sentence_id
int64
0
2k
text_fin
stringlengths
5
1.09k
text_sme
stringlengths
13
1.07k
300
Hallitus sai selvityksen hallintopäälliköltä saamelaiskäräjien taloudellisesta tilanteesta ja päätti, että projekti voi vihdoinkin alkaa vuoden 2013 alusta, koska siihen mennessä saamme tuloutuksia eri projekteista ja likviditeettimme paranee.
Stivra oaččui čilgehusa hálddahushoavddas sámedikki ekonomalaš dilis ja mearridii, ahte fidnu sáhttá viimmat álgit jagi 2013 álggu rájes, daningo dan rádjái oažžut sierra fidnuid mávssuid máksojuvvot boahtun sámediggái ja likviditeahtta buorrána.
301
Näin politiikassa voi mieli muuttua vaalien jälkeen mitä ihmeellisemmällä tavalla.
Ná politihkas sáhttá oaidnu iežáhuvvat válggaid maŋŋel mađi imašlaččat vuogi mielde.
302
Yleiskaavan kiireellinen aikataulu on ongelmallinen Kilpisjärven asukkaiden osallisuuden turvaamiseksi.
Oppalašláva hohpolaš áigedávval lea buncaris ášši Gilbbesjávrre olbmuid oassálastima sihkkarastima dáfus.
303
Sekä strategia että toimintaohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän kevään aikana.
Sihke strategiija ja doaibmaprográmma gárváneaba dán giđa áigge.
304
Heti pääsiäisen jälkeen keskiviikkona tällä viikolla toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Tarinoita pohjoisesta-seminaariin Inariin sekä torstaina kielellisiä oikeuksia käsittelevään seminaariin Helsinkiin.
Dakka beassážiid maŋŋel dán vahku gaskavahkko dolvon sámedikki dearvvahusa ” Muitalusat davviguovlluin ” - seminárii Anáris ja duorastaga Helssegis seminárii, mii gieđahalai gielalaš vuoigatvuođaid.
305
Alkuperäiskansat eivät ole vaatineet sopimuksen muuttamista, vain terminologian muuttamista kaikissa tulevissa päätöksissä.
Álgoálbmogat eai leat gáibidan soahpamuša earáhuhttima, muhto terminologiija earáhuhttima buot boahtteáigge mearrádusain.
306
Pohjoismaista Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi tukivat vahvasti terminologian muuttamista alkuperäiskansoiksi ja paikallisyhteisöiksi mainittujen alkuperäiskansojen julistuksen ja Rio +20 julistuksen mukaisesti.
Davviriikkain Suopma, Norga, Danmárku ja Ruoŧŧa dorjo hui garrasit terminologiija rievdadeami álgáálbmogin ja báikkálašsearvvušin álgoálbmotjulggaštusa ja Rio +20 – julggaštusa mielde.
307
En minäkään kannata biodiversiteettisopimuksen muuttamista, koska vaarana on, että se avaisi mahdollisuuden heikentää biodiversiteettisopimuksen velvoitteita nykyisessä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.
In dat gal munge dan hálit biodiversiteahttasoahpamuša earáhuhttima, daningo várran lea, ahte dat rabalii vejolašvuođa geahnohuhttit biodiversiteahttasoahpamuša geatnegasvuođaid dálás ekonomalaš ja olitihkalaš dilis.
308
Saamenkielinen uutistoimitus ja suomenkielinen uutistoimitus ovat kuin kaksi eri lehteä aluksi lähestymistavoiltaan ja myös saamelaiskulttuurin ja lainsäädännön asiantuntemukseltaan.
Sámegielalaš ođasdoaimmahus ja suomagielalaš ođasdoaimmahus leaba dego guokte sierra aviissa vuohččan juo lahkonanvuogi dáfus ja maiddái sámi kultuvrra ja láhkaásaheami áššedovdamuša dáfus.
309
Lehti on linjannut vastustavansa saamelaiskäräjälain uudistamista ja ILO 169-sopimuksen ratifiointia.
Aviisa lea linnjen iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
310
Saamelaisia, jotka vastustavat kaivoksien perustamista syyllistetään koko valtion tai alueen edun eli valtaväestön tarpeiden unohtamisesta.
