j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
200	Saamelaiskäräjät on tehnyt tällä viikolla ympäristöministeriön pyynnöstä esityksen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistamiseksi.	Sámediggi lea bargan dán vahku mielde birasministeriija dáhtu mielde evttohusa sámiid suvdilis gárganeami prográmma ođasteami várás.
201	Ministerin puheenvuoro oli humaani, tärkeä ja hyvin painoarvoinen.	Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu.
202	Ulla Magga käytti tärkeän puheenvuoron kertomalla miten saamelaiset määrittävät itsensä ja kuulumisensa saamelaisyhteisöön.	Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii.
203	Sunnuntaina on SPN:n hallituksen kokous pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista.	Sotnabeaivve lea SPR:a stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
204	Tuolloin oli jo olemassa hautarauhan käsite.	Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba.
205	Saamelaiset olivat tuolloin alempiarvoisia, ja heidän hautajäämistöjensä avaaminen ei ollut tuolloin tuomittavaa.	Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti.
206	Eri rotutukijat ja tieteiden edustajat ovat kallonmittauksia varten ottaneet saamelaisten luita talteen, kirkolla ei sinänsä ole ollut virallista roolia luiden nostamisessa olemassa olevan tutkimustietojen ja perimätiedon valossa.	Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas.
207	MMM on myös vahva poliittinen toimija.	EMM lea maid hui gievrras politihkalaš doaibmi.
208	Ministeriö on mm. ottanut kantaa saamelaismääritelmään lausunnossaan ILO 169-sopimuksesta, mikä ei kuulu ministeriön tehtäviin hyvällä tahdollakaan tulkittuna.	Ministeriija lea ee. váldán beali sápmelaš-meroštallamii cealkámušastis ILO 169-soahpamušas, mii ii gula ministeriija bargguide dulkodettiin dan buriinge dáhtuin.
209	Ministeriö on myös ottanut vetovastuun ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa, vaikka saamelaisasiat kuuluvat oikeusministeriön vastuulle ja saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevasta alueesta n. 80 % on ympäristöministeriön ohjauksessa ja taseessa.	Ministeriija lea maid váldán jođihanovddasvástádusa ILO 169-soahpamuša ratifiseremis, vaikko sámi áššit gullet vuoigatvuohtaministeriija ovddasvástádussuorgái ja sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagas s. 80 % lea birasministeriija stivrema vuollásažžan ja balánssas.
210	Valtioneuvosto on edellyttänyt periaatepäätöksessään biodiversiteettistrategiassa, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään, ja että päätökset tehdään parhaaseen tieteelliseen tietoon pohjautuen.	Stáhtaráđđi lea gáibidan prinsihppamearrádusas biodiversiteahttastrategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffun bissehuvvo, ja ahte mearrádusat dahkkojit buoremus dieđálaš dieđu vuođul.
211	Täällä koto-Suomessa MMM on todennut Suomen petopolitiikan toimimattomuuden johtuvan EU:sta.	Dáppe Suomas EMM lea oaivvildan, ahte Suoma spire- dehege beahtopolitihkka ii doaimma EU:a dihte.
212	Brysselissä ja Inarissa tapaamani EU-parlamentaarikot ovat minulle kertoneet, että se on ministeriön taktiikkaa - todellisuudessa Suomella on hyvin itsenäinen päätäntävalta siitä, miten petokantaa hoidetaan ja suojellaan.	Brüsselis ja Anáris iežan deaivan EU-parlamentarihkkarat leat muitalan munnje, ahte dat lea ministeriija taktihkka – duohtavuođa mielde Suomas lea hui iehčanas mearridanváldi das, mot beahtonálli dikšojuvvo ja suddjejuvvo.
213	Ailu on kansallistaitelijamme, mutta hänellä on oikeus yksityisyyteen.	Áillohaš lea lea min álbmotdáiddareamet, muhto sus lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii.
214	Hän ei eläessään puhunut omasta seksuaalisuudestaan ja on epäkorrektia Ailun perintöä ajatellen ryhtyä arvuuttelemaan hänen seksuaalisuuttaan.	Son ii eallimis áigge hupman iežas seksuálavuođas ja lea eahpekorreakta Áillohačča árbbi jurddahettiin riepmat árvidit su seksuálavuođa.
215	Meidän tulisi saamelaisyhteisössä tuoda paremmin Suomessa esille Ailun taidetta, ajattelutapaa, luontosuhdetta ja kykyä kuvata saamelaiskulttuuria niin joiussa, kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin, oppia siitä perinnöstä ja muistaa Ailua siten kun hän halusi itsensä muistettavan: saamelaisena taiteilijana.	Mii galggaleimmet sámi servošis buktit buorebut ovdan Áillohačča dáidaga, jurddahanvuogi, luondogaskavuođa ja návcca govvet sámi kultuvrra nu luđiin, girjjálašvuođas go govvadáidagisnai, oahppat dan árbbis ja muitit Áillohačča dakkárin go son hálidii iežas muitojuvvot: sápmelaš dáiddarin.
216	Suomestako suurvalta ?	Suomasgo stuoraváldi ?
217	EU:n massiivista byrokratiaa ei helpota uusien instituuttien kehittämisellä eikä Suomen kansainvälistä asemaa paranna Suomen markkinoiminen suurvaltana.	EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin.
218	Metsähallituslain § 4 velvoittaa Metsähallitusta turvaamaan saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset.	Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid.
219	Alueen pohjoisosa on saamelaisten laidunaluetta ja eteläosa suomalaisten poronhoitajien laidunaluetta.	Bálgesa davvioassi lea sápmelaččaid guohtoneanan ja lulliguovlu láddelaš boazodolliid guohtoneanan.
220	Kuluvana talvena tilanne on entisestään pahentunut.	Dán dálvve dilli lea ovddežisge vearránan.
221	Tärkeän seminaarin kokonaisanti jäi siis muodostamatta, koska se piti jättää kesken lausunnon kirjoittamisen vuoksi ja lähteä ensimmäisellä mahdollisella koneella Suomeen.	Mávssolaš seminára ollislaš addámuš bázii hábmekeahttá, daningo šadden guođđit seminára gáibiduvvon cealkámuša čállima geažil ja vuolgit vuosttaš vejolaš girdiin Supmii.
222	Se koskee sekä selitystä että koko sopimuksen ratifiointia.	Dat guoská sihke čilgehusa ja oba soahpamuša ratifiserema.
223	Valtamedian lähestymistapa saamelaisasioihin tuntuu olevan monesti sensaatiohakuinen.	Váldomedia lahkonanvuohki sámi áššiide orru leame máŋgii sensašuvnnaid ohcci.
224	Toivonkin, että te äänestäjät pohtisitte millaisen saamelaiskäräjät haluatte, vaatisitte ehdokkailta poliittista ohjelmaa, kantoja, näkemyksiä ja esityksiä.	Sávannai, ahte dii jienasteaddjit guorahalaleiddele makkár sámedikki dii hálidehpet. Dii galggaleiddet gáibidit evttohasain politihkalaš prográmma, oaiviliid, oainnuid ja evttohusaid.
