chunk
stringlengths
5
17k
source
stringclasses
466 values
jan lawa ante pi ma Juke li lawa ala lon tenpo mute ni.
jan_lawa_Elisepe_nanpa_tu
ma Juke ala la, ma pi lawa ona li ni: ma Antekapaputa en ma Kanata en ma Keneta en ma Nusilan en ma Oselija en ma Pajama en ma Papuwanjukini en ma Peli en ma Sameka en ma Sankinewi en ma Sanlusije en ma Sanwinsijenkenesin en ma Solomon en ma Tuwalu.
jan_lawa_Elisepe_nanpa_tu
tenpo sike nanpa 2022 la ma Papeto li pini e lawa ona (lon ma Papeto).
jan_lawa_Elisepe_nanpa_tu
jan lili ona li jan lawa Sa nanpa tu wan (_Charles III_).
jan_lawa_Elisepe_nanpa_tu
ona li kama jan lawa sin pi ma Juke.
jan_lawa_Elisepe_nanpa_tu
jan Epajan Linkon Abraham Lincoln --- sitelen nimi jan Epajan Linkon (toki Inli: _Abraham Lincoln_) li jan lawa nanpa 16 pi ma Mewika.
jan_Epajan_Linkon
tenpo pini la, ma lili pi ma Mewika seli li wile e ni: jan li ken jo e jan pimeja.
jan_Epajan_Linkon
jan lawa la, jan pi ma lili lete li anu e jan Linkon.
jan_Epajan_Linkon
tenpo sike nanpa 1861 la, ma lili pi ma Mewika seli li kipisi e ma, li mama e ma lawa sin.
jan_Epajan_Linkon
tenpo utala la, jan Linkon li pali e lipu lawa pi weka jo jan (toki Inli: _Emancipation Proclamation_).
jan_Epajan_Linkon
tan ni la, jan Son Wi Pu (toki Inli: _John Wilkes Booth_) li moli e jan Linkon lon tenpo sike nanpa 1865.
jan_Epajan_Linkon
jan esun li kama jo e mani kepeken nasin ni: ona li kama jo e ijo pi esun suli kepeken mani lili li pana e ijo tawa jan li kama jo e mani mute.
jan_esun
sina wile pona e ona la sina ken **suli** e ona.
jan_esun
jan Eta Wan Wa Edgar von Wahl --- jan Eta Wan Wa (Edgar von Wahl) li mama pi toki Intelinwe.
jan_Eta_Wan_Wa
jan Ilan Mu Elon Musk --- sitelen nimi jan Ilan Wi Mu (toki Inli: _Elon Reeve Musk_ [ˈiːlɒn riːv mʌsk]) li jan esun li mama pi kulupu esun.
jan_Ilan_Mu
ona li jo e mani Tala pi ma Mewika nanpa 224 000 000 000. ona li pali e kulupu Supeseki (_SpaceX_) e kulupu Te Polin Konpani (_The Boring Company_), li jan lawa pi kulupu Tesa (_Tesla_), li mama e kulupu Nuwalin (_Neuralink_) e kulupu Openeja (_OpenAI_) lon poka pi mama ante.
jan_Ilan_Mu
tenpo pini lili la, ona li kama jo e ilo Tuwita (_Twitter_).
jan_Ilan_Mu
sina wile pona e ona la sina ken **suli** e ona.
jan_Ilan_Mu
jan Ileka pi ma Pinken Hildegard von Bingen Hildegardis Bingensis --- jan Ileka pi ma Pinken (toki Tosi: _Hildegard von Bingen_) li meli li jan pi nasin sewi tan ma suli Loma sewi (tenpo ni la ma ona li ma Tosi).
jan_Ileka_pi_ma_Pinken
ona li mama pi toki Inota.
jan_Ileka_pi_ma_Pinken
jan Imanwe Kan Immanuel Kant --- sitelen nimi jan Imanwe Kan (toki Tosi: _Immanuel Kant_ [ɪˈmaːnu̯eːl kant]) li jan pi sona sona tan ma Posen (toki Tosi: _Preußen_).
