Split (1)

train · 25.5k rows

text large_stringlengths 39 13.3M	id large_stringlengths 36 47	repo_tree_path large_stringclasses 20 values	source_dataset large_stringclasses 1 value	lang large_stringclasses 20 values	num_chars uint32 39 13.3M
РЕПУБЛИКА БЪЛГАРИЯ Министерство на здравеопазването Регионална здравна инспекция – Монтана УСЛОВИЯ И РЕД ЗА ПОВТОРНО ИЗПОЛЗВАНЕ НА ИНФОРМАЦИЯ В РЗИ – МОНТАНА Повторно използване на информация от обществения сектор се предоставя при условията и по реда на Закона за достъп до обществена информация /ЗДОИ/ и съгласно Вътрешните правила на РЗИ – Монтана. 1. Подаване на искане за повторно използване на информация от обществения сектор Информация от обществения сектор се предоставя за повторно използване след отправяне на писмено искане: - в деловодството в РЗИ - Монтана, гр. Монтана 3400, пл. „Жеравица" № 3, ет.4; - по електронен път на e-mail: - email@example.com; - в РЗИ - Монтана. При заявено желание от Ваша страна, може да получите отговор от РЗИ - Монтана – също по електронен път. Работното време на РЗИ – Монтана е всеки делничен работен ден от 08,30 - 17,00 часа с обедна почивка от 12.30 до 13.00 часа. Работното време на гишето за „Административно обслужване на гражданите", находящо се в гр. Монтана, пл. "Жеравица" № 3, ет.4 е от понеделник до петък от 08.30 до 17.00 часа без прекъсване. 2. Срокове за разглеждане на исканията за повторно използване на обществена информация Директорът на РЗИ – Монтана разглежда искането в 14-дневен срок от постъпването му и взема решение за предоставяне или за отказ за предоставяне на информация за повторно използване, което се съобщава на заявителя. В случаите, когато искането за повторно използване на информация от обществения сектор се характеризира със сложност и изисква повече време за предоставянето й, срокът може да бъде удължен до 14 дни. В този случай на заявителя се изпраща съобщение за необходимото време за предоставяне на информацията, но не по-късно от 14 (четиринадесетия) ден от получаване на искането. Когато поисканата информация има значение за определен период от време, РЗИ – Монтана я предоставя в разумен срок, в който информацията не е загубила своето актуално значение. 3. Предоставяне на информация от обществения сектор за повторно използване Информация от обществения сектор се предоставя за повторно използване безплатно или след заплащане на такса, която не може да надхвърля материалните разходи по възпроизвеждането и предоставянето на информацията. Таксите за предоставяне за предоставяне на информация за повторно използване се определят с Тарифа, приета от Министерския съвет. След обнародване на тарифата, същата ще бъде публикувана на интернет страницата на РЗИ – Монтана. 4. Решения за предоставяне или за отказ за предоставяне на информация от обществения сектор за повторно използване В изготвените решения, с които се предоставя достъп до исканата обществена информация за повторно използване, задължително се посочват: * Степента на осигурения достъп до обществена информация; * Срокът, в който РЗИ - Монтана осигурява достъп до поисканата обществена информация - не по-кратък от 30 (тридесет) календарни дни от датата на получаване на решението от страна на заявителя; * Мястото, където ще бъде предоставен достъп до поисканата обществена информация; * Формата, под която ще бъде предоставен достъпа до поисканата обществена информация; * Дължимата сума за разходите по предоставяне на достъп до поисканата обществена информация, ако има такива. Изготвените отговори със съответните решения се извеждат в деловодната система на РЗИ - Монтана със самостоятелен регистрационен номер, след което, директорите на дирекции организират предоставянето на исканата обществена информация по реда на ЗДОИ. Екземпляр от решението се връчва на заявителя, лично срещу подпис, или се изпраща по пощата с придружително писмо с обратна разписка, или се изпраща по електронен път, в случаите, когато заявителят е поискал информацията да му бъде предоставена по електронен път и е посочил адрес на електронна поща. Отказът за предоставяне на информация от обществения сектор за повторно използване се мотивира и съдържа фактическото и правното основание за отказ, датата на вземане на решението и реда за неговото обжалване. В случаите, когато закон забранява предоставянето на поисканата информация или искането не отговаря на условията по чл. 41е от ЗДОИ също може да се направи отказ. Не може да е основание за отказ наличието на лични данни в информацията от обществения сектор, която е поискана за повторно използване, в случаите, когато тази информация съставлява или е част от публично достъпен регистър. Отказите за предоставяне на информация от обществения сектор за повторно използване подлежат на обжалване пред Административен съд - Монтана по реда на Административнопроцесуалния кодекс. Д-Р ЕЛЕНА БОРИСОВА Директор РЗИ-Монтана	<urn:uuid:a38f375a-5395-4b8b-bb4f-e3ebc5273d81>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/bul_Cyrl/train	finepdfs	bul_Cyrl	4,654
Bäste researrangör och gruppbokare! Nu presenteras sommarturnén DIGGILOO 2009! Med Lasse Holm i spetsen kommer de att presentera sommarens stora familjeshow med humor, rock, schlager och pop! Artistuppbåd sommaren 2009 lyder: Niklas Strömstedt, Jessica Andersson, Lasse Holm, Linda Bengtzing, Sara Löfgren, Ola Svensson, Thomas Petersson, Brolle, Arja Saijonmaa och trumpetsolisten Magnus Johansson. Stor orkester under ledning av kapellmästare: Leif Otterbrand. Barnens favorit Moije från Lattjo Laiban är också med på turnén. Alt detta tillsammans med en stor portion humor! Vi erbjuder Er att arrangera en resa till årets Diggiloo-konsert. Prel. biljettreservation görs genom att faxa el. posta talongen nedan. Biljettpriset varierar mellan 435-565:- för sittplatser medan picnic-platsar kostar 315:- inkl. förköpsavgift. Beroende på spelplats så finns det något undantag. Picnic-plats avser platser i det gröna på egen medhavd filt eller fällstol. Egen picnic-korg rekommenderas varmt! SPELPLAN SOMMAR 2009: \| Datum \| Plats \| Spelplats \| \|-------------\|------------------------------\|---------------\| \| 4 juli \| RONNEBY, Brunnsparken kl. 19.30 \| \| \| 5 juli \| KRISTIANSTAD, Övsholms Slott kl. 19.30 \| \| \| 7 juli \| ÖLAND, Ekerum kl. 19.30 \| \| \| 8 juli \| VÄDSTENA, Vadstena Slott kl. 19.30* \| \| \| 10 juli \| JÖNKÖPING, Hooks Hergård kl. 19.30 \| \| \| 12 juli \| LIDKÖPING, Läckö Slott kl. 19.30 \| \| \| 14 juli \| ÄLVSBYN, Storforsen 19.30* \| \| \| 17 juli \| JÄRVSÖ, Stenegård kl. 19.30 \| \| \| 18 juli \| BISPGÅRDEN, Thailändska Paviljongen 19.30 \| \| \| 24 juli \| SÄLEN, Olinspagården 19.00 (inklapp 16.00) \| \| \| 25 juli \| HÄLLEFORS, Hellefors Hergård 19.30 \| \| \| 26 juli \| ESKILSTUNA, Sundbyholms Slott kl. 19.30 \| \| \| 29 juli \| SKURUP, Svaneholms Slott kl. 19.30 \| \| \| 30 juli \| BÅSTAD, Tennistadion kl. 19.00 \| \| \| 2 aug \| KUNGSSBACKA, Tjolöholms Slott kl. 19.30 \| \| \| 4 aug \| VÄSTERVIK, Gränssö Slott kl. 19.30 \| \| \| 14 aug \| AVESTA, Koppardalen kl. 19.30 \| \| \| 15 aug \| STOCKHOLM, Ulriksdals Slott kl. 19.30 \| \| * Vädstena har ingen picnic-kategori utan istället en omnummerad kategori C (sittplats) för 360:-. Läcköping har följande priskategorier: 345:-, 595:-. * Älvsbyn har endast picnic-plats och priset är 400:-. ** Bispgården har följande priskategorier: 340:-, 480:-, 585:- (vilket också ger entré till Paviljongen). Prel. bokning av biljetter: Ringa in ”din stad” här ovan och önskat antal biljetter nedan. Faxa omgående på 011-10 22 19. Villkor: Vi bekräftar bokningarna i den tuordning de inkommer. I bekräftelsen anges biljettkategori, biljettpris och bildmaterial för Er marknadsföring. Definitivt bokning görs 15 maj mot faktura(10 dagar). En fri biljett till chaufför och buss. Expeditionsavgift och porto tillkommer med 100:- per beställning. Bästa hälsningar NÖJESPARTNER SWEDEN AB Johan Svensson tel. 011-28 82 20 • fax. 011-10 22 19 firstname.lastname@example.org • www.nojespartner.se Nöjespartner Sweden AB • Box 183 • 601 03 Norrköping Bokningsfax 011-10 22 19 --- Vi beställer härmed preliminärt** biljetter till DIGGILOO 2009. Antal önskade biljetter: ___________ till ovan inringad konsert (min. 20 bili.). I första hand är vi intresserade av biljetter med: □ sittplats / □ picnic-plats (kryssa i). Önskar Ni sittplatser så är önskemålet om priskategorin det: □ högre / □ lägre. I bekräftelsen kommer Era platsar specificeras med kategori och pris. Kontaktperson: ________________________________________ tel.dagtid: _______________________ Företag och adress: _________________________________________________________________	<urn:uuid:1351090a-89aa-434b-bd86-2279459cf45a>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/swe_Latn/train	finepdfs	swe_Latn	3,899
PROGRAMA D'ARRANJAMENT D'HABITATGES PER A PERSONES EN SITUACIÓ DE VULNERABILITAT (2021) 01.- SOL·LICITUD D'INSCRIPCIÓ I D'INFORME TÈCNIC Núm. Expedient: 01.1.- DADES DE LA PERSONA SOL·LICITANT Cognoms: Nom: NIF/NIE Adreça: Districte postal: Municipi: Telèfon de contacte: e-mail: SOL·LICITA Participar en el programa d'arranjament d'habitatges per a persones en situació de vulnerabilitat. Tipus d'intervenció: Intervenció en el bany Intervenció en la cuina Actuacions de millora energètica Arranjament general MANIFESTA Com ha conegut el programa? Barcelona a de de El sol·licitant Autoritzo al Consorci de l'Habitatge de Barcelona a verificar els termes declarats en la present sol.licitud 01.2.- PERSONA DE CONTACTE AMB LA PERSONA SOL·LICITANT (en cas que la persona sigui depenent) Nom de la Persona de contacte: Telèfon: Relació amb la persona sol·licitant Ser coneixedor que la participació en aquest programa està condicionada a les determinacions específiques de la convocatòria i al compliment dels requisits que estableix. L'incompliment d'alguna de les condicions d'adhesió al programa d'arranjament d'habitatges per a persones en situació de vulnerabilitat, comportarà l'arxiu de la present sol.licitud. Sens perjudici de poder presentar un recurs, si ho considera oportú. Mitjançant la signatura i presentació del present document la persona interessada, com a sol·licitant principal i representant de la unitat de convivència En compliment del disposat en la Llei Orgànica 15/1999, de 13 de desembre, de Protecció de Dades de Caràcter personal i la seva normativa de desenvolupament, el/la sota signant autoritza expressament al Consorci de l'Habitatge de Barcelona al tractament de les seves dades personals demanades a través del present formulari de sol·licitud i la seva documentació annexa així com els generats del mateix, i li reconeix la possibilitat d'exercitar gratuïtament els drets d'accés, rectificació, cancel·lació i oposició dirigint-se per escrit al Consorci de l'Habitatge de Barcelona (Carrer Bolívia 105, 1a planta, 08018 Barcelona) indicant clarament en l'assumpte "Exercici de Dret LOPD".	<urn:uuid:22221af6-90b4-493a-bca5-eea92f06868a>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/cat_Latn/train	finepdfs	cat_Latn	2,204
Ergebnisse der Mannschaftsmeisterschaft 2017 Kreismeister allgemeine Klasse Damen: SGT Wilhelmsburg Herren: UTC Hofstetten-Grünau Cupsieger Damen: WSV Traisen Mixed: TEK Böheimkirchen Herren I: TEK Böheimkirchen Herren II: ASV Pressbaum Herren III: TC Tullnerbach Kreismeister Senioren Herren 35: TC Tulln Herren 45: TC Tulln Herren 55: TC Laaben Herren 60: UETV St. Pölten Herren 65: TEK Böheimkirchen Herren 70: UTC Würmla Kreismeister Jugend Kids U9: TC Hainfeld Kids U10: TC Eichgraben Kids U11: TC Allround TH Stattersdorf Mädchen U11: UTC Tulbing-Wilfersdorf Burschen U11: SC Traismauer Mädchen U13: - Burschen U13: TV Maria Anzbach Mädchen U15: TC Allround TH Stattersdorf Burschen U15: TC Tulln Mädchen U17: WSV Traisen Burschen U17: ASV Pressbaum Gruppensieger Jugend U18 ITN 7: Gruppe 1: TC Harland ITN 8: Gruppe 1: WSV Traisen Gruppe 2: TC Allround TH Stattersdorf ITN 9: Gruppe 1: UTC Tulbing-Wilfersdorf Gruppe 2: TC Harland Gruppe 3: TC Eichgraben Gruppe 4: TEK Böheimkirchen Eine Liste aller Auf- und Absteiger findest du auf der Kreishomepage www.noetv-kreis-mitte.at.	<urn:uuid:5ddd7fef-2598-4111-ab72-a901a11ae266>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	1,121
Av alle uviktige ting i verden, er fotball viktigst! Beste landslag: DRILLOS! Fotba allens ABC Fotball llen - er min Gud! Stadio on - er min kirke! Publiku um - er min menighet! og klan! Domme eren - er Pontius Pilatus! Fotball llspillerne - er disipler! Lagkap pteinen - er Jesus! Linjem mennene - er kirketjenere! Ballgut tter - er framtida! Regelve verket - er liturgien! Scoring ngene – MIRAKLER! Selve møtet med vår Jesus! Motpar rtens lag - representerer den verste overtro, v og blas sfemi! Uopplyste bønder! Trener ren - er vår prest! Landsla agstreneren - er vår yppersteprest! / pave! Landsla aget - er disiplenes kirkemøte! Spiller rovergang - forrederi! og kjetterskap! Nedryk kk - veien til fortapelsen (les: helvete) Fotball llforbundet - er presteskapet! Proffag agenten - er Judas! Cupfina alen - er frelse! Seriem mesterskapet - er nirvana! EM, VM M, OL - er meningen med livet! Idrett og TV-underholdning g Alt skal gå så mye fortere i idretten n idrettsgrener som ønsker vekst og stør Idretten presses dermed av et medie skuelig, vare kort tid, samt ha mange hø skøyteløp, gjort så mange forandringer a nå til dags. Idrett betyr i dag TV-overføring re publikumsoppslutning, føler de må gjøre seg der «tidsånden» hevder det meste skal skje øydepunkter. For å tilfredsstille TV-mediets k at det knapt er noen som kjenner igjen disse id og underholdning. De fleste g mer attraktive ovenfor TV. kjapt, være enkelt og overkrav har f.eks. skiidretten og drettsgrenene! Men paradoksfylt nok. En fotballelskers i ulikhet med f.eks. håndball - som ofte rår: Scoringen kommer ofte på grunn av s lodd her i livet er å vente - vente på at laget est få eller ingen mål, få høydepunkter og det en miss eller tabbe fra motparten... sitt scorer! For fotball har t er ofte tilfeldighetene som Men det er trolig på grunn av at det fakt spennende! Det jubles derfor mer for h at alt skal skje fort, være oversiktlig og store folkesporten og publikumssporten tisk er så få mål i en fotballkamp at selve fotb vert mål i fotball enn i håndball. Og selv om m g enkelt, ha mange høydepunkter, er det fortsa - verden over. Fotball er og blir topp! HEIA! ballspillet er så interessant og mange tror det er «tidsriktig» att fotball som er og blir den Fotballens syv dødssynder: - Utukt mot motstandernes tilheng gere! - Vrede når det går dårlig for lage et ditt! - Fråtseri og øldrikking for å komm nederlag. me over et - Hovmod når laget ditt vinner! - Livslede når laget t ditt taper! - Gjerrighet / små det godt! lighet når andre lag gjør - Misunnelse når et t annet lag vinner! Kurt Evert S Stenbakk Det er bare pyromaner som liker BRANN! Beste fotballtrener: DRILLO!	<urn:uuid:54430e88-bc92-460e-98f3-3054e4e7d6ec>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/nob_Latn/train	finepdfs	nob_Latn	2,696
Present for the Hearing: Commissioner Bergey, Commissioner Moore, Commissioner Mills and Commissioner Esposito were present. Commissioner Greenway was absent. Staff Present: P & Z Administrator Alex Gross, P & Z Asst. Alysa Morrison, and P & Z Asst. Arla Barnhill and Attorney Landon Brown Roll Call: Vice Chair Bergey requested the roll call; four commissioners were present. Establish a Quorum and Call the Meeting to Order: Vice Chair Bergey declared a quorum was present and called the regular meeting to order at 6:31 p.m. Approve Minutes: The Commission reviewed the minutes from the previous meeting, Commissioner Mills made a motion to accept and approve the minutes of the December 14, 2023 regular meeting as written and presented; seconded by Commissioner Moore. Four ayes, motion carried. Election of Chair and Vice Chair: Administrator Gross conducted the election of the chair and vice-chair in conformance with the provisions of the ULO. Vice Chair Bergey called for nominations for Chairman; Commissioner Esposito nominated Commissioner Bergey, Commissioner Bergey accepted the nomination. Additional nominations were solicited; no further nominations were made. Vice Chair Bergey called for a vote, 4 ayes; Vice Chair Bergey was elected as Chair. Chair Bergey called for nominations for Vice Chair. Commissioner Bergey nominated Matt Mills. Additional nominations were solicited; no further nominations were made. Chair Bergey called for a vote, 4 ayes Commissioner Mills was elected as Vice Chair. Public Hearing: SMP 2024-001 Timber Creek Meadows Minor Subdivision: Chair Bergey opened the Public Hearing for SMP 2024-001. Chair Bergey asked for all wishing to speak to stand and be sworn in by Attorney Brown, which was completed. Chair Bergey then called upon P & Z Administrator Gross to present his staff report and power point presentation. Chair Bergey then called upon the applicant for their Presentation. The commission asked the Applicant and Mr. Gross questions. Chair Bergey then opened the meeting for public comment. No members of the public were present to comment. After further questions directed to the applicant and Mr. Gross, Chair Bergey closed the public hearing at 7:14 and deliberations ensued. Commissioner Moore Moved to recommend approval of the minor subdivision and accept and approve the Findings of Fact, Conclusions of Law, Conditions of Approval and Recommendation as written and prepared by staff. Commissioner Mills seconded the motion. Four ayes, motion carried. General Discussion: February 15, 2024 at this time there no application for the February meeting. P&Z is expecting the application for Comprehensive Plan Amendment from Garden Valley Fire for impact fees to come in soon. A special meeting for that application will likely be held. Adjourn: Having no further business on the agenda, Motion by Commissioner Moore moved to adjourn, seconded by Commissioner Mills, all ayes, Four ayes, motion carried. Chair Bergey adjourned the regular meeting at 7:19 p.m. Approved by the Commission this 21 day of March, 2024 Chair Douglas Bergey Attest: Arla K. Barnhill, P&Z Administrative Assistant	<urn:uuid:ed6d6d90-eefb-414d-b20c-641f996a72a5>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	3,164
Tesis de inversión: Finlogic SpA Jarg89 (26/09/2018) 4 comentarios Finlogic SpA (BIT:FNL) - Empresa italiana que capitaliza unos 40 millones de euros. Se dedica al sector labeling, ofreciéndote desde el sistema de etiquetas, pasando • Empresa defensiva y que se ha comportado de manera excelente en el pasado. No paró de crecer ni en los peores momentos de la crisis y no entró en pérdidas en ningún año. • Su producto representa muy poco del producto final del cliente, pero es clave en su proceso. Esto le permite tener unos beneficios muy recurrentes y evita que el cliente busque alternativas. • Retorno anual en un escenario base conservador de entre 14 y 16%, incluyendo dividendo. \| Resumen de las cifras (ajustadas) \| EV/FCF 2018e \| EV/EBITDA 2018e \| ROE \| ROCE \| Margen EBIT \| \|----------------------------------\|--------------\|-----------------\|-----\|------\|-------------\| \| \| 12,5 \| 7,8 \| 14% \| 29% \| 15% \| Introducción: Origen de la idea: Después de analizar Tecnoinvestimenti, decidí seguir con el mercado italiano para ver qué joyas podía encontrar en un país estigmatizado por sus cambios de gobierno y su alta deuda, pero con una zona industrial muy fuerte en el norte y en la que confiaba encontrar algo que me gustase, siguiendo un poco el ejemplo de Magallanes con su fondo de microcaps, donde han estado encontrando buenas joyas en este país. Entre todas las empresas de este país, encontré una empresa de alta calidad, con un producto que representa un precio ínfimo respecto al producto final de cualquier empresa, pero que es clave en cualquier proceso. Al ver esta empresa me vino a la mente empresas de alta calidad como Fusch Petrolub o WD-40 (el 3 en 1 de USA), empresas con un producto clave, donde se busca calidad antes que precio, y donde no hay incentivos para cambiar de producto. Va que el ahorro que La empresa a lo largo de los años ha conseguido varios premios, como por ejemplo en 2008 recibiendo el “Packaging Oscar” o clasificándose entre las mejores PYME en 2012. En 2014 empezó su andadura en el mundo de las adquisiciones comprando IDlog SrL y diversificando el negocio hacia el mundo del hardware, ofreciendo productos de lectura de códigos de barras y etiquetas. La siguiente adquisición sería en 2016, comprando Primetec que le introdujo en el mundo de los sistemas de impresión digital para etiquetas. La IPO tuvo lugar en el 2017. Durante la cual la familia Volta a través de su holding Hydra SpA adquirió el 10,25% de las acciones para apoyar el crecimiento e internacionalización de Finlogic SpA. La familia Volta es dueña de Datalogic, que es una empresa de captura de datos (en algunos puntos compite con Finlogic) y de automatización de procesos. Cotiza en bolsa y podemos ver lo bien que lo ha hecho en el pasado: Con las prisas de la mañana se me olvidó felicitarte por la idea y "lo cu..." Lualobus Hoy a las 16:56 Hola, Primero, agradecerte el comentario y que resaltes los puntos que menos Jarg89 Hoy a las 13:40 Tiene buena pinta. Veo cosas muy buenas: no la sigue casi nadie, familia... Lualobus Hoy a las 08:48 Gran análisis, muy completo, enhorabuena Sector y negocio ¿Qué podemos esperar de los sectores donde trabaja Finlogic? Las perspectivas del sector son buenas, y se espera un gran crecimiento en los próximos años. En el sector de etiquetas (casi 2/3 de las ventas de Finlogic), se espera que siga creciendo de manera estable. Enumeraré las fuentes que he encontrado en internet sobre el crecimiento del sector: - FINAT espera un crecimiento en la industria europea de al menos 5% anual entre 2019 y 2020. - Smithers Pira cree que el crecimiento será del 5,4% anual entre 2016 y 2021. - Future Markets Insights que prevé un crecimiento del 4,3% desde 2017 a 2026. - Research and markets prevén un crecimiento anual del 6,4% entre 2016 y 2023. Siendo el sector más importante el alimentario, seguido del farmacéutico. Me gustaría destacar lo restrictivos que se están volviendo muchos países sobre el contenido de los alimentos (información obtenida de los anteriores papers y del research de Gulfood), siendo el etiquetado un factor determinante. Destacan sobre todo el sector salud/farmacéutico, donde la identificación es clave para no equivocarse con los pacientes y los medicamentos, aunque como hablaremos más adelante, se puede usar para más sectores. Por otro lado, se espera que el sector de identificación automática y captura de datos (entre un cuarto y un tercio de las ventas de Finlogic) crezca en torno al 11% CAGR entre 2017 y 2022, alcanzando un total de 71,7 B$. Este crecimiento viene de tres factores. - Necesidad de eliminar la captura manual de datos. - Impulso legislativo para usar esta clase de sistemas. - Crecimiento del e-commerce. ¿Y Finlogic qué hace? Hablemos del negocio de Finlogic. Es un holding de varias empresas donde al negocio original de etiquetas se han añadido complementos para poder ofrecer al cliente una oferta lo más holística posible. El negocio original se basa en la impresión de etiquetas y distribución a los clientes para, una vez en su poder, imprimir la información final (fecha de caducidad, lote, trazabilidad, etc.). Aquí un resumen del proceso de Finlogic: tener un control total sobre todo el proceso, ofreciendo un servicio integral, tanto del software como del hardware. En cuanto a los productos tecnológicos (impresoras, lectores, etc.), destacar que están aliados con varias marcas importantes que les permite distribuir productos de primera calidad. Como ejemplo, el acuerdo con SATO se inició en 2010 y se volvió a renovar en 2017, algo que hace pensar que las dos partes están contentas y cabe esperar que suceda lo mismo con el resto de proveedores. El mercado en Italia ha crecido así en los últimos años: Creciendo Finlogic por encima de la media, ganando cuota de mercado e incrementando su ventaja sobre los competidores. Aquí podemos ver que el CAGR de las ventas del sector entre 2008 y 2016 ha sido del 4,2%. \| Dati rilevati dal mercato \| 2008 €/mn % \| 2012 €/mn % \| 2013 €/mn % \| 2014 €/mn % \| 2015 €/mn % \| 2016 €/mn % \| CAGR '16-'08 \| \|---------------------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\|--------------\| \| Intero Campione \| \| \| \| \| \| \| \| \| Canto economico \| \| \| \| \| \| \| \| \| Ricavi netti \| 495,5 \| 578,9 \| 594,1 \| 631,6 \| 676,8 \| 690,1 \| 4,2% \| \| Variaz. % anno prec. \| \| 2,6% \| \| 6,3% \| 7,2% \| 2,0% \| \| \| Valore aggiunto \| 141,4 \| 169,6 \| 178,0 \| 191,5 \| 209,2 \| 212,1 \| 5,2% \| \| Variaz. % anno prec. \| 28,5% \| 29,3% \| 30,0% \| 30,3% \| 30,9% \| 30,7% \| \| \| Margine operativo lordo \| 49,0 \| 58,3 \| 64,2 \| 71,8 \| 84,9 \| 85,3 \| 7,2% \| \| (Ebitda) \| 9,9% \| 10,1% \| 10,8% \| 11,4% \| 12,6% \| 12,4% \| \| Variaz. % anno over Finlogic se sitúa entre las principales compañías por tamaño del sector en Italia: \| Class (€mn of turnover) \| # of Companies \| % \| Turnover by class (€mn) \| % \| \|-------------------------\|----------------\|----\|-------------------------\|----\| \| > 10 \| 17 \| 18%\| 344 \| 50%\| \| 5 - 10 \| 31 \| 33%\| 225 \| 33%\| \| 2.5 - 10 \| 24 \| 26%\| 94 \| 14%\| \| < 2.5 \| 21 \| 23%\| 27 \| 4% \| \| Total \| 93 \| 100%\| 690 \| 100%\| Sus principales competidores son los siguientes (información ofrecida por la compañía): \| Company \| Business \| Employees (2015) \| Turnover (2015) \| \|-----------------------\|--------------------------------------------------------------------------\|------------------\|-----------------\| \| Nuceria Adesivi S.r.l.\| ● Self-adhesive labels \| ● Packaging solutions \| 250 \| €58.6mn \| \| Open Data S.r.l. \| ● Labels and accessories \| ● Bar codes, printers, pricing machines \| 56 \| €22.5mn \| \| Aro S.p.A. \| ● Labels and special labels (Ink-Jet, Screen printing) \| 46 \| €9.3mn \| \| Ario S.r.l. \| ● Labels, sleeve and ribbon for thermal transfer printing \| 27 \| €8.9mn \| \| Pilot Italia S.p.A. \| ● Combined printing \| 110 \| €23.0mn \| \| Industria Grafica Eurostampa S.p.A. \| ● Labels for Food and Beverage and Cosmetics \| 800+ \| €131.0mn \| Hay dos empresas que destacan por tamaño respecto a las demás, pero ninguna está tan integrada en el proceso y tan diversificada en sectores y clientes como puede estar Finlogic. Es una pena que ninguna cotice en bolsa para poder compararlas. Es un sector muy atomizado y abierto a la consolidación, del cual se está aprovechando Finlogic para poder hacer adquisiciones a buen precio. cualquier empresa no está dispuesta a ahorrar una minucia y correr el riesgo de que la etiqueta nueva no funcione, se deteriore y no pueda leerse, etc. Me recuerdo a los casos como comenté anterior de Fusch Petrolub, WD-40 o el Loctite de Henkel. Si somos académicos, este foso defensivo se puede llamar switching costs, resaltando dos sub-tipos: Brand-specific training: hay una fase de aprendizaje tanto para las máquinas (impresoras, lectores, etc.) como para el software que se utiliza, que actúa como barrera de entrada de los competidores. Search costs: viendo el punto anterior, señalar que la compañía está muy integrada en todo el proceso del cliente, haciendo que sea muy difícil plantearse el cambio. El coste de buscar una alternativa y comprobar que son de calidad, actúa como gran moat de la compañía. ¿Para qué arriesgarse a buscar otro producto que apenas genere ahorro de costes y correr el riesgo de que algo salga mal (que se despegue la etiqueta, que se borre algún dato importante, etc.)? Esto se nota a la hora de robar cuota de mercado. Junto a este primero foso, me gustaría destacar una ventaja que ayuda a la compañía a mantener, e incluso ganar, market share: la reputación. Como ejemplo, a la hora de entrar en grandes compañías como Coca-Cola, Finlogic está empezando a fabricar ciertas etiquetas para Coca-Cola Suiza, entrando poco a poco y robando así cuota de mercado. También ayuda el poder hacer una oferta integral, que es algo que en estos momentos ningún competidor ofrece. Relacionado con esto, la empresa se compromete a tener un plazo de entrega de 8-10 días, cumpliéndolo en todos los casos y evitando a su vez, que empresas geográficamente ‘lejanas’ puedan entrar en su territorio. Para terminar, tampoco podemos despreciar el otro foso de la empresa, Italcode Srl y BF Capital Srl están controlados por la familia Battista, fundadora de Finlogic. Esto representa un 66,09% de las acciones. Junto a la familia Battista, podemos encontrar a la familia Volta a través del holding Hydra SpA. La familia Volta es la dueña de Datalogic, empresa que capitaliza unos 1,8B € y que lo ha hecho muy bien en bolsa en el pasado. Que esta familia se fije en Finlogic e invierta en ella es una gran señal, y una demostración de que también han visto valor. Los directivos también tienen algo de acciones. Tanto Costantino Natale (CEO) como Rossana Battista (miembro de la junta) adquirieron poco después de la IPO 6.000 acciones cada uno. He podido hablar personalmente con Costantino y me ha parecido una persona que sabe lo que hace. No han dudado en darme las ventas, EBITDA, EBIT y resultados netos desde 2006, lo que me ha permitido hacerme una mejor idea de cómo se puede comportar la empresa en una posible recesión. También me ha respondido todas las preguntas que les he hecho y podían responder. No es una directiva con mucho skin in the game, pero sí que tienen algo de acciones y es probable que puedan ampliarlas en el futuro. Además de lo anterior, he podido hablar con un empleado de la compañía, y pese a que no tiene acciones porque financieramente no estaba en sus mejores momentos, sí que se plantea comprarlas en cuanto esté en una mejor situación. He podido comprobar que están contentos con su situación y el ambiente laboral; y hay muchas personas que llevan varios años trabajando, demostrando una baja Me gustaría hablar de las adquisiciones: su objetivo es comprar empresas en un rango de entre 3,5 y 4 veces EBITDA, buscando compañías que les permita explorar otras divisiones y aumentar el cross-selling. Sí que he podido ver que estos múltiplos se están cumpliendo, incluso alguna empresa pequeña como Reditalia se ha pagado a prácticamente 3 veces EBITDA o Tecmark Srl comprada a 3,2 veces EBITDA 2017. He visto que son empresas aparentemente de calidad y con ventas crecientes, que aportan un valor añadido a la empresa. El ROCE (sin tener en cuenta el goodwill) en 2017 era del 33%, y teniendo en cuenta el goodwill de un 29%. De acuerdo a lo que me ha dicho el CEO, el objetivo es invertir unos 9 millones de € en adquisiciones y capex en los próximos 3 años. Una de las cosas que me gustan de las adquisiciones es que incluyen earn-outs, alineando a la actual directiva y cubriéndose las espaldas, además de que en algunas casos han conseguido una alineación superior al convencer al propietario de la empresa adquirida a comprar acciones de Finlogic, como es el caso de Marco Roz (Tecmark y Multitek) que invirtió 250.000€ en acciones. El free-float es (aparentemente) del 23.65%, pero en realidad es algo menor, debido a pequeños accionistas como el CEO, otros miembros de junta, ex propietarios de empresas adquiridas, etc. Lo que menos me ha gustado es la política de pago de dividendo, pero es un mal menor ya que la empresa es generadora de caja, no tiene deuda y se lo puede permitir. La recompra de acciones no entra en sus planes de momento debido al escaso free-float y la iliquidez de la empresa, pero esperan poder implementarlo en años venideros. ¿Quién audita? Para terminar con este apartado me gustaría destacar que está Los datos desde 2006, como he dicho antes, me los han facilitado desde el departamento de investor relations: Son simplemente espectaculares. En la siguiente tabla os hago un resumen del CAGR en los últimos, 10, 5 y 3 años: \| CAGR 10 yrs \| 17,42% \| \|-------------\|--------\| \| CAGR 5 yrs \| 17,34% \| \| CAGR 3 yrs \| 18,73% \| Dos puntos clave a destacar: Siendo todavía muy importante la parte de etiquetas y consumibles (69,9%), se está diversificando también en dispositivos (28,7%). Esta última línea de negocio que nombro, quizás no sea tan recurrente como la parte de etiquetas, pero sí que aporta un control integral del proceso y ofrece unas buenas perspectivas de futuro. En cuanto a la distribución geográfica, en 2017 Italia representaba el 94,9% de las mismas y el resto en países europeos siguiendo la siguiente distribución: Los clientes os sonarán, y ninguno de ellos representa más del 3% de las ventas, por lo que en este sentido están muy bien diversificados: Además pertenecen a varios sectores como los siguientes: - Sector alimentación: cárnico, hortofrutícola, sector lácteo (quesos), etc. Es muy estable y resistente en las crisis. - Sector seguridad: etiqueta para asegurar que no se ha abierto el paquete. Puede estar muy relacionado con la venta online o con ciertos productos que requieran un certificado especial de seguridad. • Sector viveros. • Etiquetas inteligentes: en este apartado pueden tener bastantes vientos de cola de la tecnología RFID (Radio Frecuency IDentification), no solo se da información cuantitativa si no también cualitativa. Aplicación que se está desarrollando mucho en el sector salud, tanto para los productos como para los pacientes. Se está empezando a exigir como un estándar. También con posibilidades de aplicación en otros sectores, como por ejemplo en parques de atracciones o cualquier local recreativo o de acceso restringido para socios. Adjunto un esquema de cómo puede mejorar la logística un sistema de etiqueta de RFID. In-Store + Web/Mobile - 99+% inventory accuracy (vs. ~65% without RFID) - 60-80% reduction in out-of-stock items - 2-12% overall sales lift, 10% shrink reduction Márgenes: Veamos la evolución de los márgenes en los últimos años: Para terminar, me gustaría mostrar la evolución del BPA, DPA y FCF por acción: El crecimiento del FCF per share y EPS es impresionante para un negocio “tan sencillo” como el de “hacer etiquetas”. Aquí podemos ver el CAGR de los últimos 3-5 años tanto del FCF como del EPS: FCF per share: \| CAGR 3 yrs \| 17,38% \| \|------------\|--------\| \| CAGR 5 yrs \| 33,73% \| EPS: \| CAGR 3 yrs \| 20,05% \| \|------------\|--------\| \| CAGR 5 yrs \| 30,03% \| Balance: Fondos propios: Los fondos propios de la compañía también son muy estables y en unos rangos también muy conservadores, no veo problemas en este aspecto. La tendencia está siendo a aumentar el CCC poco a poco, principalmente por un aumento de los inventarios, que de acuerdo al CEO, se debe al cambio del mix de productos. Pese a esta explicación, el inventario es un punto a vigilar y creo que hay margen de mejora en este aspecto. Los DSO y DPO siguen una tendencia parecida y no he visto nada raro. Deuda: La deuda es totalmente inexistente ya que hay caja neta. Aquí una evolución de la caja neta respecto al EBITDA de los últimos años: últimamente, podemos entender que no están sobrepagando por las compañías. Medidas de rentabilidad: El ROE se ha movido en un rango del 15-25%. Y el ROCE de este año es del 30%. Dos indicadores muy por encima de la media de la bolsa y que nos confirma las sospechas que ya teníamos: es una buena empresa. Warrants: Para dar por cerrada esta sección, me gustaría destacar unos warrants que tienen emitidos la empresa, y que si todo va bien, se ejecutarán y provocarán una pequeña dilución que he tenido más tarde en cuenta en la valoración. Flujos de caja: Veamos la evolución de los flujos de caja de los últimos años: Capex de mantenimiento: Podemos ver el aumento saludable tanto del EBITDA como del FCF de mantenimiento con el paso de los años. Este año se ha empezado a repartir dividendo, y representan en torno al 50% del FCF. Veremos en el Vemos que en los años anteriores sobró FCF tras la inversión del capex total. Este año ha sido el primero en repartir dividendo, y pese a que no se ha cubierto por completo el dividendo con el FCF, sí que se ha usado la caja neta que tiene la compañía para cumplir con todas las salidas de capital. De momento no hay problema en repartir dividendo ya que hay mucha caja neta. Visto el plan de 9 millones de € en inversiones en 3 años, no creo que la compañía llegue al punto de plantearse el apalancamiento, pero llegado el momento, lo inteligente sería cortar el dividendo antes que pedir deuda. Competencia: Antes de pasar con la valoración, me gustaría hacer una comparativa con los distintos peers que me ha parecido adecuados y más representativos por cercanía y tipo de negocio, ya que entre los principales competidores que comenté en el apartado de “sector y negocio”, ninguna cotiza en bolsa: \| Ticker \| Finlogic SpA \| Nilörn Gruppen \| Avery Dennison Corp \| Datalogic S.p.A. \| Fuji Seal International \| \|-----------------\|----------------\|-----------------\|---------------------\|------------------\|-------------------------\| \| Market cap (EUR millions) \| 38 \| 90 \| 8.200 \| 1.856 \| 1.790 \| \| Operating Margin \| 11,03% \| 12,01% \| 10,42% \| 13,77% \| 7,46% \| \| Net Debt / EBITDA \| -1,29 \| -0,09 \| 1,83 \| -0,40 \| 0,34 \| \| ROE \| 14,13% \| 44,60% \| 26,83% \| 17,85% \| 7,020% \| \| ROCE \| 32,88% \| 47,30% \| 12,87% \| 11,13% \| 6,14% \| \| CAGR - 10 yr (sales) \| 17,42% \| 12,22% \| -0,16% \| 5,32% \| 6,69% \| \| CAGR - 5 yr (sales) \| 17,34% \| 15,56% \| 2,44% \| 5,58% \| 9,24% \| gusta mucho pero creo que Finlogic tiene un componente tecnológico más potente y más posibilidades de crecer. Nilörn ha tenido un Q1 duro, con decrecimiento de ventas y contracción de márgenes, pero parece que se ha vuelto a revertir en el Q2 mejorando márgenes y con un crecimiento de ventas del 8%. Empresa recomendada por si queréis otra buena idea de inversión. - Avery Dennison Corp: empresa que también hace etiquetas (incluyendo RFID) pero con varias líneas de negocio distintas, como señales para autopistas, algo de packaging de alimentación, etiquetas para ropa, vinilos de colores para arquitectura, etc. Están girando el negocio hacia etiquetas de más valor añadido como Finlogic, y desarrollar también la tecnología RFID. Gracias a este giro en su estrategia, esperan un crecimiento orgánico de 4-5% y otro 4-5% mediante M&A; a la vez que esperan aumentar el margen operativo. - Datalogic S.p.A.: empresa que italiana que tiene un 10,25% de Finlogic S.p.A. Empresa que lo ha hecho muy bien en bolsa y que se dedica a la lectura automática de datos y su tratamiento posterior. Empresa familiar con Hydra controlado el 64,7% de la compañía. Se dedica a sistema de tratamiento de datos y lectura automática. Pretenden seguir creciendo a un dígito, entre el 5-8%. Ventas muy internacionales. - Fuji Seal International: es una empresa japonesa centrada en varios tipos de etiquetas (80,4% de las ventas) aunque también oferta packaging y maquinaria especializada. También hace etiquetas para botellas tipo Coca-Cola o las típicas de los champús, desodorantes, etc. Mi conclusión al analizarlas a todas es que Finlogic es la empresa con mayor crecimiento futuro y cotiza con descuento respecto al grupo comparativo que he seleccionado. Salvo Nilörngruppen AB que cotiza también algo deprimida y a la que considero de peor calidad y con menor moat, el resto de peers cotizan con bastante prima debido a lo Tampoco hay mucha información en páginas webs como morningstar, yahoo finance, 4-traders, etc. - País: Italia no es EEUU o Reino Unido. Está sufriendo un proceso político convulso como lo hemos tenido aquí en España o, de una manera más grave, en Grecia hace unos años. Me gustaría señalar que las empresas de calidad han prosperado tanto en España como en Grecia, y creo que así puede suceder en Italia y que esto está generando una buena oportunidad para pescar en río revuelto. No obstante, es importante estar al tanto de los movimientos del país. Resaltar que es una empresa del norte de Italia, zona con un gran entramado industrial y que se puede aprovechar de su situación para expandirse en los países de alrededor. - Negocio familiar: pese al buen desempeño de esta clase de empresas, sobre todo cuanto más pequeñas es (de acuerdo al research ‘The CS Family 1000 in 2018’ de Credit Suisse) esta clase de negocio puede cotizar con descuento, ya que esta clase de empresas puede ser más reacia a que sea opada o tiende a ser más conservadora en el balance, algo mal visto por muchos actores del mercado, sobre todo los centrados en el corto plazo. Riesgos: - Riesgo país: como hemos comentado antes, es una de la razones por las que está barata, pero a su vez, un gran riesgo. Una situación como el Brexit en Italia podría ser devastadora, debido a su gran peso en ventas en ese país. No obstante, al vender a negocios muy estables, se mitiga relativamente este riesgo; además de buscar la expansión internacional. - Disrupción: en torno a un cuarto de la compañía está basado en tecnología, que puede sufrir disrupciones. La empresa trabaja en ofrecer la nueva tecnología RFID, pero aunque no haya encontrado ningún producto disruptivo, sí que podría darse en el medio plazo una Cotización y situación actual: Respecto a la cotización, a fecha del análisis, la empresa está prácticamente en máximos históricos: La valoración por los principales ratios con los resultados que he estimado para 2018 son los siguientes: \| PER \| 13,7 \| \|-------\|------\| \| EV/FCF\| 12,5 \| \| EV/EBITDA \| 7,8 \| \| EV/EBIT \| 9,3 \| Valoración: Por último, para valorar la empresa, voy a exponer 3 escenarios. Antes de ponerme con ellos, me gustaría destacar que la empresa tiene emitidos un plan de warrants que termina en 2021 y que al 100% se ejecutarán. He tenido en cuenta la dilución en todos los casos. Caso 1: base - Crecimiento y márgenes: me he basado en el plan estratégico que tiene la empresa para los próximos 3 años de invertir en crecimiento, Puede llegar más crecimiento por M&A este mismo año, pero mejor ser conservador. - Esperan aumentar los márgenes, pero estimo que se mantienen en un rango conservador. - Pese a los ratios a los que cotiza la competencia y ser una empresa de alto crecimiento, le aplico unos múltiplos razonables como es EV/FCF de 14 y EV/EBITDA de 8,5. Mi modelo queda como el siguiente: \| Income Statement (millions, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|----------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| Sales \| 13,4 \| 16,1 \| 18,8 \| 22,4 \| 30,7 \| 35,7 \| 41,4 \| 48,0 \| 55,7 \| \| Y/Y Growth % \| 17% \| 21% \| 17% \| 17% \| 38% \| 16% \| 16% \| 16% \| 16% \| \| EBITDA \| 4,2 \| 4,8 \| 5,8 \| 3,3% \| 6,6 \| 5,4 \| 6,3 \| 7,3 \| 8,5 \| \| EBITDA margin % \| 16% \| 16% \| 16% \| 15,0%\| 25% \| 15% \| 15% \| 15% \| 15% \| \| Depreciation & Amortization Expense \| 0,58 \| 0,59 \| 0,59 \| 0,71 \| 0,81 \| 0,95 \| 1,11 \| 1,39 \| 1,50 \| \| EBIT \| 3,62 \| 4,20 \| 5,20 \| 2,6% \| 5,84 \| 4,57 \| 5,20 \| 5,61 \| 6,00 \| \| EBIT margin % \| 11,8%\| 12,6%\| 12,5%\| 11,0%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| \| Interest income \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Pre-tax Income \| 2 \| 2 \| 2 \| 2 \| 4 \| 5 \| 6 \| 7 \| 7 \| \| Income Taxes \| 0,58 \| 0,65 \| 0,73 \| 0,70 \| 1,14 \| 1,32 \| 1,53 \| 1,78 \| 2,06 \| \| tax rate \| 37% \| 32% \| 27% \| 29% \| 30% \| 30% \| 30% \| 30% \| 30% \| \| Consolidated Net Income \| 0,09 \| 0,16 \| 1,50 \| 1,73 \| 1,65 \| 1,08 \| 1,57 \| 4,34 \| 4,34 \| \| Minority Interest \| 0,00 \| 0,00 \| 0,01 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| \| Net income \| 0,99 \| 1,16 \| 1,58 \| 1,67 \| 2,60 \| 3,03 \| 3,52 \| 4,09 \| 4,75 \| \| Net profit margin % \| 7% \| 8% \| 8% \| 7% \| 8% \| 9% \| 9% \| 9% \| 9% \| \| Net income per share ( EPS ) \| 14,74\| 20,18\| 23,41\| 26,74\| 37,41\| 42,17\| 48,96\| 56,91\| 66,12\| \| Fully diluted shares (millons) \| 6,75 \| 6,75 \| 6,75 \| 6,75 \| 6,96 \| 7,18 \| 7,19 \| 7,19 \| 7,19 \| \| Cash flow Statement (millions, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|--------------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| EBITDA \| 2,17 \| 2,61 \| 2,94 \| 3,36 \| 4,60 \| 5,42 \| 6,28 \| 7,29 \| 8,46 \| \| Capex \| 0,357\| 0,404\| 0,441\| 0,459\| 0,532\| 0,618\| 0,716\| 0,831\| 0,964\| \| Interest \| 0,01 \| 0,01 \| 0,01 \| 0,04 \| 0,05 \| 0,06 \| 0,07 \| 0,07 \| 0,09 \| \| Income tax \| 0,58 \| 0,65 \| 0,73 \| 0,70 \| 1,14 \| 1,32 \| 1,53 \| 1,78 \| 2,06 \| \| FCF maintenance \| 1,22 \| 1,54 \| 1,74 \| 2,16 \| 2,88 \| 3,42 \| 3,97 \| 4,60 \| 5,34 \| \| FCF maintenance per action \| 18,10\| 22,88\| 25,77\| 31,94\| 41,36\| 47,65\| 55,19\| 64,02\| 74,27\| \| Valuation (millions, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|----------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| Market price: \| 5,7 \| \| \| \| \| \| \| \| \| hasta el 11%. Es un escenario en mi opinión poco probable, pero podría surgir una nueva tecnología de etiquetado que sustituyese a los productos de Finlogic y forzase los márgenes. - Tasa impositiva del 30%. - La empresa deja de invertir y decide guardar el dinero en caja. - El mercado paga menos por la empresa, un P/FCF de 12 y un EV/EBITDA de 7,5. Este es el modelo que obtengo: \| Income Statement (millons, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|----------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| Sales \| 13,4 \| 16,1 \| 18,8 \| 22,4 \| 30,7 \| 32,1 \| 33,6 \| 35,1 \| 36,7 \| \| Y/Y Growth % \| 27% \| 21% \| 17% \| 19% \| 88% \| 5% \| 5% \| 5% \| 5% \| \| EBITDA \| 2,2 \| 2,8 \| 2,8 \| 3,0 \| 4,6 \| 4,4 \| 4,5 \| 4,7 \| 4,9 \| \| EBITDA margin % \| 16% \| 16% \| 10% \| 12,0%\| 15% \| 13% \| 13% \| 13% \| 13% \| \| Depreciation & Amortization Expense \| 0,58 \| 0,59 \| 0,59 \| 0,71 \| 1,75 \| 0,78 \| 0,81 \| 0,85 \| 0,89 \| \| EBIT \| 1,62 \| 2,21 \| 2,21 \| 2,40 \| 2,85 \| 3,62 \| 3,69 \| 3,89 \| 4,00 \| \| EBIT margin % \| 12,8%\| 12,6%\| 12,1%\| 11,0%\| 12,5%\| 11,0%\| 11,0%\| 11,0%\| 11,0%\| \| Interest Income \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Pre-tax Income \| 2 \| 2 \| 2 \| 2 \| 4 \| 4 \| 4 \| 4 \| 4 \| \| Income Taxes \| 0,58 \| 0,65 \| 0,73 \| 0,70 \| 1,14 \| 1,05 \| 1,09 \| 1,14 \| 1,19 \| \| Tax rate \| 37% \| 32% \| 32% \| 29% \| 30% \| 30% \| 30% \| 30% \| 30% \| \| Consolidated Net Income \| 0,19 \| 0,19 \| 0,19 \| 0,17 \| 2,71 \| 2,52 \| 2,35 \| 2,60 \| 2,73 \| \| Minority Interest \| 0,00 \| 0,00 \| 0,01 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| \| Net income \| 0,99 \| 1,36 \| 1,58 \| 1,67 \| 2,61 \| 2,39 \| 2,30 \| 2,61 \| 2,73 \| \| Net income per share (EPS) \| 7% \| 8% \| 7% \| 7% \| 20% \| 19% \| 19% \| 7% \| 7% \| \| Fully diluted shares (millons) \| 14,74\| 20,18\| 23,41\| 24,74\| 37,46\| 33,28\| 34,76\| 36,35\| 38,02\| \| Cash flow Statement (millons, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|-------------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| EBITDA \| 2,17 \| 2,61 \| 2,94 \| 3,36 \| 4,60 \| 4,31 \| 4,51 \| 4,71 \| 4,92 \| \| Capex \| 0,57 \| 0,60 \| 0,64 \| 0,60 \| 0,60 \| 0,52 \| 0,52 \| 0,57 \| 0,72 \| \| Interest \| 0,01 \| 0,01 \| 0,02 \| 0,04 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,06 \| \| Income tax \| 0,58 \| 0,65 \| 0,73 \| 0,70 \| 1,14 \| 1,05 \| 1,09 \| 1,14 \| 1,19 \| \| FCF maintenance \| 1,22 \| 1,54 \| 1,74 \| 2,16 \| 2,93 \| 2,72 \| 2,84 \| 2,97 \| 3,10 \| \| FCF maintenance per action \| 18,10\| 22,88\| 25,77\| 31,94\| 42,17\| 37,85\| 39,50\| 41,28\| 43,13\| \| Valuation (millons, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|------------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| Market price: \| \| \| \| \| \| \| \| \| 5,7 \| probabilidad de que la empresa no crezca o que incluso baje las ventas es reducida. No obstante, hace falta considerarlo, ninguna inversión es 100% segura. Caso 3: optimista - Crecimiento y márgenes: estimo que la directiva cumple el plan y se invierten los 9 millones de € en los próximos 3 años comprando a empresas en el rango alto de 4 veces EBITDA. Tomo como crecimiento orgánico anual un 7%, bastante inferior a lo visto en el pasado y que se pueda esperar del futuro. Estimo que la empresa sigue invirtiendo en los siguientes años el flujo de caja libre generado. Proyecto que los márgenes se mantienen pese a que el objetivo es aumentarlos según aumente la escala y la venta cruzada. - Tasa impositiva del 30%. - El mercado se anima y paga un múltiplo de P/FCF de 16 veces y EV/EBITDA de 10 veces. - La caja se reduce ligeramente por las inversiones y el pago de dividendo. Así queda el modelo: \| Income Statement (millions, except EPS) \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| 2018 \| 2019 \| 2020 \| 2021 \| 2022 \| \|----------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\| \| Sales \| 13,4 \| 16,1 \| 18,8 \| 22,4 \| 30,7 \| 37,9 \| 45,5 \| 53,5 \| 62,4 \| \| S/F Growth % \| 17% \| 17% \| 17% \| 19% \| 38% \| 29% \| 20% \| 18% \| 17% \| \| EBITDA \| 2,2 \| 2,6 \| 2,9 \| 3,36 \| 4,6 \| 5,7 \| 6,8 \| 8,0 \| 9,4 \| \| EBITDA margin % \| 16% \| 16% \| 16% \| 15,0%\| 15,0%\| 15,0%\| 15,0%\| 15,0%\| 15,0%\| \| Depreciation & Amortization Expense\| 1,50 \| 1,50 \| 1,50 \| 1,75 \| 2,40 \| 3,00 \| 3,50 \| 3,90 \| 4,30 \| \| EBIT \| 1,581\| 2,024\| 2,35 \| 2,466\| 3,845\| 4,738\| 5,488\| 6,088\| 7,023\| \| EBIT margin % \| 11,8%\| 12,6%\| 12,5%\| 11,0%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| 12,5%\| \| Interest Expense \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Pretax Income \| 2 \| 2 \| 2 \| 2 \| 4 \| 5 \| 6 \| 7 \| 8 \| \| Income Taxes \| 0,58 \| 0,65 \| 0,73 \| 0,70 \| 1,14 \| 1,40 \| 1,69 \| 1,98 \| 2,32 \| \| Tax Rate \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| 37% \| \| Consolidated Net Income \| 0,99 \| 1,36 \| 1,59 \| 1,72 \| 2,65 \| 3,27 \| 3,93 \| 4,62 \| 5,41 \| \| Minority Interest \| 0,02 \| 0,00 \| 0,01 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| 0,05 \| \| Net income \| 0,99 \| 1,36 \| 1,59 \| 1,67 \| 2,60 \| 3,22 \| 3,88 \| 4,57 \| 5,36 \| \| Net profit margin % \| 7% \| 8% \| 8% \| 7% \| 8% \| 9% \| 9% \| 9% \| 9% \| \| Net income per share (EPS) \| 16,74\| 20,18\| 23,41\| 24,74\| 37,45\| 44,90\| 53,99\| 63,62\| 74,57\| \| Fully diluted shares (millions) \| 6,75 \| 6,75 \| 6,75 \| 6,75 \| 6,66 \| 7,18 \| 7,19 \| 7,19 \| 7,19 \| Los retornos esperados son muy buenos, y podría ser mejores si la empresa crece orgánicamente y el gasto en inversión aumenta al acelerarse el flujo de caja libre, pero prefiero ser siempre bastante conservador e ir revisando mi modelo al alza si llega el caso. Es mi bull case, en el que me baso que la empresa cumple sus objetivos, algo razonable visto que han cumplido objetivos hasta ahora en el poco tiempo que llevan cotizando. También he querido ser conservador con los múltiplos que paga el mercado, debido a la iliquidez de la empresa y el país donde trabaja, pero podría llegarse a pagar bastante más según aumente el tamaño y el free-float. Conclusión: Finlogic es una microcap italiana que pasa bastante desapercibida y muy poco seguida. Es una empresa resistente a las crisis, con ingresos recurrentes y que crece a buen ritmo, tanto orgánicamente como mediante adquisiciones. Su plan de crecimiento es muy atractivo, adquiriendo nuevas líneas de negocio, haciendo cross-selling y expandiéndose internacionalmente. La empresa sigue controlada por la familia fundadora (66%), y una empresa como Datalogic posee algo más del 10% de las acciones, algo que nos da bastante seguridad. La directiva es seria y capaz, y creo que están haciendo muy bien las adquisiciones, pagando buenos múltiplos. Los retornos en un escenario base conservador rondan el 13-16%. Creo que según crezca y aumente el free-float y la situación de Italia no esté demasiado agitada, el mercado se puede animar a pagar bastante más por esta empresa. Lo justo sería acercase a un PER de 20 veces y un EV/EBITDA de 15. Gracias por haber leído hasta aquí, quedo a vuestra disposición para cualquier duda.	ec28b6f7-82f5-45e1-9c18-4f02c5af7019	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	37,276
\| \| ORIGINAL RESEARCH ARTICLE Practice variation in timing of antenatal corticosteroid administration in early-onset fetal growth restriction: A secondary analysis of the Dutch STRIDER study Leah I. Prins 1,2 \| Mette van de Meent 3 \| Judith Kooiman 3 \| Anouk Pels 1,2 Sanne J. Gordijn 4 \| Titia Lely 3 \| Wessel Ganzevoort 1,2 1Department of Obstetrics and Gynecology, Amsterdam University Medical Centers, University of Amsterdam, Amsterdam, The Netherlands \| Abstract 2Amsterdam Reproduction and Development Research Institute, Amsterdam, The Netherlands 3Department of Obstetrics and Gynecology, University Medical Center Utrecht, Utrecht, The Netherlands 4Department of Obstetrics and Gynecology, University Medical Center Groningen, Groningen, The Netherlands Correspondence Leah I. Prins, Amsterdam University Medical Center, Meibergdreef 9, 1105 AZ Amsterdam, The Netherlands. Email: firstname.lastname@example.org Introduction: In early-onset fetal growth restriction the fetus fails to thrive in utero due to unmet fetal metabolic demands. This condition is linked to perinatal mortality and severe neonatal morbidity. Maternal administration of corticosteroids in high-risk pregnancies for preterm birth at a gestational age between 24 and 34 weeks has been shown to reduce perinatal mortality and morbidity. Practice variation exists in the timing of the administration of corticosteroids based on umbilical artery monitoring findings in early-onset fetal growth restriction. The aim of this study was to examine differences in neonatal outcomes when comparing different corticosteroid timing strategies. Material and methods: This was a post-hoc analysis of the Dutch STRIDER trial. We examined neonatal outcomes when comparing institutional strategies of early (umbilical artery pulsatility index >95th centile) and late (umbilical artery shows absent or reversed end-diastolic flow) administration of corticosteroids. The primary outcomes were neonatal mortality and a composite of neonatal mortality and neonatal morbidity, defined as bronchopulmonary dysplasia, intraventricular hemorrhage, necrotizing enterocolitis or retinopathy of prematurity. We also analyzed predictors for adverse neonatal outcomes, including gestational age at delivery, birthweight, maternal hypertensive disorders, and time interval between corticosteroids and birth. Results: A total of 120 patients matched our inclusion criteria. In 69 (57.5%) the early strategy was applied and in 51 (42.5%) patients the late strategy. Median gestational age at delivery was 28 4/7 (±3, 3/7) weeks. Median birthweight was 708 (±304) g. Composite primary outcome was found in 57 (47.5%) neonates. No significant differences were observed in the primary outcome between the two strategies (neonatal Abbreviations: A/REDF, absent/reversed end diastolic flow; BPD, bronchopulmonary dysplasia; CCS, corticosteroids; CI, confidence interval; eoFGR, early onset fetal growth restriction; FGR, fetal growth restriction; IQR, interquartile range; IVH, intraventricular hemorrhage; NEC, necrotizing enterocolitis; OR, odds ratio; PI, pulsatility index; PVL, periventricular or cystic leukomalacia; RDS, respiratory distress syndrome; REDF, reversed end diastolic flow; ROP, retinopathy of prematurity; SD, standard deviation; UA, umbilical artery. This is an open access article under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits use, distribution and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. © 2023 The Authors. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica published by John Wiley & Sons Ltd on behalf of Nordic Federation of Societies of Obstetrics and Gynecology (NFOG). Acta Obstet Gynecol Scand. 2024;103:77–84. wileyonlinelibrary.com/journal/aogs \| 77 \| mortality adjusted odds ratio [OR] 1.22, 95% CI 0.44–3.38; composite primary outcome adjusted OR 1.05, 95% CI 0.42–2.64). Only gestational age at delivery was a significant predictor for improved neonatal outcome (adjusted OR 0.91, 95% CI 0.86–0.96). Conclusions: No significant differences in neonatal outcomes were observed when comparing early and late strategy of antenatal corticosteroid administration on neonatal outcomes in pregnancies complicated by early-onset fetal growth restriction. We found no apparent risk contribution of interval between corticosteroid administration and delivery in multivariate analysis. Gestational age at delivery was found to be an important predictor of neonatal outcome. KEYWORDS high risk pregnancy, preeclampsia, prenatal care, prenatal diagnosis, preterm birth 1 \|INTRODUCTION Early-onset fetal growth restriction (eoFGR) is associated with severe perinatal morbidity and mortality, and largely coincides with the maternal syndrome of early-onset preeclampsia. 1,2 Early onset FGR (onset <32 weeks of gestation) is defined as an abdominal circumference <3rd centile, an estimated fetal weight <3rd centile or absent or reversed end-diastolic flow (A/REDF) in the umbilical artery (UA), or a combination of contributory parameters defined as an estimated fetal weight or abdominal circumference <10th centile combined with a pulsatility index (PI) of the umbilical or uterine artery >95th centile. 3 Insufficient feto-maternal exchange in the placenta is the underlying pathophysiologic mechanism of eoFGR. The typical placental lesion is maternal vascular malperfusion. When the fetal metabolic and gaseous demands are insufficiently met, the fetus fails to develop and thrive in utero. An important step in the prevention of stillbirth is expedited delivery when fetal hypoxia develops. 4 Antenatal administration of corticosteroids in pregnant women at risk for (spontaneous) premature birth between 24 and 34 weeks has been shown to reduce neonatal mortality and morbidity, particularly respiratory distress syndrome (RDS), bronchopulmonary dysplasia (BPD), intraventricular hemorrhage (IVH), periventricular or cystic leukomalacia (PVL) and necrotizing enterocolitis (NEC). 5–7 Post-hoc analyses of studies in spontaneous preterm birth suggest that administration of corticosteroids within 7 days before birth results in the largest treatment effect, ie a higher decrease in mortality and morbidity when compared with administration at an interval of more than 7 days before birth. 7–9 This suggests that it is important to adequately time a single course of antenatal corticosteroid injections. 10 Delivery based on imminent fetal hypoxia is unpredictable and for that reason clinicians use precursor monitoring variables that inherently have a lead-time. 11 In the Netherlands, practice variation exists in the triggers for administration of corticosteroids. 12 The early Key message "Early" vs "late" antenatal corticosteroids gave no different neonatal outcomes. Short (<7 days) or long (>7 days) interval of corticosteroids before birth gave no different outcomes. Gestational age at delivery was a significant predictor for improved neonatal outcomes. strategy comprises administration of corticosteroids when the UA PI exceeds the 95th centile and the late strategy when an A/REDF in the UA is observed. Comparative evidence of both approaches is lacking. Therefore, international guidelines do not provide guidance on which (ultrasound) parameters should prompt corticosteroid administration in eoFGR. 13 In this study, we used Dutch practice variation to explore the impact of timing of antenatal corticosteroid administration on neonatal outcomes in a post-hoc analysis of the Dutch STRIDER cohort: a prospective randomized controlled trial in women with severe eoFGR. 2 \|MATERIAL AND METHODS This was a post-hoc analysis of the Dutch STRIDER (Sildenafil TheRapy In Dismal prognosis Early onset fetal growth Restriction) trial. 14 Methods and results of the trial are extensively described in the main publication. In short, the Dutch STRIDER trial was a multicenter placebo-controlled randomized controlled trial investigating the effect of Sildenafil on perinatal mortality and morbidity, compared with placebo. Pregnant women with eoFGR were eligible for inclusion between 20+0 weeks and 29+6 weeks of gestation. Early onset FGR was defined as fetal abdominal circumference<3rd percentile or the estimated fetal weight <5th percentile, combined with either unilateral or bilateral notching of the uterine artery, PI of the UA >95th percentile or PI of the middle cerebral artery <5th percentile. Study participants were randomized to receive either sildenafil 25 mg three times daily or placebo three times daily. The primary outcome of the Dutch STRIDER trial was a composite of death or major neonatal morbidity assessed at hospital discharge, defined as IVH grade three or more, PVL grade two or more, moderate, severe BPD or NEC grade two or more, retinopathy of prematurity (ROP) treated by surgery, or laser therapy. The trial was stopped early because of significantly higher occurrence of persistent pulmonary hypertension of the neonate in the sildenafil group in the face of futility. Timing of maternal corticosteroid treatment was according to hospital protocol and not prescribed in the STRIDER trial protocol. For this secondary analysis, we used practice variation in timing of corticosteroid administration between the participating hospitals to compare neonatal outcomes between the "early" and "late" strategy. Hospitals were designated as "early" when local protocol was to administer corticosteroids when the pulsatility index of the UA exceeded the 95th percentile. If local protocols were prescribed to initiate antenatal corticosteroid treatment when the UA showed absent or reversed end-diastolic flow, or signs of fetal compromise, they were designated as "late" strategy. Secondly, we explored independent predictors for adverse neonatal outcomes, including gestational age at delivery, birthweight, maternal hypertensive disorders and whether or not the administration of corticosteroids was within 7 days before birth. In patients who received a second course of corticosteroids, a so- called "corticosteroid rescue course", the time between the last corticosteroid course and birth was used for analysis. A complete course of corticosteroids was defined as two intramuscular injections with 24 hours in between and at least 48 hours after the first injection. 2.1 \|Participants From the original cohort, we selected women who had a live birth after 24+0 weeks of gestation who received corticosteroids during their pregnancy for anticipated prematurity. Neonates with congenital infections or malformations at birth (unknown at the time of inclusion in the study) were excluded from our analysis, as this could possibly interfere with the neonatal outcomes. 2.2 \|Outcomes The primary outcomes for the current analysis were neonatal mortality and a composite of neonatal mortality and survival with major neonatal morbidity, defined as any of the following morbidities: moderate or severe BPD, IVH grade three or more, PVL grade two or more, the presence of NEC Bell's stage two or more and ROP for which laser therapy was indicated (similar to the original STRIDER trial analysis). We also examined whether adding RDS to the primary \| outcome composite changed results. Next, a composite of RDS and BPD was examined. Individual neonatal morbidities were analyzed separately as well as RDS in secondary outcomes. 2.3 \|Statistical analyses Baseline characteristics were reported as mean with standard deviations (SD), median with interquartile ranges (IQR) or numbers with percentages. The first analysis was on an "intention-to-treat" basis and compared the primary and secondary outcomes between patients treated in hospitals using the "early" vs. "late" corticosteroid strategy. Primary outcomes were compared between the "early" and "late" groups by performing univariate logistic regression analysis, with results reported as odds ratios (ORs) with corresponding 95% confidence intervals (CI). At a second stage, these ORs were corrected for gestational age at birth and birthweight as possible confounders using multivariate logistic regression. A sensitivity analysis was performed repeating the above analysis by excluding women with a maternal indication for delivery, as this might influence both adherence to corticosteroid administration protocols and the primary outcome. The second sensitivity analysis was on a "per-protocol" basis and compared the primary outcome between patients who received corticosteroids at the early stage vs those who received corticosteroids at the late stage. Again, statistical analyses as stated above were performed. Predictors of the primary outcome were analyzed using univariate and multivariate logistic regression and reported as OR with 95% CI. The ORs were then corrected for interval between corticosteroid administration in days on a continuous scale, as well as an interval of equal or less or an interval of >7 days between last corticosteroid course administration and birth. Statistical significance was set at a two-sided p-value of <0.05. All statistical analyses were conducted using statistical software IBM SPSS Statistics Data Editor version 126.96.36.199. 15 2.4 \|Ethics statement This study is a secondary analysis of a randomized controlled trial where informed consent was obtained. 14 Methods are extensively described in the main publication. 3 \|RESULTS In the Dutch STRIDER trial, 216 pregnant women were randomized at 11 different sites (Figure S1). One hundred twenty participants fulfilled the inclusion criteria for the current analysis (Figure 1). Reasons for exclusion in the current analysis are displayed in FigureS1. \| . FI G U R E 1 Flowchart of study. A/REDF, absent or reversed end diastolic flow; CCS, corticosteroids; GA, gestational age; PI, pulsatility index; UA, umbilical artery. Baseline characteristics are presented in Table 1, showing data of all 120 patients, and separately for patients treated with corticosteroids (CCS) based on "intention to treat" basis for an early or a late strategy. The median gestational age at birth was 28 4/7 (±3.3/7) weeks. The median birthweight was 708 (±304) grams (Table1). Induction of labor was initiated in 24 (12.0%) women on maternal indication (and not fetal indication), mainly because of worsening maternal clinical condition. Fifty-seven (47.5%) neonates fulfilled the criteria of the primary outcomes (Table2). No neonates were diagnosed with PVL stage two or more. In 20 patients, a completion of the corticosteroid course was not achieved. In the patient group with the late strategy, seven (13.7%) patients did not complete the course vs 13 (18.8%) in the early group. Of all patients, 12 (10.0%) received a "rescue course" of corticosteroids (Table1). 3.1 \|Comparison early vs late strategy— intention-to-treat analysis Of the 11 hospitals participating in the STRIDER trial, seven hospitals (n=69 patients) followed the early and three hospitals (n=51 patients) the late strategy on corticosteroid administration. One hospital only included patients that did not meet the inclusion criteria of this analysis (Table2). In the intention-to-treat analysis, no significant differences were observed in the primary outcomes (neonatal mortality adjusted OR [aOR] 1.22, 95% CI 0.44–3.38; neonatal mortality or major neonatal morbidity aOR, 1.05, 95% CI 0.42–2.64) between women treated in hospitals adhering to the early or the late strategy. Secondary outcomes of the individual morbidities NEC, IVH, BPD and ROP also did not differ significantly between the two strategies (Table2). When adding RDS to the primary outcome composite, aORs lowered but were still not significant (aOR 0.84, 95% CI 0.27–2.62). Furthermore, when analyzing RDS combined with BPD as outcome, aORs were also not significant (aOR 1.76, 95% CI 0.58–5.35). Data are not presented. Sensitivity analysis excluding patients with induction of labor or cesarean section on maternal indication, also showed no significant differences (TableS2). 3.2 \|Comparison early vs late strategy – per protocol analysis For the sensitivity analysis we explored the timing of CCS in relationship with the actual monitoring findings. A total of 97 patients received CCS when UA PI >95th percentile or when A/REDF of the UA was observed. Reasons for missing data are explored in TableS1. In 41 (42.2%) patients, CCS were administered when UA PI >95th percentile (but with PEDF) was measured. In 56 (57.8%) patients, CCS were given when A/REDF of the UA was seen. No significant differences were observed in the primary outcomes (neonatal mortality aOR 0.97, 95% CI 0.33–2.86; neonatal mortality or major neonatal morbidity aOR 0.78, 95% CI 0.28–2.19) between women receiving CCS when the UA PI exceeded the 95th percentile and women receiving CCS when A/REDF was measured. Secondary outcomes also did not significantly differ between these patient groups (TableS3). 3.3 \|Analysis of predictors Only gestational age at delivery was a significant predictor (aOR 0.91, 95% CI 0.86–0.96) for the primary outcome, the lower the worse (Table3). . \| TA B LE 1 Study characteristics of total population and separately per treatment group with intention-to-treat approach, n=120. Abbreviations: BMI, body mass index; CCS, corticosteroids; FGR, fetal growth restriction; GA, gestational age; HELLP, hemolysis elevated liver enzymes low platelets; IQR, interquartile range; ITT, intention-to-treat; MCA, middle cerebral artery. aEarly strategy: corticosteroids when UA PI >95 percentile or MCA PI <5 percentile. bLate strategy: corticosteroids when absent or reversed end diastolic flow of UA. cPercentage of patients treated according to prespecified protocol for early or late strategy. Birthweight, maternal hypertensive disorders, interval from corticosteroids until birth on a continuous scale or dichotomized (interval ≤ or interval >7 days) were not predictive of the primary outcome. 4 \|DISCUSSION In this post-hoc analysis of a randomized controlled trial, we found no differences in neonatal outcomes of strategies for eoFGR fetuses \| TA B LE 2 Study outcomes comparing early vs late strategy on intention-to-treat basis. Note: Primary outcome: composite of neonatal mortality, moderate or severe BPD, IVH grade>2, NEC Bell stage >1 and ROP with laser therapy. Abbreviations: BPD, bronchopulmonary dysplasia; IVH, intraventricular hemorrhage; NEC, necrotizing enterocolitis; OR, odds ratio; RDS, respiratory distress syndrome; ROP, retinopathy of prematurity. aEarly strategy: corticosteroids when UA PI >95 percentile or MCA PI <5 percentile. bLate strategy: corticosteroids when absent/reversed end diastolic flow of UA. cAdjusted for gestational age at delivery and birthweight. TA B LE 3 Predictors of composite primary outcome. Abbreviations: CCS, corticosteroids; NA, not applicable; OR, odds ratio. aMaternal disease composite of hypertensive disorder, preeclampsia and HELLP. bInterval between CCS and birth on a continuous scale, adjusted for all other predictors. cInterval between CCS and birth assessed using a cut-off of 7 days, adjusted for all other predictors. in whom corticosteroids were administered once UA Doppler measurements were >95th percentile (early strategy) compared with administration when A/REDF of the UA was observed (late strategy). In an intention-to-treat approach, the interval between antenatal corticosteroid administration and delivery did not contribute to prediction in multivariable analysis. There is scarce literature to compare our findings with, since head-to-head comparisons of strategies are lacking. In previous post-hoc analyses of studies that excluded growth-restricted neonates, it has been reported that the preferred timing of antenatal corticosteroids is between 1 and 7 days before birth. 16 There are no specifications in current guidelines regarding the timing of the administration of corticosteroids other than "women between 24+0 and 33+6 weeks of gestation in whom imminent preterm birth is anticipated", as quoted from RCOG guideline concerning antenatal corticosteroids. 17 The advice given in other guidelines is similar. 18–20 The lack of more specific timing advice may be because the route to iatrogenic birth is so different in this syndrome with unpredictable progression of fetal and maternal risks. 11,21 Our data show no differences in primary outcomes whether corticosteroids are administered close to or long time before birth. However, only around 50% of our patient group delivered within 7 days after CCS administration, which makes the sample sizes rather small. This could result in underestimation of our final results on primary outcomes. Nevertheless, it could then be argued that waiting until A/REDF of the UA and, as a consequence, minimizing the time between CCS and birth, might not be beneficial because it increases the chances of an incomplete dosage. Another approach to the interpretation of these results could be that CCS do not have the same beneficial effect in this particular patient group as they had in the studies on spontaneous preterm . birth. 22 The theory has been postulated that increased endogenous corticosteroid production associated with chronic intrauterine stress in FGR fetuses already enhances lung maturation. 21,23,24 No randomized studies examining this effect in FGR are available and subgroup analyses on the FGR population have not been performed. 25 Nevertheless, in animal studies, positive effects of corticosteroids in FGR animals on lung maturation were described. 26,27 To determine whether there is an effect in human FGR fetuses, we plan to perform an individual patient data meta-analysis to inform a definitive randomized trial. Alternatively, a contributing factor to an absence of effect may be that improved neonatal management has reduced the absolute effects of antenatal corticosteroids altogether, rendering timing of less importance. The absence of an effect in this study could be linked to several sources of bias. First, residual confounding from institutional differences including population mix or other institutional policies may obscure a true effect. However, we find no such indication in the baseline characteristics in both groups. Secondly, lack of power may contribute to the null hypothesis, partly due to missing data. However, the numbers of patients were comparable with earlier studies. 27,28 Also, clinically relevant differences (irrespective of their statistical significance) were absent between the early and the late strategy. From the current results the true effect is unlikely to be as large as in the trials of corticosteroid therapy, which mainly included anticipated spontaneous preterm birth. Thirdly, there was reduction in the number of women with absent end diastolic flow in the early strategy group and vice versa; however, no indication of an important influence in the "per-protocol" analysis was observed. 5 \|CONCLUSION Based on this post-hoc analysis of data of the Dutch STRIDER trial, and on the existing literature, it is yet inconclusive whether antenatal corticosteroids in eoFGR fetuses improve outcomes and, if so, what the ideal timing of administration is. A randomized controlled trial however, may only be feasible and ethical if a meta-analysis with individual patient data of all available trials on this topic remain inconclusive. Therefore, we first plan to perform an individual patient data meta-analysis. AUTHOR CONTRIBUTIONS WG, SJG and TL: conceptualization. AP, LIP: data curation, methodology and formal analysis. LIP: methodology, writing – original draft and visualization. WG, SJG, TL, JK, MvdM and LIP: supervision and writing – review and editing. FUNDING INFORMATION Netherlands Organization for Health Research and Development (project No. 836021023). \| CONFLICT OF INTEREST STATEMENT The authors have stated explicitly that there are no conflicts of interest in connection with this article. ORCID Leah I. Prins https://orcid.org/0000-0002-5139-0761 Mette van de Meent https://orcid.org/0000-0003-3431-6591 REFERENCES 1. Pels A, Beune IM, van Wassenaer-Leemhuis AG, Limpens J, Ganzevoort W. Early-onset fetal growth restriction: a systematic review on mortality and morbidity. Acta Obstet Gynecol Scand. 2020;99:153-166. 2. Rana S, Lemoine E, Granger JP, Karumanchi SA. Preeclampsia: pathophysiology, challenges, and perspectives. Circ Res. 2019;124:1094-1112. 3. Gordijn SJ, Beune IM, Thilaganathan B, et al. Consensus definition of fetal growth restriction: a Delphi procedure. Ultrasound Obstet Gynecol. 2016;48:333-339. 4. Baschat AA. Pathophysiology of fetal growth restriction: implications for diagnosis and surveillance. Obstet Gynecol Surv. 2004;59:617-627. 5. Liggins GC, Howie RN. A controlled trial of antepartum glucocorticoid treatment for prevention of the respiratory distress syndrome in premature infants. Pediatrics. 1972;50:515-525. 6. Committee on Obstetric Practice. Committee opinion No. 713: antenatal corticosteroid therapy for fetal maturation. Obstet Gynecol. 2017;130:e102-e109. 7. Roberts D, Dalziel S. Antenatal corticosteroids for accelerating fetal lung maturation for women at risk of preterm birth. Cochrane Database Syst Rev. 2006;(3):CD004454. 8. Ring AM, Garland JS, Stafeil BR, Carr MH, Peckman GS, Pircon RA. The effect of a prolonged time interval between antenatal corticosteroid administration and delivery on outcomes in preterm neonates: a cohort study. Am J Obstet Gynecol. 2007;196(457):e1-e6. 9. Howie RN, Liggins G. The New Zealand study of antepartum glucocorticoid treatment. Lung Dev Biol Clin Pers. 1982;II:255-265. 10. Wapner RJ, Sorokin Y, Thom EA, et al. Single vs weekly courses of antenatal corticosteroids: evaluation of safety and efficacy. Am J Obstet Gynecol. 2006;195:633-642. 11. Wolf H, Arabin B, Lees CC, et al. Longitudinal study of computerized cardiotocography in early fetal growth restriction. Ultrasound Obstet Gynecol. 2017;50:71-78. 12. Marijnen MC, Damhuis SE, Smies M, Gordijn SJ, Ganzevoort W. Practice variation in diagnosis, monitoring and management of fetal growth restriction in The Netherlands. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol. 2022;276:191-198. 13. [NG25] Ng. Preterm labour and birth. 2022. 14. Pels A, Derks J, Elvan-Taspinar A, et al. Maternal sildenafil vs placebo in pregnant women with severe early-onset fetal growth restriction: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open. 2020;3:e205323. 15. Field A. Discovering Statistics Using IBM SPSS Statistics. 5th ed. SAGE Publications Ltd; 2017. 16. Melamed N, Shah J, Soraisham A, et al. Association between antenatal corticosteroid administration-to-birth interval and outcomes of preterm neonates. Obstet Gynecol. 2015;125:1377-1384. 17. Stock SJ, Thomson AJ, Papworth S, Royal College of Obstetricians and Gynaecologists. Antenatal corticosteroids to reduce neonatal morbidity and mortality: green-top guideline No. 74. BJOG. 2022;129:e35-e60. 18. ACOG. Antenatal corticosteroid therapy for fetal maturation. ACOG Guidelines. 2017. \| 19. Lees CC, Stampalija T, Baschat A, et al. ISUOG practice guidelines: diagnosis and management of small-for-gestational-age fetus and fetal growth restriction. Ultrasound Obstet Gynecol. 2020;56:298-312. 20. Norman J, Shennan A, Jacobsson B, Stock SJ. FIGO working Group for Preterm Birth. FIGO good practice recommendations on the use of prenatal corticosteroids to improve outcomes and minimize harm in babies born preterm. Int J Gynaecol Obstet. 2021;155:26-30. 21. Williams C. Obstetrics. 24th ed. McGraw Hill Education; 2014. 22. Torrance HL, Derks JB, Scherjon SA, Wijnberger LD, Visser GH. Is antenatal steroid treatment effective in preterm IUGR fetuses? Acta Obstet Gynecol Scand. 2009;88:1068-1073. 23. Perelman RH, Farrell PM, Engle MJ, Kemnitz JW. Developmental aspects of lung lipids. Annu Rev Physiol. 1985;47:803-822. 24. Economides DL, Nicolaides KH, Linton EA, Perry LA, Chard T. Plasma cortisol and adrenocorticotropin in appropriate and small for gestational age fetuses. Fetal Ther. 1988;3:158-164. 25. McGoldrick E, Stewart F, Parker R, Dalziel SR. Antenatal corticosteroids for accelerating fetal lung maturation for women at risk of preterm birth. Cochrane Database Syst Rev. 2020;12:CD004454. 26. Lechner AJ. Interaction of prenatal starvation and dexamethasone treatment on lung development in newborn Guinea pigs. Am Rev Respir Dis. 1987;135:991-996. 27. Sutherland AE, Crossley KJ, Allison BJ, Jenkin G, Wallace EM, Miller SL. The effects of intrauterine growth restriction and antenatal glucocorticoids on ovine fetal lung development. Pediatr Res. 2012;71:689-696. 28. Schaap AH, Wolf H, Bruinse HW, et al. Effects of antenatal corticosteroid administration on mortality and long-term morbidity in early preterm, growth-restricted infants. Obstet Gynecol. 2001;97:954-960. SUPPORTING INFORMATION Additional supporting information can be found online in the Supporting Information section at the end of this article. How to cite this article: Prins LI, van de Meent M, Kooiman J, et al. Practice variation in timing of antenatal corticosteroid administration in early-onset fetal growth restriction: A secondary analysis of the Dutch STRIDER study. Acta Obstet Gynecol Scand. 2024;103:77-84. doi:10.1111/aogs.14692	<urn:uuid:2c8053b3-b0cd-48c3-8d60-4ad2307d241d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	29,499
Reg.: A y S t 289 p 129/135. En la ciudad de Santa Fe, a los cuatro días del mes de abril del año dos mil Fe, doctores Daniel Aníbal Erbetta, Roberto Héctor Falistocco, Rafael Francisco Gutiérrez, Mario Luis Netri y diecinueve, se reunieron en acuerdo los señores Ministros de la Corte Suprema de Justicia de la Provincia de Santa Eduardo Guillermo Spuler, con la presidencia de la titular doctora María Angélica Gastaldi a fin de dictar sentencia en los autos caratulados "DE LOS HOYOS, GUILLERMO contra PROVINCIA DE SANTA FE -RECURSO CONTENCIOSO ADMINISTRATIVO- (EXPTE. 96/11) sobre RECURSO DE INCONSTITUCIONALIDAD (QUEJA ADMITIDA)" (EXPTE C.S.J. CUIJ N°: 21-17453966-6). Se resolvió someter a decisión las siguientes cuestiones, PRIMERA: ¿es admisible el recurso interpuesto? SEGUNDA: en su caso, ¿es procedente? TERCERA: en consecuencia, ¿qué resolución corresponde dictar? Asimismo, se emitieron los votos en el orden en que realizaron el estudio de la causa, o sea, doctores: Netri, Falistocco, Gastaldi, Erbetta, Gutiérrez y Spuler. A la primera cuestión, el señor Ministro doctor Netri dijo: 1. Mediante resolución registrada en A. y S. T. 281, pág. 286, esta Corte admitió la queja por denegación del recurso de inconstitucionalidad interpuesto por la demandada contra la resolución 268 del 15.5.2017, dictada por la Cámara de lo Contencioso Administrativo Número 2, por entender que la postulación de la recurrente contaba -"prima facie"- con suficiente asidero en las constancias de la causa e importaba articular con seriedad planteos con idoneidad suficiente como para lograr la apertura de esta instancia extraordinaria. 2. El nuevo examen de admisibilidad que impone el artículo 11 de la ley 7055, efectuado con los principales a la vista, me conduce a ratificar dicha conclusión de conformidad con lo dictaminado por el señor Procurador General a fojas 286/290. Voto, pues, por la afirmativa. A la misma cuestión, el señor Ministro doctor Falistocco, la señora Presidenta doctora Gastaldi y los señores Ministros doctores Erbetta, Gutiérrez y Spuler expresaron idéntico fundamento al vertido por el señor Ministro doctor Netri y votaron en igual sentido. A la segunda cuestión, el señor Ministro doctor Netri dijo: 1. La materia litigiosa, en lo que resulta de interés, puede resumirse así: De Los Hoyos interpuso recurso contencioso administrativo tendente a lograr su incorporación en el cargo de maestro reemplazante en la asignatura "Ciencias Sociales y Formación Ética y Ciudadana" del antiguo 8° y 9° año de la EGB -Escuela 1341 de Santa Fe-; y se le abonen los emolumentos salariales desde la fecha en que le correspondía ser designado hasta su asunción formal, más una indemnización por daños y perjuicios por dicha omisión también por el período que va desde que el cargo debió ser ofrecido hasta la fecha de su asunción al mismo, con costas. Fundó su pedido en que, el 17.04.2001 se originó una suplencia en dicha escuela, y a pesar de encontrarse escalafonado y en turno para cubrirla, ésta no le fue ofrecida, oponiéndose a la explicación dada por la autoridad escolar de que "ante la imposibilidad de localizarlo y la necesidad de cubrir el puesto continuó con el escalafón recayendo la suplencia en la Sra. Mariela González". Relató que, elevados los autos y luego de 7 años, a fines de febrero de 2008, se le notificó el decreto 362/08 por el cual el señor Gobernador de la Provincia hacía lugar a su apelación reconociendo que no fue válidamente notificado del ofrecimiento del cargo, correspondiendo retrotraer la cuestión a aquel momento. Sostuvo que la Dirección de la escuela incumplió la orden del Gobernador, y frente a la negativa de ponerlo en posesión del cargo, interpuso debidamente los recursos que dejaron expedita la vía contencioso administrativa. Por su parte, la demandada planteó la inadmisibilidad del recurso en punto a todo lo que no sea el ofrecimiento de la suplencia, afirmando que sólo ésto había sido esgrimido en sede administrativa y se encontraba en condiciones de ser revisado por la instancia judicial. En punto a los salarios caídos postuló la improcedencia del pago de los emolumentos pretendidos en razón de que, según el criterio de la Corte nacional y la local, no corresponden por funciones que no han sido desempeñadas, máxime en este caso en donde aún no se había llegado a constituir la relación; y que, de corresponder, sólo podrían admitirse a título de resarcimiento por los daños derivados del comportamiento ilegítimo de la Administración y en la medida del daño efectivo, lo que no estaba acreditado en la causa. 2. En lo que ahora es de interés, por sentencia 268 de fecha 15.5.2017, la Cámara de lo Contencioso Administrativo Número 2 declaró parcialmente procedente el recurso contencioso administrativo interpuesto condenando a la Provincia a abonar al actor los salarios caídos correspondientes a la suplencia no otorgada ilegítimamente (fs. 231/244v.). 3. Contra dicho pronunciamiento, interpone la demandada recurso de inconstitucionalidad afirmando, con fundamento en el artículo 1, inciso 3) de la ley 7055, que el mismo no reúne las condiciones mínimas necesarias para satisfacer el derecho a la jurisdicción que le acuerda la Constitución provincial. Se agravia de que los Sentenciantes prescinden del texto legal aplicable al otorgar dogmáticamente el resarcimiento a favor del recurrente respecto de los períodos no trabajados, incurriendo en un severo error de apreciación de las circunstancias de la causa al entender que la tesis del resarcimiento (esta última postulada por su parte por falta de acreditación de la extensión del perjuicio invocado) no era aplicable al caso pues el comportamiento ilegítimo de la Administración no había impedido el mantenimiento de la relación de sujeción. Puntualiza que ese criterio rige -a su entender- para los casos donde el agente efectivamente se encuentra desempeñando la función pero no percibe lo que entiende que le corresponde, pero ese no es el supuesto de autos, ya que el actor no ha desempeñado las funciones que pretendía y la sentencia hace lugar al pedido sin invocar argumentos relevantes y concretos para ello. Manifiesta que la Cámara yerra al entender que existía entre recurrente y demandada una relación de sujeción, puesto que ésta -según la normativa aplicable- comienza una vez ofrecida y file:///X\|/...ccion/Juriprudencia/Jurisprudencia%202013-2016/2018-2019/SANTA%20FE%20lotes%20OJO/tomo-289/19090104.html[28/05/2019 10:56:44 a.m.] aceptada la cobertura de la suplencia, no antes, y que la misma puede cesar en cualquier momento, lo que no se agravia de que la Cámara, además de tener por configurada una relación de sujeción que no es tal, extendió el había configurado en el caso, por lo que no resultaba aplicable sin más la teoría del resarcimiento. En ese punto, se reconocimiento por un lapso superior al que correspondía sobre la base de considerar aplicable al caso precedentes de esta Corte que -según afirma- difieren del particular en tanto, en este caso, no hubo subrogancia a la cual el agente accediera en legal forma y por tanto no desempeñó las funciones cuyas diferencias salariales pretende le sean reconocidas, las que -en caso de ser admitidas, afirma- no podrían superar los dos años. En definitiva, postula la arbitrariedad en la sentencia por fundarse en meras afirmaciones dogmáticas del Tribunal, escudadas tras fundamentos no aplicables a la situación fáctica del presente caso, razón por la cual, haciendo reserva de la cuestión constitucional, solicita se declare procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto y se deje sin efecto el pronunciamiento impugnado. 4. De lo expuesto se desprende que no se encuentra discutido en esta instancia que la Administración obró ilegítimamente al no ofrecer el cargo de reemplazante al actor, lo cual -siendo reconocido por el Gobernador en el decreto 362/08- fue declarado por la Cámara en la sentencia atacada. Lo que se encuentra sometido a revisión constitucional es la condena a pagar los salarios caídos "como consecuencia del no otorgamiento de la suplencia a que tenía derecho". Para decidir así, los Magistrados partieron de un análisis de lo actuado en sede administrativa en cuanto a la revisión del procedimiento de ofrecimiento de suplencia, de lo que coligió que no surgía del régimen aplicable "...que pudiera, sin más, discernirse la suplencia a quien no ocupara el mejor lugar para ello, ni se han brindado razones atendibles que justificaran conferirle el reemplazo a una pesona que no fuera el agente De Los Hoyos..."; y que "...el actor tenía derecho a que se le ofrezca la suplencia formalmente, pues el llamado telefónico no constituye en un medio fehaciente de notificación, como bien lo dejara señalado el dictamen N°500/05 de la Fiscalía de Estado..." (f. 241). No obstante, el A quo entendió que de la ilegitimidad en el obrar administrativo que quedaba demostrada, no se desprendía que el actor debiera ser incorporado al cargo de maestro reemplazante en cuestión por dos razones: primero, porque actualmente el cargo no se encontraba disponible, y segundo, porque el decreto 362/08 no tenía la extensión que pretendía atribuirle el actor, pues no disponía su incorporación en el cargo sino sólo que el recurrente conservara el turno para efectuar suplencia, lo que sería en la medida en que existiera vacante y en tanto se encontrara en condiciones de acceder. Por lo cual la Cámara sostuvo que no podría disponerlo así como pretendía el demandante. Finalmente, y en cuanto a la pretensión de salarios caídos, los Magistrados concluyeron en que la tesis del resarcimiento no podía ser aplicada directamente en los casos de suspensiones o situaciones en las cuales el comportamiento ilegítimo de la Administración no impedía el mantenimiento de la relación de sujeción, y consideraron que "...tiene derecho el recurrente a los salarios caídos no percibidos como consecuencia del no otorgamiento de la suplencia a que tenía derecho" (f. 243), precisando su extensión desde que debió ofrecerse la suplencia hasta que le correspondía seguir ocupando la suplencia por ausencia del titular. Y, en ese punto, corresponde anular el pronunciamiento impugnado en tanto se verifica la falta de fundamentación suficiente. Ello es así, en tanto partiendo de afirmar que la tesis del resarcimiento no tiene aplicación directa a casos que no se traten de cese de la relación (sino de suspensiones o de otras situaciones en las cuales el comportamiento ilegítimo de la Administración no ha impedido el mantenimiento de la relación de sujeción), el A quo interpreta -de la jurisprudencia que cita- que procede el reconocimiento y pago de los emolumentos pretendidos como consecuencia del obrar ilegítimo de la demandada, dejando de lado, las circunstancias particulares de autos en las que, tratándose de un docente que pretendía se le ofreciera una suplencia, la relación de sujeción no se mantenía del modo invocado. Al hacerlo, el Tribunal soslaya el criterio sostenido por esta Corte en el sentido de que siendo la relación de empleo de carácter profesional, no puede presumirse que el agente haya estado sin actividad o desenvolviendo actividades no productivas, por lo que la exigencia de demostración de los perjuicios concretos resultaba imprescindible para sustentar la decisión adoptada (cfr. A. y S. T. 271, pág. 151). En el precedente citado, este Tribunal rechazó los planteos constitucionales efectuados por la Provincia contra un pronunciamiento que condenaba al pago de haberes, por entender que no había conseguido demostrar el antagonismo de la solución adoptada con la tesis del resarcimiento, desestimando asimismo el agravio de falta de fundamentación ya que la Cámara había concluido en que "en el caso de la recurrente y atendiendo fundamentalmente al hecho de que no ha podido proveerse de otros ingresos diversos de los propios de la docencia, considero que tiene derecho a los salarios caídos pretendidos...", precisando además, que "debían abonarse desde la fecha en que debió ofrecerse la suplencia hasta que el cargo fue cubierto por una titular, mas puntualizó que ello debía practicarse "con deducción, en su caso, de los días en que la agente pueda haber percibido haberes por desempeño en escuela nocturna". Y la misma línea se siguió respecto de una decisión de la misma Cámara que rechazaba el reconocimiento de haberes en tanto, del exhaustivo análisis de la prueba colectada y partiendo de la necesaria acreditación de los daños efectivamente sufridos, entendió que -en el caso- no se hallaba debidamente demostrado (cfr. A. y S. T. 258, pág. 32). Ello, además de haber ponderado el hecho de que de la reglamentación vigente no surgía que el docente suplente tuviera derecho a percibir salarios por servicios no prestados, máxime en el caso que no se trataba de una cesantía sino de un no ofrecimiento de suplencia. De este file:///X\|/...ccion/Juriprudencia/Jurisprudencia%202013-2016/2018-2019/SANTA%20FE%20lotes%20OJO/tomo-289/19090104.html[28/05/2019 10:56:44 a.m.] modo, al carecer de la suficiente fundamentación exigida por el artículo 95 de la Constitución provincial con relación a la prueba del daño sufrido por el actor como consecuencia del obrar ilegítimo de la Administración al no ofrecerle la suplencia, el pronunciamiento impugnado -en el punto en cuestión- aparece sustentado en afirmaciones dogmáticas y no puede ser convalidado como acto jurisdiccional válido. Lo dicho hasta aquí torna inoficioso el pronunciamiento respecto de los restantes agravios (como el relativo a la extensión del resarcimiento), por lo que basta con lo expuesto para declarar procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto. Voto, pues, por la afirmativa. A la misma cuestión, el señor Ministro doctor Falistocco dijo: Coincido con la solución propiciada por el señor Ministro preopinante doctor Netri en cuanto postula declarar procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto por la Provincia de Santa Fe y, en consecuencia, anular la sentencia impugnada, fijando -en atención a las particulares circunstancias de la causa- las costas por su orden. Ello es así por cuanto considero que, tal como lo manifiesta la recurrente, el A quo con argumentos genéricos y en base a afirmaciones dogmáticas se desentendió de las constancias de la litis tal cual fuera planteada y de la justa solución del caso, ya que en sustancia, no surge de la reglamentación vigente que el docente suplente tuviera derecho a percibir salarios por servicios que no han sido prestados por él, ni se advierte prueba concreta de los perjuicios efectivamente sufridos por el actor que permitan excepcionar el principio de la improcedencia del reconocimiento de emolumentos por funciones que no han sido desempeñadas. Ello cobra aún mayor relevancia en el presente caso, en el que no se desarrolla un supuesto de cesantía, suspensión provisoria o inhabilidad del agente, sino que, se trata de un no ofrecimiento de suplencia -que aunque fue reconocido como ilegítimo mediante decreto 362/08 del Gobernador- no puede conferir válidamente y sin más al reclamante la pretensión de gozar de los salarios caídos. Sin embargo, la Cámara ordena reconocer el pago de los mismos partiendo de citas jurisprudenciales y afirmaciones que resultan genéricas y globales, con olvido de las especiales circunstancias de autos conforme a las cuales se mantuvo una particular relación de sujeción con la Administración demandada. Y si bien es sabido que la remisión a precedentes jurisprudenciales configura como regla una motivación adecuada, en el caso se imponía que los Magistrados sopesaran la totalidad de las cuestiones en juego y expresaran razones en orden a justificar adecuadamente por qué tal solución devendría aplicable al "sub judice". Ello exigía un plus en la motivación, mas este debate ha sido silenciado por el Tribunal. En efecto, la conclusión a la que se arribó no se sigue necesariamente de las premisas sentadas en el desarrollo de la sentencia. En este sentido, el A quo no explicita adecuadamente en qué supuesto de excepción se subsumiría el presente caso en orden a la procedencia del reconocimiento y pago de los emolumentos pretendidos como consecuencia del obrar ilegítimo de la demandada. De tal modo, y en las condiciones expuestas, resulta de aplicación a la causa la inveterada jurisprudencia de esta Corte según la cual las sentencias que se apoyan en aseveraciones dogmáticas, carecen de suficiencia para sustentarse como actos jurisdiccionales válidos y deben ser dejadas sin efecto. En efecto, al carecer de la suficiente fundamentación exigida por el artículo 95 de la Constitución provincial con relación a la prueba del daño sufrido por el actor como consecuencia del obrar ilegítimo de la Administración al no ofrecerle la suplencia, el pronunciamiento impugnado -en el punto en cuestión- aparece sustentado en afirmaciones dogmáticas y no puede ser convalidado como acto jurisdiccional válido. Lo dicho hasta aquí torna inoficioso el pronunciamiento respecto de los restantes agravios, por lo que basta con lo expuesto para declarar procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto. Voto, pues, por la afirmativa. A la misma cuestión, la señora Presidenta doctora Gastaldi y los señores Ministros doctores Erbetta, Gutiérrez y Spuler expresaron idénticos fundamentos a los vertidos por el señor Ministro doctor Falistocco y votaron en igual sentido. A la tercera cuestión, el señor Ministro doctor Netri dijo: Atento el resultado obtenido al tratar las cuestiones anteriores corresponde declarar procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto y, en consecuencia, anular el pronunciamiento impugnado. Costas por su orden. Remitir los autos al Tribunal de origen a fin de que, por los subrogantes legales que corresponda, juzque nuevamente la causa. Asi voto. A la misma cuestión, el señor Ministro doctor Falistocco, la señora Presidenta doctora Gastaldi y los señores Ministros doctores Erbetta, Gutiérrez y Spuler dijeron que la resolución que correspondía adoptar era la propuesta por el señor Ministro doctor Netri y así votaron. Por ello, la Corte Suprema de Justicia de la Provincia RESOLVIÓ: Declarar procedente el recurso de inconstitucionalidad interpuesto y, en consecuencia, anular el pronunciamiento impugnado. Costas por su orden. Remitir los autos al Tribunal de origen a fin de que, por los subrogantes legales que corresponda, juzgue nuevamente la causa. Registrarlo y hacerlo saber. Con lo que concluyó el acto, firmando la señora Presidenta y los señores Ministros, por ante mí, doy fe. FDO.: GASTALDI - ERBETTA - FALISTOCCO - GUTIÉRREZ - NETRI - SPULER - FERNÁNDEZ RIESTRA (SECRETARIA). Tribunal de origen: Cámara de lo Contencioso Administrativo N° 2 de Rosario. file:///X\|/...ccion/Juriprudencia/Jurisprudencia%202013-2016/2018-2019/SANTA%20FE%20lotes%20OJO/tomo-289/19090104.html[28/05/2019 10:56:44 a.m.]	<urn:uuid:f025fc59-b111-4f3d-8813-586b8f0a402d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	18,951
Název přednášky: Vliv časného podání probiotické E. coli O83:K24:H31 na výskyt alergie u predisponovaných dětí a možné mechanismy působení E. coli O83:K24:H31 na novorozenecký imunitní systém Zjistili jsme vyšší počty a nižší funkční kapacitu Treg dětí alergických matek (snížená přítomnost povrchového PD-1 a cytoplasmatického IL-10). Vyšší zastoupení celkové populace Treg u dětí alergických matek by tak mohlo kompenzovat jejich nižší funkční kapacitu. Dále jsme pozorovali nižší přítomnost indukovaných (i) Treg v pupečníkové krvi dětí alergických matek. Právě iTreg jsou zodpovědné za nastavení a udržení tolerance vůči relativně neškodným antigenům vnějšího prostředí. Tedy snížená funkce Treg a nižší zastoupení iTreg může predisponovat děti alergických matek k budoucímu rozvoji alergických onemocnění. Alergická onemocnění patří mezi jedno z nejčastějších onemocnění. Identifikování vhodného znaku poukazujícího na vyšší riziko rozvoje alergií by přispělo k zavedení časných preventivních opatření. V naší studii jsme se zaměřili na charakterizaci proporčního zastoupení a funkčních vlastností regulačních T lymfocytů (Treg) v pupečníkové krvi novorozenců zdravých matek (děti s relativně nízkým rizikem rozvoje alergie) a alergických matek (děti s relativně vysokým rizikem rozvoje alergie). Podávání probiotik se zdá být vhodným a snadným preventivním opatřením snižujícím výskyt alergií. V naší studii jsme podávali probiotický kmen Escherichia coli O83:K24:H31 (EcO83) do 48 hodin po narození. Po osmi letech od primárního podání EcO83 měly děti osídlené EcO83 méně alergií než neosídlené děti alergických matek. Zdá se, že časné postnatální podání EcO83 podporuje vyzrávání imunitního systému (posílení Th1 odpovědi a správné nastavení imunoregulačních mechanismů). Nicméně pro efektivnější prevenci vzniku alergií je žádoucí detailnější pochopení mechanismů prospěšného působení EcO83. 3 publikace: Pokusili jsme se objasnit možné účinky EcO83 na imunitní systém novorozenců in vitro. Zaměřili jsme se na dendritické buňky (DC) představující nejdůležitější populaci buněk prezentujících antigeny a rozhodujících o polarizaci imunitní odpovědi. Stimulace DC získaných z pupečníkové krve EcO83 podporovala maturaci DC (zvýšená přítomnost aktivačního znaku CD83) a zároveň jsme naměřili vyšší expresi imunoregulačního cytokinu IL-10 a indolamin 2,3 dioxygenázy (IDO) jak u DC novorozenců zdravých matek tak alergických matek. Nestimulované DC dětí alergických matek měly signifikantně vyšší přítomnost CD83 a nižší expresi IL-10 a IDO poukazující na vyšší reaktivitu těchto DC spolu s nižší imunoregulační kapacitou. Ačkoliv stimulace DC EcO83 podporovala expresi a sekreci IL-10, měly DC novorozenců alergických matek stále nižší expresi a sekreci IL-10 v porovnání s DC novorozenců zdravých matek. Právě tato vyšší reaktivita DC spolu s nižší imunoregulační kapacitou by mohla vést k neadekvátní imunitní odpovědi u těchto predisponovaných dětí (děti alergických matek) po setkání s alergenem a rozvoji vlastního alergického onemocnění. Hrdý J, Vlasáková K, Černý V, Súkeníková L, Novotná O, Petrásková P, Boráková K, Lodinová-Žádníková R, Kolářová L, Prokešová L. Decreased allergy incidence in children supplemented with E. coli O83:K24:H31 and its possible modes of action. Eur J Immunol. 2018 Dec;48(12):2015-2030. doi: 10.1002/eji.201847636. Súkeníková L, Černý V, Novotná O, Petrásková P, Boráková K, Kolářová L, Prokešová L, Hrdý J. Different capacity of in vitro generated myeloid dendritic cells of newborns of healthy and allergic mothers to respond to probiotic strain E. coli O83:K24:H31. Immunology Letters, 2017; 89:82-89. doi: 10.1016/j.imlet.2017.05.013. Černý V, Hrdý J, Novotná O, Petrásková P, Boráková K, Kolářová L, Prokešová L. Distinct characteristics of Tregs of newborns of healthy and allergic mothers. PLoS One. 2018 Nov 26;13(11):e0207998. doi: 10.1371/journal.pone.0207998.	<urn:uuid:c33ae760-1e8c-4320-9695-49e8de7ec40d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ces_Latn/train	finepdfs	ces_Latn	3,924
Message over Medium: Modern Communication in the Family Business By: Stephanie Brun de Pontet, Ph.D., The Family Business Consulting Group As the platform for modern communication has radically changed over the past decade, there have been countless articles and opinions offered on "how" to best reach your audience, in particular a younger audience. A whole new set of communication verbs and nouns have emerged in our vocabulary: "blogging," "social networking," and "tweeting" that are a testimony to the changing landscape of information delivery. Yet, while we clearly need to understand HOW to use these new vehicles of information delivery, there seems to be less thought or discussion around WHAT we are actually saying to one another. What seems to have been lost in the discussion about 'medium,' is some renewed thought on the message. one another on a regular basis – and many are making use of more contemporary methods. Increasingly we see families setting up "Facebook" pages, or "Yahoo groups" to share information and encourage the involvement of the younger generation. Some families have set up blogs to journal a family member's or the company's activities. While one could imagine how more channels of communication might facilitate the flow of information, it is also true that these additional channels can provide more opportunities for miscommunication – especially if they are used to deliver the wrong message. Message is particularly important in a family business. "Who we are, and what we stand for" is often the key differentiator and competitive advantage of a family enterprise. As you think about the message you are crafting for your customers, ensure that no matter what platform you use to communicate – the essence of "who" you are is not lost in translation. This is not to suggest that your business identity needs to stay stuck in the age of the dinosaur – family business brands and identities (like those of any company) do well to evolve and stay current with the times. However, if your clients perceive value in the "personal touch" of your company, you want to be sure that any new communication platform you embrace will not "take that away" from your customer's experience. The point is not to get so distracted by the rush to jump onto the latest platform, or message system, that the communication you put out there is inauthentic to your business. In addition to communicating with customers, families that are in business together need to communicate with Given the emotional load of both business and family issues, communication is a struggle for many family enterprises. Even just on family matters, different communication "norms" (for example, notions of confidentiality) that might be found between the generations is a source of problems. In fact, poor communication is the undoing of many otherwise strong family businesses – and has often also spelled the demise of family unity. Yet, the worst kind of communication is no communication – so this represents a challenge: we want to maximize the flow of information and communication, but we must be mindful of communicating in a productive and healthy manner. What to do? 1. Assume good intentions. Language is limited, not matter what the platform. When you are reading or listening to communication from a family member, assume they mean well and not harm. Not everyone is a skilled communicator and it is easy to be misunderstood, so it is important to actively seek the most positive spin you can put on a communication. 2. Be straightforward. No one likes to feel someone is trying to keep important information away from them – and the younger generation is particularly sensitive to this. If there is information you cannot share, or that should not be communicated through a particular medium, simply state this and explain why. It is reasonable to indicate that financial results should not be shared via email (who knows where that information can end up) – but you must then clarify how or when this information will be made available. 3. Understand the protocol. Different platforms of communication have different 'norms.' For example, if you use CAPITAL letters in an email, the 'norm' says you are yelling. Be sure that when you use a given communication tool you have good knowledge of how your message can be 'heard' or interpreted on this platform. 4. Be authentic. This comes back to the "flavor" of the message. When communicating with clients, ensure the personality of your business is shining through, no matter what platform you use. 5. Have tone fit the message. When communicating with family, the "tone" or flavor of the message should vary depending on the content you are communicating. There are some messages that should be delivered with a sense of professionalism – information about the company, minutes from a Board meeting, etc. Yet, when communicating about the annual family BBQ, that message should not be formal or it will be experienced as cold. 6. Clarify norms and expectations. It is important that everyone who will receive a communication understand what they are expected to do or not do with this information. If a reply or response is required, the family should establish norms around how fast responses are expected – some people feel a 3 day delay is fine, whereas others perceive anything longer than 24 hours to be rude. Likewise, when information is sensitive, or should not be shared with others, it is important to explicitly clarify (especially to the younger generation) what this means. 7. Don't sacrifice the human touch. While modern technologies can allow us to "feel" more connected, and certainly facilitate the frequency of communication – electronic platforms should NEVER replace face-to-face interactions. If you work down the hallway from your sister, walk over there to chat rather than send an email every time. Do not get so seduced by the facility of information exchange and light communication via technology that you forgo regular family meetings, shared vacations, or other opportunities to more deeply reconnect with your family. This challenge of modern communication is an example of a paradox we often encounter in family business: the tension of the old versus the new. We want to be able to stay current and embrace new technologies in ways that will be to our advantage, but we need to be mindful of valued traditions or the "old way" of doing things that may continue to have some currency, and should not be discarded lightly. Certainly the human touch and close connections of family are a vital ingredient in family business success – while you should embrace all the communication technologies that will help you in the business, don't let these technologies damage the positive "family feel" for your clients or your family! Stephanie Brun de Pontet, Ph.D. is a principal consultant of The Family Business Consulting Group. She can be reached at email@example.com. To learn more about our firm and how we serve families like yours, call us at (773) 604-5005 or email us at firstname.lastname@example.org. There is absolutely no obligation. The copyright on this article is held by Family Business Consulting Group Publications®. All rights reserved. All forms of reproduction are prohibited. For reprint permission, contact email@example.com. THE FAMILY BUSINESS CONSULTING GROUP, INC. and FBCG are registered trademarks and the FBCG logo is a trademark of The Family Business Consulting Group, Inc.	<urn:uuid:0176cbe0-e7b0-4d35-b7e9-f198264b836e>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	7,515
FRANCE BLEU CREUSE ■ URGENCES À L'ÉTANG DE LANDES RENDEZ-VOUS. En direct. Jour de nacre vous donne plu sieurs rendezvous : à 11 h 47 avec Serge Conjad pour son DVD En balade, samedi de 14 à 15 h l'invité d'Henry Stoltz sera JeanRobert Chap pelet qui fait la couverture du mensuel Accordéon et accordéonistes et dimanche même heure Nathalie Bernat qui fera danser SaintDizier L e y re n n e l e d i m a n c h e 23 octobre. ■ SERVICE DE GARDE MÉDECIN. Tél. 05.55.41.82.02 PHARMACIE. Tél. 32.37. URGENCES SAPEURS-POMPIERS. Tél. 18. SAMU. Tél. 15. POLICE-SECOURS. CHANTIER NATURE. Dimanche prochain. Le Conseil dé partemental avec le Conservatoire des espaces na turels du Limousin et l'association Digitale, organise un chantier nature d'automne dimanche 16 octo bre. L'objectif est de restaurer un milieu naturel né cessaire aux busards SaintMartin pour passer la nuit en hiver. À cette période, ces oiseaux se regrou pent chaque soir dans la lande humide pour former un dortoir. Les participants couperont les jeunes ar bustes qui envahissent la lande. Gants et des outils fournis. Une collation et un goûter seront offerts. ■ Tél. 17. FRANCE ADOT 23. Tél. 06.25.41.31.47. NUMÉROS UTILES SERVICE ROUTES. RN 145, tél. 0820.102.102, routes départementales, tél. 05.44.30.29.00. ERDF-GRDF. Dépannage électricité, tél. 0810.333.323 ; dépannage gaz, tél. 0.800.47.33.33. CONTACT. Réservation obligatoire (gratuit) au 05.55.82.84.55 ou sur www.etang-des-landes.creuse.fr Creuse L'actualité INNOVATION ■ Annie Bécot planche depuis 3 ans sur un concept neuf de résidence pour les personnes âgées Les seniors ont droit à une vie nouvelle Est-on obligé de finir sa vie en maison de retraite ou en résidence luxueuse ? Non. Annie Bécot a trouvé une autre solution. Un concept innovant qui pourrait bien faire ses premiers pas en Creuse. Séverine Perrier S on projet, Annie Bécot le couve depuis plus de trois ans. Son ambition ? Offrir « une vie nouvelle » aux seniors. À force d'entendre voisins et amis se poser les mê mes questions devant des pa rents âgés : « comment on va faire pour la maison de retraite ? Comment ça va se passer pour eux ? Comment on va payer ? », cette Creusoise aujourd'hui re traitée, a pris le taureau par les cornes. Un chez-soi sans être seul « Lorsqu'on a travaillé toute sa vie, élevé ses enfants, choyé ses petitsenfants, on a tous le droit à une vie nouvelle. Malheureu sement, aujourd'hui, ce n'est pas possible pour tout le mon de. » Oui, des maisons de retrai te existent tout comme des rési dences ultraluxueuses mais « comment on paie ? On vend sa maison alors qu'on a travaillé toute sa vie pour se la payer ? Et on se retrouve tout seul dans une chambre ? ». Oui, on peut aussi favoriser le maintien à do micile mais « quand l'aide à do micile est repartie et qu'on fer me ses volets, on se retrouve aussi tout seul ». d'ailleurs. Ne seraitce déjà que pour trouver le terrain nécessai re (entre 10.000 et 12.000 m 2 ). « Il y a combien de terrains de foot qui aujourd'hui ne servent plus à rien ? » Une première résidence à Clugnat ? Ce projet, qu'Annie couve de puis trois ans, est aujourd'hui sur la bonne pente. Oui, elle en a « traversé des périodes de doute » mais jamais elle n'a « rencontré une seule personne qui ait trouvé ça nul ». « Plu sieurs maires creusois se sont montrés très intéressés mais le premier à s'être manifesté, c'est celui de Clugnat. » Clugnat, pe tit bourg d'à peine 700 habi tants, pourrait bien être en effet la première commune à avoir une résidence Habitat Loisirs Seniors. « Le projet avance bien », confie Annie Bécot. D'autant mieux que depuis le mois d'août, le concept a pris de l'ampleur : les logements de la résidence pourraient bénéfi cier du label HS2 (lire par ailleurs). ■ ■ INFO PLUS Alors Annie Bécot a inventé "SA" solution. Une résidence composée d'appartements d'une cinquantaine de m 2 , inté grés dans un ensemble compre nant coursive et parties com munes. Chaque logement, accessible à la propriété comme à la simple location, « sera meu blé à la convenance des rési dents : ils pourront ainsi con server leur mobilier et donc leurs repères. Dans chaque rési dence, il devrait y avoir entre 40 ANNIE BÉCOT. Cette Creusoise veut offrir de nouvelles perspectives aux seniors. MICHÈLE DELPY et 60 logements individuels et un logement familial pour un couple qui assurera confort, bienêtre et animation pour tous les résidents : un gage de sécurité puisque ce couple sera référent en cas de besoin ou d'urgence et assurera également le gardiennage de la propriété ». rasse, parc, terrain de pétanque, aire de jeux, jardins potagers…). Quant à la coursive, « elle sera aménagée comme un lieu de rencontres, permettant de circu ler et de se rendre dans les sal les communes sans passer par l'extérieur ». Du côté des parties commu nes : un espace accueildétente lecture, une salle de restaura tion, une salle d'animation et un espace nature aménagé (ter Un concept qu'Annie a déposé à l'INPI (Institut national de la propriété industrielle), présenté à l'Élysée via le maire de Tulle, Bernard Combes, mais aussi à plusieurs maires de Creuse et Appartements. Ils seront vendus en VEFA (vente en état futur d'achèvement), sur plans. Dans le cas d'une acquisition, le bien acquis reviendra aux héritiers. Quant au prix, il « sera bien inférieur au prix des établissements existants, en fonction du nombre d'appartements ». Chaque résident aura également la possibilité de choisir librement les services auxquels il souhaite adhérer. Deux amies qui veulent « mettre la Creuse sur la carte du monde » Une Creusoise, née à Chambonsur-Voueize, qui porte un projet lié au bien-être des seniors : c'est le profil d'Annie Bécot. beaucoup de temps ensemble quand on était petites ». Puis le temps a passé. Chacune a mené sa vie et sa carrière. Mais c'est aussi celui de Ghis laine Alajouanine, dont nous avions présenté le concept HS2 (Haute Sécurité Santé) dans no tre édition du 16 août dernier (consultable sur lamontagne.fr.) L'histoire aurait pu s'arrêter là, sur ces quelques points com muns. Mais en lisant cet article, Annie Bécot a reconnu une amie d'enfance : « mon père travaillait dans l'entreprise du père de Ghislaine. On passait Une résidence labellisée HS2 Quarante ans plus tard, les deux amies se sont alors retrou vées. « Je suis allée voir Ghislai ne à Paris, chez elle : c'est com me si on s'était quittées la veille. Je lui ai parlé de mon projet, on a parlé du sien… » Et le week end de retrouvailles a vite dé bouché sur une volonté com mune. « Chaque résidence Habitat Loisirs Seniors sera équipée du kit SOS mis au point par Ghislaine, détaille Annie Bé cot. C'est une valise de télémé decine qui, grâce à des cap teurs, permet d'établir des paramètres médicaux afin d'ob tenir un premier diagnostic à distance. Grâce à cet équipe ment, les logements pourront être labellisés HS2. » Soit une GHISLAINE ALAJOUANINE. Cette Creusoise, née elle aussi à Chambon-sur-Voueize, est une pionnière en télémédecine. sécurité de plus pour les rési dents et un concept révolution naire dont le département pour rait bien être le premier à bénéficier. « Avec Ghislaine, on a dit qu'on voulait mettre la Creuse sur la carte du monde », confie Annie. ■ ■ INFO PLUS Pratique. Pour plus de renseignements sur les résidences Habitat Loisirs Seniors, contacter Annie Bécot au 06.48.17.87.83. Creuse	<urn:uuid:4643db09-379c-46c3-9dcc-d4f0768588fa>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	7,491
Human Journals Review Article August 2021 Vol.:22, Issue:1 © All rights are reserved by Sowmya Prodduturi et al. A Review on Polymeric Nanoparticles Targeting Lung Cancer Sowmya Prodduturi 1 , Hari Hara Rao Gujjar 1 , G. Satya Bharathi Jyothi 1 , Nawaz Mahammed 2 , Swathi Gadiraju 1 , M. Mohan Varma 3 , Ashok Thulluru 1 * 1Dept. of Pharmaceutical Quality Assurance, Shri Vishnu College of Pharmacy (Autonomous), Vishnupur, Bhimavaram-534 202, W. G. Dist., A. P., India. 2 Dept. of Pharmaceutical Quality Assurance, Raghavendra Institute of Pharmaceutical Education and Research (Autonomous), K. R. Palli Cross, Chiyyedu-515 721, Anantapur Dist., A. P., India. 3Dept. of Pharmaceutics, Shri Vishnu College of Pharmacy (Autonomous), Vishnupur, Bhimavaram-534 202, W. G. Dist., A. P., India. Submitted: 25 July 2021 Accepted: 31 July 2021 Published: 30 August 2021 www.ijppr.humanjournals.com Keywords: Lung cancer, chemotherapy, radiotherapy, polymeric nanoparticles, and biocompatibility ABSTRACT Lung cancer is one of the emerging diseases that contribute heterogeneously to an increased worldwide mortality rate. As it is silently established inside the lung, diagnosis at early stages is slightly difficult and often difficult to handle, leading to patient mortality. Even after increased progress in understanding the physiology of lung cancer, development in early detection, cancer treatment, and resistance development mechanisms, the survival rate and output continued to stay low for several patients. In the treatment of lung cancer, numerous surgical and nonsurgical therapeutic techniques are used, including photodynamic therapy, radiotherapy, and chemotherapy. Most of these methods, however, are expensive, complicated, and have no patient compliance. Chemotherapy, which is widely used in cancer treatment, is associated with the lack of specific tumor targeting and minimal drug solubility, resulting in an inadequate quantity of the drug reaching the tumor site. To overcome these chemotherapy-related demerits, polymeric nanoparticles offer new opportunities for selective drug delivery to fight lung cancers. Biodegradability, biocompatibility, nontoxicity, sustained circulation and a broad payload range of a therapeutic agent are the main characteristics of this system. In this study, we reviewed polymeric nanoparticles used through selective drug delivery and inhalable nanobased drugs for the treatment of lung cancers. In addition, it explores promising strategies in this emerging area. INTRODUCTION: Cancer is an evolving global issue to counter the fact that it is the world's next big cause of death (secondary to cardiovascular diseases). 1 The term cancer refers to cell diseases that suggesting unregulated proliferation, dedifferentiation (anaplasia), invasiveness, and metastasis potential (outspread to distant parts of the body). 2-4 The most commonly diagnosed cancers globally are lung cancer (attributing 11.6 % of the total number of cases, with an estimated 1.69 million deaths), breast cancer (10.9 %) and colorectal cancer (9.7 %), and the most prevalent type of cancer that leads to death is lung cancer (18.4 % of the total), stomach cancer (9.7 %) and liver cancer (9.2 % of the total). 5 Lung cancer is a diverse disease that results in the development of genetic and epigenetic changes in the epithelium of the lungs. 6 Almost all tumors are the result of continual exposure to tobacco smoke. 7-8 Lung cancer is mainly graded into non-small cell lung cancer (NSCLC) and small cell lung cancer, based on therapeutic and clinical aspects (SCLC). About 85 % among them are NSCLC, and the rest (15 %) are SCLC. 3 Recent carcinoma therapies also induce harmful long-term and short-term side effects, including cardiotoxicity, ulcers, nausea, and increased probability of developing other cancers, cytotoxicity to healthy cells, and can also cause a wide range of degenerative diseases. Direct delivery of chemotherapy to pulmonary tissues may result in toxicity, poor delivery performance, multidrug resistance, and severe side effects, as selective delivery to cancer cells is not permitted. 9 To curb these high mortality and morbidity statistics, novel, harmless and efficient therapies are therefore urgently needed. To increase the solubility and therapeutic effects of poorly water-soluble chemotherapeutics, nanotechnology has been used. In addition to enhancing the therapeutic efficacy of chemotherapeutic drugs, nanotechnology also reduces unspecific cytotoxicity, facilitates targeted delivery, sustained release of the drug, and inhibits drug resistance. 10, 11 Polymeric nanoparticles are the type of colloidal sub-micron pieces in which the various polymers are used to encapsulate the drug. These polymeric nanoparticles are used to target particular cancer cells or polymer nanoparticles by binding the ligand to them. Poly (glycolic acid) (PGA), poly (lactide-coglycolide) (PLGA), poly (lactic acid) (PLA), poly(ε-caprolactone) (PCL), polyacrylic acid, chitosan, etc. are widely used polymers in the preparation of nanoparticles. Due to their regulated and sustained release properties and biocompatible nature, these polymers have become prominent. 10-13 In the treatment of lung cancer, polymeric nanoparticles have positive outcomes. Polyethylene-glycol-modified polylactic acid (PEG-PLA) taxane-loaded nanoparticles have greatly enhanced chemoradiation therapy in both in vitro and in vivo (A549 lung tumor xenograft model). 14 Different types of lung cancers are depicted in Figure No .1. 15 CONVENTIONAL LUNG CANCER TREATMENTS AND THEIR LIMITATIONS: a. Surgery: In almost 20 % of NSCLC cases, early-stage I and II and selected patients with stage IIIA, surgery is the favored alternative for cancer treatment. 16 Surgery can enhance outcomes during the early stages of lung cancer in combination with chemotherapy and radiation therapy. It is an operating procedure to remove the tumor physically if the tumor is not resettable. The health status of patients is very important to decide whether they can handle the procedure or not. Initially, testing to confirm the existence of NSCLC begins, and then further studies are conducted to examine the stage and location of the tumor to determine whether it has spread to the degree that surgical operations will not cure the disease. CT scans and positron emission tomography are commonly performed for assessment. The minimally invasive procedures are pneumonectomy, video-assisted thoracoscopic surgery (VATS), and VATS lobectomy, for lung cancer surgery, these are rarely done for the removal of the entire lung. 17 b. Radiation Therapy: By destroying their DNA with the aid of energy beams associated with high power, the main purpose of radiation therapy is to kill cancer cells. NSCLC patients who are made unavailable for surgery are often preceded by curative-intention chemotherapy. In addition, patients who do not respond to operation or chemotherapy, such as NSCLC in stage IV, become part of palliative care. The most popular method of intervention that is used for lung cancer is external-beam radiation therapy. This can be either radiosurgery which involves very few high-focused doses of radiation therapy fractionated over long periods involving low doses. Stereotactic ablative body radiotherapy (SABRT) is an innovation in external beam radiation therapy, where high-dose radiation is reliably administered within the body to an extracranial target. A single dose or a few fractions may be used to do this. 18 c. Chemotherapy: The usage of drugs became a vital part of treating lung cancer, i.e. chemotherapy, to kill cancer cells. This improves survival and is the first line of treatment in advanced NSCLC, enabling the patient to tolerate/resist treatment. 19 The main treatment for advanced NSCLC patients that are inadequate for surgery is chemotherapy, frequently accompanied by radiation therapy. A single drug or a combination of medicines in cycles, along with recovery, is required for the treatment. The duration of rest or rehabilitation, given that the medication works on days or weeks after the first delivery, allows body control. However, in certain cases, chemotherapeutics are prescribed daily. Drugs frequently used in chemotherapy for the treatment of lung cancer include carboplatin (Para platinum), cisplatin (Platinum-AQ or Platinum), docetaxel (Taxotere), etoposide, cisplatin-containing gemcitabine hydrochloride (Gemzar), cisplatin-containing paclitaxel, paclitaxel albumin stabilized formulation of nanoparticles (Abraxane, also known as albumin-containing paclitaxel or nab-paclitaxel) (Navelbine). Sometimes, when combination therapy is needed, cisplatin or carboplatin plus an extra drug is used. The first-line treatment of stage IV NSCLC is cytotoxic combination therapy. In the case of advanced lung cancer, initial chemotherapy does not normally work for the use of a single chemotherapy medication such as Docetaxel, Pemetrexed, following either immunotherapy or targeted therapy. 20 d. Photodynamic Therapy (PDT): In Comparison with other treatment approaches. PDT is an innovative trend for effective and efficient cancer treatment, having several advantages. PDT is economic and reduces the need for regular and long-term treatment. The firstgeneration photosensitizer is Porfimer sodium, which is commonly used for the diagnosis of lung cancer. Most PSs show autofluorescence, making it easy to monitor and observe absorption within the body. The organic photosensitive agent, the PDT, is (Porphyrin, Texaphyrin, and Chlorine). When the photosensitizers are introduced with the aid of the external light with a particular wavelength into the particular site, they elevate to excite to the ground state. It remains in the field triplet state where oxygen plays a major role. Oxygen is more highly reactive because of this singlet, which helps to kill the cancer cells. Further, PDT can be monitored by light near-infrared (NIR) radiation; PS can be radiated and the drug released once in the area of interest of the tumor, thereby minimizing toxicity to normal tissues. 21 POLYMERS USED IN POLYMERIC NANOPARTICLES: a. Polyethylene Glycol (PEG): Polyethylene glycol (PEG) is used to enhance the solubility of water-insoluble cancer drugs. Conjugation with PEG has modified the nanoparticle surface of hydrophobic drugs. The positive impacts of conjugation are improved solubility, extended circulation time, and targeting of specific cancer cells through improved permeation and retention (EPR) effects. The conjugation approaches associated with PEG are of two generations: 1. First-generation, chemically known as randomization PEGylation and 2. Second-generation, or targeted approach; (i.e., site-specific PEGylation). 22 b. Poly-lactic acid (PLA): PLA is used in the supply of drugs and tissue engineering due to its slow degradation and fast processing. It is commonly synthesized in two forms, lactic acid poly-condensation as well as lactide ring-opening polymerization, with 2 stereoisomers (i.e., D-and L-lactic acids) that are optically active, it is possible to obtain four different polymers, including one homopolymer. 23 c. Poly (lactide-co-glycolide) (PLGA): PLGA is a lactide and glycol ideal copolymer that involves polymerization with ring-opening. It blends the properties of each of these monomers, because of the presence of both polys (lactide-co-glycolide) PLA and PGA (PLGA). The PLGA characteristics can be changed by modifying the PLA and PGA ratios. Few parameters can be customized, such as degradation period, time of retention, pH solubility, and temperature. PLGA's sol-to-gel properties allow scientists to explore its potential. 24 d. Polyalkyl cyanoacrylate (PACA): The biggest challenge to cancer management is the cellular resistance of many lipophilic medications. Unique pathways born at the tumor site may be involved in the cellular resistance theory or may have been associated at the action site with drug problems. Nano-sized particles of poly alkylic cyanoacrylate (PACA) overcome the multidrug-resistance (MDR) phenomenon at both non-cellular and cellular locations. Currently, in phase II trials, PACA nanoparticles are in usage. PACA nanoparticles with charged DOX display the greatest susceptibility to cancers in contrast to PLGA, PCL, and various other nanoparticles with charged doxorubicin (DOX). 22 e. Poly (ε-caprolactone) (PCL): It is indeed one of the polyester sequence polymers that consist of repeating units of hexanoate. PCL is formulated by polycondensation of 6hydroxyhexanoic acid. The PCL is slow to degrade, and the time for degradation is up to several months, particularly in comparison with certain other polyesters such as PLA, PGA, and PLGA sequence polymers. PCL is therefore commonly used for the controlled release of various biomedicines and certain other chemotherapeutic agents. 22 f. Chitosan: It is a randomly distributed cationic, biodegradable, and non-toxic polysaccharide of (1,4)-linked N-acetyl-D-glucosamines and D-glucosamines. Different types of chitosan nanoparticles and their derivatives are prepared for tumor treatment. Examples include chitosan-modified bile acid, PEGylated chitosan, chitosan liposomes, and many others. 25 Chitosan-based nanomaterials are unique carriers for the targeted delivery of chemotherapeutics at the precise target site. Successful cancer therapy requires effective continuous delivery of tumor tissue for an extended period, which is done by using modified chitosan nano vehicles. 24 g. Albumin: It is involved in aggressive targeting as well as passive targeting. The entire pharmacokinetic profile of anticancer agents is modulated by the extraordinarily long halflife of albumin. Due to the versatility in its chain, Albumin also displays the EPR effect. 20 h. Gelatin: It is one of the most extensively used polymers in the production of polymericbased nanoparticles. The biodegradability and biocompatibility of gelatin nanoparticles are the major benefits of gelatin nanoparticles above other polymeric nanoparticles. For the processing of gelatin nanoparticles, the water-oil emulsion method is employed frequently. Compared to the traditional formulation of the medication, gelatin nanoparticles demonstrate regulated release. 26 Currently marketed polymeric nanoparticles targeting lung cancer, their mechanism of action, and common side effects are mentioned in Table No. 1. Table No. 1: Marketed polymeric nanoparticles targeting lung cancer, their mechanism of action, and common side effects INHALABLE NANOPARTICLES (INPS) BASED LUNG CANCER THERAPY: a. Polymeric nanoparticles: In recent times, the delivery of chemotherapeutics by inhalable nanocarriers has attracted increasing interest owing to its ability to interact closely with drugs and continue to maintain their release, along with their capability to target cancer tissues in the lungs. They can also be converted into aerosols efficiently, and nebulization forces can withstand extremely high resistance. 31 b. Gene delivery: Polymeric nanocarriers are less harmful, non-immunogenic, extremely stable at normal room conditions, also convenient for the huge production process, hence acts as a substitute to viral vectors for gene delivery purposes. The most frequently used polymer i.e., polyethyleneimine (PEI) since it promotes the absorption and endo-lysosomal escape of polyplexes within the gene delivery. In addition, its positive burden enables the fusion with the phospholipids, which are loaded negatively, and in turn improve transfection. Depending upon the molecular weight and structure, the efficiency of PEI is affected in terms of cytotoxicity. 31 c. Co-delivery of drugs and genes: Polymer-based nanoparticles were being used in the delivery of respiratory drug and gene compositions. The combined effect of drug and gene delivery showed delayed drug tolerance, less toxic effects, and synergistic effects. Medicines are normally polymer-conjugated or stuck (PEI). Electrostatic interaction complicates the genes. Cis-aconite anhydride and tert-Butyl carbamate have been used as pH sensible linkers to facilitate the release of pH-responsive polyplex chemotherapy. A Schematic diagram of pulmonary delivery of polymer-based nanoparticles for the treatment of lung cancer is represented in Figure No. 2. 32 RATIONALE FOR DEVELOPMENT OF INHALABLE NANOPARTICLES (INPS) BASED LUNG CANCER THERAPY: a. Size of particles: Nano-sized particles are known to be effective in treating cancer. A critical function is played in assessing the efficacy of the treatment-specific spectrum of particle size, while the organ may remove some, or an alveolar macrophage may engulf some of them. Nanoparticles with a particle size of less than 10 nm, for example, are likely to be removed via the reticuloendothelial system (RES), i.e., the glomerular capillary of the lymph nodes, spleen, liver, and kidney. Whereas nanoparticles ranging more than 100 nm were cleared by macrophages within the alveoli. 32 b. Enhanced permeability and retention: The preservation of the active ingredient within affected cancer cells using tumor lymphatic drainage plays an important role concerning the EPR effect. Considering the vascular cut-off pore with vasculature tumor size varying from 10 nm to 1000 nm depending on the form and stage of cancer, it was shown that there are certain variations between tumors and healthy cells. Whereas ordinary vascular cells have particle permeability of less than 2 nm. At a particle size of 10 - 100 nm, a targeted tumorbased animal model was found to be successful. 32 c. Surface properties: The pharmacokinetics of the anti-cancer medication in tumor cells affects nanoparticles' superficial properties. Ingestion by phagocytosis with macrophages could be avoided by coating hydrophilic polymer layers like polyethylene oxide, polyethylene, and poloxamine. It was noted that tumor cells with higher binding activity between tumor cells and particles could easily penetrate nanoparticles with positive charges. In addition, zeta potential values above ± 30 mV are substantially improved by the stability of suspended nanoparticles, while particle aggregations are reduced. 32 ADVANTAGES AND APPLICATIONS OF POLYMERIC NANOPARTICLES IN THE TARGETED DRUG DELIVERY FOR LUNG CANCER THERAPY: * Nanoparticles have many drug delivery benefits, including two important characteristics: small size and the use of biodegradable materials. Due to its small size, inflammatory sites such as the intestinal tract and liver can penetrate through microcapillaries, tumors, or endothelium. Due to its well-suited intravenous drug delivery, NPs has many advantages over large micro particles. 33 * Several formulations and medications are being used in the therapy of pulmonary tumors including anti-cancer drugs, nucleic acids, cellular immunity activators, antibodies, pharmaceutical combinations, the colony-stimulating factor of granulocyte-macrophage, and human recombinant inhalation interleukin-2; screened for clinical authorization. 34-36 * In terms of biocompatibility, amphiphilic block copolymer-based NPs have been stated that hydrophobic anticancer drugs are readily trapped with high trapping efficiency into the center of these NPs and protect against enzymatic degradation, but due to the acidic environment, the drug is mostly released within the tumor tissues. To resolve scale-up, reproducibility, and cost concerns, natural polymers such as albumin and gelatine play an important role and are more preferable. 37 * One of the benefits of pegylated / glycopegylated PNPs is that they have a longer shelf life to be able to produce loaded drugs at a lower frequency. The PGLA-conjugated nanodrug Opaxio was used as maintenance therapy and as the FDA-approved radiosensitizer for non-small-cell lung cancer (NSCLC) treatment. 37 * Cellular therapy, drug delivery, immunoassay, and magnetic resonance imaging contrast enhancement, are applications for iron oxide nanoparticles. 38 As one of the applications for targeted drug delivery, magnetic nanoparticles prepared by coacervation using Poly(L-lysine) microspheres are characterized. 39 * The use of biodegradable materials (PLGA and PLA) in the formulation of NP enables the sustained release of drugs within the target site, particularly effective for intracellular target drugs, for days or even weeks. 40 CHALLENGES AND LIMITATIONS INVOLVED IN DRUG DELIVERY OF POLYMERIC NANOPARTICLES TO LUNG CANCER THERAPY: * It is not free of restrictions, considering various applications in nanomedicine for cancer therapeutics over traditional therapeutic strategies. Another downside is the occurrence of unintended NP encounters within the body that lead to unforeseen effects, such as unwanted penetration into the blood-brain barrier (BBB). It is important to select efficient and suitable targeting ligands for selective tumor targeting, while certain surface proteins present in normal cells are overexpressed in most cancers, which does not guarantee selectivity. The manufacture of nano-drugs on a large scale is another barrier. 41 It seems to be a challenging task to resolve these challenges, but it can be made possible by targeted efforts. * Drug-delivery nanotechnology and the advancement of nano carrier-based systems as an alternative technology to resolve the gaps are somehow the reach and obstacle for researchers around the globe. One of the challenges is the safe operation issues associated with nanocarriers, which should be carefully evaluated before a trial. Nanocarriers have proven to be an effective therapeutic modality for therapeutic intervention for clinical oncology. * Despite enormous developments such as passive targeting, leaky vasculature extravasation has always been the primary mechanism on which cancer-targeting depends. The key difficulty lies in the tiny size of particles in the delivery of tumor-targeted drugs. 42 * By using new strategies such as cell surface-specific receptors, nanosystems in lung cancer or lung metastases display tremendous promise as a target to be scaled up for effective translation into clinical settings. One of the evolving routes specific to next-generation medicines is modulation of a specific gene or gene family function and promotion of new RNA family substances such as siRNAs, microRNA mimics (miR-Mimics), or ant miRNAs. 43 The various polymeric NPs targeting lung cancer under clinical trials are tabulated in Table No. 2). 44-47 Table No. 2: Polymeric NPs targeting lung cancer under clinical development CONCLUSION: In this review, we discussed different types of polymeric NPs utilized for delivering drugs to target tissues and organs, their specific activation against target cells, such as cancer cells, controlled delivery of anticancer agents, and their effective improvement towards therapeutic performance. 44 Due to the process of easy production, biodegradability, and biocompatibility polymeric NPs have been widely used as carriers. However, low investment and high cost of fabrication of targeted drug delivery systems decrease the use of NPS. Thus, an affordable method must be chosen to have the ability to scale up the procedure. Finally, polymeric NPs provide a good perspective for the treatment of cancer with high potential and advantage toward a traditional method but needs further studies in vivo and provide clinical standards. In the future multifunctional properties composed with a simple design of PNPs with complex features will be the subject of research. 45 ACKNOWLEDGEMENT: The authors are thankful to Sri. K.V. Vishnu Raju, Chairman-Sri Vishnu Educational Society (SVES) and Dr. B. V. Raju Foundation; Dr. Kumar V.S. Nemmani, Director and Dr. K.S. Nataraj, Principal, Shri Vishnu College of Pharmacy (Autonomous), Vishnupur, Bhimavaram, Andhra Pradesh, India for providing the required resources and being constant support n bringing out this review work. REFERENCES: 1. Woodman C, Vundu G, George A, Wilson CM. Applications and strategies in nanodiagnosis and nanotherapy in lung cancer. Sem in Cancer Biol. 2021; 69: 349-64. 2. Muhammad Raza Shah, Muhammad Imran, Shafi Ullah. Nanocarrier-based targeted pulmonary delivery: novel approaches for effective lung cancer treatment.Nanocarriers for Cancer Diagnosis and Targeted Chemotherapy. 2019; 6:129-61. 3. Parvarish Sharma, Meenu Mehta, Daljeet Singh Dhanjal, Simran Kaur, Gaurav Gupta, Harjeet Singh, Lakshmi Thangavelu, S. Rajeshkumar, Murtaza Tambuwala, Hamid A. Bakshi, Dinesh Kumar Chellappan, Kamal Dua, Saurabh Satija. Emerging Trends in the novel drug delivery approaches for the treatment of lung cancer. Chemico-Biological Interactions. 2019;309(108720):1-10. 4. HL Sharma, KK Sharma.Anticancer drugs.In Principles of Pharmacology. Paras Medical Publisher.New Delhi. 2017; 3 rd ed: pp. 853-84. 5. Zhan J, Zhu X, Guo Y, Wang Y, Wang Y, Qiang G, Niu M, Hu J, Du J, Li Z, Cui J, Ma B, Fang W, Zhang H. Opposite role of Kindlin-1 and Kindlin-2 in lung cancers. PLoS One. 2012; 7(11): e50313. 6. Nabila Morshed, Nishat Jahan, and Diandra Elizabeth Penheiro. Polymeric Nanoparticles for Targeted Delivery in Cancer Treatment: An Overview. International Journal of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences. 2018;52(1):101-11. 7. Dionysios Spyratos,Paul Zarogoulidis,Konstantinos Porpodis,Kosmas Tsakiridis,Nikolaos Machairiotis,Nikolaos Katsikogiannis, Ioanna Kougioumtzi,Georgios Dryllis,Anastasios Kallianos,Aggeliki Rapti, Chen Li, and Konstantinos Zarogoulidis. Occupational and environmental causes of lung cancer. Journal of Thoracic Disease. 2013; 5(Suppl 4): S440-S445. 8. Se´bastienCouraud, Ge´rard Zalcman, Bernard Milleron, Franck Morin, Pierre-Jean Souquet. Lung cancer in never smokers - A review. European Journal of Cancer. 2012;48(9): 1299-1311. 9. F. Bray, J. Ferlay, I. Soerjomataram, R.L. Siegel, L.A. Torre, A. Jemal, Global cancer statistics 2018: GLOBOCAN estimates of incidence and mortality worldwide for 36 cancers in 185 countries.CA: A Cancer Journal for Clinicians. 2018; 68:394-424. 10. B. Gorain, H. Choudhury, M. Pandey, P. Kesharwani, M.M. Abeer, R.K. Tekade, Z. Hussain. Carbon nanotube scaffolds as emerging nanoplatforms for myocardial tissue regeneration: a review of recent developments and therapeutic implications. Biomedicine and Pharmacotherapy. 2018;104:496-508. 11. A. Jain, G. Sharma, G. Ghoshal, P. Kesharwani, B. Singh, U.S. Shivhare, O.P. Katare. Lycopene loaded whey protein isolate nanoparticles: An innovative endeavor for enhanced bioavailability of lycopene and anticancer activity. International Journal of Pharmaceutics. 2018;546 (1-2): 97-105. 12. C. Schaal and S.P. Chellappan. Nicotine-mediated cell proliferation and tumor progression in smokingrelated cancers.Molecular Cancer Research. 2014;12(1):14-23. 13. A. Wicki, D. Witzigmann, V. Balasubramanian, J. Huwyler. Nanomedicine in cancer therapy: challenges, opportunities, and clinical applications.Journal of Controlled Release. 2015; 200:138-57. 14. Johnson P, Federico M, Kirkwood A, Fosså A, Berkahn L, Carella A, d'Amore F, Enblad G, Franceschetto A, Fulham M, Luminari S, O'Doherty M, Patrick P, Roberts T, Sidra G, Stevens L, Smith P, Trotman J, Viney Z, Radford J, Barrington S. Adapted Treatment Guided by Interim PET-CT Scan in Advanced Hodgkin's Lymphoma. The New England Journal of Medicine. 2016;374(25), 2419-29. 15. E. Bender. Epidemiology: the dominant malignancy.Nature. 2014; 513: S2-S3. 16. Scott WJ, Howington J, Feigenberg S, Movsas B, and Pisters K. American College of Chest Physicians. Treatment of non-small cell lung cancer stage I and stage II: ACCP evidence-based clinical practice guidelines (2 nd edition). Chest. 2007; 132(3 Suppl):234S-242S. 17. Pisters KM, Evans WK, Azzoli CG, Kris MG, Smith CA, Desch CE, Somerfield MR, Brouwers MC, Darling G, Ellis PM, Gaspar LE, Pass HI, Spigel DR, Strawn JR, Ung YC, Shepherd FA. Cancer Care Ontario; American Society of Clinical Oncology. Cancer Care Ontario and American Society of Clinical Oncology adjuvant chemotherapy and adjuvant radiation therapy for stages I-IIIA resectable non small-cell lung cancer guideline. J Clin Oncol. 2007; 25(34): 5506-18. 18. Hung-Yen Lee, Kamal A Mohammed, and Najmunnisa Nasreen. Nanoparticle-based targeted gene therapy for lung cancer. American Journal of Cancer Research.2016; 6(5): 1118-34. 19. Prashant Kesharwani. Nanotechnology-Based Targeted Drug Delivery Systems for Lung Cancer, In Nanocarrier-based targeted pulmonary delivery: Novel approaches for effective lung cancer treatment edited by Prashant Kesharwani. Academic Press, Cambridge. 2019; 1 st ed: pp. 217-47. 20. Khan, W., Ansari, V. A., Hussain, Z., and Siddique, N. F. Nanoemulsion: A Droplet Nanocarrier System for Enhancing Bioavailability of Poorly Water-Soluble Drugs. Research Journal of Pharmacy and Technology. 2018; 11(11): 5191-96. 21. Rebecca L. Siegel, Kimberly D. Miller, and Ahmedin Jemal. Cancer Statistics.CA: A Cancer Journal for Clinicians. 2018;68:7-30. 22. Rodriguez E and Lilenbaum RC. Small cell lung cancer: past, present, and future. CurrentOncologyReports 2010; 12(5): 327-34. . 23. Bapat RA, Chaubal TV, Joshi CP, Bapat PR, Choudhury H, Pandey M, Gorain B, Kesharwani P. An overview of the application of silver nanoparticles for biomaterials in dentistry. Mater Sci Eng C Mater Biol Appl. 2018; 91: 881-98. 24. Jung J, Park SJ, Chung HK, Kang HW, Lee SW, Seo MH, Park HJ, Song SY, Jeong SY, Choi EK. Polymeric nanoparticles containing taxanes enhance chemoradiotherapeutic efficacy in non-small cell lung cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys. 2012; 84(1): e77-83. 25. Panyam J and Labhasetwar V. Biodegradable nanoparticles for drug and gene delivery to cells and tissue. Adv Drug Deliv Rev. 2003; 55(3): 329-47. 26. Krishna R and Mayer LD. Multidrug resistance (MDR) in cancer. Mechanisms, reversal using modulators of MDR, and the role of MDR modulators in influencing the pharmacokinetics of anticancer drugs. Eur J Pharm Sci. 2000; 11(4): 265-83. 27. http://www.bccancer.bc.ca/drug-database-site/Drug%20Index/Paclitaxel_monograph.pdf 28. Ruiz-Ceja KA and Chirino YI. Current FDA-approved treatments for non-small cell lung cancer and potential biomarkers for its detection.Biomed Pharmacother. 2017; 90: 24-37. 29. Rittmeyer A, Barlesi F, Waterkamp D, Park K, Ciardiello F, von Pawel J, Gadgeel SM, Hida T, Kowalski DM, Dols MC, Cortinovis DL, Leach J, Polikoff J, Barrios C, Kabbinavar F, Frontera OA, De Marinis F, Turna H, Lee JS, Ballinger M, Kowanetz M, He P, Chen DS, Sandler A, Gandara DR. OAK Study Group. Atezolizumab versus docetaxel in patients with previously treated non-small-cell lung cancer (OAK): a phase 3, open-label, multicentre randomized controlled trial. Lancet. 2017; 389(10066), 255-65. 30.http://www.bccancer.bc.ca/chemotherapy-protocols-site/Documents/Gynecology/GOCXCATB_Protocol.pdf 31. Abdelaziz HM, Gaber M, Abd-Elwakil MM, Mabrouk MT, Elgohary MM, Kamel NM, Kabary DM, Freag MS, Samaha MW, Mortada SM, Elkhodairy KA, Fang JY, Elzoghby AO. Inhalable particulate drug delivery systems for lung cancer therapy: Nanoparticles, microparticles, nanocomposites, and nanoaggregates. J Control Release. 2018; 269: 374-92. 32. Lipika Ray. Nanotechnology-Based Targeted Delivery systems for lung cancer. Polymeric NanoparticleBased Drug/Gene Delivery for Lung Cancer. 2019; 1(4): 77-93. 33. J. Panyam, V. Labhasetwar. Biodegradable nanoparticles for drug and gene delivery to cells and tissue. Adv. Drug Deliv. 2003; 55: 329-47. 34. E. Huland, A. Burger, J. Fleischer, P. Fornara, E. Hatzmann, A. Heidenreich, et al. Efficacy and safety of inhaled recombinant interleukin-2 in high-risk renal cell cancer patients compared with systemic interleukin-2: an outcome study, Folia Biologica-Praha. 2003; 49: 183-90. 35. O. Merimsky, E. Gez, R. Weitzen, H. Nehushtan, R. Rubinov, H. Hayat, et al. Targeting pulmonary metastases of renal cell carcinoma by inhalation of interleukin- 2.Ann. Oncol. 2004; 15: 610-12. 36. C. Posch, F. Weihsengruber, K. Bartsch, V. Feichtenschlager, et al. Lowdose inhalation of interleukin-2 bio-chemotherapy for the treatment of pulmonary metastases in melanoma patients, Br. J. Cancer. 2014; 110: 1427-32. 37. D. Bobo, et al., Nanoparticle-based medicines: a review of FDA-approved materials and clinical trials to date, Pharm. Res. 2016; 33 (10): 2373-87. 38. H.M. Redhead, S.S. Davis, L. Illum, Drug delivery in poly(lactide-coglycolide) nanoparticles surface modified with poloxamer 407 and poloxamine 908: in vitro characterization and in vivo evaluation, J. Control. Release. 2001; 70: 353-63. 39. Toprak MS, McKenna BJ, Waite JH, Stucky GD.Control of Size and Permeability of Nanocomposite Microspheres.Chem Mater 2007;19 (17): 4263-69. 40. H. Ge, Y. Hu, X. Jiang, D. Cheng, Y. Yuan, H. Bi, C. Yang, Preparation, characterization, and drug release behaviors of drug nimodipine-loaded poly(epsilon-caprolactone)-poly(ethylene oxide) poly(epsiloncaprolactone) amphiphilic triblock copolymer micelles, J. Pharm. Sci. 2002; 91: 1463-73. 41. Tran S, DeGiovanni PJ, Piel B, Rai P. Cancer nanomedicine: a review of recent success in drug delivery. Clin Transl Med. 2017; 6(1): 44. 42. I.K. Kwon, S.C. Lee, B. Han, et al., Analysis on the current status of targeted drug delivery to tumors, J. Contr. Release. 2012; 164 (2):108-14. 43. Landesman-Milo, D., Ramishetti, S., Peer, D.Nanomedicine as an emerging platform for metastatic lung cancer therapy. Cancer Metastasis. 2015; 34: 291-301. 44. E. Perez-Herrero, A. Fernandez-Medarde. Advanced targeted therapies in cancer: drug nanocarriers, the future of chemotherapy.Eur. J. Pharm. Biopharm. 2015; 93: 52-79. 45. C. Zavaleta, D. Ho, E.J. Chung. Theranostic nanoparticles for tracking and monitoring disease state.Slas Technol. 2018; 23 (3): 281-93. 46. Loutfy Madkour H. Nucleic Acids as gene Anticancer Drug Delivery Therapy. In Nanoparticle-based targeted drug delivery systems, edited by Loufty H. Madkour. Academic Press, Cambridge, 1969; 1 st ed: pp. 191-240. 47. http://clinicaltrials.gov/	<urn:uuid:e344185b-7f13-4461-8ff0-48e99e02e9dd>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	34,199
Document Page 1 of 22 Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 2 of 22 Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 3 of 22 Document Page 4 of 22 _ Debtor L TL Management LLC Name Case number (if known) _ 13. Debtor's estimation of available funds 14. Estimated number of creditors 15. Estimated assets 16. Estimated liabilities Check one: Iii Funds will be available for distribution to unsecured creditors. Ater any administrative expenses are paid, no funds will be available for distribution to unsecured creditors. 149 □ 5 0 - 9 9 □ 10 0 - 1 9 9 2 00 - 9 9 9 □ $ 0 - $5 0 , 0 0 0 □ $ 5 0 , 0 0 1 - $ 10 0 , 0 0 0 □ $10 0 , 0 0 1 - $ 50 0 , 0 0 0 D $ 50 0 , 0 0 1 - $ 1 m i lli o n □ $ 0 - $5 0 , 0 0 0 □ $ 5 0 , 0 0 1 - $ 10 0 , 0 0 0 □ $ 10 0 , 0 0 1 - $ 5 0 0 , 0 0 0 D $ 5 0 0 , 0 0 1 - $ 1 m illi o n □ 1 , 0 0 0 - 5 , 00 0 0 5 , 0 0 1 - 1 0 , 0 0 0 0 1 0 , 0 0 1 - 2 5 , 0 0 0 D $ 1 , 0 0 0 , 0 0 1 - $ 10 m i ll i o n $ 10 , 0 0 0 , 0 0 1 - $ 5 0 m i lli o n D $ 50 , 0 0 0 , 0 0 1 - $ 10 0 m i ll i o n $ 1 0 0 , 00 0 , 0 0 1 - $ 50 0 m i l l i o n $ 1 , 00 0 , 0 0 1 - $ 10 m i ll i o n $ 10 , 0 0 0 , 0 0 1 - $5 0 m i lli o n D $ 5 0 , 00 0 , 0 0 1 - $ 1 0 0 m i lli o n D $10 0 , 0 00 , 0 0 1 - $50 0 m i lli o n Iii 2 5 , 00 1 - 5 0 , 0 0 0 □ 5 0 , 0 0 1 - 1 0 0 , 0 0 0 More than 100,000 D $ 5 0 0 , 000 , 00 1 - $ 1 b i ll i o n Iii $ 1 , 000 , 0 0 0 , 0 0 1 - $ 1 0 b i lli o n □ $ 10 , 0 0 0 , 0 0 0 , 00 1 - $5 0 b il li o n D More than $50 billion □ $ 50 0 , 0 0 0 , 0 0 1 - $ 1 b i ll i o n Iii $ 1 , 0 0 0 , 00 0 , 0 0 1 - $ 10 b i ll i o n □ $ 10 , 000 , 0 0 0 , 0 0 1 - $5 0 b i lli o n D More than $50 billion Request for Relief, Declaration, and Signatures WARNING--Bankruptcy fr au d i s a s e r i o u s c r i m e . M a k i n g a f a l s e s t a t e m e n t i n c o nn e c t i o n w i t h a b a n k r u p t cy c a s e c a n r e s u l t i n fi ne s u p t o $ 5 0 0 , 0 0 0 o r i m p r i s o n m e n t fo r u p t o 2 0 y e a r s , o r b o t h . 18 U. S . C . §§ 1 5 2 , 1 34 1 , 1 5 1 9 , a n d 3 5 7 1 . 11. Declarationand signatureof authorizedrepresentativeof debtor The debtor requests relief in accordance with the chapter of title 11, United States Code, specified in this petition. I have been authorized to file this petition on behalf of the debtor. I have examined the information in this petition and have a reasonable belief that the information is true and correct. Ideclareu nd e r p e n a l t y o f • t h a t th e fo r e g o i n g i s t r u e a n d c o r r e c t. 1O 1 * Executedon MM /0 X-----,--F ------'-- --------- _ Jo _ h _ n _K _ . K _ im of authorizedrepresentative of debtor Printed name hief Legal Officer Document Page 5 of 22 Document Page 7 of 22 SECRETARY'S CERTIFICATE October 14, 2021 John K. Kim, in his capacity as Secretary of LTL Management LLC, a North Carolina limited liability company (the "Company"), hereby certifies that (1) the resolutions attached hereto as Exhibit A (the "Resolutions") are a complete and accurate copy of the resolutions adopted on October 14, 2021 by the board of managers of the Company related to the authorization of the Company to file a voluntary petition for relief under chapter 11 of title 11 of the United States Code in the United States Bankruptcy Court for the Western District of North Carolina (the "Chapter 11 Case") and (2) all the Resolutions are in full force and effect and are all the resolutions adopted in connection with the filing of the Chapter 11 Case as of the date hereof. [SIGNATURE PAGE FOLLOWS] Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 8 of 22 IN WITNESS WHEREOF, the undersigned has executed and delivered this certificate as of the date first written above. LTL MANAGEMENT LLC, a Nortj_1 Carz;ina l t: d , li o/11: y company By: ,\ 'L me: John K. Kim " t le - : . J Secretary Document Page 9 of 22 EXHIBIT A Resolutions LTL MANAGEMENT LLC Resolutions October 14, 2021 Chapter 11 Filing WHEREAS, the board of managers (the "Board") of LTL Management LLC, a limited liability company organized and existing under the laws of the State of North Carolina (the "Company") has: (1) carefully reviewed the materials and other information presented by the management and the advisors of the Company regarding the Company's talc-related liabilities, and other relevant information; (2) thoroughly evaluated the Company's strategic alternatives, including a possible bankruptcy filing; (3) conferred with the Company's management and advisors regarding these matters; and (4) determined that the filing of a voluntary petition for relief under chapter 11 of title 11 of the United States Code (the "Bankruptcy Code") is in the best interests of the Company and its stakeholders; and NOW, THEREFORE, BE IT RESOLVED, that in the judgment of the Board, it is desirable and in the best interests of the Company, its creditors and other interested parties that the Company seek relief under the Bankruptcy Code; FURTHER RESOLVED, that the Company be, and it hereby is, authorized to file a voluntary petition (the "Petition") for relief under chapter 11 of the Bankruptcy Code (the "Chapter 11 Case") in the United States Bankruptcy Court for the Western District of North Carolina or such other court as any of the managers of the Company, the officers of the Company and their designees (collectively, the "Authorized Persons") may determine to be necessary, desirable or appropriate (the "Bankruptcy Court") and perform any and all such other acts as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate to effect any of the foregoing, with the filing of such Petition or performance of such other act to be conclusive evidence of such determination; and FURTHER RESOLVED, that the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized, directed and empowered, in the name and on behalf of the Company, to: (1) execute, acknowledge, deliver and verify, and cause to be filed with the Bankruptcy Court, the Petition and all other ancillary documents, with each in such form, as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate to carry out the intent and accomplish the purposes of these resolutions; (2) execute, acknowledge, deliver, verify and file, or cause to be filed, all petitions, schedules, statements, lists, motions, complaints, declarations, applications, notices and other papers or documents, with each in such form, as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate in connection with the foregoing; and (3) execute, acknowledge, deliver and verify any and all other documents, with each in such form, as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate in connection therewith and to administer the Chapter 11 Case, including by executing, acknowledging, delivering, verifying and filing, or causing to be filed, such petitions, schedules, statements, lists, motions, complaints, declarations, applications, notices and other papers or documents as may be determined to be necessary, desirable or appropriate in connection with the Chapter 11 Case; all with the taking of any such action, including any such execution, acknowledgment, delivery, verification or filing, to be conclusive evidence of such determination. Retention of Professionals RESOLVED, that the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized, directed and empowered, in the name and on behalf of the Company, to retain (1) Jones Day, (2) Rayburn Cooper & Durham, P.A., (3) King & Spalding LLP, (4) Shook, Hardy & Bacon L.L.P., (5) McCarter & English, LLP, (6) Bates White, LLC, (7) AlixPartners, LLP and (8) such additional professionals, including attorneys, accountants, financial advisors, actuaries, consultants or agents (together with the foregoing identified firms, the "Professionals"), as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate in connection with the Chapter 11 Case and other related matters, and to execute, deliver and perform retention agreements with the Professionals in such form and reflecting such terms as any Authorized Person may approve, all with the retention of any Professional to be conclusive evidence of such determination and approval; and FURTHER RESOLVED, that the law firms of Jones Day and Rayburn Cooper & Durham, P.A. and any additional special or local counsel selected by any Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized, directed and empowered to represent the Company, as debtor and debtor in possession, in connection with any chapter 11 case commenced by or against the Company under the Bankruptcy Code, including the Chapter 11 Case. QSF Settlement Facility WHEREAS, the Company intends to commence the Chapter 11 Case in the Bankruptcy Court in accordance with the foregoing resolutions; WHEREAS, the Company, as payee, and Johnson & Johnson ("J&J") and Johnson & Johnson Consumer Inc. ("JJCI"), as payors, are parties to that certain Amended and Restated Funding Agreement, dated as of October 12, 2021 (the "Funding Agreement"), which Funding Agreement is available to provide the Company with funding for, among other things, the funding of one or more trusts established under the Bankruptcy Code for the benefit of current and future talc claimants as provided in a plan of reorganization for the Company to the extent the Company's other assets are insufficient to satisfy the Company's liabilities in connection with such plan and subject to the limitations set forth therein; WHEREAS, the Company desires, with the support of J&J and JJCI, to create a "qualified settlement fund" under section 468B of the Internal Revenue Code of 1986, as amended, for the purpose of resolving and satisfying current and future talc-related claims asserted against or related to the Company (the "Settlement Facility"), with J&J and JJCI to provide the Settlement Facility with aggregate funding of $2 billion in cash; and WHEREAS, the Debtor desires to provide for the creation, funding and administration of the Settlement Facility in accordance with the terms of the settlement facility agreement, in substantially the form presented to the Board, with J&J, JJCI and the trustee thereunder (the "Settlement Facility Agreement"). NOW, THEREFORE, BE IT RESOLVED, that it is desirable and in the best interest of the Company, its creditors and other interested parties that the Company enters into the Settlement Facility Agreement; FURTHER RESOLVED, that the Settlement Facility Agreement, and all of the terms and provisions thereof and transactions contemplated thereby, be, and each of them hereby is, approved by the Board; FURTHER RESOLVED, that the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized, in the name and on behalf of the Company, to file with the Bankruptcy Court in the Chapter 11 Case a motion to approve the Settlement Facility Agreement and the establishment of the Settlement Facility pursuant thereto and perform any and all such other acts as are reasonable, advisable, expedient, convenient, proper or necessary to establish the Settlement Facility pursuant to the Settlement Facility Agreement, with the performance of such acts to constitute conclusive evidence of the reasonableness, advisability, expedience, convenience, propriety or necessity thereof; and FURTHER RESOLVED, that, subject to the approval of the Settlement Facility Agreement and the establishment of the Settlement Facility by the Bankruptcy Court, the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized to execute, deliver and perform, in the name and on behalf of the Company, the Settlement Facility Agreement, with such modifications thereto as any Authorized Person may determine to be reasonable, advisable, expedient, convenient, proper or necessary, with the execution and delivery of the Settlement Facility Agreement to be conclusive evidence of such determination. General Authority RESOLVED, that the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized and empowered to execute and deliver such additional agreements, instruments and documents, and to take such other actions (including the payment of costs and expenses), in the name and on behalf of the Company, in each case, as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate to implement the purposes and intent of the foregoing resolutions, with the execution and delivery of any such agreement, instrument or document or taking of any such action by any Authorized Person to be conclusive evidence of such determination; FURTHER RESOLVED, that the Authorized Persons be, and each of them hereby is, authorized and empowered to certify and furnish to any person or entity such copies of the resolutions set forth herein, and to certify to any person or entity that the resolutions set forth herein have been duly adopted by the Board, are in full force and effect and are in conformity with the Articles of Organization and Conversion of the Company and the Operating Agreement of the Company, as any Authorized Person may determine to be necessary, desirable or appropriate to implement the purposes and intent of the foregoing resolutions, with the certification and furnishing of such copies or the certification of such matters to be conclusive evidence of such determination; and FURTHER RESOLVED, that, in the event that any Authorized Person determines a specific form of resolutions is necessary or advisable in connection with the implementation of Document Page 13 of 22 the purposes and intent of the foregoing resolutions, resolutions in such form be, and they hereby are, adopted by the Board as if such resolutions were expressly set forth herein and that any Authorized Person be, and each of them hereby is, authorized and empowered to certify and furnish to any person or entity copies of such resolutions, and to certify to any person or entity that such resolutions have been duly adopted by the Board, are in full force and effect and are in conformity with the Articles of Organization and Conversion of the Company and the Operating Agreement of the Company, with the certification and furnishing of such copies or the certification of such matters to be conclusive evidence of such determination. Ratification RESOLVED, that all actions taken in the name and on behalf of the Company prior to the adoption of these resolutions that would have been authorized by the foregoing resolutions had they been taken after the adoption of these resolutions be, and each of them hereby is, approved, adopted, ratified and confirmed in all respects. Document Page 14 of 22 UNITED STATES BANKRUPTCY COURT WESTERN DISTRICT OF NORTH CAROLINA CHARLOTTE DIVISION In re LTL MANAGEMENT LLC, 1 Debtor. Chapter 11 Case No. 21-_____ CORPORATE OWNERSHIP STATEMENT LTL MANAGEMENT LLC Check one: X DEBTOR ___ PLAINTIFF ___ DEFENDANT ___ OTHER (specify): Instructions: Federal Rule of Bankruptcy Procedure 7007.1 requires corporate parties to an adversary proceeding, other than the debtor or a governmental unit, to file a statement of corporate ownership with the first pleading filed. Similarly, Federal Rule of Bankruptcy Procedure 1007(a)(1) requires corporate debtors to file a corporate ownership statement with their petitions containing the information described in Rule 7007.1. Check one of the statements set forth below and provide any information as directed. 1. The following corporations directly or indirectly own 10% or more of any class of the above named corporate debtor's/party's equity interests: 2 DePuy Synthes, Inc. 700 Orthopaedic Drive Warsaw, IN 46582 Janssen Pharmaceuticals, Inc. 1125 Trenton-Harbourton Rd. Titusville, NJ 08560 Johnson & Johnson Consumer Inc. 199 Grandview Road Skillman, NJ 08558 1 The last four digits of the Debtor's taxpayer identification number are 6622. The Debtor's address is 501 George Street, New Brunswick, New Jersey 08933. 2 The corporations are listed in alphabetical order. Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 15 of 22 Johnson & Johnson International One Johnson & Johnson Plaza New Brunswick, NJ 08933 Johnson & Johnson One Johnson & Johnson Plaza New Brunswick, NJ 08933 2. There are no entities that directly or indirectly own 10% or more of any class of the above named corporate debtor’s/party’s equity interests. Date: October 14, 2021 /s/ John K. Kim Signature of Authorized Individual for Corporate Debtor/Party John K. Kim Printed Name of Authorized Individual for Corporate Debtor/Party Chief Legal Officer Title of Authorized Individual for Corporate Debtor/Party Document Page 16 of 22 Fill in this information to identify the case: Debtor name: LTL Management LLC United States Bankruptcy Court for the Western District of North Carolina Case Number (if known): Check if this is an amended filing Chapter 11 Case: List of 30 Law Firms With the Most Significant Representations of Talc Claimants The following is an alphabetical list of the law firms with the most significant representations of parties with talc claims against LTL Management LLC, as debtor (the "Debtor"), based on the volume of filings or other related factors, across the major types of claims faced by the Debtor (the "Top Talc Counsel List"). Concurrently with this petition, the Debtor has filed a motion seeking authority to file this Top Talc Counsel List in lieu of a list of the 20 largest unsecured creditors. 1 This list does not include any person or entity who is an "insider" under section 101(31) of title 11 of the United States Code. The Top Talc Counsel List was prepared with information existing as of the date hereof. The Debtor reserves the right to amend the Top Talc Counsel List based on additional information it may identify. The information contained in the Top Talc Counsel List shall not constitute an admission by, nor shall it be binding on, the Debtor. Unsecured claim 1 2 3 4 5 \| \| Name, telephone number, and \| Nature of the claim \| Indicate if claim \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| email address of law firm contact \| (for example, trade \| is contingent, \| \| \| \| \| \| debts, bank loans, \| unliquidated, or \| \| \| \| \| \| professional \| disputed \| \| \| \| \| \| services, and \| \| \| \| \| \| \| government \| \| \| \| \| \| \| contracts) \| \| \| \| \| \| \| \| \| Total claim, if \| Deduction for \| \| \| \| \| \| partially \| value of \| \| \| \| \| \| secured \| collateral or \| \| \| \| \| \| \| setoff \| \| Arnold & Itkin LLP 1401 McKinney St., Ste. 2250 Houston, TX 77010 \| Kurt Arnold, Caj Boatright, Roland Christensen, Jason Itkin (713) 222-3800 E-mail: firstname.lastname@example.org email@example.com firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Ashcraft & Gerel, LLP 4900 Seminary Road Alexandria, VA 22311 \| James Green, Patrick Lyons, Michelle Parfitt (703) 931-5500 Email: email@example.com firstname.lastname@example.org email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Aylstock, Witkin, Kreis & Overholtz, PLLC 17 East Main St., Ste. 200 PO Box 12630 Pensacola, FL 32502 \| Mary Putnick, Daniel Thornburgh (850) 916-7450 E-mail: firstname.lastname@example.org email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Barnes Firm 420 Lexington Ave., Ste. #2140 New York, NY 10170 \| Joe Vazquez (800) 800-0000 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Beasley Allen Law Firm 218 Commerce Street Montgomery, AL 36104 \| Charlie Stern (334) 269-2343 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| 1 Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated This list is in substantially the same form as Official Bankruptcy Form 204 for chapter 11 cases setting forth the list of creditors, other than insiders, who have the 20 largest unsecured claims against a debtor. Debtor Name: LTL Management LLC Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 17 of 22 Name of law firm and complete mailing Case Number (if known): Name, telephone number, and Nature of the claim Indicate if claim Amount of unsecured claim address, including zip code email address of law firm contact (for example, trade is contingent, If the claim is fully unsecured, fill in only unsecured Unsecured claim \| \| \| debts, bank loans, \| unliquidated, or \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| \| professional \| disputed \| \| \| \| \| \| services, and \| \| \| \| \| \| \| government \| \| \| \| \| \| \| contracts) \| \| \| \| \| \| \| \| \| Total claim, if \| Deduction for \| \| \| \| \| \| partially \| value of \| \| \| \| \| \| secured \| collateral or \| \| \| \| \| \| \| setoff \| \| Cellino Law LLP 800 Delaware Ave. Buffalo, NY 14209 \| Brian Goldstein (716) 281-5618 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Dalimonte Rueb Stoller, LLP 1250 Connecticut Ave. NW Ste. 200 Washington, DC 20036 \| John A. Dalimonte, Jennifer Orendi, Gregory Rueb (202) 883-8334 E-mail: email@example.com firstname.lastname@example.org email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Dean Omar Branham Shirley, LLP 302 N. Market St., Ste. 300 Dallas, TX 75202 \| Jessica Dean (214) 722-5990 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Driscoll Firm, LLC 1 South Church Street, 3rd Floor Belleville, IL 62220 \| John Driscoll (314) 932-3232 \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Fears Nachawati Law Firm 5473 Blair Road Dallas, TX 75231 \| Darren McDowel (866) 705-7584 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Ferraro Law Firm 600 Brickell Ave., Ste. 3800 Miami, FL 33131 \| Leslie Rothenberg, Jose Becerra (305) 375-0111 E-mail: firstname.lastname@example.org email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Flint Law Firm LLC 222. E. Park St., Ste. 500 PO Box 189 Edwardsville, IL 62034 \| Ethan Flint (618) 288-4777 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Golomb Spirit Grunfeld, P.C. 1835 Market St., Ste. 2900 Philadelphia, PA 19103 \| Richard Golomb, Andrew Spirit, Kenneth Grunfeld (215) 278-4449 E-mail: email@example.com firstname.lastname@example.org email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Gori Law Firm 156 N. Main Street Edwardsville, IL 62025 \| D. Todd Matthews, Beth Gori, Sara Salger (618) 659-9833 E-mail: firstname.lastname@example.org email@example.com firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Honik LLC 1515 Market St., Ste. 1100 Philadelphia, PA 19102 \| Ruben Honik, David Stanoch (267) 435-1300 E-mail: email@example.com firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Debtor Name: LTL Management LLC Case 21-30589 Doc 1 Filed 10/14/21 Entered 10/14/21 17:52:19 Desc Main Document Page 18 of 22 Name of law firm and complete mailing Case Number (if known): Name, telephone number, and Nature of the claim Indicate if claim Amount of unsecured claim address, including zip code email address of law firm contact (for example, trade is contingent, debts, bank loans, unliquidated, or If the claim is fully unsecured, fill in only unsecured claim amount. If claim is partially secured, fill in Unsecured claim Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated Unliquidated \| \| \| professional \| disputed \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| \| services, and \| \| \| \| \| \| \| government \| \| \| \| \| \| \| contracts) \| \| \| \| \| \| \| \| \| Total claim, if \| Deduction for \| \| \| \| \| \| partially \| value of \| \| \| \| \| \| secured \| collateral or \| \| \| \| \| \| \| setoff \| \| Johnson Law Group 2925 Richmond Ave., Ste. 1700 Houston, TX 77098 \| Blake Tanase, Basil Adham (713) 626-9336 \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Karst & von Oiste LLP 23923 Gosling Rd., Ste. A Spring, TX 77389 \| Eric Karst (281) 970-9988 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Kazan, McClain, Satterly & Greenwood PLC 55 Harrison St., Ste. 400 Oakland, CA 94607 \| Joseph Satterley (510) 302-1000 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Lanier Law Firm 21550 Oxnard Street, 3rd Floor Woodlands Hills, CA 91367 \| Michael A. Akselrud (310) 277-5100 E-mail: Michael.Akselrud@LanierLa wFirm.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Levy Konigsberg LLP 101 Grovers Mill Rd., Ste. 105 Lawrence Twp, NJ 08648 \| Moshe Maimon (609) 720-0400 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Maune Raichle Hartley French & Mudd, LLC 1015 Locust St., Ste. 1200 St. Louis, MO 63101 \| T. Barton French (314) 244-1397 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Miller Firm, LLC 108 Railroad Ave. Orange, VA 22960 \| Curtis G. Hoke (540) 672-4224 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Motley Rice LLC 50 Clay St., Ste. 1 Morgantown, WV 26501 \| John D. Hurst (304) 413-0457 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Napoli Shkolnik PLLC 919 North Market St., Ste. 1801 Wilmington, DE 19801 \| James Heisman, Christopher LoPalo (844) 230-7676 E-mail: email@example.com firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| OnderLaw, LLC 110 East Lockwood, 2nd Floor St. Louis, MO 63119 \| James Onder (314) 963-9000 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Simmons Hanly Conroy LLC 112 Madison Avenue New York, NY 10016 \| James Kramer (212) 784-6400 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Simon Greenstone Panatiere Bartlett, PC 1201 Elm St., Ste. 3400 Dallas, TX 75204 \| Chris Panatier (214) 276-7680 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Debtor Name: LTL Management LLC Case Number (if known): Document Page 19 of 22 28 29 30 \| \| Name, telephone number, and \| Nature of the claim \| Indicate if claim \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| email address of law firm contact \| (for example, trade \| is contingent, \| \| \| \| \| \| debts, bank loans, \| unliquidated, or \| \| \| \| \| \| professional \| disputed \| \| \| \| \| \| services, and \| \| \| \| \| \| \| government \| \| \| \| \| \| \| contracts) \| \| \| \| \| \| \| \| \| Total claim, if \| Deduction for \| \| \| \| \| \| partially \| value of \| \| \| \| \| \| secured \| collateral or \| \| \| \| \| \| \| setoff \| \| Trammell PC 3262 Westheimer Rd., Ste. 423 Houston, TX 77098 \| Fletcher V. Trammell (800) 405-1740 E-mail: firstname.lastname@example.org \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Weitz & Luxenberg, P.C. 700 Broadway New York, NY 10003 \| Danny Kraft (212) 558-5500 E-mail: email@example.com \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| \| Williams Hart Law Firm 8441 Gulf Freeway, Ste. 600 Houston, TX 77017 \| John Boundas, Sejal Brahmnhatt, Walt Cubberly, Margot Trevino (713) 230-2200 \| Talc Personal Injury \| Disputed/ Contingent/ Unliquidated \| N/A \| N/A \| Unsecured claim Unliquidated Unliquidated Unliquidated NAI-1519811835 UNITED STATES BANKRUPTCY COURT WESTERN DISTRICT OF NORTH CAROLINA CHARLOTTE DIVISION In re LTL MANAGEMENT LLC, 1 Debtor. Chapter 11 Case No. 21-_____ MASTER CREDITORS LIST LTL Management LLC, as debtor in the above-captioned chapter 11 case (the "Debtor"), filed a petition in this Court on the date hereof for relief under chapter 11 of title 11 of the United States Code (the "Voluntary Petition"). In accordance with Rule 1007(a) of the Federal Rules of Bankruptcy Procedure, the Debtor filed concurrently herewith a matrix of the names and addresses of creditors, potential creditors and other parties in interest (the "Master Creditors List"). The Master Creditors List has been prepared from the books and records of the Debtor or its predecessor, and contains only those parties whose names and addresses were maintained in the databases of the Debtor or its predecessor or were otherwise readily ascertainable by the Debtor prior to the commencement of this chapter 11 case. The Debtor will update the Master Creditors List as more information becomes available. Contemporaneously with the filing of the Voluntary Petition, the Debtor filed a motion (the "Motion") requesting, among other things, authority to serve all notices, mailings or other documents required to be provided to creditors who are claimants in talc-related lawsuits or other proceedings involving the Debtor, or who have similar claims asserted through counsel (collectively, the "Talc Claimants"), on the Talc Claimants in care of their counsel at such counsel's address in lieu of service on the individual Talc Claimants at their personal addresses. Accordingly, the Master Creditors List includes the addresses of counsel for each of the Talc Claimants rather than the addresses of each individual Talc Claimant. Certain of the creditors listed on the Master Creditors List may not hold outstanding claims against the Debtor and therefore may not be creditors in the Debtor's bankruptcy case. By filing the Master Creditors List, the Debtor is not acknowledging that any listed party is a creditor, nor is it waiving or otherwise affecting its right to object to the extent, validity or enforceability of the claims, if any, held or asserted by the parties listed on the Master Creditors List. 1 The last four digits of the Debtor's taxpayer identification number are 6622. The Debtor's address is 501 George Street, New Brunswick, New Jersey 08933.	<urn:uuid:a383aba4-29e2-463b-bf95-afc44f9b679d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	31,114
