ovat yhä suhteellisen suuret. Työllisyysasteen nostaminen jatkossa riippuu naisten työllisyyden jatkuvasta kasvusta sekä ikääntyvien ja vähemmistöjen voimakkaammasta aktivoinnista samoin kuin hyödyntämättömän työvoimapotentiaalin käyttöönotosta. Työkyvyttömyysetuuksia saavien suuri määrä aiheuttaa huolta, ja sosiaalietuusjärjestelmän työttömyysloukut vähentävät edelleen ihmisten halukkuutta ottaa vastaan työtä. Ammattitaitoisen työvoiman puutteesta johtuva avoimien työpaikkojen täyttymättä jääminen osoittaa, että elinikäisen oppimisen politiikalla ei ole riittävästi pystytty kaventamaan työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä eroa. Koska työttömyys on nousussa, tämä saattaa lisätä työpaikkojen menetyksen riskiä heikosti koulutettujen työntekijöiden parissa. Alankomaille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Elinikäinen oppiminen 1. Olisi kohdennettava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa elinikäisen oppimisen politiikka vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään, jotta voitaisiin torjua työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämistä ja ehkäistä heikosti koulutettujen työntekijöiden ajautumista työmarkkinoiden ulkopuolelle. Sukupuolten tasa-arvo 2. Olisi kehitettävä edelleen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa strategiaa, jossa käsitellään sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä. Työn tekeminen kannattavaksi 3. Olisi parannettava etuusjärjestelmän avoimuutta käyttäen enemmän veroperusteisia toimenpiteitä tukien sijasta ja koordinoimalla paremmin keskus- ja paikallistason tulotukea. Olisi varmistettava, että työkyvyttömyysjärjestelmässä otetaan huomioon tarve sekä hillitä siirtymistä järjestelmään että saada työelämään etuuksia jo saavat henkilöt. ITÄVALTA Itävalta on jo suureksi osaksi saavuttanut Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen asettamat työllisyysastetavoitteet ikääntyvien työntekijöiden työllisyysastetta lukuun ottamatta. Tämä näkyy myös siinä, että keskimääräinen työmarkkinoiltapoistumisikä on hyvin alhainen. Työttömyysaste alkoi kohota vuoden 2001 puolivälistä etenkin nuorten osalta, mutta se on silti edelleen yksi EU:n alimmista. Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset, työvoiman sopeutumiskyky sekä ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välinen epäsuhta asettavat jatkuvia haasteita. Naisten työllisyysaste on jo erittäin korkea, mutta sukupuolten väliset palkkaerot ja lastenhoitopalveluiden puute ovat vakavia heikkouksia. Itävallalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Elinikäinen oppiminen 1. Olisi jatkettava elinikäisen oppimisen kehittämistä koskevan kattavan strategian täytäntöönpanoa, ja tämän tueksi olisi saatava kaikki asiaankuuluvat toimijat aktivoitua toimiin, ja olisi asetettava asianmukaiset tavoitteet rahoitukselle ja osallistumiselle. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 2. Olisi kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa asianmukaisiin tavoitteisiin perustuva toimintasuunnitelma ikääntyvien työntekijöiden ja etenkin naisten työllisyyden lisäämiseksi ja tosiasiallisen työmarkkinoiltapoistumisiän nostamiseksi. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi kehitettävä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa asianmukaisiin tavoitteisiin perustuva strategia, jossa käsitellään sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä, ja olisi vahvistettava toimia lastenhoitopalveluiden tarjonnan lisäämiseksi. Olisi arvioitava nykyisen lastenhoitoavustusjärjestelmän vaikutus naisten työllisyyden laatuun ja määrään. PORTUGALI Yleiset talousindikaattorit ovat heikentyneet vuodesta 2001, ja työttömyys lisääntyi merkittävästi vuonna 2002. EU-tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin edistytty vuodesta 1997, ja työllisyysaste on jo nyt yli vuodeksi 2005 asetetun 67 prosentin tavoitteen. Työn tuottavuus Portugalissa on kuitenkin EU:n alhaisin ja kasvaa hitaasti. Keskimääräinen koulutustaso sekä aikuisväestössä että nuoremmissa ikäryhmissä on edelleen alhainen. Vaikka Portugali on merkittävästi lisännyt koulutusmenoja viime vuosina, niiden osuus, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin varhain (ilman toisen asteen tutkintoa) eivätkä ole ammatillisessa koulutuksessa, on selvästi EU:n korkein. Hiljattaisesta kehityksestä huolimatta ammatillinen koulutustaso on merkittävästi alle EU:n keskiarvon. Pien- ja mikroyrityksiä on ollut erityisen vaikea saada osallistumaan kansallisiin ohjelmiin, joilla on pyritty parantamaan niiden henkilöstön ammattitaitoa ja nostamaan työntekijöiden ammattitaitotasoa. Vaikka naisten työllisyysaste on yli yhteisön keskiarvon, sukupuolten välillä on merkittäviä eroja alakohtaisen jakautumisen ja yksityissektorilla palkkojen osalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä on allekirjoitettu hiljattain tärkeitä sopimuksia, mutta niiden täytäntöönpano vaatii osapuolten vahvaa osallistumista. Portugalille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Elinikäinen oppiminen 1. Olisi jatkettava kansallisen elinikäisen oppimisen strategian täytäntöönpanoa, parannettava koulutusjärjestelmää varhain koulunkäynnin lopettavien suuren määrän vähentämiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan takaamiseksi sekä pantava täytäntöön työntekijöiden yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevat tavoitteet yrityksissä. Sukupuolten tasa-arvo 2. Olisi jatkettava toimia työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi etenkin laajentamalla lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita ja -mahdollisuuksia. Olisi toteutettava toimia, joilla edistetään sukupuolten välistä tasapainoa eri alueilla, ja olisi käsiteltävä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä yksityissektorilla. Työmarkkinayhteistyö 3. Olisi vahvistettava työmarkkinayhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten nykyisten sopimusten pohjalta aloilla, jotka koskevat palkkapolitiikkaa ja tuottavuutta, sopeutumiskykyä, työn organisointia ja työn laatua. SUOMI Suomi ylittää Eurooppa-neuvoston vuodeksi 2005 asettamat EU:n yleiset ja naisten työllisyystavoitteet samoin kuin Lissabonissa vuodeksi 2010 asetetut naisten työllisyystavoitteet. Suomi on yksi jäsenvaltioista, joihin ikääntyvän väestön vaikutukset kohdistuvat eniten, minkä vuoksi työttömyysasteen nousu ja työvoiman tarjonnan lisääminen edellyttävät, että ikääntyvät työntekijät pysyvät kauemmin työmarkkinoilla. Kokonaistyöttömyysaste on edelleen yli EU:n keskiarvon, ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Joillakin alueilla esiintyy samanaikaisesti korkeaa työttömyyttä ja rekrytointiongelmia, mikä osoittaa, että aktiivisten työmarkkinaohjelmien tehokkuutta olisi vielä parannettava, jotta työvoiman tarjonta vastaisi paremmin sen kysyntää. Työhön kohdistuvan korkean verotuksen alentamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, mutta vero- ja etuusjärjestelmien uudistaminen vaatii edelleen huomiota, etenkin pienipalkkaisten osalta. Kansalliset lähteet osoittavat myös suuria sukupuolten palkkaeroja, joita alojen eriytyminen sukupuolittain selittää vain osittain. Suomelle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Ennaltaehkäisy ja aktivointi 1. Olisi parannettava edelleen aktiivisten työmarkkinaohjelmien toimivuutta rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 2. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä ylläpitää työvoiman saantia pitkällä aikavälillä. Olisi jatkettava etenkin toimia, joilla nostetaan tosiasiallista työmarkkinoiltapoistumisikää aktiivisena ikääntymistä koskevan kansallisen strategian mukaisesti, ja olisi kannustettava osallistumista työmarkkinoille tekemällä lisäuudistuksia vero- ja etuusjärjestelmiin varsinkin pienipalkkaiseen työvoimaan kohdistetuilla verotoimenpiteillä. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi vahvistettava tasa-arvon valtavirtaistamisen yhteydessä pyrkimyksiä käsitellä sukupuolten palkkaerojen ja alojen sukupuolittaisen eriytymisen taustalla olevia tekijöitä. RUOTSI Ruotsin työllisyysasteet ovat erittäin korkeat, myös ikääntyvien ja naisten osalta, ja se on jo ylittänyt kaikki EU-tavoitteet. Väestön ikääntymisen vuoksi Ruotsin on kuitenkin pidettävä yllä työvoiman tarjontaa hyödyntämällä potentiaalisia työvoiman lähteitä maahanmuuttajien, nuorten ja pitkäaikaissairaiden parissa. Varhaiseläkkeet ja pitkäaikaissairaiden nopea lisääntyminen vaativat erityishuomiota, jotta saadaan pidettyä yllä riittävää työvoiman tarjontaa. Käynnissä olevasta verouudistuksesta huolimatta työhön kohdistuva verotus on edelleen EU:n korkein. Etuusjärjestelmät ovat kansainvälisesti katsottuna suhteellisen anteliaita ja niissä sovelletaan tiukkoja myöntämisperusteita. Lisätoimet vaikuttavat kuitenkin tarpeellisilta työnteon kannustimien parantamiseksi. Ruotsille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 1. Olisi vahvistettava pyrkimyksiä ylläpitää työvoiman tarjontaa pitkällä aikavälillä hyödyntämällä täysimääräisesti kaikkia työvoiman potentiaalisia lähteitä, etenkin lisäämällä maahanmuuttajien työvoimaosuutta. 2. Olisi vähennettävä pitkäaikaisilla sairauslomilla olevien työntekijöiden määrää parantamalla työoloja ja mukauttamalla lainsäädäntöä, jotta edistetään tehokasta integroitumista takaisin työmarkkinoille. Työn tekeminen kannattavaksi 3. Olisi jatkettava vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista työnteon kannustimien parantamiseksi etenkin niiden ryhmien osalta, joiden kohdalla verojen ja etuuksien välisellä suhteella on kaikkein kielteisin vaikutus työvoiman tarjonnan kannalta, ja olisi saatettava työtuloa koskeva verouudistus loppuun. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA Yhdistynyt kuningaskunta ylittää Eurooppa-neuvoston asettamat EU:n yleiset työllisyystavoitteet, myös naisia ja ikääntyviä työntekijöitä koskevat tavoitteet. Korkeisiin työllisyysasteisiin liittyy kuitenkin myös suhteellisen alhainen tuottavuus, mikä osittain johtuu riittämättömästä perustaitotasosta, sekä erityisiä työn laatuun liittyviä ongelmia, kuten sukupuolten palkkaerot ja joidenkin työntekijäryhmien heikot mahdollisuudet päästä koulutukseen. Nämä haasteet muodostavat konkreettisen asialistan, jonka pohjalta työmarkkinayhteistyötä olisi kehitettävä kaikilla tasoilla. Lisäksi sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksia saavien työikäisten määrän jatkuva nousu saattaa rajoittaa työvoiman tarjonnan lisääntymistä jatkossa. Vaikka kokonaistyöttömyysaste on selvästi alle EU:n keskiarvon, työmarkkinoille pääsyssä on merkittäviä eroavaisuuksia niin, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ja pitkäaikaistyöttömät ovat keskittyneet tietyille alueille ja tiettyihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin (yksinhuoltajiin, kotitalouksiin, joissa ei ole työssäkäyviä, joihinkin etnisiin vähemmistöryhmiin, ikääntyneisiin miehiin, vammaisiin ja heikosti koulutettuihin). Tämä edellyttää voimakkaampaa ja hyvin kohdennettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Yhdistyneelle kuningaskunnalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä: Ennaltaehkäisy ja aktivointi 1. Olisi pantava täytäntöön aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, joka johtaa kestävään integroitumiseen työmarkkinoille, jotta lievitettäisiin työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemisen keskittymistä tiettyihin yhteisöihin. Olisi kiinnitettävä erityishuomiota ryhmiin, joilla on erityisongelmia työmarkkinoilla ja jotka ovat vaarassa tulla pitkäaikaistyöttömiksi tai työtätekeviksi köyhiksi taikka joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työvoiman tarjonta ja aktiivisena ikääntyminen 2. Olisi varmistettava - etenkin modernisoimalla sairaus- ja työkyvyttömyysetuusjärjestelmiä - että työkykyisillä on mahdollisuus ja kannustimet tehdä työtä. Sukupuolten tasa-arvo 3. Olisi voimistettava pyrkimyksiä käsitellä sukupuolten palkkaerojen taustalla olevia tekijöitä etenkin parantamalla naisten ja miesten tasapuolista edustusta eri ammateissa ja aloilla sekä lisäämällä osa-aikatyötä tekevien pienipalkkaisten naisten koulutusmahdollisuuksia. Olisi parannettava edelleen lasten ja muiden huollettavien kohtuuhintaisten hoitopalveluiden tarjontaa. Työmarkkinayhteistyö 4. Olisi kehitettävä edelleen työmarkkinayhteistyötä kaikilla tasoilla, jotta saataisiin parannettua tuottavuutta ja työn laatua, etenkin kohdistamalla toimet työvoiman heikkoon perusammattitaitoon ja ammattitaidon puutteeseen.","paragraph_char_start":164,"paragraph_char_end":37905,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":28}
{"query-id":"query-43d902b18d010c88738d58ef8e21ace4","original_paragraph":"Ultraäänitutkimuksessa seulotaan muun muassa sikiön kallon rakenne, josta havainnoidaan erityisesti aivokammioiden rakenne ja koko, aivojen rakenne sekä kasvojen profiili. Lisäksi tarkastetaan selkäydinkanavan eheys. Yrittäjä Ele Lepik tunnetaan värikkäästä tyylistään: ”Tennissukat vaellussandaaleissa, reisitaskuhousut ja tuulipuvut pitäisi kieltää”Tässä raskaudessa ei ainakaan vielä ole lyhentymistä tapahtunut ja tilanne tarkistetaan raskausviikolla 26.Tutkimus voidaan tarvittaessa uusia myöhemmin. Raskausviikon 24 jälkeen tehtävä sikiön rakennepoikkeavuuksien seulonnan tavoitteena on tunnistaa sellaiset poikkeavuudet, joiden kohdalla syntyvän lapsen ennustetta voidaan parantaa ohjaamalla raskauden seuranta ja synnytys hyvin varustettuun sairaalaan. Start studying LIIKKEET. Learn vocabulary, terms and more with flashcards, games and other study tools","paragraph_char_start":4631,"paragraph_char_end":5494,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":732}
{"query-id":"query-19a123c2cbcbb9d6f4c12825d5e638f2","original_paragraph":"15 18 3 MIKROBIOLOGISET KVANTITATIIVISET VILJELYMENETELMÄT METROLOGISELTA KANNALTA Kvantitatiivisten viljelymenetelmien analyysiprosessi etenee siten, että näyte homogenoidaan ensin holellisesti ja laimennetaan tarvittaessa \"mittalaitteen\" toiminta-aleelle. Sen jälkeen menetelmään sopivat tilavdet siirrostetaan kyseiseen mittalaitteeseen. Sitä laimennssarjan sspensiota, josta saadaan ensimmäiset käyttökelpoiset tlokset nimitetään jatkossa päätesspensioksi. Mittalaite eli \"detektioinstrmentti\" koost sein monesta yksittäisestä detektorista, joita on kahta tyyppiä: pesäkelk- ja liosdetektorit (petrimalja, liosptki). 3.1 Viljelymääritysten yhteinen perskaava Kvantitatiivisten viljelymääritysten kaikille yhteinen matemaattinen perskaava on y Fx (4) missä x päätesspension mikrobipitoiss ja F päätesspension laimennskerroin. (Kn laimennsta ei tarvita, F 1.) 3. Metrologiset tyypit Päätesspension tiheyden määrittämiseksi on käytössä neljä instrmenttityyppiä. (Harvinainen 'spiral plate' on viides tyyppi mtta jätetään käsittelyn lkopolelle.) 3..1 Yhden maljan instrmentti Mikrobipitoisden arvio perst yhden maljan pesäkelkmäärään c, joka on havaitt päätesspension siirrostilavdesta v (Kva 3). x c v (5) Jlkais J1\/001","paragraph_char_start":19598,"paragraph_char_end":20818,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2773}
{"query-id":"query-a43b77d883e2b174d3463df1ed8a5f38","original_paragraph":"4 4(11) 5 Asiapiiri Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 1) henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavat palvelutoiminnan muutokset, tutkimus- ja kehittämishankkeet, kone- ja laitehankinnat sekä olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä, 2) lomautusilmoitusten antamista, virka- ja työsopimussuhteiden irtisanomista tai osa-aikaistamista edeltävä asian käsittely silloin, kun toimenpiteet johtuvat hallinnollisista, taloudellisista ja tuotannollisista syistä, 3) henkilöstöhallinnon periaatteet, henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat menettelytavat ja henkilöstöstrategia-asiakirjat, 4) viraston, laitoksen tai muun toimintayksikön taloudellista tilaa, toimintaja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota ja sen täytäntöönpanoa koskevat esitykset, 5) kunnan talousarvioehdotus, mikäli sen valmistelun yhteydessä käy ilmi, että talousarvioehdotuksen hyväksyminen todennäköisesti aiheuttaa olennaisia henkilöstön irtisanomisia, osa-aikais tamista, lomautuksia tai muita palvelussuhteen ehtojen muutoksia. 6) henkilöstön kehittämisen periaatteet ja koko kuntaa koskevat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä koulutussopimuksen mukaista koulutusta koskeva taloussuunnitelma 7) sisäisen tiedotuksen periaatteet, 8) ulkopuolisen työvoiman käytön ja julkisten palveluhankintojen kilpailuttamisen periaatteet, muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttöä käsitellään 9 :n mukaisesti, 9) työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, 10) aloitetoiminnan periaatteet, 11) henkilöstöpalvelujen järjestäminen, 12) sukupuolten tasa-arvon edistämisestä laaditut suunnitelmat, 13) työsuojeluyhteistoiminta (työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 8, 10 ja 11 :n ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen rajoituksin.)","paragraph_char_start":3821,"paragraph_char_end":5622,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":439}
{"query-id":"query-15e43ca8224453d2143a2681cbb8cdb0","original_paragraph":"17 Pellen ja maalarin esitys Olipa kerran pelle, joka halusi esiintyä. Mutta pelle oli hylätty jo monta vuotta sitten sirkuksesta. Eräänä päivänä pelle harjoitteli jongleeraamista. Maalari oli kävelyllä ja näki pellen harjoittelevan. Maalari meni pellen luokse ja sanoi: Sinä osaat jongleerata hyvin. Minäkin haluaisin maalata, mutta minulla ei ole maalaamista. Hei, sinä voit maalata kun temppuilen, kunhan autat minua pääsemään sirkukseen, sanoi pelle. No, käyhän se, mutta en lupaa että pääset sirkukseen. Hei muuten onko sulla muuta nimee kuin ööö, PELLE? Hmmm en muista mutta kai minulla on. Entä sinulla? Minulla on vain nimi MAALARI, mutta me voimme keksiä toisillemme jotkut nimet. Sinä voit olla vaikka Harri-Narri ja minä Pirkko Pensseli. Vuoden päästä Harri-Narri sanoi: Mehän voidaan tehdä oma sirkus, koska mä en halua mihinkään ilkeeseen sirkukseen. Parin päivän päästä Harri ja Pirkko ostivat sirkusteltan ja Pirkko maalasi koristeita ja Harri valmisteli esitystä. Illalla oli Harri-Narrin ja Pirkko Pensselin sirkus täynnä yleisöä. Sen illan jälkeen Harrin ja Pirkon sirkus esiintyi joka lauantai klo 19:00 ja niin ystävystyivät pelle ja maalari. Minttu Pöyry Heikko peikko Peikko, joka on heikko. Takki on lakki. Pieni on sieni. Pesä on kesällä. Tobias Honkanen 16","paragraph_char_start":14345,"paragraph_char_end":15626,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2371}
{"query-id":"query-bf52a2cbfbb624f9646e89b3d20b0764","original_paragraph":"40 Kävijöiltä kysyttiin mielipidettä alueen palveluista ja ympäristön laadusta. Parhaimmiksi arvioitiin polttopuut huolletuilla tulentekopaikoilla ja alueen tulentekopaikat. Kuivakäymälät ja laiturit saivat myös hyvät arvostelut. Palveluista huonoimmat arvosanat saivat yrittäjien tuottamat palvelut, maantienvarsien opastus, tiestö, erityistarpeiden huomioon ottaminen, opastuspalvelut maastossa sekä telttailupaikat. Syy siihen, että yrittäjien tuottamat palvelut saivat huonoimman arvosanan, johtuu varmasti osaksi siitä, että Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistossa toimivien yritysten palveluita ei vielä riittävästi tunneta. Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuisto eroaa luonteeltaan esimerkiksi Lauhanvuoren kansallispuistosta, jossa palveluita on tarjolla enemmän ja ne ovat myös paremmin asiakkaiden tiedossa (Kuivinen 2010a). Kävijät saattavat verrata Kauhanevan Pohjankankaan palveluita läheisen Lauhanvuoren monipuolisempaan palvelutarjontaan, koska puistoissa on paljon samoja kävijöitä. Maantienvarsien opastuksen huono arvosana selittyy maantieopasteiden puuttumisella kokonaan Karvian suunnalta tultaessa, kun taas moitteet alueen tiestöä kohtaan johtuvat sekä Kauhajoen että Karvian suunnasta alueelle johtavien hiekkateiden huonosta kunnosta varsinkin loppukesän 2007 aikana. Tämä näkyi selvästi myös vapaamuotoisessa palautteessa. Erityistarpeiden huomioonottamisen huonoja arvioita selittänee liikuntaesteisille soveltuvien palveluiden vähäisyys puistossa. Yleisesti ottaen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston palvelurakenteet saivat suhteellisen hyvät arvostelut. Kaikki palvelurakenteet arvioitiin keskiarvojen perusteella melko hyviksi tai erittäin hyviksi lukuun ottamatta yrittäjien tuottamia palveluita, tiestöä ja maantievarsien opastusta. Kävijöiltä kysyttiin mielipidettä myös kansallispuiston palveluiden määrästä. Lähes puolet vastanneista piti maantienvarsien opastuksen määrää liian pienenä. Erityistarpeiden huomioon ottamista piti määrältään liian pienenä 20 % vastanneista ja polku- ja\/tai latureitistöä 14 % vastanneista. Se, että 14 % kävijöistä arvioi polku- ja\/tai latureitistön määrän liian pieneksi, viestii siitä, että alueelle olisi kävijöiden mielestä saatava lisää reittejä Kauhalammin pitkospuureitin lisäksi. Talviaikaan olisi ilmeisesti tarvetta latureitistölle Nyt alueen soilla voi hiihtää talvisin, mutta alueella ei ole valmiita hiihtolatuja. Liian suuriksi erilaisten palvelujen määrän merkitsivät vain muutamat vastaajat. Kokonaisuudessaan palveluiden määrään oltiin Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistossa melko tyytyväisiä. Kävijöiden ennakko-odotukset Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston palveluista, harrastusmahdollisuuksista, reiteistä ja rakenteista ja luonnonympäristöstä vastasivat todellisuutta suhteellisen hyvin. Parhaiten todellisuutta vastasivat ennakko-odotukset luonnonympäristöstä. Palvelut vastasivat heikoimmin kävijöiden odotuksia, sillä lähes puolet (44 %) koki palveluiden vastanneen ennakko-odotuksia vain keskinkertaisesti. Syynä tähän lienee tiettyjen palveluiden puuttuminen kokonaan kansallispuiston alueelta johtuen alueen luonteesta (mm. herkkä luonto, rajoitusosa). Kävijöiltä kysyttiin, mitkä asiat olivat häirinneet heitä Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistossa oleskelun aikana. Hyvin harvat kävijät olivat kokeneet, että jokin asia olisi häirinnyt heitä retken aikana. Eniten oli häirinnyt luonnonympäristön käsittely, mutta sekin oli häirinnyt vain 6 %:a kävijöistä. Vapaamuotoisen palautteen perusteella tällä tarkoitettiin todennäköisesti luonnon ennallistamistarkoituksessa kaadettuja puita mm. Salomaalla. Toiseksi eniten oli häirinnyt maaston kuluneisuus. Kävijöiden oli mahdollista mainita myös joku muu häiriötekijä, mutta yksikään vastaaja ei ilmoittanut sellaisia. Tämä on hyvin poikkeuksellista, sillä useimmilla muilla alueilla kävijät ovat maininneet useita häiritseviä tekijöitä ja yleensä ainakin hyttyset. Vapaamuotoisten palautteiden perusteella Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijät kaipasivat pääasiassa nykyisten palveluiden ja rakenteiden kehittämistä. Myös palveluiden ja rakenteiden lisäämistä alueelle kannatettiin jonkin verran. Vapaamuotoinen palaute koostui suurimmaksi osaksi kehittämisehdotuksista, mutta myös valituksia ja kehuja esiintyi. Erityisesti toivottiin kehitettävän alueen tiestöä ja lisättävän alueelle johdattavien maantieopasteiden määrää. Moni 40","paragraph_char_start":69309,"paragraph_char_end":73725,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10064}
{"query-id":"query-26ab59fb6fd59c4bd102a79aac41d904","original_paragraph":"16 3 Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskeva lainsäädäntö 3.1 Yleistä Sähkö- ja elektroniikkaromuun liittyy useita säädöksiä, joista tärkeimpiä on EU:n alueella helmikuussa 2003 voimaan astunut direktiivi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (2002\/96\/EY) eli lyhyesti WEEE-direktiivi. Direktiivin tarkoituksena on ensisijaisesti ehkäistä SER:n syntymistä ennalta ja edistää syntyneen romun hyötykäyttöä EU:n jätehierarkian periaatteiden mukaisesti. Syntyvän jätteen haitallisuuden vähentämiseksi on asetettu direktiivi vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (RoHS-direktiivi, 2002\/95\/EY). Suomessa direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä valtioneuvoston asetuksella sähkö- ja elektroniikkaromusta (852\/2004) ja valtioneuvoston asetuksella vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (853\/2004). Taulukkoon 1 on koottu sähkö- ja elektroniikkaromuun liittyvää lainsäädäntöä. Tunnisteet viittaavat alkuperäiseen säädökseen. 3.2 SER-laitteiden luokittelu WEEE-direktiivissä sähkö- ja elektroniikkalaitteet jaetaan kymmeneen laiteluokkaan. Jokaiselle luokalle on määritelty laitekohtaiset, massaperusteiset hyödyntämistavoitteet. Direktiivi edellyttää, että kotitalouden 1 sähkö- ja elektroniikkaromua on kerättävä keskimäärin vähintään neljä kilogrammaa asukasta kohti vuodessa. Suomen lainsäädännön mukaan tuottajien on kuitenkin kerättävä ja käsiteltävä kaikki kerättävissä oleva SE-jäte direktiivin tavoitteen saavuttamisesta riippumatta. SERluokat ja kerätyn romun edellytetyt hyödyntämistavoitteet on esitetty taulukossa Käsittely- ja raportointivelvoitteet Suomessa sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely- ja raportointivelvoitteet ovat astuneet voimaan WEEE-direktiivissä edellytetään, että SER on kerättävä erillään muista jätteistä, ja käyttäjille on tiedotettava velvollisuudesta toimittaa SER erilliskeräykseen. Laitteet on merkittävä erilliskeräystä kuvaavalla tunnuksella. Direktiivissä vahvistetaan tuottajavastuun periaate, jonka tarkoituksena on kannustaa laitevalmistajia tuottamaan sellaisia laitteita, jotka on helppo korjata, uudelleenkäyttää, purkaa ja kierrättää. 1 Kotitalouden sähkö- ja elektroniikkaromulla tarkoitetaan kotitalouksilta peräisin olevaa SER:a sekä kaupan, teollisuuden, laitosten ja muun elinkeinotoiminnan piiristä tulevaa SER:a, joka laatunsa ja määränsä vuoksi vastaa kotitalouksista peräisin olevaa SER:a. 14 Suomen ympäristökeskuksen raportteja","paragraph_char_start":16459,"paragraph_char_end":18936,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2213}
{"query-id":"query-98e9e682806ad45e1f638521516e988c","original_paragraph":"1 Keskiruskea) yllätti todella positiivisesti! Siinä on kaksi sävyä, joista tumma on aikas tumma, mutta sitä saa helposti vaaleammalla sekoiteltua sopivammaksi. Mä meikkaan ensin kulmien loppuosan tummalla ja alan sitten sekoittelemaan vaaleaa tumman joukkoon ja meikkaan sillä kulmat alkuosaan asti. Yleensä häivyttelen kulmien alkupään pelkällä tuolla vaalealla. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta hoituu ihan hetkessä! Meikkaamiseen käytän Duroyn kulmakarvasivellintä, siinä on viisto pää ja se on sopivan pieni & tiivis. Lopuksi käyn kulmat kevyesti tuolla kirkkaalla Kulmien Muotoilugeelillä läpi. Eniten yllätyin tuon kulmaväriduon kestosta! Mulla on kuitenkin tosi rasvoittuva iho, josta kulmakynät ym. yleensä suttaantuu pois pitkän päivän jälkeen. Tää Lumenen duo kestää kulmissa tosi tosi hyvin..! Olen suorastaan hämmästynyt iltaisin, kuinka hyvin kulmat ovat vielä ”paikoillaan” ennen iltapesua.","paragraph_char_start":17330,"paragraph_char_end":18235,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2895}
{"query-id":"query-de668c3657750c664773deda45b02ca7","original_paragraph":"Se mitä nuo halpakännykät tekevät on, että Motorola, SonyEricsson, LG ja todennäköisesti myös Samsung vetävät matkapuhelintoimintansa tappiolle siksi, etteivät ne pysty enää kilpailemaan hinnalla G'Fiven, Huawein, ZTE:n ja muiden kiinalaisten kanssa. HTC voi olla myös kova peluri Android-rintamalla. Jäljelle jää Nokia, Apple ja RIM, sekä Android-puolella nuo kiinalaiset.","paragraph_char_start":14008,"paragraph_char_end":14381,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2429}
{"query-id":"query-474c5f996d6ab3284b00c62112392531","original_paragraph":"Asiakkaalla tulee olla tarve, että hän ostaisi. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Hänellä on oltava myös aito kiinnostus ratkaista tarpeen takana oleva tavoite tai haaste. (Laine 2008, 106.) Tarvekar- toitus on tärkeä osa myyntiprosessia. Tarvekartoituksessa myyjä ottaa huomioon asiakkaan arvos- tukset, toiveet, odotukset sekä ostotilanteen, jonka pohjalta hän osaa tarjota asiakkaalle sopivaa ratkaisua tämän osto-ongelmaan. Need Identification eli tarve- ja tilannekartoituksessa myyjän tulee osata esittää asiakkaalle kysymyksiä, kuunnella tarkasti hänen vastauksiaan sekä kirjata muistiin tär- keimmät kohdat saaduista tiedoista. (Bergström ja Leppänen 2009, 385.)","paragraph_char_start":37605,"paragraph_char_end":38276,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5647}
{"query-id":"query-49dd0a9f9c9b4a1ee55f90bd5444c48a","original_paragraph":"asvit hidastavat ilmastonmuutosta, lisäävät pihan viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta ja tuottavat ruokaa. Ne sitovat pölyä, viilentävät, vaimentavat melua ja haihduttavat hulevesiä. Ennen kasvien hankkimista tutustutaan eri kasvilajeihin ja niiden vaatimuksiin. Kasvillisuus suunnitellaan pihan reuna-alueille ja yhdistämään pihan toimintoja. Monilajiset, kerrokselliset kasviryhmät ovat helppohoitoisia ja näyttäviä ja lisäävät pihan monimuotoisuutta. Samassa ryhmässä kasvaa puita, pensaita, perennoja ja kesäkukkia sekä hyöty-, koriste- ja luonnonkasveja. Hiiltä sitoutuu tehokkaasti ja pölyttäjät löytävät kasveista ruokaa koko elinkaarensa ajan. Suosi perinnekasveja, kotimaista alkuperää olevia kasveja ja FinE-kasveja. Ne ovat turvallisia, kestäviä ja helppohoitoisia. Suosi Suomessa ja paikallisilla taimistoilla kasvatettuja taimia, koska niiden kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Varo vieraslajeja. Selvitä miten kasvi leviää, ennen kuin istutat uuden kasvilajin pihalle. Monet ulkomaalaiset lajit ovat levinneet kotipihoilta Suomen luontoon vieraslajeiksi. Luonnossa ne valtaavat alaa ja syrjäyttävät luonnonlajeja. Vieraslajeilla on haitallinen vaikutus koko alueen ravintoketjuun.","paragraph_char_start":23310,"paragraph_char_end":24496,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3430}
{"query-id":"query-64e1ea09913aabf328714aa28e4b447a","original_paragraph":"Karin Widnäs, vuodesta 1995 Fiskarsissa, Raaseporissa asunut, tunnustettu ja ansioitunut taiteilija ansaitsee kulttuuripalkinnon. Hän on sinnikkäästi ja itseään säästelemättä säilyttänyt Suomesta katoamassa olevaa taiteen osaamisaluetta perustamalla yksityisen keramiikkamuseon. Hän on sekä kotimaassa että ulkomailla tunnettu keraamikko, joka hurmaa monipuolisuudellaan. Hänen tuotantonsa koostuu kattaus- ja pienesineistä suuri kokoisiin julkisiin taideteoksiin. Hän on rakennuttanut Fiskarsiin ateljeensa ja myöhemmin yksityisen keramiikkamuseo KWUMin. KWUM on uniikki helmi, jossa upea arkkitehtuuri nostaa näyttelytiloissa esillä olevat taideteokset oikeuksiinsa ainutlaatuisella tavalla. Vierailija saa tutustua Widnäsin omaan taidekokoelmaan, vaihtuviin näyttelyihin sekä keramiikan kiehtovaan historiaan sekä polttotekniikoihin.","paragraph_char_start":87721,"paragraph_char_end":88557,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12081}
{"query-id":"query-64e9c2dcc07a34b07699d9b02e69bd08","original_paragraph":"32 32 Vitaalielintoiminnoista erityisesti pulssin, lämmön ja verenpaineen muutoksiin tulisi kiinnittää huomiota. Myös synnyttäjän yleisvoinnissa tapahtuvia muutoksia kuten nopeaa kivuliaisuuden tai vastaavasti uupumuksen lisääntymistä tulee tarkkailla. (Poole 2003, 791; Äimälä 2012a, 429; Tunturi 2013, 88.) Puudutekomplikaatiot Sentraalisia puudutuksia, epiduraali- ja spinaalipuudutusta, käytetään erilaisissa alaraajoihin ja lantion alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. Näiden lisäksi kyseiset puudutusmenetelmät ovat suosittuja synnytyskivun hoidossa. (Tunturi 2013, 97.) Epiduraali- ja spinaalipuudutusten sivuvaikutukset ovat pitkälti samankaltaisia. Kumpaankin puudutukseen liittyy sympaattisen hermoston salpaus ja verisuonten laajeneminen. Puudutusaineen aiheuttama verenpaineen lasku onkin näiden puudutusten tavallisin haittavaikutus. Useimmiten verenpaineen lasku on lievää ja helposti hoidettavissa, esimerkiksi tehostamalla nesteytystä jo ennen puudutuksen laittoa. (Leighton & Halpern 2002, 69; Poole 2003, 790; Raussi- Lehto 2006, 252; Nikkola 2007, 215; Berghäll 2012, 26.) Sarvelan (2009, 305) mukaan verenpaineen lasku epiduraalipuudutuksen yhteydessä on kliinisesti merkittävänä melko harvinainen, ja se voidaan estää nesteinfuusiolla ja pitämällä potilas mahdollisuuksien mukaan kylkiasennossa puudutuksen laiton jälkeen. Moschini, Marra & Dabrowska (2006, 47) toteavat CSE- puudutuksen aiheuttavan huomattavasti enemmän verenpaineen laskua kuin pelkän epiduraalipuudutuksen. Poolen (2003) mukaan hemodynamiikka puolestaan on tasaisempi potilaskontrolloidun epiduraalin eli PCEA:n käyttäjillä ja hypotensiota esiintyy vähemmän, jopa itseannosteltujen bolusten jälkeen. (Poole 2003, 791.) Epiduraalipuudutuksen samoin kuin spinaalipuudutuksenkin yhteydessä voi ilmetä virtsarakon toimintahäiriöitä, sillä myös virtsarakko voi puutua ja näin ollen potilas ei välttämättä enää tunne virtsaamisentarvetta (Raussi- Lehto 2006, 251; Tunturi 2013, 95-99). Sentraalisia puudutteita käytettäessä tulisi siis kiinnittää huomiota virtsan eritykseen ja spontaanin virtsaamisen sujuvuuteen. Mikäli virtsaamisvaikeuksia ilmenee, tulisi potilaan virtsarakon ylivenyttyminen ehkäistä katetroimalla ja mahdollisuuksien mukaan suonensisäistä nesteytystä vähentämällä. (King 1997; Tunturi 2013, )","paragraph_char_start":47671,"paragraph_char_end":49972,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6308}
{"query-id":"query-eaf715b7b96876d4f31d64a90482f5c8","original_paragraph":"Pienempi askel uudella polulla on työpaikan valloittaminen omalla itsellään. Jos yrität sulautua työpaikalla väliseinien väriin ja luikahtaa kahvihuoneeseen aina silloin, kun muut ovat jo siellä käyneet tai vältellä huomenien ja hyvän päivän toivotusten huikkaamista, voit olla varma, ettei pätkäsi lopussa kukaan sinun nimeäsikään vielä osaa. Tee itsellesi palvelus astumalla esiin. Vakituinen henkilöstö huomaa, että olet oikeastaan ihan ” hyvä tyyppi”, ja maineesi hyvänä työntekijänä kasvaa. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että olet osaamisesi tasolla ja etkä ole tehnyt pahoja virheitä. Sinun tulee kysyä, jos et osaa. Kannattaa esittää mieluummin liian paljon kuin liian vähän kysymyksiä. Vanhemmat ja kokeneemmat sitä paitsi pitävät siitä, että heihin luotetaan ja heidänkin osaamistaan arvostetaan. Sinulla on tarjottavana uusi ja oma näkökulmasi. On työpaikan etu, jos uusi ja vanha lyövät kättä päälle – parhaimmat asiat tapahtuvat yhteistyön voimin.","paragraph_char_start":23137,"paragraph_char_end":24098,"paragraph_similarity_to_original":98.6472424558,"tokens_before_paragraph":3267}
{"query-id":"query-ef55f33346fb45c58f899091c9dc6686","original_paragraph":"20 gelmat hapen kuljetuksessa. (McNaughton 2000.) Lisäämällä elimistön emäksisyyttä ollaan usein todettu sekä korkeaintensiteettisen anaerobisen että aerobisenkin suorituskyvyn parantuneen kasvaneen puskurointikyvyn myötä, jolloin happamuuden aiheuttama lihasväsymyksen syntyminen hidastuu. (McArdle ym. 2001; 231, 570). Korkeaintensiteettisessä fyysisessä rasituksessa ensisijainen energianlähde on glykogeeni, josta tuotetaan ATP:tä lähinnä anaerobisen glykolyysin avulla (McNaughton & Thompson 2001). Anaerobisen glykolyysin seurauksena elimistöön alkaa kertyä laktaattia sekä vetyioneja, jotka dissosioituvat lihaksissa muodostuvasta maitohaposta. Klassisen käsityksen mukaan bikarbonaatti-ioni puskuroi syntyneet vetyionit muodostaen hiilihappoa ja kasvattaen ventilaatiota: LAH + HCO - 3 LA + H 2 CO 3 ja edelleen H 2 CO 3 CO 2 + H 2 O. Glykolyyttisessä aineenvaihdunnassa syntyneet heikot elektrolyytit ja kreatiinifosfaatista hajonneet fosfaatit ovat suuria, varauksellisia molekyylejä, jotka eivät juurikaan läpäise lihassolukalvoa. Siksi vetyionikonsentraation säätely voi tapahtua ainoastaan siirtämällä vahvoja elektrolyyttejä lihaksen ja ekstrasellulaarinesteen välillä sekä säätelemällä lihaksen sisäistä hiilidioksidin osapainetta (Heigenhauser 1995.) Toisaalta laktaatin kuljetus lihaksista vereen vähentää plasman SID:ä ja kasvattaa siten vetyionipitoisuutta, jotta plasman elektroneutraalisuus säilyisi (Miller ym. 2005) Happo-emästasapainon muutosten vaikutus lihassupistukseen ja hapenkuljetukseen veressä Lihassolun ph:n laskiessa alle 6,9:n vetyionipitoisuuden nousun myötä tärkeän glykolyysissä toimivan entsyymin, fosfofruktokinaasin toiminta estyy, ja samalla glykolyysin toiminta ja ATP:n tuotanto hidastuu. Kun lihassolun ph laskee alle 6,4:n, lakkaa glykolyysin toiminta vetyionien vaikutuksesta kokonaan. (Wilmore & Costill 2004, 152.) Lisäksi kasvanut vetyionipitoisuus aiheuttaa väsymistä, koska lihassupistukselle olennainen kalsiumin vapautuminen sarkoplasmisesta retikulumista estyy (McNaughton & Thompson 2001). Lihassupistusta vaikeuttaa erityisesti se, että troponiinin sitoutuminen kalsiumiin heikkenee happamissa olosuhteissa, jolloin aktiinin ja myosiinin välinen interaktio on myös heikkoa (McNaughton 2000). 23","paragraph_char_start":39207,"paragraph_char_end":41459,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6191}
{"query-id":"query-321cdd63045df2507dfc4c877971b6f3","original_paragraph":"Muilta osin elämä on idiotismin riemuvoittoa... Muru alotti juoksunsa viimein ja kuin ollakaan sekotti Cellon pään ihan täysin. Tähän asti ei länderipojat ole leonkerpeleitten juoksuista välittäneet, mut nyt on meno ihan toinen. Cello on kertakaikkinen ääliö, se hyppii ja vinkuu ja vonkuu ja hölmöilee. Ulkona se kulkee nuolemassa pihaa, vaikka Muru ja Tiuku on kulkeneet jo tovin silleen, etteivät ole piha-alueelle päässeet asioitaan toimittamaan. Pojat taas ei toviin ole päässeet tarhaa tutkimaan. Totoro ei oo ihan niin sekasin, mut selkeesti sekin on nyt tajunnut, että hei noihan on niin kun naisia nuo kerpeleetkin.","paragraph_char_start":27635,"paragraph_char_end":28259,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4672}
{"query-id":"query-4aa65888a39bc855976e32e214e23a3f","original_paragraph":"25 JÄRJESTÄYTYMIS- KOKOUKSESSA Jäsenmaksupalautusta varten Marttaliitto tarvitsee myös yhdistyksen pankkitilin numeron Hyväksytään perustamiskokouksessa ilmoittautuneet ja sen jälkeen jäsenilmoituksensa täyttäneet jäsenet ja kirjataan ne pöytäkirjaan Sovitaan seuraava kokous, jossa suunnitellaan tulevaa toimintaa, laaditaan toimintakalenteri ja talousarvio Suunnittelukauden pituus riippuu siitä, milloin yhdistys perustetaan Mikäli yhdistys perustetaan esimerkiksi toukokuussa, toimintaa suunnitellaan vuoden loppuun saakka seuraava toimintavuosi suunnitellaan vuoden vaihteessa yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on yleensä kalenterivuosi","paragraph_char_start":9860,"paragraph_char_end":10502,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1173}
{"query-id":"query-f5e7ee545225a7a38e22cf76306f5a3c","original_paragraph":"USA:n puolustusministeriön CCRP (Command and Control Research Program) sisältää paljon julkista, hyvää ja ilmaista tietoa; muun muassa pdf-muodossa olevia kirjoja johtamisesta, informaatiosodankäynnistä ja verkostokeskeisestä sodankäynnistä. Ajankohtaisia aiheita ovat muun muassa simulointi, johtamisen ymmärtäminen, vaikutusperusteinen sodankäynti, oppeja Kosovosta ja Somaliasta, kompleksisuusteoria ja verkostokeskeinen sodankäynti, vikkelät organisaatiot, informaatiokampanjat rauhanturvaoperaatioissa sekä ”kompleksisuus, globaali politiikka ja kansallinen turvallisuus”. Näissä kirjoissa on parhaimmillaan paljon myös yleiseen maailman muutokseen liittyvää, ja siis siviilitoimintaa käsittelevää taustaaineistoa. http:\/\/www.dodccrp.org\/html3\/pubs_download.html Erinomainen suomalainen, mutta englanninkielinen lähde aiheeseen on http:\/\/www.sci.fi\/~fta\/swarming.htm Ko. sivustolla on ollut noin 500.000 käyntiä vuodesta 1997.","paragraph_char_start":5653,"paragraph_char_end":6584,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":860}
{"query-id":"query-bc3e2770a138f174729812ff9ab7ab59","original_paragraph":"Kuvan tiedot. Latauspäivämäärä January 08, 2018. Koko. 3,24 Mt Lingua: englanti espanja saksa tanska ruotsi kirjanorja hollanti ranska puola Brasilian portugali HS.fi kertoo kiinalaisen pelitalo Ziison kopioineen peliinsä graafisen ilmeen, nimen ja juoni-idean Suomessa tekeillä olevalta Iron Sky -leffalta. IPad-peli kyllä poistettiin nopeasti sen jälkeen.. Päivitetty 10.6.2014 ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Kalenterissa ei erityismerkkejä, Mineassa on pyhän muistolle 3 stikiiraa EHTOOPALVELUS P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... 4 Uusi vuosi Koska venäjällä ei vietetä länsimaista joulua, Pakkasukko (Ded Moroz) ja Lumihiutaletyttö (Snegurotshka) tuovat lahjoja ja makeisia lapsille uutena vuotena. Pakkasukolla on kädessä sauva ja jalassa huopatossut (valenki ) ja hän kulkee Lumihiutaletytön kanssa ympäri Venäjää troikan vetämissä vaunuissa. Lapset voivat ansaita lahjansa esittämällä lauluja ja tarinoita Pakkasukolle ja Lumihiutaletytölle. He voivat myös kirjoittaa kirjeen Pakkasukolle muutamaa viikkoa ennen uutta vuotta. Kirjeessä he kertovat kuluneen vuoden saavutuksistaan sekä lahjatoiveensa. Venäjällä ei ole tonttuja, mutta Pakkasukko saa monenlaista apua metsän eläimiltä kuten jäniksiltä, oravilta ja linnuilta. Uuden vuoden aamuna lapset nousevat aikaisin ja käyvät tarkistamassa, onko kuusen alle ilmestynyt lahjoja. Päivän aikana levätään ja syödään hyvin. Televisiosta katsotaan perinteisiä uuden vuoden ohjelmia ja elokuvia.","paragraph_char_start":23532,"paragraph_char_end":25011,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3557}
