text
stringlengths
0
581
> viikolla k{ytt{m{ ja h{nell{ oli omakohtaisia kokemuksia kekkosvastai-
> suutensa aiheuttamista ongelmista taiteilijanvapaudessaan. H{n joutui
> muuttamaan ulkomaille.
Termi "Kekkoslovakian kansantasavalta" lienee er{{n er{{seen vantaalaiseen
(nyt my|s varkautelaiseen ja vorssalaiseen) sanomalehteen vuosikymmeni{
piirt{neen pilapiirt{j{n keksim{. Piirroksen julkaisuajankohtana UKK oli
ulkoministerin{. Ja Kari Suomalainen ei liene joutunut muuttamaan ulkomaille.
--
Ott-Vill R_________________ Herra Rationalisuuden (kuiva&laho) Puujumala
ovr@snakemail.hut.fi (herra pejulajun armosta)
Path: sparky!uunet!mcsun!news.funet.fi!hydra!jokiniem
From: jokiniem@cs.Helsinki.FI (Jari Jokiniemi)
Newsgroups: sfnet.keskustelu.politiikka
Subject: Re: Kekkonen, tuo suuri valtiomies
Message-ID: <31566@hydra.Helsinki.FI>
Date: 23 Nov 92 07:20:58 GMT
References: <Fq2auB1w165w@regulus.sterna.pulp.nullnet.fi> <VVIRRANK.92Nov20123611@plootu.Helsinki.FI> <1992Nov20.195154.10572@jyu.fi>
Distribution: sfnet
Organization: University of Helsinki, Department of Computer Science
Lines: 15
In article <1992Nov20.195154.10572@jyu.fi> vmho@jyu.fi (Veli-Matti Hokkanen) writes:
> Ryss{npelko ja viha on alunperin suurvalta-Ruotsin propagandan luomus.
Ven{l{isten tosiasiallisella toiminnalla (Suomen alueen valloituksella ja
sorrolla, ja itsen{istymisen j{lkeen harjoitetuilla kahdella
hy|kk{yssodalla Suomeen) ei tietenk{{n ole ollut mit{{n vaikutusta
suomalaisten suhtautumiseen rakkaaseen ja ennen kaikkea rauhaa
rakastavaan it{naapuriimme. Kaikki johtuu vain ruotsalaisten, noiden
ilke{mielisten suurvaltaseikkailijoiden, harjoittamasta propagandasta.
--
Jari Jokiniemi / / Technical Research Centre of Finland:
/ OH2MPO / jjo@tik.vtt.fi +358 0 456 6009
DO IT NOW! / OH3BU / University of Helsinki:
/ HSC 1182 / jokiniem@cs.Helsinki.FI jokiniemi@finuha.BITNET
Newsgroups: sfnet.keskustelu.politiikka
Path: sparky!uunet!mcsun!news.funet.fi!funic!news.cs.hut.fi!cs.hut.fi!scofield
From: scofield@cs.hut.fi (Harri "scofield" Hursti)
Subject: Re: Kuolemantuomiosta
In-Reply-To: VMHOKKANEN@jylk.jyu.fi's message of Fri, 13 Nov 1992 17:49:44 GMT
Message-ID: <SCOFIELD.92Nov16140231@lusmu.cs.hut.fi>
Lines: 66
Sender: usenet@cs.hut.fi (Uutis Ankka)
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
References: <SCOFIELD.92Nov2003726@lusmu.cs.hut.fi> <1992Nov9.204559.11002@nntp.hut.fi>
<TT.92Nov11134011@euler.jyu.fi> <1992Nov12.140416.3917@nntp.hut.fi>
<TT.92Nov12214416@tarzan.jyu.fi> <1992Nov12.205013.11259@jyu.fi>
<SCOFIELD.92Nov13050413@lusmu.cs.hut.fi> <1992Nov13.174944.8163@jyu.fi>
Distribution: sfnet
Date: Mon, 16 Nov 1992 12:02:41 GMT
VMHOKKANEN@jylk.jyu.fi (VELI-MATTI HOKKANEN, MAT) kirjoittaa :
> Herra Hursti, tuo omatekoinen lakiasiantuntija, loistaa j{lleen. Mik{ on
>juridisesti tai moraalisesti oikein tai v{{rin, ei ole tosiseikka eik{ sit{
>voida mill{{n tosiseikoilla oikeaksi tai v{{r{ksi todistaa. Jokainen oikea
>lakimies tiet{{ t{m{n yleisopintoihin kuuluvan Humen giljotiinin. Kysymykset
>yhteiskuntakelpoisuudesta tms. ovat moraalisia. Ja silloin tulee mukaan my|s
>se, ett{ rikollinenkin on ihminen. Edelleen on syyt{ pohtia, mitk{ ovat
>rankaisemisen tarkoitukset, mitk{ sen perusteet.