Sápmelaččat, geat vuostálastet ruvkkiid vuođđudeami, adnojuvvojit sivalažžan oba stáhta dehe guovllu beroštumiid dehege váldoálbmoga dárbbuid vajálduhttimis.
311
Globaalissa maailmassa monet kokevat turvattomuutta ja pitävät saamelaisia, joiden sukuyhteisö ja kulttuurinen yhteys on elävä, uhkana tai muistutuksena siitä, että valtakulttuuri ei ole pystynyt säilymään yhtä yhteneväisevänä eikä vahvana vaan on vaarassa yhtenäistyä globaaliin yhtenäiskulttuuriin.
Globála máilmmis máŋggas muosáhit dorvvuhisvuođa ja atnet sápmelaččaid, geaid sohkasearvvuš ja kultuvrralaš oktavuohta lea ealli, uhkkin dehe muittuhussan das, ahte váldokultuvra ii leat bastán seailut liikká ovttalágánin iige gievran muhto lea várá vuolde ovttaiduvvat globála ovttalágán kultuvran.
312
Lausuntoaikaa on nyt riittävästi ja myös saamelaiskäräjien kokous ehtii ensi vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsitellä lausuntoa.
Cealkináigi lea dál dárbahassii ja maiddái sámedikki čoakkán háhppeha boahtte jagi vuosttaš čoakkámis gieđahallat cealkámuša.
313
Valiokunnalle pitämäni puhe ja antamani muistio löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Mu gullandilálašvuođas doallan sáhka ja maiddái muittuhančála lea sámedikki ruovttusiidduin.
314
Saamen kielilaissa ei ole saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetun lain 14 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka nojalla valtion monijäsenisistä toimielimistä säädettyä määräystä sovellettaisiin kuntayhtymän toimielinten jäseniin.
Sámi giellalágas ii leat sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 14 §:a vástideaddji njuolggadus, man vuođul stáhta máŋggalahtot doaibmaorgánas mearriduvvon njuolggadus guoskaduvvolii suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtuide.
315
Tällöin oikeus käyttää saamen kieltä koskee myös yhtymäkokouksia.
Dalle riekti geavahit sámegiela guoská maid ovttastupmečoakkámiid.
316
Kiitän kaikkia blogini lukijoita tästä vuodesta ja toivotan oikein hyvää ja rentouttavaa joulun ajan odotusta !
Giittán buohkaid mu blogga lohkkiid dán jagis ja sávan hui buori ja lotkkodahtti juovllaid vuordima áiggiid !
317
Keskustelimme vilkkaasti myös vähemmistöjä koskevasta nettikeskustelusta ja uutisoinnista.
Ságastalaimet maid hui eallásit neahttaságastallamis ja ođasráhkademais, man fáddan leat veahádagat.
318
Bd-työryhmällä on kuluvana vuonna tärkeitä tehtäviä.
Bd-bargojoavkkus lea dán jagi dehálaš barggut manname.
319
Uudistettava strategia on tarkoitus saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana.
Ođasnuhttivuloš strategiija galgá gárvánit dán jagi mielde.
320
Kun Uimonen oli Kalevan päätoimittajana hän kirjoitti pääkirjoituksen, jossa epäili sitä saako allekirjoittanut mitään aikaan aloittaessani ja toimiessani saamelaiskäräjien puheenjohtajana.
Go Uimonen lei Kaleva oaivedoaimmaheaddji son čálii oaivečállosa, mas eahpidii oaččungo mun maidege áigái go álggahan ja barggan sámedikki ságadoallin.
321
Jos media haluaa olla aito vallan vahtikoira, sen tulee huolehtia että perustelee näkemyksiään ja uutisointiaan asiapohjalta, eikä lonkalta heitellen.
Jos media hálida lea albma ládje válddi fákta, de dat galgá fuolahit ákkasttallat oainnuideaset ja ođasráhkadeami ášševuođus, iige sáhtedohko bálkestit ášši ovdan.
322
Ensi viikon lopulla olen Helsingissä neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Boahtte vahku loahpas lean Helssegis ráđđádallame oahpahus- ja kulturministeriijain.
323
Puhun seminaarissa mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja Naton toiminnasta arktisella alueella.