{"query-id":"query-3fe331343f96bb5f0b823d8ee3cbb48e","original_paragraph":"Jos pinot noirit eivät ole lemppariviinejäni, niin zinfandelit todellakin ovat. Ja syksyllä löytyi uusi lemppari: The American Redwood Zinfandel 2017. Ensimmäisenä siitä hoksaa ulkoviinillisen seikan: maskuliininen tumma pullo on tavattoman painava (kuva yllä). Viini on hilloista, ei onneksi liian makeaa, mutta marjaista, ei napsuvia tanniineja, ei pinkeitä kristyksiä, vaan hyvää tekevää ja suunmyötäistä talvista ihanaa punaviiniä. Saman talon merlot-viini on sekin Alkoissa, ja sekin on hyvää. Joka tapauksessa meillä on jonain jouluiltana, ehkä juustojen ja kirjojen kanssa, tarjolla lasilliset zinfandelia.","paragraph_char_start":47633,"paragraph_char_end":48246,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7624}
{"query-id":"query-733cff482d9ef72e9ff5e49a8d65b736","original_paragraph":"18 15 kritisoitu epäjohdonmukaisuudesta vaiheiden sisällöstä ja määrästä (Armitage & Conner, 2000) ja eroteltavuudessa (Schwarzer, 2008). Motivaatiovaihemallien käyttöä tukee empiriaan perustuva näyttö mallien soveltuvuudesta interventioiden suunnitteluun (Rutter & Quine, 2002; Conner & Norman, 2005), joka oli osa tämän tutkimuksen tarkoitusta. Motivaatiomalleista valittiin tarkasteltaviksi Azjenin (1991) suunnitellun toiminnan teoria ja Fishbeinin ym. (2001) integroitu sosiaalis-kognitiivinen malli. Suunnitellun toiminnan teoria on paljon terveyskäyttäytymistutkimuksessa käytetty sosiaalis-kognitiivinen malli, jolla on onnistuneesti selitetty useaa eri terveyskäyttäytymistä (Conner & Norman, 2005, ) myös käsihygieniakäyttäytymistä (esim. Mc Laws ym., 2011; O Boyle ym., 2001; Whithby ym., 2007). Sen vahvuuksina voidaan pitää hyvin määriteltyjä käyttäytymisen determinantteja (Sutton, 1998) sekä suuria efektikokoja ja selitysastetta verrattuna muihin sosiaalis-kognitiivisiin malleihin (Armitage & Conner, 2000). Integroitu malli puolestaan on tuoreempi lähestymistapa kognitiivisia tekijöitä painottaviin terveyskäyttäytymisen malleihin, jossa huomioidaan käyttäytymiseen liittyvät emotionaaliset, ympäristö- ja taitotekijät (Conner, 2010) Suunnitellun toiminnan teoria Suunnitellun toiminnan teoria on odotusarvomalli, joka on laajennus perustellun toiminnan teoriasta (Fishbein & Azjen, 1975; Azjen & Fishbein 1980). Perustellun toiminnan teorian mukaan käyttäytymisen paras ennustaja on intentio eli yksilön motivaatio käyttäytyä tietyllä tavalla. Intentio koostuu henkilön halusta yrittää ja panostaa käyttäytymisen toteutumiseen. Se määrittyy kahden tekijän, käyttäytymiseen liittyvän asenteen ja subjektiivisen normin kautta. Asenne on yksilön positiivinen tai negatiivinen kokonaisarvio käyttäytymisestä, kun taas subjektiivisella normilla viitataan yksilön havaintoon sosiaalisesta paineesta toteuttaa tai jättää toteuttamatta käyttäytyminen. Mitä vahvempi positiivinen kokonaisarvo käyttäytymisestä ja mitä vahvemmin yksilölle tärkeät viiteryhmät tukevat käyttäytymistä, sitä vahvempi intentio ja sitä todennäköisemmin käyttäytyminen toteutuu. (Rutter & Quine, 2002, s ) Perustellun toiminnan teoriasta poiketen suunnitellun toiminnan teoriassa käyttäytymisen ei oleteta olevan täysin vapaatahtoisesti ohjautuvaa, vaan myös ympäristötekijöiden oletetaan vaikuttavan käyttäytymiseen. Havaittu käyttäytymisen","paragraph_char_start":35894,"paragraph_char_end":38322,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4839}
{"query-id":"query-b888fe8145382f9f8b02936d61c0a0c5","original_paragraph":"18 liä ja aiheuttaa tulehduksia. (Kari 2009, 847, hakupäivä ; Shah-Desai 2011, 22; Sheldrick 2011, 31.) Kuivasilmäisyys voidaan löyhästi jakaa oireiden ja löydösten perusteella vaikeusasteeltaan kolmeen kategoriaan: lievään, kohtalaiseen ja vakavaan. Lievässä kuivasilmäisyydessä henkilö tuntee ajoittain erilaisia kuivasilmäisyyden oireita, joihin viittaavia löydöksiä ei kuitenkaan voida havaita objektiivisissa tutkimuksissa. Kohtalaisessa kuivasilmäisyydessä oireita on useammin. Vakavassa kuivasilmäisyydessä oireet ovat jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja lisäksi voidaan tehdä objektiivisilla tutkimuksilla oireisiin sopivia löydöksiä kuivasilmäisyydestä. (Shah-Desai 2011, ) Oireita ja häiriöitä voivat aiheuttaa ikääntyminen, näyttöpäätetyöskentely, koneellinen ilmastointi, yleissairaudet, kuten Sjögrenin syndrooma, lääkkeet, ravintoaineiden puutokset, allergiat, taittovirhekirurgia, ilman epäpuhtaudet ja tupakointi. Myös silmän tulehdukset voivat olla syy kuivasilmäisyyteen. (Helenius 2001a, 22, 2001b, 23; Holopainen & Tuisku 2011, 119; Shah- Desai 2011, 22.) 18","paragraph_char_start":23130,"paragraph_char_end":24211,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3354}
{"query-id":"query-008ac4e6a41b9acdbdc654f645ca34d0","original_paragraph":"6 Auralan kansalaisopisto Auranlaakson kansalaisopisto Kaarinan kansalaisopisto Liedon-Tarvasjoen kansalaisopisto Loimaan työväenopisto Naantalin opisto Paimion opisto Raision työväenopisto Saariston kansalaisopisto Väståbolands Medborgarinstitut SIIRRY SISÄLLYSLUETTELOON Kyselyn kohdejoukoksi oli valittu Ilo Oppia -opistoverkoston tuntiopettajat sekä muutama suunnittelijaopettaja. Osa opettajista opettaa useassa eri opistossa, joten kohdejoukon tarkkaa laajuutta on melko vaikea arvioida. Kyselyn tilaajan edustajan arvioi kohdejoukon suuruudeksi on 600 opettajaa. Kysely lähetettiin n. 500 opettajalle. Kyselyyn tuli määräaikaan mennessä 145 vastausta. Suunnilleen kolmasosa kohdejoukkoon kuuluvista vastasi kyselyyn. Vastaajien pääasiallisesti edustama opisto näkyy taulukossa 1, jonka yhteydessä olevassa taulukossa näkyvät vastaajien lukumäärät opistokohtaisesti. Vastausmäärät jakaantuvat melko tasaisesti. Opistokohtaista vastausaktiivisuutta voi tarvittaessa arvioida, kun vastausprosentteja laskettaessa vertailulukuna käyttää kyselyn vastaanottajien määrää opistoittain. Kunkin opiston opettajien kokonaislukumäärää voi tässä yhteydessä pitää sekundäärisenä vertailulukuna Taulukko 1: Vastaajan pääasiallinen opisto 6 Vastaajien sukupuolijakauman perusteella suunnilleen neljä viidesosaa vastaajista oli naisia (82 %). Tämä lienee samassa linjassa opiston opettajien sukupuolijakauman kanssa. Vastaajien ikäjakauman tarkastelu (vrt. taulukko 2) osoittaa työikäisten vuotiaiden osalta melko tasaista jakaumaa, kun vastaajat on jaoteltu kymmenen ikävuoden kohortteihin. Suurimmat vastaajien ikäryhmät","paragraph_char_start":5136,"paragraph_char_end":6748,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":649}
{"query-id":"query-35da8d1a1c41446ffd422ef071bc51c8","original_paragraph":"4 1. Yleistä Kalenterissa kunkin tapahtuman kohdalla oleva henkilö on tapahtuman pääratamestari. Hän on päävastuullinen tapahtumasta. Hanki riittävästi apuvoimia kartanmyyntiin, tulospalveluun sekä liikenteenohjaukseen ja sovi ennalta työnjaosta. Vilkkaassa alkukauden tapahtumassa (Kaupunkialueella) tarvitset iltarastivaunuun 3-4 henkilöä (kausikorttien myynti, karttojen myynti, tulosten sisäänluku ja EMIT-väliaikojen tulostus) sekä lisäksi liikenteenohjaajat. Maanomistajilta on pyydetty luvat kuntosuunnistusten järjestämiseen silloin kun kartta on tehty. Lupaa Kouvolan Sanomien iltarastien järjestämiseen ei tarvitse erikseen kysyä. \"kisakeskuksen\" ja parkkipaikan maanomistajien kanssa tapahtumasta on kuitenkin sovittava etukäteen. Samoin ilmoita tapahtumasta paikalliselle metsästysseuralle. Jos löydät virheitä tästä tai muista ohjeista, laita niistä tietoa, samoin kuin parannusehdotukset ja muut palautteet ja kysymykset Kouvolan Sanominen iltarastivastaavalle. 2. Vakuutus: Suunnistusliitto on ottanut jäsenseuroilleen Pohjolan Tuplaturva-vakuutuksen, joka sisältää kilpailu- ja kuntorastitapahtumien toimitsijoiden tapaturma- sekä vastuuvakuutuksen. Kuntorastien osallistujat osallistuvat tapahtumaan omalla vastuullaan ja vastaavat itse omista vakuutuksistaan (tämä on mainittu \"Ohjeet suunnistajille\" -ohjelapussa, joka on laitettava näkyviin tapahtumapaikalle). Jaa kuntosuunnistajille esitettä kuntosuunnistusvakuutuksesta. Suunnistusliitto tulouttaa kuntosuunnistustapahtumaa järjestäville seuroille tai seuralle kaksi euroa jokaisesta tapahtuman koodilla maksetusta vakuutuksesta. Keskilaakso-Rastien koodi on 152. Koodi pitää kirjoittaa Tilausta ja toimitusta koskevat huomautukset -kenttään vakuutusta ostettaessa. Tarkemmat vakuutusehdot on kerrottu vakuutuksen tuoteselosteessa. 3. Pelastussuunnitelma: Lue pelastussuunnitelma etukäteen. Huolehdi siitä, että turvallisuustoimet ovat kuntosuunnistusiltana suunnitelman mukaiset. 4. Kartat ja radat Ratojen piirtäjät\/tulostajat: Asko Määttä Seppo Tuominen Kari Hovi Ossi Karvonen Pyydä piirtäjältä ajantasainen karttapohja. Jos karttaa täytyy päivittää ilmoita muutokset mahdollisimman ajoissa piirtäjälle, mielellään 4 viikkoa ennen tapahtumaa. Tarkkaile keltaisten alueiden muuttumista vihreiksi ja erityisesti suunnitelluilla rastiväleillä. Toimita","paragraph_char_start":3141,"paragraph_char_end":5466,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":484}
{"query-id":"query-4d632feb31f827967d0bacf744abf920","original_paragraph":"19 MäVin joukkueet pelaavat kotiottelunsa liikuntahalli Kisalassa, joka mäntyharjulaisen säästämismentaliteetin mukaisesti rakennettiin vuonna 1995 liian pieneksi. Kaukalo ei siis ole täysimittainen. Kaudella jaoston lisenssipelaajien määrä ylitti ensimmäistä kertaa sadan rajan ja lisenssien määrässä mitattuna kyseessä on Suomen 84:ksi suurin salibandyseura. Salibandyjaostoa johtivat Pasi Pöyry ja hänen luopuessaan tehtävistä Tapani Penttinen. Vuosikymmenen loppupuolella johdossa on ollut Henry Parta. Vuosien aikana miesten joukkue on seilannut eri sarjatasojen välillä ja viime kaudelle se lunasti paikan 3. divisioonaan. MäVin naisten joukkue saavutti vuosituhannen vaihteessa jopa 1. divisioonan paikan, mutta valitettavasti joukkue hajosi eikä paikkakunnalla päästy näkemään ykkösdivaripelejä. Vaikka vajaan 7000 asukkaan Mäntyharju ei kovin suurta pelaajapohjaa pysty tarjoamaan, on MäVin salibandyjaostolla ollut historiansa aikana aina sarjoissa juniorijoukkueita. Pisimmälle tähän mennessä on yltänyt vuonna 1985-syntyneiden ikäluokka (kuva), joka vuosituhannen alussa oli C- ja B-ikäluokkien TOP10-joukkue Suomessa junnut pelin tuoksinnassa. Kuva: Henry Parta Myös syntyneet tekivät kovaa jälkeä Itä-Suomen alueella, mutta valitettavasti joukkue hajosi juuri siinä vaiheessa, kun menestystä SMtasolla olisi ollut mahdollista hankkia. Kausi oli jälleen toiminnaltaan kaikkien aikojen laajin. Pelaajia oli mukana yli 130 ja joukkueita kuusi. Kauteen mahtui niin menestystä kuin pettymyksiäkin: D94-pojat pelasivat komeasti itsensä Itä-Suomen aluemestariksi, mutta miesten joukkue putosi 3. divisioonasta. Samalla miesten joukkue päätti ottaa aikalisän, eikä lähtenyt kaudeksi mukaan sarjatoimintaan. Positiivisia asioita kaudessa riitti, muun muassa kaksi tyttöjoukkuetta saatiin käyntiin ja lajin parissa paikkakunnalla arvokasta työtä tehneet Rauno Pulkka ja Tapani Penttinen takaisin valmennushommiin. Kausi kasvatti pelaajamäärää entisestään, vaikka miesten joukkuetta ei sarjoihin saatukaan. Junioripelaajia seuran riveissä oli lähes 140. Menestyksestä vastasivat tällä kertaa D96-pojat, jotka voittivat vaiherikkaan kauden jälkeen Idän aluemestaruuden. Myös C94-pojat jatkoivat hyviä esityksiään selviytyen alkusarjasta SMvälikarsintaan, missä kuitenkin tuli noutaja vastaan. Joukkue kävi myös mittaamassa tasoaan syksyllä Mestareiden Cup-kutsuturnauksessa Turussa. (Lähde: Salibandyn nettisivut) Uutuutena kauteen MäVi salibandy aloitti salibandykerhon kaikkein nuorimmille harrastajille. Vetäjiä joukkueissa oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuosittain jaostossa pyöri viidestä seitsemään joukkuetta, joissa pelaajia oli reilusti yli sata. Jaosto järjesti Kisalassa lokakuussa 2005 kaksipäiväisen Taikaviitta turnauksen, missä joukkueita oli mukana kymmenen. MäVi 90v. Historiikki","paragraph_char_start":51025,"paragraph_char_end":53826,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7243}
{"query-id":"query-8f7a0d438b9f7c0932c810dbad9d0fe2","original_paragraph":"12 Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry:n tarkoituksena on tukea museon työtä ja lisätä helsinkiläisten tietoja museotoiminnasta. Mihin museonystäviä tarvitaan? Teksti: Leena Hakli, puheenjohtaja Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo \/ Juho Nurmi YHDISTYS PERUSTETTIIN lähes 20 vuotta sitten vuonna Nykyään jäseniä on viitisen sataa. Vuosittain yhdistykselle valitaan hallitus ja puheenjohtaja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat ohjelman sihteerin avustuksella. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden syventää Helsingin ja sen lähialueen historian tuntemustaan järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä asiantuntijain opastamia retkiä ja vierailuja erilaisiin, myös harvoin yleisölle avoimiin kohteisiin. Jäsenistö osallistuu omassa tahdissaan ja esittää myös toivomuksia ohjelmiksi. Jäsenten keskuudessa suosittuja ovat olleet käynnit museoissa ja näyttelyissä. Helsingin kaupunginmuseon näyttelyiden avajaisiin ja tapahtumiin jäsenistölle tulee kutsu. Lisäksi vielä on järjestetty opastettuja käyntejä. Bussilla on tehty matkoja Kuninkaantietä itään ja länteen ja käyty kiinnostavissa kohteissa myös muualla Etelä-Suomessa kuten Hämeenlinnassa, Lohjalla ja Askaisissa. Kolmena kesänä on tutustuttu Ruotsissa linnoihin, kartanoihin ja taitelijakoteihin. Virossa on Tallinna ollut kohteena pari kertaa ja kartanot kerran. Vuonna 2007 on tarkoitus tutustua Turun seutuun tarkemmin kahden päivän matkalla ja käydä Baltiassa. Matkoihin osallistuvat maksavat kulut itse. Yhdistyksen jäsenmaksu on 17 varsinaisilta jäseniltä ja 8,50 perheenjäseniltä. Kertyvät varat käytetään museon hyväksi vuosittain päätetyin tavoin. Vuosina 2004 ja 2005 ystävät kustansivat muutamien näyttelyihin tulevien arvokkaiden esineiden konservoinnin. Tuomarinkylän kartanossa on eri vuosisatojen sisustuksia esittelevä näyttely Tyylikästä. Siellä on esillä 1700-luvulta oleva kustavilainen sohva, jonka alkuperäisen mukainen nahkapäällystys pystyttiin toteuttamaan ystävien avustuksella. Museossa näytteillä olevien esineiden pitää selittämättäkin toimia totuudellisen tiedon välittäjinä ja tuoda katsojille monipuolista viestiä menneisyydestä. Yhdistys tukee museota myös jakamalla stipendejä erilaisiin tarkoituksiin museon työntekijöille. Matkaapurahat on valittu hakemuksissa esitetyistä kohteista, ja stipendien saajat ovat sitten esitelleet työtään ja stipendimatkansa tuloksia yhdistyksen kokouksissa. TUOREITA LAHJOITUKSIA Pietarinkatu 12 Helsingin pommitusten jälkeen helmikuussa Arkkitehti Harald Smedberg ( ) on matrikkeliin ilmoittanut harrastuksekseen taidemaalauksen. Vuonna 2006 ystävät ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kolme huutokaupoista hankittua Helsinkiä esittävää öljymaalausta ja kolme vanhaa valokuvaa. Kun mielenkiintoinen esine ilmestyy myyntiin, tilanne on ainutkertainen, ja silloin on toimittava nopeasti. Seuraavan kerran sama tai samankaltainen esine on myynnissä ehkä kymmenien vuosien kuluttua. Museoiden ja tutkimuksen kannalta huutokaupat ovat vaikeita, koska useimmiten tiedot esineiden aikaisemmista omistajista ja muista vaiheista ovat hävinneet. SOFIA 1\/","paragraph_char_start":27152,"paragraph_char_end":30237,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3822}
{"query-id":"query-985a934f2bbcf99bf6b6b8d38bd3d660","original_paragraph":"12 TAMPEREEN KAUPUNKI TILAKESKUS HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖKEHITYS Jukka Kauppinen HANKE KOUKKUNIEMEN RAVINTOKESKUS Rauhaniementie 19, Tampere ASIAKIRJA SELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKASTA Yleistä Liitynnät Ravintokeskuksen uudisrakennukseen hankitaan tarvittavat sähkö, tele ja turvajärjestelmät. Rakennukseen varataan tilat Tampereen sähkölaitoksen rakentamalle muuntamolle. Kiinteistöön tulee uusi sähköliityntä (TKS). Sähkönjakelu Jakokeskukset ja nousujohdot asennetaan suurkeittiölaitteiden, valaistuksen ja LVIJA laitteiden sähkökeskuksille. Varavoimajakelu Valaistus Rakennuksen sähkönjakelussa varaudutaan myös varavoiman syöttöön siirrettävällä varavoimayksiköllä. Varavoimaan liitetään osa valaistuksesta, kylmiöt ja pakastimet, välttämättömät ruuan valmistukseen tarvittavat keittiö ja lvi laitteet. Valaistusasennukset toteutetaan eri tilojen vaatimuksia vastaaviksi. Ruuan valmistus ja jakelualueilla käytetään kuvullisia valaisimia tai muovipinnoitettuja elintarvikeloisteputkia. Valolähteinä käytetään pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita, sisätiloissa pääosin TL5 loisteputkia. Keittiötiloissa on huomioitava normaalia korkeamman lämpötilan vaikutus elektronisten liitäntälaitteiden elinikään. Tarpeen mukaan kuumissa tiloissa käytetään kuristimilla varustettuja loistevalaisimia. Aluevalaistus toteutetaan alueen nykyisiin valaistusratkaisuihin sopivaksi. Tilat varustetaan määräysten mukaisilla turvavalaistuksella. Tele ja turvajärjestelmät Kohteeseen asennetaan mm. seuraavia käyttäjiä palvelevia tele ja turvajärjestelmiä, joista osa liitetään alueen nykyisiin järjestelmiin: yleiskaapelointijärjestelmä yhteisantennijärjestelmä äänentoistojärjestelmä aikakellojärjestelmä kameravalvontajärjestelmä rikosilmoitusjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä paloilmoitusjärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä savunpoistojärjestelmä Muuta Lisäksi kohteeseen asennetaan LVIJA tekniikkaa palveleva sähköistys ja sähkönsyötöt tarvittaville muille laitteille. 11","paragraph_char_start":21912,"paragraph_char_end":23883,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2471}
{"query-id":"query-0b1b3926b9f2c9878446ba7d23b0adda","original_paragraph":"19 Kuva 2. DECRA-tutkimuksen lopputulokset sekä dekompressioleikkauksen että konservatiivisen hoidon ryhmistä. (Cooper ym. 2011) Tutkimuksessa nähtiin operaation laskevan selkeästi potilaiden keskimääräistä aivopainetta, sekä vähentävän korkeiden aivopaineiden (yli 20 mmhg) esiintyvyyttä että kestoa. Operoidut potilaat tarvitsivat keskimäärin lyhyemmän mekaanisen hengityslaite- ja tehohoidon. Puolen vuoden seurannan jälkeen toimintakyky oli keskimäärin heikompi operoidussa ryhmässä. Extended Glasgow Outcome Scale-pisteytyksellä arvioituna operoidut saivat keskimäärin 3 ja konservatiivisesti hoidetut keskimäärin 4 pistettä. Epäsuotuisan toimintakyvyn eli 1-4 pistettä operoiduista sai 51\/73 (70%) ja konservatiivisesti hoidetuista 42\/82 (51%). Kuolleisuus oli operoiduilla 14\/73 (19%) ja konservatiivisesti hoidetuilla 15\/82 (18%). Täten vastoin olettamusta, dekompressiivisen toimenpiteen hyödystä ei saatu näyttöä traumapotilailla ja toimintakyky vaikutti jopa heikentyvän. Yhtenä selittävänä tekijänä tutkijat pitivät bilateraalisen de- 15","paragraph_char_start":33906,"paragraph_char_end":34955,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4850}
{"query-id":"query-6a9667d3d37abdcca6c91cc34f7fa912","original_paragraph":"3 CO 2 + 2H 2 O CH 2 O + H 2 O + O 2 Kuva 1. Yhteyttäminen eli fotosynteesi tapahtuu kasvin viherhiukkasten tylakoidikalvostossa. Yksi hiilidioksidimolekyyli (CO 2 ) ja kaksi vesimolekyyliä (H 2 O) reagoivat auringon säteilyenergian voimin muodostaen yhden hiilihydraattimolekyylin (CH 2 O) ja vapauttaen yhden molekyylin vettä ja happea (O 2 ). Reaktio vaatii 4,8 x 10 5 J energiaa kutakin hiilihydraattimolekyyliä kohti. Myös saniaiset ja sammalet sekä merien viherlevät ja syanobakteerit yhteyttävät. Joka sekunti maapallolla noin kuusi miljoonaa kilogrammaa hiiltä sitoutuu hiilihydraatiksi fotosynteesissä. ne huonontui EU:iin liittymisen seurauksena. Syrjäinen alueemme oli aiemmin suojattavissa rajalla tehtävin tuontitarkastuksin. Onneksi luonnonolosuhteemme ovat liian karut monille uhkaajille. Yhdysvalloissa on alettu pitää suurena uhkana maataloustuotantoon kohdistuvaa bioterrorismia. Kasvintuotanto ja kotieläintalous saatettaisiin lamauttaa levittämällä kasveille tai eläimille vaarallisia taudinaiheuttajia tai saastuttamalla elintarvikkeiden tuotantoketju ihmisille vaarallisilla taudinaiheuttajilla. Vuoden 2004 budjettiin on varattu Homeland Security -ohjelmalle 30,4 miljardia dollaria, josta 80 miljoonaa dollaria on tarkoitettu sellaiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jolla voitaisiin suojata maataloutta ja ihmisen terveyttä bioterrorismilta ( ). Arvaamaton ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on maapallon ilmakehälle ominainen jatkuva prosessi, jota ihminen on kiihdyttänyt (Chappell 1998). Usein huomio kohdistuu ilman lämpötilan ja sademäärien muutoksiin, vaikka myös vaikutukset merien ja vesistöjen lämpötiloihin voivat olla hyvinkin merkitseviä ruoan tuotannon kannalta (Finney ym. 2002). Suuri määrä energiaa muuttuu ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon merien ja muiden vesistöjen ravintoketjuissa ja kerätään kalastuksella. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista seuraavien 100 vuoden aikana on esitetty monenlaisia ennusteita. Pohjolan ilmaston osalta on otaksuttu, että vuotuinen keskilämpötila kohoaisi 3 4 C ja sademäärä lisääntyisi mm (Leek 2002). Tämä muuttaisi viljelyolot Itämeren eteläpuolisten alueiden nykyisiä olosuhteita vastaaviksi. Viljelyksien kastelu on suurin yksittäinen makeaa vettä kuluttava tekijä maapallolla (Rosengrant ja Cline 2003) ja kuivuus suurin uhka ruoan tuotannolle (Simon Moffat 2002), joten Pohjola olisi ekologiselta kannalta varsin suotuisaa viljelyaluetta. Jo nykyisinkin sadanta on Suomessa haihduntaa suurempi (Mukula ja Rantanen 1987), joten makean veden saanti ei ole uhanalainen. Lisääntyvä kuivuus ja kuumuus heikentänevät kasvintuotannon edellytyksiä entisestään Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja nämä ongelmat voivat kohdata myös Välimeren aluetta. Puhtaan makean veden puute koettelee jo Aasiaa. Kuivuus ja käyttökelpoisen veden puute muodostunevatkin ruoan tuotantoa ja ihmisten elämää pahoin rajoittaviksi ongelmiksi tiheästi asutetuissa maapallon osissa (Rosengrant ja Cline 2003). Kasvit avainasemassa Elämän perusedellytyksiä maapallolla ovat vesi, jossa biologiset reaktiot tapahtuvat, ja auringon lämpöenergia. Kasvien kyky ottaa ravinteita mineraaleina ja yhteyttää auringon säteilyenergia orgaaniseen, muille eliöille käyttökelpoiseen muotoon luo perustan ihmisen elämälle. Fotosynteesiksi nimetyssä reaktiossa syntyy myös tarvitsemamme happi (kuva 1). Biotekniikka ruoan tuotannossa 929","paragraph_char_start":6533,"paragraph_char_end":9913,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":814}
{"query-id":"query-4bf985b48f83744d4859196c1b5d7e8e","original_paragraph":"4 4 Nro 11 Marraskuu 2007 Lappi liekeissä -seminaari Turussa Saksalaiset Lapissa vapauttivat suomalaisjoukkoja Karjalaan Turun suomenkielisessä työväenopistossa järjestettiin Lappi liekeissä -seminaari lauantaina yhteistyössä opiston ja Turun Yliopiston poliittisen historian laitoksen kanssa. Päivän aikana kuultiin tutkijoiden esitelmiä sodan taustoista, aikalaisten kokemuksia elämästä saksalaisten rinnalla ja kertomuksia evakkomatkoista. Opiston rehtori, KT Ilkka Virta totesi tapahtuman olleen jatkoa opiston sota-aikaa käsittelevien seminaarien sarjaan. Aikaisemmin olemme käsitelleet mm. Viipurin kohtaloa, Lotta Svärd -järjestöä ja vuosi sitten kuulimme suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden tulkintoja talvi- ja jatkosodasta. Keväällä on suunnitelmissa pitää evakkoja käsittelevä seminaari, valaisi Ilkka Virta, jonka omat juuret juontavat äidin puolelta Viipuriin. Ruotsiin ja Pohjanmaalle Yhteensä Pohjois-Suomesta evakuoitiin yli henkilöä ja kotieläintä, yli henkilöä siirtyi Ruotsiin. Heihin kuului YM, psykologi Vappu Hietanen Rovaniemeltä, joka muisteli asukkaiden tiedossa olleen, että evakkoon lähtö tulee. Kansa pelkäsi, että, kuten silloin sanottiin, ryssä tulee. Kun sitten Ruotsiin lähtö tuli, 10-vuotiaan lapsen mielessä oli, että siellä odottavat karamellit ja suklaat. Meidän evakkoyhteisömme sijoitettiin Agnäsin kunnan rukoushuoneeseen. Meillä oli siellä hyvä olla. Isommissa leireissä tapahtui lasten sairastumisia. Muistan nähneeni kuvan, missä oli 16 pientä arkkua, muisteli Vappu Hietanen. Lähes puolet Lapin asukkaista evakuoitiin Pohjois- ja Keskipohjanmaalle. Liikenneväylät olivat saksalaisten hallussa ja saksalaisten kolonnat täyttivät pohjoiseen vievät tiet. Kunnallisneuvos Aira Tikkanen kertoi perheensä neljä kuukautta kestäneestä evakkoreissusta Posiolta Sieviin Keski- Pohjanmaalle. Jatkosodan aikana oli eletty saksalaisten kanssa rinnakkain, mutta koko kesä 1944 oli huhuttu evakkoon lähdöstä. Matkaan lähdettiin kävellen, koska autot tarvittiin arkistojen siirtoon. Vastaan tuli koko ajan saksalaisia joukkoja, joten matkaan kului kaksi viikkoa, muisteli Aira Tikkanen. Hän kertoi, että evakkokylässä ei tahtonut ravinto riittää, kun väkimäärä oli kasvanut. Erilaisten kulttuurien kohtaaminen vaati totuttelua ja sopeutumista. Niinpä koti-ikävä ajoi jo marraskuussa kotiin uhmaamaan olosuhteita ja miinavaaraa. Lappi liekkeihin Päivän aikana tuli esiin, että Lapin sota oli osa suurvaltapolitiikkaa. Saksalaiset olivat jo pitkään valmistelleet poistumistaan maasta, Neuvostoliitto vain joudutti sitä tehtyään aselevon Suomen kanssa. Saksalaisjoukkojen poistaminen piti vain tehdä asevoimin, ettei se olisi käynyt verettömästi ja liian joutuisasti. Neuvostoliiton tavoite oli sitoa saksalaista pohjoiseen, pois Berliinin puolustuksesta. Tosin sitäkin tärkeämpänä pidettiin suomalaisjoukkojen alasajoa, joten Lapin sota jäi nuorten ikäluokkien harteille. Suomi teki aselevon Neuvostoliiton kanssa Aselepoehtojen mukaan maassamme olleiden saksalaisten joukkojen oli poistuttava Suomesta mennessä. Sekä suomalaiset että saksalaiset pyrkivät syyskuussa 1944 välttämään turhia tappioita. Syysmanöövereiksi kutsuttuna aikana saksalaiset ilmoittivat milloin he vetäytyvät nimetyltä paikkakunnalta ja parin päivän kuluttua suomalaiset ottivat alueen haltuunsa. Neuvostoliitto kiinnitti voimakkaasti huomiota suomalaisten hitaaseen toimintaan. Valvontakomissio jätti Suomelle uhkavaatimuksen hyökkäystoimien aloittamisesta saksalaisia vastaan. Juuri sopivaan aikaan määräsi Suomen pohjoisia joukkoja johtanut kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo omapäisesti tekemään maihinnousun Tornioon. Tämä tapahtuma oli kipinä, mikä sytytti Lapin liekkeihin. Suomalaisia vapautui Karjalan alueelle Oulun yliopiston ja maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti, FT Eero Elfvengren valaisi yleisölle Lapin sodan taisteluja. Hän totesi Suomella olevan syytä olla kiitollisia saksalaisille, jotka vastasivat jatkosodan aikana noin puolen Suomen puolustuksesta Oulujoki-linjan yläpuolella. Jos Pohjois-Suomen alue olisi ollut suomalaisten vastuulla, miten olisi siirretty joukkoja Karjalaan, pohti Elfvengren. Hän totesi, että keskinäiset suhteet olivat kolmen vuoden ajan hyvät. Suomen solmima erillisrau- Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut opiston edellinen rehtori Arto Kaarma (vas.) ja nykyinen rehtori Ilkka Virta. ha olikin saksalaisille järkyttävä yllätys. Tornion maihinnousun jälkeen seudulla käytiin Lapin sodan suurimmat taistelut. Hetkeä aikaisemmin aseveljinä olleita saksalaisia ei kuitenkaan aina pidetty pahana vihollisena. Ovatpa jotkut veteraanit kertoneet ampuneensa mieluummin ohi, valaisi Elfvengren. Poltetun maan taktiikan vuoksi saksalaisten moottoroidut joukot etenivät sujuvammin, kuin perässä tulevat suomalaiset, joiden oli siltojen ja ehjien teiden sijaan kuljettava vaikeakulkuista ja miinoitettua maastoa pitkin. Tutkijoiden mukaan saksalaisjoukot ja materiaali poistui Lapista niin ripeästi kuin niissä olosuhteissa oli mahdollista. Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta 27. huhtikuuta, minkä jälkeen Suomi katsoi sodan tosiasiallisesti päättyneeksi. Päivää on vietetty vuodesta 1987 kansallisena veteraanipäivänä. Kullervo Huppunen Yksi kolmesta seminaarissa olleesta Lapin sodan veteraanista oli lennostossa palvellut Viipurissa syntynyt Pentti Vanamo.","paragraph_char_start":22322,"paragraph_char_end":27650,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3256}
{"query-id":"query-e69731e756649c8bd42334a75ee2f513","original_paragraph":"Kotona kaikki on uneliasta. Luomucantaloupemeloni on tajuttoman makea, ei yhtään vetinen tai saippuamaisen makuinen. Hinta hirvittää, mutta melkein kaikki hyvä maksaa. Mieluummin luomumeloni ja hyvä shampanja silloin tällöin kuin jokapäiväinen oluttuoppi tai kahvilatee tai uusi hame. Mieluummin halailua ja nauramista ja salaatin pilkkomista kuin jytkymistä musiikin tahtiin tai kiistelyä teoreettisista asioista. Taide ei ole teoreettinen asia silloin kun se onnistuu. Siksi siitä voi kiistellä ja sitä voi järeksiä tuntematta hapen loppuvan ja kehon kangistuvan. Haluaisin liisteröidä sähkökaappeihin julisteita, joissa lukisi: \"Taide ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi. Elämä on. Taide on työkalu elämän ymmärtämiseen.\" Epäilemättä joku pitäisi sitäkin taiteena, ei ymmärtäisi ja tuomitsisi paskaksi. Sitä paitsi, huhut kertovat, että nykyään sähkökaappeihin liisteröinnit viedään rosikseen tosta noin vaan. Sellaista jännitystä en kaipaa. Keikutan veneitä mieluummin toisaalla, on asioita, jotka luontuvat helpommin.","paragraph_char_start":28551,"paragraph_char_end":29572,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4636}
{"query-id":"query-2a61bc438ca188c0183c3197f774314c","original_paragraph":"13 Toimintakertomus Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentin mukaan, jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Valtiovarainministeriön tekemän päätöksen mukaisesti tällä perusteella Joroisten ja Leppävirran kuntien sekä Varkauden kaupungin oli selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Myös Heinäveden kunta osallistui selvitykseen. Helmikuussa 2015 pidetyissä kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa kukin kunta otti kantaa liittymiseen. Varkauden kaupunki kannatti yhdistymistä. Muut selvityskunnat halusivat pysyä itsenäisinä. Näin ollen kuntaliitosta ei syntynyt. Nykyisin noin 200 erilaista kunnallista organisaatiota on järjestämisvastuussa sote-palveluista ja myös tuottaa niitä. Alkuperäisen Sote- järjestämislakiesitys, jonka mukaan viisi sote-aluetta järjestäisivät palvelut ja kuntayhtymät taas tuottaisivat palvelut ihmisille. Esitys kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistuksen valmistelu jatkuu uuden eduskunnan aloittaessa toimintansa kesällä Järjestämislakiesityksen aikataulun mukaan sote-alueet olisivat aloittaneet toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa. Jokainen kunta kuuluisi johonkin sotealueeseen. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyisi hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Hallitus päätti kehysriihessä uusista sopeutustoimista valtion velan kasvun taittamiseksi. Vuonna 2015 ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Tämä lisää verotuottoja noin 155 miljoonalla eurolla. Pienituloisten verotusta kuitenkin kevennetään 100 miljoonalla eurolla perus- ja työtulovähennystä korottamalla. Progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan raja alennetaan euroon ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Toimenpiteillä kavennetaan tuloeroja. Asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään koko kehysjaksolla edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Siten asuntolainojen koroista enää 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista vuonna Lisäksi työmatkakulujen vähennysoikeutta kavennettaisiin siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon. Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin. Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Hallitus ohjaa ratkaisuillaan verotusta ja tukia ympäristön kannalta merkittävästi kestävänpään suuntaan. Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Ratkaisut lisäävät kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta. Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan. Lisäksi tarkistetaan valtion perimiä maksuja sekä korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Lait hyväksyttiin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena. Uusi kuntalaki on tarkoitus vahvistaa tulemaan voimaan Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta lukien.","paragraph_char_start":23479,"paragraph_char_end":27745,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3110}
{"query-id":"query-b888fb8865011e0b21ba4194cd3cc9f1","original_paragraph":"Viime viikon presidenttifoorumissa Tarja Halonen mainitsi jutelleensa joidenkin naisten, \"tällaisten keskiluokkaisten, tosin ei välttämättä aivan näin hyvin toimeentulevien ihmisten\" kanssa. Luulin, että tasavallan presidentti olisi yläluokkaa, hänellähän on viranpuolesta kaikki ruhtinaan tunnusmerkit: suurmestarius kolmessa ritarikunnassa, oma lippu ja tulot veroista, joista itse on vapautettu. Mutta kun katselin ja kuuntelin näitä kolme viimeistä TP:iämme, en ollut enää lainkaan varma miten heidät pitäisi edellä esittämilläni kriteereillä luokitella. Koivisto varmaan ajattelee tehneensä nousunsa itse, Ahtisaari ei tule ajatelleeksi tuuriaan ja Halonen taas osoitti lokeronsa jo siteeratusti itse, joskaan ei omin sanoin osuvasti.","paragraph_char_start":20067,"paragraph_char_end":20806,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3219}
{"query-id":"query-df34077dac92c73bc4f1dff01d68a9e9","original_paragraph":"8 Alkusanat Tämä raportti on hankekokonaisuuden Ympäristövaikutukset ruokakorissa - FOODCHAIN osana toteutettu perunatuotteiden elinkaariarviointi. Tässä osatutkimuksessa dokumentoitiin ja verifioitiin Lännen Tehtaiden tuottaman Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Finnamylin tuottaman Pirkka - perunajauhon todellisten ketjujen mukaiset ympäristökuormitukset. Projektin taustalla on kasvava tarve tuottaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotteista ja prosesseista niiden ympäristönäkökohtiin liittyviä elinkaaripohjaisia tietoja, joita voidaan käyttää sekä tuotteiden ja prosessien kehittämisen tukena että asiakasinformaationa. FOODCHAIN-tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle tutkimukselle Ympäristöhallinnan ja sen tietojärjestelmän kehittäminen maatilojen laatujärjestelmän osaksi ( Rehu-LCA ). FOODCHAIN-tutkimuksen päärahoittajina toimivat Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, maa- ja metsätalousministeriön Elintarviketalouden laatustrategia, Kemira GrowHow, Lännen Tehtaat\/Apétit, Raisio Yhtymä, Ruokakesko, Suomen Rehu, Valio, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja VTT. Tutkimuksen toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ympäristöhallintayksikkö ja VTT Prosessit. FOODCHAINtutkimuksen vastuullisina johtajina olivat tutkimuspäällikkö Torsti Loikkanen (VTT) ja professori Sirpa Kurppa (MTT) sekä projektipäällikkönä tutkija Juha-Matti Katajajuuri (MTT). FOODCHAIN-tutkimuksen johtoryhmään osallistuivat ylitarkastaja Heikki Latostenmaa ympäristöministeriöstä, ylitarkastajat Jouko Tammio ja Marja Innanen maa- ja metsätalousministeriöstä, kehityspäälliköt Seija Luomanperä ja Mikko Maisi Kemira GrowHow:sta, kehitysjohtaja Juhani Hvitfelt Lännen Tehtaat Oyj\/Apétit -yksiköstä, kehitysjohtaja Pekka Heikkilä Rehuraisiosta, ympäristöinsinöörit Sanna Kanerva, Eeva-Maria Koski ja Johanna Teinilä-Kurvinen Ruokakeskolta, toimitusjohtaja Erkko Pietarinen Siemenperunakeskuksesta, kehitysjohtaja Asko Haarasilta Suomen Rehusta, ympäristöpäällikkö Matti Pankakoski Valiolta, kehityspäällikkö Susanna Monni Maaseutukeskusten Liitosta, tutkimuspäällikkö Torsti Loikkanen VTT:stä johtoryhmän puheenjohtajana, professori Sirpa Kurppa MTT:ltä ja tutkija Juha-Matti Katajajuuri johtoryhmän sihteerinä. Perunan tapaustutkimusta ohjanneeseen projektiryhmään osallistuivat Finnamylin Ossi Paakki, Keskon Eeva-Maria Koski ja Johanna Teinilä-Kurvinen sekä Lännen Tehtaiden Juhani Hvitfelt ja Ulla Tähtinen. Hankkeen tiedonkeruuseen osallistuivat ja toteuttamiseen myötävaikuttivat osallistuvista yrityksistä lisäksi Pasi Heino, Orvo Aarnio ja Raimo Junnila Lännen Tehtailta, Tauno Henttinen Finnamylistä, Jukka-Pekka Palohuhta Siemenperunakeskuksesta, Risto Rönn KeSpedistä sekä Heikki Hero, Seija Luomanperä ja Mikael Brannback Kemira GrowHow:sta ja Riikka Timonen Kemira Engineeringistä sekä joukko muita tärkeitä taustahenkilöitä. Tiedot kerättiin 7","paragraph_char_start":6786,"paragraph_char_end":9672,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1007}
{"query-id":"query-378cd7d3434c355f94f1db1965465a3d","original_paragraph":"Nyt olen kokoamassa ”perhetilausta” Cocopandasta. Minä kun käytän hiuksiini kaikenmoisia samppoita, hoitoskeja, vaahtoja, hoitokuureja etc., eikä kelpaa mikään ”Erittäin Hieno Suomalainen” -samppoo, Pirkka-hoitoaine tai Elnet-hiuslakka, vaan olen aika uskollinen Redkenille ja Kerastaselle, ja niitähän ei Tokmannin hyllyiltä juuri löydy. Kampaamoissa ne maksavat paljon. Tosi paljon. Kasvojen ja kropan iholle olen hoitovoiteet etc. ostellut enimmäkseen tax freestä tai jonkun kampanjan sattuessa kohdalle Stockalta tai Sokokselta. Nyt Cocopandan ostoskoriin kertyi näitäkin muutamia. Ko. nettikaupasta olisin saanut sen eilen ostamani Lancomen huulipunan melkein puolet halvemmalla. Siellä on paljon tuotteita, ja selkeästi halvemmalla kuin esim. Sokoksen kempparissa! Myös miehille ja lapsille. Ehdottomasti suosittelen Cocopanda.fi","paragraph_char_start":41623,"paragraph_char_end":42458,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6733}
{"query-id":"query-0c37fe77450be696d3b38127bd86a276","original_paragraph":"Pelikerho Kärmeksen entinen puheenjohtaja Kalle Malmioja on voittanut Vuoden pelisuunnittelija 2015 -kilpailun. Suomen lautapeliseuran ensimmäistä kertaa järjestämään kilpailuun osallistui yhteensä 68 peliä, joista 12 valittiin finaaliin. Finaalipeleistä neljä oli Malmiojan suunnittelemia. Voittopeli Cook Off! on simppeli perhepeli, joka nimensä mukaisesti liikkuu ruoanlaiton maailmassa. ”Siinä on oikeastaan vain korttipakka ja ajastin eli tiimalasi. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kymmenen raaka-ainekorttia, joista pitää nopeasti luoda ateria. Sitten katsotaan, kenen ateria vastaa parhaiten asiakkaan vaatimuksia”, Malmioja kertoo voittopelistään. Nykyään Oulussa asuva Malmioja toimi Kärmeksessä aktiivisesti yhteensä seitsemän vuoden ajan. Vuosien aikana hän ehti pelata noin 200 erilaista lautapeliä sekä peluuttaa muilla kerhon jäsenillä kymmenittäin omia peli-ideoitaan. ”Lautapelien pelaaminen on älyllistä, sosiaalista toimintaa ja varsinkin pelejä suunnitellessa täytyy hallita isoja kokonaisuuksia. Suunnittelun voi aloittaa kolmesta eri näkökulmasta, joko pelin mekaniikasta, eli miten sitä halutaan pelata, teemasta tai yleisöstä. Lapsille suunniteltaessa lähtökohta on tietenkin ihan erilainen kuin aikuisten peleissä.” Cook Off! -pelin lisäksi Malmioja osallistui kisaan peleillä Tower Defence, Hedeby ja King’s Land. Neljästä pelistä kolme on otettu jatkokehittelyyn, ja jos suunnitelmat toteutuvat, Malmiojan pelejä nähtäneen marketeissa lähivuosina. ”Onhan tämä kivaa, että nyt muutkin uskovat sii-","paragraph_char_start":72681,"paragraph_char_end":74201,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10474}
{"query-id":"query-96214a062f0d6e587f73bc6e71de0b57","original_paragraph":"Tamminen edusti TPS:ää pelaajana usean vuoden ajan (1966–1970, 1977–1979 ja 1980–1982) ja valmentajana (1985–1988), mutta se himotuin, Kanadan malja, jäi turkulaisorganisaatiossa saavuttamatta. Kerran se on kuitenkin Tammisen kohdalla onnistunut, vuonna 1974 HIFK:ssa.","paragraph_char_start":24133,"paragraph_char_end":24401,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3498}
{"query-id":"query-b5d9fb90b6217a1878dfa911bc185927","original_paragraph":"- Jeesuskertoi tulemukseensa liittyen vertaukset:opetuslasten palkka kirkkaudessa (Matt 19:27-30)viinitarhan vuokraajat, omistajan pojan murha ja sen kosto murhaajille (21:33-46)kuninkaan pojan häät (Matt 22:1-14)hyvä ja paha palvelija (Matt 24:45-51)10 morsiusneitoa – 5 viisasta ja 5 tyhmää (Matt 25:1-13)talenteista, joita piti hoitaa kunnes herra palaa pitkältä matkaltaan (Matt 25:14-30)ks. myös Matt 13:30,41-43,49-50 ja 16:27","paragraph_char_start":24662,"paragraph_char_end":25094,"paragraph_similarity_to_original":95.1388888889,"tokens_before_paragraph":3999}
{"query-id":"query-a064f84347ccb8c2ea7c7eeec3ae896d","original_paragraph":"Alkuun kääntäjää saattaa vaivata myös ”sen yhden erään -tauti”. Se artikkeli tuntuu yhdessä tekstissä niin tärkeältä, että se täytyy saada mukaan siihen käännökseenkin, vaikka sen lopputulos olisikin eräälle opettajalle kuolemaksi. Vähitellen sitä oppii välttämään ”eräitä miehiä” ja ”sen päivän poliitiikkaa” ihan samalla tavalla kuin baarissa tyyppiä, joka aina sanoo ”yhdet vielä”. Vaikka näistä luulee päässeensä eroon, varuillaan täytyy olla ja palata käännökseen pienen tauon jälkeen. Sen tauon aikana on hyvä lukea jotain kohdekielellä kirjoitettua ihan vain lääkkeeksi svetisismejä, anglismeja ja muita kääntäjää vaivaavia viruksia vastaan. Näin löytyy aikaa lukea kotimaista kaunokirjallisuuttakin.","paragraph_char_start":9795,"paragraph_char_end":10502,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1370}