Mr James Jackson c/o Mr Denis Forrest Denis E Forrest Chartered Architect 37b Commerce Street Lossiemouth IV31 6QD Legal and Democratic Services The Moray Council Council Offices, High Street, Elgin, IV30 1BX Telephone: 01343 543451 DX: 520666, ELGIN Contact: Mr Darren Westmacott Direct Dial: (01343) 56 3014 email@example.com www.moray.gov.uk Our Reference: DW/LR152 Your Reference: DEF/L1508/6.1 1 April 2016 Dear Mr Forrest, Town and Country Planning (Schemes of Delegation and Local Review Procedure) (Scotland) Regulations 2013 Notice of Review: Planning Application 15/02023/PPP – Proposed Dwellinghouse in Garden Ground of Inyanga, Findhorn Further to my letter of 16 March 2016, I would advise that three representations have been received in respect of your Notice of Review and are attached for your information. In terms of the Regulations, you have 14 days in which to respond to these representations. Therefore, any representations should be received on or before Saturday 16 April 2016. In the event of no response prior to the 14 day deadline, it will be assumed that you have no further comment to make. If you have any queries, please do not hesitate to contact me on the details above. Yours sincerley, Darren Westmacott Committee Services Officer Clerk to the Moray Local Review Body	<urn:uuid:d8550311-197a-4732-b6e1-2107e43e8482>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,327
Sabine Dölemeyer Kaufmann im Einzelhandel Kauffrau im Einzelhandel Prüfungstrainer Fachgespräch in der Wahlqualifikation AO 2017 Aufgabenteil Bestell-Nr. 272 Ihre Meinung ist uns wichtig! Du hast Fragen, Anregungen oder Kritik zu diesem Produkt? Das U-Form Team steht dir gerne Rede und Antwort. Direkt auf facebook.com/pruefungscheck fragen, diskutieren, stöbern und weiteres Wichtige und Wissenswerte rund um Ausbildung erfahren oder einfach eine kurze E-Mail an firstname.lastname@example.org Bitte beachten: Zu diesem Prüfungstrainer gehört auch noch ein Lösungsteil. Bildnachweis Titelbild: © nanuvision – Fotolia.com COPYRIGHT U-Form Verlag, Hermann Ullrich GmbH & Co. KG Cronenberger Straße 58 · 42651 Solingen Telefon 0212 22207-0 · Telefax 0212 22207-63 Internet: www.u-form.de · E-Mail: email@example.com Alle Rechte liegen beim Verlag bzw. sind der Verwertungsgesellschaft Wort, Untere Weidenstraße 5, 81543 München, Telefon 089 514120, zur treuhänderischen Wahrnehmung überlassen. Damit ist jegliche Verbreitung und Vervielfältigung dieses Werkes – durch welches Medium auch immer – untersagt. 1. Auflage 2019 · ISBN 978-3-95532-272-4 2 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! Inhaltsverzeichnis Aufgabenteil © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 3 Wahlqualifikation: Beratung von Kunden in komplexen Situationen (§ 5 Absatz 4, Nummer 1) 1 Hinweis 20 ACHTUNG! Sollte es für diesen Prüfungstrainer Aktualisierungen oder Änderungen geben, können Sie diese herunterladen unter www.u-form.de/addons/272-3.pdf Ist diese Seite nicht verfügbar, so sind keine Änderungen eingestellt! © U-Form Verlag – Kopieren verboten! Beratung von Kunden in komplexen Situationen Fertigkeiten, Kenntnisse und Fähigkeiten: * im Beratungsgespräch vertiefte Kenntnisse aus einem Warenbereich mit mindestens zwei Warengruppen anwenden, dabei Leistungsversprechen des Unternehmens gegenüber Kunden vertreten * Kaufmotive und Wünsche von Kunden durch Beobachten, aktives Zuhören und Fragen ermitteln und diese in Verkaufs- und Beratungsgesprächen berücksichtigen * im Beratungsgespräch Kommunikationstechniken zur Förderung der Kundenzufriedenheit einsetzen * Selbst- und Fremdbild reflektieren und bei der Kommunikation berücksichtigen * Kunden über qualitäts- und preisbestimmende Merkmale sowie über Verwendungsmöglichkeiten der Waren informieren * Merkmale von Herstellermarken und Handelsmarken im Beratungsgespräch herausstellen * die Bedeutung von Qualitäts- und Gütesiegeln von Waren im Beratungsgespräch herausstellen * die Gesundheits- und Umweltverträglichkeit sowie die Nachhaltigkeit von Waren beurteilen und Kunden hierüber informieren * Einwänden von Kunden überzeugend begegnen und den Verkaufsabschluss fördern * Trends und aktuelle Entwicklungen beobachten und als Verkaufsargument nutzen * Informationsquellen zur Aneignung warenbezogener Kenntnisse nutzen * Kunden über rechtliche und betriebliche Rücknahmeregelungen sowie über umweltgerechte Möglichkeiten der Entsorgung von Waren informieren * Umtausch, Beschwerde und Reklamation auch in schwierigen Situationen unter Anwendung rechtlicher und betrieblicher Regelungen lösen und dabei sowohl die Interessen des Unternehmens vertreten als auch kundenorientiert handeln * Ursachen von Konflikten in Verkaufssituationen analysieren und Schlussfolgerungen für künftige Verkaufsgespräche ableiten * Stress auslösende Faktoren identifizieren und Strategien zur Stressbewältigung anwenden Beratung von Kunden in komplexen Situationen Ablauf des Fachgesprächs in der Wahlqualifikation: * Der Prüfungsausschuss legt Ihnen zwei Aufgaben vor, aus denen Sie eine auswählen. * Anhand der ausgewählten Aufgabe wird das Prüfungsgespräch geführt. * Sie haben ca. 15 Minuten Zeit, sich auf das Gespräch vorzubereiten. Machen Sie sich Notizen! * Das Prüfungsgespräch dauert maximal 20 Minuten. * Der Prüfungsausschuss bewertet anschließend Ihre Leistung und teilt Ihnen das Prüfungsergebnis mit. Ausgangssituation 1: Das freundliche und fachkundige Verkaufspersonal ist das beste und preisgünstigste Werbemittel Ihres Ausbildungsbetriebes. Sie nehmen daher an einem Verkaufstraining teil, das sich mit dem Anforderungsprofil eines kompetenten Verkaufsmitarbeiters auseinandersetzt. Bitte präsentieren Sie Ihre Lösungen/Begründungen zu den folgenden Aufgabenstellungen. Aufgabenstellung: a) Beschreiben Sie, welche persönlichen Eigenschaften Ihrer Meinung nach ein guter Verkaufs mitarbeiter besitzen sollte! b) Welche Anforderungen werden an Sie aus Sicht der Kunden in Bezug auf Ihr Verhalten, Ihre Sprache und Ihre äußere Erscheinung gestellt? c) Viele Kunden sind heute über die angebotenen Waren gut informiert und daher beim Kauf sehr kritisch. Sie erwarten vom Verkaufsmitarbeiter eine hohe Waren- und Fachkompetenz. Welche Voraussetzungen sind für eine fachkundige und kompetente Beratung erforderlich? d) Nennen Sie Informationsquellen, die Sie zur Erweiterung Ihrer Produkt-, Waren- und Sortimentskenntnisse nutzen können! e) Für viele Kunden steht der Erlebniskauf im Vordergrund. Welche Erwartungen stellen Ihre Kunden an eine erlebnisorientierte Verkaufsatmosphäre? 22 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! Wahlqualifikation: Beschaffung von Waren (§ 5 Absatz 4, Nummer 2) 2 Beschaffung von Waren Fertigkeiten, Kenntnisse und Fähigkeiten: * den Warenbedarf für das Ausbildungssortiment unter Berücksichtigung von Kennziffern aus dem Warenwirtschaftssystem sowie unter Berücksichtigung künftiger verkaufsrelevanter Ereignisse ermitteln * Waren unter Berücksichtigung von Bestellverfahren und Liefermodalitäten disponieren * die Einhaltung von Vertrags- und Zahlungsbedingungen aus Beschaffungsverträgen kontrollieren und bei Abweichungen geeignete Maßnahmen einleiten * Maßnahmen zur Sicherstellung der Vollständigkeit der Waren ergreifen und bewerten * Vorschläge zur Gestaltung des Warensortiments nach Auswertung warenwirtschaftlicher Daten erarbeiten, dabei insbesondere Umsatz, Handelsspanne, Qualität, Trends, Zielgruppen, Standort, Nachhaltigkeit und die Wettbewerbssituation beachten * an der Herausnahme und Neuaufnahme von Waren mitwirken Beschaffung von Waren Ablauf des Fachgesprächs in der Wahlqualifikation: * Der Prüfungsausschuss legt Ihnen zwei Aufgaben vor, aus denen Sie eine auswählen. * Anhand der ausgewählten Aufgabe wird das Prüfungsgespräch geführt. * Sie haben ca. 15 Minuten Zeit, sich auf das Gespräch vorzubereiten. Machen Sie sich Notizen! * Das Prüfungsgespräch dauert maximal 20 Minuten. * Der Prüfungsausschuss bewertet anschließend Ihre Leistung und teilt Ihnen das Prüfungsergebnis mit. Ausgangssituation 1: Um den Erwartungen Ihrer Kunden zu entsprechen und sich am Markt zu behaupten, müssen Sie ein attraktives und zielgruppenorientiertes Sortiment zusammenstellen. Bitte präsentieren Sie Ihre Lösungen/Begründungen zu den folgenden Aufgabenstellungen. Aufgabenstellung: a) Was verstehen Sie unter dem Begriff Sortimentspolitik und von welchen Faktoren wird sie beeinflusst? b) Welche Informationen benötigen Sie für die Sortimentsgestaltung im Hinblick auf die Kundenstruktur im Einzugsgebiet Ihres Ausbildungsbetriebs? c) Erläutern Sie den Aufbau eines Sortiments am Beispiel Ihres Ausbildungsbetriebs! d) Erklären Sie die Begriffe Sortimentsbreite und Sortimentstiefe anhand von Beispielen Ihres Warenbereichs! e) Die Sortimentszusammensetzung wird auch von der Bedienungsform beeinflusst. Beschreiben Sie die wesentlichen Bedienungsformen, die Sie im Einzelhandel vorfinden! 36 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! Wahlqualifikation: Warenbestandssteuerung (§ 5 Absatz 4, Nummer 3) 3 Fertigkeiten, Kenntnisse und Fähigkeiten: * Bestandsstatistiken erstellen, führen und auswerten * Bestands- und Umsatzkennziffern analysieren und entsprechende Statistiken nutzen * Maßnahmen zur Umsatzsteigerung, Ertragsverbesserung und Bestandsoptimierung ableiten sowie Umsetzungsvorschläge entwickeln und umsetzen * Warenbestände unter Berücksichtigung der Bestellvorschläge des Warenwirtschaftssystems erfolgsorientiert steuern * Ursachen für Inventurdifferenzen feststellen, Vorschläge für Maßnahmen zur Vermeidung von Inventurdifferenzen entwickeln und bei deren Umsetzung mitwirken © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 49 Warenbestandssteuerung Warenbestandssteuerung Ablauf des Fachgesprächs in der Wahlqualifikation: * Der Prüfungsausschuss legt Ihnen zwei Aufgaben vor, aus denen Sie eine auswählen. * Anhand der ausgewählten Aufgabe wird das Prüfungsgespräch geführt. * Sie haben ca. 15 Minuten Zeit, sich auf das Gespräch vorzubereiten. Machen Sie sich Notizen! * Das Prüfungsgespräch dauert maximal 20 Minuten. * Der Prüfungsausschuss bewertet anschließend Ihre Leistung und teilt Ihnen das Prüfungsergebnis mit. Ausgangssituation 1: Damit Ihnen das computergestützte Warenwirtschaftssystem aktuelle Daten liefern kann, ist eine exakte Datenerfassung von großer Bedeutung. Bitte präsentieren Sie Ihre Lösungen/Begründungen zu den folgenden Aufgabenstellungen. Aufgabenstellung: a) Voraussetzung für eine exakte Fortschreibung der Warenbestände ist die Erfassung aller Waren bewegungen. Welche Vorgänge zählen zu den erfassungsbedürftigen Warenbewegungen? b) Welche Folgen hat es, wenn die Erfassung eines Wareneingangs versäumt wird? c) Sie geben bei der Erfassung eines Wareneingangs versehentlich statt der gelieferten 120 Stück 210 Stück in das Warenwirtschaftssystem ein. Welche Auswirkungen kann dieser Registrierungsfehler nach sich ziehen? d) Ermöglicht die artikelgenaue Datenerfassung der Warenbewegungen Aussagen zu der Güte und dem Zustand Ihres Warenbestandes? e) Welche Vorgänge führen dazu, dass der Ist-Warenbestand niedriger ist als der vom Warenwirtschaftssystem errechnete Soll-Warenbestand? 50 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 4 Wahlqualifikation: Kaufmännische Steuerung und Kontrolle (§ 5 Absatz 4, Nummer 4) Kaufmännische Steuerung und Kontrolle Fertigkeiten, Kenntnisse und Fähigkeiten: * Ergebnisse der Kosten- und Leistungsrechnung analysieren und Schlussfolgerungen ableiten * Ergebnisse der betrieblichen Erfolgsrechnung analysieren und Verbesserungsmöglichkeiten, insbesondere unter Berücksichtigung des Rohertrages, entwickeln * Statistiken erstellen und auswerten * betriebliche Kennzahlen ermitteln und bewerten sowie Schlussfolgerungen ableiten, Maßnahmen vorschlagen sowie an deren Umsetzung mitwirken * Auswirkungen unterschiedlicher Faktoren, insbesondere von Preisgestaltung, Beständen sowie Kosten, auf Kalkulation und Ertrag beurteilen * Maßnahmen zur Verbesserung betrieblicher Arbeitsprozesse vorschlagen und an deren Umsetzung mitwirken Kaufmännische Steuerung und Kontrolle Ablauf des Fachgesprächs in der Wahlqualifikation: * Der Prüfungsausschuss legt Ihnen zwei Aufgaben vor, aus denen Sie eine auswählen. * Anhand der ausgewählten Aufgabe wird das Prüfungsgespräch geführt. * Sie haben ca. 15 Minuten Zeit, sich auf das Gespräch vorzubereiten. Machen Sie sich Notizen! * Das Prüfungsgespräch dauert maximal 20 Minuten. * Der Prüfungsausschuss bewertet anschließend Ihre Leistung und teilt Ihnen das Prüfungsergebnis mit. Ausgangssituation 1: Bitte präsentieren Sie Ihre Lösungen/Begründungen zu den folgenden Aufgabenstellungen. Aufgabenstellung: a) Aus welchen Teilbereichen setzt sich das Rechnungswesen zusammen? b) Welche Bedeutung hat die Finanzbuchhaltung für Ihren Ausbildungsbetrieb? c) Nennen Sie gesetzliche Vorschriften der Buchführungspflicht! d) Welche Grundsätze berücksichtigt eine ordnungsgemäße Buchführung? e) Wie ist ein Buchungssatz aufgebaut? 64 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! Sabine Dölemeyer Kaufmann im Einzelhandel Kauffrau im Einzelhandel Prüfungstrainer Fachgespräch in der Wahlqualifikation AO 2017 Lösungsteil Bestell-Nr. 272 Wahlqualifikation: Beratung von Kunden in komplexen Situationen (§ 5 Absatz 4, Nummer 1) 1 © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 5 Beratung von Kunden in komplexen Situationen Lösungshinweise zur Ausgangssituation 1: a) Persönliche Eigenschaften eines guten Verkaufsmitarbeiters sind u. a.: – Ehrlichkeit – Einfühlungsvermögen (Empathie) – Flexibilität – Freundlichkeit – Geduld – gute Umgangsformen – Höflichkeit – Kommunikationsfähigkeit – Konfliktfähigkeit – Konzentration – Merkfähigkeit – Sorgfalt b) Um den Kundenanforderungen zu entsprechen, sollten Sie folgende Anforderungen erfüllen: Verhalten – gute Umgangsformen, die hilfreich sind, um das Vertrauen der Kunden zu gewinnen und um eine angenehme Kaufatmosphäre zu schaffen – Interesse am Kunden – Engagement – Freundlichkeit – Höflichkeit – Hilfsbereitschaft – Ehrlichkeit – Taktgefühl – Geduld Sprache – deutliche Aussprache – umfangreicher Wortschatz – sorgfältige Wortwahl – angemessenes Sprachniveau Erscheinungsbild – regelmäßige Körperpflege – zweckmäßige und gepflegte Kleidung, die zum Stil des Geschäftes passt Körpersprache – die Körpersprache spiegelt die Stimmung des Verkaufsmitarbeiters wider – positive Grundhaltung – freundlicher Gesichtsausdruck – natürliches Lächeln – offener Blick – dezente Mimik und Gestik – aufrechte und natürliche Körperhaltung © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 7 Beratung von Kunden in komplexen Situationen c) Grundlagen einer fachkundigen Beratung und damit eines erfolgreichen Verkaufsgesprächs sind: – umfassende Waren- und Sortimentskenntnisse – gute Kenntnisse des eigenen Betriebs und seiner Arbeitsabläufe – Kenntnisse einzelhandelsrelevanter Gesetze – Menschenkenntnisse – Kenntnisse der Verkaufs- und Argumentationstechniken d) Wichtige Informationsquellen zur Erweiterung Ihrer Produkt-, Waren- und Sortimentskenntnisse sind: – Betrachten, Prüfen und Ausprobieren der Ware – Lesen der Gebrauchsanweisungen – Informationen durch Fachzeitschriften und Fachbücher – Testberichte von Verbraucherverbänden oder Warenprüfinstituten – Aufklärungsschriften, Prospekte, Broschüren und Werbeschriften der Hersteller – warenkundliche Filme, Videos, DVD – Veröffentlichungen im Internet – Gespräche mit Vertretern der Hersteller – Besuch von Fachmessen e) Im Wettbewerb der Einzelhändler gewinnt der Erlebniskauf (Visual Merchandising) immer mehr an Bedeutung. Um sich am Markt zu behaupten, Stammkunden zu binden und neue Kunden zu gewinnen, ist es wichtig, dem Kunden die Waren im Verkaufsraum, im Schaufenster und in der Werbung so zu präsentieren, dass eine angenehme Kaufatmosphäre entsteht, die Erlebnischarakter hat. Damit gehen die Maßnahmen des Visual Merchandising über die allgemeine Verkaufsförderung hinaus. Die Ladenausstattung, die Kundenführung, die Präsentation der Ware, die Sortimentsauswahl und die Sortimentsgruppierung soll den Kunden faszinieren und zum Kauf animieren. Untersuchungen haben ergeben, dass viele Kunden sich spontan zum Kauf entscheiden. Das bedeutet, sie kaufen dort, wo es ihnen gefällt. Folgende Aspekte sind den Kunden dabei wichtig: – Ordnung und Sauberkeit – moderne und ansprechende Ladengestaltung – leise Hintergrundmusik – Ruhezonen – fachkundiges Personal – guter Kundenservice Damit die Kunden den Kauf aber als Erlebnis empfinden, wünschen sie sich u. a.: – eine angenehme und anregende Einkaufsatmosphäre, – eine Warenpräsentation, die Kombinations- und Gestaltungsmöglichkeiten vermittelt, aktuelle Trends aufzeigt und Anregungen für ergänzende Produkte unterbreitet, – auffällige Dekorationen als Eyecatcher, – Produktproben, – Events (z. B. Autogrammstunden) und – Attraktionen für Kinder. Ziel des Visual Merchandising ist es, den Kunden durch das Zusammenspiel von Kaufatmosphäre und Warenangebot zum Kauf zu animieren, d. h. die Steigerung des Umsatzes durch mehr Kunden und/oder durch höheren Umsatz je Kunde. © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 8 Wahlqualifikation: Beschaffung von Waren (§ 5 Absatz 4, Nummer 2) 2 Lösungshinweise zur Ausgangssituation 1: a) Unter Sortimentspolitik versteht man alle Entscheidungen, die der Einzelhändler bezüglich der optimalen Zusammensetzung seines Sortiments trifft. Sie wird durch folgende Faktoren beeinflusst: – Standort – Betriebsform – Geschäftszweig – Kapitalbedarf – Verkaufs- und Lagerfläche – Branchenkenntnisse des Geschäftsinhabers und seiner Mitarbeiter – Warenbezugskosten – Handelsspanne – Einflüsse der Hersteller und Lieferanten – Auswertung der eigenen Umsatz- und Absatzstatistiken b) Aus dem vielfältigen Angebot des Marktes wählen Sie die entsprechenden Waren aus und stellen ein kunden- und bedarfsgerechtes Sortiment zusammen. Dies setzt voraus, dass Sie die Kundenstruktur in Ihrem Einzugsgebiet genau kennen. Sie benötigen Informationen über: – die Zusammensetzung Ihrer Kundschaft nach Alter und Geschlecht – die Einkommensverhältnisse und damit die Kaufkraft Ihrer Kundschaft – die Einkaufs- und Verbrauchergewohnheiten (z.B. Sparneigung, zunehmendes Preis-, Qualitätsund Umweltbewusstsein) Ihrer Kundschaft c) Unter Sortiment versteht man die Gesamtheit aller Waren und Dienstleistungen, die ein Einzelhändler seinen Kunden anbietet. Die Sorte ist dabei die kleinste Einheit des Sortiments. Gleichartige Sorten, die sich nur nach Menge, Größe, Gewicht, Farbe und Musterung unterscheiden, bilden den Artikel. Artikel mit ähnlicher Verwendung, Form, Herkunft oder Herstellung bilden die Warenart. Ähnliche Warenarten werden in Warengruppen zusammengefasst. Sortiment Sorte Warengruppe Warenart Artikel Beschaffung von Waren d) Die Sortimentsbreite wird durch die Zahl der Warengruppen bestimmt. Je mehr Warengruppen angeboten werden, umso breiter ist das Sortiment. Werden nur wenige Warengruppen angeboten, spricht man von einem schmalen Sortiment. Beispiel: Ein Warenhaus verfügt über ein breites Sortiment, da es eine Vielzahl von Warengruppen anbietet (z.B. Lebensmittel, Bekleidung, Kosmetikartikel, Schreibwaren und Bücher, Haushaltswaren, Elektro artikel, Schmuck und Uhren, Tabakwaren). Das Sortiment eines Spezialgeschäftes ist schmal, da nur eine oder wenige Warengruppen angeboten werden (z.B. Wolle, Strick- und Häkelzubehör). Die Sortimentstiefe ist gekennzeichnet durch die Vielfalt der Artikel- und Sortenzahl. Je mehr Artikel innerhalb einer Warengruppe geführt werden, umso tiefer ist das Sortiment. Ist die Auswahl innerhalb einer Warengruppe gering, spricht man von einem flachen Sortiment. Beispiel: Das Sortiment eines Discounters ist innerhalb der Warengruppen eher flach, da nur wenige unterschiedliche Artikel angeboten werden (z.B. nur zwei unterschiedliche Kaffeesorten). Das Sortiment eines Spezialgeschäftes ist tief, da es innerhalb der angebotenen Warengruppe eine große Auswahl gibt (z.B. Wolle, Strumpf-, Stick- und Häkelgarne, Strick-, Näh- und Häkelnadeln, Handarbeitsanleitungen). e) Im Einzelhandel kommen im Wesentlichen drei Bedienungsformen vor: die Vollbedienung, die Selbstbedienung und das Vorwahlsystem. Meist lassen sie sich den einzelnen Betriebsformen eindeutig zuordnen, können aber auch gleichzeitig auftreten, z.B. im Warenhaus. Beim Vorwahlsystem kann sich der Kunde zwanglos über das Warenangebot informieren und selbstständig die Ware wählen. Eine Beratung durch den Verkaufsmitarbeiter findet nur dann statt, wenn der Kunde dies wünscht. Bei der Selbstbedienung führt der Kunde alle Tätigkeiten selbst und ohne unmittelbaren Kontakt zum Verkäufer aus. Wenn auch der Zahlungsvorgang automatisiert wird (z.B. durch Selbstkassierkassen) erfolgt der Einkauf ohne unmittelbaren Kontakt zum Verkaufsmitarbeiter. Bei der Vollbedienung berät der Verkaufsmitarbeiter den Kunden, erklärt ihm die Ware und unterstützt ihn bei der Warenauswahl. Die Verkaufshandlung wird hauptsächlich vom Verkaufs mitarbeiter bestimmt. Diese Bedienungsform findet man vor allem bei beratungsintensiven Waren. © U-Form Verlag – Kopieren verboten! 30	<urn:uuid:f26cd92f-010b-46fe-9820-de041d7a412e>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	19,796
Sun day, June 5 , 202 2 – Day of Pentecost Introduction On Pentecost, we celebrate that we have been given an Advocate to accompany us. Poured out in wind and fire, water, wine, and bread, the Holy Spirit abides in and among us. We give thanks that God speaks to each of us, no matter our origins, language, or life path. Filled with the Spirit of truth, we go out from worship to proclaim the saving power of Christ's love and the freedom of God's grace with all the world. Prayer of the Day God our creator, the resurrection of your Son offers life to all the peoples of earth. By your Holy Spirit, kindle in us the fire of your love, empowering our lives for service and our tongues for praise, through Jesus Christ, our Savior and Lord, who lives and reigns with you and the Holy Spirit, one God, now and forever. Amen. First Reading: Acts 2:1-21 Before Jesus ascended into heaven, he told his disciples they would be filled with the Holy Spirit. Now, amid signs of fire, wind, and a variety of languages, the people were amazed and astonished at Jesus' promise coming true. 1 When the day of Pentecost had come, [the apostles] were all together in one place. 2 And suddenly from heaven there came a sound like the rush of a violent wind, and it filled the entire house where they were sitting. 3 Divided tongues, as of fire, appeared among them, and a tongue rested on each of them. 4 All of them were filled with the Holy Spirit and began to speak in other languages, as the Spirit gave them ability. 5 Now there were devout Jews from every nation under heaven living in Jerusalem. 6 And at this sound the crowd gathered and was bewildered, because each one heard them speaking in the native language of each. 7 Amazed and astonished, they asked, "Are not all these who are speaking Galileans? 8 And how is it that we hear, each of us, in our own native language? 9 Parthians, Medes, Elamites, and residents of Mesopotamia, Judea and Cappadocia, Pontus and Asia, 10 Phrygia and Pamphylia, Egypt and the parts of Libya belonging to Cyrene, and visitors from Rome, both Jews and proselytes, 11 Cretans and Arabs—in our own languages we hear them speaking about God's deeds of power." 12 All were amazed and perplexed, saying to one another, "What does this mean?" 13 But others sneered and said, "They are filled with new wine." 14 But Peter, standing with the eleven, raised his voice and addressed them, "Men of Judea and all who live in Jerusalem, let this be known to you, and listen to what I say. 15 Indeed, these are not drunk, as you suppose, for it is only nine o'clock in the morning. 16 No, this is what was spoken through the prophet Joel: 17 'In the last days it will be, God declares, that I will pour out my Spirit upon all flesh, and your sons and your daughters shall prophesy, and your young men shall see visions, and your old men shall dream dreams. 18 Even upon my slaves, both men and women, in those days I will pour out my Spirit; and they shall prophesy. 19 And I will show portents in the heaven above and signs on the earth below, blood, and fire, and smoky mist. 20 The sun shall be turned to darkness and the moon to blood, before the coming of the Lord's great and glorious day. 21 Then everyone who calls on the name of the Lord shall be saved.' " Psalm 104:24-34, 35b 24 How manifold are your \| works, O LORD! In wisdom you have made them all; the earth is full \| of your creatures. 25 Yonder is the sea, great and wide, with its swarms too man- \| y to number, living things both \| small and great. 26 There go the ships \| to and fro, and Leviathan, which you made for the \| sport of it. 27 All of them \| look to you to give them their food \| in due season. 28 You give it to them; they \| gather it; you open your hand, and they are filled \| with good things. 29 When you hide your face, \| they are terrified; when you take away their breath, they die and return \| to their dust. 30 You send forth your Spirit, and they \| are created; and so you renew the face \| of the earth. 31 en- \| dure forever; May the glory of the LORD O LORD, rejoice in \| all your works. 32 You look at the earth \| and it trembles; you touch the mountains \| and they smoke. 33 I will sing to the LORD as long \| as I live; I will praise my God while I \| have my being. 34 May these words of \| mine please God. I will rejoice \| in the LORD. 35b Bless the LORD, \| O my soul. Hal- \| lelujah! Second Reading: Romans 8:14-17 Here Paul speaks about the mystery of baptism: through the Holy Spirit we are claimed, gathered, and welcomed into Christ's body, the church. And we receive a new name in our adoption: child of God. 14 For all who are led by the Spirit of God are children of God. 15 For you did not receive a spirit of slavery to fall back into fear, but you have received a spirit of adoption. When we cry, "Abba! Father!" 16 it is that very Spirit bearing witness with our spirit that we are children of God, 17 and if children, then heirs, heirs of God and joint heirs with Christ—if, in fact, we suffer with him so that we may also be glorified with him. Gospel: John 14:8-17 [25-27] Though the disciples struggle with Jesus' nature and identity, they receive the promise that they too will be identified with God and God's mission. Though he must leave them now, Jesus promises the coming of the Advocate whom God will send to comfort and enlighten them. 8 Philip said to [Jesus,] "Lord, show us the Father, and we will be satisfied." 9 Jesus said to him, "Have I been with you all this time, Philip, and you still do not know me? Whoever has seen me has seen the Father. How can you say, 'Show us the Father'? 10 Do you not believe that I am in the Father and the Father is in me? The words that I say to you I do not speak on my own; but the Father who dwells in me does his works. 11 Believe me that I am in the Father and the Father is in me; but if you do not, then believe me because of the works themselves. 12 Very truly, I tell you, the one who believes in me will also do the works that I do and, in fact, will do greater works than these, because I am going to the Father. 13 I will do whatever you ask in my name, so that the Father may be glorified in the Son. 14 If in my name you ask me for anything, I will do it. 15 "If you love me, you will keep my commandments. 16 And I will ask the Father, and he will give you another Advocate, to be with you forever. 17 This is the Spirit of truth, whom the world cannot receive, because it neither sees him nor knows him. You know him, because he abides with you, and he will be in you. [ 25 "I have said these things to you while I am still with you. 26 But the Advocate, the Holy Spirit, whom the Father will send in my name, will teach you everything, and remind you of all that I have said to you. 27 Peace I leave with you; my peace I give to you. I do not give to you as the world gives. Do not let your hearts be troubled, and do not let them be afraid."] Prayers of Intercession Set free from captivity to sin and death, we pray to the God of resurrection for the church, people in need, and all of creation, saying "God in your mercy," and responding, "hear our prayer." A brief silence. Holy Living One, Holy Moving One, burst open our locked doors, and by your Spirit drive us out into the world proclaiming your mighty deeds. Direct our words and actions, trusting the Advocate abiding in and among us. God, in your mercy, hear our prayer. Feed and care for creatures that remain hidden to us yet contribute to the vibrancy of your creation. Train us to interact with creation from a place of wonder, awe, and reverence.God, in your mercy, hear our prayer. Send your Spirit to places where language is a barrier to justice and mercy for those who seek it. Bless the work of translators, interpreters, and teachers. Promote understanding for the sake of those longing for true freedom and peace. God, in your mercy, hear our prayer. Comfort all who live in constant fear and any who are suffering (especially). Remind them that your Spirit has made them your children and that they are never far from your glory. God, in your mercy, hear our prayer. Guide all bishops, pastors, missionaries, and other ministers of the gospel (as you did for Boniface, whom we commemorate today). Foster our relationships with partner synods and local ministry partners, that our visions and actions are Spirit-led. God, in your mercy, hear our prayer. Gather your people across regions, nations, and lands. Root our common life in the life, death, and resurrection of Christ, and by your Spirit bind us together with all the saints who have gone before us. God, in your mercy, hear our prayer. In your mercy, O God, respond to these prayers, and renew us by your life-giving Spirit; through Jesus Christ, our Savior. Amen. A reflection for this Pentecost Sunday... What Does This Mean? "What does this mean?" the devout ask (Acts 2:12). For those gathered in that house, the event meant the birth of sudden, surprising, unmerited new life. Filled with the Holy Spirit, they burst from the house with a story to share about God's wonders. But what does this event of Pentecost mean for us, today, many centuries later? God is at work here, now, in the world. Through the gift of the Holy Spirit, the Advocate, God is walking alongside as friend, truth-teller, comforter, and guide. The writer of John's gospel speaks of it in this way: the Advocate, the one whom the Father will send, will teach the disciples everything they need to know. God is not yet finished revealing who God is, and the disciples are not yet finished learning. Through the Spirit of truth, the disciples will do the work of Jesus, and his life will continue through them. In holy baptism, the Spirit rests on the heads of young and old alike. Filled with the Holy Spirit, the baptized have an old, old story to tell of Jesus and his love—and a new, new story of how God is birthing sudden, surprising, and unmerited new life all around us, every day. God is at work, here, now in the world through the lives of everyday Christians. Jesus' work continues through the lives of all the baptized. We discover meaning from this Pentecost story today, not only for our own sake but for the sake of the world that so hungers for this life. (www.SundaysAndSeasons.com)	<urn:uuid:10577b07-21d1-44a3-a75d-b8b13df0d3fd>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	10,357
AN AGENDA OVERVIEW OF THE ORDINARY COUNCIL MEETING OF THE SHIRE OF MURWEH HELD ON WEDNESDAY, NOVEMBER 20, 2024 ________________________________________________________________ CHANGE OF DATE FOR DECEMBER 2024 COUNCIL MEETING The December meeting of Council will officially be moved to Friday, December 13 due to the closure of the Council office and additional commitments. 2025 RETREAT CARAVANS FAMILY GROUP VISIT TO CHARLEVILLE Council has conditionally approved the Retreat Caravans Family Group hire of the Charleville Showgrounds for their 2025 Tag Along Event being held from 1 – 3 June 2025. This approval is contingent on the applicant providing evidence from local caravan parks that they are unable to accommodate the needs of the group. DFV SOUTH WEST FORUM 2025 A resolution was carried that Council will provide sponsorship and support for the 2025 DFV South West Forum to the value of $1,000.00 along with in kind support by wavering the venue hire fee. Positioning statement for the 2025 DFV South West Forum is "Strengthening the South West through Innovations, Support and Education". 2023/2024 ANNUAL REPORT & 2023/2024 SIGNED FINANCIAL STATEMENTS Council has adopted the 2023/2024 Annual Report including the signed Financial Statements for the same period. TOURISM ACCOLADE The Mayor extended a vote of thanks and congratulations to the team at the WWII Secret Base on achieving a Bronze award in the Cultural Tourism category at the recent 2024 Queensland Tourism Awards. HIRE OF PLANT & EQUIPMENT (FLOOD DAMAGE RESTORATION TENDER SUBMISSION) A resolution was carried that Council, under section 233 of the Local Government Regulation 2012, includes HBS Earthmoving (Qld) Pty Ltd as a late submission onto the preferred supplier arrangement for the hire of plant and equipment for ﬂood damage restoration work in 2024/2025. COUNCIL VEHICLE REPLACEMENT Council has accepted a quote from Sedilli Pty Ltd (Trading as South West Ford) for the purchase of new Ford replacement vehicles for the Council ﬂeet. APPOINTMENT OF TOWN STREET RESEAL CONTRACTOR A recommendation has been carried that Council will engage Austek Asphalt Services for the resealing of town streets within the Murweh Shire. INSTALLATION OF ELECTRIC VEHICLE (EV) CHARGING STATION IN AUGATHELLA Council is not opposed to the installation of an NRMA electric vehicle (EV) charging station in Augathella, however, it is preferred that the installation be located on commercial land. In the event of no commercial land being available, Council will reconsider the request. COUNCIL CONTRIBUTION TO CHARLEVILLE SWIMMING CLUB Council will contribute $4000.00 towards the costs incurred by the Charleville Swimming Club in their successful funding application for new starting blocks to be installed at the Charleville Swimming Pool. The "Big" Exhibition is the ﬁnal exhibition for 2024 at the Gallery	<urn:uuid:19b472b3-a0d0-4964-b533-ff959b127a35>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,902
HARRINGTONPARKPUBLICSCHOOL Changed Contact Details Home Phone: Email: Mother Contact Details: (Name) Mother Contact Details: (Mobile/Work) Father Contact Details: (Name) Father Contact Details: (Mobile/Work) Emergency Contact Details: (Name) Emergency Contact Details: (Phone) Emergency Contact Details: (Name) Emergency Contact Details: (Phone) Please delete previous contact details for: Updated on ERN: Sign Date: File PRC Office Use Only: Child's Name: Class: Only update the contact details that have changed and require updating New Home Address: (Proof of residency is required for change of address - please email attachment to firstname.lastname@example.org) Examples of documents to use as proof of address change - Utilities bills e.g Electricity, Gas, Internet, Phone, Council rates etc. Drivers license, Lease agreements, Exchanged contract of sale, Home building or contents insurance. Please note: Years 5 & 6 require 100 points of residency ID. Please refer to the table on our school website. (Relationship) (Relationship) CARE (for others) BELIEVE (in yourself) SUCCEED (through effort)	<urn:uuid:92f3c8b9-96ff-46b6-897e-1da7f528c2bd>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,214
3 rd Annual Walter Cronkite Awards Ceremony August 2, 2012 Welcome Doris Clark Tribute to Walter Cronkite Nick Clooney Jeffrey Kramer Presentation of the Walter Cronkite Awards Kathy Cronkite * Charlayne Hunter-Gault * Shavanae Anderson Presentation of Citations from Kathy Cronkite Senator John Kerry, Governor Deval Patrick, State Senator Dan Wolf Passing the Torch Video Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative Stone Soup Leadership Institute Marsha Reeves-Jews MVYLI Youth Leadership Summit Director Josue Cruz Walter Cronkite Award Recipient 2010 Closing South Sudan Girls Empowerment Club MVYLI youth Presentation to Nick Clooney Excerpts from the video produced by CBS for the Memorial Service for Walter Cronkite will be played before and after the event. Reception immediately following at home of Kim & Drew Conway, Edgartown Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative • www.mvyli.org Stone Soup Leadership Institute • P.O. Box 4551, Vineyard Haven, MA 02568 www.soup4worldinstitute.com Walter Cronkite was the honorary chairperson of The Stone Soup Leadership Institute for over a decade. We are here tonight to honor a great man and his life – a man who meant so much to so many on Martha's Vineyard that meant so much to him. We are here to also honor his dream for the future. Mr. Cronkite's wisdom and vision of preparing our youth as future leaders in their communities gave rise to this special event. His inspirational work and unwavering support will remain in the hearts of many around the world. We celebrate his place in our lives, his words of encouragement, and the remarkable man who shared a common goal for a better tomorrow. Walter Cronkite Award Winners Charlayne Hunter-Gault is an award-winning journalist and author with 40 years using the power of the media to create positive social change. She has been a TV correspondent with National Public Radio, CNN in the U.S. and South Africa and PBS' The MacNeil/Lehrer NewsHour for which she received two Emmy Awards and four Peabody Awards. She was Africa Bureau Chief for Essence magazine. She is author of the new book, To The Mountaintop: My Journey Through the Civil Rights Movement. She recently moved from Johannesburg to live full time on Martha's Vineyard. Shavanae Anderson filmed and co-produced the video Passing the Torch in honor of Amnesty International's 50 th Anniversary with Harry Belafonte, Dr. Henry Gates Jr., Rose Styron and others. The video was premiered at the 2011 Martha's Vineyard International Film Festival. The youngest founding member of the Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative, Shavanae served as a delegate to the Youth Leadership Summit for Sustainable Development and participated in MVYLI's College Prep & Field Trip Program. An incoming senior at the Martha's Vineyard Regional High School, Shavanae aspires to become a Pediatrician. She participated in MVYLI's Job Shadow Day at Martha's Vineyard Hospital with Pediatrician Dr. Melanie Miller (2012) and Operating Room managing nurse Barbara Morgan (2011). She is featured in the MV Hospital's Annual Reports in 2011 and 2012. Walter Cronkite Award Past Winners 2010: Josue Cruz and Christopher Pitt 2011: Len Morris and Meagan McDonough The Stone Soup Leadership Institute's mission is to develop educational tools, trainings and initiatives that prepare young and emerging leaders to build a better world. Founded in 1997 on Martha's Vineyard, the Institute is a 501c3 non-profit education organization. Walter Cronkite wrote the introduction to the Institute's book and educational curriculum, Stone Soup for the World: Life-Changing Stories of Everyday Heroes. The Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative's (MVYLI) mission is to develop the next generation of leaders. MVYLI's year round programs include MVYLI's Job Shadow Day, College Prep Program, Governor's Youth Council, Cape & Islands Youth Congress, NAACP Juneteenth Conference and Bioneers by the Bay Conference. MVYLI is a project of the Stone Soup Leadership Institute: www.mvyli.org Many Thanks to Our Sponsors Reception Hosts: Kim & Drew Conway Event Sponsors Budget Martha's Vineyard, Da Rosa's Printing, Jardin Mahoney's Bunch of Grapes Pre-Event Dinner: Chesca's, Lodging: Harbor View Hotel, Point Way Inn, The Capricorn House, Vineyard Harbor Motel Vineyard Transportation Eisenhauser Gallery • Allison Shaw for the Walter Cronkite photo Our Team MVYLI Project Director: Rebecca Rabeni Event Assistant: Annie Beute and Gerri Laurino; Videographer: Meagan McDonough Distinguished Speakers Nick Clooney is a former CBS anchor and journalist with a long and multifaceted broadcasting and journalism career. In 2009 Clooney joined with two presidents, CBS royalty, Mickey Hart, Jimmy Buffet and others to pay tribute to "the most trusted man in America" at the CBS Memorial Service at Lincoln Center. In 2006, Clooney and his son George travelled to Darfur, Sudan, and filmed the documentary, A Journey to Darfur, broadcast on American cable TV. In fall 2008, Clooney joined the faculty at American University in Washington, D.C. as American University School of Communication and Newseum Distinguished Journalist in Residence. Doris Clark is a true Renaissance woman who has lived on the Island for most of her life. From a United Airlines flight attendant to Innkeeper and B&B owner to the Mansion House Director, to Tour Guide and now Event Day Coordination wedding planner and Martha's Vineyard Sharks organizer. Doris' family came to the Vineyard in the late 1800's. In 1999, Ms. Clark was the School to Work Coordinator at the MV Regional High School when she participated in the Stone Soup Leadership Institute's first leadership training program at the West Tisbury School. In 2011, she joined the Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative as an Advisory Council member, Job Shadow Day director and MVYLI's College Prep & Field Trip Program coordinator. Kathy Cronkite is a writer, journalist and public speaker. She is the author of On the Edge of the Spotlight: Celebrities' Children Speak Out About Their Lives and On the Edge of Darkness: Conversations about Conquering Depression, a collection of interviews with celebrities who have depression including Mike Wallace, Joan Rivers, Dick Clark, Kitty Dukakis, John Kenneth Galbraith and William Styron. Awarded by the Texas Psychological Association for outstanding public contribution to psychology, Ms. Cronkite has appeared many times on television and radio. The daughter of Walter Cronkite, Kathy presented the Walter Cronkite Awards in 2011. Josue Cruz transformed his life from a C-D student to second year law school student at the University of Puerto Rico's flagship campus. In 2004, Josue co-founded the Vieques Youth Leadership Initiative, the Institute's fouryear bi-lingual demonstration project. In 2010 Josue presented the VYLI 2020 Report at the Institute's Youth Summit on Sustainable Development on Martha's Vineyard. His commitment to learning best practices for his island, helped implement the first "Green Initiative" in Puerto Rico's public schools where more than 5,000 students and 150 teachers created over 100 school gardens. Josue serves as the Institute's Director for the Youth Leadership Summit for Sustainable Development. He is an inspiring role model and mentor to MVYLI youth. Jeffrey Kramer is the President of Juniper Place Productions is in partnership with CBS Network Television developing new shows for all networks and cablers. Jeffrey is best known as the producing partner and President of David E. Kelley Productions where he developed and co-executive produced such shows as "Ally McBeal," "The Practice" and "Chicago Hope." Kramer is the recipient of three primetime Emmys, three Golden Globe Awards, two Peabody Awards, the Producer's Guild of America Award; the Silver Gavel Award; and the Viewers for Quality Television Award. A successful actor, he played the role of Deputy Lenny Hendricks in the movie Jaws. Marianne Larned is the Executive Director of the Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative and the Stone Soup Leadership Institute. She is the author of the book and educational curriculum, Stone Soup for the World: Life-Changing Stories of Everyday Heroes. In 1996, after the death of her 19-year-old brother, Marianne took a sabbatical from her successful corporate consulting business to walk the beaches of Martha's Vineyard. It was at Lucy Vincent Beach that she found the "magic stone" that led to the book. Seasonal resident Bob Forrester encouraged her to start a non-profit organization. A former teacher, Marianne uses the Stone Soup metaphor to help people see that when we work together we can do more than we thought was possible. She has had the privilege of learning from and working with youth leaders from the Martha's Vineyard and other islands who are building a more sustainable world. Marsha Reeves-Jews is the President of the Stone Soup Leadership Institute's board of directors. She is the host of the Radio Show Keep It Moving, a one-hour weekly show featuring leaders in education, political, social topical issues. Ms. Jews served as a gubernatorial appointee commission for the Maryland Public Television. Marsha was the Project Director at Institute for Learning Technologies at Columbia University overseeing three government grants: 1. Department of Commerce NTIA Harlem Renaissance 2001 Project; 2. Department of Education grant New York Online Neighborhood Network – portal development for 110 community technology centers in the 5 boroughs of Manhattan; 3. New York City Council grant for Community Technology Center (CTC) banks for a viral online supply center. Marsha also serves as faculty for the Martha's Vineyard Youth Leadership Initiative.	<urn:uuid:1827e494-0a00-4b23-93f8-56e975c77f76>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	9,851
A Memory in the Bond: Green Bond and Sectoral Investment Interdependence in a Fractionally Cointegrated VAR Framework Tapas Mishra , Donghyun Park, Mamata Parhi, Gazi Salah Uddin and Shu Tian Abstract The urgency surrounding environmental sustainability has triggered an innovation of financing channels for climate and environmental projects. Green bond as one such channel has garnered immense interest from investors, with an implicit view that this fixed-income instrument is a relatively safer choice as an investment portfolio. Yet, the uncomfortable spread of greenwashing as a marketing spin has subjected green bonds to significant market volatility, at least as much as other financial assets or sectoral indices if not more. Whether green bonds as a financial instrument may incur losses to the extent of the loss in various sector indices, can be gauged by studying the nature of their contemporaneous growth. In this paper, we use daily data on green bonds and several S&P sectoral indices and a fractionally cointegrated vector autoregression framework (FCVAR) to study the extent to which green bonds dynamically co-move with various sectoral indices. Such a co-movement, if any, would elicit the extent to which a variation of uncertainty would determine an investor’s inclination to the diversification of a portfolio between an investment in a sectoral index and a green bond. The identifying mechanism is the shock-dissipation speed, which also informs a policymaker before choosing the right instrument to stabilise the system. We show that the system-wide shocks indeed dissipate slower than could be predicted by a conventional cointegrated VAR system. Further, the property of the slow error correction within the dynamic system of Green Bond and sectoral S&P indices, for instance, may demonstrate the speed of adjustment of the global economy to sudden shocks. Rigorous predictions exercises complement our baseline conclusions. Key Words: Green bond; S&P sectoral performance; Long memory error corrections; Fractionally cointegrated VAR Corresponding author. Tapas Mishra: Southampton Business School, University of Southampton, UK (E-mail: email@example.com); Gazi Salah Uddin: Department of Management and Engineering, Linköping University, Linköping, Sweden (E-mail: firstname.lastname@example.org); Donghyun Park, Economic Research and Regional Cooperation Department, Asian Development Bank, Philippines (E-mail: email@example.com); Mamata Parhi, Roehampton University, London, UK (E-mail: firstname.lastname@example.org). Shu Tian, Economic Research and Regional Cooperation Department, Asian Development Bank, Philippines (E-mail: email@example.com) 1 Introduction Financing of climate and environmentally sustainable projects requires huge funds$^1$, firstly because, firms are often slow to adapt to a new technology despite realising the huge potential of gains from such a strategic investment. Secondly, the spread of greenwashing$^2$ as a deceptive marketing spin by various corporations has subjected this asset-backed financial instrument to a significant degree of volatility. A study of the extent the green bond incurs contemporaneous losses or gains with other financial assets or indices (such as S&P 500 sectoral indices) can unravel the inherent nature of volatility of green bond. To an important extent, it can also establish how, under persistent uncertainty, disequilibrium shocks in the green bond index correct (with slow or greater speed) while co-moving with various sectoral indices (if at all there is any co-movement). This paper introduces a co-movement mechanism of green bond with sectoral indices in an environment where the shocks dissipate more slowly than the extant literature on the subject assumes. Within such an environment we model cointegration relationships in a way that shows nonlinear disequilibrium error corrections. A forecasting exercise is carried out to lend deeper insights into the way green bond and sectoral prices are set to co-move together. The emergence of green-bond is largely a product of the supply-side and financing constraints of corporations towards new environmentally sustainable projects. Pham (2021) finds that the dependence between green bond and green equity is relatively small under normal market conditions once movements in the general stock, energy and fixed-income markets are controlled for. Contrarily, the author finds that green bond and green equity are more connected during extreme market movements, where they boom and bust together. An important finding concerns significant short-lived spillover effects between green bond and green equity. Russo et al. (2020) in recent research examines the main drivers of green bond and find the instrumental role of firm-specific corporate sustainability-oriented strategy as a major determinant. Undoubtedly, the demand-push from investors to invest in those climate and environmental projects can make up for the financial deficits towards a desired equilibrium. An imposing argument for the development of the green bond market is that it can act as a bridge between capital providers (i.e. institutional investors) and sustainable assets (i.e. renewable energy). One way to finance those projects is by investing in green bonds. If a corporation is issuing a green bond to finance their climate and environmental projects$^3$, there are two motives for this; (i) banks often give better interest rates to corporations which are environmentally conscious and hence it carries a reputation-value persistence, and (ii) the corporation can also expect environmentally conscientious investors to fund those projects who expect the ‘long-term’ return from --- $^1$Going by the estimates of the S&P, global issuance of sustainable bonds that includes social, green and sustainability-linked bonds, can together exceed 1 trillion USD in 2021, a near-five fold increase over 2018 levels. $^2$Greenwashing refers to a situation when corporations mislead investors or consumers by instilling a false belief that the product or service they offer or wish to create, or even the organisation itself is environmentally friendly or sustainable. ([https://www.globalcitizen.org/en/content/greenwashing-what-is-it-and-how-to-avoid-it/](https://www.globalcitizen.org/en/content/greenwashing-what-is-it-and-how-to-avoid-it/)). $^3$Lately, companies are making more noise about ‘sustainability’ aspects of their growth, with 129 firms on the S&P500 citing ESG in their fourth quarter 2020 earnings calls. From a mere 14 firms that touched on ESG in their Q4 earnings call two years ago to the current 129 firms is a huge leap. these investments as profitable and stable. The S&P 500 Green Bond Index has been designed to track the global green bond market. While there is no doubt that there is a strong demand for sustainable financing instruments that are also likely to increase, serious concerns around the accuracy of issuer sustainability claims can have deep impacts on the integrity and development of the sustainable finance market. A huge growth in Environmental, Social, and Governance (ESG) listed companies in the S&P 500, the great volume of ESG marketing and labelling, together with non-uniform sustainability commitments and reporting, have also expounded the difficulty for stakeholders to identify trustworthy claims - ones that are reliable and unreliable. In other words, this ‘greenwashing’ has become the biggest concern for about 44% of investors when selecting ESG investment. Historically, whenever a socially and environmentally driven innovation is made, its widespread misrepresentation of potential benefits from a particular innovation can sway investors’ sentiment so much so that the expected long-term gains from those environmentally sustainable projects may disappear. In other words, contrary to common beliefs and perhaps for the right reason, the growth in S&P 500 green bond index may not represent investors’ true sentiments and the fluctuations can perhaps reflect on the dangers of ‘greenwashing’, embedding an inherent degree of volatility in the index which is rather supposed to be long-run stable. The question is, to what extent observed volatility in the green bond index co-moves with various sectoral indices, such as health, energy, finance, and information technology$^4$? These sectoral indices are regularly subject to common shocks and their degree of fluctuations can be used by investors to compare the extent of exposure to factors (Figure 1 presents the relative weights of various sectoral indices in the S&P 500). In the present study, we aim to investigate whether and to what extent the integration of green bonds into the investor’s portfolio provides superior returns or if it implies a trade-off between sustainability concerns and financial performance, through the analysis of green and conventional bond indices. Since shock propagation has an inherent memory feature, our investigation is within the long-memory framework. In this study, we rigorously model dynamic co-movement between green bond prices and sectoral markets such as the renewable energy stock market, and health and financial sectors. Our modelling paradigm is founded on the real-life shock propagation mechanism within a system, in that shocks converge slowly, thanks to complex interaction within the system. Our investigation exploits the rich features of cointegration, which can be used in our context to identify assets which share a common equilibrium. We shed further light on a well-known violation of the expectations hypothesis – the assumption of a unit root in the sectoral prices and green bonds. We premise that the nonstationarity (in our case, long-memory) stems from the holding premium. This may be cointegrated with the spread. An important characteristic of our green bond and sectoral price systems is that shocks may dissipate slowly and these can make disequilibrium corrections slower than expected, limiting thus the possibility of the system converging quickly to the long-run mean. Given the current circumstance of high dimensional nonlinearity in economic systems around $^4$There are eleven sectoral indices in the S&P 500. See Appendix for a description of representative sectors. the world, it is only reasonable to expect that the green bond market and sectoral indices may co-move but the speed at which the joint system will be long-run stable will differ due to the strong memory of shocks within the system. Finding a co-movement pattern between the green bond and sectoral indices have policy relevance because one can predict the growth of the green bond market vis-a-vis sectoral indices. In other words, it will be interesting to study whether there are rooms for both sectors to grow sustainably. Further, an in-depth study of co-movement patterns of the green bond index and representative sectoral indices can unravel important information on the future of green bonds and especially the stability in investors’ sentiment as the latter is being rewarded by a high and sustainable return from an investment. Le et al. (2021) in a recent work, study spillover connectedness among green bonds, Fintech and cryptocurrencies. Using time and frequency domain measures, the authors find that the overall connectedness of technology assets and traditional common stocks is very high, concluding further that the probability of contemporaneous losses is very high during turbulence in the economy. Pineiro-Chousa et al. (2021), in another interesting piece of research, investigates how investors’ sentiment (extracted from social networks) determines price movements in the green bond market. The authors find positive effects of social networks in the trajectory of green bond growth because increasing awareness about environmental and social causes are modelled here in the form of diffusion and strength of the network. Figure 1: Comparison of S&P 500 Sectoral Weights Source - https://www.spglobal.com/spdji/en/landing/investment-themes/sectors/ A study of dynamic interdependence in a memory-driven environment holds policy values, because evidence of a long memory (system-wise or individual-series-wise) would indicate that the system or the series there is a significant degree of inefficiency and this inefficiency can be used by investors as a tool for hedging or arbitrage opportunities in the market. This is a leading reason, why the dynamic interdependence between the green bond and other sectoral indices needs to be studied in a memory-embedded environment. The rest of the paper is planned as follows. Section 2 provides a brief review of the literature. Section 3 presents our methodological design. Section 4 discusses data and elaborates on the results. Section 5 presents conclusions and summarizes the policy relevance of our work. 2 Literature 2.1 Traditional issue with investment A critical issue with investments in recent times concerns the fact that incumbents are primarily the organizations that are diverting their resources from traditional sources of energy towards cleaner energy sources. Therefore, they have significantly higher sources of financial availability. The incumbents may seek alternative financing options such as bond and equity issues. On the other hand, the SMEs are newcomers with primarily small- and medium-sized operations and services, lacking the availability of such investment opportunities. Furthermore, due to the relatively less age of the SMEs compared with the incumbents, raising finances to support R&D activities is challenging. Therefore, it is necessary for governmental organizations and regulatory agencies, especially in developing economies, to introduce new means of financing options for both SMEs and the incumbents that may facilitate the transition process towards cleaner sources of energy. Green Equity (GE) and Green Loan (GL), in this regard, are of remarkable interest for humans, organizations, and institutions to expand their investments dedicated to mitigating the impact of climate uncertainty and the prospective healthcare and economic costs. The development of new green investments across developed and emerging economies is clearly indicative of a significant intensity of new investments in renewables in developing economies. More specifically, the growth of new investments is higher in Asia with both China and India among the frontruns of emerging economies and in the transition process towards cleaner sources of energy. Partly due to the requirement of conformity to the United Nations’ Sustainable Development Growth plan and partly due to their realization of their own social responsibility, lately, organizations have been incorporating sustainable and green approaches, assimilating them into their sustainable development commitments. Cortellini and Panetta (2021) provide an excellent systematic review of the literature on green bonds. 2.2 Green bond types and investible opportunity Depending on the form of green bonds, such as the use-of-proceeds bonds (or plain vanilla bonds), project bonds, and securitized bonds, there are implications for legal recourse in case the issuer defaults (Jones et al., 2020). The distinction among types of green bonds is also central to understanding why many corporations recourse to greenwashing practices. For instance, there is a difference between use-of-proceeds revenue bonds and securitized bond, where for the former, the proceeds are normally earmarked for green projects in the portfolio of an issuer. The recourse is limited to the issuer’s revenue generation. For the latter, the bond is collateralized by one or more revenue-producing green projects. In this case, project revenue is used to repay the bond. When one looks at an investible opportunity in green bonds and compares it against other available asset types such as the conventional financial stock markets and health-related stocks, a natural question arises on whether and to what extent shareholders benefit from green bonds. Tang and Zhang (2020) have shown that green bonds have experienced significant geographical diversification spreading from Europe to numerous emerging economies (in particular, China and Malaysia). The authors have found that stock prices positively respond to green bond issuance, although there was no evidence of a significant premium for green bonds. This suggests that the positive stock returns around green bond announcements are not fully driven by the lower cost of debt. The authors conclude from their investigation that a firm’s issuance of green bonds is generally beneficial to its existing shareholders. Zerbib (2019), Larcker and Watts (2020), and Jones et al. (2020) among others, also emphasize the central and growing importance of green bonds as an imperative investible proposition. The research in these and related work shows that there is an inclination of corporations to treat ecological deficit with debt as their pro-environmental preferences on bond prices drive them to charge higher premiums from green bond investments. 2.3 Extant research taxonomy in green bonds and the context of our contribution Since research on green bonds is still developing, in the past five years or so the research has mainly focused on four thematic areas: (i) the performance of the green bond market, (ii) the reaction of the stock market to green bond investment, (iii) the supply side dynamics of green bonds, and (iv) the interdependence or connectedness of green bonds with various sectors. Following Cortellini and Panetta (2021), in Figure 2, we have represented a research taxonomy of green bonds since 2016. An impressive discussion of contributions about each thematic area can be found in Cortellini and Panetta (2021). The current paper is heavily inclined towards the theme of the interconnectedness of the green bond market with other sectors. It also contributes to the strand of literature that focuses on the reaction of the stock market to green bond investment and growth. Extant research on methodological implementation while studying dynamic interconnectedness between green bond and other sectors, regularly employ multivariate generalized autoregressive conditional heteroscedasticity (GARCH) or dynamic conditional correlations GARCH, a number of research also focuses on copula-based methods, wavelet correlation approach and structural vector autoregression (VAR) estimation. A number of recent research have investigated the relationship between green bonds and sectors such as renewable energy. (Liu et al., 2020), for instance, employ a time-varying copula model to estimate the dynamic relationship between the two, whereas Hammoudeh et al. (2020) employs a time-varying Granger causality test to model the relationship between green bonds, clean energy, CO2 emission allowance. In related research, Nguyen et al. (2020) use a rolling window wavelet estimation to demonstrate that the interdependence between green bonds and clean energy is high, but it is weak with respect to stocks and commodities markets. Overall, the existing research shows that green bonds can serve as an effective hedging tool in the financial market. An innovative feature of our approach is to design a memory-embedded VAR approach to model dynamic interdependence between green bond and various sectors. This way we offer new insights into the nature of connectedness between these sectors as well as the reaction of stock market to green bond - the two important thematic areas of research in green bond literature. The rigorous empirical dissection of green bonds and their dynamic co-movement pattern with various financial instruments across sectors is rather sparse. The nascent literature has begun to understand the efficacy of green bond data, identifying to the extent greenwashing has more or less deceived investors’ sentiments. A key proposition which underlines our empirical investigation is that greenwashing might have infused nonzero mean noises and greater standard deviations in green bonds to an extent that the observed volatility may be contemporaneously correlated with other financial instruments, which are not environmentally sustainable. Another possible leading reason for the lack of a robust body of literature on green bonds’ co-movement is a general lack of an underlying theory. Why would green bonds co-move with other financial instruments and what this would mean for the future of green bonds or for that matter for non-environmentally sustainable financial assets, will continue to remain a debatable theoretical and empirical question. Yet, some emerging empirical work showing the spillover effects of various financial assets and green bonds, provide good arguments that the green bond and the chosen assets may alternately work as net giver and net receiver of shocks (Pineiro-Chousa et al., 2021). In our work, we elicit the fact that downplaying the significance of memory may bias our inferences on the direction and magnitude of interdependence between green bond and other sectors. A measurable part of policy ineffectiveness can be attributed to this missing memory - a feature that can also mask the true response of a stock market to green bond investment. 3 Methodology Since our objective is to investigate if there are co-movement patterns between the green bond and sectoral indices and to the extent, the level of uncertainty and long-memory control of this pattern, a natural way to study this is to employ a cointegration technique within a memory-driven framework. While the conventional approach is to treat a time series to be either stationary (with an integration order $(d)$) or nonstationary $(d \geq 1)$, we premise that shocks do not die out so fast given the complexity of the interaction of a variable within a system as well as the arrival of new shocks (the timing of which are unknown). In other words, a time series can be allowed to be fractionally integrated, representing various degrees of ‘memory’ of shock persistence. Such a differential convergence speed of shocks can impact our inferences on ‘disequilibrium correction’ as the speed at which errors are corrected from the system, can determine the nature of stability of the system as well. Keeping this important trait in mind, we advance the use of a fractionally cointegrated VAR (FCVAR) model to have a profound understanding of the dynamics of the cointegration relationship of green bonds with sectoral indices and a measure of uncertainty. Before we employ FCVAR, we need to check first whether the individual series in question display long memory. We briefly present the methodology in the ensuing section. (a) Long-memory: Source and Estimation (i) Source of long-memory in Green Bond: Although there is a robust body of work related to the measurement of long-memory and its implications in economics and financial time series, it is not a common parlance in environmental time series, such as the applications to Green Bond. An imposing question is what theoretical justification one can provide for long memory in the Green Bond series? Apart from the econometric methodological interests, identification of the source of long memory in an economic, financial and/or environmental series such as the Green Bond, is very important. By its very nature of construction, the S&P Green Bond index tracks the green bond market at the global level. The index adopts stringent standards while incorporating those bonds whose proceeds are actually used to fund environmentally friendly projects. Econometrically, the nature of aggregation of various corporations’ bonds while creating the index can be a potential source of long memory. Let’s denote the by $z_i$, the $i > 1$ a number of corporations’ bonds. Over time, $t$, $y_t$ evolves following a path-dependent or an autoregressive (AR) process: $$y_{i,t} = \alpha_{i,1} + \alpha_{i,2} y_{i,t-1} + u_{i,t} \quad (1)$$ $\alpha_{i,2}$ is either 0 or 1.. If we allow $\alpha_{i,2}$ to follow a $\beta(u,v)$ distribution, then $\frac{1}{N} \sum_{i=1}^{N} y_{i,t} = Y_t \sim I(d)$, that is the aggregate $Y_t$ can be distributed as an $I(d)$ process. Note however that the AR coefficient, $\alpha_{i,2}$ varies over $i$. For when $\alpha_{i,2} \approx 0$, this can be referred to as a ‘random’ component, whereas $\alpha_{i,2} \approx 1$, we can call it a ‘regular’ component. In case the distribution of $\alpha_{i,2}$ follows a $Beta(u,v)$ distribution across various components, then the Green Bond index, $y_t = N^{-1} \sum_{i=1}^{N} y_{i,t}$ can be shown to be fractionally integrated of order $d = 1 - v$ if $N$ is large. (ii) Estimation of Long-memory: Let’s denote the green bond index time series (or other sectoral indices) as $y_t$ (for $t = 1, \ldots, T$). We model $y_t$ as an $I(d)$ process or integration of order $d$ in the sense that we may need to difference (a possible non-stationary) $y_t$ series (Green Bond series, for instance) $d^{th}$ times to make it stationary: $$(1 - L)^d y_t = \psi(L) \varepsilon_t \quad (2)$$ In equation (2) $(1 - L)^d$ is the difference operator of order $d$ with time lag denoted by $L$, such that when $d = 1$, $(1 - L)^1 y_t = y_t - y_{t-1} = \Delta y_t$. $\psi(L^j)$ is the coefficient of the error term ($\varepsilon$) at each specific time period $t - j$ with $\sum_{j=0}^{\infty} \|\psi(L^j)\| < \infty$, $j = 0, 1, 2, \ldots$. $\varepsilon_t$, the error term is assumed to follow a distribution with zero mean and constant variance: $\varepsilon_t \sim iid(0, \sigma^2)$. We tread beyond convention and allow $d$ to be of fractional, rather than of integrated order. Granger and Joyeux (1980) discusses details of the rich dynamics of shock convergence of this assumption - one that approximates real-life dynamics robustly. The shock propagation mechanism can be visualised by allowing a power series expansion (see equation 4) based on $(1 - L)^{-d}$ in equation (3): $$y_t = (1 - L)^{-d} \psi(L) \varepsilon_t \quad (3)$$ where $\gamma_0 \equiv 1$ and $$\gamma_j = \frac{(d+j-1)(d+j-2)\cdots(d+2)(d+1)(d)}{j!} \quad (4)$$ where $\gamma_j \cong (j+1)^{d-1}$ given that $d < 1$ and $j$ is large. A fractionally integrated process can be represented as an infinite order moving average (MA($\infty$)) process such that \[ y_t = (1 - L)^{-d} \varepsilon_t = \gamma_0 \varepsilon_t + \gamma_1 \varepsilon_{t-1} + \gamma_2 \varepsilon_{t-2} + \cdots \] (5) In equation (5), the impulse response coefficients of $ y_t $, i.e. $ \gamma_j $, reveal how fast or slow shocks dissipate over time depending on the magnitude of the coefficient, $ \gamma $. Table 1 describes various shock convergence patterns and their implications for the stability of the time series in question. We estimate $ d $ using Shimotsu (2010) (details in the empirical section). For dynamic estimates of memory, we perform a rolling window estimation of Shimotsu (2010). \| $ d $ \| Type of Memory \| (Non)Stationarity \| Convergence \| Variance \| Shock Duration \| \|--------\|----------------------\|-------------------\|-----------------\|------------\|-------------------------\| \| $ d < 0 $ \| Long \| Stationary \| Mean-convergence \| Finite \| Long \| \| $ d = 0 $ \| Short \| Stationary \| Mean-convergence \| Finite \| Short \| \| $ 0 < d < 0.5 $ \| Long \| Stationary \| Mean-convergence \| Finite \| Long \| \| $ 0.5 \leq d < 1 $ \| Long \| Non-stationary \| Mean-convergence \| Infinite \| Long \| \| $ d = 1 $ \| Permanent \| Non-stationary, unit root process \| Non-convergence \| Infinite \| Permanent \| \| $ d > 1 $ \| Permanent \| Non-stationary \| Non-convergence \| Infinite \| Permanent, growing effects over time \| (b) Understanding dynamic interdependence of green bond with sectoral indices: A memory-driven approach Does green bond cointegrate with various sectoral indices? If so, at what rate do disequilibrium errors correct to produce a stable co-moving relationship? To this effect, a fractionally cointegrated vector autoregressive (FCVAR) model, proposed by Johansen (2008) and Johansen and Nielsen (2012), is very useful. The FCVAR is designed to detect equilibrium relationships between fractionally integrated variables. A restricted version, the cointegrated vector autoregressive (CVAR) model (Johansen, 1995) can detect an equilibrium relationship between variables that are integrated of order one, i.e. exhibit unit root behaviour, where deviations from this relationship are not integrated. In contrast, the fractionally cointegrated VAR model can detect relationships between variables that are integrated of a fractional order, with deviations that can also be fractionally integrated but of a lower order than the variables themselves. This allows for the study of relationships with deviations that correct more slowly than with the CVAR. The FCVAR model is formulated as follows: \[ \Delta^d (Y_t - \rho) = \alpha \beta' L_d (Y_t - \rho) + \sum_{i=1}^{p} \Gamma_i \Delta^d L^i_d (Y_t - \rho) + \varepsilon_t \] (6) where $ Y_t $ is a $ K $-dimensional $ I(d) $ time series at time $ t $ of green bond and other sectoral indices. In the above, $i$ stands for numbers of short-run dynamics with $i = 1, 2, \ldots, p$; $\Gamma_i$ is the coefficient of each temporal lagged $Y_t$; $\Pi$ is a parameter matrix identified by two parameters, viz. $\Pi = \alpha \beta'$. $\alpha$ and $\beta$ are $K \times r$ matrices, $\beta$ identifies the cointegrating relationship(s) among variables in $Y_t$, and $\alpha$ defines the adjustment speed towards the long-run equilibrium of each variable in $Y_t$. $r$ is the rank of $Y_t$, and its value indicates the number of cointegration(s) in the model with $0 \leq r \leq K$. $\Delta^d$ and $L_b$ represent fractional difference operator with order $d$ and the fractional lag operator with $b$, respectively, where $\Delta^d = 1 - L_d = (1 - L)^d$ and $L_b = 1 - \Delta^b$. $d$ and $b$ could be either integer or fractional values.\footnote{Their values should be positive to ensure that the integration order of target series would not be affected by applying the fractional lag operator ($L_d$) (Tschernig et al., 2013).} $\varepsilon_t$ is a $K$-dimensional identically independent distributed error term with zero mean and constant variance-covariance matrix ($\varepsilon_t \sim iid(0, \Omega)$). The inclusion of a constant, i.e. $\beta' \rho$, in the long-run relationship(s) in $\beta' L_b \Delta^{d-b} Y_t$ captures unobserved explanatory powers in the identified relationship(s). An innovative feature of the FCVAR is that it allows multiple time series to be fractionally integrated with order $d$ and fractionally cointegrated to order $d - b$. A simple assumption one can follow is to set $d = b$ to ensure short-memory stationarity in the cointegrating relationship(s). For estimation, maximum likelihood (ML) estimators can provide reliable estimates of the FCVAR model parameters (Johansen and Nielsen, 2012).\footnote{See Jones et al. (2014) for details.} Similar to the CVAR model, the significance of FCVAR model parameters can be tested by hypothesis testing (Jones et al., 2014). The framework of hypothesis testing on long-run parameters, i.e., $\beta$ and $\alpha$, can be formulated as $$\beta = \omega \lambda$$ \hspace{1cm} (7) $$\alpha = \tau \theta$$ \hspace{1cm} (8) With respect to the test on $\beta$ (Equation (7)), $\omega$ is a $K \times q$ matrix of identifying restriction(s) on the cointegrating relationship(s), and $\lambda$ is a $q \times r$ matrix defining free varying parameter(s). $q$ is the number of restriction(s) associated with $\beta$-related hypothesis tests. In a context when each cointegrating relationship is imposed with the same restriction, the degree of freedom of the hypothesis test is equal to $(K - q)r$. If the number of cointegrating relationships is greater than one, viz. $r > 1$, different restrictions could be imposed on different columns of $\beta$. $\beta$ can then be re-expressed as a row vector, i.e., $\beta = (\omega_1 \lambda_1, \omega_2 \lambda_2, \ldots, \omega_r \lambda_r)$. Each column of $\beta$ is the product between $\omega_i$ and $\lambda_i$, where $\omega_i$ is a $K \times q_i$ matrix and defines the imposed restriction on the column $i$ of $\beta$; $\lambda_i$ is a $q_i \times 1$ matrix and defines the free varying parameter on the column $i$ of $\beta$. In that case, the degrees of freedom of the hypothesis test is $\sum_{i=1}^{r} (K - r - q_i + 1)$. Concerning the test on $\alpha$ as in Equation (8), $\tau$ is a $K \times l$ matrix that defines restriction(s) on disequilibrium error corrections of target variables, and $\theta$ is a $l \times r$ matrix representing free varying parameter(s) with $l \geq r$. $l$ stands for the number of restriction(s) associated with $\alpha$-related hypothesis tests. Its degree of freedom is $(K - l)r$. The FCVAR model can also deal with the endogeneity concern that arises from simultaneity issues in the form of bi-directional relationships in green bonds and other sectors’ price systems. Further, the presence of a constant term while obtaining the long-run relationship in the system can as well address the problem of omitted variables (although partially). There may also be a problem of overidentification in the cointegration relationship. This issue can be addressed by studying the significance of model parameters and wherever required, imposing zero restrictions on insignificant ones. In our estimation, we test for weak-exogeneity in the long-run parameters of the FCVAR system, i.e., $\alpha$ and $\beta$, by testing for zero restriction on its feedback coefficient in the $\alpha$-matrix. If $\alpha$ coefficient of the variable is not significantly different from zero, we treat it as weakly-exogenous, indicating that it contributes nothing to restore the long-run equilibrium after disequilibrium has pervaded the system. At the same time, whether a variable in the system forms long-run cointegrating relationship(s) is concluded by testing for zero restrictions on its feedback coefficient in the $\beta$-matrix. If $\beta$ coefficient of the variable is restricted to zero, the variable would not enter the cointegrating relation(s). In addition, the FCVAR estimation is conducted by using a grid search in our case, through which the (parameter) identification problem discussed in Carlini and Santucci de Magistris (2019) is resolved (Nielsen and Popiel, 2018). 4 Data and preliminary observations 4.1 Data We use a daily dataset (28/07/2009 - 28/07/2021) for green bonds as well as some of the selected S&P 500 sectoral indices, viz., Energy, Health, Financials, and Information Technology.\footnote{There are 11 S&P 500 sectoral indices, viz., Health Care, Consumer Discretionary, Energy, Financials, Industrials, Commodity Services, Materials, Consumer Staples, Information Technology, Utilities, and Real estate. In the Appendix, we have presented detailed definitions of these and other sectoral indices.} The S&P Green Bond US Dollar Index is designed to measure the performance of US dollar-denominated, green-labelled bonds from the S&P Green Bond Index. Although the market size of green bonds is relatively small compared with the boom of cryptocurrencies since 2013, both are evoking the immense interests of investors. Among sectoral indices, for instance, the financial technology index tracks the performance of financial technology companies that are publicly traded in the U.S. Hence, this proxy represents the performance of an asset in the 4th industrial revolution. We also use Bloomberg Barclays’s MSCI green bond index as an alternative measure for Green Bond to reflect investment in environmental sustainability projects.\footnote{Many thanks to a referee for suggesting this variable.} A description of the data is in the Appendix. Important to note that due to data availability issues, the starting date for this data is April 1, 2014. The US Economic Policy Uncertainty has also been used to study, how the co-movement patterns between the green bond and various sector indices differ over variations in uncertainty. The latter is one important source of information asymmetry in the market and the use of the uncertainty index in our estimation enables an informed inference on co-movement heterogeneity and investment choice between the green bond and sectoral indices. In Table 2 we present descriptive statistics. It appears that the mean price index for green bond is 108.289 with a standard deviation of 6.494, where a significant difference exists between the minimum (96.553) and maximum (124.305). The differences are larger for the Bloomberg MSCI Green Bond index (standard deviation of 7.79; minimum = 81.916 and maximum = 122.306). Table 2 also summarises descriptive statistics for other sectoral indices plus a measure of policy uncertainty (usepupo) to paint the broader picture of underlying uncertainty in the economy. Specifically, S&P Financials comprises those companies included in the S&P 500 that are classified as members of the Global Industry Classification Standard (GICS) financials sector. All components of the S&P 500 are assigned to one of the eleven Select Sector Indices, which seek to track major economic segments and are highly liquid benchmarks. Table 2: Descriptive statistics \| Variable \| Mean \| p50 \| Std. Dev \| Min \| Max \| p25 \| p50 \| p75 \| Interquartile Range \| \|---------------------------\|--------\|--------\|----------\|---------\|---------\|---------\|---------\|---------\|--------------------\| \| Green Bond \| 108.289\| 108.494\| 6.494 \| 96.553 \| 124.305 \| 102.596 \| 108.494 \| 113.768 \| 11.172 \| \| MSCI Green Bond \| 103.999\| 102.672\| 7.790 \| 81.916 \| 122.306 \| 97.944 \| 102.672 \| 108.116 \| 353.070 \| \| Sector: Health \| 767.871\| 803.990\| 309.749 \| 318.500 \| 1534.570\| 444.555 \| 803.990 \| 1002.730\| 558.175 \| \| Sector: Energy \| 495.086\| 501.970\| 99.253 \| 179.940 \| 737.090 \| 438.580 \| 501.970 \| 558.110 \| 119.530 \| \| Sector: Financials \| 331.026\| 318.120\| 112.854 \| 151.850 \| 637.750 \| 217.590 \| 318.120 \| 427.165 \| 209.575 \| \| Sector: Info. Technology \| 896.463\| 700.270\| 561.705 \| 307.860 \| 2713.400\| 467.635 \| 700.270 \| 1199.870\| 732.235 \| \| US Policy Uncertainty \| 121.626\| 97.210 \| 88.085 \| 3.320 \| 807.660 \| 65.770 \| 97.210 \| 146.690 \| 80.920 \| 4.2 Mitigating the effects of cycles and trends The presence of periodic fluctuations, such as seasonality and cyclicality, can mask the true nature of the movement of the data, in our case, green bond and other sectoral indices (Canepa et al., 2020). The repeated fluctuations, defined as business cycles can describe the periodic behaviour of the data (Hodrick and Prescott, 1997). To free our variables from possible cyclical movements in the mid/long-runs, which may otherwise obscure the true nature of the dynamics of time series and its persistence, we remove business cycles from our raw data using the recently developed Hamilton filter method (Hamilton, 2018). The Hamilton filter method decomposes a time series into cyclical and trend components.$^9$ Despite the popularity of the Hodrick-Prescott (H-P) filter in this direction (Hodrick and Prescott, 1997), Hamilton criticises the technique to be flawed misrepresenting the underlying data-generating process. Figure 3 (upper panel) presents a time series plot of the green bond (and Hamilton-filtered data of the green bond). Similarly, The lower panel in Figure 3 similarly presents time series plots for the clean energy index of S&P 500 along with the plot using the Hamilton filtered data. Both Figures reveal significant variations over time, although the clean energy index shows a promising trend of growth from 2014. To what extent does the green bond (or clean energy index - a proxy for environmental sustainability) co-moves with various sectoral indices such as health, energy, finance, and information technology? Figure 4 (upper panel) shows that the sectoral energy price $^9$We use these transformed data for the rest of the empirical analyses. index appears to strongly co-move with the green bond index, while the lower panel of Figure 4 depicts a similar pattern although there is a substantial difference in the price variations. Figure 5 presents the pattern of co-movement between S&P green bond and Bloomberg MSCI green bond indices. Once again, we find a visible pattern of strong connectedness in their trends. 5 Empirical Results Our findings are mainly presented in the following two aspects. First, the presence of the long-memory feature of our empirical dataset is demonstrated by the fractional integration order of our included variables. Having the long memory in univariate series is a prerequisite to verify whether the FCVAR model is appropriate to our data. The second part of the results discusses the determination of equilibrium green bonds and sectoral indices. 5.1 Which integration order works better? (i) Stationarity and unit root tests Before one estimates a fractionally cointegrated VAR system, it is important to ensure that our data are truly characterised by long-memory. It is possible that the series in question may be fractionally integrated if it rejects the null hypothesis of both stationary and unit root tests at the same time. In inherent reason is that a fractionally integrated series does not have a unit root, although it is still likely to be non-stationary (Jones et al., 2014). To ensure this, we have conducted Kwiatkowski-Phillips-Schmidt-Shin (KPSS) stationarity test and the Augmented Dickey-Fuller (ADF) for unit root of each series, respectively. Table 3 reports these results. We observe that all series reject the null hypothesis of stationarity using the KPSS test. Further, using the ADF test we reject the null hypothesis of a unit root. From Table 3, we can conclude that all series in our system are of fractional integration order ($d$). \| \| Green Bond \| Clean Energy \| Health care \| Energy \| Financial \| Industrial \| Information Tech \| EPU \| \|----------------\|------------\|--------------\|-------------\|--------\|-----------\|------------\|------------------\|-------\| \| KPSS Test \| 0.208 \| 0.162 \| 0.250* \| 0.171\| 0.677* \| 0.229* \| 0.131* \| 1.255* \| \| ADF Test \| -1.311 \| -3.755 \| -4.102* \| -3.886\| -3.148* \| 1.708 \| -3.222* \| -3.664** \| Note: (i) : 10% significance level; : 5% significance level; *: 1% significance level. (ii) Information criteria (IC) have been used to select lags. (ii) Are Green Bond and Sectoral Indices inefficient? Evidence using long-memory features (a) Static estimation of memory: inefficiency in a static sense To lend quantitative evidence that our green bond index and various sectoral indices are inefficient markets, we do not demonstrate that these indices possess long-memory features (that is, characterised by fractional integration order, $d$). Accordingly, we have estimated the fractional Table 4: Robinson’s semiparametric estimates of ‘memory’ (d) \| Power \| Ords \| Greenbond Est d \| Std Err \| MSCI Index Est d \| Std Err \| All Other Variables \| \|-------\|------\|-----------------\|---------\|------------------\|---------\|---------------------\| \| \| \| \| \| \| \| Variable \| \| \| \| \| \| \| \| Est d \| Std Err \| \| 0.50 \| 55 \| 0.959 \| 0.080 \| 0.502 \| 0.071 \| Health Sector \| \| 0.55 \| 83 \| 0.999 \| 0.067 \| 0.622 \| 0.059 \| Energy Sector \| \| 0.60 \| 125 \| 0.957 \| 0.052 \| 0.422 \| 0.051 \| Financial Sector \| \| 0.65 \| 187 \| 0.928 \| 0.041 \| 0.402 \| 0.044 \| Info Tech Sector \| \| 0.70 \| 279 \| 0.954 \| 0.035 \| 0.275 \| 0.033 \| US: Policy Uncertainty \| \| 0.75 \| 419 \| 0.979 \| 0.031 \| 0.215 \| 0.029 \| \| \| 0.80 \| 627 \| 0.966 \| 0.025 \| 0.210 \| 0.022 \| \| \| 0.85 \| 937 \| 0.968 \| 0.020 \| 0.222 \| 0.022 \| \| \| 0.90 \| 1401 \| 0.923 \| 0.017 \| 0.198 \| 0.015 \| \| Note: (a) The standard errors are calculated by $(4\psi)^{-1/2}$ where $\psi = N^B$ and $N$ is the number of observations. integration parameter, $d$, of the individual series by using (Robinson, 1994) semiparametric procedure as well as the two-step exact local Whittle estimator (2ELW) and ‘2ELW’ estimator with demeaned and detrended data (Shimotsu, 2010). In Table 4, we have presented Robinson’s estimates for various bandwidths (0.5 to 0.9) and find that the estimated value of $d$ for the green bond index is less than 1. Given the length of the data and a preliminary simulation exercise (results of which are available upon request), we have chosen 0.7 as the optimal bandwidth. The estimated $d$ for this bandwidth is 0.954, which is also statistically significant. For several sectoral indices and uncertainty index, we have also estimated $d$ at this bandwidth and the results show that except for the energy index, for all variables, the $d < 1$. In a nutshell, our static $d$ estimation is consistent with the findings in the last section. A fractionally integrated series would be non-stationary (i.e., rejection of the KPSS test) if its $d$ is greater than 0.5, while it would not have a unit root (i.e. rejection of the ADF test) if it’s $d$ value is also less than 1. At the same time, even if a series does not reject the null hypothesis of the ADF test, it can still be fractionally integrated when it’s $d$ value is either greater than 1 or very close but not equal to 1.$^{10}$ (b) Dynamic inefficiency? Dynamic rolling window estimation A policy-relevant question then arises: is the evidence of inefficiency, demonstrated by long-memory parameters, dynamic in nature? In other words, inefficiency may not strictly be a static phenomenon. As new information arrives in the market, for instance, the rising level of policy uncertainty or important data on the seriousness of climate disasters where policymakers are keen to reverse the trend of the impending environmental problems, this may make the nature of inefficiency dynamic. That is, with the arrival of more information, it is possible that the estimated degree of inefficiency ‘in the static sense’ may dynamically converge to a more efficient state, $^{10}$The ADF test previously employed is built based on a standard left-sided unit root test where the null hypothesis suggests unit root (i.e., $d = 1$) against the alternative hypothesis of $d < 1$. Corresponding inferences may be unreliable in the condition when $d > 1$. something that the conventional financial theoretic literature floats the idea about the efficiency of a market; with the arrival of new information, the current value of the system may capture the relevant information about the past, one that will be useful to predict the future. Further, to study if, over our period of study, the Green Bond market has been asymptotically efficient. One way to estimate this is to employ a rolling window estimation of the memory parameter. Arguably, this is also an innovative feature of our empirical exploration. We formalise our theory in the following way. Recall that ‘memory’, $M$ is a function of some known factors ($Z$) and some unknown or unobserved factors ($\epsilon$) at the time, $t$. Assuming time to be finite ($t$ tends to $T$, a finite (large) number), then temporal change in ‘memory’ (to broadly represent, the inefficiency in our system), would converge in probability, to $(M)$, holding other things constant: $$M_t = f(X_t, \epsilon_t)$$ \hspace{1cm} (9) $$\lim_{t \to T} \frac{d(M_t)}{dt} \to \bar{M}$$ \hspace{1cm} (10) To lend insights into the above proposition, we have estimated $d$ for Green Bond, in a rolling-window environment.\footnote{Estimation for other variables are available with the authors. We do not present the results here to save space.} We perform this estimation using a two-step exact local Whittle estimator of Shimotsu et al. (2005). An initial 3-year window setting was used although a smaller window setting also produces similar results thus showing invariance of our finding of long memory, on average, for all years.\footnote{The results are available upon request.} For the green bond index, the $d$ value is estimated on a rolling basis until approaching the end of the sample. We accordingly generate $d$ series for this variable with the daily frequency where each observation denotes the $d$ estimate of the corresponding window. A complete illustration of the time-varying $d$ for all variables using different estimators is reported in Figure 6. It is clear that dynamic estimates show long memory over a different time period and for all bandwidths, although the estimates hobble around 0.5 to 1.5 depending on the low and higher bandwidth (a lower bandwidth reflects more noise and a higher bandwidth removes those noises by trading-off more data, in terms of averaging). To summarise, our rolling window estimation does not provide any evidence of asymptotic stability of inefficiency over time, despite some periods, where we find estimates of memory are fairly stable but start diverging for other periods. It is not difficult to imagine that such a nature of dynamic inefficiency often results from market-related noises, which are not randomly distributed with zero mean and constant variance. From the rolling-window estimates of $d$, the average $d$ or $\bar{M}$ (memory) is found to be 0.78 and the ‘memory of the memory’ estimation (that is, the relative speed of acceleration or deceleration to $\bar{M}$ is found to be at 0.65. This implies that the innate tendency of the green bond series predicts a stable pattern, although shocks will take time to taper off or converge to the mean. 5.2 FCVAR Results: The System Dynamics So far, we have discussed whether a fractional integration order (or short/long memory) describes the nature of growth trajectories of green bonds and various other sectoral indices. It was clear, from both static and dynamic analyses of long-memory estimates, that a shock in these variables would take a long time to taper off. This implies, for instance, if the green bond series is combined with other variables in a system to describe dynamic interdependence/co-movement, the shocks will take a long time to stabilise, making the system vulnerable to the arrival of new shocks into the system. In the context of our research, this would imply that investors who are looking to hedge for green bonds or other sectoral indices as a hedge against the green bond would require a deeper understanding of the shock propagation mechanism within the system. Since the way shocks move and prolong determine the welfare costs in a society, the technologies (in other words, policy instruments) that are needed to control such nature of shocks, need to be contextually designed. To shed deeper insights into this, in this section, we present and discuss results from FCVAR estimation of a number of models. We begin with a baseline model that comprises green bonds, energy sectoral index and economic policy uncertainty. We undertake a forecasting exercise to depict the predictive power of the model we have estimated. Further analyses are carried out on various FCVAR estimations involving other sectoral indices, such as health, financials and information technology price index. Finally, we perform sensitivity analyses by first using an alternative indicator of the green bond, viz., Bloomberg Barclays MSCI Global Green Bond Index and second, by comparing results between pre- and post-COVID samples. The out-of-sample forecasting exercise is performed for each category of the FCVAR model pertaining to baseline and various other sectors (from (i) to (iv). Table 9 summarises the forecast evaluation for the baseline FCVAR model, whereas Table 15 summarises the results for the rest of the sector-specific FCVAR run. (i) Green Bond, Sectoral Energy Price Index and Policy Uncertainty interdependence The primary step for the FCVAR estimation involves the selection of the system lag order and the model rank. To determine the number of system lag order ($p$), we follow Jones et al. (2014) to select the optimal number using a series of Likelihood Ratio (LR) tests through a ‘general to specific’ strategy. Specifically, the LR test starts from a generous lag order, viz. $p = 8$, by assuming that the short-run dynamics of housing prices and macroeconomic factors exist within eight quarters. For each LR test, the null hypothesis is that the coefficient of the highest lag order ($p$) is not significant ($H_0 : \Gamma_p = 0$), against the alternative hypothesis in favour of the significance of $\Gamma_p$ ($H_1 : \Gamma_p \neq 0$). If $H_0$ associated with a specified $p$ is accepted, that $p$ should be dropped, and the model will then be re-estimated with a smaller $p$ until $H_0$ of the new $p$ can be significantly rejected. In each LR test, the Ljung-Box Q-test is applied to examine if the residuals are serially correlated.\footnote{The number of lags in the Ljung-Box Q test is chosen as 12. We also tried other lag orders such as 4, 8, and 16, and the test results are qualitatively the same.} If its null hypothesis of no autocorrelation is rejected, we will also have to drop that specified $p$ and move one step back in the model specification. To confirm the $p$ that we finally choose is the best among all qualified ones, which should both have a significant coefficient and no autocorrelation in the residuals, we use the information criteria (IC) where the optimal $p$ should have a minimum IC. After choosing an optimal $p$, we determine the number of ranks ($rank$) in the FCVAR system, i.e. the number of long-run cointegrating relationships. Following the literature (e.g., Johansen, 1995), $rank$ is selected using a series of Likelihood Ratio (LR) tests where we sequentially test null hypotheses $H_0^r : rank = k$ for $k = 0, 1, \ldots, K$ against the same alternative hypothesis implying the full rank, i.e. $H_1^r : rank = K$. $K$ is the total number of variables and equals to the full rank in the system. The selected rank order is the one that first accepts its corresponding $H_0^r$. Moreover, it is known that parameters of cointegrating relationship(s), viz. $\alpha$ and $\beta$, cannot be separately identified without normalization restrictions for the matrix II in Equation (6). To uncover the determination of equilibrium in the green bond market, we impose an identification restriction that normalizes $\beta$ with regard to green bond prices. To specify the green bond price equation of the FCVAR model, we first select the system lag order ($k$). The results are reported in Table 5, suggesting that the optimal $k = 3$ given its significant coefficient, no serial correlation in the corresponding residuals, and the lowest Akaike information criteria (AIC) value. For this chosen lag of the system, the estimated memory ($d = 0.606$), implies that the system has a long memory that is mean-convergent or can be long-run stable, given other things are constant. With the selected system lag order, we then test the rank in the green bond function by conducting a series of LR tests. The results are presented in Table 6 where the first two null hypotheses (i.e., $rank = 0$ and $rank = 1$) are significantly rejected against the same alternative hypothesis of $rank = 3$, viz. the full rank. Then, updated null hypotheses with higher ranks continue to be tested. Given that our main focus is the determination of green bond prices, we would like to keep as many factors as possible in the cointegrating relationship normalized by Greenbond. We eventually accept the null hypothesis of $rank = 2$ with $P-value = 0.354$, indicating two cointegrating relationships in the green bond equation. Thus, the FCVAR model for the green bond function is specified as 3 short-run terms and 2 ranks. The corresponding estimates are reported in Equation (15) with the cointegrating relations identified by Equations 12 and 13. \| k \| r \| d \| LogL \| LR \| pv \| AIC \| BIC \| pmvQ \| \|---\|---\|-----\|---------\|--------\|------\|----------\|----------\|------\| \| 4 \| 3 \| 0.597 \| 31077.24 \| 11.43 \| 0.247 \| -62056.48 \| -61760.61 \| 0 \| \| 3 \| 3 \| 0.606 \| 31071.52 \| 24.71 \| 0.003 \| -62063.04 \| -61821.52 \| 0 \| \| 2 \| 3 \| 0.571 \| 31059.17 \| 215.09 \| 0 \| -62056.33 \| -61869.15* \| 0 \| \| 1 \| 3 \| 0.983 \| 30951.62 \| 132.62 \| 0 \| -61859.25 \| -61726.41 \| 0 \| \| 0 \| 3 \| 0.965 \| 30885.31 \| 0 \| 0 \| -61744.63 \| -61666.13 \| 0 \| Specifically, the estimated parameters of each variable for the error adjustment speed ($\alpha$) in the cointegrating relationship are shown in a matrix form on the right-hand side of Equation (11). The column vector $\nu_t$, i.e., $[\nu_{1t} \quad \nu_{2t}]'$, stands for the two long-run cointegrating relations, which are normalized with regard to clean energy prices. The two relations are defined by $\nu_t = \beta' L_d(Y_t - \rho) = 0$. A striking feature of our FCVAR estimation is that the cointegration order, i.e. system $d$, is a fraction of 0.574 with a standard error of 0.029, demonstrating gradual adjustment of the green bond index over time. The fractional $d$ in the green bond price equation further confirms the inefficiency of the green bond market, showing a predictable pattern of its price dynamics with strong autocorrelation (e.g., Case and Shiller, 1989; Larsen and Weum, 2008). Based on the Ljung-Box Q-test statistic ($Q_\varepsilon$), it appears that the residuals are white noise, indicating that the FCVAR estimation of the green bond function is correctly specified. FCVAR estimation: $$\Delta^{\hat{d}} \left( \begin{bmatrix} greenbond \\ energy \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 1.549 \\ 1.795 \\ 1.179 \end{bmatrix} \right) = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.001 & -0.001 \\ 0.011 & -0.002 \\ 0.238 & 0.094 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_{\hat{d}}^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t$$ $\hat{d} = 0.574, Q_\varepsilon(12) = 358.611, LogL = 31070.363$ $0.029 \quad 0.996$ $greenbond^* = 1.101 - 0.007 \times energyindex_t + 0.063 \times EPU_t + \nu_{1t}$ $EnergyPrice^* = 1.111 + 0.379 \times EPU_t + \nu_{1t}$ The cointegrating relations normalized in Equations 12 and 13 respectively demonstrate the driving force for variations in green bond prices by energy sector price fluctuations and uncertainty levels in the long-run steady state. As shown in Equation 12, changes in the sectoral energy index exert a negative impact (0.007) on green bonds, while the coefficient for uncertainty is positive, (0.063). Further, equation 13 presents a cointegrating equation for the impact of EPU on --- 14 Estimated coefficients of the short-run terms ($\{\hat{\Gamma}_i\}_{i=1}^{4}$) are suppressed as our research focus is the long-run relationships. They are available from the authors upon request. energy prices, which is positive, as expected. The implications of these cointegration relations are that with a rising level of uncertainty (EPU), energy prices may increase, thanks to the persistence of asymmetric information and negative signal to the market. As well, we find that as EPU rises, people tend to invest more in green bonds, as traditional assets become too risky as a safe investment alternative. The negative effects of the sectoral energy index on green bonds demonstrate that they are substitutes. In other words, if there is a unit rise in prices of sectoral energy, investors may like to invest more in the index to leverage profit and hence will be less inclined to invest in green bonds, keeping the level of uncertainty constant. Our results resonate with the extant literature, such as Reboredo (2018) and Reboredo and Ugolini (2020). Table 7: Hypothesis tests \| $H^d_S$ \| The fractional order, $d$, equals to one. \| \| $H^\beta_{S1}$ \| Green bond does not enter the cointegrating relationship. \| \| $H^\beta_{S2}$ \| Energy price cointegrating relationship. \| \| $H^\beta_{S3}$ \| Energy price does not enter the cointegrating relationship. \| \| $H^\beta_{S4}$ \| EPU does not enter the cointegrating relationship. \| \| $H^\alpha_{S1}$ \| Green bond is weakly exogenous. \| \| $H^\alpha_{S2}$ \| Energy price is weakly exogenous. \| \| $H^\alpha_{S3}$ \| EPU is weakly exogenous. \| \| $H^\alpha_{S4}$ \| Energy price is weakly exogenous. \| \| $H^\alpha_{S5}$ \| EPU is weakly exogenous. \| Our next strategy is to test various hypotheses for this model. The results are shown in the hypothesis test table (Table 8). First, as a test of model specification check, we test whether our VAR system is characterised by long memory. In other words, we check if FCVAR instead of CVAR (with $d=1$) is adequate. We strongly reject the hypothesis suggesting that the FCVAR model is a more appropriate specification than the CVAR model. We next test for the absence of a green bond, which is a hypothesis that imposes zero restriction on the coefficient of the green bond index in the long-run equilibrium. The LR test statistic is 3.968, which is statistically significant. Thus, we strongly reject the null hypothesis that the green bond is absent from the long-run equilibrium. Further, because there are no other $\beta$ hypotheses that are relevant to this model, we move to tests of weak exogeneity on the $\alpha$ coefficients to determine whether or not the variables respond to long-run disequilibrium errors. As an example, consider the test $H^\alpha$ that green bond, in this case, the first variable, is weakly exogenous. As evident from Table 8, the high LR statistic of 15.738 and p-value = 0, we strongly reject this hypothesis. With the non-rejected hypotheses, we have re-estimated the model. The results are in the appendix. The signs and magnitudes of the estimated coefficients are similar to the ones obtained in the unrestricted model. Furthermore, the residuals appear to be white noise with a p-value value of 0.152 for the Ljung-Box Q test. The interpretation of the long-run equilibrium is the same as in the unrestricted model. Namely, we find that green bond price decreases in response to an increase in the sectoral index of energy and increases with a rise in uncertainty. (a) Forecast Evaluation Table 8: Results of a hypothesis test: Green bond, energy index and uncertainty \| \| $H^2_S$ \| $H^2_{S1}$ \| $H^2_{S2}$ \| $H^2_{S3}$ \| $H^2_{S4}$ \| $H^2_{S5}$ \| $H^2_{S6}$ \| $H^2_{S7}$ \| \|----------------\|---------\|------------\|------------\|------------\|------------\|------------\|------------\|------------\| \| df \| 1 \| 1 \| 5 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| \| LR Statistic \| 15.333 \| 3.968 \| 22.124 \| 2.101 \| 38.325 \| 67.830 \| 71.107 \| 118.443 \| \| P-Value \| 0.000**\| 0.081 \| 0.000* \| 0.120 \| 0.000* \| 0.000* \| 0.000* \| 0.000* \| \| \| $H^2_{S1}$ \| $H^2_{S2}$ \| $H^2_{S3}$ \| $H^2_{S4}$ \| $H^2_{S5}$ \| $H^2_{S6}$ \| \|----------------\|------------\|------------\|------------\|------------\|------------\|------------\| \| df \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| \| LR Statistic \| 15.738 \| 6.844 \| 35.301 \| 17.400 \| 2.604 \| 36.467 \| \| P-Value \| 0.000* \| 0.032 \| 0.000* \| 0.000* \| 0.250 \| 0.000* \| Note: (a) : significant at the 10% level, : significant at the 5% level, : significant at 1% level; (b) df denotes the degree of freedom; (c) LR is the abbreviation for the Likelihood Ratio test; To what extent, do the results obtained using our FCVAR model possess good predictive power? To assess the forecast performance of FCVAR and CVAR models, the data was partitioned into two parts, estimation period and test period. Estimation period was based on the sample span between 28.07.2009 and 28.07.2019 and test period for forecast performance evaluation was set to period between 29.07.2019 and 28.07.2021. Out-of-sample forecasting is a dynamic form of forecast methodology where posteriors are used as priors in generating next-step ahead forecast so that we can compare results that establish the reliability of the estimated FCVAR models relative to the conventional Cointegrated VAR (CVAR) model. As is well-known statistical tests of a model’s forecast performance are commonly conducted by splitting a given data set into an in-sample period, used for the initial parameter estimation and model selection, and an out-of-sample period, used to evaluate forecasting performance. Modellers often exploit empirical evidence based on out-of-sample forecast performance as it is considered more reliable than evidence based on in-sample performance. This is because the in-sample forecast can be more sensitive to outliers and data mining. Further, out-of-sample forecasts also better reflect the information available to the forecaster in ‘real time’. The steps taken are as follows. Once FCVAR and CVAR models have been estimated, a set of consecutive forecasts with 30-day horizon are generated on each day in the test period. Forecasting errors are then calculated for each forecast horizon considered. Relative forecasting performance ($RFE$) of each Green Bond Model 1 (Green bond, energy price, uncertainty) and Green Bond Model 2 (Green bond, health price and uncertainty) FCVAR and CVAR models were then assessed by calculating the percentage change between their RMSFE values as defined below: $$RFE = 100 \times \left\{ \frac{FCVAR_{RMSFE}}{CVAR_{RMSFE}} - 1 \right\}$$ \hspace{1cm} (14) Here a negative $RFE$ indicates the relative forecasting performance superiority of the FCVAR model with respect to CVAR model, and a positive value indicates the superiority of the CVAR model over the FCVAR counterpart. Six out-of-sample forecast windows were considered for forecast evaluation of Model 1 and Model 2: 1-step/1-day ahead, 5-step/1-week ahead, 10-step/2-weeks ahead, 20-step/1-month ahead, 30-step/1.5-month ahead and 40-step/2-months ahead forecasts. Table 9: RMSFE values and relative performance of FCVAR and CVAR models for Green Bond Model 1 and Green Bond Model 2 \| Model \| Forecast Horizon \| \|-------\|------------------\| \| \| T+1 \| T+5 \| T+10 \| T+20 \| T+30 \| T+40 \| \| a) Magnitudes of FCVAR RMSFE values \| \| Model 1 \| 1.286 \| 2.386 \| 3.221 \| 4.433 \| 5.245 \| 5.287 \| \| Model 2 \| 1.321 \| 2.363 \| 3.198 \| 4.055 \| 4.599 \| 4.671 \| \| b) Magnitudes of CVAR RMSFE values \| \| Model 1 \| 1.310 \| 2.528 \| 3.541 \| 5.155 \| 6.714 \| 8.087 \| \| Model 2 \| 1.336 \| 2.561 \| 3.696 \| 5.571 \| 7.592 \| 9.431 \| \| c) RFE - FCVAR vs CVAR** \| \| Model 1 \| -1.77% \| -5.61% \| -9.06% \| -14.01% \| -21.88% \| -34.61% \| \| Model 2 \| -1.13% \| -7.74% \| -13.50% \| -27.21% \| -39.42% \| -50.48% \| Note: (i) Model’s forecasting performance is measured by the RMSFE values. (ii) Section (a) reports the RMSFE values for the multivariate FCVAR models of Model 1 and Model 2. (iii) Section (b) reports the RMSFE values for the multivariate CVAR models of Model 1 and Model 2. (iv) Section (c) reports the relative performance of the FCVAR with respect to CVAR model in terms of RMSFE values of Model 1 and Model 2; negative values signify FCVAR model superiority and vice versa. The magnitudes of RMSFE values of Model 1 and Model 2 reported in section (a) and (b) of Table 9 which report goodness of fit between forecasted and actual values to suggest that FCVAR methodology provides superior forecast estimation compared to CVAR approach for all forecast horizons considered in this study. Results also demonstrate that Model 2 benefits from FCVAR modelling the most out of the two variables considered for forecast evaluation. Looking at section (a) of the table, the accuracy of the Model 2 FCVAR model does not deteriorate at the same rate it does in the case of Model 1. For example, while RMSFE values for the 1-step ahead forecast of Model 1 and Model 2 are 1.286 and 1.321 respectively the gap widens in the case of the 40-steps ahead forecast where they are 5.287 and 4.671. The increasing spread between the two models indicates that using proposed market variables in the FCVAR framework is able to replicate Model 2 dynamics better than the dynamics in Model 1. Relative forecasting performance presented in section (c) of Table 9 demonstrates the level of improvement FCVAR methodology delivers over its CVAR counterpart. In both Model 1 and Model 2 cases, FCVAR models yield more accurate forecasts compared to CVAR models. Results indicate that the accuracy increases with the forecast horizon, suggesting that the FCVAR approach is better suited to replicate the long-run equilibrium relationship that exists amongst the variables in the system. Overall, our results indicate that the CVAR model performs significantly worse in forecasting. In other words, the FCVAR methodology is superior in capturing long-term green bond index trends. This is due to the model’s ability to better approximate the long-run equilibrium that exists between the variables compared to the CVAR technique. This leads to the accuracy in forecasts, as demonstrated using the Green Bond index. (ii) Interdependence in Green Bond, Sectoral Health Price Index, and Policy Uncertainty We begin with the system where Green Bond is assumed to co-move with Sectoral Health Price and Policy Uncertainty. We find that this system elicits one cointegration rank where the estimated value of the system ‘memory’ ($d$) is 0.478. This is a mean-reverting long-memory process, demonstrating that in the long run, this dynamic system is likely to stabilise; a further predictive implication that the system can co-move with stability. The unrestricted FCVAR estimation also provides the value of $d = 0.766 < 1$ and equation (17) provides the cointegration relationship. We observe that in the cointegration relationship, a rise in health index price will have a negative impact on the Green Bond price - which is natural as Green Bonds and Other sectoral indices are not complementary. An investment in a green project will potentially diversify an investor’s fund from another financial instrument (in this case, the health index). Further, with rising uncertainty (EPU), we also observe that investors will be more inclined to invest in green projects; further eliciting a general investment sentiment that during uncertain times, stick to an investment with an expected stable or secured return. Table 10: Rank selection - FCVAR \| Rank \| d \| Log-likelihood \| LR Stat \| P-value \| \|------\|-------\|----------------\|---------\|---------\| \| 0 \| 0.487 \| 32509.04 \| 19.734 \| 0.02 \| \| 1 \| 0.478 \| 32516.355 \| 5.103 \| 0.277 \| \| 2 \| 0.490 \| 32518.572 \| 0.668 \| 0.414 \| \| 3 \| 0.501 \| 32518.906 \| — \| — \| FCVAR estimation: $$\Delta^{\hat{d}} \begin{bmatrix} greenbond \\ health \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 1.549 \\ 1.680 \\ 1.275 \end{bmatrix} = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.001 \\ 0.005 \\ 0.559 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_d^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t$$ $\hat{d} = 0.766$, $Q_\varepsilon(12) = 307.211$, $LogL = -2298.015$ $greenbond^* = 1.133 - 0.241 \times healthindex_t + 0.075 \times EPU_t + \nu_{1t}$ (iii) Interdependence in Green Bond, Sectoral Financial Price Index, and Policy Uncertainty With respect to the relationship between green bonds, the sectoral financial index and uncertainty, we also observe interesting patterns. Recall that the S&P 500 Financials comprises those companies included in the S&P 500 that are classified as members of the Global Industry Classifications financials sector. Our premise is that the green bond index would co-move with the price variations in the financial index and the impact magnitude can be moderated by the presence of uncertainty. Tables 11 and 12 present lag and rank selection of the FCVAR model comprising of the green bond, financials and uncertainty variables. Using BIC criteria we select 2 lags of the FCVAR system (Table 11) where the estimated memory parameter is $d = 0.778$. Table 12 reports rank selection results. We find that our system has one cointegrating rank as the p-value for rank = 1 is 0.751 and thus we reject rank = 0 against rank = 1. Finally, we perform unrestricted FCVAR using the selected lags and the rank of the system. Equations 14 and 15 present these results. The system $d = 0.769$ with a p-value = 0.021, implying significance of the long memory of the FCVAR system. The cointegration equation shows that green bond is positively affected by price variations in the financial index as well as uncertainty, similar to the results we obtained for the energy index. Table 11: Lag-order selection - FCVAR \| k \| r \| d \| b \| LogL \| LR \| pv \| AIC \| BIC \| pmvQ \| \|---\|---\|-----\|-----\|---------\|-----\|----\|---------\|---------\|------\| \| 4 \| 3 \| 0.943 \| 0.943 \| 39080.22 \| 51.26 \| 0 \| -78062.44* \| -77766.57 \| 0 \| \| 3 \| 3 \| 0.859 \| 0.859 \| 39054.59 \| 63.98 \| 0 \| -78029.18 \| -77787.66 \| 0 \| \| 2 \| 3 \| 0.778 \| 0.778 \| 39022.6 \| 232.57 \| 0 \| -77983.2 \| -77796.02* \| 0 \| \| 1 \| 3 \| 0.856 \| 0.856 \| 38906.32 \| 544.8 \| 0 \| -77768.64 \| -77635.8 \| 0 \| \| 0 \| 3 \| 0.863 \| 0.863 \| 38633.92 \| 0 \| 0 \| -77241.84 \| -77163.34 \| 0 \| Table 12: Rank selection - FCVAR \| Rank \| d \| b \| Log-likelihood \| LR \| P-value \| \|------\|-----\|-----\|----------------\|-----\|---------\| \| 0 \| 0.802 \| 0.802 \| 39005.644 \| 33.917 \| 0.018 \| \| 1 \| 0.769 \| 0.769 \| 39019.624 \| 5.957 \| 0.751 \| \| 2 \| 0.779 \| 0.779 \| 39022.318 \| 0.57 \| 0.901 \| \| 3 \| 0.778 \| 0.778 \| 39022.602 \| — \| — \| FCVAR estimation: $$\Delta^{\hat{d}} \begin{bmatrix} greenbond \\ finance \\ EPU \end{bmatrix} = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} 0.001 \\ -0.005 \\ 0.026 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_{\hat{d}}^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t$$ $\hat{d} = 0.769$, $Q_\varepsilon(12) = 327.221$, $LogL = -2400.019$ $(0.021)$ $(0.904)$ \begin{equation} greenbond^* = 1.152 - 0.331 \times financeindex_t + 0.262 \times EPU_t + \nu_{1t} \end{equation} (iv) Green bond, sectoral Information Technology index and uncertainty We also use sectoral information technology index to form cointegrating relationship with green bond and uncertainty. The lag selection of the FCVAR shows four lags are optimal (Table 14) and those lags help us choose one cointegration rank (Table 15). The results of the unrestricted FCVAR estimation with four lags and 1 cointegrating rank for this FCVAR system is summarised in equation 16 and 17. The system memory ($d = 0.415$) and the cointegration relationship show that a rise in information technology price index increases green bond prices but an increase in uncertainty increases green bond prices. \begin{table}[h] \centering \caption{Lag-order selection - FCVAR} \begin{tabular}{ccccccccc} k & r & d & b & LogL & LR & pv & AIC & BIC & PmvQ \\ \hline 4 & 3 & 0.444 & 0.444 & -31678.62 & 36.88 & 0 & 63455.25* & 63751.12 & 0 \\ 3 & 3 & 0.410 & 0.41 & -31697.06 & 32.79 & 0 & 63474.13 & 63715.65 & 0 \\ 2 & 3 & 0.590 & 0.59 & -31713.46 & 109.87 & 0 & 63488.92 & 63676.10* & 0 \\ 1 & 3 & 0.457 & 0.457 & -31768.4 & 465.01 & 0 & 63580.79 & 63713.63 & 0 \\ 0 & 3 & 0.885 & 0.885 & -32000.9 & 0 & 0 & 64027.8 & 64106.3 & 0 \\ \end{tabular} \end{table} \begin{table}[h] \centering \caption{Rank selection - FCVAR} \begin{tabular}{cccccc} Rank & d & b & Log-likelihood & LR statistic & P-value \\ \hline 0 & 0.271 & 0.271 & -31700.634 & 44.019 & 0 \\ 1 & 0.425 & 0.425 & -31683.62 & 9.99 & 0.041 \\ 2 & 0.415 & 0.415 & -31679.319 & 1.389 & 0.239 \\ 3 & 0.444 & 0.444 & -31678.625 & — & — \\ \end{tabular} \end{table} FCVAR estimation: \begin{equation} \Delta^{\hat{d}} \left( \begin{bmatrix} greenbond \\ Infotech \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 110.934 \\ 331.670 \\ 29.358 \end{bmatrix} \right) = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.010 & -0.001 \\ -0.235 & 0.017 \\ 0.223 & 0.026 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_{\hat{d}}^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t \end{equation} $\hat{d} = 0.415$, $Q_\varepsilon(12) = 366.520$, $LogL = -2598.020$ \begin{equation} greenbond^* = 1.122 - 0.001 \times infotechindex_t + 0.38 \times EPU_t + \nu_{1t} \end{equation} \begin{equation} Infotech^* = 1.250 - 2.143 \times EPU_t + \nu_{1t} \end{equation} In Table 15, we have summarized the forecast performances for various models, viz., the FCVAR estimation with the health price index, financial price index, and information technology price index, respectively. It is evident (by looking at the negative values and comparing the detailed specification in Table 9) that FCVAR models - across specifications of sector inclusion - significantly outweigh the competing CVAR models for all time horizons (one day to 40 days ahead forecasts). Table 15: RMSFE values and relative performance of FCVAR and CVAR models for different systems \| Model \| Forecast Horizon \| \|-------\|------------------\| \| \| T+1 \| T+5 \| T+10 \| T+20 \| T+30 \| T+40 \| \| (a) RFE - FCVAR vs CVAR (Financial Price) \| \| \| \| \| \| \| \| Model 3 \| -1.59% \| -4.98% \| -8.11% \| -12.15% \| -18.80% \| -31.60% \| \| (b) RFE - FCVAR vs CVAR (Information Tech.) \| \| \| \| \| \| \| \| Model 4 \| -1.87% \| -5.91% \| -8.29% \| -13.86% \| -20.64% \| -33.66% \| \| (c) RFE - FCVAR vs CVAR (MSCI Green Bond) \| \| \| \| \| \| \| \| Model 5 \| -1.60% \| -4.87% \| -7.32% \| -14.62% \| -21.55% \| -34.09% \| Note: (i) We report the relative performance of the FCVAR with respect to the CVAR model in terms of RMSFE values of Model 3 (model with financial price index) and Model 4 (model with information technology price index); negative values signify FCVAR model superiority and vice versa. (ii) Model 5 corresponds to the results for MSCI green bond as an alternative proxy for a green bond. 5.3 Robustness In this section, we study the robustness of our results by employing two changes to our baseline regression setting. First, we use an alternative proxy for green bonds. In particular, we use Bloomberg Barclays MSCI Global Green Bond Index for this purpose.\footnote{Many thanks to an anonymous referee to suggest the use of this measure as a robustness exercise.} The MSCI Green Bond Index is a robust measure of the global market for fixed-income securities issued to fund projects with direct environmental benefits. To adhere to established green bond principles, an independent research-driven methodology is used to evaluate index-eligible green bonds. The index was created in November 2014, with index history backfilled to January 1, 2014. Our second strategy is to compare results between the pre- and post-COVID periods. (i) Using an alternative measure of green bond: the Bloomberg Barclays MSCI Global Green Bond Index As an alternative proxy for S&P’s green bond index, we have used Bloomberg Barclays MSCI Global Green Bond Index to study the robustness of our results. Accordingly, we design the following FCVAR system: a system made of the MSCI green bond index, the sectoral energy index and uncertainty. As is the rule, we first select the system lag order ($k$). We select $k = 2$ using BIC criteria. Next, the rank test provides us with one rank of the FCVAR system as the p-value for rank = 1 is 0.350. At this rank, the $d=0.501$ shows a long memory but with the mean-convergent property. The unrestricted FCVAR results are not significantly different from the baseline results (equation 11) with the S&P green bond index. We find that the estimated system-wide $d=0.509$ shows the persistence of shocks and information asymmetry but a possibility that the system will stabilise within a short time duration. Further, the sign and impact magnitudes of the sectoral energy price index and that of the policy uncertainty on MSCI green bond are not significantly quantitatively different from the baseline regression. An out-of-sample forecasting exercise has also been carried out for this FCVAR run. The results are reported in Table 15 (Model 5). The negative values, which appear to grow in longer time horizons, clearly prove that FCVAR is the better method than the competing CVAR model to describe the dynamics of such an interdependent system. \| k \| r \| d \| LogL \| LR \| pv \| AIC \| BIC \| PmvQ \| \|---\|---\|-----\|---------\|--------\|------\|----------\|----------\|------\| \| 4 \| 3 \| 0.472 \| 27734.10 \| 23.07 \| 0.006 \| -56697.62* \| -57060.79 \| 0 \| \| 3 \| 3 \| 0.537 \| 27710.25 \| 38.32 \| 0 \| -56539.33 \| -57110.06 \| 0 \| \| 2 \| 3 \| 0.515 \| 27536.32 \| 222.24 \| 0 \| -56445.22 \| -57144.08* \| 0 \| \| 1 \| 3 \| 0.918 \| 27266.11 \| 159.17 \| 0 \| -56238.01 \| -56994.18 \| 0 \| \| 0 \| 3 \| 1.001 \| 27149.38 \| 0 \| 0 \| -55933.78 \| -56907.36 \| 0 \| Table 17: Rank tests - FCVAR \| Rank \| d \| Log-likelihood \| LR \| P-value \| \|------\|-------\|----------------\|------\|---------\| \| 0 \| 0.498 \| 27455.138 \| 25.332 \| 0.035 \| \| 1 \| 0.501 \| 27638.605 \| 6.397 \| 0.350 \| \| 2 \| 0.522 \| 27745.362 \| 2.400 \| 0.402 \| \| 3 \| 0.539 \| 28091.113 \| — \| — \| FCVAR estimation: \[ \Delta^{\hat{d}} \left( \begin{bmatrix} MSCIgreenbond \\ energy \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 1.320 \\ 1.622 \\ 1.074 \end{bmatrix} \right) = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.004 & -0.004 \\ 0.016 & -0.004 \\ 0.208 & 0.087 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_d^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t \] \[ \hat{d} = 0.509, Q_\varepsilon(12) = 333.514, \text{LogL} = 32408.214 \] \[ MSCIgreenbond^* = 1.133 - 0.009 \times energyindex_t + 0.074 \times EPU_t + \nu_{1t} \] \[ EnergyPrice^* = 1.129 + 0.298 \times EPU_t + \nu_{1t} \] (i) Sub-sample analyses: Pre- and Post-COVID period comparison In this section, we present results from a sub-sample regression for the baseline model (S&P 500 green bond, sectoral energy, and EPU) for pre-COVID (29/07/2008 to 29/01/2020) and post-COVID (30/01/2020 - 28/07/2021). We followed the World Health Organization (WHO) declaration of the outbreak as a public health emergency of international concern on 30 January 2020). For the sake of brevity and minimising repetition, we have presented below the cointegration equations and the system representation of the unrestricted FCVAR for both pre-COVID (equations 25-27) and post-COVID (equations 28-30). Cautions need to be taken to lend reliable interpretability of results given the length of samples for the two periods: we have 2742 daily observations in the pre-COVID period and 390 daily observations in the post-COVID period. Considering equations 25 and 28 for pre- and post-COVID estimates of $\hat{d}$, an indicator of system-wide memory or persistence of shocks, we detect a distinguishable pattern: the pre-COVID estimates of 0.422 is significantly smaller than the post-COVID estimate (0.814). In other words, the post-COVID system estimation depicts the presence of greater depth of information asymmetry and instability, a feature that might help investors to diversify their portfolio from a risky asset to green bond. In addition, we also notice from equations 26 and 29, respectively for the two pre and post-COVID period cointegration equations, that policy uncertainty (EPU) has greater positive effects in the post-COVID on green bond than it is for the pre-COVID sample. This is expected because policy uncertainty is observational high in the post-COVID period. This state of proliferated uncertainty would have larger effects on green bond investment in the form of diversification of an investor’s portfolio. (a) FCVAR estimation (Pre-COVID sample): \[ \Delta^{\hat{d}} \left( \begin{bmatrix} greenbond \\ energy \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 1.102 \\ 1.014 \\ 0.908 \end{bmatrix} \right) = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.001 & -0.001 \\ 0.012 & -0.003 \\ 0.175 & 0.064 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_{\hat{d}}^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t \] \[ \hat{d} = 0.422, Q_\varepsilon(12) = 333.514, LogL = 32408.214 \] \[ greenbond^* = 1.111 - 0.004 \times energyindexx_t + 0.065 \times EPU_t + \nu_{1t} \] \[ EnergyPrice^* = 1.001 + 0.121 \times EPU_t + \nu_{1t} \] (b) FCVAR estimation (Post-COVID sample): \[ \Delta^{\hat{d}} \left( \begin{bmatrix} MSCIgreenbond \\ energy \\ EPU \end{bmatrix} - \begin{bmatrix} 1.446 \\ 1.747 \\ 1.286 \end{bmatrix} \right) = L_{\hat{d}} \begin{bmatrix} -0.008 & -0.008 \\ 0.023 & -0.004 \\ 0.301 & 0.080 \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \nu_{1t} \\ \nu_{2t} \end{bmatrix} + \sum_{i=1}^{4} \hat{\Gamma}_i \Delta^{\hat{d}} L_{\hat{d}}^i (Y_t - \hat{\rho}) + \hat{\varepsilon}_t \] \[ \hat{d} = 0.814, Q_\varepsilon(12) = 415.501, LogL = 41409.110 \] \[ greenbond^* = 1.687 - 0.012 \times energyindexx_t + 0.097 \times EPU_t + \nu_{1t} \] \[ EnergyPrice^* = 1.774 + 0.303 \times EPU_t + \nu_{1t} \] 5.4 Non-technical exposition of results We present in this section, a non-technical implication of the estimated FCVAR results by eliciting the interpretability of results in two important aspects. First, the implications of system-wide memory (a result of unrestricted FCVAR estimation) and the meaning of various cointegrating rerelationships. Second, we distinguish our results across sectors (viz., health, information technology, and financial sector indices). The main idea of our memory-embedded VAR estimation was to model short and long-run relationships among green bonds, sector-specific indices and policy uncertainty. The results are intended to help us understand the magnitude of system-wide shocks, so much so that their rates of dissipation (i.e., the time to be taken to completely disappear from the system) will inform policymakers to chart out the effectiveness of intervention plans. In our baseline FCVAR model (viz., with S&P green bond, sectoral energy price index, and economic policy uncertainty), we have a system memory ($\hat{d} = 0.574$, which means that this 3-variables system will require a policy intervention (technically, an error-correction term), to stabilise the system in the long-run. The estimates of $\hat{d} = 0.574$, which is clearly less than 1, implies that it is indeed possible to regain the stability of this system in a way that can help the long-term growth of green bonds. The magnitude of this shock is not very different from our re-estimation of the same 3-variable system but now replacing S&P green bond with Bloomberg Barclays’ MSCI green bond index. The results are presented in Section 5.3 (equation 22), which shows that the estimated $\hat{d} = 0.509$. This estimate depicts a bit smaller persistence than that of the baseline model, yet both are within the range between 0.5 to 1, depicting the presence of longer-term memory but the ability of the system to attain stability with proper policy interventions. How different are the results across sectors? A primary assumption of the green bond dynamic system is that this environmentally sustainable investment strategy will experience greater growth at a time when there is higher policy uncertainty. Because uncertainty can infuse greater air of volatility in various sectoral indices, the estimates of FCVAR across sectors are expected to be characteristically affine, albeit with some differences in magnitudes. It is indeed the case, for instance, the estimation of system-wide memory with respect to the sectoral health price index, financial price index, and information technology is 0.766, 0.769, and 0.415, respectively. Whilst we observe greater persistence, in other words, the possibility of the system taking a longer period of time to stabilise (for health and financial sectors), we find a relatively shorter time period to stability for the information technology sector. This result is also commensurate with the larger literature (Reboredo, 2018). 6 Concluding remarks and policy implications Sustainability agenda, in a number of policy forums, have reinforced the need for rigorous empirical investigations to enable academics, investors and policy practitioners with a clear pathway of risk-return trade-off. More importantly, financing ‘green’ projects preserve value for the future bequest of welfare. In the face of nascent literature on the identification of the dynamic relationship between green bonds and various sectoral performances, this paper proposes a robust empirical mechanism and argues for its implications for investment strategy and policies. Indeed, investment strategy in green bonds has implications for portfolio diversification and risk management. Our contribution embeds the dynamic role of uncertainty - an imposing concern in investment decisions in modern-day times, in shaping the green bond and sectoral performance interdependence. A primary hypothesis, the first one to test in the extant literature, is that the green bond index can co-move with sectoral indices as the latter are subject to market forces, and so is the green bond, despite its sustainable image. As uncertainty grows, the expectation is that the green bond index will react positively, because investors can take green bonds as a safe hedge against uncertainty rise. Because uncertainty may exert negative effects on sectoral indices, such as health care, financials, and the energy sector, among others, we expect that volatility in these indices may also increase investment in green bonds, producing a positive relationship. Our FCVAR estimation for a green bond, energy price and uncertainty depicted expected patterns. A suit of robustness exercise lent validity to our claims. An important finding of our work is also that in the green bond and the VAR system of green bond with sectoral indices and uncertainty, in both cases, we find strong long-memory features, although they depict the possibility of long-run mean convergence. The conclusion is that the system is inefficient and an investor can still use this inefficiency degree to choose among a portfolio of investments - with the sectoral indices or with the green bond. What implications do our results have for policy and practitioners, such as investors? With regard to the policy, there are two immediate implications. First, a non-accountability of the magnitude of memory in an interactive system such as ours downplays the convergence speed of shocks within the system. Eventually, such an omission costs the timing requirement to stabilise shocks with policy interventions, such as governmental incentives for proactive investment in green bonds. Just because the growth of green bonds is tightly interlinked with the growth of various assets or stocks as attractive investible opportunities, a true understanding of the nature of this interdependence, in particular, the dissipation rate of system-wide shocks is central to effective strategic policy planning. An investor will be very keen to know the number of days or months a shock within such a system is going to disappear so that he can plan his investment portfolio by diversification needs. Further, the fact that the price of green bonds is supposedly less volatile than that of other sectoral indices (non-green sectors), investment in a green bond can be an important hedging opportunity. Indeed, if one finds a long-run equilibrium relationship between green bonds and other sectoral indices, it may raise a few concerns on the likely volatility of green bonds - one that literature has shown, is due to extensive greenwashing. If we consider the interdependence between green bonds and other sectoral indices (such as health, information technology, and others) investors who intend to invest at various time horizons can engage in diverse investment portfolios and hedging choices. Our results, especially the sub-sample analyses have shed light on the differential magnitude of system-wide shock persistence considering before and after COVID, showing the greater degree of shock persistence (relative to pre-COVID scenario) will create intense information asymmetry, encouraging risk-averse investors to consider green bond investment seriously. References Canepa, A., Chini, E. Z. and Alqaralleh, H. (2020), ‘Global cities and local housing market cycles’, The Journal of Real Estate Finance and Economics 61(4), 671–697. Carlini, F. and Santucci de Magistris, P. (2019), ‘On the identification of fractionally cointegrated var models with the f (d) condition’, Journal of Business & Economic Statistics 37(1), 134–146. Case, K. E. and Shiller, R. J. (1989), ‘The efficiency of the market for single-family homes’, The American Economic Review pp. 125–137. Cortellini, G. and Panetta, I. (2021), ‘Green bond: A systematic literature review for future research agendas’, Journal of Risk and Financial Management 14, 589. Granger, C. W. and Joyeux, R. (1980), ‘An introduction to long-memory time series models and fractional differencing’, Journal of Time Series Analysis 1(1), 15–29. Hamilton, J. D. (2018), ‘Why you should never use the Hodrick-Prescott filter’, Review of Economics and Statistics, Forthcoming 100(5), 831–843. Hammoudeh, S., Ajmi, A. N. and Mokni, K. (2020), ‘Relationship between green bonds and financial and environmental variables: A novel time-varying causality’, Energy Economics 92, 104941. Hodrick, R. J. and Prescott, E. C. (1997), ‘Postwar US business cycles: An empirical investigation’, Journal of Money, Credit, and Banking 29(1), 1–16. Johansen, S. (1995), Likelihood-based inference in cointegrated vector autoregressive models, New York: Oxford University Press. Johansen, S. and Nielsen, M. Ø. (2012), ‘Likelihood inference for a fractionally cointegrated vector autoregressive model’, Econometrica 80(6), 2667–2732. Jones, M. E., Nielsen, M. Ø. and Popiel, M. K. (2014), ‘A fractionally cointegrated VAR analysis of economic voting and political support’, Canadian Journal of Economics/Revue canadienne d’économique 47(4), 1078–1130. Jones, R., Baker, T., Huet, K., Murphy, L. and Lewis, N. (2020), ‘Treating ecological deficit with debt: The practical and political concerns with green bonds’, Geoforum 114, 49–58. Larcker, D. and Watts, E. (2020), ‘Where’s the greenium?’, Journal of Accounting and Economics 69, 101312. Larsen, E. R. and Weum, S. (2008), ‘Testing the efficiency of the norwegian housing market’, Journal of Urban Economics 64(2), 510–517. Le, T.-L., Abakah, E. and Tiwari, A. (2021), ‘Time and frequency domain connectedness and spillover among fintech, green bonds and cryptocurrencies in the age of the fourth industrial revolution’, Technological Forecasting and Social Change 162, 120382. Liu, N., Liu, C., Da, B., Zhang, T. and Guan, F. (2020), ‘Dependence and risk spillovers between green bonds and clean energy markets’, Journal of Cleaner Production 279, 123595. Nguyen, T., Naeem, M., Balli, F. and Balli, H. (2020), ‘Time-frequency comovement among green bonds, stocks, commodities, clean energy, and conventional bonds’, Finance Research Letters p. 101739. Nielsen, M. Ø. and Popiel, M. K. (2018), A Matlab program and user’s guide for the fractionally cointegrated VAR model, Technical report, Queen’s Economics Department Working Paper No. 1330. Pham, L. (2021), ‘Frequency connectedness and cross-quantile dependence between green bond and green equity markets’, Energy Economics 98, 105257. Pineiro-Chousa, J., Ángeles López-Cabarcos, M., Caby, J. and Sevic, A. (2021), ‘The influence of investor sentiment on the green bond market’, Technological Forecasting and Social Change 162, 120351. Reboredo, J. (2018), ‘Green bond and financial markets: Co-movement, diversification and price spillover effects’, Energy Economics 74, 38–50. Reboredo, J. and Ugolini, A. (2020), ‘Price connectedness between green bond and financial markets’, Economic Modelling 88, 25–38. Robinson, P. (1994), ‘Semiparametric analysis of long-memory time series’, Annals of Statistics (22(1)), 515–539. Russo, A., Mariani, M. and Caragnano, A. (2020), ‘Exploring the determinants of green bond issuance: Going beyond the long-lasting debate on performance consequences’, Business Strategy and the Environment 30(1), 38–59. Shimotsu, K. (2010), ‘Exact local whittle estimation of fractional integration with unknown mean and time trend’, Econometric Theory 26(2), 501–540. Shimotsu, K., Phillips, P. C. et al. (2005), ‘Exact local whittle estimation of fractional integration’, The Annals of Statistics 33(4), 1890–1933. Tang, D. and Zhang, Y. (2020), ‘Do shareholders benefit from green bonds?’, Journal of Corporate Finance 61, 101427. Tschernig, R., Weber, E. and Weigand, R. (2013), Fractionally Integrated VAR Models with a Fractional Lag Operator and Deterministic Trends: Finite Sample Identification and Two-Step Estimation, Technical report, Regensburg Discussion Paper 471, University of Regensburg. Zerbib, O. (2019), ‘The effect of pro-environmental preferences on bond prices: Evidence from green bonds?’, Journal of Banking & Finance 98, 39–60. 7 Appendix: Alternative measure of Green Bond and S&P Sectoral Indices We present here the definition of an alternative measure of Green Bond and selected sectoral indices. For the latter, we have used definitions of S&P 500. - Bloomberg Barclays MSCI Green Bond Index The Bloomberg Barclays MSCI Green Bond Index is an objective and robust measure of the global market for fixed-income securities. To measure it, an independent research-driven methodology is used to evaluate index-eligible green bonds with the objective to ensure that they adhere to established Green Bond Principles and to classify bonds by their environmental use of proceeds. - Information Technology This sector comprises companies that develop or distribute technological items or services (such as computers, microprocessors, and operating systems) and includes internet companies. This sector has experienced a paradigmatic change in recent years because of the rapid rise in technology-based companies. - Health care This sector consists of companies such as medical supply, pharmaceutical, and scientific-based operations or services that aim to improve the human body or mind. Familiar names include Johnson & Johnson, a medical device and pharmaceutical company that owns Tylenol, and Abiomed, which manufactures medical implant devices. Of course, Cannabis companies are a new, but rapidly growing, part of the healthcare sector. Currently, the more well-known ones include Canopy Growth Corp. and Aurora Cannabis, with market caps of $23 billion and $12 billion, respectively. - Financials The financial sector includes all companies involved in finance, investing, and the movement or storage of money. This covers banks, credit card issuers, credit unions, insurance companies, and mortgage real estate investment trusts (REITs). Companies within this sector are usually relatively stable, as many are mature, well-established firms. Banks in this sector include Bank of America Corp, JPMorgan Chase & Co., and Goldman Sachs. Other notable sector names include Berkshire Hathaway, American Express, and Aon plc. - Energy The energy sector consists of all companies that play a part in the oil, gas, and consumable fuels business. This includes companies that find, drill, and extract the commodity. It also includes the companies that refine the material and companies that provide or manufacture the equipment used in the refinement process. Companies such as Exxon Mobil and Chevron extract and refine gas, while companies like Kinder Morgan transport fuel to gas stations. Figure 3: Temporal Pattern of Green Bond and sectoral price for energy and financials - Top Panel: Temporal pattern of SPGRBND (Green Bond) and SP5EEENE (Energy Sector) - Bottom Panel: Temporal pattern of SPGRBND (Green Bond) and SP5EFIN (Financial Sector) Legend: - Solid line: SPGRBND - Dashed line: SP5EEENE or SP5EFIN Figure 4: Temporal Pattern of Green Bond and sectoral price for health and information technology - SPGRBND - SP5EHCR - SPGRBND - SP5EINT Figure 5: Temporal Pattern of Green Bond and MSCI Green Bond - SPGRBND - msci_greenbond 01jan2010 01jan2012 01jan2014 01jan2016 01jan2018 year SPGRBND - msci_greenbond Figure 6: Dynamics of Rolling-window $d$ Estimates Green Bond ELW1 Estimates - B=0.5 - B=0.6 - B=0.7 - B=0.8	<urn:uuid:ba23e45a-c0ac-48cd-bb83-3fe6ac20b230>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	102,041
MEDIDAS SANITARIAS CTO. DE ESPAÑA DE PONIS 2020 En todo el recinto del Centro Ecuestre de Castilla y León, es obligatorio el uso de mascarilla CUADRAS El acceso será restringido y controlado, no permitiéndose la entrada en las mismas de personas que no tengan una función específica y necesaria. Los jinetes deberán de proceder diariamente a la limpieza de sus equipos una vez terminen su participación en la competición En la zona de duchas para ponis se procederá con una espera en filas, guardando las distancias de seguridad. PISTA DE ENSAYO En función del orden de salida de cada prueba, se establecerá un número máximo de participantes que puedan estar en la Pista de Ensayo. Bajo ningún concepto se admitirán otros jinetes, aunque el profesor sea el mismo. Con cada jinete solamente tendrá acceso a la Pista de Ensayo una persona mayor de edad. Los jinetes/amazonas cuando se encuentren montando en la pista de ensayo o en la de competición, no están obligados al uso de la mascarilla. En las revisiones de protectores solo un comisario y el jinete estarán permitidos en la zona. Excepcionalmente si el poni presenta dificultad extrema para realizar la labor de control, el jinete deberá desmontar y sujetar el poni. En la zona entre la pista de competición y la pista de ensayo sólo podrán estar el jinete/amazona que está esperando para competir y una persona más, dejando el resto de la zona vacía de personas o ponis. TRIBUNA DEL JURADO Limitado al número de personas imprescindibles. Se restringirá el acceso exclusivamente a jinetes participantes acompañados por su Jefe de Equipo o su tutor. Deberán respetarse turnos y no haber más de una persona al mismo tiempo. SECRETARÍA Se fijarán horarios de atención al público. No estando permitido el acceso a la secretaría por más de una persona. Todas las inscripciones se formalizarán exclusivamente a través de la web de la RFHE Los pagos de suministros se realizarán por tarjeta de crédito. Los órdenes de salida, clasificaciones, etc. se publicarán en las páginas web del CECyL (http://centroecuestrecyl.es/) y en la de Secretarías Ecuestres (www.secretariasecuestres.es) La entrega de la documentación de los ponis se efectuará en la inspección veterinaria, y su retirada se hará en la Secretaría del Campeonato, una vez concluida la participación del poni en el/los campeonatos. Guías de movimiento equino Las guías de movimiento equino deberán ser presentadas en la Secretaría del Campeonato de una de las siguientes formas: 1. Por vía telemática (email), indicando el día de salida del CECyL 2. Entregándolas en la Secretaría del Campeonato, antes de la Inspección Veterinaria de la disciplina. OTROS El reconocimiento de pista deberá realizarse en grupos reducidos de personas, todas ellas con mascarillas, y respetando el distanciamiento social. Las entregas de premios se realizarán pie a tierra, evitando el contacto. Sólo los tres primeros clasificados de cada una de las pruebas saldrán a la pista a recibir los premios. Los jinetes deberán llevar mascarilla y mantendrán la distancia de seguridad. Todos los premios que deban colocarse en el poni, escarapelas, mantas, etc. se entregarán al jinete. Todas las personas que accedan al Centro Ecuestre deberán estar acreditadas, mantendrán la distancia de seguridad y seguirán los protocolos sanitarios que les sean comunicados. A los efectos de una más ágil acreditación de los participantes, jefes de equipo, entrenadores, mozos y acompañantes, todos los jinetes deberán rellenar, en el momento de su inscripción en el Campeonato, el formulario que se encuentra en: https://bit.ly/AcreditacionCTOEspPonis2020	<urn:uuid:bf76b5c4-6aff-40fa-af17-c6c65e8ed57a>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	3,660
Satzung Förderverein Alpines Museum München e.V. § 1 Name, Sitz, Geschäftsjahr 1. Der Verein führt den Namen „Förderverein Alpines Museum München e.V.". Er soll in das Vereinsregister eingetragen werden. 2. Sitz des Vereins ist München. 3. Geschäftsjahr ist das Kalenderjahr. § 2 Vereinszweck 1. Zweck des Vereins ist die Förderung von Bildung, insbesondere durch Förderung des Alpinen Museums des Deutschen Alpenvereins in München mit Bibliothek und Archiv. 2. Der Satzungszweck wird verwirklicht vor allem durch die finanzielle und ideelle Förderung folgender Aktivitäten: a) Pflege, Archivierung und Erweiterung der Sammlungen des Alpinen Museums nebst Bibliothek und Archiv, b) Organisation und Durchführung von Ausstellungen, Veranstaltungen, Vorträgen u. ä. zur Geschichte und zu aktuellen Themen des Alpinismus, des Bergsteigens und des Bergsports im umfassenden Sinne, des Naturschutzes im Alpenraum sowie der alpinen Vereine, c) Herausgabe von Publikationen und Forschungsarbeiten, d) ergänzende Bau- und Erhaltungsmaßnahmen für die Liegenschaft Praterinsel 5 in München. 3. Zur Verwirklichung des Satzungszwecks gehört auch die Beschaffung von Beiträgen und Spenden sowie die Förderung ehrenamtlicher Tätigkeit für das Alpine Museum. § 3 Gemeinnützigkeit 1. Der Verein verfolgt ausschließlich und unmittelbar gemeinnützige Zwecke im Sinne des Abschnitts „Steuerbegünstigte Zwecke" der Abgabenordnung. Gemeinnütziger Zweck in diesem Sinne ist die Förderung von Bildung. 2. Der Verein ist selbstlos tätig; er verfolgt nicht in erster Linie eigenwirtschaftliche Zwecke. Die Mittel des Vereins dürfen nur für die satzungsgemäßen Zwecke verwendet werden. Die Mitglieder des Vereins erhalten keine Zuwendungen aus Mitteln des Vereins mit Ausnahme des Aufwendungsersatzes nach § 9 Nr. 5 der Satzung. Keine Person darf durch Ausgaben, die dem Zweck des Vereins fremd sind, oder durch unverhältnismäßig hohe Vergütungen begünstigt werden. § 4 Erwerb der Mitgliedschaft 1. Vereinsmitglieder können sowohl natürliche als auch juristische Personen, insbesondere Alpenvereinssektionen, werden. Die Aufnahme in den Verein ist schriftlich zu beantragen. Über die Aufnahme entscheidet der Vorstand. 2. Die Vereinsmitglieder werden regelmäßig über die Veranstaltungen des Alpinen Museums informiert und natürliche Personen im Sinne der Satzung können Ermäßigungen bei Eintrittspreisen und dem Erwerb von Publikationen des Alpinen Museums erhalten. § 5 Beendigung der Mitgliedschaft 1. Die Mitgliedschaft endet durch Austritt oder Ausschluss, bei natürlichen Personen auch durch Tod, bei juristischen Personen auch durch Auflösung. 2. Der Austritt erfolgt durch schriftliche Erklärung gegenüber dem Vorstand. Dabei ist eine Frist von einem Monat zum Ende des Geschäftsjahres einzuhalten. 3. Der Ausschluss kann nur aus wichtigem Grund erfolgen. Als solcher gelten insbesondere grob vereinsschädigendes Verhalten und die Verletzung satzungsgemäßer Pflichten, vor allem Beitragsrückstände in Höhe von mindestens einem Jahresbeitrag. Gegen den Ausschluss steht dem Mitglied die Berufung an die Mitgliederversammlung zu, die innerhalb eines Monats nach Zugang des Beschlusses schriftlich an den Vorstand zu richten und zu begründen ist. Über sie entscheidet die Mitgliederversammlung mit einfacher Mehrheit. § 6 Beiträge 1. Von den Mitgliedern werden Beiträge erhoben, deren Höhe und Fälligkeit die Mitgliederversammlung festsetzt. Anstelle von Beiträgen kann auch ehrenamtliche Arbeit für den Verein geleistet werden, deren Umfang der Vorstand bestimmt. 2. Ehrenmitglieder sind von der Beitragspflicht befreit. § 7 Organe des Vereins Organe des Vereins sind die Mitgliederversammlung und der Vorstand. § 8 Mitgliederversammlung 1. Die Mitgliederversammlung ist das oberste Vereinsorgan. Ihr sind folgende Aufgaben vorbehalten: a) Wahl und Abwahl der Mitglieder des Vorstands, b) Beschlussfassung über die Anzahl der Beisitzerinnen und Beisitzer, c) Entgegennahme und Beratung der Berichte des Vorstands und der Rechnungsprüfer, d) Erteilung der Entlastung des Vorstands, e) Festsetzung von Beiträgen sowie deren Fälligkeit, f) Entscheidung über Berufungen gegen Beschlüsse des Vorstands, g) Beschlussfassung über den Haushalt, h) Beschlussfassung über Änderungen der Vereinssatzung, i) Beschlussfassung über die Ernennung von Mitgliedern zum Ehrenmitglied, j) Beschlussfassung über die Auflösung des Vereins. 2. Die ordentliche Mitgliederversammlung findet in der Regel einmal jährlich statt. Eine außerordentliche Mitgliederversammlung ist zwingend einzuberufen, wenn dies mindestens ein Drittel der Vereinsmitglieder unter Angabe des Grundes verlangt. 3. Mitgliederversammlungen werden vom Vorstand unter Einhaltung einer Frist von einem Monat schriftlich oder elektronisch unter Angabe der Tagesordnung einberufen. Die Ladungsfrist beginnt mit dem auf die Absendung der Einladung folgenden Tag. Die Einladung gilt einem Mitglied als zugegangen, wenn sie an die letzte dem Verein bekannt gegebene Anschrift gerichtet wurde. 4. Anträge auf Ergänzung der Tagesordnung können bis 2 Wochen vor Beginn der Mitgliederversammlung gestellt werden. Über Anträge auf die Abwahl von Vorstandsmitgliedern, auf Änderung der Satzung oder auf Auflösung des Vereins, die nicht mit der Einladung zur Mitgliederversammlung bekannt gemacht worden sind, darf erst die nächst folgende Mitgliederversammlung beschließen. 6. Das Stimmrecht in der Mitgliederversammlung kann nur persönlich ausgeübt werden, bei juristischen Personen von deren Vertretern oder einer von diesen beauftragten und bevollmächtigten natürlichen Person. 5. Mitgliederversammlungen werden von der oder dem Vorsitzenden, bei deren oder dessen Verhinderung von der oder dem stellvertretenden Vorsitzenden geleitet. Sie sind ohne Rücksicht auf die Zahl der erschienenen Mitglieder beschlussfähig. Neben den Vereinsmitgliedern sind auch die Mitglieder des Präsidiums des Deutschen Alpenvereins e.V. teilnahmeberechtigt, jedoch ohne Stimmrecht. 7. Die Mitgliederversammlung fasst ihre Beschlüsse mit der einfachen Mehrheit der abgegebenen Stimmen. Stimmenthaltungen werden nicht mitgezählt. Bei Stimmengleichheit gilt ein Antrag als abgelehnt, Beschlüsse über Satzungsänderungen oder die Auflösung des Vereins bedürfen einer Mehrheit von drei Vierteln der abgegebenen Stimmen. 8. Die Beschlüsse der Mitgliederversammlung sind durch die Geschäftsführerin oder den Geschäftsführer oder eine von dieser oder diesem beauftragte Person zu protokollieren. Die Protokolle sind von der Versammlungsleitung und der oder dem Protokollführenden zu unterzeichnen. 9. Die Mitgliederversammlung kann sich eine Geschäftsordnung geben. § 9 Vorstand 1. Der Vorstand besteht aus der oder dem Vorsitzenden, der oder dem 1. Stellvertretenden Vorsitzenden, der oder dem 2. Stellvertretenden Vorsitzenden, der Schatzmeisterin oder dem Schatzmeister sowie der Geschäftsführerin oder dem Geschäftsführer sowie bis zu sechs Beisitzerinnen und Beisitzern. 2. Die Vorstandsmitglieder werden von der Mitgliederversammlung auf die Dauer von drei Jahren gewählt. Wiederwahl ist zulässig. Nach Ablauf der Amtszeit bleiben Vorstandsmitglieder bis zu einer Neuwahl geschäftsführend im Amt. 3. Vorstand im Sinne des § 26 BGB sind die oder der Vorsitzende, die Stellvertretenden Vorsitzenden sowie die Schatzmeisterin oder der Schatzmeister. Sie vertreten den Verein gerichtlich und außergerichtlich und zwar jeweils zu zweit. Bei Verfügungs- oder Verpflichtungsgeschäften mit einem Umfang von mehr als 3.000 Euro ist die Vertretung nur unter Beteiligung des 1. Vorsitzenden oder der 1. Vorsitzenden oder der Schatzmeisterin oder des Schatzmeisters zulässig. 4. Der Vorstand führt die laufenden Geschäfte des Vereins. Vorstandssitzungen finden nach Bedarf statt. Sie werden von der oder dem Vorsitzenden, im Falle der Verhinderung von der oder dem 1. oder 2. Stellvertretenden Vorsitzenden geleitet. Der Vorstand ist beschlussfähig, wenn mehr als die Hälfte seiner Mitglieder anwesend ist. Er fasst seine Beschlüsse mit einfacher Mehrheit. Bei Stimmengleichheit ist der Antrag abgelehnt. In eiligen Angelegenheiten ist Beschlussfassung im Umlaufverfahren zulässig. Vorstandssitzungen werden entsprechend Paragraf 8 Ziffer 8 protokolliert. 5. Die Mitglieder des Vorstands sind ehrenamtlich und damit unentgeltlich tätig. Sie haben jedoch Anspruch auf Ersatz tatsächlich entstandener notwendiger Auslagen. Dies gilt auch für andere Vereinsmitglieder, die im Auftrag des Vorstands für den Verein tätig sind. 6. Scheidet ein Vorstandsmitglied während der Dauer seiner Amtszeit vorzeitig durch Tod aus oder ist es auf unabsehbare Zeit an der Wahrnehmung seines Amtes verhindert, kann der Vorstand für die Zeit bis zur nächsten Mitgliederversammlung eine kommissarische Nachfolgerin oder einen kommissarischen Nachfolger bestimmen. § 10 Geschäftsführerin oder Geschäftsführer 1. Der Vorstand bestellt eine Geschäftsführerin oder einen Geschäftsführer. In der Regel ist dies die Geschäftsbereichsleiterin oder der Geschäftsbereichsleiter Kultur des Deutschen Alpenvereins e.V. 2. Sie oder er hat die Beschlüsse des Vorstands nach Maßgabe der oder des Vorsitzenden zu vollziehen. 3. Ist die Geschäftsbereichsleiterin oder der Geschäftsbereichsleiter nicht Geschäftsführerin oder Geschäftsführer und auch nicht Mitglied des Vorstandes, hat sie oder er Rede- und Antragsrecht im Vorstand. 4. Die Geschäftsführerin oder der Geschäftsführer führen ihr Amt unentgeltlich aus. § 11 Rechnungsprüfung Die Mitgliederversammlung wählt für die Dauer von drei Jahren zwei ehrenamtlich tätige Rechnungsprüferinnen oder Rechnungsprüfer. Sie haben den vom Vorstand erstellten Jahresbericht, die Ordnungsmäßigkeit der Geschäftsführung im abgelaufenen Geschäftsjahr sowie die erstellte Jahresrechnung samt Unterlagen zu prüfen und darüber der Mitgliederversammlung jährlich Bericht zu erstatten. Wiederwahl ist zulässig. § 12 Auflösung des Vereins Über die Auflösung des Vereins entscheidet die Mitgliederversammlung mit einer Mehrheit von drei Vierteln der abgegebenen Stimmen. Bei Auflösung oder Aufhebung des Vereins oder bei Wegfall seines gemeinnützigen, steuerbegünstigten Zwecks ist das nach Abdeckung der Verbindlichkeiten verbleibende Vereinsvermögen an den Deutschen Alpenverein e.V. zu übertragen, der es ausschließlich und unmittelbar für gemeinnützige Zwecke, vorrangig zugunsten des Alpinen Museums, zu verwenden hat. München, den 19.9.2018	<urn:uuid:08c8211a-c4de-44e5-981f-71536f15be53>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	10,466