225	Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa.	Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus.
226	Edelleen uskotaan yleisesti lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen kannattajien piirissä, totuuden vastaisesti ja saamelaisten historiaa ja kulttuuria tuntematta, että nykysaamen kansan muodostavat ” Norjasta Suomeen muuttaneet porosaamelaiset ”, ja että kaukana historiassa suomalaisiin integroinut ja saamea osaamaton kansanryhmä, eli kadonnut kulttuuri, olisi todellinen Suomen alkuperäiskansa.	Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit “ Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat ”, ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot.
227	On tärkeää, että saamelaisia on mukana kunnallispolitiikassa – mutta saamelaiskäräjille tulee valita edustajia, jotka ajavat saamelaisten etua saamelaiskäräjälain mukaisesti ja johdonmukaisesti. kunnallispolitiikka on asia erikseen.	Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat fárus suohkanpolitihkas – muhto sámediggái galget válljejuvvot ovddasteaddjit, geat ovdidit sápmelaččaid ovdduid sámediggelága mielde ja jearggalaččat, suohkanpolitihkka lea aivve sierra ášši.
228	Terveiset saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksesta Toissa viikolla olin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muuttamisesta.	Dearvvuođagat sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámis Ovddetvahku ledjen riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis.
229	Toin esille rakentamisen vaikutukset biodiversiteettiin, luonnonsuojelun tulevaisuuteen, saamelaiskulttuuriin ja saamelaisporonhoitoon.	Bukten ovdan huksema váikkuhusaid biodiversitehttii dehege luonddu máŋggahápmásašvuhtii, luonddusuodjaleami boahtteáigái, sámi kultuvrii ja sámi boazodollui.
230	Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui Kiirunassa viime viikolla.	Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii Gironis mannan vahku.
231	Lisäksi hankkeen suuri kysymysmerkki ja puute on Venäjän saamelaisten asema ja mahdollisuudet osallistua kieliyhteistyöhön.	Dasa lassin fidnu hui stuora gažaldahkan ja váilin leat Ruošša sápmelaččaid sajádat ja vejolašvuođat oassálastit giellaovttasbargui.
232	Keskustelun aiheena oli kaivoslain toimeenpano saamelaisten kotiseutualueella, saamelaiskäräjien taloustilanne ja turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) ohjauksesta.	Ságastallama fáddán ledje ruvkelága olláhuhttin sámiid ruovttuguovllus, sámedikki ruhtadilli ja dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (Tukes) stivren.
233	Ehdotus saamen kielten elvyttämisohjelmaksi on parhaillaan lausunnolla ja valmisteltavana saamelaiskäräjien lautakunnissa.	Evttohus sámegielaid ealaskahttinprográmman lea bárrásiin cealkinládje ja válmmaštallamis sámedikki lávdegottiin.
234	OKM ei myöntänyt lisäaikaa, mutta työryhmän ehdotuksen luovuttamisen jälkeen maaliskuun alussa työryhmän ehdotus jäi pöydälle ja se lähetettiin lausunnolle vasta kesäkuussa.	OKM ii miehtan lassiáigái, muhto bargojoavkku evttohusa luobaheami maŋŋel njukčamánu álggus bargojoavkku evttohus bázii beavdde nala ja dat sáddejuvvui cealkima várás easka geassemánu.
235	Toiveissa on ollut laajentaa kieli- ja kulttuuripesätoimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, mutta mikäli rahoitusta ei lisätä, siihen ei ole mahdollisuuksia.	Sávaldahkan lea leamaš viiddidit giella- ja kulturbeassedoaimma maid sámiid ruovttuguovllu olggobeallái, muhto jos ruhtadeapmi ii lasihuvvo, de dasa eai leat vejolašvuođat.
236	Jatkossa, mikäli lakiesitys menee läpi, niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet rahoituksen käytön ohjaamiseen pienenevät entisestään.	Boahttevuođas, jos láhkaevttohus manná čađa, de sámedikki váikkuhanvejolašvuođat ruhtadeami geavahusa stivremii unnot ovddežisge.
237	Kunnanjohtajan menettelytapa on hyvin erikoista ja onkin pohdittava, onko se edes hyvän hallinnon mukaista.	Suohkanhoavdda meannudanvuohki lea hui earenoamáš ja fertenai suokkardit leago dat obanassiige buori hálddahusa jelgii.
238	Paikallisyhteisö-käsite tarkoittaa biodiversiteettisopimuksen yhteydessä mm. sellaisia kansoja, jotka eivät voi järjestäytyä alkuperäiskansaksi.	Báikkálašsearvvuš-doaba dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša olis ee. dakkár álbmogiid, mat eai sáhte ortniiduvvat álgoálbmogin.
239	Ilo 169-sopimus ei ole ristiriidassa biodiversiteettisopimuksen kanssa, koska kumpikin sopimus koskee Suomessa vain ja ainoastaan alkuperäiskansa saamelaisia.	Ilo 169-soahpamuš ii mana ruossalassii biodiversiteahttasoahpamušain, daningo goabbánai soahpamuš guoská Suomas aivve ja duššefal álgoálbmot sápmelaččaid.
240	Paltto on viime kaudella toimiessaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtajana puolustanut erityisen vahvasti inarinsaamelaisten oikeuksia Inarijärven kaavoituksessa.	Paltto lea mannan doaibmabaji áigge doaimmadettiinis ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoallin bealuštan hui garrasit anáraččaid vuoigatvuođaid Anárjávrre lávvenbarggus.
241	Vaikka saamelaiskäräjävaaleissa valittiin vain yksi edustaja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta, niin on hyvin tärkeää, että saimme kaupunkisaamelaisten edustajan saamelaiskäräjien hallitukseen.	Vaikko sámediggeválggain válljejuvvui dušše okta ovddasteaddji sámi ruovttuguovllu olggobealde, de lea hui dehálaš, ahte oaččuimet su sámedikki stivrii.
242	Oma ohjelmani jatkuu kiireisenä.	Mu iežan prográmma joatkahuvvá hohpolažžan.
243	Minulle saamen kansallispäivä merkitsee myös oman suvun ja vanhempieni kunnioitusta.	Munnje sámiid álbmotbeaivi máksá maid iežan soga ja váhnemiid gudnejahttima.
244	KHO ei ole tutkinut ratkaisussaan sitä, onko toiminta aiheuttanut saamelaiskulttuurille vahinkoa, vaan todennut, että saamelaiskäräjät ei ole viranomainen ja näin ollen sillä ei ole valitusoikeutta.	AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, muhto dat lea cealkán, ahte sámediggi ii leat eiseváldi ja dađi lági mielde das ii leat váidalanlohpi.
245	Olemme pyytäneet Tukesilta neuvottelua siitä, miten kaivoslain toimeenpanossa edetään saamelaisten kotiseutualueella, jotta voidaan vähentää turhaa työtä ja tehostaa lupaharkintaa.	Mii leat bivdán Tukesis ráđđádallama das, mot ruvkálága olláhuhttimis ovdánuvvo sámiid ruovttuguovllus, vai lea vejolaš unnidit dušši barggu ja beavttálmahttit lohpeárvvoštallama.