{"query-id":"query-a8de72fba7f8f0cd91ddd00282e80e6d","original_paragraph":"TUKEMINEN & OSALLISTUMINEN\n- Miten voin auttaa ja vaikuttaa?\n- Kymmenettuhannet suomalaiset tukevat työtämme eri tavoin. Kummilapsen ottamalla tuet kummilasten yhteisöjen hyväksi tehtävää työtä. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi eli tyttösponsoriksi voit tukea työtämme lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi eri puolilla maailmaa. Voit tukea meitä myös tekemällä vapaaehtoistyötä paikkakunnallasi. Vapaaehtoisemme kertovat lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksista, järjestävät tapahtumia, esittelevät toimintaamme ja osallistuvat kampanjoihimme. Klikkaa tästä lahjoittamaan.\n- Mitä eroa on kummiudella ja Tyttösponssilla?\n- Kummassakin tapauksessa annat säännöllisen tukesi kehitysmaan lapsille, mutta lapsen kummiksi ryhtyessäsi saat kummilapsen, jonka kanssa voit olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voit myös vierailla. Kummina saat vuosittaisen raportin kummilapsestasi.\nTyttösponsorina eli kuukausilahjoittajana sinulla ei ole yhtä nimettyä kummilasta vaan tukesi osoitetaan Planin kehitysyhteistyöohjelmiin tarpeen mukaisesti: näin apua ja varoja osoitetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Tyttösponsorina saat säännöllisesti tietoa varojen käytöstä sekä Planin työstä. Varat käytetään aina missiomme mukaisesti lasten oikeuksien parantamiseksi ja varmistamiseksi.\n- Miten ryhdyn kummiksi?\n- Voit ryhtyä kummiksi verkkosivuillamme, soittamalla lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030 ma–pe klo 10–13 tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi.\n- Miten ryhdyn tyttösponsoriksi?\n- Voit ryhtyä tyttösponsoriksi verkkosivujemme kautta, soittaa lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13 tai lähettää sähköpostia info@plan.fi. Tervetuloa mukaan tukijaksemme!\n- Miten ryhdyn vapaaehtoiseksi?\n- Voit ilmoittautua mukaan verkkosivuillamme ja valita sinua kiinnostavan tavan tehdä vapaaehtoistyötä. Ilmoittautumalla mukaan pääset vapaaehtoisten postituslistalle ja saat lisätietoa toiminnasta. Voit tarkistaa täältä toimiiko paikkakunnallasi paikallisryhmämme ja olla yhteydessä sen vetäjään. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole ryhmää, autamme mielellämme sinua perustamaan sellaisen. Tässä tapauksessa, ota meihin yhteyttä.\n- Mitä osallistumismahdollisuuksia Plan tarjoaa lapsille ja nuorille aikuisille?\n- Tarjoamme 12–18-vuotiaille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja järjestää tapahtumia sekä työpajoja lapsen oikeuksista. Lastenhallitus on valtakunnallinen ryhmä, johon voi hakea vuosittain.\n18-vuotiaat ja sitä vanhemmat osallistuvat vapaaehtoistoimintaamme. Tervetuloa mukaan!\n- Mikä on Oma Plan -palvelu?\n- Oma Plan on tukijoillemme tarkoitettu verkkopalvelu. Sinne voi kirjautua Plan.fi -verkkopalvelun oikeasta yläkulmasta linkin Oma Plan kautta. Palvelussa kummit voivat muun muassa tarkastella kummilapsen tietoja ja kuvia sekä lähettää sähköisiä tervehdyksiä kummilapselle. Tyttösponsoreille Oma Plan -palvelusta löytyy raportteja varojen käytöstä, onnistumisistamme hankkeissa sekä tarinoita kentältä. Vapaaehtoisille ja lähettiläille löytyy myös ajankohtaista tietoa. Kaikki palvelun käyttäjät voivat myös päivittää omia yhteystietojaan Oma Plan -palvelussa.\nJos olet ilmoittautunut tukijaksemme internetsivuillamme, käytä Oma Plan -kirjautumiseen antamaasi sähköpostiosoitetta ja luomaasi salasanaa.\n- Mikä on Plan-numeroni ja mistä löydän sen?\n- Löydät Plan-numerosi esimerkiksi Plan-lehden osoitteen yläpuolelta ja kaikista laskuistasi sekä Oma Plan -palvelusta. Plan-numeron avulla nopeutat asiointia lahjoittajapalvelumme kanssa.\n- Kuinka usein lahjoitukseni tai kummilapseni tukimaksun lasku lähetetään?\n- Voit itse valita maksuvälin. Tuen voi maksaa kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolivuosittain tai kerran vuodessa. Jos kummilta jää jonakin kuukautena kummituki maksamatta, lisäämme osuuden seuraavaan laskuun. Tyttösponsorina maksat aina kuukausittain saman, ennalta sovitun summan. Maksuväliä ja\/tai summaa voi päivittää Oma Plan -verkkopalvelussa tai ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluun ma-pe (klo 10-13) puhelimitse (09) 6869 8030 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi\n- Miten teen e-laskusopimuksen?\n- Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.\n- Miten voin maksaa tukimaksun?\n- Voit valita joko tilisiirron, jolloin lähetämme sinulle tilisiirtolomakkeen kotiisi, tai e-laskun, jonka voit tehdä verkkopankissasi. Jos haluat maksaa tukesi toistuvana viitemaksuna, ilmoitathan siitä lahjoittajapalveluumme. Muistathan maksaessasi aina käyttää laskustasi löytyvää viitenumeroa.Tukimaksun eräpäivä on aina kuukauden 20. päivä riippumatta maksutavasta. Planin tilinumero on FI90 1279 3000 5131 56, BIC NDEAFIHH. Saajana on Plan International Suomi.\n- Voinko maksaa tukimaksuni maksukortilla?\n- Ryhtyessäsi kuukausilahjoittajaksi eli tyttösponsoriksi voit valita maksutavaksi maksukortin. Lahjoitus veloitetaan kortiltasi kuukausittain liittymispäiväsi mukaisesti.\n- Miten voin katkaista korttimaksuveloitukset tai muuttaa veloitettavaa summaa?\n- Korttimaksuveloituksen katkaiseminen tai summan muuttaminen onnistuu ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluumme joko sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse 09 6869 8030, ma–pe klo 10–13.\n- Mitä jos korttimaksu ei onnistu sovittuna veloituspäivänä?\n- Summaa yritetään automaattisesti veloittaa kolmen viikon aikana neljä kertaa, mikäli veloitus ei ole onnistunut varsinaisena maksupäivänä. Tämän jälkeen korttimaksu peruuntuu ja lähetämme sinulle jatkossa tilisiirron postitse.","paragraph_char_start":28687,"paragraph_char_end":34454,"paragraph_similarity_to_original":99.5491590081,"tokens_before_paragraph":3833}
{"query-id":"query-544ee84af8d2ada523e79beaacb315e8","original_paragraph":"Kärkölä-ryhmä. Mallia perusteltiin muun muassa päätöksenteon sujuvoittamisella. Ratkaisevassa valtuustokokouksessa 14 valtuutettua kannatti pormestarimalliin siirtymistä ja 13 vastusti sitä. Äänestyk sessä Kärkölä-ryhmän yhtenäinen linja murtui hetkeksi, sillä yksi sen jäsenistä vastusti mallia ja erosi samalla ryhmästä. Pormestarin roolissa yhdistyvät kun nanjohtajan ja kunnanhallituksen puheen johtajan tehtävät. Sen myötä kunnassa tehtävä valmistelutyö ja päätöksenteko nivoutuvat entistä tiiviimmin yhteen. Eri tyisen rahakas johtotehtävä ei Kärkölässä ole, sillä pormestari Koskisen palkkaus on asettunut noin 3 600 euroon. Vertailun vuoksi: Jan Vapaavuori tienaa Helsin gissä noin 16 000 euroa kuukaudessa. Aloite pormestarimalliin tuli Koskisen mukaan alun perin kunnanjohtajan tontil ta väistyneeltä Huldénilta. ”Pormestarimalli on ihan yhtä hyvä kuin kunnanjohtajan malli, se riippuu vain siitä, kuka tehtävää hoitaa”, Huldén sanoo nyt. ”Pormestarin pitäisi pystyä olemaan vielä kunnanjohtajaa yhteistyökykyi sempi. Hänen pitäisi pystyä kokoamaan joukot yhteen. Tällä hetkellä tilanne on kaiketi se, ettei valtuustoryhmien välinen keskusteluyhteys ole paras mahdollinen.” Vallan keskittyminen yhä vahvem min Kärkölä-ryhmälle on sapettanut","paragraph_char_start":82034,"paragraph_char_end":83284,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11446}
{"query-id":"query-7f4337cad3d4286cb60908e41ecac6d2","original_paragraph":"Mitä tulee velan hoitamiseen, sitä ei ainakaan helpoteta julkisia palveluja leikkaamalla, hyvätuloisten ja suuryhtiöiden verohelpotuksilla eikä asehankintoja paisuttamalla.","paragraph_char_start":1110,"paragraph_char_end":1282,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":141}
{"query-id":"query-dee8800a3ffcf8165e9f4b8047f51f55","original_paragraph":"Ehostettu 1950-luvun lumikaunotar työnnettiin ulos tallista sunnuntai-illan rauhaan. Kuten kuvasta näkyy, ovat runkopalkit ja musta vielä pohjamaaliasteella. Mutta tärkein on nyt saanut suojan.","paragraph_char_start":1131,"paragraph_char_end":1324,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":168}
{"query-id":"query-cb4bb62780d87687295cfac4174bd4cc","original_paragraph":"m on räjähdysaineen massa kilogrammoina,","paragraph_char_start":44218,"paragraph_char_end":44258,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5608}
{"query-id":"query-5a3f5983e880acba601d7ea53e369839","original_paragraph":"Ei kyllä tämä nyky musiikki ole minkään laatuista. En tiedä teistä, mutta itse en ainakaan nauti siitä, kun kuuntelen jonkin wannabe muusikon kitaran rämpytystä ja huutoa. Jopa nämä vanhat bändit alkavat pikkasen repeillöä liitoksistaan, esim. Metallica on tehnyt jo 3 unforgiven nimistä biisiä, joista vain ensimmäinen on omasta mielestäni laatua, muut vaikuttavat niin kutsutulta rahastukselta, joilla yritetään vain saada rahat pois tosifanielta (kuten minulta). Ennen he sentään panostivat näiden biisien tekoon, mutta vaikuttaa siltä, että hekin ovat nyt syöksymässä rahan kuiluun levy-yhtiöiden kustannuksella. Viimeinen kunnon levy heiltä oli \"black album\", jota kuuntelen edelleen milelläni.","paragraph_char_start":2193,"paragraph_char_end":2892,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":364}
{"query-id":"query-925d8902a0b27f63cbeca9643c0f11f0","original_paragraph":"6 joissa on rajoitetut mahdollisuudet saada enemmän vettä käyttöön edullisesti. Kehitystä on kuitenkin tapahduttava tehokkaamman käytön parantamiseksi tieteen avulla ja käytännön tuella saatujen rajoitusten puitteissa. Suoria hyötyjä yhteiskunnalle voidaan odottaa saatavan lisääntyneistä investoinneista vesihuolto- ja sanitaatiosektoreilla mukaan lukien investoinnit vedestä riippuvien ekosysteemien suojeluun. Tutkimus osoittaa, että investoimalla vihreisiin sektoreihin, mukaan lukien vesisektori, voidaan luoda enemmän työpaikkoja ja saada aikaiseksi suurempaa hyvinvointia. Nämä mahdollisuudet ovat kiistatta suurimmat alueilla, joilla ihmisillä ei vielä ole puhdasta juomavettä eikä asianmukaisia sanitaatiopalveluja (UNEP 2011, 146). Vihreä kasvu vaatii myös periaatteita seuraavan sukupolven teknologioille soveltuvien verkostoihin perustuvan infrastruktuurin toteuttamiseksi, erityisesti liittyen energiaan, kuljetukseen, veteen ja tietoliikenteeseen. Vihreät infrastruktuuri- investoinnit voivat auttaa välttämään kalliiksi käyvää sitoutumista tehottomiin kasvumalleihin. Ne voivat edistää talouskasvua ja tuoda sosiaalisia ja terveydellisiä hyötyjä. Erityisesti kehittyvissä talouksissa tarjoutuu mahdollisuuksia siirtyä suoraan uudenlaisen infrastruktuurin kehittämiseen (OECD 2011a, 14). Tänä päivänä suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa. Kaupunkiväestö on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut yli 60 prosenttia maailmanlaajuisesti, ja kaupunkialueilla asuvan väestön ennustetaan kasvavan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana 1,4 miljardilla ihmisellä 3,5 miljardista vuonna ,9 miljardiin vuonna 2030 ja suurin osa kasvusta tapahtuu kehitysmaiden keskikokoisissa kaupungeissa (eli niissä, joiden väestöluku on ). Rakennettujen alueiden leviäminen johtaa kaupunkirakenteen hajautumiseen ja slummialueiden kasvuun viljelykelpoisen maan ja ekologisesti haavoittuvaisten alueiden kustannuksella. Epävirallisista asutusalueista slummeista, joissa ei ole peruspalveluita, tulee pysyviä, ja niissä asumisesta elämäntapa siirtolaisille joissakin kehitysmaissa, mikä johtaa terveys- ja turvallisuusuhkiin, luonnonkatastrofialttiuteen ja muihin ympäristöuhkiin (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin kestävän kehityksen korkean tason paneeli 2012, 35). Kaupungit eivät voi olla kestäviä ilman toimivia ja luotettavia vesihuolto- ja sanitaatiopalveluja. Vaikka maailmanlaajuisesti palvelujen kattavuus lisääntyy vähitellen, niin vuonna 2008 kaupunkien asukkaita oli 114 miljoonaa enemmän ilman parannettua vesihuoltoa ja 134 miljoonaa enemmän ilman parannettua sanitaatiota kuin vuonna Pilaantuminen on toinen suuri uhka kaupungeille. Kaupungit ovat pääasiallinen pistekuormituksen lähde, ja monissa nopeasti kasvavissa kaupungeissa jätevesi- infrastruktuuria ei ole tai se on riittämätön tai vanhentunut. Veden varastointi-, käsittely- ja jakelujärjestelmät ovat usein heikosti ylläpidettyjä. Lisäksi monissa kehitysmaissa veden hävikki usein ylittää prosenttia verkostovuotojen ja varkauksien vuoksi (UN- Water 2012b, 4-5). Maailman kaupunkien infrastruktuurin on arvioitu tarvitsevan seuraavien 20 vuoden aikana USD miljardin investointeja, josta vesihuollon ja sanitaation osuus on USD miljardia (UNEP 2011b, 44). Vaikka vesihuoltoa ja sanitaatiota koskeva tilanne on kokonaisuudessaan erityisen heikko kehitysmaissa - nykyisin siis arvioidaan, että noin 2,5 miljardia ihmisellä ei ole vielä riittäviä sanitaatiopalveluja ja 768 miljoonalla ei ole kunnollisia vesihuoltopalveluja (World Health Organization and UNICEF 2013) - niin myös OEDC- maista mukaan lukien Suomi vesihuollon infrastruktuuri on monien eri arvioiden mukaan hyvää vauhtia ikääntymässä (esim. OECD 2011a, 14). Vesihuoltoinfrastruktuurin heikko kunto ja toimivuus tulevat aiheuttamaan melkoisia taloudellisia menetyksiä, ellei tarvittaviin muutostoimenpiteisiin ryhdytä ripeästi. Cromwell III:n, Speranzan ja Reynoldsin (2007, 110) mukaan yhdyskunnat, jotka eivät ryhdy toimenpiteisiin tässä kriittisessä vaiheessa ja ryhdy toteuttamaan kokonaisvaltaista käyttöomaisuuden hallintaa sekä lisäämään korvaus- ja saneerausinvestointeja, jättävät 5","paragraph_char_start":9281,"paragraph_char_end":13403,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1283}
{"query-id":"query-88a07abccb13da8aaf0bb8f88df61f9d","original_paragraph":"Australialla ei ole valtionuskontoa. Australian perustuslaki takaa kirkon ja valtion erottamisen ja kieltää Australian hallituksen julistamasta lakia, joka suosi yhtä uskontoa toiselle. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan noin 52% australialaisista identifioi itsensä kristityiksi , joista 22,6% on katolilaisia ja 13,3% anglikaaneja , 30,1% väestöstä ilmoittaa, ettei heillä ole uskontoa, 8,2% ei kuulu kristinuskoon, Suurin näistä ryhmistä on islam (2,6%), jota seuraavat buddhalaisuus (2,5%), hindulaisuus (1,9%) ja sikhismi (0,5%). Loput 9,6% väestöstä eivät antaneet vastausta.","paragraph_char_start":81018,"paragraph_char_end":81600,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11388}
{"query-id":"query-8572be45169883b95a0e24223ac74efd","original_paragraph":"- Shopify\nShopify on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista verkkokauppa-alustoista. Sen vahvuuksia on helppokäyttöisyys ja monipuolisuus. Shopify tarjoaa valmiita integraatioita useisiin Dropshipping-palveluihin, kuten Oberloon ja Spocketiin. Tämä tekee tuotteiden lisäämisestä ja tilausten käsittelystä vaivatonta. Shopify on erinomainen valinta aloitteleville verkkokauppiaille, jotka arvostavat selkeää käyttöliittymää ja tehokasta tukea.\n- WooCommerce\nWooCommerce on WordPressin lisäosa, joka mahdollistaa verkkokaupan rakentamisen suoraan WordPress-sivustolle. Se on erittäin joustava ja tarjoaa laajat muokkausmahdollisuudet, mutta vaatii hieman enemmän teknistä osaamista kuin Shopify. Jos sinulla on jo WordPress-sivusto tai haluat enemmän kontrollia kauppasi ulkoasuun ja toiminnallisuuksiin, WooCommerce voi olla hyvä valinta.","paragraph_char_start":6965,"paragraph_char_end":7801,"paragraph_similarity_to_original":99.8803827751,"tokens_before_paragraph":995}
{"query-id":"query-e3bdff9c3206eae171c4be895ad3c248","original_paragraph":"131 TAFin korjausennuste (AMD-TAF) Ennusteiden valvonta ja tarvittaessa korjaus suoritetaan muutoskriteerien mukaan, pääasiassa vertaamalla ennusteita METAR- havaintoihin Ennusteelle voidaan laatia korjausennuste eli AMD-TAF myös jo ennakkoon, mikäli sään ennakoidaan eroavan voimassaolevasta TAFista yli merkittävien raja-arvojen (esimerkiksi hyödyntäen AWS-, tutka- ja satelliittihavaintoja) Korjausennusteiden laatiminen on olennainen osa TAFennustustoimintaa, eikä varsinkaan haasteellisessa talvisäätilanteessa ole lainkaan harvinaista että yhdelle lentopaikalle joudutaan päivän aikana tekemään useita korjausennusteita Uusi lentopaikalle julkaistu korjausennuste korvaa välittömästi edellisen voimassa olleen ennusteen ennusteiden seuranta ennen lentoa ja mahdollisuuksien mukaan lennon aikana on ensisijaisen tärkeää!","paragraph_char_start":77222,"paragraph_char_end":78047,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11018}
{"query-id":"query-616a0ac25940d45009876620d573e2ce","original_paragraph":"23 Juottoikäisten vasikoiden karsinat Vasikoiden olisi suositeltavaa olla eri ilmatilassa kuin vanhemmat eläimet, koska vasikan vastustuskyky on heikoimmillaan 6-10 viikon iässä, kun ternimaidon vastaaineet ovat vähentyneet, eikä oma tuotanto ole vielä täysin kehittynyt. Vanhemmat oireettomat eläimet voivat levittää taudinaiheuttajia suoran kosketuksen, ulosteen tai hengitysilman mukana nuorempiin eläimiin. Erillisessä osastossa saadaan ilmanvaihto ja lämpötila säädettyä helpommin vasikan tarpeita vastaavaksi. (ETT ry 2013.) Juottoikäiset vasikat olivat omassa osastossaan ja eri ilmatilassa muista eläimistä viidellä tilalla, mutta näistä yhdellä tilalla vasikka oli yksilökarsinassa viikon ajan poikimakarsinan vieressä. Kahdella tilalla vasikat olivat samassa ilmatilassa lypsävien kanssa koko juottokauden ajan. Seitsemällä tilalla vasikka oli yksilökarsinassa syntymän jälkeen ja yhdellä tilalla vastasyntynyt vasikka siirtyi ryhmäkarsinaan, jonka ryhmäkoko oli pieni, ja muutkin ryhmän vasikat olivat korkeintaan parin viikon ikäisiä. Kahdella tilalla vasikoiden yksilökarsinat olivat lattian rajassa ja viidellä tilalla n. 0,5 m lattiasta ylempänä. Vasikat olivat yksilökarsinoissa korkeintaan kolmen viikon ikäiseksi. Kuivikkeina niissä käytettiin olkea tai olkea ja turvetta. Vasikat siirtyivät yksilökarsinoista ryhmäkarsinoihin viimeistään kolmen viikon iässä. Ryhmäkarsinoissa oli neljällä tilalla juottoautomaatti, kahdella tilalla vasikkapiika ja yhdellä tilalla tuttisangot. Neljällä tilalla vasikoilla oli kestokuivikepohjainen makuualue, ja ruokintapöydän edessä oli joko kiinteä lattia tai ritiläpalkki. Kolmella tilalla oli kuivitettu makuualue, jossa oli kumimatto tai parsipeti. Yhdellä tilalla oli vasikoiden ryhmäkarsinoissa kiinteä lattia, eikä mitään erillistä makuualuetta, kuivikkeena oli olkea, mutta betonia näkyi olkien alta. Kiinteä lattia oli juottoikäisillä vasikoilla viidellä tilalla, ja kolmen tilan juottovasikoiden karsinassa oli ritiläpalkki ruokintapöydän edessä Ryhmäkarsinat (juotolta vieroitetut - tiinehtyminen) Yhdellä tilalla erillisessä hiehopihatossa olivat kaikki juotolta vieroitut ensimmäiseen poikimiseen asti, kahdella tilalla 5-8 kk iästä tiinehtymiseen asti, ja yhdellä","paragraph_char_start":29632,"paragraph_char_end":31862,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4529}
{"query-id":"query-9cecdfe4cf7950bf3467d10463c65623","original_paragraph":"Edunvalvonta Valtiokonttori 9 Liikkumista tukevat palvelut ovat sotainvalideille ilmaisia l Sotainvalidilla, joka ei pysty enää liikku maan omatoimisesti julkisilla liikenne välineillä, on oikeus saada ilmaiseksi ns. liik kumista tukevia palveluja. Niitä voivat olla esimerkiksi kauppa- tai apteekkimatka tai kul jetus johonkin virkistystilaisuuteen. Myös jul kisten liikenneyhteyksien puuttuminen asuin alueelta voi olla syynä tarpeeseen. Velvollisuus järjestää kuljetuspalveluja on sotainvalidin asuinkunnalla tai kuntayhtymäl lä. Valtiokonttori maksaa kunnille liikkumista tukevista palveluista aiheutuneet kustannuk set täysimääräisinä vuoden 2018 alusta lähtien. Aikaisemmin niistä on korvattu vain kaksin kertainen asiakasmaksu. Kustannukset lasku tetaan kuntien muiden avopalvelujen yhtey dessä. Kunta voi järjestää kuljetukset valit semallaan tavalla. Osa käyttää taksiseteleitä ja osa järjestää kuljetuspalvelut itse. Vuonna 2016 Valtiokonttori maksoi kunnille liikku mista tukevista palveluista 253 800 euroa. Asevelvollisena ja rauhanturvaajina ennen vuotta 1991 loukkaantuneet kuuluvat kor vauksen piiriin, jos heidän haitta-asteensa on 20 % tai suurempi ja omatoiminen liikkumi nen ei ole terveydellisistä syistä mahdollista. Puolisokuntoutushakemusten käsittely Valtiokonttorissa on ruuhkautunut istockphoto.com\/NoSystem images Viime vuoden alussa tullut kohderyhmän laa jennus leskien ja puolisoiden kuntoutukseen on lisännyt hakemusten määrää Valtiokontto rissa. Hakemuksia tuli Valtiokonttoriin vuon na 2016 1345 kpl ja 2017 2049 kpl. Työnte kijämäärä Valtiokonttorissa on eläköitymis ten myötä laskenut. Apua on saatu kuitenkin muista ryhmistä ja jonossa olevat hakemuk set saadaan käsitellyksi kesäkuun puolivä liin mennessä. Sotilasvamma-asioita käsitte lemään palkataan myös lisää työntekijöitä. l Tiina Kyttälä Palvelupäällikkö","paragraph_char_start":27413,"paragraph_char_end":29262,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3824}
{"query-id":"query-2e57806725b1e0ba279c127a0cdc1580","original_paragraph":"Ei helv... Lakat pois ja kynnet lyhyeksi. Eihän tuo asia ole mikään uskon asia, että kun et USKO että siitä on haittaa niin ei tarvitse. Ei noita ihan tyhjän takia pyydetä. Miksi ihmeessä sitten hoitajilla EI saa olla kynsilakkaa, rakennekynsiä tai pitkiä kynsiä (kynnet ei saa näkyä kämmenen puolelta sormenpäiden yli), jos niistä ei ole mitään haittaa. Sinulta leikataan vielä kättä ja kyllähän ne sormet on vissiin siinä kädessä kiinni. Luultavasti myös sormesi joudutaan desinfioimaan ja pitkät kynnet ja lakka hankaloittavat sitä -> infektioriski kasvaa. Ja se, että sinä ne desinfioit ja peset, ei todellakaan riitä. Hoitaja tekee leikkausalueen desinfektion pirtulla ennen steriiliä peittelyä. Ootko miettinyt sitä, että leikkaushan voidaan myös perua mikäli ohjeita ei noudateta. Kyllähän esim lonkkaleikkaus voidaan perua jos on varpaissa jotain häikkää, iho hautunut tai iho rikki. Koska infektioriski kasvaa. Ihan älytöntä leikkiä omalla terveydellä jonkun blogi identiteetin takia","paragraph_char_start":25274,"paragraph_char_end":26266,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4115}
{"query-id":"query-d5ccd7c2a9b4192a6761ea089a4d7921","original_paragraph":"5 Elämänhistorian 6. suuri sukupuuttoaalto on meneillään Luonnon monimuotoisuus vähenee tällä hetkellä nopeasti sukupuuttoja on kertaa enemmän kuin luontainen nopeus olisi. 5","paragraph_char_start":934,"paragraph_char_end":1108,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":125}
{"query-id":"query-08a1b9d31d23a924f1990b772aa2bbe0","original_paragraph":"10 2.5. Tavoitteellista aluekehittämistä Satakunnan Syöpäyhdistys ry ja SAMK Eila Hirvonen, Kirsti Santamäki Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun terveys osaamisalue ovat toteuttaneet tavoitteellista kehittämistoimintaa vuodesta 2010 alkaen. Ensimmäinen kumppanuussopimus laadittiin vuosille Sopimusta on jatkettu vuosittain. Vuonna 2014 solmittu sopimus on nimeltään yhteistyösopimus. Yhteistyö käynnistyi 2010, jolloin laadittiin yhteistyössä kehittämishanke vuosille Kehittämishankkeen strategiseksi tavoitteeksi asetettiin arvioida Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n terveyttä edistävää ja kuntoutumista tukevien toimintoja, tunnistaa ja kuvata hyviä käytäntöjä sekä kehittää arviointitiedon perusteella Satakunnan syöpäyhdistyksen toimintaa. Kehittämissuunnitelma sisälsi kolme keskeistä kehittämiskokonaisuutta, joita on viety vuositasolla eteenpäin. Kehittämiskokonaisuudet ovat: 1. Kartoittaa Satakunnan Syöpäyhdistyksen toiminnan nykytilanne lähtökohtana dokumentit, opinnäytetyöt ja toteuttaa avainhenkilöiden haastattelut ja analysoida sekä arvioida toiminta prosesseja. 2. Arvioida Satakunnan Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajan toimintaa ja kuvata Satakunnan Syöpäyhdistystä sosiaalisena yrityksenä. 3. Kehittää Satakunnan Syöpäyhdistyksen vaikuttavaa ja laadukasta toimintaa. Kehittämiskokonaisuudet jaettiin alatavoitteisiin, joita on tarkennettu ja täsmennetty vuosittain. Opinnäytetyöt ja projektit on sidottu vuosittain tarkennettuihin tavoitteisiin. Kehittämishankkeessa on tähän mennessä valmistunut muun muassa kuusi AMK tutkinnon opinnäytetyötä, viisi YAMK projektia ja yksi hyvän käytännön kuvaus. Meneillään on kolme YAMK opinnäytetyötä, jotka keskittyvät osaamiseen arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Kehittämishanke on sisältynyt myös SAMKin toteuttamaa koulutusta. Opinnäytetyöt ja projektit ovat kehittäneet ja uudistaneet Satakunnan Syöpäyhdistyksen toimintaa ja lisänneet yhdistyksen 2.6. Kansainvälinen teknologiansiirto ja opetus Case AMK KVTechTrans Kari Laine, Mirka Leino Satakunnan ammattikorkeakoulu on koordinoinut Ammattikorkeakoulut kansainvälisen teknologiatiedon tulkkeina pkyrityksille projektia vuosina Kumppaneina projektissa ovat toimineet Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut. Jokaisella ammattikorkeakoululla on ollut oma teknologiatiedon aihealueensa. SAMKin aihealue on ollut automaatio, SeAMKilla elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet ja JAMKilla bioenergia. Ammattikorkeakoulut ovat toimineet erittäin tiiviissä yhteistyössä osallistuvien 16 yrityksen kanssa ja myös keskenään. Projektissa ammattikorkeakoulujen asiantuntijat eli opettajat ja projektiinsinöörit ovat hakeneet kansainvälistä teknologiatietoa projektin alussa tunnistettuihin yritysten tiedontarpeisiin ja kysymyksiin. Tietoa on suodatettu ja tulkattu mahdollisimman helposti hyödynnettävään muotoon. Monipuoliset caset monen toimialan yrityksissä ovat vieneet ammattikorkeakoulujen asiantuntijat mukavuusalueensa ulkopuolelle, mikä on johtanut poikkeuksetta uuden oppimiseen. Projektissa mukana olevien yritysten saaman hyödyn lisäksi asiantuntijoina toimineiden opettajien osaamisen taso on noussut ja uusi teknologiatieto siirtyy välittömästi myös insinöörien opetukseen. Näin pystytään varmistamaan opiskelijoiden mahdollisimman ajantasainen osaaminen. Teknologiaselvitykset ja niistä tehtävä raportointi tarjoaa myös laajasti uutta aineistoa opetukseen. Samalla opetuksessa hyödynnettävien esimerkkien määrä ja ajankohtaisuus ovat parhaalla mahdollisella tasolla. Projektissa on testattu laajasti erilaisia tiedonhakutapoja sekä tiedonlevitysmenetelmiä. Projektiryhmä on myös listannut projektissa kehitettyjä ja käytettyjä hyviä käytäntöjä. Näiden perusteella projektin lopuksi tullaan mallintamaan erityisesti ammattikorkeakouluille soveltuva teknologiatiedonsiirron malli. Projekti on tuottanut myös useita merkittäviä yhteistyöavauksia sekä julkaisuja, joista yhdelle artikkelille ja esitykselle myönnettiin Award for Science Technology Transfer palkinto International Conference on","paragraph_char_start":28597,"paragraph_char_end":32642,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3720}
{"query-id":"query-38400fe7be5855727ae2f5fb691aa529","original_paragraph":"22 Syöpiin sairastuneiden keski-ikä oli 62 vuotta, keskihajonta on 13 vuotta. Nuorin sairastunut oli 19-vuotias saadessaan paikallisen musinoosin munasarjasyövän diagnoosin ja vanhin 90-vuotias saadessaan levinneen peritoneumsyövän diagnoosin. Seroosiin syöpää sairastuneiden keski-ikä oli myös 62 vuotta (seroosin high grade syövän keski-ikä oli 63 ja low graden 55 vuotta), musinoosiin syöpään sairastuneiden 53 vuotta, endometroidin syövän 56 vuotta ja kirkassoluiseen syöpään sairastuneiden 58 vuotta. Peritoneaalisiin syöpiin sairastuneiden keskiikä oli 70 vuotta ja munanjohdinten syövässä 64 vuotta. Aineiston ikäjakauma on esitetty kuvassa 3. Kpl Ikä alle Kuva 3. Ikäjakauma aineistossa (n=310) Seroosia high grade -syöpää sairastavista kuusi (4,2 %) oli aiemmin sairastanut rintasyövän, yhdellä oli tunnistettu BRCA1-mutaatio ja 33 :lla (23,1 %) oli suvussa rinta- tai munasarjassyöpää. 69 potilaan suvun syövistä ei ollut tietoa. Low grade syöpäpotilaista vain yhdellä tiedetään olleen rinta- ja munasarjasyöpiä suvussa. 15 (9,3 %) serooseistä munasarjasyöpäpotilaista oli lisäksi sairastanut jonkin muun syövän; rintasyöpien lisäksi muun muassa kolmella oli ollut endometriumsyöpä. Musinoosia munasarjasyöpää sairastaneista yhdellä (2,8 %) oli aiemmin ollut musinoosi munasarjakasvain ja yhdellä (2,8 %) paksusuolen syöpä, rinta- ja munasarjasyöpää oli suvussa seitsemällä (19,4 %), 17 potilaan sukuhistoriaa jäi epäselväksi. Endometroideista munasarjasyöpäpotilaista kolmella (13,6 %) oli tiedossa endometrioosi, kuudella (27,3 %) oli suvussa rinta- tai munasarjasyöpää, 8 potilaan sukuhistoriaa jäi epäselväksi. Kirkassoluisista munasarjapotilaista kahdella (9,5 %) oli aiemmin ollut 17","paragraph_char_start":40374,"paragraph_char_end":42073,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5949}
{"query-id":"query-edd21baaaa98b30803fc06ef22eebd47","original_paragraph":"Oppilaalle on tehtävä pedagoginen selvitys ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän taholta. Erityinen tuki perustuu oppilaalle tehtyyn pedagogiseen selvitykseen, jonka perusteella tehdään hallinnollinen päätös erityiseen tukeen siirtymisestä, oppilaalle tehdään tällöin henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. (OPS, 2014.) Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Opetuksen järjestäjä tekee näiden kahden selvityksen perusteella kirjallisen arvioin oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän tulee kuulla oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa. (OPS, 2014.)","paragraph_char_start":16673,"paragraph_char_end":17767,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2359}
{"query-id":"query-c159d9ef6060aa10e868c700c8bedcbf","original_paragraph":"Olen seurannut asian etenemistä esittelystä alkaen. Johtopäätökseni on, että valmistelussa ja esittelyssä ei ole otettu huomioon merkittävimpiä meihin kaikkiin autoilijoihin vaikuttavia asioita. Ensinnäkin esitys vaikutuksiltaan pitää olla niin tasa-arvoinen ja neutraalia kustannusvaikutuksiltaan autoilijoille kuin mahdollista, ainakin kaikkia henkilöautoilijoita kohtaan. Esityksen olisi pitänyt ratkaista autoveron osalta aiemmin ostettujen autojen ja uusien ostettavien autojen välinen taloudellinen tasavertaisuus ollen oikeudenmukainen meitä kaikkia kohtaan. Kansalaisten oikeudenmukaisessa kohtelussa autojen hankintahetken lisäksi tulee ottaa huomioon myös henkilöiden elämänvaihe, työikäinen, eläkeläinen jne. Itse olen eläkeläinen ja automme ostopäivä oli 11.3.2016. Ostimme uuden auton, joka tullee olemaan meidän viimeisemme. Omalta kohdaltani olisin kärsinyt erittäin suuren vääryyden mikäli uusi verotuskäytäntö ja käyttömaksut olisivat tulleet voimaan vuoden 2018 alussa ilman minkäänlaista kompensaatiota maksamastamme autoverosta, joka oli noin 12.000 euroa. Odotin, että LVM:n ministeri AB olisi esityksessään kertonut myös jo maksettujen autoverojen kompensoinnista. Olisimme hyväksyneet vaikkapa sellaisen periaatteen, että maksetun autoveron olisimme voineet vähentää vaikkapa 9 - 12 vuoden aikana suoraan eläkkeemme verosta. Autoveron osalta esitys olikin kaikkein heikoin ja väärin kansalaisia kohteleva. Oli erittäin hyvä, että esitetyn mallin käsittely lopetettiin sen häiritessä merkittävästi myös autokaupankäyntiä.","paragraph_char_start":139840,"paragraph_char_end":141383,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":20775}
{"query-id":"query-4d92caa49f4c6e1069745b8662fe9567","original_paragraph":"Sivuston sisäisen linkitysrakenteen tulisi olla pyramidin muotoinen. Kotisivu on pyramidin huipulla, ja sen alapuolella ovat kategoriasivut. Ne linkittävät edelleen tärkeisiin tuotteisiin tai blogisivuihin.","paragraph_char_start":4238,"paragraph_char_end":4444,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":605}
{"query-id":"query-06fbf8025289e9e5780bef854c4bdcfa","original_paragraph":"Hiljalleen putkiviiksiinsä hienostuneesti jupisten, talvinen röyhelöviitta takanaan heiluen ja nyrkkiään välillä puiden asteli kreivi halki Wie-Nuin torin. Vaan sieltä hän ei löytänyt etsimäänsä – hänen laadukkain kalakauppiaansa oli selvästi jo valmistautumassa nimeämispyhiin. Vielä pahempaa, laatuviinien sijasta kaupattiin vain jotain barbaarimaista telaöljyä nimellä “gölgi”. Ha ha ha! Mikä nimi se edes oli? Olisivat keksineet litkulleen edes jonkun fiksumman nimen, kuten vaikka “nimeämisen malja”, “Mata Nuin kyynel” tai “Ultiasural Nomui”. Äkäisenä äristen asteli aristokraatti kärryjään kohti. Kauhukseen hän siinä samalla tajusi, että oli jo tullut huomatuksi.","paragraph_char_start":56389,"paragraph_char_end":57060,"paragraph_similarity_to_original":99.8509687034,"tokens_before_paragraph":9215}
{"query-id":"query-8a65e6c98ec55377c80086bfdbc2291e","original_paragraph":"Cyber Security Nordic 2018 -palkinto luovutettiin tänään eversti evp Aapo Cederbergille kyberturvallisuuden pitkäjänteisestä edistämisestä ja tunnettuuden kasvattamisesta Suomessa ja kansainvälisesti. Palkinto myönnettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. 25 000 euron","paragraph_char_start":15853,"paragraph_char_end":16119,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1981}
{"query-id":"query-49f7649ea2cd9e466f2244eec18780a6","original_paragraph":"Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä ja on myös ratifioinut kv-sopimuksia ja tehnyt EU-päätöksiä, joiden mukaan Suomi hoitaa pakolaistilanteesta oman osansa. Sellaista tilannetta ei ole, eikä tule, jossa ei pakolaisia tulisi ollenkaan. Suomeen nyt tulevien turvapaikanhalijoiden määrä on toki suurempi kuin esim. edellisinä vuosina, mutta pieni moneen muuhun läntiseen EU-maahan verrattuna. Suomea ei voi irroittaa kansainvälisestä yhteisöstä ja Suomea sitovat kv-sopimukset. Suuri osa turvapaikanhakijoista saa turvapaikan ja he jäävät asumaan, elämään ja työskentelemään tänne. Jos tilanne pelottaa, niin kannattaa varmaan työstää omia irrationaalisia pelkojaan. Suomen kansainvälistä politiikkaa ei voida tehdä ihmisten irratoinaalisten pelkojen ja ennakkoluulojen pohjalta. Täällä noudatetaan lakeja.","paragraph_char_start":9539,"paragraph_char_end":10343,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1527}
{"query-id":"query-991773aeacf7fec911169b5680318720","original_paragraph":"Maanosien Suuri Sota Yhdysvaltojen Sisällä: Loppu On Lähellä\nNämä kaksi Amerikkaa – maan Amerikka ja meren Amerikka – ovat yhdistyneet tänään sovittamattomassa taistelussa oman presidenttinsä puolesta. Sekä demokraatit että republikaanit eivät selvästikään aio tunnustaa voittajaa, jos hän tulee vastakkaisesta leiristä. Biden on vakuuttunut siitä, että Trump “on jo väärentänyt vaalien tuloksia” ja hänen “ystävänsä” Putin on “jo puuttunut niihin” GRU:n, Novitšokin, Olga-peikkojen ja muiden “Venäjän propagandan” moninapaisten ekosysteemien avulla. Näin ollen demokraatit eivät aio tunnustaa Trumpin voittoa. Tämä ei ole voitto, vaan väärennös.","paragraph_char_start":22527,"paragraph_char_end":23173,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3177}
{"query-id":"query-97113ddbad62cc6e93fa5c67df038134","original_paragraph":"Kulttuurikeskustelu vaatii syntyäkseen tiettyjä olosuhteita ja tietyt elementit. Pitää esimerkiksi olla Paula Vesala sekä hänen sanansa “heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan”, niin johan lähtee! Nyt selvitämme millainen on suomalaisen kulttuurin keskustelun anatomia. Kulttuurikeskustelu on keskustelu, jonka aihe tai keskustelijat kuuluv…","paragraph_char_start":21022,"paragraph_char_end":21373,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2953}
{"query-id":"query-d61da74145a1b5abc1c494f1bf19dabf","original_paragraph":"Valtion virastolle tai laitokselle osoitettavat määrärahat\nTyö- ja elinkeinotoimisto voi osoittaa valtion virastolle tai laitokselle määrärahoja työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin. Määrärahojen käyttöön sovelletaan, mitä 1 ja 2 §:ssä, 3 §:n 2 momentissa ja 3 momentin 1—3 kohdassa, 4, 5, 7, 11 ja 12 §:ssä, 13 §:n 1 momentissa ja 14 §:ssä säädetään palkkatuesta. Lisäksi määrärahojen käyttöön sovelletaan, mitä 8 §:ssä ja 9 §:n 3 momentissa säädetään palkkatuen enimmäiskestosta. Määrärahoista voidaan maksaa työntekijän palkkauskustannukset kokonaisuudessaan, kuitenkin enintään valtion talousarvion mukainen enimmäismäärä.","paragraph_char_start":15811,"paragraph_char_end":16471,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2228}
{"query-id":"query-32ef467994c9ef426bc64765690c1171","original_paragraph":"(123) ELY-keskuksen lausunnon mukaan Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin on korkeimman hallinto-oikeuden asiassa 30.8.2018 antaman päätöksen KHO 2018:121 jälkeen lisätty valtioneuvoston 5.12.2018 antamalla päätöksellä boreaaliset lehdot, puustoiset suot, vaihettumis- ja rantasuot ja humuspitoiset järvet ja lammet sekä suojeluperusteena oleviin lajeihin liito-orava. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa 28.1.2019 päivätyssä selvityksessä tarkastelleensa Natura-muutosten ja -lisäysten vaikutuksia Natura-arviointien ajantasaisuuteen. Selvityksen mukaan hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia humuspitoisiin järviin ja lampiin, boreaalisiin lehtoihin ja puustoisiin soihin. Hankkeella ei arvion mukaan ole vaikutuksia Punamultalukko-kiinteistöllä sijaitsevan suppasuon luonnontilaan, jos pohjaveden pinnankorkeus säilytetään tarkkailutulosten perusteella luontaisen vaihtelun rajoissa säätämällä alue- ja kaivokohtaisia imeytys- ja vedenottomääriä ja vesimäärien alueellista painotusta.","paragraph_char_start":71934,"paragraph_char_end":72968,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9728}
{"query-id":"query-1cf968958ecf6b15b989ca5087fede40","original_paragraph":"Aiemmin etsin tietoa kuinka paljon nenänpää saa mielellään osoittaa ylöspäin ja nähtävästi muokkaukseni olivat aika hyviä. Samalla tuli päädyttyä kauneuskirurgien sivustoille, jotka näyttävät olevan koko ajan mielenkiintoisempia myös länsimaissa, että onko korealaisilla ollut vaikutusta halulle panostaa kotisivun sisältöön. Toisaalta osa kauneuskirurgeista tykkää paljonkin laittaa kaikenlaista sosiaaliseen mediaan.","paragraph_char_start":50950,"paragraph_char_end":51368,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7469}
{"query-id":"query-54116924a9f07203bc788c475944ed89","original_paragraph":"Direktiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joka on viety EU:sta, otetaan huomioon direktiivin 11 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ainoastaan, jos viejä voi romun siirtoa koskevien asetusten (EY) N:o 1013\/2006 ja (EY) N:o 1418\/2007 mukaisesti osoittaa, että käsittely on tapahtunut direktiivin vaatimuksia vastaavalla tavalla. Direktiivin 10 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio antaa viimeistään 14. helmikuuta 2014 delegoituja säädöksiä, joilla annetaan yksityiskohtaiset säännökset 10 artiklan 2 kohdan täydentämiseksi, erityisesti perusteet EU:n ulkopuolella tapahtuvaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyä koskevien vastaavien olosuhteiden arvioimiseksi.","paragraph_char_start":6831,"paragraph_char_end":7596,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":875}
{"query-id":"query-72b4372ecde4569b14488133066c3dce","original_paragraph":"On todella pysäyttävää ja omaa sielua koskettavaa seurata niin tässä blogissa kuin muissa verkkokeskusteluissa ja blogeissa kehitystä, joka johtaa siihen tilanteeseen ja niihin ajatuksiin, joita blogisti kuvaa niin tässä blogissaan kuin viimeisimmässä uutisessa Kotimaa24-sivustolla. Me keskitien kulkijat joudumme miettimään sydänmissämme, miten on meidän oman uskomme laita. Olemmeko pitäneen sen, jonka olemme 100 %:sti lahjana saaneet? Meiltä ei ole vaadittu siihen mitään tekoja, ei viisaita sanoja. Vain oma uskomme siihen tarvitaan. Se on tämän rajallisen elämämme täysarvovakuutus. Ja niin hämmentävää kuin se onkin, tämä vakuutus ei maksa mitään ja korvaussumma, joka lankeaa meille ilman erillistä korvauskäsittelyä, on sellainen, että yhdessä kaikkien tämän maailman miljardöörien varallisuudet eivät ole sen rinnalla edes puupennin arvoisia. Ei kukaan voi tälläistä tiedon kautta ymmärtää tai käsittää.","paragraph_char_start":53004,"paragraph_char_end":53918,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8311}
{"query-id":"query-15b8bdbcd0c57928510f95a9c2050f51","original_paragraph":"Kaupungin eri tahojen kommentit ja ehdotukset ilmenevät tarkemmin liitteenä olevista lausunnoista. Kaupunginhallitus haluaa kuitenkin vielä korostaa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien tarvitsemien palvelujen riittävää resurssointia ja määrärahatarpeita. Mm. opetuslautakunnan lausunnossa on käsitelty sangen yksityiskohtaisesti opetustoimen valtionosuuksia, jotka eivät vastaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asianmukaisten palvelujen aiheuttamia kustannuksia. Monissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että pakolaisten vastaanotosta maksettavia kuntakorvauksia ei ole korotettu vuoden 1993 jälkeen. Työllistämistoimikunnan lausunnosta ilmenee puolestaan, että Helsingin kaupunki käytti vuonna 2008 työllisyydenhoitoon yli 38 miljoonaa euroa, joista palautui valtiolta palkkatukina ja muina korvauksina vajaa miljoona euroa. Työllisyydenhoidon määrärahoilla toteutettuja palveluita käytti noin 4 000 työtöntä helsinkiläistä, ja heistä merkittävä osa oli maahanmuuttajia.","paragraph_char_start":103726,"paragraph_char_end":104721,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12694}