Übungen zur Vorlesung »Effiziente Algorithmen« Übungsblatt 8 Aufgabe 8.1 (Scheduling auf Identischen Maschinen) Für einen $(1 + \epsilon)$-approximativen Algorithmus (PTAS) für $P\|\|C_{\text{max}}$ erweisen sich kleine Jobs als problematisch. Als klein bezeichnen wir Jobs $j$ mit $p_j \leq \epsilon T$, wobei $T \in [\text{OPT}(I), 2 \text{OPT}(I)]$ eine Abschätzung des Optimums ist. Um diese zu eliminieren, führen wir folgendes Preprocessing auf der Instanz aus. Gegeben sei eine Instanz $I = (J_B \uplus J_S, m)$, wobei $J_B$ die großen und $J_S$ die kleinen Jobs enthält. Sei $S = \sum_{j \in J_S} p_j$. Bilde eine Menge $J_{\text{new}}$ bestehend aus $\left\lceil \frac{S}{\epsilon T} \right\rceil$ vielen Jobs der Größe $\epsilon T$. Wir betrachten nun die Instanz $I' = (J_B \uplus J_{\text{new}}, m)$. Beweisen Sie, dass $\text{OPT}(I') \leq \text{OPT}(I) + \epsilon T$ und $\text{OPT}(I) \leq \text{OPT}(I') + \epsilon T$ gilt. Aufgabe 8.2 (Geometrisches Runden) Wir setzen voraus, dass jede Ausführungszeit zwischen $\epsilon T$ und $T$ liegt. Beim geometrischen Runden wird jeder Job auf den nächsthöheren Wert der Form $\epsilon T \cdot (1+\epsilon)^i$, $i = 1, 2, \ldots$ gerundet. So entsteht ein kleiner Rundungsfehler, aber die Anzahl der verschiedenen Jobgrößen sinkt dramatisch. Zeigen Sie, dass die Anzahl der Jobgrößen nach dem Runden in $O\left(\frac{1}{\epsilon} \log \left(\frac{1}{\epsilon}\right)\right)$ liegt. TIPP: Sie dürfen nutzen, dass $\ln(1+\epsilon) = \epsilon - \frac{\epsilon^2}{2} + \frac{\epsilon^3}{3} - \frac{\epsilon^4}{4} \cdots$.	<urn:uuid:be430d40-6dfd-45fd-8365-5f6ac79e24a8>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	1,623
Indoor Air Quality Program Assessment Request Indoor Air Quality (IAQ) Assessment Request Your input is important. In order to help us investigate and resolve your IAQ concerns, please complete and email return this form to EHS ‐ email@example.com. Name & Title of Requestor: School: Phone: Date: FISH#(s) to be assessed: Problem/Complaint Information: Briefly describe the nature of your IAQ problem or complaint: 1. Are there visible signs of water intrusion, water damage to walls, ceilings, or other surfaces (stains or blistered / peeling paint)? YES NO If NO skip to question # 3 2. Has a work Order been called in to correct the water intrusion? YES NO Work Order #: If NO initiate a work order to correct the water intrusion issues, and to replace water damaged or stained material. 3. Has the complaint area been thoroughly cleaned? YES NO Note: remove any build‐up of dust within complaint area, clean and sanitize all surfaces utilizing the district's approved germicidal cleaner e.g. Wexcide*. 4. Are HVAC filters clean and installed properly? YES NO 5. Are HVAC supply and return grills clean? YES NO 6. Is the complaint due to temperature or humidity? YES NO Work Order #: _________________________ 7. Are there live plants in the complaint area? YES NO If YES remove any live plants from complaint areas. Indoor Air Quality Program Assessment Request 8. Are there live animals in the complaint area? YES NO If YES remove live animals from complaint area. 9. Are there non-approved chemicals or air fresheners in the complaint area? YES NO If YES remove all non‐approved chemicals, room deodorizers, air fresheners from the complaint area. 10. Is the room cluttered with excess furnishings, papers, cardboard boxes, etc.? YES NO If YES remove all stuffed animals, cardboard boxes, excess papers, books, and stored items from the complaint area. 11. Is there visible microbial growth in the complaint area? YES NO 12. Is the total amount of microbial growth in one room greater than 10 square feet? YES NO 13. Is the microbial growth located on porous materials? (drywall, ceiling tile, fabric, etc.) YES NO 14. Has Physical Plant Operations completed all work orders in the complaint area and are all areas returned to clean un‐damaged condition? YES NO If YES, what date where the work orders completed: ___________________ 15. What date was the work (included in the IAQ Response Protocol completed by school-based staff? _________________________	<urn:uuid:8ed3cec1-2628-4973-9af5-58364dd96c7d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,530
Muuramen kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020 # SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................ 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2020 ................................................................. 1 1.2 Kunnan hallinto ....................................................................................................... 2 1.2.1 Muuramen kunnan organisaatio ..................................................................... 2 1.3 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2020 ................................................................. 3 1.3.1 Kuntastrategia ................................................................................................. 4 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys .............................................................................. 5 1.4.1 Kuntatalous ..................................................................................................... 5 1.5 Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta .................................................... 10 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .......................... 11 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ......................................................... 11 1.6.2 Toiminnan rahoitus ....................................................................................... 13 1.7 Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................... 15 1.8 Kokonaistulot ja – menot .................................................................................... 18 1.9 Kuntakonsernin toiminta ja talous ................................................................. 19 1.9.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ..................... 19 1.9.2 Muuramen kunnan konsernirakenne .......................................................... 19 1.9.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ...................................................... 20 1.10 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä ......................................................... 25 2. KUNTAKONSERNI .................................................................................................. 26 2.1 Muuramen Vuokra-asunnot Oy ........................................................................ 26 2.2 Kiinteistö Oy Muuramen Kettula .................................................................... 27 2.3 Kiinteistö Oy Muuramen Elämänkaari ............................................................ 28 2.4 Muuramen Lämpö Oy ......................................................................................... 29 2.5 Asunto Oy Hakamuurame .................................................................................. 31 2.6 Kiinteistö Oy Muuramen Virastotie ................................................................. 32 2.7 Muuramen Hyvinvointi Oy ............................................................................... 33 3. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ................................................................. 34 3.1 Keskusvaalilautakunta ....................................................................................... 34 3.2 Tarkastuslautakunta ........................................................................................... 35 3.2.1 Tilintarkastus ................................................................................................ 35 3.3 Kunnanhallitus/tukipalvelut ............................................................................. 36 3.3.1 Hallinto ja henkilöstö .................................................................................... 36 3.3.2 Kiinteistötoimi ja siivous ............................................................................. 41 3.3.3 Keskuskeittiö ................................................................................................ 42 3.3.4 Sisäiset palvelut ............................................................................................. 43 3.3.5 Seutu- ja alueyhteistyö ................................................................................ 45 3.3.6 Muu toiminta ................................................................................................ 47 3.4 Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta .......................................................... 50 3.4.1 Hallinto .......................................................... 50 Varhaiskasvatuspalvelut ........................................... 52 3.4.2 Perusopetus .................................................... 57 3.4.3 Muuramen lukio/toisen asteen koulutus ............... 63 3.4.4 Liikkuva Muurame ........................................... 65 3.4.5 Joukkoliikenne ............................................... 72 3.4.6 Kulttuuri- ja nuorisopalvelut ............................. 73 3.5 Kunnan avustus liikelaitokselle ............................. 82 3.6 Eriytetty tilinpäätös Muuramen Hyvinvointi-liikelaitos .... 83 3.6.1 Henkilöstö .................................................. 84 3.6.2 Toiminnalliset tavoitteet ................................. 85 3.6.3 Vastuualuekohtaiset toteumat ........................... 86 188.8.131.52 Liikelaitoksen hallinto .............................. 86 184.108.40.206 Vanhus- ja vammaispalvelut ....................... 86 220.127.116.11 Perhe- ja sosiaalikeskus ............................ 90 18.104.22.168 Avosairaanhoidon palvelut ........................ 95 22.214.171.124 Suun terveydenhuollon palvelut ................... 99 126.96.36.199 Erikoissairaanhointo ............................... 101 3.6.4 Liikelaitos yhteenä ...................................... 102 188.8.131.52 Tulosbudjetin toteutuminen ......................... 103 184.108.40.206 Tilinpäätöslaskelmat ............................... 104 220.127.116.11 Investoinnit .......................................... 108 18.104.22.168 Liitetiedot ........................................... 108 22.214.171.124 Esitys Muuramen Hyvinvointi –liikelaitoksen tuloksen käsittelystä .......... 111 126.96.36.199 Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen tilinpäätöksen allekirjoitukset ....... 112 3.7 Elinvoiman ja kestävän kasvun palvelut ..................... 113 3.7.1 Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta .............. 115 3.7.2 Infra ja mittaus ........................................... 116 3.7.3 Luvat ja valvonta .......................................... 120 3.7.4 Maankäyttö ja elinkeinot ................................. 123 3.7.5 Muut ......................................................... 131 4 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN ............................. 132 4.1 Verotulojen ja valtion osuuksien erittely ................ 133 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN ................................. 134 5.1 Kunnanhallituksen investoinnit ............................. 134 5.2 Tukipalveluiden investoinnit ................................. 135 5.3 Hyvinvoinnin ja Palveluiden lautakunnan investoinnit .... 137 5.4 Elinvoiman ja Kestävän kasvun lautakunnan investoinnit .... 138 6 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN .................................. 144 7 YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ........................................ 145 8 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ........................................... 147 \| Chapter \| Page \| \|------------------------------------------------------------------------\|------\| \| 8.1 Tuloslaskelma \| 147 \| \| 8.2 Rahoituslaskelma \| 148 \| \| 8.3 Tase \| 149 \| \| 8.4 Konsernilaskelmat \| 151 \| \| 9 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT \| 155 \| \| 9.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät \| 155 \| \| 9.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot \| 157 \| \| 9.3 Tasetta koskevat liitetiedot \| 160 \| \| 9.4 Vakuuksia, vastuuositoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat \| 166 \| \| 9.5 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkiota ja intressitapahtumia koskevat \| 167 \| \| 10 ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS VESIHUOLTO \| 170 \| \| 10.1 Käyttötalouden toteutuminen \| 170 \| \| 10.2 Vesihuollon investoinnit \| 175 \| \| 10.3 Vesihuollon rahoituksen toteutuminen \| 179 \| \| 10.4 Vesihuollon tilinpäätöslaskelmat \| 180 \| \| 10.5 Esitys vesihuollon tilikauden tuloksen käsittelystä \| 184 \| \| 10.6 Vesihuollon tilinpäätöksen liitetiedot \| 184 \| \| 11 KILPAILULAIN 30 D § MUKAAN ERIYTETYTT TOIMINNOT \| 186 \| \| 12 ERIYTETTYJEN TILINPÄÄTÖSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN MUODOSTUMISEEN \| 188 \| \| 13 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET \| 189 \| \| 14 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA \| 190 \| \| 15 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä \| 191 \| 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2020 Viime vuoden kunnanjohtajan katsauksessa kunnanjohtaja Ari Ranta-aho kirjoitti alkusanoissaan, että ”jokainen vuosi jää mieleen tietyllä tavalla erityispiirteellään tai tapahtumalla”. Vuoden 2020 leimaa yksi ja sama asia, jolla on monta nimeä – Covid-19, Korona. Vaikutukset voivat tällä maailmanlaajuisen epidemian mittasuhteet saavuttaneelle tartuntataudille olla pyyvämpiä, mitä edes tällä hetkellä vielä tiedämme. Käsityksemme esimerkiksi etätöistä, etäkoulusta, sähköisistä palavereista ja käsihygieniasta, muuttui viime kevään aikana kuin taikaiskusta. Palvelut Valitettavasti kaikki kunnan palvelut eivät olleet täysimittaisesti kuntalaisten käytössä viime vuoden aikana. Pyrimme kuitenkin vilpittömästi siihen, että elintärkeimmät palvelut pyörivät sitäkin paremmin ja varmemmin. Talous Kunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen – merkittävästi ylijäämäinen - 5,5 miljoonaa euroa. Ylijäämää selittää suurelta osin valtiolta saatut valtionsuuden ”koronakompensaatiot”, mutta tämä kompensaatio on vain yhden vuoden ”piristysruiske” kuntatalouteen. Vuoteen 2019 verrattuna kunta sai valtionsuuksia 5 miljoonaa euroa enemmän. Näistä laitamme sukanvarteen suurimman osan edessämme olevaa yli 30 miljoonan euron investointiohjelman toteutusta varten. Henkilöstö Kunnan henkilöstö on työskennellyt lähes koko vuoden ennalta-arvaamattoman paineistetussa ja henkisesti hyvin haastavassa tilanteessa. Toivottavasti jaksatte vielä muutaman hetken, teidän jokaisen työpanosta on tarvittu. En pysty kyllin kauniita tai riittäviä kiitoksia lausumaan, mutta teille kuuluu ehdottomasti suurin kiitos siitä, että olemme kyenneet palvelemaan kuntalaisia näin hyvin, näin vaikeiden poikkeusolojen keskellä. Muurame 100 vuotta Tätä kunnaa on rakennettu yhteistuumin 100 vuotta - rakennettu yhteistuumin ja eteenpäin. Näin sen pitää olla jatkossakin ja tämän pitää olla itsestään selvä asia. Demokratia on sitä, että enemmistö päättää suunnan, Muurame-henki on sitä, että näihin päätöksiin sitoutuvat kaikki. Yhdessä olemme vahvempia ja yhdessä me menestymme. “Mahdollisuuksien Muurame – elinvoimainen edelläkävijä”. Koronan osalta olemme vahvasti jo matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta ja tulevaa kesää odotetaan ehkä enemmän kuin tavallisesti. Kiittäen Jukka Kaistinen vs. kunnanjohtaja 1.2 Kunnan hallinto 1.2.1 Muuramen kunnan organisaatio Luottamuselinorganisaatio 1.6.2017 alkaen VALTUUSTO Kuntalain mukaisista asioista päätettäminen. KUNNANHALLITUS Kuntalain mukaiset tehtävät, omassauden hoito ja raken hoitaja, omat rakennushankkeet, lausunnot, konsernihyödyt, edunvartijana, elinkeinopolitiikan suunnittavat. ELINVOIMAN JA KESTÄVÄN KASVUN LAUTAKUNTA Maankäyttö, asuminen, kavoutus, yrittäjäminnan edellytykset, yritystontti, rakennusvalvonta. HYVINVOINNIN JA PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Sate, opetus- ja kasvatuspalvelut, vapaa-ajok, kulttuuri, ympäristö, joukkoliikenne, ulkoasutus. --- Organisaatio 1.6.2017 alkaen \| ELINVOIMAN JA KESTÄVÄN KASVUN KESKUS \| HYVINVOINNIN JA PALVELUIDEN KESKUS \| TUKIPALVELUKESKUS \| \|-------------------------------------\|-----------------------------------\|------------------\| \| Kehittämisohtaja \| Palvelujohtaja \| Hallintojohdaja \| \| tekninen johtaja \| OPELUS JA KASVATUS \| TALOUS-, HALLINTO- JA ICT-PALVELUT \| \| infra ja mittaus \| LIIKKUVA MUURAME \| TIEDOTTAMINEN \| \| vesihuolto \| LIIKENNE \| HANKINNAT \| \| koskenranta \| KULTTUURI- JA NUORISOPALVELUT \| HUOLTO \| \| \| MUURAMEN HYVINVOINTI -LIIKELAITOS \| TILAT JA KIINTEISTÖT \| --- VALTUUSTO KUNNANHALLITUS ELINVOIMAN JA KESTÄVÄN KASVUN LAUTAKUNTA HYVINVOINNIN JA PALVELUIDEN LAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAAULAUTAKUNTA MUURAMEN HYVINVOINTI-LAETOKSEN JONTOKUNTA YKSILÖASIJOIDENJÄOSTO MUURAMEN VÄRÄLLÄMÄISTÖ VANHUS- JA VAMMAISHEVUOSTO NUORISOVALTUUSTO 1.3 Suunnitelmaperusteet vuodelle 2020 Talousarvion laadinnan lähtökohtana oli mitoittaa menokehys maltilliseen kasvuun. Tulot riitivät kattamaan maltillisen kasvun ilman verojen korotuksia. Menokehykseksi sovittiin keväällä kunnanhallituksen talousarviovalmistelussa kokonaisuuden osalta kokonaisuutena 3,2 % kasvu sisältäen henkilöstömenot (sopimuskorotukset 2,34 %). Lautakunnittain talousarvio laadittiin seuraavaan tavoitetasoon: - Keskusvaalilautakunta, 1 000 euroa - Tarkastuslautakunta 35 000 euroa - Kunnanhallitus +1,5 % - Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta +2,0 % (+0,25 M€ KiKy) - MuHy Avustus +2,0 % (+1,6 M€ = ESH ylitys ja KiKy) - MuHy +2,0 % (+1,4 M€ ESH + 0,2 M€ KiKy) - Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta +2,0 % (+80K€ PeLa) Talousarvion laadinnassa kokonaisuuden osalta päästiiin talousarvio-ohjeen tavoitteen mukaiseen lopputulokseen. Prosentuaalisten ja euromääräisten kasvujen yhteenlaskettu prosentuaalinen menojen kokonaiskasvun maksimimäärä oli 6,7 % ja toteuma on 6,2 %. Menokehys ylittää ensimmäistä kertaa 90 miljoonan euroa. Menokehys alkuperäisessä talousarviossa 2020 oli 90,84 M€ ja vuoden aikana tehtyjen muutosten jälkeen 92,15 M€. Menojen toteuma lautakunnittain + liikelaitoksen avustus ja Muuramen Hyvinvointi -liikelaitos. \| \| TP 2019 \| TA 2020 \| TP 2020 \| \|------------------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Keskusvaalilautakunta \| 32 760 € \| 0 € \| 0 € \| \| Tarkastuslautakunta \| 26 146 € \| 27 470 € \| 38 561 € \| \| Kunnanhallitus \| 7,69 M€ \| 7,71 M€ \| 7,74 M€ \| \| HYPA-lautakunta \| 23,25 M€ \| 23,82 M€ \| 22,63 M€ \| \| avustus liikelaitos \| 23,68 M€ \| 27,29 M€ \| 27,29 M€ \| \| MuHy -liikelaitos \| 28,38 M€ \| 29,06 M€ \| 28,55 M€ \| \| ELK-lautakunta \| 4,19 M€ \| 4,24 M€ \| 4,20 M€ \| \| Yhteensä \| 87,25 M€ \| 92,15 M€ \| 90,45 M€ \| Talousarviota laadittaessa ja sitä hyväksytäessä kukaan ei ollut tietoinen tulevan pandemian vaikutuksista. Vaikutukset toiminnalle olivat merkittäviä, palveluissa jouduttiin miettimään täysin uusia toimintamalleja. Menototeuma alitti liki 1,7 miljoonaa euroa sisäisen tuloslaskelman budjetoidut menot. Loppuvuoden menot eivät toteutuneet arvioiden mukaisina tasaisen laskennallisen kertymän mukaisesti. Verojen ja valtionosuuksien TP 2019, TA 2020 ja TP 2020 vertailu. \| \| TP 2019 \| TA 2020 \| TP 2020 \| \|------------------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Verokertymä \| 40,1 M€ \| 42,8 M€ \| 42,3 M€ \| \| Valtionosuus \| 10,5 M€ \| 15,1 M€ \| 15,1 M€ \| Talouden ennustaminen oli yhtä vuoristorataa. Kokonaiskustannusten ennustettiin kasvavan ja verotulojen putoavan. Kuitenkin lopulta verotulot toteutuivat vain 0,5M€ pienempinä, mitä TA2020 ennustettiin. Valtio lunasti lupauksensa kompensoida täysimääräisesti Covid-19 kuluja kunnille ja valtionosuuden korotukset valtion lisätalousarvioissa nostivat Muuramen valtionosuutta yli 3 M€ alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. 1.3.1 Kuntastrategia Valtuusto hyväksyi elokuussa 2016 uuden kuntastrategian vuosille 2016–2021. Muuramen kunnan strategia ”Mahdollisuuksien Muurame – elinvoimainen edelläkävijä” kuvaa tavoiteltiota luoda mahdollisuuksia muuramelaisille vapaa-aikaan, asumiseen ja ylipäänsä omaan elämään. Se kuvaa myös kuntalaisen vastuuta itsestään ja lähipiiristään, jotta he voivat käyttää ja hyödyntää ympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet hyvään ja laadukkaaseen elämään. Hyvä elinympäristö pohjautuu ajatuksen, että Muurame on elinvoima-asioissa valtakunnallinen edelläkävijä, terveellä tavalla ylpeä omasta historiastaan ja tunnettu rohkeudesta tehdä asioita uudella tavalla. Visiomme on: Mahdollisuuksien Muurame – elinvoimainen edelläkävijä Strategiset tavoitteet Läpitleikkaavat teemat - Tasapainoinen talous - Muuntautumiskykyinen ja kokeileva organisaatio - Uuden Teknologian hyödyntäminen - Vastuullinen, aktiivinen ja osallistuva kunnallinen - Liikkova Muurame-toiminta Elinvoima ja kestävä kasvu - Yrittäjäaktiivinen elinkeinopolitiikka - Innovatiiviisuuden mahdollistava toimintaympäristö - Toimiva ja esteettinen elinympäristö - Positiivinen Muurame-brändi Hyvinvointi ja palvelut - Tehokas ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin sekä elämänlaadun edistäminen - Joustavat, oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut sujuvan arjen turvaamiseksi - Oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen Arvomme ovat luovuus ja rohkeus Strategia ohjaa toimintaa tilanteessa, jossa kuntien toimintaympäristö ja tulevaisuus ovat poikkeuksellisen suuressa käymistilassa. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, millaisilla rakenteilla ja toimintamalleilla kuntia johdetaan Suomessa seuraavan vuosikymmenen alussa. Strategian painopisteiden tarkemmat tavoitteet ja seuranta tehdään talousarvioissa, tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa. Toimialat tarkentavat niihin omat strategiaansa pohjautuvat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa. STRATEGIAN PAINOPISTEET OVAT • Elinvoima ja kestävä kasvu • Hyvinvointi ja palvelut Elinvoiman ja kestävän kasvun toiminta perustuu yrittäjäaktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, innovatiiviisuuden mahdollistavaan toimintaympäristöön sekä positiiviseen Muurame-brändiin. Hyvinvointi ja palvelut pohjautuvat tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja kuntalain mukaiseen poikkihallinnolliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näitä tukevat joustavat, vaatimusten mukaisina tuotetut oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut. STRATEGIAAN ON NOSTETTU LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT • Tasapainoinen talous • Muuntautumiskykyinen organisaatio • Vastuullinen ja osallistuva kuntalainen • Uuden teknologian hyödyntäminen • Liikkuva Muurame -ajattelumalli Kaiken edellä mainitun mahdollistaa kunnan henkilöstö ja sen johtaminen. Mahdollisuksien Muurame vaatii onnistuakseen osaavan ja sitoutuneen henkilöstön. Jatkuvu muutos vaatii sopeutuvaa, uuteen valmista organisaatiota, ja sen innostavaa ja ennen kaikkea muutokseen reagoivaa johtamista. Innostava ja reagoiva johtaminen on luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon vastuulla. Strategiakaudella 2016 – 2021 nousee aiempaa vahvemmin esiin omistajaohjausen tärkeys sekä toiminta verkostoissa ja erilaisissa yhteistoimintaorganisaatioissa. Lisäksi kiinnitetään huomiota järkevään ja tarkoituksenmukaiseen tilojen käyttöön. 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen 15.3.2021 päivittämä tieto talouden tilannekuvasta on positiivisen lupaava. Maailman taloudessa talouskasvua ylläpitänyt Kiina on ennakkotietojen mukaan selättänyt Covid-19 pandeemiän ja Kiinan talous kasvoi pandeemiasta huolimatta 2020. Maailmantalous oli kuitenkin kokonaisuutena selvässä laskusuhdanteessa. Euroalueella BKT laski peräti 6,6 %. Suomen BKT laski ennakkotietojen mukaan 2020 vain 2,8 prosenttia. Myös Ruotsi pääsi vastaavaliisiin lukemiin, joten Suomi ja Ruotsi ovat pärjänneet hyvin kansainvälisessä vertailussa. Julkisen talouden tilanne kokonaisuutena kuitenkin heikkeni 2020, julkisen talouden menot kasvavat ja tulot vähenevät. Velkaantuminen kasvaa ja heikentää erityisesti valtiontaloutta, jonka tulonsiirrot kuntatalouteen rahoitettiin velkarahoin. 1.4.1 Kuntatalous Kuntaliiton tiedotteen 10.2.2021 mukaan kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyvin lukemiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos on ennusteiden mukaan 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden vahvistumista selittävät valtion myöntämät kertaluontoiset koronatuet sekä kunnallisverojen odotettua parempi kehitys. Hyvän tulokehityksen ohella menot kasvoivat maltillisesti, kun koronatilanteen vuoksi osa kuntien toiminnoista oli suljettuina kevään ja syysyn aikana. Muuramen kuntaan pääsee juuri nuo em. asiat. Kunnan tilanne on edelleen hyvä ja ylijäämää muodostuu ennätyskellisesti yli 5,5 M€. Ylijäämää selittää vain vähän ennusteen alittaneet verotulot, mittava koronakompensaatio valtionosuuteen ja menokehysen merkittävä alitus. 1. Toimintaympäristön kehitys Kuntien kannalta toimintaympäristön talouden kehitys on keskeinen menestystekijä. Siihen liittyy paitsi yleinen taloudellinen kehitys maailman talouden ja kansantalouden osalta, mutta myös erittäin oleellisena osana alueellinen talouskehitys. Työllisyyskehitys oli Suomessa 2019 hitaan positiivista, mutta tilanne muuttui rajusti 2020. Työpaikkojen määrän kasvu pysähtyi ja pandemia vaikutti jo 2019 lopulla hidastuneeseen talouskasvuun koko vuoden 2020 ajan. Erityisesti työttömyys kasvoi merkittävästi. Suomessa työttömyysprosentti nousi 2020 13.6 %:iin (2019 9,8 %). Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa yhteensä 19 596 työtöntä työhakijaa. Se on 3 727 (23,55 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysprosentti Keski-Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 15,6 % (2019 12,5 %). Keski-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2020 (julkaisija Keski-Suomen ELY-keskus) työttömyysprosentti Muuramessa oli vuoden lopussa 2020 10,2 % (2019 7,4 % ja 6,4 % vastaavana aikana 2018) eli työttömyys on noussut liki kolme prosenttiyksikköä, ollen siiltä selvästi Keski-Suomen alhaisin. Työttömien määrä kasvoi kolmanneksella. Maakuntamme takana työttömyystilastossa oli Pohjois-Karjala 16,8 % lukemalla. Avoimia työpaikkoja Muuramessa oli tarjolla 35 joulukuussa 2020 liki yhtä paljon kuin 2019. Uusia avauksia kuitenkin on myös elinkeinoelämän puolella, kun ensimmäiset uudet toimijat vahvistuvat Kuusamäen teollisuusalueen laajennukselle, Eteläportin alue eteni vauhdilla ja osa alueesta sijaitsee Muuramen puolella. Yritysrajapintaan suunnattu yrityskoordinaattoritoiminta saa edelleen hyvää palautetta yrityjiltä. Tavoitteena ollut työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen onnistuu kuitenkin suhteellisen hitaasti. Väestömäärän kasvaessa tätä vauhtia on työpaikkojen syntyminen samaan tahtiin todellinen haaste. Työikäisten määrä kunnassa lisäksi poikkeuksellisen suuri, 60 % väestöstä. VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS Kunnan väkiluku 2020 kasvoi 95 hengellä verrattuna edelliseen vuoteen. Uusia muuramelaisia syntyi ilahduttavasti yli 90. Väestö vaihtuu Muuramessa vilkkaasti sillä, tulomuuttajia oli ennakkotilaston mukaan yli 650 ja lähtömuuttajia 570. Kunnan sisäinen muuttoliikekin on vilkasta, sillä kunnan sisällä asuinpaikkaa vaihtoi yli 700 henkeä. Väestön ikärikenteessä tapahtuu merkittävää vanhentumista. Suurten ikäluokkien vanheneaminen muokkaa kunnan väestörakennetta ja syntyvyys samalla laskee. Vaikka muutos on ollut koko ajan merkittävä, niin erityisen voimakkaaksi muutos muuttuu 2020-luvulla. Suurimmat muutokset väestömäärissä tapahtuvat alle 5-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden määrissä. Alle kouluikäisten määrä laskee jo 2021 mennessä vuoden 2016 tasosta useita prosenteja ja vuoteen 2032 mennessä laskua on kokonaiset 10 prosenttia. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan lähes 20 prosenttia 2016 vuoden tasosta 2021 mennessä ja vuoteen 2032 mennessä kasvua on 55 prosenttia. \| Väestö (ennakko) \| \| \|------------------\|---\| \| Väkiluku 31.12.2020 \| 10 259 \| \| Väkiluvun muutos, % 2018–2019 \| 0,9 % \| \| 0–14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2019 \| 22 % \| \| 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2019 \| 60 % \| \| 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2019 \| 18 % \| \| Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2019 \| 0,1 % \| \| Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2019 \| 0,8 % \| \| Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2020 \| 75 \| \| Syntyneiden enemmys, henkilöä 2020* \| 13 \| \| Perheiden lukumäärä 31.12.2019 \| 2 919 \| \| Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2018 \| 33 130 \| 2. Alueellinen kehitys: Asuntojen rakentamistarve, suunnittelukauden kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan kehitys Alueellinen kehitys on keskittynyt asuntorakentamisen osalta erityisesti keskustaaajaman ja Kinkomaan alueille. Omakotitaloalueita avataan tasaiseen tahtilin, ja tällä pyritään vastaamaan vahvaa kysyntää tulevaisuudessakin, viimeisimpänä Hautalahden uusi alue. Vuokra-asuntojen lisärakentamiselle tulee tarvetta määrällisesti vasta myöhemmässä vaiheessa, kun nykyinen vuokra-asuntokanta joko saavuttaa peruskorjauksiän tai vapautuu säätelyn piiristä. Ongelmana ovat vanhojen vuokra-asuntojen ylläpidon kustannukset, vanhojen rakennusten ylläpito on huomattavasti kalliimpaa kuin uusien nykyaiheisten rakennusten. Kerrostaloja valmistuu tällä joka toinen/kolmas vuosi, kerrostaloasuminen ei kuitenkaan ole houkutellut työkäistä väestöä muuttamaan kuntaan. Enemmänkin se tukee sisäistä muuttoa. Lisäalueiden kaavoitus teollisuudelle ja palveluilla sekä maanhankinta tästä varten on toteutunut suunnitellusti 2020 aikana. Kolme kiinteistökauppaa tuotiin päätöksenteekoon 2020 aikana. Vaikka palvelutuotanto onkin kasvavin ala, on myös perinteisemmän teollisuuden roolista ja tärkeydestä syytä pitää huolta. Nämä tarjoavat mitä moninaisimpia alihankintaketjuja ja luovat yhteyteensä tarvitsemiaan palvelu- ja toimitusketjuja. Kerranaisvaikutuksena nämä tukevat erinomaisesti elinkeinoelämää ja mahdollistavat yritystoiminnan muodostumista ympärilleen. 3. Työvoima, työllisyys Viimeisempien tilastokeskuksen tilastojen valossa (vuosi 2018) kunnan työvoima on ollut 4915 henkilöä, joista työssä olevia on 4524 ja työttömiä 391. Joulukuussa 2020 työttömiä muuramelaisia on ELY-keskuksen raportin mukaan yli 500. Pandemian aikana 2020 talouskasvu taantui ja on odotettavissa, että työllisyys paranee vain todella hitaasti vähän. 4. Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrässä ei tapahtunut merkittävää kasvua 2020, muutos oli noin 0,7 % ja henkilökuntaa oli vuoden lopulla 571 henkilöä (2019 567 henkilöä). Henkilötyvuosia kertyi vuodelle 2020 kuitenkin merkittävästi kasvaneiden sairauspoissaolojen vuoksi 546 HTV1 (2019 547 HTV1 ja vuonna 2018 532 HTV1) Henkilöstön keski-ikä on 46,7 vuotta. Henkilöstömenoit olivat 2020 24,2 M€ (2019 24,1 M€, 2018 22,8 M€ ja 2017 21,9 M€), kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Tämä ei vastaa edes henkilöstömäärän kasvun (+0,7 %) ja työmarkkinasopimuksen yhteisvaikutusta (1,22 %). Talousarviossa oli varauduttu täysin henkilöstömenojen kasvuun, henkilötyvuvuositoteuma kuitenkin alitti edellisestä vuodesta ja kokonaisuutena henkilöstömenoit alittuivat 1,8 %. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 25 %, poissaolopäiviä kertyi 2291 kalenteripäivää enemmän kuin 2019. Yhteensä poissaolon kalenteripäiviä kertyi 11580 (2019 9362). Myös Hyvinvointi –liikelaitoksen sairauspoissaolot nousivat. Useimmiten sairauspoissaolojen taustalla ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Keskimmäärin sairauspoissaolon vuoksi poissaolaja kertyy vuoden aikana 21,2 kalenteripäivää/HTV1 (ed. vuosi 17 kalenteripäivää/HTV1). \| \| 31.12.2020 \| \| \| 31.12.2019 \| \| \| \|---------------------\|------------\|-------\|-------\|------------\|-------\|-------\| \| \| Naiset \| Miehet\| Yhteensä\| Naiset \| Miehet\| Yhteensä\| \| Hallinto ja henkilöstö \| 15 \| 7 \| 22 \| 15 \| 6 \| 21 \| \| Kiinteistötoimi \| 23 \| 9 \| 32 \| 24 \| 10 \| 34 \| \| Keskuskeittiö \| 28 \| 2 \| 30 \| 26 \| 2 \| 28 \| \| \| 66 \| 18 \| 84 \| 65 \| 18 \| 83 \| \| Varhaiskasvatuspalvelut \| 100 \| 2 \| 102 \| 86 \| 2 \| 88 \| \| Perusopetus \| 130 \| 36 \| 166 \| 131 \| 41 \| 172 \| \| Toisen asteen koulutus \| 14 \| 4 \| 18 \| 14 \| 5 \| 19 \| \| Liikkuva muurame \| 5 \| 7 \| 12 \| 6 \| 7 \| 13 \| \| Kulttuuri ja nuorisopalvelut \| 13 \| 2 \| 15 \| 12 \| 1 \| 13 \| \| \| 262 \| 51 \| 313 \| 249 \| 56 \| 305 \| \| Perhe- ja sosiaalikeskus \| 37 \| 9 \| 46 \| 38 \| 7 \| 45 \| \| Vanhushuolto \| 48 \| 5 \| 53 \| 51 \| 6 \| 57 \| \| Avosairaanhoito \| 24 \| 7 \| 31 \| 23 \| 10 \| 33 \| \| Suun terveydenhuolto \| 13 \| 2 \| 15 \| 12 \| 2 \| 14 \| \| \| 122 \| 23 \| 145 \| 124 \| 25 \| 149 \| \| Infra ja mittaus \| 2 \| 10 \| 12 \| 3 \| 10 \| 13 \| \| Vesihuolto \| 2 \| 8 \| 10 \| 2 \| 8 \| 10 \| \| Luvat ja valvonta \| 1 \| 3 \| 4 \| 1 \| 3 \| 4 \| \| Maankäyttö ja elinkeinot \| 2 \| 1 \| 3 \| 2 \| 1 \| 3 \| \| \| 7 \| 22 \| 29 \| 8 \| 22 \| 30 \| \| Kaikki yhteensä \| 457 \| 114 \| 571 \| 446 \| 121 \| 567 \| 1.5 Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuusto on hyväksynyt 11.11.2019 sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet ja kunnanhallitus toimeenpannut ne sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeella 21.12.2020. Suurimpana riskinä kunnassa on pidetty henkilöriskiejä tehtävien hoidossa, osa avaintehtävistä ovat hyvin harvojen henkilöiden osaamisen varassa. Osa näistä riskeistä toteutui 2020 aikana ja valkka henkilövajetta on pystytty paikkaamaan tehtävien jakamisella ja osaamisen siirtämällä myös varahenkilöille – merkitsi tämä osalle työntekijöistä merkittävästi lisätöitä sekä vastuita 2020 aikana. Osaan palveluita oli palkattu vakituisia varahenkilöitä, joille työtehtäviä voidaan osoittaa palvelun eri osista, mutta tälläkin selvittiin viime vuoden pahimmasta sijaispulasta vain niukasti. Toimintaa on hoidettu voimassa olevia lakeja noudattaen. Vuoden 2020 aikana hallintotuomioistuinten käsittelyssä on ollut vain kaksi valtuuston päätöstä koskevaa valitusta – asiat ovat edelleen kesken. Hankinta-asioissa on esitetty hankintaoikeisuus ja yksi asia on ollut markkinoinnionikeuden käsittelyssä. Osassa yksittäisiä merkittäviä hankintoja, hankinnan kilpailuttamisessa on käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on pyritty minimoimaan mahdolliset virheet hankintojen toteuttamisessa. Vuoden aikana on tullut esille puutteita hankintojen hoitamisesta ja yhdessä tapauksessa toimivallan ylityksestä. Toimivallan ylittämisestä esimies on käynnistänyt asiasta tarvittavat toimenpiteet. Hankinnoissa, joissa on ollut huomautettavaa tai korjattavaa, ei ole aiheutunut vahinkoa kunnalle. Pääosin hankinnoissa pyritään käyttämään valmiiksi kilpailutettuja KL kuntahankintojen tai Hansel -puitesopimuksia. Tietoturvan parantamiseksi on käynnistetty ulkopuolinen selvitys, joka luo tietoturvallisuuden käsikirjan kunnan käyttöön. Työturvallisuuden parantamiseksi muutettiin sairauspoissaolojäytäntöjä Covid-19 pandemian ajaksi. Henkilöstölle on suositeltu poissaoloihin matalaa kynnystä epäiltäessä Covid-19 tartuntaa. Käsihygieniaa korostettiin ja osaan palveluita annettiin syksyn aikana maskisuositus. Yhtään työperäistä Covid-19 tartuntaa ei todettu 2020 aikana. ### 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus #### 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen \| TULOSLASKELMA \| V.2020 \| V.2019 \| \|----------------------------------------------------\|----------\|----------\| \| \| 1 000 € \| 1 000 € \| \| TOIMINTATUOTOT \| 8 136 \| 8 366 \| \| VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN \| 313 \| 225 \| \| TOIMINTAKULUT \| -56 417 \| -56 709 \| \| TOIMINTAKATE \| -47 968 \| -48 117 \| \| Verotulot \| 42 260 \| 40 052 \| \| Valtionosuudet \| 15 101 \| 10 538 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korkotuotot \| 63 \| 54 \| \| Muut rahoitustuotot \| 197 \| 158 \| \| Korkokulut \| -57 \| -69 \| \| Muut rahoituskulut \| -4 \| -2 \| \| VUOSIKATE \| 9 593 \| 2 614 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| -4 069 \| -3 816 \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 5 524 \| -1 201 \| \| Varausten lis (-) väh (+) \| -4 000 \| 0 \| \| TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| 1 524 \| -1 201 \| TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - Toimintatuotot / Toimintakulut, % - V.2020: 14,5 - V.2019: 14,8 - Vuosikate / Poistot, % - V.2020: 235,8 - V.2019: 68,5 - Vuosikate, €/asukas - V.2020: 935,1 - V.2019: 257,3 - Asukasmäärä - V.2020: 10 259 - V.2019: 10 159 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista \[ = 100 \times \frac{\text{Toimintatuotot}}{\text{Toimintakulut} - \text{Valmistus oman käyttöön}} \] Vuosikate prosenttia poistoista \[ = 100 \times \frac{\text{Vuosikate}}{\text{Poistot ja arvonalentumiset}} \] INVESTOINNIT V. 2011 - 2020 (milj. euroa) Muuramen kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit v. 2011 - 2020 (1000 €) ### 1.6.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT \| Rahoituslaskelma \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------\|--------\|--------\| \| 1 000 € \| 1 000 €\| #### Toiminnan rahavirra \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|----------------\|--------\|--------\| \| Vuosikate \| 9 593 \| 2 614 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| -901 \| -1 000 \| #### Investointien rahavirra \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| Investointimenot \| -4 910 \| -4 756 \| \| Rah.osuudet invest. menoihin \| 84 \| 237 \| \| Pysyvien vastaavien \| \| \| \| hyödykkeiden luovutustulot \| 1 043 \| 1 094 \| \| Toiminnan ja invest. rahavirra \| 4 909 \| -1 810 \| #### Rahoituksen rahavirra \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| Antolainojen muutokset \| \| \| \| Antolainojen lisäykset \| 0 \| 0 \| \| Antolainojen vähennykset \| 91 \| 115 \| #### Lainakannan muutokset \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| Pitkäaikaisten lainojen lisäys \| 0 \| 0 \| \| Pitkäaikaisten lainojen vähenn \| -1 013 \| -1 398 \| \| Lyhytaikaisten lainojen muutos \| -3 000 \| 3 300 \| #### Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| \| -110 \| -533 \| #### Rahoituksen rahavirra \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| \| -4 032 \| 1 484 \| #### RAHAVAROJEN MUUTOS \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| \| 878 \| -326 \| #### Rahoituksen tunnusluvut \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------------------\|--------\|--------\| \| Toiminnan ja investintien rahavirran kertymä \| 6 413 \| -4 060 \| \| Investointien tulorahoitus, % \| 199 \| 58 \| \| Laskennallinen lainanhoitokate \| 4,3 \| 1,0 \| \| Lainanhoitokate \| 3,7 \| 0,9 \| \| Kassan riittävyys, pv \| 7,1 \| 1,9 \| Toiminnan ja investointien rahavirra -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoiutuksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoiutusvaatimus täyttyy, jos kertymä on viimeksi päätynneä tilinpäätösvuonna positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % \[ = 100 \times \frac{\text{Vuosikate}}{\text{Investointien omahankintameno}} \] Laskennallinen lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Laskennalliset lainanlyhennykset) Tunnusluku kuvaa lainanhoitoon käytettävissä olevan tulosrahoituksen ja laskennallisten lainanlyhennysten sekä korkojen suhdetta. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla taseen lainat kahdeksalla, mikä kuvaa oletettu jäljellä olevaa laina-aikaa. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Pitkäaikaiset lainat on huomioitu laskelmassa todellisen lyhennysohjelman mukaisesti. Kunnan lainakannan lyhytaikaiset lainat ovat kertalyhenteisiä. Lyhytaikaisten lainojen lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa otetaan laskennallinen vuosilyhennyys, joka saadaan jakamalla em lyhyt-alkainen lainakanta 31.12. kahdeksalla. Kassan riittävyys = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella ### 1.7 Rahoitusasema ja sen muutokset #### TASE JA SEN TUNNUSLUVUT \| T A S E \| V.2020 \| V.2019 \| \|----------------------------------------------\|----------\|----------\| \| \| 1 000 € \| 1 000 € \| \| VASTATTAVAA \| \| \| \| OMA PÄÄOMA \| \| \| \| Peruspäätoma \| -18 365 \| -18 365 \| \| Arvonkorotusrahasto \| -7 \| -7 \| \| Muut omat rahastot \| -1 012 \| -1 012 \| \| Ed.tilikausien yli-/alijäämä \| -8 065 \| -9 266 \| \| Tilikauden yli-/alijäämä \| -1 524 \| 1 201 \| \| Oma päätoma yhteensä \| -28 974 \| -27 449 \| \| POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK. \| \| \| \| Vapaaehtoiset varaukset \| -5 100 \| -1 100 \| \| Poistoero ja vapaaeht.var.yht \| -5 100 \| -1 100 \| \| PAKOLLISET VARAUKSET \| \| \| \| TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT \| \| \| \| Lahjoitusrahastojen päätomat \| -2 \| -11 \| \| Muut toimeksiantojen päätomat \| -115 \| -98 \| \| Toimeksiantojen päätomat yht. \| -117 \| -109 \| \| VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| Pitkäaikainen \| \| \| \| Lainat vakuutus- ja rah.lait \| -4 064 \| -5 077 \| \| Liittymismaksut ja muut vela \| -2 366 \| -2 256 \| \| Pitkäaik.vieras päätoma yht. \| -6 430 \| -7 333 \| \| Lyhytaikainen \| \| \| \| Joukkovelkakirjalainat \| -12 500 \| -15 500 \| \| Lainat rahoitus- ja vak.lait \| -1 013 \| -1 013 \| \| Saadut ennakot \| -10 \| -22 \| \| Ostovelat \| -2 843 \| -2 583 \| \| Liittymismaksut ja muut vela \| -948 \| -901 \| \| Siirtovelat \| -3 479 \| -3 459 \| \| Lyhytaikainen vieras päätoma \| -20 792 \| -23 479 \| \| Vieras päätoma yhteensä \| -27 223 \| -30 812 \| \| VASTATTAVAA \| -61 413 \| -59 471 \| \| TASEEN TUNNUSLUVUT \| 2018 \| 2017 \| \|---------------------\|------\|------\| \| Omavaraisuus, % \| 55,5 \| 48,0 \| \| Suhteellinen velkaantuneisuus, % \| 41,5 \| 52,2 \| \| Kertynyt yli-/ alijäämä, 1000 € \| 9 589 \| 8 065 \| \| Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas \| 935 \| 794 \| \| Lainakanta 31.12., M€ \| 17,8 \| 21,6 \| \| Lainakanta 31.12., €/asukas \| 1 713 \| 2 125 \| \| Lainat ja vuokravastut 31.12. \| 20,3 \| 24,6 \| \| Lainat ja vuokravastut, €/asukas \| 1 983 \| 2 424 \| \| Lainasaamiset 31.12. \| 1 \| 1 \| \| Asukasmäärä \| 10 259 \| 10 159 \| Omavaraisuusaste, % \[ = 100 \times \frac{(\text{Oma päätöma} + \text{Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset})}{(\text{Koko päätöma} - \text{Saadut ennakkot})} \] Suhteellinen velkaantuneisuus, % \[ = 100 \times \frac{(\text{Vieras päätöma} - \text{Saadut ennakkot})}{\text{Käyttötulot}} \] Lainakanta 31.12. \[ = \text{Vieras päätöma} - (\text{Saadut ennakkot} + \text{Ostovelat} + \text{Siirtovelat} + \text{Muut velat}) \] Lainat ja vuokravastut 31.12. \[ = \text{Vieras päätöma} - (\text{Saadut ennakkot} + \text{Ostovelat} + \text{Siirtovelat} + \text{Muut velat}) + \text{Vuokravastut} \] Lainasaamiset 31.12. \[ = \text{Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset} \] Lainasaamiset 31.12. \[ = \text{Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset} \] Lainakanta v. 2011 - 2020 (milj. euroa) Lainakanta €/asukas v. 2011 - 2020 (milj. euroa) ### 1.8 Kokonaistulot ja -menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT \| TULOT \| MENOT \| \|--------------------------------------------\|--------------------------------------------\| \| Toiminta \| Toiminta \| \| Toimintatuotot \| Toimintakulut \| \| Verotulot \| - Valmistus omaan käyttöön \| \| Valtionosuudet \| Korkokulut \| \| Korkotuotot \| Muut rahoituskulut \| \| Muut rahoitustuotot \| Satunnaiset kulut \| \| Satunnaiset tuotot \| Tulerahoituksen korjauserät \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| +/- Pakollisten varausten muutos \| \| - Pys. vast. hyöd. luovutusvoitot \| - Pys. vast. hyöd. luovutustappiot \| \| Investoinnit \| Investoinnit \| \| Rahoitusosuudet investointimenoihin \| Investointimenot \| \| Pys. vast. hyöd. luovutustulot \| \| \| Rahoitustoiminta \| Rahoitustoiminta \| \| Antolainasaamisten vähennykset \| Antolainasaamisten lisäykset \| \| Pitkäaikaisten lainojen lisäys \| Pitkäaikaisten lainojen vähennys \| \| Lyhytaikaisten lainojen lisäys \| Lyhytaikaisten lainojen vähennys \| \| Oman pääoman lisäykset \| Oman pääoman vähennykset \| \| Kokonaistulot yhteensä \| Kokonaismenot yhteensä \| \| 66075 \| 65087 \| \| TULOT \| MENOT \| \|--------------------------------------------\|--------------------------------------------\| \| Toiminta \| Toiminta \| \| Toimintatuotot \| Toimintakulut \| \| Verotulot \| - Valmistus omaan käyttöön \| \| Valtionosuudet \| Korkokulut \| \| Korkotuotot \| Muut rahoituskulut \| \| Muut rahoitustuotot \| Satunnaiset kulut \| \| Satunnaiset tuotot \| Tulerahoituksen korjauserät \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| +/- Pakollisten varausten muutos \| \| - Pys. vast. hyöd. luovutusvoitot \| - Pys. vast. hyöd. luovutustappiot \| \| Investoinnit \| Investoinnit \| \| Rahoitusosuudet investointimenoihin \| Investointimenot \| \| Pys. vast. hyöd. luovutustulot \| \| \| Rahoitustoiminta \| Rahoitustoiminta \| \| Antolainasaamisten vähennykset \| Antolainasaamisten lisäykset \| \| Pitkäaikaisten lainojen lisäys \| Pitkäaikaisten lainojen vähennys \| \| Lyhytaikaisten lainojen lisäys \| Lyhytaikaisten lainojen vähennys \| \| Oman pääoman lisäykset \| Oman pääoman vähennykset \| \| Kokonaistulot yhteensä \| Kokonaismenot yhteensä \| \| 66075 \| 65087 \| 1.9 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.9.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä YHDISTELY KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN \| Tytäryhteisöt \| Yhdistelty (kpl) \| Ei yhdistelty (kpl) \| \|--------------\|-----------------\|-------------------\| \| Yhtiöt \| \| \| \| Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt \| 5 \| \| \| Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt \| 2 \| \| \| Kuntayhtymät \| 4 \| \| \| Osakkuusyhteisöt \| 1 \| \| \| Yhteensä \| 12 \| \| Tytäryhteisöt: yhdistely tytäryhteisön oman päätoman eristä hankintahetkellä konsernille kuuluvaa osuutta vastaan, vähemmistösuojuudet erotettu Kuntayhtymät: yhdistely suhteellisen peruspäätomaosuuden mukaan Osakkuusyhteisöt: yhdistely päätomaosuusmenetelmällä 1.9.2 Muuramen kunnan konsernirakenne MUURAMEN KUNTA Tytäryhteisöt - Muuramen Vuokrasuunnnot Oy 100 % - Muuramen Hyvinvointi Oy 100 % - As Oy Hakamuurame 94,7 % - Muuramen Lämpö Oy 87,9 % - KI Oy Muuramen Kettula 100 % - KI Oy Muuramen Elämänkaari Oy 100 % - KI Oy Muuramen Virastotie 100 % Kuntayhtymät - Jk:n koulutuskuntayhtymä 3,52% - Keski-Suomen Liitto 3,9 % - Vaalijalan kuntayhtymä 3,45 % - Keski-Suomen Shp 2,35 % Osakkuusyhteisöt - KI Oy Kinkomaan Vitapolis 20% 1.9.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT \| \| 2020 \| 2019 \| \|---------------------------\|--------\|--------\| \| Toimintatuotot \| 24 926 \| 24 636 \| \| Toimintakulut \| -72 962\| -73 085\| \| Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta \| -42 \| -69 \| \| TOIMINTAKATE \| -48 078\| -48 518\| \| Verotulot \| 42 260 \| 40 052 \| \| Valtionosuudet \| 18 196 \| 13 387 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korkotuotot \| 50 \| 45 \| \| Muut rahoitustuotot \| 131 \| 172 \| \| Korkokulut \| -254 \| -299 \| \| Muut rahoituskulut \| -19 \| -20 \| \| VUOSIKATE \| 12 287 \| 4 820 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| Suunnitelman mukaiset poisto \| -6 211 \| -5 824 \| \| Omistuksen eliminointierot \| 0 \| 0 \| \| Arvonalentumiset \| -14 \| 0 \| \| Satunnaiset erät \| \| \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 6 062 \| -1 010 \| \| Tilinpäätössiirrot \| -4 \| 1 \| \| Tilikauden verot \| -122 \| -51 \| \| Laskennalliset verot \| -43 \| -83 \| \| Vähemmistöosuudet \| 3 \| -0 \| \| TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| 5 896 \| -1 144 \| KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT \| \| 2020 \| 2019 \| \|---------------------------\|--------\|--------\| \| Toimintatuotot/Toimintakulut, % \| 34,2 \| 33,7 \| \| Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset, % \| 197,4 \| 82,8 \| \| Vuosikate, euroa/asukas \| 1198 \| 475 \| \| Asukasmäärä \| 10259 \| 10159 \| Konsernituloslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan tuloslaskelman luvut. \| KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT \| 2020 \| 2019 \| \|---------------------------------------------\|------\|------\| \| Toiminnan rahavirra \| \| \| \| Vuosikate \| 12287\| 4820 \| \| Satunnaiset erät \| 0 \| 0 \| \| Tilikauden verot \| -122 \| -51 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| -899 \| -1074\| \| Investointien rahavirra \| 0 \| 0 \| \| Investointimenot \| -7974\| -8627\| \| Rahoitusosuudet investointeihin \| 88 \| 289 \| \| Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot \| 1397 \| 1514 \| \| Toiminnan ja invest. rahavirra \| 4777 \| -3128\| \| Rahoituksen rahavirta \| \| \| \| Antolainauksen muutokset \| 0 \| 0 \| \| Antolainasaamisten lisäykset \| 0 \| -1 \| \| Antolainasaamisten vähennykse \| 0 \| 0 \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| Pitkääikaisten lainojen lisäys \| 737 \| 3601 \| \| Pitkääikaisten lainojen vähenn \| -3157\| -3554\| \| Lyhytaikaisten lainojen muutos \| -1933\| 2595 \| \| Oman pääoman muutokset \| 0 \| 0 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| Toimeksiant.var.ja po:n muutok \| 15 \| 11 \| \| Vaihto-omaisuuden muutos \| -71 \| 1 \| \| Saamisten muutos \| 120 \| 2537 \| \| Korottomien velkojen muutos \| 184 \| -1348\| \| Rahoituksen rahavirta \| -4104\| 3841 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 673 \| 713 \| \| Rahavarojen muutos \| \| \| \| Rahavarat 31.12 \| 3650 \| 2977 \| \| Rahavarat 1.1. \| 2977 \| 2264 \| \| 673 \| 713 \| \| KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, (1000 €) \| 2884 \| -5915 \| Investointien tulorahoitus, % \| 152 \| 54 \| Laskennallinen lainanhoidotake \| 2,0 \| 0,8 \| Kassan riittävyys \| 16,2 \| 12,7 \| \| VASTAAVAA \| 2020 \| 2019 \| \|----------\|------\|------\| \| \| 1000 e \| 1000 e \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT \| \| \| \| Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| Aineettomat oikeudet \| 579 \| 635 \| \| Muut pitkävaikutteiset menot \| 804 \| 326 \| \| Ennakkomaksut \| \| \| \| Aineettomat hyödykkeet yht. \| 1 383 \| 961 \| \| Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| Maa- ja vesialueet \| 12 427 \| 12 488 \| \| Rakennukset \| 43 936 \| 46 944 \| \| Kiinteät rakenteet ja laitteet \| 11 838 \| 11 588 \| \| Koneet ja kalusto \| 1 641 \| 1 552 \| \| Muut aineelliset hyödykkeet \| 30 \| 30 \| \| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki \| 12 393 \| 8 891 \| \| Aineelliset hyödykkeet yht. \| 82 265 \| 81 494 \| \| Sijoitukset \| \| \| \| Osakkuusyhteisöosuudet \| 302 \| 344 \| \| Muut osakkeet ja osuudet \| 2 061 \| 2 057 \| \| Muut lainasaamiset \| 0 \| 0 \| \| Muut saamiset \| 84 \| 4 \| \| Sijoitukset yht. \| 2 446 \| 2 485 \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. \| 86 095 \| 84 940 \| \| TOIMEKSIANTOJEN VARAT \| 139 \| 34 \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT \| \| \| \| Vaihto-omaisuus \| 170 \| 99 \| \| Saamiset \| \| \| \| Pitkäaikaiset saamiset \| 63 \| 0 \| \| Lyhytaikaiset saamiset \| 3 346 \| 3 529 \| \| Rahoitusarvopaperit \| 789 \| 15 \| \| Rahat ja pankkisaamiset \| 2 861 \| 2 962 \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. \| 7 229 \| 6 605 \| \| VASTAAVAA YHTEENSÄ \| 93 463 \| 91 579 \| \| TASEET \| 2020 \| 2019 \| \|--------\|--------\|--------\| \| VASTATTAVAA \| \| \| \| OMA PÄÄOMA \| \| \| \| Peruspäätoma \| 18 365 \| 18 365 \| \| Säätiöiden ja yhdistysten peruspäätomat \| \| \| \| Arvonkorotusrahasto \| 7 \| 7 \| \| Muut omat rahastot \| 3 222 \| 3 218 \| \| Ed.tilikausien ylijäämä (alijäämä) \| 3 811 \| 4 953 \| \| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) \| 5 896 \| -1 144 \| \| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ \| 31 301 \| 25 399 \| \| VÄHEMMISTÖOSUUDET \| 9 \| 12 \| \| PAKOLLISET VARAUKSET \| \| \| \| Eläkevakuutukset \| \| \| \| Muut pakolliset varaukset \| 425 \| 434 \| \| TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT \| 256 \| 136 \| \| VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| Pitkäaik.korollinen vieras päätoma \| 30 702 \| 32 328 \| \| Pitkäaik.koroton vieras päätoma \| 3 200 \| 3 093 \| \| Lyhytaik.korollinen vieras päätoma \| 16 409 \| 19 154 \| \| Lyhytaik.koroton vieras päätoma \| 11 161 \| 11 023 \| \| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ \| 61 472 \| 65 598 \| \| VASTATTAVAA \| 93 463 \| 91 579 \| KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT \| Tunnusluvut \| 2020 \| 2019 \| \|-------------\|--------\|--------\| \| Omavaraisuusaste \| 33,5 \| 27,8 \| \| Suhteellinen velkaantuneisuus % \| 71,9 \| 83,9 \| \| Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € \| 9 707 \| 3 808 \| \| Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € /asukas \| 3 812 \| 4 952 \| \| Konsernin lainat, €/asukas \| 4 592 \| 5 068 \| \| Konsernin lainakanta 31.12., milj. € \| 47 \| 51 \| \| Konsernin lainasaamiset 31.12., milj. € \| - \| - \| \| Kunnan asukasmäärä \| 10 259 \| 10 159 \| \| Velat ja vastut % käyttötuloista \| 75,7 \| 87,9 \| Omavaraisuus, % \[ = 100 \times \left( \frac{\text{Oma pääoma} + \text{Vähemmistöosuudet} + \text{Konsernireservi} + \text{Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset}}{\text{Koko pääoma} - \text{Saadut ennakot}} \right) \] Konsernin taseen tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan taseen tunnusluvut. Velat ja vastut % käyttötuloista = 100* \left( \frac{\text{Vieras po} - \text{Saadut ennakot} + \text{Vuokravastutuut}}{\text{Käyttötulot}} \right) KONSERNIN LAINAKANTA V. 2011 - 2020 (milj. euroa) KONSERNIN LAINAT €/ASUKAS V. 2011 - 2020 1.10 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Kunnanhallituksen on kuntalain 69 §:n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tulos on 5 524 343,23 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää, että ylijäämästä kirjataan 4 000 000 euron investointivaraus ja 1 524 343,23 euroa siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämien tilille. Edellisten tilikausien ylijäämä on taseessa 8 064 930,32 euroa. 2 KUNTAKONSERNI 2.1 Muuramen Vuokra-asunnot Oy Ydintehtävä Muuramen Vuokra-asunnot Oy tarkoitus on tuottaa vuokra-asuntopalveluita ja rakennuttaa Muuramen kunnan alueella. Palvelusuunnitelma Tuotetaan vuokra-asumista Muuramen kunnan asukkaille. Toteutetaan terveellistä asumista turvallisessa ympäristössä. \| Toiminnalliset tavoitteet \| Toteuma \| \|---------------------------\|---------\| \| Asukas määrän kasvattaminen Vuokrausaste (91%) \| Asukasmäärä pysyi edellinen vuoden mukaisena. Käyttöaste toteutui hiukan tavoitteita pienempänä Vaihtuvuus väheni huomattavasti asetetuista tavoitteista \| \| Vaihtuvuuden pienentäminen <30% \| \| \| Vuokrasaatavat / liikevaihto (>2,9 %) \| Saatavat vähentyivät ja toteutuivat alle asetetuista tavoitteista. \| Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TA 2019 \| TP 19 \| TA 2020 \| TP 2020 \| \|----------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\| \| Talouden tunnusluvut: - lainojen takaisinmaksuaika \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| \| - vuokratulot \| 3.57 M€ 0 € 18.7 M€ \| 3.79 M€ 0 € 18.7 M€ \| 3.90 M€ 0 € 15.8 M€ \| 3.97 M€ 0 € 16.5 M€ \| 3.90 M€ 0 € 15.8M€ \| \| - tulos \| \| \| \| \| \| \| - lainavastuut\| \| \| \| \| \| \| Toiminnan tunnusluvut: -asuntojen-määrä \| 509 \| 509 \| 509 \| 509 \| 509 \| \| -käyttöaste- % \| 89 \| 91 \| 89 \| 91 \| 88 \| \| -vaihtuvuus-% \| 32 \| 35 \| 19 \| 35 \| 19 \| \| \| TA 2020 \| TP 2020 \| poikkeama \| \|----------------\|-------------\|-------------\|-------------\| \| Toimintatuotot \| 3.973.282 € \| 3.528.766 € \| 455.347 € \| \| Toimintakulut \| 2.439.520 € \| 2.408.683 € \| 30.837 € \| \| Toimintakate \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| \| Rahoitusmenot \| 1.533.762 € \| 151.385 € \| 1.382.377 € \| \| Poistot \| 0 € \| 702.083 € \| -702.083 € \| \| Asuintalovaraus\| 0 € \| 266.615 € \| -266.615 € \| \| Tilikauden tulos \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| 2.2 Kiinteistö Oy Muuramen Kettula Budjettiarhoitteinen Toiminta-ajatus Yhtiön tehtävänä on hallita ja ylläpitää sille vuokrattuja tontteja ja niille rakennettuja rakenneksia. Yhtiön omistaa Muuramen kunta 100 %. Palvelusuunnitelma Yhtiön omistamia asuntoja vuokrataan muuramelaisille syrjäytymisuhun alaisille tai syrjäytynneille, entisille tai nykyisille päihteiden käyttäjille ja muille henkilöille, joiden on vaikea saada muuta asuntoa. Yhtiö tarvitsee lähes vuosittain avustusta kunnalta, koska toiminta on tappiollista. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| saatavien hallinta, \| laskutus, perinnän tehokkuus \| \| \| vuokralaisten määrä \| \| \| Tuotantotavoitteet \| yhtiön tulot kattavat \| vuokralaisvalinta, avustuksen pienenneminen kunnalta \| \| Kustannukset (hoito ja rahoitus) \| menot avustusten määrän pienenneminen \| \| \| Avustukset omistajalta \| \| \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| 2022 \| \|------------------------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\|------------\| \| Talouden tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| \| - velkojen takaisinmaksuaika\| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| \| - hoitokulu \| - 49.531 € \| - 44.000 € \| - 22.695 € \| - 31.428 € \| - 35.000 € \| \| - rahoituskulu \| - 35.835 € \| - 35.700 € \| - 23.264 € \| - 41.965 € \| - 42.000 € \| \| - lainavastuut \| - 0,36 M€ \| - 0,358 M€ \| - 0,358 M€ \| - 0,324 M€ \| - 0,29 M€ \| \| Toiminnan tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| \| - huoneistoja \| - 16 \| - 16 \| - 16 \| - 16 \| - 16 \| \| - neliövuokra \| - 13,15 €/m²\| - 13,85 €/m²\| - 13,85 €/m²\| - 14,30 €/m²\| - 14,50 €/m²\| \| \| TA 2020 \| TP 2020 \| poikkeama \| \|----------------\|-----------\|-------------\|-----------\| \| Toimintatuotot \| 79791 \| 96675,48 \| -16884,48 \| \| Toimintakulut \| 44076 \| 79926,94 \| -35850,94 \| \| Toimintakate \| 35715 \| 16748,54 \| 18966,46 \| \| Rahoitusmenot \| 2072,17 \| 1976,1 \| 96,07 \| \| Poistot \| \| 21409,4 \| -21409,4 \| \| Välittömät verot\| \| \| \| \| Tilikauden tulos\| 33642,83 \| -6636,96 \| -2346,87 \| ### 2.3 Kiinteistö Oy Muuramen Elämänkaari Budjettirahoitteinen #### Toiminta-ajatus Yhtiön tehtävänä on hallita ja ylläpitää sille vuokrattua tonttia ja sille rakennettua kiinteistöä. Yhtiön omistaa Muuramen kunta 100 %. #### Palvelusuunnitelma Kiinteistön toiminta on vanhusten palveluasumista ja lasten päivähoitoa. \| Lautakuntaan nähdä sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuvarvo \| Toteuma \| \|---------------------------------------\|--------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Kustannukset (hoito ja rahoitus) \| yhtiön tulot kattavat menot \| laskutus ajantasainen \| #### Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| \|----------------\|-------------\|-------------\|-------------\|-------------\| \| Talouden tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| - velkojen takaisin maksuaika \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| \| - hoitokulu \| - 73.703 € \| - 80.143 € \| - 71.770 € \| - 75.000 € \| \| - rahoituskulu \| - 96.593 € \| - 96.067 € \| - 125.750 € \| - 125.750 € \| \| - lainavastuut \| - 1,047 M€ \| - 0,971 M€ \| - 0,96 M€ \| - 0,83 M€ \| \| Toiminnan tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| - huoneistoja \| - 2 \| - 2 \| - 2 \| - 2 \| \| - neliövuokra \| - 17,56 €/m²\| - 18,16 €/m²\| - 17,56 €/m²\| - 18,16 €/m²\| \| Toimintatuotot \| TA 2020 \| TP 2020 \| poikkeama \| \|---------------\|---------\|---------\|-----------\| \| \| 176210 \| 176036,42 \| 173,58 \| \| Toimintakulut \| 80143 \| 72050,55 \| 8092,45 \| \| Toimintakate \| 96067 \| 103985,87 \| -7918,87 \| \| Rahoitusmenot \| 67867 \| 7834,89 \| 60032,11 \| \| Poistot \| 63676 \| 63676,73 \| -0,73 \| \| Välittömät verot \| \| 9268,78 \| \| \| Tilikauden tulos \| -35476 \| 23205,47 \| 52112,51 \| ### 2.4 Muuramen Lämpö Oy Budjettirahoitteen #### Toiminta-ajatus Tuottaa lämpöä (kaukolämpöä) asiakasyhtiöille, tuottaa kiinteistönhoitopalveluja asiakasyhtiöille (huolto ja siivous), vuokrata tiloja Y4-Yrittäjyyystalolta ja Kiinteistö Oy Muuramenportista ja tuottaa hallinnollisia palveluja Muuramen Vuokra-asunnot Oy:lle ja Kiinteistö Oy Hakamuuramelle. Kunnan omistusosuus suoraan 87,9 % ja Muuramen Vuokra-asuntojen kautta 100 %. #### Palvelusuunnitelma Muuramen kaukolämpöverkkoalueen kaukolämpö ostetaan Alva-yhtiöt Oy:ltä vuonna 2013 solmitulla hankintasopimuksella. Kaukolämpö tuotetaan ekotehokkaana yhteistuotantona turpeella ja puulla. Punasillanalueen kaukolämpö ostetaan Nevel Oy:ltä vuonna 2007 sovitulla hankintasopimuksella. Kaukolämpö tuotetaan pelletillä. \| Sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------\|--------------------------\|---------\| \| Vaikutavuustavoitteet \| Asiakasmäärän kasvattaminen \| vuokrasopimusten määrä ja asiakassuhteiden pitäminen nykytasolla \| liikevaihto, markkinointi, asiakassuhteet liikevaihdon varmistamiseksi \| \| Vuokrausaste \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| Lämpöverkon laajuus \| säilytetään nykytasoon noin 22.000 MWh \| verkoston ylläpito, verkoston saneeraus, hinnoittelu \| ### Tunnusluvut \| Talouden tunnusluvut: \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| 2022 \| \|-----------------------\|-------\|-------\|-------\|-------\|------\| \| - omavaraisuusaste \| - 21,5 % \| - \| - 32,1 % \| - \| \| \| - velkojen takaisinmaksuaika \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| \| - lämmöntuotanto \| - 21.535 MWh \| - 23.000 MWh \| - 19.645 MWh \| - 20.500 MWh \| - 23.000 MWh \| \| - liikevaihto \| - 2,25 M€ \| - 2,49 M€ \| - 2,189 M€ \| - 2,44 M€ \| - 2,6 M€ \| \| - tulos \| - 169.761 € \| - 200.000 € \| - 582.730 € \| - 144.000 € \| - 150.000 € \| \| - lainavastuu \| - 1,18 M€ \| - 1,2 M€ \| - 1,2 M€ \| - 1,0 M€ \| - 0,8 M€ \| \| Toiminnan tunnusluvut: \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| 2022 \| \|-----------------------\|-------\|-------\|-------\|-------\|------\| \| - liittyymiän määrä \| - 110 kpl \| - 111 kpl \| - 110 kpl \| - 111 kpl \| - 112 kpl \| \| - hoidettavat kiinteistöt, lkm \| - 54 kpl \| - 54 kpl \| - 54 kpl \| - 55 kpl \| - 56 kpl \| \| - vuokraus \| - 17/20 kpl \| - 17/20 kpl \| - 17/20 kpl \| - 17/20 kpl \| - 19/20 kpl \| \| - MVA \| - 0 € \| - 174.000 € \| - 177.860 € \| - 180.000 € \| - 180.000 € \| \| Henkilöstö (lkm vuoden lopussa) \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| 2022 \| \|---------------------------------\|-------\|-------\|-------\|-------\|------\| \| 10 vakituista ja 6 kesä-talvituuraajaa \| 9 vakituista ja 6 kesä-talvituuraajaa \| 12 vakituista ja 6 kesä-talvituuraajaa \| 12 vakituista ja 6 kesä-talvituuraajaa \| 11 vakituista ja 6 kesä-talvituuraajaa \| ### TA 2020 vs TP 2020 \| Kategoriat \| TA 2020 \| TP 2020 \| Poikkeama \| \|------------\|---------\|---------\|-----------\| \| Toimintatuotot \| 2667250 \| 2835461,92 \| -168211,92 \| \| Toimintakulut \| 2120198 \| 1965423,92 \| 154774,08 \| \| Toimintakate \| 547052 \| 870038 \| -322986 \| \| Rahoitusmenot \| 35100 \| 20597,52 \| 14502,48 \| \| Poistot \| 265000,00 \| 287308,31 \| -22308,31 \| \| Välittömät verot \| 46486 \| 112426,89 \| \| \| Tilkkauden tulos \| 200466,00 \| 449705,28 \| -330791,83 \| 2.5 Asunto Oy Hakamuurame Toiminta-ajatus Yhtiön toimiala on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä vuokrata kiinteistössä olevia huoneistoja. Kunnan omistusosuus 94,70 % osakekannasta. Palvelusuunnitelma Tuotetaan vuokra-asumista Muuramen kunnan asukkaille. Toteutetaan terveellistä asumista turvallisessa ympäristössä. \| Toiminnalliset tavoitteet \| Toteuma \| \|---------------------------\|---------\| \| Hyvä talous ja kilpailukykyiset vuokrat. Vuokrausaste 99% \| Asukasmäärä pysyi edellinen vuoden mukaisena. Vuokrausaste toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti \| \| Kiinteistön ja asuntojen hyvä kunto. Vaihtuvuus <20% \| \| Tunnusluvut \| Talouden tunnusluvut: \| TP 18 \| TA 19 \| TP 19 \| TA 2020 \| TP 2020 \| \|-----------------------\|-------\|-------\|-------\|---------\|---------\| \| -velkojen takaisinmaksuaika \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| lainaohjelman mukaiset \| \| -kiinteistöntuotot \| 110.341 € \| 113.332 € \| 115.183 € \| 83.158 € \| 57.034 € ) \| \| -tulos \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| \| -lainavastuut \| 15 t€ \| 0 t€ \| 0 t€ \| 0 t€ \| 0 t€ \| \| Toiminnan tunnusluvut: \| TP 18 \| TA 19 \| TP 19 \| TA 2020 \| TP 2020 \| \|-----------------------\|-------\|-------\|-------\|---------\|---------\| \| -asuntojen määrä \| 21 \| 21 \| 21 \| 21 \| 20 \| \| -käyttöaste- % \| 98 % \| 98 % \| 98 % \| 99 % \| 98 % \| \| -vaihtuvuus- % \| 30 % \| 20 % \| 10 % \| 20 % \| 7 % \| ) Yhtiö on jättänyt perimättä hoitovastiketta \| TA 2020 \| TP 2020 \| poikkeama \| \|---------\|---------\|-----------\| \| Toimintatuotot \| 83.158 € \| 57.034 € \| 26.124 € \| \| Toimintakulut \| 83.158 € \| 94.062 € \| -10.904 € \| \| Toimintakate \| 0 € \| -37.029 € \| -37.029 € \| \| Rahoitusmenot \| 0 € \| 0 € \| 0 € \| \| Poistot \| 0 € \| 14.474 € \| -14.474 € \| \| Asuintalovaraus \| 0 € \| 51.503 € \| -51.503 € \| \| Tilikauden tulos \| 0 € \| 0,00 € \| 0,00 € \| 2.6 Kiinteistö Oy Muuramen Virastotie Budjettirahoitteeni Toiminta-ajatus Yhtiön tehtävänä on hallita ja ylläpitää sille rakennettua kiinteistöä. Yhtiön omistaa Muuramen kunta 100 %. Palvelusuunnitelma Kiinteistön toiminta on liiketilojen vuokraamista. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| yhtiön tulot kattavat menot \| laskutus ajantasainen \| \| Kustannukset (hoito ja rahoitus) \| \| \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| TA 21 \| 2022 \| \|------------------------------\|---------\|---------\|---------\|---------\|--------\| \| Talouden tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| \| - velkojen takaisinmaksuaika\| - 65.844 € \| - 82.561 € \| - 61.158 € \| - 72.556 € \| - 75.000 € \| \| - hoitokulu \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| \| - rahoituskulut \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| \| - lainavastuut \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| - 0 € \| \| Toiminnan tunnusluvut: \| \| \| \| \| \| \| - vuokrasopimuksia \| - 11/13 kpl \| - 13/13 kpl \| - 10/13 kpl \| - 11/13 kpl \| - 13/13 kpl \| TA 2020 \| \| TP 2020 \| poikkeama \| \|------------------------------\|---------\|-----------\| \| Toimintatuotot \| 75238 \| 24137,21 \| \| Toimintakulut \| 82360 \| 20911,53 \| \| Toimintakate \| -7122 \| 3225,68 \| \| Rahoitusmenot \| \| 0 \| \| Poistot \| 0 \| 0 \| \| Tilikauden tulos \| -7122 \| 3225,68 \| 2.7 Muuramen Hyvinvointi Oy Muuramen Hyvinvointi Oy:llä ei ollut toimintaa vuonna 2020. Yhtiötä on pidetty pystyssä mahdolliseen sote-uudistukseen liittyen ja sen toimintaa ja tarpeellisuutta tullaan tarkastelemaan sen mukaan, millaiseen sote-ratkaisuun tuleva hallitus päätyy. 3 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Keskusvaaililautakunta Budjettirahoitteeni Toiminta-ajatus Keskusvaaililautakunnan tehtävänä on huolehtia yhdessä kunnanhallituksen kanssa valtiollisten ja kunnallisten vaalien ja äänestysten lainmukaisesta läpiviennistä Muuramen kunnan alueella. Lisäksi keskusvaaililautakunta aktivoi kuntalaisia käyttämään äänioikeuttaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan vaaleissa ja edistää näin ollen kuntalaisten osallisuutta. Lisäksi keskusvaaililautakunta vastaa ennakkoäänestyksen ja koti- sekä laitosäänestyksen järjestämisestä Muuramen kunnan alueella. Palvelusuunnitelma Vuonna 2020 ei järjestetty järjestetä vaaleja. Seuraavat vaalit ovat keväällä 2021 käytävät kuntavaalit, joiden kustannukset tulevat kokonaisuudessaan kunnan katettaviksi. Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TA 19 \| TP 19 \| 2020 \| TA 21 \| \|----------------\|-------\|-------\|-------\|------\|-------\| \| Äänioikeutettujen määrä \| 7546 \| 7 400 \| 7611 \| Ei vaaleja \| 7 800 \| Talousarvion perustelut Talousarvioon 2020 on varattu yhden keskusvaaililautakunnan kokouksen kustannukset, mikäli kuntavaalien järjestelyt aloitetaan jo tulevan vuoden lopulla. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2020 aikana ei tarvinnut pitää vielä kuntavaaleihin liittyviä kokouksia, joten keskusvaaililautakunta ei ole kokoontunut kertaakaan vuoden 2020 aikana. Tilinpäätöksen laatimisen aikaan on tiedossa, että koronatilanteesta johtuen kuntavaalit on siirretty pidettäväksi kesäkuussa 2021. 3.2 Tarkastuslautakunta 3.2.1 Tilintarkastus Budjettirahoitteinen Valtuustoon nähten sitova \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Polkkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| -27 470 \| 0 \| -38 561,02 \| 11 091,02 \| Toimintamenot Toimintakate (Netto) -27 470 0 -38 561,02 11 091,02 Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja vastaavat kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta sekä tilintarkastaja arvioivat myös tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla. Palvelusuunnitelma Tarkastuslautakunta toimii valtuuston alaisena lautakuntana hallinnon ja talouden tarkastusta koskevissa asiissa. Lautakunta tutustuu toiminnassaan eri toimialojen toimintaan ja tekee niihin liittyviä kehittämisesityksiä. Lautakunta tuottaa myös edellistä tilikautta koskevan arviointikertomuksen osana kunnan tilinpäätösprosessia \| Valtuustoon nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Keskeisten toimialojen mahdollisimman laaja läpikäynti \| Läpikäydyt toimialat \| Tukipalvelukeskus Varhaiskasvatus Yrityskoordinatoori Muuramen talouden tavoitteet 2019 Henkilöstöasiat Liikelaitos Lastensuojelu Perhekeskuksen katselmus HYPA Itk 2019 ELK Itk 2019 TA2021 valmistelutilanne Opetus ja kasvatus tavoitt. tot. 2020 MMK ajankohtaiset asiat \| Tunnusluvut \| Kokousten lukumäärä \| TP 19 \| TA 2020 \| TP 2021 \| \|----------------------\|-------\|---------\|---------\| \| \| 11 \| 11 \| 15 \| Talousarvion toteutuminen Tarkastuslautakunta on käynyt läpi toteuman mukaisesti toimialat kokouksissaan. Tarkastuslautakunnan talousarvion toteuma on ylittynyt. Kokouksia on ollut arvioitua enemmän, mikä osin selittää ylitystä. 3.3 Kunnanhallitus/tukipalvelut Valtuustoon nähdien sitova \| Talousarvio \| Ta-muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 6 852 170 \| 0 \| 6 989 105,24 \| -136 935,24 \| \| 0 \| 0 \| 22 948,48 \| -22 948,48 \| \| -7 508 090 \| -200 000 \| -7 738 929,14 \| 30 839,14 \| \| -655 920 \| -200 000 \| -726 875,42 \| -129 044,58 \| \| -2 142 800 \| 0 \| -2 182 363,80 \| 39 563,80 \| \| 2 353 240 \| 0 \| 1 104 794,50 \| 1 248 445,50 \| \| -1 228 380 \| 0 \| -1 152 776,44 \| -75 603,56 \| 3.3.1 Hallinto ja henkilöstö TUKIPALVELUKESKUS Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Ta-muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 173 000 \| 0 \| 239 124,69 \| -66 124,69 \| \| -2 395 240 \| -158 200 \| -2 650 430,40 \| 96 990,40 \| \| -2 222 240 \| -158 200 \| -2 411 305,71 \| 30 865,71 \| \| -127 860 \| 0 \| -126 343,49 \| -1 516,51 \| \| 1 130 570 \| 0 \| 72 500,00 \| 1 058 070,00 \| \| -66 560 \| 0 \| -91 042,64 \| 24 482,64 \| Toiminta-ajatus Tukipalvelukeskus vastaa kunnassa talous-, ICT- ja hallintopalveluiden tuottamisesta kunnan ulkoisille ja sisäisille asiakkaille. Lisäksi uutena toimintona organisaatiouudistukseen liittyen tukipalveluihin on yhdistetty vuonna 2017 kiinteistöhallinnon- ja hoidon, siivouksen ja ruokapalveluiden osuudet. Hallintopalvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kirjanpidon, laskentatoimen, palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä vastata kunnan yleishallinnosta, kunnanhallituksen ja valtuuston asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä muista keskushallinnon tehtävistä. Lisäksi talous- ja hallintopalvelukeskus tulee vastaamaan Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen tukipalveluiden tukemisesta. Lisäksi talous- ja hallintopalvelukeskus vastaa Muuramelainen-lehden julkaisemisesta. Tukipalveluiden osalta kiinteistötoimi ylläpitää ja kehittää kunnan palvelutuotannon tarvitsemaa kiinteistöjä. Siivoustoimi huolehtii pääosin kunnan kiinteistöjen siivoustoimesta ja ruokapalvelut pääsääntöisesti koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokapalveluiden hoitamisesta. Palvelusuunnitelma Talous- ja hallintopalvelukeskus vastaa asiakaspalvelun sujuvuudesta ja hallinnollisten palveluiden toimivuudesta. Keskushallinnon tavoitteena on luoda puitteet toimivalle ja tehokkaalle luottamushenkilötyskentelylle ja varmistaa eri hallintokuntien välisen yhteistyön toimivuus asioiden valmistelussa. Erityisesti keskushallinto tukee toiminnallaan valtuuston ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa. Keskushallinto vastaa myös tiedotustoiminnan järjestämisestä kuntalaisille muun muassa tiedotuslehti Muuramelaisella. Kunnan laskentatoimesta huolehditaan siten, että kirjanpito on oikein ja ajan tasalla. Maksulikenteestä ja rahoituksen riittävyydestä huolehditaan siten, että maksatus ja perintä ovat tehokkaita ja ajan tasalla sekä rahavarojen hoito tehokasta ja tuottavaa. Rahoituksen osalta jatketaan edelleen erilaisen instrumenttien kehittämistä, joilla rahoitustarpeen ennakointia keytään parantamaan nykyisestä. Palkanlaskenta ja siihen liittyvät työnantajatilitykset ja -ilmoitukset hoidetaan oikein ja oikea-aikaisesti. Kunnan henkilöstöhallinnon osalta määritellään pitkäjänteisesti vastut, joiden mukaisesti kunnan henkilöstöhallinnon toimintaa kehitetään. ICT-ohjelmia ja laitteita hyödynnetään riittävällä koulutuksella korkean käyttättävyyssasteen saavuttamiseksi. Lisäksi tehtävänä on ICT-tuen tarjoaminen käyttäjilleen sisältäen työasemien, laitteiden, ohjelmistojen ja tietoturvan ylläpidon. Tavoitteena on järjestelmien kehittäminen siten, että päämääränä ovat helppokäyttöisyys, korkea käyttötehokkuus ja sekä nykyistä pienemmät kustannukset. Seudullisten tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja kehittäminen on osa Muuramen kunnan ICT-toimintaa. Eri palveluissa lisätään kunnan strategian mukaisesti uuden teknologian ja sähköisten toimintatapojen edistämistä. Kiinteistötoimentehävä on hoitaa ja ylläpitää sekä rakennuttaa kunnan palveluiden tarvitsemia rakennuksia ja muita tiloja. Siivoustoimi huolehtii näiden kohteiden siivoamisesta pääosin omana toimintana. Ruokapalvelut tuottavat ruokaa koulun ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Hyvinvointiliikelaitoksen tarvitsemat ruokapalvelut tuotetaan ostopalveluinna. Muuramen Hyvinvointi Oy:n osalta tukipalvelukeskus on keskeisessä roolissa liikelaitoksen toimintaa tukevien palveluiden tuottamisessa. \| Kunnanhallitukseen nähtävät tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------------------------\|------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Oikeusvarman hallinnon järjestäminen \| Hallintotuomioistuimissa muutettujen päätösten määrä, tavoitetaso 0 valtusten kautta muuttunutta ratkaisua \| Hallinto-oikeuksista ei tullut muuttuneita tai kielteisiä päätöksiä \| \| \| Valvontaviranomaisen antamien huomautusten määrä – tavoitetaso 0 \| Valvontaviranomaisen tekemien huomautusten määrä 0 \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Sähköisten asiointipalveluiden lisääminen \| Lisätään sekä ulkoisten että sisäisten palveluiden käyttömahdollisuuksia nykyisestä – seurataan vuosittain käyttöönottetujen sähköisten asiointitapojen lisääntymistä \| Sähköisiä asiointipalveluita kehitettiin edelleen mm. aloittaamalla uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottoprosjektin. Otettiin käyttöön aloite.fi-portaali. Kunnan sisäisessä toiminnassa on siirretty Office365-ymäristöön, joka on mahdollistanut muun muassa laajat mahdollisuudet sähköisiin kokouksiin. \| Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TP19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------------------\|-------\|------\|-------\|-------\| \| Henkilöstön määrä \| \| \| \| \| \| - Talous- ja henkilöstopalvelut \| 17 \| 14,5 \| 14 \| 14,5 \| \| - Tukipalvelut hallinto \| 5 \| 5 \| 5 \| 5 \| \| - Kiinteistötoimi \| 5 \| 5 \| 5 \| 5 \| \| - Siivoustoimi \| 22 \| 23 \| 23 \| 22 \| \| - Ruokapalvelut \| 23 \| 23 \| 23 \| 23 \| Talousarvion toteutuminen Vuosi 2020 oli varsin erilainen monin tavoin. Vuotta leimasi luonnollisesti korona-epidemia, joka aiheutti monenlaisia muutoksia suunniteltuun työskentelyyn. Erityisesti maaliskuussa 2020 tapahtunut nopea siirtyminen etätöihin, joka joidenkin osalta kesti aina vuoden loppuun saakka, oli yllättävä ja monella tapaa mullistava käännös. Hyvien ICT-valmiuksien ja monella tapaa ositetun joustavuuden ansiosta siirtymä onnistui kuitenkin erinomaisesti eikä etätyöskentely juuriakaan vaikuttanut saavutettuihin tuloksiin. Erityisesti ICT-henkilöstölle kuluvaa vuosia on ollut haasteellinen, sillä erilaiset etätyösuositukset ja mm. koulun siirtymisen kokonaisuudessaan keväällä etäopetuksen haastoi palvelun ennen näkemättömällä tavalla ja osoitti sen, miten hyvässä valmiudessa kunnassa on oltu asioiden varmistamisessa ja erilaisten työtapojen mahdollistamisessa. Tiedottamisen osalta Muuramelainen-lehteen oli tavoitteena tehdä toiminnallisia muutoksia ja tuoda sivunvalmistus kunnan omaksi tehtäväksi. Tämä toteutettiin palkkaamalla määräajaksi graafinen suunnittelija, jonka tehtävä vankaisiutettiin vuoden 2021 talousarvion jälkeen. Uuden henkilön myötä kunnan omaa panostusta markkinointiin ja tiedottamiseen on pystytty tehosamaan. Vuosi oli erityisesti esimiestyön osalta varsin haasteellinen. Syksyllä kunnan pitkääikainen kunnanjohtaja joutui jäämään yllättäen pois töistä, minkä takia hallintojohtaja siirtyi hoitamaan kunnanjohtajan tehtäviä, tehdä kuitenkin suurelta osin myös hallintojohtajalle kuuluneita tehtäviä. Talous- ja henkilöstöjohtaja puolestaan sijaisti oman työnsä ohessa etenkin toimialan henkilöstöasioissa hallintojohtajaa. Syksyllä 2020 aloitettu henkilöstöpäällikön rekrytointi siirtyi toteutettavaksi vuoden 2021 puolelle. Lisäksi toimialan johtoa työllisti lähes koko vuoden vuotta 2019 koskeva tili- ja vastuuvapausasiaan liittyvät asiat. Kiinteistöjen osalta kunnassa elettiin varsin merkittävää ajankaksoa, kun peräti kolmen koulun ja päiväkotihankkeen suunnittelua viettiin eteenpäin. Näistä isolahden päiväkodin ja koulun laajennustyö sekä Kinkomaan koulun laajennustyö saatiin rakentamisvaiheeseen ja kunnan historian yksi merkittävimistä toimitilahankkeista eli Mäkelämäen koulun uudishanke oli koko vuoden aktivisessä suunnittelussa, jotta kouluja päästään rakentamaan vuoden 2021 aikana. Siivouksen osalta korona-asiat olivat keskeisessä roolissa muuttuneiden hygienia-vaatimusten takia ja ruokapalveluissa etenkin etäkoulu ja siihen liittyvä kouluruokailun järjestäminen olivat merkittäviä poikkeamia etukäteen suunniteltuun toimintaan. MUU YLEISHALLINTO Budjettitarhoitteinen Toiminta-ajatus Muun yleishallinnon sisältämiä menoja ovat suhdetoiiminnan, erilaisten jäsenmaksujen, vaakuutuksien ja käyttövarausmaksujen menot. Osuudet Keski-Suomen liitolle ja Suomen kuntaliitolle sisältyvät näihin määrärahoihin. Jäsenmaksuilla tuetaan kansalaistoimintaa sekä mahdollistetaan osaltaan laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden tuottaminen kuntalaisille. Palvelusuunnitelma Jäsenmaksut: Kopiosto Teosto ry Gramex ry Päijänteen virkistysalueyhdistys ry Muuramen Yrittäjät ry Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry Jyväskylän kesäyliopisto ry Kuntaosuus: Jyväsriihi ry \| Valtuustoon nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------------------------\|------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Turvataan yhdistysten toimintaedellytyksiä kansalaistoiminnan avustusten muodossa \| Annettujen avustusten määrä suhteessa edelliseen vuoteen \| Kunta pyrki mahdollistamaan osaltaan aktiivisen yhdistys- ja seuratoiminnan jakamalla avustuksia toimintaan. Avustusten jakamisessa noudattettiin kunnanhallituksen hyväksymiä avustusperiaatteita. Koronatilanteesta johtuen avustusten halu oli varsin vähäistä. \| \| Tuotantotavoitteet Jakoperusteiden yhtenäistäminen ja tuen jakaminen uusien perusteiden mukaisesti \| Tukea saavien yhdistysten ja toimijoiden määrän kehitys, tavoitteena lisätä tuettavien määrää \| Tukea jaettiin huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, koska tapahtumia ja toimintaa ei pystytty edellisiensä vuosien tapaan pyörittämään. \| Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---\|-------\|-------\|-------\|-------\| \| Tukea saavat yhdistykset ja muut toimijat \| 6 \| 7 \| 10 \| 3 \| Talousarvion toteutuminen Talousarviovuonna jatkettiin pari vuotta aiemmin uudistettujen järjestö- yms. toiminnan avustusperiaatteiden käyttöä, joilla aktivoidaan strategian mukaisesti vastuuillista, aktiivista ja osallistuvaa kuntalaisuutta. Tavoitteena oli edelleen laajentaa avustusta saavien joukkoa perinteisten avustuksensaajien rinnalle kansalaistoiminnan avustuksen muodossa. Keväällä 2020 syntynyt pandemiatalanne pysäytti lähes kokonaan järjestöjen toiminnan. iso osa avustuksia käytetneistä järjestöistä oli riskiryhmiin kuuluvia, joten niiden toiminta käytännössä pysähtyi heti alkuvuodesta. Myöskaän kokoonnuttumisrajoitusten vuoksi muitakaan tapahtumia, joihin avustuksia olisi voitu maksaa, ei pystytty järjestämään. Osa avustuksenhakijoista myös peruttui hakemuksensa, kun suunniteltuja tapahtumia, joihin avustusta oli haettu, ei pystytty järjestämään. Näin ollen asetettu tavoite ei toteutunut ollenkaan siinä laajuudessa, kun sitä oli suunniteltu. Talousarvion puitteissa myönnettiin kahdelle järjestölle talousarvioon varatun mukaisesti avustukset kunnan käyttämistä tiloista. Avustusperiaatteiden mukaisesti avustukset perustuivat kunnan tarpeeseen käyttää tiloja. Nuorisoseurantalon kanssa oli neuvoteltu lisäpäivä kunnan käyttöön. ### 3.3.2 Kiinteistötoimi ja siivous Budjettirahoitettainen \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 150 KUNNANHALLITUS/TUKIPALVELUKES. \| \| \| \| \| 220 KIINTEISTÖTOIMI \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 5 471 350 \| 0 \| 5 729 489,40 \| -258 139,40 \| \| Valmistus omaan käyttöön \| 0 \| 0 \| 22 948,48 \| -22 948,48 \| \| Toimintamenot \| -3 550 740 \| -41 800 \| -3 634 832,35 \| 42 292,35 \| \| Toimintakate (Netto) \| 1 920 610 \| -41 800 \| 2 117 605,53 \| -238 795,53 \| \| Suunnitelmapoistot \| -1 989 680 \| 0 \| -2 033 756,90 \| 44 076,90 \| \| Laskennalliset tulot \| 1 092 270 \| 0 \| 980 466,55 \| 111 803,45 \| \| Laskennalliset menot \| -1 134 340 \| 0 \| -1 035 687,88 \| -98 652,12 \| Toiminta-ajatus Kiinteistö- ja siivoustoimen tavoitteena on ylläpitää ja tarvittaessa parantaa olemassa olevia kiinteistöjä sekä osallistua aktiivisesti uusien palvelutuotantoon tulevien rakennusten suunnitteluteen, rakennuttamiseen ja ylläpitoon huolehtien sisäilmaston laadusta ja toimivuudesta. Palvelusuunnitelma Kiinteistö- ja siivoustoimi toimii asiantuntijatahona kiinteistöjen ylläpitoon ja kehittämiseen koko niiden elinkaaren ajan yhteistyössä palveluiden tuottajien kanssa varmistaen käyttökeloipoiset ja terveet tilat kunnan palveluiden tuottamiseen. \| Kunnanhallitukseen nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| Laaturaportoinnin seuraaminen suhteessa aiempin seurantoihin \| Nisulanmäen koulussa aloitettu energiansäästöhankkeen seuranta \| \| Kustannusten optimointi palvelu- ja laatutaso säilyttäen \| Muutos verrattuna nykyiseen kiinteistötoimen toteuttamistapaan \| Kiinteistömaisuuden hallintaan liittyen valmisteltu Mäkelännämen koulun rahoitusta ja omistusta kiinteistö-leasingilla. Käyty läpi konsernitasoniin tarkastelu omistamisesta ja aloitettu omistusrakenteen muuttaminen muuttamalla KOY Hakamurrame asunto-osakeyhtiöksi ja aloitettu valmistelu KOY Elämänkaaren sulauttamisesta kunnan kiinteistömaisuuteen. \| Talousarvion toteutuminen Vuonna 2020 jatkettiin talousarviotavoitteen mukaisesti Mäkelänmäen koulun sekä Kinkomaan koulun ja Isolahden päiväkodin suunnittelua. Isolahden päiväkodin ja Kinkomaan koulun rakentaminen aloitettiin asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2020. Mäkelänmäen koulun rakentaminen saadaan suunnitelun pohjalta aloitettua vuoden 2021 aikana Lisäksi talousarviovuonna jatkettiin muiden kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokorjausia. Kulttuurikeskuksen osalta saatin päättettyä ja raportoitua kunnan osalta energiantehokkuushanke, johon saadun avustuksen maksatus on siirretty vuodelle 2021. Siivoustoimen osalta korona-aika vaikutti merkittävästi siivoustoimen toimintaan. Toisaalta kasvaneet hygienia ja siisteysvaatimukset ja toisaalta sekä koulujen että harrastetilojen sulut ja taudinkuvassa tapahtuneet ennakoimattomat muutokset aiheuttivat haasteita toiminnan järjestämiselle. 3.3.3 Keskuskeittiö Kohderahoitteinen \| Talousarvio \| Tammumuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|----------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTÖTALOUS \| \| \| \| 150 \| KUNNANHALLITUS/TUKIPALVELUKES. \| \| \| \| 3095 \| Keskuskeittiö \| \| \| \| \| Tulosbudjetti \| \| \| \| Toimintatulot \| \| \| \| \| Myyntitulot \| 1 202 620 \| 0 \| 1 009 252,87 \| 193 367,13 \| \| Tuet ja avustukset \| 5 200 \| 0 \| 11 199,86 \| -5 999,86 \| \| Toimintamenot \| \| \| \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| \| Aineet, tarvikkeet, tavarat \| -407 150 \| 0 \| -366 145,14 \| -41 004,86 \| \| Palvelujen ostot \| -57 840 \| 0 \| -51 050,37 \| -6 789,63 \| \| Henkilöstömenot \| -812 080 \| 0 \| -770 069,61 \| -42 010,39 \| \| Muut menot \| -159 300 \| 0 \| -159 765,16 \| 465,16 \| \| TOIMINTAKATE \| -228 550 \| 0 \| -326 577,55 \| 98 027,55 \| \| Rahoitustulot ja -menot \| \| \| \| \| VUOSIKATE \| -228 550 \| 0 \| -326 577,55 \| 98 027,55 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| Suunnitelman mukaiset poisto \| -25 260 \| 0 \| -22 263,41 \| -2 996,59 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| -253 810 \| 0 \| -348 840,96 \| 95 030,96 \| Toiminta-ajatus Keskuskeittiö tuottaa opetustoimien ja varhaiskasvatuksen tarvitsemat ateriat kustannustehokkaasti ja monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Palvelusuunnitelma Ruokapalvelu tuottaa laadukasta ja monipuolista ruokaa varhaiskasvatuksen ja opetustoimien asiakkaille ja henkilökunnalle sekä osallistuu ruokakulttuurin ylläpitämiseen ja luomiseen. Ruokapalvelu noudattaa varhaiskasvatus- ja kouluruokasuosituksia. Lisäksi ruokapalvelu käyttää mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa ja luomua. \| Kunnanhallitukseen nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|---------------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Kouluruokailuun osallistuvien oppilaiden osuuden lisääminen \| Päivittäin kouluruokailuun osallistuvien lasten ja nuorten %-osuuden kasvattaminen \| Ei ole mitattu koronan vuoksi vuonna 2020. THL:n terveyskysely toteutetaan vuonna 2021, josta saa vertailulukuja aikaisempiin vuosiin. Valmistetun ruoan määrä on kasvanut vuodesta 2019. \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Tuotetaan ruokapalvelut kustannus-tehokkaasti \| Ateriahinta/ruokailu suhteessa aiempia vuosia \| Ruokien hinnat pysytty pitämään aiemmalla tasolla \| Talousarvion toteutuminen Vuosi 2020 oli ruokapalveluiden näkökulmasta varsinkin haasteellinen korona-ajasta johtuen. Etenkin keväällä sekä koulun että varhaiskasvatuksen osalta tapahtuneet nopeat muutokset toimintaympäristössä ja palveluiden tarpeessa olivat odottamattomia. Hetkittäinen lisäyntitarve ja pakkausmateriaalit nostivat kustannuksia merkittävästi. Vastaavasti tulot putosivat merkittävästi sulun vuoksi. Toisaalta Muuramessa toteutettu malli etäkoulun ruokailujärjestelyissä osoittautui tarkasteluissa varsinkin toimivaksi ja onnistuneeksi malliksi. Syksyn aikana perusopetuksessa eikä varhaiskasvatuksessa ollut laajoja kevään tapaisia laajoja palvelukatoja tai kysynnän vähentymiä, joten toiminta oli loppuvuoden ajan ruokapalveluiden näkökulmasta tasaisia, vaikka toiminnassa oli huomioitava muuttuneet ruokailujärjestelyt ja ylläpidettävä jatkuvaa valmiutta muuttuviin tilanteisiin. 3.3.4 Sisäiset palvelut Budjettilarhoitteen \| Talousarvio \| Taemuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| \| \| \| \| 150 \| \| \| \| \| 140 \| \| \| \| \| KAYITTÖTALOUS \| \| \| \| \| KUNNANHALLITUS/TUKIPALVELUKES. \| \| \| \| \| SISÄISET PALVELUT \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 0 \| 0 \| 38,42 \| \| -38,42 \| \| \| \| \| Toimintamenot \| -130 400 \| 0 \| -108 402,01 \| \| -21 997,99 \| \| \| \| \| Toimintakate (Netto) \| -130 400 \| 0 \| -108 363,59 \| \| -22 036,41 \| \| \| \| \| Laskennalliset tulot \| 130 400 \| 0 \| 51 827,95 \| \| 78 572,05 \| \| \| \| Toiminta-ajatus Sisäisten palveluiden avulla kunnan eri toimialat pystyvät tuottamaan palvelunsa kuntalaisille tehokkaasti ja tarkoitukseenmukaisesti. Kustannukset vyörytetään palveluihin yhteisesti sovituilla periaatteilla. Palvelusuunnitelma Määärarahaan sisältyy kopioinnin, puhelinkeskuksen, postituksen ja toimistotarvikkeiden kustannukset, joiden hankkimisen ja tuottamisen osalta tarkastellaan uusia tapoja tuottaa palveluita. \| Kunnanhallitukseen nähtävät tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Kustannusten minimoiminen palvelutaso säilyttäen \| Sisäisten palveluiden kustannukset suhteessa nykyisiin kustannuksiin \| Puhelinkeskus ja puheluiden kilpailutuksen osalta päättyttä vaihtamaan puhelinpalveluiden tarjoaja Hanselin puitesopimuksen mukaisesti Teliaan. Toteutus vuoden 2021 aikana. Muutos tuo huomattavan kustannussäästön puheluhinnoissa ja mobiilikäytössä. \| \| Tuotantotavoitteet Tarkastellaan uudenlaisia ja kustannustehokkaita tapoja tuottaa sisäiset palvelut \| Uudistettujen palveluiden määrä \| Yksi muutos toteutettu. Puhelinpalvelut ja vaihdepalvelut on siirretty vuoden 2020 aikana uudelle palvelutuotajalle, joka pystyy toimimaan jatkossa myös uuden sopimuksen puitteissa. \| Talousarvion toteutuminen Sisäiset palvelut tuotetaan hallintopalveluiden työnä. Talousarviovuoden aikana osallistuttiin puheluliikenteen ja vaihdeitoimintojen osalta Hanselin yhteishankintaan, jonka perusteella on valmisteltu vuonna 2021 toteutettava puhelin- ja mobiilipalveluiden muutos. Vaihdepalveluiden osalta muutos on toteutettu jo vuoden 2020 aikana ja se on hyödynnettävissä myös uudessa puhelinratkaisussa. Osaltaan asiaan liittyi myös Jyväskylän kaupungin ilmoitus lopettaa pitkäaikainen yhteistyö vaihdepalveluiden tarjonnassa, minkä takia vaihdepalvelun muutos toteutettiin jo keväällä 2020. Laskutuksessa on suositeltu aktiivisesti sähköisä laskupalveluita ja luottamuselimissä on siirrytty pääsääntöisesti sähköiseen esityslistanemettelyyn, mikä osaltaan on vähentänyt postituskustannuksia. Lisäksi iso osa kokouksista on pidetty sähköisissä kokousympäristöissä, mikä on osaltaan vähentänyt kokousjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. Koko kunnan henkilöstö on siirretty käyttämään Office365-ympäristöä. 3.3.5 Seutu- ja alueyhteistyö Budjettirahoitteen \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 150 KUNNANHALLITUS/TUKIPALVELUKES. \| \| \| \| \| 150 SEUTU- JA ALUEYHTEISTYÖ \| \| \| \| Toimintamenot 0 0 -240,00 240,00 Toimintakate (Netto) 0 0 -240,00 240,00 Toiminta-ajatus Muuramen kunta osallistuu Jyväskylän seudulla toteuttaviin yhteisiin hankkeisiin sekä lakisääteisiin selvityksiin, joilla kuntien palveluita on pyritty ja edelleen pyritään yhteensovittamaan eri sektoreiden nykylainsäädännön tavoitteita vastaaviksi. Lisäksi kunta on mukana seudullisissa yhtiöissä, jotka tuottavat palveluita alueen kunnille ja niiden kuntalaisille. Palvelusuunnitelma Muuramen kunta osallistuu aktiivisesti ja yhteistyöhaluisesti Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen maakunnan kehittämiseen erilaisen kehittämishankkeiden kautta. Kunta harkitsee taapaukskohtaiseesti etenemistapansa seudullisissa ratkaisuissa lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttämisessä ja yhteistyöhankkeiden tarkoituksenmukaisuuden Muuramen kunnan näkökulmasta. Viime vuosien aikana toimintaympäristö seudullisessa toiminnassa on muuttunut, kun etenkin elinkeinoelämän kannalta keskeiset toimijat ovat lopettaneet toimintansa (Jykes Oy) tai muuttaneet merkittävissä määrin toimintamalliaan (Jyky Oy). Seudullinen yhteistyö on aiempaa enemmän korostunut palvelutuotannon osalla. Sote- ja maakuntauudistus on haastanut kunnallisen yhteistoiminnan uudella tavalla ja kunta osallistuu ja seuraa edelleen aktiivisesti soteuuudistuksen toteuttamista. Palveluiden järjestämisen osalta keskeisiä luottamus/hallituspaikkoja kunnan kannalta ovat: Maakuntahallitus/maakuntavaltuuston puheenjohtajisto Sairaanhoidopiiriin hallitus/puheenjohtajisto Pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenyys Koulutuskuntayhtymän hallitus/puheenjohtajisto Sopimusten nojalla kunnalla on hallituspaikat Jyvässeudun jätelautakunnassa ja joukkoliikennejäostossa sekä yhtiöstä Jykia Oy:ssä, Ki Oy Vitapoliksessä, Jyväskylän seudun puhdistamossa sekä Mustankorkea Oy:ssä. Lisäksi hallituspaikka on kunnan alueelle sijoittuvan Kiinteistö Oy Vitapoliksen hallituksessa. Vuoden 2020 osalta seurataan edelleen kunnan edustusta maakunta- ja soteuuudistuksen ohjaus-/työryhmissä. ### Valtuustoon nähtävät tavoitteet \| Valtuustoon nähtävät tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|---------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Aktiivinen rooli seutuyhteistyössä \| Kunnan edustus merkittävissä seudullisissa toimielimissä -> jäsenyyksien määrää kehitys ylikunnallisissa toimielimissä \| Muurame on, huolimatta kunnanjohtajan pitkästä poissaoloista, osallistunut aktiivisesti seutuja alueyhteistyöhön. Erityisesti vuonna 2020 MAL-sopimusmenettelyssä kunta oli aktiivisesti mukana. \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Pyritään saamaan kunnan edustaja kunnan kannalta keskeisiin toimielimiin \| Valittujen edustujien määrä vähintään 50 % tavoitteeksi astetuista toimielimistä \| Kunnalla oli edustus kaikissa tavoitteeksi asetetuissa toimielimissä \| ### Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TP 19 \| TA 20 \| 2020 \| 2021* \| \|----------------\|-------\|-------\|-------\|------\|-------\| \| Edustus valituissa toimielimissä SHP \| \| \| \| \| - \| \| Keski-Suomen Liitto \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1/1 \| \| Koulutuskuntayhtymä \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1/1 \| \| Pelastuslaitos \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| * Kuntavaalit 6/2021, joiden jälkeen valitaan uudet luottamushenkilöt ### Talousarvion toteutuminen Seutu- ja alueyhteistyössä oli poikkeuksellinen vuosi etenkin sen suhteen, että sote-udistus ei näytellyt kunnan tasolla niin keskeistä roolia kuin aiempina vuosina. Sote- ja maakuntauudistusta toki valmisteltiin edelleen, mutta kunnan toiminnassa sen eteneminen ei juuriikaan näkynyt. Sen sijaan kunta oli varsin aktiivisesti mukana MAL-menettelyn neuvotteluvaiheessa, jossa Jyväskylän kaupunkiseutu neuvotteli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvästä sopimuksesta valtion kanssa. Neuvottelua ei saatu viedyksi loppuun vuoden aikana. Työllistämisen osalta Muuramen kunta oli mukana valmistelemassa seudullista työllisyysten kuntakokeilua, minkä voimaan tulo siirtyi vuodenvaihteesta 2021 maaliskuun alkuun 2021. Työllisyysten kuntakokeilussa kunta on samalla kokeilualueella yhdessä Jyväskylän, Laukaan ja Äänekosken kanssa. Kunnalla on ollut kuluneen valtuustokauden aikana varsinkin hyvä edustus ylikunnallisissa toimielimissä ja varmasti osin tästä johtuen kuntaan on tullut aiempaa paremmin tietoa eri kuntayhtymien ja yhteistoimintaelinten toiminnasta. 3.3.6 Muu toiminta Budjettirahoitteen \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 150 KUNNANHALLITUS/TUKIPALVELUKES. \| \| \| \| \| 190 MUU TOIMINTA \| \| \| \| Toimintamenot -22 230 0 -23 374,00 1 144,00 Toimintakate (Netto) -22 230 0 -23 374,00 1 144,00 Laskennalliset menot -590 0 -666,02 76,02 ASUNTOTOIMI Toiminta-ajatus Asuntotoimen tehtävänä on antaa neuvontaa ja ohjausta, toimia valvovana viranomaisena ja hoitaa arava- ja korkotukilainsäädännöstä kunnalle kuuluvia tehtäviä. Palvelusuunnitelma Asuntotoimi tukee ja edistää kuntalaisten asumistason kehittämisperkimiyksiä tarjoamalla heille asuntojen avustus- ja lainoituspalveluja sekä asumiseen liittyvää yleistietoutta ja valvontaa. Kunta seuraa omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tarpeen kehitystä ja reagoi asuntomarkkinoihin siten, että sillä on hallussaan riittävät ja tarkoitukseenmukaiset resurssit hoitaa erilaisen asumisen tarpeet kunnan alueella. Kunta pyrkii pääsemään eroon vanhimmasta vuokra-asuntokannastaan ja tarvittaessa rakentamaan niiden tilalle uusia vuokra-asuntoja. Strategiset pitkän aikavälin tavoitteet Asuntotoimen tarkoituksena on: asuntotuotannon edistäminen, asumistarpeen tyydyttäminen, asumisturvasta vastaaminen. Asuntotoimella turvataan osalta kunnan strategiassa aseettuja kasvutavoitteita sekä muita strategiaan nähden oleellisia yhdyspintoja. \| Kunnanhallitukseen nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|---------------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Asuntotarjonta on monipuolista ja nojaa asuntomarkkina-tilanteeseen. \| Riittävä valtion tukema asuntotuotanto hyväksytty lainoituksen piiriin \| Tiiviin lainoitus- ja muun asuntopoliittisen yhteistyön harjoittaminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä muiden toimijoiden kanssa asuntotuotannon rahoituksen ja toteutumisen turvamiseksi. \| \| Tuottavuustavoitteet Lainsäädännön puitteissa pyritään tarjoamaan asunto niitä tarvitseville ja työhön tuleville. \| Kunnan valvonta ja MVA Oy:n ylläpitämät asukasvalinta- ym. tilastot \| Asukasvalinnassa noudatetaan valtion tukemien vuokraasuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä ja valtioneuvoston vahvistamia asukkaiden valintaperusteita, joita noudatetaan ARA-asunoissa (arava- ja korotuki) \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Asuntohakemuksia kpl\| 154 \| 180 \| 143 \| \| Asunnon saaneita talouksia kpl \| 90 \| 150 \| 103 \| \| Valvonta \| \| \| \| \| Kunnan määräämisvallassa olevien as oy:n (MVA Oy) asuntojen lukumäärä (muut) \| 499 \| 482 \| 482 \| \| \| 122 \| 122 \| 113 \| \| Palveluasunnot \| 49 \| 43 \| 43 \| \| Asumisoikeus- ja osa-omistusasunnot \| 124 \| 124 \| 190 \| Talousarvion toteutuminen Asuntorakentamista ja asuntokannan perusparantamista tuetaan nykyisin korkotukilainoilla ja investointiavustuksilla. Pyritään siihen, että arava/korkotukituotanto säilyy riittävällä tasolla. Vuosittainen tuotanto täsmennetään asuntomarkkinatilanteen mukaan. Asuntolainoituksen painopistettä suunnataan kysyntä-tarjonta -tilanne huomioon ottaen. Kunnan tulee vuosittain tehdä asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ja ympäristöministeriolle asuntomarkkinaelvytys. Valtion varoista myönnettäviä avustuksia hyödynnetään, pääasiassa tuet kohdistuvat ikääntyvien- ja vammaisavustuksiin. Muuramen Kinkomaan kauniisiin maisemiin Päijänteen läheisyyteen valmistui lokakuussa asumisoikeusasuntoja kaksi kuusikerroksista kerrostaloa. Talojen 66 asumisoikeusasuntoa ovat Kinkomaan alueen ensimmäiset laatuaan. ASUNTOJEN JA RAKENNUSTEN VÄLIVUOKRAUS Toimintastrategia Yksinäisten asunnottomien henkilöiden asuntojen hankinta yhteistyössä Y-Säätiön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Mahdollisimman kohtuuhiintaisen asuntojen aikaansaaminen järjestämällä niiden rahoitus siten, että vuokrat muodostuvat käyttäjäkunnan maksukykyä vastaaviksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2020 ei tehty asuntokauppoja. Asunnot on hankittu velattomina ja kohtuuhiintaisina vanhasta tai uudesta asuntokannasta. Vuokrataso on 12,00 €/m². Asuinpinta-ala 35,50 m²/henkilö. Asunnot on tarkoitettu pysyviksi, asukasvaihto on vähäistä. Välivuokraus Muuramen Vuokra-asunnot Oy:llä. Tunnusluvut \| Välivuokratut asunnot \| TA 20 \| TP 20 \| \|-----------------------\|-------\|-------\| \| Asuntoja \| 45 \| 45 \| \| Asukkaita \| 46 \| 45 \| 3.4 Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta Budjettirahoitteinen Valtuustoon nähdyn sitova \| Talousarvio \| Tammutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 200 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 1 312 520 \| 0 \| 1 423 738,54 \| -111 218,54 \| \| Toimintamenot \| -23 821 710 \| 0 \| -22 633 691,88 \| -1 188 018,12 \| \| Toimintakate (Netto) \| -22 509 190 \| 0 \| -21 209 953,34 \| -1 299 236,66 \| \| Suunnitelmapoistot \| -300 300 \| 0 \| -266 311,49 \| -33 988,51 \| \| Laskennalliset menot \| -655 900 \| 0 \| -663 403,17 \| 7 503,17 \| 3.4.1 Hallinto Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan sekä hallinnon menot ovat suoraan kohdistettu palveluiille vuoden 2020 alusta lukien. Toiminta-ajatus Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta järjestää toimialaansa kuuluvia palveluja kuntalaisille. Hyvinvoinnin palveluiden perustehtävä on muuramelaisten monipuolinen hyvinvointi, terveyden edistäminen, osaaminen sekä osallistuminen. Keskeisiä hyvinvointipalveluja ovat opetuksen ja kasvatuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuuri- ja nuorisopalvelut, sekä Liikkuva Muurame kokonaisuus. Palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta seurataan aktiivisesti, ja hankittu tieto jalostetaan toimenpideohjelmiksi. Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia palveluiden parantamiseksi. Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan tuottamat palvelut vastuualueittain: 1. Opetus ja kasvatus - Varhaiskasvatus - Perusopetus - Aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhot - Lukio 2. Liikkuva Muurame - Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Liikuntapalvelut - Liikuntapalvelut ja puistoalueet 3. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut - Kulttuuripalvelut - Taiteen perusopetus - Kansalaisopisto - Kirjastopalvelut - Nuorisopalvelut 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut (Hypa ltk tilaaja, Muuramen Hyvinvointi –liikelaitos – tuottaja) - Vanhus- ja vammaispalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Avoterveydenhuolto - Suun terveydenhuolto 5. Tuki- ja joukkoliikennepalvelut Palvelusuunnitelma Talousarviovuoden merkittävimmät haasteet koostunevat valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden, sekä maakuntauudistuksen mahdollisista vaikutuksista kunnan omaan palvelutuotantoon. Sote- ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön valmistelu keskeytti, ja vuoden 2019 aikana palveluiden kehittämisvastuu jäi kuntien harteille. Muuramen hyvinvointi –liikelaitoksen palveluja kehitetään laadullisesti sekä tuotantokustannusten näkökulmasta kilpailukykyiseen kuntoon. Kunnan palveluverkkoratkaisuilla pyritään varautumaan erilaisiin vaihtoehtoihin väestörakenteessa. Tavoitteena ovat laadukkaat, monipuoliset ja kuntalaisia yhdenvertaisesti kohtelevat palvelut. Talousarvion toteutuminen Talousarviovuosi oli toiminnan näkökulmasta historiallinen poikkeuksellinen. Keväästä 2020 alkanut koronapandemia sävytti toimintaa läpi vuoden. Haasteellisimmat ajat elettiin kevään aikana, jolloin esimerkiksi perusopetus ja toisen asteen opetus siirrettiin lähipalvelusta etäopetuksiin. Valmiuslain mukaan tuomat poikkeusolot vaikuttivat merkittävästi myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, kun elektivistä hoitoa ajettiin alas sekä perus- että erityistasoja. Kiireettömän hoidon palveluita supistettiin, jotta resurssit riittäisivät koronanäytteentottoon, sekä muusta toiminnasta eriytetyn infektiovastaanton perustamiseen. Jälkikäteen katsottuna aluksi rajoilta vaikuttavat muutokset palvelujen tuottamisessa vaikuttivat lopulta yllättävän vähän esimerkiksi suoritemäärin tai palvelujen vaikuttavuuteen. Palveluntuotannon tai toiminnan kehittämisen näkökulmasta vuoden 2020 aikana otettiin suuriakin kehitysaskeleita, mutta täysin eri asioissa joita oli suunniteltu. Pandemia haastoi palvelujen tuottamista joka puolella, ja kaikissa toiminnossa kehitettiin vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Etänä tuotettavat palvelut, sähköiset palvelut, sekä monet muut uudet mallit syntyivät ennätysajassa. Kaikilla Hypan toimialoilla syntyi innovaatioita, joita tullaan hyödyntämään myös olojen normalisoitumisen jälkeen. Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan talousarvio toteutui poikkeusoloissa suunniteltua paremmin. Menot alittuivat talousarvioon verrattuna noin 5 prosenttia, eli lähes 1,2 miljoonaa euroa. Myös tulot toteutuivat huomattavasti suunniteltua paremmin, 8,5 %, eli 111 000 euroa. Menojen alittuminen selittyy pandemian vuoksi toteutetulla laajamittaisella palvelutuotannon keskeytyksellä, ja myöhemmin koko loppuvuoden jatkuneella osittaisella supistamisella. Kuntalaiset myös noudattivat kansallisia suosituksia, ja kokoontuivat palveluja käyttämään tavaramaista harvemmin. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Vaikeassa työmarkkinatalanteessa ole- \| Työmarkkinatukea yli \| Toteutui osittain. 15 - 27 % työttömistä työnhakijoista sai tm-tukea yli 300 pv, vaihteluväli tammi-joulukuu. \| \| vrien pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin edistäminen \| 300 päivää saaneet < 20% työttömistä työnhakijoista \| \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Hoitoon pääsy avoterveydenhuollossa \| Ns. T3 aika (=kolmas va- \| Toteutui osittain. Hoitajille 12 vrk Lääkäreille 13 vrk Terapeuteille 13vrk \| \| \| paa aika) hoitajalle eni-\| \| \| \| ntään 7 vrk, lääkäreille enintään 14 vrk ja terapeuteille enintään 30 vrk \| \| \| \| Vuonna 2019 T3-ajat hoitajalle 10 vrk, lääkäreille 11 vrk, terapeuteille 13 vrk. \| \| Varhaiskasvatuspalvelut Budjettirahoitteenen \| Talousarvio \| Tammukotset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 512 000 \| 0 \| 579 317,67\| -67 317,67\| \| -7 288 080 \| 0 \| -6 870 476,90\| -417 603,10\| \| -6 776 080 \| 0 \| -6 291 159,23\| -484 920,77\| \| -26 930 \| 0 \| -24 584,44\| -2 345,56\| \| -122 940 \| 0 \| -118 576,47\| -4 363,53\| Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea perheiden kasvatustyötä sekä lasten myönteistä kasvua ja kehitystä perheiden ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Palvelusuunnitelma Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Varhaiskasvatus on tavoitteellista ja suunnitelmallista lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä varhaiskasvatus on kytketty tiiviiksi osaksi elinkäisen kasvun ja oppimisen polkuja sekä opetusssuunnitelmien jatkumoa. Varhaiskasvatuspalvelut tukevat ennaltaehkäisevää lastensuojelu- ja perhetyötä. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa tai koululla. Varhaiskasvatusta, esiopetusta ja avoimia varhaiskasvatuspalveluita järjestetään kysyntää vastaavasti. Palveluita järjestetään oman tuotannon ohella yhteistyökumppaneiden avulla. Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntää ja valtiollista ohjausta seurataan ja kysynnän muutoksiin ja lakimuutoksiin pyritään vastaamaan joustavilla tila- ja henkilöstöratkaisuilla yhdessä opetuspalvelujen kanssa. Lapsiryhmien koko määritetään sekä kunnallisissa että yksityisissä päiväkodeissa suhdeluvun 7 yli 3v lasta / kasvatusvastuussa oleva aikuinen mukaan, mikä on lakisääteistä (8 yli 3v) pienempi ryhmän koko. Hallituksen ehdottaman joustavan esiopetuksen ja alkuopetuksen mahdollistamiseksi kouluverkkosuunnitelmissa huomioidaan mahdollinen esikoululaisten sijoittuminen alkuopetuksen yhteyteen. Tällä hetkellä esiopetusryhmiä on kouluilla Leikarissa, Kinkomaalla ja Isolahdessa. Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta on päättänyt 20.8.2019 keskustan kouluipiiriratkaisussaan, että Niittyahan koululle tulee jatkossa sijoittumaan esiopetus ja 1–4 luokat. Niittyahan esiopetusryhmä on toiminut vuodesta 2018 alkaen tilanpuuteen vuoksi Saunakylän päiväkodissa. Isolahden päiväkoti sisältyy investointiohjelman vuodelle 2020. Lasten määrä ja varhaiskasvatuksen kysyntä on kasvanut Isolahdessa. Nykyiset koulun esiopetuksen ja ryhmäperhepäiväkodin tilat rivitalossa ovat liian pienet ja epäkäytännölliset laadukkaan toiminnan järjestämiseen. Uusi päiväkoti valmistuu koulun viereen alkuvuodesta 2021. Oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria kehitetään lasten liikuntaa edistäväksi, liikkuva Muurame strategian mukaisesti. Varhaiskasvatus on mukana liikkuva varhaiskasvatus hankkeessa, jonka kautta on hankittu välineitä ja kehitetty toimintakulttuuria yhä enemmän liikkumisen sallivaan ja mahdollistavaan suuntaan. Lasten hyvinvoinnin edistämisessä tärkeänä painopistealueena on tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen. Palvelusuunnitelma toteutui tavoitteiden mukaisesti. Lapsiryhmien koon määrittelyssä käytetävästä suhdeluvusta 7 yli 3v lasta/kasvattaja tuli myös lakisääteinen 1.8.2020 alkaen. Niittyahan esiopetusryhmä pääsi muuttamaan Niittyahan koululle takaisin jo elokuussa 2020. Isolahden päiväkodin rakentaminen alkoi vuonna 2020, ja rakennus valmistuu kesällä 2021. Liikkuva varhaiskasvatus mm. hankki muksupyörän (mahtuu 6 lasta kyytiin) kokeiluun. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Lapsille tehdään yksilölliset varhaiskasvatus- ja esiopetuussuunnitelmat. \| Suunnitelmat tehdään 2 kk kuluessa aloittamisesta. \| Lasten ja huoltajien sekä työtämin osallistuminen suunnitelmiens teossa. Päiväkodeissa suunnitelmat laati varhaiskasvatuksen opettaja. Toteutui pääosin 2 kk aikarajassa. \| \| Oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria kehitetään lasten liikuntaa edistäväksi, liikkuva Muurame strategian mukaisesti. \| Valtakunnallinen liikuntasuositus 3h/pv. Kokoaisessa varhaiskasvatuksessa toteutuu 2h/pv ja osa-aikaisessa 1h/pv. \| Koulutetaan oppisopimuksella varhaiskasvatuksen työntekijöitä liikuntaneuvojaksi (2). Liikuntasuosituksen toteutumisen arviointi kevät/syksy. Reima go mitarit/sovellus arvioinnin ja kehittämisen tukena. Oppisopimus toteutui. Mittauksissa kokopäiväisillä lapsilla ylittyi tavoite (3,5-4h/varhaiskasvatuspäivä). \| \| Tuotantotavoitteet Mahdollistetaan viisivuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen. \| Koko viisivuotiaiden lasten ikäluokka osallistuu varhaiskasvatukseen vuoteen 2021 mennessä. \| Kehitetään viskari (5v) – eskaritoiminta (6v) huomioiden hallituksen esitykset kaksivuotisen esiopetuksen ja/tai esiopetuksen ja alkuopetuksen joustavuuden suhteen. Kehittäminen jatkuu. Viisivuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen nyt 91 % (145/160). Kuusivuotiaista esiopetuukseen 100 %. \| \| Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään laadukkaasti kunnan eri alueilla. \| Huomioidaan lähipalvelu ja joustava esi- ja alkuopetus päiväkotikouluverkon suunnittelussa. \| Isolahden päiväkodin rakentaminen vuonna 2020. Esiopetusryhmä Niittyahan koululle 2021 mennessä. Toteutui. Isolahdessa rakentaminen aloitettiin syksyllä 2020 ja Niittyahan esiopetusryhmä siirtyi koululle elokuussa 2020. \| ### Tunnusluvut \| Varhaiskasvatuspalvelut \| TA 20 \| TP 20 \| \|-------------------------\|-------\|-------\| \| Lasten määrä, 15.12. \| \| \| \| Oma palvelutuotanto (+ ostopalvelu pl. myydyt paikat -joista esiopetuksessa) \| 425 \| 432 \| \| Yksityinen palvelutuotanto -joista esiopetuksessa \| 290 \| 217 \| \| Lapsia yhteensä varhaiskasvatuspalveluissa -joista esiopetuksessa \| 715 \| 649 \| \| Laskennallisen paikan hinta/brutto €/kk \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------------------------------\|-------\|-------\| \| Itse tuotetut palvelut: \| \| \| \| perhepäivähoido \| 1100 \| 983 \| \| ryhmäperhepäivähoido \| 1250 \| 1013 \| \| päiväkoti (yli/alle 3v) \| 860/1370 \| 884/1415 \| \| esiopetus \| 500 \| 530 \| \| Yksityiset palvelut, \| \| \| \| palveluseteli, enimmäishinta (yli/alle 3v): \| \| \| \| perhepäivähoido \| 758/863 \| 777/855 \| \| päiväkoti \| 758/1256 \| 777/1243 \| \| päiväkoti, iltahoito \| 883/1413 \| 874/1399 \| \| päiväkoti, vuorohoito \| 1335/2135 \| 1321/2113 \| \| Ostopalvelut: \| \| \| \| esiopetus \| 471 \| 466 \| Palvelusetelin kattohinta ja ostopalvelu ei sisällä kunnan hallintokuluja. ### Talousarvion perustelut Varhaiskasvatusta käyttävien lasten määrä vaihtelee vuodenaijoen mukaan. Keväällä (maalisi-toukokuussa) palveluissa on noin 100 lasta enemmän kuin syksyllä (elo-syyskuu), taulukossa joulukuun tilanne. Kunnalliset paikat täyttvät nopeasti syksyllä ja yksityisten palveluiden käyttö kasvaa sen jälkeen. Tämä on haasteellinen nille perheille, jotka toivoivat ensisijaisesti kunnallista hoitopaikkaa, kesken toimintavuoden. Perhepäivähoidotopaitkoja kysytään lähinnä yksivuotiaille lapsille, ja täysien ryhmien muodostaminen hoitajille on entistä haasteellisempaa. Kolmen lopettaneen perhepäivähoitajan tilalle on palkattu yksi hoitaja, joka opiskelee työn ohessa perhepäivähoitajan ammattitutkintoa. Perhepäivähoidon kysynnän ja hoitajien väheneminen vaikuttaa kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen suhteelliseen osuuteen siten, että yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttö lisääntyy päiväkötipuolella, kun kunnalliset päiväkötipaikat eivät riitä kysyntään. Päiväkotikouluverkosselvityksen (2018) arvion mukaan alle kouluikäisten lasten määrä käännyy Muuramen varhaiskasvatussessakkin laskuun jo parin vuoden kuluttua, mitä tarkastellaan vuosittain. Toistaiseksi vähenemistä ei ole näkyvissä ja omat päiväkötipaikat ja lähes kaikki yksityiset päiväkodit Muuramessa ovat täynnä jo alkusyksyssä. Toimintavuodesta 2019-2020 tuli haasteellinen paikkojen riittävyyden suhteen. Muuramessa oli uhkaa joutua tilapäisesti kasvattamaan päiväkotiryhmien kokoa lakisääteiseen 8 yli 3v lasta / kasvattaja, sovitun 7 yli 3v lasta / kasvattaja sijaan tai kasvattamaan kahden työntekijän ryhmää kolmen työntekijän ryhmiksi päiväkodeissa, missä tilat sen mahdollistavat. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) painottaa lapsen edun ensisijaisuutta palvelujen suunnitte- lussa, järjestämisessä ja tuottamisessa. Varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähestä palvelun käyttäjää ottaen huomioon asutuksen sijaistu sekä liikenneyhteydet. Taloussuunnitelmassa esitetään Niittyahan koululle esiopetusryhmän palauttamista, ja Isolahteen päiväkodin rakentamista. Näiden toimien avulla lisätävän kunnallisla päiväkotipaikkoja ja kehitetään alueellista tasa-arvoa ja mahdollisuuksia joustavaan esi- ja alkupetukseen. Uuden päiväkodin myötä palvelujen lautta ja varhaiskasvatuspaikkoja saadaan lisättäy Isolahteen, koulun yhteyteen. Samalla vapautuu paikkoja keskustan päiväkodeissa, missä osa Isolahden lapsista on tällä varhaiskasvatuksessa. Talousarviossa pysytettiin, vaikka yllättävänkin muutoksia tapahtui kuten Löytöretken siirto liikkeenluovutuksella kunnallisaksi päiväkodiksi syyskuussa. Henkilöstömenot toteutuivat 99 %, mutta palveluiden ostot ja avustukset (kotihoidon tuki ja palveluseteli) alittuivat. Tulot ylittivät työllistämistuellua ja korona-avustuksella, vaikka asiakasmaksutuotot alittuivat. Keväällä lasten määrä oli suurimmillaan, ja ryhmä jouduttiin suurentamaan ja palkkamaan lisähenkilöstöä. Lasten kokonaismäärä palveluissa laski vuoden loppuun mennessä edellisvuoden määrään verrattuna noin 60 lapsella. Niittyahan esiopetusryhmä siirtyi takaisin Niittyahan koululle elokuussa ja Löytöretken päiväkoti siirtyi Touhulalta liikkeenluovutuksella Muuramen kunnan päiväkodiksi syyskuussa. Lapsia kunnallisilla paikoilla oli vastaava määrä loppuvuodesta kuin aiemmin, yksityisten palveluiden ja kotihoidon tuen käyttö väheni. Suhdelukuja tiukennettiin ja subjektiivisen oikeuden rajoitus poistui varhaiskasvatuslaista, joten ryhmii voitiin sijoittaa aiempaa vähemmän lapsia. Vaikka nuorempien lasten ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, liikumuutosten vuoksi paikkojen tarve ei vähentynyt kunnallisella puolella. Isolahden päiväkodin rakentaminen alkoi syksyllä, joten Isolahdessa esiopetuksessa ja ryhmäperhe-päiväkodissa ollaan viimeistä vuotta ahtaissa ja toimintaa rajoitavissa tiloissa. Henkilöstölisäykset Johtamisjärjestelmää kehitetään siten, että esimiesten määrä ei lisäänyt mutta perustetaan pedagogisen apulaisjohtajan työsuhde. Varhaiskasvatuksen hallinnon osuus on hyvin kapea, ja vaikeuttanut tehtävistä selviytymistä työmaärän lisääntyttäy lapsimääräen kasvun ja uusien lakien ja opetussuunnitelmiien myötä. Saunakylän päiväkoti yhdistetään hallinnollisesti Rajalan päiväkodin johtajan alaisuuteen. Yksityisen varhaiskasvatuksen säännöllistä valvontaa ja ohjausta lisätään Muuramen sääntökirjan mukaisesti. Taloussuunnitelmassa esitetään neljä vakuituista lastenhoitajaa/varahenkilön työsuhdetta äkillisiin sijaisuuksiin ja helpottamaan opettajien SAK-aikojen järjestämistä. Henkilökunnan saatavuus sijaisuuksiin on vaikeutunut huomattavasti. Turvallinen varhaiskasvatuksen järjestäminen on vaikeutunut ja henkilökunnan työssä jaksaminen vaaratuu. Ryhmässä länä olevien aikuisen määrää vähentää lisäksi viime vuonna voimaantullut uusi sopimus opettajien sak-ajasta (suunnittelu, kehittäminen, arviointi), jonka määrä nousi aiemmasta 3h15min:sta 5 tuntiin viikossa opettajaa kohti. Kahden opettajan ryhmissä tarkoiteta hetkittäin sitä, että lastenhoitaja on yksin vastuussa koko ryhmästä. Avoin varhaiskasvatus on laajentunut lastenkerhojen lisäksi perhekeskukseen. Avoin päiväkoti toimii kahtena aamupäivänä perhekeskussa, ja sinne lapset tulevat yhdessä aikuisen kanssa. Kävijät saavat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toukokuussa alkanut toiminta on saanut innostuneen vastaanoton. Avoimen päiväkodin osuus perhetyön yhden henkilön palkkakustannuksista ja perhekeskuksen tilojen vuokrakuluista on 20 %. Osa uusista henkilömenoista katetaan perhepäivähoidon vähentyneillä työsuhteilla. Talousarviorami 2,5 % ei kuitenkaan riitä lisäyksiin, vaan menot kasvavat noin 3,1 %. Isolahden päiväkodin valmistuessa 2021 vakiutuisen henkilöstön tarve kasvaa 1-2 opettajalla ja 1 lastenhoitajalla nykyiset työsuhheet huomioiden. Mikäli vuonna 2020 varhaiskasvatuksen paikat eivät riitä kysytään, on mahdollista, että joudutaan kesken vuoden esittämään lisämäärarahaa ko. työsuhteisiin, sijoittaen ne aluksi muihin päiväkotelihin tilapäisiin ryhmii/laajennuksiin. Pedagogisen apulaisjohtajan vakituisen työsuhteen sijaan otettiin käyttöön päiväkodin apulaisjohtajan kokoaikeinen työsuhde ensin määräaikaisesti, vuodeksi. Tavoitteena oli lisätä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstöjohtamiseen aikaa päiväkodin johtajalle, jonka päteettäviin ne kuuluvat. Kokeilu on käynnissä päiväkodin johtaja Tuija Kuhun alueella, johon kuuluu Leikarin, Löytöretken ja Kinkomaan päiväkoti, 1 ryhmäperhepäiväkoti, 2 perhepäivähoitajaa ja avoin varhaiskasvatus (lastenkerhot ja avoin päiväkoti). Työnjakoa arvioidaan keväällä 2021 ja sen perusteella ratkaistaan apulaisjohtajan nimike ja työtehtävät pysyvämmin. Mikäli malli on toimiva, kehitetään apulaisjohtajuutta toisellakin alueella samaan suuntaan. Talousarviossa olleista neljän varahenkilön vakituisesta työsuhdesta otettiin käyttöön kaksi, koska jouduttiin palkkaamaan myös määräaikaisia työntekijöitä tilapäisiin ryhmiin. Varahenkilöt ovat olleet täysin työllistettyjä. Toiset kaksi vakituita varahoitoajaa palkataan kun talousarvion määrärahat sen mahdollistavat, koska varhaiskasvatuksen opettajien sak-ajan järjestämiseen nykyinen varahoitojaresurssi ei riitä. Työllistämistuella pystytettiin palkkaamaan riittävästi määräaikaisia avustajia päiväkoteihin. ### 3.4.2 Perusopetus Budgettirahoitteinen \| Talousarvio \| Tammumuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|----------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 200 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| \| 320 PERUSOPETUS \| \| \| \| \| Toimintatalotulot \| 313 000 \| 0 \| 379 206,81 \| -66 206,81 \| \| Toimintamenot \| -11 761 580 \| 0 \| -11 386 410,48 \| -375 169,52 \| \| Toimintakate (Netto) \| -11 448 580 \| 0 \| -11 007 203,67 \| -441 376,33 \| \| Suunnitelmapoistot \| -96 510 \| 0 \| -82 936,32 \| -13 573,68 \| \| Laskennalliset menot \| -362 440 \| 0 \| -377 881,18 \| 15 441,18 \| Toiminta-ajatus Perusopetus on oppilaan perusoikeus. Perusopetuksen tavoitteina opetus- ja kasvatusstehtävän näkökulmasta ovat tukea oppilaan monipuolista osaamista, positiivisen identiteetin kehittymistä sekä kasvua yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetuksessa tuetaan oppilaan kykyä kohdata erilaisia muutoksia, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta ja osaa murroksessa olevan yhteiskunnan rakentamiseen. Perusopetuksen oppilas saa valmiuksia tasa-arvon, yhdenvertaisuuden sekä oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Oppilaiden osallisuus, osaaminen sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat perusopetuksen perustehtävä. Palvelusuunnitelma Muuramen opetuksen ja kasvatuspalveluissa suunniteltiin loppuvuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana Muuramen kuntastrategiasta johdetut opetuksen ja kasvatuksen strategiset painopistealueet. Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnalle esiteltiin toimintaa vuosien 2020-23 aikana ohjaavat painopistealueet ja niihin liittyvät suunnitelmat sekä vastuunjako 19.12.2019. Opetuksen tuen palveluiden kehittäminen, organisoituminen sekä oppilaiden tarpeet entistä paremmin huomiointa kohdentaminen oli kokonaiskehittämisen ohella palveluiden painopisteenä. Kolmas keskeinen osa-alue perusopetuksen toiminnassa oli palvelutoiminnan kehittäminen ja valmistautuminen kohti uudenlaista, valmistuvaa palvelukokonaisuutta. Vuoden 2020 aikana etenivät omissa aikatauluissaan koulu- ja päiväkoti-investoinnit Mäkelännäellä, Kinkomaalla sekä Isolahdessa. Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on varmistaa kaikille perusopetuksen oppilaille fyysiset olosuhteet, joissa opetus voidaan järjestää turvallisesti ja laadukkaasti. Pidemmän aikavälin tavoitteena on muodostaa alueellisia keskittymiä, joissa kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan mm. varhaiskasvatus-, perusopetus-, sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Opetuksen järjestämisen näkökulmasta tärkeimpiä painopistealueita ovat uuden Opetussuunnitelman mukaisten oppimisen ja arviointin käytänteiden vakiinnuttaminen, sekä tvt –oppimisen ja Liikkuva koulu –ideologian vahvistaminen. Resursoinnin näkökulmasta perusopetuksen perustehtävän toteuttamista mahdollistetaan panostuksilla opetusryhmien koon pitämiseksi kohtuullisena, sekä vahvistamalla opetuksen tukipalveluiden roolia ja volyymia. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Perusopetuksen oppilas saa tarpeidensa ja osaamistasonsa mukaista opetusta. \| Perusopetuksen opetusryhmien keskimääräinen koko on alle 18,5 oppilasta/op.ryhmä. Vuonna 2019 ei toteutunut. 19,1 opp./op. ryhmä. \| Panostetaan tuntikehyksen ja opetushenkilöstön määrään. Toteutui. 18,4 opp./opetusryhmä \| \| Tuotantotavoitteet Opetushenkilöstön työhyvinvointi ja jaksaaminen mahdollistavat laadukkaan ja kustannustehokkaan opetuksen järjestämisen. \| Henkilöstölle tehdään työhyvinvointikysely, sekä kyselyn perusteella toteutettava toimenpideohjelma (joka toinen vuosi). v. 2019 henkilöstölle toteutettiin Vaarojen ja riskien arviointi henkilökohtaisena kyselynä (TTL10§). \| Työhyvinvointikyselyä ei pandemian vuoksi tehty. Opetushenkilöstön jaksamista ja tuen tarpeita kartoitettiin kyselyllä koronan aiheuttamien haittojen vuoksi. Oppilaille ja huoltajille toteutettiin kysely koronan vaikutuksista \| ### Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---\|-------\|-------\|-------\| \| Oppilasmäärä luokat 1-6 luokat 7-9 (YPR) Yhteensä \| 985 466 (14) 1451 \| 985 466 (14) 1451 \| 999 475 (13) 1474 \| \| Kokonaiskustannukset euroa/oppilas \| 7860 \| 7895 \| 7720 \| ### Talousarvion toteutuminen Perusopetuksen järjestämisen painopisteitä vuonna 2020 olivat hyvinvoinnin tukeminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja yhdessä tekeminen, luovan ja rohkean kokeilukulttuurin tukeminen, luottamuksen ja yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken, henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen sekä rakenteiden kehittäminen mm. oppimisen tuen järjestämiseen. Keväällä 2020 alkaneen koronapandemian vaikutukset toimintaympäristöön olivat täysin poikkeukselliset. Yllä kuvattuna tavoitteita edistettiin siinä mittakaavassa, joka oli poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollista. Merkittävin edistyks nälät osin oli oppimisen tuen tarpeiden koonti, sekä niiden suhtautuminen resursseihin. Myös oppimisen tuen rakenteita uudistettiin selvitysten pohjalta, esimerkiksi piirryhmien toimintaa selkeytettiin ja lisättiin. Kevään 2020 aikana suunniteltiin ja toteutettiin laajamittainen opetuksen siirto lähiopetuksesta etäopetukseseen. Muutaman päivän yhteisen valmennuksen aikana henkilöstö pererhyi ja otti haltuun opetuksen tavalla, jollaista ei ole aiemmin koettu. Muuramessa päätettiin pyrkiä pitämään opetuksen vaatimustaso sekä oppisisällöt mahdollisimman lähellä normioloja. Myös muiden oppilaan koulupäivän tärkeiden osa-alueiden, kuten kouluruokailun osalta ei laskettu vaatimustasoa. Oppilaille valmistettiin päiväkohtaisten annokset, jotka jaettiin kouluilta. Oppilaiden, huoltajien sekä henkilöstön tiedottamiseen pyrittiin panostamaan, kaikille edellä mainituille tehtiin välillä sähköinen kysely, jonka pohjalta toimintaa kehitettiin. Vuoden 2020 aikana jatkettiin opetushenkilöstön digivalmiuksien ja tvt -opetuksen kehittämistä mm. erilaisten hankkeiden tuen ja rahoitukseen avulla. Opetuksessa otettiin digitalisia oppimisympäristöjä edelleen aiempaa laajemmin käyttöön. Perusopetuksen 4- ja 7 -vuosiluokkien oppilaille hankittiin Chromebook -laitteet suunnitelman mukaisesti, jolloin vuoden 2021 toteutettavien hankintojen jälkeen kaikilla Muuramen perusopetuksen 4.-7. -luokan oppilailla on käytössään henkilökohtainen Chromebook -laitte sähköisen oppimisen ja -opetusmateriaalin hyödyntämiseen. Kokonaisuutena arvioden Muuramessa selvyydyttiin poikkeuksellisesta vuodesta opetuksen osalta hyvin. Henkilöstö sekä esimiehet sitoutuivat sovittuihin asioihin, ja osoittivat jouduvuutta, kun sitä tarvittiin. Koulukohtaiset toimintakertomukset vuodesta 2020 Kinkomaan ja Isolahden koulut Isolahden koululla oli oppilaita vuoden 2020 lopussa 54. Päiväkodin ja koulun uudisosan rakennustyöt ovat loppusuoralla ja kalustuksen kilpailutus on aloitettu. Kinkomaalla oli oppilaita 202 vuoden 2020 lopussa, ja myös Kinkomaalla koulun laajennustyö on edennyt työmaan sisätöihin. Tieto- ja viestintäteknologian hankkeet ovat edenneet ja koulujen 4. ja 5. luokkalaisilla on nyt käytössään henkilökohtaiset chromebook -laitteet. Perusopetuksen painopistealueista on erityisesti panostettu luovan ja rohkean kokelukulttuurin edistämiseen sekä rakenteiden kehittämiseen. Kouluilla on mm. otettu käyttöön opettajien tiimityöskentelyä uusilla tavoilla. Luokkien opetuksessa on panostettu myös tunnetaitomateriaalien hyödyntämiseen. Covid -19 -tilanne on haastanut kovasti. Keväällä 2020 koulut olivat etäopetuksessa 18.3.-13.5. ja syksylläkin oli karanteeneista johtuvia etäopetustilanteita. Koulujen yhteisöllisyys on kärstinyt, kun esimerkiksi perinteisiä tapahtumia, retkiä, juhlia ja kokoontumisia ei ole voitu järjestää kuin vain etänä. Kinkomaan ja Isolahden koulujen koulujen osalta TA2020 saatiiin vietyä läpi 70 610 e pienemmillä kokonaiskustannuksilla kuin oli vuodelle budjetoitu. TA2020 toteutumisprosentti oli 95,5. Mäkelänmäen koulu 1. Henkilöstömenot: - Tilinpäätöksen mukaan budjetoitua rahaa jää käyttämättä yli 100 000 €. Sijaisten palkkoihin varatut rahat kuluvat suunnitellusti. 2. Aineet, tarvikkeet ja tavarat: - Tilinpäätöksen mukaan rahaa jää käyttämättä n. 8000 €. Vallitsevista olosuhteista johtuen joitakin suunniteltuja hankintoja jää loppuvuodesta tekemättä. 3. Kokonaistoteuma: - Talousarvion menokehys alittui selvästi, toteutumisprosentin ollessa n. 94 %. - Koronatilanteen vuoksi joistakin toiminnnoista tuli säästöä, esimerkiksi ruokamenot. 4. YPR-opetuksen ja Niittyahan koulun kokonaistoteuma oli myös alijäämäinen. Lautakunnan asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Esimerkiksi ryhmäkoot olivat mallilliset ja sen vuoksi toiminta pystyttiin mitoittamaan hyvin annettuun kokonaisuuteen. Nisulanmäen koulu Kaikki päätötodistuksen keväällä 2020 saaneet oppilaat saivat opiskelupaikan toiselta astelta. Koulun etäopetusajana keväällä 2020 opetus sujui erittäin hyvin siihen nähten, että tilanne oli kaikille uusi. 7.-luokkalaisilla oli henkilökohdaiset laitteet käytössä. 8.- ja 9.-luokkalaisille jaettiin lainaksi koulun laitteita. Kaikkiin oppilaisiin saatii yhteyts. Perusopetuksen yhteiset ohjeet ja menettelytavat helpottivat opettajien ja oppilaiden työskentelyä sekä vanhempien osuutta koulutyön järjestelyissä kotona. Kouluruuan järjestäminen oli suuri asia monissa perheissä. Syyslukukaudella 2020 ei Nisulanmäen koulussa etäopetuksessa ollut kuin yksittäisiä oppilaita. 7.- ja 8.-luokkalaisilla Chromebookit ovat aktiivisessa käytössä. Seitsemässä oppiaineessa opiskeltiin sähköisen oppimateriaalin avulla. Koronapandemia on haastanut Liikkuva koulu –tapahtumien ja välituntitoiminnan järjestämistä, koska eri luokkien oppilaita ei tule laittaa samaan ryhmään. Joitakin ulkoaktiviteetteja on ollut. Toisaalta kaikki pidemmät välitunnit ovat olleet ulkovälitunteja syyslukukaudella 2020, mikä on lisännyt fyysisistä aktiivisuutta. Palveluja ja tarvikkeita hankittiin vähemmän kuin oli suunniteltu, koska etäopetusajana esimerkiksi kotitalouden tai käsityön tarvikkeita ei kulunut. Koulutukset ovat siirtyneet verkkoon, joten esimerkiksi matkakuluja ei synny. Oppilasryhmät Nisulanmäen yläkoululla ovat olleet 10-21 oppilasta, keskimäärin 18,3 oppilasta / perusopetusryhmä. Henkilöstö on ollut kovilla muutosten ja uusien käytänteiden kanssa. Koronan vaikutukset näkyvät myös oppilaiden lisääntyneenä pahoinvointina. Jo 2019 aloitettiin koko henkilöstön kanssa kehittämään koulun ilmapiirriä ja toimintaa. Tämä tuotti hyviä tuloksia. Nisulanmäen koulun talous toteutui suunnitellusti, kokonaiskustannukset alittuivat talousarvioon verrattuna 0,9 prosenttia. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Budjettirahoitteenen Toiminta-ajatus Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä, sekä tarjota lapselle monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun toimintaan ammattitaitoiseen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnalla tuetaan huoltajien työssäkäyntiä järjestämällä koululaiselle turvallinen ja valvottu ympäristö koulupäivän jälkeen. Aamu- ja iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin ja toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnalla on oma erityisluonteensa, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja sijoittuu lasten vapaa-aikaan. Mikäli kunta järjestää perusopetuslain mukaista toimintaa, tulee toiminta järjestää aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Kunta voi hakea toimintaan valtionosuutta. Palvelusuunnitelma Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kunnan päätämässä laajuudessa ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille, sekä oppilaille joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä kodin, koulun ja monialaisen verkoston kanssa. Toiminnalle ominaista on monipuolisuus, vapaaehtoisuus ja tarvelähtöisyys. Toimintaa järjestetään koulujen tiloissa. Tiloja suunniteltaessa huomiota kiinnitetään tilojen turvallisuuteen ja niiden soveltuvuuteen aamu- ja iltapäivätoiminnan erityispiirteet huomioiden. Aamutoimintaa pyritään järjestämään tarvittaessa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kehitysvammalain mukainen kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Kehitysvammaisten koululaisten loma-aikojen hoito järjestetään opetuspalveluiden henkilöstön toimesta. Loma-aikoina toiminnan kustannuksista vastaa vammaispalvelut. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| Huoltajien ja lasten palaute toiminnasta. \| Monipuolisen ja laadukkaan toiminnan tarjoaminen, asiakaskysely Toteutui Päätöksenteon nopeus toimintaan haettaessa Kaikki toimintaan hake neet saivat paikan \| \| Lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen \| Kaikki oppilaat päasevät mukaan iltapäivätoimintaan, mikäli perheessä tarve. \| Osaava ja motivoitunut henkilökunta Koulutukset toteutuivat päösin Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen Toteutui \| \| Iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen \| Työntekijöiden säennöllinen koulutus \| \| \| Tuotantotavoitteet \| Viestintäkanavien kehittäminen perheiden ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kesken \| \| \| Taloudelliset ja tehokkaat rakenteet sekä toimintamallit \| Ohjaajien osaamista ja koulutusta hyödynnetään ryhmiä muodostaessa, jolloin oppilas saa mahdollisimman ammattitaitoisen tuen \| Koulunkäynnin- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työnkierro työpisteiden välillä Toteutui \| \| Sähköisten palveluiden kehittäminen \| Sähköisten palveluiden käyttäjäprosentti/kokonaisasiakasmäärä \| Sähköinen hakeminen iltapäivätoimintaan Toteutui Sähköinen päätöksenteko Toteutui \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------\|-------\|-------\|-------\| \| Osallistujien määrä (keskimäärin/ kk) \| \| \| \| \| – kokoaikaiset \| 160 \| 160 \| 132 \| \| – osa-aikaiset \| 90 \| 90 \| 79 \| \| – YPR \| 58 \| 58 \| 42 \| \| Toimintaan osallistuvien oppilaiden %-osuus ikäluokista \| \| \| \| \| – 1. lk \| 60 \| 60 \| 46 \| \| – 2. lk \| 40 \| 40 \| 21 \| \| – YPR \| 100 \| 100 \| 80 \| \| Nettokustannukset (euroa/ osallistuja) \| 1980 \| 2260 \| 2370 \| \| Bruttokustannukset (euroa/ osallistuja) \| 2900 \| 3080 \| 3390 \| Talousarvion toteutuminen Iltapäivätoimintaa järjestettiin suunnitelman mukaisesti kaikissa Muuramen alakouluissa. Aamu- ja toimintaa järjestettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa keväällä Leikarissa ja syksyllä Kinkomaan koulussa. Keväällä koronan aiheuttaman palveluiden supistamisen vuoksi iltapäivätoimintaa järjestettiin vain niille koululaisille, jotka tarvitsevat toimintaa vanhempien työssäkäyynnin vuoksi. Tästä syystä talousarvioon suunnitellut kustannukset jäivät toteutumatta mm. koulutusten ja elintarvikkeiden osalta. Myös toiminnasta saatavat maksutulot jäivät arvioitua pienemmiksi. Kesällä palveluiden avauduttua toteutettiin koululaisten kesätoimintaa Kinkomaalla ja Mäkelänmäellä. YPR:ssä opiskelevien oppilaiden loma-aikojen hoito toteutui myös suunnitellusti. Lukuvuoden 2020-2021 käynnistyessä iltapäivätoiminnan lapsimäärät Kinkomaalla ja Leikarissa olivat suuremmat kuin koskaan aiempana vuosina. 3.4.3 Muuramen lukio/toisen asteen koulutus Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Taemuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 98 520 \| 0 \| 60 137,61 \| 38 382,39 \| \| -1 489 910 \| 0 \| -1 459 450,24 \| -30 459,76 \| \| -1 391 390 \| 0 \| -1 399 312,63 \| 7 922,63 \| \| -10 540 \| 0 \| -9 711,94 \| -828,06 \| \| -87 630 \| 0 \| -95 691,04 \| 8 061,04 \| Toiminta-ajatus Muuramen lukio on oppimiskeskus, joka antaa nuorelle hyvän yleissivistyksen sekä tukee oman persoonaalisuuden ja elämänhallinnan taitojen kehittymistä. Lisäksi se innostaa jatko-opintoihin ja luo niiden edellyttämät opiskeluvalmiudet. Lukio-opetuksessa korostetaan aktiivisen nuoren ja kansalaisen kehittymistä. Tätä tuetaan parhaiten ottamalla opiskelijoita laajasti mukaan lukion toimintaan aina suunnittelusta (opettajainkokoukset, kehitysaloitteet, vanhempainkerho) toteutukseen (oppilaskunta, tutortoiminta, lukion juhlien järjestämisvastuu). Tätä ajattelumallia kutsutaan opiskelijalähtöisyydeksi (asiakaskeskeisyys), jonka tarkoituksena on kehittää opiskelijajohtajuutta ja sitoutuneisuutta oppilaatokseen. Konseptia tuetaan runsaalla positiivisella viestinnällä sidosryhmiihin ja yhteisön jäseniin. Palvelusuunnitelma Lukio-opetuksen yhteistyötä muiden ydinprosessien kanssa kehitetään ja lisätään palveluiden kustannusvaikuttauuden parantamiseksi. Tavoitteena on nuorten tasapainoisen kasvun turvaaminen. Opiskelijoiden osallisuutta tuetaan ja syrjäytymistä ehkäistään tiiviillä yhteistyöllä (opiskeluhuoltoryhmä) sosiaalitoimen, kouluterveydenhoidon ja koulupsykologin avulla. Opiskelijoille tarjotaan fyysisesti ja henkisesti turvallinen ympäristö. Avoimuutta ja luotettavuutta parannetaan tiedottamista ja viestintää kehittämällä. Lukion taloutta vahvisti runsas opiskelijamäärä (224) lukuvuonna 2019-20. Opiskelijamäärän kasvu kasvatti luonnollisesti tiettyjä käyttötalousmenoja (ruoka, materiaalit, kuljetuskustannukset, palvelut) Lukion tuloissa ja menoissa näkyi FinEduAI tekoäly-, Liikkuvaa oppilaitos- sekä Future Makers -hankkeiden vaikutus vuoden 2020 loppuun saakka. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Tulevaisuuden taidot ja yritteliäs kokeilukulttuuri (21st century skills) \| Pedagogiset kokeilut (lukumäärä) ja yrittäjämäinen toimintakulttuuri (kurssien, hankkeiden, sidosryhmien/kontaktien määrät) \| Pedagogiset kokeilut (29) Yrittäjyyskurssit YR1 ja YR2 pidetty lukiolaisille. Vuoden Liikkuvaa opiskelua oppilaitos 2020 palkinto 4000 €. Työosuuksunkunta Kisälli toimii. Verkostoituminen Osallistumiskerrat hankkeissa (33) \| \| Kehittyminen jatkuvan oppimisprosessin kautta (kestävän kehityksen sertifikaatti) \| Tiimien kehittämistavoitteet lukukausittain ja toteumat \| Sertifikaatin auditointi keväällä 2020 hyväksyttyin (Okka säätiö). Tiimien vuosittainen kehitystyö \| \| Aktiivinen opiskelijatoiminta \| Opiskelijoiden tekemät aloitteet \| Opiskelija-aloitteet (9) \| \| Yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen \| Opiskelijat mukana opettajinkokouksissa, tilimeissä ja toiminnassa (tutor, opiskelijakunta, kekettäjät, yr-opiskelijat) \| Opettajinkokoukset ja palaverit, joissa opiskelijoita mukana. Kekettäjien ja yr-opiskelijoiden, tutorien/opiskelijakunnan projektit \| \| Kummiyritystoiminnan jatkaminen \| Vierailijat lukiolla (määrät) \| Koulu- ja sidosryhmien vierailut (115), työelämäkontaktit (61) \| \| \| Kisällin liikevaihto/työtunnit \| Kisällin liikevaihto 8803 € ja palkat opiskelijoille 6559 €, tulos -1059 € \| \| \| Kummiyritykset (nimet/lukumäärä) ja Muuramen Yrittäjät \| Kummiyritysvierailut/kummyrittäjät 6 kpl (Aiwo Digital Oy, Shell Muurame, Method Putkisto, Attendo Rantalan Hoivakoti, Alivekeskus ja John Crane Safematic. \| \| \| Nuori Yrittäjyys ry \| Muuramen Yrittäjien asiantuntijajäsen. Nuori Yrittäjyys hallituksen jäsenyyss. \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---\|-------\|-------\|-------\| \| Opiskelijamäärä \| 229 \| 215 \| 224 \| \| Tuntikehys \| 316 sisältää lukiokertoimen 1,1 \| 316 sisältää lukiokertoimen 1,1 \| 320 sisältää lukiokertoimen 1,1 \| Talousarvion toteutuminen Lukion opiskelijamäärä on lukuvuonna 2020 suuri. Lukion aloitti 68 opiskelijaa ja lukiolaisia on kaikkiaan 224. Määrä on tilojen kannalta maksimissaan, koska lukiorakennus on suunniteltu 210 opiskelijalle. Lukuvuoden 2020 aikana kaikki ylioppilaskokeet ja lähes lukion kurssikokeet tehtiin sähköisesti ja digitaalisesti. Valtiovallan toimet LUMA -aineiden (matematiikka, fysiikka, kemia) vankistamiseksi näkyi lukiossa. Pitkää matematiikkaa, pitkää fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa valittiin runsaasti jatko-opintoon vuoksi. Tämä asetti suuria paineita tuntekehykseen, koska mm. pitkän matematiikan kursseja on 14, jotka oli jaettava puoliksi, koska valintoja oli yli 50. Sama koski fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa, joissa demoja ja laborointeja ei pystytä tekemään yli 25 hengen ryhmissä. Tämä on hyvä pitää mielessä myös tulevaisuudessa. Pitkittynyt koronapandemia lisäsi myös lukiolla henkilökunnan poissaoloja. Kevällä ja etenkin syksyllä oli pitkiäkin yhtäjaksoisia sairauspoissaoloja, joka rasitti henkilöstökuluja. Muuten pysyimme henkilöstökuluissa lähes budjetoidussa. Tehokkuutta ja tuottavuutta nosti tuntekehysen pysyminen 320 tunnissa, vaikka lukiolaisia oli enemmän kuin edellisinä lukuvuosina. Lukion vahva hanketoiminta jatkui edelleen sillä FinEduAI tekoäly -hanke sai rahoitusta Opetushallituksesta 131 000 € vuosille 2018-2020. Lisäksi saimme LiikkuvaLukio hankkeeseen 9 000 euroa aluehallintovirastolta sekä Future Makers kansainvälisyysprojektiin Cimolta 34 334 € yhdessä hollantilaisen kumppanimme kanssa. Huomioitavaa on myös Opetus- ja kulttuuriministeriön lukiolle myönnetä Vuoden liikkuva opiskelu oppilaitos 2020 palkinto 4000 €. 3.4.4 Liikkuva Muurame LIIKUNTAPALVELUT Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Tammutotokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|---------------\|-----------\|-----------\| \| 251 200 \| 0 \| 279 909,64 \| -28 709,64 \| \| -1 613 610 \| 0 \| -1 475 923,77 \| -137 686,23 \| \| -1 362 410 \| 0 \| -1 196 014,13 \| -166 395,87 \| \| -161 970 \| 0 \| -144 728,00 \| -17 242,00 \| \| -21 640 \| 0 \| -22 493,22 \| 853,22 \| Toiminta-ajatus Kunnallisen liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset seuratoiminnalle ja kuntalaisten omaentoiselle liikunnalle, järjestää liikunta-toimintaa sellaisille ryhmille, jotka jäävät järjestöjen ohjatun toiminnan ulkopuolelle sekä aktivoida kuntalaiset ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Tavoitteena on tehokas ennaltaehkäisy ja kuntalaisten hyvinvoinnin sekä elämänlaadun edistäminen. Palvelusuunnitelma Luodaan olosuhteet ja aktivoidaan kuntalaiset harrastamaan liikuntaa vähintään terveysliikunnan tasolla, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäisten sairauksia. Palveluiden kehittämisellä ja saatavuudella kuntalaisia kannustetaan aktiiviseen ja omatoimiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Liikkuva Muurame -toimintaa toteutetaan eri palvelualueiden kanssa läpileikkaavana teemana yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Urheiluseuratyötä tuetaan avustuksin ja yhteistyöprojektein sekä tarjoamalla liikuntapaikat (poislukien uimahalli ja kuntosalit) maksutta muuramelaisen järjestöjen junioreiden (alle 18-v.) ja avustuksella tuettuna aikuisryhmien käyttöön. Uimahalli-kuntosalilla järjestetään lasten uimakouluja, alaluokkien oppilaiden ja esikoululaisten uimaopetusta sekä aikuisten vesiliikunta- ja kuntosaliryhmien ohjausta. Palvelutarjontaa sekä -aikoja kehitetään resurssien puitteissa. Asiakaspalvelua on kehitetty aloittamalla 2018 pienimuotoinen kahviotoiminta uimahalli-kuntosalin tiloissa. Toimintaa jatketaan omana palveluna. Liikuntapaikkojen ja -reittien olosuhteita kehitetään sekä liikuntatilojen kalusteita ja välineitä uusitaan siten, että varmistetaan turvallinen harrastaminen. Lisääntyneiden liikuntapaikkojen sekä puistojen ja yleisten alueiden kunnossapidon sekä kuntalaisten palvelun laadun varmistamiseksi työllistetään määräaikaisia työntekijöitä talousarviomäärärahojen puitteissa. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Järjestetään toimintasuunnitelman mukaisesti esiopetuksen ja alakoulujen oppilaiden uinninopetus \| Kuudesluokkalaisista oppilaita 100 % suorittaa hyväksytysti pohjoismaiden uimataitotestin. Kaikki esiopetuksen lapset ja alakoulujen oppilaat pääsevät osalliseksi järjestelmällisestä uinninopetuksesta \| Opetuksen järjestäminen yhteistyössä koulujen kanssa. Kaikkien oppilaiden keskiarvo oli 92,3%. Esiopetuksen ja alakoulujen järjestelmällinen uinninopetus on toteutunut \| \| Järjestetään työikäisille ja senioreille toimintakykyä kehittävää ja hyvinvointia edistävää ohjattua toimintaa \| Mitoitetaan ryhmiä määräsit en, että mahdollisimman moni halukas mahtuu mukaan toimintaan \| Ohjausryhmien toteutus kärsi Koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista toiminnan keskeytyksillä. Lasten uimakouluja ei pystytty epidemiarojusten vuoksi toteutta maan. Tiedotuksen päähuomio kohdentui epidemian aiheuttamiin muutoksiin. Henkilöstöä on täyden nyskoulutettu monipuolisen ja laadukkaan palvelutarjonnan varmistamiseksi \| \| Tuotantotavoitteet Riittävät ja monipuoliset liikuntapaikat ja liikuntaharrastusmahdollisuudet, mukaan lukien ulkoilureitit, kevyenliikenteen väylät ja puistoalueet. Huomioidaan liikuntaesteettömyys. \| Isolahden lähiliikuntapai kan 2. vaihe, Leikarin lähiliikuntapaikka, Saarenlahden venelaituri ja Muuramejoen matonpesupaikka. Käynnistetään liikuntapuiston alueen kehittämissuunnitelman toteutus \| Isolahden lähiliikuntapai kan 2. vaihe, Leikarin lähiliikuntapaikka, Saarenlahden venelaituri, Muuramejoen matonpesupaikka sekä Nisulanmäen kentän valaistuksen uusiminen toteutuvat tavoitteiden mukaisesti. Liikuntapuistoalueen yleissuunnitelma valmis tui. \| ### Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------\|---------\|---------\|---------\| \| Uimahallikävijät \| 36 417 \| 39 000 \| 30 420 \| \| Uimahallin nettomenot euroa/kävijä \| 12,20 \| 11,34 \| 14,18 \| \| Kuntosalikävijät \| 20 414 \| 21000 \| 12 610 \| \| Kuntosalin nettomenot euroa/kävijä \| + 1,72 \| + 1,22 \| + 2,76 \| \| Seniorikorttien määrä \| 239 \| 200 \| 137 \| \| Avustusta saaneiden seurojen jäsenmäärä \| 2150 \| 3600 \| 3441 \| \| Liikuntapalveluiden käyttömenot €/asukas \| 84,83 \| 92,00 \| 85,58 \| ### Talousarvion toteutuminen Uimahalli-kuntosalin palvelurakennetta ja -tarjontaa on kehitetty Liikkuva Muurame strategian mukaisesti. Tavoitteena on yhä useamman eri-ikäisen muuramelaisen hyvinvoinnin edistäminen uimahalli-kuntosalin palveluja sekä muita sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja hyödyntäen. Uimahalli-kuntosalin kassa- ja kahviopalvelut on tuotettu omana palveluna. Uimahallin sekä kuntosalin kävijämäärätavoitteista jäätiin koronaepidemian aiheuttamien sulkuaiheen ja rajoitusten vuoksi. 65-vuotiaille muuramelaisille otettiin v.2017 alussa käyttöön uimahalli-kuntosalii oikeuttava seniorikortti, jolla kannustetaan senioreita omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Kortin käyttäjämäärä on lisääntynyt vuosittain, poikkeuksena "koronavuosi" 2020; 2017/151 hlöä, 2018/194 hlöä, 2019/239 hlöä ja 2020/137 hlöä. Ohjattujen liikuntaryhmien järjestämistä rajoitti vuoden aikana toteutetut koronaepidemiaraajoitukset. Aikuisten ryhmähajoukset jouduttiin keskeyttämään sekä keväällä että syysjaksolla. Riskiryhmien, muistisairaiden ja K 75, toimintaa ei epidemian vuoksi järjestetty ollenkaan. Myöskään lasten uimakoulua ei pystytty järjestämään lainkaan kesällä 2020. Jatkettiin edelleen Liikkuva Muurame -toiminnan sisälöiden kehittämistä yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa kattaaan koko muuramelaisen asukkaan elämänkaaren. Tavoitteellinen Liikkuva Muurame -toiminta toteutuu varhaiskasvatuksisästä senioreihin asti. Kaikkissa eri ikäryhmien Liikkuva Muurame -toiminnoissa on oma ohjausryhmä, joka ohjaa kehitystyötä. Kaikkien toimintojen osalta ison toiminnallisen vajauksen aiheuttivat Koronaepidemian esteet järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksessa kehittämistyötä toteutetaan valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuun -ohjelman askeleilla. Opetus- ja liikuntapalveluiden yhteistyönä toteutetaan kaikkia perusopetusikäisiä aktivoivaa Liikkuva koulu -toimintaa. Valtakunnallisen hankerahoituksen päättyttyä kevätkuukauteen 2019, toteutusta jatketaan omana perustoimintana. Lukiossa kehittämistyötä tehdään Liikkuva opiskelu -sisällöillä. Muuramen lukion toiminta sai valtakunnallista kiitosta, kun se palkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja aluehallintoviraston toimesta Vuoden Liikkuva opiskelu -oppilaitoksena 2020. Aikuisten Liikkuva Muurame –toiminnan tärkeä yhteistyötaho on Hyvinvointi liikkelaitos, jonka kanssa rakennetaan ohjauspolkuja terveydenhuoltopalveluista liikunnan ohjauspalveluihin. Kehitystyötä edistetään vanhus- ja vammais- sekä liikuntapalveluiden yhteistyöllä. Uutena toimintamuotona käynnistettiin ulkoiluystävä-toiminta vapaaehtoisten koulutustilaisuuksilla. Käytännön toiminta on tavoitteena käynnistää Koronaepidemian taltuttamisen jälkeen. LIIKUNTAPAIKAT Toiminta-ajatus Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan tehtävä on järjestää mahdollisimman hyvät edellytykset urheilun ja liikunnan harjoittamiseen sekä kilpaurheilijoille että muille liikunnan harrastajille. Toiminnan tuloksena ihmisten terveys ja työkyky säilyy ja kohenee. Palvelusuunnitelma Toiminta keskittyy suuren yleisön, koululaisten ja aktiivisten urheilijoiden liikuntamahdollisuuksien ylläpitoon ja liikuntapaikkojen hoitoon. - Urheilukenttien ja muiden liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito - Uimarantojen pitäminen viihtyisänä ja puhtaina - Uimarantojen tason tulee täyttää terveysviranomaisten vaatimukset - Muuramessa ei ole EU-uimarantoja - Kesäaikana ulkoilureitit palvelevat lenkkeilijöitä ja talvisin suurin osa reiteistä toimii latupohjina. Keskeisimmät reitit on valaistu. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Edellytysten luominen erilaisille liikunnan harrastajille \| Erilaisten liikunta- ja harrastus-paikkojen määrä \| Liikuntapaikat lisääntyivät/paranivat: Isolahden lähiliikuntapaikan 2. vaihe, Leikarin lähiliikuntapaikka sekä Nisulanmäen kentän valaistuksen uusiminen toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Liikuntapuistoalueen yleissuunnitelma valmistui. \| \| Tuottavuustavoitteet Liikuntapaikkojen hoitotason säilyttäminen kohtuulisena. \| Asiakaspalautteen kerääminen. \| Tavoite toteutui. \| ### Tunnusluvut \| Liikuntapaikat \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Kentät \| \| \| \| \| Urheilukenttä \| 2 \| 2 \| 2 \| \| Jalkapallokenttä (tekonurmi) \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Jääkiekkokaukalo \| 5 \| 5 \| 5 \| \| Tenniskenttä \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Luistelukenttä \| 5 \| 5 \| 5 \| \| Pienluistelualueita \| 7 \| 7 \| 7 \| \| Koripallokenttä (ulkona) \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Salibandykenttä (ulkona) \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Monitoimikenttä \| 4 \| 5 \| 5 \| \| Pieni paloilualue(tekonurmi) \| 2 \| 2 \| 2 \| \| Parkouralue \| 2 \| 3 \| 3 \| \| Ulkokuntosali \| 2 \| 3 \| 3 \| \| Urheilu- ja retkeilyalueet \| \| \| \| \| Valaistua latureittiä km \| 7 \| 7 \| 7 \| \| Muuta latua km \| 69 \| 69 \| 69 \| \| Yleinen uimaranta kpl \| 12 \| 12 \| 12 \| \| Venelaituri kpl \| 3 \| 3 \| 3 \| \| Venepaikka kpl yhteensä \| 82 \| 82 \| 82 \| \| Kylänlahti \| 20 \| 20 \| 20 \| \| Saarenlahti \| 32 \| 32 \| 32 \| \| Kinkomaa \| 30 \| 30 \| 30 \| \| Latukone kpl \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Latuhöylä kpl \| 2 \| 2 \| 2 \| ### Talousarvion toteutuminen Vuoden 2020 tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Liikuntapaikkoja hoidetaan pääsääntöisesti vain normaalityöaikana. Talvisin jäärakenttiä hoidossa on 1 henkilö myös ilta-sekä la/su-vuorossa. Muuratharjun ladut ajetaan lumiolosuhteiden salliessa sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Isolahden koulun lähiiliikuntapaikan 2-vuotinen kehittämisprojekti valmistui. Leikarin lähiiliikuntapaikka valmistui. Latukilometrien määrä säilyi ennallaan. Reitistöjen pohjia kunnostettiin ja tasattiin pienimuotoisesti. Venepaikkojen määrä säilyi nykyisellä tasolla sekä keskustan että Kinkomaan alueella. Liikuntapaikkojen hoitoon työllistettiin toimintakauden aikana korona-rajoitusten rajoissa työvoimaa sekä palkkatuella että muilla tukitoimilla kunnan työllistämisstrategian mukaisesti. PUISTOT Toiminta-ajatus Rakennetun ja luonnontilaisen ympäristön viihtyisyyden ja maisemakuvan ylläpitäminen. Palvelusuunnitelma Puistojen, puistometsien, kaduilla olevien kunnan omien bussipysäkkien, katujen liikennevirreän ja muiden yleisten alueiden ylläpitäminen ja kunnostaminen sekä hoitotason säilyttäminen kohtuullisella tasolla. Osa viheralueista niitetään kerran tai kahdesti kesässä ostopalveluna. - Kunnan leikkipuristojen ja välineistön ylläpitäminen vaatimusten edellyttämällä tasolla. Vesakoitumisen estäminen. - Muuramenjoen virkistysspolun ylläpitäminen. - Matonpesupaikkojen ylläpitäminen ja kunnostaminen. Keskustan merkittävät puistot pyritään hoitamaan hyvin. Keskustan merkittävimpien paikkojen viihtyisyyttä ja kauneutta lisätään kukka-asetelmilla, jotka istutetaan keväisin ja poistetaan talven ajaksi. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| Asiakaspalauteen kerääminen. \| Tavoite toteutui. \| \| Viihtyisä keskusta-alue \| \| \| \| Tuottavuustavoitteet \| Leikkikenttien määrä \| Leikkikentti määrä on pysynyt samana. Kosteikkopuistoalueen lopullinen valmistuminen lisää tarvetta työntekijämäärän kesääkaiselle lisäykselle lähivuosina \| \| Leikki-paikkojen kehittäminen \| Hoidettavien puistoalueiden määrä (ha) \| \| \| Keskusta-alueen kehittäminen \| \| \| Tunnusluvut \| Puistot \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------\|-------\|-------\|-------\| \| Puistoina hoidettavia alueita (ha), joista \| \| \| \| \| – hoidettavaa tiealuetta \| 3,1 \| 3,1 \| 3,1 \| \| – leikkattavaa nurmea \| 12,3 \| 12,3 \| 12,4 \| \| – niittoalueita \| 40 \| 40 \| 40 \| \| – puistometsää \| 150 \| 150 \| 150 \| \| Leikkikenttiä (kpl) \| 20 \| 20 \| 20 \| Talousarvion toteutuminen Olemassa olevia puistoalueita hoidettiin niittotyönä, siimaamalla ja leikkaamalla ruohoa tiealueilta ja nurmialueilta. Puistometsiä kunnostettiin poistamalla vesakkoa. Lisäksi hoidettiin koulujen, päiväkotien ja muiden kunnan kiinteistöjen pensasalueita. Vieraslajien torjunnassa pyritään esiintymien kurissapitämiseen. Matonpesupaikkoja kehitettiin Muuramejoen pesupaikan peruskorjauksella. Puistotoimen ja kunnossapidon tehtäviä vaikeutti merkittävästi koronaepidemian estämä määräaikaisen työntekijöiden työllistäminen kunnan työllistämisstrategian mukaisesti. Samoin jouduttiin luopumaan nuorten kesätöprojektin kautta suunnitelluista työllistämistä. Em. rajoutustoinenpiteteet näkyivät puistojen ja yleisten alueiden hoidon heikentyneenä laatutasona. Nurmialueiden ruohonleikkauutyöt hoidettiin omana työnä. Kerran tai kahdesti kesässä niitettävien alueiden hoito ja liikennevihreiden nurmikoiden leikkku ostettiin urakoitsijalta. Kunnan kokovuotinen puistotyöntekijä vastaa kunnan puistojen, kesäkukkaistutusten ja leikkikenttien hoistoa sekä rakennuttamis- ja suunnittelutehtävistä. Nämä puistotoimen kehittämiseen on saatu lisää suunnitelmallisuutta. 3.4.5 Joukkoliikenne Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Ta- muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|---------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 200 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| \| 415 JOUKKOLIIKENNE \| \| \| \| Toimintamenot -437 400 0 -409 230,15 -28 169,85 Toimintakate (Netto) -437 400 0 -409 230,15 -28 169,85 Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tehtävänä on järjestää kuntalaisille edulliset, tarkoituksenmukaiset kulkuyhteydet työ-, asiointi- ja vapaa-ajan liikenteessä. Muuramen kunta kuuluu 1.1.2012 toimintansa aloittaneeseen Jyväskylän seudulleen joukkoliikenneorganisaatioon ja osallistuu sen toimintaan. Kyseinen organisaatio toimii joukkoliikenteen järjestämisvastuussa seudulla. Lisäksi Muuramen kunnan alueella toimii arkipäivisin kunnan järjestämä Monipalveluliikenne, joka koostuu asiointiliikenteestä, koulu- ja sosiaalitoimen kuljetustehtävistä sekä kaikille avoimesta palveluliikenteestä. Monipalveluliikenne järjestetään kunnassa koulujen toiminta-aikeina, sekä kesäkuussa supistetuilla aikatauluilla. Palvelusuunnitelma Joukkoliikenteen palvelutarjonnan tavoitteena on käyttäjäkunnan laajentaminen sekä järkevän joukkoliikenneverkon toteuttaminen. Asiakaskunnan laajenemisen ja toimivan reitityksen kautta tavoitellaan mahdollisimman tehokkaasti ja tasapuolisesti rahoitettua joukkoliikennettä seudulla. Monipalveluliikenne on kaikille väestöryhmille tarkoitettua, erityisesti liikkumisrajoitteisille suunniteltua joukkoliikennettä. Talousarvion toteutuminen Joukkoliikenteen kustannukset (410.000 euroa) alitettuivat 6,4 prosenttia, eli 28.000 euroa talousarviosta. Toimintavuoden aikana kehitettiin joukkoliikennettä, esimerkiksi Monipalveluliu- kenteen toimintamallia ja reitistöä kehitettiin edelleen. 3.4.6 Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-----------\|-----------\| \| 137 800 \| 125 166,81 \| 12 633,19 \| Toimintamenot: -1 231 130 Toimintakate (Netto): -1 093 330 Suunnitelmapoistot: -4 350 Laskennalliset menot: -61 250 KULTTUURIPALVELUT \| Talousarvio \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-----------\|-----------\| \| 21 200 \| 13 227,76 \| 7 972,24 \| Toimintamenot: -222 530 Toimintakate (Netto): -201 330 Laskennalliset menot: -3 340 Toiminta-ajatus Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019). Kunnan tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen, edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa, edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa ja edistää kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa ja toteuttaa muita kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä toimia. Palvelusuunnitelma Palveluja tuotetaan itse tai yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa ja palveluvalikoimaa täydennetään ulkopuolisilta hankituilla kulttuuripalveluilla. Keskeiset kohderyhmät ovat lapset ja ikäihmiset. Opetus- ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä toteutettava, opetussuunnitelmaan sisältyvä Kulttuurikello – perusopetuksen taide- ja kulttuurikasvatusohjelma tavoittaa kaikki peruskoululaiset (noin 1450 oppilasta). Kulttuurikello pitää sisällään vuosittaiset koululaiskonsertit, museoretket ja luokkakohtaiset taidetyöpajat sekä kirjastokäytön opetuksen, eppujen elämyksellisen kirjastokäynnin ja Lukuliikkeen kirjailijavierailut. Yhdessä varhaiskasvatuspalveluiden kanssa toteutettava Kulttuurikaruselli pitää sisällään henkilökunnan koulutuksen lisäksi päivähoitolasten taidetyöpajatoimintaa vuosittain sovittavan painotuksen mukaisesti. Kulttuurikarusellin kulttuuritapahtumat ovat avoimia kaikille alle kouluikäisille. Ikäihmisten hyvinvointia ja viihtymistä tuetaan mm. järjestämällä Koskikodilla säännöllisiä, kaikille avoimia tilaisuuksia kuten yhteislauluhetkiä ja konsertteja, Kevät Polska-tapahtuma keväällä ja yhdessä vanhuspalveluiden kanssa vanhusten viikko syksyisin. Yhteistyössä kirjastopalveluiden kanssa toteutetaan Meidänkirjasto-konseptia, jossa kirjastoon kehitetään yhteisöllisyyttä, aktiivisuutta ja omaehtoisuutta tukevaa monipuolista ja erilaisia kohderyhmiä kiinnostavaa toimintaa. Kuntalaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa tuetaan myös avustuksilla, tiloilla, tiedottamisella ja yhteisiä tapahtumia järjestämällä. Kotiseututyössä keskitytetään historian tallentamiseen ja paikallisten järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi kuntajuhiin. Muuramesalin ohjelmisto tarjoaa laadukkaita teatteri-, tanssi- ja elokuvaesityksiä sekä konserteja kaiken ikäisille. Ohjelmatarjonnata täydentävät paikallisten järjestöjen ja harrastajien omaehtoiset ohjelmatoimutannot sekä ammattitaiteilijoiden, ohjelmatoimistojen ja taiteen oppilaitosten tuotannon. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Parantaa ihmisten elämänlaatua, tukee alueen luovuutta, edistää myönteistä sosiaalista ilmapiiriä, rakentaa yhteenkuuluvuutta ja paikallista identiteettiä. \| \| \| \| Tuotantotavoitteet Luo edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle. Edistää palvelujen saavutettavuutta ja lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. \| Kulttuuritoimijoiden tutkaminen Tapahtumien määrä ja monipuolisuus Kävijämäärä \| Avustukset Kulttuuritilat Tapahtumatuotanto Yhteistyö eri toimijoiden kanssa \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---\|-------\|-------\|-------\| \| Nettokustannukset euroa/asukas \| 15,5 \| 19,5 \| 15 \| \| Tilaisuudet \| 130 \| 80 \| 38 \| \| Kävijämäärät \| 9000 \| 8000 \| 4250 \| Talousarvion toteutuminen Korona vaikeutti kulttuuripalveluiden toimintaa hyvin suuressa määrin. Muuramesali oli suljettu suuren osan vuotta ja kokoontumisrajoitusten takia muitakin tilaisuuksia pystyttiin järjestämään rajallisesti. Kulttuurikellon ohjelmasta pystyttiin toteuttamaan suurin osa, Kulttuuriruksellista vain vähän. Koronarajoitukset vaikuttivat myös paikallisten kulttuurijärjestöjen toimintaan, mutta ei täysimääräisesti. Uusin muuramelainen kulttuuriyhdistyys Muuppera pystyi toteuttamaan ensimmäisen produktionsa Muuramesilassa rajoitetulla yleisöllä, Murmuu-teatteri joutui jättämään esityskautensa kesken. Lauluyhtye Toccanteren itsenäisyyspäivän konsertti toteutettiin striimattuna. TAITEEN PERUSOPETUS Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Taamutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KÄYTTÖTALOUS \| \| \| \| 200 \| HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| 430 \| KULTTUURI JA NUORISOPALVELUT \| \| \| \| 1800 \| TAITEEN PERUSOPETUS \| \| \| \| Toimintatulot \| 27 000 \| 0 \| 23 674,50 \| 3 325,50 \| \| Toimintamenot \| -128 300 \| 0 \| -117 929,56 \| -10 370,44 \| \| Toimintakate (Netto) \| -101 300 \| 0 \| -94 255,06 \| -7 044,94 \| \| Laskennalliset menot \| -5 620 \| 0 \| -5 465,28 \| -154,72 \| Toiminta-ajatus Taiteen perusopetuslain mukaisen musiikin, tanssin ja kuvataiteen perusopetuksen järjestäminen ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuuksia opiskella taidetta pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Palvelusuunnitelma Tanssin ja musiikin perusopetus (laaja oppimäärä) ja musiikin varhaiskasvatus musiikkileikkikoulua lukuun ottamatta ostetaan Jyväskylän koulutuskuntatyhtymältä (Jyväskylän koulutuskuntatyhtymä, Gradia Jyväskylä/taiteen perusopetus). Musiikkileikkikoululu ja kuvataiteen perusopetus toteutetaan omassa musiikkileikkikoulussa ja kuvataidekoulussa (yleinen oppimäärä). Musiikkileikkikoulussa lapset tutustuvat musiikkiin maailman elämyksellisen ja kokonaisvaltainen kokemisen kautta. Musiikkileikkikoulutoimintaa tarjotaan alle kouluikäisille lapsille viidessä ikäkehityksen mukaisessa ryhmässä. Musiikkileikkikoulussa luodaan pohjaa myös musiikin harastamisen jatkamiselle. Musiikkileikkikoulun toimipaikka siirtyi uuteen perhekeskukseen. Musiikin opinnoissa tarjolla on klassisen ja pop/jazz-musiikin opintoja. Tanssin opinnot antavat oppilaalle monipuoliset perustaidot sekä yleiskuvan tanssista taidemuotona ja ilmainsun välineenä. Uusi opetussuunnitelma on muuttanut opintojen rakennetta alkeisiin, perusteisiin ja syventäviin opintoihin ja mahdollistaa oppilaile vapaamman ja laaja-alaiseman mahdollisuuden rakentaa oma opintopolkuansa. Kuvataidekoulun opintojen tarkoituksena on taiteenalan perustaitojen hankkiminen. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään, ymmärtää visuaalista kulttuuria ja hakueuta alan ammattilaiseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opintojen tavoitteena on rohkaista ja tukea oppilaan kuvalista ilmaisua, omakohtaisen taidesuhteen muotoutumista sekä identiteetin rakentumista. \| Lautakuntaan nähtävät tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------\|------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Luo perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. \| \| \| \| Edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Luo edellytyksiä taiteen ja kulttuurin tekemiselle ja kokemiselle. \| \| \| \| Edistää palvelujen saavutettavuutta ja lisää kulttuuripalvelujen käyttöä. \| \| \| \| Tarjoaa pitkäjänteisen ja tavoitteellisen harastamisen mahdollisuuden. \| \| \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Musiikkileikkikoulu/opiskelijamäärä \| 24 \| 30 \| 32 \| \| Musiikin varhaisopetus/opiskelijamäärä \| 12 \| 5 \| 7 \| \| Musiikin opetus/opiskelijamäärä \| 43 \| 52 \| 47 \| \| Tanssin opetus/opiskelijamäärä \| 19 \| 15 \| 20 \| \| Kuvataidekoulu/Opiskelijamäärä \| \| 100 \| 93 \| \| Kuvataidekoulu/Tuntikehys \| \| 25 \| 26 \| \| Kuvataidekoulu/Päätoimiset opettajat \| \| 1 \| 1 \| \| Kuvataidekoulu/Tuntiopettajien määrä \| \| 2 \| 1 \| \| Euroa/asukas \| \| 10 \| 9,2 \| Talousarvion toteutuminen Musiikkileikkikoulun osallistujamäärässä tapahtui syyslukukaudella merkittävä kasvu ja kaikki viisi ryhmää saatiin käynnistettyä. Koronarajoitukset haittasivat musiikkileikkikoulun toimintaa ja osallistumiskertoja jouduttiin jättämään varsinkin keväällä pois. Koronarajoituksista johtuen kuvataidekoulun opetus ei toteutunut oletetusti. Lähiopetuksessa oli tauko kevätlukukaudella eikä oppilastöiden näyttelyä pystytty järjestämään suunnitellulla tavalla. Myös kään perinteisiä kevätretkiä museoihin tai gallerioihin ei koronarajoituksista johduen järjestetty. Keväisen ”koronakurimuksen” jälkeen koulun oppilasmäärä oli jonkin aika alhaisempi kuin koskaan aiemmin. Näin ollen, kalusto-, materiaali-, kuljetus- ja matkakustannuksin sekä koulutarvikkeisiin, painatuskuluihin ja elintarvikkeisiin kohdistuvat menot jäivät talousarviota pienemmiksi. Talousarviossa tehdyin virheen, eli päällekkäisen kirjauksen vuoksi, kuvataidekoulun palkkakuuluisa on selvä ylijäämä. Toiminta-ajatus Kansalaisopisto tarjoaa kohtuuhiuntaista ja monipuolista koulutusta sekä laaja-alaisia harrastusmahdollisuuksia. Opiskelu ja harrastaminen mahdollistaa itsensä kehittämisen, lisää henkistä hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä tarjoaa onnistumisen ja omaehtoisen oppimisen elämyksiä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. (Laki vapaasta sivistystyöstä) Palvelusuunnitelma Opetuspalvelut ostetaan Jyväskylän kansalaisopistolta. Tuntimäärästä ja kurssien sisällöstä käydään keskustelu palveluntuottajan kanssa vuosittain. Kursseja järjestetään yhä enemmän myös päiväaikaan palvelemaan eri väestöryhmiä ja ikääntyviä kuntalaisia. Musiikin kursseja on myös lapsille ja kädentaidoissa löytyy lapsi-vanhempia-ryhmiä. Kurssitarjontaa pyritään lisäämään voimakkaasti kasvavalla Kinkomaalla. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Edistää elinikäisen oppimisen, kansalaisvalmiuksien ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia ja lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Monipuolinen, mielenkiintoinen ja ajassa oleva kurssitarjonta, joka ottaa huomioon eri ikäryhmät ja kunnan eri asuinalueet \| Kurssien määrä Kurssilaisten määrä Opetustuntien määrä \| Koulutus-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan järjestäminen eri-ikäisille \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------\|-------\|-------\|-------\| \| Opiskelijamäärä\| 1256 \| 1250 \| 1045 \| \| Opintopiirit \| 81 \| 77 \| 76 \| \| Opetustunnit \| 2080 \| 2175 \| 2255 \| \| Opetustunnin hinta \| 27,5 \| 27,5 \| 27,50 \| \| Euroa/opiskelija \| 60,5 \| 61 \| 66 \| \| Euroa/asukas \| 7,5 \| 7,5 \| 7 \| Talousarvion toteutuminen Koronarajoitukset näkyvät myös kansalaisopiston toiminnan toteutumisessa. Opiskelijamäärä väheni ja tarjolla olleista 89 kurssista 13 ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän takia. KIRJASTOPALVELUT Budjettirahoitelineen \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| 200 \| HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| 430 \| KULTTUURI JA NUORISOPALVELUT \| \| \| \| 1870 \| KIRJASTOPALVELUT \| \| \| \| Toimintatulot \| 8 000 \| 0 \| 20 056,83 \| -12 056,83 \| \| Toimintamenot \| -448 700 \| 0 \| -460 213,64 \| 11 513,64 \| \| Toimintakate (Netto) \| -440 700 \| 0 \| -440 156,81 \| -543,19 \| \| Suunnitelmapoistot \| -2 240 \| 0 \| -2 236,66 \| -3,34 \| \| Laskennalliset menot \| -30 260 \| 0 \| -30 497,60 \| 237,60 \| Toiminta-ajatus Kirjasto- ja tietopalveluilla edistetään kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia tietoon, lukukokemuksiin sekä muihin sivistystä, kansalaistoimintaa ja elinikäästä oppimista tukeviin kokemuksiin (kirjastolaki 1492/2016). Kirjastopalvelujen tavoitteena on laajaa käyttäjäkuntaa kiinnostavat ja hyödyttävät monipuoliset palvelut, jotka tuotetaan monikanavaisina (fyysiset palvelut, verkkoo- ja mobiilipalvelut). Paikallisten palvelutarpeiden mukaan uudistuvat ja pääosin maksuttomat kirjastopalvelut ovat kaikenikäisten asukkaiden saavutettavissa myös alueellisesti mahdollisimman tasa-arvoisesti. Palvelusuunnitelma Kirjaston tehtävänä on: - tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisäältöihin - ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa - edistää lukemista ja kirjallisuutta - tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon - tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan - edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjastolla on yksi toimipiste, ja lisäksi Isolahden ja Kinkomaan alueen asukkaille ostetaan kirjastautopalveluja Jyväskylän kaupungilta. Kirjastossa työskentelee kirjastojohtajan ja kolmen kirjastovirkailijan lisäksi kirjastoavustaja, sekä työllisyysmäärärahalla palkattu järjestelyapulainen. Muuramen kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen yhteenliittymään, joka kattaa kaikki maakunnan 23 kuntaa. Kimpan kirjastot käyttävät yhteistä asiakasrekisteriä ja samaa kirjastojärjestelmää, josta asiakas näkee kaikkien kirjastojen teokset ja voi halutessaan seutulainalta ainestoa, jota ei löydy omasta kirjastosta. Keski-kirjastojen välisellä aineistokuljetuksella parannetaan aineistojen saatavuutta koko alueella. Keski-kirjastot myös hankkivat yhteisiä verkkokäyttöisiä aineistokokoelmia (e-kirjat ja e-lehdet) kaikkien alueen kirjastojen asiakkaiden käyttöön. Kirjasto osallistuu monialaiseen paikalliseen ja alueelliseen palvelutuotantoon muiden palvelutoimialojen (opetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen) kanssa. Koululaisille kirjasto järjestää kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta sekä kirjavinkkauksia. Kirjaston ja koulujen yhteistyön toimintatavat on kirjattu Kulttuurikello -kulttuuriopetussuunnitelmaan. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Tiedon ja elämysten tarjoaminen \| \| \| \| kuntalaisille tuottamalla monipuolisia \| \| \| \| kirjastopalveluja \| \| \| \| Kaikkien lukutaitojen edistäminen \| \| \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Palvelun helppo saavutettavuus \| aukiolotunnit / v \| \| \| kävijämäärä(fyysiset+verkko) \| \| \| \| Laadukkaat kirjastopalvelut sekä \| asiakaspalaute, \| \| \| osaava ja motivoitunut henkilöstö \| henkilöstön koulutuspäivät pv/v \| \| \| Lasten ja nuorten lukemaan innostaminen ja lukemisharrastuksen ylläpitäminen aikuisilla \| uutuushankinta kpl / v lainausmäärät / as, kirjavinkkausten osallistujamaärä, aineistonäyttelyt \| aktiivinen kokoelmatyö, näyttelyt, kirjavinkkaus, verkkosivujen palvelut - hankinnat yht. 3230 - lainaus 18,52 / as - vinkkaus 661 hlöä - näyttelyitä 6 kpl \| Tunnusluvut \| Suoritetavoitteet: \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|-------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Lainauksen määrä \| 213 412 \| 180 000 \| 188 223 \| \| Kirjastokäynnit (fyysiset- ja verkkokäynnit) \| 151 306 \| 120 000 \| 126 475 \| \| Taloudellisuus: \| \| \| \| \|--------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Menot euroa/asukas \| 48,02 \| 50,0 \| 48,28 \| \| Tehokkuus: \| \| \| \| \| Lainat/asukas \| 20,98 \| 19 \| 18,52 \| \| Käyntit/asukas \| 14,88 \| 12,5 \| 12,44 \| \| Vaikutavuus: \| \| \| \| \| Käyttäjäkoulutusten osallistujat \| 1 253 \| 450 \| 1 012 \| \| Tapahtumien osallistujamäärä \| 1 852 \| 500 \| 1 234 \| \| Voimavarat: \| \| \| \| \| Vakinainen henkilökunta \| 6 \| 6 \| 6 \| \| Työllistetyt \| 1 \| 1 \| 1 \| Talousarvion toteutuminen Kirjastopalveluita tuotettiin palvelusuunnitelman mukaisesti niiltä osin kuin koronarajoitukset sallivat. Maaliskuussa 2020 Suomen kaikki kirjastot suljettiin kokonaan koronatilanteen vuoksi valtioneuvoiston päätöksellä 17.3.-6.5.2020. Kirjastotilojen sulkeutuessa kirjastot pyrkivät kehittämään monenlaisia korvaavia palveluja (esim. Muuramessa asiakkaille tarjottui mahdollisuus tilata aineistoa Kirjakassi-palvelulla) ja siirtyvät palvelemaan asiakkaita sähköisten kanavien kautta. Toukokuussa kirjastot olivat avoinna pika-asiointi –konseptilla ajalla 7.5.-31.5.2020. Kesäkuun alusta koronarajoituksia purettiin ja kirjastot saivat avata tiloja asiakkaille. Kesän ajan Muuramen kirjasto palveli normaalein kesäaukioloajoin, ja 1.8. alkaen palvelut saatin palauttua omatoimikirjastontakin osalta normaalitasolle. Koronatilanne näkyi kirjaston toiminnassa myös koko loppuvuoden ajan; eniten siinä, että osa varsinkin ikäämmistä vakoasiakkaita ei uskaltautunut kirjastoon ja kirjastossa kävi siten normaalia vähemmän asiakkaita. Toimintatilastojen näkökulmasta koronavuoden vaikutus näkyi eniten kirjaston vuoden 2020 kävijämäärissä. Kävijämäärän väheneminen vaikutti suoraan myös vuoden kokonaislainausten määrään. Kun kirjastoon ei sulkuajalla päässyt, ja kun vielä syksylläkään ei uskallettu erinäisten rajoitusten takia aisojaa kirjastossa, ihmisillä pyrittiin valtakunnallisissa kampanjoissa ohjaamaan e-aineistojen pariin. Ei siis ihme, että sähköisten e-aineistojen käyttö kasvoi reilusti vuonna 2020: Muuramessa e-kirjojen lainaus kasvoi 30,6 prosentilla ja e-lehtien käyttökerrat lisääntyivät lähes 65 %. Tunnuslukujen valossa toimintavuosi oli kaikin puolin poikkeuksellinen. Kirjasto oli vuonna 2020 avoinna kaikkiaan 4159 tuntia. Aukioloaika väheni vuositasolla 1072 tuntia, mikä tarkoittaa 20,5 % vähennystä edellisvuoteen verrattuna. Fyysisen käyntien määrä väheni vuoteen 2019 verrattuna 23,4 prosentilla, ollen kaikkiaan 75 182. Kävijämäärien romahtamisen myötä myös lainausmäärät vähenevät; kokonaislainaus oli 188 223. Kokonaislainaus väheni edellisvuoteen verrattuna 11,8 prosentilla. Korona vaikutti olennaisesti myös kirjaston kaikkeen oheistoimintaan, eikä tavoitetta lisätä tapahtumien määrää pystytty toteuttamaan. Onneksi Muuramen koronatilanne, ja sitä myöttä rajoitustoimet, eivät täysin estäneet tapahtumien järjestämistä, vaikka yleisömäärä jouduttiin rajoittamaan AVI:n suositusten mukaisesti. MeidänKIRJASTOn ja muita tapahtumia järjestettiin keväällä ennen koronasulkua ja uudestaan syyskaudella kaikkiaan 31 kappaletta. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä korona ei suuremmin haitannut enää syyslukukaudella, koska Muuramessa oppilaat pystyivät olemaan lähiopetuksessa koko syksyn. Oppilaat pääsivät käymään kirjastossa vinkkauksissa ja opastuksissa kohtuullisen normaalisti. Vuonna 2019 aloitaneen kirjastopedagogin työ alkaa pikkulihaa kantaa hedelmää, sillä kertomusvuonna esim. tiedonhaun opetuksia pystytettiin järjestämään jopa edellisvuotta enemmän (20 koulutusta ja 325 osallistujaa). Monipuolisia lukutaitoja edistettiin pitämällä 35 kpl kirjavinkkausta, joissa kuulijoita oli 661. Kirjaston järjestämii käyttäjäkoulutuksiin (81 kpl) osallistui vuoden aikana 1 012 henkilöä. Digiosaamisen kehittäminen oli vuosien 2018-19 ajan alueellista kehittämistehtävää hoitavan Tampereen kirjaston AKE-työn painopisteena Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Kirjastojen henkilökunnalle tarjottiin digiajokortti-nimellä kulkevaa digiosaamisen kokonaisuutta, jonka kaikki Muuramen kirjaston työntekijät suorittivat vuoden 2020 aikana. Tavoitteena ollutta asiakkaille suunnattua digidiplomia ei vielä saatu toteutettua. Digiopastusta annettiin ikäihmisten vertaisohjaajien toimesta kaikkiaan 19 kertaa. Lisäksi kirjastossa harjoittelussa ollut Gradian opiskelija antoi henkilökohtaista tietotekniikkaopastusta asiakkaille heidän omia laitteitaan koskevissa asioissa marraskuussa, kaikkiaan 7 kertaa. NUORISOPALVELUT \| Talousarvio \| Tammukset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| 200 \| HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| 430 \| KULTTUURI JA NUORISOPALVELUT \| \| \| \| 1860 \| NUORISOPALVELUT \| \| \| Toimintatulot 81 600 0 68 207,72 13 392,28 Toimintamenot -354 940 0 -222 675,05 -132 264,95 Toimintakate (Netto) -273 340 0 -154 467,33 -118 872,67 Suunnitelmapoistot -2 110 0 -2 114,13 4,13 Laskennalliset menot -22 030 0 -9 558,04 -12 471,96 Toiminta-ajatus Muuramen kunnan nuorisopalvelut toteuttavat Nuorisolain mukaista nuorisotyötä Muuramessa. Palvelun päätavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa nuoren kasvua aktiiviseksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnan kansalaiseksi. Nuorisopalvelut tarjoavat virkkeellistä toimintaa nuorten vapaa-aikaan sekä tukevat vanhempien ja koulujen kasvatustyötä. Kunnan nuorisopalveluiden pääkohderyhmänä ovat 13–17-vuotiaat nuoret sekä nivelvaihetyönä 11–12-vuotiaat nuoret. Osa toiminnosta koskettaa nuorisolain mukaisesti kaikkia alle 29-vuotiaita. Palvelusuunnitelma Muuramen kunnan nuorisopalvelut järjestävät monipuolista ja monimuotoista toimintaa nuorille. Perustyöhön kuuluu kolmena iltana viikossa auki oleva kunnan nuorisotila, pienryhmätoiminta, koulunnuorisotyö, tapahtumat, retket, leirit ja yksilöhoitaus. Nuorisotilalla on käytössä nuorisotilakortti, joka on pakollinen kaikille nuorisotilan ja ryhmien aktiivikäyttäjille. Nuorisotilakortin täyttää nuoren huoltaja ja sen tarkoituksesta on luoda yhteys perheen ja nuoriso-ohjaajien välille. Lisäksi nuorisotilakortin avulla tilastoidaan aktiivikäyttäjien määrää. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä koulujen, järjestöjen, ja muiden toimijoiden kanssa sekä toteuttaa nuorisotiedotusta kunnassa. Nuorisopalveluiden käytössä olevat aiempaa suuremmat tilat soveltuvat nuorten kohtaamiseen, ja mahdollistavat monimuotoista toimintaa kuten ryhmien kokoonumistä, sekä pienimuotoisia esintymisiä. Tilan rakenne mahdollistaa myös palveluiden laadun ja volyymin kasvua (mm. nuorisotilan kävijämäärät, turvallisuus, esteettömyys). Nuorisovaltuusto Myrsky on osa nuorisopalveluiden toimintakokonaisuutta, tavoitteena on aktivoida nuoria kuntalaisia osallistumaan yhteisten asioiden hoitaminseen, tutustuttaa nuoria kunnalliseen päätöksentekoon. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tukea nuoren kasvua yhteiskunnan aktiiviseksi ja hyvinvoivaksi jäseneksi. \| 1. Nuorisotilakortin saaneiden, 11–17-vuotiaiden nuorten lukumäärä / 11–17-vuotiaiden nuorten lukumäärä Muuramessa \| Järjestetään monipuolista ja tavoitteellista toimintaa nuorille \| \| \| 2. Vuoden aikana nuorisotilakortin saaneiden, 11–17-vuotiaiden nuorten lukumäärä \| Tilakorttilomakeita ei palautanut vuonna 2020 \| Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna 2020 Muuramen kunnan nuorisopalvelut kehittivät uusia digitaalisia palveluita nuorisotyön ja nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden toteuttamiseen. Etänä toimineet diginuokkari, pelitoiminta ja pienryhmät olivat nuorten keskuudessa suosittuja. Digitaalisilla alustoilla tavoitettiin noin puolet siitä määrästä nuoria mitä perusnuorisotyössä yleensä tavoitetaan. Korona-epidemia haastoi perusnuorisotyön järjestämistä pitämällä nuorisotilan ja nuorten pienryhmät suljettuna osan vuodesta. Tilatoiminnan osallistujamäärät olivat kuitenkin suhteellisen suuria, silloin kun toimintaa voitiin järjestää. Nuorisopalveluiden nuorisotilakorttia oltiin kehittämässä sähköiseen muotoon kun palvelut suljettiin keväällä 2020. Tilakorttilomakkeen ohella nuorisopalvelluille on kehitetty tulevaisuuteen myös uusia toimivampia tunnuslukumittareita nuorisotyön laadun mittaamiseen. Tilakorttilomakkeita ei palautunut vuonna 2020. 3.5 Kunnan avustus liikelaitokselle Valtuustoon nähdyn sitova \| Talousarvio \| Tammukset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Toimintamenot \| -26 738 540 \| -553 000 \| -27 291 540,04 \| 0,04 \| \| Toimintakate (Netto) \| -26 738 540 \| -553 000 \| -27 291 540,04 \| 0,04 \| Avustus Muuramen hyvinvointi –liikelaitokselle oli 26,74 M€, suoritettiin kokonaisuudessaan taloussuunnitelman mukaisesti. Liikelaitoksen talous toteutui olosuhteet huomioiden hyvin. Pandemiasta ja vanhus- ja vammaispalveluiden virheellisestä alibudjetoiduista henkilöstö- ja ICT-kustannuksista johtuen tarvittiin 553 000 euron lisätalousarvio. Tästä pandemiakustannusten osuus oli n. 376 000 euroa. Lisätalousarvio huomioiden kaikkien vastuualueiden menot alittivat talousarvion. Vuoden 2020 toiminnasta ja talouden toteumasta tarkempi kuvaus Muuramen Hyvinvointi –liikelaitoksen toimintakertomuksessa. 3.6 Eriytetty tilinpäätös Muuramen Hyvinvointi-liikelaitos Eriytetty tilinpäätös Muuramen Hyvinvointi-liikelaitos YLEISPERUSTELUT TA2020 LÄHTÖKOHDAT Muuramen kunta on perustanut 15.10.2016 lukien Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen, jolle siirrettiin 1.1.2017 lukien vastuu Muuramen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Muurame kunta otti samalla koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun itselleen. Kunta irtautui Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta, joka 2010 - 2016 hoiti muuramelaisen perusterveydenhuollon palvelut. Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen toiminta jakautuu viiteen vastuualueeseen, jotka ovat: - Vanhus- ja vammaispalvelut - Sosiaali- ja perhekeskus - Avosairaanhoido - Suun terveydenhuolto - Erikoissairaanhoido (1.6.2017 alkaen) Liikelaitoksen toimintaa ohjaa liikelaitoksen johtokunta, jonka jäsenet ovat Ville Väyrynen (pj.), Asko Juuti (vpj.), Teija Hitonen, Pauliina Maukonen ja Mirjam Rousu. Liikelaitoksen käyttännön toimintaa johtaa liikelaitosjohtaja, jonka lisäksi vastuualueilla on omat vastuualuejohtajansa. Kunnan puolelta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita vastaa Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta. TA2020 liikelaitoksen johtokunta (2019 vertailu muuttamattomaan TA2019) \| Sosiaali- ja terveyspalvelut \| TA 2020 – menot (TA2019 menot) \| \|-----------------------------\|--------------------------------\| \| Hallinto \| 0 euroa (91.000) \| \| Vanhus- ja vammaispalvelut \| 9.277.650 (8.644.140) \| \| Sosiaali- ja perhepalvelut \| 4.773.130 (4.567.000) \| \| Avosairaanhoito \| 3.104.900 (2.783.000) \| \| Suun terveydenhuolto \| 1.065.805 (1.127.000) \| \| Erikoissairaanhoito \| 10.254.420 (9.792.000) \| \| Yhteensä \| 28.544.700 (26.884 000) \| TA2020 valtuuston hyväksymä lopullinen (TA2019 vertailu lopulliseen muutettuun TA2019) \| Sosiaali- ja terveyspalvelut \| TA 2020 – menot (TA2019 menot) \| \|-----------------------------\|--------------------------------\| \| Hallinto \| 0 (119.980) -100 % \| \| Vanhus- ja vammaispalvelut \| 9.277.650 (8.644.140) +7,3% \| \| Sosiaali- ja perhepalvelut \| 4.773.130 (4.580.660) +4,2% \| \| Avosairaanhoito \| 3.130.600 (2.873.000) +8,9% \| \| Suun terveydenhuolto \| 1.071.470 (1.134.880) -5,6% \| \| Erikoissairaanhoito \| 10.257.680 (9.792.000) +4,8% \| \| Yhteensä \| 28.510.530 (27.145.320) +5,0% \| Talousarvion 2020 laadinnan valmisteluvaheessa ei ollut merkittäviä epävarmuustekijöitä oman toiminnan osalta. Vastuualueittain merkittävimmät kasvut pohjautuivat tietoihin palvelutarpeen kasvusta. Epävarmuutta ei ollut erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksissa, koska sairaanhoitopiiri oli siirtynyt kiinteään laskutukseen jo edellisenä vuonna 2019. Talousarviossa käytettiin erikoissairaanhoidon lukemissa sopimusohjauksen uuvotteluisa saatuja lukuja. Niissä oli Muuramen osalta merkittävä kasvu, kun sairaanhoitopiirin talouden tasapainotusohjelma tarkoitti kunnan maksuosuuden 5 % korotusta. Arvioitu tulos talousarviossa oli noin 761 000 euroa ylijäämäinen. Liikelaitos saa tulonsa myyntituloina, toimintatuottoina ja avustuksena kunnalta. Merkittävin osa tuloista tulee kunnan avustuksena, jota korotettiin tarkoitukseensa merkittävä ylijäämäinen tulos, jolla liikelaitos voi kattaa omaan taseeseen kertynyttä alijäämää. Liikelaitoksen toiminnan sitovuustasona on tulos. ### 3.6.1 Henkilöstö Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen palveluksessa aloitti 2017 kaikkiaan noin 115 henkilöä, joista Muuramen kunnan (38) tai JYTE:n (48) työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Uusia työntekijöitä rekrytoitiin ennen toiminnan aloitusta 21 henkilöä, joista osa-aikaiseen työsuhteeseen viisi. Liikelaitos rekrytoi lisää henkilöstöä palvelutarpeen mukaan, yhteensä 31.12.2018 henkilöstöä oli 137 henkilöä. Vuoden 2019 lopulla 31.12.2019 henkilöstö oli 149 henkilöä, lisäystä vuoden aikana 12 henkilöä. Liikelaitoksen henkilöstömenot 2019 olivat 6,47 M€ (6,4 M€ 2018), ne ylittivät talousarvion tason 1,2 %. Henkilöstömäärä 31.12.2020 (31.12.2019). \| \| Naiset \| Miehet \| Yhteensä \| \|------------------------\|--------\|--------\|----------\| \| Perhe- ja sosiaalikeskus yht. \| 37 (38) \| 9 (7) \| 46 (45) \| \| Vanhuspalvelut yht. \| 48 (50) \| 5 (6) \| 53 (56) \| \| Avosairaanhoido yht. \| 24 (23) \| 7 (10) \| 31 (33) \| \| Suun terveydenhuolto yht.\| 13 (12) \| 2 (2) \| 15 (14) \| \| Kaikki yhteensä \| 122 \| 23 (25) \| 145 \| Henkilöstömäärän lasku selittyy sillä, että kaikki avoinna olevat tehtävät eivät ole olleet tarkasteluhetkellä 31.12.2020 täytettyinä. Henkilötyövuosia kertyi 2020 (HTV1) yhteensä 135 (2019 136,5) \| \| TP2019 \| TA2020 \| TP2020 \| ero € TA \| ero % TA \| ed. v.% \| \|------------------------\|--------------\|--------------\|--------------\|----------\|----------\|---------\| \| Henkilöstokulut \| \| \| \| \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| 5 153 052,00 € \| 5 352 450,00 € \| 5 196 638,01 € \| -155 811,99 € \| -2,9 % \| 0,8 % \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| \| \| \| \| Eläkekulut \| 1 154 516,00 € \| 1 091 000,00 € \| 1 139 275,00 € \| 48 275,00 € \| 4,4 % \| -1,3 % \| \| Muut henkilösivukulut \| 172 729,00 € \| 204 090,00 € \| 201 591,00 € \| -2 499,00 € \| -1,2 % \| 16,7 % \| \| Yhteensä \| 6 480 297,00 € \| 6 647 540,00 € \| 6 537 504,01 € \| -110 035,99 € \| -1,7 % \| 0,9 % \| Työtyytyväisyys -kyselyssä on saatu edelleen vahvan positiivisia tuloksia. Henkilöstön keski-ikä on 44,4 vuotta (46,3 2019) ja on keskimäärin kolme vuotta nuorempaa kuin muun kunnan. Sairauspoissaoloja oli 2537 kalenteripäivää (1835, 2019), mikä tarkoittaa 702 kalenteripäivää enemmän kuin 2019. Sairauspoissaolot per HTV1 saadaan 18,6 kalenteripäivää/HTV1 2020 (16,1, 2019). Ylivoimaisesti suurimpana sairauspoissaolon syynä oli selvästi koronapandemian tuoma henkinen kuormitus. Henkilöstöä on kuormittanut koronapandemia ja vaikka keväällä 2020 muista kunnan palveluista siirrettiin terveydenhuollon koulutuksen omaavaa henkilökuntaa väliaikaisesti liikelaitoksen palvelukseen, ei edes tämä siirto ole nostanut henkilötyövuositoteumaa 2019 tasolle. Se kuitenkin osaksi on paikannut kasvaneita sairauspoissaoloja, mutta ei edes sitä täysimääräisesti. Vuosi on ollut henkilöstölle raskas myös sen vuoksi, että asiakkaiden määrä on palveluissa vaihdellut voimakkaasti vuoden 2020 aikana. ### 3.6.2 Toiminnalliset tavoitteet Liikelaitokselle oli asetettu vuodelle valtuustotason tavoitteiksi: - Tehokas ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin sekä elämänlaadun edistäminen - Ennaltaehkäisevien ja vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen - Joustavat, oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut sujuvan arjen turvaamiseksi - Lyhyet jonotusajat palveluihin pääsyyn, laadukkaat palvelut, asiakkaan oman vastuun lisäys Strategian mukaisten tavoitteiden toteutumista voidaan tarkastella yksittäisten toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. 3.6.3 Vastualuekohtaiset toteumat 188.8.131.52 Liikelaitoksen hallinto Liikelaitoksessa ei ole pelkästään hallintoon keskittyvää henkilökuntaa, johto on myös mukana tuottamassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallintoon oli aiemmin kohdennettu osa liikelaitosjohtajan ja yhden toimistosihteerin henkilöstökustannuksista. Nyt hallintokulut on jaettu suoraan vastuualueille. Oma hallinto on toteutunut edelleen kevyenä ja organisaatio matalana, pääosan hallinnollisista palveluista liikelaitos saa tukipalvelukeskukselta ja ruokahuollon osalta ulkoiselta toimijalta. Pelkästään liikelaitoksen hallintoon ei tilikaudelle 2020 suunniteltu tuloja tai menoja. 184.108.40.206 Vanhus- ja vammaispalvelut Toiminta-ajatus Vanhus- ja vammaispalveluiden tuottamilla palveluilla ylläpidetään ja edistetään asiakkaan terveyttä ja elämänlaatua tukemalla omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja kuntoutumista, sekä turvaamalla tarvittava hoito ja huolenpito. Tavoitteena vanhus- ja vammaispalveluissa ovat oikea-aikaiset ja riittävät palvelut suhteessa asiakkaan tarpeeseen. Painopisteenä toiminnassa ovat ennaltaehkäisevät tukipalvelut sekä kotiin tuotettavat palvelut. Palvelujen myöntämistä ohjaavat sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta, laki iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, vammaispalvelulaki sekä laki kehitysvammaisten erityishuollossa. Vanhus- ja vammaispalvelujen toimintakonaisuuden muodostavat palveluohjaus, kotihoito ja kotihoidon tukipalvelut, omaishoidon tuki, liikkumista tukevat palvelut, työ- ja päivätoiminta, asumispalvelut sekä terveyskeskussairaala. Talousarvion toteutuminen Vanhus- ja vammaispalveluissa painotettiin edellisen vuoden tapaan ennakoivaa neuontaa ja palveluohjausta sekä kotiin tuotettavia palveluita. Tammikuussa 2020 käynnistettiin joka arkipäivä klo 9-11 toimiva neuonto- ja palveluohjauaspuhelin. Neuvonnan tehtävänä on alustavan palvelutarpeen selvittäminen ja tiedottaminen alueen palveluista. Kevättalvella koronapandemia lisäsi tiedottamisen tarvetta. Koronaohjeistuksista ja koronatianteen vaikutuksista toimintaamme tiedotettiin paikallislehdessä, kirjeitse, puheimitse sekä sähköisten viestintäkanavien kautta. Keväällä toteutimme puhelut kaikille yli 75 vuotiaille muuramelaisille ja tiedustelimme heidän jaksamistaan ja pärjäämistään koronaeristyksen aikana. Tässä työssä saimme arvokasta apua liikelaitoksesta muilta työntekijöiltä. Koronan vaikutukset työn suunnittelun ja toteuttamiseen jatkuivat koko loppuvuoden. Kotiin tuotettavia palveluita sekä vuodeosastotyötä pystyttiin kuitenkin toteuttamaan normaalisti, myös palveluohjauhaus sekä palvelutarpeen arviointi toteutui vat poikkeusoloista huolimatta. Ikääntyneiden päivätoiminta sulkeutui kevättalvella. Kesän jälkeen sulun jatkuessa aloitimme kotiin tarjottavan päivätoiminnan päivätoiminnassa käyneille asiakkaille. Vammaisten työ- ja päivätoiminta oli sulussa maaliskuun loppupuolelta toukokuun loppuun saakka. Kotiin tuotettavissa palveluiden osalta kotihoidon Elämänkaari-tiimin toiminta päättyi kesäkuun alussa. Kahden työntekijän työpanos siirtyi vahvistamaan kotihoidon kenttätiimejä. Kotiin tuotettavien palveluiden kasvu näkyi vuoden aikana kasvavana asiakasmäärinä sekä palveluai-koina. Asiakasmäärien kasvu on nähtävissä myös kasvaneina maksutuottoina viime vuoden osalta. Syysyllä kotihoitoon rekrytointiin uusi esimies ja käynnistettiin kuntouttavat arviointijaksot jokaisen uuden kotihoidon asiakkaan kohdalla. Vuodeosastolla toteutettiin potilaan tarpeisiin perustuvaa perussairaanhoidtoa, tutkimusta ja kuntoutusta yhteistyössä eri ammattiryhmien ja muiden hoitojyksiköiden kanssa. Hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa on perustana kuntouttava, omatoimisuutta ja toimintakykyä edistävä työöte. Vuodeosastolla keskimääräinen hoitoaika oli 6,6 vrk ja osaston kuormitusprosentti oli 65,7 %. Vuonna 2019 vakinaistetun yhteisen henkilöstöpoolin avulla on pyritty tasapainottamaan työn kuormittavuutta kohdentamalla työaikaa sinne, missä tarve on suuri. Lähes kaikki työntekijät ovat liikkuvia työntekijöitä, jotka siirtyvät yksiköiden välillä sairaus- tai muuta poissaoloa paikkaamaan. Henkilöstön joustava liikkuvuus onnistuu tilanteissa, joissa mm. vuodeosaston potilasmäärä on paikkamäärää pienempi. Liikkuvilla työntekijöillä on pystytty paikkaamaan poissaoloja osittain, joten sairausolmiin sekä vysilomiin on jouduttu edelleen palkkaamaan myös sijaisia. Lisäksi korona on vaikuttanut henkilöstökustannuksiin keväällä muiden toimialojen henkilöstön palkkaamuskustannuksia, sekä lisääntyneinä sijaistarpeina. Näkymä henkilöstömäärärahojen ylityksestä oli todettavissa kesällä, jolloin haimme lisämäärärahaa henkilöstökustannuksiin 170 000 euroa. Lisämäärärahan turvin vanhus- ja vammaispalveluiden kokonaismenot pysyivät talousarvion puitteissa. Omaishoidon tukea sai vuoden aikana 64 henkilöä, joista yli 75-vuotiaita oli 32 henkilöä. Alle 18 –vuotiaita oli 14 henkilöä. Koronapandemian johdosta omaishoitajien terveystarkastuksia ei pystytty toteuttamaan vuoden 2020 aikana, myöskään omaishoitajien koulutuksia tai valmenuksia ei järjestetty. Vanhusten tehostettua palveluasumista toteutettiin ostopalveluna kunnassa toimivissa kolmessa eri asumisyksikössä sekä yhdessä Jyväskylässä sijaitsevassa puitesopimusyksikössä. Tehostetun palveluasumisen osakilpaluituksen myötä puitesopimuksen piiriin tuli kunnassa toimivien palveluntuottajien lisäksi kaksi Jyväskylässä toimivaa palveluntuottajaa. Vakituisen palveluasumisen lisäksi ostettiin eripituisia intervallijakoja kotihoidon asiakkaille heidän kotona selviytymisenä tueksi, omaishoitajien vapaapäiviön ajaksi sekä omaisaina ja läheisiään hoitavien jaksamiseksi. Määrärahojen mukaisista 75 tehostetun palveluasumisen paikoista kolme on ollut täysiaikaisesti intervallijakokäytössä, mutta näiden lisäksi oli ajoittain tarve lisäjaksojen ostamiseen mm. omaishoitajan sairauden vuoksi. Näiden lisäksi intervallihoitoa toteutettiin ikäihmisten perhehoidossa, perhehoitoa käytti vuonna 2020 kuusi asiakasta. Vanhuspalveluiden kokonaisuudessa talousarvio ylittyi n. 9 %. Merkittävänä tekijänä ylityksessä on kasvava asiakasmäärä sekä kotihoidossa, että tukipalveluissa. Henkilöstön poissaaloja on liikkuvasta henkilöstöstä huolimatta jouduttu paikkaamaan ulkopuolisilla sijaissilla. Koronan rajoittaessa mm. normaalia vanhusten päivätoimintaa on intervallihoitoa ympäri vuorokautissa asumispalveluissa jouduttu järjestämään normaalia enemmän. Talouden toteumassa on lisäksi koronapandemian aiheuttamat lisäkustannukset henkilöstön osalta sekä asumispalveluiden suojauinten osalta. Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua sai 27 henkilöä vuoden aikana. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden piirissä oli vuoden lopulla yhteensä 84 asiakasta. Sekä henkilökohtaisen avun, että kuljetuspalveluiden osalta talousarvio alitti. Vammaispalveluiden asumispalveluita on toteutettu ostopalveluinna kunnassa kehitysvammaisten ympäri vuorokautisessa asumisyksikössä sekä muissa pääosin maakunnan alueella toimivassa asumisyksikössä. Omaishoitajien vapaapäiviön aikaista hoitoa sekä tilapäistä hoitoa on toteutettu myös ostopalveluna maakunnan yksiköissä, sekä perhehoidossa. Vammaisten asumispalveluissa toteuma ylitti talousarvion, mutta kehitysvammaisten asumispalveluissa talousarvio alitti. Vammaisten laitoshoidon kustannuspaikalla talousarvio ylittyi. Laitoshoidon kustannukset muodostuvat arviointi- ja kuntoutujakoistoista Vaalijalassa ja näiden jaksojen tarve oli arvioitua suurempaa vuoden 2020 aikana. Vammaispalveluiden kokonaisuudessa kustannukset alittiivat reilut 6 %. Tähän vaikuttavina tekijöinä oli mm. muutaman palveluja paljon käyttävän asiakkaan poistuminen, koronan vaikutukset palveluiden käyttöön sekä aiempaa vuotta kohdennetumpi talousarvio. Vanhus- ja vammaispalveluiden talouden toteuma pysyi kokonaisuudessaan talousarvion mukaisena. Tulokseen on osaltaan vaikuttanut koronapandemia palveluiden vähäisempänä käytönä. Toisaalta pandemia on lisännyt sijaisstarvetta ja joiden palveluiden tarvetta kasvattavaa kustannuksia. Koronapandemian vaikutusten ennakoiminen on ollut haastavaa ja tämä on vaikeuttanut osaltaan ennakointia ja arviota talouden toteumasta. Talousarvion toteumaan ja talousarviossa pystymiseen on vaikuttanut myös kotihoidon Elämänkaari-tiimin lakkauttaminen, talousarvion tarkennettu suunnittelu sekä jatkuva seuranta ja muutoksiin reagoiminen. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| Asiakkaiden itsenäinen ja omatoiminen kotona asuminen oikea-aikaisilla ja riittävillä palveluilla \| Kotiin annettavien palveluiden määrän kasvattaminen (tukipalvelut, säädöllinen kotihoitto, omaishoidon tuki, henkilökohtainen apu) \| Kuntouttavien arviointijaksojen kehittäminen ympärivuoroaikuisen kotona asumisen tukena. \| \| Vuodeosaston keskimääräinen hoitoaika lyhyt \| Potilaat kotiutuvat mahdollisimman pian voinnin mukaisesti, vuorokaustavoite \| Kuntouttava työöte, vuodeosaston ja kotiin annettavien palveluiden yhteistyön kehittäminen. Keskimääräinen vuodeosaston hoitojakso 6,6 vuorokautta (v. 2019 7,2 vrk) \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| Vanhus- ja vammaispalveluiden resurssien tehokas hyödyntäminen. \| Sijaispooli järjestelmällä pystytään vastaamaan 92% lyhytaikaisista poissaoloista (1-3 vrk) \| Vanhus- ja vammaispalveluiden yhteisen henkilöstöpoolin tehokas käyttö. \| \| Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö \| Henkilökunnan vaihtuvuus pienä, työhyvinvointi ↑, sairauspoissaolot ↓ \| Työhyvinvointi paranii, verrattuna VRA -tuloksiin 2019, sairauspoissaoloissa oli kasvua, mutta sitä selittää koronapandemia \| ### Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Omaishoidon tuella hoidettavat (vuoden aikana) \| 60 \| 55 \| 64 \| \| yhteensä \| 34 \| 35 \| 32 \| \| joista yli 75-v \| \| \| \| \| Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä yhteensä \| 153 \| 130 \| 161 \| \| Palveluasumispaikkoja (31.12) ikäihmisten joista yli 75 -v \| 75 \| 75 \| 75 \| \| vammaisten palveluasuminen kehitysvammaisten palveluasuminen \| 5 \| 7 \| 4 \| \| Osasto (lähotpäivää ei ole laskettu) hoitopäivät (netto) täyttöaste % \| 5188 \| 6205 \| 4331 \| \| \| 79% \| 94,4% \| 66% \| ### KAYTTÖTALOUS HYVINVOINTI LIIKELAITOS VANHUS- JA VAMMAISPALV KÄYTTÖTALOUSOSA \| \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|------------------------\|-------------\|--------------\|---------\|-----------\| \| LIITEVAIHTO \| 1 013 340 \| 0 \| 1 235 317,21 \| -221 977,21 \| \| Liiketoiminnan muut tuotot \| 670 040 \| 0 \| 737 446,39 \| -67 406,39 \| \| Tuet ja avustukset kunnalta/ky \| 7 709 490 \| 190 000 \| 7 899 489,76 \| 0,24 \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| \| \| Ostot tilikauden aikana \| -116 810 \| 0 \| -130 912,70 \| 14 102,70 \| \| Palvelujen ostot \| -5 313 880 \| -20 000 \| -5 160 314,63 \| -173 565,37 \| \| Henkilöstökulut \| -1 642 200 \| -170 000 \| -1 930 144,41 \| 117 944,41 \| \| Palkat ja palkkiot \| \| \| \| \| \| Henkilösivukulut \| -363 890 \| 0 \| -439 730,07 \| 75 840,07 \| \| Eläkekulut \| -64 380 \| 0 \| -75 440,26 \| 11 060,26 \| \| Muut henkilösivukulut \| \| \| \| \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| -2 840 \| 0 \| -8 994,00 \| 6 154,00 \| \| Suunnitelman muk. poistot \| \| \| \| \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -1 888 870 \| 0 \| -1 825 379,65 \| -63 490,35 \| \| LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 0 \| 0 \| 301 337,64 \| -301 337,64 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 0 \| 0 \| 301 337,64 \| -301 337,64 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| 0 \| 0 \| 301 337,64 \| -301 337,64 \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 0 \| 0 \| 301 337,64 \| -301 337,64 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 0 \| 0 \| 301 337,64 \| -301 337,64 \| 220.127.116.11 Perhe- ja sosiaalikeskus Toiminta-ajatus Sosiaali- ja perhekeskuksen palveluilla: - edistetään ja turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia - tuetaan vanhempiakin kasvatustehtävässään - tuetaan asukkaiden arjessa selvitytymistä ja toimintakykyä - heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemaa hoito ja huolenpito - pitkäaikaistyöttömiä aktivoitaa ja tuetaan heidän työllistymistä, aktivoinnin painopiste on nuoret ja lapsiperhevanhemmat Sosiaali- ja perhekeskus järjestää lapsi- ja oppilaspalvelut, perhe- ja aikuissosiaalityön sekä aktivoinnin ja työllistämisen palvelut. Palvelut ovat lakisääteisiä. Työkäytännöissä yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaslähtöinen monialainen yhteistyö, tuen varhainen tunnistaminen, joustavat ja oikea-aikaiset palvelut sekä verkostoituva työote. Palvelusuunnitelman toteutuminen Koronapandemia vaikutti kaikkien sosiaali- ja perhekeskuksen palvelujen järjestämiseen. Palveluissa on otettu laajasti käyttöön etäyhteydet asiakas- ja yhteistyötapaamisissa. Maaliskuusta lähtien sosiaalitoimistossa ja Kelan asiointipisteellä asiointi tapahtui vain ajavanvarauskella, kesälomien jälkeen parin kuukauden ajan sosiaalitoimisto oli normaalista avoimena ja lokakuusta lähtien jälleen vain ajavanvarauskella. Keväällä poikkeusolojen alkaessa luotin toimintamallit paikallisten yritysten kanssa perheiden ruokahuollon ja apteekkipalvelujen järjestelyihin mahdollisen karanteenin ajalle. Maskien jako aloitettiin elokuussa THL:n ohjeistuksen mukaisesti ja sitä laajennettiin lokakuussa, maskeja on jaettu sosiaalitoimistosta 1300 kpl. Sosiaali- ja perhekeskuksen henkilöstön työhyvinvointi oli ka 7,7 (nousua 0,1). Työntekijöiden vaihtuvuus ja poissaolot oppilashuollossa, sosiaalityössä ja työpajalla toivat haasteita palvelujen toteuttamiseen täysipainoisesti. Lapsi- ja oppilaspalvelut Poikkeusolojen alkaessa ja koulujen siirtyessä etäkouluun maaliskuun puolesta välin sekä terveydenhoitajia että oppilashuollon henkilöstöä siirtyi työskentelämään avoterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Neuvola-, koulu ja opiskeluhuollon määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Oppilashuollon psykologityössä otettiin kokeiluun video-visit etävastaanottopalvelu sekä vuoden lopulla puheetunnistus asiakaskirjausten dokumentoinnissa. Kouluun oppilashuollon työntekijät ovat osallistuneet IPC-menetelmän (interpersoonallinen ohjaus) koulutukseen. IPC-menetelmä sopii 13–18-vuotiaillel nuorille, joilla on mieliala- ja masennusoireita. Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhekeskuksessa kokoontuivat avoin päiväkoti, lasten musiikkileikkikoulu, perheneuvolata-paamiset, erityislapsiperheiden vertaisillat, MLL perhekahvilat sekä perhetyö oma toiminta. Vuoden aikana perhekeskuksessa järjestettiin kaksi tilaisuutta perhevalmennuksen vauvamesut ja vapaaehtoisten ystäväiltä. Perhekeskus yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden; Muuramen seurakunta, Mannatupa ja FinFamin kanssa järjesti Hyvän mielen viikon sekä lasten oikeuksien viikon tapahtumia, tiedotusta ja someviestintää. Valtakunnallisen Isän näköinen hankkeen myötä aloitettiin isätyön suunnitelma laadinta. Tavoitteena on vahvistaa isien asemaa palveluissa tasavertaisina kasvattajina ja vanhempinä. Perhekeskus oli kiinni huhti-toukokuun ja kesäkuusta eteenpäin toiminta oli ulkona ja asiakastyö vain ajavanvarauskella. Koronapandemian aiheuttamat kokoontumisrajoitukset estivät perhekeskuksen yleisten tapahtumien ja ryhmätoimintojen järjestämisen. Toivo perheohjauksen chat-palvelu laajennettiin keväällä kahteen kertaan viikossa, aikaisemman kerran viikossa sijaan. Matalankynnyksen palvelu on vakiinnutunut paikkansa ja vanhemmat ovat aikaisempaa useammin itse ottaneet yhteyttä perheohjaukseen. Perheneuvolapalveluja järjestettiin kaksi kertaa kuukaudessa Muuramen perhekeskuksessa, osittain etäyhteyksin. Yhteistyössä perheneuvolan kanssa pilotoitiin vanhemmuuden ryhmätyönhojausta. Vuoden aikana järjestettiin yksi lapset puheeksi -menetelmäkoulutus varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen henkilöstölle. Vuoden aikana valmisteltiin ja päätettiin, että Keski-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja perhekeskusohjelman mukaisesti perheoikeudelliset palvelut tuotetaan maakunnallisena yhteistyönä. Jyväskylän kaupunki vastaa perheoikeudellisten palvelun tuottamisesta Muuramelle 1.5.2021 alkaen. Lapsiperheiden sosiaalityön työnjaon muutos otettiin käyttöön kesän aikana ja se on tehostanut ja selkeyttänyt lapsiperhesosiaalityön palveluprosessissa, että palvelutarpeen arviointi ja vastuu sosiaalihuollon asiakkaudessa olevista lapsista on toiselle työparilla ja toinen työpari vastaa lastensuojelun asiakkaudessa olevien lasten työskentelyistä ja palveluista. Alku vuodesta lapsiperheiden sosiaalityössä eivät toteutuneet lakisääteiset käsittelyajat, kuusi huoli-ilmoitusta käsitteltiin myöhässä (vli 7 vrk) ja 39 palvelutarpeenarviointia ei valmistunut lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa. Syy palvelutarpeen arviointien myöhästymisiin oli suurelta osin henkilöstön vaihtuvuudessa sekä pitkissä poissaoloissa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto käynnisti valvonnan kohdentuen lapsiperheiden palveluiden järjestämiseen Muuramessa. Kesästä lähtien huoli-ilmoitukset ja palvelutarpeenarvioinnit on tehty lainmukaisessa ajassa. Lapsiin liittyvät huolet ovat pysyneet samoina; lapsen käytösongelmat, psykkinen oireilu, kouluvaikeudet, päihdeongelmat ja vanhempien tuen tarve kasvatuksessa. Vuoden aikana vahvistui hallinto-oikeuden päätoksellä yhden lapsen huostaanotto. Kiireellisiä tai avohuollon sijoituksia tehtiin vuoden aikana 14 eri jaksoa 5 eri lapselle. Systeemisen lastensuojelun koulutusteksti toteutettiin loppuvuodesta yhdessä Keuruun kanssa ja menetelmä otetaan käyttöön lapsiperheiden sosiaalityössä vuoden 2021 aikana. Lastensuojelun sosiaalityön osallistui THL Kysy ja kuuntele- sijoitetujien lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen -hankkeen koulutuksiin ja tutkimusaineiston keräämiseen. Sosiaalipalvelujen asiakirjojen arkistoinnin valmistelu sähköiseen arkistoon ei edennyt. Perustason mielenterveyden ja päihdehuollon palvelut siirtyivät Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä Jyväskylän kaupungin tuottamiiksi palveluiksi toukokuussa alkaen. Muutos on aiheuttanut haasteita tiedonkulussa sekä yhteistyössä kuluvan vuoden aikana. Muurame osallistui K-S sairaanhoitopiiriin järjestämään mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan palveluasumisen, asumispalvelu ja asumisen liikkuvan tuen kilpailutukseen, sopimuskausi alkaa 1.1.2021 Aktivointi ja työllistäminen Muuramen osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun yhdessä Jyväskylän, Äänekosken ja Laukan kuntien kanssa. Kokeilun oli määrä alkaa keväällä 2020, mutta aloitus siirtyi 1.3.2021. Kunta-kokeilun valmistelua on tehty yhdessä kuntien ja TE-toimiston kanssa. Muuramelaisia työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana keskimäärin 471 henkilö kuukaudessa (v. 2019; 331 hlö/kk), vaihteluväli 365–601 työnhakijaa /kk. Heistä kunnan aktivioinnin piirissä on ollut 19–31 %. Työmarkkinatukimenot olivat 490 000 € (talousarviossa 400 000 €). Lisätalousarviossa myönnettiin työmarkkinamenoihin + 80 000 €. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvoi noin kahdellakymmenellä henkilöllä. Lisäksi määräaikaiset yrityttäjille myönnetty työttömyysturvaetuudet tulivat kuntien maksettavaksi samalla periaatteella kuin pitkäaikaistyöttömien osalta. Valtakunnallisten poikkeusolojen alkaessa kuntouttava työtoiminta sulkeutui maaliskuun puolissa välissä ja kuntalaisia myöntäminen väheni huomattavasti. Kunnan kuntouttavan työtoiminnan paikoista osa käynnistyi etätoimintana huhtikuun loppupuolella. Muiden toimijoiden kuntouttavan työtoiminnan avautuminen tapahtui vasta alkukesästä. Nuorten vanhempien Suunta-ryhmä ei käynnistynyt. Muuramen työpajan asiakasmäärää oli pienempi kuin talousarviossa oli suunniteltu; toisen asteen opintojen työharjoittelut keskeytettiin, kesätöyllistäminen ei toteutunut ja velvoitetyöllisämiset siirtyivät elokuusta vuodenvaihteeseen. Muuramen työpajajakson jälkeen aktiiviseen toimintaan kaikista valmentautujista siirtyi 26 %. Nuorista valmentautujista eteenpäin (koulutukseen, työhön, muuhun aktiiviseen toimintaan) siirtyi 60 % Aluehallintoviraston hankerahoituksella on palkattu Muuramen ja Uuraisten kuntien yksilövalmentaja ja työvalmentaja työpajan Kirppari-kahvion. \| Lautakuntaan nähdentavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|--------------------------------\|-------------------------\|--------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Perhekeskustoiminnan sisältöjen kehittäminen \| Perhekeskuksen asiakasmäärä 1072 ja järjestettyt tilaisuudet 2 \| Koronapandemian vuoksi perhekeskustoiminta ja sen kehittäminen eivät edenneet suunnitelmienvuoksi \| \| Vaikeassa työmarkkinatilan teessä olevien pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin edistäminen \| Työmarkkinatukea yli 300 pvä saaneet; 15 - 27 % työttömistä työnhakijoista, vaihteluväli tammi-joulukuu (tavoite < 20 %). \| Työllisyyden tukitimet koronapandemian rajoitusten puitteissa. \| \| Tuotantotavoitteet Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden painopiste on ennaltaehkäisevissä palveluissa \| Lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja sai 246 lasta (76 %, tavoite 2/3) ja lastensuojelun perusteella 76 lasta (23 %, tavoite 1/3) \| Lapsiperhesosiaalityön työjaon ja asiakkauksien jaon selkeytys \| \| Tehokkaat aktivoinnin ja työllistämisen palvelut \| Aktivoinnin piirissä 19–31 % työttömistä työnhakijoista, vaihteluväli tammi-joulukuu (tavoite > 25 %) \| Tiivis yhteistyö työllisyyden hoidon eri toimijoiden kanssa, työllisyyden kuntakoelun valmistelu. \| \| Tunnusluvut \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|------------\|-------\|-------\|-------\| \| Lapsi- ja oppilaspalvelut \| \| \| \| \| Lastenneuvolan laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa 4kk:n, 18kk:n ja 4 v:n määrään \| 97 % \| 95 % \| 93 % \| \| Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa oppilasmäärään/lukuvuosi \| 100 % \| 95 % \| 90 % \| \| Psykologityö asiakkaiden määrä - lapset ja nuoret \| 396 \| 320 \| 367 \| \| - aikuiset \| 116 \| 110 \| \| \| Kuraattorityö - asiakkaiden määrä \| 343 \| 350 \| 265 \| \| Perhe- ja aikuissosiaalityö \| \| \| \| \| Perhetyö - perheiden määrä \| 105 \| 100 \| 79 \| \| Toivo-perhetyön perheet, varhainen tuki \| 58 \| 39 \| \| \| Lapsiperheiden kotipalvelu - perheiden määrä \| 38 \| 50 \| 39 \| \| Huoli-ilmoitukset lapsista yhteenä \| 301 \| 270 \| 380 \| \| Lastensuojeluilmoitukset LSL ja \| 282 \| 325 \| \| \| Yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi SHL; lapsiperhe \| 19 \| 55 \| \| \| Sijoitetut lapset yhteenä \| 24 \| 24 \| 15 \| \| - joista huostaan otettuja \| 9 \| 9 \| 10 \| \| - avohuollon sijoituksia \| 15 \| 15 \| 5 \| \| Harkinnanvaraista toimeentulotukea saavat kotitaloudet \| 62 \| 60 \| 68 \| \| Mielenterveyspalvelut \| \| \| \| \| - tuettu ja palveluasuminen \| 37 \| 30 \| 47 \| \| - työtoiminta \| 26 \| 21 \| 34 \| \| Päihdehuolto - katkaisuhoito ja laitoskuntoutus \| 5 \| 25 \| 2 \| \| - asumispalvelut \| 3 \| 4 \| 3 \| \| Aktivointi ja työllistäminen \| \| \| \| \| Työmarkkinatukea saaneet henkilöt - henkilöt / kk \| 88 \| 85 \| 95 \| \| - tmt 300 pv saaneet \| 51 \| 55 \| 52 \| \| - tmt 1000 pv saaneet \| 37 \| 30 \| 44 \| \| Kuntouttava työtoiminta - henkilöt \| 71 \| 90 \| 59 \| \| Kuntalaisa henkilöt \| 18 \| 35 \| 10 \| \| Palkkatukityöllistetyt hallintokunnissa henkilöt \| 64 \| 55 \| 55 \| \| Työpajajakson henkilöt \| 79 \| 78 \| 53 \| \| Työpajajakson jälkeen aktiivitoimintaan siirtyneet \| 24 \| 25 \| 7 \| Sosiaali- ja perhekeskuksen kokonaiskustannukset olivat 4 712 000 €. Sosiaali- ja perhekeskukselle myönnettiin lisämäärärahaa työpajan auton hankintaan 45 000 € sekä 80 000 € työmarkkinamenojen kasvuun liittyen. Henkilöstömenot olivat 9 % suunniteltua pienemmät, johduen henkilöstön vaihtuvuudesta ja rekrytointivaikeuksista. Palvelujen ostot ylittivät talousarvion +6 % (+ 115 000 €). Talousarvio toteutui 97 %, toimintakate oli + 51 000 €. \| KÄYTTÖTALOUS \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|--------------\|-------------\|--------------\|---------\|-----------\| \| HYVINOINTI LIIKELAITOS \| \| \| \| \| \| PERHE- JA SOSIAALIKESKUS \| \| \| \| \| \| KÄYTTÖTALOOSA \| \| \| \| \| \| LIIKEVAIHTO \| 166 260 \| 0 \| 244 793,75 \| -78 533,75 \| \| Liiketoiminnan muut tuotot \| 332 320 \| 0 \| 275 881,58 \| 56 438,42 \| \| Tuet ja avustukset kunnalta/ky \| 4 242 050 \| 80 000 \| 4 322 050,28 \| -0,28 \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| \| \| Ostot tilikauden alkaan \| -93 610 \| 0 \| -80 781,37 \| -12 828,63 \| \| Palvelujen ostot \| -2 034 090 \| 0 \| -2 150 678,41 \| 116 588,41 \| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -1 652 810 \| 0 \| -1 485 167,92 \| -167 642,08 \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| \| \| Eläkekulut \| -330 110 \| 0 \| -319 434,96 \| -10 675,04 \| \| Muut henkilösivukulut \| -65 240 \| 0 \| -58 229,20 \| -7 010,80 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -4 860 \| 0 \| -8 244,51 \| 3 384,51 \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -721 100 \| -80 000 \| -743 964,39 \| -57 135,61 \| \| LIIKEYLJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| -161 190 \| 0 \| -3 775,15 \| -157 414,85 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| -161 190 \| 0 \| -3 775,15 \| -157 414,85 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VÄR. \| -161 190 \| 0 \| -3 775,15 \| -157 414,85 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| -161 190 \| 0 \| -3 775,15 \| -157 414,85 \| 18.104.22.168 Avosairaanhoidon palvelut Toiminta-ajatus Avosairaanhoidossa tuotetaan perusterveydenhuollon sairaanhoitoa (Terveydenhuoltolaki 24§) ja kuntoutusta (Terveydenhuoltolaki 29§) muuramelaisille ja muille tänne valinnan tehneille. Tavoitteena ovat laadukkaat palvelut, joihin on helppo päästää. Työssä keskeisinä elementteinä ovat ennaltaehkäisevä näkökulma, varhainen tunnistaminen ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Koronaviruspandemia vaikutti keskeisesti avosairaanhoidon toimintaa maaliskuusta alkaen koko loppuvuoden. Kevällä pyrittiin kaikkia turhia kontakteja välttämään, mikä näkyi myös vastaanottokäyntien määrässä. Uutena toimintaan organisoitiin erillinen infektiovastaanotto ja koronanäytteenototto. Nämä toteutettiin ilman lisähenkilökuntaa ja vaikuttivat etenkin kiireettömään hoitajavastaanottotoimintaan. Syksystä lähtien avosairaanhoidon kaikki toiminnan kuitenkin toteutuivat pääosin normaalista koronatoimista huolimatta. Koronanäytteenotossa otettiin kiireisimpinä viikkoina n. 200 näytettä. Avosairaanhoidon vastaanottopalveluja tuotettiin aluejakoon perustuvalla omalääkäri- ja oma-hoitajamallilla. Hoitoon pääsyn ajat pysyivät lyhyinä kaikille ammattiryhmille. Lääkärikäynnit vähenivät edellisvuodesta (-18,0%) ja hoitajakäynnit vähenivät (-5,1%). Terapeuttien suoritelmäärät vähenivät (-10,4%). Päivystystoimintaan ei tullut muutoksia, iltapäivystyksessä klo 15:30 – 20.00 kävi keskimäärin 8 potilasta lääkäriillä ja hoitajalla 1–2 potilasta. Iltapäivystyksen käynnit vähenivät (26,6%). Yöpäivystykset ja viikonloppupäivystykset ostettiin sairaanhoitopiiriltä, jossa lääkäreillämme oli vastuuvuoro n. kerran kuukaudessa. Johtokunnan päätöksellä näihin vuoroihin ostettiin lääkäryövoima myös Seppälälääkärit Oy:ltä. Avosairaanhoidon toiminta on ollut vakiintunutta ja samat kokeneet hoitajat ja lääkärit ja terapeutit palvelevat kuntalaisia ja terveyskeskuksemme valinneita. Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen lisäksi toimintaan kuuluu laaja joukko erikoisosaaamista vaativaa työtä. Saaavilla on erikoisaloista lähipalveluna diabeteslääkärin, kardiologin, geriatrin, ortopedin ja röntgenlääkärin palvelut. Lisäksi toimivat fysioterapeutin akuuttivastaanotto ja ravitsemusterapeutin vastaanotto. Hoitotarvikejakelu ja apuvälinepalvelu ovat myös paikallista toimintaa. Tutkimusvalikoima toteutui entisen tasoinena, terveyskeskuksessa tehtiin rasitusEKG-, Holter, uniapnea ja spirometria tutkimuksia. Tähystykset ostettiin Seppälälääkärit Oy:ltä. Magneettitutkimukset ostettiin sairaanhoitopiirin kilpalluttamina Cityterveydestä. Edellisvuonna aloitetta paksusuolensyöpäseulonta –piilottohjemaan 2019-2020 osallistumista jatkettiin. Seulonnan kohteena ovat 60-, 62-, 64- ja 66-vuotiaat kuntalaiset ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen Syöpärekisterin ja FimLab Oy:n kanssa. Lääkärityössä ensimmäistä vuotta vakiutuisia lääkäreitä oli seitsemän yhden lääkärin kevään kolmen kuukauden koulutusjaksoa lukuiin ottamatta. Kesällä oli kaksi kandidaatitsijaisista kaksi kuukautta. Hoitoon pääsy toteutui tavoitteiden mukaisesti hoitajavastaanottoa lukuiin ottamatta. Asiakaspalaute säilyi erinomaisena, NPS luku oli avosairaanhoidossa 83 (n=607) ja kuntoutuksessa 81 (n=82). Koronapandemiasta huolimatta sähköisten palvelujen kehittämisessä edistyttiin. Vanha potilastietojärjestelmä päivittyi uuteen toukokuun alussa. Omaolo.fi palvelu saatiiin loppuvuonna toimintaan koronaoirearviosta aloittaen. Marraskuun alusta lääkärit ottivat käyttöön puheentunnistuksen. Sairaanhoitopiirin Muuramen psykiatrian poliklinikan toiminta päättyi 30.4.20 ja nämä palvelut siirtyivät perusterveydenhuoltoon Jyväskylän kaupungin tuotettavaksi. Muuramessa toimivat kaksi osa-aikaista mielenterveyshoitajaa jatkoivat vastaanottojaan terveyskeskuksessamme entiseen tapaan tuottaen meille päihdehoitajan, masennushoitajan ja mielenterveyshoitajan palveluita. Muutoksesta haastavaa oli, että psykiatripulun vuoksi kaupunki ei tarjoa muuramelaisille psykiatripalveluja. Psykiatripalvelujen osalta joudutaan turvautumaan erikoissairaanhoidon poliklinikkaan. \| Lautakuntaan nähdyn sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| \| \| \| 1) Diabeetikoiden hoitotasapainoparanee \| Insuliinipuutteesta kärsivien diabeetikoiden huonossa hoitotasapainossassa olevien osuus (HBA1C yli 75) pysyy samana tai pienenee \| Insuliinipuutteesta kärsivien diabeetikoiden (HBA1C yli 75) osuus pieneni ollen 9% potilaista \| \| 2) Eteisväriinäpotilaiden aivohalvauksen estohoidossa siirrytään lääkkeisiin, jotka eivät vaadi laboratoriomonitorointia \| Aikuistyypin diabeetikolla hyväässä hoitotasapainossa olevien (HBA1C alle 53) osuus pysyy samana tai kasvaa \| Aikuistyypin diabeetikoiden hyväässä hoitotasapainossa (HBA1C alle 53) olevien osuus nousi nyt 78% \| \| \| Uusien antikoagulaatiohoidojen määrä nousee yli 10% ja varfarinihoidojen määrä vähenee saman verran \| Uusia antikoagulaatiohoidoa saavien määrä nousi 2% (201-205) ja varfarinihoidojen määrä väheni 7% \| \| Tuotantotavoitteet \| \| \| \| 1) Hoitoon pääsy \| Ns. T3 aika (=kolmas vapa aika) hoitajalle enintään 7 vrk, lääkärille enintään 14 vrk ja terapeutille enintään 30 vrk \| Hoitajille 12 vrk Lääkäreille 13 vrk Terapeutteille 13vrk \| \| 2) Hoidon laatu - asiakastyytyväisyys \| NPS luku yli 70 \| NPS 83 avosairaanhoidossa, 81 kuntoutuksessa \| \| \| Oma koettu työhyvinvointi 7,5 tai parempi asteikolla (1-10) \| Työhyvinvointi 7,6 (Webropol kysely 11/12) \| ### Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------------\|---------\|---------\|---------\| \| Vastaanottokäynnit \| \| \| \| \| - lääkäreillä \| 14823 \| 14100 \| 12157 \| \| - hoitajilla \| 6497 \| 6500 \| 6164 \| \| - terapeuteilla \| 1105 \| 2000 \| 991 \| \| Puhelinkontaktit \| \| \| \| \| -lääkäreillä \| 6535 \| 5600 \| 7093 \| \| - hoitajilla \| 2351 \| 2850 \| 2098 \| \| Puhelinpalveluun vastaamis % \| 100% \| yli 80% \| 100% \| \| Asiakkuus % (=peittävyys) \| \| \| \| \| - lääkärit \| n. 71% \| yli 65% \| 68% \| \| - hoitajat \| n. 35% \| yli 45% \| 49% \| ### Talousarvion toteutuminen Avosairaanhoidon talous toteutui suunnitellusti. Lisätalousarvio (+283000e) tarvittiin koronavirustestauksesta ja suojaintarvikkeista aiheutuneisiin kuluihin. Huolimatta käyttimäärien laskusta myyntitulot ylittivät talousarvion (n.+100 000e), asiakasmaksutulot tosin pienenivät (n.-45 000e). Henkilöstömenot alittuivat (-6,7%), palvelujen ostot ylittyivät (+7,1%). Toimintakate oli n. 75 000 euroa positiivinen. Palveluja on tarjottu kattavasti, hoitoon pääsy on ollut tavoitteiden mukaista ja mitatut laatu-tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. \| KAYTTOTALOUS \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|--------------\|------------\|-------------\|---------\|-----------\| \| HYVINVOINTI LIIKELAITOS \| 423 900 \| 0 \| 496 280,90 \| -72 380,90 \| \| AVOSAIRAANHOITO \| 0 \| 0 \| 1 047,83 \| -1 047,83 \| \| KAYTTOTALOUSOSA \| 2 818 670 \| 283 000 \| 3 101 670,04 \| -0,04 \| \| LIIKEVAIHTO \| 423 900 \| 0 \| 496 280,90 \| -72 380,90 \| \| Liketoiminnan muut tuotot \| 0 \| 0 \| 1 047,83 \| -1 047,83 \| \| Tuet ja avustukset kunnalta/ky \| 2 818 670 \| 283 000 \| 3 101 670,04 \| -0,04 \| \| Materiaalit ja palvelut \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Ostot tilikauden aikana \| -545 450 \| -33 000 \| -577 940,82 \| -509,18 \| \| Palvelujen ostot \| -764 190 \| -250 000 \| -1 081 437,11 \| 67 247,11 \| \| Henkilöstökulut \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Palkat ja palkkiot \| -1 260 720 \| 0 \| -1 186 767,25 \| -73 952,75 \| \| Henkilösivukulut \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Eläkekulut \| -250 260 \| 0 \| -239 259,80 \| -11 000,20 \| \| Muut henkilösivukulut \| -49 800 \| 0 \| -45 621,69 \| -4 178,31 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -10 650 \| 0 \| -5 761,02 \| -4 888,98 \| \| Liketoiminnan muut kulut \| -361 500 \| 0 \| -363 950,84 \| 2 450,84 \| \| LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| \| TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ \| 0 \| 0 \| 98 260,24 \| -98 260,24 \| 22.214.171.124 Suun terveydenhuollon palvelut Toiminta-ajatus Kunnan on järjestettävä asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut (Terveydenhuoltolaki 26 §). Palveluihin sisältyvät väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta, terveysneuvonta ja terveystarkastukset, suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito, potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkokutkimuksiin ohjaaminen. Muuramen suun terveydenhuollon tavoitteena on tarjota laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa koko väestön tarpeisiin. Palvelusuunnitelman toteutuminen Yleisarvio ja muutokset Toiminnan lähtökohtana oli edistää väestön suun terveyttä ja tarjota kuntalaisille terveydenhuoltolain (26 §) edellyttämät suun terveydenhuollon palvelut. Lasten ja nuorten suun terveystarkastukset toteutettiin asetusten mukaisesti. Aikuisväestön suun terveystarkastuksia toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan kutsujärjestelmän kautta. Koronaepidemian takia suun terveydenhuollon kiireetön hoito oli rajoitettua keväällä noin kahden kuukauden ajan. Tämän takia käyntimäärät vähenevät 13 %. Hammaslääkärikäynnit vähenevät 22 % ja suuhygienistäkäynnit lisääntyvät 29 %. Hoidettujen potilaiden määrä laski 2 %. Suun terveydenhuollon palveluita käytti vuoden aikana 4586 muuramelaista (hoidon peittävyys 45 %) ja 218 ulkokuntalaista. Aikuisten (>18-v) osuus hoidetuista potilaista oli 73 %. Erikoishammaslääkäritasoinen oikomishoito toteutettiin kouluhammashoitolan tiloissa. Suun erikoishoidon palveluja, kuten vaativia suuirurgian ja iensairauksien hoitoja, ostettiin yksityiseltä palveluntuottajalta Jyväskylästä (21 käyntiä). Suun terveydenhuollon arkipyhä- ja viikonloppupäivystys järjestettiin maakunnallisena yhteistyönä. Päivystyksen kaikista käyneistä 3,3 % (35 käyntiä) oli muuramelaisten. Hoitoon pääsy, asiakastyytyväisyys, työhyvinvointi ja suun terveys Kiireettömään hoitoon pääsy pysyi edelleen kohtalaisen hyvänä valtakunnan tasoon verrattuna. Hammaslääkärin pääsi keskimäärin 56 ja suuhygienistille 28 vuorokauden kulussa. Asiakastyytyväisyyttä mitattaessa NPS luku pysyi erinomaisella tasolla ollen 93 (n=453 vastaajaa), kun vastaava luku viime vuonna oli 88. Henkilökunnan työhyvinvointia mitattiin kyselyllä marraskuussa 2020 (asteikko 1–10). Tyytyväisyys omaan työhön parani viime vuoteen verrattuna ollen nyt keskimäärin 8,6. Suun terveydenhuollon kärkihankkeena on jo vuosia ollut väestön suun terveyden edistäminen potilaiden omahoitoa tukemalla. Suurimmalla osalla potilaista (84 %) ei ollut ongelmia suun terveydessä, kun taas 16 % tarvitsi tukea ja motivointia omahoidon toteutuksessa. Lasten suun terveys oli Muuramessa hyvällä tasolla. Terveiden (ei reikiintyneitä, paikattuja tai poistettuja hampaita) 12-vuotiaiden lasten osuus oli 84 % ja 15-vuotiaiden 58 %. Talousarvion toteutuminen Suun terveydenhuollon toimintamenot pysyvät lähes vuoden 2019 tasolla (+0,8 %). Koronaepidemian aiheuttaman käyntimäärän vähennemisen takia myös asiakasmaksutulot vähenevät noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja tavoitearvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet 1. Väestön suun terveyden edistäminen omahoidon tasoa parantamalla \| Mitataan neliportaisella astekolla (Plak 0-3) jokaisella käynnillä. Tavoite: Plak 0-1 > 75%:lla käyneistä. Plak 2-3 < 25%:lla käyneistä. \| Plak 0-1 84 %:lla käyneistä. Plak 2-3 16 %:lla käyneistä. \| \| Tuotantotavoitteet 1. Hoitoon pääsy 2. Asiakastyytyväisyys \| Tavoite: Kiireettömään hoitoon pääsee 30 vuorokauden kuluessa. Tavoite: NPS > 70. Tietoa kerätään Roidu-laitteella ja sitä mitataan NPS-lukuna. Jos NPS on yli 50, on asiakaskokemus erinomainen. \| Hoitoon pääsy keskimäärin hammaslääkärille 56 vrk ja suuhygienistille 28 vrk. NPS 93. \| Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Hammaslääkärikäynnit \| 8951 \| 9000 \| 6933 \| \| Suuhygienistikäynnit \| 2484 \| 3000 \| 3201 \| \| Hammashoitajakäynnit \| 1039 \| 1500 \| 673 \| ### 126.96.36.199 Erikoissairaanhoido #### Toiminta-ajatus Muuramen kunta hankkii erikoissairaanhoidon palvelunsa suurimmalta osin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut itse tai hankkii ne ostopalveluna. #### Palvelusuunnitelman toteutuminen Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri toteutti käytännössä kaiken erikoissairaanhoidon avosairaanhoitoon kuuluvia erikoissairaanhoidon lähipalveluja lukuun ottamatta. Osan hoidoista sairaanhoitopiiri hankki ylipistosairaaloihta ja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Erikoissairaanhoidon laskutus toteutui kiinteän laskutuksen periaatteella ja kulut olivat 10 138 425 euroa. Jos laskutus olisi toteutunut keskimääräisin hinnoin käyntilaskutusperiaatteella, olisi rahaa kulut 3,9% enemmän. Erikoisalakohtaisesti palvelujen tarve erikoissairaanhoidossa kasvoi eniten psykiatriassa huolimatta paikallisen poliklinikkan loppumisesta. Psykiatrian laskennalliset kulut nousivat +74% edellisvuodesta, naistentautien- ja synnytysten kulut nousivat +39%, sisäautien +17% ja kirurgian +6%. Suhteellisesti eniten laskua laskennallisissa kuluissa oli nuorisopsykiatriassa -30%. Päivystyksen laskennalliset kulut laskivat koronavuonna -16%. Muuramelaisista saapui erikoissairaanhooitoon 1637 lähetettä. Määrä on 360 lähetettä vähemän kuin edellisvuonna (-18%). Psykiatrian lähetteet vähenivät määrällisesti eniten -101 kap-paletta (-52%). Psykiatrian laskennallisten kulujen nousu ei siis johdu lähetetteiden määrästä, vaan ilmeisesti pidemmistä hoitojaksoista. Ylijäämäinen tulos johtuu siitä, että TA2020 alijäämien kattamiseksi tarkoitettu avustuksen korotus on kirjattu talousarviossa erikoissairaanhoidon vastuualueelle. 3.6.4 Liikelaitos yhteenä Muuramen Hyvinvointi – liikelaitoksen toiminta jatkuu vakiintuneena. Koronapandemia muutti vuoden täydellisen erilaiseksi. Asiakasmäärät vaihtelivat palveluissa vuoden aikana merkittävästi. Paine hoidon saatavuuden varmistamiseksi ja kyky ylläpitää toimintoja pandemian keskellä koettiin henkisesti erittäin raskaaksi. Kuitenkin edelleen hoidon saatavuus oli erinomaista, sosiaalipalvelut pystyttiin tuottamaan vaikeassa tilanteessa. Vanhus ja vammaispalveluissa kohdennettiin erityishuomiota asiakaskunnan suojelemiseen ja palvelut pystyttiin tuottamana ehkäpä kaikkien vaikeimmissa olosuhteissa. Suun terveydenhuolto tuki muita palveluita, kun kiireetöntä hoitoa rajoitettiin. Hyvinvointi – liikelaitoksen tulos on lopulta 1 631 513,75 euroa ylijäämäinen, mikä on noin 0,87 M€ euroa TA2020 asiakirjassa ennakoitua enemmän ylijäämäinen. Ylijäämää talousarviosta poikkeavaa suuruutta selittää se, että loppuvuoden menokehys ei toteutunut odotetun korkeana. Lisätalousarvio jäi kokonaisuudessaan tarpeettomaksi, koska liikelaitos olisi omalla meno/tulokehyksellään selvinnyt koronavuodesta. Muuramen Hyvinvointi – liikelaitoksen toiminnallista tulosta voidaan pitää erinomaisena. Taloudellisesti tulos on sitäkin parempi, kun kunta kohdisti koronatukia tarpeelliseksi arvioituun liisätalousarvioon. Tilanne on kuitenkin ollut 2020 täysin erilainen, kun vuotta verrataan mihin tahansa aikaisempia toimintavuosia. Koronapandemiavuosi sisälsi merkittävän määrän epävarmuustekijöitä ja tilanteet muuttuivat lyhyellä syklillä. TA2020 asiakirja laadittaessa koronapandemiasta ei ollut mitään tietoa. ### 188.8.131.52 Tulosbudjetin toteutuminen \| KÄYTTÖTALOUSOSA \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|------------------------------------------------------\|-------------\|--------------\|---------------\|---------------\| \| LIIKKEVAIHTO \| 1 940 000 \| 0 \| 2 292 994,54 \| -352 994,54 \| \| Liiketoiminnan muut tuotot \| 1 002 360 \| 0 \| 1 014 491,51 \| -12 131,51 \| \| Tuet ja avustukset kunnalta/ky \| 26 738 540 \| 553 000 \| 27 291 540,04 \| -0,04 \| \| Materialialit ja palvelut \| \| \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| \| \| Östot tilikauden aikana \| -854 570 \| -33 000 \| -885 401,96 \| -2 168,04 \| \| Palvelujen ostot \| -18 504 230 \| -270 000 \| -18 491 986,67\| -282 243,33 \| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -5 182 450 \| -170 000 \| -5 196 638,01 \| -155 811,99 \| \| Henkilösvukulut \| \| \| \| \| \| Eläkekulut \| -1 091 000 \| 0 \| -1 139 275,30 \| 48 275,30 \| \| Muut henkilösvukulut \| -204 090 \| 0 \| -201 591,47 \| -2 498,53 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -21 920 \| 0 \| -24 460,04 \| 2 540,04 \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -3 058 370 \| -80 000 \| -3 028 158,89 \| -110 211,11 \| \| LIIKEYLJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 764 270 \| 0 \| 1 631 513,75 \| -867 243,75 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 764 270 \| 0 \| 1 631 513,75 \| -867 243,75 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 764 270 \| 0 \| 1 631 513,75 \| -867 243,75 \| \| TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ \| 764 270 \| 0 \| 1 631 513,75 \| -867 243,75 \| ### 184.108.40.206 Tilinpäätöslaskelmat TULOSLASKELMA \| \| 2020 \| 2019 \| \|--------------------------------\|---------------\|---------------\| \| LIIKEVAIHTO \| 2 292 994,54 \| 2 370 092,34 \| \| Liiketoiminnan muut tuotot \| 1 014 491,51 \| 1 050 889,88 \| \| Tuet ja avustukset kunnalta \| 27 291 540,04 \| 23 677 140,00 \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| Ostot tilikauden aikana \| -885 401,96 \| -980 628,51 \| \| Palvelujen ostot \| -18 491 986,67\| -18 396 326,20\| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -5 196 638,01 \| -5 153 052,05 \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| Eläkekulut \| -1 139 275,30 \| -1 154 516,64 \| \| Muut henkilösivukulut \| -201 591,47 \| -172 729,44 \| \| Poistot ja arvonalentumiset\| \| \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -24 460,04 \| -66 853,11 \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -3 028 158,89 \| -2 959 395,87 \| \| LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 1 631 513,75 \| -1 785 379,60 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korvaus peruspääomasta \| -3 000,00 \| -3 000,00 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 1 628 513,75 \| -1 788 379,60 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| \| \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 1 628 513,75 \| -1 788 379,60 \| \| TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ \| 1 628 513,75 \| -1 788 379,60 \| Sisältää sisäiset ja laskennalliset erät \| TASE \| v.2020 \| v.2019 \| \|------\|--------\|--------\| \| VASTAAVAA \| \| \| \| A PYSYVÄT VASTAAVAT \| \| \| \| I Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| Tietokoneohjelmistot \| 22 415,79 \| 0,00 \| \| 1. Aineettomat oikeudet \| 22 415,79 \| 0,00 \| \| Aineettomat hyödykkeet yht. \| 22 415,79 \| 0,00 \| \| II Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| Muut kuljetusvälineet \| 40 500,00 \| 0,00 \| \| ATK-laitteet \| 44 464,06 \| 3 736,20 \| \| Muut laitteet ja kalusteet \| 0,00 \| 2 847,88 \| \| 4. Koneet ja kalusto \| 84 964,06 \| 6 584,08 \| \| Aineelliset hyödykkeet yht \| 84 964,06 \| 6 584,08 \| \| III Sijoitukset \| \| \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 107 379,85 \| 6 584,08 \| \| B TOIMEKSIANTOJEN VARAT \| \| \| \| C VAIHTUVAT VASTAAVAT \| \| \| \| I Vaihto-omaisuus \| \| \| \| II Saamiset \| \| \| \| Pitkäaikaiset saamiset \| \| \| \| Lyhytaikaiset saamiset \| \| \| \| Mynytisaam.muilta/Hyvinvointi \| 437 309,84 \| 488 634,76 \| \| 1. Mynytisaamiset \| 437 309,84 \| 488 634,76 \| \| ALV-saamiset,vähennyskelpoiset \| 1 055,41 \| 896,14 \| \| ALV-saamiset,palautuskelpoiset \| 45 726,85 \| 47 262,57 \| \| Laskennalliset palautukset \| 28 491,32 \| 29 361,17 \| \| 4. Muut saamiset \| 75 273,58 \| 77 519,88 \| \| Muut siirtosaamiset jäsen- \| 241,20 \| 0,00 \| \| Muut siirtosaamiset muilta \| 81 714,67 \| 42 942,94 \| \| 5. Siirtosaamiset \| 81 955,87 \| 42 942,94 \| \| Lyhytaikaiset saamiset yht. \| 594 539,29 \| 609 097,58 \| \| Saamiset yhteensä \| 594 539,29 \| 609 097,58 \| \| III Rahoitusarvopaperit \| \| \| \| IV Rahat ja pankkisaamiset \| \| \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 594 539,29 \| 609 097,58 \| \| VASTAAVAA YHTEENSÄ \| 701 919,14 \| 615 681,66 \| \| Description \| v.2020 \| v.2019 \| \|-------------------------------------------------\|--------------\|--------------\| \| VASTATTAVAA \| \| \| \| A OMA PÄÄOMA \| \| \| \| Peruspäätöma \| -50 000,00 \| -50 000,00 \| \| I Peruspäätöma \| -50 000,00 \| -50 000,00 \| \| Edellisten tilikausien yli-/ \| 3 767 431,08 \| 1 979 051,48 \| \| IV Ed.tilikausien yli/ali/jäämä \| 3 767 431,08 \| 1 979 051,48 \| \| Tilikauden yli-/ali/jäämä \| -1 628 513,75\| 1 788 379,60 \| \| V Tilikauden yli/ali/jäämä \| -1 628 513,75\| 1 788 379,60 \| \| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ \| 2 088 917,33 \| 3 717 431,08 \| \| B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET \| \| \| \| VARAUKSET \| \| \| \| C PAKOLLISET VARAUKSET \| \| \| \| D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT \| \| \| \| Muut toimeksiantojen päätomat \| -34 817,77 \| -34 817,77 \| \| 3. Muut toimeksiantojen päätoma \| -34 817,77 \| -34 817,77 \| \| TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT. \| -34 817,77 \| -34 817,77 \| \| E VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| I Pitkääikainen \| \| \| \| II Lyhytaikainen \| \| \| \| Ostokeskontra \| -937 578,43 \| -1 003 261,74\| \| 7. Ostovelat \| -937 578,43 \| -1 003 261,74\| \| Yhdystili \| -820 449,62 \| -1 985 095,97\| \| 8. Korottomat velat kunnalta \| -820 449,62 \| -1 985 095,97\| \| ALV-velka \| -3 568,44 \| -4 081,54 \| \| Ennakonpidätysvelka \| 0,00 \| -100 386,72 \| \| 9. Muut velat/Liittyjismaksut \| -3 568,44 \| -104 468,26 \| \| Nuorten itsenäistymisvarat \| -46 542,02 \| -41 891,07 \| \| Ohjaajapalkkiot \| -648,12 \| -9 478,11 \| \| Lomapalkkjakositus \| -883 173,46 \| -863 871,31 \| \| Muut siirtovelat muille \| -64 058,61 \| -57 534,51 \| \| Jäsenkuntayhtymille \| 0,00 \| -232 694,00 \| \| 10. Siirtovelat \| -994 422,21 \| -1 205 469,00\| \| Lyhytaikainen vieras po. yht. \| -2 756 018,70\| -4 298 294,97\| \| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ \| -2 756 018,70\| -4 298 294,97\| \| VASTATTAVAA \| -701 919,14 \| -615 681,66 \| ## Rahoituslaskelma ### Toiminnan rahavirra \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------------------------\|------------\|------------\| \| Liikevaihjaama (-alij) \| 1 631 513,75 \| -1 785 379,60 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| 24 460,04 \| 66 853,11 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| -3 000,00 \| -3 000,00 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| -1 048,39 \| 0,00 \| \| Total \| 1 651 925,40 \| -1 721 526,49 \| ### Investointien rahavirra \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------------------------\|------------\|------------\| \| Investointimenot \| -125 255,81 \| 0,00 \| \| Pysyvien vastaaivien hyödykkeiden luovutustulo \| 1 048,39 \| 0,00 \| \| Total \| -124 207,42 \| 0,00 \| ### Toimin. ja invest. rahavirra \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------------------------\|------------\|------------\| \| Total \| 1 527 717,98 \| -1 721 526,49 \| ### Rahoitukseen raha \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------------------------\|------------\|------------\| \| Antolainojen muutokset \| \| \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| Oman pääoman muutokset \| 0,00 \| 0,00 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| Saamisten muutos multa \| 14 558,29 \| 967 349,08 \| \| Korott.velk. muutos kunnalta \| -1 164 646,35 \| 444 691,99 \| \| Korott.velk. muutos multa \| -377 629,92 \| 309 485,42 \| \| Total \| -1 527 717,98 \| 1 721 526,49 \| Rahoitukseen raha = -1 527 717,98 ### Rahaavarojen muutos \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------------------------\|------------\|------------\| \| Total \| 0,00 \| 0,00 \| ### 220.127.116.11 Investoinnit \| Valtuustoon nähtävän \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|---------------------\|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 950 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| \| \| \| \| \| 1025 HYVINVOINTI LIIKEL. INV \| \| \| \| \| \| Investointien talousarvio \| \| \| \| \| \| Investointimenot \| \| \| \| \| \| 1005 Tietokoneohjelmistot \| -40 000,00 \| 0,00 \| -26 898,94 \| -13 101,06 \| \| 1164 Muut kuljetusvälineet \| 0,00 \| -45 000,00 \| -45 000,00 \| 0,00 \| \| 1173 ATK-laitteet \| -105 760,00 \| 0,00 \| -53 356,87 \| -52 403,13 \| \| Investointimenot yht. \| -145 760,00 \| -45 000,00 \| -125 255,81 \| -65 504,19 \| Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti Investoinnit netto -145 760,00 -45 000,00 -125 255,81 -65 504,19 ### 18.104.22.168 Liitetiedot #### Liitetieto 6 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatatuotot tehtäväalueittain \| Muuramen Hyvinvointi -liikelaitos \| 2020 \| 2019 \| \|-----------------------------------\|------\|------\| \| Sosiaali- ja terveyspalvelut \| \| \| \| Siitä: \| \| \| \| Lapsi- ja oppilaspalvelut \| 29 965,13 \| 21 726 \| \| Perhe- ja aikuissosiaalityö \| 55 176,40 \| 105 433 \| \| Aktivointi ja työllistäminen \| 159 652,22 \| 150 348 \| \| Vanhuspalvelut \| 1 423 324,59 \| 1 318 234 \| \| Vammaispalvelut \| 211 953,90 \| 207 455 \| \| Terveyskeskussairaala \| 306 599,43 \| 380 423 \| \| Avosairaanhoido \| 496 282,27 \| 514 817 \| \| Suun terveydenhuolto \| 316 602,68 \| 342 024 \| \| Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä \| 2 999 556,62 \| 3 040 460 \| #### Liitetieto 9 Palvelujen ostojen erittely \| Muuramen hyvinvointi liikelaitos \| 2020 \| 2019 \| \|-----------------------------------\|------\|------\| \| Asiakaspalvelujen ostot \| 16 143 063 \| 16 375 321 \| \| Muiden palvelujen ostot \| 2 348 924 \| 2 021 005 \| \| Liikelaitoksen palvelujen ostot yhteensä \| 18 491 987 \| 18 396 326 \| Poistosuunnitelmana käytetään Muuramen kunnan poistosuunnitelmaa Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10000 euroa on alle 10000 euroa kirjataan vuosikuluksi \| TULOLASKELMA \| 2020 \| 2019 \| \|--------------\|------\|------\| \| 4580 Kalusto \| 24 501,89 \| 72 483,82 \| \| Liitetieto 24 \| Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät \| 2020 \| 2019 \| \|--------------\|----------------------------------------\|------\|------\| \| Lyhytaikaiset siirtosaamiset \| \| \| \| \| Menoennakot \| \| \| \| \| Muut menoennakot \| \| \| \| \| Tulojäätöt \| \| \| \| \| Tuet ja avustukset \| 55 840 \| 27 633 \| \| Siirtosaamiset jäsenkuntayhtymiltä \| \| \| \| \| Muut tulojäätöt \| 11 629 \| 15 310 \| \| Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. \| 67 469 \| 42 943 \| \| Liitetieto 33 \| Siirtovelkoihin liittyvät olennaiset erät \| 2020 \| 2019 \| \|--------------\|----------------------------------------\|------\|------\| \| Lyhytaikaiset siirtovelat \| \| \| \| \| Nuorten itsenäistymisvarat \| 46 542 \| 41 891 \| \| Ohjaajapalkkiot \| 648 \| 9 478 \| \| Lomapalkkajaksotus \| 883 173 \| 863 871 \| \| Siirtovelat jäsenkuntayhtymille \| \| 232 694 \| \| Muut siirtovelat \| 64 059 \| 57 535 \| \| Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä \| 994 422 \| 1 205 469 \| \| Liitetieto 19 \| Pysyvät vastaavaat ja muut pitkäaikaiset sijoitukset \| \| \|--------------\|-----------------------------------------------------\|------\| \| Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| Aineettomat oikeudet \| \| \| \| Poistamaton hankintameno 1.1. \| 0 \| \| \| Lisäykset tilikauden aikana \| 26 899 \| \| \| Rahoitusosuudet tilikaudella \| \| \| \| Vähennykset tilikauden aikana \| \| \| \| Siirrot erien välillä \| \| \| \| Tilikauden poistot \| 4 483 \| \| \| Arvonalennukset ja niiden pal. \| \| \| \| Poistamaton hankintameno 31.12. \| 22 416 \| \| \| Kirjanpitoorvo 31.12. \| 22 416 \| \| \| Pysyvät vastaavaat ja muut pitkäaikaiset sijoitukset \| \| \|---------------------------------------------------\|---\| \| Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| Koneet ja kalusto \| \| Poistamaton hankintameno 1.1. \| 6 584 \| \| Lisäykset tilikauden aikana \| 98 357 \| \| Rahoitusosuudet tilikaudella \| \| \| Vähennykset tilikauden aikana \| \| \| Siirrot erien välillä \| \| \| Tilikauden poistot \| 19 977 \| \| Arvonalennukset ja niiden pal. \| \| \| Poistamaton hankintameno 31.12. \| 84 964 \| \| Liittymismaksut \| \| \|---------------------------------------------------\|---\| \| Vähennykset tilikauden aikana \| \| \| Siirrot erien välillä \| \| \| Arvonalennukset ja niiden pal. \| \| \| Arvonkorotukset \| \| \| Arvonkorotuksen purku \| \| \| KIRJANPITOARVO 31.12. \| 84 964 \| 22.214.171.124 Esitys Muuramen Hyvinvointi –liikelaitoksen tuloksen käsittelystä Esitetään, että tilikauden ylijäämä 1 628 513,75 euroa siirretään taseen edellisten tilikausien yli- ja alijäämien tilille ja että liikelaitoksen kertynyt alijäämä katetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Noudatetaan samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksen laitimisperiaatteet Eriytettyyn tulos- ja rahoituslaskelmaan otetaan ulkoisten tulojen ja menojen lisäksi sisäiset ja laskennalliset tulot, menot tai rahoituserät, jossa vastapuolen on kunnan muut toiminta. Eriytettyyn taseeseen otetaan sisäinen saatava ja velka sekä sisäinen kate, jossa vastapuolen on kunnan muu toiminta. Liikelaitoksella ei ole omaa pankkitiliä, joten rahoituslaskelmassa ei voida esittää rahavarojen muutosta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Etsivä nuorisotyö siirtyi 1.1.2020 nuorisopalveluiden tehtäväalueelle pois liikelaitoksen aktivointi ja työllistäminen tehtävältä. Vertailukelpoisuus ei ulotu vuoteen 2016. Muuramen Hyvinvointi –liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2017. Liikelaitos muodostettiin kunnan sosialitoimesta ja siihen saakka Jyväskylän yhteistoiminta-alueelta (Jyte) ostetusta perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidon ostaminen kuuluu myös liikelaitoksen toimintaan. Tuloslaskelman v. 2016 vertailutiedoissa perusterveydenhuolto näkyy asiakaspalveluiden ostona ja toimintatuotot kertyivät terveydenhuollon osalta Jytelle. 126.96.36.199 Muuramen Hyvinvointi-liikelaitoksen tilinpäätöksen allekirjoitukset Muuramessa 17.3.2021 Ville Väyrynen (puheenjohtaja) Asko Juuti (varapuheenjohtaja) Teija Hitonen Tiina Mikkola Mirjam Rousu Jari Nojonen ### 3.7 Elinvoiman ja kestävän kasvun palvelut \| Valtuustoon nähdien sitova \| Talousarvio \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|---------------------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 3 553 000 \| 3 160 735,10 \| 392 264,90 \| \| Valmistus oman käyttöön \| 267 000 \| 289 799,89 \| -22 799,89 \| \| Toimintamenot \| -4 237 140 \| -4 199 872,58 \| -37 267,42 \| \| Toimintakate (Netto) \| -417 140 \| -749 337,59 \| 332 197,59 \| \| Suunnitelmapoistot \| -1 676 620 \| -1 595 512,80 \| -81 107,20 \| \| Laskennalliset menot \| -84 780 \| -80 160,91 \| -4 619,09 \| \| Valtuustoon nähdien sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|---------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet \| Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten määrä / vuosi \| 95 kpl/2020 \| \| Elinkeinoelämän kehittäminen \| Tulostaan kasvattaneiden yritysten määrä / vuosi \| 122 kpl/2020 \| \| Tuottavuustavoitteet \| Työpaikkaomavaraisuuden kehitys \| 61,83 % (Tilastotieto 2018) \| \| Yritysten edellytysten luominen \| Liike- ja työpaikkatonttien määrä \| Liike- ja työpaikka-alueiden toteuttamiseksi vuonna 2020 Kuusanmäentien asemakaava sekä Punasillan asemakaavan muutos ja laajennus sai lainvoiman. Kuusanmäentien asemakaava-alueelle muodostui 22 ha uusia yritystontteja sekä Punasillan asemakaavan muutos ja laajennusalueelle 1,3 ha. Sillanniityn kaava-alueella aloitettiin kadun rakennustyöt \| \| Lautakuntaan nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toteuma \| \|----------------------------------------\|-------------------------\|---------\| \| Vaikuttavuustavoitteet Monipuoliset ja viihtyisät asuinalueet \| Riittävä asuintonttien kaavoitusreservi kaikissa taajamissa \| Keskustaaajaman eteläosan yleiskaava oli luonnoksena nähtävillä kesällä 2020. \| \| Kevytliikenneväyläyhteydet keskustan palveluiden ja asuinalueiden välille \| Kevytliikenneväylien määrän lisäys \| Keskustaaajamassa ja Kinkomaan taajamassa on asema-kaavoitushankkeita käynnissä. Pientalotonttien reservi on hyvä, lukuun ottamatta Kinkomaan taajamaa. Sanantien kevyen liikenteen väylä valmistui. \| \| Tuottavuustavoitteet Sujuva ja nopea lupakäsittely sekä edulliset taksat \| Lupien käsittelyajat ja määrä \| Seutukunnan edulliset taksat \| Lupien käsittelyajat tavoitteiden mukaiset. Lupien määrä kasvoi hiukan vuodesta 2019. Vuonna 2020 tarkastettiin ympäristösuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen taksat sekä konekeskuksen taksa \| Tunnusluvut \| Hyväksyttyt asemakaavat (ha) \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|-------------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Kevyen liikenteen väylät \| Havutie \| Keihästie \| Sanantie \| \| Myönnettyt luvat \| 201 \| 228 \| 255 \| 3.7.1 Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnan sekä hallinnon menot on jaettu suoraan palveluille vuoden 2020 alusta lukien. Toiminta-ajatus Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta vastaa kunnan elinkeinoelämän edistämisestä, maankäytön suunnittelulusta, rakentamisen suunnittelulusta, rakentamisesta/rakennuttamisesta, mittautoimesta, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollossa, palo- ja pelastustoimesta, kaduista, yksityisteistä, vesihuollossa ja jätehuollossa. Lautakunnan kokoonpano on yhdeksän jäsentä. Palvelusuunnitelma Lautakunta huolehtii sille kuuluvat tehtävät tehokkaasti ja taloudellisesti. Lautakunta kokoontuu vuoden aikana 11 kertaa. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 29 henkeä. Vuonna 2020 eläköityy kaksi työntekijää, molempien tilalle palkataan työntekijä. Talousarvion toteutuminen Vakituisen henkilökunnan määrä oli (31.12.2020) 28 henkeä, sijaisia 1 henkilö. Vuonna 2020 eläköityi 4 henkeä. - Rakennusvalvonnan sihteerin virka lakkautettiin. Rakennusvalvonnassa 1.4.2020 aloitti lupavalmistelija. - Maanmittauspäällikön tehtävissä 1.9.2020 aloitti maanmittausinsinööri. - Vesihuoltolaitoksella aloitti 11.11.2020 vesihuoltolaitoksen hoitaja, vastaavan vesilaitoshoitajan jäädessä eläkkeelle. - Eläköityneen maanrakennusammattilaisen tilalle ei rekrytoitu henkilöä. ### 3.7.2 Infra ja mittaus \| Talousarvio \| Tammutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 124 500 \| 0 \| 140 607,32 \| -16 107,32 \| \| 152 000 \| 0 \| 198 310,28 \| -46 310,28 \| \| -1 228 610 \| 0 \| -1 213 278,91 \| -15 331,09 \| \| -952 110 \| 0 \| -874 361,31 \| -77 748,69 \| \| -1 274 380 \| 0 \| -1 223 017,51 \| -51 362,49 \| \| -32 310 \| 0 \| -30 416,38 \| -1 893,62 \| (Sisältää myös konekeskuksen luvut) ELINVOIMAN JA KESTÄVÄN KASVUN HALLINTO Toiminta-ajatus Elinvoiman ja kestävän kasvun palveluiden hallinnosta, kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtiminen. Palvelusuunnitelma Elinvoiman ja kestävän kasvun palveluiden hallinnon suurimmat tehtäväkokonaisuudet: Elinkeinoelämän edistäminen - Maankäytön suunnittelutehtävät - Mittaus- ja karttoitustyöt - Katujen rakentaminen ja kunnossapito - Ympäristönsuojelutehtävät - Kunnan maa- ja metsätilojen hoito - Talousveden tuottaminen, vesihuollon rakentaminen ja kunnossapito - Yksityistielain mukaiset kunnan tehtävät Talousarvion toteutuminen Elinvoiman ja kestävän kasvun palveluiden määrän tarve kasvaa kunnan väkiluvun lisääntyessä ja taajamien laajentuessa. Palvelutaso säilytetään kohtuullisena. KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Toiminta-ajatus Tehtävä on vastata kevyen liikenteen, katuverkoston sekä vesihuollon yleis- ja rakennussuunnittelusta. Palvelusuunnitelma Suunnittelutehtävät liittyvät sekä uusien että perusparrannettavien kohteiden toteuttamiseen. Katujen perusparrannusten yhteydessä pyritään tarkastelemaan myös vesihuolto. Talousarvion toteutuminen Vuonna 2020 kunta osallistui 25 %:lla ELYn Kinkovuorentien varren kevyen liikenteen väylän suunnitteluun (kustannusarvioennuste 91 000 €, josta Muuramen osuus arviolta 22 2750 €). Suunnittelukustannukset nousivat n. 73 % arviosta, johtuen tarkennetuista maaperätutkimuksista sekä rautatienv ylitse menevästä siltasuunnittelustasta. Suunnittelussa valmistui Kinkovuorentien kevyen liikenteen väylän aluevaraus- sekä rakennussuunnitelma Säynätsaloon asti. Lisäksi vuonna 2020 valmistui Sillanniityn KM-1 alueelle oikealle käännyvä kaista sekä kunnan omana suunnittelutyönä Seunavuoren alueen Saarikovuorentien jatkon, Huurrepolun alun sekä Usvatien kunnallistekniikan rakennussuunnitelma, Paasivuoren maanlajitysalueen suunnitelma, Ainonpolun rakennussuunnitelma sekä vanhojen alueiden perusparrannuskohteita. Käynnissä olevia muita suunnitelmia: - Jyväskylän seudun henkilöliikennetutkimus (Keski-Suomen ELY, Jyväskylä, Laukaa, Muurame). - Jyväskylän MAL-seudun henkilöliikennetutkimus (Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY, Hankasalmi, Petäjävesi, Jyväskylä, Toivakka, Laukaa, Muurame, Uurainen, Äänekoski). - Ratahanke välille Tampere-Jyväskylä MITTAUS Toiminta-ajatus Mittaustoimii vastaa ja valvoo kunnan ja muiden toimijoiden kartoitus- ja mittaustöitä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä JHS 185:ssa säädettyllä tavalla kunnan alueella. Palvelusuunnitelma Tavoitteina ovat edellytysten luominen asemakaavan toteuttamiselle ja maankäytön suunnittelulle merkitsemällä asemakaavan mukaiset rakennuspaikat maastoon ja tekemällä asemakaavoitusta varten maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS 185:n vaatimukset täyttävät pohjakartat ja kartta-aineistot. Palvelualueelle kuuluvat myös rakennusvalvonnan avustaminen merkitsemällä uusien rakennusten sijainti ja korkeusasema rakennuspaikoille, kunnallisteknisen suunnittelun ja rakentamisen mittaus- ja dokumentointityöt, osoitejärjestelmä- ja opaskartta-aineistojen ylläpito sekä mittautoimessa tarvittavan ICT-ohjelmiston ja kaluston ylläpito. Tunnusluvut Mittaustoimen tehtävät ovat suhteessa kaikkeen elinvoiman ja kestävän kasvun palvelualueelle liittyvään suunnitteluun ja rakentamiseen. Mittauksen tunnusluvuina voidaan pitää siten kaavituksen, myytävien tonttien, rakennusvalvonnan ja kunnallistekniikan määrien tunnusluukuja. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon ja lautakuntaan nähdien sitovat tavoitteet ovat toteutuneet v.2020. Asemakaavoitusta, rakennusvalvontaa ja kunnallistekniikkaa varten tehtiin mittauksia ja kartoituksia etenkin Hautalahden, Murtolammen, Seunavuoren, Niittyahon, Sillanniityn, Kinkomaan Peltolammen ja keskustan alueilla sekä peruskunnostettavilla kaduilla. Uusia asemakaavatontteja mitattiin ja lohkottiin vuoden 2020 myyntiä varten 28 kpl (Seunavuori, Niittyaho, Hautalahti, Peltolampi). Numeerista pohjakartta-aineistoa ajantasaistettiin Punasillan alueella. Vesihuollon tarke- ja kartoitusmittaamista sekä johtokartan laatimista numeeriseen muotoon jatkettiin. LIKENNEVÄYLÄT Toiminta-ajatus Katujen, hulevesiverkostojen, kevyen liikenteen väylien sekä valaistuksen hoito ja kunnossapito. Kunnan yksityistieavustusten jakaminen Palvelusuunnitelma Liikenneväylien määrät lisääntyvät vuosittain uudisrakentamisen vaikutuksesta, joka lisää väylien hoito- ja kunnossapitokustannuksia. Vanhojen asuinalueiden katujen perusparannuksilla ja katujen päällystämisellä pyritään alentamaan hoito- ja kunnossapitokustannuksia. Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta päättää erikseen vanhojen alueiden perusparannettavat kadut, asfalttoinit ja katuvalaistuksen (määrärahat investointipuolella). Väylien asfalttoinit ja talvikunnossapito tehdään ostopalveluina. Samoin ostopalveluina on liikennevihreiden nurmikoiden leikkaus ja niitto. Liikenneväylien hoitotaso pyritään pitämään kohtuullisena. Yksityisteiden kunnossapidolle annetaan avustusta niille, joiden varrella on ympärivuotista, pysyvää asutusta ja joiden tiekunnat on perustettu toimituksessa. Tunnusluvut \| Liikenneväylät \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|----------------\|-------\|-------\|-------\| \| katuja (km) \| 68,78 \| 69,95 \| 70,95 \| \| kevyen liikenteen väyliä (km) \| 24,3 \| 25,1 \| 25,4 \| \| avustettavia yks.teitä (kpl) \| 49 \| 49 \| 50 \| \| avustettavia yks.teitä (km) \| 102,5 \| 102,5 \| 103,1 \| \| avustuksia yks.teille (euroina) \| 50 000 \| 50 000 \| 50 000 \| Talousarvion toteutuminen Katu- ja kevyen liikenteen väyläverkoston kasvaessa kunnossapitoalueet ovat vuonna 2020 laajentuneet Keskustan, Hautalahden, Kinkomaan Peltolammen, Sillanniityn sekä Eteläportin alueilla. Teiden ja pihojen auraus ja osa hiekoituksesta teettiin ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Samoin teiden asfalttipäällysteet ja päällysteiden asfalttipaikkaukset teki ulkopuolinen urakoitsija. Omalla kalustolla poistettiin teiden polanteita ja hiekoitettiin liikenneväyliä sekä parannettiin risteyskien näkyvyyksiä. Kesäkunnossapito, pölynsidonta ja teiden lanaus tehtiin kunnan omalla kalustolla. Hiekoitusheikan poisto tehtiin pääsääntöisesti omalla kalustolla. Tienvarsien ja liikennevihreiden niitot tapahtuivat ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Katuvalaistuskustannukset nousevat tievalaistuksen lisääntymisen ja ilkivallan myötä. Katuvalaistusta rakennetaan/uusitaan investointimäärärarahalla. Valaistus on katkaistuna kello 24.00–05.30. Asemakaava-alueen ulkopuoliset valaistukset ovat katkaistuina kello 23.00–06.00. Muuramen ydinkeskustan sekä Murtolammen valot palavat koko yön. Yksityisteitä avustettiin yhteensä 50 000 eurolla vuonna 2020. Yksityisteiden peruskorjausavustuksia ei ollut. ### Tehtäväkohtaiset tavoitteet Konekeskuksen tarkoitus on tukea kunnan omia toimintoja ja myydä niihin palveluja omakustannushintaan. ### Palvelusuunnitelma Konekeskuksen tavoitteena on ylläpitää töiden sujumisen kannalta välttämätöntä konekantaa. Vanhentunutta kalustoa uusitaan. #### Tunnusluvut 2020 \| Kalustoa (kpl) \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---------------\|-------\|-------\|-------\| \| Traktorit \| 4 \| 4 \| 5 \| \| Nosturikuorma-auto \| 1 \| 1 \| 1 \| ### Talousarvion toteutuminen Konekeskus on toiminut talousarvion mukaisesti. Ikääntyvää kalustoa uusitaan investointien puitteissa. Vuonna 2020 hankittiin uusi iso traktori (hankinta investointipuolella). Vanhaa isoa traktoria ei annettu vaihdossa, vaan pidetään omana varatraktorina. Ikääntyvän kaluston huolto- ja kunnossapitokustannukset nousevat kaluston ikääntyessä. ### 3.7.3 Luvat ja valvonta RAKENNUSVALVONTA Budjettirahoitettainen \| Talousarvio \| Taamutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 500 ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| \| \| \| \| 720 LUVAUT JA VALVONTA \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 110 000 \| 0 \| 142 658,30 \| -32 658,30 \| \| Toimintamenot \| -413 410 \| 0 \| -419 312,47 \| 5 902,47 \| \| Toimintakate (Netto) \| -303 410 \| 0 \| -276 654,17 \| -26 755,83 \| \| Laskennalliset menot \| -14 430 \| 0 \| -13 862,30 \| -567,70 \| Tehtäväkohtaiset tavoitteet Valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelystä sekä valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa siten, kuin siitä liassa säädetään. Valtion lainoittaman/avustaman maatalous- ja asuntorakentamisen suunnitelmien, sekä korjaustoimenpiteiden tekninen valvonta. Rakennus- ja huoneistorekisterin pitäminen ja tietojen toimittaminen muille viranomaisille. Palvelusuunnitelma Auttaa ja neuvoo asiakkaita rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä ja rakennuslupa-asioissa. Pyritään nopeaan ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon lupa-asioissa, asiakasläheiseen palveluun sekä joustavaan rakennusaikaiseen valvontaan ja ohjaukseen. Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Myönnetyt luvat yhteensä \| 201 \| 228 \| 255 \| \| Rakennus- ja toimenpideluvat \| 156 \| 165 \| 146 \| \| Toimenpidelmoitukset \| 31 \| 46 \| 93 \| \| Muut luvat \| 14 \| 17 \| 16 \| \| Lupakatselmukset \| 482 \| 601 \| 581 \| \| Valmistuneet asunnot \| 48 \| 83 \| 119 \| \| Lupatulot € \| 107 331 \| 107 331 \| 127 785 \| Talousarvion toteutuminen TA20 Palvelusuunnitelma on toteutunut talousarvion mukaisesti. Toimiala on jatkuvassa lainsäädäntömuutoksessa, henkilöstön koulutukseen tulee panostaa, jotta pysytään ajan tasalla. Lupien, rakentamisen ohjauksen, katselmusten ja neuvonnan määrä on suoraan riippuvainen suhdanteista, asukasmäärän kasvusta, kaavoituksesta ja tonttivarannosta. Valtuustoon ja lautakuntaan nähdyn tavoitteet ovat toteutuneet pääosin suunnitelmien mukaisesti. Lupamäärä on hiukan suurempi kuin vuonna 2019 ja mitä vuoden 2020 talousarvioon arvioitiin. Lupatulot olivat myös vuonna 2020 (127 785 €) hiukan suuremmat kuin vuoden 2020 (100000 €) talousarvioon arvioitiin. Vuonna 2020 jatkettiin sähköisen asiakaspalvelun kehittämistä. Kokonaan sähköiseen asiakaspalveluun siirtyminen odotetaan vielä sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Sähköinen asiakaspalvelun toiminta on riippuvainen kunnan sähköisen arkistoinnin kehittämisestä. YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Toimialan tehtävä on ympäristö- ja jätelainsäädännön alainen neuvonta ja valvonta, vesihuoltolain ja jättevesiasetuksen edellyttämät tehtävät, ympäristölupien ja maa-aineslupien valmistelu ja valvonta, ympäristön tilan seuranta, luonnon virkistyskäytön edistäminen sekä lupaviranomaisena toimiminen. Palvelusuunnitelma Ympäristönsuojelu edesauttaa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön aikaansaamista. Toiminnan tavoitteena on sujuva ja nopea lupa- ja ilmoitusasioiden käsittely. \| Ympäristölupapäätökset ja rekisteröinnit \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|----------------------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| Maa-aineslupapäätökset \| 3 \| 2 \| 1 \| \| Lannan aumausilmoitukset ja poikkeukset \| 2 \| 4 \| 2 \| \| Muut päätökset ja ilmoitukset \| 10 \| 2 \| 9 \| \| Ajoneuvojen siirtopäätökset \| 4 \| 8 \| 11 \| \| Jätehuolto- ja ympäristölupatarkastukset\| 5 \| 11 \| 12 \| \| Maa-aineslupatarkastukset \| 14 \| 13 \| 16 \| Talousarvion toteutuminen Toimiala on jatkuvassa lainsäädäntömuutoksessa. Ympäristölupien valvonnalla on suunnitelma ja valvonta on maksullista. Määräaikaisten maa-aineslupien uusi luvituskierros on edelleen käynnissä. Lupahakemukset ja ilmoitukset käsiteltiin tavoiteajassa. Jätehuolto- ja lupatarkastuksia tehtiin vuoden aikana 28 kpl. Jätehuollon valvontaa jatkettiin yhdessä jätelautakunnan kanssa. Ympäristölupien ja erilaisten ilmoitusten lupamaksutulot alittuivat. Muuramenjoen luontopolkua kunnostettiin ja Suuruspään yhteislaitumen kunnostusta jatkettiin. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on vähentää ja ennaltaehkäistä ihmisten terveyttä uhkaavia tekijöitä ja terveyshaittoja, jotka voivat aiheuttaa mm. elintarvikkeista, talousvedestä, uimavedestä, sisäilmasta, tupakasta tai kemikaaleista. Eläinlääkintähuolto huolehtii hyöty- ja pieneläinten terveydestä sekä eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisista viranomaistehtävistä. Pieneläinpäivystys ja löytöeläinten hoitopalvelut sisältyvät myös tähän kustannuspaikkaan. Palvelusuunnitelma Muuramen kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoitaa Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän seudun ympäristöhuvollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Kuluttajien turvallisuudesta huolehditaan valvomalla ja tarkastamalla kuluttajapalveluita ja -tavaroita. Vesilaitoksen talousveden laatua valvotaan, samoin uimapaikkojen veden laatua. Tunnusluvut \| Ympäristöterveydenhuolto € \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| \| 73 562\| 71 368\| 67 297\| \| Eläinlääkintähuolto, pieneläinpäivystys ja löytöeläinten hoitopalvelut € \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---------------------------------------------------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| \| 40 709\| 45 502\| 56 662\| Talousarvion toteutuminen Muuramen kunnan näkökulmasta talousarvio toteutui kokonaisuutena hyvin. Ympäristöterveydenhuollon menot alittuivat. Eläinlääkintähuollon, pieneläinpäivystyksen ja löytöeläinpalvelun menot ylittyivät. Terveys- ja elintarvikevalvonnan sekä hallinnon kustannukset jaetaan sopijakuntien asukasluvun suhteessa. Eläinlääkintähuollon kustannukset jaettiin vielä vuonna 2020 vanhan sopimuksen mukaan eli 72 % hyötyeläintilojen ja 28 % asukasluvun mukaisesti, paitsi pieneläinpäivystyksen kustannukset, jotka jaetaan sopijakuntien asukasluvun suhteessa. Vuoden kuluessa tehtiin uusi ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimus. Uusi sopimus muuttaa ennen kaikkea eläinlääkintähuollon kustannuksia, jotka 1.1.2021 alkaen laskutetaan kunnilta suoriteperusteisesti. Lisäksi Äänekoski tulee mukaan sopimukseen uutena kuntana 1.1.2021 alkaen. JÄTEHUOLTO Jätehuollon palvelutehtävät siirtyvät 1.1.2017 Mustankorkea Oy:lle. Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa Jyväskylän, Laukaan, Toivakan ja Muuramen yhteinen Jyväskylän seudun jätelautakunta. Lautakunnan menot katetaan Mustankorkea Oy:n tuloiosta. Kuntalle kuuluu vain jätehuollon valvonta, josta vastaa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ### 3.7.4 Maankäyttö ja elinkeinot \| Talousarvio \| Tammuutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| 500 ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| \| \| \| \| 740 MAANKÄYTÖ JA ELINKEINOT \| \| \| \| \| Toimintatulot \| 1 470 500 \| 0 \| 1 100 516,48 \| \| Toimintamenot \| -477 960 \| 0 \| -505 725,04 \| \| Toimintakate (Netto) \| 992 540 \| 0 \| 594 791,44 \| \| Laskennalliset menot \| -9 630 \| 0 \| -9 065,97 \| (Lukuihin sisältyy myös kohderahoitteiset maa- ja metsätalot sekä tonttit) KAVOITUS Toiminta-ajatus Vastata kunnan kaavoituksesta ja kehittämisestä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kunnan tulee huolehtia riittävien raakamaareservien hankinnasta sekä tonttien markkinoinnista. Palvelusuunnitelma Kaavoituksesta ja tonttien markkinoinnista vastaa kunnan kaavoittaja. Ulkopuolista konsulttia tarvitaan suunnittelutehtävissä ja erilaisten selvitysten laadinnassa (esim. luontoselvitykset, tiesuunnitelmat). Kaavoitukseen liittyvät toimet edellyttävät entistä parempaa luonnon, ympäristön, maiseman, kuntalaisten, eri viranomaisten ja ympäristövaikutusten huomioonottamista. Tunnusluvut \| Kaavoitus \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|-----------\|-------\|-------\|-------\| \| Hyväksytty asemakaavat (ha) \| 52 \| 60 \| 53 \| Talousarvion toteutuminen Kuluneella suunnitelmakaudella oli vireillä yksi yleiskaava sekä useita asemakaavoja. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, sillä ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisemmin alueen tuleva käyttö. Suunnitellusta yleiskaavoista vireillä on Keskustajaaman osayleiskaavan eteläosa, joka aloitettiin syksyllä 2015 ja se jatkuu tarkistetun aikataulun mukaan vuoteen 2021. Osayleiskaavan eteläosan suunnittelualue käsittää taajama-alueen valtatie 9 molemmin puolin. Pohjoisessa suunnittelualue rajoittuu Muuramajokeen. Etelässä alue rajoittuu valtatie 9 itäpuolella Niittyahan eritasoliittymään ja länsipuolella Ketunmutkaa tiehen. Yleiskaavatyössä pohditaan suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan noin 20 vuoden aikana tapahtuvalle kunnan kehitykselle, tavoitevuotena on 2035. Suunnitellusta asemakaavoista lainvoimaiseksi tuli Kuusanmäentien asemakaava (38,41 ha), Punasillan asemakaavan muutos ja laajennus (1,97 ha) sekä Eerolan asemakaava (5,5 ha). Yhteensä lainvoimaisia asemakaavoja valmistui 46 ha. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kinkomaan Vitapolis alueen kortteleiden 1202 ja 1203 asemakaavan muutoksen (7,5 ha), josta valittiin hallinto-oikeuteen ja siitä ei ole saatu vielä päätöstä vuonna 2020. Aluevarauksia teollisuus- ja yritystonteille kaavoitettiin Kuusamäentien asemakaavassa 136 289 kem² (26 ha) ja Punasilan asemakaavan muutos ja laajennuksessa 6 470 kem² (1,3 ha). Asumiseen tarkoitettuja asemakaavoja oli vireillä sekä keskustaajamassa että Kinkomaalla. Keskustaajamassa oli vireillä Kappelintien (Peltolantien) asemakaava Velkapohjassa sekä yksityisten maanomistajien Paulannon ja Harjunherin asemakaavat, jotka sijaitsevat myös Velkapohjassa. Keskustaajamassa käynnistettiin Kesämään asemakaava sekä Kaijalantien asemakaavan muutos ja laajennus. Kesämään ja Kaijalantien asemakaava-alueille on tarkoitus osoittaa myös työpaikka-alueita. Kinkomaalla oli vireillä Kinkoriutantien asemakaavamuutos ja Olympiakylän asemakaava käynnistettin. Olympiakylän alustavaan asemakaavaraukseen on otettu mukaan myös yksityisten maanomistajien maita. Vuoden 2020 lopussa asemakaavoitettuja kunnan omistamia rakentamattomia omakotitalontteja oli Seunavuoressa 52, Tervamäessä 7, Hautalahdessa 62, Kinkomaalla 11 tonttia sekä Niittyhossa 13 kpl. Isolahden osayleiskaavan alueella kunnalla on kaikkiaan 17 myytävää tonttia. Koulun taakse sijoittuvalta 12 tontin Niinilähteen alueella oli kuusi tonttia myynnissä. Asemakaava-alueelta vuoden 2021 rakentamiseen uusia tontteja tuli hakuun marraskuussa 2020 Hautalahdesta, Seunavuoressa, Niittyhasta ja Kinkomaan Peltolammelta yhteensä 28 kpl. Rakentamiskelpoisia tontteja vuodelle 2021 oli haettavissa yhteensä 45 kpl. Muuramen kunta osallistui Jyväskylän rakennusmessuihin Jyväskylän Paviljongissa 6.–8.3.2020 Jyväskylän seudun yhteisellä osastolla. Taloudellisen ja tehokaan yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi kunta pyrkii kaavoittamaan ja ostamaan raakamaata olemassa olevien asemakaava-alueiden lähettyviltä. Raakamaareserviä kaavoitusta varten kunnalla Pyypöläntien varteen sijoittuvalla ns. Hirviviidan alueella, Kinkovuorentien varrella Tervamäessä, Kylänlahden rannalla ja Kinkomaalla Olympiakylän takana. Kunta osti maata vuonna 2020 yhteensä noin 3,6 ha liikennealueeksi, puhtaiden maiden loppusijoitusalueeksi sekä rakennusalueeksi. Eerolan asemakaavan maankäyttösopimuksien mukaisesti kunta sai haltuunsa n. 1,14 ha asemakaavaan katu-, suojaviher- ja lähivirkistysalueetta. Kunta osallistui Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukseen 2020–2031 valmisteluun. KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tavoitteena on Muuramen keskustan vetovoimaisuuden lisääminen, alueen viihtyvyys ja toimivuus sekä palvelujen säilyminen. Keskustan kehittämisestä on laadittu yleissuunnitelma 2015, joka antaa suuntaviivoja tuleville hankkeille. Palvelusuunnitelma Merkittävimmät uudistus- ja kehittämiskohteet: - Vanha ja uusi liikekeskus: näiden välinen yhteys, pääpaino vanhan liikekeskuksen alueen kehittämisessä - Asumisen tehostaminen/tiivistäminen - Tiejärjestelyt ja kevytenliikenteenväylät - Muuramejoki ja kylänlahti, rannan hyödyntämismahdollisuudet - Vihersuunnittelu ja valaistus Talousarvion toteutuminen Keskustan kehittämissuunnitelman mukaisten visioiden suunnittelua Virastotien ja Mikkolantien kohdalta liittyen kunnan kiinteistöhankintoihin ja uuden liityntäpysäköinnin järjestämiseksi jatkettiin. Valtatien varrella raivausta ja niittoa laajennettiin Sillanniityn alueelle. ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTÖTALOUS \| \| \| \| 500 \| ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| \| \| \| 740 \| MAANKÄYTÖT JA ELINKEINOT \| \| \| \| 1430 \| Elinkeinoelämän edist. \| \| \| Toimintamenot -133 460 0 -128 600,86 -4 859,14 Toimintakate (Netto) -133 460 0 -128 600,86 -4 859,14 Laskennalliset menot -7 190 0 -6 932,74 -257,26 Toiminta-ajatus Muuramen kunnan strategia vuoteen 2021 nostaa elinvoiman kunnan keskeiseksi menestystekijäksi. Jo strategian nimi, Mahdollisuksien Muurame – elinvoimainen edelläkävijä on merkitävä linjaus elinvoiman merkityksestä kunnan toiminnassa. Yksi keskeisimmistä elinvoiman tekijöistä on elinkeinoelämän kehittäminen ja sen kasvun tukeminen. Strategiaan onkin valittu elinvoiman ja kestävän kasvun tavoitteeksi yrittäjäaktiivinen elinkeinopolitiikka. Muuramen kunta toimii elinkeinoelämän kehittämisessä asiakaslähtöisesti ja tavoitteena on auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa ja mahdollistaa näin nykyisten työpaikkojen säilyminen ja uusien luominen. Muuramen kunta toimii myös aktiivisesti etsien ja tarjoien mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Kunta hoitaa yhä enemmän itse elinkeinoelämän kehittämistehtävää ja pyrkii ennakoimaan sen myötä nykyistä paremmin toimintaympäristön muutoksia. Elinkeinoelämän kehittämisessä keskeissä asemassa on yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa, mutta samanaikaisesti on löydettyä uusia kontakteja ja verkostoja elinkeinoelämän kehittämiseen ja työpaikkojen lisäämiseen. Palvelusuunnitelma Kunnan elinkeinoelämän kehittämisessä hyödynnetään sekä kunnan omaa henkilöstöä että julkisia ja yksityisiä elinkeinoelämää palvelevia toimijoita muuramelaisen ja sitä kautta koko seudun elinkeinoelämän edelleen kehittämiseksi. Kunta tekee yhteistyötä yrittäjien, yritysten ja yrittäjäjärjestön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kunnan elinkeinopolitiikassa tuetaan eri tavoin aloittavia tai kuntaan sijoittuvia yrityksiä, mutta samanaikaisesti huolehditaan jo olemassa olevien yritysten kasvu- ja kehitysedellytysten turvaamisesta. Kunnan strategiana on huolehtia niin palvelualan kuin tuottannollisten yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Kunta on myös aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani yritysten elinkaaren ja toiminnan eri vaiheissa. Muuramen kunta toteuttaa kuntastrategiaa, jonka tavoitteet on jaettu kahteen strategiseen toimintalinjaan: Elinvoima ja kestävä kasvu sekä hyvinvointi ja palvelut. Muuramen kunnassa aiemmin työstetty elinkeino- ja mainestrategia sisältyy elinvoiman ja kestävän kasvun strategiaan. Elinvoiman ja kestävän kasvun strategian toteutumista seurataan muutamilla avainmittareilla, joista tärkeimmät ovat muuramelaisen yritysten liikevaihdon kasvu ja Muuramen työpaikkaomavaraisuus ja uusien Muurameen perustettujen yritysten lukumäärä. Viime vuosina työllistäminen ja työllisyyden hoito ovat kasvaneet yhä läheisemmin kiinni kunnan muun elinkeinoelämän tarpeisiin. Muurame on ollut mukana lakisääteisessä TYP-verkostossa. Mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä on odotettavissa muutoksia myös työllistämisen vastuisin ja rooleihin. Tunnusluvut \| Työpaikkaomavaraisuus (Huom! tilastokeskuksen tiedot eivät ole ajantasaisia) \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---\|---\|---\|---\| \| 65,1 % \| 64,8 % \| 61,83 %* \| Tilastotieto 2018 Talousarvion toteutuminen Kuntatalouden haasteissa aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja sen onnistumisella on merkittävä asema kuntatalouden liikkumavarän parantamisessa. Aktiivisen ja onnistuneen elinkeinopolitiikan tuloksena kuntaan luodaan työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia, jonka välilliset vaikutukset kuntatalouteen ovat merkittäviä. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla vähennetään tehokkaaimminkin työllisyyden hoitoon liittyviä kustannuksia. Työttömyysaste oli Muuramessa maakunnan alhaisin, joulukuun 2020 lopussa 10,2 %. Keski-Suomen työttömyysaste vastaavaan aikaan oli 15,6 % ja koko maan keskiarvo 13,6 %. Viimeisimmät työpaikkaomavaraisuuden tunnusluvut ovat vuodelta 2018, silloin Muuramen työpaikkaomavaraisuus oli 61,83 %. Vuonna 2020 elinkeinoelämään vaikutti erityisesti Korona-epidemia, jonka vaikutuksia yhteiskunnassa ryhdyttiin nopeasti lieventämään Business Finlandin, Ely-keskusten, Finnveran ja TE-toimistojen kautta kohdennetuilla Korona-tuilla. Työ- ja elinkeinoministeriö kohdensi keväällä yksinyrittäjille koronasta johtuvalle liikevaihdon laskulle kertaluontoisen 2000 € korvauksen. Hakemukset käsiteltiin ja korvauspäätökset tehtiin kunnissa. Muuramessa yksinyrittäjätukea haki 105 muuramelaisa yksinyrittäjää ja tuki myönnettiin 88 yrityälle. Haastavassa kunnallistalouden tilanteessa elinkeinoelämään kohdentuvien toimenpiteiden vaikuttavuus korostuu entisestään. Lisäksi valtionosuuksissa työpaikkaomavaraisuus on nostettu yhdeksi valtionosuuksissa määräytymisperusteeksi, mikä entisestään korostaa kunnan elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden merkitystä. Valtionosuuksuudistuksessa korostuu aiempaa selkeämmin kuntien keskinäinen kilpailu työpaikoista ja aiemmin keskeiseksi koettu alueellinen elinkeinopolitiikka on jäänyt toissijaiseksi toimintatavaksi. Seudullisesta elinkeinoelämää palvelevaa yhteistyötä tehtiin Keski-Suomen Uusyrityskeskusen (kesäkuun loppuun asti), Ely:n, paikallisen Leader-ryhmän (Jyväsrilii ry.) ja TE-toimiston kanssa. Yritystukirahoitusta muuramelaisille yrityksille myönnettiin yhteensä 60 229 €. Vuonna 2020 myytiin 2 teollisuustonttia, joista toinen Punasillan alueelta ja toinen Kuusanmäentien alueelta. Sillamiitlyn liikerakennusten 6 ha:n kortteli kilpailutettiin keväällä 2019 ja siihen tehtiin varaus kesäkuussa vuoden 2019 loppuun asti ja varausta jatkettiin joulukuussa puolivuotta eteenpäin päättyen 30.6.2020. Korona epidemia hidasti neuvotteluja ja KH:n päättöksellä varausta jatkettiin 30.4.2021 asti. Uusia yrityksiä Muurameen perustettiin 70 kappaletta (v.2019 51 kpl), pois lukien asunto- ja kliinteistöosakeyhtiöt. MATKAILUN EDISTÄMINEN Budjettirahoitteinen Toiminta-ajatus Matkailun edistäminen on hoidettu seudullisena toimintana, jota on jossain määrin vahvistettu myös kunnan omalla toiminalla. Kunnassa toimii lukuisia matkailuyrittäjiä, joiden kanssa yhteistyössä kehitetään matkailua. Lisäksi kunta pyrkii osaltaan osallistumaan resurssiensa puuteissa erilaisten tapahtumien järjestämiseen kunnan alueella. Palvelusuunnitelma Matkailuelinkeino on ollut kohtuullisen pienellä painotuksella Muuramen elinkeinopolitiikassa, mutta sen merkitys on korostumassa ja toimialan mukanaan tuomia laajenemismahdollisuuksia seurataan jatkuvasti. Tärkeä kehittämiskohde on Riihivuoren alue. Talousarvion toteutuminen Matkailun edistämiseen varattin määrärahoja saman verran kuin 2019. Talousarviokohdan menot ovat kunnan omaa matkailun edistämiseen varattua rahoitusta, minkä lisäksi Visit Jyväskylä on hoitanut osana seutumarkkinointia myös Muuramen matkailupalveluita. Muurame on mukana myös Visit Jyväskylän hallinnoinmassa Lakeland –hankkeessa 2019–2021, jonka tavoitteena on luoda Keski-Suomeen pitkäkestoinen kv –matkailutyön malli ja lisätä alueen kansainvälisiä majoitusvuorokausia. Pääkohdeina ovat saksankielinen Eurooppa ja Japani. Lisäksi Muurame on mukana vuoden 2020 lopulla käynnistyneissä kahdessa muussa maakunnallisessa matkailuhankkeessa; Matkailun vastuullisuus näkyväksi –hanke, jossa hallinnoija on Visit Jyväskylä ja Vetovoimaa Keitele-Päijänne matkailuun, jossa hallinnoija on kehittämisyhtiö Witas oy Viitasaarelta. Jyväsriihen Leader –rahoituksella käynnistyi kesällä 2020 VisitMuurame –yritysryhmähanke, jossa on mukana 8 muuramelaisa matkailuyritystä ja hallinnoijana toimii Muuramen kunta. VisitMuurame –hankeessa rakennetaan yhteinen www.visitmuurame.fi ”laskeutumissivusto” muuramelaisille matkailupalveluille. Riihivuoren Teatterin vuokralaisena jatkoiv vuonna 2020 Uusi Iloinen Teatteri (UIT), jonka ohjelmistossa kesän pääohjelmana piti olla musiikkikomedia Tukkijoella. Korona -pandemia kuitenkin keskeytti lipunmyynnin keväällä ja esitykset peruttiin / siirrettiin kesään 2021. Ravintola Riihikelon ja kodan päivuokralaisena aloitti kilpailutuksen jälkeen joulukuussa 2019 Rhean Ship Lines Oy. Ravintolatoiminta lähti käyntiin samassa tahdissa kuin laskettelutoimintakin. Korona -pandemia sulki rinnetoimintojen ohella myös ravintola Riihikelon toiminnan maaliskuun puolenvälin jälkeen. Riihivuoren laskettelutoimintojen kilpailutuksen voittanut Riihivuoren Rinteet oy avasi ensimmäiset rinteet joulukuun 2019 lopulla. Rinnetoiminta kärsi talvikaudella 2020 paitsi Korona –epidemiasta johtuvista sulkutoimista, myös alkukauden harvinaisen lämpimästä ja vähälumisesta talvesta. Syksyn 2020 aikana rinneyhtiö jatkoi rinnealueiden maastollista kehittämistä. Kausikorttikampanjan rinneyhtiö aloitti lokakuussa 2020. Hotelli Vuorikelon huoneiden ja saunatilojen sekä Caravan –alueen vuokraustoimintaa hoiti Riihivuoren lomakylä. MAATALOUDEN HALLINTO JA LOMITUS Budjettirahoitteinen Toiminta-ajatus Maaseutuhallinnossa vastataan lainsäädännöllä kunnalle määrättyjen tehtävien hoitamisesta sekä edistetään maaseudun elinvoimaisuutta maatalous- aluepoliittisten tukien avulla. Palvelusuunnitelma Vuonna 2013 maaseutuhallinnon vastuu on siirtynyt Laukaan kunnalle. Yhteistyöalue muodostuu seuraavista kaupungista/kunnista: Jyväskylä, Muurame, Laukaa, Hankasalmi, Toivakka, Uurainen, Joutsa ja Luhanka. Tulevassa maakuntauudistuksessa maataloustoimen hoitaminen on siirtymässä maakunnan tehtäväksi. Talousarvion toteutuminen Maatalouden hallinnon palvelut tuotettiin yhteistoiminta-alueella Laukaan kunnan puolesta ja maatalouden lomituspalvelut Keuruun kaupungin toimesta. Muuramen kunta ei tukenut maksullista lomitusta vuonna 2020. MAA- JA METSÄTILAT Kohderahoitteinen \| Talousarvio \| Tammutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| 500 \| ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| \| \| \| 4495 \| Maa- ja metsätalot \| \| \| Tulosbudjetti \| Toimintatulot \| \| \| \| \|---------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Myyntitulot \| 100 000 \| 0 \| 120 462,39\| \| Muut tulot \| 2 000 \| 0 \| 3 450,00 \| \| Toimintamenot \| \| \| \| \|---------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Materialit ja palvelut \| \| \| \| \| Aineet, tarvikkeet, tavarat \| 0 \| 0 \| -324,70 \| \| Palvelujen ostot \| -72 270 \| 0 \| -94 203,47\| \| Henkilöstömenot \| -6 060 \| 0 \| -6 177,57 \| \| Muut menot \| 0 \| 0 \| -540,95 \| \| TOIMINTAKATE \| \| \| \| \|--------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Rahoitustulot ja -menot \| \| \| \| \| VUOSIKATE \| 23 670 \| 0 \| 22 665,70 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 23 670 \| 0 \| 22 665,70 \| Tehtäväkohtaiset tavoitteet Kunnan talousmetsiä hoidetaan ja puuta myydään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Maata myydään ja vuokrataan tarpeen ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kunnan metsistä osa on varsinaista talousmetsää, osa tulee rakennusmaata ja osa puistometsää. Rakennusmaiden metsiä hoidetaan niin, että kaavoitusvaiheessa metsä olisi puistometsäksi soveltuvia ja kestäviä luonnonoloja vastaan. Puistometsiä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukaisesti harventamalla ja isoja puita poistamatta. Palvelusuunnitelma Vuonna 2014 valmistui kunnalle talousmetsiä koskeva metsätaloussuunnitelma. Talousmetsissä tavoitteena on oikea-aikainen hoito. Painopiste on edelleen harvennushakkuisissa. Päätehakkuita on viime vuosina tehty varsinkin maltillisesti. Puistometsiä hoidetaan aluekohtaisesti tarpeen mukaan. Raakamaata/metsää hankitaan kunnan omistukseen kaavoitusta varten aina, kun se on kohtuudella mahdollista. Hankintaan liittyvä rahoitus on investointipuolella. Talousarvion toteutuminen Vuonna 2020 kunta hankki maata yhteensä 4,8 ha. Kiinteistökauppojen määrärahat on osittu investointipuolella. Talousmetsien harvennus- ja päätehakkuita tehtiin metsähoitosuunnitelman mukaisesti. Puunmyyntitulot ja myös suunnitellut menot ylittyivät. Metsänhoitosuunnitelmasta poistettiin metsää yhteensä noin 51 hehtaaria. Kunnan metsiä ja puistometsiä oli erilaisissa metsänkäsittelyissä vuoden aikana yhteensä 64,7 hehtaaria. Vuoden kuluessa tehtiin: - talousmetsien päätehakkuita 0 ha - talousmetsien harvennushakkuita 7,1 ha - tonttien ja katualueiden päätehakkuita 3,8 ha - puistometsien ja tonttien harvennushakkuita 2,1 ha - taimikoiden hoitotöitä 11,0 ha - ennakkoraivaauksia 17,4 ha - taimikon istutusta 1,7 ha - metsien lannoitusta 21,6 ha Lannoituksia tehtiin Isolahdessa ja Niittyahan Santalanmäessä. Tunnusluvut \| \| TP 19 \| TP 20 \| \|----------------------\|-------\|-------\| \| Metsät hoitosuunnitelmassa (ha) \| 400 ha \| 455 ha \| ### TONTIT Kohderahoitteenen \| Talousarvio \| Ta- muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|---------------\|-----------\|-----------\| \| 1 \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| 500 \| ELINVOIMAN JA KESTV. KASVUN LTK \| \| \| \| 4497 \| Tontit \| \| \| \| \| Tulosbudjetti \| \| \| Toimintatulot - Myyntitulot: 5 000, 0, 20 160,00, -15 160,00 - Muut tulot: 1 363 500, 0, 955 501,92, 407 998,08 Toimintamenot - Materiaalit ja palvelut - Aineet, tarvikkeet, tavarat: -200, 0, -2 390,99, 2 190,99 - Palvelujen ostot: -13 200, 0, -28 583,61, 15 383,61 - Henkilöstömenot: -30 520, 0, -37 514,62, 6 994,62 - Muut menot: -800, 0, -136,28, -663,72 TOIMINTAKATE: 1 323 780, 0, 907 036,42, 416 743,58 Rahoitustulot ja -menot - VUOSIKATE: 1 323 780, 0, 907 036,42, 416 743,58 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ: 1 323 780, 0, 907 036,42, 416 743,58 ### Tehtäväkohtaiset tavoitteet Kunta luovuttaa tontteja pääosin myymällä. Pääsääntöisesti tontin luovutukset tehdään ennalta tehdyin suunnitelman mukaisesti, mutta kunnalla on valmius tarvittaessa toimia ennakkoon tehdystä suunnitelmasta poiketen tilanteen vaatiessa. Kunnan vuokraamien tonttien maanmyyntiä ja vuokratuloja seurataan kirjanpidossa. Kunta luovuttaa tontit pääsääntöisesti valmiiksi muodostettuina tiloina. ### Palvelusuunnitelma Tontit luovutetaan ennakolta tehdyin suunnitelman mukaisesti rakentamiseen. Tonttien luovutus tapahtuu kaupanteon yhteydessä tai vuokrasopimuksen allekirjoituksella. Vuonna 2020 tulee rakennuskelpoisiksi ja samalla myyntiin 19 uutta omakotitontttia. Hautalahden alueelta tulee tarjontaan 9 kpl ja Kinkomaalta Peltolammen alueelta 10 kpl. Vapaana olevia tontteja on tällä hetkellä 17 kpl (4.9.2019). Isolahden kylällä on kunnalla tarjolla isoja tontteja ja koulun takaa olevien pienitalonttien markkinointia tehostetaan (valt.27.5.2019 38§). Tonttien luovutusten määrää tarkastellaan kaavoituskatsauksen yhteydessä laajemmin ja suhteessa palveluverkostoon (mm koulu- ja päiväkötipalvelujen riittävyys). ### Tunnusluvut \| Myydyt omakotitalotonttit \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|---------------------------\|-------\|-------\|-------\| \| \| 13 \| 30 \| 17 \| Talousarvion toteutuminen Omakotitalontotteja myytiin 17 kpl, rivitalontotteja 2 kpl ja teollisuustontteja 2 kpl. Arviodut tonttien myyntitulot eivät ihan toteutuneet, Mikkolantien kerrostalontonttia ei laitettu myyntiin vanhan koulun uusien hankkeiden takia. Tontteja jäi vapaaksi 17 kpl. Uusia tontteja tuli marraskuussa hakuun vuodelle 2021 eri alueilta yhteensä 28 kpl. Tonttien hintoja ei nostettu (edellisen kerran nostettu v. 2015). Normaalien pientalonttien hinnat ovat 25 000–34 000 euroa. 3.7.5 Muut PALO- JA PELASTUSTOIMI Budjettirahoitteinen \| Talousarvio \| Tammutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------\|-------------\|-----------\|-----------\| \| KAYTTOTALOUS \| \| \| \| \| ELINVOIMAN JA KEST. KASVUN LTK \| -894 740 \| 0 \| -888 315,11 \| -6 424,89 \| \| MUU TOIMINTA \| \| \| \| Toimintamenot Toimintakate (Netto) Toiminta-ajatus Vuoden 2004 alusta alkaen kuntien hoitama pelastustoimi siirtyi alueellisesti järjestettäväksi. Tätä toimintaa hoitamaan on perustettu Keski-Suomen pelastuslaitos, josta vastaa Jyväskylän kaupunki isäntäkuntaperiaatteella. Palvelusuunnitelma Pelastuslaitos toimii vuokrakiinteistöissä ja kalusto on pelastuslaitoksen omaa. Ensihoitopalveluihin kuuluvan ambulanssin tilat on vuokrattu Punasillan alueelta. Pelastuslaitoksen suunnitelmiin kuuluu uuden paloaseman (noin 1100–1200 m²) rakentaminen Muurameen. Asemalle on löydettävä uusi sijoituspaikka läheltä Muuramen keskustaa. Talousarvion toteutuminen Pelastustoimen kustannukset toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Kustannukset jaetaan asukasluvun suhteessa. Paloaseman osalta hanke ei ole edennyt. Uudelle paloasemalle on tarkasteltu uutta sijaintia ja siitä on annettu Keski-Suomen pelastuslaitokselle esitys (kunnanhallitus 6.10.2014). Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta on käsitellyt asian 17.5.2016 ja päätänyt, että pelastuslaitos ei ole valmis vuokraamaan paloasematiloja Muuramen kunnan esittämältä Kinkovuoreni varren sijaintipaikalta. Aikataulu hankkeen osalta siirtyy vuodelle 2023. \| SISÄINEN TULOSLASKELMA \| Talousarvio \| TA-muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|------------------------\|------------\|--------------\|-----------\|-----------\| \| TOIMINTATULOT \| \| \| \| \| \| Myyntitulot \| 4 319 050 \| 0 \| 4 539 970,76 \| -220 920,76 \| \| Maksutulot \| 2 184 190 \| 0 \| 2 204 571,92 \| -20 381,92 \| \| Tuet ja avustukset \| 27 351 040 \| 553 000 \| 28 019 732,92 \| -115 692,92 \| \| Muut toimintatulot \| 7 544 310 \| 0 \| 7 408 329,37 \| 135 980,63 \| \| TOIMINTATULOT YHTEENSÄ \| 41 398 590 \| 553 000 \| 42 172 604,97 \| -221 014,97 \| \| VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN \| 267 000 \| 0 \| 312 748,37 \| -45 748,37 \| \| TOIMINTAMENOT \| \| \| \| \| \| Henkilöstomenot \| -24 428 850\| -207 200 \| -24 198 915,07 \| -437 134,93 \| \| Palvelujen ostot \| -25 583 820\| -381 000 \| -25 134 119,16 \| -830 700,84 \| \| Aineet, tarvikkeet ja tavarat \| -3 323 360 \| -84 800 \| -3 325 070,92 \| -83 089,08 \| \| Avustukset \| -30 454 090\| -633 000 \| -30 732 594,07 \| -354 495,93 \| \| Muut toimintamenot \| -7 053 360 \| 0 \| -7 062 943,19 \| 9 583,19 \| \| TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ \| -90 843 480\| -1 306 000 \| -90 453 642,41 \| -1 695 837,59 \| \| TOIMINTAKATE \| -49 177 890\| -753 000 \| -47 968 289,07 \| -1 962 600,93 \| \| Verotulot \| 42 727 000 \| 0 \| 42 260 331,07 \| 466 668,93 \| \| Valtionosuudet \| 11 984 700 \| 3 135 390 \| 15 101 416,00 \| 18 674,00 \| \| Rahoitustulot ja -menot \| \| \| \| \| \| Korkotulot \| 0 \| 0 \| 62 759,55 \| -62 759,55 \| \| Muut rahoitustulot \| 146 140 \| 0 \| 246 962,44 \| -100 822,44 \| \| Korkomenot \| -55 000 \| 0 \| -56 872,73 \| 1 872,73 \| \| Muut rahoitusmenot \| -54 340 \| 0 \| -53 315,90 \| -1 024,10 \| \| VUOSIKATE \| 5 570 610 \| 2 382 390 \| 9 592 991,36 \| -1 639 991,36 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| \| Suunn.mukaiset poistot \| -4 141 640 \| 0 \| -4 068 648,13 \| -72 991,87 \| \| Satunnaiset erät \| \| \| \| \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 1 428 970 \| 2 382 390 \| 5 524 343,23 \| -1 712 983,23 \| \| Varausten lis.(-) tai väh.(+) \| 0 \| 0 \| -4 000 000,00 \| 4 000 000,00 \| \| TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| 1 428 970 \| 2 382 390 \| 1 524 343,23 \| 2 287 016,77 \| ### 4.1 Verotulojen ja valtion osuuksien erittely #### VEROTULOJEN ERITTELY \| Verotulot \| Alkuperäinen talousarvio \| Talousarvion muutokset \| Muutettu talousarvio \| Toteuma \| Poikkeama \| \|------------------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|----------------------\|---------------\|-------------\| \| Kunnan tulovero \| 38 339 000 \| 0 \| 38 339 000 \| 38 101 193,32 \| 237 806,68 \| \| Kiinteistövero \| 2 293 000 \| 0 \| 2 293 000 \| 2 136 405,14 \| 156 594,86 \| \| Osuuks yhteisöveron tuotosta \| 2 095 000 \| 0 \| 2 095 000 \| 2 022 732,61 \| 72 267,39 \| \| Verotulot \| 42 727 000 \| 0 \| 42 727 000 \| 42 260 331,07 \| 466 668,93 \| #### Maksettavaa kunnallisveroa vastaava verotettava tulo \| Verovuosi \| Tuloveroprosentti \| Maksettavaa kunnallisveroa vastaava verotettava tulo \| Muutos % \| \|-----------\|-------------------\|-----------------------------------------------------\|----------\| \| Verovuosi 2004 \| 18,5 \| 105 195 483 \| + 4,1 \| \| Verovuosi 2005 \| 18,5 \| 109 187 663 \| + 3,8 \| \| Verovuosi 2006 \| 18,5 \| 115 664 216 \| + 5,9 \| \| Verovuosi 2007 \| 18,5 \| 126 414 670 \| + 9,3 \| \| Verovuosi 2008 \| 18,5 \| 136 237 040 \| + 7,8 \| \| Verovuosi 2009 \| 19,0 \| 139 533 917 \| + 2,4 \| \| Verovuosi 2010 \| 19,5 \| 142 583 772 \| + 2,2 \| \| Verovuosi 2011 \| 19,5 \| 157 813 050 \| + 5,6 \| \| Verovuosi 2012 \| 19,5 \| 157 815 000 \| + 0,0 \| \| Verovuosi 2013 \| 19,5 \| 165 476 000 \| + 4,9 \| \| Verovuosi 2014 \| 19,5 \| 166 626 000 \| + 0,7 \| \| Verovuosi 2015 \| 19,5 \| 169 787 000 \| + 1,8 \| \| Verovuosi 2016 \| 19,5 \| 172 328 000 \| +1,5 \| \| Verovuosi 2017 \| 19,5 \| 173 304 000 \| + 0,6 \| \| Verovuosi 2018 \| 19,5 \| 180 099 000 \| + 3,9 \| \| Verovuosi 2019 \| 19,5 \| 189 160 000 \| + 5,0 \| \| Verovuosi 2020 * \| 19,5 \| 193 098 000 \| +2,1 \| * vahvistamaton #### VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY \| Valtionosuudet \| Alkuperäinen talousarvio \| Talousarvion muutokset \| Muutettu talousarvio \| Toteuma \| Poikkeama \| \|-----------------------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|----------------------\|---------------\|-------------\| \| Yleinen valtionosuus \| 11 984 700 \| 3 135 390 \| 15 120 090 \| 0,00 \| 15 120 090,00 \| \| Peruspalvelut ilman tasauksia \| 0 \| 0 \| 0 \| 11 661 927,00 \| -11 661 927,00 \| \| Verotuloihin perustuva tasaus \| 0 \| 0 \| 0 \| 253 812,00 \| -253 812,00 \| \| Opetus- ja kult muut valtionos \| 0 \| 0 \| 0 \| -695 997,00 \| 695 997,00 \| \| Verotulomenet. kompensaatio \| 0 \| 0 \| 0 \| 3 881 674,00 \| -3 881 674,00 \| \| Valtionosuudet \| 11 984 700 \| 3 135 390 \| 15 120 090 \| 15 101 416,00 \| 18 674,00 \| ## 5 INVESTITOINTIEN TOTEUTUMINEN \| Tili \| Nimi \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|--------\|-------------------------------------------\|-------------\|------------------------\|-------------\|--------------\| \| \| Investointien talousarvio \| \| \| \| \| \| 1005 \| Tietokoneohjelmistot \| -97 200,00 \| 0,00 \| -37 393,94 \| -59 806,06 \| \| 1100 \| Maa-ja vesialueet \| -140 000,00 \| -323 000,00 \| -104 000,00 \| -359 000,00 \| \| 1123 \| Muut rakennukset \| 0,00 \| 0,00 \| -49 000,00 \| 49 000,00 \| \| 1130 \| Kadut,tiet,torit ja puist \| -1 880 000,00 \| -15 000,00 \| -1 441 819,86 \| -453 180,14 \| \| 1135 \| Sillat,laiturit ja uimala \| -77 000,00 \| 0,00 \| -57 673,31 \| -19 326,69 \| \| 1140 \| Vedenjakelu-ja viemäriverkko: \| -1 115 000,00 \| 0,00 \| -539 121,95 \| -575 878,05 \| \| 1141 \| Hulevesijakelu \| -350 000,00 \| 15 000,00 \| -101 446,12 \| -233 553,88 \| \| 1142 \| Sähköjohdot,ulkovaalistas \| -70 000,00 \| 0,00 \| -58 144,28 \| -11 855,72 \| \| 1164 \| Muut kuljetusvälineet \| -30 000,00 \| -45 000,00 \| -45 000,00 \| -30 000,00 \| \| 1170 \| Muut liikkuvat työkoneet \| -164 000,00 \| 0,00 \| -166 985,49 \| 2 985,49 \| \| 1173 \| ATK-laitteet \| -336 760,00 \| 10 000,00 \| -224 345,80 \| -102 414,20 \| \| 1174 \| Muut laitteet ja kalusteet \| -39 000,00 \| -10 000,00 \| -7 946,24 \| -41 053,76 \| \| 1196 \| Keskeneräiset hankinnat \| 0,00 \| 0,00 \| 95 558,39 \| -95 558,39 \| \| 1210 \| Muut osakkeet ja osuudet \| 0,00 \| 0,00 \| -500,00 \| 500,00 \| \| 1115 \| Hallinto-ja laitosrakennukset \| -2 375 000,00 \| 0,00 \| 0,00 \| -2 375 000,00\| \| 1195 \| Keskeneräiset hankinnat \| 0,00 \| 0,00 \| -2 117 717,81 \| 2 117 717,81 \| \| 1115 \| Hallinto-ja laitosrakennukset \| -56 000,00 \| 0,00 \| -54 200,00 \| -1 800,00 \| \| 1115 \| Investointimenot yht. \| -6 729 960,00 \| -368 000,00 \| -4 909 736,41 \| -2 188 223,59\| \| \| Rahoitusosuudet \| \| \| \| \| \| 1130 \| Kadut,tiet,torit ja puist \| 114 000,00 \| 0,00 \| 128 342,32 \| -14 342,32 \| \| 1196 \| Keskeneräiset hankinnat (p) \| 0,00 \| 0,00 \| -44 638,01 \| 44 638,01 \| \| * \| Rahoitusosuudet yht. \| 114 000,00 \| 0,00 \| 83 704,31 \| 30 295,69 \| \| \| Omaisuuden myynti \| \| \| \| \| \| 1100 \| Maa-ja vesialueet \| 60 000,00 \| 0,00 \| 142 489,22 \| -82 489,22 \| \| 1100 \| Omaisuuden myynti yht. \| 60 000,00 \| 0,00 \| 142 489,22 \| -82 489,22 \| \| \| Investoinnin netto \| -6 555 960,00 \| -368 000,00 \| -4 683 542,88 \| -2 240 417,12\| ### 5.1 Kunnanhallituksen investoinnit \| Valtuustoon nähdet sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|---------------------------\|-------------\|------------------------\|-------------\|--------------\| \| 900 \| KUNNANHALLITUS INV. \| Investointien talousarvio \| \| \| \| 1100 \| Maa-ja vesialueet \| -140 000,00 \| -323 000,00 \| -104 000,00 \| -359 000,00 \| \| 1210 \| Muut osakkeet ja osuudet \| 0,00 \| 0,00 \| -500,00 \| 500,00 \| \| \| Investointimenot yht. \| -140 000,00 \| -323 000,00 \| -104 500,00 \| -358 500,00 \| \| \| Rahoitusosuudet \| \| \| \| \| 1100 \| Maa-ja vesialueet \| 60 000,00 \| 0,00 \| 142 489,22 \| -82 489,22 \| \| \| Omaisuuden myynti yht. \| 60 000,00 \| 0,00 \| 142 489,22 \| -82 489,22 \| \| \| Investoinnit netto \| -80 000,00 \| -323 000,00 \| 37 989,22 \| -440 989,22 \| ### Hanketavoitteet Raakamaan hankkiminen yhdykskuntarakenteen kehittämistä ja toteuttamista varten. Koskee pienimuotoista maa- ja vesialueiden hankintaa. ### Hanketavoitteiden toteutuminen Haapalahti 500-402-90-119 ostettiin noin 22 600 m²:n määräällä hintaan 27 000 euroa. Juhola-niminen tila (500-402-3-267) ostettiin hintaan 99 000 euroa. Oksalan -niminen tila (500-402-8-881) ja Aurinkorinne –niminen tila (500-402-66-2), kauppa siirtyi 2021 puolelle (ostettiin vasta 2021 hintaan 310 000 euroa). ### 5.2 Tukipalveluiden investoinnit \| Valtuustoon nähten sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|---------------------------\|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 925 \| TUKIPALVELUIDEN INV. \| Investointien talousarvio \| Investointimenot \| \| \| 1005 \| Tietokoneohjelmistot \| -45 000,00 \| 0,00 \| -10 495,00 \| -34 505,00 \| \| 1123 \| Muut rakennukset \| 0,00 \| 0,00 \| -49 000,00 \| 49 000,00 \| \| 1164 \| Muut kuljetusvälineet \| -30 000,00 \| 0,00 \| 0,00 \| -30 000,00 \| \| 1173 \| ATK-laitteet \| -61 500,00 \| 0,00 \| -54 604,98 \| -6 895,02 \| \| 1115 \| Hallinto-ja laitosrak.han \| -2 375 000,00 \| 0,00 \| 0,00 \| -2 375 000,00 \| \| 1195 \| Keskeneräiset hankinnat \| 0,00 \| 0,00 \| -2 117 717,81 \| 2 117 717,81 \| \| 1115 \| Hallinto-ja laitosrak.han \| -56 000,00 \| 0,00 \| -54 200,00 \| -1 800,00 \| \| Investointimenot yht. \| -2 567 500,00 \| 0,00 \| -2 286 017,79 \| -281 482,21 \| Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti Investoinnit netto -2 567 500,00 0,00 -2 286 017,79 -281 482,21 ICT-PALVELUT ICT-ohjelmat Hanketavoitteet ICT-ohjelmien kehittäminen. Hankintaan käyttöjärjestelmälisenssejä. Hankintaan lisää virtuaalisointilisenssejä. Hanketavoitteiden toteutuminen Hankittiin virtuaalityöpöytien käyttöä varten lisää virtuaalisointilisenssejä. Hankitaan virtuaalityöpöytiin ja työasemiin tarvittavat käyttöjärjestelmälisenssit. ICT-laitteet Hanketavoitteet Uusitaan ja lisätään langattoman verkon tukiasemia. Uusitaan työasemia. Kiinteän verkon laitteiden uusinta ja kehittäminen. Laajennetaan levyjärjestelmää. Laajennetaan ja uusitaan virtuaalisointialustaa. Hanketavoitteiden toteutuminen Uusittiin ja lisättiin langattoman verkon tukiasemia. Vanhempia tukiasemia jouduttiin uusiamaan, koska ne eivät olleet enää yhteensopivia uudemman hallintaverion kanssa. Verkon paremman kuuluvuuden ja kapasiteetin takia lisättiin tukiasemia eri kunnan yksiköihin mm. eri kouluille ja varhaiskasvatuksen yksiköihin. Virastotalon langatonta verkkoa vahvistettiin lisäämällä uusia tukiasemia. Työasemia uusittiin, jotta pystyttiin takaamaan riittävä laitteiden käytettävyys ja tietoturva. Vanhimpiä Windows 7 laitteita poistettiin käytöstä. Kiinteää verkkoa kehitettiin uudistamalla verkon aktiivilaititteita. Virtualisointialustan palvelimia päivitettiin. Vanhin palvelin poistui tuotannosta, tähän ei olisi enää saanut laajennettua tukipalvelua/takuuta, myöskään tämän laitteen kapasiteetti ei ollut enää riittävä. KIINTEISTÖTOIMI Hanketavoitteet Ylläpidetään olemassa olevia kiinteistöjä ja varmistetaan turvalliset toimintaympäristöt käyttäjille. Isolahden päiväkodin ja koulun lisätilojen rakentamisen aloittaminen. Kinkomaan koulun laajennuksen rakentamisen aloittaminen. Mäkelänmäen uuden koulun suunnittelun jatkaminen. Terveyskeskuksen kylmiöiden ja pakastehuoneiden peruskorjaus. Hanketavoitteiden toteutuminen Isolahden päiväkodin ja koulun tilojen rakentaminen kilpailutettiin KVR-urakkana ja työt aloitettiin syyskuun alussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi tuli kilpailutuksen jälkeen 1 966 000 euroa. Vuoden loppuun mennessä hirsirunko ja vesikatto oli valmistunut turvallisesti sääsuojan alla. Rakennushanke valmistuu toukokuussa 2021. Investointimäärärahoja käytettiin vuonna 2020 yhteensä 1 231 992 euroa. Kinkomaan koulun laajennus kilpailutettiin perinteisenä jaettuna urakkana ja työt aloitettiin lokakuun lopussa. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi tuli kilpailutuksen jälkeen 2 100 000 euroa. Vuoden loppuun mennessä oli asennettu pohja- ja 1.kerroksen ulkoseinäelementit. Rakennushanke valmistuu lokakuussa 2021. Investointimäärärahoja käytettiin vuonna 2020 yhteensä 383 462 euroa. Mäkelänmäen koulun suunnittelua jatkettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tarkennetun aikataulun mukaan suunnitelmat valmistuu maaliskuun alussa 2021. Terveyskeskuksen kylmä- ja pakastehuoneiden uusiminen toteutettiin seuraavasti: Rakensimme uuden pakastehuoneen vanhan kylmähuoneen kohdalle ja muutimme pienen pakastehuoneen kylmähuoneeksi. Samassa yhteydessä uusimme nykyäikaisiksi ja energiatehokkaaksi. Tämän lisäksi modernisoimme kylmähuoneiden 1–4 kylmäteknikaan energiatehokkaaksi ja huoltovarmemmaksi. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 54 200 euroa. KESKUSKEITTIÖ Muuramen kunnan ruokapalvelun investointi uuteen ruoankuljetus- ja kiinteistönhoidonautoon ei toteutunut vuonna 2020. Syynä oli liian pieni investointisumma ja tarjontaa ei vielä ollut markkinoilla. Vuoden 2020 aikana päädyttiin hankkimaan ruokapalvelulle kunnan ensimmäinen täysisähköauto ja sen hankinta toteutuu vuoden 2021 alkupuoliskolla. Investointiin on varattu 45 000€. Vanha auto siirtyy käyttöön kiinteistönhoidolle ja mahdollisesti muillekin kunnan toimijoille. 5.3 Hyvinvoinnin ja Palveluiden lautakunnan investoinnit Valtuustoon nähten sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 950 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK \| -12 200,00 \| 0,00 \| 0,00 \| -12 200,00 \| \| 950 HYVINVOINNIN JA PALV. LTK Investointien talousarvio \| \| \| \| \| \| Investointimenot \| \| \| \| \| \| 1005 Tietokoneohjelmistot \| -12 200,00 \| 0,00 \| 0,00 \| -12 200,00 \| \| 1130 Kadut, tiet, torit ja puist \| -400 000,00 \| 0,00 \| -211 309,37 \| -188 690,63 \| \| 1135 Sillat, laiturit ja uimala \| -77 000,00 \| 0,00 \| -57 673,31 \| -19 326,69 \| \| 1142 Sähköjohtot, ulkovalaistus \| -30 000,00 \| 0,00 \| -16 700,00 \| -13 300,00 \| \| 1170 Muut liikkuvat työkoneet \| -34 000,00 \| 0,00 \| -35 404,84 \| 1 404,84 \| \| 1173 ATK-laitteet \| -169 500,00 \| 10 000,00 \| -116 383,95 \| -43 116,05 \| \| 1174 Muut laitteet ja kalustee \| -39 000,00 \| -10 000,00 \| -7 946,24 \| -41 053,76 \| \| Investointimenot yht. \| -761 700,00 \| 0,00 \| -445 417,71 \| -316 282,29 \| Rahoitusosuudet \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 1130 Kadut, tiet, torit ja puist \| 114 000,00 \| 0,00 \| 51 000,00 \| 63 000,00 \| \| Rahoitusosuudet yht. \| 114 000,00 \| 0,00 \| 51 000,00 \| 63 000,00 \| Omaisuden myynti Investoinnit netto VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatukseen oli varattu Niittyahon ja Isolahden esiopetusryhmille dokumenttikameroille ja tykille ja niihin liittyville laitteistoille 10 000 € sekä muun varhaiskasvatuksen ICT hankinnolle 10 000€. Niittyahan päiväkodin kalustamiseen sen siirtyessä takaisin Niittyahon koululle, oli esitetty 10 000 €, koska kalusteet jäivät pääosin siirrossa Saunakylän päiväkotiin. Niittyahan kalustamiseen esitetty määräraha oli jäänyt pois talousarviosta. Haettiin ja saatin määrärahan jakamiseen muutos siten, että ICT tarvikkeisiin varatusta 20 000 euron määrärahasta siirrettiin 10 000 euroa Niittyahan kalustamiseen. Varhaiskasvatukseen saatin valtiolta korona-avustusta, josta voitiin hankkia muuhun varhaiskasvatukseen ICT välineistöä. LIIKKUVA MUURAME Liikkuvaa Muurame -vastuualueen lähiliikuntapaikkojen kehittäminen jatkui Isolahden kakkosvaiheen ja Leikarin lähiliikuntapaikkojen rakentamisella ja varustamisella. Leikarin lähiliikuntapaikan yhteydessä tehtiin myös päiväkodin pihan välineistölle korjaus- ja täydennystoimenpiteitä. Lähiliikuntapaikat ovat osa monivuotista kunnan taajamien, koulujen ja päiväkotien lähi- liikuntamahdollisuuksien kehittämishojelmaa. Isolahteen kohdennettiin 73 000 € ja Leikarille 105 430 €. Leikarin lähiliikuntapaikkaan saatin valtionavustusta 51 000 €. Kilpailuttamisen, valtionavustuksen ja kustannustehokkaan rakentamisen myötävaikutuksella kohde pystyttiin toteuttamaan 53 500 euroa budjetoitua pienemmällä omakustannusosuudella. Liikuntapuistoalueen kehittämisprosessi käynnistettiin yleissuunnitelman laatimisella. Laajasti kuntalaisia osallistava yleissuunnitelma valmistui vuoden 2020 lopulla. Lähivuosina kehittämistyöt jatketaan vaiheittain investointisuunnitelman mukaisesti. Liikuntapuistoalueen yleissuunnitelman laadintaan kohdennettiin 32 900 € Nisulanmäen kentän valaistus uusittiin energiatehokkaisiin Led-valoihin. Muutostyöhön kohdennettiin 16 700 €. Puistojen ja virkistysalueiden osalta Hautalahden asuinalueen ranta-alueen kehittämistyössä esille tuli maapohjan rakentamisen haasteellisuus. Suunnitellun uimapaikan pitkä matala vaatii mittavat ruoppaustyöt, joten ranta-alueen rakentaminen vaatii uudelleentarkastelun. Tavoitteena on peruskorjata yksi kuntalaisten käytössä olevan matonpesupaikka vuosittain. Vuonna 2020 peruskorjattiin Muuramejoen matonpesupaikka, johon kohdennettiin 16 500 €. Saarenlahden venelaiturin uusintaan kohdennettiin 41 180 €. PERUSOPETUS ICT Perusopetuksen 4- ja 7-vuosiluokkien oppilaille, sekä opetushenkilökunnalle hankittiin investointiohjelman mukaisesti Chromebook -laitteet, lisenssit, sekä sähköistä oppimateriaalia. Kyseessä oli investointisuunnitelman mukainen hankinta. Vuoden 2021 hankinnan toteutuessa suunnitellusti, on kaikilla Muuramen perusopetuksen 4-9 vuosiluokkien oppilailla käytössään henkilökohtainen Chromebook -laite. Kolmivuotisen hankintaohjelman merkitystä ei voi kylläksi korostaa, kuluneen vuoden poikkeusolot ja etäopetuksen järjestäminen voiltiin mahdollistaa laadukkaasti koska oppilaile oli luovuttaa välitnee opetuksen toteuttamiseen. Myös normaaliloisissa sähköiset oppimateriaalit monipuolistavat opetusta huomattavasti. Vuoden 2020 aikana uudistettiin vanhentunutta laitekantaa, jolloin kokonaisuudessaan ICT-laitteiston investointeja toteutettiin yhteensä 170 000 eurolla (josta liikelaitoksen osuus 53 000€). Investointien toteutumisen kokonaisarviointia Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan vastuualueella investoinnit toteutuvat olosuhteisiin nähden hyvin, talousarvion investointiosuus tosin alitui reilusti (380 000€, josta liikelaitoksen osuus 52 000€). Syltä investointimäärärahojen alitumiseen oli koronan aiheuttamien viivästysten ohella positiivisia asioita, esimerkiksi onnistumiset hankintakilpailutuksissa, tai arvioitua suurempien ulkopuolisten avustusten muodossa. Kokonaisuudessaan suunnitellusta investointimenoista (907 000€ ml. liikelaitos) toteutui noin kaksi kolmannesta (571 000€). 5.4 Elinvoiman ja Kestävän kasvun lautakunnan investoinnit Valtuustoon nähdyn sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 1050 ELINVOIMAN JA KEST.KASV. LTK \| Investointien talousarvio \| Investointimenot \| Kadut,tiet,torit ja puist \| -1 480 000,00 \| -15 000,00 \| -1 230 510,49 \| -264 489,51 \| \| 1130 Hulevesiverkostot \| -350 000,00 \| 15 000,00 \| -101 446,12 \| -233 553,88 \| \| 1142 Sähköjohdot,ulkovalaistus \| -40 000,00 \| 0,00 \| -41 444,28 \| 1 444,28 \| \| 1170 Muut liikkuvat työkoneet \| -130 000,00 \| 0,00 \| -131 580,65 \| 1 580,65 \| \| 1196 Keskeneräiset hankinnat \| 0,00 \| 0,00 \| 95 558,39 \| -95 558,39 \| \| Investointimenot yht. \| -2 000 000,00 \| 0,00 \| -1 409 423,15 \| -590 576,85 \| \| Rahoitusosuudet \| Kadut,tiet,torit ja puist \| 0,00 \| 0,00 \| 77 342,32 \| -77 342,32 \| \| 1196 Keskeneräiset hankinnat \| 0,00 \| 0,00 \| -44 638,01 \| 44 638,01 \| \| Rahoitusosuudet yht. \| 0,00 \| 0,00 \| 32 704,31 \| -32 704,31 \| \| Omaisuuden myynti \| Investoinnit netto \| -2 000 000,00 \| 0,00 \| -1 376 718,84 \| -623 281,16 \| LIIKENNEVÄYLÄT UUDET ALUEET Hanketavoitteet Uusien asemakaava-alueiden katujen rakentaminen sekä katualueiden ja niiden ympäristön viimeistelytöiden tekeminen. Investointien toteuma \| ALUE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|-----------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\| \| HAUTALAHTI -kaava 2018 \| Hautalahdentie, Myllynsiipi, Lahdenranta I-osa ja Ahomansikka rakennettiin valmiiksi (673 325 €) \| Lahdenranta II-osa Mesimarja Hetantie (225 000 €) \| Lahdenranta II-osa, Mesimarja, Hetantie rakennettiin valmiiksi (234 300 €) \| \| SILLANNIITTY -kaava 2018 \| Sillanniityntien I-vaiheen rakennustyöt aloitettiin (49 000 €) \| Liikenneympyrä Sillanniityntien I-vaihe (350 000 €) \| Sillanniityn alueella jatkettiin liikenneympyrän ja Sillanniityn I-vaiheen rakentamista (197 320 €) \| \| KINKOMAA -Peltolampi (kaava 2018) \| Peltolammen Vellamonpolun jatkon I-vaihe rakennettiin valmiiksi (72 015 €) \| Peltolammen Untamonpolun jatko (110 000 €) \| Peltolammen Untamonpolun jatko rakennettiin valmiiksi (99 570 €) \| \| ETELÄPORTTI -kaava 27.5. 2019 \| Muuramen kunnan Eteläporttiintien rakennustyöt aloitettiin (18 940 €) \| I-rakennusvaihe (60 000 €) \| Voimassa olevan kaavan mukainen katu rakennettiin valmiiksi (77 265 €) \| \| ISOLAHTI -osayleiskaava 2012 -ELK §57/14.5.2019 \| \| I-rakennusvaihe (240 000 €) \| Niittylähteentien I-vaihe rakennettiin valmiiksi (50 250 €) \| \| SEUNAVUORI - Murtolammen alue \| Rakentamisessa tauko \| Rakentamisessa tauko \| Rakentamisessa tauko \| \| TERVAMÄKI - Asemakaavan laajennus 2011 \| Uusia tontteja ei tarjottu \| Uusia tontteja ei tarjota \| Uusia tontteja ei tarjota \| ### Investointien toteutumisen analysointi Uusia alueita rakennettiin toteutuneiden asemakaavojen sekä uusien luovutettavien tonttien mukaisesti. Vuosi 2020 painottui Hautalahden ja Kinkomaan Peltolammen asuinalueen rakentamiseen. Hautalahden ja Kinkomaan Peltolammen alueella jatkettiin kunnallistekniikan rakennustöitä. Eteläportin alueella valmistui kaavan mukainen kunnallistekniikka. Sillanniityn alueella painoppenkaranteita purettiin ja niillä osin jatkettiin liikenneympyrän ja Sillanniityntien rakentamista. Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnan päätöksen mukaan (§57/14.5.2019 ELK) Isolahden osayleiskaavan alueelle varaudutaan rakentamaan kokoojatie, jos vähintään kaksi tonttia on myyty rakennuspaikoilta 1–4. Niittylähteentien alkuosa rakennettiin valmiiksi uutta päiväkotia varten. Murtolammen ja Tervamäen alueella on pidetty rakentamisen osalta taukoa. Murtolammen alueella on rakentamatta Kotkansilpiä 230 m ja Tervamäen alueella Riekontietä 150 m. Tervamäen nykyisen asemakaava-alueen kadut on rakennettu Riekontien rakentamisen jälkeen, sen varrella on 7 tonttia. Alueelta on ostettu raakamaata lisää, joka tullaan lähitulevaisuudessa käyttämään ja joka mahdollisesti vaikuttaa Tervamäen alueen liikenneverkkoon. ### KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT #### Hanketavoitteet Palveluiden saatavuus kävellen ja pyöräillen keskustan ja asuntoalueiden välillä. #### Investointien toteuma \| ALUE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------\|--------------------------------------------\|--------------------------------------------\|--------------------------------------------\| \| NIITTYAHO” \| Keihästien kevyen liikenteen väylä valmistui \| Sanantien kevyen liikenteen väylä \| Sanantien kevyen liikenteen väylä \| \| KESKUSTA \| (177 590 €) \| (100 000 €) \| (n. 77 460 €) \| #### Investointien toteutumisen analysointi Sanantien kevyen liikenteen väylä valmistui vuonna 2020. Hanke oli siirretty vuodelta 2018 valituksen johdosta. Kevyen liikenteen väylä parantaa kirkolle, seurakuntakodille sekä Muurat-harjun virkistysalueelle meneviä liikenneturvallisuuutta. Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma valmistui loppuvuonna 2017. Suunnitelma sisältää verkoston kehittämisen lisäksi myös nykyisen väylästön korjauskohteet. Tärkeimpiä kehittämissokohteita ovat Niittyahan (2018,2019), Sanantien (2020), hautausmaalle pääsy (2021) ja Kenttätien (2022) kevyliikenneväylät. MUUT LIKENNEVÄYLÄT Hanketavoitteet Kaavateiden ja hulevesijärjestelmien rakentaminen, perusparantaminen, liikenneturvallisuutta lisäävät kohteet ja toimet sekä asfaltointi. Investointien toteuma \| KOHDE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|--------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\| \| Perusparannettavat kohteet \| Kinkorinteen risteysalueen pienet korjaustyöt vesihuollon peruskorjauksen yhteydessä (1 690 €) \| Kinkorinne Sanantie Ennalta nimeämätön kohde (jos työresurssien vapautuu) (200 000 €) \| Kinkorinteen (97 030 €) ja Sanantien (n. 116 190 €) perusparannukset valmistuvat \| \| Asfaltoitavat kohteet \| Rajalantie, Neidonkorrento, Seunavyorentien loppuosa, kevyen liikenteen väylä Rajalaan, Hiirenporras, Kissankäpälä, Kevyen liikenteen väylä Seunavuoreen, Suilatie, Seunavuoreen, Suilatie, Töyrypolku, Purotie alkusoa, Kaisaranta (vanhan ab:n päälle), Nisulantie (180 820 €) \| (150 000 €) \| Hautalahdentie, Hautalahdentien kevyen liikenteen väylä, Hautalahdentien hidastekorotukset, Keihästien kevyen liikenteen väylä, Tervamäentien huonon asfaltin korjaus, Saarenkyläntien huonon asfaltin korjaus, Tervamäentie (väillä Nilatiet-Kaskitie) huonon asfaltin korjaus (133 030 €) \| \| Hulevesijärjestelmät \| Hulevesijärjestelmät • Hautalahti • Peltolampi (167 009 €) Sillanniityn kosteikkopuiston rakentamista jatkettiin (95 000 €) \| • Sillanniityn kosteikkopuisto • Punasillan hidastusallas • Hulevesiputket (350 000 €) \| Sillanniityn kosteikkopuistossa tehtiin viimeistelytöitä. (29 965 €) Hulevesijärjestelmiä rakennettiin Sillanniityn, Hautalahden ja Peltolammen alueelle (101 450 €). \| \| Kohteet, jotka vaativat välittöntä korjausta kesken toimintakauden \| Rakennettujen katujen pieniä korjaustöitä (5 880 €) \| (25 000 €) \| Pieniä kohteita, jotka vaativat välittöntä korjausta kesken toimintakauden (8 020 €) \| Investointien toteutumisen analysointi Teiden päällystäminen vähentää liikenneväylien kunnossapitokustannuksia ja lisää käyttömuovakuvutta. Uudet kokonaan rakennetut kadut asfaltoidaan yleensä seuraavana vuonna. Ns. vanhoilla alueilla asfaltointi edellyttää, että katu on peruskorjattu. Vanhoilla alueilla tehdyt toimet tiivistävät yhdyskuntarakennetta. Vuonna 2020 Sanantie peruskorjattiin kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä sekä Kinkorinteen alkusoa vesihuollon perusparannuksen yhteydessä. Punasillan alueelle ei rakennettu hulevesien hidastusallasta, sillä ensimmäinen tavoitetila on saada Ely-keskuksen valtatie 9:ltä tulevat vedet ohjattua pois Punasillan alueelta jatkamalla valtatien sivuoja. Sillanniityn kosteikkopuistoalueelle tehtiin viimeistelyjä sekä kasvien istutusta. Kosteikkopuiston myönnettiin ajalta 01.11.2019-31.08.2020 Elyn avustusta 45 % (22 704,31 euroa). Asfaltointikohteista päätettiin elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnassa 14.4.2020. Asfaltoinnit toteutettiin päätöksen mukaisesti. TIEVALAISTUS Hanketavoitteet Kunnan pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien katujen ja kevyen liikenteen väylien valaiseminen energiatehokkaasti. Investointien toteuma \| KOHDE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\| \| Katuvalaistusta uusien katujen sekä kadun perusparannushankkeiden kohteisiin \| Uudet valaisimet: • Punasillanmäentie ja kevytväylä, Hiirenporras, Kuurapolku, Korvenkyläntien kevytväylä Valaisinvaihdot 34 kpl (29 100 €) \| Uudet valaisimet ja Valaisinvaihdot (40 000 €) \| Uudet valaisimet: • Rinteeläntie, Pennerpolku, Seunavuorentien loppu, Neidonkorennon loppu, Keihästien kevyen liikenteen väylä, kevyt liikenneväylä välillä Mäkelänmäen koulu-Muuramentie Valaisinvaihdot 18 kpl (41 445 €) \| Investointien toteutumisen analysointi Katuvalokohteista päätettiin elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnassa 14.4.2020. Tievalaistuksen investoinnit toteutuvat suunnitellun mukaisesti. Uusia valaisimia rakennettiin yhteensä 46 kpl. Suurpainenatriumvalaisimien vaihtoja tehtiin yhteensä 18 kpl. Kaikki kohteet ovat led-valaisimia. Tievalaistuksen tarkoituksesta on parantaa ihmisten asuin- ja työympäristöä sekä edistää viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Valaistuksen laajentaminen lisää käyttömenoja. Vuodesta 2018 lähtien on Murtolammen asuinalueella kokeilussa katuvalojen katkaisujen tilalla yöaikainen himmennys. MITTAUS Hanketavoitteet Tavoitteina ovat edellytysten luominen asemakaavan toteuttamiselle ja maankäytön suunnitelulle merkitsemällä asemakaavan mukaiset rakennuspaikat maastoon ja tekemällä asemakaavoitusta varten maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS 185:n vaatimukset täyttävät pohjakartat ja kartta-aineistot. Investointien toteutuma \| KOHDE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------\|--------------------------------------------\|----------------\|----------------\| \| Mittauskalusto \| Takymetri hankittiin (19 900 €) \| - ei investoin-teja \| - ei investoin-teja \| \| Kartat \| Numeerinen pohjakartta valmistui (62 780 €)\| \| \| Investointien toteutumisen analysointi Mittaustoimen kalustoa uusitaan tekniikan kehittyessä, jotta pystytään tuottamaan asianmukaisia mittaupalveluja kunnan toimintaan KALUSTON HANKINTA Hanketavoitteet Elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnan toimintaan tarvittavan kaluston hankinta. Investointien toteuma \| KOHDE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------\|--------------------------------------------\|----------------\|----------------\| \| Kalusto \| Nosturikuorma-auto hankittiin (179 035 €) \| Iso traktori (130 000 €) \| Iso traktori hankittiin (131 580 €) \| Investointien toteutumisen analysointi Vuonna 2020 hankittiin uusi iso traktori katujen kunnossapitotöihin. Konekeskuksen tarkoitus on tukea kunnan omia toimintoja ja myydä niihin palveluja omakustannushintaan sekä ylläpitää töiden sujumisen kannalta välttämätöntä konekantaa. \| Nimi \| Talous-arvio \| TA-muutokset \| Toteutuma \| Poikkeama \| \|-------------------------------------------\|--------------\|--------------\|---------------\|-------------\| \| RAHOITUSLASKELMA \| \| \| \| \| \| Toiminnan rahavirta \| \| \| \| \| \| Vuosikate \| 5 570 610 \| 2 382 390 \| 9 592 991,36 \| -1 639 991,36 \| \| Tulorahoitukseen korjauserät \| -1 300 000 \| 0 \| -900 983,22 \| -399 016,78 \| \| Investointien rahavirta \| \| \| \| \| \| Investointimenot \| -6 729 960 \| -368 000 \| -4 909 736,41 \| -2 188 223,59 \| \| Rah.osuudet invest. menoihin \| 114 000 \| 0 \| 83 704,31 \| 30 295,69 \| \| Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot \| 1 360 000 \| 0 \| 1 043 472,44 \| 316 527,56 \| \| Toiminnan ja invest. rahavirta \| -985 350 \| 2 014 390 \| 4 909 448,48 \| -3 880 408,48 \| \| Rahoitukseen rahavirta \| \| \| \| \| \| Antolainojen muutokset \| \| \| \| \| \| Antolainojen lyhennys \| 103 030 \| 0 \| 91 222,18 \| 11 807,82 \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| \| \| Pitkäaikaisten lainojen nosto \| 1 895 320 \| 58 000 \| 0,00 \| 1 953 320,00 \| \| Pitkäaikaisten lainojen lyhenn \| -1 013 000 \| 0 \| -1 012 820,52 \| -179,48 \| \| Lyhytaikaisten lainojen muutos \| 0 \| 310 000 \| -3 000 000,00 \| 3 310 000,00 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| \| \| Toimeksiant.var.ja po:n muutokset \| 0 \| 0 \| 16 716,60 \| -16 716,60 \| \| Saamisten muutos \| 0 \| 0 \| -550 228,49 \| 550 228,49 \| \| Korottomién velkojen muutos \| 0 \| 0 \| 423 558,49 \| -423 558,49 \| \| Rahoitukseen rahavirta \| 985 350 \| 368 000 \| -4 031 551,74 \| 5 384 901,74 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 0 \| 2 382 390 \| 877 896,74 \| 1 504 493,26 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 0 \| 0 \| -877 896,74 \| 877 896,74 \| \| Kunnanhallitus \| Määrärahat \| Tuloarviot \| \|---------------\|------------\|------------\| \| Alkup. talous-arvio \| TA:n muutokset \| TA-muutosten jälkeen \| Toteutuma \| Poikkeama \| Alkup. talous-arvio \| TA:n muutokset \| TA-muutosten jälkeen \| Toteutuma \| Poikkeama \| \| KÄYTTÖTALOUSOSA \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Keskusvaalilautakunta \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Vaalit \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Keskusvaaliltk yht. \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Tarkastuslautakunta \| 27 \| 27 \| 38 \| 11 \| \| \| \| \| \| \| Tarkastusltk yht. \| 27 \| 27 \| 38 \| 11 \| \| \| \| \| \| \| Kunnanhallitus \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Hallinto ja henkilöstö \| 2395 \| 158 \| 2553 \| 2650 \| 97 \| 173 \| 173 \| 239 \| -66 \| \| Sisäiset palvelut \| 130 \| 130 \| 108 \| -22 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Seutu ja alueyhteistyö \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Muu toiminta \| 22 \| 22 \| 23 \| 1 \| \| \| \| \| \| \| Kiinteistötoimi \| 3551 \| 42 \| 3593 \| 3612 \| 19 \| 5471 \| 5471 \| 5729 \| -258 \| \| Keskuskelitiö \| 1409 \| 1409 \| 1322 \| -87 \| 1208 \| 1208 \| 1021 \| 187 \| \| \| Kunnanhallitus yht. \| 7507 \| 200 \| 7707 \| 7715 \| 8 \| 6852 \| 0 \| 6852 \| 6989 \| -137 \| \| Hyvinvoinnin ja palv.ltk \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Hyvinvoinnin ja palv \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Hallinto \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Varhaiskasvatus \| 7288 \| 7288 \| 6871 \| -417 \| 512 \| 512 \| 579 \| -67 \| \| \| Perusopetus \| 11761 \| 11761 \| 11386 \| -375 \| 313 \| 313 \| 379 \| -66 \| \| \| Toisen asteen koulutus \| 1490 \| 1490 \| 1459 \| -31 \| 98 \| 98 \| 60 \| 38 \| \| \| Liikkuvaa Muurame \| 1614 \| 1614 \| 1476 \| -138 \| 251 \| 251 \| 280 \| -29 \| \| \| Joukkoliikenne \| 437 \| 437 \| 409 \| -28 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Kulttuuri ja nuorisopalvelut \| 1231 \| 1231 \| 1032 \| -199 \| 138 \| 138 \| 125 \| 13 \| \| \| HYPA Itk yht \| 23821 \| 0 \| 23821 \| 22633 \| -1188 \| 1312 \| 0 \| 1312 \| 1423 \| -111 \| \| Kunnan avustus liikelaitokselle \| 26739 \| 553 \| 27292 \| 27292 \| 0 \| \| \| \| \| \| Elinvoimn j kest.kasvun ltk \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| ELK Itk \| \| 0 \| \| \| \| \| \| \| \| \| Infra ja mittaus \| 1077 \| 1077 \| 1015 \| -62 \| 125 \| 125 \| 141 \| -16 \| \| \| Vesihuolto \| 1107 \| 1107 \| 1082 \| -25 \| 1848 \| 1848 \| 1777 \| 71 \| \| \| Luvat ja valvonta \| 413 \| 413 \| 419 \| 6 \| 110 \| 110 \| 143 \| -33 \| \| \| Maankäyttö ja elinkeinot \| 478 \| 0 \| 478 \| 506 \| 28 \| 1471 \| 1471 \| 1101 \| 370 \| \| \| Muu toiminta \| 895 \| 895 \| 888 \| -7 \| \| \| \| \| \| \| ELK Itk yhteensä \| 3970 \| 0 \| 3970 \| 3910 \| -60 \| 3554 \| 0 \| 3554 \| 3162 \| 392 \| \| KÄYTTOTALOUS YHT \| 62064 \| 753 \| 62817 \| 61588 \| -1229 \| 11718 \| 0 \| 11718 \| 11574 \| 144 \| \| TULOSLASKELMAOSA \| 42727 \| 11985 \| 0 \| 146 \| 54858 \| 3135 \| 57993 \| 57671 \| 322 \| \|---------------------------\|-------\|-------\|---\|-----\|-------\|------\|-------\|-------\|-----\| \| Verotulot \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Valtionosuudet \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Korkotulot \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Muut rahoitustulot \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Korkomenot \| 55 \| 55 \| 57\| 2 \| \| \| \| \| \| \| Muut rahoitusmenot \| 54 \| 54 \| 53\| -1 \| \| \| \| \| \| \| Satunnaiset tuotot \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Satunnaiset kulut \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| YHTEENSÄ \| 109 \| 109 \| 110\| 1 \| 54858 \| 3135 \| 57993 \| 57671 \| 322 \| \| INVESTITILOSIA \| 60 \| 142 \| -82\| \| \| \| \| \| \| \| Kunnanhallitus \| 140 \| 323 \| 463\| 105 \| -358 \| 60 \| \| \| \| \| Tukipalvelut \| 2568 \| 2568 \| 2286\| -282\| \| \| \| \| \| \| Hyvinv. ja palv. ltk \| 907 \| 45 \| 952\| 571 \| -381 \| 114 \| \| \| \| \| ELK ltk \| 3115 \| 3115 \| 1948\| -1167\| \| \| \| \| \| \| INVESTITIINIT YHT \| 6730 \| 368 \| 7098\| 4910\| -2188 \| 174 \| 174 \| 226 \| -52 \| \| RAHOITUSOSA \| 103 \| 91 \| 12 \| \| \| \| \| \| \| \| Antolain. muutokset \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Antol.saam. lis. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Antol.saam.väh. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Lainakannan muutok. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Pitkäaik.lain.lis. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Pitkäaik.lain.väh. \| 1013 \| 1013 \| 1013\| 0 \| 1895 \| 58 \| 1953 \| 0 \| 1953 \| \| Lyhytaik.lain.muut. \| 310 \| 310 \| 0 \| -310\| 0 \| 0 \| 0 \| 3000 \| -3000 \| \| YHTEENSÄ \| 1013 \| 310 \| 1323\| 1013\| -310 \| 1998 \| 58 \| 2056 \| 3091 \| -1035 \| \| Vaikutus maksuvalm. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| KAIKKI YHTEENSÄ \| 69916 \| 1431 \| 71347\| 67621\| -3726 \| 69916\| 1431 \| 71347 \| 67621\| -3726 \| ## 8 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ### 8.1 Tuloslaskelma \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------\|--------------\|--------------\| \| TULOSLASKELMA \| \| \| \| TOIMINTATUOTOT \| \| \| \| Myyntituotot \| 3 143 535,65 \| 3 206 645,74 \| \| Maksutuotot \| 2 204 076,92 \| 2 320 553,49 \| \| Tuet ja avustukset \| 728 192,88 \| 706 887,77 \| \| Muut toimintatuotot \| 2 059 809,01 \| 2 132 410,45 \| \| TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ \| 8 135 614,46 \| 8 366 497,45 \| \| VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN \| 312 748,37 \| 224 892,71 \| \| TOIMINTAKULUT \| \| \| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -19 509 964,96 \| -19 416 689,91 \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| Eläkekulut \| -3 925 935,97 \| -4 000 551,42 \| \| Muut henkilösivukulut \| -763 014,14 \| -694 810,37 \| \| Palvelujen ostot \| -23 799 703,67 \| -24 118 131,58 \| \| Aineet, tarvikkeet ja tavara \| -3 294 418,30 \| -3 379 371,55 \| \| Avustukset \| -3 441 054,03 \| -3 584 794,67 \| \| Muut toimintakulut \| -1 682 560,83 \| -1 514 538,44 \| \| TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ \| -56 416 651,90 \| -56 708 887,94 \| \| TOIMINTAKATE \| -47 968 289,07 \| -48 117 497,78 \| \| Verotulot \| 42 260 331,07 \| 40 052 277,32 \| \| Valtionosuudet \| 15 101 416,00 \| 10 538 199,00 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korkotuotot \| 62 759,55 \| 54 101,95 \| \| Muut rahoitustuotot \| 197 218,64 \| 158 399,64 \| \| Korkokulut \| -56 872,73 \| -68 965,39 \| \| Muut rahoituskulut \| -3 572,10 \| -2 266,81 \| \| VUOSIKATE \| 9 592 991,36 \| 2 614 247,93 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| Suunn.mukaiset poistot \| -4 068 648,13 \| -3 815 660,80 \| \| Satunnaiset erät \| \| \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 5 524 343,23 \| -1 201 412,87 \| \| Varausten lis.(-) tai väh.(+) \| -4 000 000,00 \| 0,00 \| \| TILIKAUDEN YLJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| 1 524 343,23 \| -1 201 412,87 \| ## 8.2 Rahoituslaskelma \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------\|--------\| \| RAHOITUSLASKELMA \| \| \| Toiminnan rahavirta \| \| \| Vuosikate \| 9 592 991,36 \| 2 614 247,93 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| -900 983,22 \| -999 866,90 \| \| Investointien rahavirta \| \| \| Investointimenot \| -4 909 736,41 \| -4 755 929,12 \| \| Rah.osuudet invest. menoihin \| 83 704,31 \| 236 943,01 \| \| Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot \| 1 043 472,44 \| 1 094 312,23 \| \| Toiminnan ja invest. rahavirta \| 4 909 448,48 \| -1 810 292,85 \| \| Rahoituksen rahavirta \| \| \| Antolainojen muutokset \| \| \| Antolainojen anto \| 0,00 \| 0,00 \| \| Antolainojen lyhennys \| 91 222,18 \| 115 352,86 \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| Pitkäaikaisten lainojen nosto \| 0,00 \| 0,00 \| \| Pitkäaikaisten lainojen lyhenn \| -1 012 820,52 \| -1 397 820,52 \| \| Lyhytaikaisten lainojen muutos \| -3 000 000,00 \| 3 300 000,00 \| \| Oman pääoman muutokset \| 0,00 \| 0,00 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| Toimeksiant.var.ja po:n muutokset \| 16 716,60 \| 10 794,00 \| \| Saamisten muutos \| -550 228,49 \| 769 055,68 \| \| Korottomien velkojen muutos \| 423 558,49 \| -1 312 980,54 \| \| Rahoituksen rahavirta \| -4 031 551,74 \| 1 484 401,48 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 877 896,74 \| -325 891,37 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| -877 896,74 \| 325 891,37 \| ### 8.3 Tase \| VASTAAVAA \| V.2020 \| V.2019 \| \|-----------\|--------\|--------\| \| A PYSYVÄT VASTAAVAT \| \| \| \| I Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| 1. Aineettomat oikeudet \| 149 873,24 \| 218 205,59 \| \| Aineettomat hyödykkeet yht. \| 149 873,24 \| 218 205,59 \| \| II Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| 1. Maa- ja vesialueet \| 10 763 733,95 \| 10 802 223,17 \| \| 2. Rakennukset \| 26 894 083,30 \| 28 748 659,85 \| \| 3. Kiinteät rakenteet ja laitt \| 10 923 946,08 \| 10 537 509,35 \| \| 4. Koneet ja kalusto \| 948 939,78 \| 836 381,07 \| \| 6. Ennakkomaksut ja kesk.eräis \| 2 150 152,98 \| 83 355,55 \| \| Aineelliset hyödykkeet yht \| 51 690 856,09 \| 51 008 128,99 \| \| III Sijoitukset \| \| \| \| 1. Osakkeet ja osuudet \| 4 434 839,78 \| 4 434 339,78 \| \| 3. Muut lainasaamiset \| 480 049,47 \| 571 271,65 \| \| 4. Muut saamiset \| 146 193,00 \| 146 193,00 \| \| Sijoitukset yhteensä \| 5 061 082,25 \| 5 151 804,43 \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 56 901 811,58 \| 56 378 139,01 \| \| B TOIMEKSIANTOJEN VARAT \| \| \| \| 2. Lahj.rahaustojen erityiskatt \| 1 780,58 \| 11 310,83 \| \| TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHT \| 1 780,58 \| 11 310,83 \| \| C VAIHTUVAT VASTAAVAT \| \| \| \| I Vaihto-omaisuus \| \| \| \| II Saamiset \| \| \| \| Pitkäaikaiset saamiset \| \| \| \| 2. Lainasaamiset \| 1 044 626,65 \| 0,00 \| \| Pitkäaik.saamiset yhteensä \| 1 044 626,65 \| 0,00 \| \| Lyhytaikaiset saamiset \| \| \| \| 1. Myyntisaamiset \| 1 090 531,83 \| 1 193 910,58 \| \| 2. Lainasaamiset \| 214 346,00 \| 696 091,19 \| \| 4. Muut saamiset \| 424 961,85 \| 325 254,46 \| \| 5. Siirtosaamiset \| 528 450,03 \| 537 431,64 \| \| Lyhytaikaiset saamiset yht. \| 2 258 289,71 \| 2 752 687,87 \| \| Saamiset yhteensä \| 3 302 916,36 \| 2 752 687,87 \| \| III Rahoitusarvopaperit \| \| \| \| 1. Osakkeet ja osuudet \| 15 178,66 \| 15 178,66 \| \| Rahoitusarvopaperit yht. \| 15 178,66 \| 15 178,66 \| \| IV Rahat ja pankkisaamiset \| \| \| \| Rahat ja pankkisaamiset yht. \| 1 191 222,45 \| 313 325,71 \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 4 509 317,47 \| 3 081 192,24 \| \| VASTAAVAA YHTEENSÄ \| 61 412 909,63 \| 59 470 642,08 \| \| VASTATTAVAA \| V.2020 \| V.2019 \| \|-------------\|--------\|--------\| \| A OMA PÄÄOMA \| \| \| \| I Peruspääoma \| -18 365 317,85 \| -18 365 317,85 \| \| II Arvonkorotusrahasto \| -7 386,81 \| -7 386,81 \| \| III Muut omat rahastot \| -1 011 664,00 \| -1 011 664,00 \| \| IV Ed.tilikausien yli/ali/jämä \| -8 064 930,32 \| -9 266 343,19 \| \| V Tilikauden yli/ali/jämä \| -1 524 343,23 \| 1 201 412,87 \| \| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ \| -28 973 642,21 \| -27 449 298,98 \| \| B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET \| \| \| \| 2. Vapaaehtoiset varaukset \| -5 100 000,00 \| -1 100 000,00 \| \| POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR.YHT \| -5 100 000,00 \| -1 100 000,00 \| \| C PAKOLLISTET VARAUKSET \| \| \| \| D TOIMEKSINTATOJEN PÄÄOMAT \| \| \| \| 2. Lahjotusrahastojen päätoma \| -1 780,58 \| -11 310,83 \| \| 3. Muut toimeksiantojen päätoma \| -114 884,85 \| -98 168,25 \| \| TOIMEKSINTATOJEN PÄÄOMAT YHT. \| -116 665,43 \| -109 479,08 \| \| E VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| I Pitkäaikainen \| \| \| \| 2. Lainat vakuutus- ja rah.lai \| -4 064 102,53 \| -5 076 923,05 \| \| 7. Muut velat \| -2 366 165,15 \| -2 256 295,26 \| \| Pitkäaikainen vieras po. yht. \| -6 430 267,68 \| -7 333 218,31 \| \| II Lyhytaikainen \| \| \| \| 1. Joukkovelkakirjalainat \| -12 500 000,00 \| -15 500 000,00 \| \| 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai \| -1 012 820,52 \| -1 012 820,52 \| \| 6. Saadut ennakot \| -9 979,81 \| -22 052,70 \| \| 7. Ostovelat \| -2 842 513,00 \| -2 583 493,31 \| \| 9. Muut velat/Liittymismaksut \| -948 007,45 \| -900 916,51 \| \| 10. Siirtovelat \| -3 479 013,53 \| -3 459 362,67 \| \| Lyhytaikainen vieras po. yht. \| -20 792 334,31 \| -23 478 645,71 \| \| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ \| -27 222 601,99 \| -30 811 864,02 \| \| VASTATTAVAA \| -61 412 909,63 \| -59 470 642,08 \| ## 8.4 Konsernilaskelmat ### KONSERNIN TULOSLASKELMA \| \| 2020 \| 2019 \| \|--------------------------------\|-----------------------\|-----------------------\| \| Toimintatuotot \| 24 925 898,76 \| 24 635 540,78 \| \| Toimintakulut \| -72 961 954,70 \| -73 084 516,15 \| \| Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta \| -42 234,94 \| -68 950,69 \| \| TOIMINTAKATE \| -48 078 290,87 \| -48 517 926,05 \| \| Verotulot \| 42 260 331,07 \| 40 052 277,32 \| \| Valtionosuudet \| 18 196 024,52 \| 13 387 132,17 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korkotuotot \| 50 297,44 \| 45 374,40 \| \| Muut rahoitustuotot \| 131 115,75 \| 172 154,96 \| \| Korkokulut \| -253 585,66 \| -299 007,78 \| \| Muut rahoituskulut \| -18 536,18 \| -19 513,00 \| \| VUOSIKATE \| 12 287 356,08 \| 4 820 492,02 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| Suunnitelman mukaiset poisto \| -6 211 411,79 \| -5 823 995,32 \| \| Omistuksen eliminointierot \| - \| - \| \| Arvonalentumiset \| -14 148,16 \| -6 300,00 \| \| Satunnaiset erät \| - \| - \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 6 061 796,13 \| -1 009 803,30 \| \| Tilinpäätössirot \| -3 894,92 \| 641,93 \| \| Tilikauden verot \| -121 980,88 \| -51 356,34 \| \| Laskennalliset verot \| -43 022,25 \| -83 485,25 \| \| Vähemmistösuuudet \| 3 011,74 \| 318,72 \| \| TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| 5 895 909,82 \| -1 144 321,68 \| \| \| 2020 \| 2019 \| \|--------------------------------\|-----------------------\|-----------------------\| \| Toiminnan rahavirta \| \| \| \| Vuosikate \| 12 287 356,08 \| 4 820 492,02 \| \| Satunnaiset erät \| \| \| \| Tilikauden verot \| -121 980,88 \| -51 356,34 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| -898 825,53 \| -1 073 517,49 \| \| Investointien rahavirta \| \| \| \| Investointimenot \| -7 974 112,66 \| -8 626 993,60 \| \| Rahoitusosuudet investointeihin\| 88 048,32 \| 289 077,44 \| \| Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot \| 1 396 901,35 \| 1 513 984,75 \| \| Toiminnan ja invest. rahavirta \| 4 777 386,68 \| -3 128 313,22 \| \| Rahoitukseen rahavirta \| \| \| \| Antolainauksen muutokset \| \| \| \| Antolainasaamisten lisäykset \| -131,50 \| -1 118,54 \| \| Antolainasaamisten vähennykset \| \| \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| Pitkäaikaisten lainojen lisäys \| 737 491,13 \| 3 600 848,79 \| \| Pitkäaikaisten lainojen vähenn \| -3 156 903,49 \| -3 553 610,07 \| \| Lyhytaikaisten lainojen muutos \| -1 933 459,13 \| 2 594 537,51 \| \| Oman pääoman muutokset \| 0,00 \| 0,00 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| Toimeksiant.var.ja po:n muutok \| 15 468,46 \| 11 187,87 \| \| Vaihto-omaisuuden muutos \| -70 740,60 \| 862,30 \| \| Saamisten muutos \| 120 132,23 \| 2 536 652,47 \| \| Korottomien velkojen muutos \| 184 022,40 \| -1 348 446,84 \| \| Rahoitukseen rahavirta \| -4 104 120,49 \| 3 840 913,49 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 673 266,19 \| 712 600,27 \| \| Rahavarojen muutos \| \| \| \| Rahavarat 31.12 \| 3 650 124,06 \| 2 976 857,87 \| \| Rahavarat 1.1. \| 2 976 857,87 \| 2 264 257,60 \| \| \| 673 266,19 \| 712 600,27 \| \| KONSERNITASE \| 2020 \| 2019 \| \|-------------\|------------\|------------\| \| VASTAAVAA \| \| \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT \| \| \| \| Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| Aineettomat oikeudet \| 579 025,28 \| 634 801,91 \| \| Muut pitkävaikutteiset menot \| 804 349,43 \| 326 001,71 \| \| Ennakkomaksut \| \| \| \| Aineettomat hyödykkeet yht. \| 1 383 374,71 \| 960 803,62 \| \| Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| Maa- ja vesialueet \| 12 426 624,84 \| 12 488 472,87 \| \| Rakennukset \| 43 936 113,53 \| 46 943 783,94 \| \| Kiinteät rakenteet ja laitteet \| 11 838 020,54 \| 11 587 749,82 \| \| Koneet ja kalusto \| 1 641 495,96 \| 1 552 074,00 \| \| Muut aineelliset hyödykkeet \| 30 204,88 \| 30 204,88 \| \| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat \| 12 392 913,83 \| 8 891 308,82 \| \| Aineelliset hyödykkeet yht. \| 82 265 373,59 \| 81 493 594,33 \| \| Sijoitukset \| \| \| \| Osakkuusyhteisöosuudet \| 301 732,53 \| 343 967,47 \| \| Muut osakkeet ja osuudet \| 2 060 637,89 \| 2 057 383,04 \| \| Muut lainasaamiset \| 0,00 \| 0,00 \| \| Muut saamiset \| 84 024,99 \| 83 893,49 \| \| Sijoitukset yht. \| 2 446 395,42 \| 2 485 244,00 \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT YHT. \| 86 095 143,72 \| 84 939 641,95 \| \| TOIMEKSIANTOJEN VARAT \| 138 972,02 \| 34 457,53 \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT \| \| \| \| Vaihto-omaisuuks \| 170 113,51 \| 99 372,91 \| \| Saamiset \| \| \| \| Pitkäaikaiset saamiset \| 63 217,12 \| 217,27 \| \| Lyhytaikaiset saamiset \| 3 345 612,88 \| 3 528 744,96 \| \| Rahoitusarvopaperit \| 788 879,15 \| 15 178,66 \| \| Rahat ja pankkisaamiset \| 2 861 244,91 \| 2 961 679,21 \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. \| 7 229 067,57 \| 6 605 193,01 \| \| VASTAAVAA YHTEENSÄ \| 93 463 183,30 \| 91 579 292,49 \| \| TASEET \| 2020 \| 2019 \| \|--------\|---------------\|---------------\| \| VASTATTAVAA \| \| \| \| OMA PÄÄOMA \| \| \| \| Peruspäätoma \| 18 365 317,85 \| 18 365 317,85 \| \| Säätiöiden ja yhdistysten peruspäätomat \| \| \| \| Arvonkorotusrahasto \| 7 386,81 \| 7 386,81 \| \| Muut omat rahastot \| 3 221 782,88 \| 3 217 887,97 \| \| Ed.tilikausien ylijäämä (alijäämä) \| 3 810 950,40 \| 4 952 594,05 \| \| Tilikauden ylijäämä (alijäämä) \| 5 895 909,82 \| 1 144 321,67 \| \| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ \| 31 301 347,77 \| 25 398 865,01 \| \| VÄHEMMISTÖOSUUDET \| 9 283,90 \| 12 295,64 \| \| PAKOLLISET VARAUKSET \| \| \| \| Eläkevakuutukset \| \| \| \| Muut pakolliset varaukset \| 424 588,85 \| 434 325,17 \| \| TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT \| 256 243,54 \| 136 260,59 \| \| VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| Pitkäaik.korollinen vieras päätoma \| 30 701 910,40 \| 32 328 098,99 \| \| Pitkäaik.koroton vieras päätoma \| 3 199 793,23 \| 3 092 527,39 \| \| Lyhytaik.korollinen vieras päätoma \| 16 409 109,05 \| 19 153 791,95 \| \| Lyhytaik.koroton vieras päätoma \| 11 160 906,57 \| 11 023 127,76 \| \| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ \| 61 471 719,25 \| 65 597 546,09 \| \| VASTATTAVAA \| 93 463 183,30 \| 91 579 292,49 \| 9 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Jaksotus Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteena mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettyinä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Valtuuston hyväksymällä poistosuunnitelman muutoksella on hallinto- ja laitosrakennusten sekä vedenjakelu- ja viemäriverkoston poistoaiakoja tarkistettu 1.1.2013 alkaen. Muutos perustuu hyödykkeiden taloudellisen pitoajan uudelleenarviointiin. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitettiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerrittämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vyörytys Kustannuspaikoille vyörytetään laskennallisina erinä siivoustoimi, työterveyshuolto, ICT, taloustoimisto, kopiointi, postitus, puhelinkeskus, toimistotarvikkeet ja henkilökunnan virkistys. Sisäiset erät Sisäisille tileille kirjataan tilojen vuokrat, ateriasuoritteet, vesi- ja jätevesilaskut, konekeskuksen palvelut, kunnan liikelaitokselle myönämä avustus ja muut sisäiset laskut esim. työpajan laskutus. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Etsivä nuorisotyö –kustannuspaikka on siirretty vuoden 2020 alusta pois Muuramen Hyvinvointi liikelaitoksen tehtäväalueelta kunnan nuorisotoimen alle. Hallinnon ja lautakuntahallinnon kustannuspaikat lakkautettiin ja kustannukset jaettiin hallinnon tehtäväalueille. Muilta osin tilinpäätös on vertailukelpoinen vuoden 2019 tilinpäätöksen lukuihin. Muuramen Hyvinvointi –liikelaitos sekä vesihuolto sisältyvät Muuramen kunnan tilinpäätöslukuihin, mutta niistä tehdään myös eriytetty tilinpäätöksi. Lomamääräytymisvuodelta 2020 (1.4.2019-31.3.2020) maksetut lomarahat on laskettu täysimääräisinä (Kiky–vaikutus on poistunut 1.4.2020 alkaen). Lomapalkkavarauksen työnantajamaksut on laskettu vuoden 2021 prosenteilla. Konsernitilinpäätöksen vuoden 2019 lukuja on muutettu. Vaalijalan kuntayhtymän vuoden 2019 tilinpäätöksen korjaus tehtiin sen verran myöhään, ettei muutosta otettu huomioon vuoden 2019 konsernitilinpäätöksessä. Muutoksen vaikutus tilikauden tulokseen on -17 183,38 €, muutos näkyy tuloslaskelman henkilöstökuluissa ja taseen lomapalkkajaksotuksessa. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt, joissa kunnalla on määräämisvalta (pl. Muuramen Hyvinvointi Oy) ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty sekä konserni-yhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saamiset ja velat vähäisiä liiketapahtumia lukunut ottamatta. Liittymismaksuista (vesihuolto, kaukolämpö) on eliminoitu sisäiset tapahtumat, jotka on pystytty selvittämään. Kiinteistöveroja ei ole vähennetty. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset ja poistoero on jaettu vapaaeen omaan päähomaaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomiioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistösuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemissä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistus on eliminoitu, myös perustetun Muuramen Hyvinvointi Oy:n omistus. Vähemmistösuuudet Vähemmistösuuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta päähomasta konsernitaseessä. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistötäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot sekä Muuramen Lämpö Oy:n kaukolämpökanavien poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konserntaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. ### 9.