jan_Imanwe_Kan
* 1 tenpo * 1.1 open lon * 1.2 tomo sona suli * 1.3 pana sona * 1.4 lipu suli * 1.5 pini lon * 2 lipu pi ike ijo * 2.1 lipu pi ike pi sona taso * 3 tan sona jan Imanwe Kan li kama lon tenpo suno nanpa 22, lon tenpo mun nanpa 4, lon tenpo sike nanpa 1724, lon ma tomo Keninpa (toki Tosi: _Kön...
jan_Imanwe_Kan
ona li moli lon ma sama, lon tenpo suno nanpa 12, lon tenpo mun nanpa 2, lon tenpo sike nanpa 1804.
jan_Imanwe_Kan
[1] mama tu ona li nasin Pijesimu pi nasin Luta pi nasin Potetan pi nasin sewi Kolisu.
jan_Imanwe_Kan
jan pi nasin Pijesimu li wile lili e kipisi pi sona ona, li wile kepeken nasin pali pona.
jan_Imanwe_Kan
tan wile pi jan pi sona sewi la, jan Imanwe Kan li tawa tomo sona.
jan_Imanwe_Kan
tenpo sike nanpa luka tu wan pi lon ona la, jan Kan li open lon tomo sona pi nasin Pijesimu.
jan_Imanwe_Kan
tomo ni la, jan sona li pana e sona pi toki Lasina.
jan_Imanwe_Kan
jan Kan li kama sona e ni: lipu pi toki Lasina li pona mute tawa ona.
jan_Imanwe_Kan
[1] tenpo sike nanpa 1740 la, jan Kan li open lon tomo sona suli pi ma tomo Keninpa.
jan_Imanwe_Kan
ona li kama sona e sona sewi, e sona nanpa, e sona tawa.
jan_Imanwe_Kan
tenpo sike nanpa 1746 la, mama mije ona li moli, la jan Kan li wile open kama jo e mani.
jan_Imanwe_Kan
jan li wile e sona ona la, ona li wile pana e mani tawa ona.
jan_Imanwe_Kan
tenpo sike nanpa 1755 la, ona li jo e mani pi mute ni: ona li ken awen kama sona li ken kama jo e lipu ni: ona li toki e pona pi sona pi jan Kan. ni la, ona li ken pana e sona lon tomo sona suli; ni li awen lon tenpo sike luka luka luka.
jan_Imanwe_Kan
tenpo mute la, ona li ken ala kama jan sona suli lon ma tomo Keninpa, taso ona li wile ala lon ma tomo ante.
jan_Imanwe_Kan
[1] tenpo suli li open lon tenpo sike nanpa 1781 li pini lon tenpo sike nanpa 1790. tenpo ni la, ona li pali e lipu li pana e sona nasa sin ni: ona li toki e ike pi nasin sona pi tenpo ona.
jan_Imanwe_Kan
lipu ale ni li jo e nimi "Kritik"; nimi ni li pana e sona ni: jan li toki e ike ijo.
jan_Imanwe_Kan
tenpo sike nanpa 1790 la, sijelo pi jan Kan li open pilin ike.
jan_Imanwe_Kan
tenpo sike nanpa 1793 la, ona li pana e lipu "Die Religion innerhalb der Grenzen der blossen Vernunft" (toki Tosi, "sona li lili e nasin sewi").
jan_Imanwe_Kan
ona li awen pali e lipu, taso ona li pini e lipu pi ale ala. tenpo sike nanpa 1804 la, tenpo mun nanpa 2 la, tenpo suno nanpa 12 la, jan Imanwe Kan li kama moli lon ma tomo Keninpa.
jan_Imanwe_Kan
nanpa pini li ni: ni li pona (toki Tosi: _es ist gut_).
jan_Imanwe_Kan
[1] lipu pi ike pi sona taso (toki Tosi: _Kritik der reinen Vernunft_) li jo e kipisi tu.
jan_Imanwe_Kan
kipisi nanpa wan en kipisi nanpa tu li jo e nimi ni: tan sona en nasin sona.