{"query-id":"query-09ed1e9de29785d3cc9bb85fb8cb3f2d","original_paragraph":"Maanvuokralain (258\/66) mukaan tontti voidaan vuokrata ilman tontinvuokraoikeutta asuntokäyttöön vähintään 30 vuoden ja enintään 100 vuoden pituiseksi ajaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.1995\n(asia 19), että myöhemmin erikseen päätettävien asunto-, toimisto- ja liiketonttien sopimukset solmitaan enintään 100 vuoden ajaksi ja näihin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan kaupungilla on oikeus tarkistaa maanvuokraa sopimuksen tekemisestä aina 30 vuoden välein määrättyinä vuosina käypää maanhintaa vastaavaksi ja asuntotonttien vuokria laskettaessa pidetään korkoprosenttina 4 sekä liike- ja toimistotonttien vuokria laskettaessa 5. Vuokrantarkistukset ja alennukset lasketaan kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen siten, että indeksin muutokset otetaan täysin määrin huomioon.","paragraph_char_start":221372,"paragraph_char_end":222171,"paragraph_similarity_to_original":98.87359199,"tokens_before_paragraph":26804}
{"query-id":"query-9c6be754d21e926bf7242d24cbab35c4","original_paragraph":"- Vihreällä oksastuksella versot leikataan kukintaan, jotta ne eivät jäisi jäykiksi. Valitse tämä kahden tai kolmen vuoden versot. Pistokkaat leikataan 8 cm: iin.\n- Lisääntyminen syksyllä tuotetuilla kerroksilla. Ampuu päälaitoksesta taipumaan alas ja kiinnitä maahan 20-30 cm, kastellaan ja ripotellaan maahan. Keväällä pistokkaat alkavat uusia juuria ja syksyllä versoja voidaan leikata palasiksi.\n- Syksyllä voit myös leikata osaa viiniköynnöksen ympärillä olevista riisikasista ja istuttaa ne.\n- Bushin jakoa käytetään pääasiassa vain siirtämällä pensaita toiseen paikkaan. Tällöin holkki on jaettu osiin siten, että laitoksella on varret ja juuret.","paragraph_char_start":66214,"paragraph_char_end":66867,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9718}
{"query-id":"query-90cbbcfe177f0a8b5036418f9b06ed05","original_paragraph":"13 Logistiikka voi olla niin tehokasta Hyödynnä varastoa tehokkaammin. Patentoitu 3D-MATRIX Solution tarjoaa dynamiikkaa ja sekvensointia ilman pullonkauloja. Yrityksesi voi hyödyntää tätä erittäin dynaamista järjestelmäratkaisua laatikoiden, pakkauslaatikoiden alustojen, kokonaisten säilytysalustojen ja kuormalavojen varastointiin ja keräilyyn. Tiedot kohdassa: Julkaisutiedot update Sisällöstä vastaava julkaisija: SSI SCHÄFER \/ FRITZ SCHÄFER GMBH D Neunkirchen Mediasuhteet \/ toimitus: Angelina Kuhn sähköposti SSI SCHÄFER FINLAND Niittytie 12 FIN Vantaa Puh +358 (0) SSI SCHÄFER FRITZ SCHÄFER GMBH Fritz-Schäfer-Straße 20 D Neunkirchen Puh +49 \/ (0) \/ 70-1 SSI SCHÄFER NOELL GMBH i_park Klingholz D Giebelstadt Puh +49 \/ (0) \/ SSI SCHÄFER PEEM GMBH Fischeraustraße 27 A-8051 Graz Puh +43 \/ (0)3 16 \/ SALOMON AUTOMATION GMBH Friesachstraße 15 A-8114 Friesach Puh +43 \/ (0) \/ update-fi h 10\/ Printed in Germany by Griebsch & Rochol SSI SCHÄFER Oikeudet kaikkien lehdessä näkyvien tuotteiden teknisiin muutoksiin pidätetään. Emme ota vastuuta painovirheistä.","paragraph_char_start":64020,"paragraph_char_end":65081,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7862}
{"query-id":"query-2300a812ce218bb897500ebe866931d6","original_paragraph":"9 9 sestä alkaen. Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntäminen edellyttää vuoden mittaista työkyvyttömyyttä, joka jatkuu vähintään kuukauden eläkeoikeuden alkamisesta lukien. Vuoden aikaa arvioitaessa sairauspäiväraharatkaisut eivät ole sitovia, vaan ratkaisu tehdään itsenäisesti ottamalla huomioon päivärahan ensisijaisuusajan vahvistaminen ja käytettävissä olevat lääkärinlausunnot. Työkyvyttömyyseläke myönnetään vähintään kuukauden ajaksi. Sairauspäivärahaa enimmäisajan saanut vakuutettu voi edelleen olla sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön, mutta hänen työkyvyttömyytensä ei kuitenkaan oikeuta kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä voi johtua siitä, että työkyvyttömyys määritellään eri tavalla eläkelaeissa kuin sairausvakuutuslaissa tai siitä, että työkyvyttömyys jatkuu niin lyhyen aikaa, ettei oikeutta kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen synny. Kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisedellytykset poikkeavat eräiltä osin työeläkejärjestelmässä säädetyistä edellytyksistä. Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen ei edellytä, että vakuutettu on ollut työkyvytön yhden vuoden ajan. Eläkettä ei kuitenkaan myönnetä lyhyemmän kuin kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden ajaksi, mikä vastaa työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksiä. 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1. Tavoitteet Esityksen tavoitteena on luoda osasairauspäivärahajärjestelmä, joka tukisi vakuutetun paluuta takaisin hänen omaan työhönsä pitkähkön sairausloman jälkeen. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka mahdollistaisi työhön paluun yksilöllisen suunnittelun siten, että työntekijä tai yrittäjä pystyisi pitkähkön työkyvyttömyysjakson jälkeen sopeutumaan takaisin omaan työhönsä. Tavoitteena on tukea henkilön omaa pyrkimystä työhön paluuseen. Työn sosiaalinen, osallistumisen näkökulman mukainen merkitys työkyvyn palauttamista tukevana tekijänä tulee näin huomioiduksi. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa myös eräänlainen työkokeilu, jonka aikana saataisiin selvitetyksi, mahdollistaako henkilön jäljellä oleva työkyky omista tehtävistä suoriutumisen. Uudistuksen tavoitteena ei ole heikentää vakuutetun työkyvyttömyyden ajan toimeentuloturvaa. Kyse ei ole työkyvyttömyyden määritelmän tiukentamisesta eikä sairauslomalle pääsyn vaikeuttamisesta, vaan tavoitteena on luoda vaihtoehto niihin tilanteisiin, joihin se jäljellä olevan työkyvyn puitteissa ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen sopii Keskeiset ehdotukset Vakuutetun työhön paluun tukemiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahajärjestelmää, jossa vakuutetulla olisi mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää eli noin kolme kuukautta, kestäneen sairauden jälkeen. Osasairauspäivärahajärjestelmä edellyttää sairausvakuutuslain muuttamista sekä työsopimuslakiin säännöstä osa-aikaisesta sairauspoissaolosta. Työsopimuslakia vastaava säännös otettaisiin myös kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin (304\/2003). Järjestelmää olisi tarkoitus soveltaa sekä työ- että virkasuhteissa. Vastaavat järjestelyt toteutetaan valtion virkamiesten osalta erikseen. Osasairauspäiväraha olisi itsenäinen etuus, jonka maksamisen edellytyksenä olisi, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä olisi sopinut työnantajansa kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa. Työajan ja palkan olisi vähennyttävä prosenttiin aiemmasta. Yrittäjältä edellytettäisiin, että työaika ja ansiot ovat alentuneet vastaavalla tavalla. Osasairauspäivärahaa maksettaisiin sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työkyvyttömyyden olisi jatkuttava koko osasairauspäivärahakauden. Osittaisesta työskentelystä huolimatta vakuutettua voitaisiin edelleen pitää sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvyttömänä, jos vakuutettu terveydenti-","paragraph_char_start":23451,"paragraph_char_end":27409,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2857}
{"query-id":"query-98316fee4f60146beca8e9f6f1818e43","original_paragraph":"4 tule-terveys Kansallinen TULE-ohjelma: Tules-vuori on edelleen korkea ja kasvamassa Tule-sairauksien ja tapaturmien yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa kuormitusta koskevat tiedot ovat olleet käytettävissä vuosikymmeniä. Alan järjestöt ja asiantuntijat ovat tehneet toistuvasti aloitteita tule-ongelmien vähentämiseksi, mutta laihoin tuloksin. Tavoitteet ja vastuunkantajat puuttuvat uonna 1990 Kansaneläkelaitoksen tutkijat toivat tuki- ja liikun- V taelimistön sairauksien yleisyyden ja merkityksen vakuuttavasti esiin kirjassa TULES-vuori matalaksi (1). Tämä vahva viesti ei johtanut määrätietoisiin toimiin. Myöskään Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän muistion (2) hyvin perustellut esitykset eivät riittäneet toimeen tarttumiseen. Vaikka monet tietävät tule-ongelmat, harvat päättäjät ja kansalaiset tiedostavat niiden todelliset haitat. Tules-vuori on pysynyt korkeana ja edelleen kasvanut. Tule-sairaudet, viat, vammat ja huono kunto aiheuttavat joka kuukausi joka kolmannelle suomalaiselle oireita. Joka viidennellä työikäisellä ja joka kolmannella eläkeikäisellä suomalaisella on tule-sairaus tai -tapaturma. Niiden osuus maksetuista sairauspäivärahoista on 43 % ja hoidosta aiheutuvat välittömät kustannukset ovat 11 % kaikista vastaavista menoista. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella: niiden osuus koko eläkemenoista on 30 % ja ne aiheuttavat noin 2 miljardin euron työpanoksen menetyksen vuosittain. 65 vuotta täyttäneistä 36 %:lla on jossain määrin ja 14 %:lla päivittäin toimintakyvyn rajoituksista johtuvaa avun tarvetta. Näiden haittojen ja menetysten johdosta tule-sairaudet ja niitä aiheuttavat tapaturmat ovat yksi kolmesta tärkeimmästä kansansairauksien ryhmästä väestössämme. Väestön vanheneminen, lihominen, liikunnan väheneminen ja alkoholinkäytön lisääntyminen johtavat huonon tuleterveyden aiheuttamien haittojen ja menetysten kasvuun edelleen. Miksi tiedot tule-sairauksien yleisyydestä ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta yhteiskunnalle ja yksilöille eivät ole johtaneet määrätietoisiin toimiin ongelmien vähentämiseksi? Eräs syy lienee tule-ongelmien luonne: suuri osa niistä on ajoittaisia vaivoja enemmän kuin selviä sairauksia, toimijoita on paljon ja ala siitä syystä hajanainen. Seurauksena on ollut yhteisten tavoitteiden ja toimintalinjojen sekä vastuunkantajien puuttuminen. Uusi yritys Sysäyksen uuteen yritykseen antoi maailmanlaajuinen kampanja Bone and Joint Decade, joka suositteli kansallisten ohjelmien laatimista. Suomessa tuloksena oli Suomen Tule ry:n perustaminen alan järjestöjen yhteistoimintaorganisaatioksi ja erityisesti Suomen Reumaliiton toiminta tulevan ohjelman perustaksi. Tässä työssä kerättiin laajoilla kyselyillä ja keskusteluilla potilaiden, järjestöaktiivien, terveys- ja sosiaalialan hallinnon ja asiantuntijoiden sekä tutkijoiden kokemusperäistä, ammatillista ja tieteellistä tietoa, joka tiivistettiin julkaisuiksi Kansalaiset äänessä (3) ja Juha Tuomi Tero Sivula 4 Kansanterveys 9\/2007","paragraph_char_start":9017,"paragraph_char_end":12016,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1246}
{"query-id":"query-7e9903182a3ae9450b46b91308c71a57","original_paragraph":"29 GoExpo 2015 ja Ball Sports Suunnistusliitto oli mukana kevään GoExpo-messuilla omalla toiminnallisella Ball Sports-kokeilupisteellään. TEO KETTUNEN Aikaisempien vuosien tapaan, Suunnistusliito oli myös tänä vuonna mukana GoExpo-messuilla. Esittelypisteitä oli tänä vuonna kaksi, perinteinen piste yhteistyössä Suunnistajan Kaupan kanssa sekä uutuutena toiminnallinen kokeilupiste messujen Ball Sports -osastolla. Ball Sports-osaston pisteellä oli mahdollista päästä kokeilemaan suunnistusta pisteelle luodussa minimaastossa. Maasto koostui erilaisista elementeistä. Puita symboloivat muun muassa viherkasvit, kiviä täytetyt muovisäkit sekä polkuja jalanjäljet. Oman lisänsä kokeilurataan toi emit-ajanotto. Jokaisella rastilla oli kunnollinen rastipukki sekä emit-leimasin. Tällä tavoin monet vähän varttuneemmatkin pääsivät kokeilemaan, miten nykyaikainen suunnistus eroaa takavuosien koulu- tai armeijasuunnistuksesta. Vaikka mukaan mahtuikin monia enemmän tai vähemmän varttuneita liikkujia ja koti-ihmisiä, oli rata eniten lasten suosiossa. Radassa lapsia viehätti ennen kaikkea emitillä leimaaminen, jota ei varmasti ole koulusuunnistuksessa päästy kokeilemaan. Idea minimaastosta ja radasta oli myös usean messuille eksyneen suunnistajan mielestä hauska idea. Osa heistä otti haasteen vastaan ja lähti kokeilemaan rataa. Monet innokaista saivat myös suunnistusta harrastamattomat ystävänsä tutustumaan lajin saloihin minimaastossa. Kokeilupiste pyöri liiton värväämien, alueen seuroja edustavien vapaaehtoisten voimin, ja väen vähentyessä myös esittelijät pääsivät kokeilemaan rataa. Epävirallinen nopein aika oli nuorten esittelijöiden 4 sekuntia, jonka alle ei päässyt kukaan. Aika ei kuitenkaan ole tuloskelpoinen Kuva: Hannu Numminen johtuen esittelijöiden liian hyvästä maastontuntemuksesta sekä yritysten määrästä. Suunnistusliiton toinen piste oli toteutettu yhteistyössä Tampereen Suunnistajan Kaupan kanssa. Tämä piste oli suunnattu hieman varttuneemmalle väelle kuin Ball Sports -osaston piste. Tällä osastolla esiteltiin suunnistusta ja sitä, kuinka harrastuksen voi aloittaa. Suunnistusta koskevia kysymyksiä esittelijöille tuli laidasta laitaan. Jaossa oli Suunnistusliiton oman materiaalin lisäksi Uudenmaan kuntosuunnistuskalentereita. Nämä tekivät hyvin kauppansa sekä perinteisellä osastolla että Ball Sports -osaston pisteellä. Myös perinteisellä osastolla oli mahdollista kokeilla suunnistusta. Osastolla oli pienimuotoinen MOBO-mobiilisuunnistusrata. Myös Ball Sports -osastolla oli yksi MOBO-rasti. MOBO on älypuhelimen tai tabletin avulla toteutettavaa kiintorastisuunnistusta. MOBO-sovelluksen voi ladata useimpiin älypuhelimiin sekä tabletteihin, ja ratoja löytyy paitsi Suomesta, myös ympäri maailmaa. MOBO oli suurelle osalle kävijöistä uusi tuttavuus. Ko- 29","paragraph_char_start":66016,"paragraph_char_end":68810,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8657}
{"query-id":"query-3eb51b8664ff3650549d049493ff89a6","original_paragraph":"4 Ykkösketju 4 Tanssiva leijona, pilvenpiirtäjä ja punainen kolmio -PILKAHDUKSIA NMKY:N MAAILMAN- LIITON KOKOUKSESTA Striving for global citizenship for all teemana maailmankansalaisuus kaikille Noin tuhat NMKY-edustajaa ympäri maailman kokoontuivat heinäkuussa taifuuneja ja jäätävää ilmastointia uhmaten Hongkongiin neljän vuoden välein järjestettävään NMKY:n maailmanliiton kokoukseen. Miksi? Maailmanliiton kokous on koko globaalin NMKY-liikkeen korkein päättävä taho, joka juontaa juurensa niinkin kauas kuin vuoteen Tuolloin Pariisissa pidettiin maailmankonferenssi, jossa luotiin NMKY:n perusarvojen määritelmä eli ns. Pariisin basis. Edelleenkin kokouksen tarkoituksena on tehdä päätöksiä koko NMKY-liikkeen hyväksi, yli kansallisten rajojen. Kisakunnon ylläpitämiseksi oli raskaimmat kokoukset jaettu useammalle päivälle. Ohjelmaan kuului myös kokouksen teemaan liittyviä koulutuskanavia ja keskustelutilanteita sekä henkisen kantin kannalta kriittisen tärkeää sosiaalista ohjelmaa ja hengellistä leipää. Tällä kertaa kokouksessa mietittiin maailmankansalaisuutta NMKY-liikkeessä. Erityispaino oli YK:n vuosituhannen vaihteessa hyväksymissä vuosituhattavoitteissa sekä siinä, miten globaali NMKY-liike huomioi ne omassa toiminnassaan. YK:n vuosituhattavoitteet tähtäävät kahdeksan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin kehittämiseksi tärkeän tavoitteen toteutumiseen vuoteen 2015 mennessä. Näistä mainittakoon esimerkiksi naisten aseman parantaminen, äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja terveydenhuollon kehittäminen. Not subjects but citizens - Ei alaisia vaan kansalaisia Nuorten edustus tai lähinnä sen pienuus NMKY:n päättävissä elimissä on pitkään aiheuttanut päänvaivaa liikkeemme johtoportaassa. Saavatko maailman suurimman nuorisojärjestön nuoret itse vaikuttaa järjestönsä toimintaan? Nuorilta nuorille vai keski-iän ylittäneiltä keskenkasvuisille missä mennään? Kysymykseen pureutuen maailmanliitto on pyrkinyt monin tavoin järjestämään liikkeen nuorille uusia osallistumismahdollisuuksia. Yhdeksi toimintaideaksi on muodostunut varsinaiseen kokoukseen sisäistetty nuorisofoorumi, jonka osallistujina on ainoastaan nuoria. Ajatus on kyllä otettu käyttöön jossain muodossa jo useampi vuosikymmen takaperin, mutta varsin vaihtelevalla menestyksellä. Etelä-Afrikassa vuonna 2006 järjestettyyn nuorisokokoukseen osallistui noin 200 nuorta. Tällä kertaa kolmipäiväisenä järjestetty nuorisofoorumi keräsi huikeat 400 innostunutta namikanuorta rakentamaan yhteistä NMKY-näkyä pääkokousta edeltävinä päivinä. Foorumin yhdeksi keskeiseksi ajatukseksi nousi nuorten roolin kasvattaminen alaisuudesta ja kohteena olemisesta vaikutusvaltaiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi. Tämä haave sai raikkaan ilmeen Ghanalaisen muusikon Chembhen innostavassa laulussa Not subject but citizen, joka oli myös Afrikan NMKY:n nuorten vuonna 2009 käynnistämän kampanjan teemalaulu. Nuorten tapaamisella haluttiin kannustaa nuoria ottamaan aktiivinen rooli maailmanliiton kokouksessa ja näin ollen monia pääkokouksen asioita käsiteltiin etukäteen nuorten kesken. Nuorten mielissä NMKY:n kannalta olennaisimmiksi vuosituhattavoitteiksi muotoutuivat koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastonmuutokseen vaikuttaminen, HIV\/ AIDS-tietoisuuden lisääminen sekä kansainvälinen kriisiapu. Useimmat kanavatkin keskittyivät vuosituhattavoitteiden eri osiin, mutta mukaan mahtui myös johtajuuskasvatusta sekä mahdollisuus tutustua eri maiden suosituimpiin ohjelmamuotoihin, kuten esimerkiksi Norjasta maailmalle levinneeseen Ten Sing -kuorotoimintaan. Pelkkää puurtamista nuorisofoorumi ei kuitenkaan ollut. Päivien aikana luotiin uusia tuttavuuksia, kulutettiin kasa metrolippuja kaupungin ihmeisiin tutustuttaessa ja virkistäydyttiin uimaaltaalla. Iltojakin valvottiin, kun nuoret kaikkia valtakuntien rajoja rikkoen kokoontuivat tutun kolmion alle yhteistä aikaa viettämään. Kaikki nuorisofoorumissa koettu, kuultu ja nähty muotoiltiin lopulta yhdeksi lausunnoksi, joka sitten esitettiin maailmanliiton kokouksen avajaisissa. Avajaistunnelmaa Iltapäivällä viiden jälkeen Hongkongin kulttuurikeskus alkaa täyttyä tyylikkäästä väestä. Tumma puku tai iltapuku vaikuttaa yleisimmältä asusteelta, mutta siellä täällä pilkahtaa sariin tai muuhun kansallispukuunsa pukeutuneita naisia, kilttikangaskin vilahtaa jossakin. Suuri halli on täynnä odottavaa puheensorinaa. Jälleennäkemisen riemu, viilentävän ilmastoinnin tuoma helpotus ja polttavat keskusteluaiheet kaikki yhdessä luovat tätä tunnelmaa, josta paikalle tullut Suomen Pääkonsuli myöhemmin totesi, että mietti, oliko sittenkin tullut vahingossa YK:n yleiskokoukseen. NMKY:n maailmanliiton kokouksen avajaiset olivat alkamassa. Väen istuuduttua paikoilleen ohjelma alkoi. Hongkongin autonomisen alueen ylin virkamies toivotettiin juhlallisesti tervetulleeksi ja hän sai kunnian avata virallisesti 17. maailmanliiton kokouksen. Tämän jälkeen seurasi kaksi tuntia toinen toistaan vaikuttavampia ohjelmanumeroita, joista suurin osa oli Hongkongin kahden NMKY:n taidonnäytteitä. Kansainvälinen NMKY-liike on tärkeä yhteistyökumppani YK:lle, totesi YK:n korkean portaan edustaja Amir Dossal avajaispuheessaan. Nuorisofoorumin panos avajaisohjelmaan oli hilpeästi esitetty monipuolinen katsaus NMKY:n merkitykseen nuorille, jonka päätti nuorisofoorumissa käsiteltyjen asioiden pohjalta laadittu kantaaottava adressi maailmanliiton kokouksen päättäjille. Upea tilaisuus huipentui Hongkongin namikoiden kokoamaan esitykseen, jonka toteuttamisessa olivat mukana kaikki ikäryhmät vauvasta mummuun ja vaariin ja toimintaryhmät lastentarhasta Tai Chin kautta HipHopiin. Yleisö hiljeni kun urkumusiikin saattelemana näyttämön nurkasta astui esiin ristiä kantava hahmo, joka yksin aikansa taivallettuaan kohtasi kaksi nuorta, jotka liittyen hänen seuraansa kulkivat hänen kanssaan lopun matkaa. Seuranneet aplodit olivat mittavat. Kaiken kaikkiaan hieno alku työntäyteiselle viikolle. Päätöksiä, päätöksiä, päätöksiä!! Avajaisten jälkeisenä päivänä työt alkoivat täydellä tohinalla. Jo ensimmäisten avauspuheenvuorojen jälkeen olimme aikataulusta jäljessä, mikä ei karaistuneempia kokousvieraita juurikaan yllättänyt, saati haitannut. Ensimmäisenä asialistalla oli kuluneen neljän vuoden toiminnasta kootun raportin ja tilinpäätöksen läpikäyminen ja niiden hyväksyminen tai hylkääminen. Kokonaisuudessaan n. 60 sivun mittaisen raportin tarkastelu ei osoittautunut mitenkään kovin kevyeksi saati lyhyeksi muodollisuudeksi ja sitä seurannut keskustelu kulki asiakommenteista pilkunviilaukseen ja takaisin. Siitä, että näin tulisi käymään, oli eräs osallistujista valistanut minua, nuorempaa, jo etukäteen. Raportti oli kuitenkin kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja namikakuvaa avartava kaltaiselleni keltanokalle. Raportin isoimpiin osa-alueisiin kuului varsin tuore kansainvälisen NMKY-liikkeen vahvistamisstrategia ja sen tähänastisen toimeenpanon yhteenveto. Tästä strategiasta käy muun muassa ilmi, että maailmanliitto näkee erittäin tärkeänä pienten ja köyhien yhdistysten tukemisen niin tietotaidoilla kuin varallisestikin. Maailmanliittohan muodostuu kaikista NMKY-yhdistyksistä ja sitä kautta ihan pieninkin yhdistys ja toimija on tärkeä! Huomionarvoista on, että maailmanliitolla on toimistos-","paragraph_char_start":13354,"paragraph_char_end":20586,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1935}
{"query-id":"query-27bcc3eb05e18deae91516bccc452e1d","original_paragraph":"9 erillisten työmenetelmien ja interventioiden vaikutuksista yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointiin. Eileen Gambrill (2004, 7) katsoo näyttöön perustuva käytännön edellyttävän, että haetaan tutkimustietoa ja arviointituloksia, jotka liittyvät kuhunkin käsillä olevaan työmenetelmään, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin tai ratkaistavana olevaan ongelmaan. Myös käytettävän tutkimustiedon validius pitää arvioida (mm. vaikutusten eroavuus ja suuruus suhteessa johonkin toiseen menetelmään ja menetelmän sopivuus kyseiseen tilanteeseen). Leonard Gibbsin (Mullen ym. 2005) määritelmässä näyttöön perustuvan sosiaalityön lähtökohtana ovat asiakkaiden saamat hyödyt. Työntekijän näkökulmasta kysymys on elinikäisestä oppimisesta, toisin sanoen jatkuvasti etsitään ja yritetään löytää parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva vastaus asiakkaiden ongelmiin. Kun tutkiva työote yhdistetään sosiaalityöhön, puhutaan empiiriseen näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä (esim. tapauskohtainen arviointi). Myös David Pollion (2006, 225) määritelmässä nähdään työntekijä omaa näyttöä luovana ammattilaisena eikä vain muiden tuottaman näytön hyödyntäjänä. Siinä luotetaan ammattilaisen kykyyn arvioida kriittisesti omaa työtään ja hyväksytään laaja-alaisesti monentyyppinen tieto näytöksi: [...] näyttöä on kaikki systemaattisesti kerätty informaatio, joka on relevanttia käytännön informoimisen kannalta. Siten näyttö sisältää kvantitatiivisen datan kuten satunnaistetut kliiniset kokeet ja myös laadulliset menetelmät (kuten narratiivit, tapaustutkimukset ja fokusryhmät). Tämä määritelmä sisältää lisäksi työntekijän keräämän aineiston, tapauskohtaisen arvioinnin ja henkilökohtaisen ammattikäytännön kokemusten kriittisen arvioinnin. Jane Gilgun (2005) katsoo, että näyttöön perustuva käytäntö sosiaalipalveluissa lepää neljän pilarin varassa: 1) tutkimus ja teoria 2) käytännön viisaus, eli mitä on opittu asiakastyössä ja profession arvot 3) työntekijän persoonallisuus, arvot ja ideologia 4) asiakkaiden asiakkuustilanteisiin tuomat asiat Kaikki näyttö on väliaikaista. Aina on oltava valmiina ottamaan vastaan uutta tietoa, joka voi kumota aikaisimmissa tutkimuksissa saadut, näyttöön perustuvat tulokset. Tämän pitää olla myös yksi keskeinen periaate näyttöön perustuvissa käytännöissä. Jatkuvasti pitää yrittää löytää uusia ja parempia menetelmiä ja karsia tutkimuksiin perustuvien tulosten vinoutumia ja mustia aukkoja. Jos esim. tutkimuksiin tukeutuen löydetään uusia menetelmiä, jotka osoittautuvat aikaisempaa vaikuttavammiksi, turvallisemmiksi ja täsmällisemmiksi, silloin vanhoista käytännöistä pitää luopua. (Gilgun 2005.) Tutkimuksiin perustuva näyttö joidenkin menetelmien vaikuttavuudesta tuo uutta tietoa asiakastyöntekijöille, mutta ei korvaa heidän asiantuntemustaan. Käytännön työntekijä on viime kädessä se, joka päättää miten tutkimusten tuloksia sovelletaan yksittäisissä asiakastapauksissa. Myös asiakkaiden arvot pitää ottaa huomioon, kun tutkimustuloksia hyödynnetään. (Gilgun 2005.) Yleensä näyttöön perustuvissa käytännöissä tunnustetaan tutkimusnäytön rajoitukset, vaikka samanaikaisesti korostetaan sitä, että saatavissa olevien tutkimustulosten käyttäminen on hyödyllistä. Tutkimusnäyttö saattaa olla ristiriitaista, kiistanalaista ja vaikeasti sovellettavissa yksittäisiin asiakastapauksiin. (Gilgun 2005.) On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on näyttöä käytännön toimivuudesta, minkälaisin menetelmin näyttöä voidaan saada ja kenen arvio painaa siinä, mikä on yleistettävissä olevaa näyttöä ja siirrettävissä olevaa käytäntöä, millä tavoin tietoa voidaan siirtää eteenpäin jne. 10","paragraph_char_start":12142,"paragraph_char_end":15764,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1502}
{"query-id":"query-8c19dd44e02a72c40b5f11a3ba643e3f","original_paragraph":"17 Teksti: Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö Metsä pohjanmaa Kerrostalojen rakentamisessa hyödyntämätön sahatavaramarkkina 17 Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa heti Espanjan jälkeen. Suomalaisista yli 43 prosenttia asuu kerrostaloissa. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitaten Suomi on puolestaan Euroopan metsäisin maa, metsät peittävät yli 70 % Suomen maapinta-alasta. Jostain syystä puurunkoisten kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista on metsäisessä Suomessa kuitenkin vain alle 2%. Kuva: Puuinfo Puukerrostalo Ruotsin Växjössä. Ruotsissakin tilanne oli pitkään samanlainen, muttei ole enää. Siellä puurunkoisten kerrostalojen osuus on uusissa rakennushankkeissa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana jo liki kahteenkymmeneen prosenttiin. Taustalla on sekä yksityisten että julkisten tahojen määrätietoinen kehittämistyö. Onneksi vastaava työ on meilläkin jo aloitettu. Palomääräykset eivät enää sorsi puuta tisella sammutuslaitteistolla. Muutos on merkittävä ja tulee alentamaan puukerrostalojen suunnittelu- ja rakentamiskustannuksia. Myös kellareiden ja rappukäytävien osalta vaatimukset asetetaan jatkossa palokuorman mukaan eli ne muuttuvat samoiksi kuin muissakin kerrostaloissa. Uudet palomääräykset helpottavat puunkäyttöä myös sisä- ja ulkoverhousmateriaalina. Puuelementeille vastaava standardi kuin betonielementeillä Kerrostalorakenteet Suomessa CLT:n soveltaminen PES-järjestelmään Finnish Wood Research (FWR):n on käynnistänyt tutkimuksen suomalaisen teollisen puuelementtirakentamisen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämiseksi. Betonielementeillä vastaava BES-järjestelmä on ollut käytössä jo 1970 luvun alusta. RunkoPES järjestelmän tavoitteena on vakioida eri puurakentamisjärjestelmien kantavien osien liitokset. Järjestelmä helpottaa suunnittelua, runko-osien kilpailuttamista ja mahdollistaa elementtien hankinnan usealta eri toimittajilta samaan kohteeseen. Vakioitu järjestelmä nopeuttaa myös elementtien asennusta ja toimii samalla alan yritysten yhteisenä kehittämistoiminnan lähtökohtana. Tämä tulee jatkossa näkymään puurakentamisen kustannustason laskuna. PES-järjestelmä on määrä olla valmiina ja testattuna vuonna Suurista yrityksistä Metsäliiton Puutuoteteollisuus, StoraEnso Wood Products Oy ja Versowood Oy tarjoavat jo tänä päivänä järjestelmään sopivia valmiita ratkaisuja kerrostalojen rakentamiseen. Yhteinen standardi antaa jatkossa pienemmillekin toimijoille mahdollisuudet lähteä mukaan markkinoille esim. rakennusosatoimittajiksi. Energiamääräykset ohjaavat puunkäyttöön Vuoden 2012 heinäkuun alusta tulevat rakentamisessa voimaan primäärienergiaan perustuvat energiamuotokertoimet, joiden avulla arvioidaan rakennusten kokonaisenergiankulutusta ja lasketaan nk. E-luku uudisrakennusten rakennuslupaa varten. Vuosina tullaan lisäksi ottamaan huomioon eri rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset. Tässä kisassa puu tulee hiiltä sitovana materiaalina päihittämään pahimmat kilpailijansa betonin ja teräksen ylivoimaisesti. Kuntapäättäjät paljon vartijoina Yleiset edellytykset alkavat Suomessakin olla nyt sellaiset, että puukerrostalojen rakentamishankkeita voitaisiin käynnistää huomattavasti nykyistä enemmän. Toimialalla odotetaankin eritoten kuntapäättäjien toimivan nyt asiassa päänavaajina ja yksityisten seuraavan sitten perässä. Kunnat ovat paitsi kaavoittajia myös merkittäviä rakennuttajia. Molemmissa toimissaan ne voivat niin halutessaan edistää puurakentamista merkittävästi. Ilmastonmuutos- ja ympäristösyistä tämä olisi kiistatta perusteltua. Samalla puurakentamisen edistäminen olisi kunnilta myös erinomaista kotimaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden tukemista. Yksi merkittävimmistä Suomessa tehdyistä puurakentamista helpottavista uudistuksista ovat uudistetut, huhtikuussa 2011 voimaan astuneet palomääräykset. Yli 4-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen on tähän saakka vaatinut nk. toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun tekemisen. Tämä ei ole innostanut rakentajia edes harkitsemaan puuvaihtoehtoa. Betoni on ollut paljon helpompi. Uusien palomääräysten mukaan puukerrostalo on aina 8-kerrokseen saakka mahdollinen vaihtoehto yksinkertaisilla taulukkovalinnoilla ilman erillisiä lisäselvityksiä, kun talo varustetaan automaat- Kuva: Puuinfo StoraEnson ristiinliimatuista laudoista valmistettu CLT elementti sovellettuna PES-järjestelmään. Kuva: Puuinfo Yksityiskohtia puutalosta Ruotsin Växjössä.","paragraph_char_start":60645,"paragraph_char_end":65103,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7622}
{"query-id":"query-f8e0d75f291eac879c6c02e89a49f555","original_paragraph":"15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Kokonaisvaltaista mielenterveyskuntoutujan hyvinvoinnin edistämistä Turvallinen uusi koti hyvän elämän tueksi Mielenterveyspalvelujen tarve on yhtä yksilöllistä kuin me ihmiset muutoinkin, samanlaiset palvelut eivät sovellu kaikille. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä puhutaankin palvelujen räätälöinnistä. Kun itsenäinen asuminen ei ole mahdollista, asumispalveluista voi löytyä ratkaisu. Säätiön asumispalveluissa tavoitteena on, että jokainen kuntoutuja otetaan vastaan yksilönä ainutkertaisine tarpeineen. Tarkoitus on, että elämä tukiasunnossa tai asumispalveluyksikössä sujuu paremmin kuin sitä edeltäneessä asumismuodossa. Kun apu on riittävää ja oikeaaikaista, asukas voi itsekin kokea hyvinvointinsa kohentuvan ja selviytymisensä vahvistuvan. Säätiössä arvellaan, että viihtyisä elinympäristö on erityisen tärkeä silloin, kun kotosalla ollaan kellon ympäri. Sosiaalipsykiatrisen säätiön tarjoamia asumisvaihtoehtoja on pääasiassa Lahdessa, mutta myös Heinolassa ja Hollolassa. Säätiön toimialuetta on tarvittaessa koko Päijät-Hämeen maakunta. Asumisvaihtoehtoina ovat tukiasunnot, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Yhteistyö säätiön ja kuntien välillä on asukasvalintojen osalta ja toiminnan laadun seurannassa tiivistä. Säätiö on kunnissa kuitenkin toissijainen erityistoimija. Säätiö toimii siis kuntien ehdoilla ja niiden työrukkasena. Päijät-Hämeen kunnat voivat järjestää säätiön avulla kuntalaisilleen monipuolisia mielenterveyspalveluja. Säätiö on erilaisten mielenterveyspalvelujen tuottajana sitoutunut myös siihen, että sen henkilöstön koulutus ja ammattitaito ovat hyvällä tasolla. Liikunnalla on tärkeä rooli mielenterveystyössä Mielenterveystyötä voi tehdä monella tavalla. Sosiaalipsykiatrisen säätiön yksilöllisissä kuntoutus- ja palvelussuunnitelmissa otetaan huomioon kunkin asiakkaan fyysinen kunto ja liikunnalliset tarpeet. Säätiön aktiiviseen työviikkoon mahtuu lukuisa määrä liikuntaryhmiä. Niiden avulla parannetaan sellaisten henkilöiden liikuntamahdollisuuksia, joilla on psyykkisen sairauden, vamman tai toimintarajoittuneisuuden vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa tai joille liikunnalla on erityistä terveydellistä ja kuntouttavaa merkitystä. Liikunta on sitä hauskaa, että sopivia vaihtoehtoja riittää kaikille. Liikunta on konkreettinen keino tuottaa hyvää oloa mukavalla tavalla. Ryhmissä hyvä olo ja sosiaalisen kanssakäyminen kuuluvat yhteen. Liikunta ei tarkoita tiukkaa ja ryppyotsaista kilpailua. Pikemminkin se on uusia kokemuksia, onnistumisia ja aktiivista yhdessäoloa toisten kanssa. Se on erinomainen yleisen jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäjä. Päijät-Häme tarjoaa erityisen hyvät liikuntamahdollisuudet. Vaikka poikkeamalla kuntosaleille, uimahalleille, marjametsiin ja keilahallille, ihan sinne missä kaikki muutkin liikkuvat. Silloin, kun tarvitaan liikuntaryhmiä hoidollisempaa välinettä kehon tuntemuksen lisäämiseen, kehon rentouttamiseen, pitkittyneiden kiputilojen hoitoon, stressin hallintaan, psykofyysinen fysioterapia on säätiön vastaus tähän. Säätiön psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistuneet fysioterapeutit lähestyvät mielenterveyden kysymystä kehollisin menetelmin. Fysioterapian mukaantulo mielenterveystyöhön on moniammatillistanut ja rikastanut kuntoutusta ja tuonut auttamistyöhön lisää kaivattuja ja asiakkaalle miellyttäviä työvälineitä. Kokonaisvaltainen asiakkaan kohtaaminen on säätiön arkipäivää. Kotikäynnit muuttavat asetelmia Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön järjestämä kotihoito on erityinen sosiaalipsykiatrinen palvelu. Se on tarkoitettu asiakkaille, joilla on sellaisia psykososiaalisia ongelmia ja psykoosisairauksia, etteivät he voi sitoutua poliklinikkakäynteihin, mutta tarvitsevat apua ja ovat autettavissa kotikäyntien avulla. Kotisairaanhoitajat ja kuntoutusohjaajat tekevät liikkuvaa työtään Lahdessa. Kotikäynnille mennään aina potilaan ehdoilla. Työn lähtökohta on asiakkaan todellinen avun tarve ja tavoitteena on tuoda erityinen apu lähipalveluna suoraan asiakkaan kotiin. Säätiössä arvioidaan, että mielenterveystyössä kotihoito on erityisen asiakaslähtöinen ja yksilöllinen palvelumuoto, joka voi olla joidenkin asiakkaiden kannalta ehkä se ainoa toimiva tapa auttaa ja säilyttää asiakkaan yhteistyöhalu ja luottamus. Kotihoitoon liitetään tarvittaessa joustavasti myös terveystarkastuksia, elintapaneuvontaa ja palveluohjausta. Vaikka psyykkinen sairaus on käyntien perussyy, kotikäynneillä seurataan myös asiakkaan fyysistä vointia eikä perheen tukeminenkaan unohdu. Toiminnallinen kuntoutus Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön toiminnallinen kuntoutus palvelee erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelevat paluuta sairauslomalta tai kuntoutustuelta takaisin opiskelu- tai työelämään. Kun paluu ei terveydentilan takia ole ihan vielä mahdollista, tällaiseen välivaiheeseen sopii hyvin toiminnallisen kuntoutuksen jakso Toimintakeskus Vescussa Lahdessa. Säätiön toiminnallinen kuntoutus kohdennetaan nuorille aikuisille ja aikuisille, molemmille hiukan erilaisina. Palveluiden painopiste on nuorissa aikuisissa, joilla on vielä elämä edessäpäin. Omien olotilojen sietäminen, aikuisena oleminen, toisten ihmisten joukossa jaksaminen, tulevaisuuspohdinnat, opiskelutaidot ja työelämä puhututtavat nuoria. Heidän kaikkien kanssa tehdään räätälöity suunnitelma, millaisista asioista ja miten kuntoutus rakentuu. Toiminnallinen ja samalla sosiaalinen kuntoutus on monimuotoista. Siinä on osia liikuntapalveluista, arkielämän taitojen harjaannuttamista, terveys- ja elintapaneuvontaa ja monenlaista kädentaitoja kehittävää harjoittelua. Toiminta tapahtuu erilaisissa työpajoissa ja ryhmissä. Toiminnallisen kuntoutuksen sisältö on tavoitteellista ja silti ihan mukavaa. Keinot palvelevat tavoitetta ja kun niitä käytetään tietoisesti, voi väline olla hyvinkin tuttu ja arkipäiväinen. Henkilöille, jotka eivät ole palaamassa työelämään, jotka ovat mielenterveyssyistä eläkkeellä, mutta tarvitsevat edelleen tukea toimintakykynsä säilyttämiseksi ja mahdollisimman itsenäisen ja mielekkään elämän ylläpitämiseksi, heille säätiö järjestää erilaista päivä- ja viriketoimintaa. Säätiön on toiminut kuluvana vuonna täydet 20 vuotta ja on yhä edelleen innokas tiennäyttäjä mielenterveystyön kehittämisessä omalla alueellaan. Eija-Inkeri Kailassuo toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Vesijärvenkatu 15, 4.krs LAHTI GSM:","paragraph_char_start":80287,"paragraph_char_end":86713,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":10334}
{"query-id":"query-6b550e0b9b22d91694b15f34c002d9fb","original_paragraph":"12 20 21 Zeeland Oyj:n toimintakertomus Tilinpäätös. Olennaiset tapahtumat tilikaudella sekä tehdyt rakenne- ja rahoitusjärjestelyt Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 9,01 miljoonaa euroa. Liikevaihto nousi 31,6 % edellisvuoden 6,84 miljoonasta eurosta. Toimialan käyttämä toiminnan laajuutta aidommin kuvaava myyntikate oli vuonna ,75 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2009 oli 5,96 miljoonaa euroa, eli myyntikate nousi 29,7 %. Konsernin liikevoitto parani edelliseen vuoteen verrattuna 1,11 miljoonalla eurolla ja liiketappioksi jäi 0,64 miljonaa euroa (- 1,75 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vuoden 2010 tulosta heikensi erityisesti alkuvuonna hankitun Mainostoimisto Rientola Oy:n arvioitua merkittävästi huonompi taloudellinen menestyminen sekä Zeeland Digital Oy:n ongelmat loppuvuonna Zeeland Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Zeeland Society Oyj:stä Zeeland Oyj:ksi. Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin edelleen Pekka Siivonen-Uotila, Juuso Enala, Tanu-Matti Tuominen, Markku Vänskä, Arto Manninen, Ville Karkkolainen ja uutena jäsenenä Jimi Veijonen. Emoyhtiön nimenvaihdoksen yhteydessä koko konsernin nimistöä yhtenäistettiin. Mainostoimisto Rientola Oy:n nimeksi vaihdettiin Zeeland Helsinki Oy, Incognito Oy:n nimeksi Zeeland Branding Oy ja Zeeland Oy:n nimeksi Zeeland Turku Oy. Yhtiöjärjestysmuutokset rekisteröitiin kaupparekisteriin Samassa yhteydessä myös Zeeland Turku Oy:n Helsingissä työskennelleet työntekijät siirrettiin vanhoina työntekijöinä Zeeland Helsinki Oy:öön. Siirrosta johtuen Zeeland Helsinki Oy:n ja Zeeland Turku Oy:n vuoden 2010 tulokset eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Mainostoimisto Rientola Oy:n taloudellisen toiminnan osoittauduttua arviotua heikommaksi, Zeeland Helsinki Oy:ssä järjestettiin YT-neuvottelut, jotka päättyivät Neuvottelujen lopputuloksena päätettiin irtisanoa kolme henkilöä ja lomauttaa toistaiseksi kolme henkilöä. Konsernin rahoitusaseman parantamiseksi yhtiön tytäryhtiö, Mediatonic Oy myi loput omistamistaan Ideakone Oy:n osakkeista Kaupan tulosvaikutus oli 299 tuhatta euroa ja kassavirtavaikutus 300 tuhatta euroa. Zeeland Helsinki Oy:n toimitusjohtajaksi Jimi Veijosen tilalle tuli Fredrik Gotthardt. Samassa yhteydessä Jimi Veijonen erosi Zeeland Oyj:n hallituksesta. Tehtyjen säästötoimien jälkeen Zeeland Helsinki Oy saavutti positiivisen käyttökatteen vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Zeeland Branding Oy vahvisti sijoittajaviestinnän osaamistaan hankkimalla tehdyllä liiketoimintakaupalla Viestintä Oy Virtuoosin liiketoiminnan. Zeeland-konserni laajeni Baltiaan hankkimalla tehdyllä sopimuksella 45 % omistusosuuden Tallinnassa toimivasta digitaaliseen markkinointiviestinään erikoistuneesta Nitro FX Oü:stä. Nitron muut omistajat ovat toimiva johto (10%) ja virolainen mainostoimisto Big Idea Group. Kaupan yhteydessä on sovittiin, että yhtiö muuttaa nimensä Zeeland Idea Baltics Oü:ksi. Zeeland Oyj:n hallitus päätti toiminnan selkeyttämiseksi siirtää Zeeland Digital Oy:n markkinointisuunnittelijat Zeeland Helsinki Oy:öön alkaen. Samalla ilmoitettiin, että Zeeland Digital Oy muuttuu teknologiaan ja ohjelmistokehitykseen keskittyväksi Zeeland Solutions Oy:ksi. Zeeland Solutions Oy:n toimitusjohtaja Ville Karkkolainen jäi pois yhtiön palveluksesta ja tilalle nimitettiin Tero Alén. Karkkolainen jatkaa Zeeland Oyj:n hallituksessa. Yhteenveto Zeeland Oyj:n osakkeilla tehdyistä järjestelyistä ja niiden vaikutuksesta yhtiön sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan. Tämä tilinpäätös koskee Zeeland-konsernin markkinointiviestinnän alakonsernia, Zeeland Group Oy:tä (entinen Zeeland Oyj). Pvm Määrä Euroa SVOP Euroa \/osake Osakemäärä Omat osakkeet Selite , Tilanne , ,43 4, Suunnattu osakeanti Possidentes Oy:lle sopimuksen perusteella , ,43 0, Suunnattu osakeanti Mainostoimisto Rientola Oy:n osakkeenomistajille, osakevaihto , ,43 4, päätetyn vaihtovelkakirjalainan konversiot osakkeiksi , ,55 Varsinaisen yhtiökokouksen päätös tappioiden kattamisesta SVOP:ista ,00 4, Hankittu omia osakkeita Yarebe Oy:ltä ,00 4, Hankittu omia osakkeita Juuso Enalalta , ,78 4, Omien osakkeiden myynti Finance Group International Finland Oy:lle , Tilanne Tilikauden päättymisen jälkeen , ,78 4, päätetyn vaihtovelkakirjalainan konversiot osakkeiksi","paragraph_char_start":26602,"paragraph_char_end":30887,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3408}