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 6 / 1 Toimintatuotot tehtävänalueittain \| \| Konserni \| Kunta \| \|------------------------\|------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Yleishallinto \| 383 327 \| 394 093 \| 239 163 \| 194 972 \| \| Sosiaali- ja terveyspalvelut \| 14 343 243 \| 14 032 080 \| 3 131 781 \| 3 248 496 \| \| Opetus- ja kulttuuripalvelut \| 1 835 757 \| 2 088 249 \| 1 363 938 \| 1 523 876 \| \| Muut palvelut \| 7 944 521 \| 7 749 797 \| 2 981 682 \| 3 027 833 \| \| Tukipalvelut kiinteistö ja ravintohuolto \| 419 051 \| 371 321 \| 419 051 \| 371 321 \| \| Toimintatuotot yhteensä \| 24 925 898 \| 24 635 540 \| 8 135 614 \| 8 366 497 \| Liitetieto 6/2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot tehtävänalueittain \| \| Konserni \| Kunta \| \|------------------------\|------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Sosiaali- ja terveyspalvelut \| 14 343 243 \| 14 032 080 \| 3 131 781 \| 3 248 495 \| \| Siitä: \| \| \| \| \| \| Lapsi- ja oppilaspalvelut \| \| \| 29 965 \| 21 726 \| \| Perhe- ja aikuissosiaalityö \| \| \| 104 521 \| 105 432 \| \| Aktivointi ja työllistäminen \| \| \| 364 141 \| 358 383 \| \| Vanhuspalvelut \| \| \| 1 300 554 \| 1 318 234 \| \| Vammaispalvelut \| \| \| 211 953 \| 207 456 \| \| Terveyskeskussairaala \| \| \| 306 599 \| 380 424 \| \| Avosairaanhoito \| \| \| 497 329 \| 514 817 \| \| Suun terveydenhuolto \| \| \| 316 719 \| 342 024 \| Liitetieto 7 Verotulojen erittely \| \| Kunta \| \|------------------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| \| Kunnan tulovero \| 38 101 193 \| 35 724 309\| \| Osuus yhteisöveron tuotosta \| 2 022 733 \| 2 312 655 \| \| Kiinteistövero \| 2 136 405 \| 2 015 314 \| \| Yhteensä \| 42 260 331 \| 40 052 277\| ### Liitetieto 8 Valtionosuuskien erittely \| \| Konserni \| Kunta \| \|----------------------\|------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasausta) \| 11 661 927 \| 11 189 900 \| 11 661 927 \| 11 189 900 \| \| Verotuloihin perustuva valtionsuuden tasaus \| 253 812 \| 4 272 \| 253 812 \| 4 272 \| \| Järjestelmämuuutoksen tasaus \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet \| -695 997 \| -655 973 \| -695 997 \| -655 973 \| \| Verotulomenet. kompensaatio \| \| \| 3 881 674 \| \| \| Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus \| \| \| \| \| \| Yksikköhintarahoituksen mukainen ) \| 3 123 850 \| 2 884 488 \| \| \| \| valtionosuus \| \| \| \| \| \| Yhteensä* \| 14 343 592 \| 13 422 687\| 15 101 416 \| 10 538 199\| ### Liitetieto 9 Palvelujen ostojen erittely \| \| Kunta \| \|----------------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| \| Asiakaspalvelujen ostot \| 16 904 546\| 17 207 925\| \| Muiden palvelujen ostot \| 6 895 158 \| 6 910 207 \| \| Kunnan palvelujen ostot yhteensä \| 23 799 704\| 24 118 132\| ### Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Investointimenojen poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu investointien hankintamenoista arviodun taloudellisen pituajan mukaan. Muuramen kunnan poistosuunnitelmaa on tarkastettu (KV 25.6.2012 § 40 ja Kh 6.8.2012 § 108) uuden poistoyleisohjeen mukaiseksi 1.1.2013 alkaen. Poistojen aloittaminen: - hankinta 1.1.-30.6. - poistot 1.7. alkaen - hankinta 1.7.-31.12. - poistot seuraavan vuoden alusta - kiinteät rakenteet ja laitteet - poistot seuraavan vuoden alusta Investointivaraus käsitellään suosituksen mukaisesti. Arviodut poistojat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: \| \| \| \| \|------------------------\|-----------------\|-----------------\| \| ICT-ohjelmistot \| 3 vuotta \| tasapoisto \| \| Hallinto- ja laitosrakennukset \| 30-50 vuotta \| - " - \| \| Asuinrakennukset \| " " - \| " " - \| \| Tehdas- ja tuotantorakennukset \| 20-50 vuotta \| " " - \| \| Vapaa-ajan rakennukset \| " " - \| " " - \| \| Muut rakennukset \| " " - \| " " - \| \| Kiinteät rakenteet ja laitteet \| 10-25 % \| menojännösopoisto \| \| Vesilaitoksen laitoskoneet \| 25 % \| " " - \| Koneet ja kalusto 3-15 vuotta tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno alle 10 000 €, on kirjattu vuosikuluksi. \| \| v.2020 \| v.2019 \| \|----------------\|--------\|--------\| \| \| 265 038\| 350 288\| Liitetieto 13 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot \| \| Konserni \| \| Kunta \| \| \|------------------------\|----------\|--------\|-------\|--------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Muut toimintatuotot \| \| \| \| \| \| Maa- ja vesialueiden myyntivoitot \| 895 041 \| 1 069 441 \| 895 041 \| 974 714 \| \| Muut myyntivoitot \| 36 029 \| 14 488 \| 5 905 \| 25 153 \| \| Myyntivoitot yhteensä \| 931 070 \| 1 083 929 \| 900 946 \| 999 867 \| \| \| \| \| \| \| \|------------------------\|--------\|--------\|-------\|--------\| \| Muut toimintakulut \| \| \| \| \| \| Maa- ja vesialueiden myyntitappiot \| \| \| \| \| \| Muut myyntitappiot \| 608 \| 554 \| \| \| \| Myyntitappiot yhteensä \| 608 \| 554 \| \| \| Liitetieto 14 Satunnaiset erät: - ei ilmoitettavaa. Liitetieto 15 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely \| \| Kunta \| \| \|------------------------\|-------\|--------\| \| \| 2020 \| 2019 \| \| Osinkotuotot muista yhteisöistä \| 105 001 \| 139 881 \| \| Peruspääoman korot kuntayhtymiltä \| 14 434 \| 14 434 \| \| Yhteensä \| 119 434 \| 154 315 \| ### 9.3 Tasetta koskevat liitetiedot \| Liitetieto 18 \| Konserni \| Kunta \| \|---------------\|----------\|-------\| \| Arvonkorotukset \| \| \| \| Maa- ja vesialueet \| \| \| \| Arvo 1.1. \| 7 387 \| 7 387 \| \| Arvonkorotukset \| \| \| \| Arvonkorotuksen purku \| \| \| \| Arvo 31.12. \| 7 387 \| 7 387 \| \| Liitetieto 19 \| AINEETTOMAT HYÖDYKKEET \| Muut pitkävai kutteiset menot \| Yhteensä \| \|---------------\|-------------------------\|-------------------------------\|---------\| \| Poistamaton hankintameno 1.1. \| 218 205,59 \| \| 218 205,59 \| \| Lisäykset tilikauden aikana \| 37 393,94 \| \| 37 393,94 \| \| Rahoitusosuudet tilikaudella \| \| \| \| \| Vähennykset tilikauden aikana \| - \| \| \| \| Siirrot erien välillä \| \| \| \| \| Tilikauden poistot \| 105 726,29 \| \| 105 726,29 \| \| Arvonalennukset ja niiden pal. \| \| \| \| \| Poistamaton hankintameno 31.12. \| 149 873,24 \| \| 149 873,24 \| \| KIRJANPITOARVO 31.12. \| 149 873,24 \| \| 149 873,24 \| \| Pysyvät vastaavat ja muut pitäalkaiset sijoitukset \| AINEELLISET HYÖDYKKÉET \| Maa-alueet \| Rakennukset \| Kiinteät rak. ja laitteet \| Koneet ja kalusto \| Keskeneräiset hankinnat \| Yhteensä \| \|--------------------------------------------------\|------------------------\|------------\|-------------\|--------------------------\|-----------------\|------------------------\|---------\| \| Poistamaton hankintameno 1.1. \| 10 773 223,46 \| 28 748 659,85 \| 10 537 509,35 \| 836 381,07 \| 83 355,55 \| 50 979 129,28 \| \| \| Lisäykset tillakauden aikana \| 104 000,00 \| 103 200,00 \| 2 069 863,20 \| 444 277,53 \| 2 117 717,81 \| 4 839 058,54 \| \| \| Rahoitusosuudet tillakaudella \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Vähennykset tillakauden aikana \| 142 489,22 \| - \| \| \| 50 920,38 \| 193 409,60 \| \| \| Siirrot eriän välillä \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Tillakauden poistot \| \| 1 957 776,55 \| 1 673 426,47 \| 331 718,82 \| \| 3 962 921,84 \| \| \| Arvonalenunnukset ja niiden pal. \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Poistamaton hankintameno 31.12. \| 10 734 734,24 \| 26 894 083,30 \| 10 933 946,08 \| 948 939,78 \| 2 150 152,98 \| 51 661 856,38 \| \| \| Liittyismaksut \| 21 612,90 \| \| \| \| \| 21 612,90 \| \| \| Vähennykset tillakauden aikana \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Siirrot eriän välillä \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Arvonalenunnukset ja niiden pal. \| \| \| \| \| \| - \| \| \| Arvonkorotukset \| 7 386,81 \| \| \| \| \| 7 386,81 \| \| \| Arvonkorotuksen purku \| \| \| \| \| \| - \| \| \| KIRJANPITOARVO 31.12. \| 10 763 733,95 \| 26 894 083,30 \| 10 933 946,08 \| 948 939,78 \| 2 150 152,98 \| 51 690 856,09 \| \| \| Pysyvien vastaavien sijoitukset \| OSAKKEET JA OSUUDET \| JKV-, MUUT LAINA- JA MUUT SAAMISET \| \|--------------------------------\|---------------------\|-----------------------------------\| \| Osakkeet \| Kunta-yhtymä-osakkeet \| Muut lainasaamiset \| \| konserni-yhtiöt \| osakkuus-yhteisöt \| Konserni-yhtiöt \| \| osakkeet \| osuudet \| Muut saamiset ja liitt.maksut \| \| Hankintameno 1.1 \| 699803,7 \| 1696524,13 \| 200000,00 \| 1838011,95 \| 4434339,78 \| 571271,65 \| 0 \| 146193,00 \| 717464,65 \| \| Lisäykset \| 0,00 \| \| 500 \| 500,00 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0,00 \| 0 \| \| Vähennykset \| 0 \| \| 0 \| 0 \| 91222,18 \| 0 \| 0 \| 0,00 \| 91222,18 \| \| Siirrot eriän välillä \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Hankintameno 31.12. \| 699803,70 \| 1696524,13 \| 200000,00 \| 1838511,95 \| 4434839,78 \| 480049,47 \| 0 \| 146193,00 \| 626242,47 \| \| Arvonalenunnukset ja niiden palautus \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Arvonkorotukset \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| KIRJANPITOARVO 31.12. \| 699803,7 \| 1696524,13 \| 200000,00 \| 1838511,95 \| 4434839,78 \| 480049,47 \| 0 \| 146193,00 \| 626242,47 \| \| OMISTUKSET MUISSA YHTIÖISSÄ \| Kotipaikka \| Kunnan omistusosuus \| omasta pääomasta \| vieraasta pääomasta \| (1000 €) tilikauden tuloksesta \| \|-----------------------------\|------------\|-------------------\|-----------------\|---------------------\|--------------------------------\| \| Tytäryhteisöt \| \| \| \| \| \| \| Muuramen Lämpö Oy \| Muurame \| 87,9 \| 1122 \| 2378 \| 395 \| \| Muuramen Vuokra-asunnot Oy \| Muurame \| 100 \| 73 \| 15509 \| 0 \| \| KOY Muuramen Kettula \| Muurame \| 100 \| 38 \| 380 \| -7 \| \| KOY Hakamuurame \| Muurame \| 94,7 \| 31 \| 21 \| 0 \| \| KOY Muuramen Elämänkaari \| Muurame \| 100 \| 274 \| 973 \| 23 \| \| KOY Muuramen Virastotie \| Muurame \| 100 \| 435 \| 6 \| -10 \| \| Muuramen Hyvinvointi Oy \| Muurame \| 100 \| 19 \| 0 \| 0 \| \| Yhteensä \| \| \| 1990 \| 19267 \| 401 \| \| Kuntayhtymät \| \| \| \| \| \| \| Jkl:n koulutuskuntayhtymä \| Jyväskylä \| 3,5192 \| 3784 \| 1469 \| 120 \| \| K-S Liitto \| Jyväskylä \| 3,97371 \| 30 \| 76 \| -3 \| \| K-S sairaanhoitopirin ky \| Jyväskylä \| 2,35 \| 792 \| 13963 \| -163 \| \| Vaalijalan ky \| Pieksämäki \| 3,3339424 \| 649 \| 971 \| 259 \| \| Yhteensä \| \| \| 5256 \| 16479 \| 213 \| \| Osakkuusyhteisöt \| \| \| \| \| \| \| KOY Kinkomaan Vitapolis \| Muurame \| 20 \| 252 \| 667 \| -42 \| \| Yhteensä \| \| \| 252 \| 667 \| -42 \| \| Liitetieto 23 \| \| \| \| \| \| \|--------------\|------------\|-------------------\|-----------------\|---------------------\|--------------------------------\| \| Saamisten erittely \| \| \| \| \| \| \| \| 2020 \| 2019 \| \| \| \| \| \| Pitkäaikaiset \| Lyhytaikaiset \| Pitkäaikaiset \| Lyhytaikaiset \| \| \| Saamiset tytäryhteisöltä \| \| \| \| \| \| \| Myyntisaamiset \| \| \| 36 977 \| 362 \| \| \| Lainasaamiset \| 1 479 676 \| 200 000 \| 571 272 \| 681 627 \| \| \| Siirtosaamiset \| \| \| 10 750 \| \| \| \| Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä \| \| \| \| \| \| \| Myyntisaamiset \| \| \| 0 \| 153 \| \| \| Siirtosaamiset \| \| \| 1 141 \| 0 \| \| \| Saamiset osakkuus- sekä muita omistusyhteysyhteisöltä \| \| \| \| \| \| \| Myyntisaamiset \| \| \| 2 506 \| 2 128 \| \| \| Saamiset yhteensä \| 1 479 676 \| 251 374 \| 571 272 \| 684 270 \| \| \| Liitetieto 24 \| \| \| \| \| \|--------------\|---\|---\|---\|---\| \| Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät \| \| \| \| \| \| \| Konserni \| \| Kunta \| \| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Lyhytaikaiset siirtosaamiset \| \| \| \| \| \| Menoennakot \| \| \| \| \| \| Muut menoennakot * \| 106 073 \| 81 026 \| 41 240 \| 15 672 \| \| Tulojäätämät \| \| \| \| \| \| Siirtyvät korot \| 10 750 \| 12 674 \| 10 750 \| 18 233 \| \| Kelan korvaus työterveyshuolosta \| 175 471 \| 175 063 \| 142 200 \| 70 000 \| \| Tuet ja avustukset \| 339 378 \| 329 895 \| 289 381 \| 349 229 \| \| Muut tulojäätämät \| 79 640 \| 67 744 \| 43 737 \| 84 297 \| \| Lyhytaikaiset siirtosaamiset yht. \| 711 312 \| 666 402 \| 527 308 \| 537 431 \| * Konsernin luvussa v. 2020 Vaalijalan kuntayhtymältä puuttui tieto siirtosaamisten olennaisista eristä. Vuoden 2020 koko summa 20 511 € merkitty täähän. \| Rahoitusarvopaperit \| \| \| \| \|---------------------\|---\|---\|---\| \| \| Kunta \| \| \| \| \| 2020 \| 2019 \| \| \| Osakkeet ja osuudet \| \| \| \| \| Jälleenhankintahinta \| 239 127 \| 262 175 \| \| \| Kirjanpitoarvo \| 15 179 \| 15 179 \| \| \| Erotus \| 223 948 \| 246 996 \| \| \| \| Konserni 2020 \| Konserni 2019 \| Kunta 2020 \| Kunta 2019 \| \|----------------\|---------------\|---------------\|------------\|------------\| \| Peruspääoma 1.1. \| 18 365 318 \| 18 365 318 \| 18 365 318 \| 18 365 318 \| \| Arvonkorotusrahasto 1.1 \| 7 387 \| 7 387 \| 7 387 \| 7 387 \| \| Muut omat rahastot 1.1. \| 3 217 888 \| 3 197 119 \| 1 011 664 \| 1 011 664 \| \| Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. \| 4 952 594 \| 4 725 496 \| 9 266 343 \| 9 038 612 \| \| Oma pääoma yhteensä \| 31 301 348 \| 25 398 865 \| 28 973 642 \| 27 449 299 \| Vaalijalan kuntayhtymän tilinpäätöstä korjattiin v. 2019. Tulosvaikutus -514 561,90 €. Omistusprosentin mukaan -17 183,38 €. Korjattu vuoden 2019 tilikauden yli-/alijäämää lukua. Keski-Suomen Liiton muut oma rahastot kasvaneet 98 017,13 €. Vaikutus omistusprosentin mukaan 3 894,88 € Oman pääoman täsmäytys ero 2 678 €. \| \| Kunta 2020 \| Kunta 2019 \| \|----------------\|------------\|------------\| \| Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta \| 512 820 \| 1 025 641 \| \| Pitääikaiset velat yhteensä \| 512 820 \| 1 025 641 \| ### Liitetieto 29 Pakollisten varausten muutokset \| \| Konserni 2020 \| Konserni 2019 \| Kunta 2020 \| Kunta 2019 \| \|------------------------\|---------------\|---------------\|------------\|------------\| \| Muut pakolliset varaukset \| \| \| \| \| \| Potilasvahinkovakuutusvastuu 1.1. \| 414 115 \| 411 583 \| \| \| \| Lisäykset tilikaudella \| 9 496 \| 2 532 \| \| \| \| Potilasvahinkovakuutusvastuu 31.12. \| \| \| \| \| \| Ympäristövastuu, pilaantuneen maanaineen puhdistusvastuu \| 977 \| 20 210 \| \| \| \| Muut pakolliset varaukset yht. \| 424 589 \| 434 325 \| \| \| ### Liitetieto 30 Vieras päätoma \| \| 2020 \| 2019 \| \|------------------------\|---------------\|---------------\| \| Velat tytäryhteisöille \| \| \| \| Ostovelat \| 90 903 \| 74 434 \| \| Yhteensä \| \| \| \| Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä \| \| \| \| Ostovelat \| 165 142 \| 188 811 \| \| Siirtovelat \| 0 \| 0 \| \| Yhteenä \| 165 142 \| 188 811 \| \| Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteisyyhteisöille \| \| \| \| Ostovelat \| - \| - \| \| Yhteensä \| \| \| \| Vieras päätoma yhteensä \| 256 045 \| 263 245 \| ### Liitetieto 33 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät \| \| Konserni 2020 \| Konserni 2019 \| Kunta 2020 \| Kunta 2019 \| \|------------------------\|---------------\|---------------\|------------\|------------\| \| Lyhytaikaiset siirtovelat \| \| \| \| \| \| Tuloennakot * \| 516 286 \| 538 314 \| 338 807 \| 242 973 \| \| Menojäämät \| \| \| \| \| \| Lomapalkkavelan ja henk.sivukulujen jaksotukset \| 4 030 277 \| 3 751 338 \| 2 852 256 \| 2 855 331 \| \| Muut palkkojen ja henk.sivukulujen jaksotukset \| 121 409 \| 369 130 \| 22 867 \| 9 508 \| \| Korkojaksotukset \| 28 827 \| 35 278 \| 0 \| 0 \| \| Muut menojäämät \| 513 303 \| 479 136 \| 265 083 \| 351 551 \| \| Lyhytaikaiset siirtovelat yht. \| 5 210 101 \| 5 173 196 \| 3 479 013 \| 3 459 362 \| * Keski-Suomen liitolta puuttui erittely olennaisista siirtovelosta vuodelta 2020. Prosenttiosuuden mukaan laskettu luku 69 869,98 € kirjattu tähän. ### 9.4 Vakuuksia, vastuuositoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedostot Liitetieto 38 Vuokravastut \| \| Konserni \| Kunta \| \|----------------\|------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Vuokravastut yhteensä \| 3 206 946 \| 3 144 557 \| 2 769 379 \| 3 032 731 \| \| - siitä seuraavalla tilikaudella maksettava osuus * \| 1 234 013 \| 1 242 462 \| 1 148 469 \| 811 502 \| * Konsernin luvuissa mukana kunta ja leasingvastut Liitetieto 39 Vastuuositoumukset \| \| Konserni \| Kunta \| \|----------------\|------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta \| \| \| \| \| \| Alkuperäinen pääoma \| 14 878 318 \| 16 933 496 \| 14 878 318 \| 16 933 496 \| \| Jäljellä oleva pääoma \| 11 526 237 \| 12 911 444 \| 11 469 086 \| 12 844 917 \| \| Takaukset muiden puolesta \| \| \| \| \| \| Alkuperäinen pääoma \| 5 504 033 \| 5 882 267 \| 5 504 033 \| 5 882 267 \| \| Jäljellä oleva pääoma \| 3 853 009 \| 4 082 999 \| 3 853 009 \| 4 082 999 \| Vuoden 2019 alkuperäistä pääomaa on korjattu koskemaan vain kunnan osuutta alkuperäisestä taattavasta pääomasta Liitetieto 40 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista \| \| Kunta \| \|----------------\|-----------\| \| \| 2020 \| 2019 \| \| Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. \| 67 800 168 \| 61 226 396 \| \| Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. \| - \| - \| \| Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. \| 42 246 \| 40 283 \| ### Liitetieto 41 Muut taloudelliset vastuut \| \| Konserni \| Kunta \| \|----------------------\|----------------\|---------------\| \| \| 2020 \| 2019 \| 2020 \| 2019 \| \| Sopimusvastuut \| \| \| \| \| \| Velvoitevarasto \| 1 700 \| 1 997 \| \| \| \| Keräystilivastuut \| 2 541 \| 2 541 \| 2 541 \| 2 842 \| \| Potilasvahinkovakuutus\| 0 \| 1 913 \| \| \| \| Arvonlisäveron palautuvastuu \| 3 011 935 \| 2 745 310 \| 2 244 344 \| 2 091 290 \| \| Investointiavustukset \| 459 219 \| 414 294 \| \| \| \| Sopimusvastuut yhteensä \| 3 475 394 \| 3 166 055 \| 2 246 885 \| 2 094 132 \| \| Johdannaisopimukset \| \| \| \| \| \| Koronvaihtosopimukset \| \| \| \| \| \| Kirjanpitoarvo 31.12.\| 13 769 924 \| 11 383 550 \| \| \| \| Markkina-arvo 31.12. \| -852 348 \| -423 152 \| \| \| ### 9.5 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkiota ja intressitapahtumia koskevat liitetiedot #### Liitetieto 42 Henkilöstön lukumäärä 31.12 \| \| Naiset \| Miehet \| Yhteensä \| Naiset \| Miehet \| Yhteensä \| \|----------------------\|--------\|--------\|----------\|--------\|--------\|----------\| \| Yleishallinto \| 5 \| 2 \| 7 \| 5 \| 2 \| 7 \| \| Sote -palvelut \| 122 \| 23 \| 145 \| 124 \| 25 \| 149 \| \| Opetus- ja kult.palvelut \| 260 \| 43 \| 303 \| 249 \| 56 \| 305 \| \| Yhdykskuntapalvelut \| 7 \| 22 \| 29 \| 8 \| 22 \| 30 \| \| Muut palvelut \| 63 \| 24 \| 87 \| 60 \| 16 \| 76 \| \| Yhteensä \| 457 \| 114 \| 571 \| 446 \| 121 \| 567 \| #### Liitetieto 43 Henkilöstökulut \| \| 2020 \| 2019 \| \|----------------------\|------\|------\| \| Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan (€) \| 24 198 915 \| 24 112 052 \| \| Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin \| 312 748 \| 224 893 \| \| (Sisältyy tuloslaskelman henkilöstökuluuihin) \| \| \| \| Henkilöstökulut yhteensä \| 24 198 915 \| 24 112 052 \| \| Liitetiedot 44 \| Luottamushenkilöiden palkkioista perittyt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut \| \|----------------\|--------------------------------------------------------------------------------\| \| \| Kunta \| \| \| 2020 \| 2019 \| \| Keskusta/Muurame \| 5 076 \| 2 929 \| \| Kokoomus/Muurame \| 1 277 \| 997 \| \| Sosiaalidemokraatit, Muurame \| 4 960 \| 4 523 \| \| Vasemmisto ry, Muurame \| 742 \| 642 \| \| Muuramen kristillisdemokraatit \| 378 \| 664 \| \| Perussuomalaiset \| 763 \| 709 \| \| Muuramen vihreät \| 2 324 \| 1 981 \| \| Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä \| 15 520 \| 12 444 \| Liitetieto 45 Tilintarkastajan palkkiot \| Kunta \| 2020 \| 2019 \| \|------------------------\|------\|------\| \| BDO Audiator Oy \| \| \| \| Tilintarkastuspalkkiot \| 13 717 \| 4 806 \| \| Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät \| \| \| \| Tarkastuslautakunnan avustaminen \| 10 351 \| 7 694 \| \| Muut palkkiot \| \| \| \| Yhteensä \| 24 068 \| 12 500 \| Liitetieto 46 Kunnan ja sen intressitahojen väliset liiketoimet Elämänkaarelle on myönnetty korotonta tilaremonttilainaa 150 000 ajalle 1.9.2016 - 31.12.2021. Lainaa jäljellä 31.12.2020 65 400 euroa. Lainalla on suoritettu kiinteistöön tarvittavat muutokset ikäihmisten vuokra-asumista varten. Palvelu on täysin Muuramen kunnan toimintaa ja laina on myönnetty korottomana, koska kiinteistöyhtiö joutuisi korottamaan tilavuokraa korkoa vastaavasti. Muuramen Lämpö Oy:lle on myönnetty tilaremonttilainaa vuonna 2018 yhteensä 600 000 euroa, korko 2 %. Lainaa jäljellä 31.12.2020 414 649,47 euroa. Laina on mahdollistanut Muuramen Portin (Virastotie 2) kiinteistössä tilat nuorisopalvelulle ja toimintakeskukselle. Yhtiöllä oli vuonna 2020 kunnalta lyhytaikaista lainaa 300 000 euroa ja Kuntarahoitukselta 500 000 euroa. Yhtiön tarkoitukseena oli yhdistää lainat siten, että se lainaa kunnalta 800 000 euroa, jotka se maksaa takaisin neljässä vuodessa. Lyhennykset tapahtuvat kaksi kertaa vuodessa siten, että lainaa lyhennetään kerralla 100 000 euroa. Lainan takaisinmaksu aloitetaan 31.3.2021. Kunnanhallitus myönsi Muuramen Lämpö Oy:lle 800 000 euron lainan, jota lyhennetään kaksi kertaa vuodessa (31.3. ja 30.9.) à 100 000 euroa. Laina tulee maksaa takaisin neljässä vuodessa. Lainan korko on 1,00 %. Lainasta tehdään erillinen velkakirja. Muuramen Vuokra-asunnoille myönnetty rahoituksen uudelleenjärjestely laina 14.1.2019 381 626,80, korko 3,1 %, oli tarkoitus maksaa takaisin vuoden 2020 loppuun mennessä. Kunnanhallitus antoi Muuramen Vuokra-asunnot Oy:lle myönnettyyn 381 626,80 euron lainan takaisinmaksuun jatkoaikeaa 22.12.2023 asti. Lainan korko on 3,1 %/vuosi ja korko maksetaan vuosittain per 31.12. Viimeisen vuoden korko maksetaan lainan takaisinmaksun yhteydessä per 22.12.2023. Kunnanhallitus on myöntänyt Muuramen Innola ry:lle välirahoitusta korottomana KeMu –hankkeen toteuttamiseen 44 999,85 €, Jyväsriihi ry on myöntänyt hankkeelle rahoitukseen. Kunta on tehnyt päätöksen johtajasopimuksesta kunnanjohtajan kanssa KH –päätöksellä 19.9.2005. Johtajasopimuksessa on määritetty kunnanjohtajan oikeus saada mahdollinen korvaus irtisanomisemenettelyn käynnistyttäy. Kunnanjohtajalla on oikeus irtisanomisajan (2 kk) palkan lisäksi 12 kuukauden rahassa maksettavaa palkkaa vastaava määrä siirtymäkorvauksena edellyttäen, että hän itse irtisanoutuu virastaan. Jos kunnanjohtaja sijoittuu siirtymäkorvauksen aikana uuteen tehtävään, siirtymäkorvauksena maksetaan siirtymäkorvauksen ja uuden tehtävän palkan mukainen erotus. 10 ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS VESIHUOLTO 10.1 Käyttötalouden toteutuminen Kohderahoitteinen Valtuustoon nähten sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Käyttö \| Alitus/ylitys \| Tot-% \| \|-------------\|------------------------\|----------\|--------------\|------\| \| LIIKEVAIHTO \| 1 848 000 \| 0 \| 1 776 953,00 \| 71 047,00 \| 96,20 \| \| Valmistus oman käyttöön \| 115 000 \| 0 \| 91 489,61 \| 23 510,39 \| 79,60 \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| \| \| \| Ostot tilikauden aikana \| -170 860 \| 0 \| -196 158,62 \| 25 298,62 \| 114,80 \| \| Palvelujen ostot \| -536 340 \| 0 \| -491 036,38 \| -45 303,62 \| 91,60 \| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -394 040 \| 0 \| -364 266,50 \| -29 773,50 \| 92,40 \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| \| \| \| Eläkekulut \| -77 560 \| 0 \| -73 598,26 \| -3 961,74 \| 94,90 \| \| Muut henkilösivukulut \| -15 340 \| 0 \| -14 363,96 \| -976,04 \| 93,60 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -402 240 \| 0 \| -372 495,29 \| -29 744,71 \| 92,60 \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -56 690 \| 0 \| -60 633,59 \| 3 943,59 \| 107,00 \| \| LIIKEYLJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 309 930 \| 0 \| 295 890,01 \| 14 039,99 \| 95,50 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| \| Korvaus peruspääomasta \| -46 740 \| 0 \| -46 743,80 \| 3,80 \| 100,00 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 263 190 \| 0 \| 249 146,21 \| 14 043,79 \| 94,70 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| \| \| \| \| \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 263 190 \| 0 \| 249 146,21 \| 14 043,79 \| 94,70 \| \| TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ \| 263 190 \| 0 \| 249 146,21 \| 14 043,79 \| 94,70 \| Vesihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.9.2014. Lain mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä esittettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Eriytämisellä pyritään varmistamaan tasejatkuvuutta. Vesihuoltolaitosten laskelmien ja arvosustus- ja jaksotusperiaatteet pohjautuisivat yhdenmukaisiin periaatteisiin ja kunnallisten laitosten tuloslaskelmasta ja taseesta tulisi vertailukelpoinen osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa. Muuramen kunnan vesihuoltolaitos on eriytetty kirjanpidollisesti 1.1.2015 alkaen. TOIMINTAKERTOMUS 2020 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on järjestetty Muuramen kunnan sisäisen valvonnan -ohjeen mukaisesti. Vesi- ja viemärlaitos, yleistä Talousvesi Muuramen kunnan vesihuoltolaitos toimittaa talousvetttä keskustan sekä Kinkomaan alueelle. Keskustan alueella talousvesi on peräisin kunnan pohjavesilaitoksilta. Vuonna 2020 Keskustan alueen verkostosta talousvettä johdettiin lisäksi seitsemälle vesiosuuskunnalle sekä Jyväskylän kaupungin Korpilahden sekä Säynätsalon kaupunginosaan. Kinkomaan alueelle vuonna 2020 talousvesi johdettiin Alva Oy:n vedenjakeluverkostosta Kinkomaan vesilaitoksen ollessa poissa käytöstä. Vuonna 2020 laskutettu talousveden määrä oli n. 0,52 milj. m³ (v.2019: 0,49 milj. m³) eli noin 1437 m³ (v.2019: 1335 m³) vuorokaudessa. Laskutettavan veden määrä nousi n. 7 % vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna kuntalaisille sekä Jyväskylän Alva Oy:lle suuremman myydyn vesimäärän johdosta. Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali-terveysministeriön asetuksen mukaisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Jaettava talousveden laatu täytti Sosiaali-terveysministeriön asetuksen laatuvaatimukset. Vuonna 2020 keskustan alueella rakennettiin uutta vesijohtoa n. 0,9 km ja Kinkomaalla n. 0,3 km. Keskustan alueella vesijohtoverkostoa on yhteensä n. 80,0 km ja Kinkomaan alueella yhteensä n. 17,5 km. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostomateriaali on kokonaisuudessaan muovia ja pääsääntöisesti rakennettu 40-45 vuoden aikana. Vuonna 2020 vesijohtoverkostoon liittyi yhteensä 32 kiinteistöä (keskusta: 24 kpl, Kinkomaa 8 kpl). Jätevesi Keskustan alueella sekä vesiosuuksissa syntyvät jätevedet johdetaan kunnan päärpumpaamon kautta puhdistettavaksi Nenäniemiessä sijaitsevaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Kinkomaalla syntyvät jätevedet johdetaan Alva Oy:n hallinnoiman pumppaamon kautta Nenäniemeen. Jätevetettä laskutettiin vuonna 2020 n. 0,40 milj. m³ (v. 2019: 0,42 milj. m³). Vuonna 2020 keskustan alueella rakennettiin uutta viemärijohtoa n. 0,9 km ja Kinkomaalla n. 0,3 km. Keskustan alueella viemäriverkostoa on yhteensä n. 88,9 km ja Kinkomaan alueella yhteensä n. 17,8 km. Uusi jäteveden linjapumppaamo rakennettiin Eteläportin teollisuusaluelleelle. Vesihuoltolaitoksen viemärijohtoverkostomateriaali on suurimmaksi osaksi betonia ja muovia. Viemäriverkosto on pääsääntöisesti rakennettu 40-45 vuoden aikana. Vuonna 2019 viemäriverkostoon liittyi yhteensä 32 kiinteistöä (keskusta: 24 kpl, Kinkomaa 8 kpl). Yleistä Vuonna 2011 vesihuoltoverkostotiedot muutettiin sähköiseen muotoon. Vesihuoltoverkoston sähköistä tiedosta ylläpidetään kartoituksilla ja tarkemittauskilla, jotka tehdään kunnan omana työnä. Näin ollen rakennetut vesihuoltoverkostojen pituudet tulevat jatkuvasti tarkentumaan kartoitusten ja tarkemittausten myötä. Vesihuoltolaitoksen poikkeamina toiminnassa oli yhteensä 4 putkirikkoa vesijohtoverkostossa (keskusta: 4 kpl). Vuonna 2017 on hankittu UMS-tekstiviestihälytysjärjestelmä täydentämään häiriötilanneviestintää. Vuonna 2018 on aloitettu vesihuoltolaitoksen riskinarviointi internet-pohjaisella riskinarviointityökalulla Water Safety Plan (WSP). Vuonna 2020 peruskorjattiin: - vesijohtoa Kinkorinteen alkuosasta (n. 100 m) uudelleen rakentamalla - vesijohtoa Sanantien alta (320 m) uudelleen rakentamalla - vesijohtoa Muuramentien alta (n. 55 m) sujuttamalla - paineviemäriä Pitkälän junaradan alitse (n. 60 m) uudelleen rakentamalla Kunnan asukkaista vesijohtodon piirissä arvioidaan olevan noin 97 % ja jäteveden osalta 95 %. Muuramen kunnan vesihuoltolaitoksen talousveden asiakkaina oli 2216 kiinteistöä ja jäteveden osalta 2200 kiinteistöä. Organisaatio Vesihuoltolaitoksen tulosaluella työskentelee suoraan 3 henkilöä (2 kpl vesilaitoshoitajia, vesihuoltopäällikkö). Vesihuoltolaitoksella aloitti 11.11.2020 uusi vesihuoltolaitoksen hoitaja, vastaavan vesilaitoshoitajan jäädessä eläkkeelle. Vesilaitoksella on ympärvuorokautinen vikapäivystys, joka toimii 24/7 järjestelmällä. Päivystysringissä oli vuonna 2020 seitsemän henkilöä. Osa päivystäjistä sekä muut vesihuoltolaitoksen toimihenkilöt työskentelevät päätoimisesti muilla tulosaluilla. Taksat Valtuuston päätöksen (VALT:11.11.2019 §73) mukaan vuonna 2020 vesi- ja jätevesikäyttömaksuun ei tullut korotuksia. Päätöksen mukaan vuosittaisista perusmaksua korotettiin rakennuksesta riippuen 130, 320 tai 550 euroon sekä liittyvmismaksua korotettiin 2 %. Vuonna 2020 käyttömaksua perittiin talousveden ja jätteveden osalta, perusmaksua talousveden osalta. Taksat olivat: \| KOHDE \| Vesi 2020 \| Jätevesi 2020 \| \|---------------------\|----------------------------\|-----------------------------\| \| Liittyvmismaksu \| 1,81 €/m² (v. 2019: 1,77 €/m²) \| 1,91 €/m² (v. 2019: 1,87 €/m³) \| \| Käyttömaksu \| 1,29 €/m³ (v. 2019: 1,29 €/m³) \| 1,88 €/m² (v. 2019: 1,88 €/m³) \| Talous Vesihuolto sisältyy Muuramen kunnan tilinpäätökseen. Vuoden 2014 tilinpäätökseen asti vesihuolto on ollut laskennallisesti eriyttetty taseyksikkö. Tilikaudella 2015 eriyttäminen on tehty kirjanpidollisesti uuden ohjeistuksen mukaisesti. Vesihuololle on määritelty uusi aloittava tase vuoden 2014 tilinpäätöksen taseesta. Vuoden 2014 korjattu taseen loppusumma on 4.423.383,29 €. Muuramen kunnassa on tehty päätös (Valt:16.1.2015 §79), että vesihuoltolaitos ei hoida hulevesien viemäröintiä vaan se kuuluu kunnan toimialaan. Aloittavan taseen peruspääomaa määriteltäessä huomioidiin hulevesiverkoston erottaminen kunnan toiminnaksi. Erottaminen tehtiin tilikauden 2015 aikana. Vesi- ja viemärlaitoksen tuloslaskelma vuodelta 2020: \| \| v. 2020 \| (v. 2019) \| \|---------------------\|------------------\|-----------------\| \| -liikevaihto \| 1 776 953 € \| (1 642 434 €) \| \| -materiaalit ja palvelut \| 687 195 € \| (728 472 €) \| \| -henkilöstökulut \| 452 229 € \| (509 256 €) \| \| -poistot ja muut kulut \| 433 129 € \| (386 319 €) \| \| -tilikauden ylijäämä \| 249 146 € \| (78 045 €) \| \| -Investointimenot \| 539 122 € \| (616 475 €) \| Tarkemmat tiedot vuoden 2020 taloudesta ja tase 2020 on esitetty tilinpäätöslaskelmissa. Käyttötalouden toteutuminen 2020 Toiminta-ajatus Hyvälaatuisen talousveden tuottaminen ja jakelu Muuramen keskustassa ja Kinkomaalla sekä tukkumyynti Jyväskylän Säynätsalon ja Korpilahden kaupunginosaan ja seitsemälle vesiosuuskunnalle. Vesilaitoksen toiminta-alueita laajennetaan kaavoituksen myötä. Muuramen jätevedet johdetaan sekä kirkonkylästä että Kinkomaalta puhdistettavaksi Nenäniemen keskuspuhdistamolle. Vesi- ja viemärlaitos toimii kunnallisena liikelaitoksena ja toiminta on kannattavaa. Palvelusuunnitelma Haja-alueiden vesihuolto on järjestetty joko kiinteistökohtaisilla laitteilla tai vesiosuuksuntien toimesta. Muuramessa toimii tällä hetkellä 7 vesiosuuksuntaa. Ruokomäentien vesiosuuksunta on myynti vesihuoltotoimintaansa ja siihen liittyvää verkkoo-maisuutta joulukuussa 2020 Alva Oy:lle. Vesiosuuksunnat toimivat yhteistyössä Muuramen kunnan vesilaitoksen kanssa sekä puhtaan veden hankinnassa että jäteveden toimittamisessa. Entiselle Ruokomäentien vesiosuuksunnan alueelle Alva Oy johtaa talousvettä sekä vastaanottaa jätevedet. \| Valtuustoon nähten sitovat tavoitteet \| Mittari ja vertailuarvo \| Toimenpiteet \| \|--------------------------------------\|-------------------------\|--------------\| \| Vesilaitos tuottaa STM:n asetukseen mukaista talousvettä ja hoitaa jätevedet ympäristöystävällisesti. \| Veden laatu \| Henkilöstön koulutus, saneeraustoimenpiteet \| \| Vesihuoltolaitoksen tulee toimia kannattavasti. \| Tulo- ja menoarvio \| Taksapolitiikka ja riittävät resurssit \| Tunnusluvut \| \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|----------------------------\|-----------\|-----------\|-----------\| \| Vesihuollon toimintatulot (€) \| 1 922 857 \| 1 747 135 \| 1 868 443 \| \| Vesihuollon toimintamenot (€) \| -1 086 791 \| -1 173 411 \| -1 163 889 \| \| Veden myynti yht. (m³), josta: \| \| \| \| \| -kuntalaiset \| 396 147 \| 320 936 \| 332 283 \| \| -vesiosuuksunnat \| 47 925 \| 52 964 \| 57 429 \| \| -Alva Oy \| 127 631 \| 50 928 \| 70 460 \| \| Laskutettu jätevesi (m³) \| 430 121 \| 422 627 \| 402 896 \| \| Vesijohtoa (km) \| 95,3 \| 96,36 \| 97,50 \| \| Jätevesiviemäriä (km) \| 103,9 \| 105,5 \| 106,7 \| Investointien toteutumisen analysointi Vesi- ja viemärlaitoksen toiminta jatkui suunnitelmakaudella kunnan liikelaitoksena, joka itse kattoi menonsa. Vesihuollon toimintamenot alittuivat talousarviosta noin 0,8 % ja toimintatulot 4,8 %. Toimintatulot kuitenkin kasvoivat n. 7 % edellisvuodesta (2019). Vesihuoltolaitoksen toimintamenot kasvavat vesihuoltoverkoston sekä vesilaitoksien ikääntyessä. Ikääntyvä teknikka tarvitsee enemmän huolto-, korjaus- ja saneeraustoimenpiteitä. Toimintamenoja kasvattaa lisäksi uusien vesihuoltoverkostoalueiden lisääntyvän teknikan ylläpito. Vuodesta 2015 lähtien on vesilaitoksen hallintomenoihin lisätty muiden tulostoimialojen palkkojen osittamisesta. Hallintomenoihin tuli vuonna 2019 uutena vesihuoltopäällikön palkkamenot. Vesilaitoksilla, vedenottamoilla, pumppaamoilla ja vesihuoltoverkossa tehtin korjaus-, ylläpito- ja saneeraustoimenpiteitä, mm. sähköistä verkostokarttaa täydennettiin ja jäteveden pump-paamolaitteita korjattiin. Jätevesien puhdistuksen kuutiohinta oli vuonna 2020 noin 62 senttiä (v. 2019: 59 snt.). Jäte-vesien puhdistuksen kustannukset ovat nousseet Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla vuosina 2016-18 tehtyjen saneeraus- ja laajennustoimenpiteiden johdosta. ### 10.2 Vesihuollon investoinnit \| Valtuustoon nähdyn sitova \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Toteuma \| Poikkeama \| \|---------------------------\|-------------\|------------------------\|---------\|-----------\| \| 1050 ELINVOIMAN JA KEST.KASV. LTK \| \| \| \| \| \| 1075 VESIHUOLLON INV. \| \| \| \| \| \| Investointien talousarvio \| \| \| \| \| \| Investointimenot \| \| \| \| \| \| 1140 Vedenjakelu- ja viemäriver \| -1 115 000,00 \| 0,00 \| -539 121,95 \| -575 878,05 \| \| Investointimenot yht. \| -1 115 000,00 \| 0,00 \| -539 121,95 \| -575 878,05 \| Rahoitusosuudet Omaisuuden myynti Investoinnit netto -1 115 000,00 0,00 -539 121,95 -575 878,05 ### UUDET ALUEET #### Hanketavoitteet Uusien asemakaava-alueiden vesihuollon rakentaminen kadun rakentamisen yhteydessä. #### Investointien toteuma \| ALUE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\| \| HAUTALAHTI -kaava 2018 \| Hautalahdentie Myllynsiipi Lahdenranta I-osa Ahomansikka rakennettiin valmiiksi (446 745 €) \| Lahdenranta II-osa Mesimarja Hetantie (255 000 €) \| Lahdenranta II-osa, Mesimarja, Hetantie rakennettiin valmiiksi (177 500 €) \| \| SILLANNIITTY -kaava 2018 \| Sillanniityntien I-vaiheen rakenustyöt aloitettiin (8 140 €) \| Sillanniityntien I-vaihe (120 000 €) \| Sillanniityn alueella jatkettiin liikenneympyrän ja Sillanniityn I-vaiheen rakentamista (44 180 €) \| \| KINKOMAA -Peltolampi (kaava 2018) -Liisalan alue valmistui 2018 \| Peltolammen Velamonpolun jatko I-vaiheen rakennettiin valmiiksi (48 215 €) \| Peltolammen Untamonpolun jatko (65 000 €) \| Peltolammen Untamonpolun jatko rakennettiin valmiiksi (58 390 €) \| \| ALUE \| TP 19 \| TA 20 \| TP 20 \| \|---------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------\| \| ETELÄPORTTI -kaava 27.5.2019 \| Muuramen kunnan Eteläportin rakennustyöt aloitettiin (4 130 €) \| I-rakennusvaihe (90 000 €) \| Voimassa olevan kaavan mukainen kadun yhteyteen rakennettiin vesisuolto valmiiksi (100 370 €) \| \| SEUNAVUORI - Murtolammen alue \| Rakentamisessa tauko \| Rakentamisessa tauko \| Rakentamisessa tauko \| \| TERVAMÄKI - Asemakaavan laajennus 2011 \| Uusia tontteja ei tarjottu \| Uusia tontteja ei tarjottu \| Uusia tontteja ei tarjottu \| Investointien toteutumisen analysointi Uusia alueiden vesihuoltoa rakennettiin toteutuneiden asemaakaavojen sekä uusien luovutettavien tonttien mukaisesti. Vuosi 2020 painottui Hautalahden ja Kinkomaan Peltolammen asuinalueen rakentamiseen. Hautalahden ja Kinkomaan Peltolammen alueella jatkettiin kunnallistekniikan rakennustöitä. Eteläportin alueella valmistui kaavan mukainen kunnallistekniikka. Sillanniityn alueella painopenkkarakenteita purettiin ja niillä osin jatkettiin liikenneympyrän ja Sillanniityntien alueen vesihuollon rakentamista. Murtolammen ja Tervamäen alueella on pidetty rakentamisen osalta taukoa. Murtolammen alueella on rakentamatta Kotkansiipiä 230 m ja Tervamäen alueella Riekontietä 150 m. Tervamäen nykyisen asemaakaava-alueen kadut on rakennettu Riekontien rakentamisen jälkeen, sen varrella on 7 tonttia. Alueelta on ostettu raakamaata lisää, joka tullaan lähitulevaisuudessa kaavoittamaan ja joka mahdollisesti vaikuttaa Tervamäen alueen vesihuoltoverkkoon. VESIHUOLTOLAITOKSEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Hanketavoitteet Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tuottaa ja toimittaa asiakkaille Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Lisäksi vesihuoltolaitoksen tavoitteena on vastaanottaa ja johtaa jätevesiverkostoon tulevat jätevedet asianmukaisesti Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle. \| KOHDE \| TP 20 \| \|----------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| SUURUSKANKAAN VESILAITOS \| Suuruskankaan vesilaitoksen vedenlaadun varmistamiseksi on aloitettu laitoksen toiminnan tehostamisen suunnitelman laatiminen vuonna 2014. Vedenlaadun laadun varmistamisen toimenpiteiden rakentaminen alkaa lupien tultua voimaan. \| \| KINKOMAAN VESILAITOS \| Kehittämissuunnitelman esisuunnitelma on valmistunut vuonna 2017. Aloitetaan laitoksen saneeraukseen yleissuunnitelman laatiminen. \| \| INNANLAHDEN VESILAITOS \| Innanlahden vesilaitoksen asemasta kunnan vedentuottannossa selvitys on valmistunut vuonna 2017. Aloitetaan laitoksen saneeraukseen yleissuunnitelman laatiminen. \| \| VESIHUOLLON PERUSPARANNUS \| Vesihuollon perusparannuksen suunnitelmiin ja hankkeiden toteuttaminen on aloitettu (300 000 €). \| \| MUU VESIHUOLTOTYÖ \| Rakentamisen takia kesken talousarviuvuoden tulevat pienehköt vesihuoltotyöt. (50 000 €) Muuna vesihuoltotyönä tehtiin Apajatielle vesihuoltoverkostoa n. 80 m sekä paineviemäriä siirtoa Pitkälän junaradan alueella (n. 50 m) (51 650 €) \| Investointien toteutumisen analysointi Vesihuoltolaitoksen investoinnit tulevat jatkossa kasvamaan kunnan kasvun mukana, mutta myös vesihuoltoverkoston sekä vesilaitosten ikääntymisen vuoksi. Verkostoissa ja vesilaitoksilla ei ole tehty suurempia kunnostustoimenpiteitä vuosien aikana. Tämä alkaa näkyä mm. veden laadun sekä vedenjakeluhäiriöinä (vesijohtovuodot). Vesihuoltoverkoston saneeraustöitä suoritettiin Kinkomaan ja keskustan alueella yhteensä neljässä kohteessa. VESIHUOLTOLAITOKSEN KALUSTO Hanketavoitteet Vesihuoltolaitoksen toimintaan tarvittavan kaluston hankinta. Investointien toteuma \| KOHDE \| TP 18 \| TP 19 \| TP 20 \| \|-------\|-------\|-------\|-------\| \| Kalusto \| - ei hankintoja \| Vesi- ja viemäreiden maanrakennuksen pakettiauto hankittiin (20 945 €) \| - ei hankintoja \| Investointien toteutumisen analysointi Vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriputkien rakentamiseen tarkoitetun kaluston ylläpito. ## 10.3 Vesihuollon rahoituksen toteutuminen \| Talousarvio \| Määrärahojen muutokset \| Vuoden alusta \| Erotus \| Ero % \| \|-------------\|------------------------\|--------------\|--------\|-------\| \| RAHOITUSLASKELMA \| \| \| \| \| \| TOIMINNAN RAHAVIRTA \| \| \| \| \| \| Liikevaihto (-ali) \| 309 930 \| 0 \| 295 890,01 \| 14 039,99 \| 95,50 \| \| Poltot ja arvonalentumiset \| 0 \| 0 \| 372 495,29 \| -372 495,29 \| 0,00 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| -46 740 \| 0 \| -46 743,80 \| 3,80 \| 100,00 \| \| \| 263 190 \| 0 \| 621 641,50 \| -358 451,50 \| 236,20 \| \| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA \| \| \| \| \| \| Investointimenot \| -1 115 000 \| 0 \| -539 121,95 \| -575 878,05 \| 48,40 \| \| Pysyvien vastaavien \| -1 115 000 \| 0 \| -539 121,95 \| -575 878,05 \| 48,40 \| \| TOIMIN. JA INVEST. RAHAVIRTA \| \| \| \| \| \| \| -851 810 \| 0 \| 82 519,55 \| -934 329,55 \| -9,70 \| \| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA \| \| \| \| \| \| Antolainojen muutokset \| \| \| \| \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| \| \| Saamisten muutos kunnalta \| 0 \| 0 \| -239 919,97 \| 239 919,97 \| 0,00 \| \| Saamisten muutos muulta \| 0 \| 0 \| 68 350,72 \| -68 350,72 \| 0,00 \| \| Korott.velk. muutos muulta \| 0 \| 0 \| 89 049,70 \| -89 049,70 \| 0,00 \| \| \| 0 \| 0 \| -82 519,55 \| 82 519,55 \| 0,00 \| \| Rahoituksen rahavirta \| 0 \| 0 \| -82 519,55 \| 82 519,55 \| 0,00 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| \| \| \| \| \| \| -851 810 \| 0 \| 0,00 \| -851 810,00 \| 0,00 \| \| Description \| V.2020 \| V.2019 \| \|----------------------------------------------------------------------------\|--------------\|--------------\| \| LIIKEVAIHTO \| 1 776 953,00 \| 1 642 434,16 \| \| Valmistus omaan käyttöön \| 91 489,61 \| 86 561,19 \| \| Liiketoiminnan muut tuotot \| 0,00 \| 19 841,91 \| \| Materiaalit ja palvelut \| \| \| \| Aineet tarvikkeet ja tavarat \| \| \| \| Ostot tilikauden aikana \| -196 158,62 \| -178 496,20 \| \| Palvelujen ostot \| -491 036,38 \| -549 976,52 \| \| Henkilöstökulut \| \| \| \| Palkat ja palkkiot \| -364 266,50 \| -411 464,61 \| \| Henkilösivukulut \| \| \| \| Elakekulut \| -73 598,26 \| -84 101,82 \| \| Muut henkilösivukulut \| -14 363,96 \| -13 689,95 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| Suunnitelman muk. poistot \| -372 495,29 \| -344 236,65 \| \| Liiketoiminnan muut kulut \| -60 633,59 \| -42 082,35 \| \| LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) \| 295 890,01 \| 124 789,16 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| \| \| \| Korvaus peruspääomasta \| -46 743,80 \| -46 743,80 \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 249 146,21 \| 78 045,36 \| \| Satunnaiset tuotot ja -kulut \| \| \| \| YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VAR. \| 249 146,21 \| 78 045,36 \| \| TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ \| 249 146,21 \| 78 045,36 \| \| VASTAAVAA \| V.2020 \| V.2019 \| \|----------\|--------\|--------\| \| A PYSYVÄT VASTAAVAT \| \| \| \| I Aineettomat hyödykkeet \| \| \| \| II Aineelliset hyödykkeet \| \| \| \| Maa- ja vesialueet \| 190 000,00 \| 190 000,00 \| \| 1. Maa- ja vesialueet \| 190 000,00 \| 190 000,00 \| \| Vedenjakelu- ja viemäriverkko \| 3 779 603,86 \| 3 600 535,44 \| \| 3. Kiinteät rakenteet ja laitt \| 3 779 603,86 \| 3 600 535,44 \| \| Muut kuljetusvälineet \| 27 040,65 \| 39 482,41 \| \| 4. Koneet ja kalusto \| 27 040,65 \| 39 482,41 \| \| Aineelliset hyödykkeet yht \| 3 996 644,51 \| 3 830 017,85 \| \| III Sijoitukset \| \| \| \| Muut osakkeet ja osuudet \| 566 428,34 \| 566 428,34 \| \| 1. Osakkeet ja osuudet \| 566 428,34 \| 566 428,34 \| \| Sijoitukset yhteensä \| 566 428,34 \| 566 428,34 \| \| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 4 563 072,85 \| 4 396 446,19 \| \| B TOIMEKSIANTOJEN VARAT \| \| \| \| C VAIHTUVAT VASTAAVAT \| \| \| \| I Vaihto-omaisuus \| \| \| \| II Saamiset \| \| \| \| Pitkäaikaiset saamiset \| \| \| \| Lyhytaikaiset saamiset \| \| \| \| Tytäryhtiöisöltä/vesihuolto \| 36 976,88 \| -361,79 \| \| Osakkusuhtoisöltä/vesihuolto \| 2 506,40 \| 2 128,30 \| \| Mullta/vesihuolto \| 384 095,32 \| 473 745,17 \| \| 1. Myyntisaamiset \| 423 578,60 \| 475 511,68 \| \| Yhdistili \| 1 038 775,35 \| 798 855,38 \| \| 3. Saamiset kunnalta \| 1 038 775,35 \| 798 855,38 \| \| ALV-saamiset,vähennyskelpoiset \| 22 893,40 \| 3 073,22 \| \| ALV-saamiset,palautuskelpoiset \| 5 362,14 \| 4 478,46 \| \| 4. Muut saamiset \| 28 255,54 \| 7 551,68 \| \| Muut siirtosaamiset mullta \| 7 135,39 \| 44 256,89 \| \| 5. Siirtosaamiset \| 7 135,39 \| 44 256,89 \| \| Lyhytaikaiset saamiset yht. \| 1 497 744,88 \| 1 326 175,63 \| \| Saamiset yhteensä \| 1 497 744,88 \| 1 326 175,63 \| \| III Rahoitusarvopaperit \| \| \| \| IV Rahat ja pankkisaamiset \| \| \| \| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ \| 1 497 744,88 \| 1 326 175,63 \| \| VASTAAVAA YHTEENSÄ \| 6 060 817,73 \| 5 722 621,82 \| \| VASTATTAVA \| V.2020 \| V.2019 \| \|------------\|--------\|--------\| \| A OMA PÄÄOMA \| \| \| \| Peruspäätöma \| -779 063,35 \| -779 063,35 \| \| I Peruspäätöma \| -779 063,35 \| -779 063,35 \| \| Edellisten tilikausien yli-/alijäämä \| -2 615 103,40 \| -2 537 058,04 \| \| IV Ed. tilikausien yli-/alijäämä \| -2 615 103,40 \| -2 537 058,04 \| \| Tilikauden yli-/alijäämä \| -249 146,21 \| -78 045,36 \| \| V Tilikauden yli-/alijäämä \| -249 146,21 \| -78 045,36 \| \| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ \| -3 643 312,96 \| -3 394 166,75 \| \| B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET \| \| \| \| C PAKOLLISET VARAUKSET \| \| \| \| D TOIMEKSIAINTOJEN PÄÄOMAT \| \| \| \| E VIERAS PÄÄOMA \| \| \| \| I Pitkäaikainen \| \| \| \| Liittymismaksut \| -2 144 867,99 \| -2 048 156,97 \| \| 7. Muut velat \| -2 144 867,99 \| -2 048 156,97 \| \| Pitkäaikainen vieras po. yht. \| -2 144 867,99 \| -2 048 156,97 \| \| II Lyhytaikainen \| \| \| \| Ostoreskontra \| -92 393,07 \| -42 001,92 \| \| 7. Ostovelat \| -92 393,07 \| -42 001,92 \| \| ALV-velka \| -94 392,74 \| -93 889,35 \| \| Ennakonpidätysvelka \| 0,00 \| -4 878,67 \| \| 9. Muut velat/Liittymismaksut \| -94 392,74 \| -98 768,02 \| \| Lomapalkkajaksotus \| -76 499,26 \| -135 318,18 \| \| Palkkajaksotus \| -9 351,71 \| -4 209,98 \| \| 10. Siirtovelat \| -85 850,97 \| -139 528,16 \| \| Lyhytaikainen vieras po. yht. \| -272 636,78 \| -280 298,10 \| \| VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ \| -2 417 504,77 \| -2 328 455,07 \| \| VASTATTAVA \| -6 060 817,73 \| -5 722 621,82 \| \| \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------------------------\|--------------\|--------------\| \| TOIMINNAN RAHAVIRTA \| \| \| \| Liikevaihjaamä (-alij) \| 295 890,01 \| 124 789,16 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| 372 495,29 \| 344 236,65 \| \| Rahoitustuotot ja -kulut \| -46 743,80 \| -46 743,80 \| \| Tulorahoituksen korjauserät \| 0,00 \| -2 653,23 \| \| TOIMINNAN RAHAVIRTA \| 621 641,50 \| 419 628,78 \| \| INVESTOINTIEN RAHAVIRTA \| \| \| \| Investointimenot \| -539 121,95 \| -616 475,79 \| \| Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo \| 0,00 \| 2 653,23 \| \| TOIMIN. JA INVEST. RAHAVIRTA \| -539 121,95 \| -613 822,56 \| \| RAHOITUKSEN RAHAVIRTA \| \| \| \| Antolainojen muutokset \| \| \| \| Antolainasaam. väh. multa \| 0,00 \| 0,00 \| \| Lainakannan muutokset \| \| \| \| Oman pääoman muutokset \| 0,00 \| 0,00 \| \| Muut maksuvalmiuden muutokset \| \| \| \| Saamisten muutos kunnalta \| -239 919,97 \| -207 446,43 \| \| Saamisten muutos multa \| 68 350,72 \| 214 368,71 \| \| Korott.velk. muutos multa \| 89 049,70 \| 187 271,50 \| \| Rahoitukseen rahavirta \| -82 519,55 \| 194 193,78 \| \| RAHAVAROJEN MUUTOS \| 0,00 \| 0,00 \| 10.5 Esitys vesihuollon tilikauden tuloksen käsittelystä Esitetään, että tilikauden ylijäämä 249 146,21 euroa siirretään edellisten tilikausien yli- ja ali- jäämien tilille. 10.6 Vesihuollon tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Noudatetaan samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan kirjanpidossa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Eriytettyyn tulos- ja rahoituslaskelmaan otetaan ulkoisten tulojen ja menojen lisäksi sisäinen tulo, meno tai rahoituserä, jossa vastapuolen on kunnan muu toiminta. Eriytettyyn taseeseen otetaan sisäinen saatava ja velka sekä sisäinen kate, jossa vastapuo- lena on kunnan muu toiminta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus. Vesihuollossa on tehty eriyttetty tilinpäätös jo vuodelta 2015 alkaen. Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatutotot \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------------\|--------------\| \| VESIHUOLTO \| \| \| TOIMINTATULOT \| \| \| Vesimaksut \| 592 553,97 \| 546 561,58 \| \| Jättevesimaksut \| 758 357,06 \| 680 570,78 \| \| Perusmaksut \| 321 954,52 \| 291 928,09 \| \| Tonttiliitymien tarvikemaksut \| 27 814,71 \| 39 165,84 \| \| Konekeskuksen myyntituotot \| 76,00 \| 0,00 \| \| Myyntituotot muita \| 914,80 \| 2 810,51 \| \| S. vesimaksut \| 24 567,38 \| 27 154,50 \| \| S. jättevesimaksut \| 34 714,56 \| 38 242,86 \| \| Myyntitulot \| 1 760 953,00 \| 1 626 434,16 \| \| Muut yhdykskuntapalvelujen \| 16 000,00 \| 16 000,00 \| \| Maksutulot \| 16 000,00 \| 16 000,00 \| \| Työllistämistuki \| 0,00 \| 6 150,38 \| \| Muut tuet ja avustukset \| 0,00 \| 8 255,00 \| \| Tuet ja avustukset \| 0,00 \| 14 405,38 \| \| Käyttöönoisuuden myyntivoitot \| 0,00 \| 2 653,23 \| \| Saadut vahinkovak.korvaukset \| 0,00 \| 68,40 \| \| Muut tuotot \| 0,00 \| 1 012,90 \| \| Muut toimintatulot \| 0,00 \| 3 734,53 \| \| TOIMINTATULOT YHTEENSÄ \| 1 776 953,00 \| 1 660 574,07 \| Poistosuunnitelma Käytetään Muuramen kunnan poistosuunnitelmaa. Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10000 euroa, kirjataan vuosikuluksi. \| V.2020 \| V.2019 \| \|--------\|--------\| \| 4580 \| Kalusto\| -11 440,40 \| -11 795,09 \| Palvelujen ostojen erittely \| Vesihuolto \| 2020 \| 2019 \| \|------------\|------\|------\| \| Asiakaspalveluiden osto \| 0 \| 0 \| \| Muiden palveluiden osto \| 491 036 \| 549 977 \| \| Vesihuollon palveluiden osto yhteensä \| 491 036 \| 549 977 \| Taseen liitetiedot \| Pysyvät vastaavat ja muut pitääkaiset sijoitukset \| \| \| \| \| \| \|--------------------------------------------------\|-----------------\|-----------------\|-----------------\|-----------------\|-----------------\| \| Maa-alueet \| Kiinteät rak. ja laitteet \| Koneet ja kalusto \| Osakkeet ja osuudet \| Yhteensä \| \| Poistamaton hankintameno 1.1. \| 190 000 \| 3 600 535 \| 39 483 \| 566 428 \| 4 396 446 \| \| Lisäykset tilikauden aikana \| \| 539 122 \| \| \| 539 122 \| \| Rahoitusosuudet tilikaudella \| \| \| \| \| \| \| Vähennykset tilikauden aikana \| \| \| \| \| \| \| Siirrot erien välillä \| \| \| \| \| \| \| Tilikauden poistot \| \| 360 053 \| 12 442 \| \| 372 495 \| \| Arvonalennukset ja niiden pal. \| \| \| \| \| \| \| Poistamaton hankintameno 31.12. \| 190 000 \| 3 779 604 \| 27 041 \| 566 428 \| 4 563 073 \| 11 KILPAILULAIN 30 D § MUKAAN ERIYTETETYT TOIMINNOT Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden keskeinen sisältö: Kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa harjoittavan kunnan, kuntayhtymän, valtion tai/ka niiden määräysvaltaan kuuluvan yksikön on pidettävä tätä toiminnasta erillistä kirjanpidosta. Eriytetyn toiminnan tuotot ja kulut tulee esittää tilikausikohtaisena tuloslaskelmana, jonka tulee olla johdettavissa toimijan kirjanpidosta. Pienimuotoinen toiminta rajataan eriyttämisvelvollisuuden ulkopuolelle. Säännöstä ei sovelleta silloin, kun säännöksessä tarkoitettun yksikön kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan liikevaihto on alle 40 000 euroa vuodessa. \| 2020 \| 2019 \| \|------\|------\| \| Hakamuurame \| \| \| Tulosbudjetti \| \| \| Toimintatulot \| \| \| Muut tulot \| 99 385,36 \| 0,00 \| \| Toimintamenot \| \| \| Materialit ja palvelut \| \| \| Aineet, tarvikkeet, tavarat \| -360,00 \| 0,00 \| \| Muut menot \| -32 835,97 \| 0,00 \| \| TOIMINTAKATE \| 66 189,39 \| 0,00 \| \| Rahoittustulot ja -menot \| \| \| VUOSIKATE \| 66 189,39 \| 0,00 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| 66 189,39 \| 0,00 \| Kiinteistö Oy Muuramen Hakamuurame on syksyllä 2019 muutettu asunto-osakeyhtiöksi. Muuramen kunta omistaa osakkeista 94,7 %. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous on määritellyt vuoden 2020 vuokratason ja muut maksut. \| 2020 \| 2019 \| \|------\|------\| \| Manttaalintien pk \| \| \| Tulosbudjetti \| \| \| Toimintatulot \| \| \| Myyntitulot \| 10 465,20 \| 10 465,20 \| \| Muut tulot \| 87 132,00 \| 87 132,00 \| \| Toimintamenot \| \| \| Materialit ja palvelut \| \| \| Aineet, tarvikkeet, tavarat \| -697,84 \| -688,30 \| \| Palvelujen ostot \| -13 992,74 \| -13 383,96 \| \| Henkilöstömenot \| 0,00 \| 1 121,14 \| \| Muut menot \| -96 908,31 \| -90 583,94 \| \| TOIMINTAKATE \| -14 001,69 \| -5 937,86 \| \| Rahoittustulot ja -menot \| \| \| VUOSIKATE \| -14 001,69 \| -5 937,86 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ \| -14 001,69 \| -5 937,86 \| Muuramen kunta on leasingvuokrannut Kuntarahoituksesta Manttaalintien päiväkoti -kiinteistön. Kunta vuokraa kiinteistöä Norlandia Päiväkodit Oy:lle. 1110 Muuramelainen Tulosbudjetti Toimintatulot Myyntitulot 58 798,34 75 230,48 Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat -708,87 -8 578,06 Palvelujen ostot -38 229,76 -36 240,32 Henkilöstömenot -99 029,46 -56 151,34 Muut menot -2 188,86 -7 943,29 TOIMINTAKATE -81 358,61 -33 682,53 Rahoitustulot ja -menot VUOSIKATE -81 358,61 -33 682,53 Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -81 358,61 -33 682,53 Muuramelainen lehti on jokaiseen talouteen jaettava kunnan tiedotuslehti, joka ilmestyy noin kahden viikon välein. Lehdelä huolehditaan pitkälti kuntalain mukaisesta kunnan tiedottamisesta ja siinä käsitellään myös muita kuntalaisille ajankohtaisia asioita. Lehden tulot tulevat tilauksista ja ilmoituksista. Ilmoitus- ja tilaushinnat päättää kunnanhallitus. Muuramelainen –kustannuspaikalle vyörytetään laskennallisina erinä ICT-palvelut, posti- ja kuriiripalvelut, puhelinkeskus, työterveyshuolto, kopiointi, toimistotarvikkeet ja henkilökunnan virkistys. V.2020 V.2019 3250 Uimahalli 3251 Monitoimitalon kuntosalin Tulosbudjetti Toimintatulot Myyntitulot 186 469,30 235 642,72 Muut tulot 115,20 38,50 Toimintamenot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat -13 228,72 -27 515,54 Palvelujen ostot -21 662,91 -27 782,79 Henkilöstömenot -167 074,72 -219 388,92 Muut menot -364 239,40 -364 789,96 TOIMINTAKATE -379 621,25 -403 795,99 Rahoitustulot ja -menot VUOSIKATE -379 621,25 -403 795,99 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poisto -17 113,13 -17 113,11 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -396 734,38 -420 909,10 Laskelmassa on uimahallin ja monitoimitalon kuntosalin toimintatulot yhteensä. Kustannuspaikoille vyörytetään laskennallisina erinä taloushallinto, ICT-palvelut, työterveyshuolto, henkilökunnan virkistys ja puhelinkeskus. ## 12 ERIYETETYJEN TILINPÄÄTÖSTEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN MUODOSTUMISEEN ### SISÄINEN TULOSLASKELMA ILMAN LASKENNALLISIA ERIÄ \| Kunta ilman Hyvinvointiliikelaitosta ja vesihuoltoa \| Hyvinvointiliikelaitos \| Vesihuolto \| Muuramen kunta \| \|-----------------------------------------------------\|------------------------\|------------\|---------------\| \| TOIMINTATULOT \| \| \| \| \| Myyntitulot \| 1 866 556 \| 912 461 \| 1 760 953 \| 4 539 971 \| \| Maksutulot \| 808 039 \| 1 380 533 \| 16 000 \| 2 204 572 \| \| Tuet ja avustukset \| 446 345 \| 27 573 388 \| 28 019 733 \| \| \| Muut toimintatulot \| 6 675 686 \| 732 644 \| 7 408 329 \| \| \| TOIMINTATULOT YHTEENSÄ \| 9 796 626 \| 30 599 026 \| 1 776 953 \| 42 172 605 \| \| VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN \| 221 259 \| 91 490 \| 312 748 \| \| \| TOIMINTAMENOT \| \| \| \| \| Henkilöstömenot \| -17 209 182 \| -6 537 505 \| -452 229 \| -24 198 915 \| \| Palvelujen ostot \| -6 564 462 \| -18 104 445\| -465 212 \| -25 134 119 \| \| Aineet, tarvikkeet ja tavara \| -2 244 360 \| -884 707 \| -196 004 \| -3 325 071 \| \| Avustukset \| -29 650 399 \| -1 082 195 \| -30 732 594 \| \| \| Muut toimintamenot \| -5 060 952 \| -1 942 195 \| -7 062 943 \| \| \| TOIMINTAMENOT YHT. \| -60 729 354 \| -28 551 048\| -1 173 241 \| -90 453 642 \| \| TOIMINTAKATE \| -50 711 469 \| 2 047 978 \| 695 202 \| -47 968 289 \| \| Verotulot \| 42 260 331 \| \| \| 42 260 331 \| \| Valtionosuudet \| 15 101 416 \| \| \| 15 101 416 \| \| Rahoitustulot ja -menot \| \| \| \| \| Korkotulot \| 62 760 \| \| \| 62 760 \| \| Muut rahoitustulot \| 246 962 \| \| \| 246 962 \| \| Korkomenot \| -56 873 \| \| \| -56 873 \| \| Muut rahoitusmenot \| -3 572 \| -3 000 \| -46 744 \| -53 316 \| \| VUOSIKATE \| 6 899 555 \| 2 044 978 \| 648 458 \| 9 592 991 \| \| Poistot ja arvonalentumiset \| \| \| \| \| Suunn.mukaiset poistot \| -3 671 693 \| -24 460 \| -372 495 \| -4 068 648 \| \| Satunnaiset erät \| \| \| \| \| TILIKAUDEN TULOS \| 3 227 862 \| 2 020 518 \| 275 962 \| 5 524 343 \| \| Varausten lis.(-) tai väh.(+) \| -4 000 000 \| \| \| -4 000 000 \| \| TILIKAUDEN YLJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) \| -772 138 \| 2 020 518 \| 275 962 \| 1 524 343 \| 13 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Muuramessa .päivänä maaliskuuta 2021 Mika Ilvesmäki Jani Kokko Arto Rajala Asko Juuti Janne Andersin Jenni Ahvenlampi Tiina Mikkola Teea Kortetmäki Heli Räsänen Jukka Kaistinen Tilintarkastusmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Muuramessa .päivänä kuuta 2021 Talvea Julkishallinnon Palvelut Oy Jukka Vuorio JHT, HT 14 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 1. Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Talousarviovertailu Konserntuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 2. Päiväkirja 3. Pääkirja 4. Tositteisto - Tositelajit 1 Pankkitositteet 4 Palkkatapahtumat 10 KP Laskennalliset 11 KP Automaattikirjaukset 12 SL Laskennalliset 13 SL Automaattikirjaukset 15 Luottotappiot 16 Alv-jako 20 Ostolaskujen maksut 21 Ostolaskut 22 WF Ostolaskut 23 Ostolaskut/vesihuolto 30 Myyntireskontran suoritukset 31 Myyntilaskut/taloustoimisto 32 Myyntilaskut/asuntotoimisto 33 Myyntilaskut/Effica-päivähöito 34 Myyntilaskut/Effica-kotipalvelu 35 Myyntilaskut/vesilaskut 36 Myyntilaskut/tekninen toimisto 37 Myyntilaskut/jätehuolto 38 Myyntilaskut/hyvinvointi/Effica 39 Myyntilaskut/hyvinvointi/intime 87 Korkolaskut 89 Sisäinen laskutus 90 Muistiot 91 Tilinpäätöksen liitetietotositteet 96 Kirjanpidon tulos 97 Kirjanpidon tulos laskennallinen 98 Sisäisen laskennan tulos 99 Sisäisen laskennan tulos laskennallinen 5. Osakirjanpitojen tapahtumaluettelot - osto- ja myyntireskontra - palkkakirjanpito 6. Poistosuunnitelmat 7. Pysyvien vastaavien kirjanpito 8. Lainakirjanpito 15 SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ Pysyvästi säilytettävät (kunnan päätarkisto): - tasekirja Sähköisessä arkistossa 10 vuotta: - pääkirjat (kp/sl) - päiväkirjat (kp/sl) - reskontralistat (osto- ja myyntireskontra) - saldolistat (osto- ja myyntireskontra) - WF ostolaskut (tositelaji 22) - talousarviovertailut (sl) - taseet (sl) - tuloslaskelmat (sl) - rahoituslaskelmat (sl) Muut tositteet ja raportit säilytetään kunnan päätarkistossa 10 vuotta tai ESR-hankkeen edellytämän säilytyssajan. Kiinteistöinvestointeihin liittyvät tositteet korvataan 10 vuoden jälkeen selvityksillä, joista käy ilmi Verohallituksen määräämät seikat (AVL 209 m §). MENETELMÄKUVAUKSET Kunnassa on tehty menetelmäkuvaukset kirjanpitoprosessista, ostolaskujen käsittelyprosessista sekä perintäprosessista.	30dac9ce-6697-4055-8360-62d1c9781588	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fin_Latn/train	finepdfs	fin_Latn	439,711
Associazione Musicale di Borgo Tossignano L' Associazione Musicale di Borgo Tossignano è una associazione senza fini di lucro che ha come finalità la diffusione della cultura musicale nel paese e che da sempre opera in collaborazione con l'Amministrazione comunale. L'attività principale dell'Associazione sono i Corsi musicali di strumento: nell'anno 198081 è stato effettuato il primo Saggio degli allievi. Vengono inoltre svolte numerose attività di promozione della musica in collaborazione con l'Istituto comprensivo e per la Scuola dell'infanzia per la quale esiste collaborazione pluriennale con il Lions club Valsanterno . Ogni anno l'Associazione promuove concerti ed esibizioni musicali degli allievi, in particolare ricordiamo il tradizionale concerto di Santo Stefano che ospita di volta in volta formazioni di musica classica jazz e leggera . Vengono svolti laboratori di musica di insieme per gli allievi di strumento e canto: "Quello che le donne dicono" 2010, "La musica che gira intorno"2011 e "Eri piccola così" a cura di G. Romagnesi con la collaborazione di G.L. Ravaglia ed inoltre "Jazz..e altro" nel 2011 "Not(t)e di jazz" nel 2012 e "Ma io sono fiero del mio sognare" 2013; i musical a cura di C. Barletta liberamente ispirati a Il mondo di Annah - 2017, Peter pan - 2018, Il mago di Oz 2019. Sono stati svolti infine spettacoli degli allievi di pianoforte a cura di di C. Falconi e dal 2011 al 2018, a cura di I. Golini . Nel 2007 è stato svolto un master di flauto, e nel 2019 e 2020 sono state svolte Masterclass di pianoforte a quattro mani. L'Associazione collabora con associazioni e manifestazioni locali, in particolare ha collaborato con l'AVIS comunale di Borgo Tossignano, la Pro Loco di Borgo Tossignano e la Pro Loco di Tossignano.; ha inoltre collaborato con "Tipica – La sagra delle sagre di Vallata" e con il coro parrocchiale "Ficus team" e la Sagra di san Bartolomeo. Con l'AVIS comunale l'Associazione ha collaborato nella partecipazione a bandi provinciali rivolti alle associazioni di volontariato per i progetti: "Musica per i nostri anziani" 2000, "Musica, ragazzi!" 2001, "Qualcosa che ci unisce: la conoscenza, la musica... i nostri ragazzi"2003 grazie ai quali è stata allestita un'aula di musica, sono state istituite borse di studio, sono stati svolti gruppi di musica di insieme e spettacoli: ricordiamo in particolare i concerti La buona novella e Anime Salve di Fabrizio de Andrè, quest'ultimo rappresentata più volte con successo di pubblico anche al di fuori del territorio comunale. Da ricordare la collaborazione pluriennale dell'Associazione Musicale negli anni dal 2006 al 2012 e poi nel 2015 con il Festival "Acqua di terra Terra di Luna" diretto da E. Vetrano e S. Randisi, nell'ambito del quale, nelle varie edizioni, sono stati svolti laboratori musicali e spettacoli nelle piazze e zone verdi del Comune con musicisti noti nel panorama nazionale come i Têtes de Bois, Cisco, John De Leo e tanti altri . L'Associazione Musicale infine ha collaborato con il C.E.A.S., con la Cooperativa Ecosistema ed il Parco Regionale della Vena del Gesso Romagnola per manifestazioni legate a natura e storia del territorio come "Geovagando" nel 2020 e 2021 e "Viaggio nel gesso da Borgo Tossignano a New York" nel 2021. Riferimenti e recapiti Presidente Silvia Gianserra 334 - 6135679 338 - 3177380	<urn:uuid:dde2ec94-b564-43ae-8a9e-4ef2b1db5397>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	3,388
UFO – Das Unternehmerinnenforum RheinMain Seit über 25 Jahren: ein Netzwerk für Synergien und Wachstum Das UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain ist ein Netzwerk für Gründerinnen und Unternehmerinnen aus der Rhein-Main-Region. Es dient als Plattform für gegenseitige Unterstützung, Austausch und geschäftliche Kooperationen. Gegründet wurde es 1997, basierend auf dem Know-how von jumpp – Ihr Sprungbrett in die Selbständigkeit, Frauenbetriebe e. V. Das Netzwerk wendet sich an Gründerinnen und Unternehmerinnen aller Branchen (freiberuflich oder gewerblich), Chefinnen mit Angestellten oder „One Woman Shows". Bringen Sie Ihr Unternehmen voran, indem Sie Kooperationen bilden, Geschäftspartnerschaften schließen, langfristige Strategien entwickeln, Märkte erschließen und Ihre unternehmerischen Kompetenzen stärken. Das bietet Ihnen das UFO: - Pro Jahr sechs branchenübergreifende Events zur Förderung unternehmerischer Kompetenzen und Gelegenheiten zum Netzwerken Lernen Sie andere Frauen kennen, tauschen Sie sich über Ihre Geschäftsideen aus und bringen Sie Ihr eigenes Wissen ein. Inhalte unserer Workshops und Events sind zum Beispiel Social Media, Zeitmanagement, Messebesuche u. v. m. - Veröffentlichung Ihrer Informationen im Newsletter von jumpp: Alle 3-4 Wochen versenden wir den Newsletter „jumpp news" an unseren großen Verteiler qualifizierter E-Mail-Adressen (Gründer:innen, Unternehmer:innen und Multiplikator:innen) im Rhein-Main-Gebiet. Der Newsletter enthält aktuelle Veranstaltungen von jumpp, unseren Partnern und den UFO-Frauen. Schicken Sie uns Ihre Workshop-Ankündigungen, Angebote und Gesuche zur Veröffentlichung. Das UFO behält sich hierbei das Recht vor, den Versandtermin je nach Priorität und Aktualität festzulegen und textliche Anpassungen/ Kürzungen vorzunehmen. - Option der Vorstellung im Vereins-Newsletter: Im KomTakt, dem Vereins-Newsletter von jumpp, stellen wir mehrmals pro Jahr interessante Gründungsideen vor oder porträtieren Unternehmerinnen. Hierfür berücksichtigen wir regelmäßig UFO-Forumsfrauen. Die Redaktion wählt die Ansprechpartnerinnen nach Priorität und Aktualität aus. Unsere Newsletter sind zum Teil dauerhaft online verfügbar. Es besteht keine Möglichkeit, im Newsletter veröffentlichte Beiträge und Ankündigungen nachträglich löschen zu lassen oder zu berichtigen. - Präsentation Ihres Angebots auf der jumpp-Website: Stellen Sie sich und Ihr Produkt/ Ihre Dienstleistung in einem Profil auf der jumppWebsite (www.jumpp.de) im Bereich „UFO Expertinnen" vor. Besucher:innen der Website können die Profile nach Branche selektieren. - Auslage Ihrer Flyer: Legen Sie Flyer für Ihre Events und Angebote im Wartebereich der jumppRäumlichkeiten aus. Die Auslagefläche ist begrenzt. Wir bitten um vorherige Mengen-Absprache. Im Falle eines Überangebots verfahren wir nach dem Rotationsprinzip. - Kontaktvermittlung: Bei Anfragen von potentiellen Kund:innen oder der Presse an jumpp geben wir mit Ihrer Zustimmung Ihre Kontaktdaten weiter, wenn Sie und Ihr Angebot dazu passen. - Anmieten von Räumen bei jumpp für Ihre Veranstaltung: Für Ihre eigenen Events können Sie, nach Terminabsprache mit jumpp, unsere beiden Gruppenräume zu vergünstigten Konditionen anmieten. Ihre Veranstaltungseinladung nehmen wir im Newsletter „jumpp news" auf. Das aktuelle Angebot zur Vermietung lassen wir Ihnen bei Interesse gerne zukommen. Teilnahmebeitrag Der jährliche Netzwerkbeitrag beträgt € 120,- zzgl. MwSt. Bei Eintritt ab Juni eines Jahres beträgt der Beitrag nur € 80,- zzgl. MwSt. für das laufende Kalenderjahr, im Folgejahr wird dann wieder der reguläre Jahresbeitrag fällig. Ihre Fragen beantwortet UFO-Leiterin Unica Peters gerne unter 069 / 715 89 55-0 oder email@example.com. Wir freuen uns auf Sie! 09.03.2023 – UP 2023 Erklärung zur Teilnahme im UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain Hiermit beantrage ich die Teilnahme im Netzwerk UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain von jumpp – Ihr Sprungbrett in die Selbständigkeit, Frauenbetriebe e. V. Unternehmen: _____________________________________________________________ Vor- und Nachname: _____________________________________________________________ Straße: _____________________________________________________________ PLZ und Ort: _____________________________________________________________ Telefon: _____________________________________________________________ E-Mail: _____________________________________________________________ Website: _____________________________________________________________ - Der Netzwerkbeitrag beträgt € 120,- zzgl. MwSt. Hiermit habe ich Anspruch auf die Leistungen des Unternehmerinnenforums RheinMain für das Jahr 2023. Bei Eintritt ab Juni dieses Jahres beträgt der Beitrag nur € 80,- zzgl. MwSt. für das laufende Kalenderjahr, im Folgejahr wird dann wieder der reguläre Jahresbeitrag fällig. Nach Erhalt dieser ausgefüllten Erklärung schickt mir der Verein eine Rechnung. - Eine Kündigung der Teilnahme am Netzwerk im Folgejahr muss in Textform bis spätestens zum 31. Dezember des Vorjahres dem UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain per E-Mail an firstname.lastname@example.org oder per Briefpost an jumpp – Frauenbetriebe e. V., Hamburger Allee 96, 60486 Frankfurt, zugehen. Für die Rechtzeitigkeit ist der Zugang der Kündigung bei jumpp maßgebend. Erfolgt keine fristgerechte Kündigung, verlängert sich die Teilnahme jeweils um ein weiteres Kalenderjahr. Wird der Netzwerkbeitrag nicht innerhalb von vier Wochen nach Rechnungsdatum bezahlt, ist jumpp berechtigt, den Vertrag fristlos aus wichtigem Grund zu kündigen. Eine Kündigung aus sonstigem wichtigen Grund bleibt hiervon unberührt. - Wenn ich mir unter www.jumpp.de im Bereich „UFO Expertinnen" ein Profil anlege, aktualisiere ich die Angaben mithilfe der zugesandten Login-Daten bei Bedarf eigenständig. Bei Kündigung meiner Teilnahme löscht jumpp mein Profil innerhalb von 30 Tagen nach Ende der Mitgliedschaft. Mit meiner Unterschrift bestätige ich, dass ich die beigefügte Datenschutzerklärung zur Kenntnis genommen habe. Wenn Sie den folgenden Punkten zustimmen, kreuzen Sie bitte das entsprechende Kästchen an. □ Ja, ich möchte – jederzeit widerruflich – die oben beschriebenen Newsletter „jumpp news" und „KomTakt" an meine oben angegebene Emailadresse erhalten. Der Newsletter-Versand erfolgt entsprechend der beigefügten Datenschutzerklärung. Meinen Widerruf kann ich jederzeit über den Link am Ende jedes Newsletters ausüben oder per E-Mail an email@example.com. Mein Widerruf erfolgt entsprechend der erhaltenen Datenschutzerklärung. □ Ja, meine oben angegebenen Kontaktdaten dürfen – jederzeit widerruflich – an potentielle Kund:innen, Geschäftspartner:innen, Pressevertreter:innen u.Ä. weitergegeben werden. 09.03.2023 – UP Meine Einwilligung kann ich jederzeit durch eine schriftliche Erklärung gegenüber jumpp – Frauenbetriebe e.V., Hamburger Allee 96, D 60486 Frankfurt/Main oder per E-Mail an firstname.lastname@example.org widerrufen. Ein solcher Widerruf beeinflusst die Zulässigkeit der Verarbeitung meiner personenbezogenen Daten, nachdem er ausgesprochen wurde und erfolgt entsprechend der erhaltenen Datenschutzerklärung. ___________ ____________________________________ Datum Unterschrift Gründerin/ Unternehmerin Das UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain wird durch das Frauenreferat der Stadt Frankfurt am Main gefördert. Datenschutzerklärung für die Teilnahme im UFO Im Folgenden informieren wir über die Verarbeitung personenbezogener Daten (nachfolgend zumeist nur „Daten" genannt) bei der Teilnahme im UFO – Unternehmerinnenforum RheinMain (fortan UFO). Personenbezogene Daten sind alle Daten, die auf Sie persönlich beziehbar sind, wie z. B. Name, Adresse, E-Mail-Adressen. I. Informationen über uns als Verantwortliche Verantwortlicher gemäß Art. 4 Abs. 7 EU-Datenschutz-Grundverordnung (DSGVO) ist jumpp – Frauenbetriebe e.V., Hamburger Allee 96, D 60486 Frankfurt am Main Tel. (069) 715 89 55-0, Fax (069) 715 89 55-29, E-Mail email@example.com Unsere Datenschutzbeauftragte erreichen Sie unter firstname.lastname@example.org oder unserer Postadresse mit dem Zusatz „die Datenschutzbeauftragte". II. Informationen zur Datenerhebung 1. Erklärung zur Teilnahme im UFO (1) Wenn Sie sich für die Teilnahme im UFO anmelden, ist es für die Teilnahme erforderlich, dass Sie Ihre persönlichen Daten angeben, die wir für die Abwicklung Ihrer Anmeldung benötigen. Rechtsgrundlage ist Art. 6 Abs. 1 S.1 lit. b DSGVO. (2) Wir sind aufgrund handels- und steuerrechtlicher Vorgaben verpflichtet, Ihre Daten für die Dauer Ihrer Mitgliedschaft und anschließend von zehn Jahren zu speichern. Allerdings nehmen wir nach der Beendigung Ihrer Mitgliedschaft eine Einschränkung der Verarbeitung vor, sofern uns von Ihnen keine Einwilligung zur weiteren Datenspeicherung vorliegt. 2. Newsletter (1) Mit Ihrer Einwilligung können Sie unsere Newsletter „jumpp news" und „KomTakt" abonnieren. Wir informieren Sie über die in der obenstehenden Beschreibung der Newsletter genannten Themen. Hierfür benutzen wir die von Ihnen in der Teilnahmeerklärung angegebene Emailadresse. Rechtsgrundlage ist Art. 6 Abs. 1 S. 1 lit. a DS-GVO. (2) Ihre Einwilligung in die Übersendung des Newsletters können Sie jederzeit widerrufen und den Newsletter abbestellen. Den Widerruf können Sie durch Klick auf den in jeder Newsletter-E-Mail bereitgestellten Link oder durch eine Nachricht an jumpp – Frauenbetriebe e.V., Hamburger Allee 96, D 60486 Frankfurt am Main, Tel. (069) 715 89 55-0, Fax (069) 715 89 55-29, E-Mail email@example.com erklären. (3) Für den Newsletter Versand geben wir Ihre Daten weiter an den von uns eingesetzten Dienstanbieter der Newsletter-Software Sendinblue, die Sendinblue GmbH, Köpenicker Str. 126, 10179 Berlin, Deutschland, Website: https://sendinblue.com. Weitere Informationen zum Datenschutz finden Sie hier: https://de.sendinblue.com/legal/privacypolicy. Der Sendinblue GmbH ist es untersagt Ihre Daten zu verkaufen und für andere Zwecke als für den Versand von Newslettern zu nutzen. (4) Wir weisen Sie darauf hin, dass wir bei Versand des Newsletters Ihr Nutzerverhalten auswerten. Die Newsletter des jumpp – Frauenbetriebe e.V. enthalten sogenannte Zählpixel. Ein Zählpixel ist eine Miniaturgrafik, die in solche E-Mails eingebettet wird, welche im HTML-Format versendet werden, um eine Logdatei-Aufzeichnung und eine Logdatei-Analyse zu ermöglichen. Dadurch kann eine statistische Auswertung des Erfolges oder Misserfolges von Online-Marketing-Kampagnen durchgeführt werden. Anhand des eingebetteten Zählpixels können wir erkennen, ob und wann eine E-Mail von einer betroffenen Person geöffnet wurde und welche in der E-Mail befindlichen Links von der betroffenen Person aufgerufen wurden. Hierdurch ist es uns möglich den Newsletterversand zu optimieren und den Inhalt zukünftiger Newsletter noch besser den Interessen der betroffenen Personen anzupassen. 3. Weitergabe Ihrer Daten Sofern Sie Ihre Einwilligung zur Weitergabe Ihrer Kontaktdaten erteilt haben, können diese an potentielle Kund:innen, Geschäftspartner:innen, Pressevertreter:innen u.Ä. weitergegeben werden. Rechtsgrundlage ist Art. 6 Abs. 1 S. 1 lit. a DSGVO. Ihre Einwilligung können Sie jederzeit durch eine schriftliche Erklärung gegenüber jumpp – Frauenbetriebe e.V., Hamburger Allee 96, D 60486 Frankfurt am Main oder per E-Mail an firstname.lastname@example.org widerrufen. 4. Weitere Empfänger Ihrer Daten Sofern wir gegenüber unseren Förderern rechenschaftspflichtig sind, müssen wir personenbezogene Daten diesen gegenüber offenlegen. Hierbei handelt es sich um die Namen aller im UFO aktiven Frauen sowie die Namen der Teilnehmerinnen von UFO-Veranstaltungen. Derzeit wird das UFO gefördert durch das Frauenreferat der Stadt Frankfurt am Main. 5. Das „UFO Expertinnen" Profil Im Rahmen Ihrer Mitgliedschaft haben Sie die Möglichkeit auf unserer Webseite www.jumpp.de ein für alle Besucher der Webseite sichtbares Profil anzulegen. Sofern Sie hiervon Gebrauch machen, entscheiden Sie selbst, welche Daten von Ihnen auf der Webseite veröffentlicht werden. Das Anlegen eines Profils ist freiwillig. Ihr Profil können Sie jederzeit selbst löschen oder indem Sie eine entsprechende Email an email@example.com schreiben. Rechtsgrundlage ist Art. 6 Abs. 1 S. 1 lit. a DSGVO. Bei einer Kündigung der Mitgliedschaft löscht jumpp Ihr Profil innerhalb von 30 Tagen nach Ende der Mitgliedschaft. III. Ihre Rechte 1. Sie haben das Recht: - gemäß Art. 15 DSGVO Auskunft über Ihre von uns verarbeiteten personenbezogenen Daten zu verlangen. Insbesondere können Sie Auskunft über die Verarbeitungszwecke, die Kategorie der personenbezogenen Daten, die Kategorien von Empfängern, gegenüber denen Ihre Daten offengelegt wurden oder werden, die geplante Speicherdauer, das Bestehen eines Rechts auf Berichtigung, Löschung, Einschränkung der Verarbeitung oder Widerspruch, das Bestehen eines Beschwerderechts, die Herkunft ihrer Daten, sofern diese nicht bei uns erhoben wurden, sowie über das Bestehen einer automatisierten Entscheidungsfindung einschließlich Profiling und ggf. aussagekräftigen Informationen zu deren Einzelheiten verlangen; - gemäß Art. 16 DSGVO unverzüglich die Berichtigung unrichtiger oder Vervollständigung Ihrer bei uns gespeicherten personenbezogenen Daten zu verlangen; - gemäß Art. 17 DSGVO die Löschung Ihrer bei uns gespeicherten personenbezogenen Daten zu verlangen, soweit nicht die Verarbeitung zur Ausübung des Rechts auf freie Meinungsäußerung und Information, zur Erfüllung einer rechtlichen Verpflichtung aus Gründen des öffentlichen Interesses oder zur Geltendmachung, Ausübung oder Verteidigung von Rechtsansprüchen erforderlich ist; - gemäß Art. 18 DSGVO die Einschränkung der Verarbeitung Ihrer personenbezogenen Daten zu verlangen, soweit die Richtigkeit der Daten von Ihnen bestritten wird, die Verarbeitung unrechtmäßig ist, Sie aber deren Löschung ablehnen und wir die Daten nicht mehr benötigen, Sie jedoch diese zur Geltendmachung, Ausübung oder Verteidigung von Rechtsansprüchen benötigen oder Sie gemäß Art. 21 DSGVO Widerspruch gegen die Verarbeitung eingelegt haben; - gemäß Art. 20 DSGVO Ihre personenbezogenen Daten, die Sie uns bereitgestellt haben, in einem strukturierten, gängigen und maschinenlesebaren Format zu erhalten oder die Übermittlung an einen anderen Verantwortlichen zu verlangen; - gemäß Art. 7 Abs. 3 DSGVO Ihre einmal erteilte Einwilligung jederzeit gegenüber uns zu widerrufen. Dies hat zur Folge, dass wir die Datenverarbeitung, die auf dieser Einwilligung beruhte, für die Zukunft nicht mehr fortführen dürfen; - gemäß Art. 77 DSGVO sich bei einer Datenschutz-Aufsichtsbehörde über die Verarbeitung Ihrer personenbezogenen Daten durch uns zu beschweren. Die zuständige Datenschutzbehörde ist: Der Hessische Beauftragte für Datenschutz und Informationsfreiheit, Postfach 3163, 65021 Wiesbaden. 2. Widerrufsrecht Falls Sie eine Einwilligung zur Verarbeitung Ihrer Daten erteilt haben, können Sie diese jederzeit widerrufen. Ein solcher Widerruf beeinflusst die Zulässigkeit der Verarbeitung Ihrer personenbezogenen Daten, nachdem Sie ihn gegenüber uns ausgesprochen haben. Den Widerruf richten Sie an: jumpp – Frauenbetriebe e.V., Hamburger Allee 96, D 60486 Frankfurt am Main, Fax (069) 715 89 55-29 oder an firstname.lastname@example.org. Den Widerruf zum Erhalt von Newslettern können Sie auch durch Klick auf den in jeder Newsletter-E-Mail bereitgestellten Link erklären. 09.03.2023 – UP	<urn:uuid:06153706-619e-40ac-a465-5be8831aba08>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	15,534
Lead by Serving: Empower Your Team with the Principles of Servant Leadership Abstract Are you ready to lead with a purpose that prioritizes the growth and well-being of your team and organization? Join us for an in-depth Servant Leadership workshop ‒ an 8-hour immersive experience designed to equip leaders with the tools to serve and empower others. Through real-world case studies, interactive sessions, and hands-on activities, you'll discover how to foster collaboration, promote ethical decision-making, and build a thriving workplace community. Whether you're a seasoned leader or new to leadership, this workshop will inspire you to lead with empathy, integrity, and stewardship. Reserve your spot today and transform the way you lead! Learning Objectives Attendees will: * Learn the foundations of servant leadership * Develop empathy and active listening skills * Gain techniques that foster empowerment and growth in teams * Understand how to promote collaboration and an inclusive community spirit * Explore how to apply ethical decision-making and stewardship PDU Breakdown by Talent Triangle Areas 8 PDUs: 4 Power Skills, 3 Business Acumen, 1 Ways of Working David B. Newman: 240-446-6231	<urn:uuid:654dfb70-e0c3-4cc5-8d19-87a6d52ce5ef>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,211
Sara Plank was born in Vaduz in 1997 and started playing the violin at the age of four. In 2004, she took up private lessons with Prof. Herbert Scherz in Zurich. At the age of eleven Sara entered the University of Arts in Berlin where she remained a junior student at the Julius-Stern-Institute for four years in the class of Prof. Latica Honda-Rosenberg. Currently, she attends the Music High School in Feldkirch, Austria, and receives violin lessons from Prof. Rudens Turku. An avid participant of master classes, she reaped further artistic impulses from Gerhard Mantel, Arbo Valdma, Thomas Brandis, Coosje Wijzenbeek or Ana Chumachenco. Since 2011, the young violinist has also been a student at the International Music Academy in the Principality of Liechtenstein. Sara won her first competition at the age of only five and has repeatedly scored first prizes at the Austrian music competition "Prima la Musica" on a regional and national level ever since. In 2008, she was awarded the "Podium-Prize" in Liechtenstein for her extraordinary musical talent and won first prize at the Swiss "Chamber Music Competition Kiwanis" with the Trio Ingenium Musicum. Further first prizes include the Youth Music Competitions in Liechtenstein and Switzerland as well as the International Competition "Etide i Skale" in Croatia. As a winner of the Croatian national finals in Zagreb, Sara represented Croatia at the "Eurovision Young Musicians 2014" in Cologne. Over the past years, Sara Plank has pursued an extensive solo career. She has performed with the Dubrovnik Symphony Orchestra, the Bielorussian Philharmonic Orchestra, the Zagreb Soloists, the Franz-SchmidtChamber-Orchestra in Vienna, the Gnessin Orchestra Moscow, the Liechtenstein Symphony Orchestra, the chamber music ensemble Fancy Fiddlers from Amsterdam, the Chamber Orchestra Varazdin, the WDR Symphony Orchestra or the Chamber Orchestra of the Julius-Stern-Institute in Berlin. At the tender age of 13, Sara made her debut at the Berlin Philharmonic Hall. Other concerts took her to the Tonhalle Zürich, Gewandhaus Leipzig, Phil-harmonie im Gasteig in Munich, Friedrichspalast in Berlin, Centre Culturel in Paris, Knezev Dvor in Dubrovnik as well as the Vishnevskaya Opera House in Moscow. She has also been a much sought-after performer at festivals, amongst others at the Epidaurus Festival in Croatia, Music Festival in the Sultanate of Oman, Kissinger Summer in Germany, Next Generation Classic Festival Bad Ragaz and the Chamber Music Festival Bodensee. Sara Plank received substantial support from the Conny-Maeva Charitable Foundation, Guido-Feger-Foundation, Charitable Foundation "Musik & Jugend", Neue Bank AG Vaduz, Promotor Foundation, "Hand in Hand Anstalt" and the Culture Foundation Liechtenstein. Sara plays on a Stephan von Baehr violin "Modell Antonio Stradivari golden period" which was manufactured in 2014. Saras bow from the famous bow-maker Albert Nürnberger originates from the Goh Family Collection of Singapore, given as a present to her from Dr and Mrs Wilson Goh for her outstanding talent and personality.	<urn:uuid:5e2eeebd-6653-4e8a-8470-d33cb637f748>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	3,099
FED BULLETIN FALL 2019 50 UTD THE UNIVERSITY OF TEXAS AT DALLAS As we celebrate a half-century of transformation and growth at The University of Texas at Dallas, we can see that the only constant at UTD is change. Our founders Cecil Green, Eric Jonsson and Eugene McDermott once surveyed North Texas cotton fields with the ambition of building an “MIT of the South” for post-graduate science research. Today we’ve achieved the benchmarks required to qualify for the National Research University Fund, we are recognized as a Carnegie Classification R1 Institution for our extensive research activity, and thousands of graduate and undergraduate students live and learn on our campus. In many ways, the University is a small Texas city, and our office is committed to keeping that city running, improving, and growing. We are in the process of creating more facilities [page 4], we’re learning to operate more sustainability [page 9], and we have created a department for Economic Development Initiatives [page 11]. To support our expanding institution, we’ve hired new staff [page 9]; Please welcome these Comets when you see them around campus. The purpose of our work, the people we serve, are never far from our thoughts. In that spirit, this Spring we raised funds for three educational endowments at the 26th Annual Scholarship Golf Tournament [page 6]. Our office also organized several activities to welcome students to the start of a new Fall semester, including our Welcome Booths [page 8]. We take inspiration from the University’s past, but we also see it as a challenge to go further. Get ready for UTD’s next chapter, Dr. Calvin D. Jamison, Vice President for Facilities & Economic Development ON THE COVER The University of Texas at Dallas at 50 years old, as seen from above. UTD Then & Now Starting as a post-graduate science research center with a handful of buildings, in 50 years The University of Texas at Dallas has grown into a top tier, top rated institution serving over 18,000 undergraduate and 9,000 graduate students in nearly 160 buildings across seven million gross square feet of facilities. From top left, clockwise: the original Laboratory of Earth & Planetary Science, AKA Founders Building; the building’s 2010 renovation; one of the magnolia trees and reflecting pools from that same year’s South Mall enhancement; the Edith O’Donnell Arts & Technology Building, completed in 2013; along with other galleries and studios, it took over the functions of the now-defunct Visual Arts Studio (“The Art Barn”) from 1978. Currently under construction just north of the Science Learning Center, the new Science Building is still on track to open in the Fall of 2020. This 187,000 sq.ft. facility will become the home for the Department of Physics, the William B. Hanson Center for Space Science and the UTeach program. When completed, the building will contain classrooms, offices, 150- and 300-seat lecture halls and The Market dining option — plus laboratories for research and instruction in cryogenics, optics, magnetism and electricity. A special large collaboration space within the Science Building will allow for research and classroom areas to be joined together. Athletics Concession Stand & Restrooms Comets fans arriving at the south end of campus to cheer on their favorite team will soon be able to enjoy a larger, more modern replacement to the old concession stand, which will include more seating and restroom space. Housing Operations Building Construction on the new Housing Operations Building is expected to be completed at the end of 2019. Besides serving as the new home for Housing Operations, this 8,400-square-foot facility will include a workshop and space for bulk storage. Northside Additions The latest expansion to Northside at UT Dallas promises more housing and retail space within easy reach of campus. Phase 3 of the Northside development will have 246 living units, a mix of furnished one- and two-bedroom apartments and unfurnished three-bedroom town homes, providing space for 370 beds just across the street from classes. Students and neighbors alike will also be able to enjoy our second Starbucks coffee shop. Scholarship Golf Tournament The 26th Annual Scholarship Golf Tournament was a great success. This year’s tournament, held on April 26, was once again hosted by Firewheel Golf Park. Nearly 180 players on two different courses—plus 123 sponsors and contributors—came together to raise more than $96,500 for three UT Dallas scholarships: Betty and Gifford Johnson Graduate Endowment Helps graduate students attend and make presentations at national conferences. Patti Henry Pinch Undergraduate Endowment Assists undergraduates with research and travel expenses. Academic Bridge Scholarship Endowment Helps ease the transition from high school to college by providing on-campus housing, advising, mentoring and tutoring to first-generation college students. On Friday, April 24, 2020, golfers will return to the greens of Firewheel for a special tournament celebrating the University’s 50th anniversary. Players were able to place bids at a silent auction before the tournament’s “shotgun start.” At the post-tournament dinner, the bidding went live. Golf equipment and travel packages were popular items. The tournament was played under the rules of Six-Person Scramble. Each member of a team got to hit a tee shot, and the site where the best shot landed became the spot where everyone took their next shot. One score was kept for the whole team. It made for a fast game and a fun afternoon of golf. From left: Clay Hauser, Terrence Butterfield, Joe Quirk, former University President David Daniel, University President Richard Benson, and Dr. Lawrence Redlinger played the Lakes Course in this year’s tournament with fellow teammate, Vice President for Facilities & Economic Development Calvin Jamison. Their team finished in first place for tournament play in their division. Venisha Harmon, a Patti Henry Pinch Undergraduate Scholar, thanked the players during dinner for their contributions to the University’s scholarship endowments. Shop UTD Pam Stanley (left), interim director of Food & Retail Service at UT Dallas, and Crescentia Trisna, special events associate, organized “Shop UTD” during the Fall semester’s Weeks of Welcome. Hosted in the atrium of the Visitor Center and University Bookstore, this event was an opportunity for students, faculty and staff to become familiar with all the products and services available to them right on campus. In honor of our 50th anniversary, attendees could win food and prizes by answering Comet-related trivia and playing 1969-themed carnival games. Welcome Booths On the first two days of the Fall semester, the Office of Facilities & Economic Development set up “welcome booths” throughout campus, run by staff from various parts of the University. By giving directions, answering questions, and providing information on UTD resources, our staff had the opportunity to connect with new and returning students. The booths also offered UT Dallas trivia games, giveaways and plenty of water. Block Party After the Fall 2019 Convocation officially welcomed students back to campus, the UT Dallas Multicultural Center, Radio UTD, Athletics and Auxiliary Services hosted our annual Welcome Back Block Party at Northside. Students enjoyed free food and drinks, live DJs and games while getting to meet new classmates from all over the world. Farewell to Carrie Chutes Carrie Chutes, director of Food & Retail Service, was bid farewell this August at a party held in her honor inside the Faculty/Staff Dining Room. After ten years of service to the University, Chutes will be taking on a position in South Texas. Longtime colleagues traded stories of her early days at UT Dallas, enjoyed “sad emoji” cupcakes and gifted her a few UTD-branded mementos, so she could remember her time here. Welcome Our New Staff! Accounting - Brett Roby Administration - Dee Lambert Economic Development - Jenny Mizutowicz Facilities Management - Timothy Biddle - Malika Buchanan - Aaron Butler - Aricia Grant - Marlon Hernandez - Taylor Johnson Mail Services - Travis Wendel Parking & Transportation - Joshua Houpy - Alfredo Jaquez Sustainability - Caitlin Griffith The University of Texas at Dallas was recently recognized with a national Sustainability Innovation Award in Facilities Management by APPA Leadership in Educational Facilities (formerly the Association of Physical Plant Administrators) for implementing innovative methods to reduce food waste by 66%. By reducing the volume of surplus food, diverted leftovers to the Food Recovery Network and partnering with a composting company to convert food waste into animal feed and fertilizer, UT Dallas has exceeded EPA and UN goals to reduce food waste by 50%. Staff representing groups who contributed to the award gathered in the South Mall to celebrate this achievement: Carrie Chutes (top row, from left), outgoing director of Food & Retail Service, Matthew Grief, associate vice president for Student Affairs, Gene Christiano, executive chef for Dining Services, Bob Fishbein, associate vice president for Auxiliary Operations & Economic Development, Mario Lozano, coordinator for Housing Operations (bottom row), Craig Lewis, coordinator for Greenhouse and Landscape, Dr. Carolyn Reichert, chair of the Sustainability Committee, Gary Cocke, associate director of Energy Conservation & Sustainability, Calvin D. Jamison, vice president for Facilities & Economic Development, Doug Tomlinson, associate vice president for Facilities Management and Pam Stanley, interim director of Food & Retail Service. Dee Lambert, Director of Administration & Operations Haywood McNeill (Interviewer): How long have you been with UT Dallas? Dee Lambert: I have been working with F&ED for 6 months (as of September 7), but on August 16, I celebrated my 15th year of working at UT Dallas. I started as an enrollment specialist in the Office of Enrollment Services and remained with (what’s now known as) the Office of Admission & Enrollment from 2004 through 2019. Most recently, I served as the director for the Visitor Center & Admission Events. HM: If I followed you for a week, what would I see you doing? DL: Some of everything! I meet with Dr. Jamison regularly to assist him with the completion of administrative responsibilities under the Vice President’s purview. I oversee financial and human resources-related responsibilities and plan/execute events (such as building dedications and groundbreaking ceremonies) on behalf of our department. I maintain frequent contact with my co-workers in Facilities Management, Auxiliary Services and Parking & Transportation to ensure projects are managed and we successfully meet deadlines. I serve on and support several committees, representing the Office of Facilities & Economic Development. I’ve also hired and am now working with our new staff members to establish our newly-created Economic Development entity and we are excited to be preparing for our upcoming Economic Development Summit in November. HM: What is the best part of your job? DL: The best part of my job is the wonderful group of people I get to work with. I have been extremely impressed by the creativity and professionalism of the student workers in our office and I respect the daunting tasks my counterparts in Facilities Management and Auxiliary Services manage. Our department literally touches the entire University. HM: What do you most look forward to the coming year? DL: I look forward to continuing to learn how to enhance the intricacies of the job, focusing on timely project delivery, providing structure to our operations and looking for ways to increase efficiency in what we do each day. I am also looking forward to seeing the hard work of the amazing individuals I work with each day come to fruition throughout the campus. Jenny Mizutowicz, Manager of Economic Development Initiatives Haywood McNeill (Interviewer): What path lead you to UT Dallas? Jenny Mizutowicz: I started my economic development career here in Richardson eight years ago with the Richardson Economic Development Partnership (REDP), where I was lucky to learn from some of the best in the industry. I subsequently spent two years with the City of Carrollton as Manager of Economic Development, where I organized a biannual Manufacturers Roundtable and focused on business retention. HM: What work does economic development entail? JM: Economic developers strengthen the tax base and improve the quality of life for the communities they serve. In UTD’s case, the University still owns 100 acres of undeveloped land, so this role will focus on a strategy for developing our remaining land north of campus. As we celebrate the University’s 50th anniversary this year, one of our strategic priorities is to become an “economic engine” for the Dallas-Fort Worth region. I also will be capturing and promoting the economic impact the University has on the entire region, building meaningful community partnerships, and positioning UTD as a neutral convener for the region. HM: If I followed you for a week, what would I see you doing? JM: You wouldn’t catch me sitting at my desk often! I’ve spent my first several weeks at the University meeting with internal partners to understand the economic development that is already happening on campus. I’m also beginning to meet with economic development partners in DFW to tell them about our new economic development initiatives so that they know they have an ally and a resource at the University. You’ll hear me saying “research park,” “event center” and “neutral convener” a lot. I’m also starting to plan for our inaugural Economic Development Summit set for November 7. HM: Let’s talk about the summit. JM: This is the first of what we hope will be many economic development summits hosted by the University. We will be unveiling the results of our Economic Impact Analysis, as well as introducing our new economic development team and encouraging partnerships. THE UNIVERSITY OF TEXAS AT DALLAS OFFICE OF FACILITIES & ECONOMIC DEVELOPMENT 800 W CAMPBELL RD, AD 24 RICHARDSON, TX 75080-3021	fdacdf96-f308-45d3-8140-7ec681b398db	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	14,308
Sprawa C-294/19 Streszczenie wniosku o wydanie orzeczenia w trybie prejudycjalnym zgodnie z art. 98 § 1 regulaminu postępowania przed Trybunałem Sprawiedliwości Data wpływu: 10 kwietnia 2019 r. Oznaczenie sądu odsyłającego: Curtea de Apel Constanța (Rumunia) Data wydania postanowienia o wystąpieniu z wnioskiem o wydanie orzeczenia w trybie prejudycjalnym: 27 marca 2019 r. Strona wnosząca apelację, pozwana w pierwszej instancji: Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură – Centrul Județean Tulcea Druga strona postępowania, skarżąca w pierwszej instancji: SC Piscicola Tulcea SA Przedmiot postępowania głównego Apelacja od wyroku w postępowaniu cywilnym z dnia 1 lutego 2018 r., wydanego przez Tribunalul Tulcea (sąd wyższej instancji w Tulczy, Rumunia), w którym sąd ten uwzględnił skargę wniesioną przez stronę skarżącą w pierwszej instancji, mającą na celu uchylenie decyzji odmownych oraz protokołów stwierdzenia nieprawidłowości i ustalenia kwot należnych organom podatkowym za lata gospodarcze 2007–2014 oraz postanowień wydanych w odniesieniu do złożonych zażaleń administracyjnych, uchylając zaskarżone akty. Przedmiot i podstawa prawna wniosku o wydanie orzeczenia w trybie prejudycjalnym Na podstawie art. 267 TFUE Curtea de Apel Constanța (sąd apelacyjny w Konstancji, Rumunia) wnosi o interpretację art. 2 i art. 34 ust. 2 rozporządzenia Rady (WE) nr 73/2009 z dnia 19 stycznia 2009 r. oraz art. 2 rozporządzenia Komisji (WE) nr 1120/2009 z dnia 29 października 2009 r. Pytanie prejudycjalne Czy uregulowanie art. 2 oraz art. 34 ust. 2 rozporządzenia Rady (WE) nr 73/2009 z dnia 19 stycznia 2009 r. ustanawiającego wspólne zasady dla systemów wsparcia bezpośredniego dla rolników w ramach wspólnej polityki rolnej i ustanawiającego określone systemy wsparcia dla rolników, zmieniającego rozporządzenia (WE) nr 1290/2005, (WE) nr 247/2006, (WE) nr 378/2007 oraz uchylającego rozporządzenie (WE) nr 1782/2003, oraz uregulowanie art. 2 rozporządzenia Komisji (WE) nr 1120/2009 z dnia 29 października 2009 r. ustanawiającego szczegółowe zasady wdrażania systemu płatności jednolitych przewidzianego w tytule III rozporządzenia Rady (WE) nr 73/2009, ustanawiającego wspólne zasady dla systemów wsparcia bezpośredniego w ramach wspólnej polityki rolnej i ustanawiające określone systemy wsparcia dla rolników, należy interpretować w ten sposób, że stoją one w sprzeczności z przepisami krajowymi, które w okolicznościach dotyczących sprawy głównej wyłączają rolnika z obowiązku uiszczania opłat z tego powodu, że zakłady akwakultury wykorzystywane jako grunty orne nie stanowią „powierzchni użytków rolnych" w rozumieniu art. 2 rozporządzenia nr 1120/2009, ponieważ nie są one uważane za obszary kwalifikujące się w rozumieniu art. 34 ust. 2 rozporządzenia (WE) nr 73/2009? Przywołane przepisy prawa Unii Artykuł 2 lit. c) i h), art. 34 ust. 1 i art. 34 ust. 2 lit. a) rozporządzenia Rady (WE) nr 73/2009 z dnia 19 stycznia 2009 r. ustanawiającego wspólne zasady dla systemów wsparcia bezpośredniego dla rolników w ramach wspólnej polityki rolnej i ustanawiającego określone systemy wsparcia dla rolników, zmieniającego rozporządzenia (WE) nr 1290/2005, (WE) nr 247/2006, (WE) nr 378/2007 oraz uchylającego rozporządzenie (WE) nr 1782/2003. Artykuł 2 lit. a) rozporządzenia Komisji (WE) nr 1120/2009 z dnia 29 października 2009 r. ustanawiającego szczegółowe zasady wdrażania systemu płatności jednolitej przewidzianego w tytule III rozporządzenia Rady (WE) nr 73/2009 ustanawiającego wspólne zasady dla systemów wsparcia bezpośredniego w ramach wspólnej polityki rolnej i ustanawiającego określone systemy wsparcia dla rolników. Przywołane przepisy krajowe Ordonanță de urgență a Guvernului nr. 125/2006 pentru aprobarea schemelor de plăți directe și plăți naționale directe complementare, care se acordă în agricultură începând cu anul 2007, și pentru modificarea articolului 2 din Legea nr. 36/1991 privind societățile agricole și alte forme de asociere în agricultură, publicată în Monitorul Oficial al României, Partea I, nr. 1043 din 29 decembrie 2006, cu modificările și completările ulterioare (aduse prin Legea nr. 139/2007 și Ordonanța Guvernului nr. 16/2009), aplicabilă pentru anii 2007–2014 (rozporządzenie z mocą ustawy nr 125/2006 w sprawie zatwierdzania systemów płatności bezpośrednich i uzupełniających krajowych płatności bezpośrednich przyznawanych w rolnictwie od 2007 r. oraz w sprawie zmiany art. 2 ustawy nr 36/1991 o przedsiębiorstwach rolnych i innych formach zrzeszania się w rolnictwie, opublikowanej w rumuńskim dzienniku urzędowym, część I, nr 1043 z dnia 29 grudnia 2006 r., z późniejszymi zmianami i uzupełnieniami (wprowadzonymi ustawą nr 139/2007 i dekretem z mocą ustawy nr 16/2009), mających zastosowanie w latach 2007–2014). Artykuł 5 (1) System jednolitej płatności obszarowej polega na ustaleniu jednej, stałej stawki za hektar, płatnej raz w roku, niezwiązanej z produkcją całkowitą. (2) Źródło finansowania płatności w ramach systemu jednolitej płatności obszarowej jest gwarantowane przez Europejski Fundusz Rolniczy Gwarancji (EFRG). (3) Kwalifikujące się powierzchnie użytków rolnych mogą mieć następujące kategorie użytkowania: a) grunty orne – grunty utrzymywane na potrzeby uprawy: zbóż, roślin strączkowych, roślin przemysłowych, ziemniaków, buraków cukrowych, korzeni pastewnych, świeżych warzyw i roślin strączkowych, melonów i truskawek, kwiatów i roślin ozdobnych, roślin pastewnych, materiałów siewnych i sadzonek na sprzedaż, innych roślin na grunty orne, w tym grunty pod uprawę w szklarniach i szklarniach fotowoltaicznych oraz grunty ugorowane, ale utrzymywane w dobrej kulturze rolnej i środowiskowej [...]. Artykuł 7 (1) Aby móc korzystać z przyznawania płatności w ramach systemów jednolitej płatności obszarowej, wnioskodawcy muszą być zarejestrowani w Registrul fermierilor (rejestrze rolników), zarządzanym przez Agenția de Plăți și Intervenție pentru Agricultură (agencję ds. płatności i interwencji w rolnictwie) (APIA), terminowo składać wnioski o płatności i spełniać następujące warunki ogólne: a) użytkować grunty rolne o powierzchni co najmniej 1 ha, przy czym powierzchnia działki rolnej powinna wynosić co najmniej 0,3 ha [...]; [...] f) przedstawiać niezbędne dokumenty potwierdzające prawo użytkowania i być w stanie wykazać, że korzystają z gruntu, w odniesieniu do którego złożono wniosek. [...] (3) Systemy bezpośredniej płatności obszarowej przewidziane w art. 2 lit. a), b), d) i e) mają zastosowanie do obszarów zarejestrowanych w Sistemul de identificare a parcelelor agricole (systemie identyfikacji działek rolnych), który stanowi punkt odniesienia dla procesu kontroli i płatności. (4) Wniosek rolnika o wprowadzenie zmian do obszarów zarejestrowanych w systemie identyfikacji działek rolnych może zostać złożony do [APIA] do czasu upłynięcia ostatecznego terminu składania wniosków o płatność. Wnioski złożone po tym terminie będą rozpatrywane w kolejnym roku. Przetwarzanie zmian, o które wystąpiono, rozpocznie się dopiero po ich zweryfikowaniu przez [APIA]. (5) Dokumenty potwierdzające prawo użytkowania oraz dokumenty wykazujące użytkowanie gruntów rolnych są określone w ustawie ministra rolnictwa, leśnictwa i rozwoju i na żądanie przedkłada się je przedstawicielom agencji interwencji i płatności dla rolnictwa. [...] Legea nr. 18/1991 – Legea fondului funciar, republicată în Monitorul Oficial al României, Partea I, nr. 1 din 5 ianuarie 1998, cu modificările și completările ulterioare (forma în vigoare la data de 15 mai 2014, data cererii de plată depusă de reclamantă pentru campania 2014) (ustawa nr 18/1991 – ustawa o własności gruntów, ponownie opublikowana w Dzienniku Urzędowym Rumunii, część I, nr 1 z dnia 5 stycznia 1998 r., z późniejszymi zmianami i uzupełnieniami) (wersja obowiązująca w dniu 15 maja 2014 r., data złożenia przez skarżącą w pierwszej instancji wniosku o płatność za rok gospodarczy 2014): Artykuł 2 W zależności od przeznaczenia grunty dzielą się na następujące kategorie: a) grunty przeznaczone do celów rolniczych, czyli: produkcyjne grunty rolne – grunty orne, winnice, sady, szkółki, obszary zalesione, plantacje chmielu i morwy, pastwiska, użytki zielone, szklarnie, szklarnie fotowoltaiczne, rozsadniki i im podobne, grunty do uprawy lasów odroślowych, jeśli nie są one objęte planami zagospodarowania rolno-leśnego (gospodarstwa agroleśne), pastwiska leśne, grunty, na których stoją obiekty zootechniczne i budynki inwentarskie, urządzenia do poprawy jakości gleby i akwakultury, drogi w sieci dróg wiejskich – trakty/drogi rolnicze oraz drogi stanowiące dojazd do gospodarstw rolniczych (drumuri tehnologice și de exploatare agricolă), platformy i obszary składowania wykorzystywane do produkcji rolnej oraz grunty nieprodukcyjne, które mogą być dostosowane i wykorzystywane do produkcji rolnej; [...] c) stale zanurzony ląd, tj. mniejsze koryta rzek, dorzecza jezior na maksymalnym poziomie zbiorników, dno morskich wód śródlądowych i morza terytorialnego; [...] Normele tehnice pentru introducerea cadastrului general, aprobate prin Ordinul ministrului administrației publice nr. 534/2001 publicat în Monitorul Oficial al României, Partea I, nr. 744 din 21 noiembrie 2001 (przepisy techniczne dotyczące wprowadzenia ogólnego rejestru gruntów, zatwierdzone zarządzeniem ministra administracji publicznej nr 534/2001 opublikowanym w Dzienniku Urzędowym Rumunii, część I, nr 744 z dnia 21 listopada 2001 r.). 7. Kryteria klasyfikacji gruntów z uwagi na przeznaczenie [...] 7.2. Grunty przeznaczone do celów rolniczych 7.2.1. Do kategorii gruntów przeznaczonych do celów rolniczych należą: grunty orne, winnice, sady, szkółki, obszary zalesione, plantacje chmielu i morwy, pastwiska, użytki zielone, szklarnie, szklarnie fotowoltaiczne, rozsadniki, lasy rozroślowe, jeśli nie są objęte planami zagospodarowania rolno-leśnego (gospodarstwa agroleśne), pastwiska leśne, grunty, na których stoją obiekty zootechniczne i budynki inwentarskie, urządzenia do poprawy jakości gleby i akwakultury, drogi w sieci dróg wiejskich – trakty/drogi rolnicze, obszary składowania. [...] 8. Kryteria klasyfikacji i identyfikacji kategorii użytkowania gruntów i budynków 8.1. Postanowienia ogólne 8.1.1. Kategoria użytkowania gruntów posiadająca indywidualny kod jest jednym z atrybutów działki. Weryfikacja [kategorii] w części technicznej katastru ogólnego kategorii użytkowania wraz z innymi atrybutami jest niezbędna zarówno w celu sporządzenia rejestru katastralnego, jak i w celu ustalenia wysokości zobowiązań podatkowych ciążących na nieruchomości. Do katastru ogólnego nie wpisuje się podkategorii użytkowania. 8.1.2. Każdy z powyższych pięciu sposobów użytkowania gruntów może mieć dominujące kategorie użytkowania, dotyczące większości powierzchni gruntów, oraz kategorie użytkowania zajmujące mniejszą część. [...] 8.2. Kryteria identyfikacji kategorii użytkowania gruntów 8.2.1. Grunty orne (A) Kategoria ta obejmuje grunty użytkowane co rok lub co kilka (2–6) lat, na których uprawia się rośliny jednoroczne lub wieloletnie, takie jak: zboża, rośliny strączkowe, rośliny oleiste, włókniste i przemysłowe, rośliny lecznicze i aromatyczne, rośliny pastewne, warzywa itp. Kategoria użytkowania „grunty orne" obejmuje: właściwe grunty orne, łąki uprawne, ogrody warzywne, pola ryżowe, szklarnie, szklarnie fotowoltaiczne, rozsadniki, uprawy truskawek i inne uprawy wieloletnie. [...] 8.2.7. Tereny wodne i tereny wodne z zaroślami szuwarowymi. Kategoria ta obejmuje grunty trwale zanurzone, jak również tymczasowo zanurzone, które nie mogą być wykorzystywane do innych celów po wycofaniu się wody. Zwięzłe przedstawienie stanu faktycznego i postępowania 1 Strona skarżąca w pierwszej instancji jest rumuńską osobą prawną, której głównym przedmiotem działalności w latach 2007–2014 była akwakultura słodkowodna, a działalność dodatkowa obejmowała również uprawę zbóż (wyłącznie ryżu), roślin strączkowych i roślin oleistych. Od 2014 r. główną działalność stanowiła uprawa zbóż (wyłącznie ryżu), roślin strączkowych i roślin oleistych, a działalność drugorzędna obejmowała rybołówstwo słodkowodne, akwakulturę morską, przetwórstwo ryb, skorupiaków i mięczaków. 2 Na podstawie pięciu umów dzierżawy zawartych w latach 2004, 2005 i 2010 z Consiliul Județean Tulcea (radą prowincji Tulcza) strona skarżąca w pierwszej instancji korzysta z całkowitej powierzchni 1888 ha gruntów położonych w Rezervația Biosferei Delta Dunării – Amenajările piscicole Rusca și Litcov (parku narodowym Delty Dunaju – zakłady akwakultury – Rusca i Litcov). 3 Z treści umów dzierżawy wynika, że przedmiotem umowy jest prawo dzierżawcy do użytkowania gruntów „do celów związanych z akwakulturą". Jednak w aneksach do umów z 2004 r. i 2005 r. strony postanowiły zmienić ustaloną początkowo cenę dzierżawy, co wynikało z faktu, że „w ramach projektów rotacji upraw i płodozmianu w akwakulturze wynikających z technologii akwakultury lub poza zakresem tych projektów grunty w zakładzie akwakultury są wykorzystywane jako grunty rolne". Analogicznie w aneksie do umowy z 2010 r. strony stwierdziły, że „dla realizacji przedmiotu umowy dzierżawy dzierżawca prowadzi działania związane z rotacją upraw i płodozmianem w akwakulturze w celu zwiększenia mineralizacji gleby oraz inne działania obowiązkowe zgodnie z zasadami technologii w dziedzinie akwakultury, na obszarze 570 ha". 4 Na mocy Dispoziția (ustawy) z dnia 22 marca 2005 r. i upoważnienia Presidente del Consiliul Județean Tulcea (prezydenta rady prowincji Tulcza) z dnia 22 marca 2005 r. strona skarżąca w pierwszej instancji została upoważniona do prowadzenia działalności rolniczej w zakładzie Rusca. 5 Sprawozdania z kontroli sporządzone w latach 2008–2009 przez Consiliul Județean Tulcea potwierdzają, że dzierżawione grunty, niebędące nieproduktywnymi lub niewykorzystywanymi z powodu nadmiernej wilgotności, są wykorzystywane wyłącznie do celów rolniczych i nie obejmują gruntów wykorzystywanych do celów akwakultury. 6 W latach 2007–2014 strona skarżąca w pierwszej instancji złożyła wnioski o płatność w ramach systemów wsparcia obszarowego na dane lata w odniesieniu do powierzchni od 899,12 ha do 1500,49 ha, wnioskując o wsparcie w ramach SAPS (Schema de plată unică pe suprafață – systemu jednolitej płatności obszarowej) i PNDC1 (Schema de plată națională directă complementară – uzupełniającego krajowego systemu płatności bezpośrednich) (uprawy na gruntach ornych) w 2007 r. oraz w ramach SAPS, PNDC1 (uprawy na terenach ornych) i ZSD (zonă semnificativ defavorizată – obszaru o znacząco niekorzystnym położeniu) w latach 2008–2014. 7 Na poparcie każdego wniosku złożonego na lata 2007–2014 dołączono dokumenty potwierdzające prawo do użytkowania gruntów, dla których wnioskowano o wsparcie, a mianowicie umowy dzierżawy i aneksy do nich, jak również zaświadczenia wydane przez urząd jednostki administracyjnoterytorialnej, na której terytorium znajduje się grunt, gdzie wskazano, że grunt jest zarejestrowany w Registrul agricol (rejestrze rolnym) gminy jako grunt rolny oraz dodatkowo, w odniesieniu do roku gospodarczego 2013, powiadomienie od Direcția pentru Agricultură Tulcea (dyrekcji ds. rolnictwa w Tulczy) zawierające opinię w sprawie tymczasowej zmiany kategorii wykorzystania 570 ha Amenajarea Piscicolă Litcov (zakładu akwakultury Litcov) z zakładu akwakultury na grunty orne, które skarżąca w pierwszej instancji wykorzystuje na podstawie umowy nr 400/07.12.2010, jak również pismo skierowane do strony pozwanej w pierwszej instancji, w której domagała się zmiany kategorii użytkowania gruntów w odniesieniu do Amenajărea Piscicole Litcov na grunty orne, a w odniesieniu do roku gospodarczego 2014 powiadomienie Consiliul Județean Tulcea, że grunty zajmowane przez zakłady akwakultury, których przeznaczenie zostało zmienione, nie są objęte zakresem administracyjnym tego organu oraz że zakłady akwakultury wykorzystują system rotacji i płodozmianu w uprawach rolnych zgodnie z właściwą technologią każdego z tych zakładów. 8 Dla każdego z lat gospodarczych 2007–2014 strona pozwana w pierwszej instancji wydawała decyzje o przyznaniu płatności obszarowych w kolejnym roku. 9 W 2009 r. strona pozwana w pierwszej instancji przeprowadziła kontrolę w terenie, podczas której stwierdzono nieprawidłowości dotyczące błędnego zgłoszenia w 2007 r. nieuprawianej działki o niewielkiej powierzchni (80,56 ha). W latach 2010–2014 przeprowadzono oględziny przed zatwierdzeniem wniosków o płatność, w wyniku której ustalono, że wnioski są kompletne i ważne. 10 W odniesieniu do roku gospodarczego 2015 strona pozwana w pierwszej instancji oddaliła wniosek o płatność, ponieważ prawo krajowe (art. III ustawy nr 122/2014) przewidywało, że „począwszy od dnia 15 września 2014 r. nie będą przyznawane żadne dotacje na grunty związane z byłymi zakładami akwakultury znajdującymi się na terytorium Rezervația Biosferei Delta Dunării". 11 Tribunalul oddalił w pierwszej instancji wniosek strony skarżącej w pierwszej instancji o uchylenie decyzji odmawiającej przyznania płatności bezpośrednich za rok 2015, lecz Curtea de Apel Constanța (sąd apelacyjny w Konstancy), na mocy prawomocnego orzeczenia z dnia 31 października 2016 r. przyjął skargę strony skarżącej w pierwszej instancji i nakazał stronie pozwanej w pierwszej instancji wydanie decyzji o przyznaniu płatności w ramach systemów wsparcia obszarowego za rok gospodarczy 2015, wskazując między innymi definicje pojęć „działalności rolniczej", „produktów rolnych" i „gruntów ornych" w rozporządzeniu nr 1307/2013. 12 W okresie od 27 października 2015 r. do 13 kwietnia 2016 r. APIA – Direcția Antifraudă și Control Intern (dyrekcja ds. zwalczania nadużyć finansowych i kontroli wewnętrznej) przeprowadziła u pozwanej w pierwszej instancji kontrolę dokumentacji, której celem była weryfikacja zasad przyznawania wsparcia obszarowego w latach 2007–2014 na wniosek złożony przez Direcția Națională Anticorupție (krajową dyrekcję ds. przeciwdziałania korupcji). Organ kontrolny stwierdził, że strona skarżąca w pierwszej instancji nie spełniła warunków kwalifikowalności do płatności bezpośrednich, ponieważ przedłożone dokumenty wykazywały wykorzystanie gruntów do celów rolniczych, ale nie zmianę kategorii wykorzystania zakładów akwakultury na grunty rolne/orne (z wyjątkiem tymczasowej opinii z roku gospodarczego 2013 dla zakładu akwakultury Litcov). Grunty należące do kategorii „zakłady akwakultury" nie kwalifikują się do płatności obszarowych, ponieważ zgodnie z ustawodawstwem krajowym nie należą do kategorii „produktywnych gruntów rolnych". 13 W wyniku tej kontroli strona pozwana w pierwszej instancji ponownie przeanalizowała wnioski o płatność złożone za lata gospodarcze 2007–2014, zaś w dniu 20 maja 2016 r. wydała decyzje odmowne w odniesieniu do wniosków o płatność w ramach systemów wsparcia obszarowego za poszczególne lata, ustalając kwoty należnych płatności. W dniu 23 grudnia 2016 r. sporządzono protokoły dla lat 2007–2014, w których stwierdzono nieprawidłowości, i ustalające wysokość kwot należnych organom podatkowym, w wyniku których stwierdzono, że strona skarżąca w pierwszej instancji pobrała kwoty nienależne w poszczególnych latach i w oparciu o nie ustaliła wysokość kwot należnych organom podatkowym. 14 Strona skarżąca w pierwszej instancji wniosła zażalenia na postanowienia w postępowaniu administracyjnym w odniesieniu do decyzji o odmowie i protokołów ze stwierdzenia nieprawidłowości i ustalających wysokość kwot należnych organom podatkowym, jednak zażalenia zostały odrzucone. 15 W skardze zarejestrowanej w pierwszej instancji w Tribunalul Tulcea w dniu 15 marca 2017 r. strona skarżąca w pierwszej instancji wnosi o uchylenie decyzji odmawiających przyznania pomocy oraz protokołów stwierdzenia nieprawidłowości i ustalenia kwot należnych organom podatkowym na lata gospodarcze 2007–2014, jak również decyzji wydanych w odniesieniu do złożonych zażaleń na postanowienia w postępowaniu administracyjnym. 16 W uzasadnieniu skargi strona skarżąca w pierwszej instancji podnosi trzy zarzuty oparte na: i) zapisach art. 80 ust. 3 rozporządzenia nr 1122/2009, na podstawie których strona skarżąca w pierwszej instancji nie mogła być zobowiązana do zwrotu płatności, jeżeli błąd został popełniony przez właściwy organ; ii) przedawnieniu prawa do ubiegania się o zwrot na mocy z art. 80 ust. 3 rozporządzenia (WE) nr 1122/2009, ponieważ decyzje nakazujące zwrot środków zostały wydane po upływie ponad 12 miesięcy od dokonania płatności; iii) spełnieniu wszystkich warunków kwalifikowalności określonych w OUG nr 125/2006 i bezpośrednim zastosowaniu odpowiedniego prawa Unii. 17 W odniesieniu do tego ostatniego zarzutu strona skarżąca w pierwszej instancji stwierdziła, że spełniła wymóg użytkowania gruntów rolnych, o którym mowa w art. 7 ust. 1 OUG nr 125/2006, oraz że wykorzystanie tych gruntów do wytwarzania produktów rolnych spowodowało zaliczenie ich do kategorii gruntów ornych w rozumieniu art. 5 ust. 3 lit. a) OUG nr 125/2006. 18 W ramach tego zarzutu strona skarżąca w pierwszej instancji podnosi, że w niniejszej sprawie konieczne jest bezpośrednie i priorytetowe zastosowanie prawa Unii, a w szczególności art. 34 ust. 2 lit. a) rozporządzenia (WE) nr 73/2009, oraz stwierdzenie, że na tej podstawie grunty użytkowane przez samą skarżącą odpowiadają definicji „kwalifikującego się hektara" ustanowionej w tym rozporządzeniu. 19 Strona pozwana w pierwszej instancji twierdzi, że skarga powinna zostać oddalona, twierdząc przede wszystkim, że podstawą płatności był wniosek strony skarżącej w pierwszej instancji, a nie błąd strony pozwanej. Po drugie, strona pozwana w pierwszej instancji wskazała, że dokumenty przedłożone przez stronę skarżącą w pierwszej instancji wykazują wykorzystanie gruntów do celów rolniczych, ale nie wskazują również na zmianę kategorii użytkowania gruntów, którą pozostaje zakład akwakultury, w związku z czym przedmiotowe obszary nie kwalifikują się na podstawie OUG nr 125/2006 do płatności bezpośrednich. 20 Wyrokiem z dnia 1 lutego 2018 r. Tribunalul Tulcea uwzględnił skargę i zarządził stwierdzenie nieważności zaskarżonych aktów. 21 Sąd zbadał jedynie zasadność zastosowania art. 80 ust. 3 rozporządzenia (WE) nr 1122/2009, uznając, że w niniejszej sprawie zastosowanie mają przepisy prawa Unii wykluczające zwrot płatności dokonanych z winy organu. 22 Sąd orzekł, że nie kwestionuje się tego, że do wszystkich wniosków o płatność złożonych przez stronę skarżącą w pierwszej instancji dołączono umowy dzierżawy oraz zaświadczenia wydane przez urząd jednostki administracyjnoterytorialnej terytorium, na którym znajdował się grunt objęty dzierżawą w związku z wpisem rolnika do Registrul Agricol gminy wraz z gruntem objętym dzierżawą, oraz że treść umów dzierżawy wyraźnie wskazuje, iż grunty nią objęte (w odniesieniu do których wnosi się o wsparcie finansowe) są zajmowane przez zakład akwakultury i że strona skarżąca w pierwszej instancji była zobowiązana do wykorzystania ich do celów akwakultury. 23 W tym kontekście brak zgodności, w odniesieniu do którego nakazano zwrot kwot przyznanych stronie skarżącej w pierwszej instancji, nie wynika z zaniedbania ze strony skarżącej ani z jej umyślnego działania. Z drugiej strony dokumenty dołączone do wniosków o płatność zawierały konkretne i wystarczające informacje faktyczne pozwalające zweryfikować warunki kwalifikowalności do przyznania pomocy, a ponadto, w odniesieniu do lat gospodarczych 2008 i 2009, po kontrolach administracyjnych przeprowadzono również kontrole na miejscu, z których wynikało, że warunki kwalifikowalności zostały spełnione. Gdyby przyjąć, że zakład akwakultury nie może zostać zaklasyfikowany do kategorii gruntów ornych, jak twierdzi strona pozwana w pierwszej instancji, nie byłoby wątpliwości, że płatności przyznane stronie skarżącej w pierwszej instancji wynikały z błędu popełnionego przez pracowników strony pozwanej w pierwszej instancji. 24 Strona skarżąca w pierwszej instancji nie może zostać uznana za świadomą faktu, że nie może korzystać z płatności bezpośrednich w odniesieniu do danego gruntu, ponieważ nawet sama strona pozwana w pierwszej instancji – organ odpowiedzialny za przeprowadzanie kontroli w zakresie spełniania wymogów kwalifikowalności – stwierdzała przez siedem lat, że skarżąca w pierwszej instancji była uprawniona do otrzymywania płatności bezpośrednich w odniesieniu do dzierżawionych przez nią gruntów. 25 Z drugiej strony, rozpatrywane decyzje są niezgodne z prawem również ze względu na fakt, że kwota zwrotu płatności przyznanych stronie skarżącej w pierwszej instancji została zasądzona przez stronę pozwaną w pierwszej instancji po upływie terminu jednego roku od daty dokonania płatności przewidzianej w art. 80 ust. 3 rozporządzenia nr 1122/2009. 26 Do Curtea de Apel Constanța – Secția a II-a civilă, de contcios administrativ și fiscal (sądu apelacyjnego w Konstancji, druga izba cywilna, do spraw sporów administracyjnych i podatkowych), w dniu 29 marca 2018 r. wpłynęła apelacja wniesiona przez stronę wnoszącą apelację – stronę pozwaną w pierwszej instancji przeciwko stronie skarżącej w pierwszej instancji – drugiej stronie postępowania apelacyjnego od wyroku w postępowaniu cywilnym z dnia 1 lutego 2018 r. wydanego przez Tribunalul Tulcea, mająca na celu zmianę zaskarżonego wyroku w całości i oddalenie skargi [w pierwszej instancji]. Zasadnicze argumenty stron postępowania głównego 27 Strona pozwana w pierwszej instancji zwróciła się do sądu odsyłającego o skierowanie wyżej wymienionego pytania prejudycjalnego do Trybunału Sprawiedliwości. Zwięzłe uzasadnienie wniosku o wydanie orzeczenia w trybie prejudycjalnym 28 Chociaż sąd orzekł jedynie w przedmiocie zasadności zastosowania zapisów art. 80 ust. 3 rozporządzenia nr 1122/2009, sąd apelacyjny uważa, że konieczne jest również zweryfikowanie prawa drugiej strony postępowania apelacyjnego – strony skarżącej w pierwszej instancji – do korzystania z systemów wsparcia obszarowego w latach 2007–2014 i że jedynie w zakresie, w jakim zostanie ustalone, że kwoty nie były należne z powodu niekwalifikowalności użytkowanych gruntów, należy zweryfikować stosowanie art. 80 ust. 3 rozporządzenia nr 1122/2009. 29 Zgodnie z przepisami krajowymi grunty dzielą się z uwagi na przeznaczenie na 5 dużych kategorii. Do kategorii gruntów przeznaczonych do celów rolniczych należą: grunty orne, winnice, sady, szkółki, obszary zalesione, plantacje chmielu i morwy, pastwiska, użytki zielone, szklarnie, szklarnie fotowoltaiczne, rozsadniki, lasy rozroślowe, jeśli nie są objęte planami zagospodarowania rolnoleśnego (gospodarstwa agroleśne), pastwiska leśne, grunty, na których stoją obiekty zootechniczne i budynki inwentarskie, urządzenia do poprawy jakości gleby i akwakultury, drogi w sieci dróg wiejskich – trakty/drogi rolnicze i obszary składowania. Pozostałe kategorie to: lasy, grunty trwale zanurzone, grunty miejskie i grunty specjalnego przeznaczenia. 30 Każdy z powyższych 5 sposobów użytkowania gruntów może mieć dominujące kategorie użytkowania dotyczące większości powierzchni gruntów oraz kategorie użytkowania zajmujące mniejszą część. Na przykład w grupie gruntów rolnych dominującymi kategoriami użytkowania są: grunty orne, winnice, sady, użytki zielone i pastwiska, ale mniejszy odsetek zajmują również budownictwo, wody itp. 31 Cel i kategoria użytkowania są cechami gruntów stanowiącymi przedmiot wpisu do rejestru gruntów, który zawiera opis nieruchomości oraz wpisy dotyczące praw do nieruchomości, praw osobistych, aktów prawnych, faktów lub stosunków prawnych, które są związane z nieruchomością. Zmiana sposobu użytkowania lub kategorii użytkowania wymaga przeprowadzenia pewnych formalności i uzyskania pewnych wstępnych opinii, jak również niezbędnych wskazówek dotyczących zmian wprowadzanych w rejestrze katastralnym nieruchomości. 32 Przepisy techniczne dotyczące wprowadzenia ogólnego katastru obejmują 10 następujących kategorii użytkowania gruntów: grunty orne (A), pastwiska (P), użytki zielone (F), winnice (V), sady (L), lasy i inne grunty zalesione, grunty z wodą i wodą z zaroślami trzcinowymi, drogi (DR) i koleje (CF), grunty zajęte przez budynki i dziedzińce (CC), grunty zdegradowane i nieprodukcyjne (N). 33 Z treści przepisów wynika, że zakład akwakultury, mimo że jest wymieniony w kategorii gruntów rolnych, nie stanowi dodatkowej, odrębnej kategorii użytkowania wymienionej wśród kategorii wymienionych i zdefiniowanych w pkt 8.2 tychże przepisów. Przepisy określają jednak, że do kategorii użytkowej „grunty z wodą i roślinnością opalaną ponownie" zalicza się grunty trwale zanurzone, jak również tymczasowo zanurzone, które nie mogą być wykorzystywane do innych celów po wycofaniu wody. 34 Niemniej jednak w niniejszej sprawie nawet wnosząca apelację – strona skarżąca w pierwszej instancji – nie twierdzi, że użytkowane grunty są wpisane do rejestru gruntów w kategorii użytkowania „grunty orne" czy w jakiejkolwiek innej kategorii użytkowania, która zgodnie z prawem krajowym dawałaby jej prawo dostępu do systemów płatności jednolitych lub że zamierza podjąć kroki w celu zmiany kategorii użytkowania na grunty orne. Strona skarżąca w pierwszej instancji twierdzi jedynie, że istotne jest faktyczne wykorzystanie dzierżawionych gruntów jako gruntów ornych, biorąc pod uwagę, że uzyskała na to zgodę wydzierżawiającego, aby móc wykorzystywać grunt do celów innych niż pierwotnie przewidziane w umowach dzierżawy. 35 Należy zauważyć, że przepisy krajowe (OUG nr 125/2006) nie określają jednoznacznie, że powierzchnia użytków rolnych musi być wpisana do rejestru gruntów z kategorią użytkowania, która definiuje ją jako kwalifikującą się lub że wpis do rejestru gruntów innej kategorii użytkowania wyklucza z kwalifikowalności powierzchnię użytków rolnych, niezależnie od tego, czy w rzeczywistości powierzchnia użytków rolnych jest wykorzystywana na przykład jako grunty orne lub trwałe użytki zielone. Jest to jednak powód, dla którego strona pozwana w pierwszej instancji sporządziła akty zaskarżone w niniejszej sprawie. 36 W orzecznictwie krajowym większą wagę nadano kategorii użytkowania wpisanej do rejestru katastralnego lub aktów notarialnych poświadczających prawo użytkowania, a sposób, w jaki grunt jest wykorzystywany w praktyce, uznano za nieistotny, w przypadku gdy sposób ten stoi w sprzeczności z kategorią użytkowania wpisaną do rejestru katastralnego lub aktów notarialnych poświadczających prawo użytkowania. 37 Curtea de apel jest ostatnią instancją w niniejszej sprawie i uważa, że w omawianym kontekście faktycznym jest zobowiązana zwrócić się do Trybunału Sprawiedliwości Unii Europejskiej z pytaniem prejudycjalnym dotyczącym zgodności przepisów europejskich z przepisami krajowymi w celu wyjaśnienia, czy należy brać pod uwagę wyłącznie sposób, w jaki rolnik wykorzystuje grunty w praktyce, czy też przeciwnie – konieczne jest uwzględnienie cech charakterystycznych obszarów określonych w aktach publicznych nieruchomości lub w dokumentach, na podstawie których rolnik wykazuje prawo użytkowania gruntów, w odniesieniu do których złożono wniosek o płatność, oraz zgodności użytkowania gruntów z tymi cechami. 38 Odnosząc się do wyroków Trybunału Sprawiedliwości w sprawach C-422/13 Wree i C-684/13 Demmer, zgodnie z którymi na potrzeby zdefiniowania gruntu jako kwalifikującego się istotne jest rzeczywiste przeznaczenie danego gruntu, sąd odsyłający wskazuje, że z tych dwóch wyroków nie wynika, aby w tych sprawach rzeczywiste wykorzystanie było sprzeczne z wykorzystaniem lub kategorią użytkowania wpisaną do księgi wieczystej. W związku z tym sąd ten uważa, że nie może zastosować teorii tzw. acte clair, że odpowiedź na pytanie prejudycjalne nie może być jednoznacznie wywnioskowana z orzecznictwa Trybunału i że nie ma uzasadnionych wątpliwości w tym względzie.	<urn:uuid:a74a50ee-42a5-4d03-a8fd-cb221e5b56a5>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/pol_Latn/train	finepdfs	pol_Latn	31,928
Spectral Performance of Grey/Silver 10% Reflective Blind Film UV Visible Near Infrared Notes: 1. This data is film only. 2. Data collected by spectrophotometer in accordance with NFRC standards. 3. Transmission and Reflectance are expressed as a proportion between 0 and 1, it could be as easily expressed as 0% to 100%. 4. This graph shows that the Silver side ( green line ) is more refelctive than the Grey side ( blue line ) although both sides are very effective. Copyright PC & VG Schweinsberg T/A Reflective Blinds & Energy Shield (Australia) Pty. Ltd.	<urn:uuid:002745cc-e671-491c-82f5-7a7145d555bd>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	563
I. féléves osztályozóvizsga Házi dolgozat készítés A házi dolgozatok követelményei: - készíts címlapot ( írd rá az neved, osztályod és a dolgozat címét, esetleg alcímét) - a dolgozatot írd 12-es betűmérettel, 2 cm-es margóval, Times New Roman betűtípussal, másfeles sorközzel, sorkizárttal - a témát fel kell dolgozni, kutatómunkát kell végezni az interneten és/vagy könyvekben(nem arra vagyok kíváncsi hogyan tudsz másolni). A plágium nem elfogadható! - a dolgozat terjedelme 3-4 A4-es oldal legyen - a dolgozat végén szerepeljen összegzés, írd le a témával kapcsolatos saját véleményed is - a dolgozat végén tüntesd fel a felhasznált irodalmat, forrásjegyzéket (könyv: szerző, cím, kiadó, kiadás éve, oldalszám/ internet: az URL-cím kattintható formában) A házi dolgozatok témái: 9. osztály - mozgókép és médiaismeret: A tömegkommunikáció/ A film története 11. osztály - társadalomismeret: Diákjogok/ Emberképek - etika: Társas kapcsolatok/ Erkölcsi értékek - művészet: Az ókori görög és római művészet/ A reneszánsz 12. osztály - filozófia: Platón filozófiája/ Szent Ágoston szabad akarat problematikája - művészetek: Hagyományos és új médiaformák/ Filmes műfajok - társadalomismeret: A választási rendszer / Magyarország Alaptörvénye - életvitel és gyakorlat: A családi munkamegosztás/ Hivatali ügyintézés - társadalomismeret fakultáció: A fogyasztók jogai , A büntetőjog című tételek kidolgozása 1 A4-es oldal terjedelemben II. féléves osztályozóvizsga Házi dolgozat készítés A házi dolgozatok követelményei: - készíts címlapot ( írd rá az neved, osztályod és a dolgozat címét, esetleg alcímét) - a dolgozatot írd 12-es betűmérettel, 2 cm-es margóval, Times New Roman betűtípussal, másfeles sorközzel, sorkizárttal - a témát fel kell dolgozni, kutatómunkát kell végezni az interneten és/vagy könyvekben(nem arra vagyok kíváncsi hogyan tudsz másolni). A plágium nem elfogadható! - a dolgozat terjedelme 3-4 oldal legyen - a dolgozat végén szerepeljen összegzés, írd le a témával kapcsolatos saját véleményed is - a dolgozat végén tüntesd fel a felhasznált irodalmat, forrásjegyzéket (könyv: szerző, cím, kiadó, kiadás éve, oldalszám/ internet: az URL-cím kattintható formában) A házi dolgozatok témái: 9. osztály - mozgókép és médiaismeret: A látványszervezés alapeszközei/Televíziós műsortípusok 11. osztály - társadalomismeret: Deviáns viselkedésformák/Az életmód - etika: A tudományos-technikai haladás etikai kérdései/Bioetika - művészet: A reklámok (történetük, típusaik, példák)/Az infotainment 12. osztály - filozófia: A racionalizmus és az empirizmus/A gondolkodás és a nyelv kapcsolata - művészetek: Shakespeare: Rómeó és Júlia – filmadaptációk/A média társadalmi szerepe - társadalomismeret: A világgazdasági globalizáció/Az Európai Unió - életvitel és gyakorlat: Közlekedéskultúra/A munkaviszony jellemzése - társadalomismeret fakultáció: Megtakarítás és hitelfelvétel, A nagyvilágvallások című tételek kidolgozása 1 A4-es oldal terjedelemben	<urn:uuid:e57b3f84-733d-480a-a25a-1320c4cca6fc>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/hun_Latn/train	finepdfs	hun_Latn	2,976
L'Événement syndical Manœuvres chicanières chez les sous-traitants des TPG Un délégué syndical de RATP Dev a reçu un avertissement avec menace de licenciement Jérôme Béguin Une délégation du syndicat des transports SEV a remis mercredi dernier une pétition à la direction de RATP Dev, un sous-traitant des Transports publics genevois (TPG). Signé par 41 travailleurs sur la soixantaine d'employés que dénombre cette filiale de la Régie autonome des transports parisiens (RATP), le texte demande le retrait d'un avertissement avec menace de licenciement prononcé à l'encontre de leur collègue Pierre Délias, délégué du personnel et militant syndical. Selon le SEV, il est reproché à ce chauffeur d'une trentaine d'années d'avoir communiqué directement avec la centrale des TPG pour signaler des manœuvres prohibées lors de la relève de véhicule, refusé d'essayer un nouvel uniforme durant son temps libre et… manqué «d'esprit positif»!... «Un délégué est rarement mandaté par ses collègues pour transmettre des louanges à l'entreprise. Son rôle consiste précisément à faire remonter ce qui ne fonctionne pas ou ne convient pas», commente Valérie Solano, secrétaire syndicale du SEV. Les problèmes de sécurité que le conducteur a ainsi soulignés sont rencontrés par l'ensemble du personnel, assurent les pétitionnaires, qui trouvent injuste qu'il soit puni pour avoir relayé et défendu leurs préoccupations et leurs re- vendications. «Pierre est un employé modèle, on ne peut rien lui reprocher sur son travail. On lui a demandé d'essayer l'uniforme pendant la pause et, comme il est très carré, il a refusé», indique encore Valérie Solano. Dumping organisé Pour le SEV, cet avertissement s'inscrit dans le climat antisyndical régnant au sein de la sous-traitance des TPG. «Dans les entreprises soustraitantes, les délégués sont empêchés d'exercer leur mandat par des manœuvres chicanières. On les intimide lors d'entretiens, on ne leur donne pas le temps nécessaire à l'exercice de leur mandat leur imposant de prendre sur leur temps libre, on encourage la délation, on oublie de les consulter concernant les horaires de travail comme le prévoit la loi. Les conducteurs font le même travail, ils ne sont pas payés comme nous et lorsqu'ils veulent des améliorations, on les tourmente. La sous-traitance est vraiment du dumping organisé», explique Vincent Leggiero, président de la section SEV TPG. Le recours à la sous-traitance a été accordée par les autorités pour réaliser des économies. La régie autonome sous-traite aujourd'hui une trentaine de lignes exploitées par quatre sociétés, dont la RATP Dev, employant près de 300 collaborateurs. Si à l'embauche, ceux-ci bénéficient d'une rémuné- ration à peu près équivalente à leurs collègues des TPG, au fil du temps la différence salariale peut atteindre les 1500 francs par mois. En outre, les salariés des sous-traitants ont de moins bonnes conditions en matière de lieux de pause, de sanitaires et d'organisation des horaires. Ils reçoivent un planning de travail mensuel dix jours avant le début du mois, alors que les TPG ont des horaires conçus à l'année. Le syndicat craint que ces pratiques soient reprises dans le canton du Jura, qui a mis au concours ses lignes régionales. Les négociations pour le renouvellement de la CCT actuelle sont justement en cours. «Pierre ne peut plus négocier sous le coup de cette menace», estime Valérie Solano. Il existe bien une Convention collective de travail (CCT) des sous-traitants des TPG, mais celle-ci ne permet guère d'améliorer les conditions de travail du fait de la remise en jeu périodique des concessions d'après le SEV, qui milite pour que les appels d'offre coïncident avec la négociation d'une CCT. Point positif: interpellés sur cette affaire par la secrétaire syndicale, les TPG ont répondu qu'ils allaient se fendre d'un courrier de rappel aux soustraitants concernant le respect des conditions de travail et des libertés syndicales. A suivre. K 7 Entourant leur collègue Pierre Délias, à gauche, les délégués syndicaux sont allés remettre la pétition exigeant le retrait de l'avertissement reçu au siège de l'entreprise RATP Dev à Satigny, qui possède aussi la compagnie d'autocars Helvécie. Eric Roset A Genève, une expo rendra hommage aux travailleurs saisonniers Un vaste programme de conférences, projections de films, concert, rencontres qui animeront cette expo retraçant l'histoire de l'immigration de 1931 à aujourd'hui dans le canton Jérôme Béguin Du 30 octobre au 24 novembre, une exposition pluridisciplinaire, montée à Genève, sera consacrée aux travailleurs saisonniers. «L'idée est de leur rendre hommage en associant les approches mémorielles, historiques et artistiques», explique Patrick Auderset, coordinateur du Collège du Travail qui, avec les Archives contestataires et le collectif Rosa Brux, a été mandaté par la Ville de Genève pour monter cette manifestation. L'exposition couvre la période allant de la création du statut de saisonnier en 1931 jusqu'à nos jours. En 2014, une motion émanant des sièges socialistes avait invité le Conseil administratif à manifester «reconnaissance et considération pour ces travailleuses et ces travailleurs italiens, espagnols, portugais, yougoslaves et d'autres nationalités qui ont œuvré à construire la richesse de notre canton et de notre cité». L'expo prendra place dans les 400m 2 offerts par Le Commun, l'espace municipal sis dans les anciens locaux de la SIP (Société d'instruments de physique). Pour compléter ce déjà riche programme, des projections de films et des conférences sont prévues dans des lieux décentrés. Un débat portant sur les «conditions de travail en Suisse et migrations, hier, aujourd'hui, demain» se tiendra ainsi le 19 novembre à 19h à la Maison des associations. Y interviendront Jacques Robert, ancien secrétaire de la FOBB et d'Unia, le président de l'Union syndicale suisse, Pierre-Yves Maillard, et Marianne Halle du Centre de contact Suisses-Immigrés. K cuments qui illustrent les politiques envers les saisonniers, mais aussi les luttes contre ce statut. Les thématiques du travail, du logement, du voyage annuel et de la famille seront abordées. Des interventions artistiques interrogeront les expériences de l'exil et de la migration. Nous avons cherché des échos contemporains à ces destins puisque les questions d'exploitation et de discrimination liées à la migration ou au travail détaché sont toujours présentes dans le monde du travail.» «L'un des points forts de l'expo sera de donner la parole à des saisonniers et à leurs enfants au travers de témoignages, filmés par Katharine Dominicé. Un volet historique retracera cette histoire en présentant des do- Collège du travail Patrick Monnin/Archives sociales Fête annuelle de départ des saisonniers le 18 novembre 1955. organisée par la section genevoise de la FOBB, Manifestation contre le statut de saisonnier à Genève, le 5 octobre 1991. 23 novembre de 11h à 12h30. Murer. Le 7 avril 1970, 200 saisonniers espagnols «Nous, saisonniers, saisonnières... Genève 1931 2019», du 30 octobre au 24 novembre au Commun, rue des Bains 28, Genève. Exposition ouverte du mardi au dimanche de 11h à 18h, entrée libre. Vernissage le 29 octobre à 18h. Visites commentées gratuites les samedis 2, 9, 16 et Infos et programme des conférences et des projections sur: expo-saisonniers.ch ou https://collegedutravail.ch Collège du travail Affiche de soutien aux grévistes de l'entreprise de cette grande entreprise du bâtiment s'étaient de logement inacceptables et des salaires mis en grève pour dénoncer leurs conditions inférieurs à ceux convenus. Après 5 jours de grève, ils obtiendront une hausse de leur paie. Stop aux emplois au rabais! Pour les syndicats genevois, les nouvelles dispositions en matière d'emplois de solidarité sont insuffisantes, voire encore plus précarisantes Manon Todesco L e 25 septembre dernier, le Conseil d'Etat genevois a annoncé les modifications du règlement concernant les emplois de solidarité (EdS), ces postes de réinsertion qui concernent entre 600 et 700 chômeurs en fin de droits au bout du lac. Le gouvernement a d'abord introduit l'obligation de respecter les salaires fixés par les conventions collectives de travail (CCT) étendues et les contrats types avec salaires minimaux obligatoires. Et dans un second temps, il prévoit la possibilité de limiter la durée de l'octroi d'une mesure d'EdS à trois ans, chose qui n'existait pas jusqu'ici. Pour la Communauté genevoise d'action syndicale (CGAS), si un «demi-pas» a été fait en déclarant obligatoire ce qui l'était déjà, il reste largement insuffisant. «Le bas niveau salarial des EdS dans les secteurs couverts par une CCT étendue, un CTT ou les usages, était tout simplement illégal, rappelle Alessandro Pelizzari, président de la CGAS. Mais la non-application d'une CCT d'entreprise, comme c'est le cas par exemple à la Croix-Rouge genevoise, l'est tout autant, ce que l'Etat refuse d'admettre.» Pour les syndicats genevois, le Conseil d'Etat a raté une occasion de mettre définitivement fin à une sous-enchère organisée par l'Etat. Pire encore, en limitant la durée individuelle des mesures dans le but d'augmenter la rotation desdits postes et d'en faire profiter plus de chômeurs, il rajoute une couche de précarité à ce dispositif. «L'immense majorité des salariés au bénéfice de cette mesure retourneront donc au chômage au bout de trois ans avec des indemnités de 2580 francs par mois», déplore la CGAS. à travail égal, salaire inégal Par ailleurs, la faîtière syndicale demande au ministre de l'Emploi, Mauro Poggia, qu'il précise quel dispositif sera appliqué et à quel employeur d'EdS. «Je pense par exemple aux assistantes parentales travaillant à la Fondation Pro Juventute: quel salaire leur sera donné dès lors que ProJu n'a pas de CCT et que le CTT de l'économie domestique n'est pas applicable à ce cas de figure?» interroge le syndicaliste. Pour Davide De Filippo, vice-président de la CGAS, il y a un problème sur le fond: «Nous ne voulons plus de ces emplois au rabais! L'immense majorité des EdS exécutent des tâches d'utilité publique qui devraient faire l'objet de vrais emplois intégrés au secteur public ou au secteur subventionné, avec les mêmes conditions de travail.» Les salariés en emploi de solidarité devraient recevoir prochainement des congés-modifications découlant de ce changement du règlement. La CGAS invite les EdS à immédiatement prendre contact avec leur syndicat pour organiser la consultation légale de manière collective avant la fin d'année. K	<urn:uuid:8e9a21e7-a0fc-4119-aa74-1517d8249506>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	10,583
The Texas Department of Criminal Justice Administrative Review & Risk Management Division Safety Awareness April 2022 Basic Fixed Ladder Safety TDCJ Outside Pickets Fixed Ladder Safety Fixed Ladder Inspections If you feel you have an impairment that would prevent you from using a ladder, notify your supervisor. Wear clean slip-resistant shoes with heels. Shoes with leather soles are not appropriate for ladder use since they are not considered sufficiently slipresistant. Additionally, flat-soled shoes are not appropriate. Wearing greasy or slippery gloves or footwear is not permitted during climbing. Gloves shall be tightfitting and not be made of loose material or of the diposable vinyl or latex variety. Steps, rungs, gripping surfaces and platforms must be kept free of oil, grease or slippery materials. Only one person at a time is permitted on a ladder. Never jump or slide down from a ladder or climb more than one rung/step at a time. Maintain three points of contact with the ladder (using two hands and a foot, or two feet and a hand). Do not try to carry equipment, backpacks, tools or any other materials up the ladder with you. Use the retrieval line mounted to the outside railing. Face the ladder when climbing and keep the body inside the side rails. Exercise caution when ascending and descending the ladder. The individual shall face the ladder, maintain a firm hand hold, and use hand-overhand technique to ascend or descend. Inspections of fixed ladders must be made to identify signs of rust, corrosion and deterioration. The inspection must include all the major components to include rungs, side rails, supports, fasteners, anchors, backside and front side clearances or obstructions, hatches, hatch opening arms, grab bars, platforms, and side rail extension anchors. Items to check for include: * loose, worn, or missing rungs, cleats, bracing, or side rails, bolts, or screws; * corroded metal parts; * broken or partially broken welds where rungs meet the side rails; and * water, oil, grease, mud, or other slippery substances on the ladder. The fixed ladder must not be used if any bolts or welds are not secure or missing or if the joints between the rungs and the side rail are not tight. Any minor deficiencies of the ladder will be reported immediately to the supervisor and reported on the AD-84 form. Any deficiencies of the ladder that would prevent safe climbing of the ladder will be reported to the unit safety officer and the facility's maintenance department for immediate correction. The unit safety officer will periodically inspect for deficiencies as well. Brian Buster, CSP Manager IV- Risk Manager Texas Department of Criminal Justice Administrative Review and Risk Management Division 1060 Hwy 190 E 1	<urn:uuid:13a4c310-554f-451f-8f4a-64b3b6a4668f>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,785
Flächenberechnung Flächeninhalte von Kabelquerschnitten berechnen In einem Schaltschrank (Bild 1) werden die Leitungen in einem Kabelkanal geführt. Dies dient zur Ordnung der Leitungen, sodass der Schaltschrank übersichtlich aussieht. Im Kabelkanal liegen die Leitungen wie in Bild 2 gezeigt. Die Querschnittsfläche der Leitungen wird in mm² angegeben. In einem Kabelkanal sollen 20 Leitungen mit einer Querschnittsfläche von 2,5 mm² und 5 Leitungen mit einer Querschnittsfläche von 4 mm² verlegt werden. In welchen der vorgeschlagenen Kabelkanäle passen die Leitungen? Verfügbare Kabelkanäle: b = 30 mm, h = 30 mm b = 30 mm, h = 40 mm b = 40 mm, h = 40 mm Lösung Wenn man die Leitungen wie gefordert anordnet, nimmt jedes Kabel nicht die Fläche eines Kreises, sondern die eines Quadrats ein. Die Quadrate haben die Seitenlängen 1,78 mm bzw. 2,26 mm. Damit ergibt sich eine Gesamtfläche von 83,8 mm², die die Leitungen einnehmen. Der kleinste Kabelkanal hat eine Querschnittsfläche von 900 mm² und ist damit völlig ausreichend. Schlagworte zum Inhalt Sekundarstufe I – Flächenberechnung – Flächeninhalt – Querschnittsfläche – Kabelkanal	<urn:uuid:a661d00c-1a69-4b72-8e8e-4f4544304d31>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	1,147
A just as pretty-as-you-please attitude paired with practicality chronicles the modern-day "glamper". From her stirrup-ready boots to her bandana – a combination hair-scarf, necktie, campfire hot-pad, and emergency coffee filter – "glampers" are adored in curlicues, polka dots, lacy motifs, paisleys and their celebrated emblem, the Compass Rose. MaryJane Butters' Caravan Roundup do-si-dos the hard-working paisley with lacy lace and a compass rose, giving curtsey to the gloriously-girly curlicue. MaryJane's Facebook group, Glampers on the Loose, has tens of thousands of members who generously share photos of their glamping décor ideas. Their projects and designs are so numerous, it reads like ticker tape. Caravan Roundup pulls together their best-loved favorites. www.facebook.com/MaryJanesFarm Adventure Adventure Rodeo 11640 11 * 11644 11 * December 2016 Delivery Adventure Tandem 11642 26 Pastel Adventure 11640 21 11642 27 Web PatternBoot Roundup Size: 50" x 64" W Adventure Tandem 11645 27 11644 21 www.modafabrics.com 2016 SUMMER PREVIEWS 11645 21 11645 12 * Rodeo Sweetheart 11642 12 * 11640 11645 14 * 11640 14 11645 19 * LC 10 Low Cal 10 Low Cal 100% Premium Cotton * Assortments or Precuts. AB 30 Prints * JR's, LC's, MC's & PP's include two each of 11645 and 11642-12, 18 & 19. Bella Solids are not included in 9 Bella Solids *	<urn:uuid:19b1b825-62fc-469c-ad52-4b29a45090e5>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,391
Pregnancy Birth & Beyond Listening Guide Section 1 Pregnancy & Birth These are the tracks you'll need to have a more positive pregnancy, and develop the skills you need to give birth with conﬁdence, relaxation, and receptivity. Welcome to Rachel's Pregnancy and Birth Program 7 mins Purpose: Tells you what you are going to get from the program. Shares the vision and passion of the program. Who should listen? Mom & Partner When? Before starting How often? A Few times In what postion should I listen? Any Things to Know About Using this Program 5 mins Purpose: Explains some aspects of the program and makes some requests and suggestions. Who should listen? Mom & Partner When? Before starting How often? A Few times In what postion should I listen? Any Guided Hypnosis for Pregnancy 16 mins Purpose: Release into a deep state of relaxed concentration quickly and easily. Who should listen? Mom When? Early through late pregnancy How often? Daily In what postion should I listen? sitting or lying down Relaxation & Afﬁrmations for Pregnancy 22 mins Purpose: Get into a very relaxed state, and then ﬁll your mind with statements, suggestions, and visions that help you have a better pregnancy. Who should listen? Mom When? Early through late pregnancy How often? Daily In what postion should I listen? Lying down Should my partner listen? How many times? Any Should my partner listen? How many times? Any Should my partner listen? How many times? Only if desired Should my partner listen? How many times? Yes / A few times Relaxation & Afﬁrmations for the Birth Partner 24 mins Purpose: Provide birth partner with deep relaxation, and learn what to do, what to say, and what is needed to be the best pregnancy/labor companion possible. Who should listen? Partner When? Through pregnancy How often? Daily In what postion should I listen? Any Should my partner listen? How many times? Yes / A few times Track 1 2 3 Track Track Tracks 46 Tracks 79 Section 1 Pregnancy & Birth These are the tracks you'll need to have a more positive pregnancy, and develop the skills you need to give birth with conﬁdence, relaxation, and receptivity. Ultra Depth Relaxation 27 mins Purpose: Deep, healing, restorative relaxation. Who should listen? Everyone When? How often? During pregnancy, birth and beyond As often as possible In what postion should I listen? Lying down Breathing Instructions & Practice 27 mins Purpose: 4 essential breathing techniques for labor (and more). Learn how to apply them and practice several rounds of each. It's a must! Who should listen? Mom When? How often? As early as possible until techniques Should my partner listen? How many times? are mastered In what postion should I listen? sitting or lying down Guided Hypnosis for Later Pregnancy and Birth 20 mins Purpose: A technique to release into a deep state of relaxed focused concentration, and go in and out of that state easily. Who should listen? Mom When? After 32 weeks and during birth How often? Daily In what postion should I listen? Lying down, supported hands/knees, toilet, bath Relaxation & Afﬁrmations for Later Pregnancy and Birth 24 mins Purpose: Get into a very relaxed state, and then ﬁll your mind with statements, suggestions, and visions that help you have a better birth. Who should listen? Mom In what postion should I listen? Lying down, supported hands/knees, toilet, bath When? After 32 weeks and during birth How often? Daily Labor and Birth Rehearsal 76 mins Purpose: Visualize the birth and practice the breathing. It's essential! Who should listen? Mom In what postion should When? How often? After 32 weeks and during birth A few times a bed I listen? week before Lying down, supported hands/knees, toilet, bath Yes / As many as needed to learn techniques Should my partner listen? How many times? Only if desired Should my partner listen? How many times? Yes / Regularly Should my partner listen? How many times? Yes / A few times Should my partner listen? How many times? Yes / A few times 10 Track 11Tracks 16 17 Track 18Tracks 20 21Tracks 29 Section 2 After the Birth These tracks will enable you and your partner to have more conﬁdence in your parenting, rest whenever possible, and feel supported in feeding your baby. Welcome to Rachel's Post Partum Program 4 mins Purpose: Explains the program and how to use it. Who should listen? Mom & Partner When? How often? Before listening to other tracks Once In what postion should I listen? Any Should my partner listen? How many times? Yes / Once Sleep Hypnosis for Parents with Babies 18 mins Purpose: Be put to sleep easily, and helps you fall back asleep when you've woken up. Who should listen? How often? Mom & Partner When? After baby is born When you want to sleep In what postion should I listen? Sleeping position Should my partner listen? How many times? Yes / Often Relaxation & Afﬁrmations for Parenting 19 mins Purpose: Fill your mind with statements, suggestions, and visions that help you have ease in parenting. *Afﬁrmations only can be listened to by themselves. Who should listen? Mom or Partner When? How often? After baby is born Daily In what postion should I listen? Any Should my partner listen? How many times? Yes / Often Loving Breastfeeding 21 mins Purpose: Connect with your baby and learn more ways to support breastfeeding. Who should listen? Mom When? How often? A few times before birth and during breast feeding When you want support In what postion should I listen? Any position for nursing Connected Bottle feeding 16 mins Purpose: Connect deeply with baby while bottle feeding. When? While feeding baby Should my partner listen? How many times? Yes / A few times Track 1 2 35 6 7 Track Tracks Track Track Section 3 Going Deep Going deep will last you the rest of your life. It will help you sleep, feel grounded, clear your mind, and bring you into ultimate deep relaxation. About "Going Deep" 2 mins Purpose: Shares the beneﬁts of this program. Who should listen? When? How often? Everyone Anytime Once Sleep Hypnosis for Anyone 18 mins Purpose: Guided hypnosis for deep sleep. Who should listen? Mom & Partner When? Anytime you want to sleep How often? When you need help sleeping Ultra Depth Relaxation 27 mins Purpose: Deep, healing, restorative relaxation. Who should listen? Everyone When? Anytime How often? Daily in the morning or before bed is best In what postion should I listen? Any In what postion should I listen? Lying down In what postion should I listen? Lying down Grounding Meditation 10 mins Purpose: A techniques for feeling stable, grounded, and in the present moment. Who should listen? Anyone When? Anytime How often? Daily in the morning is best In what postion should I listen? Sitting Journey into Vast Space 12 mins Purpose: A technique for quieting your mind, releasing negativity, and building positivity. Who should listen? Anyone When? Anytime How often? Daily in the morning is best In what postion should I listen? Sitting Should my partner listen? How many times? Yes / Regularly Should my partner listen? How many times? Yes / Regularly Should my partner listen? How many times? Yes / Once Should my partner listen? How many times? Yes / Regularly Should my partner listen? How many times? Yes / Regularly Track 1 Track 2 Track 3 Track 4 Track 5	<urn:uuid:f0036ecc-4f09-458c-a49a-5b08d7981b0c>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	7,493
IMPACTO COVID-19 EMPRESAS ALAVESAS Informe, 22 de mayo de 2020 INTRODUCCIÓN • El estado de alarma en el que actualmente estamos inmersos, además de en la salud, está impactando de manera determinante en la economía de nuestra provincia y en concreto en los sectores de la industria, construcción, servicios, hostelería y comercio. • Para conocer con mayor exactitud este impacto, desde SEA Empresas Alavesas venimos realizando desde el 11 de marzo y a lo largo de las últimas semanas una encuesta con el objetivo de hacer una valoración del impacto laboral y económico que esta suponiendo el coronavirus. • A través de un sencillo cuestionario las empresas han tenido la oportunidad de trasladarnos su situación y las medidas que están adoptando tras varias semanas afectadas por las consecuencias del COV-19, así como las propuestas a trasladar a las administraciones. • El análisis de esta novena encuesta se ha realizado entre el 18 y el 22 de mayo de 2020, por lo que podemos analizar el impacto de las primeras medidas adoptadas, inclusive la repercusión derivada del RD10/2020, de 29 de marzo, la desescalada (Fase 0 y 1) y otra serie de decisiones financieras/fiscales. • En esta encuesta han participado 210 empresas alavesas, segmentadas en seis sectores, lo que nos permite tener una visión muy exacta del impacto. RADIOGRAFÍA EMPRESAS PARTICIPANTES SECTOR - SERVICIOS: 13% - INDUSTRIA (Metal, Químico, Madera...): 58% - HOSTELERÍA Y HOTELES: 8% - CONSTRUCCIÓN Y AFINES: 11% - COMERCIO: 3% - AGROALIMENTARIO (Bodegas, Panaderías...): 7% TAMAÑO - Más de 50: 23% - 11-50: 51% - 1-10: 26% El mayor porcentaje sectorial se produce en el industrial con un 58%, mientras que respecto al tamaño el mayor porcentaje lo tenemos en las empresas de 11 a 50 trabajadores, con el 51%. ¿CUÁNTO LE ESTA AFECTANDO EL CORONAVIRUS? Para el 84% de las empresas el impacto que está teniendo el coronavirus es muy alto. ¿CÓMO LE ESTÁ AFECTANDO? * evolución respecto al informe 8 de mayo ERTE solicitado Falta Suministros y/o Materias Primas Dificultad EPIs El 64% de las empresas han presentado un ERTE (+2 p.p.). La falta de materias primas se da en el 23% de las empresas (-1p.p.), mientras que la dificultad de EPIs se refleja en el 28% de las empresas (-12p.p.). ¿CÓMO LE ESTÁ AFECTANDO? evolución respecto al informe 8 de mayo Caída actividad por falta pedidos y/o subcontratación Problemas Transportes Mercancías Problemas Mercados países destino El 91% (+1 p.p.)* de las empresas tienen caída de actividad por falta pedidos y/o subcontratación. Por otro lado, problemas por transporte de mercancías y mercados en países destino se da en el 18%(-1 p.p.)* y el 35%(+5 p.p.)* respectivamente. ANÁLISIS ERTES SOLICITADOS (por sectores) El sector de hostelería y hoteles es el más afectado con el 100% de las empresas que han solicitado un ERTE. Por el lado contrario tenemos al sector de la construcción con un 31%. De las empresas solicitantes de un ERTE, el 63% es por fuerza mayor, mientras que el 37% es por causas productivas o económicas. De estos últimos, el 88% se ha realizado con acuerdo de los trabajadores. SI HA SOLICITADO UN ERTE... EN CASO DE CAUSAS PRODUC./ECON., HAY COMPLEMENTO POR PARTE DE LA EMPRESA DE LA PRESTACIÓN POR DESEMPLEO? ¿HASTA DONDE ALCANZA EL COMPLEMENTO? El 31% de las empresas, que su ERTE es por causas productivas/económicas, tiene un complemento por parte de la empresa de la prestación por desempleo. Para el 68% el complemento garantiza hasta el 80% del salario. RESPECTO A LAS PAGAS EXTRAS Y VACACIONES DEL PERSONAL AFECTADO. SE GARANTIZA AL PERSONAL AFECTADO EL 100% DE LAS PAGAS EXTRAS? SE GARANTIZA AL PERSONAL AFECTADO EL 100% DE LAS VACACIONES? El 69% de las empresas garantiza al personal afectado el 100% de las pagas extras, mientras que el 73% garantiza el 100% de las vacaciones. En caso de estar abierta.... Mi nivel de actividad sobre una situación normal es? NOTA: Este análisis se realiza sobre el 36% de las empresas que NO han presentado un ERTE. Frente al 38% del informe anterior. De las empresas que están abiertas, el 51% de las empresas tienen un nivel de actividad inferior al 50% respecto a una situación de normalidad. Casi 1 de cada 5 tiene una actividad menor al 25% habitual. ¿CUÁNTO HA CAÍDO SU FACTURACIÓN? Para el 50% de las empresas su facturación ha caído entre un 51% y un 100%. Preocupa el 22% de las empresas con caídas dentro de la horquilla 76-100%. SITUACIÓN RESPECTO AL PLAN DE INVERSIONES Un 21% de las empresas van a mantener el plan de inversiones tal y como se diseñó. ¿SE RECUPERARÁ LA ACTIVIDAD AL MISMO NIVEL QUE ANTES DE LA CRISIS? (MERCADO) Para el 71% tardaremos más de un año en recuperar la actividad al mismo nivel que antes de la crisis o incluso no la recuperaremos. ¿CREE QUE SU NEGOCIO ESTÁ SUFRIENDO O VA A SUFRIR UN INCREMENTO DE LA MOROSIDAD? 3 de cada 4 empresas consideran que van a sufrir un incremento de la morosidad por parte de sus clientes. ¿CUÁL ES EL PLAZO ESPERADO DE RECUPERACIÓN DE LA ACTIVIDAD DE SU EMPRESA? Para el 88% el plazo de recuperación de la actividad de su empresa será de un año o superior. RESPECTO A LAS OBLIGACIONES DE PAGO DE LOS PRÓXIMOS MESES ¿CUÁL ES LA QUE MÁS LE PREOCUPA? (MULTIRESPUESTA) El pago de los sueldos y salarios es una de las cuestiones que más preocupa para el 84% de las empresas. ¿SE HA PLANTEADO PRESENTAR CONCURSO DE ACREDITORES? El 97% de las empresas no se plantea presentar concurso de acreedores. ¿QUÉ MEDIDAS HA SOLICITADO? En el apartado financiero un 50% han solicitado aval a ELKARGI y un 45% a la línea ICO (es posible que alguna empresa solicite ambas líneas). Respecto a los aplazamientos fiscales o fraccionamientos estos se han solicitado por el 38% de las empresas. ¿QUÉ MEDIDAS HA SOLICITADO? AJUSTE POTENCIA ELÉCTRICA Y FLEXIBILIZACIÓN DE SUMINISTRO MORATORIA COTIZACIONES SEG.SOCIAL APLAZAMIENTO PAGO DEUDAS CON SEG. SOCIAL Un 16% de las empresas ha solicitado ajuste de potencia. Respecto a la Seguridad Social, un 14% ha solicitado moratoria en las cotizaciones y un 19% aplazamiento de pago de sus deudas. ELKARGI ¿CUÁL ES SU SITUACIÓN? SITUACIÓN SOLICITUD - EN ESTUDIO: 23% - RECHAZADOS: 12% - APROBADOS: 65% CUANTÍA % CONCEDIDA DEL AVAL - <75%: 40% - 100%: 60% El 65% de los avales presentados a Elkargi ya han sido aprobados, el resto están en estudio o rechazados. La cuantía porcentual concedida sobre el aval solicitado se encuentra en valores del 100% para el 60% de las empresas. ELKARGI ¿CUÁL ES SU SITUACIÓN? ¿ME HAN PEDIDO GARANTÍA PERSONAL O DE EMPRESA? - NO: 74% - SI: 26% ¿HE TENIDO PROBLEMAS EN LA TRAMITACIÓN? - NO: 83% - SI: 17% Para un 26% de las empresas se ha solicitado garantía personal o de empresa. Por otro lado, un 17% han tenido problemas en la tramitación. Con respecto a la línea de financiación ICO, el 70% están aprobados y el 26% están en estudio. Por otro lado, al 18% de las empresas les han solicitado garantía personal o de empresa. LINEA ICO ¿CUÁL ES SU SITUACIÓN? ¿QUÉ TIPO DE INTERÉS ME HAN SOLICITADO? - SUPERIOR AL 1,5%: 40% - MENOR O IGUAL A 1,5%: 60% ¿ME HAN COBRADO COMISIÓN APERTURA O ESTUDIO? - NO: 51% - SI: 49% Para el 60% de las empresas el tipo solicitado es igual o menor al 1,5%, mientras que para el 40% es superior al 1,5%. Destacar también que al 49% de las empresas les han cobrado comisión de apertura o de estudio. EVOLUCIÓN ÚLTIMOS INFORMES \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|--------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 71% de una manera importante \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 92% de una manera importante \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 84% de una manera importante \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 80% de una manera importante \| El 87% de las empresas se están viendo afectadas, un 84% de una manera importante \| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|---------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|--------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| En un 75% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| • 21% hasta el 50% • 20% hasta el 75% • 34% por encima del 75% \| • 14% hasta el 50% • 18% hasta el 75% • 56% por encima del 75% \| • 17% hasta el 50% • 28% hasta el 75% • 34% por encima del 75% \| • 27% hasta el 50% • 23% hasta el 75% • 36% por encima del 75% \| • 50% hasta el 50% • 28% hasta el 75% • 22% por encima del 75% \| DATOS GLOBALES (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| El 98% de las empresas se están viendo afectadas, un 61% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 93% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 81% de una manera importante \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 81% de una manera importante \| El 99% de las empresas se están viendo afectadas, un 85% de una manera importante \| \| \| En un 63% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 88% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 81% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 85% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 90% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| \| \| • 23% hasta el 50% \| • 24% hasta el 50% \| • 25% hasta el 50% \| • 33% hasta el 50% \| • 51% hasta el 50% \| \| \| • 21% hasta el 75% \| • 19% hasta el 75% \| • 29% hasta el 75% \| • 26% hasta el 75% \| • 33% hasta el 75% \| \| \| • 19% por encima del 75% \| • 45% por encima del 75% \| • 27% por encima del 75% \| • 26% por encima del 75% \| • 16% por encima del 75% \| \| ¿Cómo le está afectando? (Multirespuesta) \| 81% caída de actividad \| 95% Por caída de actividad \| 91% Por caída de actividad \| 96% Por caída de actividad \| 96% caída de actividad \| \| \| 57% Por Falta de EPIs \| 85% Por RD 10/2020 \| 62% Por Falta de EPIs \| 44% Por Falta de EPIs \| 64% Por ERTE \| \| \| 56% Por Ausencia de Personas Enfermedad \| 65% Falta de EPIs \| 46% Por ERTE \| 57% Por ERTE \| 41% Problemas en Mercados Destino \| INDUSTRIA (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 76% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 85% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 94% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 74% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 67% de una manera importante \| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| En un 84% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% • 28% hasta el 50% • 20% hasta el 75% • 36% por encima del 75% \| En un 90% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% • 24% hasta el 50% • 13% hasta el 75% • 53% por encima del 75% \| En un 73% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% • 3% hasta el 50% • 30% hasta el 75% • 40% por encima del 75% \| En un 78% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% • 26% hasta el 50% • 17% hasta el 75% • 33% por encima del 75% \| En un 60% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% • 46% hasta el 50% • 27% hasta el 75% • 27% por encima del 75% \| \| ¿Cómo le está afectando? (Multirespuesta) \| • 87% Por caída de actividad • 67% Por Falta EPIS • 40% Ausencia Personas Enfermedad \| • 80% Por caída de actividad • 50% Falta de EPIS • 46% Por RD 10/2020 \| • 92% Por caída de actividad • 59% En ERTE • 35% Falta de EPIS \| • 77% Por caída de actividad • 57% En ERTE • 29% Falta de EPIS \| • 80% Por caída de actividad • 60% En ERTE • 31% Falta de Materias Primas \| SERVICIOS CONEXOS INDUSTRIA (ingenierías, asesorías, formación...) (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 61% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 68% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 56% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 86% de una manera importante \| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|---------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| En un 72% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| • 22% hasta el 50% • 28% hasta el 75% • 22% por encima del 75% \| • 4% hasta el 50% • 20% hasta el 75% • 72% por encima del 75% \| • 18% hasta el 50% • 36% hasta el 75% • 9% por encima del 75% \| • 33% hasta el 50% • 33% hasta el 75% • 20% por encima del 75% \| • 57% hasta el 50% • 22% hasta el 75% • 21% por encima del 75% \| \| ¿Cómo le está afectando? (Multirespuesta) \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|------------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| • 72% caída de actividad • 69% Falta de EPIs • 50% Ausencia de Personas Enfermedad \| • 95% Por RD 10/2020 • 88% Falta de EPIs • 86% Por caída de actividad \| • 86% caída de actividad • 67% Falta de EPIs • 56% Falta Materia Prima \| • 87% Por caída de actividad • 47% Falta de EPIs • 47% Falta Materia Prima \| • 86% caída de actividad • 29% Están en ERTE • 29% Falta de Materia Prima \| \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|---------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| • 100% por encima del 75% \| • 100% por encima del 75% \| • 100% por encima del 75% \| • 100% por encima del 75% \| • 100% por encima del 75% \| \| ¿Cómo le está afectando? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|-------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| En un 100% existe una caída de la actividad por la orden SND/257/2020 que declara el cierre de los establecimientos. \| En un 100% existe una caída de la actividad por la orden SND/257/2020 que declara el cierre de los establecimientos. \| En un 100% existe una caída de la actividad por la orden SND/257/2020 que declara el cierre de los establecimientos. \| En un 100% existe una caída de la actividad por la orden SND/257/2020 que declara el cierre de los establecimientos. \| • 100% Están en ERTE. • 100% Caida de actividad. \| HOSTELERIA/HOTELES (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 80% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| El 100% de las empresas se están viendo afectadas, un 100% de una manera importante \| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| En un 90% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 88% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| \| \| • 10% hasta el 50% \| • 11% hasta el 75% \| • 12% hasta el 50% \| • 25% hasta el 50% \| • 100% por encima del 75% \| \| \| • 30% hasta el 75% \| • 89% por encima del 75%\| • 12% hasta el 75% \| • 75% por encima del 75% \| \| \| ¿Cómo le está afectando? (Multirespuesta) \| • 88% Por caída de actividad \| • 100% Por caída de actividad \| • 83% Por falta de EPIs \| • 100% Por caída de actividad \| • 100% Por caída de actividad \| \| \| • 62% Por falta de materia prima \| • 80% Por RD 463/2020 \| • 80% Por caída de actividad \| • 75% Están en ERTE \| • 75% Están en ERTE \| \| \| • 50% Problemas Transporte mercancías y falta de EPIs \| • 67% Por RD 10/2020 \| • 67% Están en ERTE \| • 33% Falta de Materias Primas \| • 33% Falta de Materias Primas \| COMERCIO (metal, madera, distribución,..) (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada \| ¿Cuánto le está afectando el coronavirus? \| Datos 23-24 de Marzo (1) \| Datos 6-7 de Abril (2) \| Datos 21-22 de Abril (3) \| Datos 5-6 de Mayo (4) \| Datos 19-20 de Mayo (5) \| \|----------------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|-------------------------\|----------------------\|------------------------\| \| ¿Cuánto ha caído su facturación? \| En un 90% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 100% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| En un 80% de las empresas su facturación ya está cayendo por encima del 25% \| \| \| • 10% hasta el 50% \| • 25% hasta el 50% \| • 50% hasta el 75% \| • 20% hasta el 50% \| • 20% hasta el 50% \| \| \| • 30% hasta el 75% \| • 50% hasta el 75% \| • 50% por encima del 75%\| • 60% hasta el 75% \| • 20% por encima del 75% \| \| \| • 50% por encima del 75% \| • 25% por encima del 75%\| \| \| \| \| ¿Cómo le está afectando? (Multirespuesta)\| • 70% Por caída de actividad \| • 100% Por caída de actividad \| • 100% Por caída de actividad \| • 80% Por caída de actividad \| • 80% Por caída de actividad \| \| \| • 62% Por Falta de EPIs \| • 100% Problemas en Mercados de Destino \| • 75% Por falta de EPIs \| • 50% Por ERTEs \| • 80% Problemas Mercado Destino \| \| \| • 64% Ausencia Personas Necesidades Conciliación \| • 75% Por Falta de EPIs \| • 40% Problemas Mercado Destino \| • 40% Problemas Mercado Destino \| \| AGROALIMENTARIO (bodegas, panaderías, cárnicas...) (1) Datos posteriores a la declaración del estado de alarma Real Decreto 463/2020 (2) Datos posteriores a la entrada en vigor del Real Decreto 10/2020 (3) Datos posteriores a la finalización del Real Decreto 10/2020 (4) Datos posteriores a la entrada en la Fase 0 de desescalada (5) Datos posteriores a la entrada en la Fase 1 de desescalada CONCLUSIONES - Para el 84% de las empresas el impacto que está teniendo el coronavirus es muy alto. - El 91% de las empresas tienen caída de actividad por falta de pedidos y/o subcontratación. - Para el 50% de las empresas su facturación ha caído por encima del 51%. - El 64% de las empresa han presentado un ERTE. A fecha de hoy se han presentado en Alava 3.944 expedientes de regulación temporal de empleo (ERTES) afectando a 43.524 trabajadores. - De las empresas solicitantes de un ERTE, el 63% es por fuerza mayor, mientras que el 37% es por causas productivas o económicas. De estos últimos, el 88% se ha realizado con acuerdo de los trabajadores. - De las empresas que no están en ERTE, el 51% tienen un nivel de actividad inferior al 50% respecto a una situación de normalidad. CONCLUSIONES - Un 21% de las empresas van a mantener el plan de inversiones tal y como se diseñó. - Para el 71% tardaremos más de un año en recuperar la actividad del mercado al mismo nivel que antes de la crisis o incluso no la recuperaremos. - 3 de cada 4 empresas consideran que van a sufrir un incremento de la morosidad por parte de sus clientes. - Para el 88% el plazo de recuperación de la actividad de su empresa será de un año o superior. - A pesar de los datos anteriores, el 97% de las empresas no se plantea presentar concurso de acreedores. IMPACTO COVID-19 EMPRESAS ALAVESAS Informe, 22 de mayo de 2020	33cc6f86-8451-4e59-9cec-dbf378ffa8c7	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	25,547