Ságastalan semináras ee. álgoálbmogiid vuoigatvuođain, dálkkádatrievdamis ja Nato doaimmas árktalaš viidodagain.
324
Minulle jäi hyvin ikävä sivumaku kokouksesta, koska se ei ehtinyt käsitellä nuorisoneuvoston perustamista saamelaiskäräjille koska melkein kaikki aika venähti tilintarkastuskertomuksen käsittelyssä.
Munnje bázii hui heittot oalgemáhku čoakkámis, daningo dat ii háhppehan gieđahallat nuoraidráđi vuođđudeami sámediggái daningo measta buot áigi golai rehketdoallomuitalusa gieđahallamis.
325
Mutta muutamia kokouspäiviä on vielä jäljellä.
Muhto muhtin čoakkánbeaivi lea vel ovddas ja čoakkán nohká bearjadaga.
326
Ilmeisesti joulukiireet ja muut menot estivät saamelaiskäräjäjäsenten täysmittaista osallistumista kokoukseen.
Almmatge juovlahoahput ja eará manut este sámediggelahtuid dievasmearálaš oassálastima čoakkámii.
327
Yhteisiä asioita näytti olevan aikaa hoitaa ainakin mediassa joillakin saamelaiskäräjäjäsenillä, mutta itse kokoukseen ei ollut aikaa osallistua.
Liikká muhtin sámediggelahtus orui leame áigi dikšut oktasaš áššiid dieđihangaskaomiin, muhto ieš čoakkámii ii lean áigi oassálastit.
328
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen uudeksi maastoliikennelaiksi.
Stáhtaráđđi lea addán riikkabeivviide evttohusa ođđa meahccejohtalusláhkan.
329
Seminaarissa on tarkoitus käsitellä saamen kielen ja saamelaiskulttuurin opetuksen tulevaisuutta Lapin yliopistossa.
Seminára ulbmilin lea gieđahallat sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa boahtteáiggi lappi universiteahtas.
330
Halusin kertoa asiasta hyvissä ajoin ja myös lopettaa spekulaatiot siitä, että pyrkisinkin seuraavissa vaaleissa taas puheenjohtajaksi.
Háliidin muitalit áššis áiggebále ja maiddái loahpahit spekulašuvnnaid das, ahte vikkalinnai čuovvovaš válggain fas ságadoallin.
331
Saamelaispolitiikka ja saamelaisten oikeuksien edistäminen ovat minulle todella tärkeitä asioita ja luopuminen on henkilökohtaisestikin vaikeaa.
Sámi politihkka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi leat munnje duođaid dehálaš áššit ja luohpan lea persovnnalaččatnai váttis.
332
Seuraavat saamelaiskäräjien vaalit tulevat olemaan todella tärkeät ja ratkaisevat saamelaispolitiikan suunnan.
Čuovvovaš sámedikki válggat bohtet leat duođaid dehálaččat ja dat mearridit sámedikki háltti.
333
Kuultavat tahot kertovat myös siitä arvomaailmasta, mikä valiokunnan jäsenillä on.
Gullanvuloš bealit muitalit maid dan árvomáilmmis, mii váljagotti lahtuin lea.
334
Merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli luonnollisesti YK:n alkuperäiskansakonferenssi alkusyksyllä.
Mávssolaččamus riikkaidgaskasaš dáhpáhus lei diehttelas ON:a álgoálbmotkonfereansa álgočavčča.
335
Ajatus siitä, että hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmaa valmisteltaisiin usean kuukauden ajan voi olla hyvin raskas menettely ja vaarana on, että toimeenpano-ohjelma paisuisi hyvin laajaksi ja käytännössä hallitusohjelmaneuvottelut venyisivät todella pitkäksi.
Jurdda das, ahte ráđđehusprográmma olláhuhttinprográmma válmmaštallojuvvolii máŋgga mánu áigge, sáhttá leat hui lossa vuohki ja várran lea, ahte olláhuhttinprográmma báissalii hui viiddisin ja geavadis ráđđehusprográmmašiehtadallamat guhkkole sakka.
336
Tällä viikolla saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on ollut Helsingissä valiokuntakuulemisissa ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta.