{"query-id":"query-efd7748bc81cb3a56869df7bc16003a6","original_paragraph":"4 Puheenjohtajalta Puheenjohtajan palsternakka vol.1 Vuosi on vaihtunut ja vanhan hallituksen muisto on jo haalistumaan päin, kun uusi uljas hallitus on tarttunut remmiin. Sain houkuteltua mukaan ison liudan uusia toimareita ja hallituksen jäseniä ja moni viimevuoden toimihenkilö on nyt noussut hallitukseen. Ainakin tämän jutun kirjoitushetkellä olin vielä erittäin tyytyväinen näihin ihmisiin, jotka tälle vuodelle lähtivät toimimaan kiltamme hyväksi. Ehkä ensi numerossa jo tiedän paremmin. Keväthän on tapahtuman täyteinen, lähes kaikkien suurimpien tapahtumien painottuessa kevääseen. Teollisuusviikko lähestyy taas ja TV-vastaava Rauno Huttunen lupailee taas hyviä yrityksiä itsestään kertomaan. Vaikka tapahtuma onkin ensisijaisesti I ja II vuosikurssilaisille saa siellä muutkin käydä haistelemassa alan tuulia. Taas on olympiaadi täyttymässä siitä, kun konekiltojen Kirkastusjuhlat olivat viimeksi Otaniemessä ja samaisen viikon perjantaina saapuvatkin muiden konekiltojen lähetystöt seuraksemme tähän suureen juhlaan, jossa toivon näkeväni mahdollisimman monta meidänkin kiltalaista. Lähes välittömästä seuraavalla viikkona killan yritysyhteistyö jatkuu kevään ¾-pitkän excursion muodossa. Maaliskuun kruunaa vielä viimeisenä päivänä vietettävä killan 92. vuosijuhla eli Kuuban Yö. Konekiltojen yhteisestä laulukirjasta, Wirsusta, ilmestyy tänä keväänä uusi painos, joka on lupailtu jo ainakin vuosijuhlaan mennessä käytöön. Keväällä on tarkoitus myös hieman ainakin ideoida, josko kiltahuoneemme viihtyvyyttä voitaisiin parantaa. Toissavuotisen paluumuuton jälkeinen väliaikaisuuden tila on uhkaavasti ollut muuntumassa pysyväisyyden tilaksi. En kuitenkaan lupaa mitään mullistuksia, mutta katsotaan mitä saamme aikaan. Jos jostain käsittämättömästä syystä olet lukenut tänne asti, niin siitä suuri kiitos. Vaikka pakkanen paukkuikin vielä kirjoitushetkellä, päivä pitenee jo vääjäämättä ja kevätaurinkokin alkaa lämmittämään. Toivotankin kaikille oikein hyvää kevättä ja jaksamista ainiaan kiristyvien koulutuspoliittisten tavoitteiden alla. Vastapainoksi onkin hyvä välillä käydä tuulettamassa mieltään killan tapahtumissa. 2","paragraph_char_start":2780,"paragraph_char_end":4919,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":364}
{"query-id":"query-82e6742f891289e7ab386dc2bce02a62","original_paragraph":"10 kuva: Annu Höttönen Palvelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström, Oulun lastensuojelu Jatkuvaa palkkakilpailua seudun kuntien kanssa Nuoret, vastavalmistuneet maisterit, yleensä naiset, hakevat mielellään ensimmäisenä työpaikkanaan lastensuojelupalveluihin. Lastensuojelua pidetään haastavana ja mielenkiintoisena työnä ja siihen hankitaan osaamista jo opiskeluaikana. Vuoden sisään yleensä nähdään kenestä on työhön pitkäjänteisemmin. Monet kokevat työn liian kuormittavaksi ja lähtevät toisiin hommiin. Oulussa yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden on asiakasta. Noin 40 prosentissa vakansseista on epäpätevä työntekijä. Vaihtuvuus on suurta: vuoden aikana 30 prosentin luokkaa. Henkilökunnan suuri vaihtuvuus lastensuojelupalveluissa on kaikkien suurten kaupunkien ongelma. Meille on erityisen hankalaa se, ettei Oulun yliopistosta valmistu sosiaalityöntekijöitä. Olisi korkea aika aloittaa koulutus myös täällä. Sosiaalipäivystysjärjestelyjen takia työntekijät tekevät käytännössä kolmivuorotyötä. Jokaisena arki-iltana on työpari töissä. Myös viikonloppuisin on aktiivityötä. Yövuoro tulee 2 4-kertaa vuodessa. Se on varallaoloa, joka voi muuttua aktiivityöksi. Tämä on aika vaikea yhtälö yhdistettynä virka-ajan raskaaseen, psyykkisesti kuormittavaan työhön näillä asiakasmäärillä. Olemme viime vuosina satsanneet sosiaalityöntekijöiden palkkoihin, mutta myös seu- Oulun kaupunki Pohjois-Suomen suurin ja Suomen kuudenneksi suurin kaupunki, asukasta. Ylikiiminki, asukasta, liittyy Ouluun vuoden 2009 alusta. Sosiaali- ja terveystoimi toimii tilaaja- ja tuottajamallissa. Lastensuojelun avohuollossa 33 sosiaalityöntekijää, joista neljä toimii palveluesimiehinä. Lastensuojelun avohuollossa lisäksi 14 ohjaajaa, jotka ovat koulutukseltaan pääosin sosionomeja. Ympärivuorokautinen perhekuntoutus kuuluu avopalveluihin; 14 ohjaajan työpanos sisältyy päiväperhekuntoutukseen. dun kunnat ovat huomanneet tämän. Meillä on jatkuva palkkakilpailu, sillä sama työntekijävaje on naapurikunnissa. Nyt ne taitavat johtaa peruspalkoissa muutamalla kympillä. Moni työntekijä lähtee ympäristökuntiin ajatellen, että siellä työ on kevyempää ja monipuolisempaa ja asiakkaitakin on vähemmän. Oulussahan se on pelkästään lastensuojelutyötä. Jotta lastensuojelutyön voi hallita, se edellyttää sitä, että yhä enemmän erikoistutaan, jokin pieni sektori otetaan hallintaan. Meillä esimerkiksi käräjäoikeuksien pyytämiä olosuhdeselvityksiä erotilanteissa tekee perheasioiden tiimi. Tämä on koettu mielekkääksi tehtävänkuvaksi, joka vaatii oman erityisosaamisensa. Olemme erittäin koulutusmyönteisiä. Meillä suositaan pitkiä koulutuksia, kuten useamman vuoden perheterapiakoulutuksia. Pidän tätä keskeisenä työssä jaksamiselle ja palvelun laadulle. Lisäksi meillä on ollut useita lastensuojelun kehittämishankkeita, nytkin on meneillään kaksi. Niissä kehitetään seudullisia toimintaohjeita ja tuotetaan kirjallista materiaalia muun muassa uudesta lastensuojelulaista ja työmenetelmistä. Aineistot viedään lastensuojelun sisäiseen verkkoon, josta ne ovat kaikkien työntekijöiden hyödynnettävissä ja avuksi myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Sinne viedään myös koulutussuunnitelmat, jotka jokaisen tiimin palveluesimies tekee omalle tiimilleen. Uudistuksia hankkeiden avulla Helsingin sosiaalivirastossa tehtävärakenteiden kehittäminen aloitettiin 2001, jolloin kaupunki osallistui sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämishankkeeseen, ns. Steam-hankkeeseen. Sosiaalityön kehittämisen tuloksena päätettiin muuttaa työntekijöiden tehtäviä siten, että maisterikoulutetut sosiaalityöntekijät tekevät vaativimpia asiakastyön tehtäviä ja sosionomeille raivataan heidän koulutukselleen sopivia tehtäviä. Uudenlaisia työmalleja ja tehtävärakenteita lapsiperheiden ja aikuisten kanssa tehtävään työhön on luotu Etelä-Suomen lääninhallituksen tukemassa Tehty-hankkeessa vuodesta Uudistuksia on tehty jo sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, kotipalvelutyöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden työssä. Tehty-hanke jatkuu vanhusten ja vammaisten sekä päihdehuollon ja sijaishuollon palveluissa. piirros: Heikki Pälviä 10 Sosiaaliturva 11\/08","paragraph_char_start":32334,"paragraph_char_end":36510,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4214}
{"query-id":"query-212d556053111cc3fed029cab4b393a6","original_paragraph":"6 Rotukarjahankkeesta toimintamalleja kehittyville lihakarjatiloille Helmikuussa käynnistyi 3-vuotinen hanke, joka on suunnattu emolehmätiloille ja loppukasvattamoille, jotka tuottavat rotukarjaeläimiä ja -lihaa. Rotujen edustusjoukkueissa ovat Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Limousin ja Simmental. Hanke toimii Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella ja sitä hallinnoi Satafood Kehittämisyhdistys ry. Yhteiskunnan muutoksissa syntyy lihamarkkinoille uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Samoin kuluttajien ostokäyttäytyminen ja arvomaailma muovaavat tilannetta. Rotukarjatuotanto vaatii jatkuvaa kehittämistä. Yleisesti tunnettu haaste on teurastarjonnan tasaaminen. Teuraat ajoittuvat syksyyn ja ruuhkaan ja kauppa taas haluaa hyvälaatuista tuotetta ja tasaisesti. Loppukasvattamot tarvitsevat laadukkaita vasikoita, jotta toiminta olisi kannattavaa. Ilman elävää, tervettä vasikkaa ei ole kiloja ketjun seuraavissakaan portaissa. Emolehmätilalla satsaaminen vasikkatuotokseen ja laatuun on tuotannon perusta. Hyvä välitysvasikka on välttämätön loppukasvattamon toimeentulolle. Oikeilla eläinainesvalinnoilla ja ruokintaratkaisuilla päästään tuloksiin. Niin ikään erikoistumisen sekä soveltavien ratkaisujen myötä voidaan tuotantoa rakentaa niin, että tarjontaa markkinoille pystytään tasaamaan. Muuttuvassa maailmassa kysytään kykyä muuttaa toimintatapoja, kyseenalaistaa asioita ja löytää oikea polku erottua joukosta. Rotukarjatuotannolla on monta valttikorttia hihassaan. Myönteinen kuluttajakuva pohjautuu luonnonläheiseen tuotantotapaan, laiduntamiseen, eläinten vapauteen, maisema- ja ympäristöarvoihin sekä korsirehuvaltaiseen ruokintaan. Eläinten hyvinvointi on tärkeää kuluttajalle, mutta se on myös lähtökohta laadulle ja kannattavalle tuotannolle. Rotukarjaliha on erikoistuote joka vastaa niin kulinaristin kuin eettisiä ympäristövalintoja tekevien kuluttajien odotuksiin. Luomu on ponnahtanut voimakkaaseen nosteeseen kaupassa. Rotukarjakasvatus sopii mielekkäästi luomutuotantoon. Miten pihvilihaa kannattaa tuottaa? Yrittäjällä tulee olla kannattava tapa toimia. Naudanlihantuotannon hidas sykli eksyttää helposti tuotannon seuraamisesta. Karjankasvatus on pitkäjännitteistä työtä, joka ei jätä varaa herpaantumiselle. Tuottajalla tulee olla tuntuma niin kokonaisuuteen kuin yksityiskohtiin suuressa kuvassa. Mitkä ovat tavoitteet, oleelliset tunnusluvut ja miten tuotannossa onnistutaan. Kannattavuusajattelun edistämiseksi tuodaan esiin tavoitelukuja ja Simmental-emot ruokailemassa. Vasikka on emotuotannon perusta","paragraph_char_start":15392,"paragraph_char_end":17953,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2138}
{"query-id":"query-e7cfde8529020dbd61e6522d97b2242a","original_paragraph":"16 nopein tie herkulliseen arkeen. Tervetuloa Lohikosken Valintataloon. Palvelemme joka päivä klo 23:een! Myllyn Paras pyöreä piirakkataikina 380 g (4,18\/kg) makea tai suolainen, pakaste 1 59 kpl Snellman maustettu porsaan uunifilee n.1,2 kg 5 49 kg Katso hintaa! HK pitkä Aito nakki 350 g (8,54\/kg) 2 99 pkt Flora vanilla vaniljakastike 2,5 dl (5,00\/l) yksittäin 1,69 kpl (6,76\/kg) kpl Saarioisten ruukut 300 g (6,63\/kg) 1 99 kpl Katso hintaa! Juissi mehujuomat 1 l (0,83\/l) yksittäin 0,99 kpl kpl Kotimainen omena 2 19 kg Eldorado maitorahka vähälaktoosinen 250 g (4,00\/kg) yksittäin 1,19-1,29 kpl (4,76-5,16\/kg) kpl Katso hintaa! Kaupastamme löydät: tutut merkkituotteet ja ajankohtaiset uutuudet paistopisteestä tuoretta leipää koko päivän Matkahuollon ja MyPackpakettien noutopisteen Veikkaus ja RAY:n pelit Seuraa -merkkiä myymälässä ja nappaa ainekset mukaasi. Ruokaohje myymälästä, koodilla tai valintatalo.fi to-su Tarjoukset voimassa Lohikosken Valintatalossa to ke ellei toisin mainita. Kaikki tarjoukset, ruokaohjeet, myymälät, lisäpalvelut ja aukioloajat löydät osoitteesta valintatalo.fi Uusi kauppa ja asuntoja Lohikoskelle Jyväskylän kolmas Valintatalo on toiminut muutaman kuukauden Lohikoskella. Kauppaa oli odotettu useita vuosia. Asiakkaat ovat ottaneet sen heti hyvin omakseen. Valituksen kohteena oli 12-kerroksinen Lohikosken Torni, joka esti myös Valintatalon rakentamisen. Nyt asukkaat ovat muuttaneet Tornitaloon ja osa asunnoista odottaa vielä ostajia. Kaupunki on hoitanut oman osansa lupauksiensa mukaisesti huolehtimalla katujen ja puistoalueiden kunnostamisesta Rakennusfirma on luvannut purkaa pois entisen Siwan myymälärakennuksen Toivottavasti se tapahtuu heti, sillä tyhjillään oleva talo tuo mukanaan häiriökäyttäytymistä. Purkaminen on tehtävä, vaikka sen tilalle tulevaa 5-kerroksista taloa ei alettaisikaan vielä rakentamaan. Uusi Valintatalo on osoitteessa Tyyppäläntie 16. Kauppa löytyy helposti Lohikosken maamerkin Lohikosken Tornin vierestä. Myymäläpäällikkö Marja-Liisa Tiitto Miten ensimmäiset kuukaudet ovat menneet? Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet erittäin hyvin ja pääsääntöisesti palaute on ollut positiivista Pyrimme huomioimaan asiakkaiden toiveita mahdollisuuksien mukaan ja palaute toiminnastamme on meille ensiarvoisen tärkeää. Onko Valintatalon tuotevalikoima isompi kuin Siwassa? Siinäpä se ero onkin, valikoima on melkein kaksi kertaa laajempi kuin Siwassa. Etenkin tuoretuotteille kuten hedelmille, vihanneksille, leiville ja lihalle on annettu enemmän tilaa ja valikoimaa on räätälöity Lohikosken asiakaskunnan mukaan Siwassa oli postin palvelut. Miksi ei Valintatalossa? Siwassa ei ole ollut postin palveluja, vaan Matkahuollon pakettipalvelu ja My- Pack, joka on myös meillä. Matkahuollon pakettipisteestä voi noutaa yli 1000 verkkokaupan toimittamat paketit tai lähettää paketteja Matkahuollon kautta. Veikkaus on myös meillä ja uutena palveluna saimme Paistopisteen, joka on otettu hyvin vastaan. Postimerkit voi myös ostaa meiltä normaalin kauppakäynnin yhteydessä. Valintatalon aukiolot on otettu tyytyväisenä vastaan. Miten kauppa on auki? Olemme ns. alle 400 neliön kauppa ja aukiolomme ovat mielestäni hyvin kattavat, eli palvelemme joka päivä klo asti. Aukioloaikamme ovat maanantai lauantai kello 7-23 ja sunnuntai kello Paljonko työntekijöitä on? Meitä on 10 työntekijää Kilpailu asiakkaista on kova. Miten Valintatalo vastaa kilpailuun? Kilpailu on kovaa ja vastaamme siihen parhaamme mukaan asiakaspalvelulla, tuoretuotteiden laadulla, valikoimalla siltä osin, kuin se on mahdollista Meillä on palveluna Veikkaus, Ray, Matkahuollon pakettipalvelu, MyPack ja paistopiste, joten asiakkaamme saavat aamusta iltamyöhään omasta lähikaupastaan koko ruokakassin valikoiman. Toimitus Raimo Rajanen 16 Pohjoinen Jyväskylä","paragraph_char_start":89049,"paragraph_char_end":92838,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11852}
{"query-id":"query-5a91517a6799f17173372f44f2990f77","original_paragraph":"5 5 Precover Oy Parempaa palautumista, työssä ja vapaalla Precover Oy on oululainen yritys, joka on keskittynyt yritysten tuottavuuden parantamiseen. Yritys on kehittänyt palveluprosessin, joka keskittyy lakisääteisen työterveyshuollon- ja lääkäripalvelun vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseen. Tuotamme laadukasta informaatiota, jota hyödyntämällä pystytään vaikuttamaan yritysten kustannuksiin. Menetelmämme sopivat kaikille yrityksille koosta tai toimialasta riippumatta kertovat yrityksen omistajat Arto Ylitapio ja Markus Kaprio. Menetelmien kehittämisen taustalla omat kokemukset Precover on tammikuussa 2013 perustettu yritys. Ennen sitä toimintamalleja ja palveluja kehitettiin lähes vuosi. Perustimme Precoverin käytännön kokemusten perusteella. Minulle kävi vuonna 2011 niin, että henkilökohtainen tuottavuus lähti laskuun, päivät eivät enää riittäneet töiden hoitamiseen ja ylityötunteja napsahti kolmen kuukauden aikana sata. Siitä seurasivat niin vahvat fyysiset oireet, että oli pakko jäädä työelämästä pois. Viiden kuukauden sairauslomaan sisältyi n. 20 lääkärikäyntiä. Jouduin erilaisiin testeihin ja söin lääkkeitä, joista ei hyötyä ollut. Kun ei apua tuntunut löytyvän, ehdottelivat jo työelämästä poistumista. 31-vuotiaalle miehelle se oli aika karski vaihtoehto, henkisesti raskasta ja työnantajalle perin kallista aikaa. Eläkkeelle siirtyminen olisi maksanut työnantajalle yli euroa, toteaa Arto Ylitapio. Kehitimme Markus Kaprion kanssa Recover-ohjelman, jonka tarkoituksena on ennakoida tuottavuuden laskua ja puuttua asioihin ennen kuin oireista tulee näkyviä. Samalla voidaan testata nykyisten henkilöstön jaksamiseen tähtäävien menetelmien todellista tehoa yrityksissä. Recover-ohjelman tarkoituksena on laskea merkittävästi työterveyshuollon kustannuksia ja auttaa ihmisiä säilyttämään tuottavuutensa ja työtehonsa. Arto Ylitapio toteaa, että tuottavuus on nykyään laskenut niin, että keskimääräinen työntekijän työkunto on kuusi ja asiantuntijan neljä tuntia päivässä. Palkka maksetaan kuitenkin kahdeksasta tunnista. Sairauspoissaolot ovat vuosikymmeniä olleet 4-6 prosenttia ja eläkkeelle jää ennenaikaisesti sata työikäistä päivässä ja nuorten aikuisten osuus on määrällisesti vain suurentumaan päin. Yrityksille ja myös yhteiskunnalle syntyy tästä merkittäviä kustannuksia. Firstbeat-sykevälimittaus, objektiivista ja mitattavaa tietoa aidossa ympäristössä Firstbeat-sykevälimittaus perustuu sydämen syketietoa analysoivaan ohjelmistoon, joka tunnistaa fysiologisia muutoksia sykevälivaihtelusta. Mittaukset toteutetaan tavallisten päivien aikana ei testiympäristössä. Precoverin mittaukset sopivat hyvin myös yritysten esimiesten välineeksi tehokkaaseen työkykyjohtamiseen, toteaa toimitusjohtaja Arto Ylitapio Precover Oy:stä. Firstbeat mittaa toimintakykyä Mittausvälineenä Precover käyttää jyväskyläläisen Firstbeat Technologies Oy:n kehittämää sykevälimittausmenetelmää. Se perustuu sydämen syketietoa analysoivaan ohjelmaan, jolla pystytään erottelemaan fysiologisia muutoksia henkilön sykevälivaihtelusta. Firstbeatmittaus mittaa autonomisen hermoston kautta kuormituksen ja palautumisen tasapainoa. Firstbeat-sykevälimittauksella mitataan mm. stressiä ja palautumista, työn kuormittavuutta ja liikunnan terveysvaikutuksia. Käytännön tallennustyön tekee noin 16 g painava laite josta tieto puretaan analysoitavaksi Firstbeat-ohjelmistoon. Emme kysele ihmisiltä: miten sinä voit, koska eivät he välttämättä sitä itsekään tiedä. Me sen sijaan mittaamme. Kolmessa vuorokaudessa saadaan selville onko ihmisen toimintakyky hyvä, kohtalainen vai heikko. Mittauksella löydämme nopeasti ihmiset, joiden palautuminen on jostain syystä alentunut, jopa ennen kuin he itse huomaavat sen. Firstbeat-sykevälimittauksen kesto on kolme vuorokautta. Mittaus toteutetaan ihmisten normaalissa ympäristössä työssä ja vapaalla. Mittalaite on pieni ja kulkee mukana huomaamattomasti. Mittausten kautta toimintakyvyn täyteen palauttamiseen Firstbeat-mittauksia käytetään välineenä ihmisten toimintakyvyn palauttamisessa hyvälle tasolle. Jos löydämme yrityksistä heikosti tai kohtalaisesti palautuvia työntekijöitä, tiedämme heti etteivät nykyiset asiakasyrityksen käytössä olevat toimintamenetelmät tuota sitä tulosta, jota yritykselle on myyntipuheissa aikoinaan luvattu, kertoo Markus Kaprio. Teimme erään oululaisen yrityksen kanssa vuoden yhteistyötä. Koko henkilöstölle eli 36 työntekijälle tehtiin mittaukset alkuvuodesta Lähtötilanne oli se, että tuki- ja liikuntaelinten vaivat aiheuttivat 51 % osuuden kaikista poissaoloista. Kokonaiskuluja syntyi yli euroa, ilman lääkärikuluja. Mittauksen jälkeen ohjasimme työntekijöitä oikeaan Recover-ohjelmaan ja teimme kohdennettuja valmennuksia. Tammikuussa 2014 poissaolot olivat pudonneet 20,3 prosenttiin ja kokonaiskulut euroon. Kokonaissäästöt yritykselle olivat euroa eli 600 euroa henkilöä kohden. Kokemukseni on, että asiakasyritys voi maksaa moninkertaisiakin hintoja vanhanmallisesta palvelusta joka tuottaa itse asiassa vain lisää poissaoloja. Voidaan puhua ainakin jonkinasteisesta hyvinvointi-terveys palveluinnovaatiosta kun katsoo Precover Oy:n erittäin positiivisia edellisen esimerkin kaltaisia tuloksia. Haastamme nyt toimialaa tarkoituksella ja nostamme rimaa paljon ylemmäs. Recover-ohjelma keskittyy palautumiseen Mittauksen jälkeen asiakkaat saavat mittauksesta raportin sekä asiantuntijapalautteen. Mikäli tulokset kertovat, että kehon palautumisen määrä tai laatu ei ole riittävää, Precover pystyy auttamaan mm. hallitsemaan paremmin stressiä, parantamaan suorituskykyä, kehittämään fyysistä kuntoa ja parantamaan elämänlaatua ihmisen omilla päivittäisillä valinnoilla. Firstbeat on hyvä mittausväline, mutta se ei välttämättä kerro mitkä syyt ovat vaikuttaneet ongelmien syntymiseen. Juuri syyt ja keinot parantamiseen on etsittävä ja me teemme sen palautumisen näkökulmasta. Kehittämämme Recover-ohjelma nostaa ihmisen palautumisen takaisin hyvälle tasolle. Palvelumme on paikasta riippumatonta, tavoitteellista ja yksilöityä ohjausta. Keskitymme ravinnon, levon ja aktiivisuuden tasapainottamiseen. Emme jätä ketään mittaustulostensa kanssa yksin, toteavat Markus Kaprio ja Arto Ylitapio. Heikosti palautuvan ihmisen nostaminen hyvälle tasolle vie noin viisi kuukautta. Kohtalaisesti palautuvan lyhyemmän aikaa, koska mittaus antaa suunnan toiminnalle. Hyvin palautuville ihmisille, joita on noin 50 prosenttia mitatuista, annamme palautteen ja suosituksen siitä, kuinka toimintakykyä pidetään yllä. Yksilöllistä palvelua kaikille,asuinpaikasta riippumatta Precoverin tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen palvelu kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Emme juoksuta ihmisiä mihinkään. Hyödynnämme tieto- ja viestintätekniikkaa ja tavoitamme heidät siellä missä he ovat. Meillä on asiakkaita ympäri Suomea ja olemme pystyneet kehittämään hyvin tehokkaan ja edullisen toimintatavan. Palvelumme, esimerkiksi sykevälimittaukset, ovat prosenttia kustannustehokkaampia kuin työterveyshuollon palvelut yleensä. Firstbeat-sykevälimittaus auttaa ymmärtämään hyvinvointiisi vaikuttavien tekijöiden merkityksen arkielämässä. Sykevälimittauksella voidaan mitata mm: Stressiä ja palautumista Työn kuormitusta Liikunnan terveys- ja kuntovaikutuksia Arvioida elämäntapoihin liittyviä riskejä Mittaustulokseen ei voi tietoisesti vaikuttaa, vaan se on täysin objektiivista tietoa hyvinvoinnistasi - aidossa ympäristössä. Precover Oy:n tuottama Firstbeat-sykevälimittaus sisältää kolmen vuorokauden sykevälimittauksen Bodyguard-2 mittalaitteella, raportin mittausten pohjalta sekä asiantuntijan palautekeskustelun, jos asiakas sellaisen haluaa. Precover Oy Jääsalontie 10, Oulu, Limingantulli Puh","paragraph_char_start":12988,"paragraph_char_end":20666,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1909}
{"query-id":"query-5c6ad656e11588d838aab86d6d28cf2c","original_paragraph":"11 Tähän jutun nimi meduusa-festivaali Yleisö kohtasi pelkonsa Meduusa-festivaaleilla Lauantaina 2.4. järjestettyä Meduusa-festivaalia vietettiin pelottavissa tunnelmissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Mediakasarmilla. Jo kaksitoista kertaa järjestetyn festivaalin teemana oli tänä vuonna pelko. teksti Sari Kiviharju, Anni Leskinen kuvat Antti halinen estivaalin vetonauloja olivat Madventures-ohjelmasta tutuksi tulleet Riku Rantala ja Tuomas Tunna Milonoff, jotka luennoivat aiheesta Avoimena maailmalle uskalla rikkoa rajasi. Toinen festivaalin pääesiintyjistä oli palkittu dokumenttielokuvien ohjaaja ja tuottaja Kiti Luostarinen, joka esitteli kuolemaa käsittelevän dokumenttielokuvan Kuoleman kasvot. Luentojen lisäksi festivaalin ohjelmaan kuului erilaista oheistoimintaa. Viime vuonnakin suuren suosion saavuttaneen Meduusa -kirpputorin tuotot ohjattiin tällä kertaa Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle. Kauhukirppiksen lisäksi muita Pelko-teemaan sopivia oheistoimintoja olivat muun muassa dokumenttielokuva Aaveet Kasarminmäen historiassa sekä selkäpiitä karmiva äänimaisema, jossa pelkoa kuvattiin äänen avulla. Kasarminmäen hurja menneisyys Pelko-teeman tukena Pelko-teemaa tuotiin esiin myös tarinoina Kasarminmäen pitkästä historiasta. Todellisen festivaalitunnelman takasi suuri yleisöjoukko, joka täytti auditorion edustan jo reippaasti ennen Madventures-luennon alkamista. Festivaalipäivän kruunasi iltabileet ravintola Aulassa, jossa juhlijoita nauratti ääniakrobaatti RudiRok ja tanssimusiikkia tarjosi Joku Paikallinen Bändi. Koko syksyn ja kevään kestäneen projektin järjestämisestä vastasivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteisöviestinnän ja graafisen suunnittelun opiskelijat yhteistyössä liiketalouden, muotoilun ja restauroinnin opiskelijoiden kanssa","paragraph_char_start":38012,"paragraph_char_end":39801,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5107}
{"query-id":"query-a0febea6de22690af43d4f5046a69b3a","original_paragraph":"9 Useimmilla meistä on kokemuksia spontaaneista nauruherätyksistä, jotka ovat saattaneet levitä mistä tahansa triviaalista tapahtumasta. Parin ihmisen spontaani nauru imaisee joskus viattomat sivustakuulijat mukaansa irrationaaliseen nauruhysteriaan. Jälkeenpäin voi olla nolon hyvä olo, jota on vaikea selittää. Yliluonnollinen selitys on turha, koska kysymyksessä on hyvin inhimillinen ilmiö. Naruepidemia Joskus nauru voi saada epideemiset ulottuvuudet. American Scientist 13 lehti kertoo kuinka silloisessa Tanganyikassa levisi v kolmesta tytöstä alkanut nauruepidemia. Kaikki alkoi lähetysjärjestön ylläpitämässä koulussa Kashashan kylässä. Lopulta vuotiaille tytöille tarkoitetussa koulussa noin sata sadastaviidestäkymmenestä tytöstä ei enää pystynyt hillitsemään hysteeristä nauruaan, joka välillä muistutti itkua. Pari viikkoa myöhemmin koulu päätettiin väliaikaisesti sulkea. Kotiin lähetetyt oppilaat levittivät naurutartuntaansa lähiyhteisöihin. Nauru jatkui päivästä ja viikosta toiseen niin hillittömänä, että useita kouluja jouduttiin sulkemaan määräajaksi. Nauru laantui vasta kuuden kuukauden päästä. Toisten tietojen mukaan nauruepidemia kesti kaksi ja puoli vuotta, jonka aikana 14 koulua sulki määräajaksi ovensa ja lukuisat kylät pantiin väliaikaisesti karanteeniin. 14 Kotiin lähetyt tytöt tartuttivat naurunsa ensin sisaruksiin ja naispuolisiin aikuisiin. Isät, miespuoliset opettajat, poliisit, heimopäälliköt ja muita sivistyneemmät miehet ylipäänsä osoittautuivat hyvin immuuneiksi. Tartunta siirtyi herkimmin lähisuhteiden kautta ja naisilla niitä näytti olevan eniten. Lähteet eivät kerro mitään naurun aiheesta. Todennäköisesti sellaista ei ainakaan tietoisella tasolla ollut. Minua kiehtoisi oppia tuntemaan maan tilannetta siltä ajalta. 15 Tarttuva nauru ei nimittäin tarvitse mitään erityistä aihetta. Se on kuin vastustamattomasti mukaansa tempaava joukkohysteria, josta ihmiset myöhemmin heräävät kyselemään: Mikä minuun oikein meni. Opettajan tai minkä tahansa muun joukon johtajan on turha yrittää keinotekoisesti pysäyttää tällaista naurua. Se jatkuu kunnes se on saavuttanut luonnollisen loppunsa. On vain yksi toinen joukkokäyttäytymisen ilmiö, joka on rajuudessaan ja spontaanisuudessaan yhtä vetovoimainen ja irrationaalinen. Se toteutuu lynkkausporukassa. Sekin voi levitä epideemisesti kuten Ruandassa 1994, jolloin hutut tappoivat muutaman kuukauden aikana tutsia käsittämättömässä lynkkausorgiassa. Kun kollektiivisesti toteutettu väkivalta on tehty, moni herää siitä järkiinsä, kysellen mikä ihme heihin meni. Täysissä mielen voimissaan tai yksin he eivät ikinä olisi suostuneet sellaiseen väkivaltaan. Sama hämmentävä kysymys yhdistää mitä viattominta naurua ja mitä julminta väkivaltaa. Itkun ja naurun salasuhde Tiedeyhteisössä koetaan kaikkia inhimillisiä tunteita koskevan tutkimuksen renessanssia. Silti itkemistä ja kyyneleitä on tutkittu paljon vähemmän kuin naurua. Jokaista itkua käsittelevää kirjaa kohtaan löytyy tusinan verran kirjoja naurusta. Jälkimmäinen aihe on tietenkin paljon hauskempi ja siinä mielessä motivoivampi. Vaikka aiheet näyttävät kovin vastakkaisilta, niitä kannattaisi tutkia yhdessä. Itkun ja naurun sukulaisuus on paljon oletettua läheisempi. Sananlaskujen kirja sanoo: Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla aika itkeä ja aika nauraa. 16 Vaikka nämä tapahtuisivat eri aikaan, molemmat usein nousevat samasta lähteestä. Sama lähde, josta nauru nousee, oli aiemmin täynnä kyyneleitä. Joskus syvä itku poikii yhtä syvästä helpotuksesta nousevaa naurua. Toisinaan syvä nauru kytkee meidät kaivoon, jossa on itkemättömiä kyyneleitä. Naurun kyyneleet voivat auttaa ottamaan etäisyyttä tapahtuneeseen. Surun kyyneleet vievät kasvokkain tapahtuneen kanssa. Nauru laajentaa perspektiiviä helpottavalla tavalla. Suru voi tarkentaa näkökykyä sellaisille asioille, joita ei nauraessa näe. Itku voi kaventaa näkökenttää vain omaan menetykseemme, mutta se voi myös auttaa meitä huomaamaan sen, minkä olemme naurullamme saaneet aikaan. kokouksessa alkanut itkeä hillittömästi. Hän tuli itsetuntemuskurssille saadakseen selville itkunsa sisällön. Löytö teki hänelle hyvää. Se auttoi häntä tietoisesti suremaan menetystä, jonka oli selviytymismenetelmiensä avulla kokonaan ohittanut. 13 American Scientist January-february Provine. Laughter. A Scientific Investigation. s Olen turhaan yrittänyt etsiä tästä mielenkiintoisesta ilmiöstä tarkempia tietoja. Jos joku teistä tuntee jonkun vanhan lähetystyöntekijän, joka on ollut siihen aikaan maassa, olisi kiinnostunut tietämään tunteeko hän ilmiötä tarkemmin. 16 Saarn 3:1,4. 9","paragraph_char_start":28916,"paragraph_char_end":33528,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4115}
{"query-id":"query-10cdfd1283237fc191939008e8815272","original_paragraph":"14 kaava), joka laukeaa vaikka punaiseksi maalatun tikun avulla. 5. Harmaalokki saattaa hylätä munansa, jos se saa eteensä oikean näköisen munan, vaikka se olisi niin suuri, ettei se pysty kiipeämään sille. 6. r-strategia lisääntymisessä: kalojen kutu; mitä tuhlausta! 7. Ihmiskoiraan aivot, jotka eivät erota elävää naarasta kaksiulotteisesta kuvasta, vaan kiihottuvat myös siitä; jälleen kerran: mitä tuhlausta! 8. Ihmisnaaraan kuukautisvuoto ja -kivut (ei mitään ilmeistä funktiota, pelkkää kiusaa). 9. Loispistiäisen toukat, jotka syövät isäntänsä elävältä sisältäpäin. Suunnittelijan viesti ihmiselle? 10. Ihmisen häntäluu, viisaudenhammas ja umpilisäke. Kiusa se on pienikin kiusa? 11. Kaikki geneettiset vaivat, kehityspoikkeamat ja sairaudet (likinäköisyydestä vakavimpiin epämuodostumiin). Viestejä erehtyväiseltä suunnittelijalta? 12. Ihmisaivot, jotka muodostavat kuvan maailmasta sen perusteella, mikä on (ollut) lisääntymisen kannalta järkevää. Tämä mahdollistaa uskomuksia, joiden takana ei ole todisteita. 13. Taipumus tulla riippuvaiseksi mm. nikotiinista, alkoholista, huumeista, nettipornosta yms. Todisteiden puute ei ole todiste olemassaolosta Skeptikoita Jyväskylän kesässä Esimerkit osoittavat, että älyttömän suunnittelijan lisäksi ID:tä voitaisiin kutsua myös ED:ksi, pahaksi suunnittelijaksi (evil designer). Olipa luojalle annettu nimi mikä tahansa, kirjan loppusanoja on hiottu erityisellä hartaudella: Vaikka hyväksyisimmekin sen, että tietyn rakenteen evolutiivinen synty on toistaiseksi selittämättä, jää aina periaatteessa mahdolliseksi olettaa, että suunnittelusignaaleille ja niiden tuntemattomille funktioille on olemassa naturalistinen hypoteettinen evoluutiomekanismi. Tämä oletus siihen liittyvien maailmankatsomuksellisten perusnäkemysten kanssa on epäilemättä itsessään järkevä ja yhtä mahdoton todistaa vääräksi kuin luomisnäkemyskin (s. 306). Lausunto on kaikessa kiemurtelussaan kiinnostava mutta täysin virheellinen. Jo Darwin kirjoitti seikoista, joiden olemassaolo romuttaisi hänen teoriansa. Sen pohtimista, mikä tulos tai löydös kumoaisi lähtökohtana olevan olettamuksen, voidaan melkeinpä pitää yhtenä tieteellisen teorian tai hypoteesin tuntomerkkinä. Ei siis ihme, että älykkään suunnittelijan tai psykoanalyysin puolustajat eivät tällaisia mietiskele. Vaikka teoriaa älykkäästä suunnittelijasta ei siis voidakaan kumota, loppupäätelmä kirjasta on kuitenkin toiveita herättävä: luomisoppi on pahassa kriisissä, jos hyväntahtoiset professoritkin joutuvat harrastamaan näin kieroja temppuja, harhauttamista, valheellisuutta ja yhteydestään irrotettuja sitaatteja. Jussi K. Niemelä ja Osmo Tammisalo Jyväskylässä järjestetään heinäkuussa puhetilaisuus teemalla Uskotko mitä sinulle väitetään? Tilaisuudessa puhuvat Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen johtaja professori Jukka Maalampi, Kuopion yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas, Skeptikko-lehden päätoimittaja Risto K. Järvinen, psykologi, PsT Jukka Häkkinen ja Viron skeptikkoyhdistyksen Martin Vällik. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Christian Forsberg. Perjantaina klo 14-16, Kaupunginteatterin lämpiö, Vapaudenkatu 36. Vapaa pääsy. Älykkyys, geenit ja ympäristö Darwin-seura ry ja Status ry (Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian opiskelijat) järjestivät maanantaina evoluutioseminaarin kiistellystä aiheesta älykkyys, geenit ja ympäristö. Tapahtumaan Uuden Ylioppilastalon Mannerheimsaliin oli kuitenkin saapunut vain kourallinen ihmisiä, joista suurin osa Darwinseuran jäseniä. S eminaarin avasi Darwin-seuran puheenjohtaja, sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos. Roos mainitsi heti ensimmäiseksi, että aihe, yksilöiden ja ryhmien väliset älykkyyserot, on lievästi sanottuna arkaluontoinen. Ja takapakkiakin tuli jo ennen seminaaria, koska alunperin mukaan lupautuneelle psykologian professori Liisa Keltikangas-Järviselle tuli yllättäen este. Hänet korvasi ansiokkaasti FM, VTM, tutkija Markus Jokela Helsingin yliopiston psykologian laitokselta. Muut esitelmöitsijät olivat akatemiaprofessori Kai Kaila (Helsingin yliopisto), valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen (Tampereen yliopisto), sosiaalitutkimuksen menetelmien opin professori Pertti Töttö (Kuopion yliopisto) ja FM, tutkija Mikael Nederström (Helsingin yliopisto). Voidaanko tabuista keskustella? Roos kertoi otsikkonsa Pohdintoja erään tabuaiheen ympärillä alla, että jopa Darwinseuran piirissä oli keskusteltu, onko asian julkinen käsittely lainkaan paikallaan. Seminaari päätettiin kuitenkin järjestää, koska Roosin mukaan tabuaiheita on niin vähän jäljellä. Ongelman muodostaa älykkyyden periytyvyys ja rähähdystynnyrin ytimessä ovat ryhmien väliset erot. Roos totesi, että pari hänen asiantuntijana pitämäänsä henkilöä kieltäytyi ilmeisesti tästä syystä kutsusta saapua esitelmöimään seminaariin. Roos teki myös henkilökohtaisen tunnustuksen: Olin aiemmin vakuuttunut, että ÄO-tutkimus on huuhaata ja siitä kiinnostuneet ovat iljettäviä rasisteja. Pidin kaimaani, kanadalaista professoria J.P. Rushtonia hirviönä, ja Arthur Jensen herätti ristiriitaisia muistoja, koska vuoden 1969 ÄO-kohun aikoihin olin Yhdysvalloissa opiskelemassa. Ajattelin myös, että toinen The Bell Curve -teoksen kirjoittajista, Charles Murray, on ja oli taantumuksellinen porsas. Samoin olin sitä mieltä, että täällä paikalla oleva Tatu Vanhanen on pilannut Suomen maineen kirjoittamalla Richard Lynnin kanssa kansantulon ja älykkyyden kausaaliyhteydestä, koska hänet on sekoitettu poikaansa joka on Suomen pääministeri! Sitten seurasi paljastus: Olen nyttemmin hieman muuttanut mieltäni. Tiedän enemmän, luulen vähemmän. Olen sitä mieltä, että ÄO-tutkimusta kohtaan esitetty kritiikki on useimmiten virheellistä ja perusteetonta. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa aiheesta taannoin käyty keskustelu oli lähinnä osoitus tietämättömyydestä. Siinä kävivät ilmi tyypilliset ennakkoluulot: älykkyydellä ei ole merkitystä - eikä se periydy. Roos esitti, miten alan kirjallisuuden lukemisesta nousee kuitenkin näkökulma, että nimenomaan älykkyyden heritabiliteetin kieltäjillä on asiassa todistustaakka; näyttöä pe- 26 Skeptikko 2\/2006 Skeptikko 2\/","paragraph_char_start":77451,"paragraph_char_end":83579,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":11025}
{"query-id":"query-9fc8921c930b8360aa1dc746e9465090","original_paragraph":"12 Huumeasiakkaiden on vaikea löytää omaa paikkaansa palvelujärjestelmässä, koska hoitopaikkoja on useita ja hoitoonohjaus ontuu. sinkin, jos he ovat motivoituneita käymään ryhmissä ja muissa avopalveluissa. Jo nuorena käytön aloittaneilla ei ole ollut päihteetöntä elämää: kun ihmisen pitää muuttaa oma identiteettinsä, arvonsa ja asenteensa, se ei tapahdu hetkessä. Tällöin voidaan tarvita pitempäänkin laitoskuntoutusta. Sisko Noukka huomauttaa, että hoitopaikan valinnassa on otettava huomioon asiakkaan tarvitsema apu: onko kuntoutuspaikassa asiantuntemusta sekakäyttäjien hoitoon tai vaikkapa mielenterveysongelmien hoitoon. Sukupuolellakin voi olla merkitystä: naisille on joitain omia hoitoyhteisöjä. Perheellisillä täytyy ottaa huomioon koko perheen hoitomahdollisuus. Hyviin hoitopaikkoihin saattaa olla pitkätkin jonot. Loppuvuodesta hoitoon pääsy voi taas tyssätä siihen, että kunnan päihdekuntoutukseen varaamat määrärahat ovat loppuneet. Jos hoitoon hakeutuu nuori ihminen, jolla on pieni lapsi, maksusitoumuksen saa helpommin. Yksinäiselle, pitkän linjan kulkijalle maksusitoumuksen saanti on toisinaan kiven takana. Jos takana on jo monta laitoshoitojaksoa, saatetaan panna puolen vuoden karenssille, vaikka näin ei lain mukaan saisikaan toimia, Mailis Taskinen sanoo. Päätöksen täysi-ikäisen huumeidenkäyttäjän hoidon kustantamisesta tekee Tampereella asiakkaan sosiaalityöntekijä. Arviointi ja kuntoutuspaikan valinta tehdään hoitavan ja maksavan tahon yhteistyönä. Mikään laitos ei raitista Mikään laitos ei raitista. Olipa laitosjakso lyhyt tai pitkä, kaiken A ja O on, että avohoito on hyvin järjestetty laitoshoidon jälkeen, Tuula Rantanen korostaa. Sisko Noukka sanoo, että intervallihoidoista on hyviä kokemuksia. Laitoskuntoutus on jaksotettu niin, että välillä asiakkaalla on kotiharjoittelujaksoja, jolloin hän on avohoidon asiakkaana. Silloin rakennetaan turvaverkkoa, jotta elämä sujuisi kotipaikkakunnalla. Mailis Taskinen tähdentää, että alun alkaen on otettava koko verkosto huomioon: sekä ongelmaa ylläpitävä että tukea antava ja kuntouttava verkosto: Yksi ulottuvuus ovat sakot, tuomiot ja velkaantuminen. Mitä kaikkea on vireillä ja tulossa. Ne voivat aika tehokkaasti sabotoida hyvänkin hoidon. Intensiivistä tukea Tampereella päihdeongelmaisille ei ole riittävästi asuntoja eikä asumiseen riittävästi tukea. Eritasoisia tukiasuntoja on henkilölle. Päihdepoliittisessa suunnitelmassa ehdotetaan, että kuntouttavan laitoshoidon ja tuetun asumisen jälkeiseen asumiseen varataan vähintään 50 asuntoa vuosittain. Tuettu asuminen ja tukiverkoston rakentaminen ovat tärkeitä jälkihuollon osia, ettei tarvitsisi mennä takaisin huumeluukkuihin ja entisiin porukoihin. Turvaverkkoa voi rakentaa monenlaisista palasista: avohoitopalvelujen lisäksi on vapaaehtoistyötä, lukuisat yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa, on erilaisia ryhmiä. Pulmana on kuitenkin, miten saada riittävän intensiivinen ja pitkäaikainen sosiaalinen tuki, Mailis Taskinen sanoo. Kuka pitää langat käsissään? Pitkässä hoitoketjussa on monta toimijaa eikä eri tahojen välinen työnjako ole aina selvä. Jonkun pitäisi pitää langat koko ajan käsissään, ettei asiakas tipahda ketjun läpi: Palvelujen yhteensovittamisessa, työnjaossa ja yhteistyössä on petrattavaa. Tarvitaan palveluohjausta: joissakin tapauksissa palveluohjaaja voisi olla asiakkaan sosiaalityöntekijä, joissakin sosiaaliterapeutti. Kaikki A- klinikan asiakkaat eivät ole so- Alkoholia, lääkkeitä, huumeita Tampereella arvioidaan olevan vähintään runsas tuhat suonensisäisesti huumeita käyttävää. Lisäksi on tuhansia kannabiksen käyttäjiä. Nuorilla ekstaasin ja muiden design-huumeiden käyttö yleistyy nopeasti. Vuonna 1999 Tampereen seudulla myytiin vähintään noin kaksi miljoonaa puolen gramman hasisannosta ja noin samankokoista amfetamiiniannosta. Poliisin haltuun joutui lähes ekstaasitablettia. Yleisin huume kannabiksen jälkeen on amfetamiini. Heroiinia Tampereella liikkuu toistaiseksi vähän. Sen sijaan käytetään laajasti katukaupassa myytäviä opioidilääkevalmisteita, Subutexia ja Temgesiciä. Huumeiden käyttöä tavallisempaa on lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö. Yleisin päihdeongelma on yhä alkoholin liikakäyttö. Runsaan asukkaan Tampereella arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia useimmiten noin kymmenen vuoden viipeellä, huumeet jopa muutaman kuukauden kuluttua käytön aloittamisesta. Sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa päihteet aiheuttivat Tampereella yli 22 miljoonan markan kustannukset vuonna Jos hiv-epidemia leviää pääkaupunkiseudulta Tampereelle, se kasvattaa erikoissairaanhoidon kuluja noin miljoona markkaa potilasta kohti. Lastensuojelussa 37 prosenttia huostaanotoista tehtiin vuonna 1999 vanhempien päihteiden käytön takia. Parhaassa hedelmällisyysiässä olevien naisten päihteiden, erityisesti huumeidenkäytön yleistyminen ennakoi, että raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien määrä lisääntyy. Raskaana olevien ja pienten lasten narkomaaniäitien määrän oletetaan olevan useita kymmeniä lähimpien vuosien aikana. Tampereella päihdehoitoon käytettiin erityispalveluissa ja lastensuojelun sijaishuollossa 30,8 miljoonaa markkaa vuonna Lähde: Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 8\/2000. siaalitoimen asiakkaita, eivät edes huumeidenkäyttäjät, Mailis Taskinen sanoo. Oleellista on, että joku ottaa kokonaisvastuun ja katsoo, että kaikki toimii yhteen. Se pitäisi selkeästi sopia. Nyt se on sattumanvaraista ja riippuu siitä, kuinka hyvin sosiaalityöntekijä tai sosiaaliterapeutti tuntee asiakkaan asian omakseen. Luvassa matalan kynnyksen hoitopiste Tampereen päihdepoliittisessa suunnitelmassa lähdetään siitä, että päihdehaittoja pitää vähentää silloinkin, kun päihteidenkäyttäjä ei voi lopettaa käyttöä. Suonensisäisiä huumeita käyttävien Neuvonta- ja tukipiste Nerviin asiakas voi tulla ilman lopettamismotivaatiota. Tampereelta puuttuu kuitenkin huumeidenkäyttäjien matalan kynnyksen hoitopiste. Nyt he hakevat apua muun muassa vieroitusoireisiinsa terveydenhuollon päivystyksestä. Huumeasiakkaiden on myös vaikea löytää omaa paikkaansa palvelujärjestelmässä, koska hoitopaikkoja on useita ja hoitoonohjaus ontuu. Päihdepoliittiseen suunnitelmaan sisältyykin matalan kynnyksen hoitopisteen perustaminen. A-klinikkasäätiö teki siitä kehittämishankeanomuksen Raha-automaattiyhdistykselle ja tälle vuodelle projektirahoitusta myönnettiin markkaa toiminnan käynnistämiseen. Hoitopisteen on tarkoitus toi- 12 SOSIAALITURVA 3\/ \/17\/06, 11:10 AM","paragraph_char_start":42276,"paragraph_char_end":48841,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5869}