DE: RECTORÍA PARA: ESTUDIANTES DEL GRADO PREESCOLAR A ONCE FECHA: FEBRERO 28 DE 2017 ASUNTO: PROGRAMACIÓN DE MARZO ¡Alabado sea Jesucristo! En la oración, Dios va cambiando nuestro corazón, lo hace más limpio, más comprensivo, más generoso...en una palabra, va transformando nuestras actitudes negativas y creando en nosotros un corazón nuevo y lleno de caridad. La oración es generadora de amor. La oración me induce a conversión interior. La oración es vigorosa promotora de la acción, es decir, me lleva a hacer obras buenas por Dios y por el prójimo. En la oración recobramos la fuerza para salir victoriosos de las asechanzas y tentaciones del mundo y del demonio. Cuaresma, pues, tiempo fuerte de oración. Tomado de catholic. A continuación, relaciono la programación del mes de marzo: Sábado 03 de marzo: Inician los semilleros de matemáticas, inglés, rumba aeróbica, baile, futbol y baloncesto. \| \| Actividad \| \| Población \| \| Hora \| \| Costo \| \| Intensidad \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| Matemáticas \| \| Segundo y Tercero \| \| 08:00 AM - 09:30 AM \| \| $ 20.000 \| \| 5 Clases \| \| \| \| \| Cuarto y Quinto \| \| 09:30 AM - 11:00 AM \| \| \| \| \| \| \| Inglés Niños y Jóvenes \| \| Segundo a Séptimo \| \| G1 06:30 AM - 08:00 AM G2 09:30 AM - 11:00 AM G3 11:00 AM - 12:30 AM \| \| $ 50.000 \| \| \| \| \| \| \| Preescolar y Primero \| \| 08:00 AM - 09:30 AM \| \| \| \| \| \| \| Inglés Adultos \| \| Padres y Madres \| \| 13:00 PM - 15:00 PM \| \| \| \| \| \| \| Rumba Aeróbica \| \| Padres y Madres \| \| 08:00 AM - 09:00 AM \| \| $ 5.000 \| \| 1 Clase \| \| \| \| \| \| \| \| \| $ 16.000 \| \| 4 Clases \| \| \| Fútbol \| \| 7 a 15 años \| \| 08:30 AM - 10:00 AM \| \| $ 20.000 \| \| 4 Clases \| \| \| Baloncesto \| \| 7 a 15 años \| \| 10:00 AM - 11:30 AM \| \| $ 20.000 \| \| 4 Clases \| \| \| Clases de baile \| \| Cuarto en adelante \| \| 10:00 AM - 12:00 PM \| \| Sin costo \| \| \| \| \| Clases de Música y Canto \| \| Estudiantes de Bachillerato \| \| 14:30 PM - 16:00 PM \| \| \| \| \| \| \| Porrismo \| \| Estudiantes de Bachillerato \| \| 13:00 PM - 14:30 PM \| \| \| \| \| \| \| Ajedrez \| \| Estudiantes de Primaria \| \| 10:30 AM - 12:00 PM \| \| \| \| \| \| Nota: Los semilleros de baile, música y canto son subsidiados por la fundación Fundacreafan y los de porrismo y ajedrez son subsidiados por el INDER. Lunes 05 de marzo: Este día los maestros tendrán espacio pedagógico, en razón por la cual se modifica el horario, quedando de la siguiente manera: Preescolar A y Bachillerato: Ingresan de manera normal y la salida se dará a las 10:30 A.M; Preescolar B y Básica primaria, ingresarán a las 14:00 P.M. y la salida será normal. Se pide la colaboración con el horario que se estableció (a los padres de familia de la jornada de la tarde) Lunes 05 de marzo: Se inicia el seguimiento al buen porte del uniforme, (ruedo, uso según el día, porte decoroso, chaqueta institucional) Martes 06 de marzo: Consejo de padres de familia (asisten los representantes de cada grupo). Lugar: aula múltiple. Hora: 06:00 AM Jueves 08 de marzo: Conmemoración del día internacional de los derechos de las mujeres. La jornada académica se desarrolla de manera normal. Viernes 9 de marzo: (día "D"): Día de la Democracia Escolar, las comunidades educativas cuentan con actores, procesos y escenarios claves para su organización y para el cumplimiento de sus fines educativos, administrativos y pedagógicos. Este día se conforma el Gobierno Escolar y los órganos de apoyo. Para esta jornada hay un horario especial. El bachillerato ingresa de 07:00 AM a 10:00 AM y la primaria incluyendo los dos preescolares ingresan de 10:30 AM a 13:30 PM. Lunes 12 a viernes 16 de marzo: semana de bimestrales de acuerdo a la programación que se relaciona a continuación. \| \| PROGRAMACIÓN EXÁMENES BIMESTRALES PRIMER PERIODO AÑO 2018 \| \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| FECHA \| \| BACHILLERATO \| PRIMARIA \| \| Lunes 12 de Marzo de 2018 \| \| Ciencias Sociales / Filosofía \| \| \| \| Martes 13 de Marzo de 2018 \| \| Matemáticas \| \| \| \| Miércoles 14 de Marzo de 2018 \| \| Ciencias Naturales (Biología/Física/Química) \| \| \| \| Jueves 15 de Marzo de 2018 \| \| Lengua Castellana / Idioma Extranjero \| \| \| \| Viernes 16 de Marzo de 2018 \| \| Ciencias Naturales \| \| \| Viernes 16 de marzo: Los estudiantes de ambas jornadas asisten con uniforme de manga larga y corbata por la celebración de la fiesta de San José patrono de las carmelitas de san José. En razón por la cual se modifica el horario, quedando de la siguiente manera: Preescolar A y Bachillerato: Ingresan de manera normal y la salida se dará a las 10:30 A.M; Preescolar B y Básica primaria, ingresarán a las 14:00 P.M. y la salida será normal. Se pide la colaboración con el horario que se estableció (a los padres de familia de la jornada de la tarde) Este mismo día se realizará la celebración a los hombres en honor a san José, la cual se llevara a cabo dentro del horario previamente notificado. Domingo 18 de marzo: Retiro espiritual de padres de familia en el Centro de Formación los Pomos. Inscripciones en coordinación Valor $16000 incluye transporte y casa de retiros. Si van a reservar el almuerzo favor notificar el día de la inscripción costo $11.000. Miércoles 21 de marzo: Retiro espiritual para los estudiantes de grado undécimo. Viernes 23 de marzo: Finalización del primer periodo académico 2018. Para esta jornada hay un horario especial. jornada de la mañana ingresa a las 7:30 A.M. y la jornada de la tarde ingresa a las 14:00 P.M. Domingo 25 de marzo a domingo 1 de abril: Semana Santa. Semana de receso escolar. Lunes 2 de abril: Inicia el segundo periodo académico del año escolar 2018 y adicionalmente se desarrollará la jornada pedagógica de maestros para la realización de las comisiones de evaluación y promoción del primer periodo académico. Para este día no hay clases Les invitamos a todos cordialmente a visitar nuestro sitio web y así enterarse de la programación y demás eventos de nuestro colegio, la página es: www.colegiomariareinadelcarmelo.edu.co; igualmente recuerden nuestros otros canales Teléfono del colegio: 4483299 correo firstname.lastname@example.org Facebook: mariareinadelcarmelo Para tener en cuenta: Próximamente se abrirá el semillero de humanidades en lengua castellana en el cual se brindarán bases para un excelente manejo de: gramática y sintaxis, caligrafía, comprensión e interpretación textual y producción textual; todo con miras a desarrollar buenas capacidades para enfrentar las pruebas de lectura crítica. Favor tener presente que para la entrega del boletín final del primer periodo todos los padres de familia deben estar a paz y salvo por todo concepto en el colegio (hasta el mes de abril), recuerde que todos contribuimos con el buen funcionamiento de todos los procesos. Recordemos que todos los estudiantes desde el grado preescolar hasta el grado séptimo deben tener acudiente responsable para dejarlos al inicio de la jornada como para recogerlos al final de la misma. Como rectora he visto que muchos están incumpliendo esta medida y es de estricto cumplimiento. El horario de cada uno de los profesores lo pueden consultar en la página web: padres de familia/horarios de atención a padres de familia o lo pueden adquirir en la biblioteca del colegio. El formato de excusa también lo pueden descargar de la página web: servicios complementarios, biblioteca. La circular se subirá al menú de la página noticias y comunicaciones Abstenerse de traer a sus hijos útiles o trabajos en el horario de clase, esto con el fin de fomentar la responsabilidad y la autonomía. Tengamos en cuenta que NO se les recibirá. Solo en casos de fuerza mayor se recibirán los algos o loncheras siempre y cuando los mismos se encuentran debidamente marcados para que los estudiantes los puedan reclamar en la portería en el momento del descanso. TODOS los estudiantes deben tener en su comunicador el número de celular y teléfono de padres y acudientes, en ocasiones se presentan eventualidades y no hay contactos disponibles.	<urn:uuid:628bef52-7dfa-4727-a477-3fc6a5e4eec1>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	8,023
The laboratory appliances with a Comfort electronic controller are equipped with a volt-free contact for alarm forwarding to an external remote warning system. Access port for integration of an independent temperature sensor (e.g. an optionally available NTC temperature sensor or similar measuring instruments) in laboratory appliances with a Comfort electronic controller. The commercial-grade moulded polystyrol inner liner is exceptionally easy to clean and enables optimum hygiene. The glass shelves of the laboratory refrigerators with spark-free interior are height adjustable and can easily be removed at a door opening angle of 90°. The drawers in the LCev laboratory fridge-freezer can easily be removed by the handles recessed in the sides. The drawers have a transparent front providing a clear view of the products stored inside. The precision Comfort electronic controller with digital temperature display allows accurate temperature setting to 1/10 °C. All laboratory refrigerators and freezers with spark-free interior are tested according to the 94/9 EC (ATEX 95) Directive. The precision Comfort electronic controller has an integrated data memory. It logs e.g. the maximum and minimum internal temperatures. Laboratory appliances with a Comfort electronic controller provide 1-point calibration for accurate temperature control. This permits compensation between the set temperature and the actual internal temperature. The self-closing door prevents unnecessary cold loss and contributes to the temperature stability of the appliances. The integrated lock is very sturdy and protects the samples and products against unauthorised access. Door seals are replaceable. Liebherr offers refrigerators and freezers with a Comfort electronic controller and spark-free interior especially for storing explosive and highly flammable substances in the chemical industry. The inner liners meet the safety requirements of the EU Directive 94/9 EG [ATEX 95] and have been tested according to the EN 1127-1, IEC 60079-0 and IEC 60079-1-5 standards by electrosuisse - SEV (Swiss Association for Electrical Engineering, Power and Information Technologies), an approved ATEX conformity evaluation organisation. Certified according to ATEX 95. All appliances with spark-free interior are tested according to the 94/9 EC (ATEX 95) Directive. Rated as II 3G Ex nA II T6, these appliances are suitable for storing explosive and highly flammable substances in sealed containers. The Comfort electronic controller. The precision Comfort electronic controller with digital temperature display enables temperatures to be set accurately to 1/10 °C. Symbols indicate the operating status of the appliance. The electronic controller is flush-mounted and equipped with a membrane keyboard for perfect hygiene. Accurate 1-point calibration. The laboratory appliances with a Comfort electronic controller have a 1-point calibration function for accurate temperature control. This permits compensation between the set temperature and the actual internal temperature. Positive or negative changes to the correction value can be made in steps of 0.1 K. Integrated alarm systems. Visual and audible alarm systems alert the user to undesired temperature deviations or when the door is open. All alarm parameters can be individually set. For example, the door-open alarm delay can be adjusted between 1 and 5 minutes. Furthermore, the laboratory appliances with a Comfort electronic controller have a visual power failure alarm and a sensor defect alarm. Integrated data memory. The Comfort electronic controller is equipped with an integrated data memory which logs the maximum and minimum internal temperatures as well as the last three temperature alarms and power failures, together with the time, date and duration. These data can be read out on the display. Maximum temperature consistency. Maximum temperature stability is ensured by the cooling systems of the laboratory refrigerators and freezers in conjunction with the precision Comfort electronic controller. The refrigerators are equipped with a safety thermostat to prevent temperatures below +2 °C in case of a fault. All laboratory appliances with a Comfort electronic controller are designed according to the ISO 60068-3 standard with regard to maximum temperature stability and consistency. Sturdy glass shelves. The sturdy glass shelves are easily adjustable in height and can conveniently be removed at a door opening angle of 90 °. They ensure secure positioning of the refrigerated or frozen products and have a loading capacity of up to 40 kg in the refrigerator compartment and up to 24 kg in the freezer compartment. External temperature sensor. The laboratory appliances with a Comfort electronic controller have an access port (diameter 10 mm) on the rear which allows the temperature sensor to be positioned in the interior. ## Laboratory fridge-freezer with Comfort electronic controller and spark-free interior \| Feature \| Details \| \|----------------------------------------------\|-------------------------------------------------------------------------\| \| Total gross/net capacity \| fridge compartment: 254/240 litre \| \| \| freezer compartment: 107/105 litre \| \| Exterior dimensions in mm (w/d/h) \| 600/615/2000 \| \| Interior dimensions in mm (w/d/h) \| fridge compartment: 440/435/1105 \| \| \| freezer compartment: 431/435/597 \| \| Energy consumption in 24 h * \| 1,800 kWh \| \| General \| \| \| Cooling system \| fridge/freezer comp. \| \| Defrost \| fridge/freezer comp. \| \| Temperature range \| +3°C to +16°C / -9°C to -30°C \| \| External cabinet finish \| steel/white \| \| Door/lid material \| steel \| \| Internal liner material \| commercial grade moulded polystyrol \| \| Type of control \| electronic controller \| \| Temperature display \| external digital \| \| Power failure alarm \| when mains power return \| \| Fault: warning signal \| visual and audible \| \| Interface/Volt-free alarm contact \| RS 485/yes \| \| Adjustable shelves \| 4 \| \| Usable shelf area in mm (w/d) \| 440/420 \| \| Shelf material \| glass/glass \| \| Shelf loading \| 40 kg/24 kg \| \| Drawers \| 3 \| \| Handle \| ergonomic slimline handle \| \| Lock \| fitted \| \| Self-closing door \| yes \| \| Door hinges \| right, reversible on site \| \| Gross/net weight \| 93/87 kg \| \| Climate rating \| SN-ST \| \| Sound power level \| 52 dB(A) \| \| Refrigerant \| R 600a \| \| Voltage/Connection rating \| 220–240V~/1.5 A \| ### Accessories - Glass shelf: 923629 - Stacking kit, white: 987687 - Roller base: 9590521 - NTC product temperature probe: 9590145 - Adjustable legs: 9590387 - RS 485/RS 232 adapter, data log software: 9590145 - Additional lock barrels (up to 10): 9590387 ## Laboratory refrigerators and freezers with Comfort electronic controller and spark-free interior \| Model \| Capacity (litre) \| Dimensions (mm) \| Energy consumption (kWh) \| Cooling system \| Temperature range \| Door/lid material \| Internal liner material \| Type of control \| Power failure alarm \| Fault: warning signal \| Interface/Volt-free alarm contact \| Adjustable shelves \| Usable shelf area in mm (w/d) \| Shelf material \| Shelf loading \| Lock \| Self-closing door \| Door hinges \| Gross/net weight \| Climate rating \| Sound power level \| Refrigerant \| Voltage/Connection rating \| \|----------------\|------------------\|-----------------\|--------------------------\|----------------\|-------------------\|-------------------\|------------------------\|------------------\|---------------------\|----------------------\|-----------------------------\|------------------\|-----------------------------\|---------------\|----------------\|------\|------------------\|-------------\|----------------\|--------------\|----------------\|------------\|---------------------------\| \| LKexv 4010 MedLine \| 360/344 \| 600/615/1840 \| 0.865 kWh \| forced-air/automatic \| +3°C to +16°C / -9°C to -30°C \| steel/white \| commercial grade moulded polystyrol \| electronic controller \| when mains power return \| visual and audible \| RS 485/yes \| 4 \| 440/420 \| glass \| 40 kg \| fitted \| yes \| right, reversible on site \| 74/66 kg \| 48 dB(A) \| R 600a \| 220–240V~/1.5 A \| \| LKexv 3910 MedLine \| 141/130 \| 600/615/820 \| 1.085 kWh \| forced-air/automatic \| +3°C to +16°C / -9°C to -30°C \| steel/white \| commercial grade moulded polystyrol \| electronic controller \| when mains power return \| visual and audible \| RS 485/yes \| 3 \| 440/420 \| glass \| 40 kg \| fitted \| yes \| right, reversible on site \| 74/66 kg \| 48 dB(A) \| R 600a \| 220–240V~/1.5 A \| \| LKUexv 1610 MedLine \| 310/284 \| 600/615/1840 \| 1.309 kWh \| static/manual \| -9°C to -20°C \| steel/white \| commercial grade moulded polystyrol \| electronic controller \| when mains power return \| visual and audible \| RS 485/yes \| 3 \| 440/420 \| glass \| 40 kg \| fitted \| yes \| right, reversible on site \| 74/66 kg \| 48 dB(A) \| R 600a \| 220–240V~/1.5 A \| \| LGex 3410 MedLine \| 139/123 \| 600/615/820 \| 0.926 kWh \| static/manual \| -9°C to -20°C \| steel/white \| commercial grade moulded polystyrol \| electronic controller \| when mains power return \| visual and audible \| RS 485/yes \| 3 \| 440/420 \| glass \| 40 kg \| fitted \| yes \| right, reversible on site \| 74/66 kg \| 48 dB(A) \| R 600a \| 220–240V~/1.5 A \| \| LGUex 1500 MedLine \| 139/123 \| 600/615/820 \| 0.926 kWh \| static/manual \| -9°C to -20°C \| steel/white \| commercial grade moulded polystyrol \| electronic controller \| when mains power return \| visual and audible \| RS 485/yes \| 3 \| 440/420 \| glass \| 40 kg \| fitted \| yes \| right, reversible on site \| 74/66 kg \| 48 dB(A) \| R 600a \| 220–240V~/1.5 A \| * measured at +25 °C ambient temperature and +5 °C set temperature for fridges and -20 °C for freezers Pricing on any accessories shown can be found by keying the part number into the search box on our website. The specifications listed in this brochure are subject to change by the manufacturer and therefore cannot be guaranteed to be correct. If there are aspects of the specification that must be guaranteed, please provide these to our sales team so that details can be confirmed. www.wolflabs.co.uk Tel: 01759 301142 Fax: 01759 301143 email@example.com Please contact us if this literature doesn't answer all your questions.	8038123d-1ddb-4937-8242-7cd251dd5ba6	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	13,638
GUIDELINES FOR THE TRADE Central African Republic Inspection and Verification of Conformity Program This data sheet has been prepared specifically in respect of exports to Central African Republic (CAR) Date issued : 11/01/2021 Last modification: 17/03/2021 ASSESSMENT METHOD CERTIFICATE OF CONFORMITY (CoC) To obtain evidence that all requirements are met in the applicable standards or technical requirements, goods must undergo one or a combination of the following verification process: * Remote inspection * Laboratory testing: Accepted laboratories are: -laboratory accredited according to ISO/IEC 17025 or equivalent, either owned by SGS or subcontracted by SGS; or - laboratories of the supplier/producer, provided that the facility is under the certified quality management system of the company, and of which the key elements of the ISO/IEC 17025 standard are fulfilled as follow: * the list of equipment to be used with the most recent calibration information (brands, certificates, etc.); * environmental controls for the laboratory. * the qualifications of the staff carrying out the tests (training records). - Other testing laboratories mutually approved by MCI and SGS The laboratories will be able to test the parameters designated by the international standards or those in force in the Central African Republic. * Factory audit * Documentary verification After verification process is completed and results are satisfactory, exporter will have to submit the Final Invoice for the issuance of the CoC Three methods are proposed to the exporters to demonstrate the compliance of their products and obtain a Certificate of Conformity (CoC): * ROUTE A: Applicable to any goods and any trader * ROUTE B: Recommended for frequent exporter with homogeneous products * ROUTE C: For Certified products A Certificate of Conformity (CoC) is the document issued to evidence the compliance of the shipment to the relevant approved standards. * This document is required for Customs clearance. Goods arriving to Central African Republic without the corresponding CoC will be not allowed for clearance and will not be permitted to enter the country. It is the seller's responsibility to ensure that shipments to Central African Republic are done only upon Inspection and Verification of Conformity Process has been carried out and certification decision by SGS has been confirmed NON-CONFORMITY REPORT (NCR) If the reports from the verification activities such as testing or inspection show discrepancies versus the standard 3. EXEMPTIONS The following items are exempted from Verification of Conformity for products to be imported to Central African Republic : * Minimum value subject to the program USD 1'500.- * Personal effects with minimum FOB value below USD 3'000 * Non-Commercial value postal shipments and express courier * Donation from foreign governments or international organizations to foundations, welfare and human organizations recognized of public interest * Commercial samples * Personal gifts * Gifts and supplies imported by consular and diplomatic missions, or United Nations sponsored organizations for their own use * Humanitarian goods from foreign Governments, organizations or individuals in case of disaster * Goods purchased with donations and external funds 4. FEES STRUCTURE Coverage and Conditions The above fees cover the documentary verification and digital remote inspection of goods. In the event that a physical inspection is required (technical incapacity for a remote inspection) an additional fee of EUR 200 will be charged. The above fees do not include the following activities: * Bulk shipment sampling * Licensing and registration * Laboratory testing * Manufacturing audit * Containers sealing These services will be invoiced directly by SGS on a case by case basis The SGS fee shall be calculated on the basis of the value of the invoice presented by the exporter. 5. CONTACT FOR INFORMATION PLEASE CHECK SGS CONTACT LIST AVAILABLE IN OUR WEBSITE. IMPORTERS MAY CONTACT OUR SGS OFFICE SGS Centrafrique S.A Avenue Barthélémy BOGANDA 3 ème Etage Immeuble Propriété Béthel, Derrière Building Administratif Tél.: +236 75 95 99 22 Bangui (Central African Republic) Contacts: firstname.lastname@example.org email@example.com firstname.lastname@example.org email@example.com Website: www.sgs.com The information contained herein is for the purpose of facilitating pre-shipment inspection and does not relieve exporters or importers from their obligation in respect of compliance with the import/ export regulations of the country of importation. Although every effort has been made to ensure the correctness of the information, as at the date of issuance of this data sheet, SGS does not accept any responsibility for errors or omissions and, furthermore, the information may subsequently be subject to change as may be announced by the Authorities in the country of importation. Consequently, exporters and importers are advised to check with SGS, prior to shipment of the goods, if there is any doubt concerning the issuance of a Clean Report of Findings or any other Certificate. For further information, or clarification, please contact the SGS GIS Administrative Office in the country of inspection of the goods.	<urn:uuid:026d7807-1d75-470c-a44f-0e69b2313ddb>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	5,301
Non-confidential Joint Standing Committee on Trade and Investment Growth PO Box 6021 Parliament House Canberra ACT 2600 30 April 2021 RE: Submission to inquiry into the prudential regulation of investment in Australia's export industries To the Committee, Thank you for the opportunity to provide comment on the inquiry into the prudential regulation of investment in Australia's export industries. The Australasian Centre for Corporate Responsibility (ACCR) is a registered charity with the Australian Charities and Not-for-profits Commission (ABN 95 102 677 417; ARBN 648 883 194). ACCR invests in and engages with Australian listed companies in regard to their performance on various issues, including climate and the environment. ACCR also works closely with institutional investors and has direct visibility of their current and emerging priorities, including management of climate risk. Ethical Partners Funds Management is an independent, boutique Australian fund manager with funds under management of approximately $2.5 billion. Ethical Partners has a dual focus on performance and investing ethically. Its investment approach directly manages risk for its clients, provides the ability to invest in line with clients' values and actively advocates for change. As well as investing in a manner that reflects our own and our clients' moral and ethical beliefs, Ethical Partners strongly believes that companies that treat the world and people in a better way will also do better than the broader market in the long run. By focusing on companies with the best practices when it comes to knowing where their products come from, who made them and what impact they had on the planet, we believe we are lowering risk, and generally have more confidence in investing in companies that are ahead of the pack with respect to social and sustainability issues. We also believe that investing in this way is an integral part of addressing the need for business and finance to be part of creating a more sustainable and equitable world. While the response to climate change risk by regulators, financial institutions and publicly listed companies is welcome, it currently is not enough to ensure a safe climate. To date, the market has failed to reduce emissions at the speed required. If Australia is to deliver on its commitment to the Paris Agreement, it needs urgent, integrated government policy to reduce emissions across all sectors. In the absence of government policy, the communities currently reliant on the coal and gas export industries are at risk of dramatic and abrupt disruption. Please find below our responses to the terms of reference for this inquiry. 1. The existing and future contribution of Australia's export industries Australia's fossil fuel exports are significant, but they must decline in order to avoid dangerous climate change. According to the Department of Foreign Affairs and Trade (DFAT), in 2019-20 Australia's five largest exports were iron ore and concentrates, coal, natural gas, education-related travel services and gold. 1 Table 1. Australia's top 5 exports, goods and services (AUD million) \| Commodity \| 2017-18 \| 2018-19 \| 2019-20 \| \|---\|---\|---\|---\| \| Iron ore and concentrates \| 61,392 \| 77,520 \| 102,864 \| \| Coal \| 60,379 \| 69,595 \| 54,620 \| \| Natural gas \| 30,907 \| 49,727 \| 47,525 \| \| Education-related travel services \| 32,602 \| 37,824 \| 39,661 \| Source: DFAT Export volumes of metallurgical and thermal coal have remained largely flat since 2013-14, while export volumes of natural gas have more than tripled over the same period, from 25 million tonnes in 2013-14 to 79 million tonnes in 2019-20. 2 According to DFAT, the top five markets for Australia's exports are China, Japan, the Republic of Korea, the United States and the United Kingdom. 3 1 Department of Foreign Affairs and Trade, 'Australia's Top 25 Exports, Goods and Services', 2019-20. 3 Department of Foreign Affairs and Trade, 'Australia's trade in goods and services by top 15 partners', 2019-20. 2 Office of the Chief Economist, 'Resources and Energy Quarterly', March 2021. Table 2. Australia's top export markets (AUD million) \| Country \| 2017-18 \| 2018-19 \| 2019-20 \| % share 2019-20 \| \|---\|---\|---\|---\|---\| \| China \| 123,604 \| 153,515 \| 167,625 \| 35.3 \| \| Japan \| 51,256 \| 61,675 \| 56,161 \| 11.8 \| \| Republic of Korea \| 23,713 \| 27,839 \| 27,647 \| 5.8 \| \| United States \| 21,355 \| 24,769 \| 27,404 \| 5.8 \| \| United Kingdom \| 11,759 \| 13,450 \| 20,951 \| 4.4 \| Source: DFAT Australia ratified the Paris Agreement in November 2016. The Paris Agreement compels Australia to "strengthen the global response to the threat of climate change", and to "limit the increase in the global average temperature to well below 2°C above pre‑industrial levels". 4 In order to limit global warming to well below 2°C, the combustion of fossil fuels including coal, oil and natural gas must rapidly decline. The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) Special Report on Global Warming of 1.5°C projects that in the absence of carbon capture and storage (CCS), or with only a limited use of fossil fuels with CCS, the use of coal and gas must decline significantly if we are to limit dangerous climate change. The 5 IPCC concluded that the share of primary energy provided by coal must decline by 61-78% by 2030 and by 77-97% by 2050 (relative to 2010). Similarly, the share of primary energy 6 demand provided by gas must decline by 20-25% by 2030, and by 53-74% by 2050 (relative to 2010). 7 While Australia has not formally committed to reach net zero emissions by 2050, Prime Minister Scott Morrison has said that he aims for Australia to get to net zero "as quickly as possible and preferably by 2050". 8 Many of our largest trading partners, particularly our largest export markets have committed to reach net zero emissions by mid-century. 4 United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), 'The Paris Agreement', 2015. 6 ibid. 5 IPCC, 'Special Report on Global Warming of 1.5°C', October 2018. 7 ibid. 8 Prime Minister of Australia, Address, Business Council of Australia Annual Dinner, 19 April 2021. Australasian Centre for Corporate Responsibility Table 3. Climate commitments of Australia's largest export markets \| Country \| Short- to medium-term \| \|---\|---\| \| China \| Peak carbon emissions before 2030 Non-fossil share: 20% in 2030 \| \| Japan \| 46% below 2013 by 2030 \| \| Republic of Korea \| 37% below BAU by 2030 \| \| United States \| 50-52% below 2005 by 2030 \| \| United Kingdom \| 68% below 1990 by 2030 \| Source: Climate Action Tracker Despite significant increases in ambition from Japan, the United Kingdom and the United States in the lead up to or at US President Biden's Climate Summit in April 2021, few countries' commitments are consistent with limiting global warming to well below 2°C. According to Climate Action Tracker, commitments at the summit "led to the single biggest reduction in the 2030 emissions gap - at 12-14% - that we've ever seen", but more ambition 9 is needed, particularly from global laggards like Australia, Brazil, Russia and Saudi Arabia. Such commitments are likely to have an enormous impact on Australia's fossil fuel exports. Ahead of the release of the 2021 NSW Intergenerational Report, NSW Treasury found that "global coal demand is projected to decline over the next forty years, which will "negatively impact productivity growth in the absence of New South Wales transitioning these workers into similarly productive industries". Similarly, the Australian National Outlook 2019—a 10 collaborative report between the CSIRO and National Australia Bank—projected that in a "cooperative global context", global coal demand would decline by approximately 70% by 2060. 11 In order to ensure that their domestic producers are not disadvantaged by carbon intensive imports, some countries are considering introducing carbon border adjustment mechanisms. In March, the European Union (EU) voted to introduce a carbon border adjustment mechanism as part of a broader EU industrial strategy. It is likely that such a 12 mechanism will impact on Australia's emissions intensive imports into the EU, including aluminium, liquified natural gas (LNG) and steel. China, the United Kingdom and the United States are also reportedly considering such carbon border taxes. 13 9 Climate Action Tracker, 'New momentum reduces emissions gap, but huge gap remains - analysis', 23 April 2021. 11 CSIRO and National Australia Bank, 'Australian National Outlook', 2019. 10 NSW Treasury, '2021 NSW Intergenerational Report Treasury Technical Research Papers', April 2021. 12 European Parliament, 'WTO-compatible EU carbon border adjustment mechanism', 8 March 2021. 13 Hans van Leeuwen, 'Australia out of the 'climate club' as EU advances carbon border tax', Australian Financial Review, 7 February 2021. In addition to the commitments from Australia's trading partners to reduce emissions, technological change is rapidly changing the economics of energy. According to Bloomberg New Energy Finance (BNEF), Solar PV and onshore wind are now the cheapest sources of new-build electricity generation for at least two-thirds of the global population. 14 Furthermore, battery storage is now the cheapest new-build technology for peaking purposes (up to two-hours of discharge duration) in gas-importing regions including China and Japan. Such developments pose an existential threat to Australia's fossil fuel exports. 15 The production of coal and gas for export is very emissions intensive. According to Australia's National Greenhouse Gas Inventory, fugitive emissions from coal and gas production account for 10% of Australia's total annual emissions, or 51.2 million tonnes CO2-e (to September 2020). These emissions have increased 30.5% or 12 million tonnes 16 CO2-e since 2015 as a result of the growth of LNG exports. Similarly, emissions from 17 stationary energy (excluding electricity)—from the direct combustion of fuels, predominantly from the manufacturing, mining, residential and commercial sectors—have increased 53.3% or 35.4 million tonnes CO2-e since 1990, also driven largely by the growth of LNG exports. Given that there are limited alternatives to the combustion of gas in 18 producing LNG, or to capture fugitive emissions, Australia will need to dramatically reduce coal and gas production in order to deliver on its commitment to the Paris Agreement. 2. The investment guidance and advice provided by Australia's financial regulators, including the Australian Prudential Regulation Authority (APRA), the Reserve Bank of Australia (RBA) and the Australian Securities and Investments Commission (ASIC), to banking, insurance and superannuation institutions, and also to publicly-listed companies, in relation to investment in Australia's export industries The Bank for International Settlements (BIS), which acts as a "bank for central banks" , has 19 defined the term 'green swan' to express the threat that climate change presents to our financial systems. Green swan events are seen to differ from black swan events, such as the 20 COVID-19 pandemic, in three ways: "First, although the impacts of climate change are highly uncertain, "there is a high degree of certainty that some combination of physical and transition risks will materialize in the future." 14 Veronika Henze, 'Scale-up of Solar and Wind Puts Existing Coal, Gas at Risk', BNEF, 28 April 2021. 16 Department of Industry, Science, Energy and Resources, 'Quarterly Update of Australia's National Greenhouse Gas Inventory: September 2020', September 2020. 15 ibid. 17 ibid. 19 BIS, 'BIS mission statement', link. 18 ibid. 20 BIS, 'The Green Swan: Central banking and financial stability in the age of climate change', January 2020. "Second, climate catastrophes are even more serious than most systemic financial crises: they could pose an existential threat to humanity, as increasingly emphasized by climate scientists." "Third, the complexity related to climate change is of a higher order than for black swans: the complex chain reactions and cascade effects associated with both physical and transition risks could generate fundamentally unpredictable environmental, geopolitical, social and economic dynamics." This is the context for the emerging efforts of Australia's financial regulators, banks and insurers to limit the impact that both physical (the direct impacts of climate change) and transition (the impacts from transitioning to a zero carbon economy) risks pose to Australia's financial system. This is particularly important as Australia is highly vulnerable to both physical and transition risks, being the driest inhabited continent with carbon 21 intensive exports. The physical impacts of climate change are rising globally, with the economic costs from natural disasters having "exceeded the 30‑year average for seven of the last 10 years, while the number of extreme weather events globally has tripled since the 1980s". In Australia, 22 as demonstrated in Figure 1, the inflation-adjusted costs of weather related natural disasters have more than doubled since the 1970s. This trend is only projected to continue, with recent modelling from NSW Treasury estimating that the "cost of natural disasters to the state will more than triple by 2061, to as much as $17.2 billion per annum, as climate change drives more frequent and severe weather". 23 In terms of transition risks for Australia's economy, as highlighted earlier in this submission, rapid technology change and increasing decarbonisation efforts of our major trading partners present material challenges for our major exports, particularly coal and LNG. It is important to recognise that Australia's regulators are not acting in isolation of their international peers. The previously mentioned BIS, the Basel Committee on Banking Supervision (BCBS), the International Association of Insurance Supervisors (IAIS) and the International Organisation of Securities Commissions (IOSC) all have strong messaging around the need for national regulators to be managing the risks that climate change presents to economies. In addition, there are emerging efforts to mandate the disclosure of climate risks to enable "informed investment, credit and insurance underwriting decisions", with New Zealand 25 recently legislating mandatory climate risk disclosure for "all banks with total assets of more than NZ$1 billion, insurers with more than NZ$1 billion in total assets under management, and all equity and debt issuers listed on the country's stock exchange". 26 Similar legislation has been proposed in the US, via the Climate Risk Disclosure Act, as 27 well as the UK. 28 As an example of Australian regulator conduct, APRA has focused its efforts on enabling its regulated entities to understand and manage climate risks. Its recently released draft Prudential Practice Guide (PPG) for climate risk "does not seek to determine an institution's individual investment, lending or underwriting decisions, but does aim to ensure that these decisions are well-informed". The PPG rightly emphasises the compounding nature of 29 climate risks and their interplay with traditional risk areas. For example credit risks can be exacerbated by physical climate impacts through loan defaults due to natural disaster disruptions at the same time that assets, used as collateral, decline in value due to their physical risk exposure and associated insurance affordability issues. 30 When a material climate risk is identified by a regulated entity, APRA expects the entity will work with "customers, counterparties and organisations... to improve the risk profile of those entities". Where this is not possible, APRA highlights the following mitigation 31 options: 32 a) reflecting the cost of the additional risk through risk-based pricing measures; b) applying limits on its exposure to such an entity or sector; or 25 Task Force on climate-related financial disclosures, 'About', link. 27 DLA Piper Sustainability and Environmental, Social and Governance Alert, 'Democrats reintroduce Climate Risk Disclosure Act', DLA Piper Sustainability and Environmental, Social and Governance Alert, April 2021 link. 26 Reuters, 'New Zealand introduces climate change law for financial firms in world first', April 2021. 28 Reuters, 'UK proposes requiring businesses to disclose climate risks by 2022', March 2021 link. 31 APRA, 'Prudential Practice Guide: Draft CPG 229 Climate Change Financial Risks', April 2021. 30 APRA, 'Prudential Practice Guide: Draft CPG 229 Climate Change Financial Risks', April 2021. 29 APRA, 'Prudential Practice Guide: Draft CPG 229 Climate Change Financial Risks', April 2021. 32 APRA, 'Prudential Practice Guide: Draft CPG 229 Climate Change Financial Risks', April 2021. c) where the risks cannot be adequately addressed through other measures, considering the institution's ability to continue the relationship. Any effort to limit the ability of banks, insurers and superannuation funds to contemplate the above mitigation options, in line with their own risk management protocols, conflicts with fiduciary duty and sound business practice. 3. The approach and motivations of our financial institutions, including banks, insurers and superannuation funds, as well as publicly-listed companies, to their investment in Australia's export industries Australia's financial institutions and publicly-listed companies are informed by the latest climate science which feeds into their own research and forecasting, guidance from regulators (as covered in the previous section), engagement with their own shareholders and members, and broader community concerns. Their approach to investment in Australia's export industries, particularly the coal and gas industries, is predominantly one of risk management, particularly by the transition and physical risks from climate change. Australia's largest banks and insurers produce and have access to enormous amounts of information relating to the financial impacts of climate change. For example, National Australia Bank (NAB) has collaborated with the CSIRO for several years on the Australian National Outlook (ANO), last published in 2019. The ANO uses the 33 CSIRO's integrated modelling with input from NAB and 20 other leading Australian companies and not-for-profit organisations, to forecast two very different pathways that Australia may follow: a "slow decline" and an "Outlook Vision". These forecasts propose 34 shifts in industry, urbanisation, energy, land and culture in order to achieve a more prosperous outcome for all Australians. Other Australian banks produce similar, if not as comprehensive, economic modelling. Insurance Australia Group (IAG) and Westpac have been involved in the Australian Business Roundtable for Disaster Resilience and Safe Communities for most of the previous decade. It has produced five research reports to inform their own and Australian 35 policy-makers thinking about natural disasters and extreme weather events. In 2020, IAG published the second edition of its 'Severe Weather in a Changing Climate' report which concluded that climate change is having a significant impact on Australian communities right now. IAG warned that "in a warming climate, extreme weather events 36 will become more frequent and intense for many regions of Australia, causing greater 33 CSIRO and National Australia Bank, 'Australian National Outlook', 2019. 35 Australian Business Roundtable for Disaster Resilience & Safer Communities, link. 34 ibid. 36 Insurance Australia Group, 'Severe Weather in a Changing Climate', 2020. property, personal and economic damage, and resulting in further hardship for our communities". 37 Asset manager Mercer published the second edition of its 'Investing in a time of climate change' report in 2019. It found that "a 2°C scenario leads to enhanced projected returns 38 versus 3°C or 4°C and therefore a better outcome for investors". Mercer warned that "the 39 current trajectory of at least 3°C above the preindustrial average by 2100 could put us beyond the realm of human experience sometime in the next 30 years". 40 Progressively, the companies in which financial institutions invest have also become a source of information on climate risk, as the companies themselves analyse the future of their businesses. The G20's Financial Stability Board's Task force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD), established in 2015, created a framework for standardised climate risk disclosure 41 by public companies, including banks and insurers. It is based on four pillars: Governance, Strategy, Risk Management, and Metrics and Targets. As part of the disclosures related to 42 Strategy, companies are expected to assess and disclose the resilience of their organisations' strategy using various climate-related scenarios, including a 2°C or lower scenario, otherwise known as scenario analysis. Scenario analysis by publicly listed companies over the last several years has produced fairly consistent results. While some companies may stand to benefit from a delayed global response to climate change—including coal and gas companies—almost universally, companies have concluded that runaway climate change would pose an existential threat to their business and society at large. Some of these findings are detailed below. While ANZ does not foresee the transition and physical risks of climate change posing a material risk to its strategy over the short- to medium-term, it acknowledges that "over the longer term (more than 5 years), material risks are likely to emerge unless we take steps to manage the potential impacts of climate change". 43 In assessing its portfolio, BHP used a "Climate Crisis" scenario, which "ultimately results in a lower demand trajectory post-climate shock, as the world settles on a permanently low 37 ibid. 39 ibid. 38 Mercer, 'Investing in a time of climate change', 2019. 40 ibid. 42 ibid. 41 Task Force on Climate-related Financial Disclosures, link. 43 ANZ Banking Group, '2020 Climate-related Financial Disclosures', 2020. GDP growth trajectory". Conversely, BHP found that a 1.5°C scenario is an "attractive 44 scenario for BHP, [its] shareholders and the global community". 45 In its latest climate report, Rio Tinto assessed three scenarios, the least ambitious of which found that a rapid increase in global temperatures would intensify physical impacts from climate change. Those impacts have the potential to "occasionally disrupt mine supply 46 and logistic chains, resulting in additional volatility across commodity markets". 47 It is clear that publicly listed companies take a risk-based approach to investing in Australia's coal and gas industries. While there is an imperative to avoid the systemic risk of dangerous climate change, financial institutions are also keen to avoid negative returns in the short- to medium- term. In the United States, the broad-based S&P500 index has returned 14.25% p.a. in the ten years to April 2021, while the S&P500 Energy index has returned -1.37% p.a. in the ten years to April 2021 (both inclusive of dividends). This is demonstrated in Figure 2 below. 48 Australasian Centre for Corporate Responsibility 10 Similarly, in Australia the broad-based S&P/ASX200 index has returned 8.44% p.a. in the ten years to April 2021, while the S&P/ASX200 Energy index has returned -4.14% p.a. over the same period (both inclusive of dividends). This is shown in Figure 3 below. 49 The transition risks in the energy and utilities sectors in particular, are playing out right now with real-world consequences for investment returns. Australia's financial institutions would be compromising their duties to shareholders and members by ignoring these risks. 49 ibid. 4. The consequential impacts of (2) and (3): a. For legitimate, law-abiding businesses connected to Australia's export industries; b. On regional and rural economies that are reliant on Australia's export industries. particularly in light of the COVID-19 recession; c. Our national economy. particularly in light of the COVID-19 recession; As detailed thus far, climate change presents material physical and transition risks to Australia, hence the efforts by regulators, banks, insurers and companies to minimise the impact of these risks. Such efforts will only intensify with climate change impacts and mitigation efforts, with some industry sectors and regions more vulnerable than others. For some "legitimate, law-abiding" businesses that are heavily exposed to carbon intensive industries or physical climate impacts, risk mitigation efforts such as diversification or adaptation may be possible. However it is not solely the role of individual businesses to take on this burden. Federal and State governments carry significant responsibility to support the just transition of our economy and communities, particularly those most reliant upon the fossil fuel industry. The decline of carbon intensive industries is "entirely predictable and it is crucial that governments act to support workers and communities impacted by the energy transition". Any effort by the Federal Government to abandon its own obligations 50 to support a just transition by forcing regulators, banks, insurers and companies to ignore climate risk is pure negligence. Finally, whilst this submission has predominantly focused on the risks of climate change, the commercial opportunities from the clean energy transition and climate resilience measures are significant. Due to our abundance of sunshine, wind and land Australia has "enormous potential to thrive in a low-carbon global economy" but only if our government is willing to get the transition right. 51 5. Any other related matter. While the response to climate change by regulators, financial institutions and publicly listed companies is welcome, we would argue that it currently is not enough to ensure a safe climate. The Australian Council of Superannuation Investors (ACSI) found that just 18 companies in the S&P/ASX200 index have committed to net zero emissions by 2050 or sooner, but only five of those companies have disclosed a strategy to achieve those targets. 52 50 ACTU, 'The need for a just transition', link. 52 Australian Council of Superannuation Investors (ACSI), 'Promises, Pathways and Performance', October 2020. 51 The Lowy Institute, 'Australia's place in a decarbonising world economy', February 2021, link. Australasian Centre for Corporate Responsibility 12 The overwhelming majority of publicly listed companies simply aren't doing enough to reduce emissions and manage their exposure to climate change risk. If Australia is to deliver on its commitment to the Paris Agreement, it needs urgent, integrated government policy to reduce emissions across all sectors. To date, the market has failed to reduce emissions at the speed required. In the absence of government policy, the communities currently reliant on the coal and gas export industries will be at risk of dramatic and abrupt disruption. Yours sincerely, Daniel Gocher, Director of Climate and Environment Australasian Centre for Corporate Responsibility (ACCR) email@example.com Robyn Parkin, Head of Sustainability Ethical Partners Funds Management firstname.lastname@example.org 13	<urn:uuid:05c8f696-4f48-4192-b984-f21675a742d9>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	27,442
Application Form for Scholarships - Please complete all parts of this form in ink or typescript and attach a recent photograph in the space below. Incomplete forms will not be accepted. - Application deadline: 15 June 2019 Programme of study applied for: Bachelor of ARTS Master of ARTS University Name :____________________________ A. PERSONAL INFORMATION Name: (Surname) (Given name) Chinese name: (if any) Mailing address: Mobile tel: Daytime tel: E-mail: Date of birth: Sex: F/M Martial status: DD/MM/YYYY Passport/ID No: Place of birth: Country of permanent residence: Nationality: PHOTO 3.5 cm x 5cm B. ACADEMIC HISTORY Please give brief descriptions of your academic history, starting with the most recent place of study. Please give brief descriptions of scholarships and awards you have received. C. RECREATIONAL ACTIVITIES I. Please give a brief outline of the community activities that you pursue in your free time and reasons why you enjoy them. II. Please list extra-curricular activities and community activities which demonstrate your leadership qualities. III. Have you performed anytime for Indian Arts Circle ? Yes No If Yes please give details of your performances. D. Have you applied for any other financial aid/scholarship for studying ? Yes No If Yes, please give name(s) and address(es) of the organization(s)/schemes, and the status of your application. E. RECOMMENDATIONS Applications can only be accepted if two referee reports (one academic and one personal ) are received. Please provide contact details of the two referees below. Name: Name: Position: Position: Organization: Organization: Tel No.: Tel No.: E-mail: E-mail: How long have you known this referee? How long have you known this referee? What is his/her relationship to you? What is his/her relationship to you? F. FOR ALL APPLICANTS Please answer ALL of the following questions on a separate sheet of paper. Keep strictly to the word limit. 1. Name one Art Form you most admire and explain why. (200 words) 2. How do you think this programme will contribute to your future career goals? (400 words) 3. Explain how your academic record to date is an indication of your potential success? (200 words) 4. Provide one memorable experience you had as a student. (200 words) G. APPLICATION CHECKLIST Please make sure you have included the following before submitting the application: A passport size photograph of yourself attached to page 1 of the application form Supporting documentation to substantiate 1) Your earlier granted scholarships. 2) Your earlier performances Your answer sheet for Section F. Other documents which you would like to bring to the attention of the selection committee (e.g. documentary evidence of professional qualifications, summary of relevant experience, list of publications, portfolio of projects or works, etc.) CONDITIONS 1. Applicant should be of Indian Origin. 2. Applicant should be a Hong Kong Resident. 3. Applicant can apply for IAC Scholarship for further studies in UnderGrad/Post Grad courses in Performing Arts ONLY. 4. Applicant should be a Secondary Schooling student from Hong Kong. 5. Documents once submitted will not be returned. 6. Final Decision by Indian Arts Circle Committee. PERSONAL DATA (PRIVACY) NOTICE – USE OF PERSONAL DATA Applicants are advised to note the following points, pursuant to the Personal Data (Privacy) Ordinance: 1. After the applications have been processed and the relevant exercise completed: (a) the Reference Reports submitted by all referees along with the application papers of unsuccessful candidates will be destroyed. (b) the application papers for the scholarship of successful candidates will become part of the file which the University opens for each student. Data therein will thereafter be handled by University staff in conjunction with the students' progress in the University as prescribed under relevant rules and regulations and attendant procedures. 2. Under the provisions of the Personal Data (Privacy) Ordinance, applicants have rights to request access to, and to request the correction of, their personal data. Applicants wishing to access or make corrections to their data should submit written requests to the Data Protection Officer, Registry, the University of Hong Kong. DECLARATION 1. I have noted the general points pursuant to the Personal Data (Privacy) Ordinance. 2. I understand that upon successful application, my data will become a part of my student record and may be used for all purposes as prescribed under relevant rules and regulations as well as attendant procedures, so long as I remain a student of this University. 3. I declare that the information I have given in support of this application is accurate and complete to the best of my knowledge and belief. I understand that any misrepresentation will disqualify my application. Date: Signature of Applicant: Application forms and supporting documents should be submitted to The Indian Arts Circle, 21/F Ruttonjee House, 11 Duddell Street, Central, Hong Kong (marked "Scholarship Application" on the envelope).	<urn:uuid:1209f449-a534-40c1-9571-6a3b3baf56ac>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	5,174
Reimbursement Rate Updates for Procedure Code A9513 Effective June 1, 2019 Information posted August 22, 2019 Note: Texas Medicaid managed care organizations (MCOs) must provide all medically necessary, Medicaid-covered services to eligible clients. Administrative procedures such as prior authorization, pre-certification, referrals, and claims/encounter data filing may differ from traditional Medicaid (fee-for-service) and from MCO to MCO. Providers should contact the client's specific MCO for details. Effective August 15, 2019, for dates of service on or after June 1, 2019, the reimbursement rate for procedure code A9513 Lutetium lu 177 dotatate (Lutathera®) will be $293.40. Affected claims with dates of service from June 1, 2019, through August 15, 2019, if any are identified, will be reprocessed. Providers are not required to appeal the claims unless they are denied for additional reasons after the claims reprocessing is complete. For more information, call the TMHP Contact Center at 1-800-925-9126.	<urn:uuid:b440fe75-06cb-4387-b798-cb0c5d89c3e1>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,022
Trophée de Bretagne - Trophée Jérome Bernard Ancenis Cadet Pré finale Classement Le président du collège Heure d'affichage	<urn:uuid:2a40a9f7-de71-4ee0-8694-aa349df21eaf>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	128
La collaborazione a Studi Cassinati si intende a titolo gratuito. Articoli, foto, ed altro, inviati in redazione, anche se non pubblicati, non vengono restituiti. Si raccomanda di inviare i testi per posta elettronica o in floppy disk o Cd-Rom si da evitare eventuali errori di battitura. Il contenuto e l'attendibilità degli articoli pubblicati sono da riferirsi sempre alla responsabilità degli autori. Non si accettano testi tratti da altre pubblicazioni o scaricati da internet senza l'autorizzazione degli autori. Copie arretrate sono disponibili presso i punti vendita segnalati. Possono, tuttavia, essere richieste alla redazione versando un congruo contributo per le spese di spedizione. La spedizione gratuita a domicilio è riservata ai soli soci. Punti vendita: - Libreria Ugo Sambucci, V.le Dante, 59 03043 CASSINO Tel. 077621542 - Libreria Mondadori, C.so Repubblica, 160 03043 CASSINO Tel. 077622514 Centro Documentazione e Studi Cassinati onlus STUDI CASSINATI Bollettino trimestrale di studi storici del Lazio meridionale Anno XII, n. 2, Aprile - Giugno 2012 www.studicassinati.it - email@example.com Autorizzazione del Tribunale di Cassino N. 1/2001 La quota associativa annuale al CDSC onlus è di € 35.00 e può essere versata sul c.c.p.: 75845248 (con il codice iban: IT 09 R 07601 14800 000075845248) intestato a: Centro Documentazione e Studi Cassinati onlus Via S. Pasquale - 03043 CASSINO FR Codice SIA: BE7JI da usare in caso di bonifico a favore del CDSC onlus Direttore: Emilio Pistilli Direttore Responsabile: Giovanni D'Orefice Vice Direttore: Gaetano De Angelis Curtis Segretario di Redazione: Fernando Sidonio Redazione: Domenico Cedrone, Erasmo Di Vito, Costantino Iadecola, Gaetano Lena, Alberto Mangiante, Giovanni Petrucci, Fernando Riccardi, Maurizio Zambardi. Recapito: E. Pistilli, via S. Pasquale, 37 03043 CASSINO - Tel. 077623311 - 3409168763. Stampa: Tipografia Ugo Sambucci - Cassino Tel. 077621542 - Fax 0776311111 In 1ª e 4ª di copertina: Codice Cassinese della Divina Commedia: prima ed ultima pagina de “L’Inferno”. In questo numero Pag. 98 - EDITORIALE, Il Monumento Naturale “Montecassino” e i bastiancontrari “100 - Heikki Solin, Cassino: l’epigrafe ritrovata alle spalle della chiesa Madre “103 - I convegni epigrafici della Valle di Comino chiudono i battenti “106 - E. Pistilli, Il Codice Cassinese della Divina Commedia “117 - A. Arciero, Tracce di S. Filippo Neri a Cassino e Montecassino “120 - F. Corradini, Tabelle con indicazioni amministrativo-giudiziarie in Alta Terra di Lavoro “132 - V. Mancini, Dalla corrispondenza postale notizie sull’epidemia del 1854 “136 - M. Ottaviani, Le antiche mole di Fontana Liri “144 - G. Petrucci, I confini del Castello di S. Elia Fiumerapido “151 - A. Mangiante, Il colera del 1887 a Cassino. Un ricordo di Vittorio Emanuelli “155 - A. Carlino, Castelnuovo Parano: Pasquale Carlino, sindaco dimenticato “156 - Ancora due opere del pittore Bove a Montecassino “157 - B. Di Mambro, Note sulla via Sferracavalli nella Valle del Rapido “159 - F. Di Giorgio, La lavorazione del grano in Terra di Lavoro “162 - C. Jadecola, Coluche, anzi, Colucci e, di nome, Michele Gerardo “165 - C. Jadecola -A proposito del monumento funebre ad Aurelio Vitto “167 - I LETTORI CI SCRIVONO “167 - Riccardi e le foibe “168 - L’iscrizione Palleschi “169 - Il settimanale “Il Rapido” donato alla biblioteca di Montecassino “171 - G. De Angelis Curtis. Verso la soppressione del Tribunale di Cassino “179 - Pubblicato il diario di Gaetano Di Biasio “180 - Progetto di ricerca sulla figura di Gaetano Di Biasio “182 - Il nuovo numero dell’Annale di storia regionale, dell’Università di Cassino “184 - S. Saragosa, Caira: inaugurazione del monumento ai militari caduti “186 - G. Petrucci, Un ricordo di Carla Arpino “187 - SEGNALAZIONI BIBLIOGRAFICHE “188 - Elenco dei Soci 2012 “190 - Edizioni CDSC EDITORIALE Il Monumento Naturale “Montecassino” e i soliti bastiancontrari Con Decreto del Presidente della Regione Lazio n. 154 dell’11 marzo 2012 venne istituito il Monumento Naturale “Montecassino” con lo scopo di tutelare il patrimonio storico archeologico e l’ambiente naturale del monte. Le origini del nuovo ente sono da ricercare molto lontano. Da sempre le pendici di Montecassino sono esposte a devastanti incendi estivi. A lungo si è discusso su come intervenire. Ma il primo significativo tentativo venne da un progetto presentato dall’ing. Giovanni Vano al Comune di Cassino il 13 agosto 1996 per “interventi per la sistemaRiordinando vecchie carte messe da parte per tempi migliori, ci siamo imbattuti in un plico contenente le fotocopie di alcune lettere sottopostemi per un parere alcuni anni fa. Si tratta di sette lettere inviate da Napoli a Roma tra il luglio e l’ottobre del 1854 con le quali un certo signore, il cui nome è indecifrabile (si tratta di una sigla), oltre a raggagliare il destinatario Bernardino Petrucci sull’esito dei suoi uffici, si diffonde a parlare del colera che all’epoca funestò la città di Napoli, la quale, come tutte le città popolose (molte persone in poco spazio abitativo e perciò miseria, cattiva nutrizione e scadente igiene sanitaria) e i porti commerciali (particolarmente a causa dell’immigrazione e l’importazione di merci), nel corso delle grandi epidemie è stata sempre colpita da pestilenze. A Napoli, dice O. Andreucci (“Cenni storici sul colera asiatico”, Soc. Tipografica, Firenze, 1855) le quarantene non potevano sortire risultamento poiché in quel regno sono rigorose sulla carta, e si riducono in falso a una mera apparenza, le navi in sequestro essendo mal custodite che la notte uomini e merci con lieve premio sono messi a terra o trasbordati su navi in libera pratica. Per restare ai primi decenni dal XIX secolo, tra le numerose epidemie ricordiamo per esempio la peste di Nola del 1816, il colera scoppiato nei Balcani nel 1834, diffusosi in tutta Italia e ripreso violentemente nel 1837, la dissenteria del 1843, di nuovo il colera del 1847 sviluppatosi in Turchia e in Russia e quello del 1853 scoppiato in Ucraina e diffusosi da noi nell’estate dell’anno dopo, epoca alla quale risalgono le nostre lettere. In ambito filatelico, prassi vuole che si mettano in rilievo innanzitutto le note distintive postali, perciò è opportuno rilevare che tutte le nostre lettere (figg. 1-7) sono state sottoposte alla partenza alla tassazione di 5 grana (segno in alto a sinistra), tariffa vigente dal 1° luglio 1845 in ambedue i domini napoletani per le lettere dirette negli Stati d’Italia. All’arrivo le lettere sono state tassate per 8 baj (prima distanza) a carico del destinatario, giusta la tariffa pontificia in vigore dal 2 novembre 1844. Vari i bolli appena distinguibili che si notano sul fronte, eccettuati un paio di circolari “REGIA POSTA DI NAPOLI” con il fiordaliso al centro (bollo usato dal luglio 1852 al maggio 1856 per le lettere destinate all’estero), i due pontifici “NETTA DENTRO E FUORI” sormontati dallo stemma papale che ritieniamo essere del primo tipo e i tagli _____________________ Esperto di storia postale italiana. di disinfezione sulle lettere del 27 luglio, 10 e 27 agosto e 7 settembre. Su quelle del 19 agosto e del 14 ottobre i tagli sono evidenti sul fronte. In periodi di epidemia le lettere destinate nello Stato Pontificio venivano sottoposte a disinfezione presso la stazione contumaciale di Casamari (fig. 8). Quelle, invece, dirette nel Regno di Napoli, restando aperta solo la via Appia, erano disinfettate presso l’officina sanitaria di Portella (fig. 9) nel comune di Monticelli, oggi Monte S. Biagio. Rileggendo le lettere, ciò che più ci ha incuriosito sono le note pittoriche dell’ambiente aggiunte alla narrazione dei fatti, delle cose e degli uomini intorno allo scrivente, le paure e il suo confidare nell’aiuto di “S. Pietro che in paradiso deve pur valere più di S. Gennaro”. Le lettere del 5 e del 27 luglio 1854, invece di essere datate “Napoli …………………….”, sonodatate “Dai maccheroni colerici…” (maccheroni = i napoletani). Nella prima, rivolgendosi al Sig. don Bernardino, il nostro inizia col dire: “non sorprenda se comincio col don giacché, essendo maccherone, necessitami andare nello stile del paese dove Principe, Marchese, Conte, Canonico, Prete, Avvocato o Causidico ha sempre il titolo di don, come noi diciamo Signore”. Chiede se a Roma ci sia stato un caso di colera e informa che la posta dei “maccheroni” parte ogni giorno, meno la domenica, e finisce di scrivere in fretta per il gran caldo. Nella seconda afferma che il colera ebbe inizio il 6 luglio; parla della morte dei vari “Capetti al giorno e un po’ nella popolazione, non pochi nella truppa, ristretta nella caserme sorvegliate da sentinelle.” La morte di una certa signora Bonucci, romana, dice, ha messo in subbuglio “i maccheroni” e, accennando all’afa incombente “Dio non voglia che questa massa di rivenduglioli di frutta e di pescatori facciano il secondo atto di Masaniello.” Il 10 agosto, caldi precoci e caldissimi incombono su “Napoli colerico”. “Chi viene dall’estero, da qualunque parte venga, deve subire la quarantena per 21 giorni.” Accenna ad una quarantena a cui sottostare a Fondi. “La principessa Sciarra, venuta a Napoli per vedere i suoi e fare i bagni, è rinchiusa, isolata in un casino a Portici, un eremo situato in una boscaglia. Il rauco passaggio infernale della (vicina) strada ferrata in quel silenzio di morte sembra essere il passaggio della barche di mortali traghettati da Minosse (sic!) La sera alle Fig.8 - L’Abbazia cistercense di Casamari (Veroli) - sec.XIII - veduta da ovest. Il via Toledo è deserta e vedonsi carrettoni di morti anche se ricchi che vanno ad incalcinarsi.” Nella lettera del 19 agosto accenna a qualche picciol doloretto per l’aria chiusa che lo affanna, né lo entusiasma lasciare Napoli per trasferirsi in Aquila (come gli era stato proposto) perché chi è fuggito di qua è morto di colera in ore colà. Fig.9 - La baracca per la disinfezione delle lettere fra i bastioni di Portella e la gendarmeria. [P.Vollmeier, V.Mancini, “Storia postale del Regno di Napoli”, W.A. D’Agostino, vol.3]. 27 agosto 1854 - Da due giorni andiam crescendo (i colpiti) dai 100 ai 120 e ieri i morti 83; invece di calare andiamo a 124. Non è possibile che un signore romano voglia durare a fare la quarantena di 10 giorni a Fondi. Adesso che il male invade le Puglie, le Calabrie e l’Abruzzo non so se neppure da quelle parti la diligenza anderà. Chiude la lettera con “Cosa diavolo sto qui a fare, per cosa? Per bestemmiare il momento che ci venni e il diavolo che mi tentò.” Il colera si diffuse in Abruzzo e poi a Roma nell’agosto del 1854 fino al dicembre dell’anno successivo, provocando 1652 morti. A Napoli vi furono 8314 morti. 7 settembre 1854 - “Qua il colera si spande, non appariscono casi infiniti giacché molti per non avere il gendarme in casa non chiamano il medico (chiama bricconi i medici napoletani) non volendo andare negli ospedali, ma il male va crescendo.” Recatosi il giorno innanzi dalla principessa Sciarra, apprende che una di lei amica giorni prima era andata a farle visita. Partita per la sua residenza in Chieti, dopo 48 ore l’amica era deceduta. “A Chieti vi furono quel giorno 79 casi. Ora l’Abruzzo è colmo di male.” 14 ottobre 1854 - “Se non perdo la testa oggi con questo maledettissimo colera romano e con quello di Napoli non la perdo più. Si dice che il colera è finito (benissimo) non si danno bollettini (meglio di niente) e poi si ordina che non vi siano teatri! Buffa disposizione, non c’è rispetto”. Il nostro mittente, che in quella grave sciagura si duole di non poter andare a teatro, non vede l’ora di tornare a Roma “perché non voglio trovarmi ad un secondo colera assai probabile. Perciò dopo gli otto giorni di nùn caso constatato, ma certissimo, mi si mandi il lasciapassare con la data dell’ultimo giorno e mi regolerò nel modo più prudente che sarà possibile. Speriamo che il giorno di S. Martino possiamo insieme mangiare le fave.” Le poche note sopra riportate lasciano facilmente supporre quanto curiose siano le altre descrizioni dei modi e dei costumi napoletani da parte del nostro mittente a conferma di quanto preziose e importanti siano talvolta le note di vita vissuta desunte dalle lettere, apparentemente comuni, ma indispensabili per la grande storia. Sarà pure cronaca spicciola quella che solitamente si trova nelle lettere private, ma le informazioni che se ne ricavano vanno oltre il nozionismo per farsi cultura.	57e4a35e-eded-444c-a3fd-93e01ab9158f	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	12,526
HÅNDBOG PLANLÆGNING AF VEJE OG STIER I ÅBENT LAND ANLÆG OG PLANLÆGNING OKTOBER 2012 FORORD Denne håndbog omhandler planlægning af veje og stier i åbent land. Håndbogen er en del af vejregelserien "Udformning af veje og stier i åbent land", som indeholder følgende håndbøger: - Planlægning af veje og stier åbent land + eksempeksamling - Grundlag for udformning af trafikarealer - Tracéring i åbent land - Tværprofiler i åbent land - Planlægning af vejkryds i åbent land - Prioriterede vejkryds i åbent land - Rundkørsler i åbent land - Signalregulerede vejkryds i åbent land - Toplanskryds i åbent land Vejregelserien for "Udformning af veje og stier i åbent land" er oprindeligt udarbejdet af arbejdsgruppen for "Veje og stier i åbent land" nedsat i 1994. Følgende medlemmer fra denne gruppe har især bidraget til arbejdet: - Lars Juhl Poulsen - Jerrik Gro Jensen - Poul Mathiassen - Per Borges - Adrian Schelling - Henning Sørensen De enkelte håndbøger har løbende været sendt i hørings og et samlet forslag blev præsenteret på vejregelråds møde i september 2008. Det blev i den forbindelse besluttet, at der var behov for justeringer af vejregelforslaget inden godkendelse. Sidst i 2009 påbegyndte arbejdsgruppen arbejdet med at færdiggøre vejregelforslaget fra 2008. Vejregelserien er udført under vejregelgruppen, der i perioden havde følgende sammensætning: - Erik Birk Madsen, Vejdirektoratet (formand) - Ulrich Bach, COWI (fagsekretær) - Elisabeth Helms, Vejdirektoratet - Helle Petersen, Odense Kommune - Ulrik Larsen, Vejdirektoratet - Kenneth Kjemstrup, Vejdirektoratet - Kristian Larsen Nørgaard, Vejdirektoratet - Marianne Rask, Roskilde Kommune - Carsten Husum Møller, Silkeborg Kommune - Stig V. Jeppesen, Grontmij - Anders Aagaard Poulsen, Rambøll - Petra Schantz, Vejdirektoratet (projektleder fra vejregelsekretariatet) Vejregelrådet blev den 19. januar 2012 orienteret om håndbogen "Planlægning af veje og stier i åbent land". ## INDHOLDSFORTEGNELSE \| Kapitel \| Side \| \|------------------------------------------------------------------------\|------\| \| 1 INDLEDNING \| 4 \| \| 1.1 Baggrund \| 4 \| \| 1.2 Implementering \| 6 \| \| 1.3 Indholdet af denne håndbog \| 7 \| \| 1.4 Anvendelsen af denne håndbog \| 7 \| \| 1.5 Forholdet til andre håndbøger \| 8 \| \| 2 PROCEDURE FOR PLANLÆGNING AF VEJNETTET OG VALG AF VEJTYPE \| 10 \| \| 2.1 Formål med vejanlægget \| 10 \| \| 2.2 Procedure for planlægnings af vejnettet \| 11 \| \| 2.3 Procedure for valg af vejtype \| 13 \| \| 3 ANVENDTE BEGREBER OG KLASIFICERING \| 15 \| \| 3.1 Anvendte begreber \| 15 \| \| 3.2 Funktionel klasificering \| 18 \| \| 3.3 Hastighedsklasificering \| 20 \| \| 4 AFDÆKNING AF EKSISTERENDE FORHOLD \| 28 \| \| 4.1 Baggrund for vejklassificering \| 28 \| \| 4.2 Kortlægning \| 28 \| \| 5 LOVBESTEMTE FORUDSÆTNINGER \| 32 \| \| 5.1 Lovmæssige forudsætninger \| 32 \| \| 5.2 Planmæssige forudsætninger \| 40 \| \| 6 METODE TIL FUNKTIONEL KLASIFICERING \| 42 \| \| 6.1 Metode til funktionel klasificering \| 42 \| \| 6.2 Opstilling af det klassificerede vejnet \| 53 \| \| 7 HASTIGHEDSKLASIFICERING AF VEJNETTET \| 58 \| \| 7.1 Hastighedsklasificering af eksisterende veje \| 59 \| \| 7.2 Hastighedsklasificering på nye veje \| 63 \| \| 8 KRAV TIL VEJ- OG STINETTET \| 64 \| \| 8.1 Krav til vejsystemet \| 64 \| \| 8.2 Vej- og stityper \| 66 \| \| 8.3 Gennemfartsveje \| 66 \| \| 8.4 Fordelingsveje \| 69 \| \| 8.5 Lokalveje \| 72 \| \| 8.6 Stier \| 73 \| \| 9 VEJPLAN \| 75 \| \| 9.1 Strategi for ombygning af vejnettet \| 75 \| \| 9.2 Generelle virkemidler til påvirkning af bilisternes hastighedsvaag \| 76 \| \| 9.3 Prioritering af ombygningssbehov \| 78 \| \| 9.4 Sammenhæng med vejdrift \| 79 \| 1 INDLEDNING 1.1 Baggrund Hovedmålet med planlægningen af vejnettet i det åbne land er at skabe et vejnet med god fremkommelighed, høj trafiksikkerhed og bæredygtighed i forhold til miljø og natur. 1.1.1 Trafikafvikling Trafikken er næsten blevet fordoblet i perioden fra midten af 1980'erne og frem til 2007. Det har medført, at fremkommeligheden på mange veje i det åbne land er blevet væsentligt forringet i denne periode – især i spidsbelastningsperioderne. Siden 2007 har biltrafikindekset ligget nogenlunde konstant - dog med et mindre fald frem til 2010. ![Biltrafikindeks (år 2000 = 100)](image) Figur 1.1 Biltrafikindeks (år 2000 = 100)¹. Frem til 2007 kunne der især for trafikken på motorvejene konstateres en kraftig vækst, men også trafikken på de øvrige veje i det åbne land steg i samme periode. I byerne sås derimod kun en mindre stigning og i nogle af de største byer kunne der endda registreres et fald i trafikken. I perioden fra 2008 er trafikken faldet på alle typer af veje. Det mindste fald ses på motorvejene, mens det største fald er registreret i byerne. --- ¹ Vejdirektoratet via www.vejdirektoratet.dk 1.1.2 Uheldsudvikling Samtidig med, at trafikken er blevet tættere, er andelen af alvorlige trafikuheld i det åbne land også steget. Omkring 48% af de godt 6.900 dræbte og tilskadekomne, der blev registreret af politiet i 2005, var fra uheld udenfor byområder. Af de 331 personer, som blev dræbt i trafikken i 2005, blev 71% dræbt uden for byzone. I perioden efter 2005 har andelen af dræbte og tilskadekomne ligget nogenlunde konstant med mindre udsving imellem de enkelte år. Figur 1.3 Udviklingen af andelen af dræbte og tilskadekomne uden for byzone. --- 2 Vejdirektoratet 1.1.3 Ny planlægningsmetode Denne håndbog beskriver en planlægningsmetode for vejene i det åbne land, hvor både hensynet til fremkommelighed og trafiksikkerhed er sat i højsædet samtidig med, at miljøet tilgodeses. Metoden er inspireret af den kendte og af de fleste kommuner anvendte planlægningsmetode for veje i byer. Her opleves mange steder en sammenhæng mellem vejens funktion i trafiksystemet, vejens udformning og den tilladte hastighed. Årsagen er i høj grad en konsekvent brug af den funktions- og hastighedsklassificering af veje i byområder samt de vejledninger for udformning, som er beskrevet i Vejreglerne for "Byernes trafikarealer". Vejplanlægningen i det åbne land kan på samme måde tage udgangspunkt i vejens funktion, det ønskede hastighedsniveau på vejen og dens deraf følgende udformning. 1.2 Implementering De anbefalede vejudformninger i denne håndbog kan virke meget ambitiøse i forhold til det eksisterende vejnet, men handler i høj grad også om at fastsætte en standard på længere sigt. Vejnettet kan ikke ændres fra den ene dag til den anden, men med en langsigtet planlægning vil det kunne ske gradvist. En samlet vejplan kan anskueliggøre målet, og hvordan det nås. Planen kan vise, at nogle veje på sigt planlægges til høj fremkommelighed, men at de i en 1. etape må hastighedstilpasses og have en lavere fremkommelighed, inden de kan ombygges til den høje fremkommelighed. Andre veje planlægges til god tilgængelighed, men de må i en 1. etape blot hastighedstilpasses fx med anbefalet hastighed, inden de kan ombygges til den lave hastighed. I denne håndbog og den tilhørende eksempeksamling er det søgt at beskrive, hvordan vejmyndighederne kan komme i gang med arbejdet med denne gradvise ændring. Desuden er metoden afprøvet i et demonstrationsprojekt, som SAMKOM$^3$ har gennemført på Fyn. Her har kommunerne udarbejdet et fælles forslag til biltrafikvejnet for hele Fyn, og hele metoden er gennemført på vejene i Middelfart Kommune. Projektet er beskrevet på www.samkom.dk. Håndbogen er baseret på den på udgivelsestidspunktet eksisterende viden omkring bl.a. trafikantadfærð, klassificering og hastighedstilpasning i det åbne land. Metoden i denne håndbog kan ikke benyttes som en facilistle. Planlægningen af et hastighedstilpasset vejnet kræver et grundigt arbejde af vejmyndighederne og lokale afvejninger mellem udformning og hastighedsgrænser. Afvejningen må foretages under hensyntagen til udformningen af det eksisterende vejnet, omgivelserne og de overordnede politiske mål. 1.2.1 Sammenhæng med vejdrift Baggrunden for den funktionelle klassificering og hastighedsklassificeringen af vejnettet er bl.a. at sikre et ensartet grundlag for planlægning og udformning af vejnettet på tværs af kommunegrænserne. I forbindelse med vejdriften er det ligeledes vigtigt at sikre et ensartet grundlag/udgangspunkt på tværs af kommunegrænserne. --- $^3$ SAMKOM er et forum om samarbejde og udvikling mellem Kommunalteknisk Chefforening (KTC) og Vejdirektoratet om kommunale veje. Den beskrevne planlægningsmetode for vejnettet i det åbne land giver et godt grundlag for dette. I forbindelse med klassificering af vejnettet ud fra funktion og hastighed fastlægges de prioriteringsparametre, som oftest også er grundlag for fastlæggelse af serviceniveau i forhold til vejdriften. Det er bl.a. parametre som trafikmængde, hastighed, rutebuskørsel, cykelrute og skolevej. 1.3 Indholdet af denne håndbog Denne håndbog indeholder en beskrivelse af en metode til planlægning af vejnettet i det åbne land. Metoden er i høj grad inspireret af den planlægningsmetode, som anvendes i byerne. Kapitel 2 beskriver proceduren for planlægning af vejnettet i det åbne land. I kapitel 3 defineres og beskrives de enkelte funktionelle klasser og de hastighedsklasser, som anvendes til klassificering af vejnettet. I kapitel 4 beskrives hvilke eksisterende forhold, der bør anvendes som grundlag for planlægning af veje og stier i åbent land. Kapitel 5 beskriver de lovbestemte forudsætninger i bred forstand opdelt i lovmæssige og planmæssige forudsætninger. Kapitel 6 gennemgår en metode til klassificering af vejene i det åbne land i funktionelle klasser. Metoden beskrives for en situation, hvor der ikke skal tages hensyn til forholdene på et eksisterende vejnet, men som alene skal illustrere metodens indhold og systematik. Kapitel 7 indeholder en beskrivelse af, hvordan vejnettet hastighedsklassificeres med udgangspunkt i den funktionelle klassificering. Kapitel 8 behandler de krav, der stilles til vej- og stinettet afhængig af vejens funktionelle klasse og vejens hastighedsklasse. I kapitel 9 er det beskrevet, hvordan vejmyndighederne med udgangspunkt i den gennemførte klassificering af vejnettet kan udarbejde en sammenfattende vejplan. Til håndbogen er der tilknyttet en eksempeksamling. 1.4 Anvendelsen af denne håndbog Vejmyndighedernes planlægning bør på én gang være kort- og langsigtet. For det første må det forventes, at der inden for de nærmere år foretages dispositioner, som fjerner sorte pletter og medfører andre umiddelbare forbedringer af trafiksikkerheden, og som tillige forbedrer kapacitet, fremkommelighed og miljø. For det andet foretages en langsigtet planlægning, som først og fremmest sikrer, at der ikke fremover opstår sorte pletter, andre sikkerhedsproblemer, ringere fremkommelighed eller forringet miljø. Vejledningerne i denne håndbog vil være et vigtigt redskab for vejmyndighederne til at forbedre sikkerheden og fremkommeligheden på vejnettet. Det anbefales derfor, at vejledningerne anvendes langsigtet både i forbindelse med planlægning og udformning af vejnettet og kortsigtet fx i den daglige administration af adgangstilladelser. SAMKOM har i vinteren og foråret 2006/2007 afprøvet planlægningsmetoden gennem et demonstrationsprojekt omfattende kommunerne på Fyn. Erfaringerne fra projektet er beskrevet på SAMKOMs hjemmeside www.samkom.dk. 1.5 Forholdet til andre håndbøger Vejregler for geometrisk udformning af veje og stier er inddelt i vejregler for åbent land ("Udformning af veje og stier i åbent land") og vejregler for byområder ("Byernes trafikarealer"). Hvert af disse vejregelsæt består af en række håndbøger med anbefalinger til den geometriske udformning. Denne håndbog er en del af vejregelserien for "Udformning af veje og stier i åbent land". Ved byområder forstår i denne sammenhæng de områder, hvor færdselslovens regler for tættere bebygget område gælder, mens åbent land er områderne udenfor. Grænsen mellem de to håndbøgers gyldighedsområder følger derfor placeringen af oplysningstavlerne for tættere bebygget område (E 55) og ophør heraf (E 56). I bynære områder (fx visse omfartsveje og ringveje) skal den projekterende i det enkelte tilfælde vurdere, om vejens skal udformes efter håndbøgerne for åbent land eller byområder. Vejstrækninger gennem blå byer planlægges og udformes i henhold til håndbøgerne for åbent land. Ved en ”blå by” forstår en vejstrækning med nogen bebyggelse, der ikke er afgrænset af byzonetaflen, men kun markeret med et blåt skilt med bynavnet i hvid skrift (H 45). Hvis der skal etableres en lokal hastighedsgrænse med en tilhørende ændring af vejprofilet gennem en blå by, kan der findes inspiration i vejregelserien "Byernes trafikarealer" eller i håndbogen "Hastighedstilpasning i åbent land – Idekatalog". Hvor der er spredt randbebyggelse langs en længere vejstrækning kombineret med forbudstavle for lokal hastighedsbegrænsning (C 55) og dennes ophør (C 56), bør strækningen med tilhørende vejkryds udformes efter håndbøgerne for åbent land. Efter vurderinger af de lokale forhold kan visse elementer dog udformes efter håndbøgerne for byområder. I både håndbøgerne for "Udformning af veje og stier i åbent land" og "Byernes trafikarealer" klassificeres vejnettet i en funktionel klassificering og i en hastighedsklassificering. Hastighedsklasserne fremgår af figur 1.4. \| Hastighedsklasse \| Planlægningshastighed \| Land \| By \| \|------------------\|------------------------\|------\|----\| \| Meget høj+ \| 120-130 km/h \| X \| \| \| Meget høj \| 90-110 km/h \| X \| \| \| Høj+ \| 80 km/h \| X \| \| \| Høj \| 60-70 km/h \| X \| X \| \| Middel \| 50 km/h \| X \| X \| \| Lav \| 30-40 km/h \| X \| X \| \| Meget lav \| 10-20 km/h \| \| X \| Figur 1.4 Anvendte hastighedsklasser i åbent land og i byområder. 2 PROCEDURE FOR PLANLÆGNING AF VEJNETTET OG VALG AF VEJTYPE I dette kapitel gennemgås en procedure for planlægning af det fremtidige vejnet i det åbne land med udgangspunkt i det eksisterende vejnet samt en procedure for valg af vejtype ved etablering af en ny vej eller ombygning af en vej i det åbne land. Der er tale om en forenklet gengivelse, fordi en del aktiviteter i praksis vil finde sted samtidig, og der vil forekomme mange tilfælde af tilbagekobling mellem aktiviteterne. Gennemgangen bør derfor kun betragtes som en vejledende checkliste og som et eksempel på, hvordan proceduren kan gennemføres. 2.1 Formål med vejanlægget Den almindelige målsætning for et vejanlæg vedrører fremkommelighed og trafiksikkerhed. I filosofien om den selvforsklarende vej og den tilgivende vej spiller vejanlæggets udformning en central rolle. Derudover har målsætninger vedrørende miljø og æstetik, anlæg, drift og vedligehold en væsentlig selvstændig betydning som målsætninger for et vejanlæg. 2.1.1 Fremkommelighed Et vejnet med god fremkommelighed er kendetegnet ved: - At der er god kapacitet - At der på strækninger er en høj rejsehastighed - At der i kryds ikke er uacceptabelt lange forsinkelser. 2.1.2 Trafiksikkerhed Et trafiksikkert vejsystem er kendetegnet ved: - At trafikanterne bruger det, som det er tænkt - At trafikstrømmene er homogene hvad angår retning, hastighed og køretøjssammensætning - At trafikantadfærden er forudsigelig. Selvforsklarende veje Ovennævnte kvaliteter hænger nøje sammen med vejanlæggets udformning. Ved at opdele vejen i et antal genkendelige elementer, der er udformet på en ensartet måde fra vej til vej, skal trafikanterne – blandt andet på basis af deres tidligere erfaringer – tilskyndes til at udvise den ønskede adfærd, der medfører det mindst mulige antal ulykker. Herunder blandt andet afstemme deres hastighedsniveau til vejens udformning. Tilgivende veje Det kan ikke undgås, at trafikanter begår fejl. Derfor bør vejanlæggets udformning være således, at der opstår færrest mulige personskader i tilfælde af et uheld, og at de negative følgevirkninger, efter at et uheld er sket, begrænses mest muligt. 2.2 Procedure for planlægning af vejnettet 2.2.1 Igangsætning 1. Planlægningen foretages for et trafikalt sammenhængende område og i et tæt samarbejde mellem vejmyndighederne i området – det vil sige på tværs af kommunegrænser og sammen med Vejdirektoratet, hvis statsveje er berørt. 2.2.2 Eksisterende forhold/forundersøgelser 2. De eksisterende forhold på vejnettet afdækkes. Trafikkens størrelse, hastighed og sammensætning samt evt. udgangspunkt og mål analyseres. Eventuelle fremkommelighedsproblemer afdækkes. Trafikuheld, utryghed og eventuelle andre sikkerheds- og miljømæssige problemer afdækkes. Trafikskabende funktioner kortlægges. (afsnit 4.2) 3. De planmæssige, arealmæssige og naturbeskyttelsesmæssige bindinger for området beskrives på baggrund af gældende landsplandirektiver og kommuneplaner samt eksisterende og forventede planer for området. (afsnit 5.1 og 5.2) 2.2.3 Fremtidige forhold/behovsanalyser 4. Den fremtidige trafik i området prognosticeres (størrelse og rutemønster) med hensyntagen til planer for byudvikling, ændret arealanvendelse etc. (afsnit 4.2) 2.2.4 Funktionel klassificering 5. Det fremtidige trafikvejnet for biltrafik fastlægges. Dette gøres på baggrund af analyserne af trafikmængde og -mønster i området samt vurderinger af trafikbetjeningen i området og til/fra området herunder maskevidden i trafikvejnettet. (afsnit 6.1.1) 6. Trafikvejnettet gennemgås med henblik på at begrænse antallet af adgange både af hensyn til fremkommelighed og sikkerhed. (afsnit 6.1.1) 7. Trafikvejnettet opdeles i gennemfartsveje og fordelingsveje bl.a. ud fra en betragtning om rejsetiden på fordelingsvejnettet. (afsnit 6.1.1) 8. Området opdeles i lokaltrafikområder. Lokaltrafikområderne udgør en funktionel helhed og gennemskæres ikke af trafikveje. Vejene i området er lokalveje, hvorpå der ikke kører gennemfartstrafik. Lokaltrafikområderne udpeges under hensyntagen til, at trafikmængden på lokalvejene ikke bliver for stor (vejledende max. 1.000 biler/døgn) og at rejsetiden på lokalvejene ikke bliver for lang. (afsnit 6.1.2) 9. Det fremtidige net for fodgænger- og cykeltrafik fastlægges på baggrund af en kortlægning af de lette trafikanternes færdselsmønster. (afsnit 6.1.3) 10. Det fremtidige net for landbrugskøretøjer fastlægges. Oftest vil det måske vise sig, at landbrugskøretøjerne benytter hele vejnettet, herunder også trafikvejnettet, hvor hensyntagen til fremkommelighed og sikkerhed gør, at kørslen med langsomme køretøjer skal begrænses eller helt fjernes. Der bør så etableres et parallelt vejnet til trafikvejnettet, og hvis ikke dette er økonomisk muligt, kan der arbejdes med udpegning af alternative ruter langs de vigtigste trafikveje, forbud mod langsomme køretøjer i myldretiderne eller etablering af vigemuligheder – i første omgang på de vigtigste trafikveje. (afsnit 6.1.4) 11. Der udpeges et fremtidigt busrutenet med udgangspunkt i det eksisterende busnet og i et samarbejde med det kollektive trafikselskab. (afsnit 6.1.5) 12. Derefter opstilles et klassificeret vejnet ved at sætte alle de ønskede trafiknet sammen. Det gøres i følgende trin: - Sammenholde biltrafikvejnettet og lokaltrafikområderne og sikre, at lokaltrafikområder ikke gennemskæres af trafikveje, og at trafikken på lokalvejene ikke er for stor - Sammenholde biltrafikvejnettet med busnettet og udpege eventuelle problematiske strækninger, fx busstoppesteder på trafikveje uden sikre stikrydsninger - Sammenholde nettet for lette trafikanter og landbrugskøretøjer, da disse net kan være sammenfaldende - Sammensætning af alle netttene. (afsnit 6.2). 2.2.5 Hastighedsklassificering 13. Derefter hastighedsklassificeres de enkelte veje. Udgangspunktet bør være at sikre god fremkommelighed på gennemfartsvejene og sikre god tilgængelighed på lokalvejene. (afsnit 7.1) 2.2.6 Sammenhæng mellem udførmning og planlægningshastighed 14. Retningslinjerne for udførmning af vejen efter planlægningshastigheden sammenholdes med den eksisterende udførmning og behovet for ombygninger fastlægges. (kapitel 8) 15. Da vejmyndighederne ikke har ressourcer til at ombygge alle vejene på en gang, udarbejdes for hver funktionel vejklasse en strategi for, hvordan vejene på sigt ombygges til den ønskede standard. (afsnit 9.1 og 9.2) 16. Derefter laves en vejplan med en prioritering for investeringer den næste årrække. Prioriteringen bør tilstræbe, at der opnås mest sikkerhed kombineret med fremkommelighed for pengene og at flest mulige får glæde af forbedringerne. Det er desuden vigtigt at tænke vejdriften ind i vejplanen. (afsnit 9.3 og 9.4) 2.3 Procedure for valg af vejtype Nedenfor er der beskrevet en procedure for valg af vejtype ved etablering af en ny vej eller ombygning af en eksisterende vej i åbent land. Der anvendes følgende vejtyper: - 6-sporet motorvej - 4-sporet motorvej - 4-sporet vej - 2+1 vej - 2-sporet vej - 2+1 vej og 1-sporet vej - Ramper. 1-sporede veje kan udføres som 2+1 veje, som i praksis er 1-sporede veje med brede kantbaner, hvor biltrafikken kan trække ud for at passere modkørende trafik inden for det belagte areal. Håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013) indeholder en række basistværprofiler for de seks vejtyper. Heraf fremgår anbefalede bredder af de enkelte tværprofilelementer. Følgende procedure anvendes ved valg af vejtype: 1. Trafikefterspørgsel vurderes (bil, bus, langsom trafik mm.) 2. Efterspørgsel efter adgang til vejen vurderes (landbrug, virksomheder mm.) 3. Vejkrydsninger registreres (motorkøretøj, cyklere mm.) 4. Vejens funktionelle klasse vurderes/bestemmes i relation til det samlede vejnet, se pkt. 6.1.4 5. Kapacitetsberegning gennemføres for strækningen 6. Antal kørespor fastlægges 7. Planlægningshastigheden besluttet foreslået 8. Vejen placeres skitsemæssigt i landskabet under hensyn til topografi, fredninger osv. 9. Middelrejsehastighed beregnes 10. Oversigtsberegninger (horisontalkurver/vertikalkurver fastlægges) 11. Muligt hastighedsprofil "optegnes" 12. Krydskapacitet beregnes 13. Mulige krydstyper vælges ud fra kapacitet, vejklasse og vejtype 14. Krydstype fastlægges endeligt på grundlag af supplerende trafiksikkerhedsmæssige overvejelser 15. Rejsehastighed for hele vejstrækningen inkl. kryds beregnes 16. Vurdering af om rejsehastigheden skal øges - og i givet fald hvordan: - Øge overhalingsmuligheden - Fjerne langsom trafik - Ændre krydstype - Osv. 17. Planlægningshastigheden fastlægges endeligt 18. De enkelte tværprofilelementbredder fastlægges jf. håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013) 19. Vejens planlægningshastighed søges understreget med forskellige vejudstyrselementer: - Skiltet hastighed og tavleafmærkning - Kørebaneafmærkning - Beplantning - Belysning - Belægningsstruktur/-farve 2.3.1 Motortrafikveje Vejmyndighederne kan vælge at skilte en strækning som motortrafikvej, hvis der er et særligt ønske om at forbedre fremkommeligheden. Motortrafikveje må kun benyttes af køretøjer, der lovligt kan fremføres med minimum 40 km/h. Det betyder fx, at langsomt kørende landbrugskøretøjer og cykel-/knallertrafik ikke må færdes på motortrafikveje og derfor skal ledes via alternative ruter. En konsekvens heraf er, at det vil være nødvendigt at lukke flere sideveje og ombygge en stor del af de eksisterende kryds på strækningen. Samtidig vil der være behov for en kraftig adgangssanering af overkørsler og adgange til ejendomme. Adgangssaneringen og det forhold, at der er en række færdselstyper, der ikke må køre på motortrafikvejene, betyder desuden, at det vil være nødvendigt at sikre, at der er parallelle trafiksystemer til fx langsomt kørende landbrugskøretøjer og cykel-/knallert trafik. Dette kan være parallelle lokalveje inden for en rimelig afstand. Motortrafikveje er ikke en særligt vejtype, idet de kan have mange forskellige udformninger. Motortrafikveje kan fx have 2, 3 eller 4 spor, være med eller uden midterrabat og kryds kan enten være toplanskryds eller etplanskryds med lokalt ophør af motortrafikvejen gennem krydset. Vejtyperne med 2-sporede, 2+1-sporede eller 4-sporede veje kan med udgangspunkt i ovenstående skiltes som motortrafikveje, hvis vejnettet i øvrigt opfylder kriterierne herfor jf. Færdselslovens § 44-48. 3 ANVENDTE BEGREBER OG KLASSIFICERING 3.1 Anvendte begreber I byerne klassificeres vejene funktionelt i trafikveje og lokalveje. Vejplanlægning i det åbne land tager også udgangspunkt i denne klassificering. Valg af vejklasser er udgangspunktet for planlægning og udformning af veje, og afhænger af vejens funktion i det samlede trafiknet. Vejklassifikationen er med til at sikre et ensartet og sammenhængende vejnet. 3.1.1 Vejnnettet Målet er at skabe et vejsystem med tre vejklasser, hvor det til enhver tid er tydeligt for trafikanterne, hvilken type vej de færdes på, og dermed også hvilken adfærd, der forventes af dem og deres medtrafikanter. Et sådant signal til trafikanterne kan kun blive tydeligt, hvis der gennemføres en konsekvent ensartethed og dermed genkendelighed i de forskellige vejbilleder. For at opnå dette er det vigtigt, at vejene planlægges og indrettes efter et fælles sæt af regler uanset vejmyndighed og landsdel. Planlægningen af vejnnettet og klassificeringen må derfor udarbejdes i et tæt samarbejde mellem vejmyndighederne – herunder også Vejdirektoratet. Vejene klassificeres først funktionelt i tre vejklasser: Gennemfartsveje, fordelingsveje og lokalveje. Hertil kommer stier. Gennemfartsveje og fordelingsveje betegnes i fællesskab trafikveje. Kendetegnene for de tre vejklasser er følgende: - Gennemfartsvejene tilgodeser god fremkommelighed kombineret med god sikkerhed for personbilerne. Dette kan fx ske ved at begrænse eller helt fjerne langsomme køretøjer og reducere antallet af krydsninger og tilslutninger på disse veje. - Fordelingsvejene udgør bindeleddet mellem gennemfartsvejene og lokalvejene. De sikrer derfor både en rimelig fremkommelighed og en rimelig tilgængelighed, samtidig med at de udformes, så det foregår så sikkert som muligt for alle trafikanttyper. - Lokalvejene tilgodeser tilgængelighed til lokalområderne og de enkelte ejendomme. På lokalvejene færdes alle typer trafikanter. Af hensyn til de lette trafikanterns sikkerhed betyder dette at lokalvejene indrettes med lave hastigheder. Systematisk brug af de tre vejklasser samt stier giver en overskuelighed i planlægningsprocessen og ved udformningen af vejnnettet. Figur 3.1 viser sammenhængen mellem de tre funktionelle vejklasser og fremkommelighed/tilgængelighed. 3.1.2 Hastighedsbegreber I planlægningen og den efterfølgende fastlæggelse af et vejanlægs geometriske udformning benyttes følgende hastighedsbegreber: - Planlægningshastighed $V_p$ - Den dimensionerende hastighed $V_d$ - Rejsehastighed $V_{rejs}$ Planlægningshastigheden er den hastighed, som vejmyndigheden af hensyn til fremkommelighed, trafik sikkerhed og miljø ønsker, at førerne af personbiler overholder. Planlægningshastigheden vil som udgangspunkt gælde for længere sammenhængende strækninger. Planlægningshastigheden kan være lig den generelle hastighedsgrænse, afmærket med C55 lokal hastighedsbegrænsning eller E39 anbefalet hastighed. Den dimensionerende hastighed er den hastighed, som vejmyndigheden vælger at dimensionere vejen efter i situationer, hvor en trafikanter, der kører for hurtigt, kan komme til at skade andre. Den fastsættes ud fra kørselsdynamiske forudsætninger og sikkerhedsmæssige overvejelser om trafikanternes hastighedsadfærd. Den dimensionerende hastighed vil som udgangspunkt ikke være lavere end planlægningshastigheden. Rejsehastigheden for en vejstrækning er et udtryk for den gennemsnitlige hastighed, hvormed strækningen kan gennemkøres med tilfredsstillende sikkerhed og komfort. Hastighedsbegreberne er yderligere beskrevet i håndbogen "Grundlag for udformning af trafikarealer". 3.1.3 Hastighedsklasser Efter den funktionelle klassificering hastighedsklassificeres vejnettet med henblik på at skabe overensstemmelse mellem vejenes udformning, omgivelser, trafikantgrupper mv. og den hastighed bilisterne kører med. For de tre vejklasser arbejdes med et sæt hastighedsklasser, se figur 3.2, hvor der tages udgangspunkt i vejens funktion ved fastsættelse af hastigheden. \| Hastighedsklasse \| Planlægningshastighed \| Trafikveje \| Lokalveje \| \|------------------\|-----------------------\|------------\|-----------\| \| \| \| Gennemfartsveje \| Fordelingsveje \| \| \| Meget høj+ \| 120-130 km/h \| X \| \| \| \| Meget høj \| 90-110 km/h \| X \| \| \| \| Høj+ \| 80 km/h \| X \| X \| (X) \| \| Høj \| 60-70 km/h \| X \| X \| X \| \| Middel \| 50 km/h \| \| X \| X \| \| Lav \| 30-40 km/h \| \| \| X \| Figur 3.2 Sammenhæng mellem hastighedsklasser og vejklasser. Det er muligt at anvende 80 km/h på lokalveje i åbent land, men det bør undgås, da vejens udførmning bør afspejle dens funktion. Trafikvejenes funktion er primært at sikre god fremkommelighed, mens lokalvejene skal sikre god tilgængelighed. For lokalvejene betyder det, at trafikken bør afvikles ved lavere hastigheder. Dette er både for at mindske den gennemkørende trafik på lokalvejene og for at forbedre trafiksikkerheden og trygheden for særligt de lette trafikanter, som færdes på kørebanen sammen med biltrafikken. Den valgte hastighedsbegrænsning er således medvirkende til at tydeliggøre vejens funktion. Anvendelse af 80 km/h vil være et skridt væk fra ønsket om den "selvforklarende vej", og der bør derfor højest anvendes 70 km/h på lokalveje. I forhold til de nuværende hastighedsniveauer kan det blive aktuelt at hæve planlægningshastigheden på gennemfartsveje, hvor fremkommeligheden skal tilgodeses, og tilsvarende at sænke hastigheden på lokalveje, hvor tilgængelighed og sikkerhed for de lette trafikanter er i fokus. Resultatet er en bedre overensstemmelse mellem vejenes funktion og hastighed. Klassificeringen af de enkelte strækninger ud fra funktion og hastighed afgør efterfølgende, hvorledes de enkelte strækninger og kryds skal udføres. I takt med at økonomi og andre hensyn giver mulighed for det, udføres vejene i overensstemmelse med klassificeringen. Klassificeringen af vejnettet foretages for et trafikalt sammenhængende område, som oftest vil omfatte flere kommuner. Det anbefales, at klassificeringen udføres i et samarbejde mellem alle de implicerede vejmyndigheder (oftest både kommunerne og Vejdirektoratet). De efterfølgende afsnit beskriver de funktionelle klasser og de hastighedsklasser, som anvendes i det åbne land. 3.2 Funktionel klassificering Vejene klassificeres som gennemfartsveje, fordelingsveje eller lokalveje afhængigt af deres funktion i vejnettet. Gennemfartsvejenes primære funktion er fremkommelighed, mens lokalvejenes primære funktion er tilgængelighed. Fordelingsvejene tilgodeser både fremkommelighed og tilgængelighed, men de to funktioner adskilles både af hensyn til sikkerhed og fremkommelighed. Fremkommeligheden tilgodeses på strækningerne og tilgængeligheden i krydsene. Imidlertid tilgodeses både fremkommelighed og tilgængelighed i dag (2012) på langt de fleste af de eksisterende veje i det åbne land, hvilket ofte er hovedårsagen til de nuværende sikkerheds- og fremkommelighedsproblemer. I forhold til funktionsopdelte veje, fx motorveje eller opholds- og legeområder, er frekvensen af ulykker med personskade på veje med blandede funktioner - både i byområder og i det åbne land - op mod 20 gange højere. 3.2.1 Gennemfartsveje I den øverste vejklasser findes de veje, hvor den overordnede trafik ønskes givet den højeste service i form af god fremkommelighed - gennemfartsvejene. Gennemfartsvejene varetager transportfunktionen, og er derfor helt indrettet til en hurtig og sikker afvikling af gennemkørende trafik. Køreretningerne bør i størst muligt omfang adskilles (fx midterheller, autoværn, spærrerlinjer eller rumleriller som supplement til vognbanelinjer). Antallet af vejtilslutninger bør begrænses, og krydsende og svingende trafik sker i rampetilslutninger, rundkørsler eller T-kryds afhængig af hastighedsklassen. Gennemfartsveje dækker behovet for transport mellem landsdele, områder og byer. På gennemfartsvejene søges trafikken afviklet med så lille hastighedsspredning som muligt for at sikre god fremkommelighed og god trafiksikkerhed. Langsomme køretøjer, som fx traktorer, landbrugskøretøjer og cykler, bør derfor ikke blandes med den hurtige gennemkørende trafik. Den langsomme trafik kan henvises til alternative ruter ad lokalveje, parallelveje, stier i eget tracé eller cykelstier. Figur 3.3 Eksempler på gennemfartsveje. 3.2.2 Fordelingsveje Fordelingsvejene udgør bindeleddet mellem gennemfartsvejene og lokalvejene. De tilgodeser behovet for opsamling og fordeling af trafikken. I visse tilfælde kan der tillades overkørsler fra ejendomme til fordelingsveje. Fordelingsvejene er facadeløse eller har kun begrænset facadeadgang. Eventuelle parallelveje varetager adgangsfunktionerne. Fordeling af trafikken finder sted i krydsene, mens fremkommeligheden prioriteres på strækningerne mellem krydsene. Om nødvendigt er fordelingsvejene forsynet med parallelveje klassificeret som lokalveje til betjening af bl.a. langsomme køretøjer. Figur 3.4 Eksempler på fordelingsveje. 3.2.3 Lokalveje I den nederste vejklasse findes de veje, hvor tilgængeligheden har førstehandsprioritet – lokalvejene. Lokalvejene giver alle trafikanter til og fra de omkringliggende ejendomme adgang til vejnettet. Lokalvejene muliggør derfor principielt alle nødvendige manøvrer for at komme til og fra ejendommene, for at personer kan stige på og af, samt for at læsse eller aflæsse gods. Lokalveje udføres for alle trafikantgrupper: Fodgængere, motorkøretøjer, cykler, knallerter og øvrige køretøjer. Af hensyn til sikkerheden anbefales, at hastigheden holdes på et lavt niveau. Figur 3.5 Eksempler på lokalveje. 3.2.4 Stier Stier er forbeholdt fodgængere og cyklister, og motorkøretøjer er ikke tilladt på disse. Hvis en strækning er forbeholdt både lette trafikanter og langsomme køretøjer, betegnes den som en lokalvej. Figur 3.6 Eksempler på stier. 3.3 Hastighedsklassificering 3.3.1 Formål Vejnnettet hastighedsklassificeres med henblik på at skabe overensstemmelse mellem på den ene side vejenes udførmning, omgivelser, trafikantgrupper mv. og på den anden side den hastighed, de motorkørende bevæger sig med. Hastighedsklassificeringen er desuden medvirkende til at sikre, at lokalvejene ikke benyttes af gennemfartstrafik. 3.3.2 Hastighedens betydning Hastigheden har stor betydning for både fremkommeligheden og sikkerheden på vejene og for påvirkningen af det omkringliggende miljø. Fremkommelighed Opnåelse af god fremkommelighed udtrykt ved høj rejsehastighed er et vigtigt mål for planlægning af vejnnettet i det åbne land. Det er vigtigt, at der er god fremkommelighed på hele trafikvejnnettet – både på strækninger og i kryds, herunder også til- og frakørsler. Dårlig fremkommelighed på delstrækninger kan få bilister til at finde alternative ruter ad lokalveje, hvilket ikke er ønskeligt. Trafiksikkerhed Hensynet til trafiksikkerheden er som nævnt en af hovedforudsætningerne for planlægningen af vejnnettet i det åbne land. Det er fastslået gennem mange undersøgelser, at afspørring af hastigheden efter forholdene er af afgørende betydning for trafiksikkerheden. Det kan ikke undgås, at der undertiden sker fejl, som fører til ulykker. Men det er målet, at ulykkerne, når de sker, ikke medfører dræbte eller alvorligt tilskadekomne. To faktorer er afgørende for en skades størrelse, den fysiske påvirkning og tolerancen over for den, dvs. menneskets evne til at tåle påvirkningen. Den fysiske påvirkning bestemmes især af køretøjernes hastighed, og tolerancen bestemmes af, hvordan man er beskyttet – med cykelhjelm, sikkerhedssele, airbag, deformationszoner etc. Skaderne undgås ved reduktion af den fysiske påvirkning og/eller forøgelse af tolerancen. Hvor der er biler og fodgængere på samme sted, er det vigtigt, at bilernes hastighed er så lav, at en fodgænger ikke bliver dræbt ved påkørsel. Når vejmyndighederne vælger hastighedsklasse for en vejstrækning, er det vigtigt at overveje, hvilket sikkerhedsniveau det giver. Det afhænger af hvilke trafikanter, der førdes på og langs med vejen. Hvis ikke sikkerhedsniveauet er acceptabelt, så kan vejens udformning ændres eller hastigheden sættes ned. Figur 3.7-3.9 viser, at der er en sammenhæng mellem kollisionshastighed og overlevelseschance. Figurerne kan anvendes ved fastlæggelse af det ønskede sikkerhedsniveau. Såfremt der ønskes et højt sikkerhedsniveau bør følgende hastigheder ikke overskrides: - 70 km/h, hvor der er risiko for frontalkollision (strækninger uden spærrelinje) - 50 km/h, hvor der er risiko for sidekollision (kryds) - 30 km/h, hvor der er risiko for påkørsel af cyklister og fodgængere. Øges disse hastigheder med 10 km/h reduceres overlevelsesprocenten fra 90 til 40 %, og øges hastigheden med 20 km/h reduceres overlevelsesprocenten til 20 %. Da trafikanternes accept er afgørende for trafiksikkerheden på langt sigt, må vejmyndigheden finde en passende balance, når hastighederne på strækninger og i kryds mv. fastlægges. Fx kan benyttes variable hastighedstavler, som kun aktiveres, når der er krydsende trafik. --- Figur 3.7 Risiko for at blive dræbt som bilchauffører/passagerer ved forskellige påkørselshastigheder ved frontalkollisioner. --- Grafen stammer fra det svenske Vejdirektorat Figur 3.8 Risiko for at blive dræbt som bilchauffører/passagerer ved forskellige påkørselshastigheder ved sidekollisioner. Figur 3.9 Risiko for at blive dræbt som fodgænger/cyklist ved forskellige påkørselshastigheder. Tryghed Begrebet sikkerhed udtrykker det som er måleligt, hvilket vil sige uheldenes antal og skadesgrad. Begrebet tryghed beskriver sikkerheden, som folk – både trafikanter og omkringboende – oplever den. Der er ikke altid overensstemmelse mellem sikkerhed og tryghed, men det er påvist gennem undersøgelser, at også trygheden stiger kraftigt, når bilernes hastighed falder. Barriereeffekt Ved en vejs barriereeffekt forstås vejens og trafikkens spærrende virkning. Den kan beskrives ved antallet af trafikanter, der kryds er vejen, i forhold til det behov, der er for krydsning, ved den forsinskelse de udsættes for, og ved deres tryghed før og under krydsningen. Ligesom sikkerheden ændres også barriereeffekten stærkt i gunstig retning, når hastigheden ned sættes. Støj Støjbelastningen af vejenes omgivelser falder med faldende hastighed. Støjen kan dog stige, hvis den lavere hastighed indebærer mange accelerationer og decelerationer, og det er derfor vigtigt, at man tilstræber et konstant hastighedsprofil. Sammenhængen mellem hastighed og trafikstøj afhænger desuden af trafikkens sammensætning af små og store køretøjer. Luftforurening Udslip af luftforurenende stoffer påvirkes af bilernes kørehastighed – hvordan og hvor meget afhænger af hvilket stof, der betragtes. Energiforbruget, og dermed også CO₂-udslippet, er lavest ved rejsehastigheder på 50-80 km/h og stiger ved højere og lavere hastigheder. NOₓ-udslippet er lavest ved omkring 50 km/h og stiger med højere hastighed, mens HC-udslippet falder ved stigende hastighed. Køremønstret har også her stor betydning. Kørsel med mange accelerationer, decelerationer og stop vil betyde højere udslip af alle stoffer. Derfor må en jævn og glidende kørsel tilstræbes. Blanding af trafikarterne Jo større sammenblanding der er mellem biler og svage trafikantgrupper såsom fodgængere og cyklister, børn og ældre, desto vigtigere er det at tage hensyn til ovennevnte sammenhænge mellem på den ene side bilernes hastighed, og på den anden side sikkerhed, tryghed, barriereeffekt og støj. Der er derfor vidt forskellige udgangspunkter for planlægningen af de ret få nye veje, hvor vejene effektivt kan indrettes til at tilgode sætte enten høj fremkommelighed eller tilgængelighed, og for planlægningen af de mange eksisterende veje, hvor hver vej har mange funktioner, og hvor der er en uundgåelig blanding af mange trafikantgrupper. 3.3.3 Fastlæggelse af planlægningshastighed Planlægningshastigheden er grundlag for den detaljerede planlægning og vil efterfølgende være udgangspunkt for fastlæggelse af den dimensionerende hastighed på de enkelte delstrækninger. Som led i trafikplanlægningen af et område vurderes hver enkelt vej eller vejstrækning med hensyn til en række forhold: - Biltrafik: Vejens klasse (trafikvej eller lokalvej), nuværende og fremtidig trafikintensitet, fordeling på biltyper. • Fodgænger- og cykeltrafik: Vejens funktion, eventuelt som led i det ønskede fodgænger- og cykelnet, nuværende og fremtidig trafikintensitet for lette trafikanter på langs og på tværs af vejen, eksisterende cykelstier eller mulighed for anlæg af cykelstier, krydsningsmuligheder. • Bustrafik: Nuværende eller fremtidsige buslinjer. • Langsomme køretøjer: Omfang, rute, behov for parallelle lokalveje. • Funktion i øvrigt: Vejens rolle som adgangsvej til boliger, landbrug etc. og som opholdsareal. • Trafiksikkerhed og tryghed: Antallet af ulykker, deres type og fordeling på strækninger og kryds, muligheden for at krydse vejen sikkert og trygt, eventuelt generelt ubehag ved at færdes på vejen. • Fysiske forhold: Vejens linjeføring og længdeprofil, den frie bredde, mulighederne for ombygning. • Information til trafikanten: Den information i form af vejvisning, færdselsregulering og andre oplysninger, som vejmyndigheden ønsker at placere ved vejen, skal kunne læses og forstås så betids, at trafikanten kan reagere hensigtsmæssigt på informationen. På dette grundlag fastlægges det, med hvilken hastighed man ønsker at bilerne benytter vejen – planlægningshastigheden. Fastlæggelsen af planlægningshastigheden skal tilgodese en god fremkommelighed på gennemfartsvejene og en prioritering af adgangs- og opholdsfunktionerne på lokalvejene. Ved den detaljerede planlægning og projektering af vejen søger man derefter at sikre, at bilisterne overholder det planlagte hastighedsniveau. Det gøres ved brug af visuelle og/eller fysiske virkemidler. Af visuelle virkemidler kan nævnes skiltet hastighed (med forbudstavler eller oplysningstavler), den visuelle bredde af tværprofilen og vejrummets lukkethed. En række af de visuelle virkemidler er desuden regulerende. Her tænkes bl.a. på påbuds- og forbudstavler, hvor en overtrædelse kan medføre bøde. Fysiske virkemidler er fastlæggelse af de enkelte vejstrækningers længde, og tracé ved dimensioneringen og detailudformningen af vejens enkelte elementer, om nødvendigt ved egentlige fartdæmpere (fx forsætning af kørespor, rumlestriber og bump) og i øvrigt ved bevidst brug af afmærkning, beplantning og materialer. Også vejens omgivelser udformes så vidt muligt i overensstemmelse med planlægningshastigheden. Ved projekteringen er det nødvendigt at tage hensyn til trafiksikkerheden, herunder overholdelsen af generelle eller skiltede hastighedsgrænser. På eksisterende veje bør der som udgangspunkt dimensioneres på grundlag af den målte $V_{85\%}$. Det vil sige den hastighed, som 85 % af trafikanterne ikke overskrider. Hvis denne er større end planlægningshastigheden, bør der skabes overensstemmelse mellem den faktiske og den planlagte hastighed. Fastlæggelse af planlægningshastigheden er yderligere beskrevet i håndbogen "Grundlag for udformning af trafikarealer". ### 3.3.4 Rejsehastighed En vejstrækning kan være sammensat af delstrækninger med forskellige rejsehastigheder og vejkyrds med forskellige passagetider, og den samlede rejsehastighed vil da være et gennemsnit af de enkelte delstrækningers rejsehastigheder, se figur 3.10 og formel 3.1. ![Figur 3.10](image) Beregning af rejsehastigheden $V_{rejs}$ mellem knudepunkterne A og B. Rejsetiden for den viste strækning på figur 3.10 kan bestemmes vha. formel 3.1: $$V_{rejs} = \frac{L}{t} = \frac{L}{t_1 + t_2 + \ldots + t_9} = \frac{L}{\frac{L_1}{v_1} + \frac{L_2}{v_2} + \frac{L_3}{v_3} + \frac{L_4}{v_4} + \ldots + \frac{L_9}{v_9}}$$ \hspace{1cm} (3.1) Hvor - $V_{rejs}$ er rejsehastigheden [km/h] - $L$ er længde af de enkelte delstrækninger [km] - $t$ er den tid det tager at køre de enkelte delstrækninger [timer] Rejsehastigheden anvendes som grundlag for at vurdere hvilke konsekvenser valg af forskellige vejtyper og/eller krydstyper har for trafikanternes fremkommelighed. Rejsehastigheden kan for en given strækning kommunikeres til trafikanterne som rejsetid under normale forhold, rejsetid i myldretiden eller forsinkelse i forbindelse med vejarbejder. En vejstræknings serviceniveau udtrykkes ved rejsehastigheden og belastningsgraden. Med henblik på at leve op til strækningens hastighedsklasse kan det være ønskeligt at opnå ensartede rejsehastigheder på delstrækningerne. Modsat kan hensyn til fx uundgåelige byggnemfarter nødvendiggøre accept af forskellige rejsehastigheder. Når vejmyndigheden har udarbejdet en vejklassificering, og når vejene er udformet i overensstemmelse hermed, kan rejsehastigheden vises på vejkort med angivelse af det aktuelle tidspunkt. Det er da vigtigt, at den angivne hastighed svarer til trafikanternes oplevelse og kan benyttes under fuld hensyntagen til trafiksikkerheden. Som udgangspunkt for fastsættelse af planlægningshastigheden for hver enkelt vejstrækning benyttes en inddeling i seks hastighedsklasser. \| Vejklasser \| Hastighedsklasser \| Trafikarter \| \|------------\|-------------------\|-------------\| \| \| Meget høj+ \| Meget høj \| Høj+ \| Høj \| Middel \| Lav \| Biler \| Fodgængere, cykler og knallerter \| Landbrugskøretøjer mv. \| \| Gennemfartsveje \| 120-130 \| 90-110 \| 80 \| 60-70 \| 50 \| 30-40 \| \| \| \| \| Fordelingsveje \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Lokalveje \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Forekommer eller tilladt a Hvis ÅDT for biler er under 2000, kan brede kantbaner anvendes. Ellers anlægges cykelsti b Hvis ÅDT for biler er under 5000, kan brede kantbaner anvendes. Ellers anlægges cykelsti. Figur 3.11 Sammenhæng mellem vejklasser og hastighedsklasser. 3.3.5 Gennemfartsveje På gennemfartsveje benyttes hastighedsklasserne Meget høj+ (120-130 km/h), Meget høj (90-110 km/h), Høj+ (80 km/h) og Høj (60-70 km/h), som grundlag for indretningen og den geometriske udformning. Se nærmere i afsnit 8.3. 3.3.6 Fordelingsveje På fordelingsveje benyttes Høj+ (80 km/h), Høj (60-70 km/h) og Middel (50 km/h) som udgangspunkt for den geometriske udformning, afhængig af krydstæthed og graden af trafikadskillelse. Benyttes Høj+ (80 km/h) på fordelingsvejene, bør der etableres overkørbar midteradskillelse eller midtterrabat, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. I krydsene vælges hastighedsniveauet efter ønsket sikkerhedsniveau. Tages udgangspunkt i, at 90% skal overleve en kollision, skal krydsene og deres omgivelser udføres og indrettes, så der køres med 50 km/h, jf. figur 3.8. I kryds, hvor der forekommer krydsende lette trafikanter, skal der i stedet anvendes 30 km/h, jf. figur 3.9. 3.3.7 Lokalveje På lokalveje benyttes hastighedsklasse Høj+ (80 km/h), Høj (60-70 km/h), Middel (50 km/h) og Lav (30-40 km/h) til fastlæggelse af den geometriske uformning. Se afsnit 8.5. Hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) anvendes kun undtagelsesvist på lokalveje. Ved hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) og Høj (60-70 km/h) bør der være cykelsti langs vejen, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Ved 40-50 km/h kan brede kantbaner etableres, når trafikmængden er lavere end 5.000 køretøjer i døgnet, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Såfremt der ønskes et højt sikkerhedsniveau på veje, hvor der kører cykeltrafik på kørebanen, bør hastigheden højest være 30 km/h. Det kan i visse tilfælde være nødvendigt at sikre overholdelsen af den lave hastighed med egentlige fartdæmpere. I krydsene vælges hastighedsniveauet efter ønsket sikkerhedsniveau. Tages udgangspunkt i, at 90% skal overleve en kollision, skal krydsene og deres omgivelser uformes og indrettes, så der køres med 50 km/h, jf. figur 3.8. I kryds, hvor der forekommer krydsende lette trafikanter, skal der i stedet anvendes 30 km/h, jf. figur 3.9. 4 AFDÆKNING AF EKSISTERENDE FORHOLD 4.1 Baggrund for vejklassificering 4.1.1 Langsigtet planlægning Ved anvendelse af denne håndbog udarbejdes en langsigtet plan, som viser hvilke mål og intentioner vejmyndigheden vil arbejde hen imod med de fremtidige investeringer på vejområdet. Ved sammenlægning af de enkelte ønskede vejet afdækkes problemerne i forhold til det eksisterende veinet, og der tages stilling til løsning af disse, fx ved ombygning, nyanlæg eller midlertidige nedklassificeringer af både funktions- og hastighedsklasse. 4.1.2 Forskelle i vejtyperne Det er vigtigt, at trafikanterne tydeligt kan se forskelle i de forskellige vejtyper – både funktionsklasser og hastighedsklasser – så de intuitivt vil tilpasse deres adfærd til den ønskede for den konkrete vejstrækning. Det er derfor vigtigt at signalere et funktionsskift, hvis en vej skifter type – fx forløb gennem mindre byer og landsbyer. 4.1.3 Samlet plan For et givet trafikalt sammenhængende område anbefales det, at vejklassificeringen udarbejdes i fællesskab mellem alle berørte vejmyndigheder. Hvis ikke alle vejmyndigheder, og dermed heller ikke alle vejene, indgår i klassificeringen, vil det være svært at sikre, at vejnettets funktioner varetages på den mest hensigtsmæssige måde. Statens veje varetager ofte primært gennemfartsfunktionerne, mens kommunevejene i højere grad fungerer som fordelingsveje og lokalveje. Kommunerne ved derfor oftest mest om det vej- og stinet, som bl.a. indgår i nettene for fodgænger- og cykeltrafik og for langsomme køretøjer. 4.2 Kortlægning Udgangspunktet for planlægningen af vejnettet i et område vil normalt være et eksisterende veinet med blandet trafik, hvor der må foretages en række afvejninger i forhold til især de økonomiske muligheder og trafikanternes adfærd. For at kunne vurdere vejene funktionelt foretages en kortlægning af de eksisterede trafikale forhold, hvilket bl.a. kan indeholde: - Trafikmængder (biltrafik, tung trafik og let trafik) - Hastigheder (skiltede og målte) - Kørebanebredde - Adgangsforhold - Fremkommelighedsproblemer - Trafikuheld - Kollektiv trafik - Stistruktur - Utryghed fx kortlagt ud fra en skolevejsanalyse - Planlagte vejanlæg - Trafikskabende funktioner • Færdselsforbud jf. Færdselsloven. For at skabe overblik og vurdere sammenhænge mellem de enkelte forhold bør kortlægningen gennemføres i geografiske informationssystemer (GIS). Dette vil ligeledes lette det efterfølgende analysearbejde i forbindelse med klassificeringen af vejnettet. De enkelte forhold er beskrevet nedenfor. 4.2.1 Trafikmængder Trafikmængderne bør kortlægges for biltrafik, tung trafik og let trafik. Biltrafikkens nuværende og fremtidige rutemønster kortlægges, så der opnås kendskab til de væsentlige biltrafikstrømme. Dette kan enten ske ved hjælp af en trafikmodel eller ved at gennemføre tællinger og derefter fremskrive de nuværende trafikintensiteter på strækninger og i kryds. Der bør som minimum foretages trafiktællinger og hastighedsmålinger på de større veje. Langsomme køretøjer, herunder landbrugskøretøjer, bør kortlægges særskilt, da disse har stor betydning for både fremkommelighed og trafiksikkerhed. Kortlægningen af den lette trafiks rutemønster er beskrevet under afsnit 4.2.11. Alle vejstrækninger, hvor fremkommelighed har høj prioritet, bør kortlægges. Der er tale om veje med en vigtig funktion for trafik over længere afstande. Dette gælder især gennemfartstrafikken og dennes udgangspunkter og mål. Gennemfartstrafik omfatter især bolig-arbejdstrafik, erhvervstrafik og ferie-/fritidstrafik. I åbent land er det forbindelserne mellem større byer, landsdele og lande; i praksis er det først og fremmest motorveje og andre højklasserede veje og dernæst en række hovedlandeveje og overordnede kommuneveje. 4.2.2 Hastigheder For at kunne vurdere rejsetider på både det nuværende og fremtidige vejnet kortlægges både skiltede og målte hastigheder (gennemsnitshastighed og 85 %-fraktil hastigheden). Såfremt der kun foreligger få målinger bør der som minimum gennemføres supplerende målinger for det overordnede vejnet. 4.2.3 Kørebanebredde Køresporsbredden har væsentlig betydning for den hastighed, som trafikken kan afvikles med på forsvarlig vis. Et ønsket højt hastighedsniveau kan derfor medføre et omkostningstungt udbygningsbehov, hvis ikke det eksisterende tværprofil svarer til det ønskede hastighedsniveau. Som indikator for hvilket hastighedsniveau, der kan arbejdes med på de enkelte strækninger, bør der indledningsvist gennemføres en kortlægning af kørebanebredden på det eksisterende vejnet. Kortlægningen bør som minimum omfatte de veje, der forventes at komme til at indgå i det overordnede vejnet. 4.2.4 Adgangsforhold Af hensyn til både trafiksikkerhed og fremkommelighed bør antallet af adgange til det overordnede vejnet begrænses. Dette bør ske på baggrund af en kortlægning af de eksisterende adgangsforhold. 4.2.5 Fremkommelighedsproblemer For at vurdere fremtidige behov for udbygninger i forbindelse med klassificeringen af vejnettet kortlægges strækninger og kryds, hvor der er konstateret fremkommelighedsproblemer. 4.2.6 Trafikuheld Politiregistrerede uheld for den seneste femårige periode kortlægges. Dette kan fx ske efter den fremgangsmåde, der er beskrevet i håndbogen "Grundlag for udformning af trafikarealer". De politiregistrerede uheld kan suppleres med skadestueregistrerede uheldsdata, hvis sådanne er tilgængelige. 4.2.7 Kollektiv trafik Den kollektive trafik kortlægges med hensyn til: - Eksisterende ruter - Stoppesteder - Frekvens. Såfremt der er skolebusser optegnes deres ruter og stoppesteder ligeledes. I et snavært samarbejde med trafikselskabet med planlægningsansvar for området afklarer vejmyndigheden desuden påtænkte ruteomlægninger, nye ruter eller strækninger, der ønskes betjent med kollektiv trafik i fremtiden. Disse ændringer indarbejdes i det eksisterende net til fastlæggelse af det fremtidige busnet. 4.2.8 Stistruktur Den eksisterende og planlagte stistruktur kortlægges. Dette kan fx omfatte enkelt- eller dobbeltrettede cykelstier, brede kantbaner, stier i eget tracé og hovedruter ad lokalveje. Desuden kortlægges sikrede krydsningspunkter. Kortlægningen bør omfatte både trafikstier og rekreative stier. 4.2.9 Utryghed Der bør gennemføres en kortlægning af de strækninger og kryds, hvor borgerne føler, at det er utrygt at færdes. Disse utrygge lokaliteter kan fx kortlægges ved hjælp af skolevejsanalyser, borgeranalyser, i samarbejde med lokale borgergrupper (fx grundejerforeninger, lokalråd el. lign.) etc. 4.2.10 Planlagte vejanlæg Planlagte nye vejanlæg eller ombygninger af eksisterende vejanlæg kortlægges. 4.2.11 Trafikskabende funktioner Bystrukturen i det aktuelle område kortlægges. Dette omfatter både byer, landsbyer og "blå byer". I den forbindelse kortlægges beliggenheden af særligt trafikskabende funktioner såsom større boligområder, virksomheder, erhvervsområder, centerområder (butikker), uddannelsesinstitutioner og seværdigheder. Desuden beskrives den planlagte byudvikling og erhvervsudvikling. Kortlægningen bør endvidere omfatte rekreative områder og større landbrugsområder. For disse områder beskrives den nuværende og planlagte arealanvendelse. Enkeltfunktioner som fx genbrugsstationer og råstofområder bør ligeledes kortlægges. For at vurdere de lette trafikanters færdselsmønstre bør deres udgangspunkter og mål kortlægges. Vigtige udgangspunkter og mål er boliger, arbejdspladser, skoler og børneinstitutioner, butikker og andre centerfunktioner samt idrætsanlæg, rekreative områder og andre offentlige funktioner som fx biblioteker og stoppesteder og terminaler for den kollektive trafik. Færdselsmønstrene kan fx kortlægges ved hjælp af skolevejsanalyse, samtaler med skoler, uddannelsesinstitutioner og arbejdspladser etc. 4.2.12 Forbud jf. Færdselsloven Ud fra forskellige hensyn kan der være eksisterende forhold, som gør, at der i dag er opsat forbudstavler, der begrænser trafikkens bevægelighed. Dette omfatter fx: - Højdebegrænsninger - Vægtbegrænsninger - Breddebegrænsninger - Gennemkørselsforbud. 5 LOVBESTEMTE FORUDSÆTNINGER 5.1 Lovmæssige forudsætninger 5.1.1 Relevante love Vejplanlægning og -projektering er reguleret af en række love, og influeret af yderligere et antal. De vigtigste love, hvad angår planlægning og fastlæggelse af den geometriske udformning af veje, er: - Lov om offentlige veje - Lov om private fællesveje - Færdselsloven - Lov om planlægning (med tilhørende bekendtgørelse om VVM-redegørelse) - Lov om miljøvurdering af planer og programmer - Lov om naturbeskyttelse, herunder Natura 2000 - Lov om fremgangsmåden ved ekspropriation vedr. fast ejendom - Lov om museer mv. - Lov om vandforsyning - Lov om miljøbeskyttelse - Lov om vandløb - Lov om okker - Lov om skove - Lov om kolonihaver - Lov om råstoffer - Lov om jordforurening - Lov om miljømål mv. for vandforekomster og internationale naturbeskyttelsesområder. Disse loves relation til vejplanlægning og -projektering er ganske kort beskrevet her. For en nærmere beskrivelse henvises til de pågældende love og de tilhørende bekendtgørelser, cirkulærer og vejledninger. 5.1.2 Vejlovenene Lov om offentlige veje (vejloven) og Lov om private fællesveje fastlægger vejenes inddeling og vejmyndighedsforholdene. Lovene indeholder grundlaget for ministerens udsendelse af retningslinjer for udformning af vejene. Vejloven beskriver vejmyndighedernes kompetence, hvad angår planlægning, sikring og anlæg af hovedlandeveje (ministeren) og kommuneveje (kommunalbestyrelsen), og hvad angår udlæg og godkendelse af private fællesveje (kommunalbestyrelsen). Vejloven indeholder de almindelige ekspropriationsbestemmelser til anlæg og udvidelse af kommuneveje. 5.1.3 Færdselsloven Færdselsloven har en helt afgørende betydning for planlægning og projektering af vejes og stiers udførmning, og dermed også for nærværende håndbog. Det gælder især lovens: - Kapitel 3, færdselsregler for gående - Kapitel 4, færdselsregler for kørende - Kapitel 5, hastighed - Kapitel 6, særlige regler for færdsel på motorvej og motortrafikvej - Kapitel 7-9, særlige regler for cykler, knallerter og motorcykler. Lovens § 95 om afmærkning giver baggrunden for bestemmelserne i ”Bekendtgørelse om vejafmærkning” samt ”Bekendtgørelse om anvendelse af vejafmærkning”, og således også for de gældende håndbøger om afmærkning på kørebanen, tavleafmærkning og signalanlæg. § 96 og § 100 omhandler blandt andet vejmyndighedens og politiets kompetence, hvad angår afmærkning og vejanlæg af særlig betydning for trafiksikkerhed og -afvikling. 5.1.4 Lov om planlægning Formålet med planloven er at sikre at den planlagte arealanvendelse afbalancerer samfundsmæssige interesser i forhold til beskyttelse af natur og miljø. Loven skal sikre en hensigtsmæssig udvikling ved at skabe og bevare værdifulde bebyggelser, bymiljøer og landskaber, ved at forebygge forurening og støjulemper, ved at friholde kystområder for byggeri og anlæg og ved at inddrage offentligheden i planlægningen i videst mulige omfang. I loven fastlægges indholdskrav til regionale udviklingsplaner, kommuneplaner og lokalplaner på bl.a. det trafikale område: - Regionale udviklingsplaner: Sammenhæng mellem statslig og kommunal planlægning af infrastruktur - Kommuneplaner: Retningslinjer for beliggenhed af trafikanlæg og redegørelse for sammenhæng med statslig trafikplan mv. - Lokalplaner: Rammer for trafikbetjening, bestemmelser om vej- og stiforhold i betjeningen af planområderne mv. Desuden indeholder loven bestemmelser vedrørende byggeri og anlæg i det åbne land. Planloven administreres af kommunerne, Naturstyrelsen og Miljøministeriets miljøcentre. 5.1.5 VVM-redegørelse I planloven og en tilhørende bekendtgørelse om Vurdering af visse offentlige og private anlægs Virkning på Miljøet (VVM) er indarbejdet EU's VVM-direktiv med krav om, at der forud for etableringen af visse større tekniske anlæg (angivet i lovens bilag 1 og 2) skal foretages en vurdering af anlæggets virkninger på miljøet. Sidebølende hermed skal der udarbejdes kommuneplanretningslinjer for etablering af anlægget. En VVM-redegørelse er obligatorisk for anlæg af motorveje og motortrafikveje samt 4-sporede veje, herunder også udbygning af 2-sporede veje til mindst fire kørespor, hvis vejen har en længde større end 2 km. En VVM-redegørelse er ligeledes obligatorisk for overordnede veje med en påtænkt linjeføring gennem naturområder, dvs. områder, der er udlagt med henblik på at opnå en væsentlig beskyttelse af skove, flora og fauna, landskaber, kulturværdier samt økologiske forbindelser og områder af særlig friluftsmæssig interesse. Også øvrige veje og ændringer eller udvidelser af veje er VVM-pligtige, hvis de ud fra en konkret vurdering (VVM-screening) må antages at kunne få væsentlig indvirkning på miljøet. Anlæg af veje undtaget de ovenfor nævnte er screeningspligtige. Oftest konkluderes i screeningerne, at der ikke er VVM pligt for de screenede underordnede vejanlæg. Projekter, som vedtages i enkeltheder ved en anlægslov, er undtaget fra VVM-reglerne, idet de mål, der forfølges af VVM-direktivet, nås gennem lovgivningsprocessen. Et af hovedformålene med VVM-direktivet er inddragelse af offentligheden. Offentligheden skal høres, når der træffes afgørelse efter en VVM-screening, og der skal være mulighed for at komme med bemærkninger og forslag forud for udarbejdelsen af en eventuel VVM redegørelse. Derudover skal offentligheden have mulighed for at komme med bemærkninger til VVM redegørelser før, der kan træffes endelige beslutninger om et anlæg. 5.1.6 Lov om miljøvurdering af planer og programmer Loven om miljøvurdering af planer og programmer implementerer et EU direktiv, der vedrører miljøvurdering af bestemte planer og programmers indvirkning på miljøet. Direktivet omtales ofte som SMV-direktivet (Strategisk MiljøVurdering), fordi det fastlægger bestemmelser for miljøvurdering på det overordnede planniveau i modsætning til VVM-reglerne, som fastlægger bestemmelser for miljøvurdering på projektniveau. Formålet med SMV-direktivet og -loven er at sikre integrering af miljøhensyn i udarbejdelsen af planer og programmer for at fremme en bæredygtig udvikling. Loven fastlægger, at offentlige myndigheder skal miljøvurdere planer og programmer, som kan få væsentlig indvirkning på miljøet. Vurderingerne skal fremgå af en miljørapport. Tilsvarende VVM reglerne, gælder der specifikke regler for vurdering af alternativer samt inddragelse af offentligheden. Miljøvurderingen er obligatorisk for de planer og programmer indenfor bl.a. landbrug, skovbrug, transport, energi, affaldshåndtering, fysisk planlægning og arealanvendelse, som fastlægger rammer for fremtidige anlægstilladelser indenfor en lang række sektorer tilsvarende VVM-reglerne. Derudover er planer og programmer, som kan påvirke et udpeget internationalt naturbeskyttelsesområde væsentligt ligeledes omfattede. På vejområdet er der obligatorisk miljøvurderingspligt for så vidt angår planer og programmer vedrørende motorveje, motortrafikveje og anlæg af nye veje med mindst fire kørespor eller udretning/udvidelse af eksisterende vej med højest to spor med henblik på anlæg af mindst fire kørespor, hvis længden er mindst 10 km. Derudover kan andre planer og programmer, der fastlægger rammerne for fremtidige anlægsarbejder, være omfattet, hvis de på baggrund af en screening må antages at kunne få væsentlig indvirkning på miljøet. På vejområdet er planer og programmer, der omhandler bygning af veje udover de ovenfor nævnte, omfattede af en screeningspligt. Gennemførelse af en miljøvurdering giver ikke mulighed for at undlade VVM for anlægsprojekter, der er omfattet af VVM-reglerne. Ofte vil en obligatorisk miljøvurdering af et kommuneplan-tillæg, der vedrører obligatorisk VVM pligtige anlæg dog kunne integreres i VVM redegørelsen, da der ofte vil være sammenfald. 5.1.7 Lov om naturbeskyttelse Naturbeskyttelsesloven skal medvirke til at værne om landets natur, så samfundsviklingen kan ske på et bæredygtigt grundlag. Loven sikrer specifik beskyttelse med indgreb i naturtyperne vandløb, søer, enge, strandenge, heder moser og overdrev. Der ud over beskyttes fredskov og loven fastlægger flere typer af bygge- og beskyttelseslinjer. De paragraffer i loven, som har særlig betydning i forbindelse med vejanlæg, er: - § 3 om forbud mod ændring i tilstanden af søer, vandløb, heder, moser, strandenge, strandsumpe, ferske enge og overdrev. - § 15 (strand), § 16 (søer og åer), § 17 (skove), § 18 (fortidsminder) og § 19 (kirker), der alle vedrører bebyggelse inden for beskyttelseslinjer. - § 20 om offentlige anlæg i det åbne land, samt hvordan disse anlæg godkendes. På vejområdet er dette udmøntet i en specifik bekendtgørelse som omtalt nedenfor. - § 26a om nedlæggelse af veje og stier i det åbne land. - § 38 om fredningsbestemmelser. Indgreb i områder, der er omfattet af en fredning, kræver tilladelse fra fredningsnævnet, eventuelt rejsning af ny fredningssag. Indgreb i områder omfattet af § 3 kræver dispensation fra kommunalbestyrelsen, hvilket i givet fald fordrer et forudgående samarbejde med myndighederne om indgrebets detaljerede udformning og konsekvenser. Anlæg af veje indenfor bygge- og beskyttelseslinjerne kan kræve dispensation. Kommunalbestyrelserne er myndighed for området. Dette er dog ikke tilfældet for strandbeskyttelseslinjen, hvor Naturstyrelsen er myndighed. Bestemmelserne i § 20 er i en tilhørende bekendtgørelse (BEK 782 af d. 24.06.2010 om godkendelse af offentlige vejanlæg og af ledningsanlæg mv. i det åbne land) udmøntet i en godkendelsesordning, der betyder, at Naturstyrelsen skal godkende nye hovedlandevejsprojekter, og at kommunalbestyrelsen skal godkende nye kommunevejsprojekter. Med hjemmel i § 20 kan myndighederne kræve etablering af faunapassager, anlæg af erstatnings-natur mv. Selvom der foreligger en vedtaget anlægslov for et vejprojekt, skal de nødvendige tilladelser, godkendelser og dispensationer fra de relevante myndigheder til projektet foreligger. Vedrørende bestemmelserne i § 38 er det den enkelte kommune, som afgør, om fredningsnævnet skal behandle en dispensationssag eller, om en dispensation ikke er nødvendig. Det er derimod fredningsnævnet, som afgør, om en sag kan behandles som dispensationssag eller om der er tale om en videregående afvigelse, som vil kræve rejsning af en ny fredningssag (sagsbehandlingstiden er ca. 4 år). Natura 2000 EF-fuglebeskyttelses-direktiv og EF-habitatddirektiv Inden for EU er værdifulde naturområder, vilde dyr og planter omfattet af en lovmaessig beskyttelse i medfør af EF-fuglebeskyttelsesdirektivet og EF-habitatddirektivet samt Ramsarkonventionen. Direktiverne går under samlebetegnelsen Natura 2000. I henhold til direktiverne er der udpeget en række såkaldte Natura 2000-områder i alle medlemslandene. Områderne danner tilsammen et økologisk netværk af beskyttede naturområder gennem hele EU. I Danmark var der i 2011 udpeget 254 EF-habitatområder og 113 EF-fuglebeskyttelsesområder og 27 Ramsarområder (Ramsarområder er beskyttede vådområder med særlig betydning for vandfugle). Bevaringsmålsætningen for Natura 2000-områderne er at sikre eller genoprette en gunstig bevaringsstatus for de arter og naturtyper, områderne er udpeget for at beskytte. Ifølge direktiverne og habitatsbekendtgørelsen skal der udarbejdes konsekvensvurderinger af planer og projekter, som enten placeres inden for de beskyttede områder eller på anden måde kan påvirke områderne samt de arter og naturtyper, som områderne er udpegede for at beskytte. Projekter, der ikke geografisk er placeret i udpegede områder, skal derfor også konsekvensvurderes. I de beskyttede områder må der ikke etableres nye større vejanlæg eller sideanlæg i form af servicestationer, materialepladser, rastepladser o.l. Inden etablering og drift af et nyt vejanlæg gennem/nær de internationalt beskyttede områder skal der gennemføres: - Konsekvensvurdering af projektet i forhold til de beskyttede områders udpegningsgrundlag (arter og naturtyper) og områdets integritet - Hvis det vurderes, at anlægget kan skade områdets integritet og kan påvirke udpegningsgrundlaget negativt, er der krav om at undersøge alternative løsninger - Er der ingen alternative løsninger, og er anlægget bydende nødvendigt af hensyn til væsentlige samfundsinteresser, skal der indarbejdes afværgeforanstaltninger. Habitatddirektivet omfatter desuden en række dyre- og plantearter, der er opført på direktivets bilag IV, og som EU-landene har en særlig forpligtelse til at sikre levesteder for, også uden for habitatområderne. I forbindelse med vejprojekter skal der tages særligt hensyn til disse arters leve- og opholdssteder. Der vil ofte være krav om etablering af forebyggende og/eller kompenserende foranstaltninger, hvis disse arter trues af et konkret projekt. Generelt bliver Natura 2000-områderne som hovedregel beskyttet af den eksisterende natur- og miljølovgivning suppleret med særligt stramme retningslinjer for, hvornår der kan gives tilladelser til projekter, der berører Natura 2000-områder. 5.1.8 Lov om fremgangsmåden ved ekspropriation vedrørende fast ejendom Lov om fremgangsmåden ved ekspropriation vedrørende fast ejendom (statsekspropriationsloven) finder anvendelse ved ekspropriation til anlæg og ændring af hovedlandeveje. Større hovedlandevejsanlæg er normalt vedtaget af Folketinget ved en særlig anlægslov. Loven danner grundlag for sammensætning og arbejdsgang for den ekspropriationskommission, der gennemfører ekspropriationen. I hovedtræk består kommissionens arbejde i gennemførelse af linje- og detailbesigtigelsesforretninger, hvor projektet godkendes, efterfulgt af ekspropriationsforretninger med tilhørende erstatningsfastsættelse. Ekspropriation til kommuneveje sker normalt efter Vejllovens enklere bestemmelser. Hvis der er behov for afståelse af jord i landzone, som er underlagt landbrugspligt, skal der foreligge en udtalelse herom fra Fødevareministeriet. Forud for ekspropriationskommissionens besigtigelser skal der desuden foreligge myndighedsdokumentation i form af diverse tilladelser, godkendelser, dispensationer henholdsvis udtalelser fra berørte myndigheder i henhold til anden lov (Miljøbeskyttelseslov, Naturbeskyttelseslov, Vandløbslov, Vejllov, Museumslov, vandforsyningslov m.fl.). Dette krav bortfalder ikke selvom, der foreligger en vedtaget anlægslov. 5.1.9 Lov om museer mv. Museumslovens betydning i forbindelse med anlæg af veje vedrører Center for kulturarv og Arkitekturs (hører under Kulturstyrelsen) bemyndigelse til i op til et år at standse et anlægsarbejde i tilfælde af fund af fortidsminder. Iværksættelsen af denne bemyndigelse søges normalt imødegået ved, at vejmyndigheden samarbejder med Center for kulturarv og Arkitektur, repræsenteret af det lokale museum, om gennemførelse af arkæologiske undersøgelser forud for anlægsarbejdets start. Ifølge loven skal undersøgelserne ske for vejmyndighedens regning. Lovens § 29a indeholder bestemmelser om beskyttelse af sten- og jorddiger. Lovens § 29e indeholder bestemmelser om beskyttelse af fortidsminder. For etablering af veje gælder, at indgreb i beskyttede diger eller fredede fortidsminder kan være nødvendige. Dispensationer for indgreb der berører sten- og jorddiger meddeles af kommunalbestyrelserne, mens det er Center for kulturarv og Arkitektur, der kan dispensere ved behov for indgreb i fredede fortidsminder. Nødvendige dispensationer skal foreligge selv om, der foreligger en anlægslov. 5.1.10 Lov om vandforsyning Vandforsyningsloven skal sikre, at udnyttelsen af vandforekomster sker med vægt på befolkningens behov for en tilfredsstillende vandforsyning, med samtidig hensyntagen til miljøbeskyttelse og naturbeskyttelse. I loven angives, hvornår tilladelse til bortledning af grundvand er nødvendig, og der angives regler for forhandlingsproceduren i forbindelse med bortledning eller sænkning af grundvand ved statslige bygge- og anlægsarbejder. Ved behov for midlertidig eller varig grundvandssænkning i forbindelse med vejprojekter, skal bortskaffelsen vurderes, og der skal meddeles tilladelse hertil efter anden lov (Miljøbeskyttelsesloven mv.). 5.1.11 Lov om miljøbeskyttelse Formålet med miljøbeskyttelsesloven er at værne om natur og miljø, så samfundsviklingen kan ske på et bæredygtigt grundlag. Loven tilsigter således at forebygge forurening af luft, vand, jord og undergrund samt gener forårsaget af støj, vibrationer, lys og vind. Desuden skal anvendelse og spild af råstoffer og andre ressourcer begrænses. For vejbygning har især lovens paragraffer om udlødning af overfladevand fra vejens belagte arealer til vandløb, søer eller hav, og om bortskaffelse af oppumpet grundvand (omtalt ovenfor) hhv. spildevand fra for eksempel rasteanlæg interesse, idet der kræves udlødningstilladelser hertil. Dertil kommer eventuelle gener i anlægs- og driftsfasen som følge af midlertidigt støjende og vibrerende aktiviteter henholdsvis permanent vejtrafikstøj, som kan overskride fastsatte grænseværdier i fx boligområder. Miljømyndigheden kan dispensere midlertidigt, mens permanente overskridelser af støjkrav kan modvirkes ved etablering af støjvolde mv. Krævede tilladelser og dispensationer i forbindelse med vejprojekter skal foreligge selvom, der foreligger en vedtaget anlægslov. 5.1.12 Lov om vandløb Formålet med vandløbsloven er at sikre de vandafledningsmæssige behov i vandløbene under hensyn til de miljømæssige krav til vandløbskvaliteten/miljøtilstanden i vandløbene. Ifølge vandløbsloven kræves vandløbsmyndighedens tilladelse til omlægning af åbne eller rørlagte vandløb, hvilket kan være aktuelt i forbindelse med nye vejprojekter. Der udarbejdes i den forbindelse en såkaldt vandsynsprotokol, som beskriver de vandafledningsmæssige ændringer for berørte lodsejere som følge af vejprojektet. Vejprojekter kan nødvendiggøre omlægninger af krydsende vandløb, hvilket ligeledes reguleres af vandløbsloven og kan medtages i vandsynsprotokollen. Kommunalbestyrelsen er vandløbsmyndighed for de offentlige og såvel de private vandløb. En myndighedsgodkendt vandsynsprotokol kan ikke erstattes af en vedtaget anlægslov. 5.1.13 Lov om okker Okkerloven indeholder regler om udgrøftning og dræning i områder med risiko for okkergener i vandløb, søer eller havet. Der kan være behov for godkendelse til fx grundvandssænkning, hvis dette kan medføre okkerudledning. Kommunalbestyrelsen er myndighed på området. 5.1.14 Lov om skove Skovloven indeholder regler om fredskovpligt, der er en reservation af arealer til skovbrugsformål, og bestemmelser om betingelser for ophævelse af fredskovpligt, samt om beskyttelse af skovens naturtyper og levesteder for arter mv. Hvis et vejanlæg berører fredskov, skal der søges om dispensation herom hos Naturstyrelsens lokale enheder. Dispensation kan eventuelt blive meddelt med krav om anlæg af erstatningsskov. Dispensationer skal foreligge selvom, der foreligger en anlægslov for et vejprojekt. 5.1.15 Lov om kolonihaver Kolonihaveloven indeholder bestemmelser om forbud mod nedlæggelse af varige kolonihave-områder uden tilladelse fra kommunalbestyrelsen. Lovens bestemmelser gælder ikke, hvis nedlæggelsen sker i medfør af en anlægslov, dvs. hvis væsentlige samfundsmæssige hensyn kræver nedlæggelse. Der skal altid foreligge tilladelse til nedlæggelsen, og denne kan foreligge med krav om etablering af et erstatningsområde. 5.1.16 Lov om råstoffor Råstoffloven indeholder et tilladelsessystem, hvorefter ingen råstoffindvinding må foretages uden, at der først er indhentet indvindingstilladelse. Loven indeholder desuden bestemmelser om efterbehandling af indvindingsområdet. 5.1.17 Lov om jordforurening Jordforureningsloven (Bekendtgørelse 1427 af 04/12/2009) fastlægger reglerne for kortlægning af forurenede arealer og fastslår, at offentlige vejarealer pr. definition altid skal behandles som forurenet jord. Tilladelse til håndtering af forurenet jord gives af kommunalbestyrelsen. I Bekendtgørelse 1632 af 21/12/2010 og Bekendtgørelse 1479 af 12/12/2007 i medfør af jordforureningsloven behandles genanvendelse af restprodukter og jord til bygge- og anlægsarbejder (fx indbygning i vejanlæg) og flytning af forurenet jord og restprodukter. 5.1.18 Lov om miljømål Formålet med loven er at fastlægge rammerne for beskyttelse af overfladevand og grundvand samt for planlægning indenfor de internationale naturbeskyttelsesområder. I medfør af loven er der udarbejdet Vand- og Naturplaner. Vand- og naturplanerne fastlægger bindende mål for kvalitet og tilstand af vand- og naturområderne. I forbindelse med anlægsprojekter såsom vejprojekter (nyanlæg og udvidelser/omlægninger) skal disse mål respekteres. Vand- og naturplanerne og de heri fastsatte mål inddrages i vidt omfang i de miljøvurderinger, der er omtalt ovenfor (VVM og SMV). 5.2 Planmæssige forudsætninger Veiplanlægningen er som sektorplanlægning henlagt til de enkelte vejmyndigheder, hver for deres vejnet. Dette planarbejde forudsættes at foregå i snæver tilknytning til den sammenfattende planlægning i området og dermed i overensstemmelse med reglerne i planlovgivningen. Veiplanlægningen skal koordineres med andre forventede fremtidige anlæg og anden arealplanlægning. Det drejer sig overordnet om planlægningen i hovedstadsområdet, regionale udviklingsplaner samt kommune- og lokalplaner. Der ud over skal der tages hensyn til anden sektorplanlægning så som planer for vandforsyning, for grundvandsbeskyttelse, for spildevandshåndtering etc. Der skal desuden tages højde for vand- og naturplaner. Endelig skal planlægningen stemme overens med de bestemmelser om friholdelseszoner, beskyttelseslinjer, beskyttede områder mv., som fremgår af de love, der er omtalt i afsnit 5.1. 5.2.1 Planlægning i hovedstadsområdet For hovedstadsområdet vil den overordnede landsplanlægning indeholde bestemmelser, der fastlægger overordnede principper for kommunernes planlægning i hovedstadsområdet. Disse principper skal bl.a. sikre: - At byudvikling og byomdannelse sker under hensyn til den trafikale struktur, herunder den kollektive trafikbetjening - At Fingerplanen for byen fastholdes - At de grønne kiler friholdes for ny bebyggelse. 5.2.2 Regionale udviklingsplaner I henhold til planloven skal der for hver region foreligge en regional udviklingsplan. Den regionale udviklingsplan skal bl.a.: - Beskrive den ønskelige fremtidige udvikling for en række højt prioriterede emner - Redegøre for de handlinger regionsrådet vil foretage som opfølgning på udviklingsplanen. Regionsrådet kan gøre indsigelse overfor forslag til kommuneplaner og ændring af kommuneplaner, hvis planforslag er i modstrid med de regionale udviklingsplaner. 5.2.3 Kommuneplaner For hver kommune skal der foreligge en kommuneplan omfattende en periode på 12 år. Planen skal indeholde en hovedstruktur samt retningslinjer for arealanvendelsen, administrationen i det åbne land og rammer for lokalplanernes indhold. Kommuneplanen må ikke stride imod beskrivelsen af den ønskede fremtidige udvikling i den regionale udviklingsplan. Kommuneplanen skal lægge statslige planer, herunder vejplaner, til grund. Hovedstrukturen skal angive de overordnede mål for udviklingen og arealanvendelsen i kommunen, herunder trafikbetjeningen. Kommuneplanens retningslinjer skal bl.a. omfatte placeringer af større trafikanlæg samt andre større anlæg, der må antages at påvirke miljøet i væsentlig grad. Rammerne for indholdet af lokalplaner fastsættes med hensyn til bebyggelsens fordeling efter art og anvendelse, bebyggelsesforhold, byfornyelse, forsyning med service, håndtering af overfladevand, institutioner og tekniske anlæg, trafikbetjening mv. 5.2.4 Lokalplaner Kommunalbestyrelsen kan som en hensigtsmæssig forvaltningspraksis tilvejebringe lokalplaner for kommunens enkelte områder. Der skal udarbejdes en lokalplan, før der kan gennemføres større udstykninger eller større bygge- og anlægsarbejder. I lokalplanerne fastlægges den nærmere arealanvendelse og dermed færdselsarealernes beliggenhed og uformning. Der udarbejdes ikke lokalplaner for fastlæggelse og linjeføring af hovedlandeveje og normalt heller ikke for større kommuneveje, idet disse veje planlægges og projekteres efter bestemmelserne i vejloven. Det kan dog være hensigtsmæssigt at udarbejde lokalplaner for de tilgrænsende områder. 5.2.5 Vand og naturplaner De nuværende statslige vand- og naturplaner blev godkendt i 2012 og gælder indtil udgangen af 2015, hvor de vil blive erstattet af nye planer. Kommunerne skal via handlingsplaner medvirke til implementeringen af de statslige planer. Planerne omhandler overordnet set bindende mål for de tilstande/bevaringsstatus, der skal opnås i vand- og naturområderne. Naturstyrelsen og kommunerne skal medvirke til at sikre, at målene kan nås, og dette vil i varierende omfang have indflydelse på lokalisering, anlæg og drift af vejanlæg. Vand- og naturplanerne er yderligere omtalte i afsnit 5.1. 6 METODE TIL FUNKTIONEL KLASIFICERING I dette afsnit beskrives en metode til funktionel klassificering af veje i det åbne land. Metoden beskriver en situation, hvor der ikke tages hensyn til uformningen af et eksisterende vejnet, hvilket skyldes, at det primære formål med kapitlet er at beskrive metodens principper. Der er i eksempeletsamlingen vist, hvordan metoden anvendes, herunder hvordan metoden tilpasses det eksisterende vejnet. 6.1 Metode til funktionel klassificering Den funktionelle klassificering begynder med en kortlægning af på hvilke strækninger af vejnettet, der er behov for at tilgodese de forskellige behov. Det gøres ved at udarbejde planer, der viser følgende ønsker til trafiknettet: - Trafikvejnet for biltrafik - Lokaltrafikområder - Fodgænger- og cykelnet - Net for langsomme køretøjer - Busnet. 6.1.1 Fastlæggelse af fremtidigt biltrafikvejnet Det fremtidige biltrafikvejnet fastlægges ud fra viden om biltrafikkens nuværende og fremtidige rutemønster. Det gøres ved hjælp af: - Kortlægning af biltrafikstrømme - Betragtning af området i relation til omgivelserne - Vurdering af trafikbetjeningen af området som helhed Kortlægning af biltrafikstrømme Det vil være en god idé at foretage en analyse af trafikken mellem udgangspunkter og mål. Disse strømme spiller en vigtig rolle i vejnettets opbygning. Hvis vejmyndigheden ikke har mulighed for at foretage en sådan analyse i første omgang, så kan trafikstrømmene vurderes ud fra en optegning af bystrukturen i regionen og beliggenheden af særligt trafikskabende funktioner. Det vil være hensigtsmæssigt at opdele trafikstrømmene i lokaltrafik og gennemkørende trafik. Som supplement til disse vurderinger kan der evt. laves analyser i delområder for at belyse særlige problemstillinger. Betrætning af området i relation til omgivelserne Betrætning af det område, der planlægges for i relation til omgivelserne, er nødvendig for at få overblik over, hvordan trafik over længere strækninger mellem større byer, erhvervsområder og boligområder bevæger sig gennem området. Derved kan nuværende og kommende problemer – fx med gennemfartstrafik gennem lokaltrafikområderne – udpeges og behandles i planlægningen. Målet er at få gennemfartstrafikken (trafik, som ikke har ærinde i området) væk fra lokalvejene for derved at trafiksikre og fredeliggøre lokaltrafikområderne. Vurdering af trafikbetjening af området som helhed Vurdering af trafikbetjeningen af området som helhed er nødvendig for at få en sammenhængende, logisk og overskuelig vejstruktur. Reelt består biltrafiknettet af alle veje i området, som er åbne for motorkøretøjer. På nogle veje/vejstrækninger er god fremkommelighed det vigtigste, mens adgangen er vigtigst på andre veje/vejstrækninger. Det er vigtigt, at der skelnes mellem dette. Adgangsbegrænsning Det er vigtigt at begrænse antallet af adgange til trafikvejnettet – både af hensyn til sikkerhed og fremkommelighed. På det eksisterende trafikvejnet i det åbne land er der i dag mange overkørsler. Analyser har vist, at 15 – 17 % af strækningsuheldene i det åbne land sker i ind- og udkørsler, mens en lidt større andel af personskadeuheldene sker her. Det anbefales derfor, at det udpegede trafikvejnet gennemgås med henblik på at begrænse antallet af tilslutninger. I forbindelse med ombygning af en trafikvejstrækning vil der ofte være mulighed for at lukke en stor del af overkørsler og vejtilslutninger, fx ved at samle flere tilslutninger i en enkelt tilslutning, ved at anlægge markvejtunneler, lave jordfordelinger og ved at etablere parallelveje. Ved planlægning af fremtidige bebyggelser er det ligeledes vigtigt at arbejde med at begrænse antallet af adgange, således at gevinsterne ved at sanere i de eksisterende adgange ikke formindskes af, at der etableres nye i stedet. Det kan derfor anbefales, at vejmyndighederne pålægger adgangsbegrænsninger på gennemfartsvejene og fordelingsvejene. Det skal bemærkes, at vejadgange kan fjernes i forbindelse med vejmyndighedens godkendelse af matrikulære sammenlægninger eller arealoverførslser. Gennemfartsveje/-fordelingsveje Trafikvejet net opdeles i gennemfartsveje og fordelingsveje. Gennemfartsvejene betjener hovedparten af den gennemkørende trafik til/fra det betragtede område og trafikken mellem de største byer i området. De resterende veje i vejnettet er lokalveje og betjener kun lokal trafik. Ved længere ture er det vigtigt, at hovedparten af turen sker på gennemfartsveje, da både sikkerhed og fremkommelighed for biltrafikken her har høj prioritet, se figur 6.2. ![Figur 6.2](image) Principskitse af en biltur fra punkt A til B. Der er forskellige rejsehastigheder afhængigt af vejklasserne. Det er vigtigt, at der sikres god fremkommelighed på hele trafikvejet net – både på strækninger og i kryds, herunder også til- og frakørsler. Dårlig fremkommelighed på delstrækninger kan få bilister til at finde alternative ruter ad lokalveje. Lokalvejene kommer så til at fungere som gennemfartsveje, hvilket ikke er ønskeligt. Umiddelbart er det vanskeligt at angive retningslinjer for, hvor stor en andel af trafikvejnnettet der udpeges som henholdsvis gennemfartsveje og fordelingsveje, da det vil afhænge meget af opbygningen af vejnettet i det betragtede område. Køretidskriteriet Et vejledende køretidskriterium baseret på hollandske erfaringer kan være retningsgivende for maskevidden i trafikvejnnettet og lokalvejnnettet: - Rejsetiden på en fordelingsvej bør højst være 3-5 minutter for hovedparten af turene. Hvis hastigheden er 60-70 km/h svarer dette tilture på maksimalt 5-6 km’s længde. - Rejsetiden på en lokalvej bør højst være 3 minutter for hovedparten af turene. Hvis hastigheden er 30 km/h, svarer dette til at turen på lokalvejen ikke er over 1,5 km lang. For en hastighed på 50 km/h svarer 3 minutter til ture på maksimalt 2,5 km’s længde. På den baggrund anbefales, at rejsetiden på en lokalvej for hovedparten af turene højst er tre minutter. Hvis hastigheden er 50 km/h, må turen på en lokalvej altså maksimalt være 2,5 km lang, hvilket betyder, at maskevidden på fordelingsvejnnettet bør være omkring 5 x 5 km. ![Princip for fastlæggelse af maskevidden i trafikvejnnettet.](image) Figur 6.3 Som en gennemsnitsbetraktning kan man ud fra køretidskriteriet anbefale, at maskevidden på trafikvejnnettet (gennemfarts- og fordelingsveje) maksimalt er omkring 5-6 km, mens maskevidden på gennemfartsvejnnettet alene maksimalt bør være omkring 10-12 km. 6.1.2 Fastlæggelse af lokaltrafikområder Lokaltrafikområder er sammenhængende områder, som udgør en funktionel helhed. Det kan være mindre landsbyer/blå byer med fx skoler og dagligvarebutikker, rekreative områder, landbrugsområder og skovområder. Indenfor disse områder foretages en række daglige ture og for at gøre disse ture så sikre som muligt, er det vigtigt, at lokaltrafikområderne ikke gennemskæres af trafikveje. Afgrænsning af et lokaltrafikområde Lokaltrafikområder afgrænses, så de udgør en funktionel helhed. Områderne afgrænses af funktionelle overgange og naturlige barrierer, som fx overgangen fra et landområde til et byområde, eller en begrænsning på grund af en å eller et andet vandområde. De enkelte lokaltrafikområders nuværende og planlagte arealanvendelse beskrives, fordi de i forskellig grad udgør bindinger på de ønskede trafikfunktioner i området. Ved opdeling i lokaltrafikområder er det vigtigt, at brugerne af området opfatter det som et sammenhængende område. Størrelsen af lokaltrafikområderne vil variere en del, men det anbefales ikke at lave alt for små områder, bl.a. for at undgå alt for mange tilslutninger til trafikvejenettet. Køretidskriteriet peger i retning af lokaltrafikområder med maskevidde på ca. 5 x 5 km. Lokalveje Lokaltrafikområderne indeholder alene lokalveje, og det anbefales, at der skabes adgang fra disse via fordelingsveje og ikke direkte til gennemfartsvejene. Målet er at friholde lokaltrafikområderne for gennemfartstrafik, således at lokalvejene kun betjener trafik med mål i lokalområdet. I lokaltrafikområderne kan der indgå enkelte trafikskaebende funktioner, fx en genbrugsstation. Der kan være behov for, at en sådan enkeltfunktion hægtes direkte op på trafikvejenettet. På lokalvejene færdes alle trafikanttyper. Det er derfor vigtigt, at trafikmængden er lav (vejledende max. 1.000 biler/døgn) og, at hastigheden også er lav. Længden af lokalvejene Trafikanterne skal finde det acceptabelt at køre med den lave hastighed, hvorfor det er vigtigt, at lokalvejene ikke er for lange. Som tidligere nævnt viser hollandske erfaringer, at tidsafstanden til en fordelingsvej for hovedparten afturenene højst må være 3 minutter. Hvis hastigheden er 50 km/h, må turen på en lokalvej altså maksimalt være 2,5 km lang. ![Område opdelt i lokaltrafikområder](image) Figur 6.5 Område opdelt i lokaltrafikområder. 6.1.3 Fastlæggelse af fremtidigt fodgænger- og cykelnet På baggrund af kortlægningen af de lette trafikanternes færdselsmønster fastlægges et fremtidigt net for fodgængere og cyklister. Det er vigtigt, at hele det afgrænsede område betragtes som en helhed – også på tværs af eventuelle kommunegrænser. For at sikre et sammenhængende net anbefales det også, at der udpeges stier gennem de mindre bysamfund og landsbyerne. Nettet for lette trafikanter sammensættes af: - Separate stier - Stier langs veje (cykelstier, cykelbaner) - Brede kantbaner - Hovedruter ad lokalveje - Sikrede krydsninger med vejnettet. Nettet vil bestå af både eksisterende og planlagte krydsnings- og strækningsfaciliteter. En nærmere beskrivelse af planlægning af et fodgænger- og cykelrutenet findes i håndbogen "Vejplanlægning i byområder". Faciliteter for rekreative cykel(rund)ture kan bl.a. indarbejdes ved at skabe forbindelser mellem eksisterende ruter og medtage rekreative områder. 6.1.4 Fastlæggelse af fremtidigt net for langsomme køretøjer De langsomme køretøjer, herunder kørsel med landbrugskøretøjer eller trafik med entreprenørmaskiner etc., udgør en stor gene for fremkommeligheden og en stor sikkerhedsmæssig risiko på trafikvejene. Det skyldes bl.a. den store hastighedsforskel mellem disse køretøjer og de øvrige køretøjer, som bl.a. medfører mange overhalinger og påkørslser. Det skyldes også, at der ofte er mange overkørslser fra landbrugsarealerne ud på trafikvejnnettet. Strukturen i landbrugserhvervet har de senere år været under hastig forandring i retning af avlssamarbejder, sammenlægning af de enkelte bedrifter til stadig større enheder samt en stigende anvendelse af maskiner, der kommer udefra. Det betyder, at landbrugskøretøjerne benytter en større og større del af vejnettet og, at de kører længere og oftere på vejnettet. Bilisterne ønsker om muligt at overhale disse langsomme køretøjer, og med stigende trafikbelastning bliver overhalingsmulighederne færre. Det fører på den ene side til kødannelser bag de langsomme køretøjer og dermed forringet serviceniveau, og på den anden side til farlige overhalinger. Dette medfører et stigende behov for at tilbyde alternative ruter ad lokalveje eller indføre fx tidsbegrænsninger for at begrænse antallet af langsomme køretøjer på gennemfartsvejene, men også på fordelingsvejene. Parallelt vejnet For at sikre en høj fremkommelighed kan der udpeges et separat net for langsomme køretøjer ud fra en kortlægning af deres nuværende og forventede fremtidige kørselsmønstre. Udgangspunkter og mål for trafikken bestemmes for de enkelte landbrugs- og entreprenørvirksomheder på grundlag af: - Størrelse - Produktionstype - Driftsbygningernes/virksomhedernes beliggenhed - Jordernes/pladsernes beliggenhed - Mulige ruter mellem bygninger og jorder/pladser. Nettet udpeges evt. sammen med de lokale landbrugsorganisationer, større maskinstationer og større entreprenørvirksomheder. Nettet for langsomme køretøjer kan fx bestå af lokalveje parallelt med trafikvejene. Det kan også bestå af andre lokalveje. Det parallele vejnet kan fungere i sammenhæng med nettet for cyklister og fodgængere. En parallel lokalvej er sikrere for cyklister end både enkelt- og dobbeltrettede cykelstier langs veje. Det skyldes bl.a. at antallet af ulykker mellem cyklister og svingende trafik ved indkørsler og vejtilslutninger reduceres. De fleste cyklister vil dog opfatte det som en forringelse af trygheden, hvis cykelstier ombygges til lokalveje med adgang for landbrugskøretøjer, se i øvrigt håndbogen ”Tværprofiler i åbent land” (2013). Parallelle lokalveje, som tilgodeser overkørsler på begge sider af vejen, kan etableres som: - Parallelle lokalveje på begge sider af vejen. - En gennemkørende parallel lokalvej i én side og en dobbeltrettet cykelsti i den modsatte side. Herved imødekommes i hvert fald delvis ønsket om tryghed for cyklister, og cykelstien kan på korte delstrækninger bruges af trafik til enkelte ejendomme. - En parallel lokalvej i den ene side, mens (få) ejendomme på den anden side får lov til at krydse trafikvejen, men ikke til at svinge til og fra den. Eksisterende overkørsler til ejendomme og marker tilsluttet de parallelle lokalveje. Andre muligheder for begrænsning af generne ved langsomme køretøjer Hvis der ikke indenfor en overskuelig tidshorisont er ressourcer til at etablere et lokalvejssystem kan følgende løsninger foreslås som en første etape: - Der kan foretages en udpegning af veje, hvor de langsomme køretøjer forbydes, fx gennemfartsvejene i de højeste hastighedsklasser. Der skal så udpeges et alternativt net for de langsomme køretøjer bestående af eksisterende lokalveje suppleret med evt. nye lokalveje og i nødvendigt omfang fordelingsveje og mindre betydnende gennemfartsveje. - For at begrænse risikoen ved de langsomme køretøjer og øge fremkommeligheden på trafikvejnettet kan denne trafik forbydes i visse tidsrum fx i morgen- og eftermiddagsmyldretiderne på de mest belastede trafikveje. Der skal kunne anvises alternative ruter uden for stor omvejskørsel. • Der kan etableres vigemulighed på trafikvejene (både gennemfartsveje og fordelingsveje) således, at det bliver muligt for de langsomme køretøjer at trække ind og give mulighed for en sikker overhaling. Det anbefales, at vigepladserne etableres med en afstand, svarende til et enkelt minuts køretid – dog afhængigt af lokale forhold så som trafikmængde og oversigtsforhold. Det er vigtigt, at vigepladserne er brede nok til langsomme køretøjer, hvilket vil sige ca. 4,5 m fra køresporskant. ![Map showing the future network for slow-moving vehicles](image) Figur 6.7 Det fremtidige net for langsomme køretøjer. ### 6.1.5 Fastlæggelse af fremtidigt busnet Det eksisterende busnet optegnes med udgangspunkt i den gennemførte kortlægning. Det fremtidige busnet kan være sammensat af: - Trafikveje med bustrafik - Lokalveje med bustrafik - Eventuelle separate busveje - Bussluser etc. Figur 6.8 Det fremtidige busnet. Busnettet tilrettelægges, så det primært er trafikvejnettet og separate busveje, som anvendes. Trafikvejnettet indrettes således, at også bustrafikkens særlige behov tilgodeses. Det er vigtigt at tænke placeringen af busstoppestederne ind ved planlægning af det fremtidige vej- og stinet. Busstoppesteder på trafikveje tilsluttes stinettet, og krydsningerne sikres. Hvis ikke det er muligt, placeres busruten og -stoppesteder på lokalvejsnettet. Af hensyn til korte gangafstande, sikre gangveje og korte rejsetider kan det ligeledes være nødvendigt at føre bustrafikken ad lokalveje. Lokalvejen indrettes under hensyntagen til bustrafikken fx i forbindelse med udformning af hastighedsdæmpende foranstaltninger. Se i øvrigt håndbogen om kollektiv bustrafik. På trafikveje, hvor der evt. planlægges etableret buslommer, er det en god idé at kombinere dette med etablering af vigeladser for langsomme køretøjer. 