Dán vahku sámedikki ságadoallit leat leamaš Helssegis váljagoddegullamiin Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
337
Edunvalvonta ja edustuksellinen saamelaisdemokratia ovat saamelaiskäräjien päätehtäviä.
Beroštumiid bearráigeahčču ja representatiivvalaš sápmelaš demokratiija leat sámedikki váldobarggut.
338
Sosiaalialan osaamiskeskuksia ohjataan lailla.
Sosiálasuorggi máhttinguovddážat stivrejuvvojit lágain.
339
Ensi viikolla on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Kiirunassa.
Boahtte vahkku lea maid sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Gironis.
340
Rotusyrjintäkomitea suosittaa Suomea vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen saamelaismääritelmässä ja saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisessä.
Nállevealahankomitea ávžžuha Suoma nannet sápmelaččaid iešmearridanrievtti olláhuvvama sápmelašmeroštallamis ja sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis.
341
Saamelaiskäräjiä työryhmässä edustaa lisäkseni Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola.
Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mu lassin Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola.
342
Komitea on huolissaan siitä, että poronhoitolaki mahdollistaa paliskuntien enemmistöpäätökset, jotka voivat uhata saamelaisporonhoitajien mahdollisuuksia harjoittaa perinteistä elinkeinoaan.
Komitea lea fuolas das, ahte boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesiid eanetlohkomearrádusaid, mat sáhttet uhkidit sámi boazodolliid vejolašvuođaid bargat árbevirolaš ealáhusaideasetguin.
343
Mohawk on hollantilaisten heille antama nimitys.
Mohawk lea hollánddalaččaid sidjiide addin namma.
344
YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt raportissaan vakavan huolenaiheen Kanadan alkuperäiskansojen asemasta.
ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea ovdanbuktán raporttasttis duođalaš fuola Kanada álgoálbmogiid dilis.
345
Noin 30 % hallitsee kielen toisena kielenä tai auttavasti.
Sulaid 30 % hálddaša giela nubbin giellan dehe veháš.
346
Nyt yhteisö ylläpitää omia koulujaan, jossa opetetaan kansan kielestä, kulttuurista ja historiasta oman opetussuunnitelman mukaisesti.
Dál searvvuš bajásdoallá iežas skuvllaid, main oahpahuvvo álbmoga gielas, kultuvrras ja historjjás iežas oahppoplána mielde.
347
Viime kokouksen jälkeen hallintomme on alkanut toimeenpanna hyväksyttyä talousarvioita, henkilöstöpoliittista ohjelmaa sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa.
Mannan čoakkáma maŋŋel min hálddahus lea olláhuhttagoahtán dohkkehuvvon bušeahta, persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánaid.
348
Saamelaiskäräjät neuvotteli saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymän lausunnon pohjalta saamen kielten elvytysohjelmasta opetus- ja kulttuuriministeriössä tammikuun lopussa.
Sámediggi ráđđádalai sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuša vuođul sámegielaid ealáskahttinprográmmas oahpahus- ja kulturministeriijas ođđajagimánu loahpas.
349
Perinteinen kotitarvekalastus ehdotetaan rinnastettavaksi vapaa-ajankalastukseen.
Árbevirolaš ruovttodárboguolástus evttohuvvo buohtastahttojuvvot luomosáigge guolásteapmái.
350
Minusta Anu Avaskarin toiminta saamelaiskäräjien jäsenenä on hyvin arveluttavaa.
Mu mielas Anu Avaskari doaibma sámedikki áirrasin lea hui vávjjehahtti.
351
Toiminta on täten tarkoituksenhakuista ja tarkoituksena on vain murentaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja tukea saamelaisten oikeuksia vastustavia tahoja, ei parantaa inarinsaamelaisten oikeuksia.
Dákkár doaibma lea vásedin dahkkon bostaleami nammii ja ulbmilin lea leamaš dušše mollet sámi kulturiešstivrema ja doarjut beliid, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid, jearaldat ii leat heađisge anársápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideamis.
352
Olemme saamelaisten eduskunta.
Mii leat sápmelaččaid riikkabeaivvit.
353
Politiikkaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja joskus eriävät mielipiteetkin, eikä saamelaiskäräjien eikä minkään elimen tarvitsekaan olla yksimielinen.