{"query-id":"query-8e9bd6464c3d467b7c3e98a4f0da2b25","original_paragraph":"35 34 Eläkeselvittelyt ja muut palvelut Haastatteluissa kuvattiin yhteistyötä sosiaalityön ja terveydenhuollon välillä lähinnä sitä kautta, miten terveydenhoitajan palvelut ovat käytössä ja tehdäänkö pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. Muutamat mainitsivat myös käytettävissä olevat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Muutoin terveydenhuollon rooli kokonaisuutena jäi melko hämäräksi. Puhe painottui eläkeselvittelyihin, joita monissa toimipisteissä on mahdollisuus tehdä omana toimintana. Eläkeselvittelyistä jäi mieleen pohdinta, käytetäänkö sitä enemmän jäljellä olevan työkyvyn arviointiin vai työllistymisen esteiden kartoittamiseen ja mitä selvittelyistä on lopputuloksena. Kokonaisuutena järjestelmä näyttää toimivan. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkuus eläkehylkäyksen jälkeen on myös melko tavallista. Yksi mahdollinen kehittämiskohde voisi olla se, miten etuuksia todellisuudessa sovitetaan. Keskusteluissa nousi esiin kannanotto, jonka mukaan asiakkaat roikkuvat liian pitkään työmarkkinatuella, vaikka sairasloma voisi olla oikeampi vaihtoehto, ehkä myöhemmin eläke. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat eivät siis sinänsä kuormita terveydenhuollon palveluja vaan pikemminkin päinvastoin. Verenpaineen mittauksestakin saattaa olla monta vuotta aikaa. Asiakkaat eivät myöskään tiedä, mitkä peruspalvelut olisivat heidän ulottuvillaan. Yksi asiakasryhmä, joka usein mainittiin, (jos heitä vaan toimipisteissä oli), olivat koevapaudessa olevat. Onko heille jotain omia, muita palveluja vai erottuvatko he muuten jollain tavalla ohjauksessa tai jatkon suunnittelussa, ei käynyt ilmi. Vaikka keskusteluissa herkästi korostuu se, että kuntouttavaa työtoimintaa pidetään joskus automaattina, se ei ole koko totuus. Haastateltavat halusivat nostaa esille myös sen, että aktivointisuunnitelmassa otetaan yleensä hyvin huomioon, jos kuntouttava työtoiminta ei sillä hetkellä ole järkevä vaihtoehto. Sinne ei lähetetä, jos katsotaan, ettei siitä juuri nyt ole hyötyä. Sosiaalinen kuntoutus muitakin määrittelyjä tarvitaan Keskusteluissa nousi usein esille sosiaalinen kuntoutus. Työmenetelmänä se ei ole uusi, mutta lainsäädännössä sitä ei vielä ole. Sitä ollaan ehdottamassa vasta uuteen, valmisteilla olevaan sosiaalihuoltolakiin. Tässä näkyy määrittelyn kirjavuus. Sosiaalista kuntoutusta toivotaan joko lisää tai pohditaan millaiseksi sen sisältö tulisi muotoutumaan. Sosiaalinen kuntoutus näyttäytyy puheessa jonkin verran irrallisena kokonaisuutena. Ei siis ole vielä selkeää käsitystä siitä, onko se enemmän elämänhallinnan parantamista vai työllistymisvalmiuksien edistämistä vai jokin aivan oma, sisällöllinen kokonaisuutensa kaikkien muiden palvelujen rinnalla. Toinen, selvästi ristiriitainen käsite, on ns. matalan kynnyksen paikka. Näitä paikkoja vastaajat kaipaavat lisää, varsinkin niille asiakkaille, joilla on mielenterveysongelmia. Yksiköiden työntekijät pohtivat paljon sitä, mieltävätkö he itse oman toimipisteensä ns. matalan kynnyksen paikaksi vai mieltävätkö mahdollisesti asiakkaat tai muut yhteistyötahot toiminnan luonteen näin ja pitääkö oletus paikkansa. Osa toimipaikoista haluaa selvästi olla juuri matalan kynnyksen paikka eri perustein ja osa taas kokee määritelmän leimaavana.","paragraph_char_start":72075,"paragraph_char_end":75290,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9401}
{"query-id":"query-0a8c748fc5ace3d8a24444548abebae1","original_paragraph":"6 Marit Lammes innostui koskenlaskusta kuntolomansa aikana ja siitä tuli hänelle pysyvä harrastus Monipuolinen loma kylpylähotellissa täysihoidolla ja kunto-ohjelmalla, kauniissa ympäristössä ja mukavassa seurassa. Hinta vaivaiset 150 euroa. Kannattaisiko kokeilla? Merivoimien pääluottamusmiehen Marit Lammeksen kuntoloma ajoittui hetkeen, jolloin puolustusvoimien palkanmaksusotkut kävivät kuumimmillaan. Viiden päivän irtiotto auttoi häntä lataamaan uutta virtaa itseensä. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n (PHT) järjestämät liikuntalomat ovat kaikkien Aliupseeriliiton työssäkäyvien Kuva: Jiri Halttunen Täydellinen irtiotto arjesta jäsenten haettavissa. Niissä keskitytään liikuntaan, painonhallintaan sekä pysyvään elämäntapojen muutokseen. Lammes perusteli PHT:lle lähettämässään hakemuksessa lomatarvettaan työkiireillä ja vaikeudella ottaa omaa aikaa. Hän kaipasi tuolloin myös uutta motivaatiota liikkumiseen. Lammeksen lomakohde oli Kuusamon Oulangassa, keskellä kansallispuistoa. Majoitus oli yhden hengen huoneissa ja pääsimme astumaan huoneistamme suoraan erämaahan. Paikka tarjosi Lammekselle täydellisen irtioton arjesta. Hotellissa ei ollut iltaelämää. Paikassa ei myöskään ollut televisiota, sanomalehtiä tai yleisessä käytössä olevia internet-koneita. Koskenlasku osaksi elämää Liikuntaohjelma sisälsi Lammeksen mukaan ennen kokematonta pohjoisen erämaahan kuuluvaa liikuntaa. Siellä oli muun muassa vaellusta asiaankuuluvine laavupysähdyksineen, koskenlaskua kumiveneillä, ohjattua kiipeilyä sekä kanootilla ja kajakilla melomista. Ohjaajat korostivat luontoa kuntosalina ja he toivat sen tiimoilta esille erilaisia mahdollisuuksia. Koskenlaskusta tuli Lammekselle pysyvä harrastus. Vaeltamista olen harrastanut aikaisemminkin, mutta ehkä rohkeus ja usko omaan osaamiseen kasvoi siellä. Lisäksi tutustuin netissä olevaan HejaHejapalveluun, jonka avulla on helppo seurata omaa liikkumista. Varsinaista kunto-ohjelmaa hänelle ei tehty, mutta ryhmässä käytiin läpi asioita, joita kukin voisi tehdä omassa elämässään toisin. Lisäksi kuntotekstit antoivat reaaliaikaista tietoa omasta tilanteesta. Lammes suosittelee kuntolomalle hakeutumista kaikille, joilla arjen pyörittäminen vie kaiken vapaa-ajan tai jotka kaipaavat muuten katkoa arkeen. Hän toteaa, että kuntolomalle voi osallistua kuka tahansa. Henkilön ei siis tarvitse olla varaton tai huonokuntoinen. Omassa ryhmässäni oli entinen ammattilaisjääkiekkoilija ja alle kolmikymppinen hyväkuntoinen nuori nainen. On mahtavaa saada viettää viikko ventovieraiden ihmisten seurassa aivan uudenlaisessa ympäristössä. Riikka Kankare pääsi ensimmäistä kertaa kokeileemaan lumikenkäilyä Kuusamon luonto tarjoaa henkeäsalpaavan liikkumisympäristön. Kuva: Marit Lammes Uusia maisemia ja kipinää liikuntaan Sotilasammattihenkilö Riikka Kankare osallistui Rokua Spassa järjestetylle kuntolomalle huhtikuussa. Viiden päivän jaksosta jäi käteen uusia liikuntalajeja ja kipinä monipuolisempaan liikuntaan. Kankare kiinnostui mahdollisuudesta ja hän teki hakemuksen PHT:lle ja sai ilokseen myöntävän vastauksen. Kirjoitin pitkän, tunteisiin vetoavan hakemuksen, koska luulin, että sinne on paljon hakijoita. Todellisuudessa jaksoja on peruutettu, koska niihin ei ole ollut tarpeeksi hakijoita. Kankare oli tyytyväinen saamaansa lomapaikkaan. Hän valitsi paikaksi Oulun seudulla olevan kohteen, koska ei ollut aikaisemmin käynyt alueella. Myös alueen kaunis luonto veti puoleensa. Hotelli oli todella siisti ja kaunis. Siellä oli ilmaiset kylpyläkäynnit koko loman ajan ja mikä tärkeintä, majoitus yhden hengen huoneissa. Ruokaa oli tosin hiukan liikaakin. Hotellissa oli myös vilkas iltaelämä, esimerkiksi tanssia ja karaokea. Olohuoneeseen ilmestyi Crosstrainer Kankare halusi lomalla päästä kokeilemaan eri liikuntalajeja. Ympäröivä luonto ja luminen maisema mahdollistivat muun muassa lumikenkäilyn, mikä oli hänelle ihan uusi laji. Tein myös ensimmäisen oikean harjoituksen kahvakuulalla. Harjoittelimme myös oikeaoppista venyttelyä. Spahotellissa oli tarjolla tietenkin runsaasti vesijumppaa eri muodoissaan. Ohjelman vetäjät olivat Kankareen mukaan todella innostuneita työstään ja erittäin ammattimaisia. Viikko-ohjelma tuli hyvissä ajoin kotiin ja paikan päällä tehtiin kaikki mahdolliset kalliit testaukset, joita ei muuten itselleen saisi teetettyä. Varsinaista kunto-ohjelmaa Kankareelle ei tehty. Jokainen teki sen viikon aikana itse, ottaen huomioon omat todelliset resurssit, kuten käytettävissä olevan ajan ja lähialueen liikuntapaikat. Saimme käyttäjätunnukset keskustelusivulle, jossa voi kysellä neuvoa opettajilta ja keskustella oman ryhmän kesken. Siellä on jaossa myös valmiita ohjelmia eri lajeille. Kankareen mukaan tarttui viiden päivän kuntolomalta jotakin pysyvää. Uskon, että testaukset avasivat jokaisen silmiä omasta kunnosta, sisäisen rasvan määrästä ja unen tasosta. Löysin 20 minuutin intervalliharjoituksen, josta on enemmän hyötyä kuin tunninkin kävelylenkistä, jossa syke ei nouse. Vesijuoksusta tuli uusi suosikkilajini. Hankin myös Crosstrainerin olohuoneeseen television eteen. Kankare korostaa, että osallistuakseen kuntolomalle ei tarvitse olla huonossa kunnossa tai sairas. Suosittelen kuntolomaa jokaiselle, joka haluaa kivan viikon halvalla, kauniissa ympäristössä kivojen ihmisten kanssa. Teksti: Asta Ruuskanen Lisätietoja haettavista lomista sekä 10 Ammattisotilas 3\/2013 Ammattisotilas 3\/","paragraph_char_start":17758,"paragraph_char_end":23157,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2169}
{"query-id":"query-6ff699b3c5e83978b027b74640bb6b41","original_paragraph":"17 YCED Tuula Rantaeskola: Nuorisovaihtoa jo 1950-luvulla Tänä vuonna juhlimme ns. virallisen nuorisovaihdon 50-vuotista taivalta. Jo 1950-luvulla kuitenkin vaihtoa aloiteltiin. Kun vuonna 1955 Tukholmassa pidettiin Euroopan piirikuvernöörien kokous, yksi tärkeistä asioista oli lasten ja nuorison vaihto eri Lions-maitten välillä. Asiaa valvoi ns. Bir-neuvosto (Lions Board of International Relations), johon tuolloin kuului vain Ruotsi ja Norja Pohjoismaista. Kaikkien Euroopan maan piirikuvernöörejä pyydettiin nimeämään edustaja ko. neuvostoon. Vuoden 1956 alussa Suomeen nimettiin kv. suhteille ja nuorisovaihdolle yhdysmies, Paul Hjelt, ja hänen avukseen erikoisesti hoitamaan nuorisovaihtoa Erik Österberg. Ensisijaisesti ryhdyttäisiin vaihtamaan lionien omia ja myöhemmin muittenkin lapsia Vuonna 1957 oltiin huolissaan siitä, että vain puheissa kansainvälinen toiminta on esillä ja teot puuttuvat. Siksi päätettiin vuoden 1959 toiminnasta, että koska vaihtojen toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, päätettiin järjestää eri maihin nuorisoleirejä, joihin nuoret voivat osallistua pientä maksua vastaan. Lehdessä 1\/59 julkaistiin kirjoituskilpa nuorisolle, jonka pääpalkintona oli markan lahjamatka Keski-Euroopassa kesällä pidettävälle nuorisoleirille. Kilpailun voitti Timo Jokinen Vaajakoskelta, joka käytti voittorahan kirjoituskoneen ostoon. Saksan lionspiirin järjestämälle leirille Münchenissä kesällä 1960 pääsivät arvonnan jälkeen neljä lionstytärtä. Piirikuvernöörineuvosto oli koolla , jolloin perustettiin nuorisovaihtotoimikunta BIR Esko Ajangon johdolla ja siihen kuului jäseninä joka osapiirin piirikuvernöörin nimittämä BIR-jäsen. Päämaja ilmoitti nuorisovaihdon ensimmäisen toimintavuoden (1962) osallistujien määräksi 131 nuorta. Tuonaikaiset leirikertomukset eivät liiemmin poikkea nykyisistä eivätkä leiriohjelmatkaan. Nuorisovaihto vakiintui v Nuorisovaihto vakiinnutti asemansa 1970 luvun alussa. Vuosikymmenen alussa vaihtoja oli keskimäärin ja lopussa jo kasinkertaistunut Nuorisovaihdon 50 vuotisjuhlassa Pieksämäellä YCED Tuula Rantaeskola luovutti nuorisovaihtopinssit entisille kollegoilleen. Vasemmalta Jari Rytkönen, Jaakko Harjumäki ja Tapani Rahko. Kuva: RNen. määrä. Esimerkiksi oli yhteensä 411 vaihtoa nuorisotoimikunta totesi, että lähes joka piirissä oli jo vaihtotoimintaa. USA:sta tuli suosituin kohdemaa 1970-luvun lopussa, jolloin charterkoneellisia nuoria saattajineen kuljeteltiin rapakon taakse. Vuosina vaihtomäärät olivat suuria. Tällä jaksolla suurin vaihto oli vuonna 1997, jolloin Suomesta lähti 448 ja meille tuli 175 nuorta. Tämän hetken maailmassa luvut tuntuvat aivan utopistisilta. Ainakin vuosina mainitaan saattajia olleen mukana kaukomatkoilla usein ladyineen! Tuohon aikaan Australia, Etelä-Afrikka, Japani ja Uusi Seelanti hoidettiin yhteispohjoismaisesti vuorovastuin. Saattomatkat loppuivat vuonna Poimintoja vuosilta : Vuonna 1989 Australiaan meni 51 ja 30 joulun aikaan Suomesta uusia vaihtomaita olivat Unkari, Uusi Seelanti, Meksiko ja Ecuador eestiläistä oli Suomessa perheissä ja 8 leirillä, ja ensimmäisen kerran pidettiin neljä leiriä. Vuonna 1999 aloitettiin vaihto Intian kanssa. Vuonna 2002 USA:n vaihto putosi 40 %. Viime kesänä lähtijöitä oli enää 54 nuorta. Vuonna 2008 ja 2009 joulukuussa pidettiin talvileirit Kuusamossa luvun suuret vaihtomäärät alkoivat pienentyä 2000-luvulla nykyiseen noin 250 lähtijään ja 150 vastaanotettuun nuoreen. Varsinkin USAn vaihto on hiipunut koko ajan. Toisaalta uusia maita, varsinkin Itä- Euroopasta on tullut koko ajan lisää: Romania, Slovenia, Makedonia, Tsekki-Slovakia, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Mongolia jne. Olipa jo yhteyshenkilöt Ranskan Guyana\/Guadeloupeen ja New Caledoniaan. Taisipa joku jo toissa kesänä kysellä mahdollisuutta päästä Guadeluopeen! Pohjoismainen yhteistyö vilkasta Yhdessä on järjestetty Japanin, Australian ja Uuden Seelannin vaihtoja. Matkojen järjestelyvastuuta on kierrätetty Pohjoismaiden kesken. NSRkokouksissa nuorisovaihtojohtajilla on ollut omat palaverinsa, joissa toimintatapoja on hiottu. Myös Conventioneissa on Pohjoismailla ollut suuri rooli nuorisovaihtoa esiteltäessä. Kolmena viimeisenä vuonna nuorisovaihdon standi on ollut Tanskan, Suomen ja Islannin vastuulla. Syyskuun Eurooppa Forumissa päätettiin lopettaa Pohjoismainen nuorisovaihdon esittelypiste Conventioneissa. On katsottu, että päämajan tulee osallistua ko. standin kustannuksiin eikä vastuuta voi sälyttää yksin Pohjoismaille, koska esillä on ollut myös muiden maiden vaihtoa. Samoin on EF:ssä päätetty, että NSR:ssä ei enää ole nuorisovaihtokokousta! Tänä päivänä näyttää siltä, että useat vanhat vaihtomaat vähentävät kiintiöitä. Pohjoismaista Norjassa ja Ruotsissa vaihto tuntuu hiipuvan koko ajan. Suomessa määrät ovat 5 6 viime vuoden aikana pysyneet vakioina, lähteviä n. 250 ja tulevia n Sosiaalisella medialla uusia ulottuvuuksia Parin viime vuoden aikana sosiaalisen median mukaan tulo on antanut aivan uudet ulottuvuudet. Nuoret tutustuvat jo ennen leirejä Facebookissa. Leirin jälkeen keskustelu jatkuu vuosikausia. Jo pian leirin jälkeen nuoret sopivat yhteistapaamisia sopivaan Keski-Euroopan kaupunkiin. Nuorisovaihtojohtajilla on oma suljettu Facebook-ryhmänsä, jossa voi vaihtaa mielipiteitä, ilmoittaa vapaista leiripaikoista ja jutella nuorisovaihtokysymyksistä. Teknisesti haku on muuttunut totaalisesti. Paperit on jätetty unholaan ja kaikki asiakirjat hoidetaan sähköisesti. Allekirjoitussivu lähetetään skannattuna. Kaikesta huolimatta nuorisovaihto on edelleen kilpailukykyinen tuote. Myönteistä palautetta tulee edelleen. Monet kokevat vaihdon olleen heidän elämänsä parasta aikaa. 5\/12 LION 17","paragraph_char_start":69274,"paragraph_char_end":74946,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":9596}
{"query-id":"query-dcc15fe62644743a9c894ddb123f9bc6","original_paragraph":"3 Logistiikan kehitys Talokaivo Oy:n logistiikka on kehittynyt viimeisen vuoden aikana huomattavasti. Vuoden päivät yrityksemme toimituksista ja logistiikasta vastannut Teuvo Timonen on toiminut kuljetusyrittäjänä vuodesta 1992 lähtien. Siirtämällä yrittäjäkokemuksensa Talokaivon logistiikan pyörittämiseen hän on tuonut tehokkuutta yrityksen toimintaan. Noin 20 vuotta ympäri Suomen olevia työmaita kierrettyään Timonen ymmärtää toimitusaikojen tärkeyden. Varastossa on oltava oikeaa tavaraa oikeaan aikaan ja varastonkierto on pidettävä tiheänä, jotta valmis tavara ei seiso paikallaan, vaan se saadaan heti liikkeelle. Talokaivon kaivot, pumppaamot ja erottimet valmistetaan eri tuotanto-osastoilla. Samaan kohteeseen menevät monet eri tuotteet valmistuvat usein eri aikaan, mutta toimitukset kohteisiin pyritään kuitenkin hoitamaan samanaikaisesti tai asiakkaan toiveiden mukaisesti. Timonen toimii edelleen yrittäjänä perustamassaan Tevatrans Oy:ssä. Talokaivo käyttää Tevatrans Oy:n palveluita mm. mahdollisten pikakuljetusten yhteydessä. Aamuinen tehtävänjako lähettämössä. Kuvassa: Ilkka (kuljetus), Teva (logistiikka), Ismo (kuljetus) Yhteistyötä kuljetusliikkeiden kanssa Talokaivo tekee tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä eri kuljetusliikkeiden, mm. Nakkilassa sijaitsevan Kuljetusliike Mitikan, kanssa. Mitikka kuljettaa Talokaivolle putkia TT-Plast Oy:stä, Porista. Kun auto on tyhjennetty putkista, se lastataan Talokaivon tuotteilla jatkoyhteyksiä ja -kuljetuksia varten. Autojen käyttöaste pidetään korkealla. Tyhjiä ajoja vältetään sekä kustannusettä ympäristösyistä. Auringonkeltaiset kaivopaketit lähdössä Mitikan kyydissä tukkuliikkeisiin, Onninen Oy:lle ja Ahlsell Oy:lle","paragraph_char_start":2263,"paragraph_char_end":3954,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":307}
{"query-id":"query-3dd7c522466ee2c77f5bf2e0d19b0ad5","original_paragraph":"9 kulttuurit ja kokemukset. Mutta yhteiskunta, enemmistö ja normit merkitsevät, että jotkut joutuvat heikompaan asemaan, ja se on huono asia. Aino valmistui juristiksi Uppsalan yliopistosta vuonna 2012 ja perusti oman lakitoimiston. Hän on erikoistunut auttamaan ihmisiä, joita on vainottu kotimaassaan seksuaalisen tai sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Lopputyötään varten hän oli tutkinut Maahanmuuttoviraston tekemiä päätöksiä homo-, bi- ja transhenkilöiden hakemuksista. Näillä henkilöillä on lakisääteinen oikeus hakea turvapaikkaa, mutta Ainosta viraston tekemät kielteiset päätökset olivat monesti ristiriidassa lain tarkoituksen kanssa. Vaadittiin, että henkilö olisi elänyt avoimesti jo kotimaassa. Ja heille, jotka näin olivat uskaltaneet tehdä, sanottiin että olisitte olleet varovaisempia. Ruotsista käännytettiin ihmisiä, joita ei olisi pitänyt käännyttää, hän kertaa lopputyönsä tuloksia. Toimittuaan nyt turvapaikanhakijoiden julkisena avustajana hän on huomannut, että Maahanmuuttovirasto on parantanut arviotaan hakemuksista. Heillä on nykyään enemmän tietoa kuin ennen ja myös päätöstentekijöitä, jotka ovat htb-kysymysten asiantuntijoita. Myös eri maista kerätään informaatiota tehokkaammin. Juuri tiedon lisääminen on Ainosta tärkeintä asenteiden muuttamiseksi. Juristin työnsä ohella hän on luennoinut ja kouluttanut mm. maahanmuuttoviraston henkilökuntaa ja poliitikkoja. Hänestä vaikuttaa siltä, että hbt-henkilön on nykyään helpompi saada turvapaikka. Mutta turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut. Ugandan ja Venäjän kiristynyt suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin näkyy tilastoissa, hän toteaa. Vaikka Aino joutuu työssään kuuntelemaan asiakkaittensa järkyttäviä kertomuksia heihin kohdistetusta vainosta, hän ei voisi kuvitella tekevänsä mitään muuta. Tämä on unelma-ammattini. Tunnen, että teen todella tärkeää työtä. Haastattelu: Paula Tapiola ja Maarit Turtiainen Rullajulistekuva ja katalogikuva: PaulaTapiola Annika Hirvonen Valtiopäiväedustaja, Sigtuna Monet kunnat eivät noudata vähemmistölakia Työtä on niin paljon ja aikaa vähän, joten en ole ehtinyt miettiä miltä tuntuu olla valtiopäiväedustaja. Ehkä siihen rooliin kasvaa luonnostaan, Annika Hirvonen sanoo. Hän istuu ensimmäistä kauttaan valtiopäivillä ympäristöpuolueen edustajana. Mutta tunnen suurta vastuuta työstäni, hän täydentää. 9 Valtiopäivätalon ravintolan jono ei poikkea tavallisen ruokakuppilan lounasjonosta. Annokset lentävät vauhdilla tiskin yli ja salaattipöydän ääressä on tungosta. Olen kasvissyöjä, mutta voin pakon edessä syödä lihaakin. En halua mutkistaa asioita liikaa, Annika selittää valitessaan päivän kasvisvaihtoehdon. Ravintolan hälystä siirrymme istumaan syrjemmälle ympäristöpuolueelle varattuun pöytään. Annika on syntynyt, kuten hänen äitinsäkin Ruotsissa, mutta isä on muuttanut aikuisena Suomesta. Hänen kanssaan olen aina puhunut suomea. Lapsena en edes tiennyt, että äiti osasi suomea. Hän sanoi aina, ettei ymmärrä, jos sanoin hänelle jotain suomeksi. He ajattelivat, että näin oppisin molemmat kielet. Annika kertoo, että teini-iässä hänen suomensa oli heikko ja oikeastaan hän voi kiittää nykyisin hyvin sujuvaa suomeaan poliitikon urastaan. Kuunneltuaan Sisuradiolle antamiaan ensimmäisiä radiohaastatteluja, jossa hänen suomensa oman arvionsa mukaan oli haparoivaa, hän päätti parantaa kielitaitoaan. Politiikasta Annika innostui jo viisitoistavuotiaana, koulussa järjestetty keskustelu demokratiasta herätti kiinnostuksen. Internetin avulla hän löysi itselleen puolueen, jonka tavoitteet vastasivat hänen ajatuksiaan siitä miten ympäristöä tulisi suojella ja miten köyhyys ja epätasa-arvoisuus poistettaisiin. Hänelle itselleen ei toimiminen kansalaisjärjestöissä riitä.","paragraph_char_start":17591,"paragraph_char_end":21301,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2543}
{"query-id":"query-76da684e3d0e0203289d21d6918f77f3","original_paragraph":"30 Ammattikorkeakoulusta saa korkeakoulututkinnon, jonka tavoitteena on antaa valmiudet toimia ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija saa koulutusalaltaan sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon. Tutkinnon laajuus on opintopistettä ja opiskeluaika 3,5-4,5 vuotta. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on pistettä ja kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Koulutusta annetaan kahdeksalla koulutusalalla, joita ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvaraja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Opetusministeriö vahvistaa koulutusalojen koulutusohjelmat, joissa voi olla lisäksi suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutusohjelmien opetuskieli voi olla suomi, ruotsi tai jokin vieras kieli. Opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Perusopinnoissa hankitaan ammatin edellyttämät teoreettiset ja viestinnälliset valmiudet. Ammattiopinnot jakautuvat pakollisiin, vaihtoehtoisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Vapaasti valittavia opintoja voi suorittaa aloja ylittävinä opintoina myös muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa osaamistaan oman alan asiantuntijatehtävissä. monin tavoin. Opiskelijakunnille järjestetään koulutuksia ja tapaamisia erilaisista järjestötyöhön ja opiskelijapolitiikkaan liittyvistä asioista. Lisäksi SAMOK tuottaa tiedote- ja koulutusmateriaaleja sekä hankkii SAMOK -opiskelijakorttiin kytkettyjä valtakunnallisia opiskelijaetuja. SAMOKin toiminta tukee opiskelua SAMOK on mukana kehittämässä ammattikorkeakoulutusta ja vaikuttamassa yleisen opintososiaalisen järjestelmän kehittymiseen. SAMOK tekee edunvalvontatyötä erityisesti liittyen sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan, kansainvälisiin asioihin sekä opiskelijatutorointiin. SAMOK kouluttaa opiskelijakuntien edustajia kaikilla sektoreillaan. Vuoden aikana järjestetään useita tapaamisia, seminaareja sekä koulutuspäiviä. Liitto on julkaissut useita niteitä, joista saatavina ovat vielä Portfoliokäsikirja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillinen kasvu, Opiskelijatutoroinnin käsikirja ja Valokeilassa ammattikorkeakouluopiskelija sekä tammikuussa 2008 julkaistu tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna SAMOKista ja kaikesta liiton toiminnasta löytyy tietoa SAMOKin kotisivuilla osoitteessa Projektiluontoinen tutkimus- ja kehitystyö sekä soveltava tutkimus ovat osa ammattikorkeakouluopiskelua ja ne palvelevat myös elinkeinoelämää. Ammattikorkeakouluilla on tarkoitus kehittää mahdollisimman laajat, vuorovaikutteiset työelämäyhteydet. Harjoittelujen aikana opiskelija voi luoda työllistymistä helpottavia kontakteja elinkeinoelämään. Perustutkintojen lisäksi ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuiskoulutuksena muuntokoulutusta, erikoistumisopintoja sekä työelämälähtöisiä täydennyskoulutuskursseja. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema, valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Liitto huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen päättäjien tietoon. SAMOK tukee 27 jäsenopiskelijakuntansa toimintaa -30-","paragraph_char_start":96105,"paragraph_char_end":99568,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":12274}
{"query-id":"query-836ac544582c555c17db01e9dd6ec741","original_paragraph":"13 Kaupunki-innovaatiot juurtuvat paikallisesti kortteliajattelulla Kiez is a quiet residential neighbourhood. Yet within it is contained everything necessary for daily living which makes it a kiez. A kiez is defined as a small community within a larger town. A kiez can be quiet or bustling, trendy or suburban, grungy or leafy. Kiez.html Korttelitason kaupunki-innovaatiot. Asukkaan, kaupunkilaisen ja kaupungissa toimivan näkökulmasta merkittävä osa kaupunki-innovaatioista keskittyy asumisen, työnteon, palvelujen ja liikkumisen uuteen yhdistelyyn. Metropolialueella liikkumisen merkitys nostaa asemanseutujen merkitystä. Tulevaisuudessa korttelitaso yhdistää asumisen palveluja uusien yhdistelmien muodossa. Tässä selvityksessä toteutetaan kolmen korttelitasoisen kaupunkiinnovaation pika-analyysit (ks. luku 3). Kortteli on kaupunkiasumisessa yhteiselon muoto, vaikuttamisen taso ja kuluttamisen väylä. Kortteli on paikallisyhteisö, joka on kooltaan rajallinen. Kortteli voi olla pienimmillään usean kymmenen perheen alue tai sitten on kyseessä kaupunkimainen paikallisyhteisö, jossa voi olla jopa asukasta. Oleellista on se, että asukkaat voivat oppia tuntemaan toisensa ja alue tuntuu naapurustolta (oma talo ja lähinaapurit). Kortteli voi olla kaupunkimainen, ruutukaavan kortteli tai se voi olla toisiinsa luontaisesti liittyvä talorykelmä. Kortteli on eräänlainen asukas- ja osakasdemokratian muoto, jossa on kyseessä oma talo ja korttelinaapurit. Yleensä kaavoitushankkeessa kuullaan myös tonttia rajautuvia naapureita. Kortteli on myös palvelualusta, joka mahdollistaa lähipalvelut sekä kuluttajille (asukkaat) että palvelujen tuottajille. Korttelin koko takaa riittävän lähivolyymin yritystoiminnalle. Riittävä koko antaa myös mahdollisuuksia lähipalvelujen erilaisille tuottamisen tavoille. Korttelitasolla ratkaistaan myös pysäköintipaikat ja sen välittömässä läheisyydessä tulisi olla joukkoliikenteen pysäkki. Kiez kortteliajattelua Berliinistä. Berliini on historiallisesti jakautunut pieniin asukkaiden muodostamiin yhteisöihin, Kiezeihin. Kiez on kaupunkialueen yhteiskunnallinen viitekehys, se muodostaa asunnon ulkopuolisen kodin ja se on yleensä rauhoitettu läpikulkevalta liikenteeltä. Kieziin kuuluvat asukkaiden päivittäiset reitit ja niiden varrelle syntyneet lähipalvelut. Kiez-alueilla asukkaat ovat keskenään tuttuja, naapureita, ja naapurusto syntyy tuttujen naamojen avulla. Alueen asukkaat ovat palvelujen tärkein kohderyhmä. KORTTELITASON KAUPUNKI-INNOVAATIOT 13","paragraph_char_start":19297,"paragraph_char_end":21794,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2487}
{"query-id":"query-13d7088e24ef83537769b8aea8bf80b1","original_paragraph":"1970-luvun alkupuolella Linna oli kansakunnan virallinen viisas, joka saattoi luoda myyttiä itsestään haastattelijalle. Teloitushetkellä hän on kypsä syvä ihminen, kokenut ja sisäistänyt kaiken sen, millä hän ennen on keikaillut.” Tuntemattoman Koskela taas pohjautuu Linnan joukkueen johtajaan Einari Kokkoseen Nilsiästä, joka oli ”pirun mukava mies”, lähti alikersanttina talvisotaan ja kotiutui jatkosodasta kapteenina. joulukuuta. tULe mUKaan seuraamaan ja keskustelemaan! fb.com\/kansanuutiset. Eivätkä ääniä saaneet Musta rakkaus tai Päämäärä vaan Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Murre kuuluu ja kerron poljento on mahtavaa luettavaa etenkin sotavuosien osalta. Linna kertoo omin sanoin elämänsä vaiheet, ajattelunsa juuret ja romaaniensa taustat teoksessa Päivä on tehnyt kierroksensa – Väinö Linna muistelee, jonka on toimittanut Panu Rajala. ”Minä halusin kuvata, miten se lähtee tämmöisestä ulkoisesta tavoitteiden asettelemisesta ja sivistyspyrkimyksestä, mutta syvenee sitten. klo 14. TeksTi Kai Hirvasnoro K irjaiLija Väinö Linnan toivottiin kirjoittavan muistelmansa, mutta niitä ei saatu. Joo. . Hänellä oli himo lukemiseen jo kansakoulussa ja kova pyrky eteenpäin työskennellessään Finlaysonin tehtaalla Tampereella. Karo Hämäläinen on kuunnellut samat nauhat, mutta hänen romaaninsa taustalla on paljon muutakin autenttista Linna-aineistoa. Karo Hämäläinen kirjoittaa hänen mukauttaneen vastauksia kulloisenkin yleisönsä mukaan. Kirjailijan ura alkoi teoknostunut kirjailijasta, jonka vaikutus kansakunnan tajuntaan saattaa olla suurempi kuin kenenkään toisen kirjailijan missään muussa maassa. Istui kannon päällä ja kirjoitti. ”Mää kyllä ihailin sitä oikeen, eikä parempaa joukkueenjohtajaa eikä sotilasta montaa varmasti Suomen armeijassa ollut.” Kuten tunnettua, Linna aloitti kirjoittamisen jo jatkosodassa. keskustellaan kirjailija, tutkija Panu Rajalan ja kirjallisuudentutkija, runoilija Toni Lahtisen kanssa Väinö Linnan juhlavuoden kunniaksi julkaistuista kahdesta kirjasta, jotka ovat Rajalan toimittama Päivä on tehnyt kierroksensa. Nyt hänen elämäänsä saatiin kaksoisvalotus osittain samaan aineistoon perustuvissa kirjoissa. Esseekokoelma Oheisia julkaistiin vuonna 1967 ja laajennettuna vuonna 1990 nimellä Murroksia. Siinä oli karsikkokumpu, jossa sen konekivääri oli, kun ne ruisLinna KU:n kirjallisuuspiirissä . Syntyy vaikutelma, että romaani antaa aidomman kuvan kirjailijasta kuin hänen itse kertomansa totuus. Epäpoliittisessa kodissa Urjalassa kasvaneesta Linnasta tuli työväenliikkeelle tärkeä kirjailija sinnikkyyden kautta. KULttUUritoimittaja Siskotuulikki Toijosen vetämässä Kansan Uutisten kirjapiirissä 12.12. Kun 50 vuotta hänen viimeisen romaaninsa ilmestymisen jälkeen yli 1 200 suomalaiselta kysyttiin Suomalaiset ja historia -hankkeessa eniten vaikutuksen tehnyttä taideteosta, saivat Linnan kirjat reilusti yli puolet äänistä. Ja vielä ne panssarivaunut. Työläiskirjailija viihtyi huonosti ryskätyössä. Lähetti muutama sata sivua kustantamoon joulun alla 1942. Linnan syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta 20. Nykynäkökulmia Väinö Linnaan (WSOY). Kokonaiskuvan voi saada lukemalla molemmat. Linnan 49 tuntia kestävät haastattelut olivat osa Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden hanketta, jossa tallennettiin elävien kirjailijoiden puhetta. Työväenliikkeen toimintaan hän ei juuri osallistunut, mutta julisti vuonna 1974, että Suomesta tulee sosialistinen maa, koska se on ainoa tie eteenpäin maailmassa. Panu Rajalan toimittamassa teoksessa on pelkkää Linnan puhetta sellaisena kuin hän professori Pertti Virtarannalle elämäänsä muisteli vuosina 1973–1974. Suurelle osalle suomalaisista totuus jatkoja sisällissodasta on se, mitä Linna kirjoitti vaikka kriittiset kommentoijat olivat heti liikkeellä osoittamassa varsinkin jälkimmäisen asiavirheitä. TausTaT KU 50 \/2 02 | 19 Väinö Linna omalla ja Karo Hämäläisen äänellä Syksyn uutuuskirjat valaisevat eri puolia kansalliskirjailijasta. Näin Linna totesi Rautatieläinen-lehdelle. Pohjantähden räätäli Halme lähti Appelqvist -nimisestä urjalalaisesta hierojasta, joka käytti keppiä ja knallia, ja jossa oli itseoppineen tärkeyttä. Eikä loppunut. . . Väinö Linna muistelee (Siltala) sekä Jyrki Nummen, Maria Laakson, Toni Lahtisen ja Pertti Haapalan toimittama Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon. Siinähän toi Pylkäs ampui haudalta. Karo Hämäläisen romaani Kansalliskirjailija – Romaani Väinö Linnasta sekoittaa fiktiota faktaan ja osittain haastaa Linnan itsestään antamaa kuvaa. Mut kyl tuleminenkii loppu.” Pylkäs oli tietysti Viljam Pylkäs, Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan esikuva. Linnan oma ääni aitona Onneksi Linnan pohdintoja ei ole Rajalan toimittamassa teoksessa muokattu yleiskielisiksi. Linnan totuudesta on tuLLut totuus Kummatkin teokset ovat suurenmoisia ja ne kannattaa lukea perätysten, jos on vähänkään kiinmaata myöten tuli ja sanoi että: Jumalauta kun mie lasetin, mie aattelin että mitä siä vainajat aatteloo, perkele tämmösest tärinäst, hän sano. Eikä mitään muutakaan pitkää tekstiä vuonna 1962 ilmestyneen Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan kolmannen osan jälkeen. Sai vielä ennen vuoden loppua kielteisen vastauksen, mutta päätti, että ”tää ei lopu tähän”. ”Se oli aika orpoo, kun saakeli takaa päin rupee yhtäkkiä tuleen semmosta porukkaa ja ne piti kauheen elämän. Naistenlehti Jaanalle Linna vastasi asiallisesti kysymyksiin ryhmäseksistä ja strippauksesta. RomaanihenkiLöiden esikuvat Päivä on tehnyt kierroksensa -teoksessa huomio kiinnittyy Linnan kuvauksiin tärkeimpien romaaniensa henkilöiden esikuvista","paragraph_char_start":46574,"paragraph_char_end":52149,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6642}
{"query-id":"query-3c9b3af9e7b8a8ca002b7b2253e082ad","original_paragraph":"7 Ajankohtaista asiaa! Lentopallotoimintaa Harrastelentopallo sunnuntaisin klo Neulamäen koululla. Seuran junioreille ohjattua kuntosaliharjoittelua Neulamäen koululla. Katso ajat kotisivuilta. M2- edustus otteluita N2- edustus otteluita La 20.2 klo Puijo - KoLe Su 31.1 klo Puijo Tsemppi La 27.2 klo Puijo Mikkeli To 25.2 klo Puijo - Saletti La 13.3 klo Puijo - Josepa To 4.3 klo Puijo Vipinä Tietoa junioriturnauksista löytyy seuran ja lentopalloliiton kotisivuilta. Power Cup 2010 Seinäjoella Power cup pelataan perinteisesti kesäkuussa passimaksut ovat halvimmillaan kun ne maksetaan 5.3. mennessä liittoon tämä tarkoittaa sitä että seura laskuttaa passit ensin pelaajilta ja vasta sitten maksaa pelaajan passin liittoon = sitova ilmoittautuminen Power maksun eräpäivä on asiasta tarkemmin nettisivuilla josta myös linkki Power Cup sivuille Jäsenmaksut vuonna 2010: NUORI: alle 18 v (v on 1992 ja jälkeen syntyneet nuoria) 10 AIKUINEN: yli 18 v (v on 1991 ja ennen syntyneet aikuisia 35 KANNATUSJÄSEN: Yritys \/ yhteisö tms. (ei jäsenetuja) 60 Kausimaksut kaudelle : A-, B- ja C-ikäluokat 200 koko kausi D- ja E- ikäluokat 160 koko kausi Lisäksi syksyllä laskutetaan henkilökohtainen lisenssi. Laskutus tapahtuu siten että kausimaksusta laskutetaan syksyllä puolet + lisenssi ja tammikuussa jäsenmaksun kanssa toinen puoli. Kausimaksusta tulee ½ joukkueelle ja ½ seuralle, jäsenmaksu tulee kokonaan seuralle. Harrastemaksut Harrastelentopallo 35 syksy, 35 kevät Fitvolley - Viäntölentis 70 Fitvolley - Lentopallon alkeiskurssi 70 Lisätietoja maksuasioista Pirjo Hulkko puh:","paragraph_char_start":9847,"paragraph_char_end":11423,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1374}
{"query-id":"query-3a302403a37a794b1cc3f9d705167399","original_paragraph":"6 Esipuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on ollut aktiivinen ja ennakkoluuloton soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön toteuttaja ja osaamisen yhdistäjä työelämän toimijoiden sekä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Tieteenalojen ja toimialojen rajapinnoilla tehtävästä yhteistyöstä on esimerkkinä TeeSe-projekti (TerveysSellu), jossa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysala yhdessä tekniikan, muotoilun ja kaupanalan opettajien ja opiskelijoiden sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitutekniikan osaamiskeskuksen toimijoiden kanssa etsi ja arvioi puukuidun hyödyntämisen uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon ja sairaanhoidon erilaisissa toimintaympäristöissä. Artikkelikokoelmaa varten pyydettiin TeeSe-projektiin osallistuneita kirjoittamaan niistä aiheista, jotka he kokivat tärkeiksi osallistuessaan projektiin sen eri vaiheissa. Artikkelikokoelma alkaa Anneli Airolan ja Hilkka Dufvan kirjoittamalla projektin esittelyllä. Toisessa artikkelissa tutkijat Anja Kulmala ja Katriina Kolhonen esittävät tiivistetysti TeeSe-projektin tutkimusraportin puukuitutuotteista ja niiltä edellytettävistä ominaisuuksista. Anne Jernström tarkastelee puukuidun funktionaalisia ominaisuuksista terveydenhuollon sovellusten näkökulmasta. Professori Kaj Henricson ja Katriina Kolhonen tarkastelevat puukuitutuotteiden jatkojalostamista. Tutkimusjohtaja Pasi Tulkki tarkastelee muotoilupalvelujen ja kuitupohjaisten materiaalien asiantuntijoiden yhteistyötä ja tutkimusjohtaja Juhani Talvela tietoteknisiä terveydenhuollon sovelluksia. Tekniikan tohtori Vesa Karvonen tarkastelee suomalaisen metsäklusterin parin viime vuoden aikana tapahtuneita suuria muutoksia, muutosten taustoja ja niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita on jo toteutettu. Tutkimusjohtaja Hilkka Dufva pohtii TeeSe-projektin vaikuttavuutta korkeakoulujen yhteistyön, T & K -toiminnan ja opetuksen sekä aluekehityksen näkökulmista sekä esittää jatkokehitysehdotuksia. Projektin alkuvaiheessa metsäklusterin muutokset näyttäytyivät voimistuvina signaaleina, jotka projektin loppuvaiheessa konkretisoituivat rajuina Kaakkois-Suomen sellu- ja pariteollisuuden muutoksina. Projekti osoitti, että tieteenala- ja toimialarajat ylittävä yhteistyö voi tuottaa uusia käytännön sovelluksia muutosten hallintaan. Projekti antoi hyvän perustan kehittää tuoteideoita sekä aikaansaada oppimisympäristön, jossa on monialaista verkottunutta asiantuntemusta kehittää ideoista teollisia ja kaupallisia tuotteita sellu- ja paperiteollisuudelle. Projekti oli erinomainen monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön avaus. Tällaisia projekteja tarvitaan enemmänkin tulevaisuudessa. Kotkassa Ragnar Lundqvist Rehtori 5","paragraph_char_start":1117,"paragraph_char_end":3786,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":161}
{"query-id":"query-9e1f0c52e30a46293f3a96cde739dbb5","original_paragraph":"6 6\/11 Kurssit tulee toteuttaa Kuntoutuskurssijärjestelmän Extranetiin vietyjen tietojen mukaisesti. Palveluntuottaja tekee muutokset järjestelmään kuten kurssien aikatauluihin Extranet-järjestelmässä olevan Muutosten tekeminen -käsikirjan mukaisesti. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa kuntoutujille ja kuntoutuspäätöksen tehneille Kelan toimistoille kuntoutuspäätöksen jälkeen tehdyistä kurssien peruutuksista riittävän aikaisin, viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkamisajankohtaa. Kurssien yksittäisistä käyttämättömistä kurssipaikoista ei voi muodostaa uusia lisäkursseja, koska tarjouskilpailulla hankittujen kurssien kohdalla noudatetaan hankintalain mukaista puitejärjestelyä sekä tämän sopimuksen ehtoja. Tietoturvallisuus Sopijapuolet huolehtivat kumpikin omalta osaltaan, että palvelua tuotettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä. Tietoturvallisuuden osalta tulee noudattaa tätä sopimusta (ml. standardit) sekä Kelan erikseen antamia ohjeita. Palveluntuottaja sitoutuu itse noudattamaan ja myös vastaa siitä, että sen käyttämät Kelan hyväksymät alihankkijat sitoutuvat noudattamaan tietosuojaa koskevia lainmukaisia menettelyjä Kelan kuntoutujien potilas- ja henkilötietojen keräämisessä, tietosisältöjen osalta, omassa toiminnassaan, tietojen luovuttamisessa, säilyttämisessä, suojaamisessa, hävittämisessä ja muussa käsittelyssä. Avustamisvelvollisuus palveluntuottajan vaihtuessa Ellei toisin ole sovittu, palveluntuottajan vaihtuessa Palveluntuottaja on velvollinen avustamaan Kelaa sopimusvelvoitteiden siirtämisessä uudelle Kelan palveluntuottajalle. Avustamisvelvollisuus alkaa jo ennen sopimuksen päättymistä. Velvollisuus jatkuu korkeintaan siihen asti, kun kaksitoista (12) kuukautta on kulunut sopimuksen päättymisestä. Lainmuutosten vaikutus Kuntoutuslainsäädännössä tai muussa sovittuun kuntoutuspalveluun vaikuttavassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset voivat aiheuttaa sen, että sopimusta on tältä osin tarkistettava vastaavasti. 11. Sopimuksen voimassaoloaika Sopimus on voimassa ajalla , jonka jälkeen se päättyy ilman irtisanomista. Osa kurssijaksoista saattaa kuitenkin päättyä edellä mainitun sopimuskauden päättymisen jälkeen. Tällöin näihin kursseihin sovelletaan kuitenkin edelleen tätä sopimusta ja sovittuja hintoja. Tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset säilyvät voimassa sopimuskauden päättymisestä huolimatta.","paragraph_char_start":12593,"paragraph_char_end":15074,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1529}
{"query-id":"query-90c93979daad5f903b8e298fad093f84","original_paragraph":"Ja 500 miljoonaa vuotta on lyhyt aika tähden elämässä. Oma Aurinkomme on 5 miljardin vuoden ikäinen, ja Maaplloa on kohdannut lajien joukkotuho jo kolme kertaa. Eli tämän takia tämä viidensadan miljoonan vuoden jakso on hyvin lyhyt, jos puhutaan kosmisessa mielessä ajatellen. Ja siksi varsinkaan teknisesti kehittynyttä elämää on vaikeaa löytää universumista. Ja vaikka olio olisi kuinka älykäs ja lahjakas hyväsä, niin sillä tietenkin täytyy olla aikaa kehittää teknologiaansa, jotta se voisi sitä hyödyntää. Vaikka puhutaan että ihmisellä on isot aivot, niin esimerkiksi aivojen suuri koko ei tarkoita sitä, että olio olisi luova tai älykäs. Myös aivojen verkottuminen ratkaisee siinä, että osaako olio ratkaista ongelmia. Esimerkiksi linnut, joilla on pieni aivojen koko, osaavat ratkoa ongelmia todella hyvin, ja hyönteiset taas tekevät viidellä aivosolullaan paljon enmmän asioita, kuin mikään eliöryhmä maailmassa. Näin ollen nämä aivojen yhteydet ratkaisevat sen, että onko olio älykäs vai ei. Samoin aivojen muoto tai sijainti saattavat olla meistä poikkeavia. Mutta humanoideja emme ehkä vielä ole kohdanneet. Sanalla \"ehkä\" tarkoitan sitä, että maailmassa on paljon salaisuuksia, joita ei ihmisille kerrota. Joten joku saattaa joskus kertoa valheita myös toimittajille ja komissioille. Mutta itse en alieneja ole nähnyt, joten en tähän asiaan mitään muuta voisi sanoa. Ja UFO:t sitten voivat olla vaikka salaisia sotilaskoneita, koska en usko että mikään valtio suoraan näyttää maailmalle parahaita aseitaan. Muuten uskon kyllä humanoideihin, mutta heidän päivittäiseen vierailuunsa Maapallolla en kyllä usko, tai että uskooko ihminen että vieras sivilisatio koskaan on laskeutunut omalle kotiplaneetallemme jää kyllä jokaisen oman harkinnan varaan.","paragraph_char_start":6591,"paragraph_char_end":8351,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":962}