jan_Imanwe_Kan
lipu pi tan sona li jo e kipisi tu wan ni: sona pilin pi nasin ale, en sona nanpa pi nasin ale, en sona toki pi nasin ale.
jan_Imanwe_Kan
[2] lipu pi tan sona li toki e ike pi nasin sona majuna, lipu pi nasin sona li pana e nasin sona sin.
jan_Imanwe_Kan
nasin sona majuna wan la, nasin pi jan sona Kotepi Pilen Lapinisi.
jan_Imanwe_Kan
jan Lapinisi li toki e ni: jan li ken sona e ijo ni kepeken sona taso kepeken pilin ala: jan li ken ala kama pilin e ijo ni.
jan_Imanwe_Kan
jan Kan la, ni li ken ala, sona jan li jo ala e wawa ni.
jan_Imanwe_Kan
jan mute li sona e ni: jan li pana e nasin tawa sona.
jan_Imanwe_Kan
taso, jan Kan li pilin e ni: nasin li pana e sona la, jan li ken kama sona kepeken nasin taso kepeken pilin ala. ni li ken ala. jan Kan li pona e sona ni kepeken sona ni: nasin li tan pilin ala, taso sona li tan pilin li tan nasin.
jan_Imanwe_Kan
jan Kan la, sona li ken nasin tu: sona pi tan ijo ala en sona pi tan pilin.
jan_Imanwe_Kan
kin la, sona li ken nasin tu ante: sona pi pali ala en sona pali.
jan_Imanwe_Kan
sona pali la, jan li pali e sona sin kepeken sona majuna.
jan_Imanwe_Kan
sona pi pali ala la, jan li awen sona e ijo sama kepeken nimi ante.
jan_Imanwe_Kan
ni la, sona li ken nasin ni: sona awen lon, en sona pali lon, en sona pali pilin.
jan_Imanwe_Kan
sona loje li sona kule, jan ale li sona e ni, la ni li sona sin ala. * sona awen pilin li ken ala, tan ni: pilin li ken ala pana ala e sona sin.
jan_Imanwe_Kan
* sona pali pilin la, jan li luka e ijo li pilin e seli ona.
jan_Imanwe_Kan
taso, jan Kan li wile sona e ni: sona pali lon li ken ala ken lon?
jan_Imanwe_Kan
tu wan en tu li nanpa, ni li tan pilin ala, la ona li sona lon.
jan_Imanwe_Kan
la jan li pali e sona sin tan pilin ala. ni li sona pali lon.
jan_Imanwe_Kan
lon la, tenpo en ma li lon ala. taso, jan li nasin e lon kepeken nimi ni.
jan_Imanwe_Kan
tenpo en ma li lon ala, li ijo pi nasin sona jan taso.
jan_Imanwe_Kan
jan li kepeken tenpo ala li kepeken ma ala, la ona li ken ala sona.
jan_Imanwe_Kan
kipisi nanpa tu wan pi kipisi nanpa wan la, jan Kan li toki e ike pi nasin pi sona sona.
jan_Imanwe_Kan
nasin majuna li wile kama jo e sona pali lon kepeken sona pilin ala. ni li ken ala tawa jan Kan. sona sona li wile sona e kon sona, e open pi ijo ale, e jan sewi.
jan_Imanwe_Kan
taso, nasin majuna pi sona sona li pana e ken tu ni: jan li ken sona e lon pi ijo mute ni, li ken sona e powe pi ijo mute ni.
jan_Imanwe_Kan
jan Kan li toki e ni: lipu ni li ante mute e sona sona, sama ni: sona sin pi jan Nikola Kopeniku li ante mute e sona mun.
jan_Imanwe_Kan
↑ 1.0 1.1 1.2 1.3 lipu Britannica la, lipu "Immanuel Kant".
jan_Imanwe_Kan
↑ 2.0 2.1 2.2 lipu Britannica la, lipu "Critique of Pure reason".
jan_Imanwe_Kan
ona li awen lon ilo Internet Archive.
jan_Imanwe_Kan
jan Jako Kin Jacob Grimm --- sitelen nimi jan Jako Kin (toki Tosi: _Jacob Grimm_) li jan pi sona toki li jan pi sitelen toki tan ma Tosi.