246	Saamelaisten kotiseutualueella äänestysprosentti ei kuitenkaan onneksi laskenut aivan valtakunnan tasolle - Utsjoella äänestysprosentti oli yli 80, Enontekiöllä ja Sodankylässä tätä vähemmän ja Inarissa äänestysprosentti jäi lähelle valtakunnan tasoa, 62 prosenttiin.	Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái – Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii.
247	Saatuamme selkeän vaatimuksen neuvotteluille, yritimme järjestää tapaamista GTK:n edustajien kanssa lokakuun lopulle - marraskuun alkuun.	Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui.
248	Blogini tulee näin yöaikaan, koska halusin saada ilmoitettua välittömästi ja saada myös itselleni rauhan.	Mu blogga boahttá ná ihkku, daningo háliidin ilmmuhit áššis dakkaviđe ja oažžut maid alccesan ráfi.
249	Suurin erikoisuus on kenties se, että muutama saamelaiskäräjäjäsen (jotka eivät edes käy juurikaan kokouksissa) ovat vedonneet, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen ilman mitään reunaehtoja.	Stuorimus earenoamášvuohta soaitá leat dat, ahte muhtin sámediggelahtut (geat eai mana oba sámedikki dievasčoakkámiinge) leat doarjalan, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša almmá mangelágán ravdaeavttuid haga.
250	Jos Suomi ratifioisi nyt sopimuksen, se pesisi kätensä ja voisi kansainvälisillä areenoilla kehua omaa erinomaisuuttaan alkuperäiskansaoikeuksien edistämisessä ratifioidessaan sopimuksen.	Jos Suopma ratifiserelii dál soahpamuša, de dat basalii gieđaidis ja sáhtálii riikkaidgaskasaš arenain rámpot iežaset earenoamásvuođa álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis ratifiseredettiinis soahpamuša.
251	Suomi ei ole aiemmin voinut ratifioida sopimusta, koska se ei ole halunnut antaa saamelaisille sopimuksen edellyttämiä alkuperäiskansaoikeuksia.	Suopma ii leat ovdal sáhttán ratifiseren soahpamuša, daningo dat ii leat háliidan addit sápmelaččaide soahpamuša eaktudan álgoálbmotvuoigatvuođaid.
252	Suomi liittyisi sopimukseen tuomatta mitään lisä-arvoa saamelaiskulttuurin suojelemiselle tukien saamelaisten assimilaatiota.	Suopma laktásivččii soahpamuššii nu ahte ii buvttale maidege lassiárvvuid sámi kultuvrra suodjaleami várás ja doarjjulii sápmelaččaid assimilašuvnna.
253	Ilo 169-sopimuksessa on artikla 1, jossa säädetään siitä mihin sopimusta sovelletaan ja artiklat 6,14 ja 15 yhteistoimintavelvoitteesta ja maa- ja vesioikeuksista.	Ilo 169-soahpamušas lea artihkal 1, mas mearriduvvo mot soahpamuš guoskaduvvo ja artihkkalat 6, 14 ja 15 ovttasbargangeatnegasvuođas ja eanan- ja čáhcevuoigatvuođain.
254	Nyt nämä kaikki oikeudet tulisivat vapaaksi riistaksi käytännössä melkein kaikille kotiseutualueen asukkaille, eli toteutuisi juuri se, mitä ” statuksettomiksi saamelaisiksi ” itsenään kutsuvat suomalaiset ja Lapin kansanedustajat ovat halunneet, Enontekiön ja Inarin kunnista puhumattakaan.	Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid ” stauskeahtes sápmelažžan ” iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge.
255	Saamelaiset pelaisivat suoraan valtion ansaan.	Sápmelaččat spealale njuolga stáhta gillii.
256	Saamelaiskäräjien alasajo on jo alkanut.	Sámedikki vulosvuodjin lea juo álgán.
257	Kiitän kaikkia saamelaisia, blogini lukijoita, saamelaiskäräjien työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita näistä yhteisistä vuosista.	Giittán buot sápmelaččaid, mu blogga lohkkiid, sámedikki bargiid ja ovttasbargoguimmiid dáin oktasaš jagiin.
258	Meillä on edessä ensin nuorisosihteerin tehtävän täyttäminen ja neuvoston jäsenten valinta.	Vuohččan mii galgat válljet nuoraidčálli ja ráđi áirasiid.
259	Saimme ministeri Wallinilta positiivisen vastauksen aloitteeseemme.	Sámediggi oaččui ministtar Wallinis miehtemielalaš vástádusa álgagii.
260	Ministeri totesi aineettoman kulttuuriperinnön suojelun olevan ministeriön tavoite.	Ministtar celkkii, ahte immateriála kulturárbbi suodjaleapmi lea ministeriija ulbmil.
261	Seminaari kuuluu luonnon monimuotoisuusvuoden tapahtumiin.	Seminára gullá luonddu máŋggahápmásašvuohtajagi dáhpáhusaide.
262	Valitettavasti kuulimme myös ikäviä uutisia 8(j)-työryhmän osalta.	Dađi bahábut gulaimet maid váivves ságaid 8(j)-bargojoavkku olis.
263	Toin bd-kokouksessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeistä sisältöä.	Bukten bd-čoakkámis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu.
264	Olin huolissani toimintaohjelman toimeenpanosta, sen resursoinnista ja eri sidosryhmien vastuuttamisesta.	Ledjen fuolas doaibmaprográmma olláhuhttimis, dasa návccaid bidjamis ja sierra čanusjoavkkuide ovddasvástádusa čuoziheamis.
265	Vähemmistövaltuutettu painotti saamen puvusta ja saamelaisesta käsityöstä tiedottamista.	Veahádatáittardeaddji deattuhii sámi gávttis ja sámi duojis dieđiheami.
266	Dokumentit löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/lausunnot).	Dokumeanttat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/lausunnot).
267	Lismanjoelle, alueen saamelaisten tärkeälle poronhoito-, kalastus- ja keräilyalueelle on haettu ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuuseen.	Lismájohkii, guovllu sápmelaččaide dehálaš boazobargo-, guollebivdo- ja muorječoagginviidodagaide, lea ohccojuvvon biraslohpi mášengolleroggamii.
268	Saamelaiskäräjät esittää kyseisen termien korvaamista kansallispuistojen perustamismääräyksiä vastaaviksi.	Sámediggi evttoha jearaldatvuloš dearpmaid buhttema nu ahte dat dávistit álbmotmehciid vuođđudanmearrádusaide.
269	Saamelaiskäräjäjäsenet toimivat tehtävässään myös virkavastuulla.	Sámediggeáirasat doibmet barggusteaset maiddái virgeovddasvástádusain.
270	11 saamelaiskäräjäjäsenelle eivät näytä riittävän Suomen lainsäädännön määräykset, vaan he haluavat edelleen erottaa puheenjohtajan ja hallituksen ja uudistivat vaatimuksensa ennen kokouksesta lähtöään.	11 sámediggeáirasii eai oro leame dárbahassii Suoma lága mearrádusat, muhto sii hálidit velnai earuhit ságadoalli ja stivrra ja ođaste gáibádusaset ovdal čoakkáma guođđima.
271	Se ei mahdollista asiasta valittamista, eivätkä saamelaiskäräjäjäsenet uskaltaneet yksilöidä mistä hallitusta syytetään.	Dat ii atte vejolašvuođaid váidit áššis, eaige sámediggeáirasat duostan sierranastit, mas stivra sivahuvvo.