Perusopinnoissa on lukuisia saantoja, eika niiden oikeaoppinen soveltaminen
ole triviaalia kenellekkaan. Perusopinnoissa (ja ainakin viimeisen 3 vuoden
ajan myos paasykokeiden koealuessa) kaydaan lapi ja maaritellaan seuraavat
kasitteet : oikeusnormi, oikeustosiseikka, oikeusvaikutus, kvalifikaatio-
normi, oikeusperiaate, normatiivisyys, faktapremissi, normipremissi, oikeuspo-
sitiivisuus ja subsumoitavuus. Kirjoittamasi todistaa vain ja ainoastaan, et-
ta sinulla ei ole edes siteeksi tietoa siita mita kirjoitat. Selvita antamie-
ni kasitteiden merkitys, niin tiedat kuinka metsaan menit (oikeustieteellisen
paasykoekirjan johdantoluku on hyva tietolahde).
Lisaksi kannattaisi tutustua amerikkalaisten realistien ja juristitutkijoi-
den Oliver Wendell Holmesin ja Jerome Frankin kirjoituksiin sosiologisten
metodien soveltamisesta oikeustieteeseen. Seka amerikkalaisen juristin,
Roscoe Poudin kirjoituksiin oikeusteiteen merkityksesta yhteiskunnallisena
insinooritaitona. (edellamainitut henkilot ja kirjoitukset ovat luonnolli-
sesti oikeustieteellisessa tiedekunnassa oppimateriaaliksi hyvaksyttyja)
> Vakavatkin rikokset, kuten murhat, on joissakin yhteiskunnissa katsottu
>voitavan sovittaa sakoilla. Mik{ ylimaallinen prinsiippi vaatii rikollisen
>surmaamista tai erist{mist{ betonikoppiin loppui{kseen? Kosto vai?
Kuulostaa oikein tyypillisesta kirjoitukseltasi. Ensin puhut oikeusvaltios-
ta yhdessa jutussa, ja seuraavassa unohdat oikeusvaltioperiaatteen, etta
ihmishenkea ei voi mitata rahassa. Vaimon murha 100 paivasakkoa, pomon
murha 10 paivasakkoa (=kapitalistisika) ?
Tuollainen murhasakkohan voisi olla veroluonteinen, jolloin Laillistettu
MurhaajaToimisto (LMT) voisi ottaa hinnoittelussaan sen huomioon. Talloin
saataisiin tyollisyyttakin hoitoon, kun Murha Oy seka palkkaisi tyonteki-
joita, etta poistaisi tyomarkkinoilta toisia. Lopullisesti. ...ja kaikesta
lisaksi tulisi osa suoraan valtion kassaan. Yhteiskunnallinen tasa-ar-
vo toteutuisi, koska varallisuuden perusteella voisi murhailla useampia;
vastaavasti valtio voisi kerata erikokoisia sakkoja eri arvoisista ihmisis-
ta. Valtioneuvosto vuosittain vahvistaisi hinnaston. Hei Hulinaa !
> Herra Hursti n{ytt{{ kuvittelevan ett{ kuolemanrangaistus olisi Suomessa
>k{yt|ss{. Joissakin barbaarimaissa ja banaanitasavalloissa se onkin,