Politihkkii gullet sierra oainnut ja muhtimin juobe sierraoaivilatnai, iige sámediggi dárbbat iige mihkkege orgánaid dárbbatge leat ovttamielalaš.
354
Tuntuu myös hieman erikoiselta, että parhaillaan kun eduskuntakäsittelyssä on kuntalaki, joka tulee vaikuttamaan merkittävästi myös Enontekiön kuntaan, niin se ei saanut osakseen minkäänlaista painoarvoa kunnan esityksessä Kunnanjohtaja Kärnän tekemän diashown perusteella kunta paitsi syrjii saamelaisia, mutta myös tietoisesti jättää toimeenpanematta saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia ja yhdenvertaisuuslakia.
Orru maid ártet, ahte bárrásiin go riikkabeaigieđahallamis lea suohkanláhka, mii boahtá váikkuhit mearkkašahtti ládje maid Eanodaga suohkanii, de dat ii oažžon maidege árvvuid suohkana ovdanbuktojumis. Suohkanhoavda Kärnä ráhkadan diashow vuođul suohkan earret vealaha sápmelaččaid, muhto maid vásedin guođđá olláhuhtekeahttá sápmelaččaid vuođđolágalaš rivttiid ja ovttaveardásašvuohtalága.
355
Arktisten parlamentaarikkojen IX konferenssista Arktisten parlamentaarikkojen konferenssi pidettiin kuluneella viikolla ensimmäistä kertaa arktisen alueen ulkopuolella.
Árktalaš parlamentarihkkáriid IX konfereanssas Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui gollan vahku mielde vuosttaš have árktalaš guovllu olggobealde.
356
Konferenssissa ja sen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa keskeiseksi keskustelunaiheiksi nousivat Suomen pyrkimys saada arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle ja uusien tarkkailijoiden ottaminen Arktiseen Neuvostoon.
Konfereanssas ja dan oktavuođas lágiduvvon dilálašvuođain mávssolaš ságastallanfáddán loktaneigga Suoma viggamuš oažžut árktalaš informašuvdnaguovddáža Roavenjárgii ja ođđa dárkojeddjiid váldin Árktalaš Ráđđái.
357
Suomi järjesti tiedotustilaisuuden arktisesta informaatiokeskuksesta konferenssin yhteydessä.
Suopma lágidii diehtojuohkindilálašvuođa árktalaš informašuvdnaguovddážis konfereanssa.
358
Keskustelimme komissiossa myös EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, aluepolitiikasta, arktisesta politiikasta ja ennen kaikkea siitä, miten dialogi arktisten alkuperäiskansojen ja komission kanssa tulisi hoitaa komission arktisen strategian mukaisesti.
Ságastalaimet komisšuvnnas maid EU:a davvi dimenšuvnnas, guovlopolitihkas, árktalaš politihkas ja earenoamážit das, mot dialoga, gulahallan, árktalaš álgoálbmogiid ja komisšuvnnain galggalii dikšojuvvot komisšuvnna árktalaš strategiija mielde.
359
Kokouksen asialista oli laaja ja hallitus ei saanut käsiteltyä kaikkia asioita ja sitä jatketaan edelleen tiistaina.
Čoakkáma áššelistu lei hui viiddis ja stivra ii háhppehan gieđahallat buot áššiid ja čoakkán joatkahuvvá disdaga.
360
Tapaamisen jälkeen alkoikin nopea budjettiriihi, joka ei tuonut lisää rahoitusta oikeusministeriön kautta saamelaiskäräjille ja näyttääkin siltä, että saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatut resurssit pienenevät ensi vuonna huomattavasti.
Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu.
361
Onneksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy marraskuussa Suomelta Norjalle ja SPN:n kulut pienenevät ensi vuonna Suomen saamelaiskäräjien osalta.
Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta.
362
Näillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska kaikki YK:n käännökset ovat todistusvoimaisia vain YK:n virallisilla kielillä.
Dáin ii leat goitge mihkkege mearkkašumiid, daningo buot ON:a jorgalusat leat duođaštanvuoimmálaččat dušše ON:a virggálaš gielaid mielde.
363
Suomessa käytetään käytännössä YK:n sopimuksista englanninkielistä alkuperäistekstiä, kun jonkin sopimuksen toimeenpanoa toteutetaan.