272	Mielellään hallitus veisi yleiskokoukselle enemmän asioita käsiteltäväksi, mutta tämänpäiväinen kokous osoitti jälleen kerran, että se tulee olemaan vaikeaa – ja kallista.	Mielalis stivra doalvvulii dievasčoakkámii eambbo áššiid gieđahallamii, muhto otnáš čoakkán čájehii vuot dan, ahte dat gal šaddá leat váttis ja divrras.
273	Aiemmin syksyllä hän tiedotteli biodiversiteettisopimuksesta ja miten sopimusta tulisi tulkita hänen mielestään.	Árabut dán čavčča son dieđihasttalii biodiversiteahttasoahpamušas ja mot soahpamuš galggalii su oainnu mielde dulkojuvvot.
274	Bd-työryhmän kokouksen asialistalla on biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman valmistelu.	Bd-bargojoavkku áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma válmmaštallan.
275	Torstaina saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuuden aikana.	Duorastaga sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkanii vuosttaš čoakkámii Suoma sámedikki jođihanáigodaga áigge.
276	Seuraavan kerran SPN:n hallitus kokoontuu marraskuussa.	Čuovvovaš háve SPR:a stivra čoahkkana skábmamánus.
277	Olen Brysselissä torstaihin asti arktisten parlamentaarikkojen konferenssissa.	Lean Brysselis duorastaga rádjái árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssas.
278	Äänestysprosentti jäi alhaiseksi ja vaalien aikaan kuului olleen suuria ongelmia äänestämisessä ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin.	Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai.
279	Kaikki äänioikeutetut eivät olleet saaneet äänestyskuoria, niitä oli jaettu vääriin paikkoihin, posti oli vaatinut postimaksua kirjekuorien jättämisestä ja varsinkin iäkkäämmillä äänestysmatkat tulivat liian pitkiksi.	Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit.
280	SPN osallistuu myös Murmanskissa järjestettävään toiseen saamelaisten kongressiin, jonka tarkoituksena on selvittää saamelaisen vaaleilla valittavan edustuksellisen elimen perustamista Venäjälle.	SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii.
281	Metsähallitus tulee esittelemään metsänkäyttömenetelmiä seuraavaan saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen.	Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis.
282	Puheen pääaiheena oli Metsähallituksen hallintomalli ja rahoitustilanne.	Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli.
283	Ensi viikolla olen Ottawassa arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa.	Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis.
284	Toivoisin, että jonakin vuonna voisimme järjestää juhlallisuudet yhdessä esimerkiksi Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa.	Sávan, ahte muhtin jagi sáhtáleimmet lágidit ávvudemiid ovttas omd. Ruoŧa sámedikkiin.
285	Aloitamme tästä keskustelut Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa sopivan tilaisuuden tullen.	Álggahit ságastallama dás Ruoŧa sámedikkiin go dasa šaddá vuogas dilli.
286	Uutta on myös se, että saamelaisasiat yritetään saada mukaan sopimukseen horisontaalisesti, mutta entiseen tapaan saamelaiskulttuuriosio on myös erillisenä liitteenä.	Ođas lea maid dat, ahte sámi áššit geahččaluvvojit oažžut mielde soahpamuššii horisantálalaččat, muhto ovddeš vuogi mielde sámi kultuvrra oassi lea maid sierra čuovusin.
287	Kaikissa strategisissa valinnoissa saamelaisasioiden huomioon ottaminen ei mielestäni ollut kovin korkealla tasolla, mutta esimerkiksi toisen strategisen valinnan (Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen – Lapissa on yhdessä tekemisen meininkiä, osaamista ja hyvinvointia) pyrkimykset palvelevat joiltain osin myös saamelaiskulttuuria ja sen tarpeita.	Buot strategalaš válljemiin sámi áššiid vuhtii váldin ii mu mielas lean beare fávdnai, muhto omd. nuppi strategalaš válljema (Lappi lea válmmaš dustet ráhkadusnuppástusa – Lappis lea ovttasráđiid bargama dovdu, máhttu ja buresbirgejupmi) viggamušat bálvalit muhtin muddui maiddái sámi kultuvrra ja dan dárbbuid.
288	Toivon, että asiaa pohdittaisiin uudelleen Ivalon paliskunnassa.	Sávan, ahte ášši suokkarduvvo ođđasit Avvila bálgesis.
289	Kotisivuilla löytyy vieläkin vanhettunutta tietoa, mutta valitettavasti sivuston päivitys on hidasta nykyisillä saamelaiskäräjien resursseilla. Saamelaiskäräjillä ei ole valitettavasti resursseja ammattimaiseen tiedotuksen.	Ruovttusiidduin gávdno velnai boarásnuvvan diehtu, muhto dađi bahábut siidduid beaivádeapmi lea njoazes bargu dálá resurssaiguin Lea dieđusge šállošahtti go sámedikkis eai leat resurssat ámmátdieđiheapmái.
290	Esitin kokouksessa hyvin suuren huolenaiheen erityisesti Kiinan hakemuksen osalta.	Bukten čoakkámis ovdan hui stuora fuola earenoamážit Kiinná ohcamuša buohta.
291	On surullista, jos kauppaedut Aasian markkinoille ylittävät ympäristö- ja ihmisoikeuksien tarpeet.	Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja olmmosvuoigatvuođaid dárbbuid.
292	Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta.	Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun.
293	Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää.	Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot.
294	Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä.	Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.
295	Tämän vaatimuksen toi esille myös kveenien edustaja omassa puheessaan kongressissa.	Dán gáibádusa kveanaid ovddasteaddji maid buvttii ovdan iežas ságastis kongreassas.
296	Osallistuin nyt kolmatta kertaa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka viettää nyt 20-vuotisjuhlaansa.	Oassálasten dál goalmmát háve suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii, mii doallá dál 20-jagi ávvudanjagi.
297	Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät on saanut rahoitusta yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten Euroopan unionilta ns. InterregSápmi-ohjelmasta.	Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganisma várás Eurohpá Uniovnnas nd.. InterregSápmi-prográmmas.
298	Seuraavana päivänä tapasin Tauno Haltan ja Veikko Feodoroffin kanssa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen.	Čuovvovaš beaivve deaivvadin Tauno Halttain ja Veikko Feodoroffiin kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäki.
299	Saamelaiskäräjien varsinainen kokous pidetään 21.11.	Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvon 21.11.