6.2 Opstilling af det klassificerede vejnet Det klassificerede vejnet fremkommer ved, at alle de fremtidige trafiknet sættes sammen og vurderes i forhold til hinanden i følgende trin: 1. Biltrafikvejnettet sammenholdes med lokaltrafikområder 2. Biltrafikvejnettet sammenholdes med busnettet 3. Gang- og cykelnettet sammenholdes med nettet for langsomme køretøjer 4. Samlet vurdering. De fire trin gennemgås nedenfor. 6.2.1 Biltrafikvejnet og lokaltrafikområder Det fremtidige biltrafikvejnet tegnes sammen med lokaltrafikområderne. Problemstrækninger identificeres. Trafikvejstrækninger, som gennemskærer lokaltrafikområder, udgør et problem. Dette problem kan behandles på følgende måder: 1. Det undersøges, om trafikvejen kan ledes ad en anden rute gennem området, der medfører færre konflikter med de ønskede lokaltrafikområder. Hvor dette er tilfældet, flyttes trafikvejen, og den aktuelle strækning klassificeres som lokalvej. 2. Det undersøges, om det er muligt at samle trafikudvekslingen i krydsene. I så fald klassificeres strækningen som fordelingsvej, og lokaltrafikområdet deles i to. 3. Det undersøges, om adgangsfunktionerne kan flyttes, så lokaltrafikområdets tilslutninger flyttes væk fra trafikvejen. Derved kan vejen klassificeres som gennemfartsvej. I modsat fald skal den klassificeres og indrettes som lokalvej. Kontrol af biltrafikvejnettet Derefter kontrolleres biltrafikvejnettet for to forhold, nemlig: - Sammenhæng i nettets opbygning - Trafikintensiteten på lokalvejene. På grund af ønsket om at minimere antallet af kryds på gennemfartsvejene er det ønskeligt, at overgange fra lokalveje til gennemfartsveje (eller omvendt) så vidt muligt undgås. Hvis det er muligt, opbygges nettet, så der er en fordelingsvej mellem en lokalvej og en gennemfartsvej. Om nødvendigt tilpasses klassificeringen, så der opstår en logisk og letforståelig opbygning af nettet. Det er vigtigt, at den forventede trafikintensitet på lokalvejene er begrænset af hensyn til deres funktion som fælles trafikareal for alle trafikarter. Grænsen for den tilladelige trafikintensitet fastlægges af den enkelte vejmyndighed afhængig af forholdene under hensyntagen til: - Lokalområdets funktion - Planlægningshastigheden - Vejbredden. Kriteriet kan eventuelt udtrykkes som mulighed for krydsning af vejen. Hvor grænsen overskrides, vurderes det, om trafikbelastningen kan nedbringes ved en anden netopbygning. En anden mulighed er at klassificere og udforne strækningen som fordelingsvej eller gennemfartsvej. I så fald er den naturligvis ikke længere en del af lokaltrafikområdet, og lokaltrafikområdet opdeles i mindre områder. Figur 6.9 Det fremtidige biltrafikvejnet og lokalområder. 6.2.2 Biltrafikvejnet og busnet Biltrafikvejnnettet og busnettet vil til en vis grad være sammenfaldende, og derfor er det hensigtsmæssigt, at busnettet sammenholdes med biltrafikvejnnettet, således at eventuelle problematiske strækninger og krydsninger kan udpeges. Det kan fx være eksisterende busstoppesteder på en trafikvej med 80 km/h, hvor der ikke er etableret sikre krydsninger. En løsning på eventuelle problematiske strækninger og krydsninger kan enten være en ændring af vejklassificeringen eller ændring af busruter, placering af busstoppesteder mv. Problemer og løsninger diskuteres med trafikselskabet. Figur 6.10 Det fremtidige biltrafikvejnet sammenholdt med det fremtidige busnet. 6.2.3 Net for lette trafikanter og langsomme køretøjer Cyklister/fodgængere samt langsomme køretøjer kan i en vis udstrækning anvende det samme vej/stinet, hvorfor disse to net sammenholdes og eventuelle ønskede nyanlæg koordineres. Figur 6.11 Det fremtidige net for fodgængere, cyklister og langsomme køretøjer. 6.2.4 Samlet vurdering Vejnettene sammensættes, og derved dannes et totalbillede, som for hver strækning og kryds viser de ønskede krav for de enkelte transportmidler. Det vil dog i høj grad være en iterativ proces, hvor der i takt med at nettene sammenholdes og flere af vejenes funktioner fastlægges, også vil være et behov for at foretage justeringer i de fastlagte net. Når denne proces er slut, dannes et totalbillede, der for hver strækning og kryds viser de ønskede krav fra de enkelte transportmidler. ![Det funktionelt klassificerede vejnet](image) Figur 6.12 Det funktionelt klassificerede vejnet. Det kan forekomme, at der stilles uforenelige krav til en bestemt vejstrækning. I så fald må man søge at løse konflikten ved at ændre de modstridende funktionelle krav eller tage højde for sammenblandingen af funktioner i hastighedsklassificeringen. 7 HASTIGHEDSKLASSIFICERING AF VEJNETTET Udgangspunktet for hastighedsklassificeringen er, at der sikres en god fremkommelighed på gennemfartsvejnettet, mens det i højere grad er tilgængeligheden, som tilgodeses på fordelingsveje og lokalveje. Det funktionelt klassificerede vejnet hastighedsklassificeres efterfølgende i henhold til de vejledninger, som er beskrevet i kapitel 3. Figur 7.1 viser et eksempel på hastighedsklassificering af det funktionelt klassificerede vejnet, som er angivet i figur 6.12. ![Map showing speed classification](image) Figur 7.1 Eksempel på hastighedsklassificering af vejnettet – den tyndeste streg viser lokalveje, den mellemste streg viser fordelingsveje og den tykke streg viser gennemfartsveje. 7.1 Hastighedsklassificering af eksisterende veje Ved fastsættelse af hastighedsklasser på eksisterende veje kan det være vanskeligt at kombinere vejens nuværende udførmning med kravene til udførmning af vejene i den ønskede hastighedsklasse. I disse situationer kan følgende overvejes: 1. Hastighedsklassen vælges alene ud fra vejens funktion i det samlede system og uden hensyntagen til vejens nuværende udførmning 2. Hastighedsklassen vælges alene ud fra vejens nuværende udførmning 3. Hastighedsklassen vælges som et kompromis mellem planlægningshastigheden og kravene til udførmning. Under hvert punkt overvejes, hvordan vejen bør ombygges i henhold til anbefalingerne for udførmning i den valgte hastighedsklasse. Hvis hastighedsklassen vælges uden at skele til vejens nuværende udførmning, kan det blive meget dyrt og dermed måske også urealistisk at ombygge vejen til den anbefalede standard. Til gengæld vil det på langt sigt sikre et trafiksikkert og højklasset vejsystem, som er det overordnede mål. Hvis hastighedsklassen vælges ud fra vejens nuværende udførmning vil det med stor sandsynlighed medføre, at hastighederne på vejnettet bliver meget lave – også meget lavere end i dag. Til gengæld vil udgiften til ombygningen blive mere overkommelige, men trafikanterne vil sandsynligvis ikke overholde hastighederne. Dette kan dog være en 1. etape løsning på nogle veje. Valg af hastighedsklasse, som et kompromis mellem planlægningshastigheden og den nuværende udførmning, vil i højere grad tage hensyn til både vejmyndighedernes økonomi og sikring af en god fremkommelighed og sikkerhed på vejnettet. Dette kan også være en 1. etape løsning på nogle veje. Det er vigtigt, at vejmyndigheden fastholder de principper, der er lagt til grund for både den funktionelle klassificering og hastighedsklassificeringen af vejnettet, når planen skal gennemføres og vejene ombygges. Ellers vil der være stor risiko for, at trafikanterne foretager andre rutevalg end de ønskede, og målet om at koncentrere trafikken på gennemfartsvejene og aflaste fordelingsveje og lokalveje vil blive svært opnåeligt. Ved opgradering af strækningen vest for byen til 80 km/h bør det overvejes at etablere miljøprioriteret gennemfart gennem byen for at sikre, at hastigheden sænkes. Figur 7.2 Eksempel på hastighedsklassificering på en eksisterende trafikvej i en række etaper undervejs til slutmålet, der også kan søges realiseret direkte (den stiplede pil). 7.1.1 Overensstemmelse mellem planlægningshastigheden og vejudformning Når vejnnettet er hastighedsklassificeret, er næste skridt at tage stilling til, hvordan der sikres overensstemmelse mellem vejens udformning og planlægningshastigheden på det eksisterende vejet, således at både trafiksikkerheden og fremkommeligheden også reelt tilgodeses, og at planlægningen udmøntes i praksis. Nogle af vejene vil allerede i dag blive benyttet med hastigheder omkring den tildelte hastighedsklasse og have en udformning som opfylder retningslinjerne. Disse veje er det naturligvis ikke nødvendigt at gøre noget ved. Imidlertid vil mange eksisterende veje have en udformning og blive benyttet med en hastighed, der afviger fra målet. Der kan tænkes følgende muligheder for de enkelte strækninger: - Planlægningshastigheden er højere end den nuværende hastighed. Her hæves hastighedsgrænsen, og strækningen ombrygges svarende til planlægningshastigheden. Det kan som en 1. etape/midlertidigt være nødvendigt at nedsætte planlægningshastigheden, hvis der ikke er ressourcer til de nødvendige ombygninger. - Planlægningshastigheden er den samme som den gældende hastighedsgrænse, men der køres for hurtigt på strækningen. Her gennemføres en fartdæmpning af biltrafikken – i første omgang med visuelle virkemidler (fx materialevalg) eller blide fysiske virkemidler (fx indsnævring af kørespor, rumlestriber), og hvis dette ikke er tilstrækkeligt så med egentlige fartdæmpere, se "Hastighedstilpasning i åbent land, idekatalog". Det kan her som en 1. etape midlertidigt være nødvendigt at nedsætte planlægningshastigheden, hvis der ikke er ressourcer til de nødvendige ombygninger. Det kan også overvejes at opsætte en vejledende hastighed med en forklarende undertavle, som en 1. etape. Planlægningshastigheden er lavere end den nuværende hastighedsgrænse. Her etableres en nedsættelse af hastighedsgrænsen. Den kan, som en 1. etape, etableres som en vejledende hastighed med en undertavle, som angiver en begrundelse for hastigheden. Hvis det efterfølgende viser sig, at dette ikke er tilstrækkeligt, kan det overvejes at nedsætte hastighedsgrænsen og evt. understøtte dette ved at hastighedsdæmpe strækningen med visuelle og evt. blide fysiske virkemidler. Effekten kan vurderes med hastighedsmålinger. 7.1.2 Etablering af planlægningshastigheden på gennemfartsvejene På gennemfartsvejene benyttes hastighedsklasserne Meget høj+ (120-130 km/h), Meget høj (90-110 km/h), Høj+ (80 km/h) og høj (60-70 km/h) – vurderet på baggrund af vejens udformning og funktion. 110-130 km/h benyttes kun på motorvejsnettet, og 60-70 km/h bruges kun i de få tilfælde, hvor trafikmængden er lille, samtidig med, at de omkringliggende forhold gør det meget vanskeligt at udbygge vejen til en højere hastighed. Anbefalinger for udformning af gennemfartsveje i forhold til den ønskede hastighedsklasse fremgår af afsnit 8.3. 7.1.3 Etablering af planlægningshastigheden på fordelingsvejene På disse veje anvendes hastighedsklasserne Høj+ (80 km/h), Høj (60-70 km/h) og Middel (50 km/h) normalt som grundlag for den geometriske udforming. I krydsene fastsættes hastighedsniveauet til 50 km/h, hvis der vælges et højt sikkerhedsniveau - eller 30 km/h, hvor/når der er let trafik. Udviklingen til lokalvejene og mellem fordelingsvejene indbyrdes sker i krydsene, mens fremkommeligheden er prioriteret på strækningerne. Løsningerne i krydsene vil afhænge af trafikmængden. Det er vigtigt at vælge foranstaltninger som accepteres af trafikanterne. Variabel skiltning kan i den forbindelse måske være en god løsning til hastighedsnedsættelse, når der er svingende eller let trafik. Anbefalinger for udformning af fordelingsvejene i forhold til den ønskede hastighedsklasse fremgår af afsnit 8.4. Hovedparten af de veje, som vil blive klassificeret som fordelingsveje, vil i dag være omfattet af den generelle hastighedsgrænse i det åbne land på 80 km/h. På langt de fleste af disse veje er der mange kryds og facadeadgange, hvorfor hastighedsklassen – hvis ikke der foretages forbedringer – set fra et sikkerhedsmæssigt synspunkt burde være 50 km/h. 7.1.4 Etablering af planlægningshastigheden på lokalvejene Den ønskede hastighedsklasse på lokalvejene er af hensyn til sikkerhed og tryghed Lav (30-40 km/h) og Middel (50 km/h). Høj (60-70 km/h) og Høj+ (80 km/h) kan også anvendes, men der bør i givet fald være cykelsti langs vejen, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Lokalveje prioriterer tilgængelighed, og derfor er det vigtigt, at gennemfartstrafik undgås. Lavere hastigheder på lokalvejene kan mindske risikoen for gennemkørende trafik. På lokaliteter hvor sikkerheden og trygheden for lette trafikanter prioriteres højt bør udgangspunkt være 30 km/h, da lette trafikanter og motorkøretøjer færdes på samme areal. Dog kan hastigheder på 40-50 km/h også vælges, hvis trafikmængden er lav. En hastighedsbegrænsning på 30 km/h i det åbne land vil virke ekstremt lav for langt de fleste bilister. Hertil kommer, at langt hovedparten af lokalvejene i det åbne land i dag er omfattet af den generelle hastighedsgrænse på 80 km/h. Kun få af disse veje har i dag lokale hastighedsbegrænsninger. Det samme gælder for de strækninger, hvor trafikanterne ofte kører langsommere end de 80 km/h på grund af forholdene. Etablering af en planlægningshastighed på 30-70 km/h på lokalvejene kræver opsætning af en række skilte og etablering af fartdæmpninger på de fleste veje, hvis vejene også klart skal signalere, at 30-70 km/h er den naturlige hastighed at vælge her. Det anbefales, at der som udgangspunkt etableres visuelle virkemidler, fx skiltning med vejledende hastigheder eller variable trafikstyrende tavler, ændrede belægninger og ændret afmærkning. Erfaringer med de visuelle virkemidler er på nuværende tidspunkt begrænsede, men bør afprøves inden der etableres blide fysiske fartdæmpere og måske endda egentlige fysiske fartdæmpere. Hvis hastigheden ikke – af ressourcemæssige grunde - kan nedsættes på alle lokalvejene på en gang, så kan 1. etape være de veje, hvor der sker uheld, hvor der er registreret utryghed, eller hvor vejen indgår i stirutenetet. Nedenfor er en række virkemidler til fartdæmpning i landområder beskrevet. Derudover er der i afsnit 8.5 en række anbefalinger for udformning af lokalvejene i forhold til den ønskede hastighedsklasse. Fartdæmpning i det åbne land Der er i Danmark kun meget lidt erfaring med fartdæmpning af vejene i det åbne land og oftest ikke ned til hastigheder på 30-50 km/h. I håndbogen ”Hastighedstilpasning i åbent land – idekatalog” er beskrevet en række muligheder for fartdæmpninger i det åbne land – mange af dem er uafprøvede. Da mange vejmyndigheder vil have store dele af vejnettet klassificeret som lokalveje, er det vigtigt, at man kommer i gang med at få erfaringer med forsøgsprojekter med billige foranstaltninger til fartdæmpning af lokalveje. Følgende tiltag vil kunne etableres for at reducere hastigheden og afvise gennemfartstrafikken på lokalvejene, nemlig: - Vejlukninger - Porte ved lokaltrafikområdernes grænse - Zonevis hastighedsbegrænsning - Hastighedsdæmpning. Vejlukninger Vejlukninger er det mest effektive middel. De kan imidlertid medføre den ulempe, at ikke blot gennemfartstrafik men også lokaltrafik tvinges til omvejskørsel med deraf følgende større trafikarbejde, forøget ulykkesrisiko og større miljøgener. Porte Porte ved indgangen til lokaltrafikområder, det vil sige ved overgangen fra fordelingsvejene til lokalvejene, kan i heldige tilfælde have virkninger, der ligner vejlukninger. Hvis de pågældende lokalveje udgør gode genveje, vil sådanne anlæg dog hovedsagelig virke over for de bilister, som kommer der for første gang. Zoner En zonevis hastighedsbegrænsning, markeret med tavler i udkanten af et lokaltrafikområde vil i mange tilfælde afholde bilister uden ærinde i området fra at køre igennem det. I Danmark er der ikke erfaringer med hastighedszoner i åbent land, men i ”Hastighedstilpasning i åbent land – Idekatalog”, findes et eksempel på en mulig udformning af en hastighedszone i åbent land. Fartdæmpere Hastighedsdæmpning af enkelte strækninger vil ofte kunne anvendes på en måde, så gennemfartstrafik forhindres, samtidig med at lokaltrafikken kun i begrænset omfang påvinges omvejskørsler. Rundkørsler eller minirundkørsler placeret i vejkrudsene i et lokal-trafikområde vil ligeledes i visse tilfælde kunne virke hastighedsdæmpende og medvirke til afvisning af gennemfartstrafik, se i øvrigt håndbogen ”Hastighedstilpasning i åbent land – Idekatalog”. 7.1.5 Hastighedsovergange Når hver enkelt vejstrækning i det klassificerede vejnet er tildelt en hastighedsklasse, som beskrevet i det foregående, vil der forekomme steder, hvor planlægningshastigheden skifter hen over en strækning. Sådanne steder er det vigtigt at sikre, at trafikanterne i god tid kan opfatte, at hastigheden skal ændres og hvor meget. Hastighedsovergange er beskrevet i håndbogen ”Grundlag for udformning af trafikarealer”. 7.2 Hastighedsklassificering på nye veje Hastighedsklassen for nye veje fastlægges ud fra vejens funktion i det samlede vejsystem. Nye veje i det åbne land har oftest det mål at forbedre fremkommeligheden og sikkerheden af det samlede vejsystem, fx ved anlæg af omfartsveje og nye motorveje. Derfor er det vigtigt at vælge en hastighedsklasse, som tilgodeser fremkommeligheden. Ved fastlæggelse af nye vejes udformning bør vejreglernes anbefalinger følges. Derved bidrager det nye anlæg til, at vejsystemet som helhed på længere sigt lever op til trafiksikkerhedsmålene. Dette vil medføre, at nye veje vil få en noget højere standard end eksisterende veje. Der vil derfor være en fare for, at disse veje animerer til kørsel med højere hastighed end den planlagte. Det er derfor vigtigt, at ændringer af den fysiske udformning af vejnættet understreges af foranstaltninger, som medvirker til at ændre trafikanternes adfærd. Det kan fx være valg af udstyr, vejvisning, belysning, kantafmærkning etc. 8 KRAV TIL VEJ- OG STINETTET På baggrund af hastighedsklassificeringen og et efterfølgende valg af planlægningshastighed er der fastlagt en række anbefalinger for udformningen af vejene, som er beskrevet i dette kapitel. Anbefalingerne er primært begrundet i hensyn til trafiksikkerhed og fremkommelighed, men vil også være fremmende for en række andre faktorer såsom genkendelighed. Målet med retningslinjerne er på langt sigt at sikre en ensartethed i vejnnettet, således at vejene klart signalerer til trafikanterne, hvilken hastighed de forventes at køre med på de konkrete strækninger. 8.1 Krav til vejsystemet Ved planlægningen af vejsystemet bør der tages hensyn til: - Trafiksikkerhed - Kapacitet - Fremkommelighed - Tilgængelighed - Tryghed - Anlægsøkonomi - Driftsøkonomi - Miljøforhold - Vejæstetik og landskabstilpasning - Trafikantservice. Nogle af disse hensyn kan være indbyrdes modstridende. 8.1.1 Trafiksikkerhed Det er vigtigt at skabe et vejnnet, der er så sikkert som muligt, inden for de givne økonomiske rammer. Det kan udmøntes i en række specifikke krav til planlægningen af vejnnettet. 8.1.2 Kapacitet Vejenes kapacitet hænger først og fremmest sammen med antal kørespor og køresporsbredden, men også med udformningen af knudepunkterne. For at sikre genkendelighed og ensartethed anbefales, at anvisningerne i dette kapitel benyttes ved alle større anlæg af nye veje og stier i åbent land. Ved mindre nyanlæg og ved ombygning af eksisterende veje er det hensigtsmæssigt, at man i hvert enkelt tilfælde overvejer, hvordan man på kort eller langt sigt – afhængigt af de fysiske og økonomiske rammer – vil kunne opnå den standard, som fremgår af anvisningerne. 8.1.3 Fremkommelighed Begrebet fremkommelighed udtrykker, hvor godt trafikken afvikles på den pågældende vej. God fremkommelighed indebærer først og fremmest, at trafikanterne tilbydes en rimelig høj rejsehastighed og, at dette sker under hensyntagen til sikkerheden og med en acceptabel tryghed, komfort og kørselsøkonomi. Kravet om både høj rejsehastighed og god trafiksikkerhed medfører, at veje med god fremkommelighed har: - Tilstrækkelig kapacitet - Adskillelse af de forskellige trafikarter - Få, sikrede vejtilslutninger - Restriktive adgangsforhold - Høj tracéringsstandard. Samtlige geometriske elementer udformes, så de svarer til hastigheden. 8.1.4 Tilgængelighed Begrebet tilgængelighed udtrykker i denne sammenhæng muligheden for adgang mellem vejene og de byer, områder og ejendomme, der ligger langs vejnettet. God tilgængelighed betyder, at trafikanterne let kan komme til og fra vejnettet. I andre sammenhænge kan begrebet tilgængelighed dække over handicappedes og gangbesværedes mulighed for at bevæge sig rundt på veje og stier. Dette er fx beskrevet i håndbogen "Færdselsarealer for alle - håndbog i tilgængelighed". Veje, der giver god tilgængelighed, vil normalt have: - Blandet trafik - Mange vejtilslutninger - Direkte adgangsforhold. Af hensyn til trafiksikkerheden er det vigtigt, at den hastighed, som trafikanterne finder det naturligt at bruge på sådanne veje, er forholdsvis lav. 8.1.5 Det samlede vejnet Da det er ønskeligt, at det samlede vejnet både sikrer god fremkommelighed og god tilgængelighed, betyder det, at de enkelte veje i nettet rangerer fra: - Veje, der giver god fremkommelighed for trafik over store afstande, til - Et mere fintmasket net af veje, der giver god tilgængelighed til de enkelte byer, områder og ejendomme. 8.2 Vej- og stityper For hver af vejklasserne gennemgås i de følgende afsnit krav til vejen, hvad angår: - Funktion - Hastighed - Trafikmængder - Tværprofil - Tracé - Krydstyper - Afstand mellem kryds - Adgangsforhold - Krydsninger mellem stier og veje - Standsning og parkering - Vejbelysning - Afstand til faste genstande. En lang række af kravene er primært knyttet til planlægningshastigheden. Jo større planlægningshastighed, desto strengere krav stilles der til vejudformningen og adskillelsen mellem trafikarterne for at gøre det sikkert at køre på vejen. Desuden er det ønskeligt, at vejens udformning klart signalerer, hvilken hastighed og adfærd i øvrigt trafikanterne bør køre med på strækningen. Et sådant signal bliver kun tydeligt, hvis der er en konsekvent gennemført ensartethed og dermed genkendelighed for trafikanten, hvad angår de forskellige vejbilleder. For at hjælpe vejmyndighederne med at sikre denne genkendelighed er der i håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013) defineret en række basistværprofiler, som kan danne udgangspunkt for vejmyndighedens valg. Hensigten er, at vejenes udformning tydeligt skal vise, hvordan vejene skal benyttes. 8.3 Gennemfartsveje 8.3.1 Funktion Gennemfartsvejene skal give sikker fremkommelighed ved relativt høje hastigheder. Derfor er det bl.a. nødvendigt at begrænse antallet af vejtilslutninger. Desuden bør der sikres alternative ruter eller etableres parallelle trafiksystemer til landbrugstrafikken. Cykeltrafik bør afvikles på cykelstier ved hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) og hastighedsklasse Høj (60-70 km/h). 8.3.2 Hastighed Gennemfartsveje placeres som udgangspunkt i hastighedsklasse Meget høj+ (120-130 km/h), Meget høj (90-110 km/h) eller Høj+ (80 km/h). Gennemfartsveje kan også placeres i hastighedsklasse Høj (60-70 km/h). Det gøres undtagelsesvis, hvor trafikmængden er lille, hvor terrænet er vanskeligt, eller hvor eksisterende veje udbygges til gennemfartsvejsstandard. Ved hastigheder over 70 km/h er konflikter mellem modkørende alvorlige og ved hastigheder over 50 km/h er konflikter mellem krydsende motortrafik alvorlige (jf. afsnit 3.3.2). Sådanne konflikter bør så vidt muligt undgås, hvorfor gennemfartsvejene i hastighedsklasse Meget høj+ (120-130 km/h), Meget høj (90-110 km/h) og Høj+ (80 km/h) som udgangspunkt bør være helt facadeløse. Endvidere kan der etableres midterrabat (evt. overkørbar for hastighedsklasse Høj+ (80 km/h)) og toplanskryds med rampetilslutninger med ind- og udfletning, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Ved mindre trafikmængder kan gennemfartsveje i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) udføres med 2+1-profil eller som 2-sporede veje. Såfremt der ønskes et højt sikkerhedsniveau kan risikoen for frontalkollisioner reduceres ved at etablere fx rumleriller eller autoværn. Der kan forekomme etplanskryds på disse veje. Gennemfartsveje i hastighedsklasse Høj (60-70 km/h) tilstræbes uformet svarende til en planlægningshastighed på 60-70 km/h. På 2-sporede veje og 2+1 veje kan midteradskillelsen udelades. 4- og 6-sporede gennemfartsveje har dog altid midterrabat. Veje i denne hastighedsklasse kan have cykeltrafik på cykelstier parallelt med kørebanen. ### 8.3.3 Tværprofil For gennemfartsveje bør valg af tværprofil gennemføres på baggrund af en kapacitetsvurdering i hvert enkelt tilfælde for at sikre, at vejen har tilstrækkelig kapacitet. På veje i hastighedsklasse Meget høj+ (120-130 km/h) og Meget høj (90-110 km/h) bør der etableres midterrabat med indre kantbaner. På veje i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) kan der anvendes overkørbar midteradskillelse. Herved opnås dog ikke så stor sikkerhedsmæssig effekt som ved en fysisk midteradskillelse. På 2-sporede veje uden nødspor anvendes overkørbart midterareal, så der sikres passagemulighed i nødstilfælde. Ved 4- og 6-sporede veje bør der bruges fysisk midteradskillelse. Tværprofilelementerne er nærmere beskrevet i håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013). ### 8.3.4 Tracé Traceringen bestemmes dels af en række minimumsmål som beskrevet i håndbogen "Tracéring i åbent land", dels på grundlag af ønsket om en vis jævnhed i hastighedsforløbet. For veje uden fysisk midteradskillelse etableres mødesigt/overhalingsforbud, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. ### 8.3.5 Krydstyper I figur 8.1 er vist de krydstyper, der normalt anvendes på gennemfartsveje. Toplanskryds anvendes, hvor der ønskes høj fremkommelighed og højt trafiksikkerhedsniveau. \| Hastighedsklasse på fri strækning \| Meget høj+ (120-130 km/h) \| Meget høj (90-110 km/h) \| Høj+ (80 km/h) \| Høj (60-70 km/h) \| \|----------------------------------\|--------------------------\|------------------------\|---------------\|-----------------\| \| Toplanskryds \| ja \| ja \| ja \| ja \| \| Rundkørsel \| nej \| nej \| ja² \| ja² \| \| Prioriterede T-kryds \| nej \| nej \| ja² \| ja² \| \| Signalregulerede kryds \| nej \| nej \| Ja³ \| Ja³ \| ¹ På veje med hastighedsbegrænsning på 90 km/h kan rundkørsler undtagelsesvist anvendes. ² Såfremt der vælges højt sikkerhedsniveau, skal kryds og omgivelser udformes til at begrænse hastigheden til 50 km/h. ³ Hastigheden på de tilstødende veje bør være 70 km/h eller derunder. Såfremt der vælges et højt sikkerhedsniveau skal kryds og omgivelser udformes til 50 km/h. Figur 8.1 Krydstyper på gennemfartsveje. Hvis der vælges et højt trafiksikkerhedsniveau (jf. afsnit 3.3.2) for 2-sporede veje med krydsende cykel- og fodgængertrafik begrænses hastigheden til 30 km/h. En sådan hastighedsreduktion vil dog med megen cykel- og fodgængertrafik resultere i lavere fremkommelighed på gennemfartsvejene. For at sikre ensartethed i vejnettet vil det være hensigtsmæssigt, at der vælges samme krydstype på en sammenhængende vejstrækning. ### 8.3.6 Krydsafstande De vejledende minste krydsafstande fastsættes på baggrund af planlægningshastigheden, idet de hænger sammen med bilisternes evne til at erkende og opfatte vekslende synsindtryk. Det anbefales, at afstanden mellem toplanskryds på gennemfartsveje med en planlægningshastighed på 90-130 km/h normalt er 5 km (mindst 3 km). For lavere hastighedsklasser kan følgende vejledende afstande anvendes: \| Årsdøgntrafik \| < 5.000 \| 5.000-15.000 \| > 15.000 \| \|---------------\|---------\|--------------\|----------\| \| Mindste krydsafstand \| 5-700 m¹ \| 1 km¹ \| 2-3 km \| ¹ Afstanden mellem de to T-kryds i et venstreforsat kryds bør normalt ikke være mindre end 30-40 m. I højreforsatte kryds afhænger afstanden af længden af venstresvingssporene på primærvejen. Figur 8.2 Vejledende minste krydsafstande for gennemfartsveje med en planlægningshastighed på 80 km/h eller lavere. 8.3.7 Adgangsforhold Gennemfartsvejene bør være facadeløse og uden markoverkørsler. Enkelte overkørsler kan dog accepteres på eksisterende gennemfartsveje i hastighedsklasse Høj (60-70 km/h), hvor årsdøgntrafikken er under 1.500. Det skal bemærkes, at vejadgange kan fjernes i forbindelse med vejmyndighedens godkendelse af matrikulære sammenlægninger eller arealoverførslser. 8.3.8 Standsning og parkering På gennemfartsveje i hastighedsklasse Meget høj+ (120-130 km/h), Meget høj (90-110 km/h) og Høj+ (80 km/h) er standsning og parkering normalt ikke tilladt. Nødstop kan ske på nødsporet eller i yderrabatten. På gennemfartsveje i hastighedsklasse Høj (60-70 km/h) bør parkering på kørebanen forbydes, såfremt dette ikke iflg. Færdselsloven er forbudt i forvejen. På veje uden nødspor anbefales det, at der etableres en standsningsmulighed med afstande svarende til ét minuts kørsel på gennemfartsvejene, jf. håndbogen for sideanlæg. 8.3.9 Vejbelysning Gennemfartsveje i åbent land behøver normalt ikke vejbelysning, men det anbefales, at farlige og komplicerede kryds belyses. Signalregulerede kryds skal belyses, og det anbefales også at belyse rundkørsler og kryds med fysisk kanalisering med kantstensbegrænsede heller på primærvejen. 8.3.10 Sikkerhedszone Sikkerhedszonen er det areal uden for køresporet, som er fri for faste påkørselsfarlige genstande og udformet således, at et køretøj, der utilsigtet forlader køresporet, ikke vælter. Sikkerhedszonens bredde fastlægges ud fra planlægningshastigheden. For at kunne vurdere sikkerhedszonen korrekt henvises til beskrivelsen heraf i håndbogen "Grundlag for udformning af trafikarealer". 8.4 Fordelingsveje 8.4.1 Funktion Fordelingsveje udgør bindeleddet mellem gennemfartsveje og lokalveje. De sikrer både en rimelig fremkommelighed og en god tilgængelighed samtidig med, at det foregår sikkert for alle trafikanttyper. På de frie strækninger tilgodeses fremkommelighed, mens krydsene prioriterer adgangen til lokalvejene og mellem fordelingsvejene indbyrdes. Fordelingsvejene samler trafikken op fra lokalvejene og fører den til andre lokalveje eller til gennemfartsvejnættet. Afhængigt af det åbne lands bebyggelsesstæthed og vejens beliggenhed i forhold til byområder, kan fordelingsvejene have ganske mange vejtilslutninger og betydelige trafikintensiteter. På fordelingsveje færdes alle trafikarter. Landbrugskøretøjer bør ikke færdes på veje i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h). I hastighedsklasse Høj (60-70 km/h) bør der etableres vigelommer for hver km, hvis landbrugstrafik skal færdes på vejen. Cykeltrafik langs vejen afvikles på cykelstier ved hastighedsklasse Høj+ (80 km/h). I hastighedsklasse Høj (60-70 km/h) etableres cykelstier, hvis ÅDT overstiger 2.000, og brede kantbaner, hvis ÅDT er mindre end 2.000 køretøjer. På veje i hastighedsklasse Middel (50 km/h) etableres cykelsti, hvis ÅDT overstiger 6.000, ellers kan brede kantbaner anvendes. ### 8.4.2 Hastighed Fordelingsvejene placeres i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h), Høj (60-70 km/h) eller Middel (50 km/h), afhængigt af krydstæthed og graden af trafikadskillelse. Såfremt der vælges et højt sikkerhedsniveau (jf. afsnit 3.3.2), begrænses hastighedsniveauet i krydsene til 50 km/h og til 30 km/h, hvis der er krydsende fodgængere eller cyklister. Hvis fordelingsvejene placeres i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) og Høj (60-70 km/h) anbefales det, at den lette trafik afvikles på eget areal, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Hvis ÅDT er mindre end 2.000 i hastighedsklasse Høj (60-70 km/h) kan der etableres brede kantbaner. Hvis fordelingsvejen er placeret i hastighedsklasse Middel (50 km/h) og ÅDT er større end 6.000 biler, bør der normalt etableres cykelsti, hvis der ønskes et højt sikkerhedsniveau. Hvis ÅDT er under 6.000 biler/døgn, kan der etableres brede kantbaner i stedet. I bynære områder, hvor der ofte er meget bebyggelse og et tæt net af lokalveje vil trafikanterne finde det naturligt, at hele fordelingsvejen er placeret i samme hastighedsklasse som de tilstødende trafikveje. ### 8.4.3 Tværprofil Fordelingsveje er normalt altid tosporede. Køresporsbredden afhænger af hastighedsklassen. Fordelingsveje i åbent land har normalt ikke en årsdøgntrafik over ca. 10.000. Hvis trafikmængden er så stor, at der kræves mere end to spor, fastlægges tværprofilet ud fra kriterierne for gennemfartsveje. I bynære områder (fx visse omfartsveje og ringveje) skal den projekterende i det enkelte tilfælde vurdere om, vejen skal udføres efter åbent land eller by reglerne. Tværprofilelementerne er nærmere beskrevet i håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013). ### 8.4.4 Tracé Traceringen bestemmes af en række minimumsmål, som er beskrevet i håndbogen "Tracering i åbent land". For fordelingsveje i hastighedsklasse Høj+ og Høj bestemmes linjeføringen desuden på grundlag af ønsket om en vis jævnhed i hastighedsforløbet. På strækninger uden fysisk midteradskillelse etableres overhalingsforbud, hvis mødesigt ikke kan etableres. 8.4.5 Kryds Fordelingsvejenes tilslutninger til gennemfartsvejnættet er beskrevet under gennemfartsveje. Kryds mellem fordelingsveje indbyrdes samt mellem fordelingsveje og lokalveje udføres som rundkørsler eller T-kryds. Der vil normalt ikke være kapacitetsmæssigt grundlag for at etablere signalregulering. Se i øvrigt håndbogen "Planlægning af vejkryds i åbent land". Såfremt der vælges højt trafiksikkerhedsniveau (jf. afsnit 3.3.2) fartdæmpes til 50 km/h og 30 km/h, når der er krydsende fodgængere eller cyklister. De vejledende mindste krydsafstande fastsættes på baggrund af planlægningshastigheden, idet de hænger sammen med bilisternes evne til at erkende og opfatte vekslende synsindtryk. For årsdøgntrafik over 1.500 er den vejledende mindste afstand mellem kryds som vist nedenfor. Hvis trafikmængden er lavere, kan mindre krydsafstande accepteres. \| Hastighedsklasse \| Høj+ (80 km/h) \| Høj (60-70 km/h) \| Middel (50 km/h) \| \|------------------\|----------------\|------------------\|------------------\| \| Rundkørsel \| 5-700 m \| 5-700 m \| 4-500 m \| \| T-kryds \| 800-1000 m \| 3-400 m$^1$ \| 150 m$^1$ \| $^1$ Afstanden mellem de to T-kryds i et venstreforsat kryds bør normalt ikke være mindre end 30-40 m. I højreforsatte kryds afhænger afstanden af længden af venstresvingssporene på primærvejen. Figur 8.3 Anbefalet mindste krydsafstande på fordelingsveje afhængigt af hastighedsklasserne. 8.4.6 Adgangsforhold Fordelingsvejene bør have begrænset facadeadgang. Det skal bemærkes, at vejadgange kan fjernes i forbindelse med vejmyndighedens godkendelse af matrikulære sammenlægninger eller arealoverførslser. 8.4.7 Krydsning mellem veje og stier På fordelingsveje anbefales det, såfremt der ønskes høj fremkommelighed og trafiksikkerhed, at krydsninger mellem veje og stier udføres som toplanskrydsninger. Ved etplanskryds begrænses hastigheden til 30 km/h, hvis der vælges højt sikkerhedsniveau. 8.4.8 Standsning og parkering Parkering på kørebanen bør normalt ikke tillades på fordelingsveje i hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) og Høj (60-70 km/h). Det er ønskeligt, at der etableres holdemuligheder i en afstand svarende til ca. ét minuts kørsel jf. håndbogen for sideanlæg. 8.4.9 Sideanlæg Buslommer placeres fortrinsvis i forbindelse med kryds. Der vil normalt altid være krydsende fodgængere i forbindelse med buslommer. 8.4.10 Vejbelysning Fordelingsveje kræver normalt ikke vejbelysning, men det anbefales at belyse rundkørsler, kryds med fysisk kanalisering med kantstensafgrænsning på primærvejen og stikrydsninger. 8.4.11 Sikkerhedzone Sikkerhedszonens bredde fastsættes ud fra planlægningshastigheden, se afsnit 8.3.10. 8.5 Lokalveje 8.5.1 Funktion Lokalvejene forbinder de enkelte ejendomme med fordelingsvejene. På lokalvejene færdes alle trafikarter. 8.5.2 Hastighed På lokalveje benyttes hastighedsklasse Høj+ (80 km/h), Høj (60-70 km/h), Middel (50 km/h) og Lav (30-40 km/h) til fastlæggelse af den geometriske uformning. Af sikkerhedsmæssige hensyn bør det undgås at etablere lokalveje med hastighedsklasse Høj+, hvis der færdes lette trafikanter på kørebanen. Såfremt der ønskes et højt sikkerhedsniveau kan lokalveje placeres i: - Hastighedsklasse Høj+ (80 km/h) eller Høj (60-70 km/h), hvis der er cykelsti langs vejen - Hastighedsklasse Middel (50 km/h), hvis årsdøgntrafikken ikke overskrider 300, eller hvor der er langt mellem krydsningerne - Hastighedsklasse Lav (30-40 km/h), hvor årsdøgntrafikken er højere end 300. I øvrigt bør hastigheden ved konfliktpunkter som kryds og krydsninger være 30 km/h. Det kan være nødvendigt at understøtte den lave hastighed med visuelle og evt. fysiske fartdæmpere. 8.5.3 Tværprofil Lokalveje kan bygges med ét spor på veje med hastigheder op til 60 km/h under forudsætning af, at der kan etableres stopsigt. Hvor det ikke er muligt at etablere stopsigt, skal anvendes to spor eller tilpasning af hastigheden til aktuelt stopsigt. Der etableres passagemulighed mellem en personbil og en lastbil så hyppigt, at der er sigt fra en vigeplads til den næste. Et-sporede veje er billige at anlægge, og de slides mindre, fordi der ikke kører tung trafik på kørebanekanterne. En mere detaljeret gennemgang findes i håndbogen "Tværprofiler i åbent land" (2013). 8.5.4 Tracé Tracéringen vil normalt være bestemt af, at et dimensionsgivende køretøj kan komme igennem. På strækninger uden fysisk midteradskillelse etableres overhalingsforbud, hvis mødesigt ikke kan etableres. 8.5.5 Kryds Lokalveje bør så vidt muligt ikke sluttes direkte til gennemfartsveje. Lokalvejes tilslutning til fordelingsveje er beskrevet under fordelingsveje. Kryds mellem lokalveje udføres normalt som T-kryds eller rundkørsler. Se håndbogen "Planlægning af vejkryds i åbent land". Der stilles ingen krav til krydsafstande. 8.5.6 Adgangsforhold Der stilles ingen krav til afstand mellem overkørsler. Overkørslerne dimensioneres efter forholdene. 8.5.7 Standsning og parkering Standsning og parkering er som udgangspunkt tilladt på lokalvejene. Parkering dog fortrinsvis uden for kørebanen. 8.5.8 Vejbelysning Der er som hovedregel ikke behov for vejbelysning på lokalveje. Der kan være behov for belysning af hensyn til orientering. Bump og forsætninger belyses, så de kan erkendes af trafikanterne i tide. Se også håndbogen "Vejregler for vejbelysning" - afsnit 3.1.9 om belysning af hastighedsdæmpende foranstaltninger. 8.5.9 Sikkerhedszone Sikkerhedszonens bredde fastsættes ud fra planlægningshastigheden, se afsnit 8.3.10. 8.6 Stier 8.6.1 Funktion Stier er forbeholdt fodgængere, cyklister og små knallerter, og desuden forekommer særlige ridestier. Stier kan ligge langs vej eller i eget tracé. Stier langs vej kan være ensrettede eller dobbeltrettede, mens stier i eget tracé altid er dobbeltrettede. 8.6.2 Tværprofil Stier kan anlægges som: - Gangstier kun for gående - Fælles cykel- og gangstier dvs. at gående, cyklister og knallertkørere har et fælles færdselsareal - Delte cykel- og gangstier med arealer for gående adskilt fra cyklisternes og knallertkørernes areal ved hjælp af en afstrinbring eller en skillerabat - Ridestier forbeholdt ryttere. Stitypen vælges ud fra sammensætningen af den lette trafik. Tværprofilelementerne er nærmere beskrevet i håndbogen "Tværprofiler i åbent land". 8.6.3 Tracé Det er ønskeligt, at stiruten er mindst lige så kort som den alternative rute på bilvejen. Stier anbefales normalt ikke at have større stigninger end den alternative rute på bilvejen – dette kan dog være svært at opnå ved toplanskrydsninger. Mindste horisontalradius og stopsigt skal overholdes. På dobbeltrettede stier etableres også mødesigt. Se i øvrigt håndbogen "Tracéring i åbent land". Vejledende maksimale stigninger fremgår ligeledes af håndbogen "Tracéring i åbent land". Ved projektering af stier bør tilgængelighed for gangbesværede tilgodeses. Dette er nærmere beskrevet i håndbogen "Færdselsarealer for alle - håndbog i tilgængelighed". 8.6.4 Krydsninger mellem veje og stier Oversigtsarealer for studmundinger og stikrydsninger i niveau er beskrevet i håndbogen "Planlægning af vejkryds i åbent land". 8.6.5 Belysning Behovet for belysning må vurderes i hvert enkelt tilfælde. Det anbefales dog at belyse tunneler og spærrebomme. 8.6.6 Sikkerhedsafstand Master, træer og andet vejudstyr bør vejledende ikke stå nærmere belægningskanten end 0,5 m og må ikke stå nærmere end 0,3 m – se i øvrigt håndbogen "Grundlag for udformning af trafikarealer". I horisontalkurver og ved stejle skråninger må det anbefales at udvide sikkerhedsafstanden. 9 VEJPLAN Med udgangspunkt i den gennemførte klassificering af vejnettet, som er beskrevet i de foregående afsnit udarbejdes en vejplan, der viser hvilke mål og intentioner, som vejmyndigheden vil arbejde hen imod med de fremtidige investeringer på vejområdet. 9.1 Strategi for ombygning af vejnettet Langt hovedparten af vejene i det åbne land lever i dag ikke op til anbefalingerne for udførmning af et vejnet med god fremkommelighed og høj trafiksikkerhed. Det vil derfor kræve mange ressourcer at ombygge vejnettet, så det kommer op på denne standard. Det er derfor vigtigt at overveje strategien for at ombygge vejnettet til den ønskede standard. 9.1.1 Gennemfartsvejnettet Det anbefales, at vejmyndigheden udpeger et gennemfartsvejnet med en hastighedsklasse på 80 km/h eller mere. Disse veje skal betjene hovedparten af trafikken sikkert og uden fremkommelighedsproblemer. Her er det vigtigt, at der gøres en stor indsats for at få vejene op til det ønskede hastighedsniveau. Planen for ombygningen vil som regel have en lang tidshorisont. Ombygningerne startes mest hensigtsmæssigt på veje, hvor der er sikkerhedsmæssige og/eller fremkommelighedsmæssige problemer. Hvis der er steder på dette vejnet, som det ikke er muligt at ombygge i nær fremtid, kan vejmyndigheden overveje at lave en midlertidig nedklassificering af planlægningshastigheden. På de øvrige gennemfartsveje kan en hastighedsklasse på 60-70 km/h overvejes alt efter nuværende udførmning. På sigt kan disse veje så udbygges til en højere hastighed/højere standard, mens de i første omgang måske hastighedsdæmpes på delstrækninger. Hvis disse veje i dag har en hastighedsgrænse på 80 km/h, kan vejmyndigheden overveje at reducere hastigheden, hvis der er problemer med sikkerhed eller tryghed. Det kan overvejes at opsætte skilte med en vejledende max. hastighed, suppleret med en undertavle, som forklarer hvorfor hastigheden anbefales nedsat, fx “Manglende stopsigt” eller “Langsomme køretøjer”. 9.1.2 Fordelingsveje og lokalveje Det anbefales, at vejmyndighederne laver både en kort- og langsigtet strategi for ombygning af henholdsvis fordelingsvejnettet og lokalvejnettet. Den kortsigtede strategi kan fx indeholde: 1. Udpegning af problemer (uheld, utryghed og fremkommelighed) 2. Udpegning af stiruter 3. Gennemgang af problemstrækninger og stiruter for at vurdere nødvendigheden af ombygning eller hastighedsreduktion. Forslagene til ombygninger kan evt. opdeles i en ombygning svarende til anbefalingerne og en mindre 1. etape ombygning 4. Prioritering af forslagene på baggrund af økonomi og effekt. Den langsigtede strategi vil indeholde en ombygning af de resterende strækninger i henhold til den ønskede hastighedsklasse. En midlertidig hastighedsreduktion kan være nødvendig. 9.1.3 Etapevis udbygning Der kan være årsager til, at vejmyndighederne ikke kan efterleve retningslinjerne for et højt sikkerhedsniveau ved etablering af 1. etape af vejanlægget. Det kan være økonomiske årsager, og det kan evt. også være hensyn til sammenhængen med det omkringliggende vejnet. Hvis det ikke i en 1. etape er muligt at udforme vejanlægget i henhold til retningslinjerne, bør der laves en strategi for, hvordan en udbygning i henhold til anbefalingerne sikres. Det vil være mest hensigtsmæssigt, at strategien udarbejdes, samtidig med at vejanlægget projekteres. I strategien anbefales det, at der tages stilling til følgende: - På hvilke punkter det nye vejanlæg afviger fra de opstillede anbefalinger - For hvert punkt gennemgås følgende: - Hvad er årsag til denne afvigelse - Hvem har besluttet denne afvigelse - Hvilken konsekvens har det for sikkerhed, fremkommelighed o.a. - Medfører det, at planlægningshastigheden bør nedsættes - Hvordan det sikres, at vejmyndigheden i 2. etape kan udfylde anbefalingerne – fx om der skal udlægges vejareal til et ekstra spor eller til udbygning af et kryds - Hvad denne udbygning vil koste i sammenligning med omkostningen ved at lave den straks ved etablering af den nye vej - Hvornår udbygningen påtænkes gennemført. 9.2 Generelle virkemidler til påvirkning af bilisternes hastighedsvalg Trafikanternes hastighedsvalg kan påvirkes med tre forskellige midler: - Adfærdspåvirkninger via vejens udformning, information, og kampagner - Kontrol - Fysiske foranstaltninger. På længere sigt vil informationsteknologien også blive et væsentligt virkemiddel til at styre bilisternes hastighedsvalg. 9.2.1 Adfærdspåvirkning Trafikanternes adfærd kan påvirkes ved at udforme og indrette vejene, så de klart signalerer til trafikanterne, hvilken adfærd, der forventes af dem. Målet er, at vejene udformes, så de er selvforklarende. For at opnå dette er det vigtigt, at vejmyndighederne arbejder hen imod at gennemføre en ensartethed og dermed genkendelighed, hvad angår de forskellige vejbilleder, som trafikanterne stilles overfor. Det skal være let for trafikanten at forudse, hvad han/hun skal gøre, og det skal også være nemt at forudse de øvrige trafikanters adfærd. Genkendelighed kan nås ved en konsekvent brug af visuelle virkemidler. Det kan være gennem valg af vejudstyr, afmærkning, valg af belægninger, belysning, beplantning etc. Brug af variable hastighedsbegrænsningstavler, som kun er tændt, når der er en synlig grund til hastighedsbegrænsningen, fx en krydsende trafikant, har vist sig at være et virkemiddel, som trafikanterne respekterer og accepterer. Kampagner og information kan være virkemidler til at øge trafikanternes bevidsthed om sammenhængen mellem hastighed og risiko eller til at introducere og beskrive hensigten med nye projekter og eventuelle ombygninger. Målrettede systematiske kampagner, som gentages med jævne mellemrum, kan påvirke bilisternes adfærd. Dette er ændringen af den generelle holdning i samfundet til spirituskørsel et godt eksempel på. Erfaringerne peger på, at kampagner alene kun har en kortvarig virkning. Det er derfor vigtigt, at de kombineres med fx massiv politikontrol og, at kampagnerne gentages. 9.2.2 Hastighedskontrol Overholdelse af hastighedsgrænserne afhænger, foruden af trafikanternes generelle viden og holdninger til, om begrænsningen det pågældende sted forekommer bilisten troværdig. Men den reelle risiko er langt fra altid synlig – specielt ikke hvis bilisten kører med høj hastighed. Derfor er det ofte nødvendigt, at ombygninger suppleres med politikontrol. Kontrollen øger sandsynligheden for, at hastighedsovertrædelser opdages og påtales. Kontrollen kan foregå manuelt eller som automatisk hastighedskontrol. Automatisk hastighedskontrol startede som forsøg i Danmark i 1999 og har været landsdækkende siden starten af 2003. De hidtidige evalueringer bekræfter forventningerne om en formindskelse i antallet af hastighedsoverskridelser. 9.2.3 Fysiske virkemidler Ombygningen af vejene, bl.a. med fysiske fartdæmpere, er et meget benyttet virkemiddel til at påvirke trafikanternes hastighedsvalg – især i byområder. Der er i Danmark kun meget få erfaringer med fartdæmpning af veje i det åbne land. Fartdæmpning med fysiske virkemidler bør kun anvendes ved planlægningshastigheder ≤ 60 km/h. 9.2.4 Informationsteknologi På lidt længere sigt kan der blive tale om, at personbiler udstyres med intelligente hastighedsbegrænsere (ISA, Intelligent Speed Adaptors), der automatisk kan forhindre, at planlægningshastigheden på et givet sted på vejnettet overskrides. Fysiske fartdæmpere vil dermed kunne undgås. Forsøg og pilotprojekter med sådant udstyr er gennemført i Danmark og i andre lande, især i Sverige. En udbygning af teknikken, der kan tage højde for vekslende kørselsbetingelser som fx dårligt vejr, glat føre, vejarbejder eller indtrufne ulykker, er indeholdt i forsøgene. Aalborg Universitet har kørt et pilotprojekt, hvor 20 bilister fik installeret elektroniske fartdæmpere i deres bil, hvor en stemme og en rød diode advarede dem, når hastighedsgrænsen blev overskredet. Evalueringen af forsøget viste, at det havde haft en stor effekt på trafikanternes hastighedsvagl og deres bevidsthed om hastighedsgrænserne. 9.3 Prioritering af ombygningsbehov Prioriteringen af ombygninger vil tage udgangspunkt i den strategi, som vejmyndigheden har opstillet for implementering af planen, se afsnit 9.1. Strategien udpeger de veje, hvor ombygningen skal starte og/eller evt. med hvilke elementer. Ombygningsprojekterne for de udvalgte veje prioriteres i forhold til hinanden og i forhold til andre ombygningsbehov, herunder fx traditionel bekæmpelse af sorte pletter. En sådan samlet prioritering af forbedringsprojekter på det eksisterende vejnet vil medvirke til, at den bedste målopfyldelse opnås inden for de begrænsede økonomiske midler. Når det er besluttet, hvilke veje, der ombygges først, er det nødvendigt at foretage en vurdering/prioritering af omfanget af ombygningen. Her vil der skulle foretages overvejelser om følgende: - Skal en stor del af midlerne koncentreres på enkelstrækninger, som ombygges i henhold til retningslinjerne. - Skal midlerne anvendes til at implementere billige foranstaltninger på et stort vejnet. - Skal der vælges en mellemliggende løsning, hvor indsatsen koncentreres på færre veje, som ombygges i nogen udstrækning. - Hvis der ikke vælges en total ombygning i henhold til retningslinjerne i denne håndbog, hvilke elementer skal der så først tages fat i – hvor er nyttet størst. Det er ikke muligt at give et entydigt svar på disse spørgsmål, da det bl.a. vil afhænge af en række lokale forhold, såsom uheldskoncentrationer, fremkommelighedsproblemer, vejnettets standard etc. I det efterfølgende er det dog søgt at give en række gode ”råd”, som kan bruges i forbindelse med prioriteringen af ombygninger. - Prioriteringen foretages, så der opnås mest sikkerhed for pengene. - Ombygningerne laves i en fornuftig rækkefølge, således at det ikke fører til en ændret uheldig trafikantafværd. En lokalvej bør fx ikke fredeliggøres, hvis trafikken ledes ud på en fordelingsvej, hvis udformning er uegnet til at bære en større trafikmængde. - Midlerne anvendes, således at flest mulige vil få glæde af forbedringerne. - Drift og anlæg tænkes sammen. Ofte er vejmyndighedernes driftsbudget væsentlig højere end anlægsbudgettet. I forbindelse med prioriteringen af vedligehold bør vejmyndighederne overveje, om man samtidig for få midler kan ombygge vejstrækningen til den ønskede udformning i henhold til vejplanen. • Når det er besluttet, at en konkret vejstrækning ombygges, så tænkes hele strækningen igennem – både kryds og strækninger. Problemer i kryds kan godt skyldes for høj hastighed på strækningen op til krydset, evt. pga. for bredt tværprofil. • Ved ombygning af den enkelte strækning etableres de elementer, som signalerer høj hastighed, til sidst. Ombygningerne foretages i følgende rækkefølge: o Sideområder forbedres o Midterarealer etableres o Adgange til ejendomme og markoverkørslser saneres o Biltrafik separeres fra let trafik og landbrugstrafik • Kurver ombygges før selve strækningen. 9.4 Sammenhæng med vejdrift Baggrunden for den funktionelle klassificering og hastighedsklassificeringen af vejnettet er bl.a. at sikre et ensartet grundlag for planlægning og udformning af vejnettet på tværs af kommunegrænserne. I forbindelse med driften af vejnettet er det ligeledes vigtigt at sikre et ensartet grundlag/udgangspunkt på tværs af kommunegrænserne. Dette blev især vigtigt efter kommunalreformen i 2007, hvor kommunerne har fået ansvaret for en række trafikveje, som gennemskærer flere kommuner. Der bør sikres en ensartet drifts- og vedligeholdelsesstandard på disse veje bl.a. i forhold til vintervedligeholdelsen. Derudover må det også være et mål at skabe et fælles begrebsapparat for både planlægning og vejdrift, således at trafikveje og lokalveje er defineret på samme måde i planlægnings- og driftssammenhæng. Det er vigtigt, at de, der arbejder med henholdsvis planlægning og vejdrift, har en tæt dialog. Den beskrevne planlægningsmetode for vejnettet i det åbne land giver et godt grundlag for dette. I forbindelse med klassificering af vejnettet ud fra funktion og hastighed fastlægges de prioriteringsparametre, som oftest også er grundlag for fastlæggelse af serviceniveau i forhold til vejdriften. Det er bl.a. parametre som trafikmængde, hastighed, rutebuskørsel, cykelrute og skolevej. I driftssammenhæng vil det oftest være nødvendigt med en yderligere opdeling af vejene i forhold til de tre vejklasser: gennemfartsveje, fordelingsveje og lokalveje. Det kan fx være en underopdeling af fordelingsvejene i ”Fordelingsveje med rutebuskørsel” og ”Øvrige fordelingsveje” eller en underopdeling af lokalvejene i ”Lokalveje som indgår i stirutenettet”, ”Lokalveje med rutebuskørsel” og ”Øvrige lokalveje”. SAMKOM har udarbejdet en folder ”Fælles serviceniveau – en inspirationsfolder”, som kort beskriver hvorfor og hvordan kommunerne kan sikre et fælles serviceniveau på tværs af kommunegrænserne. Figur 9.1 viser et forslag fra denne folder til hvilke parametre, der skal fastlægges i processen omkring bestemmelse af serviceniveau i forhold til vejdriften af vejnettet med udgangspunkt i den funktionelle vejklassificering. Processen - Veitype - 4- og 6-sporede motorveje - 4-sporede veje - 2+1 veje - 2-sporede veje - 1-sporede veje - Vejklassificering f.eks. i følgende vejklasser - Trafikveje - gennemfærtsvej i åbent land - fordelingsvej i åbent land - trafikvej i by - Lokalveje - lokalvej i åbent land - lokalvej i by - p-plads - Serviceniveau f.eks. - Fremkommelighed - Vedligehold - Vinterfjeneste - ... - Vejens karakteristika f.eks. - Hastighed - Trafikmængde - Tung trafik - ... - Prioriteringsparametre f.eks. - Centerfunktion - Rutebusfunktion - Skolevej - Cykelrute - ... Figur 9.1 Eksempel på parametre som indgår ved fastlæggelse af serviceniveau for vejnettet. Fra folderen “Fælles serviceniveau – en inspirationsfolder”. Vejdirektoratet Niels Juels Gade 13 Postboks 9018 1022 København K Telefon 7244 3333 firstname.lastname@example.org vejdirektoratet.dk email@example.com vejregler.dk EAN: 9788770608220	3a06e572-775b-4766-8968-85932f399442	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/dan_Latn/train	finepdfs	dan_Latn	154,282
PILOT CLASSES FOR 2018 \| Contestant \| Assigned Pilot Class \| All Contests Total Points \| # of Contests \| 2017 Year Average \| \|---\|---\|---\|---\|---\| \| Dillon Graves Alan Parsons Rich Kiburis Robin Hoon \| E E E E \| 1,000 1,981 1,979 984 \| 1 2 2 1 \| 1,000 991 990 984 \| \| Jeff Duval \| M \| 6,838 \| 7 \| 977 \| \| Brayden Chamberlain Dave Forbes Ron Wyatt Rick Eckel Jody Miller Fabian Gagne Jamie Mercado Gordon Buckland \| E E E E E E E E \| 5,858 1,908 921 1,841 5,430 904 4,486 3,581 \| 6 2 1 2 6 1 5 4 \| 976 954 921 921 905 904 897 895 \| \| Raed Elazzawi \| M \| 10,267 \| 12 \| 856 \| \| Paul Perret \| E \| 3,348 \| 4 \| 837 \| \| Michael Gardner Mike Naylor Paul Mittendorff \| M M M \| 11,568 9,812 8,050 \| 14 12 10 \| 826 818 805 \| \| Tom Galloway \| E \| 1,608 \| 2 \| 804 \| \| John Kennedy \| M \| 5,596 \| 7 \| 799 \| \| Ben Thomas Tom Boyd Rob Del Re Jim MacLean Steve Blake Lee Bailey Don Bebber Moe Mollen Ray Hughs Dave Millonig Mike Pogue Dave Calderbank Scott Keating Hank Goldin Jack Wallner Tony Orsini Michael Nation Chuck McCann Mike Rubin Harry Thompson \| E E E E E N N E E E N N N N N N N E N N \| 7,859 2,248 735 1,462 1,452 704 695 2,485 3,082 3,463 2,250 538 1,054 1,579 1,562 947 381 1,442 169 134 \| 10 3 1 2 2 1 1 4 5 6 4 1 2 3 3 2 1 4 1 1 \| 786 749 735 731 726 704 695 621 616 577 563 538 527 526 521 473 381 360 169 134 \| 15 contests 7 min for masters 2018 Pilot Class Rankings are based on the pilot's scoring average for all contests. To qualify for Masters participation a pilot must have flown in 50% (7) or more of the available contests. Only six pilots are declared Masters.	<urn:uuid:5ad8bfa1-a116-4910-a7a3-5778d8a679a0>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,578
REVISTA HIPERBOREEA REVISTĂ DE ISTORIE, ARTĂ ŞI CULTURĂ ANUL I • Nr. 5 • 2012 BUCUREŞTI 2012 REVISTA HIPERBOREEA REVISTĂ DE ISTORIE, ARTĂ ŞI CULTURĂ ANUL I • Nr. 5 • 2012 BUCUREŞTI 2012 REVISTA HIPERBOREEA REVISTĂ DE ISTORIE, ARTĂ ŞI CULTURĂ ANUL I • Nr. 5 • 2012 COLEGIUL DE REDACTIE Redactor-șef: Mihai Dragnea Redactor-șef adjunct: Dana Babin Redactori: Tina Petroiu Traducător: Adriana Soroceanu www.revistahiperboreea.com firstname.lastname@example.org Tel. 0767.094.588 ISSN 2284 – 5666 ISSN – L 2284 – 5666 Revista Hiperborea este o publicație culturală online. Fiecare număr al revistei apare în prima zi a lunii, prezentând studii, articole, recenzii sau sinteze pe teme legate de istorie, arheologie, antropologie, religie, mitologie, filosofie, literatură, filologie, lingvistică, arte audio-vizuale sau evenimente culturale românești. HISTORIA MAGISTRA VITAE „Istoria este învățătura vieții” (Cicero, De Oratore) Este interzisă reproducerea, copierea sau vinderea materialelor de pe acest site fără acordul scris al Redacției. În conformitate cu prevederile Legii nr. 206 din 27 mai 2004, responsabilitatea asupra conținutului articolelor revine în exclusivitate autorilor. Adrian Stănilă, Curtea de Argeș în contextul istoric al celui de-al XVI-lea secol (Curtea de Argeș dans le contexte historique du XVIe siècle) ..................................................5 Octavian D. Curpaș, De vorba cu jurnalista care e reprezentat Franța la bicentenarul Statuii Libertății din New York! ........................................................................................................16 Mihai Dragnea, Vampirismul în mitologia slavă ........................................................................23 Cristina Cheșuț, Cartea de joc – obiect de creație artistică (Context cultural) ......................27 Pelin Arditi, Growl .................................................................................................................................29 Damaris Mailat, Instituțiile medievale longobarde .....................................................................31 Petruța Bălan, Începutul vieții de familie și nașterea copiilor în lumea satului ....................35 Claudia Moscovici, When Art Intersects with Mathematics: Brancusi, Escher and Todie ........38 CURTEA DE ARGEŞ ÎN CONTEXTUL ISTORIC AL CELUI DE-AL XVI-LEA SECOL ADRIAN STĂNILĂ Universitatea din București Facultatea de Istorie; Facultatea de Limbi și Literaturi străine Masterand Studiïi medievale email@example.com Curtea de Argeş dans le contexte historique du XVIe siècle Dans notre pays, il y a peu d'endroits réunissant tant de preuves vivantes sur la sensibilité et la religiosité de l'esprit roumain et sur la puissance de celui-ci de se constituer du point de vue politique et de s'innover culturellement et Curtea de Argeş occupe une place privilégiée parmi ces endroits. Sur Curtea de Argeş, il nous est parvenu toute une série de documents émis par des princes ou les hauts boyards, des monnaies, des cartes, des blasons, tout comme quelques récits des voyageurs étrangers ou des chroniqueurs. On peut aussi parler des liens, directs ou indirects avec la cité, d'au moins 12 sur les 25 princes officiels de la période. La population était structurée, du point de vue ethnique, en roumains, allemands, armènes et tsiganes, et du point de vue confessionnel d'orthodoxes, catholiques et luthériens. Ici fonctionnait tant une métropole orthodoxe de la Ungrovlahia, qu'un évêché catholique de l'Argeş. Quant à l'activité économique de la cité, ici on faisait valorifier tous les types de matières premières existantes dans la région, les produits qui en résultaient couvraient une grande partie des domaines d'utilisation. Aussi, y avait-il une foire, périodiquement, à caractère interrégional et interethnique. Du point de vue édilitaire, l'Argeş présentait, dans la partie sud, un rempart et il avait deux centres de cohésion : la vallée de la Foire et la zone des cours princières. On y rencontre deux édifices princiers de l'époque, le Monastère d'Argeş et l'église Botusari, à côté de deux autres, plus anciennes, et quatre autres églises de la communauté. Du point de vue administratif, l'Argeş était dirigé par un jude, soutenu par 12 pârgari (les plus représentatives personnalités de la cité). Mais, durant le XVIe siècle, Curtea de Argeş a subi aussi des formes de sujétion féodale, tout comme des événements néfastes, comme des incendies ou des périodes de sécheresse, suivies de famine et de peste. În țara noastră sunt puține locuri care să adune laolaltă atâțea dovezi grăitoare despre sensibilitatea și religiozitatea spiritului românesc și despre puterea acestuia de a se constitui politic și a inova cultural. Chiar dacă se spune că destinul orașelor ca și al oamenilor este acela de a se naște, a trăi și a muri, în secolul al XVI-lea, desemnat de B.P. Hasdeu ca „o excepțională epocă de pace și de cultură în mijlocul unei întunecoase furtune de mai mulți secoli”$^1$, după ce reședința domnească fusese mutată mai întâi la Târgoviște (c. 1396) și apoi la București (1465), Curtea de Argeș nu a involuat ci s-a menținut unul din cele mai importante orașe muntele. Astfel, în timpul lui Neagoe Basarab (1512-1521), marele cititor al Mănăstirii Argeșului, numărul de hrisoave (9) îl consacrau ca al patrulea oraș din punct de vedere al importanței în Țara Românească$^2$, după Târgoviște, Pitești și București. Totodată meșterii din Curtea de Argeș, ca și din Câmpulung, erau recunoscuți în întreg spațiul românesc. Din punct de vedere arhitectural, la începutul secolului al XVI-lea Argeșul se mândrea cu biserică Sfântul Nicolae Domnesc, aceasta fiind, ca mărime, a doua din lumea ortodoxă după cea a Panthocratorului din Istanbul$^3$. Izvoarele perioadei Principalele izvoare ale cunoașterii istoriei orașului în perioada specificată le constituie, fără îndoială, documentele emise de domnitorii sau marii boieri ai Țării Românești din Argeș sau cu referire la acesta și regăsite în volumele colecțiilor Documenta Romaniae Historica. B. Țara Românească sau Documente privind istoria românilor. În privința atestării toponimice a orașului, denumirea acestuia poate fi regăsită în documentele și hărțile vremii sub două forme: Argisch, în grafie latină și Argiash, după cea slavonă. Existența, din 1517, aici a Mănăstirii face chiar ca unii cartografi să numească localitatea Argisch templum: mai întâi transilvaneanul Georg Reicherstorffer în Geografia Transilvaniei (1550), apoi Joannes Sambucus la Viena într-o lucrare apărută în 1566$^4$, iar mai târziu Domenicus Custos în timpul Ligii Creștine (1596), într-o hartă intitulată Moldavia, Valachia et Tartaria. Prin contribuția arheologului N. Constantinescu, despre Argeșul secolului al XVI-lea, ne pot furniza informații și câteva izvoare numismatice de proveniență străină descoperite aici. În ceea ce privește heraldica, din timpul lui Neagoe Basarab sau poate chiar de la Mircea cel Bătrân, stema orașului prezenta, derivând de la cea bizantină de aur, o acvilă bicefală cu zborul în sus, având între cele două capete o cruce latină ce îi determină supunerea economică și judiciară față de Mănăstirea Argeșului. --- $^1$ B. P. Hasdeu, apud Manole Neagoe, Curtea de Argeș, București, Editura Tineretului, 1968, p.120. $^2$ Radu-Ștefan Ciobanu [Vergatti], Punct de vedere asupra ponderii Curții de Argeș în vremea domniei lui Neagoe Basarab, în “Studii și comunicări”, vol. al III-lea, Curtea de Argeș, 1990, p. 62. $^3$ Ibidem, p. 62, nota 12, cf. Charles Diehl, Manuel d’art byzantin, vol. I, Paris, 1924. $^4$ Nicolae Constantinescu, Curtea de Argeș (1200-1400) asupra începuturilor Țării Românești, București, Editura Academiei Republicii Socialiste România, 1984, p. 12. Izvoarele narative cu referire la Argeșul perioadei le constituie relatarea lui Franco Sivori, Plecarea spre Țara Românească, care aseamănă catedrala lui Neagoe monumentelor italiene din cinquecento$^5$ dar și două cronici, una a perioadei: Gavriil Protul, Viața și traiul sfintiei sale, părintelui nostru Nifon, Patriarhul Tarigradului și una târzie: Letopisetul Cantacuzinesc$^6$. Legăturile Argeșului cu domniții munteni Faptul că Argeșul se menținuse ca unul din cele mai importante orașe muntele reiese, alături de argumentul că cetatea Poienari (comuna Arefu) adăpostea în prima jumătate a secolului tezaurul Țării Românești$^7$, iar în a doua era încă centrul de penitență al acestieia, și din legătura directă sau indirectă cu orașul a cel puțin 12 din cei 25 de domnitori oficiali ai perioadei. În secolul al XVI-lea istoria implicărilor domnilor în destinul orașului începe cu Radu cel Mare (1495-1508), care îi aduce aici ca mitropolitii ai Ungrovlahiei pe Nifon, fost patriarh la Constantinopol și pe Maxim Branković, nepot de fiu al lui Gheorghe Branković$^8$, ultimul despot sărb. Tot în această perioadă, la curtea domnească apar și câteva construcții incadrate fazei B, nivelul 5 de periodizare a acesteia$^9$. Următorul domn, Mihnea cel Rău (1508-1509) a intervenit în istoria orașului reușind să-l îndepărteze pe mitropolitul Maxim în urma unei solii în Ungaria, de unde acesta nu se va mai întoarce$^10$. Apoi, Vlad cel Târnă (1510-1512), la 24 aprilie 1510, numește pentru prima dată orașul cu denumirea actuală$^11$, deosebindu-l de curtea domnească de la Târgoviște. În timpul lui Neagoe Basarab (1512-1521), Argeșul devenise reședință concomitentă alături de Târgoviște, acesta zidind aici, „după modelul locuințelor țărănești din ținutul subcarpațic”$^12$, un nou complex de curte domnească și locuind temporar cu întreaga familie, fapt atestat de însuși domnul când, la 17 august 1512, într-o scrisoare către sibieni, numește orașul „sades nostra argensi”$^13$. Tot el va cititori aici Mănăstirea Argeșului, la 7 ianuarie 1517 acordându-i vama domnească de la Ocna Mică (Dâmbovița) și apoi înzestrând-o la 15 ianuarie 1519 cu satul Topana (Olt), iar la 11 iulie 1519 cu moara și metohul de la Geamăna (Pitești)$^14$. Interesant este că unele surse istoriografice târzii îl atribuie chiar reconstrucția bisericii Sf. --- $^5$ vezi Franco Sivori, [Plecarea spre Tara Românească], în Călători străini despre Țările Române, vol. III, București, Editura Științifică, 1971, p. 18. $^6$ Ct. Cantacuzino, Operele lui Ct. Cantacuzino, București, Institutul de Arte Grafice, 1901. $^7$ Pavel Chihaia, Din cetățile de scaun ale Țării Românești, București, Editura Meridiane, 1974, p. 101. $^8$ C. Gane, Trecute vieți de doamne și domnițe, vol. I, Chișinău, Universitas, 1991, , p.47. $^9$ N. Constantinescu, Op. cit., p. 104 $^10$ Mircea Păcurariu, Istoria Bisericii Ortodoxe Române, Galați, Editura Episcopiei Dunării de Jos, 1996, p. 113. $^11$ D.R.H.B., vol. II, 1972, pp. 142-144; George Georgescu, Cronologie argeșeană de la prima atestare documentară până la 1848 în “Studii și comunicări”, vol. I, Curtea de Argeș, 1980, p.101. $^12$ Virgil Vătăsianu, apud N. Constantinescu, Op. cit., p. 151. $^13$ apud Pavel Chihaia, Op. cit., p. 102. $^14$ D.R.H.B, vol. II, 1972, pp. 289-291, 339-340, 354-355. Nicolae Domnesc, pătrând doar planul și mormintele. De asemenea, lui Neagoe chiar și obștescul sfârșit i-a survenit în urma afecțiunilor provocate de apa unei fântâni din Curtea de Argeș (hepatită sau radioactivitate). Legătura strânsă cu Argeșul are și continuatorul lui Neagoe, Radu de la Afumați (1522-1529, cu intreruperi) în timpul căruia este finalizată pictura interioară a catedralei de către Dobromir ot Târgoviște, care pictase și la mănăstirile Dealu, Bistrița și Tismana. De asemenea, domnul întârște Mănăstirii, între 1522-1523 numeroase mori, bălți și țigani, dar și privilegiii fiscale privind Ocna Mică, la 10 și 11 februarie 1525 satul Alun, satul Tătari, iar la 22 noiembrie 1525, posesiunea asupra satului Flămânești (azi cartier al orașului), orașenii primind în schimb de la aceasta Partea Sasului și Muscelul. Lespedea mormântului său, aflat chiar în Catedrală îl prezintă eroic printr-o imagine ce derivă din stăvechiul cult al cavalerilor danubieni: călare, cu buzduganul în mâină și mantia fluturându-i în goana calului, sub care sunt enumerate cele douăzeci de bătălii purtate de domn, printre care și una la cetatea Poienari pe care o va lăsa apoi în seama ungurilor. Și rivalul său la tron, Vladislav al III-lea (1523, 1524, 1525) acordă la 24 iulie 1523 bolniței Simidreni „toată cășăria ce se adună pentru domnie din județul Pădure”. În 1534, ajunge la tron Radu Paisie (1534, 1535-1545), egumen al Mănăstirii Argeș. Cunoscut și ca Petru de la Argeș, acest domnitor a purtat, pentru menținerea tronului, două bătălii la Fântâna Țiganului considerată și ea, incert însă, în zona actualului județ Argeș: prima la 18 decembrie 1539 împotriva pretendentului Laiotă Basarab, iar a doua la 1 octombrie 1544 împotriva boierilor pribegi. Următorii doi domni care au legătură cu orașul sunt Mircea Ciobanul sau „Gealapul” (1545-1552, 1553-1554, 1558-1559) și fiul său Petru cel Tânăr (1558, 1559-1568), primul dăruind o serie de țigani marelui postelnic Dinga, iar al doilea confirmând la 25 aprilie 1568 acest fapt. Cu această ocazie apare menționat și Stoilă Botușar. Și ar fi illogic să credem că refăcând mănăstirea Tutana, Mihnea al II-lea Turcitul (1577-1583, 1585-1591) nu ar fi vizitat măcar Argeșul. Petru Cercel (1583-1585) a intervenit și el în destinul orașului, ctitorind aici biserică Botușari. Cel care, prin domnia sa, încheie istoria secolului al XVI-lea și o deschide pe a unuia nou ce-i găsește pe români uniti sub o singură flamură, Mihai Viteazul (1593-1601), marchează istoria orașului atât prin atenția sa față de mănăstirea Argeșului cât și în perspectiva primei confruntări --- 15 Robert Röesler, Die Anfänge des Walachischen Fustenthums, apud N. Constantinescu, Op. cit., pp. 16 și 149. 16 D.R.H.B, vol. II, 1972, pp. 405-412, 422, 429-431, 464-465. 17 Ibidem, vol. II, 1972, pp. 418-419; Valerian Marinescu, Date cu privire la apariția și dezvoltarea orașului Curtea de Argeș, în “Studii și comunicări”, vol. al III-lea, p. 73. 18 Istoria Românilor, Vol. IV, De la universalitatea creștină către Europa “patriilor”, București, Editura Enciclopedică, 2001, pp. 423-426. 19 Al. Cartojan, Petru Cercel. Viața, domnia și aventurile sale, Craiova, s.a., p. 27. 20 D.R.H.B., vol. VI, pp. 72-74, vezi și P. Chihaiia, Op. cit., p. 201. militare despre care avem surse clare că s-a desfășurat aici. Din nefericire însă, Curtea de Argeș i-a afectat istoria domniei și destinul personal. Mai întâi, Mihai întărește privilegiul Mănăstirii de a ține judecățile și a dispune de vama orașului, poruncind banilor să „se ferească de oraș, să judece numai țara”, apoi cumpărând cu 21000 aspri satul Izvorani din Câmpia Dunării i-l dăruiește la 11 mai 1597 „ca să fie domniei lui pomană de veci”$^{21}$. De asemenea la 14 aprilie 1597, vizitând orașul, întărește negustorului Necula dreptul de proprietate asupra unor posesiuni în valoare de 12000 aspri$^{22}$. Și tot în zona Argeș, la Ruda, s-a refugiat după ce în toamna lui 1600 a suportat în regiunile Buzău și Prahova, o serie de înfrângeri în fața polonezilor lui Jan Zamoyski, care impuneau ca domn la Târgoviște pe Simion Movilă. Aici Mihai a strâns 9000 de ostași din care 7000, conduși de Udrea Băleanu, au participat la 25 noiembrie la lupta de la Curtea de Argeș, de data aceasta împotriva hatmanului Cameniței Jan Potocki, deoarece boala I-a împiedicat pe Zamoyski să susțină campania. Deși Udrea Băleanu reușise să ii înconjoare pe polonezi în oraș, bătălia a fost decisă de tunurile acestora amplasate pe dealurile înconjurătoare. Lupta este descrisă pe larg de poetul J. Ottwinowski, martor ocular al evenimentelor. Pierderii luptei, în care au căzut 1500 oameni i-a survenit și părăsirea domnului de către Udrea Băleanu care se încină și cere iertare lui Simion Movilă. Mănăstirea Argeșului a fost afectată de așa natură, încât următorul domn, Radu Șerban susține că a refăcut-o din temelii$^{23}$. Este probabil vorba doar de curte și clădirile adiacente. Aspecte demografice și socio-economice ale orașului Vorbind de istoria orașului în secolul al XVI-lea, nu putem omite cuantumul, caracterul și nivelul de civilizație al populației, strâns legate de viața economico-socială a orașului. În ceea ce privește cuantumul, surse certe ne îndreptățesc să credem că numărul de case s-a menținut în valori sensibil echivalente celorlalte orașe munte. Cum, în 1581, Câmpulungul avea în jur de 4000 locuitori la circa 1150 case$^{24}$, Târgoviștea 2450 locuitori la 1022 case, iar Bucureștiul peste 3500 locuitori la 800 case$^{25}$, se poate aprecia că la aceeași dată Argeșul număra între 950-1000 case la un indice demografic mediu de 3,35, adică în jur de 3200-3350 locuitori. Dacă ne referim la structura etnică a acesteia, în Argeșul secolului al XVI-lea întâlnim preponderent români, alături de sași, armeni și țigani. În ceea ce privește ultima categorie, aceștia --- $^{21}$ Ibidem, vol. XI, pp. 33, 49, 56, 301, 303, vezi și E. Teodorescu, Mihai Viteazul și Argeșul, în “Studii și comunicări”, vol. I, p.77. $^{22}$ Ibidem, vol. XI, pp. 296-297, vezi și E. Teodorescu, Mihai Viteazul și Argeșul, p.73. $^{23}$ E. Teodorescu, Mihai Viteazul și Argeșul, p. 77. $^{24}$ Claudiu Neagoe, O scurtă istorie a românilor, vol. II: Secolele XV-XVII, București, Ars Docendi, 2009, p. 31. $^{25}$ Jeronim Arsegno, Vizitație apostolică, în “Călători străini despre Țările Române”, vol. II, pp. 507-510, …, 1970, vezi și Claudiu Neagoe, Op. cit., p. 35. nu existau decât dependent, la început ca „tișanie domnească”, iar după 1541 „calugărească” și „boierească”. Ca o referire la viața economică a orașului, aici existau meșteșugari tradiționali și specializați ce valorificau toate tipurile de material existente în zonă și ale căror produse acopereau o mare parte a domeniilor de folosință. Lutul era prelucrat în scopul olăritului, care în secolul al XVI-lea face trecerea de la structura modelară și decorativă bizantină la cahle de teracotă ce evidențiază motive locale ca bradul și biserica cu două turnuri, dar și pentru fabricarea cărămizii. Chiar turnul clopotniței bisericii protestante din Sibiu este placat cu astfel de cărămizi lucrate aici. În domeniul construcțiilor, putem vorbi de meșteri pietrari, zidari, zugravi ca Lupu „politaru” și cioplitori de pietre funerare recunoscuți nu doar local, ci în întreaga Țara Românească. La Argeș se prelucra fierul, extras încă din secolul al XIV-lea de la Căpătâneni, dar și lemnul. Cei care exploatau și prelucrau aceste materiale erau fie țigani robi, fie rumâni. De asemenea aici iși desfășurau activitatea pânzari (cuvânt traco-getic), botușari ca Stoilă sau șelari (cei ce realizau șei și articole de harnășament) ca Radu, potcovari, butnari, cărciumari, bucătari și măcelari, iar în satele de munte cojocari și blănari. Avem atestate documentar sau arheologic și o serie de mori boierești, mănăstirești sau ale moșnenilor. Chiar numele satului Flămânzești, ca și documente ale vremii, indică existența rumâniei ca formă de dependență feudală și deci practicarea agriculturii tradiționale, corelată creșterii vitelor (bivoli, boi și mai rar cai). Cu negustoria, atunci când nu era vorba de desfacerea propriilor produse, se ocupau etnicii armeni, prezentați aici permanent sau temporar. În 1582, un document bizantin atesta aici, prin „drumul bazarului”, un târg ce se desfășura, cel mai probabil, la confluența văii Târgului cu râul Argeș. Caracterul interzonal și interetic al acestuia a fost demonstrat arheologic de Nicolae Constantinescu, care descoperă la biserică San Nicoară un dinar de 16 mm de la Vladislav al II-lea (1490-1566) al Ungariei, iar în ansamblul curților domnești un accè de 13 mm de la Süleyman Magnificul (1520-1566), un dinar de 14 mm nedatat și un groș de 19,5 mm de la Sigismund al II-lea August (1548-1572). Aspecte edilitare și administrative --- 26 V. Costăchel, Robii, în “Viața feudală în Tara Românească și Moldova în evul mediu (secolele XIV-XVII)”, București 1957, apud Tudose Dracu Moldoveanu, Dezvoltarea meșteșugurilor și negoțului în Curtea de Argeș din secolul al XVI-lea până în a doua jumătate a secolului al XIX-lea în “Studii și comunicări”, vol. al III-lea, p. 96. 27 Barbu Slătineanu, Studii de artă populară, București, 1972, apud Margareta Tudor, Sebastian Tudor, Contribuții privind dezvoltarea meșteșugurilor în orașul Curtea de Argeș și împrejurimi în evul mediu, în “Studii și comunicări”, vol. al II-lea, p. 55. 28 M. & S. Tudor, Op. cit., p.57. 29 Claudiu Neagoe, Op. cit., p. 44. 30 Nicolae Constantinescu, Op cit., p.121. Concentrat încă din perioada voievodală pe valea Târgului, actuala valea a Doamnei, iar apoi și în jurul curților domnești, Argeșul prezenta, cel puțin în partea sudică, un zid de incintă a cărui poartă se deschidea în actuala stradă a Castanilor$^{31}$. De aici drumul ajungea la curțile domnești, de unde cobora și continuă de-a lungul râului până la Mănăstire. Dacă, în 1654, Paul de Alep spunea că „Pe mal [...] drumul este un șir neîntrerupt de case frumoase”, înclin să cred că această arhitectură de habitat exista deja în secolul amintit. Totuși limita nordică a spațiului urban era considerată valea lui Stanislav, pârâu pe lângă actuala primărie. La Curtea de Argeș, alături de ctitoriiile domnești, mai existau încă patru biserici: bolnița Simidreni, cu primul asezământ spitalicesc medieval din Țara Românească$^{32}$, biserică lui Stanislav, neidentificată cert, schitul de maici din ulița olarilor, a cărui biserică o precede pe cea actuală, dar și o biserică de lemn, în stil bulgăresc, pe valea Târgului, existență atât dedusă demografic, cât și demonstrată arheologic$^{33}$. De asemenei, contrar unor ipoteze târzii, biserică San Nicoară se prezenta încă în stare integră, turnul său fiind folosit atât ca foșor de foc, dar, pentru prima parte a secolului, și pentru o mai bună preluare a semnalelor cetății Poienari. Și infrastructural vorbind, în secolul al XVI-lea, apa potabilă începea să fie captată pe conducte de olane. Administrativ, ca mai toate orașele din Țara Românească, Argeșul era condus de un jude ajutat de 12 pârgari, care îl conduceau după legi tradiționale (ius valachicum, antiqua consuetude, antiqua lex) sau domnești. În a doua jumătate a secolului prerogativele acestora scad în favoarea Mănăstirii, ajungând ca aceasta să propună sau chiar să numească juzi. Viața bisericească și ctitoriile domnești Confesional, marea parte a populației era „schismatică” (ortodoxă), până la mutarea la 16 august 1517 a scaunului mitropolitan la Târgoviște aici păstorind în perioada amintită patru mitropolitii ai Ungrovlahiei: Ilarion I (1448-1502), Nifon (1503-1505), Maxim Branković (1505-1508) și Macarie al II-lea (1512-1521)$^{34}$. În privința lui Nifon, cu toate că prerogativele ni-l consacră drept mitropolit, deși înlăturat din scaunul ecumenic, acesta nu a încetat să se intituleze patriarh cum il considera, de altfel, și contemporaneitatea munteneană$^{35}$. Atât români, cât mai ales sașii și armenii din Curtea de Argeș formau o puternică comunitate catolică, atestată chiar de existența unei Episcopii a Argeșului neîntreruptă din secolul al XIII-lea până la moartea episcopului Dionisie de Gilău, menționat la 29 mai 1519$^{36}$ și menținută nominal, ca atribut al episcopului de la Bacău, până în secolul al XVII-lea. În perioada --- $^{31}$ Valerian Marinescu, Op. cit., p. 75. $^{32}$ Ibidem, p. 73. $^{33}$ A. Sacerdoteanu, Argeș. Cea mai veche reședință a Țării Românești, în “Studii și comunicări”, Pitești, Muzeul județean Argeș, 1968, pp. 107-198, vezi și P. Chihaița, Op. cit., p.373. $^{34}$ Mircea Păcurariu, Op. cit., pp. 97-113, vezi și Istoria Românilor, Vol. IV, p. 815. $^{35}$ Mircea Păcurariu, Op. cit., p. 112. $^{36}$ P. Chihaița, Op. cit., p. 196. răspândirii reformei (1560-1581), reprezentanții acestei confesiuni devin fie „eretici” lutherani sau ortodoxi, fie pleacă în Ungaria și Polonia. În timpul lui Petru Cercel, lutheranii devin ortodoxi de teama proverbialei faime a acestuia de a fi ars la Târgoviște câțiva pastori veniți din Transilvania$^{37}$. Dar, parte din populația catolică s-a refăcut pentru ca în 1623 să fie menționate „30 de case de catolici fără preot”$^{38}$. Tiganii, dependenți, îmbrățișau sau erau siliți să îmbrățișeze credința stăpânului. Farmecul orașului era dat deja de cele două biserici ale secolelor XIII-XIV. Răzvan Theodorescu, considerând cultura anterioară secolului al XVI-lea o „perfectă continuitate de civilizație într-o arie de vechi creștinism și tradiție daco-romană”, argumentează de ce până atunci la români nu a fost necesar un „monumentum princeps” care, grăind despre o nouă ideologie și mentalitate să marcheze brusc părăsirea erei migratorilor și a barbariei$^{39}$. Totuși, ca materializare a rivalității dintre Craiovești și Drăculești, în locul mitropoliei cititorite de Vlad Dracul (1437-1442, 1444-1447), la 15 august 1517 apare o „adevărată Sfânta Sofia munteană”$^{40}$, o biserică „de o bogăție uimitoare, cum nimenea nu mai văzuse până atunci”$^{41}$. Principiile care au determinat ridicarea celei de a treia cititorii domnești argeșene diferă radical de cele ale bisericilor San Nicoară și Sfântul Nicolae Domnesc. Aici orgoliul și bogăția eclipssează modestia, măsura și simplitatea celorlalte două, variația și fantezia formelor înloucuesc sublim suprafețele simple și linile drepte, iar albastrul de Lapis-Lazzuli și aurul străluceitor sunt complet opuse cenușiului mortarului și roșului căramizii$^{42}$. Unică, pentru români, era și ideea realizării unei biserici mausoleu. Dar, noi și disparate de origini diverse, elementele decorative sunt adaptate caracteristicii constructive locale. Pentru a marca evenimentul, contemporan nu doar temporal ci și ideologic apariției basilicii San Pietro, frescelor de pe cupola Capelei Sixtina sau începutului călătoriei lui Magellan, la sfântirea catedralei au participat personalități ale vremii, clerici de seamă ca Gavriil Protul, conducătorul republicii monahale a Athosului, țâlnăți ierarhi ai Bisericii ortodoxe, mitropolitul Ungrovlahiei Macarie al II-lea (1512-1521) și chiar patriarhul Constantinopolului Theoleptos (1513-1522), dar și o uriașă masă de populație, însuși domnul afirmând: „Am chemat la sfântirea bisericii toată țara noastră [...] cu prilejul cărei sfântiri să putem vedea mai ușor --- $^{37}$ P. Chihiaia, Op. cit., p. 200. $^{38}$ apud Ibidem, p. 198. $^{39}$ R. Theodorescu, Monumentum princeps și geneze statale în Europa răsăriteană, în “Itinerarii medievale”, București, 1979, apud Elena Teodorescu, Vatră de cultură românească, în „Studii și comunicări”, vol. al III-lea, p. 29. $^{40}$ Henri Gregoire, apud Grigore Ionescu, Curtea de Argeș, istoria orașului prin monumentele lui, București, Fundația pentru literatură și artă “Regele Carol II”, 1940, p. 120. $^{41}$ Grigore Ionescu, Contribuția orașului Curtea de Argeș la dezvoltarea arhitecturii românești, în “Studii și comunicări”, vol. al II-lea, Curtea de Argeș, 1987, p. 71. $^{42}$ Ibidem, p. 71. înaintea noastră pe toți supușii”\textsuperscript{43} pentru a „putea să cercetăm în scurt oștile noastre”\textsuperscript{44}, în perspectiva unei coaliții antiotomane, „și-i dăruie pe toți [...] câți li se cădea milă le deade”\textsuperscript{45}. Apariția unei clădiri de asemenea anvergură monumentală și estetică, dar mai ales sacrificiul ce a marcat-o, a fost atât de semnificativă încât a creat în toate culturile zonei cântece despre o femeie zidită, motiv folcloric pătruns în patrimoniul cultural european prin varianta din 1824 a sărbului Vuk Karadzić, \textit{Fondarea cetății Scadar}. Răspândirea pe o arie atât de vastă a formelor acestei balade a întinat în timp memoria originii sale. Ceea ce a dus la o nouă atitudine asupra existenței sacrificiului prin zidire la români și a faptului că Mănăstirea Argeșului ar fi cuibul de eclozare al acestei balade a fost publicarea în 1853 a variantei lui Alecsandri, în notele căreia autorul prezintă obiceiul românilor de a zidi, la fundația edificiilor, o trestie cu care „furaseră” (măsuraseră) umbra unei persoane pentru ca aceasta să devină stafia protectoare a locului\textsuperscript{46}. Cercetătorii încercaseră să regăsească originea acestui motiv în antichitate (femeia simbolizând viața și, în cazul nostru, trăinicia) sau la balcanici unde edificiul era pod (\textit{Legenda podului de la Arta}) sau cetate. Singurele popoare europene care au manifestat sacrificiul umane, prin si pentru zidire, au fost francezii, italienii și românii, toți însă pe parcursul desfășurării erei medievale. Legenda pare să se fi propagat de la etnicii armeni aflați în oraș, aceștia având una referitoare la zidirea lui Sahac - unicul fiu al văduvei, preluată de la evrei\textsuperscript{47}. Dar, dacă numele eroului nu poate fi identificat documentar, existența lui nu poate fi contestată. În legătură cu identitatea acestui Manole, istoricii au făcut trei aprecieri distincte: cea mai plauzibilă identificându-l și ca realizator al planului catedralei: armeanul Manuolli din Niaesia, care se pare că însoțise pe domn încă de la plecarea acestuia din Constantinopol, alta unui anume Manu sau Manea care a lucrat la Bistrița Craiovestilor într-un stil asemănător\textsuperscript{48}, iar a treia, citând socotelile Brașovului, propun un anume Vitus „effigiare”, iar cele nouă calfe ca fiind pietrari din Sibiu\textsuperscript{49}. Există și surse care îl propun pe însuși Neagoe ca realizator al planului arhitectural. Spre sfârșitul secolului, și mai exact în 1583, la Curtea de Argeș apare și o a patra ctitorie domnească a fiului lui Pătrașcu cel Bun, umanistul principe Petru-Dimitrie cunoscut ca Petru Cercel căruia, se pare, prin legea feudală „prădălică” fi revenise din motivul nefolosinței clădirea \textsuperscript{43} Gavriil Protul, \textit{Viața și traiul sfintiei sale, părintelui nostrum Nifon patriarhul Tarigradului}, în G. Mihăilă, Dan Zamfirescu, \textit{Literatura română veche}, I, București, 1969, pp. 95-97, apud Nicolae Moisescu, \textit{Curtea de Argeș}, Muzeul municipal Curtea de Argeș, 1998, pp. 30-31. \textsuperscript{44} N. Iorga, \textit{Scrisori de boieri, scrisori de domni}, Vălenii de Munte, 1932, p. 181, apud \textit{Istoria Românilor}, vol. IV, p. 416. \textsuperscript{45} Gavriil Protu, \textit{Op. cit.}, apud Manole Neagoe, \textit{Op. cit.}, p. 122. \textsuperscript{46} Vasile Alecsandri, \textit{Poezii populare ale românilor}, Chișinău, Litera, 1998, p. 158. \textsuperscript{47} Victor Brătulescu, \textit{Curtea de Argeș}, Institutul de arte grafice "Marvan", S.A.R., s.a., p. 4, vezi și E. Teodorescu, \textit{Vatră} ..., p. 43. \textsuperscript{48} Radu-Ștefan Ciobanu [Vergatti], \textit{Op. cit.}, p. 64, nota 13. \textsuperscript{49} George Georgescu, \textit{Op. cit.}, p. 101. fostei biserici a episcopiei catolice din cartierul botușarilor săși$^{50}$, poate nu cea din secolul al XIII-lea. Nu se știe care era starea de conservare a acesteia, dar, nemaieexistând aici o populație catolică, a simțit nevoia de a ridica pe locul ei o biserică ortodoxă căreia îi acordă hramul Sfântului Petru, rar în lumea ortodoxă. Faptul că biserică nu a păstrat în întregime forma inițială se datorează reparațiilor întreprinse între anii 1641-1658, când primește și hramul Intrării în biserică a Maicii Domnului, și mai ales a celor din 1819 a domnitorului Nicolae Suțu care, la rându-i, îi acordă hramul Sfântului Ioan Botezătorul$^{51}$. Dar orașul Curtea de Argeș în contextul istoric al secolului al XVI-lea nu a însemnat doar progresul arhitectural, citorile și privilegiile domnești ci, ca majoritatea orașelor medievale, la doar câțiva pași de zidurile sale forme de dependență ca robia tiganilor și rumânia, atât de apăsătoare încât au perpetuat peste timp toponimul Flămânești. Nici oamenii liberi și proprietari, orașenii și moșnenii, nu erau feriți de abuzurile feudale, drepturile lor fiind încălcate grav de mănăstirile Argeș și Bistrița, fapt pentru care s-au judecat în fața divanului timp de trei secole. De asemenea, în două rânduri (1595 și 1600), neafectându-i grav monumentele și populația, orașul a cunoscut și incendiul. Dar, împărțând soarta întregii Țări Românești, populația a avut de suferit în urma unor secete grave, urmate de foamete și crimă: mai întâi între 1508-1512$^{52}$, iar apoi în timpul lui Alexandru al II-lea Mircea (1568-1577)$^{53}$. Bibliografie ALECSANDRI, Vasile, Poezii populare ale românilor, Chișinău, Litera, 1998 BRĂTULESCU, Victor, Curtea de Argeș, Institutul de arte grafice „Marvan”, S.A.R., s.a. CANTACUZINO, Ct., stolnicul, Operele lui Constantin Cantacuzino, București, Institutul de Arte Grafice, 1901 CARTOJAN, Al, Petru Cercel. Viața, domnia și aventurile sale, Craiova, s.a. *** Călători străini despre Țările Române, vol. II-III, București, Editura Științifică, 1970, 1971 CHIHAIA, Pavel, Din cetățile de scaun ale Țării Românești, București, Editura Meridiane, 1974 CONSTANTINESCU, Nicolae, Curtea de Argeș (1200-1400) asupra începuturilor Țării Românești, Editura Academiei Republicii Socialiste România, București, 1984 *** Documenta Romaniae Historica B. Țara Românească [D.R.H.B.], vol. II-XI, Editura Academiei R.S.R., București, 1972-1996 $^{50}$ P. Chihaiă, Op. cit., p. 200. $^{51}$ Ibidem, p. 192. $^{52}$ Stefan Ștefănescu, Țara Românească de la Basarab I „Întemeietorul” până la Mihai Viteazul, Editura Republicii Socialiste România, București, 1970, p. 83, note 103 și 107. $^{53}$ Ibidem, p. 131, note 63 și 68. DRĂGHICEANU, Virgiliu N., Curtea de Argeș. Călăuză vizitatorului monumentelor orașului”, CVLTVRA NAȚIONALĂ, s.a. GANE, C, Trecute vieți de doamne și domnițe, vol. I, Chișinău, Universitas, 1991 IONESCU, Grigore, Curtea de Argeș, Istoria orașului prin monumentele lui, București, Fundația pentru literatură și artă „regele Carol II”, 1940 *** Istoria Românilor, vol. IV, De la Universalitatea creștină către Europa „patriilor”, București, Editura Enciclopedică, 2001 MOISESCU, Nicolae, Curtea de Argeș, Muzeul municipal Curtea de Argeș, 1998 NEAGOE, Claudiu, O scurtă istorie a românilor, vol. II: Secolele XV-XVII, București, Ars Docendi, 2009 NEAGOE, Manole, Curtea de Argeș, Editura Tineretului, București, 1968 PĂCURARIU, Mircea, Istoria Bisericii Ortodoxe Române, Galați, Editura Episcopiei Dunării de Jos, 1996 *** Studii și comunicări, vol I-IV, Curtea de Argeș, 1980, 1987, 1990, 1992 ȘERBAN, Constantin, MOISESCU, Nicolae, Curtea de Argeș în documente, București, Editura Sport-Turism, 1980 ȘTEFĂNESCU, Ștefan, Țara Românească de la Basarab I „Întemeietorul” până la Mihai Viteazu, Editura Republicii Socialiste România, București, 1970 DE VORBĂ CU JURNALISTA CARE A REPREZENTAT FRANȚA LA BICENTENARUL STATUII LIBERTĂȚII DIN NEW YORK! OCTAVIAN D. CURPAȘ Phoenix, Arizona – SUA firstname.lastname@example.org Laurence Lemoine este născută în Franța, la Paris, în anul 1969. La vârsta de 12 ani visa să devină jurnalistă. La 16 ani Laurence participă la bicentenarul Statuii Libertății din New York alături de Nancy Reagan, reprezentând astfel tineretul francez, în urma unui concurs organizat de Ambasada SUA din Paris. Cățiva ani mai târziu, visul său de a deveni jurnalistă s-a împlinit. A studiat Științele Politice la Paris, vorbește patru limbi și e interesață de toate problemele mondiale. Laurence a călătorit în multe țări, unde a și locuit, lucrând la fel de bine pentru presa scrisă, radio sau televiziune. Din Orientul Mijlociu în Africa, unde l-a interviewat pe Yasser Arafat, în Caraibe, unde a lucrat pentru un post de radio, Laurence Lemoine a acoperit toate domeniile de jurnalism și comunicare. Sunteți născută la Paris. Ți-mi puteți spune câte ceva despre familia dumneavoastră? Sunt cea mai mică (având un frate geamăn) dintr-o familie creștină cu șase copii. Am primit o educație foarte strictă, dar părinții ne-au dat tot ce e mai bun pentru a fi fericiti în viață: dragostea, încrederea în sine, abilitatea de a ne adapta și independența. Ce v-a determinat să vă îndreptați spre jurnalism? Ce a declanșat interesul dumneavoastră pentru această meserie? A existat cineva, la acel moment, în viața dumneavoastră, care v-a influențat să deveniți jurnalistă? În perioada de preadolescentă, în anii '80, la știri, nu se vorbea decât de Orientul Mijlociu (Liban, în '82, cu invazia israeliană, conflictul israeliano-palestinian, luarea de ostatici, dețurnări de avioane etc.). A fost momentul în care am început să citesc ziarele și să ascult la radio. Am fost fascinată de toate aceste lucruri și vroiam să înțeleg mai mult (ceea ce de fapt era imposibil!). Mi-am dorit să devin jurnalistă pentru a cunoaște și a descoperi lumea, pentru a atinge realitatea fără vreun intermediar între mine și faptul în sine. Am vrut să experimentez direct ceea ce se întâmpla în lume. A fost clar și natural că trebuie să devin jurnalistă. Apoi am început să mă pregătesc. De exemplu, când aveam 15 sau 16 ani, înregistram în camera mea buletine de știri de la postul de radio France-Info, le scriam pe hârtie, ca mai apoi să le pot rosti pe un ton profesional. Cățiva ani mai târziu, am trezit lumea cu ediții de știri și interviuri realizate de mine. Va considerați norocoasă? Trebuie să spun că în general am fost foarte norocoasă în viață, nu numai pentru că m-am născut într-o țară minunată și liniștită (Franța) și într-o familie bună, dar și pentru că uneori am fost în momentul potrivit la locul potrivit, de fapt, spun adesea că norocul se cultivă ca roșiile! Am vrut să fiu jurnalistă, deoarece pentru mine a fost un mod de a trăi mai multe vieți în același timp. A face reportaje despre alte țări sau persoane, a fost, de asemenea, o modalitate foarte bună de a învăța! Este, în egală măsură, un fel de putere, pentru că ceea ce spunem și raportăm și maniera în care o facem, este importantă și poate influența oamenii. De aceea, aceasta este o profesie foarte serioasă, ce poartă cu sine o mare responsabilitate. În 1986 ați câștigat un concurs pentru participarea la bicentenarul Statuii Libertății din New York. Cum s-a întâmplat acest lucru? Unul dintre cele mai importante momente din viața mea a fost în 1986, când am reprezentat tineretul francez la New York, pentru redeschiderea Statuii Libertății, cu Nancy Reagan. Am fost acolo pentru că am câștigat un concurs, datorită tatălui meu. El m-a ajutat să scriu un frumos poem despre libertate și ii sunt recunoscătoare pentru asta. A fost absolut uimitor pentru mine. Am întâlnit mai multe personalități ale SUA și am fost un VIP timp de 15 zile. Nu aveam atunci decât 16 ani. Lectura poemului în fața camerelor de filmat și a aparatelor foto a decurs fără probleme, din fericire nu sunt o timidă. Laurence, de Saint-Germain a inauguré à New York la statue de la Liberté Au quatrième jour des fêtes marquant le centenaire de la statue de la Liberté à New York, Nancy Reagan, épouse du président, coupa le ruban symbolique, rouvrant ainsi aux visiteurs la statue fermée depuis deux ans en raison de travaux de restauration (qui auront coûté 66 millions de dollars). La première dame des Etats-Unis était accompagnée d'enfants américains et français. Parmi ces derniers, la lauréate française du concours de dissertation sur la « liberté », Laurence Lemoine, 17 ans, de Saint-Germain-en-Laye, ici sur la photo (AFP). Cum a influențat acel eveniment decizia dumneavoastră de a deveni jurnalistă? Un an mai târziu, am petrecut o săptămână la un post de radio francez, RTL, cu toți ziariștii și reporterii. În decursul acestei săptămâni am văzut totul despre știri și despre jurnalism și, mai mult ca niciodată, a fost evident pentru mine că îmi doresc să fiu jurnalistă, dar eram încă prea tânără pentru a începe. Vorbiți-mi despre competențele și aptitudinile naturale care sunt necesare pentru a fi jurnalist. În ceea ce privește competențele, aș spune curiozitatea, în sensul larg al cuvântului. În cazul meu, prietenii și familia mi-au spus întotdeauna că am „un cancer al curiozității”. Un jurnalist trebuie să fie deschis și dornic să întelegea și să explice totul. El nu poate fi timid, trebuie să îndrăznească să adreseze întrebări care pot stârni oamenii, în special politicienii. Am fost cunoscută pentru acest gen de interviuri. Deseori, ele erau ca o luptă de cuvinte între intervievați și mine. Când ați fost în Liban, aveați intenția să vă întoarceți la Paris pentru un masterat în jurnalism? Libanul a fost prima mea experiență veritabilă, ca jurnalist. Eram foarte tânără (20 de ani) și un pic novice. Era în timpul războiului cu Siria („războiul de eliberare”), tatăl dictatorului actual, Haffez Al Assad, vroia să termine cu creștinii libanezi. Pentru mine, „spectacolul” era incredibil, dar am învățat multe despre oameni și capacitatea lor de a fi buni sau răi și despre adaptarea la situațiile extreme. A fost mai bine pentru mine decât să merg la facultate, pentru că acolo era viața reală și concretă. Am avut noroc, pentru că l-am întâlnit pe generalul Michel Aoun, care era prim-ministru la acel moment. Am avut un interlocutor care mi-a dat o oarecare notorietate, pentru că ceea ce a spus el a fost un pic nepăcat pentru Franța, iar președintele francez al acelei perioade, François Mitterrand, a trebuit să reacționeze. Jurnaliștii din întreaga lume au vorbit despre acest interviu! Câteva luni mai târziu, sfătuțită de colegul și prietenul meu, Christian Malard (France 3/CNN), am plecat la Tunis, la sediul central al OLP, pentru interviul cu Yasser Arafat. Cum au trecut cele două ore de întrevedere cu Yasser Arafat, la Tunis? Eram fascinată de acest om și am vrut să fac un interviu. Am petrecut două ore cu el în plină noapte. Din motive de securitate, nu am avut voie să știu când și unde va avea loc întâlnirea. A trebuit să stau în camera mea de hotel și mai mulți colaboratori ai săi au venit să mă caute. Legată la ochi, am fost dusă într-o locuință. Odată ajunsă acolo, am fost dezlegată la ochi. Trebuie să spun că a fost ceva exotic pentru mine. A fost un moment foarte interesant atunci când, în 1990, Yasser Arafat a încetat să mai fie un terorist, pentru a putea fi un om de stat, având contacte directe, dar secrete cu israelienii. I-am adresat multe întrebări, iar la final m-a întrebat, în glumă, dacă vreau să mă căsătoresc cu el. În presa franceză, acest interviu nu a avut prea mare succes, dar eu am apreciat sejurul meu la Tunis, întâlnirea cu Arafat și numeroasele ore petrecute cu consilierii săi pentru a discuta despre acel conflict major. Într-una din conversațiile noastre, ați menționat că ați lucrat pentru Radio Mont Blanc timp de șase ani, în apropiere de Geneva. De asemenea, în această perioadă ați lucrat pentru o televiziune (Canal C), făcând interviuri politice. M-am întâlnit cu un celebru jurnalist francez (Jean-Pierre Elkabbach) pentru a-l întreba cum să-mi planific cariera de jurnalist. El mi-a spus să merg mai întâi în afara Parisului, în provincie, pentru a învăța și a mă maturiza (nu aveam decât 21 de ani). El mi-a explicat că aceasta este cea mai bună școală pentru un tânăr jurnalist, și e adevărat! Așa că, am plecat în Haute-Savoie (aproape de Chamonix și Geneva) și am început la Radio Mont Blanc. Aveam, de asemenea, o emisiune lunară la TV, Canal C, în care realizam interviuri cu oameni politici sau celebrități, dar numai despre viața lor privată. După aceea, am decis să părăsesc Franța din nou. Iubesc Franța (țară fantastică), dar traiul în țări diferite îmi permite să văd lucrurile din unghiuri diferite și să mă îmbogățesc spiritual. Ați lucrat în Haiti pentru un post de radio care avea nevoie de un jurnalist francez. Ați lucrat pe teren sau în studio? Radui Vision 2000 din Port-au-Prince era în căutarea unui jurnalist francez pentru a se ocupa de informarea și instruirea jurnaliștilor lor. Când am ajuns acolo, am realizat căt noroc am avut să mă nasc într-o țară liberă, în care poți avea tot ce-ți dorești. Am rămas să lucrez pe teren și în studio, timp de un an. Nu era ușor, dar am învățat multe în fiecare zi. Haiti e o țară fascinantă ce mi-a rămas în suflet. Sunt recunoscătoare acestei țări, pentru că acolo l-am întâlnit pe soțul meu. El a venit la Port-au-Prince în vacanță, pentru o săptămână, cu un prieten, diplomat, și este acum tatăl fetiței mele de 11 ani, Anouck, și al fiului meu, Alvaro, de 8 ani. El este avocat de afaceri, astfel că am trăit împreună la Londra, Paris, Valencia (Spania), locul său de bastină, Banjul (Gambia în Africa de Vest) și Lisabona (Portugalia). În Gambia (o țară mică și foarte agreabilă, frumoasă, pentru un prim contact cu Africa) l-am născut pe fiul meu, într-un spital public. Aceasta a fost alegera mea, deoarece monitorizarea mea medicală era realizată de o echipă medicală extraordinară, formată din medici cubanezi. A fost amuzant, pentru că nașterea primului meu copil a avut loc în cel mai modern spital privat din Valencia, cu numeroase aparate și tehnologii, după care am preferat medicii cubanezi din Banjul, dintr-un spital public, foarte sărac, dar al cărui nume, cel puțin, este elegant: The Royal Hospital Victoria! De fapt, în timpul operației de cezariană, s-a oprit și curentul. După nașterea celui de-al doilea copil, am început să editez și să public ghiduri turistice. Primul a fost despre Gambia, câteva despre Spania și ultimul despre Saint-Gervais Mont Blanc, Franța. De ce Saint Gervais? Saint Gervais Mont Blanc este un loc magnific pentru vacanțe, pentru schi sau drumetii. Știam acest oraș, pentru că am fost acolo de multe ori atunci când lucram ca jurnalist, la Radio Mont Blanc. Să fac un ghid turistic pentru acest loc a fost un bun motiv să mă reîntorc aici. Unde locuiai acum și cu ce vă ocupați? În prezent, trăiesc în Spania, la Valencia, un oraș frumos, de pe Marea Mediterană. Lucrez cu compania americană Reliv. Ea produce și vinde suplimente alimentare naturale. Am fost interesată de aceste produse atunci când într-o zi am văzut-o pe mama mea că le ia. Am fost întotdeauna interesată de nutriție și sănătatea. În Europa, mulți oameni iau suplimente, deoarece acestea le îmbunătățesc, realmente, sănătatea. Și noi ne confruntăm cu o gravă criză sanitară aici. Hrana noastră de astăzi nu are suficiente vitamine și fitonutrienți, privându-ne organismul de substanțe nutritive esențiale, înlocuindu-le cu produse alimentare transformate genetic sau chimice, iar noi devenim vulnerabili la oboseală, alergii și cu tot felul de boli sau disfuncționalități. Noi știm acum că suplimentele alimentare pot umple acest gol nutritiv. Vara trecută, am participat la Conferința internațională de la St. Louis (Missouri, SUA), unde l-am întâlnit pe fondatorul Robert Montgomery. Grație produselor sale i-am ajutat pe mulți dintre prietenii mei sau membri de familie în a-și rezolva problemele de sănătate. Bineînțeles, și eu iau aceste suplimente, chiar dacă nu am acuzat niciodată probleme de sănătate. Dar, datorită lor mă simt și mai bine. Am mai multă energie, o capacitate de concentrare mult mai mare și un somn mai bun. Sunt norocoasă că lucrez pentru această companie, pentru că pot ajuta oamenii și mă pot ocupa și de copiii mei. Nu v-ați gândit să vă mutați în Statele Unite? Mi-ar plăcea să locuiesc în Statele Unite, pentru că am fost acolo de multe ori, dar niciodată sufficient și pentru că am o relație specială cu America. Consider că pot cunoaște o țară și cultura sa, dacă locuiesc acolo cel puțin un an. Sperăm că într-o zi vom avea această șansă. Ce știți despre România? În călătoriile făcute ați întâlnit români? Soțul meu lucrează acum în România, la un proiect de turbină eoliană în munți. Lui îi place România. Singura mea legătură cu România a fost o tânără care mă ajuta cu treburile casei atunci când am locuit în Portugalia și cu care m-am împrietenit un pic. Aș vrea să pot merge în România cu soțul meu în acest an, pentru că el nu încetează să-mi spună că merită vizitată. Ce hobby-uri aveți? Mai întâi de toate, îmi place să călătoresc! De asemenea, îmi place să fiu alături de prieteni și de familie. Îmi place sportul: squash, schiul, alpinismul, tenisul. Odată, am urcat pe Mont Blanc pe schiuri, mi-a luat opt ore să ajung în vârf și șase ore să cobor. A fost fantastic! Care sunt planurile dumneavoastră pentru viitorul apropiat? Mă ocup de dezvoltarea Reliv-ului aici, în Spania, și am început o carte despre nutriție și sănătate, care urmează să fie publicată în Franța. VAMPIRISMUL ÎN MITOLOGIA SLAVĂ MIHAI DRAGNEA Universitatea din București Facultatea de Istorie Masterand Studii Medievale email@example.com Se pare ca vampirul este menționat pentru prima oară la slavi. În Rusia și Ucraina$^{54}$ avem atestate în secolul al XIV-lea formele упирь, упирин.$^{55}$ În limba rusă veche, cuvântul apare și ca nume propriu Ион Упиръ Лухий, Клим Упирь, Макаренко Упирь sau ca numele unui țigan. Un derivat al cuvântului rus upir se găsește într-o listă de toponime din secolul al XV-lea, unde avem un sat cu numele Upirevo, legat probabil de credința unor astfel de personaje.$^{56}$ Este foarte sigur că și rușii au avut cândva această credință, întrucât în textele vechi$^{57}$ se spune că „înainte de a fi adus jertfe lui Perun, slavii cinsteau pe opiri și bereginie”$^{58}$. Putem remarcă faptul că în credințele populare ale rușilor, semnificația reală a cuvântului a dispărut. Trăsăturile lui sunt tot malefice, fiind atribuite altor ființe demonice sau vrăjitorilor de tip koldun,$^{59}$ care se ocupau cu farnecele și erau negativi, spre deosebire de vrăjitorii cei buni znahari. La începutul secolului al XX-lea se mai spunea упърь copiilor sau oamenilor hidrocefali, care au apă în cap.$^{60}$ În Polonia, upiór este „vampir”, cuvânt atestat din secolul al XVIII-lea, ce reprezintă un împrumut din limbile slave de răsărit. Cuvântul are mai multe derivate precum upiorzyca, upiorzyna, upiorny, wypiór sau lupier (în partea estică a Poloniei). Cu totul izolat, în preajma orașului polonez Lublin, a fost semnalată și forma wapierz, ce se regăsește și în câteva toponime ca Wapiersk, atestat în documente sub diverse forme ca: Wampertsch, Wamperschke, Wampersch, Wampersk. Credința polonezilor în upiór este foarte răspândită. Despre acești demoni malefici se crede că ar fi sufletele răposaților care ies din morminte pentru a-și chinui semenii și pentru a-i atrage pe cei dragi după ei, în groapă. Superstiția polonezilor spune că cei --- $^{54}$ Б. Д. Гринчёнко, Словарь украинської мови, Київ, 1909, p.344. $^{55}$ И. И. Срезневский, Материалы для словаря древнерусского языка по письменным памятникам, Санкт-Петербург, 1890—1912, III, p.1238. $^{56}$ A. Pogodin, Mythologische Spuren in Russischen Dorfnamen, ZslPh, Xi, 1934, p.35. $^{57}$ Anca Irina Ionescu, Lingvistică și mitologie, Editura Litera, București, 1978, p.27 $^{58}$ Bereginia sau Berehynia este o divinitate feminină înrudită cu Vila, în mitologia slavă, similară zânei din mitologia românească. $^{59}$ С. А.Токарев, Религиозные верования восточнославянских народов XIX — начала ХХ века. М., Изд-во АН СССР, 1957, p.40. $^{60}$ К. Moszyński, Kultura, II, 1, p.608. mai potriviti pentru a deveni upiór sunt copii „născuți cu căită”.⁶¹ Pentru a-i împiedica pe cei banuiți să devină vampiri, se practicau tot felul de ritualuri sadice precum dezgroparea și despărțirea trupului de cap, în care se înfigea o țeapă.⁶² Cuvântul este întâlnit și în credințele cașubilor, unde avem variantele wupi, lupi, lup sau nielop,⁶³ la ceho-slovaci unde avem forma upír⁶⁴ sau la greci unde întâlnim forma vrykolakas.⁶⁵ La sârbi se vorbea despre upir, ca fiind derivat din femininul upirina,⁶⁶ semnalate în secolul al XVII-lea: „Posred kopna, posred mora sve što je vražieh grdobština pustolovic, uzma, mora, vukodlaka upirina”.⁶⁷ „Centrul pământului, centrul mării tot ce este urătenie diavolească aventurierul, fură coșmarul vârcolacului vampir”. Credința în vampir, uneori asemănăt cu vârcolacul, este foarte răspândită la sârbi. Aceștia cred că vampirul ar suge sângele din corpul oamenilor. Pe lângă forma atestată upir mai întâlnim și formele lampir sau lepir. La bulgari, avem formele vampir, vapir, vepir sau vupir, cunoscute și în diverse balade populare. Credințele bulgarilor în vampiri diferă de la o regiune la alta. Un vampir se putea „naște” din oameni morți de bătrânețe, asasinați, nebotezați sau sinucigași. Pentru unii, oamenii cu diverse probleme în viață se transformau în vampiri numai după moarte iar pentru alții un vampir putea fi chiar o persoană aflată în viață care s-a însurat și are copii. Singurii care erau capabili să-i descopere și să-i ucidă pe vampiri erau celebrii вампираджии, „vampiradjii”.⁶⁸ Pe teritoriul Macedoniei de Vardar, întâlnim formele vampir și vârcolac, având derivate precum vampirka sau vampirice.⁶⁹ --- ⁶¹ Cei născuți norocoși. (căită este o membrană ce învelește capul nou-născutilor). ⁶² Otto Knopp, Podania i opowidania w.ks.Poznańskiego, în „Wisła”, IX, 1895, 1, p.29. ⁶³ K. Moszyński, op.cit., p.659. ⁶⁴ Lubor Niederle, Život starých Slovanů, II, p.42-44. ⁶⁵ D. Demetracopoulou Lee, "Greek Accounts of the Vrykolakas" in The Journal of American Folklore, No. 54, 1941. ⁶⁶ Anca Irina Ionescu, Mitologia slavilor, Editura Lider, București, 2000, p.167-169. ⁶⁷ A. Vaillant, Slave commun „upírъ”, scr. „vampir”, în Slavia, X, 1931, p.674. ⁶⁸ Lubor Niederle, op.cit., p.46. ⁶⁹ Anca Irina Ionescu, Lingvistică și mitologie, p.29. Analiza filologică aplicată termenului vampir ne indică faptul că ar fi de origine slavă. În sprijinul acestei afirmații stau mărturiile unor oficiali din Imperiul Habsburgic. Aceștia ne informează că după încheierea Tratatului de la Passarowitz (1718) când habsburgii anexaseră nordul Serbiei, Banatul de Timișoara și Oltenia, în aceste regiuni se practica deshumarea unor presupuși vampiri și uciderea lor ritualică. Termenul vampir ar fi fost preluat din sârbă în germană iar din germană în engleză. În mitologia românească, avem strigoi, sufletele încărcate cu putere negativă ale defunctilor, despre care se crede că ar ieși noaptea din mormânt și s-ar transforma într-un animal, făcând rău celor vii. La naștere strigoii sunt copii care s-au născut cu semne fizice distincte: o chitie, perdea pe cap, o cămașă pe corp sau o căciuliță pe piele. În aproape toate culturile populare, vampirii ne apar ca ființe demonice, malefice, încărcate cu energie negativă, care doresc să tulbure linștea celor vii. Bibliografie Demetracopoulou D. Lee, "Greek Accounts of the Vrykolakas" în The Journal of American Folklore, No. 54, 1941. Ionescu Anca Irina, Lingvistică și mitologie, Editura Litera, București, 1978. Ionescu Anca Irina, Mitologia slavilor, Editura Lider, București, 2000. Knopp Otto, Podania i opowidania w.ks.Poznańskiego, în „Wisła”, IX, 1895, 1. Moszyński K., Kultura, II, 1. Niederle Lubor, Život starých Slovanů, II. Pogodin A., Mythologische Spuren in Russischen Dorfnamen, ZslPh, Xi, 1934. Vaillant A., Slave commun „uprěg”, scr. „vampir”, în Slavia, X, 1931. Грінчєнко Б. Д., Словарь української мови, Київ, 1909. Срезневский И. И., Материалы для словаря древнерусского языка по письменным памятникам, Санкт-Петербург, 1890—1912, III. Токарев С. А., Религиозные верования восточнославянских народов XIX — начала XX века. М., Изд-во АН СССР, 1957. Era Gotică cunoaște între sec.XIII-XV schimbări fundamentale pe plan economic și religios. De-a lungul hărții Europei medievale se întretaie rute de comerț și schimburi. Centrul de gravitate trece de la regiuni rurale la oraș și se dezvoltă un nou tip de economie, bazată pe producția pentru vânzare și schimb – meșteșugarii și neguțătorii joacă aici un rol esențial, pentru că fac legături între sate, orașe, principate și regate, făcând conexiuni între acestea și Islam sau exoticul Est. Documentele atestă faptul că în 1376, cărțile de joc ajung în Italia, răspândindu-se apoi dincolo de Alpi în regiunea Rhinului de Sus în Germania și Elveția și la vest înspre Franța și Spania, așa cum indică săgețile roz de pe hartă. La nord de Alpi, regiunea Rhinului de Sus se remarcă ca o importantă zonă de manufactură de cărți de joc. Un factor economic major a fost orașul Basel, un centru comercial semnificativ situat pe ruta de tranzit între Italia și Valea Rhinului. Multe dintre cărțile de joc timpurii, pictate ori gravate, își au originea aici. Factori care facilitează propagarea cărților de joc includ evidențierea unei clase comerciale urbane, ale cărei activități de schimb necesitau o rută rapidă de transport, dar și materialul brut și ieftin de imprimare (hârtia) și tehnica de tipărire prin intermediul xilogravurii. Industria și tehnologia au fost stimulate, au fost acceptate noi sisteme financiare și noi coduri de acord internațional, s-au fondat universitățile, breslele se formau deja la oraș, cărți din orice domeniu erau necesare – toate acestea favorizând creșterea producției de orice natură. Așadar cărțile de joc nu sunt decât o continuare firească a acestor dezvoltări, pentru că arta tiparului a făcut ca informația, cunoștința și propaganda să se transmită mult mai eficient. Jocul de cărți a servit întotdeauna jocurilor de noroc, pe de o parte, și jocurilor de îndemânare, pe de altă parte. Introducerea lor a oferit o nouă alternativă zaururilor și ruletei. Evident, ambele tipuri de joc au existat în Europa încă de la apariția cărților de joc; interzicerea lor și denunțarea de către preoți demonstrează însă larga lor răspândire pentru jocurile de noroc. Izbucuririle emoționale și comportamentele negative apărute la pierdere erau considerate morale. În orice caz, exemple în care cărțile de joc sunt utilizate pentru jocuri de îndemânare sunt destule. Bibliografie -Alexander, J. J. G: The Master of Mary of Burgundy: a Book of Hours for Englebert of Nassau, The Bodleian Library, Oxford and George Braziller, Inc., New York, 1970; -Autenboer, Dr Eugeen van: The Turnhout Playing Card Industry 1826-1976, Aurelia Books, Brussels 1976; -Biedermann, Hans: Dicționar de simboluri, Ed. Saeculum I.O., București, 2002; -Cortez, Ana: The Playing Card Oracles, Two Sisters Press, 2002; -Dawson, Tom & Judy: The Hochman Encyclopedia of American Playing Cards, U.S. Games Systems Inc., 2000; -Depaulis, Thierry: Playing cards and the Origins of Woodcut in International Playing Card Society & Asescoin Conference transcripts, Vitoria-Gasteiz, September 2001; -Evseev, Ivan: Enciclopedia semnelor și simbolurilor culturale, Timișoara, 1999; -Gibson, Claire: Semne și simboluri, Ed. Aquila, 1993; -Hoffmann, Detlef: The Playing Card, an illustrated history, Edition Leipzig, 1973; -Jones, Owen: The Grammar of Ornament, Van Nostrand Reinhold Co., 1972; -King, Francis: The Encyclopedia of Fortune Telling, Octopus Books, London, 1988; -Kleczek, Marian: Cracow Playing-Card Manufacturers in Modern Times, in "The Playing Card" Vol.29, England 2000 (traducerea în engleză de Peter Endebrock); -Morley, Henry T: Old and Curious Playing Cards, Bracken Books, London, 1989; -Ruh, Max and Ruegg, Max: AGM AGMüller: 175 Years of Playing Card Manufacture, in "The Playing Card" Vol.32, England 2003; -Shepherd, Rowena & Rupert: 1000 de simboluri - semnificația formelor în artă și mitologie, Ed. Aquila; nu am văzut mintile luminate ale generației mele căzute pradă nebuniei, suntem nebuni cu toții și devine nebună lumea obiectelor din jur îi văd pe zi ce trece tot mai fericiti, încit mă îndoiesc de existența proprie, nu îi mai văd servind cafea în dimineați cu ploi arhaice, iubind femei în nopți cu murmur gotic, fiind în lumea "trează", unealta propriei voințe - doar Friedrich rătăcind ca o fantomă prin cochilii de melc și firul Ariadnei iar s-a rupt, însă nu mai regretă nimeni îi văd atât de vii, dar cînd ating cu mîna tremurîndă proriul meu corp simt arta noastră moartă-n noi și-asemeni parfumui lui Jean Batist Grenuy ce îmbăta în noi fapte iraționale și ne salva de un imens nimic căscat în fața noastră cînd exilați în întuneric, ne aminteam lumina dispare sensul din mișcările, săruturile și fericirea noastră din pașii oamenilor-mituri pe străzi pentru nomazi de-asfalt din chipul din oglindă ce-a devenit o entitate separată ...nimic nu ne va fringe decît propria slăbiciune sunt doar o ecuație care își conștientizează neființa cînd cade în absurd și Pendragon urmîndu-și meseria și Lou cu flori în păr nu mai suportă vuietul mărilor din țimpe și se întorc în marele oraș, pentru-a privi cerul cu stele - capsule de mac nu pentru a se apleca stăpîni ai vieții peste margini dar dependenti de-o lume mult prea omenească ce instituționalizează tot ce-i slab și tot ce pierde pentru a umple moartea sensului cu seci frânturi de vise, emoții și gânduri-ambalaje și noaptea este zi, și ziua este noapte, și exilați în întuneric, am exilat lumina omul va fi măsura tuturor lucrurilor numai cînd va găsi măsură pentru sine unu, nouă, opt și patru eu mă joc de-a baba-oarba cine mă va căuta? şşşşt! eu şi tu, atît – lila În opera sa Paul Deaconul vorbește despre tradiția istorică a longobarzilor în Panonia și Italiaua, însă despre organizarea instituțională a regatului longobard și legislația sa vorbește foarte puțin. Din păcate puține charte din perioada longobardă au supraviețuit. Cea mai importantă sursă care descrie, în linii mari, instituțiile longobarde, este legislația. Este greu de stabilit poziția regelui longobard după crearea regatului. El era capul națiunii sale, alegerea sa fiind una electivă, astfel fiind greu de stabilit cât de mare era puterea sa. Regele reprezenta puerea militară supremă în stat, un rol foarte important, mai ales că națiunea longobardă era una de războinici. Domnia lui Rothari 636-652 este marcată de promulgarea edictului din 643. Pentru prima dată un text legislativ longobard este redactat în limba latină și este destinat să impună domnia justiției în regat. Regele scrie în prolog Cât de mare este bunăvoița noastră pentru binele supusilor noștri o arată conținutul a ceea ce expunem mai jos, mai ales pentru a ușura dările continue ce apasă asupra săracilor, ca și taxele exagerate impuse de cei ce au mai multă putere; căci noi știm cu adevărat câți săraci pătimesc de pe urma violenței nobililor. Astfel regele dorește să consolideze prestigiul monarhiei și să facă respectată ordinea. El afirmă demnitatea omului liber și respectul proprietății. Dorea, astfel, să suprime faida, răz bunarea privată, și să o înlocuiască cu pedeapsa pecuniară, wergeld. Capitolul 74 al legii precizează tarifele pentru răni și stricăciuni, care amintesc de legea salică: Dacă cineva îi va râni altui om capul așa încât îi va deschide pielea capului, va plăti 6 solizi. Dacă cineva îi va râni altui om capul încât îi va rupe oasele va plăti 12 solizi. Dacă cineva a tăiat mâna altuia, va plăti o amendă egală cu jumătate din valoarea a ceea ce ar fi plătit dacă l-ar fi omorât. Legile promulgate de Liutprand (712-744) reprezintă modelul unui stat ideal, bazat pe idei politice elevate, specifice acestui rege. Domnia sa poate fi împărțită în 2 mari perioade: consacrarea consolidării regatului și ducerea unei politici ofensive în Italia după 726. Profund romanizat, spunându-si prinț catolic, Liutprand reușește să facă din administrația sa cea mai perfectionată din întregul Occident barbar. Unul din principiile de bază l-a reprezentat solidaritatea regelui cu oamenii liberi care constituiau corpul politic al regatului. Acest lucru a fost în mare parte o moștenire a vechilor idei germanice care prevedeau participarea poporului în conducerea statului. Această recunoașterea s-a văzut în legislația longobardă, care era bazată pe două idei principale privind suveranitatea națională: activitatea militară și abilitatea de a oferi poporului o legislație clară. Legile lui Liutprand au fost promulgate în cadrul întâlnirilor dintre judecători și fideles reguli din toate părțile regatului, reprezentând întreg poporul lombard. Pentru activitatea militară, în legi longobardul liber este identificat ca exercitalis - bărbatul care este în serviciul militar public. Activitatea militară a fost considerată cea mai completă și cea mai de prestigiu formă de libertate, prin care cel născut liber, coopera în menținerea ordinii și a dreptății în regat. Acest lucru arăta și independența economică, serviciul militar fiind efectuat pe cheltuia lui exercitalis. Astfel, Liutprand a declarat legi care i-au protejat pe militari și interesele lor. Orice longobard liber trebuia să fie gata să intre în serviciul militar. Acest lucru este văzut ca un privilegiu și ca o responsabilitate căruia i se datorează libertatea. Serviciul militar longobard se poate împărtăși în două tipuri. El trebuia să accepte convocările regale pentru a servi într-o luptă care periclitizează pacea națiunii sale și de asemenea se aștepta să răspună cităției ducelui său în cazul în care securitatea teritoriului local era amenințată. Pe de altă parte, regatul lui Liuprand, este descris în legislație ca o structură sistematică creată din districte judiciare -iudiciariae- cu un sistem ierarhic al puterii care asigura administrarea justiției la nivele înalte. Fiecare din aceste districte judiciare era supervizat de un oficial public, numit decanus sau saltarius Aceștia erau subordonăți unui sculdhaïs, aceasta fiind cel mai de jos oficial al justiției. Jurisdicția sculdhaïs era limitată. Procedura se limitează la jurământ și la judecata lui Dumnezeu. Vinovatul trebuie să-și dovedească nevinovăția și își asociază co-jurători care-l susțin. Dacă acuzatul vrea să-și demonstreze nevinovăția într-un duel judiciar și este învins, i se taie mâna, fiind considerat sperjur. Ca și legea salică, edictul lui Rothari insistă pe represiunea furtului. Acela care fură plasele și năvoadele unui vecin plătește 3 solizi, acela care taie un castan 1 solid, iar pentru un măștin 3 solizi. Numeroase articole sunt dedicate femeii, care pe toată durata vieții rămân sub tutela tatălui, soțului ori a fiilor săi. Dacă cazul era de o importanță mai mare, acesta trebuia să dea cazul unei autorități mai înalte, iudex-ul iudiciaria. Cea mai înaltă jurisdicție care putea judeca un caz era curtea regală de la Pavia, capitala regatului. Regele se ocupa de contestații care priveau sentințele date în mod nedrept. 25-27, 44, 85 Puterea în regat era dependentă autorității regelui. Era o funcție publică exercitată în interesul comunității. Astfel, se observă în acest sistem politic longobard influența romană și cea a creștinismului. Cu toate acestea, puterea politică și cea jurisdictională nu era atât de bine structurată așa cum sistemul iudiciaria ar putea sugera. Nu toate teritoriile longobarde, erau supuse autorității regale Liutprand avea controlul asupra nordului Italiei, valea râului Po, Trentino și Friuli, în timp ce provinciile Bizanțului Veneția, Pentapolisul-nu erau sub controlul regal. De asemenea, zona Toscana de azi, nu era supusă regatului. În același timp Spoleto și Benevento nu recunoșteau în totalitatea autoritatea regelui, chiar dacă ducalele acceptau legile și tradițiile regatului. Această lucrare era posibil datorită naturii complexe a statului longobard. Pe întreg teritoriul Italiei longobarde, puterea locală era deținută de duci, dar diferitele legături cu regii erau diferite din punct de vedere al subordonării. Doar în nordul Italiei ducii aveau o putere mai ame nefiind în totalitate subordonăți regilor, acest lucru datorându-se cuceririlor din ultimele decenii ale secolului al VI-lea. Totuși, ducii longobarzi nu au fost reduși doar la statutul de oficiali regali. Ei aparțineau unor familii cu origini vechi sau erau lideri din război care astfel au fost răsplătiți pentru faptele lor. În secolul al VIII-lea, regii au putut să-și impună voința, deoarece regii aveau o putere politică mai mare față de ei și administrau resursele financiare și militare care erau mai mari decât cele conduse de duci, astfel că din punct de vedere constituțional relația dintre rege și un duce era una de alianță decât una de serviciu. Legile lui Liutprand cuprind 150 de capitole și au fost promulgate între 713-717. Spre deosebire de codul lui Rothari, pe care el îl completează, ele sunt influențate de creștinism: se asigură dreptul la azil în Biserici, frica de Dumnezeu este invocată pentru sperjururi, iar dreptul canonic este luat în considerație. Astfel, despre căsătoriile între veri, regele scrie: Am hotărât astfel pentru că, prin voința lui Dumnezeu, papa de la Roma, care în lumea întreagă este conducătorul bisericiilor lui Dumnezeu și al preoților, ne-a îndemnat prin scrisoare să nu îndemnăm astfel de căsătorii. Organizarea politică și administrativă a regatului longobard, la începutul secolului al VIII-lea, nu era compusă exclusiv din duci de diferite ranguri care erau subordonăți autorității regale. Pe lângă aceștia, exista o rețea de oficiali publici, gastaldii, care se ocupau de administrarea proprietăților fiscale distribuite în regat, ceea ce forma baza economiei pentru monarhie. De asemenea acești oficiali colectau veniturile provenite din justiție rezervate regelui, și avea putere militară apropiată de cea a ducilor; aceștia guvernau chiar și unele orașe care ni se aflau în stăpânirea unor duci. Spre deosebire de duci, gastaldii erau dependenți de autoritatea regală. Deobicei ei aparțineau unei clase sociale mai înaltă din zona în care guvernau, dar nu din aristocrație. Regii puteau să-i destituie din funcție fără o acțiune militară care se folosea deobicei pentru a îndepărta un duce. Această funcție nu se opunea celei a ducilor, dar era un instrument important pentru regalitate din punct de vedere administrativ deoarece astfel regalitatea nu depindea de duce, astfel că în regatele autonome Spoleto și Benevento această funcție nu exista. Astfel se observă că Liutprand prin legile sale a dorit o unificare a ministerelor ducelui și a gastaldius-ului și căuta supunerea lor puterii regale. Regele a trasat un nou model de stat, simplu și rațional, care s-a dorit a fi eficient pe durata domniei sale. Mai existau și alte forțe active în regat, având din punct de vedere politic o importanță tot mai ame, chiar dacă nu erau recunoscuțe ca având un rol oficial în organizarea statului. Pe valea râului Po și în Tuscia, orașele, la sfârșitul secolului al VII-lea, au devenit importante centre unde rezidau autorități publice și mulți stăpâni de pământuri. De asemenea aceste orașe aveau un rol important pentru comercianți și meșteșugari. Comerțul, în acest caz, nu înseamnă doar schimburi de produse provenite din aceste teritorii, ci și de mâncare sau alte bunuri care provineau din alte zone. Un astfel de exploz este sarea. Aceasta era adusă în toată valea râului Po de la lagunele Commacchio, împreună cu alte mirodenii indispensabile ca piperul și garum-ul; argintul era adus din Anglia și Frisia iar hainele din mătase proveneau din sudul Italiei ca și din Estul Mediteranei. Taxele pentru aceste bunuri erau colectate de funcționari publici numiți ripari. Locuitorii orașelor au constituit adunări politice active, cu ajutorul căroro putea să-și protejeze propriile interese, să ia parte la evenimentele politice interne ale regatului sau să formeze o armată. Legăturile între Italia de Nord și Germania sunt numeroase, așa cum dovedesc obiectele găsite în Bavaria: fibule longobarde, cruci și alte bijuterii. Negustorii mergeau din Italia de Nord la Salzburg fie plecând din Acvileea, fie din Verona, printrecătoarea Brenner, fie de la Milano la Coire, prin Septimer. Liutprand bate tremises de la 1,25 g în medie, în atelierele din Pavia și Milano. Regii aveau proprii lor oameni-fideles, cunoscuți ca gasindii lor, răspândiți în tot regatul. Ei se asigurau că autoritatea politică a regelui este respectată, deși nu aveau nici un rol instituțional. Un rol tot mai mare în organizarea societății a început să-l aibă instituțiile ecleziastice. Convertirea longobarzilor la creștinism a dus la creșterea importanței și a rolului său în teritoriul. Atât în bisericiile rurale cât și în cele de la oraș se practicau aceleași servicii religioase și aveau aceleași funcții exercitându-și controlul asupra enoriașilor din diocezele lor. Mai mult, bisericiile ca și marii deținători de pământuri, exercitau influență, protecție și autoritate asupra societății locale iar pe parcurs au dobândit influență și în problemele politice și administrative. Episcopii nu aveau o funcție definită în statul longobard. Totuși, ei se bucurau de o influență, de facto, care a fost consolidată pe parcursul secolului al VIII lea, când au sprijinit, uneori, oficialii publici-indices- în administrarea justiției, și de asemeneau au fost obligați să asigure serviciu militar pe baza proprietăților sale funciare. Liutprand se arată favorabil față de Biserică. El construiește mănăstiri, transferă moaștelele Sfântului Augustin, care se refugiașe în Sardinia, în Biserica Sf. Petru cu cerul de Aur din Pavia, unde au fost depuse mai târziu și moaștele lui Boethius. Poruncește decorarea cu inscripții metrice a mormintelor din biserici, și, astfel lui Teodoric, se dovedește un protector al învățaților. Această atitudine favorabilă față de biserică, nu îl împiedică în 726, să reia politica de cuceriri a predecesorilor săi. Bibliografie Drîmba, Ovidiu, Istoria culturii și civilizației, vol 2, Editura Științifică și Enciclopedică, 1987. Fisher Drew, Katherine, The Lombard Laws, Pennsylvania Press Riche, Pierre, Europa barbară din 476 pana in 774, Corint, București, 2003 The New Cambridge Medieval History: Volume 1, c.500-c.700, Vol. 2: c. 700-c. 900, editor Paul Fouracre ÎNCEPUTUL VIEȚII DE FAMILIE ȘI NAȘTEREA COPIILOR ÎN LUMEA SATULUI Povești din interbelicul românesc PETRUȚA BĂLAN Universitatea din București Facultatea de Istorie firstname.lastname@example.org Regulile nescrise ale satului pe care orice tânără nevastă le învață sunt următoarele: nu poate mâncă în același timp cu soțul său, nu poate să meargă alături de el, ci mereu cu un pas sau doi în urmă, nu poate să vorbescă atunci când el vorbește și nu se duce la cărciumă, nici ca să-l ia de acolo pe soț și nici ca să bea un păhărel. Căsătoria este rar încheiată din dragoste. Cel mai des ea se încheie din motive economice, pentru puțină avere, pentru a avea ajutor la lucru sau pentru a oferi părinților ajutor. Bătaia nevestei este în lumea rurală un fenomen des întâlnit. Femeile sunt bătute pentru că sunt lenese, pentru că se duc la crășmă să-și ia soțul beat sau pentru că i-au ieșit din cuvânt. Luna de mieire este un termen complet necunoscut. A doua zi după nuntă femeia este scoasă la muncă, după cum spune Elena D., 46 ani, analfabetă: „Te ia bărbatul ca să lucrezi...înătă, a doua zi după nuntă mergi cu el pe câmp.(...) Dar ce să faci cu dragostea? Stai așa degeaba? Nu te ține bărbatul pentru asta, doar te ia ca să lucrezi cu el”$^{70}$. Copiii sunt cei care pecetluesc mariajul. O femeie se poate întoarce la părinți dacă nu îi are, iar soțul o bate sau nu o înțelege. Venirea copiilor face acest lucru imposibil. Iar copii se nașteau mulți în România interbelică. Conform datelor statistice, în anul 1935, se nasc 511.901 copii în sate. Mamele sunt asistate, în 0,7% din cazuri de medic, asistate de moașe cu diplomă sunt oficial supravegheate 36,6% din femei$^{71}$. În rest, moașele empirice, fără pregătire medicală de specialitate, sunt cele chemate lângă femeie, în momentul nașterii. Cele mai multe nasteri au loc în Vechiul Regat. Aici, una din cinci femei aptă rămâne însărcinată, în timp ce în Transilvania și Banat, rămâne însărcinată o femeie la douăsprezece$^{72}$. În cele nouă luni de sarcină, femeia trebuie să respecte numeroase obiceiuri și superstiții. Astfel, femeia care culege surcele de la rindea va naște copilul având părul creț, iar cea care fură va naște un copil care va purta pe corp semnul lucrului furat. Dacă mama fură în perioada sarcinii, în Transilvania și Bucovina se crede că pruncul va deveni la maturitate hoț$^{73}$. --- $^{70}$ Xenia C. Costa-Foru, Căsătoria. Cercetarea monografică a familiei, București, Fundația Regală Mihai I, 1945, p. 92. $^{71}$ Enciclopedia României, vol I, București, 1938, p.513. $^{72}$ Anton Golopenția, D. C. Georgescu, 60 de sate românești, Vol. I, București, Ed. Paideia, 2000, p.102. $^{73}$ S. Fl. Marian, Trilogia vieții, vol I, Nașterea la români, București, Ed. Grai și suflet, 1995, p.18. Prin fața unei femei însărcinate nu se trece, căci dacă ar fi așa, în viața următoare cel care i-a tăiat drumul, o va căra în spate$^{74}$. Spiritele rele sunt mereu în preajma femeii gravide așteptând momentul în care să-i fură sufletul copilului nenăscut. Dacă vine la ea Zburătorul, copilul se va naște mort. Dar cea mai periculoasă pentru mamă este Samca, numită în Bucovina Spurcata, iar în Țara Românească, Avestița sau Aripa Satanei. Dacă Zburătorul se arată doar noaptea, Samca nu are granițe de timp, și poate lua forma animalelor. Spiritul rău nu se poate transforma însă în miel, vitel sau porumbel, pentru că aceste animale sunt considerate sfinte. Aripa Satanei lasă femeia schimonosită, chinuind-o până când o ucide$^{75}$. Pentru a se proteja de toate spiritele necurate, țărâncile spun rugăciunile Sfântului Arhanghel Mihail, de care toate relele se tem. La naștere copiii mari sunt trimiși în vecini, iar cei mici rămân în casă, uneori în aceeași odaie. Dacă pruncul nu se poate naște descântătoarele vin și îi spun de ochi. Medicul nu este chemat, în cele mai multe cazuri, pentru că acesta nu există, sau pentru că familia nu-și permite să îl recompenseze pentru drumul său. Copilul abia născut nu este văzut de nimeni până când moașa nu-l descântă și îi leagă la gât un fir roșu care să îl protejeze de deochi. Acest fir va fi dat jos abia la botezul copilului când acesta capătă un inger păzitor care îl va ocroti mai departe. În perioada lehuziei, femeia rămâne neprotejată de inger fiind considerată spurcată. Ursitoarele vin la copil în a treia zi de la naștere. La fereastră se pun sare, vin și bani, pentru ca ele să găsească de mâncat, de băut și bani de cheltuială. Părinții trebuie să fie veseli în această perioadă pentru ca ursitoarele să fie și ele vesele și să dea copilului un destin bun. Trei ursitoare vin la patul copilului: Cea mai bătrână ține furca la brâu și învârte fusul, mijlocia toarce caierul, iar cea mică taie firul și stabilește astfel lungimea vieții$^{76}$. Ursitoarelor le place noaptea, curățenia și linistea. Ele nu se lasă de nimic înduplecate, iar cea mică hotărăște soarta omului. Tot ele decid viitorul copilului, bogăția sau sărăcia lui, bucuriile și necazurile, moartea lui lină sau năprasnică. Mama încearcă să rămâne trează pentru a afla vorbele ursitoarelor. Șase săptămâni după naștere femeia este considerată spurcată. Ea nu are voie să scoată apă din fântână sau să se ducă la izvor, pentru că dacă o face izvorul va seca. Nu poate frământa pâine, nu poate mulge vacile și nu are voie să se urce pe scară$^{77}$. După acest timp lehuza este scăldată de către moașă, iar ea îi spală moașei mâinile, pentru ca pe lumea cealaltă moașa să aibă mâinile curate și nu pline de sânge. Ieșirea la biserică se face la șase săptămâni de la naștere. Țăranca își pune haine curate și pleacă ținând în brațe pruncul născut. În pragul bisericii preotul îi citește rugăciunea apoi intră și stă până la sfârșitul liturghiei$^{78}$. --- $^{74}$ S. Fl. Marian, op.cit., p.17. $^{75}$ Ibidem, p. 23. $^{76}$ Tiberiu Rudica, Daniela Costea, Aspecte psihologice în mituri, legende și credințe populare, București, Ed. Polirom, 2003., p. 211. $^{77}$ Gh. F. Ciausanu, Superstițiile poporului român, București, Ed. Saeculum I.O., 2005, p.280. $^{78}$ S. Fl. Marian, Trilogia vieții, vol I, Nașterea la români, București, Ed. Grai și suflet, 1995, p.180-182. Femeia își crește copilul fără ajutor. Când plecă la câmp, lasă pruncul într-o tușă sau în buruieni, pentru a sta la umbră, și începe lucrul. Acasă leagănul este făcut din două scânduri mai lungi și încă două mai scurte în forma unei lădițe. El este pus pe picioare sau agățat de grindă$^{79}$. Mortalitatea infantilă este extrem de ridicată$^{80}$. În unele sate, 30% din numărul morților este realizat de copii$^{81}$. Copiii nebotezați sunt îngropăți în afara cimitirului de către tată și moașă. Dececele au loc frecvent la sfârșitul toamnei, iarna și primăvara. Cauzele sunt numeroase: tuberculoză, pneumonie, tifosul, febra tifoidă. Boli ale copilăriei sunt pojarul, foarte răspândit, și scarlatina. Reticența față de doctori le face pe țărânci să refuze vaccinarea copiilor, pe care uneori îi ascund în păduri, doar pentru a-i scăpa$^{81}$. Metodele de contracepție sunt condamnate de sat și de biserică. Se folosește însă strigoaica (plantă de leac) fiartă sau turtă din făină de grâu băută cu borș. Avortul făcut de medic este rar și doar când viața mamei este în pericol. Dacă vrea să scape de o sarcină femeia ridică greutăți sau își procură leacuri pentru a scăpa de copil. Acestea sunt date de văjitotoarea satului sau de babele știutoare. Dacă i se află fapta femeia este considerată drăcoaică, iar copilul nenăscut ajunge în brațele Dracului. Fetele mari ce rămân însărcinate sunt de asemenea condamnate de comunitate și izolate. Izolare nu este făcută de bărbați ci de femeile satului care nu le mai vorbesc. Relațiile sexuale înaintea căsătoriei sunt acceptate tacit de părinți. Bățăile din partea tatălui vin doar în cazul unei sarcini. Copiii ilegitiimi, deși considerați mai frumoși și mai descurcăreți poartă totuși pe umeri povara nașterii lor, orice greșeala fiind interpretată ca o urmare directă a lipsei tatălui din viața lor. --- $^{79}$ S. Fl. Marian, op.cit., p.197. $^{80}$ Anton Golopenția, D. C. Georgescu, 60 de sate românești, Vol. I, București, Ed. Paideia, 2000, p. 142. $^{81}$ Despre boalele molipsitoare, Dr. Cosmăța, "Femeia satelor, Revistă de cultură pentru femeile dela sate", 1, 1935, nr.2, p. 8-9. It’s only relatively recently in cultural history—during the past hundred years or so—that the disciplines became so highly specialized (and advanced) that it’s nearly impossible for anyone to be “cutting edge” in both the arts/humanities and science/mathematics. But the fields of human knowledge did not used to be so sharply delineated. Plato, for instance, was not only a great writer of dialogues and one of the greatest philosophers of all time, but also an outstanding mathematician. The school he founded in 387 BC, the Academy of Athens, was inspired by Pythagoras and emphasized mathematics as the foundation for all the other fields of inquiry. Likewise, his student, Aristotle, was considered a founder of several empirical branches of science, including physics, astronomy and biology (or natural science, as it was called until the nineteenth century). Even as late as the Enlightenment, the French philosophes—particularly Condorcet, Condillac and Buffon—could hope to be at the forefront of scientific discoveries and be well-versed in literature, art and philosophy. One of my personal favorites, the salonnière Emilie (Marquise) du Châtelet, was not only highly cultivated, but also a world-class mathematician and physicist who conducted her own scientific experiments—such as suspending wooden spheres from rafters—to test Newton’s theories. This confluence of the disciplines—like the ideal of the “Renaissance man” (or woman) who masters all fields—has become only a distant memory in intellectual history. But sometimes there are resonances and intersections between the arts and the sciences even today. Like art and poetry, mathematical innovations are the result of an intuitive process that depends upon inspiration. As Bertrand Russell eloquently stated in his essay, “The Study of Mathematics” (1919): “Mathematics, rightly viewed, possesses not only truth, but supreme beauty—a beauty cold and austere, like that of sculpture, without appeal to any part of our weaker nature, without the gorgeous trappings of painting or music, yet sublimely pure, and capable of a stern perfection such as only the greatest art can show. The true spirit of delight, the exaltation, the sense of being more than Man, which is the touchstone of the highest excellence, is to be found in mathematics as surely as poetry.” Just as mathematics is, in some ways, an art form, so the arts and humanities borrow some of their standards of value (and proof) from math and science. In my estimation, the best writing in the humanities and social sciences abides by the standards of logical rigor, valid or plausible premises and “elegant proof” that are upheld in the sciences. An elegant argument in the humanities, as in mathematics, is one that: a) uses a minimum of additional assumptions b) is “simple” or succinct c) is original, in arriving at new and surprising conclusions d) is based on defensible premises e) its conclusions are generalizable, in that they can be applied to similar problems But there are even closer resonances between art and science. If mathematics is, in some respects, an art form—at least in its creative process—the opposite can be said as well: art can be mathematical. Even in the twentieth and twenty-first centuries, when the push for the specialization of the disciplines has reached an extreme, there are artists who illustrate the elegance, beauty and abstraction of mathematics. Three of the most notable examples that I’d like to discuss here are M. C. Escher—an artist who achieved enormous fame during his own lifetime and remains very popular to this day—Constantin Brâncuși and a Romanian-born contemporary artist with whom I’ve had the pleasure of communicating by email, Cristian Todie, whose works are highly appreciated in his host country, France. In a way, this warm reception is not surprising, since France has been an ideal cultural environment for many Romanian writers and artists, including Constantin Brâncuși, the sculptor whom Todie cites as his main influence. So let’s begin with a brief discussion of Brâncuși’s works in relation to mathematics and philosophy. Constantin Brâncuși Brâncuși’s sculptures are mathematical in their geometric designs and their elegance (understood in the scientific and philosophical sense of the term). His first major work is The Prayer (1907), a minimalist sculpture that reflects the artist’s unique and eclectic mixture of influences: Romanian folkloric peasant carvings, classical sculpture, African figurines and Egyptian art. A very talented craftsman and woodcarver, Brâncuși also innovated a new method of creating sculptures: carving them from wood or stone as opposed to modeling them from clay or plaster, as his mentor Auguste Rodin and many of his followers were doing at the time. Most likely deliberately named after Rodin’s The Kiss (1908), Brâncuși’s second major sculpture (by the same name) effaces the realism of the lovers, as they embrace to form one rounded, harmonious monolith: quite literally, a monument to love. Years later, in Bird in Space (1928), the artist conveyed movement, altitude, aerodynamics and flight rather than the external features of the bird itself. The pinnacle of his career and the logical conclusion of capturing feelings and concepts through essential forms, Endless Column (1938) represents the soaring spirit and heroism of the WWI Romanian civilians who fought against the German invasion. Constantin Brâncuși – Sleeping Muse One of the most innovative aspects of Brâncuși’s art is that his sculptures capture the essence rather than the form of objects. Relying upon the Platonic and Aristotelian definitions of forms, the artist distinguished his minimalism from abstraction. Brâncuși protested: “There are idiots who define my work as abstract; yet what they call abstract is what is most realistic. What is real is not the appearance, but the idea, the essence of things.” For Plato, Forms are the original, essential perfect models—such as goodness, virtue or humanity—for concepts and objects. Aristotle transformed this Platonic notion of Forms, distinguishing between the essential and the contingent, or essence and accident. The essence of the object defines what it is no matter how much it changes its appearance or state. Relying upon this Aristotelian concept, Brâncuși was one of the first and best known Modernist artists who sought to capture the essence of the emotions and objects he conveyed: be it love and sensuality or heroism and courage. M. C. Escher Escher—the artist I consider, in both content and style, to be the closest precursor to Cristian Todie—remains one of the most popular twentieth century artists, internationally. Recently, the Escher exhibition in Brazil became, according to Blouin Art Info, “the world’s most popular art show,” drawing tens of thousands of viewers. (Blouin Art Info, April 13, 2012) Part of Escher’s continuing popularity can be explained in terms of the universal appeal of his art, which attracts those who love art and those who love mathematics or science alike. Like Picasso and Brâncuși, in many respects Escher was an autodidact. He had little formal training in mathematics. In fact, he discovered his passion for geometry, topology and visual paradoxes almost by accident, thanks to his travels to Alhambra, Spain. Escher was fascinated by the intricate, mathematical designs—or tessellations—he saw in the architecture of Alhambra, whose interlocking repetitive patterns of design would inspire much of his artwork. The word “tessellation” comes from the Latin term “tessera” or small stone cube. “Tessellata” were the mosaic geometric designs of mosques (in which the representation of people or “idols” was strictly forbidden) as well as of Roman floors and buildings in general. Escher’s designs would “interlock” many objects—including his famous representations of fish and various critters—in fascinating patterns that create the magic of optical illusion. Escher’s keen interest in geometric patterns led him to study non-Euclidian geometry. Euclidian and non-Euclidian geometry differ in their representation of parallel lines. Euclid’s fifth postulate states: “Within a two-dimensional plane, for any given line X and a point A, which is not on X, there is exactly one line through A that does not intersect X.” Simply put, in Euclidian geometry two parallel lines will never meet. They will remain at the same distance from one another, to infinity. In non-Euclidean geometry, however, parallel lines can meet, curving towards each other and eventually intersecting. In many of his lithographs, drawings, sculptures and paintings, Escher creates optical illusions that give us a representation of non-Euclidean space. One of his most famous and interesting works, Ascending and Descending, depicts lines of people climbing up and down an infinite loop. This construction is impossible in reality but can be created through playing with perspective. Escher was also intrigued by topology. This relatively new branch of mathematics, derived from the Greek roots “topos” or “place” and “logos” or “word” and “study of,” analyzes the properties of objects that remain the same even when objects are deformed or stretched. According to my father, Henri Moscovici (who works in the field of topology), topology can be explained as follows: “Two ‘objects’ (topological spaces) are considered identical if they are homeomorphic, ie there is such a continuous function with continuous inverse between them. For example, a perfect sphere and the surface of potato or a tomato, are homeomorphic.” In fact, of particular interest to both Escher and Todie are such “homeomorphisms.” One doesn’t have to know much about mathematics, however, to appreciate Waterfall Up and Down, which includes the irregular perspective we find in the Moebius strip. Escher’s art represents the best of both worlds. For those who love math and science, Escher is one of the rare artists that gives these fields an artistic form. For those of us who don’t, Escher shows us that mathematics can be fun and ingenious. Cristian Todie Today, Cristian Todie enjoys a similar universal appeal, intriguing those who appreciate math and the arts and humanities alike. Born in 1954 in Constanta, Romania and living in France for many years, Todie creates non-Euclidian sculptures and designs that catch the eye and fascinate viewers. He sees himself as perpetuating, for our times, the “minimalist” sculpture of Brancusi, particularly in its geometric designs and (Aristotelian) emphasis upon capturing the inner essence of objects rather than their changing, accidental properties. If you take a look at his website, called Art Théorique, you’ll also see that, as for Escher, mathematics lies at the basis of Todie’s art: in an intuitive and visual manner that any viewer can enjoy, without needing advanced mathematical training. (Website: http://www.art-theorique.com/) In Todie’s digital photography, however, you’ll also detect a strong Dadaist influence. This is somewhat surprising, since historically this art movement set itself against math and science. Founded by a Romanian poet, Tristan Tzara, Dada was born in the wake of the bloodshed and devastation of WWI. Many of the writers and artists associated with this movement rejected “logic” and “reason,” blaming them for the technological breakthroughs that made the ravages of war possible. Like Surrealism, the art movement that grew out of it, Dadaism is whimsical, free and imaginative. It’s defined not as much positively, in terms of what it is, as negatively, in terms of what it is not. As Hugo Ball famously stated, “For us, art is not an end in itself… but it is an opportunity for the true perception and criticism of the times we live in.” In the online exhibit called One Man Show, many of Todie’s images congruously combine a fascination with topology, optical illusions of non-Euclidean geometry with Dadaist absurd or whimsical images that transpose our daily, familiar reality into the domain of playfulness and imagination. (Website: http://www.art theorique.com/content/one_man_show/index.html) Todie’s innovative topological art confirms Henry David Thoreau’s famous saying: “It’s not what you look at that matters, it’s what you see.” And part of what you’ll see in Todie’s sculptures and photographs—much like in the works of his precursors, Brancusi and Escher—is a world where the sharply separated and largely parallel domains of mathematics and art intersect in the imaginative shapes of non-Euclidian space. (Note: this essay is dedicated to my parents, the mathematicians Henri and Elvira Moscovici) Instructiuni pentru autori Condiții pe care trebuie să le îndeplinească materialele trimise Redacției: - textele trimise de autori trebuie să se regăsească în unul din domeniile de profil ale revistei; - materialele autorilor se vor redacta cu diacritice, in Microsoft Word (format .docx, .doc, .rtf), font Times New Roman 12, aranjate în pagină; - autorii sunt rugați să scrie și câteva cuvinte-cheie (tags); - articolele vor fi trimise până la data de 25 a fiecărei luni; Pe lângă textul propriu-zis, articolul trebuie să mai cuprindă: - scurtă prezentare profesională a autorului (maximum 100 de cuvinte), adresa de e-mail a acestuia și instituția în care își desfășoară activitatea; - bibliografie; - note de subsol (footnotes) și note de final (end notes), după caz; - tabele (acolo unde este cazul); - figuri (acolo unde este cazul). Redacția își asumă dreptul de a selecta materialele trimise pentru publicare, dar nu își asumă răspunderea pentru afirmațiile din materialele prezentate, aceasta aparținând, în integralitate, semnatarilor textelor trimise.	85059c2d-64a4-44b6-b79a-978c25fa0d74	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ron_Latn/train	finepdfs	ron_Latn	96,575
Upper Arlington Girls Tennis A Tradition of Excellence Home Girls A Boys A B & JV Coaches 2016 UA Girls Varsity A Champions Alumni History 2016 Highlights: Team Record: 9-5 OTCA team district quarter-finalists * Qualified 2 doubles teams and 2 singles players to districts * Anna Reynolds: Sectional singles champion, district quarterfinalist * Qualified 2 doubles teams to states * 4th Consecutive year for a state qualifier * Nicole Holman / Evelyn Holman: 3rd place sectional doubles, district semifinalist, state qualifier * Masha Manilchuk / Ashley Weeks: Sectional doubles champion, district champion, state qualifier Roster Schedule Matches Detail Tournaments Photos Links E-News Log In Goldberg, Lily (11) Holman, Evelyn (10) Holman, Nicole (12) Li, Angela (10) Manilchuk, Masha (11) Marti, Sarah (9) Reynolds, Anna Marie (12 Co-Captain) Shi, Wendy (9) Weeks, Ashley (12 Co-Captain) Head Coach - Shaun Stamps Assistant Coach - Dick Cassie ______________________________________________________________________________ Schedule _______________________________________________________________________________________ Regular Season Team Match Detail Singles: KJones def Reynolds (UA) 6-4 6-2; E Holman (UA) def Sabbasani 6-1 6-0; N Holman (UA) def Puttagunta 6-0 6-1 Doubles: Weeks-Manilchuk (UA) def Miller 6-4 6-2; Li-Goldberg (UA) def Graybill 6-0 6-0 Upper Arlington 5, Central Crossing 0 Singles: E Holman (UA) def Pauquette 6-0 6-0; N Holman (UA) def Smetanko 6-0 6-0; Shi (UA) def Bachman 6-1 6-0 Doubles: Manilchuk-Li (UA) def Griffith 6-0 6-0; Goldberg-Marti (UA) def Dines 6-0 6-0 Upper Arlington 5, Hilliard Davidson 0 Singles: Reynolds (UA) def Woodyard 6-0 6-0E Holman (UA) def Johnston 6-0 6-0, N Holman (UA) def Wood 6-1 6-0 Doubles: Weeks-Manilchuk (UA) def Paazig-G Wilson 6-2 6-0; Marti-Goldberg (UA) def Quinn 6-1 4-6 7-6 Upper Arlington 5, Westland 0 Singles: E Holman (UA) def Botkins 6-0 6-0; Wang (UA) def Thevenian 6-0 6-0; Boyd (UA) def Aldridge 6-0 6-0 Doubles: Marti-Shi (UA) def Valaquez 6-0 6-0; Weeks-Dean (UA) def Fernandez 6-1 6-1 Upper Arlington 5, Marysville 0 Singles: E Holman (UA) def Grimm 6-4 6-2; N Holman (UA) def Miller 6-0 6-0; Shi (UA) def Markert 6-2 6-0 Doubles: Manilchuk-Weeks (UA) def McDonald 6-0 6-0, Goldberg-Li (UA) def Romine 6-0 6-0 Upper Arlington 2, Dublin Coffman 3 Singles: Thenappan def Reynolds (UA) 6-3 6-4; Wang def E Holman (UA) 6-4 6-3; Fan def N Holman (UA) 6-2 7-6 Doubles: Weeks-Manilchuk (UA) def Moore 6-1 6-2; Goldberg-Li (UA) def Ainsworth 6-1 6-4 Upper Arlington 2, Columbus Academy 3 Singles: Reynolds (UA) def G Tuckerman 6-2 6-1; Reddy def E Holman (UA) 6-2 6-2; M Tuckerman def N Holman (UA) 4-6 7-5 6- 3 Doubles: Crestanello-Wexner def Manilchuk (UA) 6-3 6-4; Goldberg-Marti (UA) def L Hughes 6-3 3-6 6-1 Upper Arlington 1, Magnificat 4 Singles: Roggenburk def Reynolds (UA) 6-3 6-1; Vesikallo def Shi (UA) 6-0 6-0; Rondini def Marti (UA) 6-0 6-0 Doubles: Bauer-Lopez def Weeks (UA) 6-3 6-1; E Holman-N Holman (UA) def Downing 6-0 6-4 ____________________________________________________________________________________________________ Tournaments Canfield Doubles Classic - 4th place OTCA (Ohio Tennis Coaches Association) State Team Tournament District 2nd Round Upper Arlington 3, Lancaster 0 Doubles: Weeks-Manilchuk (UA) def Smith 6-0 6-0; Goldberg-Li (UA) def Drapp 6-0 6-0 Singles: Reynolds (UA) def Rooker 6-0 6-0 District 2nd Round Upper Arlington 2, Pickerington North 3 Singles:Alcala def E Holman (UA) 6-1 6-1; Cook def N Holman (UA) 6-4 6-2; Shi (UA) def Nguyen 6-1 6-3 Doubles: Reynolds-Weeks (UA) def Moesle 6-4 6-2; Kothari-Stanley def Manilchuk (UA) 6-2 6-4 Division I State Singles & Doubles Championships Sectional & District Draws State Doubles Draw _________________________________________________________________________________________ Articles Tennis team falls short of league title, Upper Arlington News, 9/14/16 This site is not sponsored by the Upper Arlington City School District. Furthermore, the views and opinions on this web site are not necessarily those of the Upper Arlington City School District. Content copyright 2020. Upper Arlington Golden Bears Tennis. All rights reserved.	<urn:uuid:efa73c74-e262-4447-b101-99f2fcb9ab03>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	4,269
Adventure Europe! 23-27 September 2019 (Germany) 13-15 March 2020 (Belgium) Target group: Wanting to give young people an international experience through Erasmus+ YOUTH IN ACTION Youth and social workers working with young people within "Youth Care" interested in Adventure and Outdoor education as a tool to support the learning of young people. . The Aim: Support youth and social workers, working with young people in youth care, to create concrete opportunities for their target groups for mobility in Europe (Erasmus+ YOUTH IN ACTION) The Objectives: The Adventure Europe training cycle will provide the participants the opportunities to: - Experience Adventure & Outdoor education and reflect on their personal learning, - Learn about the theoretical back ground of Adventure & Outdoor education, - Understand the possibilities to use Adventure & Outdoor education as a tool for learning, - Reflect on the professional transferability of their learning, - Receive coaching during the implementation in their local work, - Understand the possibilities within Erasmus+ Youth to support young people to create mobility projects, - Create a network of possible future partnerships Adventure Europe! Step 1: Training Course Adventure Europe! Step 2+3: Implementing period and follow up meeting	<urn:uuid:fb07e59a-3c5a-4a29-83fd-bcdb12bf4fc7>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,310
Video Maker (m/f/x) Bolzano Scadenza per la candidatura 29.11.2024, ore 12 La Sua sede di lavoro Campus di Bolzano, Ufficio Stampa e organizzazione eventi Il Suo contratto e il Suo profilo Contratto a tempo parziale (50%), Assistente amministrativo di I livello (m/f/x) Le Sue mansioni Tra i compiti principali della persona da assumere rientrano tra l’altro: - filmare e montare video coinvolgenti, originali e di alta qualità, da utilizzare sulle diverse piattaforme social - gestire il flusso di lavoro post-produzione e organizzare la nostra biblioteca multimediale - collaborare strettamente con il nostro team redazionale per ideare concetti video e storyboard - gestire contemporaneamente più progetti mantenendo elevati standard organizzativi - assicurare la qualità e la precisione del lavoro, rispettando le scadenze stabilite in collaborazione con il/la responsabile del progetto - eseguire sessioni fotografiche e gestire la successiva fase di post-produzione Requisiti di accesso - diploma di maturità - attestato di bilinguismo B2 (ex livello B) oppure certificazioni linguistiche B2 equivalenti nelle quattro abilità (ascoltare, parlare, leggere e scrivere) - esperienza nella produzione di contenuti video per istituti di ricerca, di istruzione oppure di formazione Lei non è ancora in possesso di un attestato di bilinguismo e vorrebbe partecipare alla presente selezione? In basso (vedasi ‘Ulteriori informazioni’) segnaliamo diverse possibilità di ottenere una certificazione linguistica per poter partecipare alla nostra procedura di selezione. Titolo preferenziale - esperienza in Motion Graphics Profilo richiesto - comprovata capacità di girare e montare video di alta qualità - buona conoscenza della suite Adobe (in particolare ottima conoscenza degli strumenti professionali per il video editing) - esperienza nello sviluppo di concept creativi e nella pianificazione delle riprese video - esperienza con programmi di editing audio - doti di autonomia e capacità organizzative - flessibilità e gestione dello stress - competenze relazionali e capacità di lavorare in gruppo - buone conoscenze dei sistemi applicativi in ambiente Windows - buona conoscenza dell'italiano, del tedesco e dell'inglese Offriamo - un lavoro professionale in un ambiente stimolante, multiculturale e moderno - progetti interessanti e variegati - la possibilità di crescere sia professionalmente che personalmente nonché formazione e aggiornamento mirati - la possibilità di gestire indipendentemente il proprio ambito di lavoro in un team motivato - la possibilità di lavorare parzialmente in modalità smart working - conciliazione tra vita privata e lavoro con orari di lavoro pianificabili e flessibili (certificato audit famigliaelavoro) Come candidarsi Le candidature saranno accettate solo se pervenute attraverso il portale online di unibz. All’atto dell’inserimento dei dati nel portale online verrà richiesto di allegare i seguenti documenti: - Lettera di candidatura (con firma) - Curriculum (con data e firma, non più vecchio di 6 mesi) - Copia del documento di identità - Portfolio personale o selezione dei migliori lavori Saranno ammesse alla procedura di selezione solo le candidature complete. Ulteriori informazioni - I colloqui di selezione si terranno tra il 9 e l’11 dicembre 2024 in via prioritaria in presenza. Le modalità precise verranno comunicate ai candidati (m/f/x) nell’invito scritto al colloquio di selezione. - Durante il colloquio verranno poste domande specifiche relative ai criteri indicati nel profilo della posizione e potranno essere testate le competenze richieste. - Lei è interessato/a a candidarsi per questa posizione ma non è ancora in possesso dell’attestato di bilinguismo oppure di certificati equivalenti secondo i requisiti di accesso? In questo caso, Lei ha le seguenti possibilità: 1. è può richiedere l’anticipo della data d’esame per il conseguimento dell’attestato di bilinguismo presso il Servizio di Bi- e trilinguismo. 2. è può essere ammesso alle nostre procedure di selezione anche se al momento della candidatura è in possesso solo di un certificato di conoscenza della seconda lingua provinciale. Può verificare sulle pagine web del Servizio della Provincia quali certificazioni linguistiche vengono riconosciute. 3. è per ulteriori informazioni relative al conseguimento dell’esame di bilinguismo, si può rivolgere al Servizio di Bi- e Trilinguismo della Provincia Autonoma di Bolzano. - L’esito della procedura selettiva per questa posizione sarà pubblicato una volta conclusa la selezione al seguente link. - La informiamo che le informazioni sulle violazioni acquisite nell’ambito della presente selezione (“Whistleblowing”) possono essere segnalate al seguente link. Azienda: Libera Università di Bolzano Sede: Bolzano Persona di contatto: Cristina Pasini Telefono: +390471011350 E-mail: email@example.com Videomaker (m/w/x) Bozen Bewerbungsfrist 29.11.2024, 12:00 Uhr Ihr Arbeitssitz Campus Bozen, Stabsstelle Presse und Veranstaltungsmanagement Ihr Vertrag und Berufsprofil Teilzeitvertrag (50%), Verwaltungsassistent:in I Ebene Ihre Aufgaben Zu Ihren Hauptaufgaben zählen u.a.: - Produktion und Schnitt von ansprechenden, originellen und hochwertigen Videos für die Veröffentlichung auf verschiedenen sozialen Plattformen - Betreuung des Postproduktions-Workflows sowie Verwaltung unserer Mediathek - enge Zusammenarbeit mit unserem Redaktionsteam bei der Erstellung von Videokonzepten und Storyboards - gleichzeitige Betreuung mehrerer Projekte unter Berücksichtigung hoher organisatorischer Standards - Sicherstellung der Qualität und der Präzision sowie Einhaltung der in Zusammenarbeit mit den Projektmanager:innen festgelegten Fristen - Durchführung von Fotoshootings mit anschließender Bildbearbeitung Zulassungsvoraussetzungen - Reifediplom (ex Matura) - Zweisprachigkeitsnachweis B2 (ehem. Niveau B) oder gleichwertige Sprachzertifikate B2 in den vier Fertigkeiten (Hören, Lesen, Schreiben, Sprechen) - Erfahrung in der Produktion von Videoinhalten für Forschungs-, Bildungs- oder Weiterbildungseinrichtungen Sie haben noch keinen Zweisprachigkeitsnachweis und sind an diesem Auswahlverfahren interessiert? Weiter unten (s. weitere Informationen) zeigen wir Ihnen verschiedene Möglichkeiten auf, eine sprachliche Zertifizierung zu erlangen, um an unserem Auswahlverfahren teilzunehmen. Vorzugstitel - Erfahrung im Bereich Motion Graphics Anforderungsprofil - nachgewiesene Fähigkeit, qualitativ hochwertige Videos zu drehen und zu bearbeiten - gute Kenntnisse der Adobe-Suite (insbesondere ausgezeichnete Kenntnisse der professionellen Videobearbeitungstools) - Erfahrung in der Entwicklung kreativer Konzepte und der Planung von Videodrehs - Erfahrung mit Audiobearbeitungsprogrammen - selbständiges Arbeiten und organisatorische Fähigkeiten - Flexibilität und Stressbewältigung - Freude am Umgang mit Menschen und Teamfähigkeit - gute Kenntnisse der Windows-Welt - gute Deutsch-, Italienisch- und Englischkenntnisse Wir bieten Ihnen - professionelles Arbeiten in einem spannenden, multikulturellen und modernen Umfeld - interessante und abwechslungsreiche Projekte - fachliche und persönliche Entwicklungsmöglichkeiten sowie gezielte Aus- und Weiterbildung - selbständige Bearbeitung Ihres Aufgabenbereichs in einem motivierten Team - die Möglichkeit teilweise in Smart Working zu arbeiten - Vereinbarkeit von Privatleben und Beruf mit planbaren und flexiblen Arbeitszeiten (Zertifikat audit familieundberuf) audit familieundberuf So bewerben Sie sich Bewerbungen werden ausschließlich über das Bewerbungsportal der unibz angenommen. Bei der Eingabe der Daten ins Online-Portal müssen außerdem folgende Bewerbungsunterlagen hochgeladen werden: - Bewerbungsschreiben (mit Unterschrift) - Lebenslauf (mit Datum und Unterschrift, nicht älter als 6 Monate) - Kopie des Personalausweises - Portfolio oder Auswahl der besten Arbeiten Es werden nur vollständige Bewerbungen zum Auswahlverfahren zugelassen. Weitere Informationen - Die Vorstellungsgespräche finden zwischen dem 9. und 11. Dezember 2024 statt und werden vorrangig in Präsenz abgehalten. Die genauen Modalitäten werden den Bewerber:innen in der schriftlichen Einladung zum Vorstellungsgespräch mitgeteilt. - Im Laufe des Vorstellungsgesprächs werden spezifische Fragen bezogen auf die im Stellenprofil angeführten Kriterien gestellt. Zudem können die erforderlichen Kompetenzen eventuell auch anhand eines Tests überprüft werden. - Sie möchten sich für diese Stelle bewerben, sind aber noch nicht im Besitz des Zweisprachigkeitsnachweises bzw. gleichwertiger Sprachzertifikate gemäß Zulassungsvoraussetzungen? Sie haben folgende Möglichkeiten: 1. Sie können eine Vorverlegung des Prüfungstermins für den Erwerb des Zweisprachigkeitsnachweises bei der Dienststelle für Zwei- und Dreisprachigkeitsprüfungen beantragen. 2. Sie können zu unserem Auswahlverfahren zugelassen werden, auch wenn Sie zum Zeitpunkt der Bewerbung lediglich die Kenntnis der zweiten Landessprache anhand von einem Sprachzertifikat nachweisen können. Auf den Webseiten des zuständigen Landesamtes können Sie überprüfen, welche Sprachzertifikate anerkannt werden. 3. Für alle weiteren Informationen zur Erlangung des Zweisprachigkeitsnachweises wenden Sie sich bitte an die Dienststelle für die Zwei- und Dreisprachigkeitsprüfungen der Autonomen Provinz Bozen. - Das Ergebnis der Auswahl für diese Stelle wird nach Abschluss des Verfahrens unter folgendem Link veröffentlicht. - Wir informieren Sie, dass die im Zusammenhang mit diesem Auswahlverfahren erlangten Informationen über Verstöße („Whistleblowing“) unter folgendem Link gemeldet werden können. Unternehmen: Freie Universität Bozen Standort: Bozen Ansprechperson: Cristina Pasini Telefonnummer: +390471011350 E-Mail Adresse: firstname.lastname@example.org Videomaker (m/w/x) für die Stabsstelle Presse und Veranstaltungsmanagement (Bozen - mit unbefristetem Teilzeitvertrag 50%) Video Maker (m/f/x) per l’Ufficio Staff Stampa e organizzazione eventi (sede di Bolzano - a tempo indeterminato e parziale 50%) Geeignete Kandidaten/Kandidatinnen nach Abschluss des Auswahlverfahrens Candidati idonei/Candidate idonee a conclusione della procedura selettiva \| Cognome/Nachname \| Nome/Vorname \| \|------------------\|--------------\| \| Vegetti \| Matteo \| \| \| \| \| \| \| \| \| \|	29ffd1f1-3fdf-47b3-a902-b7bd0480e923	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	10,501