Suomas adnojuvvojit geavadis ON:a soahpamušain eŋgelasgielalaš origináladeavsttat, go muhtin soahpamuša olláhuhttin duohtan dahkkojuvvo.
364
Ympäristöministeriön sivuilla onkin tehty käännöskorjauksia eri sopimuksen velvoitteista ministeriön juristien toimesta.
Birasministeriija siidduin leatnai ministeriija juristtaid dahkan jorgalusaid divvumat sierra soahpamušaid geatnegasvuođain.
365
Konflikti, jos sellaisesta halutaan puhua, on median tukemaa ja elää internetissä, ja yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa.
Konflivtta, jos dakkáris háliduvvo hubmojuvvot, doarju media ja eallá interneahtas, ja ain eanet maiddái sosiála medias.
366
Puhe konflikteista syyllistää paitsi saamelaisia myös niitä alueella asuvia suomalaisia, joilla ei ole halua puuttua koko asiaan, jotka kannattavat sopimuksen ratifiointia tai jotka eivät edes halua ottaa kantaa ilo-sopimuksen ratifiointiin.
Hupmu konflivttain dahká sivalažžan earret sápmelaččaid muhto maiddái daid guovllu suopmelaččaid, geat eai hálit seahkánit áššái, geat guottihit soahpamuša ratifiserema dehe geat eai hálit váldit oba bealige ilo-soahpamuša ratifiseremii.
367
Tilanteessa, jossa tarvitsisimme vahvaa SPN:ää ja tiivistä yhteistyötä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista johtuen, SPN on yhä heikompi.
Dilis, mas dárbbahit nanu SPR:a ja lagaš ovttasbarggu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid dihte, SPR lea ain geahnoheabbo.
368
Saamelaisjärjestöt ja myös minä olen Yle Sápmin haastattelussa tuonut esille, että tämänvuotinen palkinnon saaja ei täytä Israel Ruong palkinnon kriteerejä.
Sámi searvvit ja organisašuvnnat ja maiddái mun lean Yle Sámi jearahallamis buktán ovdan, ahte dánjagáš bálkkašumi oažžu ii deavdde Israel Ruonga bálkkašumi kritearaid.
369
Pienet saarivaltiot olivat pettyneitä Kööpenhaminan sitoumukseen koska he olivat edellyttäneet, että maapallon keskilämpötila ei saisi nousta 1,5 celsiusastetta nykyistä korkeammaksi.
Unna suolostáhtažat ledje behtton Københavnna čatnašupmái daningo dat ledje gáibidan, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččule liegganit 1,5 celsiusceahki dáláža eanet.
370
Paikalla oli myös saamelaista mediaa, Ruotsin saamelaisradion toimittaja.
Maiddái sámi media, Ruoŧa sámirádio okta doaimmaheaddji lei báikki nalde.
371
Tämä lopettanee myös Enontekiön ja Inarin kuntien pohdiskelut asian tiimoilta.
Dát loahpaheaš maid Eanodaga ja Anára suohkaniid suokkardallamiid ášši olis.
372
Perinteisen tiedon osalta valtioneuvosto katsoo strategiassa, että luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä toteutetaan yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa.
Árbevirolaš dieđu olis stáhtaráđđi geahččá strategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu oktavuođas olláhuhttojuvvo oktasašsoahpamušas ja dan márrádusain čállojun álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu linnjemat ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat ovdavuojánin riikkaidgaskasaš servošis artihkal 8(j):a olláhuhttimis.
373
Saamelaisten kannalta strategian pikainen päivittäminen oli todella tärkeää, koska vanha strategia oli melko vaatimaton saamelaisten perinteistä tietoa koskevien tavoitteiden osalta.
Sápmelaččaid dáfus strategiija hohpos ođasnuhttin lei duođaid dehálaš, daningo boares strategiija lei oalle gáibitmeahttun sámiid árbevirolaš dieđu ulbmiliid dáfus.
374
Ohjeiden puutteellinen suomennos työllisti työryhmää paljon, mutta yhteistyöllä saimme suomennoksen vastaamaan englanninkielistä alkutekstiä ja jatkamme käännöksen korjaamista edelleen.