200

Saamelaiskäräjät on tehnyt tällä viikolla ympäristöministeriön pyynnöstä esityksen saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman uudistamiseksi.

Sámediggi lea bargan dán vahku mielde birasministeriija dáhtu mielde evttohusa sámiid suvdilis gárganeami prográmma ođasteami várás.

201

Ministerin puheenvuoro oli humaani, tärkeä ja hyvin painoarvoinen.

Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu.

202

Ulla Magga käytti tärkeän puheenvuoron kertomalla miten saamelaiset määrittävät itsensä ja kuulumisensa saamelaisyhteisöön.

Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii.

203

Sunnuntaina on SPN:n hallituksen kokous pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista.

Sotnabeaivve lea SPR:a stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.

204

Tuolloin oli jo olemassa hautarauhan käsite.

Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba.

205

Saamelaiset olivat tuolloin alempiarvoisia, ja heidän hautajäämistöjensä avaaminen ei ollut tuolloin tuomittavaa.

Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti.

206

Eri rotutukijat ja tieteiden edustajat ovat kallonmittauksia varten ottaneet saamelaisten luita talteen, kirkolla ei sinänsä ole ollut virallista roolia luiden nostamisessa olemassa olevan tutkimustietojen ja perimätiedon valossa.

Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas.

207

MMM on myös vahva poliittinen toimija.

EMM lea maid hui gievrras politihkalaš doaibmi.

208

Ministeriö on mm. ottanut kantaa saamelaismääritelmään lausunnossaan ILO 169-sopimuksesta, mikä ei kuulu ministeriön tehtäviin hyvällä tahdollakaan tulkittuna.

Ministeriija lea ee. váldán beali sápmelaš-meroštallamii cealkámušastis ILO 169-soahpamušas, mii ii gula ministeriija bargguide dulkodettiin dan buriinge dáhtuin.

209

Ministeriö on myös ottanut vetovastuun ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa, vaikka saamelaisasiat kuuluvat oikeusministeriön vastuulle ja saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnassa olevasta alueesta n. 80 % on ympäristöministeriön ohjauksessa ja taseessa.

Ministeriija lea maid váldán jođihanovddasvástádusa ILO 169-soahpamuša ratifiseremis, vaikko sámi áššit gullet vuoigatvuohtaministeriija ovddasvástádussuorgái ja sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagas s. 80 % lea birasministeriija stivrema vuollásažžan ja balánssas.

210

Valtioneuvosto on edellyttänyt periaatepäätöksessään biodiversiteettistrategiassa, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään, ja että päätökset tehdään parhaaseen tieteelliseen tietoon pohjautuen.

Stáhtaráđđi lea gáibidan prinsihppamearrádusas biodiversiteahttastrategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffun bissehuvvo, ja ahte mearrádusat dahkkojit buoremus dieđálaš dieđu vuođul.

211

Täällä koto-Suomessa MMM on todennut Suomen petopolitiikan toimimattomuuden johtuvan EU:sta.

Dáppe Suomas EMM lea oaivvildan, ahte Suoma spire- dehege beahtopolitihkka ii doaimma EU:a dihte.

212

Brysselissä ja Inarissa tapaamani EU-parlamentaarikot ovat minulle kertoneet, että se on ministeriön taktiikkaa - todellisuudessa Suomella on hyvin itsenäinen päätäntävalta siitä, miten petokantaa hoidetaan ja suojellaan.

Brüsselis ja Anáris iežan deaivan EU-parlamentarihkkarat leat muitalan munnje, ahte dat lea ministeriija taktihkka – duohtavuođa mielde Suomas lea hui iehčanas mearridanváldi das, mot beahtonálli dikšojuvvo ja suddjejuvvo.

213

Ailu on kansallistaitelijamme, mutta hänellä on oikeus yksityisyyteen.

Áillohaš lea lea min álbmotdáiddareamet, muhto sus lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii.

214

Hän ei eläessään puhunut omasta seksuaalisuudestaan ja on epäkorrektia Ailun perintöä ajatellen ryhtyä arvuuttelemaan hänen seksuaalisuuttaan.

Son ii eallimis áigge hupman iežas seksuálavuođas ja lea eahpekorreakta Áillohačča árbbi jurddahettiin riepmat árvidit su seksuálavuođa.

215

Meidän tulisi saamelaisyhteisössä tuoda paremmin Suomessa esille Ailun taidetta, ajattelutapaa, luontosuhdetta ja kykyä kuvata saamelaiskulttuuria niin joiussa, kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin, oppia siitä perinnöstä ja muistaa Ailua siten kun hän halusi itsensä muistettavan: saamelaisena taiteilijana.

Mii galggaleimmet sámi servošis buktit buorebut ovdan Áillohačča dáidaga, jurddahanvuogi, luondogaskavuođa ja návcca govvet sámi kultuvrra nu luđiin, girjjálašvuođas go govvadáidagisnai, oahppat dan árbbis ja muitit Áillohačča dakkárin go son hálidii iežas muitojuvvot: sápmelaš dáiddarin.

216

Suomestako suurvalta ?

Suomasgo stuoraváldi ?

217

EU:n massiivista byrokratiaa ei helpota uusien instituuttien kehittämisellä eikä Suomen kansainvälistä asemaa paranna Suomen markkinoiminen suurvaltana.

EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin.

218

Metsähallituslain § 4 velvoittaa Metsähallitusta turvaamaan saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset.

Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid.

219

Alueen pohjoisosa on saamelaisten laidunaluetta ja eteläosa suomalaisten poronhoitajien laidunaluetta.

Bálgesa davvioassi lea sápmelaččaid guohtoneanan ja lulliguovlu láddelaš boazodolliid guohtoneanan.

220

Kuluvana talvena tilanne on entisestään pahentunut.

Dán dálvve dilli lea ovddežisge vearránan.

221

Tärkeän seminaarin kokonaisanti jäi siis muodostamatta, koska se piti jättää kesken lausunnon kirjoittamisen vuoksi ja lähteä ensimmäisellä mahdollisella koneella Suomeen.

Mávssolaš seminára ollislaš addámuš bázii hábmekeahttá, daningo šadden guođđit seminára gáibiduvvon cealkámuša čállima geažil ja vuolgit vuosttaš vejolaš girdiin Supmii.

222

Se koskee sekä selitystä että koko sopimuksen ratifiointia.

Dat guoská sihke čilgehusa ja oba soahpamuša ratifiserema.

223

Valtamedian lähestymistapa saamelaisasioihin tuntuu olevan monesti sensaatiohakuinen.

Váldomedia lahkonanvuohki sámi áššiide orru leame máŋgii sensašuvnnaid ohcci.

224

Toivonkin, että te äänestäjät pohtisitte millaisen saamelaiskäräjät haluatte, vaatisitte ehdokkailta poliittista ohjelmaa, kantoja, näkemyksiä ja esityksiä.

Sávannai, ahte dii jienasteaddjit guorahalaleiddele makkár sámedikki dii hálidehpet. Dii galggaleiddet gáibidit evttohasain politihkalaš prográmma, oaiviliid, oainnuid ja evttohusaid.