{"query-id":"query-9f630b1bebf150ed455dc99149baced5","original_paragraph":"Joo. Kyllähän se oppiva elämäntapa, mä itse laittaisin sen jopa sinne aiemmin, että se lähtee jo sieltä varhaislapsuudesta. Mutta jotenkin mä ajattelisin niin, että osaamisidentiteettinäkökulmasta keskeistä olisi tällainen tulevaisuusorientaatio ja tulevaisuustietoisuuden lisääminen. Se, että meillä olisi enemmän sellaisia tilanteita, joissa pohditaan sitä, että mitä se tulevaisuus oikeastaan tuo tullessaan ja minkälaisia mahdollisuuksia se meille avaa. Toisaalta mä näen, että tietous tai ymmärrys siitä, että yhteiskunta ja työelämä on muutoksessa ja minkälaisia vaikutuksia sillä vaikka työelämälle on tai työn tekemisen tavoille tai työyhteisöille, niin se on tietyllä tavalla jo itsessään ehkä luo sitä sellaista halua oppia uutta ja kehittää sitä omaa osaamista jatkuvasti. Mä uskon, että tällainen tulevaisuustietoisuuden lisääminen voisi olla yksi avain siihen oppivaan elämäntapaan. Toisaalta mä ajattelen, että oppivassa elämäntavoissa ehkä keskeistä on se sisäinen motivaatio tai se, että me saadaan jotenkin herätettyä sitä sisäistä halua oppia lisää ja toisaalta kehitettyä vaikka niitä valmiuksia oppimaan oppimiseen. Siinä taas nostaisin keskeiseksi myös sen, että me ollaan erilaisia. Me ollaan kaikki yksilöitä, ja me opitaan yksilöllisesti. Toisille jatkuva oppiminen on huomattavasti luontaisempaa kuin toisille, ja se on aika hyväkin tunnistaa, että joillekin oppiva elämäntapa tai oppiva orientaatio on itse asiassa aika luontainen lähtöasetus ja toisille se on sitten vähän hankalampaa.","paragraph_char_start":5898,"paragraph_char_end":7410,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":870}
{"query-id":"query-014a3fb829457234785adbb352a2b44b","original_paragraph":"14 14 Hyvä Elämä 2014 Hyvinvointiraitilla hyönteiset ja lampaat sulassa sovussa Hyönteishotelleja hyödyllisille pölyttäjille. Koirakaveri Bindi tervehtimässä Suvituulen hoivaosaston vanhuksia. Utajärven kunnassa on kuluneen kevään aikana järjestetty useita Green care -tapahtumia. Hotelleja asuntopulan helpottamiseksi Hyvinvointitalon työpajalla on tehty noin 40 linnunpönttöä, jotka on ripustettu puihin hyvinvointiraitin varrelle. Toivottavasti linnut löytävät niistä pesäpaikkansa ja linnunlaulu lisääntyy hyvinvointiraitilla. Myös mielenterveyskuntoutujien ryhmässä koottujen hyönteishotellien aihiot ovat työpajan miesten tekemiä. Hyönteishotelleilla pyritään lisäämään hyödyllisten hyönteisten ja pölyttäjien pesäpaikkoja. Suvituulen sisäpihalle työpajalla rakennettiin kukkalaatikko. Kesän aikana työpajalla valmistuu myös maitolaituri, joka sijoitetaan hyvinvointiraitin varrelle. Puutarhailta Kyöstin korvikkeessa Perhosia puutarhaan tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoinen luento permakulttuurista. Alan asiantuntija Mari Korhonen on tutustunut aiheeseen ulkomailla työskennellessään. Permakulttuuri on siitä erikoinen suunnittelun ala, että se perustuu eettisiin periaatteisiin. Näitä ovat huolenpito maasta, huolenpito ihmisistä, sekä kasvun ja kulutuksen sääntely ja ylijäämän tasajako. Auringonkukista koirakaveriin Toukokuun lopulla on kylvetty auringonkukkia Murrontien varteen. Paitsi, että ne ilahduttavat ohikulkijoita kukinnallaan, niitä on tarkoitus kerätä syksyllä maljakoihin mm. Suvituuleen. Riikka Juntusen Bindi-koiran kanssa olemme vierail- Lampaiden lasku laitumelle pappilan pellolle kokosi paljon pientä yleisöä leet Suvituulen hoivaosastolla sekä koululla. Suvituulessa vanhukset saivat silittää koiraa. Koululla lapset lukivat koiralle. Bindi-koira tykkäsi rapsutteluista ja lasten ääneen lukemisen kynnys madaltui. Molemmat vierailut Puutarhaillassa Kyöstin Korvikkeessa Hyvinvointitalolla Tarja Hakala- Hotti kertoi puutarhan hyödyllisistä eläimistä ja ohjasi myös houkuttimien tekoa perhosille. saivat erittäin hyvän vastaanoton ja koirakaveritoiminnalle suunnitellaan jatkoa. Kesäkuun alussa teimme lasten kesäkerhossa perhospönttöjä. Materiaaleina käytimme kierrätys- sekä luonnon materiaaleja. Tyhjä maitopurkki päällystettiin vihreällä kreppipaperilla sekä koristeltiin luonnonmateriaaleilla. Purkin sivuille leikattiin perhoselle kulkuaukkoja sekä siivouskomeron ovi, jonka kautta kutsumattomat vieraat, mm. hämähäkit siivotaan pois. Sisälle laitettiin kuivaa heinää ja kaarnanpalanen, jotta perhosella on hyvät ja kuivat oltavat. Hyvinvointitalon pihan kasvilavojen istutuspäivää vietettiin maanantaina 9.6. Rikkaruohot kitkettiin ja lavoihin istutettiin uudet kasvit. Elokuussa hyvinvointimessuilla äänestetään kaunein lava, joka palkitaan. Istutuspäivänä toimintakeskus Humpuukin väki esitteli omaa puutarhatoimintaansa ja uutta kasvihuonettaan. Tarja Karjalainen","paragraph_char_start":64265,"paragraph_char_end":67172,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8720}
{"query-id":"query-3809f025cacc53e9fdb77d4672c0c581","original_paragraph":"5 Kysymyskimara Esittelyvuorossa on liiton uusi työntekijä projektikordinaattori, kasvatustieteiden maisteri Päivi Sutinen. 1. Ketä sinun mielestäsi kuuluu perheeseesi? Minun jo sangen vanhaan uusperheeseen tai meidän laumaan niin kuin me sitä kutsumme, kuuluvat puolisoni lisäksi minun neljä lastani edellisestä liitostani, puolisoni kaksi lasta hänen edellisestä liitostaan, yhden lapseni avopuoliso sekä kaksi meille kaikille rakasta ystävää. 2. Mikä on tärkeintä uusperheessä? Toisten jäsenten kunnioittava kohtelu ja itsensä armahtaminen. 3. Jos tehtäisiin näytelmä uusperheestä, niin minkä roolin valitsisit? Olisin mielelläni lasten uusperheen ulkopuolella asuva biologinen äiti, jotta saisin kokemuksen kaikesta siitä tunnemylläkästä, mikä silloin lasten äidin päässä liikkuu. 4. Ihailemasi henkilö? Uusperheiden aikuiset, jotka omista ristiriitaisista tunteistaan huolimatta kykenevät kohtelemaan lapsia lapsina. 5. Mikä eläin haluaisit olla ja miksi? Olen ehdottomasti jellona äiti, joka nousee barrikadeille heti kun lapsia kohdellaan huonosti. 6. Lempivärisi? Keltainen ja punainen 7. Mikä on isä\/äitipuolen rooli uusperheessä? Millä sanalla kuvailisit sitä? Perheen toinen aikuinen. ÄITI- JA ISÄPUOLI LAPSILAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Supliikki 1\/2005 Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilö, jolle lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai sitä ennen solmii avioliiton. Holhoustoimesta annetun lain mukaan holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät esim. vajaavaltaisuuden ( mm. alaikäisyys ) vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan. Alaikäisen edunvalvojina ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Tuomioistuin voi vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi. Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä useampia edunvalvojia ja tarvittaessa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien kesken. Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Huoltajuus syntyy siis lapsen syntymän perusteella. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat solmivat keskenään avioliiton, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi. Lapsen vanhemman uudella avio- tai avopuolisolla ei tämän liiton perusteella ole minkäänlaista juridista asemaa lapsen huoltajuudessa ja edunvalvonnassa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa määritellään mitä lapsen huolto on. Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, hellyyttä ja turvaa. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Tästä lain määritelmästä ilmenee, että hyvän huollon saavuttamisessa on lapsen läheisillä, kuten äiti-ja isäpuolella tärkeä asema. Tuomioistuimen ratkaisulla voidaan lakimääräinen huoltaja vapauttaa edunvalvojan tehtävästä tai tarvittaessa määrätä muukin henkilö alaikäisen edunval- 5","paragraph_char_start":9127,"paragraph_char_end":12847,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1295}
{"query-id":"query-0acdf9f5025cf198f1c6e9da5c744cfe","original_paragraph":"6 Mitä Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa? Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Aspergerin oireyhtymässä on kyse tietyistä piirteistä koostuvasta käyttäytymiskuvasta, joka on monimuotoinen ja omaleimainen. Miten Aspergerin oireyhtymän piirteet näkyvät arjessa? Yleisesti ottaen lapsilla ja nuorilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä, ilmenee vaikeuksia erityisesti kolmella alueella: - Sosiaalinen kommunikaatio: Asperger-lapsi tai -nuori ymmärtää usein asioiden merkityksiä eri tavalla. Lisäksi kasvojen ja ilmeiden tulkinta sekä tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. - Sosiaalinen käsityskyky: Asperger-lapsi tai -nuori ei välttämättä ymmärrä kaikkia sosiaalisia sääntöjä ja siksi sanoo tai tekee tilanteeseen sopimattomia asioita. - Mielikuvitus: Asperger-lapselle tai -nuorelle voi olla vaikeaa kuvitella asioita, jotka eivät ole todellisia. Asperger-lapsella tai -nuorella saattaa olla myös pakottava tarve juttua rutiineihin tai harrastuksiin, esimerkiksi hänellä voi olla jokin tietty asia, josta hän on todella kiinnostunut ja josta voisi puhua koko ajan. Lisäksi hänellä voi olla kömpelyyttä ja erilainen, monotoninen puhetyyli. 1.3 Dysfasia kielen kehityksen erityisvaikeus Mitä dysfasia tarkoittaa? Dysfasia -termin rinnalla käytetään muun muassa nimityksiä kielen kehityksen erityisvaikeus, puheen ja kielen kehityksen häiriö ja erityinen kielihäiriö. Dysfasia ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja \/ tai ymmärtämisen vaikeutena. Miten dysfasia ilmenee arjessa? Dysfaattisen lapsen tai nuoren kielen kehitys voi olla viivästynyt ja\/tai poikkeavaa. Lapsella tai nuorella voi olla puheen ymmärtämisvaikeuksia esimerkiksi: - vaikeus keskittyä kuuntelemaan erityisesti hälyisissä ympäristöissä - vaikeus toimia kuulemiensa tai lukemiensa ohjeiden mukaan - vaikeus seurata nopeaa keskustelua Ymmärtämisvaikeudet tulevat esille etenkin uusissa tilanteissa ja outojen ihmisten seurassa. 6","paragraph_char_start":7795,"paragraph_char_end":9793,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1075}
{"query-id":"query-f7cedaed94d29d0c10f14a700ab89452","original_paragraph":"4 ajankohtaista Kuvat: Veikko Somerpuro YLISOSIAALINEUVOKSEN ARVONIMI Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti ylisosiaalineuvos-arvonimeä koskevan avoimen kirjeen Aulikki Kananojalle 16. helmikuuta Helsingin Säätytalolla. Uuden arvonimen perustamisella korostetaan ja kunnioitetaan sosiaalityön ja laajemminkin sosiaalialan merkitystä muutosta tukevana voimana niin vaikeuksissa olevien ihmisten elämässä kuin yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kehittämisessä. Kukin katsoo omien lasiensa läpi tätä maailmaa: lääkäri lääketieteen, opettaja oppimisen tai juristi lain ja oikeuden kautta. Kaikki ovat hyödyllisiä taitoja, Halonen totesi. Sosiaalialan tehtävänä on muistuttaa meitä siitä, että ihmisoikeudet eivät rajoitu poliittisiin kansalaisoikeuksiin, vaan niihin kuuluvat myös sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuurilliset oikeudet. Siitä muodostuu pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan rakenne. Halosen mukaan eriarvoisuuden kasvu ihmisten kesken on suuressa ristiriidassa yhteiskuntamme perusarvojen, tasa-arvon ja solidaarisuuden kanssa, ja se vaarantaa myös yhteiskunnan toimivuuden. Tasavallan presidentti perusti ylisosiaalineuvoksen arvonimen 27. tammikuuta ja myönsi sen yhteiskuntatieteiden maisteri Aulikki Kananojalle. Ylisosiaalineuvos vertautuu arkkiatriin, joka on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein arvonimi ja arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Halosen sanoin Aulikki Kananoja edustaa laajaalaista ja monipuolista sosiaalialan kokemusta sekä työtehtäviensä että luottamustoimiensa perusteella. Hän on kehittänyt merkittävästi sosiaalialaa muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalijohtajana, soveltanut tutkimustietoa käytäntöön, osallistunut 4 sosiaalitieto 3 I12 VAATIVA TEHTÄVÄ Tarja Halonen toivotti Aulikki Kananojalle rohkeutta ja menestystä ylisosiaalineuvoksen vaativassa tehtävässä 16. helmikuuta Säätytalossa pidetyssä arvonimen luovutustilaisuudessa. ARVOSTUSTA KOKO ALALLE Tarja Halonen toivoo ylisosiaalineuvoksen arvonimen tekevän näkyväksi sosiaalialan tärkeyttä. Te alan ammattilaiset autatte yksittäisiä ihmisiä ja perheitä, mutta lisäksi te autatte meitä luomaan paremmat yhteiskuntarakenteet, jotta tästä maailmasta tulisi parempi paikka elää meille kaikille. aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja toiminut myös sosiaalityön opettajana. Evästäessään Kananojaa ylisosiaalineuvoksen tehtävään Halonen toivoi, että ylisosiaalineuvos ottaa aktiivisen, rohkean yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan roolin ja edistää siten sosiaalista oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Haluan ylisosiaalineuvoksen arvonimen perustamisen kautta viestiä vahvasti myös sitä, että ihmisten elämän ja arjen selviytymisen kannalta sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toisiinsa tiiviisti liittyvän ja toisistaan riippuvaisen kokonaisuuden. Parhaimmillaan ylisosiaalineuvos ja arkkiatri voivat yhdessä olla rakentamassa siltaa ja hyvää yhteyttä sosiaali- ja terveydenhuollon välille niin, että niiden kulttuuriset erot ja eri ammattiryhmien intressit ylittyvät. Aulikki Kananoja nosti myös puheessaan esille yhteistyön merkityksen. Sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole vain sosiaalialan tehtävä vaan hallinnonalat ja ammatilliset reviirit ylittävä eri instituutioiden yhteinen tehtävä. Ongelmaksi on muodostunut jäykästi sektoroitunut kokonaisuus, joka vaikeuttaa monin tavoin huono-osaisten ihmisten mahdollisuutta saada apua kokonaistilanteeseensa. Kananoja näkee, että uudella arvonimi-instituutiolla on valtakirja toimia eettisten näkökohtien esillä pitäjänä ja ammatillisen moraalin tukena erityisesti silloin, kun yhteiskunnalliset ja taloudelliset paineet uhkaavat oikeudenmukaisuutta, kasvattavat työn jännitteitä ja siten kärjistävät eettistä kuormitusta. Sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka ihmisten tarpeiden ja yhteiskunnan vastausten risteyskohdassa tuo työhön väistämättä jännitteitä. Mitä niukemmat ovat yhteiskunnan voimavarat, sitä suuremmat paineet kohdistuvat sosiaalialan työn ja käytäntöjen eettisyyteen. Yksittäisten sosiaalialan työntekijöiden ei tulisi joutua vastuuseen niistä priorisoinneista, joita talouden asettamien rajojen vuoksi joudutaan tekemään, Kananoja totesi. Uutta arvonimeä ja Aulikki Kananojaa sen saajaksi esittivät Huoltaja-säätiö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminta lakkasi viime vuoden lopussa ja jatkuu vuoden alussa toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä. Arvonimiesityksen suosittelijoina toimivat Helsingin yliopiston, Suomen Kuntaliiton, Lastensuojelun Keskusliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat. Lea Suoninen-Erhiö","paragraph_char_start":7461,"paragraph_char_end":12296,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":974}
{"query-id":"query-c9ea25cf1b6d7cd07a7ae101891f06d7","original_paragraph":"12 12 YRITTÄJÄ-LEHTI Luotettavaa palvelua yrittäjän parhaaksi koko yrityksen elinkaaren ajan. Kun tarvitset neuvoja tai apua, ota yhteyttä niin voidaan sopia tapaaminen. Petri Jylhä kehittämisjohtaja p Sari Torppa yritysneuvoja p Sähköposti: Mikko Hänninen yritysneuvoja p Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään päivittäin, sanoi Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. Tervetuloa hotelliimme meren rannalle! Syksyn pk-yritysbarometri osoittaa: Luottopolitiikka kiristynyt Tule tutustumaan Timantin saunallisiin merinäköalahuoneisiin! Matkailutie 150, Kalajoki. Puh. (08) Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan rahoituksen saatavuus ei ole kokonaisuutena vaikeutunut. Kuitenkin yli 40 prosenttia barometriin vastanneista rahoitusta ottaneista suomalaisyrityksistä katsoo, että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt ja rahoitusmarkkinoiden tilanne heijastunut rahoitusehtoihin joko erittäin paljon tai melko paljon. Vakuusvaatimusten kiristymisen ja lainamarginaalin nousun lisäksi rahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan nyt suurempaa omarahoitusosuutta. Lähes joka kolmas yritys toimialasta riippumatta mainitsi omarahoitusvaatimusten kiristyneen. - Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella 83 prosenttia vastanneista kertoi ottaneensa rahoitusta pankista. Finnverasta rahoitusta otti 16 prosenttia ja rahoitusyhtiöstä 13 prosenttia vastanneista. Sen sijaan vakuutusyhtiöt ja Tekes loistavat poissaolollaan, sillä niiden osuus oli nolla, avasi rahoitustilannetta Finnveran Vaasan aluekonttorin apulaisaluejohtaja Tom Siegfrids. Suuri osa rahoituksesta rakennusinvestointeihin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella ulkopuolista rahoitusta otettiin eniten rakennusinvestointeihin, joiden osuus rahoituskohteista oli 40 prosenttia. Valtakunnallisesti rahoitusinvestointeihin käytettiin vain 19 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta. Käyttöpääomaksi eli esimerkiksi yrityksen kasvun vaatimaan lisäkäyttöpääomaan, kausirahoitukseen tai suhdanteista johtuvaan käyttöpääoman tarpeeseen ulkopuolisesta rahoituksesta käytettiin 35 prosenttia, kun koko maan vastaava luku oli 37 prosenttia. - Erityisesti kaupan alalla investoinnit ovat jäissä, investoinnit tapahtuvat tällä hetkellä erityisesti teollisuudessa. Maksuaikoihin liittyviä järjestelyjä tehdään paljon, päivittäin. Monilla yrityksillä suurin kehittämisen este on vakuuksien puute, joka menee rahoituksen saatavuudenkin edelle, Siegfrids jatkoi. Maksuvaikeuksia pk-yrityksistä on ollut koko maassa 20 prosentilla vastanneista, kun luku paikallisen yrittäjien aluejärjestön alueella oli 13 prosenttia. Lähes puolet yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään, että niiden yritysasiakkaat tai yhteistyökumppanit maksavat laskunsa yli kuukauden maksuajalla. Yli 60 päivän maksuaikoja oli tullut eteen 35 prosentilla vastaajista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Vienti ei ole vain suurten asia Muun muassa Finnvera on ilmaissut huolensa siitä, että edelleen harva rahoituksen ottamista suunnitteleva yritys ilmoittaa tarvitsevansa rahoitusta kansainvälistymiseen. Kansainvälisillä vientimarkkinoilla rahoitus on yksi tekijä, joilla tilauksista kilpaillaan. Pk-yritysten kansainvälistyminen näyttäisi olevan esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa vireämpää kuin Suomessa. Finnvera onkin käynnistänyt Vientikaupan rahoitus-ohjelman, joka tarjoaa pk-yrityksille tietoa kansainvälistymiseen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. - Olisi tärkeää, että meilläkin myös pienet yritykset saataisiin verkottumaan ja ymmärtämään, ettei vienti ole vain suurten asia, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä korosti. Yrittäjäjärjestön alueella 73 prosenttia vastaajista arvioi viennin arvon pysyvän ennallaan ja 16 prosenttia ennusti viennin laskevan. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella 45 prosenttia vastaajista sanoi yrityksensä kannattavuuden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia ennusti kannattavuuden paranevan. Vakavaraisuuden 55 prosenttia uskoi pysyvän nykyisellä tasollaan ja 29 prosenttia paranevan. Henkilökunnan määrän näkökulmasta suhdannenäkymät vaihtelevat suuresti myös maakunnassa. On yrityksiä, jotka rekrytoivat lisää työvoimaa ja yrityksiä, joissa on meneillään yt-menettely. Esimerkiksi turkisalalla turkisten hyvä hintakehitys näkyy työvoiman tarpeena. Saldoluku painui lopulta miinus yhteen, kun 74 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän pysyvän ennallaan, ja henkilökunnan määrän arveli sekä laskevan että nousevan 13 prosenttia yrityksistä. Koko maan saldoluku oli plus viisi, sillä 17 prosenttia vastaajista ennusti henkilökunnan määrän lisääntyvän ja vain 11 prosenttia uskoi, että työntekijämäärä laskee.","paragraph_char_start":56079,"paragraph_char_end":60742,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7526}
{"query-id":"query-abef19451e92c4fb6a7e8b255449bf1c","original_paragraph":"7 lehtien hulluutta Pyhimyksiä ja erotiikkaa Myös vuonna 2001 puhutti oikeusturva. Suomen Mielenterveysseura oli koonnut mielenterveyspotilaan oikeuksista selvityksen, joka julkaistiin vuoden ensimmäisessä numerossa sellaisenaan. Muuten kirjoituksista vastasivat lähes kokonaan helmiläiset itse. Satu Ranne, lehden kantavimpia voimia kautta aikojen, oli tiedotustoimikunnan puheenjohtaja ja kirjoitti kaksi pääkirjoitusta. Sonja Vialvan kirjaarvioissa akateemisuutta täydensi kokemusasiantuntijan herkkyys. Harvinaisia helmiä olivat Martti Mårten Långasin ruotsinkieliset kulttuuripakinat, joissa hän kertoi psyykkisesti sairaiden suojeluspyhimyksistä roomalaiskatolisessa kirkossa. Vaikka lehden ulkoasu oli mustavalkoinen, sisällöstä ei väriä puuttunut. Lukijalta-osastossa naiset purkivat avoimesti rakkauselämään liittyviä ristiriitojaan. Erään itsensä toteuttamista häiritsivät lääkkeet, toista vainosivat kieltävät ja toruvat äänet. Suhde toisen kuntoutujan kanssa oli ihanuutta ja kurjuutta. Nettideittailusta ja yökerhostakin jaettiin kokemuksia. Tällaista estottomuutta ei painetuissa jäsenlehdissä varmaan enää koskaan nähdä, aihepiirit ovat siirtyneet pysyvästi blogeihin ja sosiaaliseen mediaan. Psykiatristen palvelujen siirtyminen Hesperiasta Auroraan kirvoitti mielipiteitä niin kuntoutujilta kuin hoitajiltakin. Ehdottomana parannuksena pidettiin sitä, että Aurorassa oli yhden ja kahden hengen huoneita Tilastoa ja taloushallintoa Viisi vuotta sitten lehti oli jo monivärijulkaisu. Päätoimittaja oli Helmin johtokunnan puheenjohtaja Juhani Ojala ja toimitussihteeri Minna Jääskeläinen. Vuoden lopulla joukkoon liittyi tiedotussihteeri Arto Mansikkavuori. Lukija, joka toiveikkaana avasi Helmilehtensä lipuakseen taas Ninan, Elsukan, Kansallissairaan ja Metsätähden kanssa samalle aaltopituudelle, sai nyt tietää, että tyypillinen helmiläinen on Itäisessä Helsingissä asuva noin vuotias nainen, jolla on psykiatrinen diagnoosi. Kuten kymmenen vuotta aikaisemminkin työntekijät ja luottamushenkilöt olivat vuonna 2006 jäseniä näkyvämmin esillä. Vuosikerralle oli leimaa antavaa HELMI ry:n toimintojen, organisaation ja historian kuvailu graafisin keinoin ja tilastollisesti. Sisällön jyrkkää muutosta voidaan selittää kahdellakin tavalla. Internet oli tullut kaikille tutuksi, ja yksityisimmät tunteet purettiin sen kautta. Samaan aikaan praktinen klubitalo-ajattelu oli saanut jalansijaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuoden 2006 joka numerossa oli organisaatiokaavio, jossa Lehti ja tiedotus -laatikko tuli Pasilan jäsentalon kohdalla viimeisenä Keittiötoiminta -laatikon jälkeen. Samaan viittaa Helmin RAY:ltä vuonna 2006 saaman avustuksen jakautuminen. Kun päiväkeskus- ja työtoimintaan haettiin euroa, saatiin Tiedotus- ja koulutustoimintaan haettiin euroa, saatiin nolla euroa. Kuten tiedämme, se ei helmiläisten luovuutta hillinnyt. Taidolla ja huolella laaditut organisaation ja toimintojen kuvaukset oli ehkä alunperin tarkoitettu liitteiksi RAY:lle tehtäviin hakemuksiin. Joka tapauksessa niillä on pysyvää arvoa, ja niiden julkaiseminen erillisenä esitteenä voisi vieläkin olla paikallaan. Muutakin kuin tiukkaa järjestöasiaa lehteen toki mahtui. Vuonna 2006 lehden neljästä numerosta kolme oli teemanumeroita, teemat olivat liikunta, ravinto ja lemmikkieläimet. Uusi tuttavuus oli psykoterapeutti ja työnohjaaja Mervi Viljanen, joka kolumnissaan kirjoitti mm. riittämättömyydestä ja ainutkertaisuudesta esittämällä enemmänkin oivaltavia kysymyksiä kuin valmiita vastauksia. Olli Stålström arvioi lehden kolmosnumerossa Edward Shorterin Psykiatrian historia -teosta ja rinnasti epäröimättä siinä mainitun uuden kuntoutujaliikkeen Helmin toimintaan. Vuodesta 2006 helmiläisten talkoohenkeä on täydentänyt ammattilaisen ote. Lehden ulkoasu on jäntevöitynyt ja sen valikoituja artikkeleita on tallennettu nettiarkistoon, joka löytyy HELMI ry:n kotisivulta. Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana ilmestyneet Helmi-lehdet ovat luettavissa myös PDF-näköiskappaleina. Merkkinä uudesta osaamisesta sekä lehden näkyvyyden ja arvostuksen kasvusta on myös sen jäsenyys kulttuuri ja mielipidelehtien liitossa, Kultti ry:ssä. Helmin nettisivuston Keskustelut-osiossa on oma alue Helmi-lehteä koskevaan mielipiteenvaihtoon. Tämän jutun otsikko on lainaus kyseisestä nettikeskustelusta. Teksti: Juhani Weijola Helmi 2\/2011 7","paragraph_char_start":21268,"paragraph_char_end":25611,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2880}
{"query-id":"query-87f6d6fc72289874de453f7f9862dd44","original_paragraph":"41 40 Nuoret, pelit ja netti PLAYSTATION 3 Pleikan pelit ovat suunnattuja pääsääntöisesti eniten pelaavalle kohderyhmälle, eli nuorille aikuisille. Pelivalikoimasta löytyy paljon isoja pelejä ja paljon väkivaltaisia ja erittäin näyttäviä toimintapelejä. Luonnollisesti pelejä löytyy myös perheen pienimmille, mutta ei yhtä laajasti kuin esimerkiksi Wii:lle. Myös PlayStationilla pääsee Sonyn verkkokauppaan ostamaan pelejä konsolille. PlayStation 3:sta on kritisoitu kalliista hinnasta, joka johtuu osaksi pleikan BluRay asemasta. PLAYSTATION PORTABLE PlayStation Portable eli PSP on kädessä pidettävä pelikonsoli, jolla voi myös katsella elokuvia tai surffata verkossa langattoman verkkoyhteyden avulla. Pelejä PSP:lle löytyy laidasta laitaan ja konsolille on myös ohjelmia, joilla sen toimintoja voidaan muokata kattavasti. Konsoliin on saatavilla myös kamera, jolloin se muuttuu digikameraksi tai videokameraksi. NINTENDO DS Nintendo Dual Screen, eli DS on kaksinäyttöinen taitettava simpukan mallinen käsikonsoli. Toinen näytöistä on kosketusnäyttö, jolloin pelejä ja ohjelmia voidaan pelata koskettamalla näyttöä tai tarkemmalla kynällä. Laajan pelivalikoiman lisäksi DS:lle on saatavilla älypelejä ja Internetselain. Skotlannissa tehdyssä tutkimuksessa 20 minuuttia päivässä DS:n älypeliä pelanneet lapset paransivat huomattavasti tuloksiaan matematiikan kokeissa testiryhmään verrattuna. PELIPUHELIMET Yhä useammalla puhelimella, voi puhumisen ja tekstittelyn lisäksi pelata huomattavasti matopeliä monimutkaisempia netistä ladattuja pelejä.","paragraph_char_start":51011,"paragraph_char_end":52559,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6752}
{"query-id":"query-6430cb422950baabb54a1d0927f7ec7d","original_paragraph":"11 J-Protect Security Solution 11 Viimeaikainen Internet verkon kapasiteetin kasvaminen sekä runkoverkossa että tavallisten Internet käyttäjien laajakaistaliittymien muodossa on lisännyt voimakkaasti Internet hyökkäyksiä ja varsinkin niiden tehollista vaikutusta. CERT Coordination Center on raportoinut hyökkäysten lisääntyneen yli 277 %, eli vuoden hyökkäyksestä vuoden hyökkäykseen. Valitettavasti tämä trendi jatkuu edelleen. Vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen aikana hyökkäyksiä oli jo kappaletta. Palvelunesto- (DOS) ja verkkopohjaiset hyökkäykset ovat perusteellisesti muuttaneet käyttäjädatan, sovellusten, työasemien, servereiden ja itse verkon aktiivilaitteiden suojausvaatimuksia. Juniper Networks J-Protect työkalupakki Juniper Networks J-Protect on ratkaisu, joka on suunniteltu ja kehitetty suojaamaan verkkoja, niiden laitteita, käyttäjien sovelluksia ja dataa juuri näiden viimeaikaisten verkkohyökkäysten vaatimalla suoritustasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että J- Protect ratkaisu on käytettävissä milloin tahansa, kaikissa kuormitustilanteissa ja kaikkialla verkossa ilman, että verkon ylläpitäjän tarvitsee olla huolissaan mahdollisista vaikutuksista suorituskykyyn. J-Protect koostuu reitittimen reitittimeen integroitavista rauta (ASIC) pohjaisista adaptereista, joilla erityiset liikenteen ja laitteiden suojaustoiminteet suoritetaan ilman, että reititin siitä itse kuormittuu lainkaan. Verkon toimintatapoja ja niiden aiheuttamia haasteita, joihin J-Pro- tect työkalupakilla on mahdollista puuttua: Anonymiteetti Verkkojen koko ja laajuus tarjoavat helposti anonymiteetin kenelle tahansa hyökkääjälle. Haasteena ja suurena vaikeutena onkin selvittää ja jäljittää kuka ja mikä taho mahdollisesti on hyökkäyksen tai tunkeutumisen takana. Hyökkääjä voi naamioitua helposti siten, että mahdollisesti useita satoja tai tuhansia verkon servereitä tai työasemia käytetään omistajan itse tietämättä varsinaisen hyökkäyksen tekemiseen. Tällä tavoin jäljittäminen on käytännössä mahdotonta, sillä varsinainen hyökkäysdata tulee verkon koneesta, joka on vain välttämätön välikappale. Kiinteä (laajakaista) verkkoyhteys joka taloudessa Viimeaikojen nopeasti levinnyt laajakaistaverkkotekniikka laajentaa hyökkääjien mahdollisuuksia. Aiemmin suurin osa kotitietokoneista oli mukana Internet-verkossa ainoastaan käyttäjän käyttäessä Internettiä modeemi- tai ISDN-yhteydellä. Nykyisin kiinteät ADSL- tai KaapeliTVmodeemiyhteydet muuttavat tämän seikan. Tässä piilee yksi suuri syy siihen miksi Internetin Cyber-hyökkäykset ovat kasvaneet viime aikoina dramaattisesti. Hyvin suuri osa yksittäisten Internet-käyttäjien kotitietoko- Juniper Networks J-Protect työkalupakki Private IP Communities Public User Community neista on täysin vailla suojausta, ilman palomuuria ja ilman uusimpia käyttöjärjestelmäpäivityksiä. Virusten on siis helppo levitä verkossa ja vaikkapa myöhempänä ajankohtana aktivoitua varsinaiseen hyökkäykseen. Verkon kiinteiden laitteiden omat palvelut Kaiken lisäksi verkon hyökkääjät ja tunkeutujat kohdistavat hyökkäyksiä myös verkon aktiivikomponentteihin, kuten kytkimiin ja reitittimiin. Tämä vaara koskee sekä yritys- että operaattoriverkkoja. On aivan vättämätöntä, että verkon ylläpitäjät suojaavat laitteet, jotka välittävät liikennettä. Vaikka verkon tietokoneet ja sovellukset olisivatkin suojassa, J-Protect Toolkit VPN NAT Monitor Rate limit Encrypt Account Firewall Filter niin niistä ei ole välttämättä mitään hyötyä jos itse verkko kärsii hyökkäyksestä. Verkon suojaaminen Verkon laitteiden ylläpitäjän kannalta verkkoa suojataan yleensä ottamalla palomuureja käyttöön. Tämä toki onkin tärkeätä ja välttämätöntä. Tämän lisäksi on tärkeätä myös pyrkiä suojaamaan itse palomuuria sekä niitä laitteita, jotka välittävät itse liikenteen. Tällä tarkoitetaan verkon reitittimiä ja kytkimiä. Verkon reitittimillä on luonnostaan kyky tunnistaa niiden läpi virtaama liikenne, mutta ainoastaan nykyaikaisilla kokonaan rautapohjaisilla reitittimillä on mahdollista seurata suuria liikennemääriä ilman, että laite itse kuormittuisi siitä liikaa. Markku Rantanen Juniper Finland The J-Protect Toolkit ominaisuudet Monitoring pakettien, liikenteen ja sovellusten monitorointi Hyökkäysliikenne ei aina valitettavasti ole samanlaista ja edes noudata tunnettua kaavaa. Tällöin verkon ylläpitäjällä pitäisi olla käytössään työkalu, jolla voi nopeasti nähdä mitä verkossa oikein tapahtuu. Tärkein asia on, etteivät laitteet ole ylikuormittuneet hyökkäyksen aikana. Se estää tehokkaasti kaiken monitoroinnin itse verkon aktiivilaitteilla. Sivukonttori A MPLS VPN Sivukonttori B Rautapohjainen palomuuri Juniper M-series router Integroitu ja tehokas palomuuri Internet\/VPN-rajapinnassa Internet VPN CE Pääkonttori Filtering and Rate Limiting Liikenteen ja liikenteen nopeuden rajoittaminen Verkon ylläpitäjä voi määritellä pakettikohtaisia suodattimia liikenteelle, joka kulkee valittujen fyysisten porttien kautta. Pakettisuodatin vertaa läpikulkevan paketin otsikko ja datatietoja määrittelytietoihin ja kykenee tarvittaessa suorittamaan useanlaisia mekanismeja, joilla voidaan mm. estää ko. liikenne, kerätä logitietoa, tallettaa ko. paketti, asettaa laatuluokkia, valita vaihtoehtoinen reitti ja kontrolloida paketin nopeutta. Stateful Firewall tilallinen palomuuri Tyypillinen palomuurin asennus sisäverkon ja etäverkon välille on riski varsinkin niissä tilanteissa, joissa saman palomuurin ja saman fyysisen WAN-yhteyden kautta kulkee sekä Internet että liikenne muihin verkkoihin. Verkkohyökkäys voi helposti kuormittaa tämän WAN-linkin tai itse palomuurin. Silloin on tärkeätä, että itse palomuuri on integroituna reitittimeen. Tällöin verkon ylläpitäjällä on mahdollisuus kontrolloida sitä liikennettä, joka kulkee palomuurin kautta ja mikä liikenne poistetaan jo ennen palomuuria. IPSec ja IPSec\/MPLS VPN J-Protect työkalupakkiin kuuluu myös IPSec-yhteyksien generointi ja terminointi, joka suoritetaan myöskin reitittimeen integroidussa raudassa, joko ASP, Adatpive Service PIC tai ES-PIC, Encryption Services PICillä. Verkon ylläpitäjä voi määritellä ns. sisäverkon yhteydet käyttämään IPSec + VPN tai IPSec + MPLS VPN yhteyksiä.","paragraph_char_start":54142,"paragraph_char_end":60309,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":7142}
{"query-id":"query-130dbfc664605bb2ac765183cc1c8440","original_paragraph":"19 Savonlinna enemmän kuin lomakohde Savonlinnan ainutlaatuinen, tutkitusti maailman puhtain järviluonto ja kansainvälinen kulttuuritarjonta ovat tehneet Savonlinnan seudusta yhden Suomen vetovoimaisimmista matkailukohteista. Pietarin talousalueen tukemana alueesta on hyvää vauhtia kasvamassa innovatiivinen ympärivuotinen hyvinvointi- ja matkailukeskus. Matkailua kehitetään Savonlinnassa tiiviissä yhteistyössä yrittäjien, yrityspalvelujen ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:n kesken. Tärkeimpiä kehittämisalueita ovat markkinointi ja myynti erityisesti sähköisissä kanavissa, tuotekehitys kansainvälisille markkinoille sekä panostukset matkakohdekehittämiseen esim. tapahtumien kehittämisen muodossa. Seudun panostukset matkailun kehittämiseen ja markkinointiin ovat vielä valitettavasti vertailutaulukoiden hännillä. Pitkäjänteiseen toimintaan tarvitaan laajaa sitoutumista, riittävästi resursseja sekä yhteinen tahtotila nähdä seudullinen satsaus kehittämiseen, näkyvyyteen ja kuuluvuuteen investointina, ei menoeränä. Työpaikkani Savonlinnan Seudun Matkailu Oy on seudun matkailuyritysten omistama ja arvostama toimija, jonka tehtävänä on kasvattaa Savonlinnan seudun matkailullista vetovoimaa. Tätä tarkoitusta edistääkseen yhtiö markkinoi ja myy seudun matkailupalveluja sekä tuottaa matkailuneuvonnan työkaluja. Yhtiömme palveluksessa on tällä hetkellä kolme vakituista työntekijää sekä kolme hankerahoitteista projektityöntekijää. Lisäksi kesäisin palkataan 3 4 kesätyöntekijää. Henkilökohtaisesti aloitin yhtiön (silloin Savonlinnan matkailupalvelu ry) palveluksessa vuonna 1995 opiskeluun liittyvän työharjoittelun merkeissä. Kesätyön ja siitä jatkuneiden vuorotteluvapaiden ja virkavapaiden sijaisuuksien jälkeen muuttui työsopimukseni toistaiseksi voimassa olevaksi vuonna Ammattiliittotoimintaan liityin mukaan heti työurani alkuvaiheessa vuonna 1997, jolloin luonnollinen valinta oli Matka ry. Matkan yhdistyessä ET ry:hyn vuonna 2005 minusta tuli ET:n jäsen. Olen ollut aktiivisesti mukana ERTOn Itä- Savon aluejärjestön toiminnassa pari vuotta (hallituksen jäsen\/sihteeri), kuluneen vuoden ET ry:n hallituksen varajäsenenä sekä ERTOn edustajiston 1. varajäsenenä. Aktiivinen mukanaolo on tuonut valtavasti lisää tietoa ammattiyhdistysasioita ja kiinnostus kasvaa päivä päivältä. Olen saanut tutustua aivan upeisiin ihmisiin, ja osallistua mitä mielenkiintoisimpiin tapahtumiin ja koulutuksiin. Aktiivisuus kannattaa varmasti ja suosittelenkin jokaista jäsentä osallistumaan rohkeasti niin oman alueen kuin valtakunnallisiinkin tapahtumiin. LAURA PUUSTINEN Savonlinnan Seudun Matkailu Oy onnittelee lämpimästi 45-vuotiasta ET ry:tä. Matkailutoimiala 45 vuoden saatossa matkailutoimialan edustus on kehittynyt vahvoin kääntein ERTOssa. Nykyinen ET ry:n matkailun toimialaryhmä edustaa kotimaan matkailukentässä toimivista matka- ja matkailutoimistoista sekä matkailun teemayritysten muodostamaa yrityskenttää. Ryhmää hallituksessa edustaa Laura Puustinen, jonka työpaikka Savonlinnan Seudun Matkailu Oy:llä on esimerkilliset perinteet alueellisena matkailuorganisaationa ja joka on kehittynyt vaiheittain nykyiseen osakeyhtiömuotoonsa. tetra 2\/ vara Unto Koski Soili Kostiainen Pertti Lampi Airi Mikonranta Terttu Rautio Eero Vartio Marja Räty 1978 Arja Rantala, Unto Koski Hannu Laitinen Soili Kostiainen Seija Laakso Marja Räty 1979 Hannu Laitinen, Unto Koski Ismo Hämäläinen Seija Laakso Anna-Lisa Lahti Risto Varmola 1980 Hannu Laitinen, Unto Koski, vara Arja Rantala Maarit Tuominen Alli Kopi Pertti Lampi 1981 Arja Rantala, Unto Koski, vara Alli Kopi Pertti Lampi Vesa Lepistö Maarit Tuominen","paragraph_char_start":57779,"paragraph_char_end":61393,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8175}
{"query-id":"query-e84e61934a91df2c7ade5bd2dd9d50a9","original_paragraph":"5 RAHOITUS Laatustrategialla oli vuonna 2008 käytössä noin 1,4 miljoonan euron määräraha (josta Eduskunnan erillismääräraha Kestävät julkiset ruokapalvelut -hankkeelle 0,2 miljoonaa euroa). Laatuketju rahoitti edellisten vuosien tavoin 1 htv:lla vilja-alan yhteistyöryhmän työtä (VYR) ja 0,6 htv:lla laatutietojärjestelmätyötä. Laatustrategian rahoituksen jakautuminen 2008 toimintamenot ja viestintä 15 % kuluttaja 5 % alkutuotanto 7 % teollisuus 5 %kauppa 7 % koko ketju 28 % ruokapalvelut 33 % HANKKEET Hankkeet ovat yksi tärkeä keino toteuttaa elintarviketalouden kansallisia laatustrategian tavoitteita. Elintarviketalouden laatustrategiasta rahoitettiin vuonna 2008 viittä jatkohanketta ja kahdeksaatoista uutta hanketta. Hankehakemuksia tuli yhteensä 39 kappaletta. Hankevaroja myönnettiin noin miljoona euroa seuraaville painoalueille: o elintarviketalouden kilpailukykyä parantavat hankkeet, o elintarvikeketjun yhteiskuntavastuullisuutta vahvistavat hankkeet (= jäljitettävyys, eettiset toimintaperiaatteet, paikallisten tuotteiden saatavuus) o kuluttajan luottamusta vahvistavat viestintä- ja kehityshankkeet. Usea hakemus liittyi tavalla tai toisella kuluttajan luottamuksen vahvistamiseen. Tämän aihealueen hankkeisiin suunnattiinkin noin puolet varoista. Hankkeita toteutettiin kaikissa ketjun osissa: tuotantopanosteollisuudessa, alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupan piirissä ja ruokapalveluissa. Myös kuluttajahankkeita ja kuluttajille suunnattuja aktiviteetteja sekä viestintätoimia oli runsaasti (liite 1, hankkeet). 5","paragraph_char_start":3854,"paragraph_char_end":5393,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":435}
{"query-id":"query-4ed0bb52de5491ff576dc0c3f9134bf6","original_paragraph":"3 Jupperin Omakotiyhdistyksen Puheenjohtajalta Suomessa ei liene yhtäkään toista kuntaa tai kaupunkia, joiden asukkaat joutuisivat tiettyjä postipalveluita saadakseen menemään naapurikuntaan tai naapurikaupunkiin, paitsi Espoo. Alkuvuodesta 2008 postin palvelupiste siirtyi Viherlaakson R-kioskilta Kauppakeskus Graniin, Kauniaisiin. Tämän johdosta viherlaaksolaiset (postinumero 02710), lähderantalaiset (02720) ja jupperilaiset (02730) ovat joutuneet hakemaan postipakettinsa naapurikaupungista Kauniaisista. Paitsi että paketinhaku tai vientimatka Kauppakeskus Graniin on pisimmillään pitkälti toistakymmentä kilometriä yhteen suuntaan, matka on myös kiireellisen asian hoitamiseksi edellyttänyt joko oman auton tai taksin käyttöä. Tästä syystä Jupperin Omakotiyhdistys esitti maaliskuussa Itella Oyj:lle jupperilaisten postipalveluiden siirtämistä Kauppakeskus Sellon postitoimipaikkaan siksi ajaksi kunnes Itella löytää uuden yhteistyökumppanin Viherlaaksosta tai Lähderannasta. Usein kuulee turhautuneita kommentteja, ja itsekin on niitä saattanut suustaan päästää, kansalaisvaikuttamisen todellisista tuloksista. Useinmiten asia kiteytyy lauseeseen: Kansalaisia kyllä kuullaan mutta ei kuunnella. Postipalvelusiassa täytyy kyllä todeta, että poikkeus vahvistaa säännön. Itellassa on kuunneltu asiakasta, jonka seurauksena Itella lähetti kesäkuun alussa viherlaaksolaisille, lähderantalaisille ja jupperilaisille asiakaskyselyn mieluisimmasta postista noudettavien lähetysten hakupaikasta. Vaihtoehdot olivat Kauppakeskus Grani, Kauppakeskus Sello ja K-Market Ravioli Lippajärvellä. Asiakaskyselyn vastaukset pyydettiin postittamaan 19. kesäkuuta mennessä. On tietysti kiva todeta, että jupperilaisten mielipidettä on kuultu ja kuunneltu mutta tulee muistaa, että omakotiyhdistyksen esityksen mukaisesti Kauppakeskus Sellokin oli vain väliaikaisratkaisu siksi ajaksi, kunnes Itella löytää uuden yhteistyökumppanin postipalvelupaikaksi joko Viherlaaksosta tai Lähderannasta. -3-","paragraph_char_start":1994,"paragraph_char_end":3977,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":287}