Rávvagiid váilevaš suomagiel jorgalus barggahii bargojoavkku olu, muhto ovttas barggadettiineamet oaččuimet suomagiela dávistit eŋgelašgiel álgodeavstta ja joatkit jorgalusa divvuma vel viidáseappot.
375
Oikeusministeriö on asettanut tulevaisuusselonteossaan tavoitteeksi laatia alkuperäiskansaoikeuksia vahvistava lainsäädäntö, jossa selkiytettäisiin maaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja ratifioidaan ILO 169-sopimus.
Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadeamistis boahtteáigge várás ásahan ulbmilin ráhkadit lága mii nanne álgoálbmotrivttiid. Das čielggasmahttojuvvole eananvuoigatvuohtagažaldagat ja ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš.
376
Arktisten maiden yhteistyön kannalta erityisesti taloudellisten intressien lisääntyessä ja uusien merireittien avautuessa sopimuksen ratifioimattomuus on ongelma.
Árktalaš riikkaid ovttasbarggu dáfus earenoamážit ekonomalaš beroštumiid lassáneami mielde ja ođđa mearrajohtolagaid rahpaseami mielde soahpamuša ratifiserekeahtesvuohta lea buncarakkis.
377
Tarkoituksena on vähentää riippuvuutta Lähi-idän öljyvaroista ja lisätä energian omavaraisuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
Ulbmilin lea unnidit sorjjasvuođa Lahka-Nuortti oljoriggodagain ja lasihit energiija iešbirgejeaddjivuođa ja ođasnuvvi energiijahámiid anu.
378
Lappilaisten hätäkeskuspalveluihin ei uudistus vaikuta vaan palvelutaso säilyy entisellään.
Davvi-Suoma olbmuid heahteguovddášbálvalusaide ođastus ii váikkut, muhto bálvalandássi seailu ovddešlágánin.
379
Suomi painottaa kansainvälisesti vahvaa kestävää kehitystä.
Suopma deattuha riikkaidgaskasaččat nanu suvdilis gárganeami.
380
Saamelaiskäräjät on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen omassa toiminnassaan.
Sámediggi lea čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái iežas doaimmas.
381
Saamelaisten osalta valiokunta toteaa, etteivät kuntajaon mahdolliset muutokset saa heikentää saamelaisille kuuluvia kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia taikka kulttuuri-itsehallinnon edellytyksiä.
Sápmelaččaid dáfus válljagoddi cealká, ahte suohkanjuogu vejolaš nuppástusat eai oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid dehege kulturiešstivrema gáibádusaid.
382
Suomessa on yli 100 erilaista ympäristölle haitallista tukea, joita tulisi tarkastella poliittisesti.
Suomas leat badjelaš 100 sierralágán birrasii vahátlaš doarjaga, mat galggale suokkardallojuvvot politihkalaččat.
383
Viime viikolla Suomen saamelaiskäräjät otti vastaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden.
Mannan vahku Suoma sámediggi válddii vuostá sámi parlamentáralaš ráđi jođihanovddasvástádusa.
384
Maanantaina olin Rovaniemellä tulevaisuusfoorumissa, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta.
Vahku álggus mánnodaga ledjen Roavenjárggas boahttevuođa forumas, mas gieđahallojuvvui dálkkádatrievdan.
385
Jäämeren radasta ja Pohjois-Suomen kehittämisestä Lapin radio kertoi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työstä.
Jiekŋameara ruovderáŧis ja Davvi-Suoma gárgeheamis Davvi-Suoma suomagiel guovloradio, Lapinradio, muitalii dán vahku bargo- ja ealáhusministeriija ásahan bargojoavkku barggus, mii galgá suokkardit Nuorta- ja Davvi-Suoma boahtteáiggi.
386
Hallitusohjelman kirjaukset saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta ja alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisestä näyttävät ainakin tämän työryhmän työssä jäävän toteutumatta, mikä on todella ikävää.
Ráđđehusprográmma girjemat sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteamis ja álgoálbmotvuoigatvuođaid gárgeheamis orrot aŋkke dán bargojoavkku barggus báhcán ollahuvakeahttá, mii lea duođaid šállošahtti.
387
Suomella ei ole Jäämeren rataan rahaa.