225

Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa.

Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus.

226

Edelleen uskotaan yleisesti lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistyksen kannattajien piirissä, totuuden vastaisesti ja saamelaisten historiaa ja kulttuuria tuntematta, että nykysaamen kansan muodostavat ” Norjasta Suomeen muuttaneet porosaamelaiset ”, ja että kaukana historiassa suomalaisiin integroinut ja saamea osaamaton kansanryhmä, eli kadonnut kulttuuri, olisi todellinen Suomen alkuperäiskansa.

Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit “ Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat ”, ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot.

227

On tärkeää, että saamelaisia on mukana kunnallispolitiikassa – mutta saamelaiskäräjille tulee valita edustajia, jotka ajavat saamelaisten etua saamelaiskäräjälain mukaisesti ja johdonmukaisesti. kunnallispolitiikka on asia erikseen.

Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat fárus suohkanpolitihkas – muhto sámediggái galget válljejuvvot ovddasteaddjit, geat ovdidit sápmelaččaid ovdduid sámediggelága mielde ja jearggalaččat, suohkanpolitihkka lea aivve sierra ášši.

228

Terveiset saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksesta Toissa viikolla olin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana Pallas-Yllästunturin kansallispuistolain muuttamisesta.

Dearvvuođagat sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámis Ovddetvahku ledjen riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis.

229

Toin esille rakentamisen vaikutukset biodiversiteettiin, luonnonsuojelun tulevaisuuteen, saamelaiskulttuuriin ja saamelaisporonhoitoon.

Bukten ovdan huksema váikkuhusaid biodiversitehttii dehege luonddu máŋggahápmásašvuhtii, luonddusuodjaleami boahtteáigái, sámi kultuvrii ja sámi boazodollui.

230

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui Kiirunassa viime viikolla.

Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii Gironis mannan vahku.

231

Lisäksi hankkeen suuri kysymysmerkki ja puute on Venäjän saamelaisten asema ja mahdollisuudet osallistua kieliyhteistyöhön.

Dasa lassin fidnu hui stuora gažaldahkan ja váilin leat Ruošša sápmelaččaid sajádat ja vejolašvuođat oassálastit giellaovttasbargui.

232

Keskustelun aiheena oli kaivoslain toimeenpano saamelaisten kotiseutualueella, saamelaiskäräjien taloustilanne ja turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) ohjauksesta.

Ságastallama fáddán ledje ruvkelága olláhuhttin sámiid ruovttuguovllus, sámedikki ruhtadilli ja dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (Tukes) stivren.

233

Ehdotus saamen kielten elvyttämisohjelmaksi on parhaillaan lausunnolla ja valmisteltavana saamelaiskäräjien lautakunnissa.

Evttohus sámegielaid ealaskahttinprográmman lea bárrásiin cealkinládje ja válmmaštallamis sámedikki lávdegottiin.

234

OKM ei myöntänyt lisäaikaa, mutta työryhmän ehdotuksen luovuttamisen jälkeen maaliskuun alussa työryhmän ehdotus jäi pöydälle ja se lähetettiin lausunnolle vasta kesäkuussa.

OKM ii miehtan lassiáigái, muhto bargojoavkku evttohusa luobaheami maŋŋel njukčamánu álggus bargojoavkku evttohus bázii beavdde nala ja dat sáddejuvvui cealkima várás easka geassemánu.

235

Toiveissa on ollut laajentaa kieli- ja kulttuuripesätoimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, mutta mikäli rahoitusta ei lisätä, siihen ei ole mahdollisuuksia.

Sávaldahkan lea leamaš viiddidit giella- ja kulturbeassedoaimma maid sámiid ruovttuguovllu olggobeallái, muhto jos ruhtadeapmi ii lasihuvvo, de dasa eai leat vejolašvuođat.

236

Jatkossa, mikäli lakiesitys menee läpi, niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet rahoituksen käytön ohjaamiseen pienenevät entisestään.

Boahttevuođas, jos láhkaevttohus manná čađa, de sámedikki váikkuhanvejolašvuođat ruhtadeami geavahusa stivremii unnot ovddežisge.

237

Kunnanjohtajan menettelytapa on hyvin erikoista ja onkin pohdittava, onko se edes hyvän hallinnon mukaista.

Suohkanhoavdda meannudanvuohki lea hui earenoamáš ja fertenai suokkardit leago dat obanassiige buori hálddahusa jelgii.

238

Paikallisyhteisö-käsite tarkoittaa biodiversiteettisopimuksen yhteydessä mm. sellaisia kansoja, jotka eivät voi järjestäytyä alkuperäiskansaksi.

Báikkálašsearvvuš-doaba dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša olis ee. dakkár álbmogiid, mat eai sáhte ortniiduvvat álgoálbmogin.

239

Ilo 169-sopimus ei ole ristiriidassa biodiversiteettisopimuksen kanssa, koska kumpikin sopimus koskee Suomessa vain ja ainoastaan alkuperäiskansa saamelaisia.

Ilo 169-soahpamuš ii mana ruossalassii biodiversiteahttasoahpamušain, daningo goabbánai soahpamuš guoská Suomas aivve ja duššefal álgoálbmot sápmelaččaid.

240

Paltto on viime kaudella toimiessaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtajana puolustanut erityisen vahvasti inarinsaamelaisten oikeuksia Inarijärven kaavoituksessa.

Paltto lea mannan doaibmabaji áigge doaimmadettiinis ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoallin bealuštan hui garrasit anáraččaid vuoigatvuođaid Anárjávrre lávvenbarggus.

241

Vaikka saamelaiskäräjävaaleissa valittiin vain yksi edustaja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta, niin on hyvin tärkeää, että saimme kaupunkisaamelaisten edustajan saamelaiskäräjien hallitukseen.

Vaikko sámediggeválggain válljejuvvui dušše okta ovddasteaddji sámi ruovttuguovllu olggobealde, de lea hui dehálaš, ahte oaččuimet su sámedikki stivrii.

242

Oma ohjelmani jatkuu kiireisenä.

Mu iežan prográmma joatkahuvvá hohpolažžan.

243

Minulle saamen kansallispäivä merkitsee myös oman suvun ja vanhempieni kunnioitusta.

Munnje sámiid álbmotbeaivi máksá maid iežan soga ja váhnemiid gudnejahttima.

244

KHO ei ole tutkinut ratkaisussaan sitä, onko toiminta aiheuttanut saamelaiskulttuurille vahinkoa, vaan todennut, että saamelaiskäräjät ei ole viranomainen ja näin ollen sillä ei ole valitusoikeutta.

AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, muhto dat lea cealkán, ahte sámediggi ii leat eiseváldi ja dađi lági mielde das ii leat váidalanlohpi.

245

Olemme pyytäneet Tukesilta neuvottelua siitä, miten kaivoslain toimeenpanossa edetään saamelaisten kotiseutualueella, jotta voidaan vähentää turhaa työtä ja tehostaa lupaharkintaa.