jan_Jako_Kin
ona li wile kama alasa sona e nasin majuna[nimi] pi kulupu jan. ona li kama sona e ni: nasin pi ante kalama lon kulupu toki Kemani tan toki Palata Elopa nanpa wan.
jan_Jako_Kin
ona li sitelen e lipu Deutsches Wörterbuch (_lipu nimi pi toki Tosi_) e lipu Deutsche Mythologie (_toki sewi majuna pi jan Tosi_).
jan_Jako_Kin
ona li alasa e toki musi nasa tan kulupu jan pi ma Tosi li sitelen e ona.
jan_Jako_Kin
sina wile pona e ona la sina ken **suli** e ona.
jan_Jako_Kin
jan ma la nimi ona pi nasin sona li jan sona (toki Lasina, "Homo sapiens").
jan
ona li tawa kepeken noka tu li kama tan kulupu suli pi soweli jan. jan li ken toki li ken pali e ilo e sona li ken open e kulupu suli.
jan
mama pi jan sona pi tenpo ni li jan ante pi kulupu Homo.
jan
jan sona li kama lon ma Apika lon tenpo pini suli.
jan
o lukin: nimi:jan kepeken tu pi nimi jan li lon: ijo nimi anu nimi lawa.
jan
sina wile toki e jan kepeken toki pona la, sina pana e nimi jan lon sinpin nimi pi jan ni.
jan
nimi pi sitelen nanpa wan suli li wile nimi ante lon sinpin ona.
jan
sina toki e ni: jan Sonja la, toki sina li sama ni: jan pi jo pi nimi Sonja.
jan
sama la sina toki e ni: ma Kanse la, sina toki sama ni: ma pi jo pi nimi Kanse.
jan
nimi pi toki ante li jo ala e nimi ante lon sinpin ona la, sona ona li lon ala. * nimi:jan * jan lili
jan
jan kiwen pi jan Ajesilu jan Ajesilu (toki Elena: Αἰσχύλος, Aiskhulos) li jan pi musi pakala Elena.
jan_Ajesilu
sina wile pona e ona la sina ken **suli** e ona.
jan_Ajesilu
jan Akamenon Ἀγαμέμνων --- tenpo pini la jan Akamenon (toki Elena: _Ἀγαμέμνων_ , toki Lasina: _Agamemnon_) li jan lawa pi ma tomo Mikene lon ma Elina.
jan_Akamenon
sina wile pona e ona la sina ken **suli** e ona.
jan_Akamenon
jan Alan Tuwin Alan Turing --- jan Alan Tuwin (toki Inli: _Alan Turing_ [ˈælən ˈtjʊərɪŋ]) li jan sona li jan pi sona nanpa tan ma Inli lon ma Juke.
jan_Alan_Tuwin
ona li suli mute tawa nasin sona pi ilo sona tawa kama pi ilo sona.
jan_Alan_Tuwin
ona li pana sona e pali nanpa Akolisen pi ilo sona.
jan_Alan_Tuwin
utala suli nanpa tu la, ma Tosi en kulupu ma Akije li pana e toki mute kepeken nasin sitelen len.
jan_Alan_Tuwin
jan Alan Tuwin li pali tawa ni: ona li ken weka e len li ken sona e toki lon sitelen len ni.
jan_Alan_Tuwin
pali ona li suli tawa ni: kulupu ma Akije li kama anpa lon utala.
jan_Alan_Tuwin
sike suno nanpa 1952 la, kulupu lawa li ike e ona tan ni: ona li unpa e mije ante.
jan_Alan_Tuwin
ni li ike tawa lipu lawa pi ma Juke lon tenpo ona.
jan_Alan_Tuwin
jan Alan Tuwin li moli e ona sama lon tenpo sike 1954.
jan_Alan_Tuwin
jan Anipa 𐤇𐤍𐤁𐤏𐤋 --- jan Anipa li jan lawa pi ma tomo Katasi.
jan_Anipa
ona li anpa e kulupu utala mute pi ma Loma.
jan_Anipa