Suomas ii leat ruhta Jiekŋameara ruovderáŧŧái.
388
Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi ei pysty pitämään edes olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa kunnossa.
Dálá ekonomalaš dilis Suopma ii bastte doallat ortnegis oba dáláš ruovderáŧŧe- ja luoddafierpmádagage.
389
Miksi Lappia ei kehitetä siellä asuvien ihmisten tarpeita ajatellen kestävän kehityksen mukaisesti luoden uusia koulutusmahdollisuuksia, parantaen olemassa olevia tie- ja liikenneverkostoja ja kehittäen uutta ekologista liiketoimintaa ?
Manne davviguovlu ii gárgehuvvo doppeorruid suvdilis gárganeami dárbbuid mielde nu ahte duddjojuvvole skuvlenvejolašvuođat, buoriduvvole dáláš luodda- ja johtalusfierpmádagat ja gárgehuvvole ođđa ekologalaš fitnodatdoaimmat ?
390
Arktinen alue on monien alkuperäiskansojen koti ja se tulisi ottaa huomioon.
Árktalaš guovlu lea máŋggaid álgoálbmogiid ruoktu ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii.
391
Päivitän blogiani taas lomalta palattuani.
Čuovvovaš háve čálán neahttabeaivegirjji, blogga, go máhcan fas bargui.
392
Lausunnossaan kalastuslain kokonaisuudistuksesta saamelaiskäräjät oli erityisen huolissaan kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksista koskien kotitarvekalastusta.
Cealkámušastis guolástanlága oppalašođastusas sámediggi lei earenoamáš fuolas guolástanlága oppalašođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusain, mat guske ruovttudárboguolástusa.
393
Saamelaisasiat olivat mahtuneet työryhmän esitykseen vain seuraavalla maininnalla: Myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asema (ml. kieli, kulttuuri, elinkeinot) tulee huomioida.
Sámi áššit ledje čáhkan bargojoavkku evttohussii dušše čuovvovaš máinnašumiin: Maiddái Eurohpá áidna álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádat (ml. giella, kultuvra, ealáhusat) galgá váldojuvvot vuhtii.
394
Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi.
Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran.
395
En tiedä miten työryhmä käsittää Euroopan, mutta Grönlannin inuitit ovat myös alkuperäiskansa kuten myös Venäjän pohjoiset alkuperäiskansat.
In dieđe maid dange mot bargojoavku ipmirda Eurohpá, muhto Ruonaeatnama inuihtat leat maid álgoálbmot dego maid Ruošša davviálgoálbmogat.
396
Työryhmä linjaa, että ympäristölupalainsäädäntöä selkeytetään ja viranomaisten lupakäsittelyn resursseja lisätään päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi.
Bargojoavku linnje, ahte biraslohpeláhka čielggasmahttojuvvo ja eiseválddiid lohpegieđahallanresurssat lasihuvvojit mearridanproseassa jođálnuhttima dihte ja kvaliteahta dáhkideami dihte.
397
Työryhmälle ei taida riittää edes yksi ratayhteys Jäämerelle, vaan ilmeisesti yhteyksiä tulisi olla niin Inarin kuin Enontekiönkin kautta, miksei myös jopa Utsjoen.
Bargojovkui ii dáidde leat nohkka okta ruovderáŧŧeoktavuohta Jiekŋameara riddui, muhto čielgasit orru leame nu ahte oktavuođat galggale leat Anára go Eanodagage bakte, ja maninbe juo eai Ohcejoganai.
398
Kolmen saamelaiskäräjien tiedote Tukholmassa pidetystä tiedotustilaisuudesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta saameksi ja suomeksi.
Golmma sámedikki dieđáhus Stockholmmas dollojun diehtojuohkindilálašvuođas gávdno sámedikki ruovttusiidduin davvisáme- ja suomagillii.
399
Ruotsilla ja Suomella on yhteinen malli neuvotteluissa, mutta Norjan valtion ja saamelaiskäräjien välillä ei ole vielä sopimusta miten neuvotteludelegaatio muodostetaan.
Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš málle ráđđádallamiin, muhto Norgga stáhta ja sámedikki gaskka ii leat vel soahpamuš mot ráđđádallansáttagoddi biddjo čoahkkái.