{"query-id":"query-2b34890dcd8bd21a2521de592e6b3416","original_paragraph":"16 Erityisen tuen tehtävänä on tarjota kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea sekä vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Esiopetuksessa erityisen tuen tavoitteena on edistää lapsen kehitystä ja oppimisedellytyksiä. Perusopetuksessa tavoitteena on, että lapsi voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Lasta kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen tarvetta tulee arvioida säännöllisesti. Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa vähintään toisen vuosiluokan jälkeen ja seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Tällöin laaditaan pedagoginen selvitys, jonka perusteella tehdään tarvittaessa uusi erityisen tuen esitys ja päätös tai päätös erityisen tuen lopettamisesta, jolloin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Sen laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa, pedagogista selvitystä tai mahdollisia muita asiakirjoja. HOJKSissa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Vastuuhenkilönä HOJKSin laatimisessa toimii se opettaja, jolla on päävastuu HOJKSin tavoitteiden mukaisesta opetuksesta. Suunnitelman valmistelussa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa lapsen ja huoltajien kanssa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa lapsen tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppijan oppimisvalmiudet sekä kasvuun, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet","paragraph_char_start":27892,"paragraph_char_end":30093,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":3308}
{"query-id":"query-1d41e125411b967d0e895e91a4d28536","original_paragraph":"12 Pakastaminen säilyttää vitamiinit Tärkeintä pakastuksessa on nopea jäätyminen. Syksyn herkut talteen Teksti: Ninarose Maoz Kuvat: Pyry Klippi Nyt kannattaa kerätä syksyn sato talteen. Siihen pakastaminen on oiva ja helppo keino. Muutama perusasia kannattaa Ensimmäinen tehdä tehtävä pakas- on taessa pieteetillä, jotta valmistella herkut eivät pakastin muutu pakastimessa jäähilekimpaleiksi. pakastuskuntoon. Ennen kuin pakastat uusia tuotteita, sulata ja pese pakastin. Jäinen pakastin ei jaksa jäädyttää tehokkaasti. Uusissa pakastimissa ilma kiertää, eikä niitä tarvitse erikseen sulattaa. Nekin täytyy kuitenkin pitää puhtaana, jotta pakasteiden hygienia säilyy. Hyvä pakastuslämpötila on vähintään 20 astetta. Lämpimämmässä pakastimessa tuote ei pakastu nopeasti ja sen maku, rakenne ja ravintoarvo kärsivät. Pakastimen lisäpakastusteho kannattaa laittaa päälle noin tuntia ennen tuotteiden pakastamista, jotta pakastin saadaan mahdollisimman kylmäksi. Lämpötila on hyvä tarkistaa vaikkapa erillisellä lämpömittarilla. Kotitalousneuvoja Tuula Kivialho Uudenmaan Martoista muistuttaa, että pakastimen ohjekirjaan kannatta ehdottomasti tutustua. Jos pakastimessa on erillinen pakastustoiminto, sitä on syytä käyttää. Sadan litran pakastin pakastaa noin kuusi kiloa vuorokaudessa. Kun pakastettavaa on paljon, pakastaminen pitää jakaa eri päiville. Tuote kyllä pakastuu muutoinkin, mutta menettää makuaan. Tärkeintä pakastuksessa on nopea jäätyminen. Tehtaissa esimerkiksi marjat jäädytetään salamannopeasti pakastustunneleissa. Siksi niiden rakenne säilyy hyvänä. Jos tuote jäätyy hitaasti, siihen muodostuu isoja jääkiteitä, jotka rikkovat solurakennetta. Joissakin pakastimissa on erillinen pakastushylly tai -tila. Se kannattaa pitää tyhjänä pakastamista varten. Jos entiset Kun pakastettavaa on paljon, pakastaminen kannattaa jakaa eri päiville. 22 asukasviesti","paragraph_char_start":48019,"paragraph_char_end":49890,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6868}
{"query-id":"query-37c9cec617e93e536545fe3baaf6652b","original_paragraph":"11 SÄHKÖLIITON JÄSENEDUT JÄSENEDUT JÄSENEDUT JÄSENEDUT JÄSENEDUT JÄSENEDUT JÄSENEDUT Varaukset ja tiedustelut: puh. (016) Iso-Ylläksentie 42, Ylläsjärvi Lomapaikkaedut Sähköliiton jäsenenä Sinulla on mahdollisuus lomailla ja nauttia merimaisemista liiton omassa lomapaikassa Kotkan Kaarniemessä. Tiedustelut ja varaukset suoraan Kaarniemen aluevalvoja Pirjo Pasaselle mieluiten iltapäivisin klo 12-20, gsm Tiedusteluja voi tehdä myös sähköpostitse Voit viettää lomaa edullisesti myös Lapissa Hotelli Ylläs Saagassa, jossa sähköliittolaisilla on mahdollisuus saada alennusta 50 prosenttia henkilökohtaisesta huonehinnasta tai pakettihinnan majoituksen osuudesta korkeasesonkiaikoina. Tiedustelut ja varaukset Ylläs Saaga Oy, Iso- Ylläksentie YLLÄSJÄRVI puh Nyt voit lomailla myös Sähköliiton lunastamissa kotimaisissa lomaosakkeissa parhaina loma-aikoina. Holiday Clubin tasokkaat kohteet sijaitsevat Vuokatissa, Sallassa, Saariselällä ja Tampereella. Lomaosakkeita vuokrataan Holiday Clubin varausjärjestelmän kautta tai puh m Gondolihissille Lisätietoja myös reservation. Ulkomaiset lomaosakkeet sijaitsevat Viron Pärnussa merenrannalla Villa Andropoffin loma- ja kokouskeskuksen yhteydessä. Osakkeet ovat käytettävissä parhaana kesäloma-aikana. Lomaosakkeissa on kylkiäisenä kaksi Beach Golfin viikkopeliosaketta. Vapaita lomaosakkeita voi tiedustella Suomen Markkinoinnista Johanna Leivoselta, puh tai fi Rentoudukylpylähotellissa Viihtyisä Ski In Ski Out -hotelli sijaitsee laskettelurinteessä 150 m Gondolihissiltä ja Ski Chalets -huoneistot sijaitsevat gondolin vieressä. Myös maastohiihtoladuille pääset suoraan hotellilta. Reippaan ulkoilun jälkeen kylpylän lämpö porealtaineen kutsuu rentoutumaan. Olemme avoinna ympäri vuoden. Tervetuloa! Tarjoamme Sinulle Sähköliiton jäsen: Talvipaketti alk. 5 vrk\/245,-\/jäsen Hintaan sisältyy majoitus, aamiainen, päivällinen, allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö. SPAHOTEL Talvelle löytyy vielä tilaa! SÄHKÖLIITON VAPAA-AJANPAIKAT Suomenlahden rannalla sijaitseva Kotkan Kaarniemi on ympärivuotisessa käytössä oleva Sähköliiton loma- ja leiripaikka. Mäntykankaiden, hiekkarantojen ja kallioiden kehystämä lomakohde on rakentunut kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle Syväsalmen sahan alueelle. Majoitustilat sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa, joissa on neljä perhehuoneistoa, vuodepaikkoja on kaikkiaan 19. Lemmikkieläimiä voi olla mukana A1 perhehuoneistossa. Lisäksi alueella on kaksi tasokasta hirsimökkiä, kummassakin 7 vuodepaikkaa, takka, sauna, pesuja wc-tilat, televisio, radio, keittiö tarvittavine astioineen, mikroaaltouuni, astianpesukone ja vuodevaatteet (ei lakanoita, pyyhkeitä eikä talouspaperia). Asuntovaunupaikkoja Kaarniemessä on sähkö- ja tv-antenniliittymineen 20 kappaletta. Tilaa teltan pystytykseen löytyy ja lisäksi leirialueella on yhteiskeittiö. Vieraiden käytössä on ympäri vuoden sähkösauna ja kesäaikana myös puulämmitteinen rantasauna. Kaarniemi tarjoaa vaihtelevaa maastoa lenkkeilyyn ja merta kalastusharrastuksiin. Talvella lähistöllä on valaistu hiihtolatu sekä ratsastustalli. Mainio kokouspaikka Kaarniemessä on mainiot puitteet myös kurssi- ja koulutustilaisuuksiin. 20 henkilön kokoustilassa on käytettävissä ajanmukainen av-varustus. Ruokailut järjestyvät sopimuksen mukaan niin kursseille kuin kokouksiinkin. Varaukset ja maksut Perhehuoneistot vuokrataan varausjärjestyksessä Sähköliiton hallituksen kulloinkin vahvistamaa maksua vastaan. Hirsimökit vuokrataan sesonkiaikana viikoksi kerrallaan. Tarvittaessa mökit arvotaan useampien varaajien kesken. Paikkavaraukset tehdään aluevalvojalle.varauksen varmistaminen tapahtuu maksamalla varauskohteen käyttömaksu liiton toimittamalla lomakkeella vähintään kaksi viikkoa ennen varausajankohdan alkua. Myös peruutuspaikkoja voi tiedustella aluevalvojalta. Huoneiden vastaanotto ja luovutus Varausaika alkaa klo ja päättyy klo Yli menevältä ajalta peritään seuraavan päivän maksu. Kävijöiden on täytettävä matkustajakortti. Valvoja luovuttaa avaimet tulopäivänä klo välisenä aikana ellei hänen kanssaan ole toisin sovittu. Asuntovaunuilijoiden ja leiriytyjien on ilmoittauduttava valvojalle. Lähtiessä avaimet on palautettava valvojalle klo mennessä, ellei toisin ole sovittu. Mitä mukaan Kaarniemi toimii itsepalveluperiaatteella. Majoittumiseen tarvitset liinavaatteet, pyyhkeet, talouspaperit ja muut henkilökohtaiset varusteet. Liinavaatteet myös vuokrattavissa. Jokaisen tilojen ja alueen käyttäjän on huolehdittava tilojensa siivoamisesta. Kaarniemen huoltorakennuksessa on yhdistetty oleskelu- ja keittiötila, wc- ja peseytymistilat, pyykinpesukone sekä kemiallisen wc:n tyhjennyspaikka. Lähin ostospaikka on Karhula-Hamina tien varrella sijaitsevan huoltoaseman yhteydessä (matkaanoin viisi kilometriä). Karhulan keskustaan on noin kahdeksan kilometriä; sieltä löytyvät kaupat, posti ja opasteet terveyskeskukseen. Varaukset, aluevalvoja: Pirjo Pasanen, Kaarniemi, Talo A, Selkätie 349, Karhula puhelin\/fax (05) , matkapuhelin Tiedustelut myös: Sähköliitto,Aleksanterinkatu 15, Tampere, puhelin (03) Pankkiyhteys Nordea Alueen asioiden hoito ja huomautukset Sähköliiton osoitteella tai puhelimitse (03) Ajo-ohjeet Helsingin\/Kotkan suunnasta tullessa ajetaan Karhulan keskustasta moottoritietä (E18) Haminan suuntaan noin kolme kilometriä ja noustaan Keltakallion liittymästä rampille. Siitä käännytään vasemmalle Mäntykangas\/Kaarniemi suuntaan ja noin 200 metrin ajon jälkeen Kaarniemen yksityistielle.tästä matkaa on noin neljä ja puoli kilometriä Sähköliittoviittojen mukaan perille. Kouvolasta ja Haminan suunnasta tultaessa ajetaan Leikarin risteyksestä moottoritietä (E18) noin kaksi ja puoli kilometriä Kotkan suuntaan, josta noustaan (Otsola, Keltakallio, Ristinkallio) liittymästä rampille.tästä ajetaan vasemmalle Kaarniemi -viitan mukaan noin 450 metriä sekä edelleen vasemmalle Kaarniemen yksityistielle.","paragraph_char_start":30607,"paragraph_char_end":36473,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":4067}
{"query-id":"query-ca36fc4ccc24131141bee7afceabed5a","original_paragraph":"11 YRITYSMAAILMA 11 Vaalan kunnan kehittämisstrategia ulottuu aina vuoteen 2015 Luonnonkaunis Vaalan kunta sijaitsee Oulujärven rannalla, Oulujoen alkujuoksulla. Vaalalaisten lisäksi vesistörikkaassa Vaalassa viihtyvät myös lukuisat vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajakuntana Vaalalla on aktiiviset yhteydet kummankin maakunnan suuntaan. Kaikki LVI-alan palvelut VIHANNIN VESI JA LÄMPÖ OY Kuusiratintie 65 A, VIHANTI puh , fax , Vaalan kunnan matkailuvaltteina ovat monipuoliset vesistöt, merimäinen Oulujärvi hiekkarantoineen, Oulujoki, Otermanjärvi ja lukuisat kirkkaat suppalammet sekä Manamansalon saaren ja Säräisniemen pitkät hiekkarannat. Puhdas luonto, hyvät kalavedet ja retkeilymaastot, mielenkiintoiset käyntikohteet sekä matkailuyritysten monipuoliset palvelut antavat hyvät mahdollisuudet lomailuun ja virkistykseen. Matkailu- ja lomapalvelut nousevat tärkeiksi Vaalan matkailupalvelut löytyvät pääosin kolmelta alueelta: Manamansalosta ja Säräisniemeltä sekä Vaalan keskustaajamasta ja sen läheisyydestä. Lähes puolet Oulujärvestä kuuluu Vaalan kuntaan. Oulujärven Niskanselällä on Suomen ainoa sisävesistöön perustettu valtion retkeilyalue. Siihen kuuluu useita saaria ja sen keskuspaikkana on Manamansalon leirintä- ja virkistyskalastusalue. Vesistöt yksi matkailuvaltti Vaalasta on helppo lähteä vesille, sillä venesatamia ja rantautumispaikkoja on runsaasti. Isompien matkailijaryhmien on mahdollista varata tilausristeily 70-paikkaisella Hanna II- laivalla. Retkeilijää viehättävät myös Rokuan kansallispuiston harjuvyöhykkeen jäkäläkankaat sekä Vaalan laajat suoalueet, joista suuri osa kuuluu soidensuojelualueisiin. Yrittäjä- ja Vaalahengen luominen Kuntalaiset ja päättäjät arvostavat yrittäjiä työn ja toimeentulon tuojina ja puhaltavat heidän kanssaan yhteen hiileen Vaalan kehittämiseksi viihtyisänä, toimivana ja yritysmyönteisenä asuinpaikkana. AIHKI-TALOT Kelosta tai massiivihirrestä Pyydä esite ja tarjous! MY-AIHKI OY Kimmo Kuusela Tontit ja toimitilat Kunnan omistuksessa on tällä hetkellä riittävästi asema- tai yleiskaavassa yritystoiminnan käyttöön varattuja maa-alueita. Tällä hetkellä Vaalan kunnan omistuksessa on 20 erilaista yritystilaa, yhteensä noin m². Tilojen vuokrausaste on noin 94 %. Tilaa on vapautunut yrityksille vuokrattavaksi ammattiopiston toimipisteen lopettaessa toimintansa vuoden 2007 lopussa Vaalassa on hyvät perusedellytykset yritystoiminnalle, riittävästi tonttimaata, hyvät kunnallistekniset valmiudet sekä asiantuntemusta neuvoa ja avustaa uuden yritystoiminnan käynnistämisessä ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä yrityksissä olevien työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Tonttipörssi Vaalan kunnalla on oma tonttipörssi ja tarkoituksena on ottaa pörssiin mukaan myös yksityiset tontit. Tonttien markkinointia pyritään koko ajan kehittämään. Markkinoinnin painopisteenä ovat myös teollisuustontit ja toimitilat. Tähän liittyy olennaisesti teollisuus- ja liikealueen kaavoittaminen Kurikkavaaran ja Puolangantien risteyksen ympäristöön. Myös keskustan teollisuusalueen laajentaminen kuuluu kunnan tonttipolitiikkaan. Myös muita hankkeita Oulunjoen vesistöreitti ja sen hyödyntäminen matkailussa ovat lähiaikojen ohjelmassa. Samoin haluamme kehittää Vaalan pienlentokenttää palvelemaan enenevässä määrin sekä omia asukkaita että myös matkailijoita ja lomailijoita. Matkailua ajatellen asuntohotellihanke tulee näyttelemään suurta roolia tulevaisuudessa, tekninen johtaja Juha Airaksinen luetteli. Suomen PORAUSPALVELU BORRTJÄNST MAALÄMPÖ- PORAUKSET ENERGIA- KAIVOT omakotitaloihin halleihin kesämökkeihin Lisätietoja: Svante Snellman: Tor Enquist: Kaivinkonetyöt kunnallistekniikasta pihatöihin MAATYÖ ARTO KOKKO TMI Letontie 164, OULUNSALO Puh","paragraph_char_start":46849,"paragraph_char_end":50608,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":6125}
{"query-id":"query-13c3d417ec9754794828606ccb726e68","original_paragraph":"9 YRITYSMAAILMA 9 LVI-Työt Jari Karppinen LVI-Työt Jari Karppisen kautta kaiken mitä LVI-alalle kuuluu, käsittäen ilmastoinnit, lämpöasennukset, maalämpöpumput, vesi- ja lämpöjohtoremontit. Yhtiön toiminta on keskittynyt lähinnä pientalokohteisiin, mutta referenssejä on myös taloyhtiöpuolelta. Saneeraus- ja uudiskohteita tehdään suunnilleen saman verran. Palveluita tarjoillaan koko Oulun läänin alueella. Maalämpö ratkaisuna edullisin -Maalämpö on monissa tapauksissa hyvä ratkaisu. Se on paras ratkaisu uudiskohteisiin, mutta saneerauskohteisiinkin se soveltuu erinomaisesti. Maalämpöjärjestelmät ovat erittäin toimintavarmoja ja energiankulutukseltaan taloudellisia, lisäksi ne ovat omistajilleen huoleton vaihtoehto, Jari Karppinen toteaa. Kaikki maalämpöpumput jotka olen asentanut, ovat toimineet todella hyvin. Ne ovat varmatoimisia ja laadukkaita laitteita. Lämpö- ja vesijohtoremontit kätevästi ja nopeasti Puristusliitoksilla tehtävät lämpö- ja vesijohtoremontit ovat vaivattomia, siistejä ja nopeita tehdä. -Tässä vaihtoehdossa ei tarvitse käyttää lainkaan tulitöitä, jolloin kohde saadaan vietyä läpi huomattavasti pienemmillä riskeillä ja lopputulos on kuitenkin ihan yhtä hyvä. Komposiittiputki on yksi vaihtoehto, jota suositellaan käytettävän erityisesti kohteissa, joissa putken pinta ei saa hikoilla. Monesti komposiittiputki vaihtoehto on parempi silloin, kun putki jää näkyville, Karppinen kertoo. Lämmitysjärjestelmä valittava aina tapauskohtaisesti -Esimerkiksi maalämmössä pitää ottaa huomioon sellaisia asioita, että esimerkiksi meidän alueellamme maalämpöputket kaivetaan lähes kaikissa tapauksissa maahan, joten se vaatii jonkin verran tilaa. Ihan pienelle pihalle sitä ei voida siis toteuttaa. Mikäli putket porataan maan sisään, tulisi kalliopinnan olla mahdollisimman lähellä maanpintaa. Jos maalämpövaihtoehto ei onnistu, vaihtoehtoisina järjestelminä on tarjolla Karppisen mukaan ilmavesi- ja poistoilmalämpöpumppuja sekä perinteisiä sähkö- ja öljykattiloita. -Aurinkolämpöä käytetään toistaiseksi vähemmän, korkean hankintahintansa vuoksi, mutta sitä voidaan käyttää lisälämpönä, jolloin katolla olevilla aurinkokennoilla lämmitetään talon sisällä olevaa lämmönlähdettä. Karppisella on jonkin verran kokemusta aurinkolämpölaitteistojen asennuksista. Vahvan LVI-alan kokemuksen omaava toimija - Minulla on vankka kokemus alalta, joten uskon ratkaisun löyvän, mitä kussakin kohteessa pitää tehdä. Asiakastyytyväisyys on ollut tähän saakka hyvää. Olen toiminut noin kymmenen vuotta alalla ja yrittäjänä reilun vuoden verran, joten kokemusta LVI-alan kohteista on hyvin monipuolisesti. Kun asiakas pohtii erilaisia lämmitysvaihtoehtoja, LVI-Työt Jari Karppinen auttaa asiakasta tekemään järkevimmän mahdollisen valinnan. -Saneerauskohteissa autan järkeilemään, että missä määrin vanhaa lämmitysjärjestelmää olisi mahdollisesti järkevää hyödyntää - aina ei kannata lähetä uusimaan koko lämmitysjärjestelmää, toteaa Jari Karppinen loppuun. LVI-työt Jari Karppinen Maanrakennusurakointi ja -kuljetukset Omakotitalojen pohjatyöt ja konetyöt Hiekat, sorat, murskeet ja mullat Suvalantie MUHOS Puh Puh. (08)","paragraph_char_start":42526,"paragraph_char_end":45657,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5694}
{"query-id":"query-4748f5b91b22c62e177c917010838658","original_paragraph":"13 t mik&ihyvinvointi lemkauneus Kaija Unhola, Suomen Kennelliitto ry ikit lemm Q&A: Vastaajana Kaija Unhola, viestintäjohtaja, Suomen Kennelliitto ry Suomen Kennelliiton vuoden teemaksi on valittu vastuullisuus koirankasvatuksessa. Miten luonnehtisit vastuullista koiran kasvattajaa? VASTUULLINEN KASVATTAJA käyttää jalostukseen vain terveitä ja hyväluonteisia koiria, rekisteröi pennut ja luovuttaa rekisteritodistuksen viipymättä pennunostajalle. Hän myös kertoo avoimesti kasvattiensa terveydentilasta ja opastaa kasvattiensa omistajia koirien koko eliniän. Kuinka tärkeäksi näet koiranomistajan osallistumisen erilaisiin koulutuksiin ja kursseille? KOIRALLE PITÄÄ OPETTAA vähintään arkitottelevaisuus ja sille pitää antaa mahdollisuus rodunomaiseen tekemiseen. Koska koirarotuja on yli 300, on syytä perehtyä, mihin käyttötarkoitukseen oma rotu on kehitetty (metsästys, paimennus, seurakoira, palveluskoira jne.) Koira tarvitsee elämänsä aikana virikkeitä. Niitä voi tarjota sille lenkeillä keksimällä koiralle mielekkäitä tehtäviä tai pieniä aktiviteetteja joka päivä. Mitä erityishuomioita koiranomistajan tulee tehdä koiranhoitoon liittyen kesäaikana? KESÄLLÄ PITÄÄ HUOMIOIDA koiran hyvinvointi kuumuuden, hyönteisten, käärmeiden ja punkkien sekä uimavesissä esiintyvän myrkyllisen sinilevän ym. osalta. Lähtökohtana jo se, ettei koiraa saa jättää kuumaan autoon tai auringonpaisteeseen pitkäksi aikaa, ja sille pitää hankkia punkkisuoja. Kun kesällä sattuu ja tapahtuu kuva: Viva Images Lisää tietoa koiran kasvatukseen: ANIMAGI ON LÄHELLÄ KESÄINEN PUNKKIKAUSI on lemmikeille ikävä ja pitkä riesa. Kausi saattaa säistä riippuen alkaa jo huhtikuussa ja kestää jopa lokakuulle saakka. Punkeilta kannattaakin suojautua hyvin sekä lemmikin, että koko perheen turvallisuuden kannalta. Punkkien torjumiseen on eläinlääkäriltä saatavissa useita eri vaihtoehtoja: punkkitabletti, punkkipanta ja paikallisvaleluliuos. Animagin eläinlääkäri huomioi punkkikarkotusta suunnitellessaan niin lemmikin mahdolliset yliherkkyydet lääkeaineille kuin kesäiset harrastuksetkin, mm. uimisen. Matkustava lemmikki tarvitsee passin, rokotukset ja loishäädön Ulkomaille matkustava kissa ja koira tarvitsevat oman passin. Passista ilmenevät mm. eläimen tunnistemerkintä sekä voimassaolevat rokotukset. Suomeen palaava lemmikki tarvitsee useimmiten myös todistuksen annetusta loishäätölääkityksestä. Lemmikkipassin saa eläinlääkäriasemalta, jossa passiin tehdään tarvittavat merkinnät ja lemmikille annetaan matkan vaatimat rokotteet. 24 K E S Ä A I K A Vältä kuumia paikkoja ja huolehdi juomisesta Koira ei pysty hikoilemaan, vaan se viilentää kehoaan vain läähättämällä. Siksi sillä pitäisi kuumassa kesäsäässä olla aina mahdollisuus vetäytyä varjoon viilentymään ja sen juomisesta on hyvä pitää huolta. Esimerkiksi auringossa seisova auto on lemmikille vaarallinen paikka: lyhyessäkin ajassa kuumuus voi aiheuttaa sille lämpöhalvauksen. Jos epäilet lämpöhalvausta, vie lemmikki viipymättä viileään ja anna sille vettä juotavaksi. Ota yhteys eläinlääkäriin, sillä lämpöhalvaus voi olla lemmikille kohtalokas. Eläinlääkäri tarkastaa potilaan kunnon ja pitää huolen, että se toipuu mahdollisimman hyvin. Lue lisää Animagin eläinlääkäripalveluista lemmikeille Kyyn purressa ota yhteys eläinlääkäriin Kun kyy puree kissaa tai koiraa, siihen kannattaa aina suhtautua vakavasti. Kyytablettia ei ole hyvä antaa ensiavuksi, vaan lemmikki tulee pitää levossa ja ottaa välittömästi yhteys eläinlääkäriin. Muun hoidon lisäksi annettavaa kyyn myrkyn vasta-ainetta on saatavilla useilta Animagi-eläinlääkäriasemilta ympäri Suomen. K E S Ä A I K A 25","paragraph_char_start":62735,"paragraph_char_end":66355,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":8897}
{"query-id":"query-e3410874af2d020032b5c31754da0065","original_paragraph":"10 3. Sydämen läppäleikkaus Sydänläpät säätelevät sydämen lokeroiden välistä verenkiertoa yhteen suuntaan avautuvien ovien tavoin ja estävät väärään suuntaan virtauksen takaiskuventtiilin tapaan. Avautuessaan läpät päästävät veren virtaamaan eteenpäin seuraavaan sydämen lokeroon ja sulkeutuessaan estävät veren takaisinvirtauksen. Sydänläppäleikkaus voidaan joutua suorittamaan joko synnynnäisen tai myöhemmin kehittyneen läppävian takia. Läppäleikkaus suoritetaan avosydänleikkauksena perinteisen ohitusleikkauksen tapaan. Ennen läppäleikkausta suoritetaan yleensä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, jonka tulosten perusteella tehdään tarvittaessa ohitusleikkaus. Viallinen läppä korvataan leikkauksessa joko mekaanisella tekoläpällä tai eläimen sydänläpästä tai sydänpussista valmistetulla niin sanotulla biologisella tekoläpällä. Suurin osa vasemman eteiskammioläpän (hiippaläppä, mitraaliläppä) ja oikean eteiskammioläpän (kolmiliuskaläppä, trikuspidaaliläppä) vioista voidaan hoitaa korjausleikkauksella (plastia). Mekaanisen tekoläppäleikkauksen jälkeen aloitetaan elinikäinen verenohennushoito (Marevan), joka estää verihyytymien syntymisen tekoläppään ja sen ympäristöön. Läpän korjausleikkauksen ja biologisen läpän asennuksen jälkeen verenohennushoitoa tarvitaan kolme kuukautta. Joidenkin läppäleikkausten jälkeen tarvitaan vuosittain sydämen polikliininen ultraäänitutkimusseuranta. Vakavia komplikaatioita esiintyy läppäleikkauksen jälkeen lähes yhtä harvoin kuin ohitusleikkauksen jälkeen. Harvinaisia, mutta hankalia, läppäleikkauksiin liittyviä ongelmia ovat tekoläpän tulehdus ja läppään liittyvä vuoto. Mekaaninen tekoläppä. Biologinen tekoläppä. 10","paragraph_char_start":11672,"paragraph_char_end":13339,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1417}
{"query-id":"query-5651f96e0a532ff8f2f347123bad576b","original_paragraph":"11 10 Sisäasianministeriö on tuottanut maakunnittain väestöennusteita ja elinkeinorakenneennnusteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut aika ajoin hyvinvointiin ja ikääntymiseen liittyviä ennakointeja. 6 Alueellinen ennakointi Alueellisessa ennakoinnissa keskeiset toimijat ovat: 1) maakuntien liitot; 2) seutukunnat ja erityisesti niiden keskuskaupungit; 3) TE-keskukset; 4) lääninhallitukset ja 5) koulutuksen järjestäjät. Muiden alue- ja paikallishallintoviranomaisten (rakentaminen, liikenne, terveydenhuolto, oikeustoimi, jne.) työssä ennakoinnin rooli on vähäisempi. Samoin edunvalvontatahojen kuten kauppakamarien kiinnostus ennakointia kohtaan on ollut vähäinen. Periaatteessa kaikkien organisaatioiden tulee varautua tulevaisuuteen ja viestittää oman toimialueensa muutoksista ja heikoista signaaleista strategioita laativille tahoille. Aluetasolla ennakointia on kehitetty ehkä voimakkaimmin TE-keskuksissa, vaikka tulokset eivät sielläkään ole kovin näkyviä. TE-keskusten ennakoinnin peruspulma liittyy siihen, että ennakointi ei ole aidosti osa keskusten kolmen osaston (työvoima-, yritys-, maaseutu-) toimintaa, ei yhdessä eikä erikseen. Parhaimmillaan ennakointi voisi olla osastoille yhteinen ja osastoja yhdistävä tekijä, myös koko TE-keskuksen johtamisen työkalu. TE-keskuksissa ennakoinniksi on alettu nimittää myös välittömien tarpeiden kartoituksia. Tämä on ymmärrettävää, koska strategiatyö on erittäin ohutta ja tärkeänä tehtävänä on välittömien ongelmien ratkaiseminen. TE-keskusennakoinnissa vakiintuneiksi luonnehdittavia käytäntöjä ovat TE-keskusten toimintaympäristöanalyysit, KTM:n toimialaraportit ja PK-barometrit, maaseutusuunnitelmat sekä työvoima- ja koulutustarvetutkimukset (TKTT). Painopiste näissä kaikissa on nykytilan kuvaamisessa, ennakointi on jonkinasteisena ideana mukana toimintaympäristöanalyyseissä ja koulutustarvetutkimusten yhteenvedoissa. TE-keskusennakoinnin kehittämistyössä on kokeiltu useita menettelyjä kuten megatrendianalyysejä, heikkojen signaalien analyysejä, PT-, MITENNA-; MARE- ja klusterianalyysiamalleja. TE-keskusennakoinnin koordinaatioprojektin väliraportin ( ) perusteella jonkin verran suosiota näyttävät saavuttaneen barometrit kuten maaseutubarometri. Mikään näistä menetelmistä ei kuitenkaan ole tehnyt erityistä","paragraph_char_start":18802,"paragraph_char_end":21096,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2332}
{"query-id":"query-34d7dc528cacacbb9e19393426d28f46","original_paragraph":"5 Tämäkin usein unohtuu futista seuratessa jalkapallo on ylivoimapeli eli sekä puolustuksessa, hyökkäyksessä että myös keskikentällä on järkevää rakentaa alueellisia ja ajallisia ylivoimatilanteita. Todennäköisyys onnistuneelle syötölle, maalilaukaukselle tai pallonriistolle kasvaa ylivoimatilanteessa huomattavasti. FC Barcelonan peli on täydellistäkin täydellisempi esimerkki tästä filosofiasta. Hyökkäyksessä pallollisella on aina, siis aina, vähintään kaksi mahdollista syöttösuuntaa useimmiten enemmän. Ja, mikä tärkeämpää, puolustustilanteessa sama joukkue minimoi vastapuolen syöttösuunnat salamannopeasti, joustavasti ja ennalta opetellusti niin, ettei niitä muutaman sekunnin jälkeen useinkaan ole sitä yhtäkään. Periaate sopii kaikille joukkueille, mutta samanlaiseen täydellisyyteen ei tietenkään ole muilla joukkueilla mahdollisuuksia kuin vain joskus harvoin. Tällainen pelityyli vaatii nimittäin valtavaa, ja älykästä, liikkumista. Suomen ei tietystikään kannata matkia Espanjan pelityyliä, mutta silti syöttösuuntia pitäisi löytyä. 24 minuutin jälkeen Suomella ei ole ollut kuin muutama harva tilanne, jossa pelaajallamme olisi ollut edes yhtä vapaata pelaajaa syötettäväksi. Portugali on tyrehdyttänyt Suomen pelin lähes täydellisesti. Mutta tämä oli odotettavaakin, Suomi rakentaa tulevaisuuden joukkuetta, jonka täytyy saada yhteisiä, kansainvälisiä ja kasvattavia kokemuksia, vaikka tulokset voivat olla rumat. Suomella ei ole tällä hetkellä kansainvälisen tason pelaajia hyvissä seuroissa juuri lainkaan. Kovia kansainvälisiä pelejä voivat suomalaiset tässä tilanteessa saada vain maajoukkueessa. On selvää, että silloin tulee turpiinkin. Muutenhan pelaajien tasolla ja toisaalta yhteispelikokemuksella ei olisi mitään merkitystä. Ja sitten Suomi meinaa yllättää: Väyrynen saa loistavan syötön kuudentoistarajalle, josta hän heti jatkaa sääripotkun, joka on mennä maaliin. Kuka sen antoi, en ehtinyt huomata. Joka tapauksessa loistava juoksu Väykyltä. Aina ei ylivoimakaan riitä, sillä Portugali saa 5 vs. 2 hyökkäyksen Suomen rangaistusalueen sisään. Pasasen Petri, konkarikaartiamme, tekee alokasmaisen munauksen. Joukkue tarvitsee kokeneita pelaajia, mutta aika usein kyllä huomaan ajattelevani, onko Pasanen sopiva esikuva näille nuorille. Hänelle tulee aivan liikaa karmeita virheitä, jotka syövät joukkuetta. Toinen puoliaika on sekavampaa peliä ja Suomikin pääsee vähän peliin mukaan. Näen eka kertaa Riku Riskin ja Sebastian Mannströmin pelaavan A-maajoukkueessa. Jälkimmäistä en ole tainnut nähdä koskaan aiemmin. Kummatkin liikkuvat vilkkaasti ja pelaavat rohkeasti, vaikka yhteispelistä ei vieläkään juuri tukea saa. Portugali vaihtaa kentälle eri kaliiberin miehiä eli Nanin ManUsta ja Carvalhon Realista. Edellinen järkkääkin Portugalin toisen maalin maltilla. Mutta ei tämä silti katastrofi ole, nuorennusleikkaus olisi vain pitänyt aloittaa jo monta vuotta aiemmin. Litti olisi pitänyt säästää vaihtopelaajaksi, jotta muutkin olisivat ottaneet vastuuta pelin rakentamisesta. Mutta tehty mikä tehty, nyt ollaan tässä. Urheilu on opettelua, kehittämistä ja kehittymistä kasvua vastuuseen ja yhä parempiin suorituksiin askel askeleelta. Tämä oli joillekin se ensimmäinen askel , Muonio Ratsumies Tanskanen Hennalan varuskunnasta soitti iltapäivällä terveiset. Olivat marssineen päivän aikana 33 kilometrin täyspakkausmarssin. Hartioita kivisti ja jalat painoivat rutosti, mutta kuulin äänessä myös ylpeyttä jaksamisesta. Selviytymiskokemukset ovatkin hyvin tärkeitä sekä vanhoille että nuorille niistä rakentuu kyvykkyyttä, kompetenssin tunnetta. Ilman konkreettisia tekoja on vaikea uskoa omaan selviytymiseen ja pärjäämiseen. Siksi onkin kurjaa, että niin moni nuori mies keskeyttää asepalveluksensa.","paragraph_char_start":14329,"paragraph_char_end":18064,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":2139}
{"query-id":"query-370af9fb0977835ecdc2ac58d72f360d","original_paragraph":"Hänelle kuulunut valtava Punamullatut julkisivut hehkuvat kilpaa auringonpaahteen kanssa. 1700-luvulta periytyvän Wallgårdin vaiheisiin kuuluu niin postina kuin kestikievarina toimiminen, ja Suomen sodan melskeissä täällä on majoitettu sotaväkeäkin. Ilma väreilee kuumuudessa, eikä läheisellä kylänraitilla kulje ketään. – Talon vaiheisiin liittyy jopa ruotsalainen sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingspor, joka toimi Suomen sodassa sotavoimien ylipäällikkönä 1808. Ikä saa näkyä.. Johanna ja Juha varovat ylikunnostamasta vanhaa rakennusta. Vanhan kunnioitus ulottuu keittiön pieniin käyttöesineisiin saakka. Näkymä ulottuu olkikattoisen ladon kautta omenatarhaan, jonka paksurunkoiset puut ovat kantaneet hedelmää monia vuosikymmeniä. 1 2 m eidä n mök k i | meilläkotona.fi S uupuhallettujen ikkunalasien läpi katsottuna maisema näyttää pysähtyneen reilun sadan vuoden takaiseen kesäaikaan","paragraph_char_start":11152,"paragraph_char_end":12043,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1791}
{"query-id":"query-ce0e95b11b35654b49143de2e4b9892e","original_paragraph":"3 Kirjasto edustaa tiedonsaantia ja sivistystä Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Vesa Lindqvist\/Eduskunta Maailma muuttuu, mutta kirja säilyy, sanovat Krista Kiuru ja Timo Kalli. Kysyimme kahdelta satakuntalaiselta kansanedustajalta heidän mielipiteitään lukemisesta, kirjastosta ja kirjaston tulevaisuudesta. Tällä kertaa haastateltavamme ovat kansanedusta, ministeri Krista Kiuru ja kansanedustaja Timo Kalli. Miten kuvailisitte suhdettanne kirjastoon ja\/tai kirjallisuuteen? Kiuru: Lämmin. Kirjat ja kirjallisuus ovat minulle erittäin tärkeä tapa rentoutua. Kirjastot ovat puolestaan eräs keskeisimpiä hyvinvointipalveluita. Toivon, että ne kehittyvät tulevaisuudessa edelleen paitsi perustehtäviensä osalta, myös uudenlaisiksi tietoyhteiskunnan olohuoneiksi ja -tukipisteiksi. Kalli: Pidän kirjastoja ja kirjallisuutta yleensä edelleenkin hyvin tarpeellisena nykyisessä yhteiskunnassa, jossa suositaan sähköistä mediaa entistä enemmän. Kirjastot sisältävät paljon monenlaisia mahdollisuuksia etenkin lapsille ja nuorille. Ehdittekö tällä hetkellä työpaperien lisäksi lukea muuta kirjallisuutta tai kirjallisia tekstejä ja jos niin minkälaista? Tämän voi myös esittää kuvitteellisena, eli mitä lukisitte, jos siihen olisi riittävästi aikaa? Kiuru: Työasioiden osalta lukemista tulee valtavasti, mutta aina kun mahdollista, pyrin perehtymään erityisesti kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Proosa antaa lukijalleen valtaisasti ja avaa syvempää katsantokantaa, joka paitsi kasvattaa ihmisenä, myös tukee yhteiskunnallisissa tehtävissä toimimista. Kalli: Kansanedustajan tehtävässä on hyvin paljon asioita, joihin pitää perehtyä lukemalla erilaisia pape- langattomasti lukemaan ja asiakkaiden aarteita uusiin muotoihin digitoimaan. Vuonna 2012 satakuntalaiset käyttivät kirjastopalveluita ahkerasti. Maakunnan kirjastoista tehtiin yhteensä 4,4 miljoonaa lainaa, mikä on 19,5 lainaa maakunnan jokaista asukasta kohti. Koko maan keskiarvoon nähden satakuntalaiset lainasivat pari kappaletta kirjoja, levyjä tai muuta aineistoa enemmän kuin koko maan kansalaiset. Kirjastojen ovi kävi lähes kaksi miljoonaa kertaa (8,6 käyntiä per asukas)ja verkkokirjastojen palveluja tarvittiin 1,2 miljoonan käyttökerran verran. Kuka tuntisikaan kirjaston käytreita ja julkaisuja, joten nykyisin en juuri ehdi kirjoja lukea. Luen mielelläni erilaisia kansallishistoriallisia ja poliittisia teoksia sekä elämänkertoja. Toivon, että tulevaisuudessa on enemmän aikaa myös tälle harrastukselle. Lukemisen tapa muuttuu, tutkimukset tukevat tätä väitettä. E- kirja ja e-lehdet muuttavat käsitystämme lukemisesta ja silmäilevän lukemisen pelätään osittain korvaavan syventyvän, perinteisenä pidetyn lukemisen. Mitä ajatuksia nämä ajatukset teissä herättävät? Kiuru: Tavat lukea varmasti kehittyvät ja muuttuvat, mutta itse teko, kirjalliseen maailmaan sukeltaminen, on ajaton. En siis ole huolestunut lukemisen tai kirjallisuuden katoamisesta. Olen myös varma, että perinteinen kirja pitää pintansa uusien lukemiseen soveltuvien laitteiden yleistyessä. Parhaimmassa tapauksessa lukuharrastus lisääntyy. Kalli: Vaikka maailma muuttuu ja tulee uusia sähköisiä tapoja lukea kirjoja uskon, että perinteinen kirja tulee kuitenkin säilyttämään asemansa lukijoiden keskuudessa. Toivon myös, että vanhemmat ohjaisivat lapsiaan lukemisen pariin esimerkiksi lukemalla iltasatuja. Se tunne, joka syntyy siitä kun otat kirjan käteesi ja selailet sen lehtiä, syntyy vain lukemalla perinteistä kirjaa. Mikä on mielestänne kirjaston merkitys tiedonsaannin ja sivistyksen tarjoajina nyt ja tulevaisuudessa? Onko kirjastolaitoksella odotettavissa uhkia? Kiuru: Kirjastojen tehtävä pikemminkin korostuu tulevaisuudessa. Monimutkaistuvassa maailmassa toimiminen vaatii syvää sivistystä. Sen tarjoamisessa suomalainen kirjasto on ehdottoman tärkeä. Samalla toivon, että kirjastot ottavat Tavat lukea varmasti kehittyvät ja muuttuvat, mutta itse teko, kirjalliseen maailmaan sukeltaminen, on ajaton. asemansa myös tietoyhteiskunnan valtaväylien tunnetuksi tekemisessä mm. ikäihmisille. Tällä tavoin niistä voi syntyä eräänlaisia sivistyksen, kulttuurin ja teknologian kohtaamispaikkoja paikallistasolla. Kalli: Tiedonsaannin ja sivistyksen kannalta kirjastoilla on edelleen hyvin suuri merkitys. Etenkin vähävaraisille ihmisille kirjasto on tärkeä ja kynnys sinne menemiseen on alhaalla. Näen, että kirjasto puolustaa hyvin paikkaansa myöskin tulevaisuudessa eikä uhkia ole näköpiirissä. Kirjasto on myöskin kohtaamispaikka, joka antaa sosiaalisia vuorovaikutustilanteita ihmisten arkipäivään. Pässinpökkimää ja bling blingiä Teksti: Päivi Almgren, Sivistystoimentarkastaja, Varsinais-Suomen ELY -keskus atakunta on ensimmäinen maakunta Suomessa, jossa kaikki kunnat ovat liittyneet kirjastojen yhteisjärjestelmään. Satakirjastot, jonka kutomaa kirjastoverkkoa Satakunnassa nyt vahvistetaan, tarjoaa mitattomasti enemmän mahdollisuuksia palvelujen elävöittämiseen ja kehittämiseen kuin mitä yksittäisellä kunnalla olisi käytössään. Yhdessä eteenpäin viety on paitsi tehokasta, myös taloudellista. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyrkii omilla toimillaan mahdollistamaan ja edistämään alueen kirjastojen kehityshankkeita, sekä omia että yhteisiä. Hyvänä esimerkkinä toimikoon käsillä oleva Satakirjastot -lehti. Se on oiva osoitus yhdessä tekemisestä ja siitä kirjastojen työntekijöiden innostuksesta, jota ilman kirjastot olisivat paljon harmaampia paikkoja. Samalla kun lehti auttaa tekemään tunnetuksi kirjastojen aineistoaarteita ja palvelujen runsautta, se toivottavasti myös viihdyttää ja ilahduttaa lukijoitaan. Tänä vuonna käynnistyviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin on maakunnan kirjastoille myönnetty valtionavustuksina yhteensä euroa. Niillä rahoilla lähdetään mm. laittamaan Satakirjastojen strategiaa käytäntöön, kirjavinkkaamaan, täjien tarpeet paremmin kuin käyttäjät itse. Kyselyt ja tilastot osoittavat kerta toisensa jälkeen, että käyttäjät ovat jo nyt varsin tyytyväisiä kirjastojen palveluihin. Niiden kehittäminen entisestään, niiden personoiminen ja kohdentaminen yhdessä käyttäjien kanssa on asiakkaiden tyytyväisyydestä huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi mahdollista. Kirjasto on omassa ympäristössään tärkeä toimija. Näin etenkin silloin, kun käyttäjät tuntevat voivansa vaikuttaa kirjaston suunnitelmiin, kokoelmiin, tapahtumiin ja palveluihin. Yhden koon sukkahousut sopivat keskimittaiselle ja painoiselle, mutta kaikki meistä eivät osu niihin mittoihin. Kohderyhmille räätälöidyt palvelut varmistavat, että s-kokoinen saa haluamansa, perinteitä kaipaava pässinpökkimän avaran mallin ja viihdettä ja vauhtia toivova kiiltävää ja bling blingiä. Kaikkien kirjasto on hieno konsepti, mutta Minun kirjastoni ja Sinun kirjastosi vielä parempi! Sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että kirjastojen aluehallinnon vakaana pyrkimyksenä on omalta osaltaan yrittää varmistaa se, että kunta- ja palvelurakennemyllerryksestä huolimatta myös tulevaisuuden kirjastoasiakkaille olisi saatavilla yhtälailla niin pässinpökkimää kuin bling blingiäkin. Satakirjastot 1\/2013 3","paragraph_char_start":7253,"paragraph_char_end":14316,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":1005}
{"query-id":"query-becc141dee7578abaf06b0b2942e5943","original_paragraph":"KOLUMNI Karoliina Beckman, FinFamin kehittämispäällikkö ja MamaCoach-vastuukouluttaja Varaa vanhemmuus vahvuuksille M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ikään elämäni Toinen vahvuuksien voima vaihe tai näkyy tavallisessa arkielärooli ei ole mässä. Väsyneenä ja arjen heittuonut heiktäessä kapuloita rattaisiin on kouksiani esiin kovin paljon helpompaa luisniin kirkkaasti ja kivuliaaseen kahtaa heikkouksista sättimisen ytimeen osuen kuin vanhempuolelle. Tunnistan ajattelussani muus. Jokainen vanhempi joutuu ikävän muutoksen, joka syntyy kohtaamaan heikkoutensa erityisesti väsymyksen ja arjen ennemmin tai myöhemmin. yllätysten yhteentörmäyksestä. Heikkoudet on hyvä tunnistaa Noissa hetkissä mielen kelat ajauja hyväksyä, sillä niistä saa usein tuvat kahteen vaihtoehtoiseen oivat opit, mutta niiden liika uraan. Joko toivon itse olevani märehtiminen ei vie eteenpäin. toisenlainen kuin olen, tai toivon, Sen sijaan todellinen eteenettä olisipa vanhemmuuden kanspäin vievä voima löytyy kolikon sani jakava puolisoni toisenlainen. toiselta puolelta, vahvuuksista. Toisin sanoen, kunpa minulla ja Monta vuotta sitten istuin lasteni isällä ei olisi niitä heikkoFinFamin johtajafoorumissa uksia, joita meillä on. kuuntelemassa Suomen koripalKoska minä tai puolisoni lomaajoukkueen eli Susijengin emme toiveistani huolimatta KUN VANHEMMUUTTA TARKASTELEE valmentajan, Henrik Dettole päässeet heikkouksistamme USEAMMIN VAHVUUKSIEN KUIN manin, puheenvuoroa. Hän eroon, otan Dettmanin logiikan kertoi tiimityössä onnistumiaina uudelleen ja uudelleen käytHEIKKOUKSIEN KAUTTA, SYNTYY sesta ja siitä, mihin Susijengin töön. Muistutan itseäni säänVÄISTÄMÄTTÄ ENEMMÄN ILOA, menestys perustui. Joukkueen nöllisesti siitä, että pelaamme SUJUVUUTTA JA ITSEVARMUUTTA SIITÄ, lukuisia voittoja tuonut pelitakvanhempina samalla puolella, tiikka oli rakennettu pelaajien emme toisiamme vastaan. Piirrän ETTÄ KYLLÄ KAIKKI HOITUU. sekä koko porukan vahvuuksille, PLHOHQLÁlSSLWDXOXOOHDUMHQVXXQei heikkouksille. Vain vastustaja keskittyi Susijengin heikkouknitelman vahvuuksiemme varaan. Lasteni isä on tavattoman siin, ei oma valmentaja tai oman joukkueen pelaajat. taitava neuvottelija, joten hän saa hyödyntää tuota taituruutTässä ajatuksessa on ollut jotain niin perustavalaatuisen taan vanhemmuuden solmuissa. Minä otan suosiolla kopin oivalluttavaa, että olen kantanut sitä aktiivisesti mukanani kaikki arjen ruokahuollosta ja käytän luovuuttani niissä hetkissä, kun nämä vuodet. Dettmanin pelitaktiikasta on muodostunut pelas- jääkaapissa loistavat lähinnä valo ja ketsuppipullo. tusrenkaani vanhemmuuden suonsilmissä ja olen heittänyt Kun vanhemmuutta tarkastelee useammin vahvuuksien kuin pelastusvälineen välillä myös niille, jotka ovat olleet uppoaheikkouksien kautta, syntyy väistämättä enemmän iloa, sujumaisillaan vanhemmuuden herättämien syyllisyyden ja alemvuutta ja itsevarmuutta siitä, että kyllä kaikki hoituu. Hyvien muuden tunteiden aallokkoon. hetkien lisäksi ajattelutapa on erityisen tärkeä silloin, kun elämä Miksi vahvuuksille rakentaminen on sitten niin tärkeää, että tuntuu täyttyvän kurasta, Wilma-viesteistä tai aikuisuuden alkusiihen kannattaa kiinnittää huomiota? Ensiksikin siksi, että oma metrillä kompastelevien kaksimetristen lasten kasvukivuista. vanhemmuuden identiteetti on viisaampaa rakentaa myönteiseen Jos huomaat, että kiinnität enemmän huomioita omiin tai ja pystyvään minäkuvaan sen sijaan, että se kasvaisi heikkouksien toisen heikkouksiin, olet saattanut ajautua vastustajan rooliin hataralle pohjalle. Ajatus on sama kuin mielen sairauksien äärellä. vanhemmuuden pelikentällä. Silloin kannattaa kokeilla vaihtaa Mielen sairaus ei määrittele rakasta perheenjäsentä, kuten ei vahvuuksien pelipaita päälle, sillä vanhemmuus jos mikä on omaisena oleminenkaan ole ainoa identiteettiä määrittelevä tekijä. joukkuepeli. 4\/2021 15","paragraph_char_start":34047,"paragraph_char_end":37889,"paragraph_similarity_to_original":100.0,"tokens_before_paragraph":5199}