Mii leat bivdán Tukesis ráđđádallama das, mot ruvkálága olláhuhttimis ovdánuvvo sámiid ruovttuguovllus, vai lea vejolaš unnidit dušši barggu ja beavttálmahttit lohpeárvvoštallama.

246

Saamelaisten kotiseutualueella äänestysprosentti ei kuitenkaan onneksi laskenut aivan valtakunnan tasolle - Utsjoella äänestysprosentti oli yli 80, Enontekiöllä ja Sodankylässä tätä vähemmän ja Inarissa äänestysprosentti jäi lähelle valtakunnan tasoa, 62 prosenttiin.

Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái – Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii.

247

Saatuamme selkeän vaatimuksen neuvotteluille, yritimme järjestää tapaamista GTK:n edustajien kanssa lokakuun lopulle - marraskuun alkuun.

Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui.

248

Blogini tulee näin yöaikaan, koska halusin saada ilmoitettua välittömästi ja saada myös itselleni rauhan.

Mu blogga boahttá ná ihkku, daningo háliidin ilmmuhit áššis dakkaviđe ja oažžut maid alccesan ráfi.

249

Suurin erikoisuus on kenties se, että muutama saamelaiskäräjäjäsen (jotka eivät edes käy juurikaan kokouksissa) ovat vedonneet, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen ilman mitään reunaehtoja.

Stuorimus earenoamášvuohta soaitá leat dat, ahte muhtin sámediggelahtut (geat eai mana oba sámedikki dievasčoakkámiinge) leat doarjalan, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša almmá mangelágán ravdaeavttuid haga.

250

Jos Suomi ratifioisi nyt sopimuksen, se pesisi kätensä ja voisi kansainvälisillä areenoilla kehua omaa erinomaisuuttaan alkuperäiskansaoikeuksien edistämisessä ratifioidessaan sopimuksen.

Jos Suopma ratifiserelii dál soahpamuša, de dat basalii gieđaidis ja sáhtálii riikkaidgaskasaš arenain rámpot iežaset earenoamásvuođa álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis ratifiseredettiinis soahpamuša.

251

Suomi ei ole aiemmin voinut ratifioida sopimusta, koska se ei ole halunnut antaa saamelaisille sopimuksen edellyttämiä alkuperäiskansaoikeuksia.

Suopma ii leat ovdal sáhttán ratifiseren soahpamuša, daningo dat ii leat háliidan addit sápmelaččaide soahpamuša eaktudan álgoálbmotvuoigatvuođaid.

252

Suomi liittyisi sopimukseen tuomatta mitään lisä-arvoa saamelaiskulttuurin suojelemiselle tukien saamelaisten assimilaatiota.

Suopma laktásivččii soahpamuššii nu ahte ii buvttale maidege lassiárvvuid sámi kultuvrra suodjaleami várás ja doarjjulii sápmelaččaid assimilašuvnna.

253

Ilo 169-sopimuksessa on artikla 1, jossa säädetään siitä mihin sopimusta sovelletaan ja artiklat 6,14 ja 15 yhteistoimintavelvoitteesta ja maa- ja vesioikeuksista.

Ilo 169-soahpamušas lea artihkal 1, mas mearriduvvo mot soahpamuš guoskaduvvo ja artihkkalat 6, 14 ja 15 ovttasbargangeatnegasvuođas ja eanan- ja čáhcevuoigatvuođain.

254

Nyt nämä kaikki oikeudet tulisivat vapaaksi riistaksi käytännössä melkein kaikille kotiseutualueen asukkaille, eli toteutuisi juuri se, mitä ” statuksettomiksi saamelaisiksi ” itsenään kutsuvat suomalaiset ja Lapin kansanedustajat ovat halunneet, Enontekiön ja Inarin kunnista puhumattakaan.

Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid ” stauskeahtes sápmelažžan ” iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge.

255

Saamelaiset pelaisivat suoraan valtion ansaan.

Sápmelaččat spealale njuolga stáhta gillii.

256

Saamelaiskäräjien alasajo on jo alkanut.

Sámedikki vulosvuodjin lea juo álgán.

257

Kiitän kaikkia saamelaisia, blogini lukijoita, saamelaiskäräjien työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita näistä yhteisistä vuosista.

Giittán buot sápmelaččaid, mu blogga lohkkiid, sámedikki bargiid ja ovttasbargoguimmiid dáin oktasaš jagiin.

258

Meillä on edessä ensin nuorisosihteerin tehtävän täyttäminen ja neuvoston jäsenten valinta.

Vuohččan mii galgat válljet nuoraidčálli ja ráđi áirasiid.

259

Saimme ministeri Wallinilta positiivisen vastauksen aloitteeseemme.

Sámediggi oaččui ministtar Wallinis miehtemielalaš vástádusa álgagii.

260

Ministeri totesi aineettoman kulttuuriperinnön suojelun olevan ministeriön tavoite.

Ministtar celkkii, ahte immateriála kulturárbbi suodjaleapmi lea ministeriija ulbmil.

261

Seminaari kuuluu luonnon monimuotoisuusvuoden tapahtumiin.

Seminára gullá luonddu máŋggahápmásašvuohtajagi dáhpáhusaide.

262

Valitettavasti kuulimme myös ikäviä uutisia 8(j)-työryhmän osalta.

Dađi bahábut gulaimet maid váivves ságaid 8(j)-bargojoavkku olis.

263

Toin bd-kokouksessa esille saamelaiskäräjien lausunnon keskeistä sisältöä.

Bukten bd-čoakkámis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu.

264

Olin huolissani toimintaohjelman toimeenpanosta, sen resursoinnista ja eri sidosryhmien vastuuttamisesta.

Ledjen fuolas doaibmaprográmma olláhuhttimis, dasa návccaid bidjamis ja sierra čanusjoavkkuide ovddasvástádusa čuoziheamis.

265

Vähemmistövaltuutettu painotti saamen puvusta ja saamelaisesta käsityöstä tiedottamista.

Veahádatáittardeaddji deattuhii sámi gávttis ja sámi duojis dieđiheami.

266

Dokumentit löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/lausunnot).

Dokumeanttat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/lausunnot).

267

Lismanjoelle, alueen saamelaisten tärkeälle poronhoito-, kalastus- ja keräilyalueelle on haettu ympäristölupaa koneelliseen kullankaivuuseen.

Lismájohkii, guovllu sápmelaččaide dehálaš boazobargo-, guollebivdo- ja muorječoagginviidodagaide, lea ohccojuvvon biraslohpi mášengolleroggamii.

268

Saamelaiskäräjät esittää kyseisen termien korvaamista kansallispuistojen perustamismääräyksiä vastaaviksi.

Sámediggi evttoha jearaldatvuloš dearpmaid buhttema nu ahte dat dávistit álbmotmehciid vuođđudanmearrádusaide.

269

Saamelaiskäräjäjäsenet toimivat tehtävässään myös virkavastuulla.

Sámediggeáirasat doibmet barggusteaset maiddái virgeovddasvástádusain.

270

11 saamelaiskäräjäjäsenelle eivät näytä riittävän Suomen lainsäädännön määräykset, vaan he haluavat edelleen erottaa puheenjohtajan ja hallituksen ja uudistivat vaatimuksensa ennen kokouksesta lähtöään.

11 sámediggeáirasii eai oro leame dárbahassii Suoma lága mearrádusat, muhto sii hálidit velnai earuhit ságadoalli ja stivrra ja ođaste gáibádusaset ovdal čoakkáma guođđima.

271

Se ei mahdollista asiasta valittamista, eivätkä saamelaiskäräjäjäsenet uskaltaneet yksilöidä mistä hallitusta syytetään.

Dat ii atte vejolašvuođaid váidit áššis, eaige sámediggeáirasat duostan sierranastit, mas stivra sivahuvvo.

272

Mielellään hallitus veisi yleiskokoukselle enemmän asioita käsiteltäväksi, mutta tämänpäiväinen kokous osoitti jälleen kerran, että se tulee olemaan vaikeaa – ja kallista.

Mielalis stivra doalvvulii dievasčoakkámii eambbo áššiid gieđahallamii, muhto otnáš čoakkán čájehii vuot dan, ahte dat gal šaddá leat váttis ja divrras.

273

Aiemmin syksyllä hän tiedotteli biodiversiteettisopimuksesta ja miten sopimusta tulisi tulkita hänen mielestään.

Árabut dán čavčča son dieđihasttalii biodiversiteahttasoahpamušas ja mot soahpamuš galggalii su oainnu mielde dulkojuvvot.

274

Bd-työryhmän kokouksen asialistalla on biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman valmistelu.

Bd-bargojoavkku áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma válmmaštallan.

275

Torstaina saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseen Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajuuden aikana.

Duorastaga sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkanii vuosttaš čoakkámii Suoma sámedikki jođihanáigodaga áigge.

276

Seuraavan kerran SPN:n hallitus kokoontuu marraskuussa.

Čuovvovaš háve SPR:a stivra čoahkkana skábmamánus.

277

Olen Brysselissä torstaihin asti arktisten parlamentaarikkojen konferenssissa.

Lean Brysselis duorastaga rádjái árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssas.

278

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi ja vaalien aikaan kuului olleen suuria ongelmia äänestämisessä ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin.

Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai.

279

Kaikki äänioikeutetut eivät olleet saaneet äänestyskuoria, niitä oli jaettu vääriin paikkoihin, posti oli vaatinut postimaksua kirjekuorien jättämisestä ja varsinkin iäkkäämmillä äänestysmatkat tulivat liian pitkiksi.

Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit.

280

SPN osallistuu myös Murmanskissa järjestettävään toiseen saamelaisten kongressiin, jonka tarkoituksena on selvittää saamelaisen vaaleilla valittavan edustuksellisen elimen perustamista Venäjälle.

SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii.

281

Metsähallitus tulee esittelemään metsänkäyttömenetelmiä seuraavaan saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen.

Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis.

282

Puheen pääaiheena oli Metsähallituksen hallintomalli ja rahoitustilanne.

Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli.

283

Ensi viikolla olen Ottawassa arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa.

Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis.

284

Toivoisin, että jonakin vuonna voisimme järjestää juhlallisuudet yhdessä esimerkiksi Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa.

Sávan, ahte muhtin jagi sáhtáleimmet lágidit ávvudemiid ovttas omd. Ruoŧa sámedikkiin.

285

Aloitamme tästä keskustelut Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa sopivan tilaisuuden tullen.

Álggahit ságastallama dás Ruoŧa sámedikkiin go dasa šaddá vuogas dilli.

286

Uutta on myös se, että saamelaisasiat yritetään saada mukaan sopimukseen horisontaalisesti, mutta entiseen tapaan saamelaiskulttuuriosio on myös erillisenä liitteenä.

Ođas lea maid dat, ahte sámi áššit geahččaluvvojit oažžut mielde soahpamuššii horisantálalaččat, muhto ovddeš vuogi mielde sámi kultuvrra oassi lea maid sierra čuovusin.

287

Kaikissa strategisissa valinnoissa saamelaisasioiden huomioon ottaminen ei mielestäni ollut kovin korkealla tasolla, mutta esimerkiksi toisen strategisen valinnan (Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen – Lapissa on yhdessä tekemisen meininkiä, osaamista ja hyvinvointia) pyrkimykset palvelevat joiltain osin myös saamelaiskulttuuria ja sen tarpeita.

Buot strategalaš válljemiin sámi áššiid vuhtii váldin ii mu mielas lean beare fávdnai, muhto omd. nuppi strategalaš válljema (Lappi lea válmmaš dustet ráhkadusnuppástusa – Lappis lea ovttasráđiid bargama dovdu, máhttu ja buresbirgejupmi) viggamušat bálvalit muhtin muddui maiddái sámi kultuvrra ja dan dárbbuid.

288

Toivon, että asiaa pohdittaisiin uudelleen Ivalon paliskunnassa.

Sávan, ahte ášši suokkarduvvo ođđasit Avvila bálgesis.

289

Kotisivuilla löytyy vieläkin vanhettunutta tietoa, mutta valitettavasti sivuston päivitys on hidasta nykyisillä saamelaiskäräjien resursseilla. Saamelaiskäräjillä ei ole valitettavasti resursseja ammattimaiseen tiedotuksen.

Ruovttusiidduin gávdno velnai boarásnuvvan diehtu, muhto dađi bahábut siidduid beaivádeapmi lea njoazes bargu dálá resurssaiguin Lea dieđusge šállošahtti go sámedikkis eai leat resurssat ámmátdieđiheapmái.

290

Esitin kokouksessa hyvin suuren huolenaiheen erityisesti Kiinan hakemuksen osalta.

Bukten čoakkámis ovdan hui stuora fuola earenoamážit Kiinná ohcamuša buohta.

291

On surullista, jos kauppaedut Aasian markkinoille ylittävät ympäristö- ja ihmisoikeuksien tarpeet.

Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja olmmosvuoigatvuođaid dárbbuid.

292

Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta.

Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun.

293

Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää.

Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot.

294

Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä.

Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.

295

Tämän vaatimuksen toi esille myös kveenien edustaja omassa puheessaan kongressissa.

Dán gáibádusa kveanaid ovddasteaddji maid buvttii ovdan iežas ságastis kongreassas.

296

Osallistuin nyt kolmatta kertaa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin, joka viettää nyt 20-vuotisjuhlaansa.

Oassálasten dál goalmmát háve suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii, mii doallá dál 20-jagi ávvudanjagi.

297

Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät on saanut rahoitusta yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten Euroopan unionilta ns. InterregSápmi-ohjelmasta.

Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganisma várás Eurohpá Uniovnnas nd.. InterregSápmi-prográmmas.

298

Seuraavana päivänä tapasin Tauno Haltan ja Veikko Feodoroffin kanssa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen.

Čuovvovaš beaivve deaivvadin Tauno Halttain ja Veikko Feodoroffiin kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäki.

299

Saamelaiskäräjien varsinainen kokous pidetään 21.11.

Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvon 21.11.