Business and Biodiversity on a Blue Planet: The World Ocean Council and Corporate Ocean Responsibility Paul Holthus Executive Director World Ocean Council email@example.com The international business alliance for “Corporate Ocean Responsibility” Global Ocean - Oceans cover 72% of earth’s surface (360 million sq km) - 64% falls in areas beyond the limits of national jurisdiction - Economic goods and services estimated USD 6-21 trillion Industry Ocean Use - Fisheries - Aquaculture - Oil and gas - Shipping - Ports - Tourism - Mining / Dredging - Submarine cables - Offshore renewables - Ocean carbon sequestration Who is the Ocean Business Community? 1: Direct Ocean Users Industries that depend on the ocean for the extraction or production of goods (living, non-living, energy) and the provision of services (transport, tourism, etc.) 2: Ocean User Support Industries Industries that depend on direct users for their existence (e.g. shipbuilders) or drive the need for ocean industry (e.g. extractors, manufacturers, retailers that transport materials or products by sea) 3: Ocean Use “Infrastructure” Providers Financial, insurance, legal and other services that enable ocean industries to operate Global Ocean Industries - Submarine Cables - Cobalt Crusts - Deepwater Oil - Shipping - Offshore Wind - Fisheries Impacts to Marine Biodiversity - Very Low Impact (<1.4) - Low Impact (1.4–4.95) - Medium Impact (4.95–8.47) - Medium High Impact (8.47–12) - High Impact (12–15.52) - Very High Impact (>15.52) Ocean Business and Biodiversity Challenge • The ocean is an interconnected global ecosystem that supports a wide range of uses. • Sustaining ocean biodiversity requires responsible use and stewardship of marine ecosystems by all users. • The best efforts by a single company, or an entire industry sector, are not enough to secure the future health and productivity of the ocean. • Responsible ocean industries have the most to gain from developing solutions to marine sustainability challenges - and the most to lose by not doing so. Ocean Business & Biodiversity Challenge (2) • Industry requires access and the social license to operate in marine areas and use resources. • There are potential business benefits to ocean business community leadership and collaboration in protecting marine biodiversity. • Synergies and economies of scale are being missed due to lack of ocean business community interaction and coordination. • Until the formation of WOC there had been no structure and process for international, cross-sectoral leadership and collaboration on ocean stewardship. What is the World Ocean Council? International, Cross-Sectoral Business Leadership Alliance - Bringing ocean industries together, e.g. shipping, oil/gas, fisheries, aquaculture, tourism, offshore renewables, etc. - Catalyzing leadership and collaboration in addressing ocean sustainability - “Corporate Ocean Responsibility” Goal: A healthy and productive global ocean and its sustainable use, development and stewardship by a responsible ocean business community. Creating business value for responsible companies - Access and social license for responsible ocean use - Synergies and economies of scale in addressing issues - Stability and predictability in ocean operations World Ocean Council: Members AP Moller-Maersk Det Norske Veritas (DNV) Lloyds Register TORM USA Heidmar, Inc. Almi Tankers S.A. RightShip Int’l Chamber of Shipping (ICS) Cruise Line International Ass’n (CLIA) Marine Offshore Group EPJ Consulting Blank Rome Beveridge & Diamond, P.C. Holman Fenwick Willan LLP Nautilus Minerals Energias de Portugal Renewables ExxonMobil Shell BP Total Transocean PanGeo Subsea Sinclair Knight Merz Athens Group Battelle Memorial Institute Golder Associates TierraMar Twin Dolphins JASCO Global Trust Certification BirdsEye-Igloo Rio Tinto (as of Dec 2011) WOC Business Case • Reduced risks due to better tracking and participation in policy and decision making processes • Reduced risks through improved understanding of issues and relationships with stakeholders • Economic benefits of collaboration in science, R & D and developing solutions to cross-cutting issues • Competitive advantage of proactively addressing environmental impacts • Sharing of pre-competitive best practices in marine environmental responsibility • Reduced conflicts among ocean industries • Reduced conflicts with other ocean users • Improved implementation, credibility, and recognition of industry actions on ocean sustainability Ocean Business & Biodiversity Priorities 1. Ocean Governance and Policy - Convention on Biological Diversity (CBD), high seas 2. Marine Spatial Planning (MSP) 3. Operational Biodiversity Impact Issues - Marine Invasive Species - Marine Mammal Interactions - Sound and Marine Life - Water Pollution/Waste Discharges 4. Ocean Science and Understanding - Data from Ships/Platforms of Opportunity 5. Regional Ocean Business Councils - Arctic, Mediterranean, Baltic, Arabian Gulf Governance and Policy - CBD as marine conservation policy-making for EEZs and Areas Beyond National Jurisdiction (ABNJs) - COP 7 and 8 developed targets for conservation of at least 10% of each of the world’s marine / coastal ecoregions - COP 9 and 10 approved and advanced work on marine Ecologically / Biologically Significant Areas (EBSAs) Ecologically / Biologically Significant Areas - 2007: Expert Workshop on Ecological Criteria and Biogeographic Classification for Marine Areas - No ocean industry involvement - 2008: COP 9 adopted scientific criteria for identifying EBSAs and scientific guidance for selecting MPA network - No ocean industry involvement - 2009: Expert Workshop: Scientific/Technical Guidance on Biogeographic Classification/Identification of ABNJ - WOC is only ocean industry presence - 2010: COP 10 decision to accelerate identification and protection of EBSAs in high seas - WOC is only ocean industry presence - 2011-12: CBD regional workshops to facilitate the identifying EBSAs using CBD scientific criteria - Industry? Operational Impacts on Marine Biodiversity - Water Pollution/Waste Discharge - Produced water and other discharges - Solid waste - Port reception facilities - Marine Invasive Species - Ballast water - Hull biofouling - Sound and Marine Life - Marine mammals - Other marine life behavior and life cycle - Marine Mammal Interactions - Ship strikes Marine Mammal Interactions Ship Strikes • Marine mammal issues will increasingly affect marine activities, especially shipping. • Addressing ship strikes will lead to changes in logistics and operations. Ocean Science and Understanding Ensure a wide range of industry vessels and platforms are: • Providing routine, sustained, standardized information on the ocean and atmosphere • Contributing to describing the status, trends and variability of oceanographic and atmospheric conditions • Improving the understanding, modeling and forecasting of oceanic ecosystems, resources, weather, climate variability and climate change Establish a program to: • Expand the number of vessels and platforms that collect standardized ocean, weather and climate data • Improve the coordination and efficiency of data sharing and input to national/international systems • Build on “ships/platforms of opportunity” programs Number of ships - by total and trade as of October 2010 - Bulk Carriers: 8,687 - Container ships: 4,831 - Tankers: 13,175 - Passenger ships: 6,597 TOTAL: 50,054 Figures in brackets are numbers of ships, by sector. Source: IHS Fairplay October 2010 Opportunities of Platforms Number of oil/gas wells and rigs Wells drilled in Gulf of Mexico: ~ 40,000 Deepwater wells drilled internationally: ~ 14,000 Number of rigs internationally: ~ 8,000 US rigs/platforms: ~ 3,500; including 79 deepwater wells Other Ship and Platform Opportunities Fisheries Aquaculture Ferries Offshore wind energy Wave/tidal energy ROLE OF GOVERNMENTS • Creating public-private partnerships to collaborate in developing solutions o R&D, science, risk assessment o Technology, best practices • Creating enabling conditions for responsible companies • Removing disincentives • Facilitating collaboration • Advancing international rule making where needed o E.g. International Maritime Organization (IMO) ▪ Marine invasive species ▪ Ballast Water Management Convention Adopted in 2004, requires 30 ratifications with 35% of fleet tonnage Needs 1 ratification to come into force Thank You Paul Holthus Executive Director World Ocean Council firstname.lastname@example.org www.oceancouncil.org	<urn:uuid:bdbb8d74-ade8-4ff2-994a-cc001b82aa51>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	8,705
BUILDING CHECKLIST MONEY Budget? $ Finance in place? ☐ Yes ☐ No CONSENT Consent required? ☐ Yes ☐ No Resource Consent required? ☐ Yes ☐ No ☐ Unsure NEEDS Number of bedrooms ☐ 1 ☐ 2 ☐ 3 ☐ 4 ☐ 5 Number of bathrooms ☐ 1 ☐ 2 ☐ 3 Ensuite ☐ Yes ☐ No Study/Office ☐ Yes ☐ No Separate family room ☐ Yes ☐ No Separate dining room ☐ Yes ☐ No Walk in robe ☐ Yes ☐ No Media room ☐ Yes ☐ No Separate laundry ☐ Yes ☐ No Laundry area in garage ☐ Yes ☐ No Separate toilet ☐ Yes ☐ No Garage – number of cars? ☐ Yes – 1 car ☐ Yes – 2 car ☐ No WANTS Open plan living ☐ Yes ☐ No Modern design ☐ Yes ☐ No Period features ☐ Yes ☐ No Energy efficient ☐ Yes ☐No High ceilings ☐ Yes ☐ No ☐ 2.55m ☐ 2.7m ☐ 3.0m Outdoor living areas ☐ Yes ☐No Multi-level ☐ Yes ☐No Scullery ☐ Yes ☐ No Kitchen island ☐ Yes ☐ No Automatic sensor lights ☐ Yes ☐ No ☐ Hallway ☐ Bathroom ☐ Outside DESIGN ELEMENTS Roof types ☐ Gable ☐ Hip ☐ Flat ☐ Mono ☐Other Roof cladding ☐ Colorsteel ☐ Tiles ☐ Tray ☐ Butynol ☐ Other Primary wall cladding ☐ Brick ☐Colorsteel ☐Timber ☐Weatherboard ☐ Other Secondary wall cladding ☐ Brick ☐Colorsteel ☐ Timber ☐ Weatherboard ☐ Stone Patio/deck ☐ Concrete ☐ Timber ☐ Gravel ☐ Pavers ☐ Other 1 FLOORING Living areas ☐ Carpet ☐ Vinyl ☐ Tiles ☐ Timber ☐ Other Bedroom ☐ Carpet ☐ Timber ☐ Other Kitchen ☐ Vinyl sheet ☐ Vinyl planks ☐Tiles ☐ Timber ☐ Other Wet areas ☐ Vinyl sheet ☐ Vinyl planks ☐ Tiles ☐Timber ☐ Other HEATING + INSULATION Wood fire ☐ Yes ☐ No Heat pump ☐ Yes ☐ No Ducted heating ☐ Yes ☐ No Insulation ☐ Standard ☐ Upgrade FEATURES/EXTRAS – comes with a higher price Underfloor heating ☐ Yes ☐ No ☐ Wet areas only Wiring for home automation ☐ Yes ☐No Covered veranda/deck ☐ Yes ☐ No HRV or Heat transfer kit ☐ Yes ☐ No Driveway ☐ Gravel ☐ Concrete ☐ Asphalt ☐ Other Landscaping ☐ Yes ☐ No Fencing ☐ Yes ☐ No Level entry ☐ Yes ☐ No Flush entry ☐ Yes ☐ No Tiled shower ☐ Yes ☐ No Joinery glazing – Low E ☐ Yes ☐ No Joinery glazing – Thermally broken ☐ Yes ☐ No Spa/Swimming pool ☐ Yes ☐ No FURTURE PROOFING Grab rails ☐ Yes ☐ No ☐ Blocking for future grab rails Bigger shower ☐ Yes ☐ No Shower seat ☐ Yes ☐ No Accessible bathroom size ☐ Yes ☐ No Wider doors ☐ Yes ☐ No Ramp ☐ Yes ☐ No Future blocking for extras ☐ Yes ☐No eg. Shelving, decorative ceiling features… All of this information gives us a better idea of what you want, and what is important to you. The plan is the most crucial part to get right – size of rooms, lighting, kitchen, etc – unless you have unlimited money it's a fine balance to get what you need within the budget that you have. Many optional extras can be retrofitted or completed later, and the fittings are cheaper to renovate with changing trends compared to the layout of the building. You also may want to think about what you do and don't want to include in the builder's price. For example do you want to do all of the painting, or supply the bathroom fittings? These areas could save you money but remember that unless you are good at DIY, some things are best left to the experts, and anything that you do yourself has to be done within the building timetable. Some parts have to be done by qualified tradespeople and we can let you know what these are if you are interested in being involved in the build. 2	<urn:uuid:28ac1e6d-993f-4025-a66b-8a0935a9b135>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	3,468
Satakunnan kansallinen senioripiiri ry HYVÄT PIIRIN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT! Kankaanpään piirihallituksen kokouksessa sovimme, että piiri järjestää yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille Teams -tapaamisen tammikuun aikana. Kuten aiemminkin, tutustumme toisiimme, käymme läpi myös ajankohtaisia kaikkia askarruttavia toimintaamme liittyviä asioita. Uusi jäsenrekisteri ja Kiltajärjestelmä ovat huolenaiheina monissa yhdistyksissä, samoin monet vanhatkin rutiinit saattavat tarvita uusia ideoita. Päivän tarkoitus ei ole olla varsinainen koulutustilaisuus vaan tärkeämpää on ajatusten vaihtaminen ja sillä tavalla piirimme yhteishengen nostattaminen. Helpointa olisi ehkä se, että puheenjohtaja ja sihteeri voisivat olla vaikkapa samassa tilassa saman koneen ääressä tai sitten niin, että molemmilla olisi oma kone, mutta kuitenkin sama tila. Toki kumpikin voi olla myös omassa kodissaan. Pääasia on, että osallistut.. Kokousaika on tammikuun 25. päivänä klo 10.00 -13.00. Piirin nettisivuvastaava Timo Suomela lähettää kokouslinkin hyvissä ajoin ennen kokousta ja häneltä saa myös tarvittaessa Teams –neuvoja. Timon tavoittaa email@example.com tai puh. 044 322 3323. Ilmoittautumislinkki löytyy piirin sivuilta ja ilmoittaudu viimeistään 18.1.2021. Ilmoittaudu tästä linkistä https://satakunta.senioripiiri.fi/tapahtumat/ Terv. Pertti Harju, puheenjohtaja firstname.lastname@example.org 050 546 5660	<urn:uuid:2490416c-681f-4bcb-9272-91bdd2240a75>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fin_Latn/train	finepdfs	fin_Latn	1,417
OUT Maine's mission is to work towards a welcoming and affirming Maine for our rural youth of non-confirming sexual orientation, gender expression and gender identity through support, education and empowerment of these youth, their allies and families. Maine's lesbian, gay, bisexual, transgender and questioning youth (LGBTQ) youth are at very high risk. The statistics for these Maine youth are harsh: 9 out of 10 are bullied regularly in schools 1 3X to 4X the suicide rate of heterosexual peers 2 3X as likely to feel sad or hopeless for two or more weeks in the past year 3 25-40% of Maine homeless teens are LGBTQ 4 More than doubly likely to experience domestic violence in the home 5 High risk of substance abuse (twice the usage rate of heterosexual teens of heroin, cocaine and inhalants) 6 More than 3X the rate of forced sexual contact than heterosexual students 7 Given these realities, OUT Maine has identified the key risk factors affecting these youth, in an effort to craft an intervention strategy likely to have the most effective impact. Isolation. For Maine's rural youth, the lack of public transportation has a double-barreled negative effect: youth cannot get to places that feel safer to them and as a result, have limited resources to get out of unsafe places such as schools and homes. Poor mental health services. Recent research in the midcoast area has shown that the mental health resources for youth in general are not sufficient (Midcoast District Coordinating Council survey, 2017). The lack of LGBTQ cultural competency in mental health services often results in feeling unsafe with therapists, as well as confidentiality challenges that keep youth from accessing available services. Poor to no homeless youth services that are LGBTQ culturally competent. There are only three programs in Maine that provide shelter and case management to LGBTQ 1 GLSEN National School Climate Survey, 2017. 2 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 3 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 4 Human Rights Campaign. www.hrc.org 5 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 6 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 7 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 homeless youth – in Portland, Lewiston-Auburn and Bangor. The rest of Maine's homeless LGBTQ youth have no services available and too often end up couch-surfing. 8 Substance abuse services that are challenged by the lack of LGBTQ cultural competency. Existing prevention programs are challenged by LGBTQ youth, as evidenced by the MIHYS data revealing particularly high usage rates in the LGBTQ youth population. LGB students were twice as likely to report smoking cigarettes in the last 30 days; 29% LGB students , compared to 19% heterosexual, reported using marijuana in the last 30 days; and LGB students were twice as likely to have used heroin, cocaine and inhalants compared to their heterosexual peers. 9 Services must develop cultural-competency for working with LGBTQ youth in order to develop the trusting relationships that are essential to behavior change. Lack of support and safety in the home. Fully one-third of LGBTQ youth in Maine report that they do not receive love and support in their homes, while less than half (43%) feel that their parents are good at talking to them. Lesbian and gay youth reported at twice the level for violence in their home or the threat made them consider leaving home (38%), while bisexual youth had a 43% rate of violence in the home compared to the 18% of heterosexual youth. 10 LGBT young adults who reported high levels of family rejection during adolescence are: - 8.4 times more likely to report having attempted suicide - 5.9 times more likely to report high levels of depression - 3.4 times more likely to use illegal drugs, and - 3.4 times more likely to report having engaged in unprotected sexual intercourse. compared with peers from families that reported no or low levels of family rejection. 11 Family acceptance helps: - protect against depression, suicidal behavior, and substance abuse - promote self-esteem, social support, and overall health. 12 Unsafe schools. Only 9% of LGBTQ youth attended a school with a comprehensive antibullying/harassment policy that included specific protections based on sexual orientation and gender identity/expression. Only 1 in 4 youth were taught positive things about LGBT people in class. Over 80% reported negative language and remarks about their sexual orientation or gender expression. Over half of transgender students reported not being 8 Bradley, Jon and Thomas McLaughlin. Conducting an Accurate Count of Rural Homeless Youth: Implications for Policy, Practice and Lessons Learned," 2015. 9 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 10 Maine Integrated Youth Health Survey, 2017 11 Ryan, C. (2009). Supportive families, healthy children: Helping families with lesbian, gay, bisexual & transgender children. San Francisco, CA: Family Acceptance Project, Marian Wright Edelman Institute, San Francisco State University. 12 Ryan, C. (2010). Engaging families to support lesbian, gay, bisexual and transgender (LGBT) youth: The Family Acceptance Project. The Prevention Researcher, 17(4), 11- 13. allowed to use the restroom that aligned with their gender, despite state guidelines directing gender-aligning restroom use. 13 Thanks to a longitudinal study from British Columbia, we know that the creation of school clubs called Gay/Straight/Trans Alliances reduces bullying and harassment for ALL students by 50%, greatly improving school climate. 14 OUT Maine's Intervention Model Given these statistics, the risk factors identified and the research about approaches to effect positive change, OUT Maine has piloted and refined a four-pronged intervention model that addresses the unique challenges of rural communities in creating a welcoming and affirming environment. Creating Safe Spaces in Communities Through our Youth Policy Board that works on social justice issues, our statewide Rainbow Ball Weekend that draws 150-200 youth from around the state, our weekly dropin program in Rockland, numerous overnight programs during the year around the state, weekend retreats at Camp Kieve-Wavus in Nobleboro and our most recent LGBTQ+ Youth Craft Studio Immersion Weekend at Haystack Mountain School of Crafts, OUT Maine provides multiple opportunities for youth to come together and connect with trained adult leaders and mentors. Youth need adult LGBT role models, as well as opportunities to ask the questions they cannot ask at home or in school about their rights, their sexual health, healthy relationships and self-care. Relationships are built at these events that span across the year through internet connections and both adult and peer-to-peer support. Building Safe Schools For rural Maine youth, schools are the place they spent the most out-of-home time, with many riding the bus to school and home each day. Making schools safe is a critical element of OUT Maine's work. As a result of the British Columbia study, which showed that the existence of Gay/Straight/Trans Alliances (GSTAs) in schools reduce bullying and harassment for ALL students by 50%, OUT Maine has prioritized improving the school climate for LGBTQ+ youth. There are 106 GSTAs in existence throughout Maine, which is only about 60% of public secondary schools. Although we work with many of them, there is so much yet to be done to strengthen existing clubs' capacity as well as reach the other almost 70 public schools that need this resource. We will continue to support these GSTAs in their development, as well as expand the number of schools with GSTAs over the coming years. 13 GLSEN National School Climate Survey, 2017. 14 http://news.ubc.ca/2014/01/20/gay-straight-alliances-in-schools-reduce-suicide-risk-for-all-students/ In addition, we have developed a school staff training that provides basic LGBTQ youth cultural competency around terminology, sexual orientation vs. gender identity and expression, risk and protective factors and how to make schools safer. Weaving a Rural Provider Safety Net Unfortunately, even with these efforts, many LGBTQ youth may be unable to participate in our programming due to lack of transportation, fear, shame or the harassment they experience. Thus, building an informed and supportive provider safety net is absolutely essential to reaching Maine's rural LGBTQ. Apparently, this prong of OUT's work is a unique approach in the country. LGBTQ youth come into contact with front-line providers such as health care providers, mental health providers, substance abuse programs staff, educators, clergy and youth service agencies, on a regular basis. In a survey done by the True Colors Fund, 99% of service providers reported that they serve LGBTQ youth. Yet LGBTQ youth routinely receive services from providers who do not have LGBTQspecific knowledge. All providers must have the basic information, resources, and referral sources such as OUT Maine to adequately support these LGBTQ youth in their practices – ensuring that the care these youth receive is appropriate to their need and that the youth feel heard and supported by their care providers. These provider relationships may be the one key adult connection that can make a difference, given the paucity of safe space programming in rural Maine. We must bridge the challenge of isolation and lack of access to local LGBTQ youth-friendly programming by creating safe spaces within provider-youth relationships. Since 2015, OUT Maine has trained over 7000 providers around the state in the risks and protective factors of LGBTQ youth and how to improve the climate in offices, schools and practices. We hope to continue to expand this safety net of providers around Maine. Supporting Parents and Families to Reduce LGBTQ Youth Homelessness The numbers of calls to the office from parents and families of LGBTQ+ youth, seeking information and support, continue to rise. Parent and family challenges include conflicts between parents and within families about their youth, religious denigration of homosexuality, lack of information about lesbian, gay, bisexual and transgender issues, terminology and youth needs for acceptance and support. OUT Maine has a monthly parent/family information and support night, to help parents get the information they need, as well as develop a support network to provide context and peer-to-peer assistance. We are exploring how to expand this resource virtually, to reach parents and families throughout Maine. Helping parents to build their own support networks will go a long way toward keeping LGBTQ youth safe in their homes. OUT Maine is a leader in the state in working to create a brighter future for our LGBTQ youth. We hope you will join us in our efforts to change lives! 6/19	<urn:uuid:37758128-21a5-444d-a3d2-be58d664e32b>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	10,868
Prefeitura Municipal de Fortaleza - PMF Secretaria Municipal de Segurança Cidadã - SESEC Fundação Universidade Estadual do Ceará - FUNECE Secretaria Mun. de Planejamento, Orçamento e Gestão - SEPOG Comissão Executiva do Vestibular - CEV/UECE Concurso Público para Guarda Municipal, Agente de Defesa Civil e Agente de Segurança Institucional (Editais SESEC/SEPOG N o 14/2013, de 19/09/2013, N o 15/2013, de 24/09/2013 e N o 22/2013, de 26/11/2013) ________________________________________________________________________________________________________ PLANILHA DE ATIVIDADE SEMANAL (PAS) Turma G-07 - Semana 7 (de 09 a 13 de fevereiro de 2015) \| Dia \| \| horário \| \| Módulo - Disciplina \| \| Local \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 12:50 – 13:20 \| \| Formatura \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 13:30 – 15:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 15:10 – 15:30 \| \| Intervalo entre tempos \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 15:30 – 17:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 17:10 – 18:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 18:00 – 19:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 19:40 – 20:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Segunda (09/02/2015) \| \| 20:00 – 21:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Terça (10/02/2015) \| 12:50 – 13:20 \| \| Formatura \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 13:30 – 15:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 15:10 – 15:30 \| \| Intervalo entre tempos \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 15:30 – 17:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 17:10 – 18:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 18:00 – 19:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 19:40 – 20:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| \| Terça (10/02/2015) \| 20:00 – 21:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 12:50 – 13:20 \| \| Formatura \| Liceu-Quadra \| \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 13:30 – 15:10 \| \| Módulo V. ORDEM UNIDA E PRATICAS DE HIERARQUIA E DISCI \| P \| Liceu-Quadra \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 15:10 – 15:30 \| \| Intervalo entre tempos \| \| Liceu-Quadra \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 15:30 – 17:10 \| \| Módulo V. ORDEM UNIDA E PRATICAS DE HIERARQUIA E DISCI \| PLiceu-Quadra \| \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 17:10 – 18:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 18:00 – 19:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 19:40 – 20:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Quarta (11/02/2015) \| \| 20:00 – 21:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Quinta (12/02/2015) \| 12:50 – 13:20 \| \| Formatura \| \| Quartel Bombeiros* \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 13:30 – 15:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Quartel Bombeiros* \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 15:10 – 15:30 \| \| Intervalo entre tempos \| \| Quartel Bombeiros* \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 15:30 – 17:10 \| \| Módulo I. PREVENCAO E COMBATE A INCENDIOS (16) \| \| Quartel Bombeiros* \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 17:10 – 18:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 18:00 – 19:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 19:40 – 20:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| \| \| \| Quinta (12/02/2015) \| 20:00 – 21:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| \| \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 12:50 – 13:20 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 13:30 – 15:10 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 15:10 – 15:30 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 15:30 – 17:10 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 17:10 – 18:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 18:00 – 19:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 19:40 – 20:00 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| \| Sexta (13/02/2015) \| \| 20:00 – 21:40 \| \| TEMPO LIVRE \| \| Liceu \| - No período de 14 a 18 de fevereiro de 2015 não haverá atividade no Curso de Formação para todas as turmas em virtude do recesso de carnaval. As atividades retornarão normalmente no dia 19/02/2015 (quinta-feira). - Quartel do Cj. José Walter, Av. L, 1901 - Cj. José Walter - Fortaleza-CE	<urn:uuid:a23d7cdb-d454-4396-951d-114a6b72098f>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/por_Latn/train	finepdfs	por_Latn	4,252
Creativity This section is taken from the QCA National Curriculum in Action Project for further details see http://www.ncaction.org.uk/creativity. What is creativity? The National Advisory Committee Report 'All our futures: creativity, culture and education' (DfEE 1999) defined creativity by breaking it down into four characteristics: * It always involves thinking or behaving imaginatively. * This imaginative activity must be purposeful in that it achieves a desired objective. * The processes must generate something original. * The outcome must be of value in relation to the objective. Why is creativity important? Creativity: * Improves pupils' self-esteem, motivation and achievement - Pupils who are encouraged to think creatively and independently become more interested in discovering things for themselves, more open to ideas, keener to work with others to explore ideas and willing to work beyond lesson time when pursuing an idea or vision. As a result, their pace of learning, levels of achievement and self-esteem increase. * Prepares pupils for life - If pupils are given opportunities to think creatively and critically to solve problems and to make a difference for the better, it should help them become creative, innovative, enterprising and capable of leadership to equip them for their future lives as workers and citizens. These opportunities to practise and develop creativity should also enable pupils to respond positively to challenges and responsibilities, to manage risk and to cope with change and adversity. * Enriches pupils' lives - By promoting creativity, teachers can give all pupils the opportunity to discover and pursue their particular interests and talents. Everyone can be creative to some degree. Creative pupils can lead richer lives and in the longer term make a valuable contribution to society. How can you spot creativity? When pupils are thinking and behaving creatively you are likely to see them: * Questioning and challenging * Making connections and seeing relationships * Envisaging what might be * Exploring ideas, keeping options open * Reflecting critically on ideas, actions and outcomes. How can teachers promote creativity? Teachers can help promote and develop pupils' creativity by considering: * Their planning * The way they introduce learning * Their teaching * Their review and evaluation. PESS Key Stage 2 Cyfnod Allweddol 2 Planning * Build creativity objectives into your planning (you could integrate these with subject-specific objectives) * Look for opportunities to promote creativity in your existing schemes of work and lesson plans. Could you adapt any activities so that they offer more potential for creativity? * Devise activities that are personally and culturally authentic. Try to build on pupils' interests and experiences (both in and out of school) * Plan for a range of teaching and learning styles so that as many pupils as possible have the opportunity to demonstrate their creativity. Role play can increase pupils' imaginative engagement and give them freedom to explore ideas. Hands-on experimentation, problem solving, discussion and collaborative work all provide excellent opportunities for creative thinking and behaviour. * Never lose sight of the importance of knowledge and skills. Pupils are only able to engage creatively and purposefully with the challenges they encounter if they have a solid base of knowledge and skills. Introducing learning * Give pupils a clear goal that is challenging yet achievable. * Share objectives with the pupils and give them opportunities to choose ways of working and how to shape the direction of their work. * Stimulating starting points such as sights, sounds, smells, visits and contact with creative people capture pupils' interest and fire their imagination. * Give pupils a set of constraints (for example, limit time and/or resources). This makes an activity more approachable and can encourage pupils to improvise and experiment. Teaching * Actively encourage pupils to question, make connections, envisage what might be and explore ideas. Promote and reward imagination and originality. * Ask open-ended questions such as 'What if ?' and 'How might you ?' to help pupils see things from different perspectives * Value and praise what pupils do and say. Establish an atmosphere in which they feel safe to say things, take risks and respond creatively. * Create a fun, relaxed working environment if you want to encourage pupils to be adventurous and explore ideas freely. * Create conditions for quiet reflection and concentration if you want to encourage pupils to work imaginatively. * Make the most of unexpected events. When appropriate, put aside your lesson plan and 'go with the moment', but ever lose sight of your overall learning objectives. * Be willing to stand back and let pupils take the lead. However, make sure that you are always on hand to provide prompts and support as needed. * Join in with activities and model creative thinking and behaviour. Showing the pupils that you are a learner too can help to create an open, constructive learning environment. * Give pupils opportunities to work with others from their class, year group and different age groups. Review and evaluation * Help pupils to develop criteria that they can use to judge their own work, in particular its originality and value (this can be as simple as asking, 'What makes a good?') * Stop regularly for open discussion of the problems pupils are facing and how they can solve them. Encourage pupils to share ideas with others and to talk about their progress. * Help pupils to appreciate the different qualities in others' work and to value ways of working that are different from their own. * Help pupils to give and receive constructive feedback. The website http://www.ncaction.org.uk/creativity has some excellent examples and is well worth a visit. Creativity and Dance This is has been discussed in the National Curriculum section but it is consider worthy of revisiting here. Many of the aspects identified above are included and promoted in the PESS Approach to Teaching Dance. One aspect not discussed in the QCA documentation is the accelerated learning technique to aid creativity SCAMPER. This is an acronym that identifies some of the main actions pupils can consider to help them develop new, innovative approaches and ideas. This concept is used in business to help diversify and maximise business opportunities. S Substitute something in the concept, idea, action or process for something else C Combine concepts, ideas, actions or processes A Adapt concepts, ideas, actions or processes M Modify concepts, ideas, actions or processes P Put concepts, ideas, actions or processes to another use E Eliminate concepts, ideas, actions or processes R Reverse concepts, ideas, actions or processes If SCAMPER is compared to Motif Development at Key Stages 2 and 3 many similarities can be identified, so in gaining knowledge and understanding of motif development pupils are also gaining an insight into how they may be creative, innovative and entrepreneurial. What teachers need to do is to draw out these similarities and to provide pupils with opportunities to apply this knowledge in a variety of differing contexts. Motif Development KS 2 Repetition - repeat the whole thing or part of it Cut and Paste - reorder the actions in the motif Deletion - take an action out Addition - insert a new action Substitution - take out an action and replace it with another Reversal - perform the whole motif or parts of it in reverse order Pause - add a moment of stillness Rewind - perform the whole motif or part of it backwards as if watching the performance on rewind on a video. Motif Development KS 3 Changing actions - travel, turn, jump, gesture, stillness, contact or lift Changing aspects of variety - level, speed, direction, pathway Developing - contrasting actions Developing - complementary actions Changing the number of dancers performing at any one time - solo, duo, trio, quartet, etc. Changing the spatial arrangements/formations - circle, square, triangle, line, near, far, random, etc. Changing the body parts used - arms, legs, fingers, head, hips, etc. Changing the relationship between the dancers by changing the focus of the dancers' gaze or orientation of their bodies - looking at each other, looking away, looking at the floor, etc. Changing the motif to include a prop - hat, cane, chair, ball, umbrella, mask etc. Changing the choreographic device used - unison, lead & follow, mirroring, action & reaction, question & answer, highlight, transition etc. Changing the meaning of the motif by changing the way the dancers' dance, by changing how they dance - for instance, exchange the light 'happy' skipping for heavy 'sad' trudging Breaking it down - making the motif simpler, less complicated Elaborating - making the motif more complicated, more detailed.	<urn:uuid:a65ec243-4cfc-4baa-92e3-dd23279090b4>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	8,983
– 1 – Plastering and Masonry Mortar Easy-to-use lime-cement mortar for masonry work and plastering. For outdoor and indoor use. Type of use: The plastering and masonry mortar is a versatile lime-cement mortar that can be used for laying and jointing masonry as well as for plastering pre-sprayed walls, both indoors and outdoors. It is also used for repair work. Mortar group MG II. Material: The plastering and masonry mortar contains lime and cement, is hydraulically hardening and conforms to mortar group MG II. It is also particularly notable for its adjusted water retention properties and excellent bonding. After hardening, the plastering and masonry mortar is weather-resistant, breathable and frostresistant. The plastering and masonry mortar is low chromate in accordance with TRGS 613 (Technical Rules for Hazardous Substances). Subsurface: The subsurface must be sound, load-bearing, dry and dust-free. All standing water, oil and grease must be removed. Pre-wet or spray the surfaces before applying the plaster. Highly absorbent subsurfaces must be pretreated with bonding emulsion. For masonry work, wet the bricks in advance if necessary. Processing and application: Mixing the plastering and masonry mortar continuously, add approximately 1.3 l of water per 10-kg sack of dry mortar to produce a mixture that is free of lumps. Add a little extra if necessary to achieve the desired consistency. Do not mix more mortar than you are able to use within 2 hours. Apply the mortar evenly using a trowel or spatula. When plastering, apply the mortar in approximately 10mm-thick layers, strike off using a plasterer's trowel and rub the surface with a float. Do not apply the plastering and masonry mortar to gypsum-bonded subsurfaces. Do not carry out works at air and surface temperatures below +5 °C. Protect the newly laid masonry and/or fresh plaster from frost and rain and from drying out too quickly (e.g. avoid draughts and direct sunlight). Processing and curing times: The processing/working time at + 20 °C is approximately 2 hours. Before applying a finishing plaster, the masonry and plastering mortar must be allowed to cure for one day per mm of plaster thickness. Quantity required: When used for plastering, approximately 15 kg/m² are required for a plaster thickness of 10 mm. When used as masonry mortar, the quantity required depends on the size of the masonry bricks or blocks. With 2 DF bricks (double thin format: 240x115x113 mm) and a wall thickness of 115 mm, approximately 32 kg/m² will be required. Storage: Store appropriately in dry conditions. Packaging: 10-kg sack Composition: Lime, cement, aggregates, additives Date: February 2014 PKM Plastering and Masonry Mortar Note: The technical details are valid at 20 °C and 65 % relative humidity. Observe the instructions on the packaging. This product contains cement and produces an alkaline reaction when it comes into contact with moisture/water. Therefore ensure that skin and eyes are protected. If it should come into contact with the skin or eyes, rinse them thoroughly with water. See a doctor immediately if it comes into contact with the eyes. See also the information printed on the sack. The information provided is based on extensive tests and practical experience. It does not apply to every application situation. For this reason we recommend that you carry out a trial if necessary. Subject to technical alterations within the framework of further development. Our general terms and conditions apply. Further information is available from: Service Hotline: 0049 (0) 180/3 000 462 BAHAG AG Postfach 100561 D-68005 Mannheim BAUHAUS SCHWEIZ AG Sägetstrasse 5 CH-3123 Belp / Bern BAHAG AG Postfach 4000 A-4600 Wels BAUHAUS ZAGREB k.d. Škorpi Kora 27 HR-10000 Zagreb PKM Date: February 2014 – 2 –	<urn:uuid:c435780d-ef1b-4ab5-998b-371e09fa77a3>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	3,836
Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. (German Edition) This book was originally published prior to 1923, and represents a reproduction of an important historical work, maintaining the same format as the original work. While some publishers have opted to apply OCR (optical character recognition) technology to the process, we believe this leads to sub-optimal results (frequent typographical errors, strange characters and confusing formatting) and does not adequately preserve the historical character of the original artifact. We believe this work is culturally important in its original archival form. While we strive to adequately clean and digitally enhance the original work, there are occasionally instances where imperfections such as blurred or missing pages, poor pictures or errant marks may have been introduced due to either the quality of the original work or the scanning process itself. Despite these occasional imperfections, we have brought it back into print as part of our ongoing global book preservation commitment, providing customers with access to the best possible historical reprints. We appreciate your understanding of these occasional imperfections, and sincerely hope you enjoy seeing the book in a format as close as possible to that intended by the original publisher. [PDF] The history of the rebellion and civil wars in England, Volume 1, pt. 2; begun in the year 1641. With the [PDF] Der Platonische Idealstaat - Fundament Des Totalitarismus? (German Edition) precedent passages, and actions, that ... the Kings blessed restoration, and return, [PDF] The Battle of Chancellorsville [PDF] A Skeleton Outline of the History of England, an Abridgment of a Handbook in Outline of the Political History of England, by A.H. Dyke Acland and C. Ransome [PDF] Secret Pleasure: Secret Series, Book 2 [PDF] Bioproducts From Canadas Forests: New Partnerships in the Bioeconomy Buy Englische Geschichte Vornehmlich Im Sechszehnten Und Outsiders to the German historical profession Burckhardt in Basel, It comes in his introduction to the first edition, dated 1824. 1415: Englische Geschichte [PDF] Stories of Ohio, (Young folks library of American history) pontianak-times.com Page 1 vornehmlich im 17. 8: Franzosische Geschichte vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert, Erster Band Englische Geschichte: Vornehmlich Im 16. Und 17. Jahrhundert, Vierter Band by Leopold Von Ranke (ISBN: 9781287546702) from Amazons Book Store. PDF Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und Teil 1: Sozialwissenschaftliche Und Psychologische Grundlagen. . Die Okonomie Der Gesellschaft (German Edition) ePub Sechster Band ePub Download Book Englische Geschichte, Vornehmlich Im Sechster Band PDF Kindle Edition. PDF Englische Geschichte, Vornehmlich Im Sechzehnten Und Siebzehnten 9781241545956 - Ranke, Leopold Von Englische Geschichte Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert. (Register.). ERSTER (Register.). ERSTER BAND: Leopold von Ranke Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten .. Mehr Expedite Shipping Available., British Library, Historical Print Editions, 2011-03-28. Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten - Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. - Primary Source Edition (German) Paperback . Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten - Google Sites Bd. 4, Tubingen 1971, S. 1-8 - Nachgeformte Rechtsgeschafte, in: SZ 27 (1906), S. 290-335 - Grundzuge des romischen Privatrechts, 2. 1, Leipzig, Berlin 1824 - Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Zweiter Band, Berlin 860 Rasi: Mauere = esse, in: ALLG 15 (1908), S. 483 Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. - Primary Source Edition (German Edition) [Leopold von Ranke] Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten - AbeBooks Englische Geschichte, vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Language. German. Content protection. This content is DRM free. Report Englische Geschichte, vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert: Band 1. Englische Geschichte: vornehmlich im sechszehnten - AbeBooks Buy Englische Geschichte: Vornehmlich Im 16. Und 17. Jahrhundert, Zweiter Band - Primary Source Edition (German Edition) on ? FREE SHIPPING on qualified orders. Turn on 1-Click ordering for this browser Englische geschichte vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Von - Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert. (Register.). (German Edition). Bei der Zweiter Band - Taschenbuch. A Companion to Western Historical Thought - Google Books Result Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. (German Edition): Leopold von Ranke: : Libros. Englische Geschichte: vornehmlich im sechszehnten - AbeBooks Die Okonomie Der Gesellschaft (German Edition) ePub . Download Geschichte Des Appenzellischen Volkes, Erster Band PDF Download Geschichte .. Englische Geschichte, Vornehmlich Im Sechzehnten Und Siebzehnten Jahrhundert. Zweiter Band ePub Kindle edition by . Zweiter Band PDF Kindle edition by . Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten - Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. (German Edition) [Leopold von Ranke] on . Read Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und (Paperback)(English / German) - Common PDF .. Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band PDF Online free pdf Download Read Englische Geschichte vornehmlich im or read online Americanah book in pdf or epub format, available for kindle edition and ipad free. Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und - Eurobuch : Englische Geschichte: vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert Erster Band: Neu Neuware original eingeschweisst Rechnung mit MwSt. new About this title may belong to another edition of this title. Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und Free Asthma bronchiale im Kindesalter (German Edition) PDF Download .. Free Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert. ERSTER BAND Immediately download the book PDF Englische Geschichte, Read Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Der pseudo-ulpianische liber singularis regularum: Entstehung, Google Books Result Buy Englische Geschichte: Vornehmlich Im 16. Jahrhundert, Vierter Band (German Edition) on ? FREE May take an extra 1-2 days to ship. Englische Geschichte, vornehmlich im sechszehnten - Google Play Language. German. Content protection. This content is DRM free. Report Englische Geschichte, vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Werke: Englische Geschichte vornehmlich im siebzehnten Jahrhundert 1, Band 14. Englische Geschichte, Vornehmlich Im Sechzehnten - Google Sites One of them by reading the Free Englische Geschichte vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert PDF Download, the book is a very interesting Download Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und : Englische Geschichte: vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert - Erster Band (9783738747447) by Leopold von Ranke and a great selection of 9783734000041: Englische Geschichte (German Edition) Free Englische Geschichte vornehmlich im sechzehnten und Politischen Kommunikation) (German Edition) by Patrick Bredebach (2013-07-17) PDF Download .. The wesite we provide a Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert. ERSTER BAND PDF, (Leipzig: Duncker & Humblot, 1876), p. Englische Geschichte: Vornehmlich Im 16. Und 17. JahrhundertBuy Page 2 free ebook Read Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Free Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band. (German Edition) [Leopold von Ranke] on . Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten - PDF Asthma bronchiale im Kindesalter (German Edition) ePub .. ERSTER BAND PDF Online, free eFree Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten PDF Englische Geschichte, vornehmlich im sechzehnten und siebzehnten Jahrhundert. ERSTER BAND PDF Download - Kindle edition by . Englische Geschichte, Vornehmlich Im Sechzehnten - Eurobuch Not to worry, even if paid, the price is affordable PDF Kindle Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. Erster Band do Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten - Amazon UK Erster Band. by Leopold von Ranke (ISBN: 9781147534863) from Amazons Book Store. Englische Geschichte vornehmlich im sechszehnten und siebzehnten Jahrhundert. See all 3 formats and editions Hide other formats and editions 2010) Language: German ISBN-10: 1147534861 ISBN-13: 978-1147534863 Page 3	<urn:uuid:5d8d9a40-0234-4d33-9247-33bba45fc423>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	9,166
Purpose Policy City of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 General Benefits Title: The City of Albany provides health and welfare benefit programs, which include medical, pharmacy, dental and vision coverage for employees and their eligible dependents, flexible spending account, life insurance, long-term disability, deferred compensation, Public Employees' Retirement System (PERS)/Oregon Public Services Retirement Program (OPSRP) retirement programs, and credit union membership. Eligible Employees: All City of Albany regular employees scheduled to work 20 or more hours per week are eligible to enroll in insurance benefits established in this policy. Provisions of collective bargaining agreements prevail for bargaining unit employees. Temporary employees on the City's payroll, who are regularly scheduled to work 30 or more hours per week, are eligible to enroll in the City's temporary employee health insurance plan. All regular part-time employees scheduled to work less than 20 hours per week, temporary City employees scheduled to work less than 30 hours per week, and temporary services workers contracted through a temporary agency are not entitled to insurance benefits. Temporary employees on the City of Albany's payroll regularly working less than 30 hours per week, may become eligible for health insurance if they have been employed a minimum of one year (the qualifying measurement period) and worked an average of 30 hours per week looking back over the measurement period. All regular employees are eligible to participate in the City Match Deferred Compensation Program. Notification of Employee Changes It is the employee's responsibility to notify the Human Resources Department within 30 days of any and all personal changes that would affect the employee's insurance benefits and benefit records. These changes include but are not limited to: - Addition or removal of domestic partner - Births, deaths, marriages, divorces, and adoptions - Name, address, and telephone number - Other changes affecting payroll deductions - A dependent who is no longer eligible for coverage due to reaching age 26. Employees who do not comply with this requirement and for whom the City pays insurance premiums for ineligible dependents may be required to reimburse the City for those expenditures. City of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 General Benefits Title: Benefits Include: Medical, Dental, and Vision Insurance The City of Albany provides health insurance coverage for employee and eligible dependents. See specific insurance summary booklets for further explanation. Employees shall pay a medical insurance premium contribution as determined by the Human Resources Director annually. The City's health insurance plan for City temporary employees is a medical-only plan. Employees may elect employee-only or employee and child(ren) coverage. Spouse coverage is not offered under this plan. Employee-paid share of the premiums will be nine and one-half percent (9.5%) of the employee's salary, not to exceed fifty percent (50%) of the total premium. All medical records are maintained by the City of Albany's insurance providers and are considered confidential medical records. The City will abide by the Federal Health Insurance Portability and Accountability Act (HIPAA) privacy standards law requirements. Continuation of Health Insurance under Consolidated Omnibus Budget Reconciliation Act (COBRA) will be made available to terminating employees. There are qualifying events that entitle an employee to continue participating in the City of Albany's group health insurance plans for a prescribed period of time, usually 18 months, after leaving the City's employment. (In certain circumstances, such as employee's divorce or death or a dependent ceasing to be eligible for coverage, the length of coverage period may be longer for qualified dependents.) COBRA coverage is not extended to employees who are terminated for gross misconduct. Medical Savings Account(VEBA Trust) All eligible Nonbargaining employees participating in the City's current medical health insurance plan will be enrolled in the established Voluntary Employee Beneficiary Association (VEBA) Trust, effective January 1, 2017. The City will make employee VEBA contributions January of each calendar year. Annual contributions to an employee's account are dependent on the employee's health insurance enrollment status. Deposited funds will be made available to each employee pursuant to the provisions stipulated by the IRS and the VEBA Trust agreement. Participating employees will be responsible for any individual account-related VEBA Trust fees, i.e., administrative-, asset-based-, debit card-, and governmentrelated fees and or taxes. (This list is intended as illustrative examples only of the various types of fees that may be accessed to an individual's account.) City of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 Title: General Benefits - New Employee A newly eligible employee will have the appropriate contribution made into the VEBA Trust account the first of the month following hire. The first contribution to an employee's account will be dependent on the employee's health insurance enrollment status the month the enrollment is effective. - Qualifying Event Status Changes A mid-year health plan enrollment or status change based on a qualifying event (i.e., adding or dropping dependents) may result in additional funds being added to an employee's VEBA account; however, funds will not be taken away mid-year should dependents be dropped due to a qualifying event. - Terminating Employee A terminating employee will retain their VEBA Trust account, but will not be eligible for continued annual City contributions to the account. Annual VEBA Contributions: \| \| Insurance \| Annual \| \|---\|---\|---\| \| \| Enrollment Status \| VEBA Contribution \| \| Employee Only \| \| \| \| Employee + Child (ren) Employee + Spouse Employee + Family \| \| \| NOTE: See HR-BC-14 Sick Leave Policy for additional VEBA benefit information. Life Insurance City paid basic group life insurance for Nonbargaining employees shall be twotimes the employee's annual salary up to $150,000. Provisions of collective bargaining agreements prevail for bargaining unit employees. Supplemental life insurance is available for all benefit eligible employees to purchase. Coverage for spouse and dependent children is also available to purchase. City of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 General Benefits Title: Medical Expense & Dependent Care Reimbursement The City of Albany offers a Flexible Spending Account Plan that was established under Section 125 of the Internal Revenue Code. Flexible spending accounts allow participants to be reimbursed for certain eligible medical and dependent care expenses with before tax dollars. Long-Term Disability: The City of Albany provides eligible employees coverage under a Basic LongTerm Disability (LTD) plan. The plan provides partial income protection for you in case of loss of income due to a lengthy disability. LTD benefits are coordinated with PERS, Social Security, Workers' Compensation and other sources of income to replace a portion of your pre-disability earnings. To file a claim, please contact the Human Resources Department. Deferred Compensation: Deferred Compensation is a voluntary plan available to eligible employees to help save for retirement on a pre-tax basis. Deferred compensation for public employees is allowed and regulated under Internal Revenue Code (IRS) Section 457. City Match Program - All regular City employees are eligible to participate in the City's deferred compensation match program. Employee's may enroll or decline participation within 30 days of their new hire date or during the annual open enrollment only. Participation in the City's match program is as follows: 1. Nonbargaining employees who contribute one percent (1%) or more of their monthly base salary into one of the City's deferred compensation programs will receive a match of up to a maximum of one percent (1%) of their monthly base salary. 2. Union employees who contribute one-half of one percent (0.5) or more of their monthly base salary into one of the City's deferred compensation programs will receive a match of up to a maximum of one-half of one percent (0.5) of their monthly base salary. Public Employee Retirement (PERS/OPSRP) Under the Public Employee Retirement System, eligible employees whose employment status is regular, probationary, limited duration or trainee and who have worked at least six months and 600 hours are members of PERS if hired prior to August 29, 2004. Employees hired after August 29, 2004, are members of the Oregon Public Service Retirement Program (OPSRP). Definitions References City of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 General Benefits Title: The City of Albany makes a monthly contribution to PERS/OPSRP on your behalf. All PERS Tier One or Tier Two members and OPSRP members are part of the Individual Account Program (IAP). Effective January 1, 2005, Tier one and Tier two members' employee 6% pre-tax annual salary contribution will be contributed to the employee's established IAP account. All previous Tier One and Tier Two PERS contributions are retained within the employees' existing PERS account. In addition, the City contributes an actuarily determined amount to PERS/OPSRP based on an annual valuation of plan costs. The Oregon Public Employees Retirement System (PERS) and Oregon Public Service Retirement Program (OPSRP) publish a Member Help Section on-line that describes the rules and benefits of the system. For additional information please go to the PERS website at: http://www.pers.state.or.us/. When an employee meets the member eligibility conditions for PERS/OPSRP retirement, an employee is eligible to retire with benefits earned under the PERS/OPSRP retirement plan. Credit Union Membership Employees may join the Central Willamette Credit Union. Members are entitled to account services through payroll deduction plans. For further information contact Central Willamette Credit Union at 541.928.4536. For more information regarding any of the City's benefits, please contact the Human Resources Department. NOTE: An employee must complete all applicable enrollment forms in order for a City paid or employee paid benefit to take effect. N/A Refer to specific Collective Bargaining Agreements. Refer to Member Benefit HandbooksBlueCross/BlueShield PacificSource Source ODS Health Plans Refer to Summary Plan DocumentCity of Albany Human Resources Policy Policy #: HR-BC-09-005 General Benefits Title: Manley Administrative Services 125 Flexible Spending Account Refer to Insurance Policies: HIPAA Privacy Practices Policy Standard Insurance Life/AD&D Policy Assurant Life Insurance Policy HR-BC-14-010 Sick Leave Retirement Information: PERS/OPSRP Member Handbook Nationwide Retirement Solutions 457 Deferred Compensation Plan ICMA 457 Deferred Compensation Plan Review and Authorization Supercedes: HR-BC-09-004, 1/01/2016 Created/Amended by/date: DJ; 09/15/2016 Effective Date: 01/01/2017 HR Director: City Manager: 1. Form or worksheet revision related to this document? No Yes If yes, attach a copy of the revised form or worksheet. 2. Training required? No	<urn:uuid:f9c5ea28-309f-46df-8bb9-2c7fdf99b86e>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	11,501
ACTA DE LA REUNIÓ DE LA JUNTA DIRECTIVA DE L’ATENEU BARCELONÈS 8 DE SETEMBRE DE 2014 (aprovada 13/10/2014) Assistents: Jordi Casassas Ymbert, Patrícia Gabancho, Bernat Castany Magraner, Xavier Muñoz Puiggròs, Joan Josep González, Jordi Coca, Ramon Mir, Gonçal Mayos, Pilar Blasco Prim, Toni Rodríguez Yuste, Pep Martí, Carles Santacana, Carme Adzerias i Enric Cirici. La Junta de l’Ateneu Barcelonès es reuneix a les 13,30 en reunió ordinària a la sala de Juntes de la seva seu segons la convocatòria feta pel seu secretari, el Sr. Bernat Castany Magraner, en nom del president, Sr. Jordi Casassas Ymbert, amb el següent ordre del dia: 1. Aprovació de l’acta de la reunió del 17-VI-14 2. Informe del president 3. Informe del secretari: a. Exempció de pagament de persones que han aportat algun bé a l’Ateneu. b. Nomenar comissió Junta Directiva per a les eleccions de ponents c. Calendari de reunions de la Junta Directiva d. Possibles socis d’honor 4. Informació de les diferents comissions que intervindran en l’Assemblea general del 9 de setembre: a. Comissió de cultura b. “de la biblioteca c. “d’economia d. “de les TIC e. Informe del conservador f. Informe de la representant de l’Ateneu a l’Associació Amics de la Rambla 5. Aprovació d’altes i baixes dels mesos de juliol i agost 6. Informe de gerència del mes de juliol i agost confeccionat per la gerent Sra. Eulàlia Espinàs 7. Torn d’intervencions lliure 1. Aprovació de l’acta de la reunió del 15 –VI-14 S’aprova amb dues esmenes 2. Informe del president El president fa referència a la programació de l’homenatge a l’enyorat Francesc Morata que tindrà lloc el 18 de gener del 2015 i demana suggeriments per a la confecció de l’acte. 3. Informe del secretari a. Exempció del pagament de persones que han aportat algun bé a l’Ateneu S’acorda estudiar cas per cas. b. Nomenament de la comissió Junta Directiva per a les eleccions de ponents Aquesta comissió estarà formada pels Sr/a. Patrícia Gabancho, Enric Cirici, Bernat Castany, Xavier Muñoz Puiggròs i Pep Martí. c. Calendari de reunions de la Junta Directiva S’aprova el calendari de reunions de la Junta els segons dilluns de mes a excepció del 8 de desembre que passa al dilluns següent, 15. d. Possibles socis d’honor S’obre el torn de propostes i es demana que s’aporti el currículum dels candidats dels qui s’espera siguin un honor i un bé per a l’Ateneu. 4. Informació de les distintes comissions que intervindran en l’Assemblea general del 9 de setembre: Pel que fa a la proposta d’aprovació a l’Assemblea Extraordinària de Socis de les seccions d’Ecologia i recursos i de Teatre, s’acorda i s’estableix que pel fet de no haver-hi llistat de socis inscrits en les susdites seccions objecte d’elecció, en el cas que aquesta elecció sigui positiva i, per tant, s’hagin creat les seccions, s’anomenarà uns gestors durant un temps prudencial (un any o divuit mesos) fins que es convoquin eleccions a ponents. Pel que fa a l’ordre d’intervencions de les distintes comissions que intervindran en l’Assemblea, s’estableix que sigui el següent: Presidència, Cultura, Biblioteca, TIC, Patrimoni i Economia. El representant de cadascuna d’aquestes comissions va fer una relació de les activitats i fets que s’han realitzat i que estan en fase de realització. Totes les dades que es referiren estan relatades en les actes de les reunions de Junta ja publicades. Per tant no cal referir-les de bell nou. Solament algunes noves puntualitzacions es registren. -La presidenta de la comissió de Cultura, Sra. Gabancho, a més a més de la restauració de la reunió mensual de la comissió de cultura, es referí a la programació de cicles i taules rodones que tindran lloc els propers mesos i trimestres de l’any 2015 i que giraran entorn de problemàtiques roents i actuals inscrites en els epígrafs generals següents: “El País que farem” i “Ciutat-Barcelona”. S’apuntà també un nou debat mensual, anomenat “Debat de Guàrdia”. - El bibliotecari, Sr. Coca, a més a més de referir-se a les consecucions de la comissió de la biblioteca, enuncià una novetat: la creació a la biblioteca d’un “Punt d’Interès” en el que puguin exposar-se els llibres publicats pels socis. Com són molts els socis que publiquen s’exposaran mensualment uns 15 llibres que seran substituïts per altres el següent mes. Pel que fa a les altres comissions solament hi hagué una proposta nova que no estava contemplada en les altres reunions de Junta i registrades en les actes corresponents. Aquesta fou proposada pel Conservador, el Sr. Mir: fer un inventari del patrimoni de l’Ateneu. Així mateix, es confereix al Sr. Mir els poders per negociar els acords del conveni amb els responsables de Mango amb vistes a la preservació de l’edifici de l’Ateneu, ja que les obres que aquests Srs. estan realitzant en l’edifici limítrof podrien afectar l’estructura del nostre. 5. Aprovació d’altes i baixes dels mesos de juliol i agost S’aprova la relació d’altes i baixes tot comentant i remarcant que l’elevat nombre de baixes és degut a l’acabament dels cursos de l’Escola d’Escriptura i a la conseqüent i acostumada donada de baixa dels alumnes de l’Escola. Donat que, per causa de la crisi econòmica que estem patint, hi ha hagut alguns casos que han adduït raons econòmiques per donar-se de baixa, es demana a la gerent, Sra. Espinàs, que escrigui una carta a aquests Srs. perquè puguin parlar amb el president i/o el secretari per tractar la problemàtica o el cas específic. 6. Informe de gerència dels mesos de juliol i agost confeccionat per la gerent, la Sra. Eulàlia Espinàs Es dóna per aprovat. No havent-hi més qüestions a tractar, el president, Sr. Jordi Casassas Ymbert, dóna per finalitzada la sessió a les 16,50. Bernat Castany Secretari Vist-i-plau, Jordi Casassas President	<urn:uuid:79295045-c074-4b7c-9255-70c8c634232f>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/cat_Latn/train	finepdfs	cat_Latn	5,894
Aomori Prefecture Kamikita Area Map Full of Tourist Attractions! Aomori Prefecture Kamikita Area Towada Shichinohe Oirase Rokunohe Yokohama Misawa Tohoku Noheji Rokkasho Yokohama Nature, Gourmet Food, and Hot Spring Kamikita Area is full of tourist attractions! Access to Aomori By Plane - Tokyo Haneda: About 85 min. - Osaka Itami: About 90 min. - Nagoya Komaki: About 120 min. - Sapporo New Chitose: About 50 min. - Seoul Incheon: About 180 min. By Rail - Shichinohe Towada: About 15 min. - Hachinohe: About 3 hours - Tokyo: About 3 hours 20 min. - Nagoya: About 2 hours 35 min. - Shinaomori: About 5 hours 30 min. - Sapporo: About 4 hours 20 min. Publisher Management and Local Coordination, Kamikita District Administration Office, Aomori Prefecture \| ☎️ 0176-22-8194/✉️ firstname.lastname@example.org Kamikita – an area full of soothing nature! Enjoy ever-changing beautiful scenery throughout the seasons! 1 Lake Towada [Towada] Designated as a Special Place of Scenic Beauty of Japan as well as a National Monument, Lake Towada is the most popular tourist attraction of Aomori Prefecture. Many visitors enjoy a variety of beautiful scenery throughout the seasons: fresh green in spring, colorful leaves in autumn and snow-covered landscape in winter. [Contact] Lake Towada Information Center ☎ 0176-75-2425 Take a pleasure boat cruise! Enjoy a view which is completely different from those you usually enjoy from the lookout or a small lakeside town Yasumiya! Take your time to enjoy waterfalls - go for a stroll along the trails, or rent a bicycle! 2 Oirase Stream [Towada] The river forms scenic gorge with dozens of waterfalls, surrounding rich forest, ever-changing beautiful mountain stream, and a variety of strangely shaped rocks. Visitors can enjoy the beauty of nature throughout the seasons. [Contact] Lake Towada Information Center ☎ 0176-75-2425 3 Lake Ogawara [Tohoku] Entire lake has its own unique address, which is very rare in Japanese lakes. Lake Ogawara, the largest lake in Aomori Prefecture, is called “treasure lake” by local residents, because of its abundance of fish. Shirauo (Japanese anchovy), wakasagi (pond smelt), and shijimi (basket clams) are caught locally. Visitors can enjoy fishing, bathing in the lake and camping. [Contact] Tohoku Commerce, Industry and Tourism Section ☎ 0176-56-3820 Misawa Tourism and Local Products Promotion Section ☎ 0176-53-5111 (Main) 4 Tsuta Nananuma (Tsuta Seven Lakes) [Towada] Natural beech forest, called Towada Jukai (lit. sea of trees) surrounds Tsuta Numa (Tsuta lakes). There are good hiking trails to enjoy nature: a trail for visiting the seven lakes, bird-watching, etc. [Contact] Oirase Information hakocco ☎ 0176-74-2700 A nearly 100-hectare area is covered with rape blossoms! 5 Rape Blossoms [Yokohama] The roadside area along the Hamanasu Line (Route 279), which runs from north to south through Yokohama, is covered with yellow rape blossoms in the middle of May every year. [Contact] Yokohama Industry Promotion Section ☎ 0175-76-2111 (Main) Aomori, a prominent "hot spring" prefecture, has a number of hot springs that have a variety of therapeutic effects. Why don’t you heal yourself while you enjoy beautiful scenic views in countryside? 1. Hoshino Resort Aomoriya [Misawa] An open-air bath “ukiyu” (lit. floating bath) gives you a greater sense of space, making you feel like floating in the air. You can enjoy taking a bath in ever-changing scenery throughout the seasons. Hot spring’s slightly viscous water has a therapeutic effect, which improves the smoothness of your skin, and is therefore called “spring water of beauty”. [Contact] Hoshino Resort Aomoriya ☎ 0176-51-2121 2. Sarukura Onsen [Towada] This hot spring provides entire Towada hot spring village with abundant spring water. The water is characterized by its slightly bluish-white cloudy color. Why is it called “sarukura” (“saru” means “monkey”)? Because, when a hunter found this spring long, long ago, he saw monkeys soaking themselves in this hot spring. [Contact] Sarukura Onsen ☎ 0176-23-2030 3. Tsuta Onsen [Towada] In both of our large onsen (hot spring) baths, the bathtub is above the source, and the spring water flows from the beech floor. The water comes directly from the hot spring without coming into contact with the outside air. We add spring water from Tsuta Forest to adjust the water to the perfect temperature. [Contact] Tsuta Onsen ☎ 0176-74-2311 4. Yachi Onsen [Towada] This hot spring has a history over 400 years. It has been called one of the three most secluded hot springs in Japan. Enjoy two kinds of spring waters: white cloudy 42℃ water taken from a spring outside (upper spring water), and sacred 38℃ spring water coming out from the ground immediately below the bathtub (lower spring water). [Contact] Yachi Onsen ☎ 0176-74-1181 5. Towada Art Center [Towada] See stunning masterpieces, including a 4 m high statue of a woman, a huge chandelier-like object consisting of 100,000 dolls, and a midnight roadside restaurant-like space. Among the works on exhibition are of the world-prominent contemporary artists, such as Yayoi Kusama, Ron Mueck, Yoshitomo Nara. There are many must-see spots, where visitors can meet new innovative minds! [Contact] Towada Art Center ☎ 0176-20-1127 6. Harvesting fruits and vegetables, planting rice, cooking local food… Choose your favorite experience! 7. Works of art are displayed everywhere inside and outside the art center; in the courtyard, on the roof, in the staircase, etc. 8. Choi Jeong-Hwa (Flower horse) 9. Misawa Aviation & Science Museum [Misawa] “Vast sky” and “flying experience” are the main concept of the exhibition. The museum’s mission is to stimulate the mind of kids, our future generations, for science, wonder, and challenge through fun activities. The museum exhibition includes airplanes and some facilities for hands-on science experience. Not only kids but also adults of any age can enjoy the museum. [Contact] Misawa Aviation & Science Museum ☎ 0176-50-7777 10. Shichinohe Kadare Country Life Experience [Shichinohe] A variety of country life experience packages are offered throughout the year. Visitors can enjoy hands-on nature or farming experiences that are rarely available in the town. [Contact] Shichinohe Kadare Country Life Conference ☎ 0176-68-2116 11. Aguri no Sato (Agricultural Center) Oirase [Oirase] Local strawberry farms offer picking of strawberries that are tasty throughout the year. There are also farms of tropical fruits such as banana and papaya. There is a footbath of natural hot spring water. [Contact] Aguri no Sato Oirase ☎ 0178-36-2884 12. Towada Horse Riding Club [Towada] Anyone can easily enjoy our horse riding. Various experience packages available. It is really a superb experience to take a leisurely stroll on a horse in rich green nature. [Contact] Towada Horse Riding club ☎ 0176-56-2442 Gourmet Food 1. Barayaki [Towada] Its soy sauce-based hot and sweet sauce has been loved by everyone from kids to elders. It has been a soul food of Towada. More than 80 restaurants in Towada serve barayaki. 2. Lake Towada Himemasu (Landlocked Red Salmon) Dish [Towada] The first success of himemasu (landlocked red salmon) farming in 1903. Since then, himemasu has been known nationwide as a local specialty of Lake Towada. It is served in various styles: salt-grilled, meuniere, carpaccio, etc. 3. Shijimi (Basket Clams) Ramen [Tohoku] Shijimi (basket clams) from Lake Ogawara and yellow wavy noodle are used in this ramen. Lake Ogawara yields the 2nd largest harvest of shijimi in Japan. Shijimi has been consumed as an ingredient of soup, ramen, etc. in Aomori Prefecture; this shijimi ramen is one of the popular dishes here. 4. Grilled/Miso-flavored Hotategai (Scallops) [Noheji] Noheji is famous for sweet, large hotategai (scallops) harvest. You can enjoy the natural flavor of simply grilled hotategai, or miso-flavored hotategai simmered in dashi/soup with miso and egg in shells. 5. Hokkidon (Surf Clams Bowl) [Misawa] Hokkigai, or surf clams, in Misawa are characterized by their thick meat with rich aroma and sweet taste. Each restaurant serving hokkidon has its own recipe and flavor, so visitors can enjoy different tastes in each place. Festivals 1. Lake Towada Fuyumonogatari (lit. Winter’s Tale) Festival [Towada] Ear Feb. - Ear Mar. One of the largest snow festivals in northern Tohoku. Visitors can enjoy local entertainment and gourmet food – even sake in a kamakura (igloo-like snow house in Japan). Fireworks in a winter night sky is a must-see. 2. Noheji Gion Matsuri [Noheji Town] Mid Aug. Graceful Gion bayashi (Gion festival music) is played by beautifully dressed children in a procession. Gorgeously decorated dashi floats parade around town. Beautifully lit up at night, dolls and flowers decorated on the dashi floats give a different look at night. 3. Towada City Spring Festival [Towada] Late Apr. - Ear May The “Kanchogai-dori (Komakaido) avenue” in Towada is probably known as the most beautiful corridor of cherry trees in Japan. The beautiful contrast of pale pink cherry blossoms and green pine trees is really impressive. Cherry blossoms at night are especially amazing; visitors enjoy almost unworldly beauty at night. 4. Misawa Air Festival [Misawa] Ear - Mid Sep. Hundreds of thousands of people come to the Misawa Air Festival every year. It has an exhibition of various aircrafts of Japan and the U.S., including those belonging to Misawa Air Base. There are flight demonstrations by the Japan Air Self-Defense Force and the U.S. Air Force. [Contact] Corporate Union La Vie En Rose ☎ 0176-25-7738 [Contact] Lake Towada Information Center ☎ 0176-75-2425 [Contact] Tohoku Commerce, Industry and Tourism Section ☎ 0176-56-3820 [Contact] Noheji Tourist Association ☎ 0175-64-9555 [Contact] Misawa Tourism and Local Products Promotion Section ☎ 0176-63-1100 (Main) [Contact] The Japan Air Self-Defense Force, Misawa Air Base ☎ 0176-53-4121 [Contact] Towada Tourism Association ☎ 0176-24-3006	3c157701-52a2-4435-ab2b-48fea7293ad9	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	10,252
EL GOBIERNO AUTONOMO DESCENTRALIZADO MUNICIPAL DEL CANTON CHAMBO. CONSIDERANDO: Que, el Art. 95 de la Constitución de la República del Ecuador, indica: "Las ciudadanas y ciudadanos, en forma individual y colectiva, participarán de manera protagónica en la toma de decisiones, planificación y gestión de los asuntos públicos, y en el control popular de las instituciones del Estado y la sociedad, y de sus representantes, en un proceso permanente de construcción del poder ciudadano. La participación se orientará por los principios de igualdad, autonomía, deliberación pública, respeto a la diferencia, control popular, solidaridad e interculturalidad". La participación de la ciudadanía en todos los asuntos de interés público es un derecho, que se ejercerá a través de los mecanismos de la democracia representativa, directa y comunitaria; Que, el Art. 238 de la Constitución de la República del Ecuador, establece "Los Gobiernos Autónomos Descentralizados gozarán de autonomía política, administrativa y financiera, y se regirán por los principios de solidaridad, subsidiariedad, equidad interterritorial, integración y participación ciudadana"; Que, El Art. 264 de la Constitución de la República del Ecuador, en concordancia con el art. 55 del COOTAD, señala "Los gobiernos municipales tendrán las siguientes competencias exclusivas sin perjuicio de otras que determine la ley: 1. Planificar el desarrollo cantonal y formular los correspondientes planes de ordenamiento territorial, de manera articulada con la planificación nacional, regional, provincial y parroquial, con el fin de regular el uso y la ocupación del suelo urbano y rural. 2. Ejercer el control sobre el uso y ocupación del suelo en el cantón. 3. Planificar, construir y mantener la vialidad urbana. 4. Prestar los servicios públicos de agua potable, alcantarillado, depuración de aguas residuales, manejo de desechos sólidos, actividades de saneamiento ambiental y aquellos que establezca la ley. 5. Crear, modificar o suprimir mediante ordenanzas, tasas y contribuciones especiales de mejoras. 6. Planificar, regular y controlar el tránsito y el transporte público dentro de su territorio cantonal. 7. Planificar, construir y mantener la infraestructura física y los equipamientos de salud y educación, así como los espacios públicos destinados al desarrollo social, cultural y deportivo, de acuerdo con la ley. 8. Preservar, mantener y difundir el patrimonio arquitectónico, cultural y natural del cantón y construir los espacios públicos para estos fines. 9. Formar y administrar los catastros inmobiliarios urbanos y rurales. 10. Delimitar, regular, autorizar y controlar el uso de las playas de mar, riberas y lechos de ríos, lagos y lagunas, sin perjuicio de las limitaciones que establezca la ley. 11. Preservar y garantizar el acceso efectivo de las personas al uso de las playas de mar, riberas de ríos, lagos y lagunas. 12. Regular, autorizar y controlar la explotación de materiales áridos y pétreos, que se encuentren en los lechos de los ríos, lagos, playas de mar y canteras. 13. Gestionar los servicios de prevención, protección, socorro y extinción de incendios. 14. Gestionar la cooperación internacional para el cumplimiento de sus competencias. En el ámbito de sus competencias y territorio, y en uso de sus facultades, expedirán ordenanzas cantonales; Que, El art. 271 de la Constitución de la Republica, establece "Los gobiernos autónomos descentralizados participarán de al menos el quince por ciento de ingresos permanentes y de un monto no inferior al cinco por ciento de los no permanentes correspondientes al Estado central, excepto los de endeudamiento público. Las asignaciones anuales serán predecibles, directas, oportunas y automáticas, y se harán efectivas mediante las transferencias desde la Cuenta Única del Tesoro Nacional a las cuentas de los gobiernos autónomos descentralizados; Que, el art. 340 de la Constitución de la República del Ecuador , señala "El sistema nacional de inclusión y equidad social es el conjunto articulado y coordinado de sistemas, instituciones, políticas, normas, programas y servicios que aseguran el ejercicio, garantía y exigibilidad de los derechos reconocidos en la Constitución y el cumplimiento de los objetivos del régimen de desarrollo; El sistema se articulará al Plan Nacional de Desarrollo y al sistema nacional descentralizado de planificación participativa; se guiará por los principios de universalidad, igualdad, equidad, progresividad, interculturalidad, solidaridad y no discriminación; y funcionará bajo los criterios de calidad, eficiencia, eficacia, transparencia, responsabilidad y participación. El sistema se compone de los ámbitos de la educación, salud, seguridad social, gestión de riesgos, cultura física y deporte, hábitat y vivienda, cultura, comunicación e información, disfrute del tiempo libre, ciencia y tecnología, población, seguridad humana y transporte"; Que, el Código de Ordenamiento Territorial y Autonomía y Descentralización en el Título VI, Capítulo VII, Secciones de la 1ª. a 12ª., establece el procedimiento para la formulación, elaboración, aprobación, ejecución y evaluación del presupuesto que iniciará el 1 de Enero y terminará el 31 de Diciembre de cada año; Que, el literal g) del art. 57 del COOTAD, establece "Aprobar u observar el presupuesto del gobierno autónomo descentralizado municipal, que deberá guardar concordancia con el plan cantonal de desarrollo y con el de ordenamiento territorial; así como garantizar una participación ciudadana en el marco de la Constitución y la ley. De igual forma, aprobará u observará la liquidación presupuestaria del año inmediato anterior, con las respectivas reformas"; Que, el art. 245 del COOTAD, señala" El legislativo del gobierno autónomo descentralizado estudiará el proyecto de presupuesto, por programas y subprogramas y lo aprobará en dos sesiones hasta el 10 de diciembre de cada año, conjuntamente con el proyecto complementario de financiamiento, cuando corresponda. Si a la expiración de este plazo no lo hubiere aprobado, éste entrará en vigencia. El legislativo tiene la obligación de verificar que el proyecto presupuestario guarde coherencia con los objetivos y metas del plan de desarrollo y el de ordenamiento territorial respectivos; Que, el Art. No. 248 del mismo cuerpo de leyes establece que el presupuesto entrara en vigencia evidentemente a partir del primero de enero; Que, el art. 249 del COOTAD, sobre el Presupuesto para los grupos de atención prioritaria, señala "No se aprobará el presupuesto del gobierno autónomo descentralizado si en el mismo no se asigna, por lo menos, el diez por ciento (10%) de sus ingresos no tributarios para el financiamiento de la planificación y ejecución de programas sociales para la atención a grupos de atención prioritaria"; Que, el literal c) del art. 304 del COOTAD, del Sistema de Participación Ciudadana, señala, "Elaborar presupuestos participativos de los gobiernos"; Que, el Concejo de Participación Ciudadana reunido en la sala se sesiones de la Alcaldía del GADM de Chambo, el día 24 de Octubre de 2019, conocieron, analizaron y dieron por aprobado el presupuesto que regirá para el año 2020. Que, es necesario contar con una herramienta de planificación presupuestaria, en que se determine los ingresos que deberán financiar los gastos en forma igualitaria, mediante una adecuada programación de la necesidad pública a satisfacer; Que, los planes de desarrollo y de ordenamiento territorial serán referentes obligatorios para la elaboración de planes operativos, instrumentos presupuestarios y demás instrumentos de gestión de cada gobierno autónomo descentralizado; Que, el proceso presupuestario del Gobierno Descentralizado Municipal del Cantón Chambo, está basado en la programación y estimación de los ingresos y en la planificación de las actividades de las dependencias municipales, del Plan de Inversiones de las obras de arrastre del año anterior, de la asignación para el presupuesto participativo, de la asignación para el cumplimiento de los compromisos de la Deuda Pública y de los gastos comunes de la Entidad; Que, la distribución de los recursos a los gobiernos autónomos descentralizados, considerará el cumplimiento de las metas del Plan Nacional de Desarrollo y de sus planes de desarrollo y de ordenamiento territorial; Que, el gobierno autónomo descentralizado del cantón Chambo, requiere de una estructura orgánica funcional por procesos, ligada directamente al plan de desarrollo estratégico cantonal, sus mecanismos administrativos tecnológicos y legales, interconectados en acceso público, su gestión administrativa amigable con el ambiente, es reconocida a nivel nacional e internacional, su capacidad de gestión y el cumplimiento de la normativa vigente de participación ciudadana le permite mejorar sus ingresos y mantener ordenadas sus finanzas, la transparencia y calidad en la prestación de servicios, se reflejan en una amplia aceptación e involucramiento ciudadano hacia el alcance del buen vivir. En ejercicio de las atribuciones establecidas en los artículos 264 de la Constitución de la Republica, art. 57 literales a) y g) y 245 del COOTAD. EXPIDE: LA ORDENANZA QUE APRUEBA EL PRESUPUESTO GENERAL DEL GOBIERNO AUTONOMO DESCENTRALIZADO MUNICIPAL DEL CANTON CHAMBO, PARA EL EJERCICIO ECONOMICO 2020, EN FUNCION DE LA PROGRAMACION PLURIANUAL. Artículo 1.- De la aprobación del presupuesto.- Apruébese el Presupuesto General del Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo, para el Ejercicio Económico correspondiente al año 2020, el cual se anexa y forma parte integrante de la presente Ordenanza. Artículo 2.- De las disposiciones generales.- De conformidad con lo dispuesto en el Literal c) del art. 221 del COOTAD, se incorporen las disposiciones generales como parte integrante del Presupuesto General del GADM-CH, que regirá durante la ejecución presupuestaria del Ejercicio económico 2020. Artículo 3.- De la programación.- La Programación, control, reforma, evaluación, liquidación y cierre del presupuesto, se ejecutara estrictamente con apego a la normativa vigente, de manera especial a la Constitución de la República del Ecuador; COOTAD, Código Orgánico de Planificación y Finanzas Publicas; Ley Orgánica de Servicio Público; Ley Orgánica de la Contraloría General del Estado, su reglamento y las normas técnicas presupuestarias, en lo que fueren pertinentes a los Gobiernos Autónomos Descentralizados. Artículo 4.- Prevalencia.- Las disposiciones contenidas en la presente ordenanza, prevalecerán sobre otras de igual o mejor jerarquía que se le opongan. Artículo 5.- Objetivo General.- Dinamizar el desarrollo económico de la población, adoptando acciones que permitan generar y facilitar las condiciones que promuevan el empleo, fortaleciendo el turismo local y cantonal, brindando el apoyo en la consecución de recursos para impulsar la producción agrícola y manufacturera, mejorando la inversión municipal en los servicios básicos, para dinamizar la economía, poniendo énfasis en la gestión institucional para el manejo ambiental y de los recursos naturales e hídricos del Cantón. Realizar la mayor cobertura de la vialidad urbana cantonal y de las zonas concentradas de las diferentes Comunidades, infraestructura física y equipamiento en salud y educación, en coordinación con instituciones que por mandato legal tienen la competencia y dotar de los servicios públicos de agua potable y alcantarillado. Fomentando y cultivando la identidad Intercultural y plurinacional. Artículo 6.- Objetivos Estratégicos.- El GADM-Chambo, tendrá como objetivos estratégicos: A.- Auspiciar la igualdad, la cohesión y la integración social y territorial. B.- Mejorar las capacidades y potencialidades de la ciudadanía, invirtiendo en obras importantes y necesarias, decididas por la comunidad. C.- Aumentar la esperanza y la calidad de vida de La población, mejorando la prestación de servicios locales. D.- Promover un medio ambiente sano y sustentable y garantizar el acceso seguro al agua, aire y suelo. E.- Garantizar el acceso a la información y participación pública. F.- Consolidar la identidad cultural, pluricultural y multiétnica de nuestro cantón segura y solidaria característica cultural propia de nuestro pueblo y convertirlo en un destino turístico-cultural. G.- Mejorar los servicios básicos de la población, el acceso a la infraestructura, generando puesto de trabajo, disminuyendo las tasas de mortalidad y desnutrición infantil. H.- Fortalecer, apoyar y ejecutar proyectos sociales de beneficio colectivo, poniendo mucho énfasis en los grupos vulnerables. I.- Elaborar la Planificación Estratégica y de Ordenamiento Territorial, que nos permita con un Conjunto de Proyectos a ser ejecutados por el Municipio, con las nuevas competencias establecidas en la Actual Constitución del Estado. J.- Fomentar la solidaridad, promover la descentralización, el fortalecimiento institucional y la gestión eficiente, participativa y transparente de la administración pública municipal. K.- Desarrollar de manera planificada, ordenada las programaciones culturales, turísticas, tradicionales de carnaval, patrimonio intangible de nuestro pueblo así como de las actividades cívicas por el aniversario de cantonización del cantón Chambo. Artículo 7.- Responsabilidad.- El Director de Gestión Financiera, (o quien haga sus veces) en coordinación con las unidades de Planificación, Administrativa y Legal pertenecientes a las unidades, serán los responsables de la ejecución del Presupuesto asegurando el control interno previo que evite incurrir en compromiso o gastos que exceden los montos aprobados para el ejercicio económico. Artículo 8.- Dictamen Previo.- En lo que corresponda, las reformas a la Ordenanza Presupuestaria en ejecución deberá someterse al dictamen previo del Concejo Municipal del GADM de Chambo, las cedulas presupuestarias demostrará las reformas que se hubieren operado al presupuesto inicial por partida. Artículo 9.-Recursos extrapresupuestarios.- Prohíbase la administración de recursos financieros en forma extrapresupuestaria por tanto, los ingresos que se generen y los gastos que se efectúen deberán formar parte del presupuesto asignado. Artículo 10.- Prohibición.- El art. 104, del Código Orgánico de Planificación y Finanzas Publicas, señala" Prohíbase a las entidades y organismos del sector publico realizar donaciones o asignaciones no reembolsables, por cualquier concepto, a personas naturales, organismos o personas jurídicas de derecho privado, con excepción de aquellas que correspondan a los casos regulados por el Presidente de la Republica, establecidos en el reglamento de este código, siempre que exista la partida presupuestaria". Artículo 11.- Recaudación.- La recaudación de otros ingresos se hará directamente por la Dirección Financiera (TESORERIA ), mismos que podrán ser por venta de bienes u otros, pudiendo emplearse el sistema de remate o similares salvo los casos estrictamente necesarios. Artículo 12.- Registro Contable.- Para el registro contable y presupuestario, las cuentas y subcuentas de ingresos y gastos se sujetarán a cada una de las partidas asignadas en el Clasificador Presupuestario vigente para el año 2020 emitido por el Ministerio de Economía y Finanzas del Ecuador. Artículo 13.- El Producto.- El producto de las rentas Municipales que no estuvieren previstas en partidas específicas, ingresarán por la subcuenta denominada (ingresos no especificados), pero se establecerán auxiliares a fin de conocer el detalle de los ingresos contenidos en ellas. Artículo 14.-De los Títulos de Crédito.- Los títulos de crédito que se emitieron para el cobro de impuestos, tasas etc. Serán firmados por el área responsable quien lo genere (o quien haga sus veces), y el Tesorero Municipal, pudiendo para el efecto usar facsímil. Artículo 15.-Impedimento.- Ningún Empleado Municipal podrá recibir dinero por concepto de ingresos ya sea impuestos, tasas, multas entre otros, sin que tengan autorización legal y siempre con facturas, especies numeradas, nominadas y debidamente legalizados por la Máxima Autoridad y Dirección Financiera (o quien haga sus veces) y el Tesorero Municipal. Artículo 16.- Órdenes.- Ningún funcionario o Empleado Municipal cumplirá orden alguna que tienda a modificar, retardar o impedir el cobro de los recursos Municipales que se hayan fijado en forma legal, salvo los casos previstos expresamente por la Ley. Artículo 17.- Recursos en Efectivo.- Los recursos Financieros que se reciban en dinero efectivo en cheques debidamente certificados, íntegros e intactos se depositaran en la cuenta o cuentas Bancarias del GADMCH, conforme el cronograma de depósitos semanales. Artículo 18.- Compromisos.- Ningún Funcionario o empleado Municipal contraerá compromiso, celebrará contratos, autorizará obligaciones respecto a los recursos financieros sin que conste la respectiva asignación presupuestaria y exista suficiente asignación económica para la ejecución de las mismas; conforme lo estipula en el Código de Planificación y Finanzas Públicas - Art. 115.- Certificación Presupuestaria.- Ninguna entidad u organismo público podrán contraer compromisos, celebrar toda clase de contratos, ni autorizar o contraer obligaciones, sin la emisión de la respectiva certificación presupuestaria y disponibilidad económica del GADM de Chambo. Artículo 19.- Gastos.- Cada partida de gastos constituye un límite de gastos que no puede ser excedido en caso de haber necesidad de asignaciones adicionales, se deberá realizar la reforma presupuestaria correspondiente siempre y cuando exista incremento de ingresos o exista exceso en otra partida. Artículo 20.- Información.- La Dirección Financiera (o quien haga sus veces), informará Trimestralmente al Alcalde sobre el estado de las partidas a fin de que las ordenes de pagos se expidan en base a las disponibilidades de los respetivos rubros presupuestarios. Artículo 21.- Prioridad.- No se considerará total o inmediatamente disponibles las partidas de gastos sino en relación con la efectividad de los ingresos y de los cupos respectivos. En caso de insuficiencia de fondos, la máxima Autoridad y el Concejo resolverán la prioridad del gasto con ajuste a las disposiciones legales pertinentes. Artículo 22.- Revisión.- Toda trámite para proceder al pago deberá ser revisada por todas las secciones y oficinas de la Municipalidad, conforme corresponda adjuntando documentación de soporte técnica y legal, posteriormente la Dirección Financiera verificará la documentación si cumple o no conforme al proceso, dando cumplimiento con las normas de CONTROL INTERNO emitidas por la Contraloría General del Estado, sin cuyo requisito no podrá ser pagado por la Tesorería Municipal. Artículo 23.- Pagos.- Todos los pagos establecidos efectuará la Tesorería Municipal mediante el sistema de pago interbancarios SPI, establecido de acuerdo a la ley vigente para el efecto, en donde realizara el control previo final para la erogación económica del trámite. (Control de Documentos de Soporte). Artículo 24.- Autorización.- El o los Funcionarios que ordenen o autoricen los pagos sin la documentación requerida conforme al proceso de contratación, serán solidariamente responsables por el uso indebido de los fondos institucionales. Artículo 25.- Política Institucional.- Se declara como política pública Institucional, la inversión en los grupos de atención prioritaria , según lo establecido en el art. 249 del COOTAD, es decir al menos el diez por ciento (10%) de sus ingresos no tributarios serán destinados para el financiamiento de la planificación y ejecución de programas sociales para la atención a grupos de atención prioritaria, como los de atención a los adultos mayores, jóvenes, mujeres embarazadas, niños, niñas y adolescentes, personas con discapacidades, a través de la Unidad de Desarrollo y Acción Social, programa Asistencia Municipal Alberge, proyecto de entrega de tablet´s o laptops, alimentos, ayudas económicas (becas) y capacitación a los Niños, Niñas, Jóvenes, Adolescentes y grupos de atención prioritaria del cantón Chambo. Artículo 26.- Patrimonio Cultural.- Se declarara a las Festividades tradicionales del carnaval, como Patrimonio Cultural Intangible del cantón Chambo y a todos y cada una de sus programaciones culturales, tradicionales como la elección de la Reina del cantón, desfiles folclóricos del carnaval, actividades deportivas, que contribuyan a dinamizar la economía y fomentar el turismo del cantón. Artículo 27.- Turismo.- Se declara a las festividades cívicas por aniversario de cantonización del cantón Chambo y a todas sus actividades que realice el Cantón Chambo, como fomento al Civismo, Identidad, Cultura y Turismo. Artículo 28.- El porcentaje establecido a la Remuneración Mensual Unificada de los Concejales del GAD Municipal de Chambo, para el ejercicio fiscal correspondiente al año 2020 será del 48.57% de la Remuneración Mensual del Alcalde conforme al art. 358 del COOTAD. Artículo 29.- A fin de contar con un catastro del cantón actualizado, se mantiene la UNIDAD EJECUTORA DEL NUEVO CATASTRO, que contará con un Coordinador y personal de Apoyo. Artículo 30.- Considerando que los recursos asignados por parte del Gobierno Central no han sufrido incrementos para con el GADMCH y a fin de equilibrar el presupuesto por el año 2020, se mantiene la reducción de las remuneraciones de Alcalde, Concejales y Directores, conforme al Distributivo de Remuneraciones del presente presupuesto; por lo que, la Unidad de Talento Humano tomará en consideración este particular. Artículo 31.- Quedan derogadas todas las disposiciones legales, que se opongan a la presente Ordenanza. DISPOSICIONES GENERALES: El presupuesto aprobado para el ejercicio económico del año 2020 del GAD Municipal de Chambo, entrará en vigencia a partir del 01 de Enero del año 2020. DISPOSICIONES TRANSITORIAS: PRIMERA.- Se autoriza a la Administración Municipal, incorporar dentro del Presupuesto para el año 2020, todos los excedentes de caja del Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo, que se mantengan al finalizar el año Fiscal 2019, a fin de que se constituya en ingresos de caja del siguiente ejercicio fiscal, de acuerdo a lo que establece los artículos 121 y 122 del Código Orgánico de Planificación y Finanzas Públicas; así como la incorporación de los saldos de Cuentas Por Cobrar, Cuentas Por Pagar y Obras de Arrastre. SEGUNDA.- En todo aquello que no esté determinado en la presente Ordenanza de Presupuesto, se estará a lo que dispone la Constitución de la República del Ecuador, Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomía y Descentralización, Código Orgánico de Planificación y Finanzas Públicas y más normas y disposiciones legales vigentes. CERTIFICACIONES Dado y firmado en la sala de sesiones del Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo, a los seis días del mes de Diciembre del 2019. CERTIFICO.- Que la presente ORDENANZA QUE APRUEBA EL PRESUPUESTO GENERAL DEL GOBIERNO AUTONOMO DESCENTRALIZADO MUNICIPAL DEL CANTON CHAMBO, PARA EL EJERCICIO ECONOMICO 2020, EN FUNCION DE LA PROGRAMACION PLURIANUAL, fue discutida y aprobada en dos debates, en Sesiones Ordinaria y Extraordinaria efectuadas el dos y seis de Diciembre del año dos mil diez y nueve, respectivamente, aprobándose en esta última fecha la redacción definitiva de los valores aprobados de la misma. - Chambo, Viernes 27 de Diciembre del 2019. Dra. Nelly Miranda Guerrero. SECRETARIA DEL CONCEJO DEL GADMCH Chambo, 27 de Diciembre del 2019. De conformidad con lo dispuesto en el Art. 322 del Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomía y Descentralización, pásese el original y copias de la ORDENANZA QUE APRUEBA EL PRESUPUESTO GENERAL DEL GOBIERNO AUTONOMO DESCENTRALIZADO MUNICIPAL DEL CANTON CHAMBO, PARA EL EJERCICIO ECONOMICO 2020, EN FUNCION DE LA PROGRAMACION PLURIANUAL, al señor Alcalde del Gobierno Municipal de Chambo- Ingeniero Marcos Antonio Guaraca Taday, para su respectiva sanción y promulgación. Dra. Nelly Miranda Guerrero. SECRETARIA DEL CONCEJO DEL GADMCH ALCALDIA DEL CANTON CHAMBO Chambo, Diciembre 27 del 2019. De conformidad con lo que establece el Art. 324 del Código Orgánico de Organización Territorial, Autónoma y Descentralización, ejecútese y publíquese. Ingeniero Marcos Antonio Guaraca Taday. ALCALDE DEL GADM-CHAMBO Proveyó y firmo la Ordenanza que aprueba el presupuesto general del gobierno Autónomo Descentralizado Municipal del cantón Chambo, para el ejercicio económico 2020, en función de la programación plurianual, que antecede el Ingeniero Marcos Antonio Guaraca Taday, Alcalde del Cantón Chambo, el 06 de Diciembre del dos mil diez y nueve, CERTIFICO: Dra. Nelly Miranda Guerrero. SECRETARIA DEL CONCEJO DEL GADMCH CERTIFICO: Que la presente ordenanza fue publicada el treinta y uno de Diciembre del año 2019, en la página WEB del Municipio.- GOBIERNO AUTONOMO DESCENTRALIZADO MUNICIPAL DEL CANTON CHAMBO "GADM-CHAMBO" Chambo, Diciembre 31 del 2019. PÁGINA 13 Dra. Nelly Miranda Guerrero. SECRETARIA DEL CONCEJO DEL GADMCH I. BASE LEGAL: La personería jurídica del Ilustre Concejo Municipal de Chambo, como Entidad Edilicia, que toma el carácter de una sociedad política autónoma, al servicio de la Sociedad a partir de esta fecha, el ámbito de su acciones enmarca tanto en el aspecto Administrativo, Financiero, Social, Cultural, Político, etc.; normando además sus actividades bajo el régimen de las siguientes leyes y disposiciones reglamentarias vigentes: Constitución Política de la República. Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomía y Descentralización. Ley De Participación Ciudadana. Ley Orgánica del Servicio Público. Código Orgánico de Planificación y Finanzas Públicas. Ley Orgánica de la Contraloría General del Estado y su Reglamento. Ley Orgánica del Sistema de Contrataci6n Publica y su Reglamento. Ley de Fomento y Atención de Programas para los Sectores Vulnerables en los Gobiernos Seccionales. Código Tributario. Código de Trabajo. Reglamento General Sustitutivo para Administraci6n de Bienes del Sector Publico. Reglamento del uso de Vehículos Reglamento para el Pago de Viáticos. Normas de Control Interno. Ordenanzas, Resoluciones y Reglamentos Municipales. Disposiciones legales correlativas ,Principios del Sistema de Administración Financiera, los Principios y Normas Técnicas de Contabilidad Gubernamental, Catalogo General de Cuentas, las Normas Técnicas de Presupuesto, el Clasificador Presupuestario de Ingresos y Gastos, y las Normas Técnicas de presupuesto, el clasificador presupuestario de ingresos y gastos, y las normas técnicas de tesorería, para su aplicación obligatoria en las entidades, organismos, fondos y proyectos que constituyen el Sector Publico. A.- INTRODUCCION El GAD Municipal de Chambo fue creado, mediante Ley No 84, publicada en el Registro Oficial Nº 896 con fecha 18 de Marzo de 1988, cuya cabecera cantonal es la ciudad de Chambo y su vida jurídica se rige por las normas legales y constitucionales, tales como: 1. La Constitución de la República del Ecuador que define, consagra y reconoce la autonomía del Gobierno Municipal, y literalmente en su Art. 238 expresa: "Los Gobiernos Autónomos Descentralizados gozarán de autonomía política, administrativa y financiera, y se regirán por los principios de solidaridad, de subsidiaridad, equidad interterritorial, integración y participación ciudadana".; además en su Art. 240, le da facultades legislativas en el ámbito de sus competencias y jurisdicciones territoriales, en este mismo sentido y en concordancia con el art. 264 numeral 5 pueden crear, modificar o suprimir mediante ordenanzas: tasas y contribuciones especiales de mejoras. 2. La presente ordenanza se sujetará de acuerdo a lo establecido en el Título Sexto del Régimen de Desarrollo de la Constitución de la República del Ecuador, en sus artículos 275, 276, 277 y 278, en el ámbito de sus competencias. 3. Las Municipalidades son Autónomas, por lo que ninguna Institución del Estado puede interferir en su Administración propia, de acuerdo a lo dispuesto en los Arts. 1, 2: literales a), b), c), e), i); 6 del Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomías y Descentralización (COOTAD), en tal virtud el GAD Municipal de Chambo tiene las competencias y facultades necesarias para regir sus políticas financieras, de desarrollo, inversión, planificación. El Estado y sus instituciones están obligados a respetar y hacer respetar la autonomía municipal. 4. El Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomías y Descentralización (COOTAD) en sus artículos 163 y 164 establecen la facultad para generar sus propios recursos y, como parte del Estado, participar de sus rentas, de conformidad con los principios de subsidiaridad, solidaridad y equidad interterritorial, observando los criterios de sostenibilidad, responsabilidad y transparencia, a fin de alcanzar el buen vivir de su población y procurando la estabilidad económica. 5. El Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomías y Descentralización (COOTAD), en sus artículos 57.- Atribuciones del Concejo Municipal, literal g) Aprobar u observar el Presupuesto del Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal, que deberá guardar concordancia con el Plan Cantonal de Desarrollo y con el de Ordenamiento Territorial, así como garantizar una participación ciudadana en el marco de la Constitución y la Ley; y el art. 218 establece que el órgano legislativo y de fiscalización aprobará el Presupuesto general del respectivo Gobierno Autónomo Descentralizado, en concordancia con el artículo 245 que establece que el presupuesto general del GAD Municipal se aprobará hasta el día 10 de diciembre de cada año. 6. El GAD Municipal de Chambo, en la ejecución presupuestaria debe regirse a lo establecido en el Libro II, Título II, Capítulo III, Sección IV del Código Orgánico de Planificación y Finanzas Públicas, Capítulo VII, Sección VI del Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomías y Descentralización (COOTAD) y más Leyes relativas a la administración pública en las partes pertinentes. II. FUNCIONES Y OBJETIVOS DE LA ENTIDAD: El Objetivo del GADM de Chambo y su Administración es, transformar al Cantón en un espacio geográfico desarrollado en todos los aspectos, con la finalidad de que sus habitantes puedan vivir y trabajar con dignidad, bajo el principio de honestidad y solidaridad, comprometidos con todas las organizaciones, nacionalidades, instituciones y ciudadanía en general. Las Funciones de la Entidad emanan del Código Orgánico de Organización Territorial, Autonomía y Descentralización y de las disposiciones constantes en el Presupuesto Municipal, aprobadas por la Entidad y las metas propuestas en los planes de trabajo, programadas por el Concejo, previo el visto bueno del ejecutivo principal, siendo entre otras las siguientes: A. Planificar, programar, coordinar, ejecutar y evaluar de manera participativa el desarrollo cantonal y formular los correspondientes planes de ordenamiento territorial, articulando con la planificaci6n nacional, regional, provincial y parroquial, en el marco de la plurinacionalidad y respeto a la diversidad, con el fin de promover el desarrollo integral sostenible del cantón Chambo. B. Dar cumplimiento al plan de desarrollo y ordenamiento territorial, tendientes a fortalecer, equilibrar y cualificar los servicios municipales, para garantizar el uso sostenible de los recursos naturales y el buen vivir. C. Establecer el régimen de uso del suelo y urbanístico, para lo cual determinará las condiciones de urbanización, parcelación, lotización D. Diseñar e implementar políticas de promoción y construcción de equidad e inclusión en su territorio. E. Contribuir al fortalecimiento del desarrollo social sostenible del Cantón, para mejorar la calidad de vida de la población, promoviendo el desarrollo de sus capacidades, a través de una participación ciudadana. F. Fomentar e impulsar la conservación integral del medio ambiente del cantón Chambo, mediante la ejecución de un sistema de gestión ambiental continuo y dinámico, que permita potenciar la biodiversidad existente en Chambo. G. Potenciar al cantón, como destino turístico atractivo, diferenciado y de calidad, mediante estrategias inspiradas en la sostenibilidad, capaces de reconciliar la rentabilidad económica con la conservación del patrimonio cultural, natural e histórico. H. Gestionar la cooperación internacional, para coadyuvar al progreso del cantón Chambo. I. Emprender en actividades de evaluación a las actividades y tareas cumplidas por los servidores de las diferentes dependencias de la Institución en procura del mejoramiento de los servicios reclamados por los contribuyentes. J. Ejecutar obras de infraestructura en beneficio de la colectividad especialmente, las relacionadas con la dotación del sistema de Agua Potable y Alcantarillado, Mejoramiento Vial Urbano, Regeneración Urbana, Construcción y Mantenimiento de calles, Planificar, construir y mantener la infraestructura física y los equipamientos de salud y educación, así como los espacios públicos destinados al desarrollo social, cultural y deportivo, de acuerdo con la ley. K. Para el eficiente cumplimiento de los objetivos propuestos del Concejo para el año 2019, ha adoptado una política de acción inmediata, con el fin de que los recursos económicos serán utilizados con estricta sujeción a sus disponibilidades y en lo concerniente a la elaboración de los programas que beneficien en forma directa a la colectividad, mediante la ejecución de las obras. Para lograr los objetivos propuestos el Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo adoptara una política de acción sucesiva, estableciendo las prioridades planificadas por los respectivos departamentos municipales, para lo que creemos oportuno seguir activando aún más nuestras propias recaudaciones ya que contamos con los medios técnicos y humanos necesarios. III. FUNCIONES Y OBJETIVOS DE LA ENTIDAD: Durante el presente ejercicio económico, el Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo se ha propuesto cumplir con ciertas competencias y procedimientos que nos permita alcanzar las metas propuestas como: A. Planificar, junto con otras instituciones del sector público y actores de la sociedad, desarrollo cantonal y formular los correspondientes planes de ordenamiento territorial, de manera articulada con la planificación nacional, regional y provincial, con el fin de regular el uso y la ocupación del suelo urbano y rural, en el marco de la interculturalidad y plurinacionalidad y el respeto a la diversidad. B. Ejercer el control sobre el uso y ocupación del suelo en el cantón. C. Planificar, construir y mantener la vialidad urbana. D. Prestar los servicios públicos del agua potable, alcantarillado, depuración de aguas residuales, manejo de desechos sólidos, actividades de saneamiento ambiental y aquellos que establezca la Ley. E. Crear, modificar, exonerar o suprimir mediante ordenanzas, tasas, tarifas y contribución especial de mejoras. F. Planificar, regular y controlar el tránsito el transporte terrestre dentro su circunscripción cantonal. G. Planificar, construir y mantener la infraestructura física y los equipamientos de salud y educación, así como los espacios públicos destinados al desarrollo social, cultural y deportivo, de acuerdo con la ley. H. Preservar, mantener y difundir el patrimonio arquitectónico, cultural y natural del cantón y construir los espacios públicos para estos fines. I. Elaborar y administrar los catastros inmobiliarios urbanos y rurales. J. Delimitar, regular, autorizar y controlar el uso de las playas de mar, riberas y lechos de ríos, lagos y lagunas, sin perjuicio de las limitaciones que establezca la ley. K. Preservar y garantizar el acceso efectivo de las personas al uso de las playas del mar, riberas de ríos, lagos y lagunas. L. Regular, autorizar y controlar la explotación de materiales áridos y pétreos, que se encuentren en los hechos de los ríos, lagos, playas de mar y canteras. M. Gestionar los servicios de prevención, protección, socorro y extinción de incendios; y N. Gestionar la cooperación internacional para el cumplimiento de sus competencias. IV. FINES DE LA ENTIDAD: MISION: Planificar, Programar, Ejecutar Proyectos a ser implementados mediante las acciones de desarrollo del Gobierno Local. Dinamizar los Proyectos de Obras y Servicios con calidad y oportunidad, asegurando el Desarrollo social y económico de la población, con la participación directa y efectiva de los diferentes actores sociales dentro de un marco de transparencia y ética institucional y el uso óptimo de sus recursos. VISION: El GAD Municipal de Chambo aspira dar una imagen objetiva de planificación, desarrollo físico, institucionalidad y servicio a la colectividad. Aprovechando el profesionalismo, la capacidad del talento humano, la riqueza natural encaminada a fortalecer el potencial productivo, turístico, agrícola, industrial y comercial para dinamizar la economía y obtener un mejor nivel de vida. POLITICAS: Propiciar el desarrollo y bienestar integral de la población mediante la implementación de obra pública que contribuya al mejoramiento de la cobertura y acceso de los principales servicios básicos. Asegurar un desarrollo urbano y rural ordenado y armónico con la realidad de nuestra circunscripción territorial que garantice mejores condiciones de vida y la seguridad integral encaminados al buen vivir. Propender a la dinamización económica del cantón rescatando nuestro patrimonio cultural intangible y las fortalezas existentes para promover el desarrollo integral en los campos económico, social, cultural y turístico de los habitantes de nuestra localidad. Fortalecer la administración municipal mediante la coordinación y el trabajo en equipo y los diferentes niveles de gobierno, para impulsar diferentes proyectos que conlleven al adelanto y progresos de la localidad en el marco de sus competencias. Garantizar la transparencia en la administración pública local, y vigilar que las inversiones de los recursos públicos esté basada en principios de equidad, eficiencia y transparencia. Propiciar los procesos de recuperación de cartera vencida efectivizar el cobro de los títulos pendientes, actividades que se desarrollaran con la supervisión del Director Financiero y bajo la responsabilidad del TESORERO MUNICIPAL. V. ORGANIZACIÓN: El GADM de Chambo, para el desarrollo del año del 2020 cuenta con el recurso humano de: Directivos, Funcionarios, Empleados y Trabajadores en un número adecuado para el normal desarrollo y desempeño de sus competencias. Los Gobiernos Autónomos Descentralizados en ejercicio de su autonomía administrativa están facultados para que mediante Ordenanzas o Resoluciones regulen la administración del Talento Humano, es por ello que su organización Interna se rige por el contenido de la Ordenanza de Estatuto Orgánico Funcional de Posición por Procesos y Manual de Funciones del Gobierno Autónomo Descentralizado Municipal de Chambo. RESUMEN DEL PRESUPUESTO DE INGRESOS Y GASTOS CORRESPONDIENTE AL EJERCICIO ECONOMICO PARA EL AÑO 2020. GAD MUNICIPAL DE CHAMBO RESUMEN DE INGRESOS Y GASTOS Y ASIGNACION PORCENTUAL DEL PRESUPUESTO POR PROGRAMAS PARA EL AÑO 2020. \| DETALLE \| \| VALOR ASIGNADO \| \|---\|---\|---\| \| PARTIDA \| INGRESOS 2020. \| $ 3.736.868,18 \| \| 11 \| IMPUESTOS \| $ 331.637,43 \| \| 13 \| TASAS Y CONTRIBUCIONES \| $ 412.960,81 \| \| 14 \| VENTA DE BIENES Y SERVICIOS \| $ 77.775,50 \| \| 17 \| RENTA DE INVERSIONES Y MULTAS \| $ 81.817,09 \| \| 18 \| TRANSFERENCIAS Y DONACIONES CORRIENTES \| $ 801.349,19 \| \| 19 \| OTROS INGRESOS \| $ 11.153,61 \| \| 24 \| VENTA DE ACTIVOS NO FINANCIEROS \| $ - \| \| 27 \| RECUPERACION DE INVERSIONES \| $ - \| \| 28 \| TRANSFERENCIAS Y DONACIONES DE CAPITAL \| $ 1.734.023,52 \| \| 36 \| FINANCIAMIENTO PUBLICO \| $ - \| \| 37 \| SALDOS DISPONIBLES \| $ 15.149,27 \| \| Programa \| TOTAL GASTOS 2020 \| $ 3.736.868,18 \| 100,0% \| \|---\|---\|---\|---\| \| \| AREA I: SERVICIOS GENERALES \| $ 1.049.484,98 \| 28,1% \| \| 110 \| ADMINISTRACION GENERAL \| $ 572.127,81 \| 15,3% \| \| 120 \| ADMINISTRACION FINANCIERA \| $ 203.687,51 \| 5,5% \| \| 130 \| JUSTICIA POLICIA Y VIGILANCIA \| $ 58.903,27 \| 1,6% \| \| 140 \| REGISTRO DE LA PROPIEDAD \| $ 80.931,79 \| 2,2% \| \| 150 \| TRANSPORTE TERRESTRE \| $ 133.834,60 \| 3,6% \| \| \| AREA II: SERVICIOS SOCIALES \| $ 230.208,67 \| 6,2% \| \| 210 \| JUNTA CANTONAL PROTECCION DE DERECHOS \| $ 14.288,72 \| 0,4% \| \| 220 \| SEGURIDAD Y SALUD OCUPACIONAL. \| $ 50.434,40 \| 1,3% \| \| 260 \| ASISTENCIA MUNICIPAL ALBERGE. \| $ 101.915,70 \| 2,7% \| \| 270 \| UNIDAD DE DESARROLLO Y ACCION SOCIAL. \| $ 63.569,85 \| 1,7% \| \| \| AREA III: SERVICIOS COMUNALES \| $ 2.361.247,08 \| 63,2% \| \| 310 \| PLANIFICACION Y ORDENAMIENTO TERRITORIAL. \| $ 447.491,87 \| 12,0% \| \| 320 \| HIGIENE AMBIENTAL Y RESIDUOS SOLIDOS \| $ 293.729,65 \| 7,9% \| \| 330 \| AGUA POTABLE \| $ 129.622,28 \| 3,5% \| \| 340 \| ALCANTARILLADO \| $ 75.757,73 \| 2,0% \| \| 350 \| OTROS SERVICIOS COMUNALES OBRAS PUBLICAS \| $ 944.727,49 \| 25,3% \| \| 360 \| OTROS SERVICIOS COMUNALES VIALIDAD URBANA \| $ 325.621,21 \| 8,7% \| \| 370 \| PLANTA DE ADOQUINES \| $ 112.152,25 \| 3,0% \| \| 380 \| COMPLEJO MIRADOR LA PISCINA \| $ 32.144,60 \| 0,9% \| \| \| AREA IV: SERVICIOS INCLASIFICABLES \| $ 95.927,45 \| 2,6% \| \| 510 \| GASTOS COMUNES DE LA ENTIDAD \| $ 95.927,45 \| 2,6% \| SUPERÁVIT O DÉFICIT AÑO 2020 $ 0.00 PRESUPUESTO DE INGRESOS CORRESPONDIENTE	<urn:uuid:4b0daa02-7fa1-4a0f-b350-e4104085f566>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	41,588
ТРАКИЙСКИ УНИВЕРСИТЕТ, АГРАРЕН ФАКУЛТЕТ СТАНОВИЩЕ От: Проф. Маргарита Стоянова Камбурова, дбн, Институт по микробиология „Стефан Ангелов", БАН, Научна специалност: Микробиология Относно: конкурс за доцент по област на висше образование 4. Природни науки, математика и информатика, Професионално направление 4.3 Биологически науки, Микробиология, в Аграрен Факултет при Тракийски Университет Кандидат: Гл. асист. д-р Тончо Господинов Динев 1. Информация за конкурса Конкурсът за академична длъжност "Доцент" е обявен в Държавен вестник № 61 / 10.07.2020 г. за нуждите на Аграрен факултет (АФ) на Тракийския университет (ТРУ), Стара Загора. Участвам в състава на научното жури на конкурса съгласно Заповед № 2466 / 01.10.2020 г. на ректора на ТРУ. Като член на научното жури декларирам, че нямаме общи статии с кандидата. 2. Кратка информация за кандидата в конкурса За участие в конкурса е подал документи само един кандидат - д-р Тончо Господинов Динев, в момента Гл. ас. в катедра „Биохимия, микробиология и физика", Секция „Микробиология" към АФ, ТРУ. Представените документи са в съответствие със Закона за развитие на академичния състав в Република България (ЗРАСРБ) и Правилника за неговото прилагане. Гл. асистент Динев е автор на 24 научни труда. Обект на рецензиране за участие в настоящия конкурс са 17 труда, публикувани в периода 2008-2020 г. Публикациите, включени в дисертационния труд, не са включени в настоящия конкурс. Гл. ас. Динев завършва Ветеринарномедицински факултет на Тракийски университет, Стара Загора със Специалност "Ветеринарна медицина" през 2002 г. През 2007 г. получава научната и образователна степен „доктор" по ветеринарна медицина (PhD), шифър 03.01.24., „Фармакология. От 2009 г. и понастоящем кандидатът работи последователно като редовен асистент по фармакология, редовен асистент по микробиология и главен асистент по микробиология в Тракийски Университет, Стара Загора. 3. Изпълнение на изискванията за заемане на академичната длъжност При съпоставяне на наукометричните показатели на Гл. ас. Динев с Минималните национални критерии за научната степен „доцент" съгласно ЗРАСРБ се установяват следният брой точки на кандидата по отделните показатели: Критерий „А" – Успешно защитена дисертация за присъждане на ОНС „Доктор" – 50 т. Критерий „В" – Хабилитационен труд – монография (№ 23) – 100 т. Критерий „Г": - Една статия (№ 8) в списание с Q1 - Три статии (№ 6, 10 и 11) в списание с Q2 - Една статия (№ 22) в списания с Q3 - Една статия (№ 17) в списания с Q4 - Осем статии (№ 12, 13, 15, 16, 18, 19, 20 и 21) в списания с SJR, но без ИФ - Две постерни презентации в списания съответно с Q1 (№ 7) и Q2 (№ 9) Общ брой точки – 237 (изисквани 200). Критерий „Д" – 71 цитирания без автоцитати на всички автори (SCOPUS); общо 142 т. (изисквани 50). Критерий „Е" – 16.67 т. (10 т. за участие в национален проект и 6.67 т. за публикувано университетско учебно пособие в съавторство с още двама автори) (изисквани 5 т.). Общият брой точки на кандидата по всички критерии са 545.67 (изисквани 405). С пленарни доклади и постери Гл. ас. Динев е участвал в шест научни форума в страната и четири в чужбина. Участник е в един национално финансиран проект по програма „Здравословни храни за силна биоикономика и качество на живот" и четири университетски проекта; ръководител е на един университетски проект. Установеният брой точки на кандидата покриват напълно минималния брой точки по отделните критерии, следователно научната продукция на кандидата отговаря на изискванията на ЗРАСРБ и Приложение 8.1. за заемане на длъжността „доцент". Няма неизпълнени изисквания. 4. Оценка на учебно-преподавателската дейност за кандидата От справката, изготвена от Катедра „Биохимия, микробиология и физика" при АФ на ТРУ, Стара Загора се установява значително годишно натоварване на секция Микробиология към катедрата при наличие само на един хабилитиран преподавател, което определя необходимостта от обявения конкурс. От предоставената информация от Гл. ас. Динев за неговия преподавателски актив се вижда неговата значителна натовареност с преподавателска дейност - провежда упражнения в четири дисциплини, а в три от тях води и лекционните курсове. Творческото отношение в преподавателската дейност се демонстрира и от самостоятелното изготвяне на програмите за две от дисциплините, а за другите две – в съавторство. Съ-ръководител е на бакалавърските дипломни работи на девет студента. 5. Кратка характеристика на представените научни трудове Научните трудове на Гл. ас. Динев са в областта на антимикробните средства с естествен и синтетичен произход. В научното творчество на кандидата се оформят две основни направления, в които той формулира важни научно-теоритични, научноприложни, методични и потвърдителни приноси, като най-важните по мое мнение съм изброила по-долу. Направление 1: Изследване фармакокинетиката и страничните въздействия на някои съвременни антимикробни средства върху различни видове животни. Важни научни приноси са: установеното по-силно влияние на аминогликозидите в сравнение с аминоциклитолите върху скоростта на утаяване на еритроцитите на кози; различна скорост на абсорбция и елиминиране на някои антимикробни вещества при различните видове птици; различният ефект на избрани антимикробни съединения върху двата пола, както и в зависимост от начина на третиране (интравенозно или перорално). С важно практическо значение за потребителите на риба е установеното безопасно ниво на етилен тиоурея, метаболит на фунгицида манкозеб, дори след 60дневен контакт на пъстърва с манкозеб в допустими според европейското законодателство концентрации. Методични приноси са установената висока чувствителност на HPLC анализа за присъствието на спектиномицин в различните животински тъкани, както и въвеждането и валидирането на HPLC метод за определяне концентрацията на карциногенния агент етилен тиоурея във водни басейни за култивиране на дъгова пъстърва. Направление 2: Антимикробна активност на пробиотични бактерии, растителни видове, растителни екстракти, храни и екологични фактори на околната среда. В това направление оригинални приноси са: Установен е потенциала на три вида водорасли като източник на вещества с антимикробно действие. Инхибиторна активност е установена спрямо 10 вида бактерии и гъби, включително патогени и микроорганизми, причиняващи разваляне на човешка и животинска храна, както и болести по растенията. С приложен интерес е установеното бактерицидно действие на растението водна леща, често използвано в аквакултурите и фуражопроизводството. Важно значение за земеделието имат характеризирането на микробния състав в различни водни басейни и установената непригодност на язовир Овчарица за напояване поради присъствието на патогени. С научно-приложно значение в компостирането е наблюдаваното силно редуциране на микробиологичните показатели при вермикомпостирането с червен калифорнийски червей. С потвърдителен характер са наблюдаваният ефект от пастьоризацията на млякото и драстично редуциране числеността на микрофлората в процесите на зреене на сиренето. В направление 2 кандидатът представя за рецензиране три работи, обобщаващи информацията в световната литература върху антимикробния потенциал на пробиотични видове. 6. Основни критични бележки и препоръки Нямам 7. Заключение По обем, съдържание и качество на представената научна продукция единственият кандидат по обявения конкурс Гл. ас. Т. Динев отговаря на изискванията на ЗРАСРБ и Правилника към него за заемане на академичната длъжност „доцент". Като член на научното жури по обявения конкурс давам положителна оценка и препоръчвам на членовете на научното жури да подкрепят кандидатурата и да предложат на Факултетния съвет на Аграрен факултет, Тракийски Университет Гл. ас. Динев да бъде избран на академичната длъжност „ДОЦЕНТ" по научна специалност „МИКРОБИОЛОГИЯ" за нуждите на Катедра „Биохимия, микробиология и физика", АФ, ТРУ, Стара Загора. 26.10.2020/София Подпис: (Проф. М. Камбурова, дбн)	<urn:uuid:d49fa1aa-4fe4-441c-8129-f05e12f8f05b>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/bul_Cyrl/train	finepdfs	bul_Cyrl	8,000
Supporting Multilingual Learners with the Science of Reading When it comes to the Science of Reading, will strategies that work for native English speakers also work for multilingual learners? How does direct, systematic, and explicit instruction support Englishlanguage development? Do multilingual learners require additional small group instruction informed by science-based reading strategies? In our "Science of Reading and Multilingual Learners" webinar, multilingual education experts answer these questions and more to help you support the multilingual learners in your classroom. Explore key takeaways and practical tips from the session below! Key Takeaways Research shows that English language learners, or multilingual learners, learn in many of the same ways our native English-speaking students do, but they need additional supports. Ensuring proper background knowledge is key for all students, but especially for multilingual learners. Finding ways to connect the content to things that students already know can help with their comprehension. Frontloading and pre-teaching vocabulary words through the support of direct instruction can set students up for success. Oral language is the foundation for reading. To be successful, multilingual learners require increased opportunities to practice and develop their oral language skills. Supporting Multilingual Learners with the Science of Reading Supporting Multilingual Learners with the Science of Reading Try it Today! Check in with questions. Asking multilingual learners questions and engaging them in discussion about classroom 1 content can help you gauge their level of understanding. Use visual supports to elucidate key concepts. Visual tools like gestures, illustrations, multimedia graphics, and graphic organizers can support your instruction—and your students' learning. 2 Differentiate as needed. While it's not feasible to create an individualized program for each learner, it's also not useful for us or students to think of multilingual learners as a homogeneous group. Using small group reading instruction allows you to get to know each student's strengths and needs, so you can modify your teaching accordingly. 3 4 Switch up your formats. Give multilingual learners more exposure to text and vocabulary in varied formats (for example, in a small group setting). This is an opportunity to provide further support and practice!	<urn:uuid:c3086566-b20b-4b34-a2c0-b1689d5756f3>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,430
ISLAMIC FOUNDATION NORTH 1751 S. O'Plaine Road, Libertyville, IL 60048 MEMBERSHIP FORM Please fill in the form, sign at the bottom and return to the IFN office with payment information and/or check. Select Membership Type: ☐ Family Membership.......................$250 ☐ Individual Membership...............$125 ☐ Student Membership:....................$50 Payment Method: ☐ Cash ☐ Check ☐ Credit Card Date: ________________ Name: _______________________________________________________ Spouse Name: _______________________________________________ Address: _____________________________________________________ City: ___________________________ State: ______ Zip: ____________ Phone: ___________________________ Email: ______________________ Invite me for IFN Committee Opportunities: ☐ Yes ☐ No Areas of Interest: _____________________________________________ By signing/submitting this membership form, I agree to abide by all IFN By-Laws, Policies & Procedures Signature: ____________________________________________________ Credit Card Payment Form: Name (as it appears on card): ___________________________________ Card Type: ☐ Visa ☐ Mastercard Credit Card Number: ____________________________ Exp. Date: ______ CVV: ______ Cardholder’s Signature: _____________________________ Date: ____________	<urn:uuid:b7fe6e8a-90a2-4e4c-8aec-187fcc7ac30d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,323
Ministry of Health & Human Services P.O. Box 6027 Koror, Republic of Palau 96940 Phone: (680) 488-2552/3 Fax: (680) 488-1211 E-mail: firstname.lastname@example.org Website: www.palauhealth.org PUBLIC SERVICE ANNOUNCEMENT March 16, 2022 (replace PSA issued March 3) CONTACT: Ministry of Health and Human Services Public Information Officer Tel: +680-775-1138 Fax: +680-488-1211 Email: email@example.com REDUCED HOURS – COVID TESTING AND CARE CENTERS The Ministry of Health and Human Services (MHHS) is informing the public that effective March 16, 2022, operational hours for the COVID Testing Center and COVID Care Center at Belau National Hospital will be reduced due to decreased community demand. For the COVID Testing Center (old BNH morgue): * The COVID Testing and Care Centers will be closed on Wednesdays. * Monday schedule remains the same, from 8:30am to 3:30pm. o 8:30am – 9:30am – Elderly, pregnant women, children, persons with disabilities o 9:30am – 11:30am – Travelers o 11:30am – 3:30pm – General population * Tuesday and Friday remain the same – 8:30 am to 11:30am (open to anyone who needs testing) * Thursday schedule remains the same, from 8:30am to 3:30pm. o 8:30am – 9:30am – Elderly, pregnant women, children, persons with disabilities o 9:30am – 11:30am – Travelers o 11:30am – 3:30pm – General population * Sunday schedule remains the same, from 9:30am to 11:30am for outbound traveling testing only. Testing is free except for travelers. The cost of each test is $25.00, or $30.50 if a printout is needed. For the COVID Care Center, next to the Testing Center: * Wednesdays – CLOSED * Monday schedule remains the same, from 9:00am to 4:00pm. * Tuesday and Friday – 9:00am to 12:00 noon. * Thursday schedule remains the same, from 9:00am to 4:00pm. If you have any questions, please contact the COVID Hotline at 488-0555. Thank you.	<urn:uuid:b35fb369-1867-4d21-b59d-6838b0d889b3>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,878
Biogeosciences Discuss., 10, C4687–C4688, 2013 www.biogeosciences-discuss.net/10/C4687/2013/ © Author(s) 2013. This work is distributed under the Creative Commons Attribute 3.0 License. Open Access Biogeosciences Discussions Interactive comment on "Dynamic seasonal nitrogen cycling in response to anthropogenic N-loading in a tropical catchment, Athi–Galana–Sabaki River, Kenya" by T. R. Marwick et al. Anonymous Referee #2 Received and published: 1 September 2013 P8646, L14: Data of NO2 is not presented. Is it negligible and is DIN assumed to be a sum of NH4 and NO3? P8646, L29: Is "5-7 60 mL" correct? P8649: Data of conductivity shown in Fig. 2d is not described in the text at all. P8449-8650, 8656: Total DIN is discussed without any ﬁgures or tables. Similar to the question in P8646, L14, results on DIN and N compositions should be presented in more detail. C4687 BGD 10, C4687–C4688, 2013 Interactive Comment Full Screen / Esc Printer-friendly Version Interactive Discussion Discussion Paper P8650, L11: The 2nd "WRST" should be "WSRT". P8650, L23: CH4 in Fig. 4b should be touched. P8651, L1-12: Comparison of d18O and POC:PN between three seasons are not shown in any ﬁgures or tables. P8652, L19-23: Because data of river discharge was not available, loading of nitrogen or sediment cannot be directly discussed. Thus, the authors should avoid such an expression as "it is apparent that these seasonal DIN export observations agree with the suggestion of. . .". P8654, L19-22: The authors did not present any proof on "the dense coverage of the water surface by macrophytes during the dry season may inhibit the outgassing of N2O to the atmosphere". P8655, L11: "where NO3- is" should be "where delta NO3- is". P8660, L20: "Mayorga et al., 2010" is not listed in the references section. P8674, Fig. 1(a): Please indicate Nairobi River, Athi River, Tsavo River, Galana River, etc. in the map so that readers can understand the distribution of important land uses. P8674, Fig. 2: "Dissolved O2" and "pH" should be switched according to the order in the text. P8682, Fig. 10(b): Please explain how to draw the non-linear line. Interactive comment on Biogeosciences Discuss., 10, 8637, 2013. BGD 10, C4687–C4688, 2013 Full Screen / Esc Printer-friendly Version Interactive Discussion Discussion Paper	<urn:uuid:d4ca1ac1-512a-4da3-ae15-9f73ef2a96ff>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,345
BOMPENGESELSKAP NORD AS Kongens gate 43 8514 NARVIK Behandlende enhet: Saksbehandler/telefon: Vår referanse: Deres referanse: Vår dato: Vegdirektoratet Siv Johanne Wisthus-Nohr / 22/92525-3 25.05.2022 75552962 Takstvedtak for Bypakke Tenk Tromsø Vegdirektoratet har mottatt søknad av 9. mai d.å. fra Bompengeselskap Nord AS, om takstvedtak for innføring av bompengebetaling for nullutslippskjøretøy og prisjustering av takstene i prosjektet Bypakke Tenk Tromsø i Troms og Finnmark fylkeskommune. Utbygging og finansiering av Bypakke Tenk Tromsø er omtalt i Prop. 99 S (2020-2021), Innst. 390 S (2020-2021) og vedtatt i Stortinget 11. mai 2021. Gjennomsnittstaksten er beregnet til 6,10 kr i 2021-prisnivå, og er den samme som forutsatt i bompengeproposisjonen. Med utgangspunkt i dette, godkjenner Vegdirektoratet følgende takst- og rabattopplegg for Bypakke Tenk Tromsø: Tabell 1: Ordinære takster i 2021-kr \| Bomstasjoner (15) \| Takstgruppe 1 \| \|---\|---\| \| Alle – Utenfor rushtid \| Kr 12 \| \| Alle – Rushtid hverdager mandag til fredag kl. 06.30-09.00 og kl. 15.00-17.00 \| Kr 36 \| Takstgruppe 1 er kjøretøy med tillatt totalvekt til og med 3 500 kg. Takstgruppe 2 er kjøretøy med tillatt totalvekt over 3 500 kg. Personbiler med tillatt totalvekt over 3 500 kg registrert i kjøretøykategori M1 i Autosys med gyldig brukeravtale og elektronisk brikke, får takster som kjøretøy i takstgruppe 1. Følgende rabatter gjelder for kjøretøy med gyldig brukeravtale og brikke: * Timesregel på tvers av alle bomstasjonene for kjøretøy i takstgruppe 1 og 2. * 20 pst. brikkerabatt for kjøretøy i takstgruppe 1. Telefon: 22 07 30 00 email@example.com Org.nr: 971032081 Kontoradresse Dreyfushammarn 31 8012 BODØ * Passeringstak på 80 passeringer pr. kalendermåned for kjøretøy i takstgruppe 1 og 2. * 100 pst. rabatt nullutslippskjøretøy i takstgruppe 2. * 50 pst. rabatt for nullutslippskjøretøy i takstgruppe 1. Det gis fritak ifølge enhver tids gjeldende takstretningslinjer. Per i dag gjelder følgende: * Gående og syklende * Passasjerer i alle typer kjøretøy * Motorsykler og mopeder * Uniformerte utrykningskjøretøy, samt sivile utrykningskjøretøy i tjenesteoppdrag* * Kollektivtransport i konsesjonert rute* Fritaksordninger merket med * forutsetter gyldig brukeravtale og elektronisk brikke. I tillegg kan det etter søknad til bompengeselskapet innvilges fritak for forflytningshemmede i bomringer. Fritaket forutsetter gyldig brukeravtale og brikke, samt framlegg av parkeringstillatelse i henhold til forskrift om parkeringstillatelse for forflytningshemmede. Parkeringstillatelsen og brukeravtalen skal stå i samme navn. Unntaket er når barn under 18 år er innehaver av parkeringstillatelsen. Takstvedtaket skal annonseres av Bompengeselskap Nord AS senest 4-6 uker før gjennomføring. I annonseteksten skal det orienteres om at det er mulig å klage på takstvedtaket, og at Samferdselsdepartementet er klageinstans. Brukerfinansiering Med hilsen Åge K. Jensen avd. direktør Siv J. Wisthus-Nohr Dokumentet er godkjent elektronisk og har derfor ingen håndskrevne signaturer.	<urn:uuid:481529f3-8f96-477b-90a9-72c4dc4662da>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/nob_Latn/train	finepdfs	nob_Latn	3,104
CÂMARA MUNICIPAL DO RECIFE Gabinete do VereadorERIBERTO RAFAEL Rua Princesa Isabel, 410, Gabinete nº 27 1º andar Recife PE Projeto de Lei nº_____________/2015. DISPÕE SOBRE A OBRIGATORIEDADE DE IMPLANTAÇÃO DE PROTEÇÃO DE VIDRO OU SIMILAR, NOS BALCÕES DE ALIMENTOS DOS BARES E RESTAURANTES QUE POSSUEM SISTEMA SELFSERVICE E DÁ OUTRAS PROVIDÊNCIAS. Art. 1º Os bares e restaurantes instalados no âmbito do município do Recife, que possuem sistema selfservice, ficam obrigados a implantar proteção nos balcões de alimentos. Parágrafo único – Entendese como sistema selfservice, o serviço prestado por bares e restaurantes que disponibilizam refeições, sendo estas servidas em parte ou por completo, pelos próprios consumidores. Art. 2º A proteção a que se refere ocaputdo artigo anterior tem por objetivo proteger os alimentos de agentes externos que possam causar doenças à saúde dos consumidores. § 1º Caberá a cada estabelecimento comercial a melhor forma de adequação do equipamento existente, seja com redoma de vidro, tampa de abrir ou similar. § 2º No balcão de alimentos deve constar em letra legível: I o nome da iguaria nela servida; II orientação no sentido de evitar falar, tossir ou espirrar próximo aos alimentos. CÂMARA MUNICIPAL DO RECIFE Gabinete do VereadorERIBERTO RAFAEL Rua Princesa Isabel, 410, Gabinete nº 27 1º andar Recife PE Art. 3º Os estabelecimentos mencionados nocaputdo artigo 1º adequarseão no prazo de 90 (noventa) dias. Art. 4º O descumprimento ao previsto nesta Lei acarretará ao infrator as seguintes sanções: I multa de R$ 1.000,00 (mil reais); II multa de R$ 5.000,00 (cinco mil reais) e interdição até a adequação às determinações desta Lei, em caso de reincidência. Art. 5º Caberá ao Poder Executivo Municipal, através de seus órgãos competentes, a realização de fiscalização, autuação e aplicação das sanções previstas nessa Lei, ficando assegurado ao infrator, o contraditório e ampla defesa. Art. 6º O Poder Executivo regulamentará a presente Lei no prazo de 90 (noventa dias), contados da data de sua publicação. Art. 7º As despesas decorrentes da execução desta Lei correrão por conta de dotações orçamentárias próprias, suplementadas, se necessário. Art. 8º Esta lei entra em vigor na data de sua publicação, revogadas as disposições em contrário. Recife, em 16 de junho de 2015. ERIBERTO RAFAEL Vereador – PTC JUSTIFICATIVA As transformações contemporâneas provocaram mudanças significativas nos hábitos alimentares das pessoas, que passaram a usufruir cada vez menos da culinária doméstica. O número de estabelecimentos comerciais que adotam o sistema selfservice aumentou bastante nos últimos anos. A boa alimentação é necessidade básica para qualquer sociedade e influencia na qualidade de vida do cidadão, por ter relação direta com a manutenção e prevenção dos riscos à saúde. CÂMARA MUNICIPAL DO RECIFE Gabinete do VereadorERIBERTO RAFAEL Rua Princesa Isabel, 410, Gabinete nº 27 1º andar Recife PE A presente proposição tem por objetivo proteger os munícipes que fazem uso desse tipo de serviço, através da elaboração de medidas higiênicas simples que buscam diminuir os riscos de contaminação dos alimentos. Os estabelecimentos que adotam o sistema self service devem prestar um serviço de qualidade. Isso não significa oferecer apenas iguarias diversificadas, saborosas, mas, sobretudo, produtos seguros sob o aspecto higiênico, uma vez que, a contaminação pode ocorrer não só no manuseio durante preparo, mas principalmente durante a manipulação pelo consumidor final. O consumo de alimentos contaminados pode levar o indivíduo a um quadro infeccioso, que pode variar de um desconforto leve a reações graves ou pode até mesmo levar à morte. Dentre outras, são vias de contaminação dos alimentos as gotículas de saliva emitidas ao falar, espirrar, tossir etc. A Lei Orgânica do Recife prescreve: "Art. 6º Compete ao Município: I legislar sobre assuntos de interesse local; II suplementar a legislação federal e estadual no que couber". Art. 7º Sem prejuízo da competência privativa de que trata o Artigo anterior, cabe ao Município, em conjunto com a União e o Estado: (...) (...). II cuidar da saúde e assistência pública, bem como da proteção e garantia das pessoas com deficiência; (alterado pela Emenda nº 21/07) Art. 22 Compete à Câmara Municipal, com a sanção do Prefeito, dispor sobre: I lei de diretrizes gerais em matéria de política urbana; (...) Política urbana consiste em ordenar o pleno desenvolvimento das funções sociais da cidade e garantir o bemestar de seus habitantes, envolvendo transporte público, saneamento, saúde e tudo que oferece conforto ao cidadão. "Art. 146 A saúde é um direito de todos e dever do Poder Público, cabendo ao Município, com a cooperação da União e do Estado, assegurar, mediante políticas sociais, econômicas e ambientais, a diminuição do risco de doenças, bem como o acesso universal e igualitário às ações e serviços para sua promoção, proteção e recuperação." Ainda na Lei Orgânica do Recife, o Art . 123 prescreve: "O Município, em consonância com a sua política urbana e segundo o disposto em seu plano diretor, deverá promover programas de saneamento básico destinados a melhorar as condições sanitárias e ambientais das áreas urbanas e os níveis de saúde da população." Pelo exposto, tendo em vista a importância da execução de políticas públicas voltadas à prevenção de problemas de saúde que afetam diretamente os munícipes, contamos com o apoio dos nobres Pares no sentido de aprovar o presente Projeto de Lei. CÂMARA MUNICIPAL DO RECIFE Gabinete do VereadorERIBERTO RAFAEL Rua Princesa Isabel, 410, Gabinete nº 27 1º andar Recife PE ERIBERTO RAFAEL Vereador – PTC	<urn:uuid:e0e2b8e1-81fd-4d15-a77a-2a452d70063a>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/por_Latn/train	finepdfs	por_Latn	5,855
Arizona's Raptor Experience, LLC November 2017 ~Newsletter~ Greetings from Chino Valley! We hope you are well. This month's issue of our newsletter will focus on topics inspired by special days in November dedicated to giving thanks. Veteran's Day reminds us of the sacrifices made for us by others and gives us the chance to recognize and thank all members, past and present, of our armed forces. Thank you for your service! Thanksgiving Day is a day of celebration commemorating a gathering of early Americans. Because food is a focal point of this occasion, we thought it would be fun to dedicate this issue to the foods consumed by raptors….with a focus on the unusual! Photo by Annemarie Jacques Birds of Prey Eat What? Birds of prey are carnivorous. By definition they kill other animals to eat. This is no surprise to anyone, but what some may find intriguing is the variety and types of prey consumed by both the diurnal raptors and owls. The question is, how do we know what they eat? The remains of food items in the nest of a bird of prey can provide some insight. This method of documenting prey types is insufficient however, because food preferences change when young are being fed in the nest. A perfect example is the Swainson's Hawk that feeds throughout most of the year on insects and their larvae, but switches to small mammals such as mice and rabbits when feeding young. Fortunately, there is another easily obtainable source of prey remains that can be dissected to determine its contents – the pellet. Both the diurnal raptors and owls produce pellets of indigestible materials that are regurgitated. These pellets form in the gizzard, or the muscular stomach in both groups of birds. What we find in pellets is in part determined what the bird has consumed, but also by the digestive system of the birds. Diurnal raptors take food in through the mouth, pass it thorough the esophagus and into a crop. No digestion occurs in the crop - it is simply a storage place for food that slowly releases into the proventriculus or glandular stomach. Owls do not have a crop. The food then proceeds to the gizzard where the food is digested by enzymes and acids. The acids in the stomachs of diurnal raptors measure between 0.2 and 1.2 on the pH scale. The pH value of the acid in an owl's stomach ranges from 2.2 to 2.5. What this means is that diurnal raptors have stomach acids anywhere from 10 to 5,000 times more acidic than the acid in an owl's stomach. As a result, diurnal raptors digest much more bone than owls do. In both groups of birds, the gizzard contains a valve which prevents indigestible materials from passing to the intestines. Feathers, fur, etc. are compacted by contractions in the gizzard to form a pellet. When the gizzard is almost full of indigestible material, the pellet is regurgitated. This can occur anywhere from several hours to 22 hours after eating. The digestibility of prey and the amount of prey consumed both influence this timing. Cool fact: Prior to regurgitation, pellets are coated with a pH neutral film which prevents damage to the esophagus. Pellets can be dissected to reveal the types of prey consumed. Owl pellets contain bones, teeth, beaks and claws that are not broken down in the stomach. Owls tend to swallow their prey whole when possible, thus preserving more of these clues. Because their stomach acid is more powerful, the pellets of the diurnal birds contain far fewer bones. Materials made of keratin, like claws and beaks, tend to survive both digestive systems. Although not all food types can be identified from pellets, they do yield some important clues. Cool fact: Generally, the largest owls produce the largest pellets. A Great-horned Owl for example can produce pellets from 3-4 inches in length and 1-2 inches in diameter. However, the Snowy Owl might hold the record for the largest pellet ever measured. It was 6 inches long, one inch in diameter and weighted more than 2.5 ounces! Cool Fact: Great Gray Owls commonly eat the pellets regurgitated by their chicks in the nest. This may be an effort to keep the nest clean. One last method can be employed to determine what prey are consumed. This involves examining stomach contents, a method used in the past when these birds did not enjoy the legal protection they have today. We all know that raptors eat small mammals, birds and insects. Below are examples of the more unusual prey items documented for several of our common AZ species. Cooper's Hawk: frogs, lizards, opossum, beetles, butterflies, minnows Red-tailed Hawk: crawfish, bats, grasshoppers, frogs, salamanders Swainson's Hawk: Dobson flies, gophers, lizards, frogs Ferruginous Hawk: snakes, lizards, skunks, grasshoppers, beetles Harris's Hawk: Sora Rail, Night Herons, Green-winged Teal, Gilded Flicker Golden Eagle: Great Blue Heron, turkey, geese, ducks, owls, hawks, crows American Kestrel: bats, frogs, earthworms, caterpillars Barn Owl: Red-winged Blackbirds, Sora Rails, star-nosed mole Great-horned Owl: domestic cats, porcupine, hawks, owls, scorpions, crawfish In next month's issue: Strategies used by diurnal raptors and owls to obtain their food. www.ArizonasRaptorExperience.com Guest photo: Andromeda and Goliath Eurasian Eagle Owls By Tina Deniece	<urn:uuid:ae9c4009-8ad5-49fd-ace3-847fca9af7b0>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	5,299
\| \| T1 \| T1e \| T2 \| T2a \| T3 \| T4 \| T5 \| T6 \| T7 \| T8 \| T9 \| T10 \| T11 \| T12 \| T13 \| T14 \| T15 \| S1 \| S1A \| S2 \| \|---\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\| \| Tenute all'invio \| X \| \| X \| X \| X \| X \| X \| X \| X \| X \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Dichiarate \| X \| \| \| X \| X \| \| \| X \| X \| X \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Inviate \| X \| \| \| X \| X \| \| \| X \| X \| X \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Il Modello inviato risulta certificato in data: 20/05/2010 Il Modello inviato è stato certificato la prima volta in data: 20/05/2010 Firma del Responsabile del procedimento amministrativo di cui alla L. n. 241/90 ......................................... Si attesta la conformità dei dati con le scritture amministrative e contabili. In merito alle incongruenze evidenziate dal sistema SICO si confermano le giustificazioni addotte dall'Ente? Il Presidente del Collegio dei revisori dei conti. Firma del Presidente del collegio dei revisori ........................................... \| Stato \| Sq1 \| Sq2 \| Sq3 \| Sq4 \| Sq5 \| Sq6 \| In1 \| In2 \| In3 \| In4 \| In5 \| In6 \| In7 \| \|-------\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\|-----\| \| \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| NO \| SI \| SI \| SI \| \| Qualifica \| Dotazione \| Tempo Pieno \| Part Time Inf. 50% \| Part Time Sup. 50% \| Totale Dipendenti al 31/12 \| \|---------------------------------\|-----------\|-------------\|--------------------\|--------------------\|---------------------------\| \| \| \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| 1 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| 2 \| 1 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 1 \| \| TOTALE \| 3 \| 2 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 2 \| 1 \| T2 Personale con Contratto o Modalità di Lavoro Flessibile LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA T2A Personale con Rapporto di Lavoro Flessibile LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA \| Qualifica di partenza \| Qualifica di arrivo \| Numero di passaggi \| \|----------------------\|---------------------\|--------------------\| \| POSIZ.ECON. D4 PROFILI ACCESSO D1 \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| 1 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C2 \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| 2 \| T5 Personale Cessato LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA T6 Personale Assunto LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA \| Fasce dipendenti per anzianità di servizio da - a : \| 0-5 \| 6-10 \| 11-15 \| 16-20 \| 21-25 \| 26-30 \| 31-35 \| 36-40 \| 41-99 \| Totale Pers. \| \|--------------------------------------------------\|-----\|------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------------\| \| Qualifica \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| - \| - \| 1 \| 0 \| 0 \| 1 \| - \| - \| - \| - \| \| TOTALE : \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| Pag. 9 - COMUNI - REGIONI E AUT.LOC. (CCNL NAZ.) - FARÀ OLIVANA CON SOLA - DATA: 20/5/2010 - ORA: 4:4 \| Fasce dipendenti per età da - a \| 0-19 \| 20-24 \| 25-29 \| 30-34 \| 35-39 \| 40-44 \| 45-49 \| 50-54 \| 55-59 \| 60-64 \| 65-99 \| Tot. Pers. \| \|-------------------------------\|------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-------\|-----------\| \| Qualifica \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 1 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 0 \| 1 \| - \| - \| 1 \| 0 \| \| TOTALE \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| Pag. 10 - COMUNI - REGIONI E AUT.LOC. (CCNL NAZ.) - FARA OLIVANA CON SOLA - DATA: 20/5/2010 - ORA: 4:4 \| Qualifica \| FINO ALLA SCUOLA DELL'OBBLIGO \| LICENZA MEDIA SUPERIORE \| LAUREA BREVE \| LAUREA \| SPECIALIZZAZIONE POST LAUREA / DOTTORATO DI RICERCA \| ALTRI TITOLI POST LAUREA \| Totale \| \|---------------------------------\|-------------------------------\|-------------------------\|--------------\|--------\|--------------------------------------------------\|--------------------------\|-------\| \| \| Uomini \| Donne \| Uomini \| Donne \| Uomini \| Donne \| Uomini \| Donne \| Uomini \| Donne \| Uomini \| Donne \| \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| - \| - \| 1 \| 0 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 1 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| - \| - \| 1 \| 1 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 3 \| \| Totale \| - \| - \| 2 \| 1 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 3 \| \| Qualifica \| FERIE \| ASSENZE PER MALATTIA RETRIBUIT E I SEMESTRE \| ASSENZE PER MALATTIA RETRIBUIT E II SEMESTRE \| LEGGE 104/92 I SEMESTRE \| LEGGE 104/92 II SEMESTRE \| ASS.RETRIB.:MATERNITÀ', CON GEDO PARENT, MALATTIA FIGLIO I SEM \| ASS.RETRIB.:MATERNITÀ', CON GEDO PARENT, MALATTIA FIGLIO II SEM \| ALTRI PERMESSI ED ASSENZE RETRIBUIT E I SEMESTRE \| ALTRI PERMESSI ED ASSENZE RETRIBUIT E II SEMESTRE \| SCIOPERO \| ALTRE ASSENZE NON RETRIBUIT E \| FORMAZIONE \| Totale \| \|---------------------------------\|-------\|---------------------------------------------\|---------------------------------------------\|-------------------------\|--------------------------\|---------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\|-----------\|--------------------------------\|------------\|-------\| \| \| U \| D \| U \| D \| U \| D \| D \| D \| D \| D \| D \| D \| \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| 20 \| 0 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 20 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| 17 \| 30 \| - \| - \| 2 \| 0 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 49 \| \| Totale \| 37 \| 30 \| - \| - \| 2 \| 0 \| - \| - \| - \| - \| - \| - \| 69 \| Pag. 12 - COMUNI - REGIONI E AUT.LOC. (CCNL NAZ.) - FARA OLIVANA CON SOLA - DATA: 20/5/2010 - ORA: 4:4 \| Qualifica \| MENSILITA' \| STIPENDIO \| I.I.S. \| R.I.A./PROGR.ECONOMICA DI ANZIANITA' \| TREDICESIMA MENSILITA' \| ARRETRATI ANNO CORRENTE \| ARRETRATI PER ANNI PRECEDENTI \| RECUPERI PER RITARDI ASSENZE ECC. \| Importo Totale \| \|---------------------------------\|------------\|-----------\|--------\|-------------------------------------\|------------------------\|--------------------------\|-------------------------------\|----------------------------------\|----------------\| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| 12 \| 26.511 \| - \| 929 \| 3.126 \| - \| 160 \| - \| 30.726 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| 24 \| 40.945 \| - \| - \| 3.412 \| - \| 242 \| - \| 44.599 \| \| Totale \| 36 \| 67.456 \| - \| 929 \| 6.538 \| - \| 402 \| - \| 75.325 \| \| Qualifica \| Voci di spesa \| Importo \| \|-----------\|---------------\|---------\| \| SEGRETARIO A \| ALTRE SPESE ACCESSORIE ED INDENNITA' VARIE \| 9.645 \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| RETRIBUZIONE DI POSIZIONE \| 10.068 \| \| \| INDENNITA' DI COMPARTO \| 623 \| \| \| ARRETRATI ANNI PRECEDENTI \| 1.091 \| \| \| STRAORDINARIO \| 3.364 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| IND. DI VIGILANZA \| 1.111 \| \| \| INDENNITA' DI COMPARTO \| 1.099 \| \| \| ARRETRATI ANNI PRECEDENTI \| 5.326 \| \| \| STRAORDINARIO \| 1.377 \| Totale \| Qualifica \| Voci di spesa \| Importo \| \|-----------\|---------------\|---------\| \| SEGRETARIO A \| totale SEGRETARIO A \| 9.645 \| \| POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| totale POSIZ.ECON. D5 PROFILI ACCESSO D1 \| 15.146 \| \| POSIZIONE ECONOMICA C3 \| totale POSIZIONE ECONOMICA C3 \| 8.913 \| Totale 33.704 \| Voci di spesa \| Importo \| \|---------------------------------------------------\|----------\| \| ASSEGNI PER IL NUCLEO FAMILIARE \| 525 \| \| FORMAZIONE DEL PERSONALE \| 600 \| \| INDENNITA' DI MISSIONE E TRASFERIMENTO \| 1.395 \| \| CONTRIBUTI A CARICO DELL'AMM.NE SU COMP. FISSE E ACCESSORIE \| 29.493 \| \| IRAP \| 9.267 \| \| SOMME RIMBORSATE ALLE AMMINISTRAZIONI PER SPESE DI PERSONALE \| 22.658 \| \| RIMBORSI RICEVUTI DALLE AMM. PER IL PERSONALE (A RIDUZIONE) \| 29.335 \| \| Totale \| 34.603 \| T15 Fondo per la Contrattazione Integrativa LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA \| Scheda Informativa 1 \| \|--------------------------\| \| Informazioni Istituzione \| \| Partita IVA: 02931900167 \| \| Codice Fiscale: 83000890166 \| \| Telefono: 000000363/93130 \| \| Fax: 000000363/93867 \| \| Email: email@example.com \| \| Via: Umerto I \| \| Numero Civico: 9 \| \| C.A.P.: 24058 \| \| Città: FARO OLIVANA CON SOLA \| \| Provincia: BG \| \| Codice Catastale: D491 \| \| Popolazione residente: 1298 \| \| Superficie(Kmq): 4.93 \| \| Indirizzo pagina web dell'ente: \| \| Cognome \| Nome \| Telefono \| Fax \| EMail \| \|---------\|----------\|----------------\|----------------\|------------------------------\| \| TAVERNA \| GIACOMO \| 000000363/93130 \| 000000363/93867 \| firstname.lastname@example.org \| \| Domande presenti in circolare: \| \| \|-------------------------------------------------------------------------------------------------\|---\| \| In base alla programmazione triennale dei fabbisogni, l'amministrazione intende avvalersi nel 2010 della possibilità di cui all'art. 17 comma 11 della legge 102/09? \| NO \| \| Indicare il numero di unità di personale utilizzato a qualsiasi titolo (comando o altro) nelle attività esternalizzate con esclusione delle unità effettivamente cessate a seguito di esternalizzazioni. \| 0 \| \| Indicare il numero dei contratti di collaborazione coordinata e continuativa. \| 0 \| \| Indicare il numero degli incarichi libero professionale, studio, ricerca e consulenza. \| 0 \| \| Indicare il numero di contratti per prestazioni professionali consistenti nella resa di servizi o adempimenti obbligatori per legge. \| 0 \| \| Indicare il totale delle somme trattenute ai dipendenti nel 2009 per le assenze per malattia in applicazione dell'art. 71 del D.L. n. 112 del 25/06/2008 convertito in L. 133/2008. \| 3 \| \| Indicare il numero delle unità tra i presenti al 31.12.2009 di Tab.1 che appartengono alle categorie protette (Legge n.68/99). \| 0 \| \| Ai sensi dell'art. 72 comma 1 della l. 133/2008 o di analoghe leggi regionali, ivi comprese quelle ad ordinamento speciale, quante persone al 01.03.2010 hanno richiesto l'esonero dal servizio? \| 0 \| \| Quante persone ancora in servizio al 31.12.2009 non sono state assunte a tempo indeterminato (stabilizzate) pur essendo in possesso dei requisiti di cui alle l.f. 2007 e 2008 e leggi regionali? \| 0 \| \| In base alla programmazione triennale dei fabbisogni, nell'ambito delle procedure concorsuali disposte per il 2010, quanti posti sono riservati al personale di cui all'art. 17 c. 10 della l. 102/09? \| 0 \| \| In base alla programmazione triennale dei fabbisogni, quante persone si prevede di assumere nel 2010 in base all'art. 17 comma 12 della legge 102/09? \| 0 \| \| Quanti sono i dipendenti che al 31.12.2009 in aspettativa per dottorato di ricerca con retribuzione a carico dell'amministrazione ai sensi dell'art. 52 comma 57 della legge 448/2001 (l.f. 2002)? \| 0 \| \| Quante persone sono state impiegate nel 2009 (a tempo determinato, con contratti co.co.co. o con incarichi) il cui costo è sostenuto attraverso finanziamenti esterni dell'Unione europea o di privati? \| 0 \| Suggerimenti: \| Cognome \| Nome \| EMail (sostituisce l'ENTE RAPPRESENTATO delle rilevazioni precedenti) \| \|---------\|--------\|---------------------------------------------------------------------\| \| GALLI \| STELLINA \| email@example.com \| \| Question \| Answer \| \|------------------------------------------------------------------------\|--------\| \| L'Ente fa parte di una "Unione di Comuni", ai sensi dell'art. 32 del d.lgs 267/2000 o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| NO \| \| Nel caso di servizi esternalizzati, è stato stilato il piano di razionalizzazione dei costi previsto dall'art. 3, c. 30, 31 e 32, della l.f. 2008, o di analoghe disposiz. delle Reg. e Prov. Autonome? \| NO \| \| E' stato stilato il piano di triennale dei fabbisogni di personale previsto dall'art. 39, comma 1, della Legge 449 del 1997, o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| NO \| \| E' stato stilato il piano annuale delle assunzioni previsto dall'art. 20 della Legge 448/2001, o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| NO \| \| Nell'ente era presente un Direttore generale? \| NO \| \| Se sì, è stato nominato ai sensi del: \| \| \| d.lgs 267/2000 art. 108 comma 1 \| \| \| d.lgs 267/2000 art. 108 comma 3 \| \| \| d.lgs 267/2000 art. 108 comma 4 \| \| \| L'ente ha attive al 31/12 convenzioni con altri enti ai sensi dell'art. 30 del T.U., o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| SI \| \| E' stato istituito un ufficio / servizio disciplinare? \| NO \| \| Valore in percentuale dell'incidenza, in termini di cassa, della spesa del personale in rapporto al totale delle spese del Titolo I del bilancio dell'Ente? \| 28.29 \| \| Numero di unità di personale assunti come stagionali a progetto (l.296/2006 comma 564 o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome) \| 0 \| \| Numero di persone in ingresso o uscita con mobilità fra pubblico e privato ex art. 23 bis comma 7 d.lgs.165/2001 o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome \| 0 \| \| L'ente è tenuto al patto di stabilità? \| NO \| \| Ha rispettato il patto di stabilità? \| \| \| Enti soggetti al patto di stabilità interno - è stato rispettato l'art. 1, c. 557, l.f. per l'anno 2007 e l'art. 76, c. 7, legge 133/2008, o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| \| \| Enti non soggetti al patto di stabilità interno-è stato rispettato l'art. 1,c. 562,l.f. per l'anno 2007 e l'art. 76, c. 7, legge 133/2008, o di analoghe disposizioni delle Regioni e Province Autonome? \| SI \| Scheda Informativa 2 LA TABELLA NON RISULTA RILEVATA \| PERSONALE (Unità) \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| SPESE/COSTI ANNUI PER RETRIBUZIONI LORDE (in euro) \| \|-------------------\|------\|------\|------\|--------------------------------------------------\| \| Personale a tempo indeterminato al 31.12 (Tab. 1) \| \| \| \| \| \| SEGRETARI COMUNALI E PROVINCIALI \| 0 \| 0 \| 0 \| SEGRETARI COMUNALI E PROVINCIALI \| \| \| 3,943\| 4,998\| 9,645\| \| \| CATEGORIA D \| 1 \| 1 \| 1 \| CATEGORIA D \| \| \| 41,121\| 43,006\| 45,872\| \| \| CATEGORIA C \| 2 \| 2 \| 2 \| CATEGORIA C \| \| \| 47,579\| 46,799\| 53,512\| \| \| Totale \| 3 \| 3 \| 3 \| Totale \| \| \| 92,643\| 94,803\| 109,029\| \| \| Tabella 14 \| \| \| \| \| \| \| 42,222\| 33,330\| 34,603\| \| \| Totale costo annuo del lavoro(Tabb.12+13+14) \| 134,865\| 128,133\| 143,632\| \| \| \| Retribuzioni medie escluso arretrati a.p.(Tabb.12+13) \| Retribuzioni medie per competenze fisse escluso arretrati a.p.(Tab.12) \| Retribuzioni medie per competenze accessorie escluso arretrati a.p.(Tab.13) \| Valori medi per arretrati a.p. di Tab.12 \| Valori medi per arretrati a.p. di Tab.13 \| \|--------------------------\|-----------------------------------------------------\|---------------------------------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\|-----------------------------------------\|-----------------------------------------\| \| \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| \| SEGRETARI COMUNALI E PROVINCIALI \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| n.c. \| \| CATEGORIA D \| 39.995 \| 41.635 \| 44.621 \| 27.072 \| 28.422 \| 30.566 \| 12.923 \| 13.213 \| 14.055 \| 1.126 \| 1.371 \| 160 \| 0 \| 0 \| 1.091 \| \| CATEGORIA C \| 23.539 \| 22.211 \| 23.972 \| 19.573 \| 20.756 \| 22.179 \| 3.966 \| 1.455 \| 1.794 \| 251 \| 1.189 \| 121 \| 0 \| 0 \| 2.663 \| \| Totale per Istituzione \| 30.338 \| 30.351 \| 34.070 \| 22.073 \| 23.311 \| 24.974 \| 8.266 \| 7.040 \| 9.096 \| 543 \| 1.250 \| 134 \| 0 \| 0 \| 2.139 \| n.c.: non calcolabile per mancanza di mensilità attribuite alla categoria \| PERSONALE \| Presenti di riferimento \| Ferie \| Assenza malattia retribuita \| Altre assenze (meno formazione) \| \|-----------\|------------------------\|-------\|----------------------------\|---------------------------------\| \| \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| \| CATEGORIA D \| 1 \| 1 \| 1 \| 19 \| 23 \| 20 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| CATEGORIA C \| 2 \| 1 \| 1 \| 21 \| 42 \| 47 \| 5 \| 0 \| 2 \| 12 \| 31 \| 0 \| \| Totale personale a t. indeterminato al 31.12 (Tab. 1) o Valore Medio (1) \| 3 \| 2 \| 2 \| 20,33 \| 32,5 \| 33,5 \| 3,33 \| 0 \| 1 \| 8 \| 15,5 \| 0 \| (1) Presenti di riferimento per determinare i gg di assenza: personale presente al 31.12 di tabella 1 - personale comandato/distaccato fuori ruolo e in esonero dell'amministrazione di tabella 3 + personale comandato/distaccato fuori ruolo esterno di tabella 3 n.c: non calcolabile per mancanza di presenti di riferimento \| Unità/n.contratti \| PERSONALE (Tab.2 e SI1) \| Costo del lavoro (in euro)(Tab.14) \| Spese/costi medi pro-capite(in euro) \| \|------------------\|------------------------\|-----------------------------------\|-------------------------------------\| \| \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| Retribuzioni, codice P015 \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| valori annui lordi \| valore medio \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| \| Personale a tempo determinato \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio \| - \| - \| - \| \| L.S.U. \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio \| - \| - \| - \| \| Lavoratori Interinali \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio \| - \| - \| - \| \| Con Contratti formazione lavoro \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio \| - \| - \| - \| \| N. contratti co.co.co (SI1) \| 0 \| 0 \| 0 \| Oneri per co.co.co. (codice L108) \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio riferito ai contratti di cococo attivi nell'anno \| - \| - \| - \| \| N. incarichi di studio/ricerca e di consulenza (SI1) \| 0 \| 0 \| 0 \| Oneri per incarichi di studio/ricerca e di consulenza (codice L109) \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio riferito agli incarichi attivi nell'anno \| - \| - \| - \| \| N. contratti per prestazioni professionali consistenti nella resa di servizi o adempimenti obbligatori per legge (SI1) \| 0 \| 0 \| 0 \| Oneri per contratti resa servizi o adempimenti obbligatori per legge (codice L115) \| 0 \| 0 \| 0 \| valore medio riferito agli incarichi attivi nell'anno \| - \| - \| - \| \| Macrocategoria \| Natura \| 2009 \| \|---------------\|--------\|------\| NOTA: il totale 'fondo dell'anno' è composto esclusivamente dalla somma delle risorse fisse e variabili. Nel calcolo non vengono considerate le voci di altra natura ed è altresì esclusa la voce "F999 ? Somme non utilizzate provenienti dall'anno precedente"	<urn:uuid:2914df57-392f-4ac4-aaf9-145e921fbc5b>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	23,614
CODE OF CONDUCT FOR SENIOR PLAYERS Wokingham Netball Club is fully committed to safeguarding and promoting the well-being of all its members. The club believes that it is important that members, coaches, administrators and parents associated with the club should at all times, show respect and understanding for the safety and welfare of others and respect the rights, dignity and worth of all participants regardless of age, gender, ability, race, cultural background or religious beliefs or sexual identity. Therefore, members are encouraged to be open at all times and to share any concerns they may have about any aspect of the club with a coach, the safeguarding officer, a committee member or other responsible person. As a member of Wokingham Netball Club You are expected to: - Play within the rules and respect officials and their decisions; - Encourage your team members to learn the rules of netball and play within them; - Recognise the valuable contribution coaches and officials make, who are usually volunteers; - Be respectful to coaches, team managers, officials and volunteers; - Publicly accept officials' judgements; - Discourage unfair play and arguing with officials, both on and off court; - Recognise fair play and applaud the good performances of all, including the opposition; - Respect opponents; - Encourage everyone to enjoy the sport of netball and understand that people have different motivations for playing the game; - Keep to agreed timings for training and competitions or inform the coach or team manager if they are going to be late; - Wear suitable kit for training and match sessions; - Join the club website as soon as you complete your membership form; - Pay any fees for training or events promptly. - Inform your coach or team manager of any injury or medical condition which may affect your performance. You are expected not to: - Use foul or inappropriate language; - Smoke on club premises or whilst representing the club at competitions; - Consume alcohol or drugs of any kind on the club premises or whilst representing the club. I accept the Code of Conduct as above and will respect all fellow netballers regardless of age, gender, ability, race, cultural background, religious beliefs or sexual identity. Player's Name: Signature: Parent/Guardian (if U18): Signature: Coach: Signature: Date:	<urn:uuid:89cd2787-d805-4151-997b-319e8a00b499>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,359
Informe de Resultados de Rendimiento del Programa de Doctorado en Ciencia y Tecnología de la Salud de la CEU - ESCUELA Internacional de Doctorado (CEINDO). Estudiantes de nuevo ingreso 1. Curso Demanda N º Nacionales Extranjeros universidad Dato provisional por prórroga para depósito de tesis debido a la alarma sanitaria por COVID - 19 Tasas de rendimiento 3. Tasa de éxito: calculada como el porcentaje de estudiantes que, matriculados a tiempo completo, ﬁnalizan el programa en el tiempo previsto o un año más. Dato provisional por prórroga para depósito de tesis debido a la alarma sanitaria por COVID - 19 Duración Media Calculado como el número medio de cursos empleados por los estudiantes a tiempo completo / parcial que han defendido la tesis desde que se matricularon por primera vez en el programa. Dato provisional por prórroga para depósito de tesis debido a la alarma sanitaria por COVID - 19 Tasa de abandono Tasa de Abandono: calculada como el número de estudiantes que durante el curso académico no han formalizado la matrícula en el programa de doctorado que cursaban (se excluyen las bajas temporales) ni han defendido la tesis en relación con el total de estudiantes que se podrían haber vuelto a matricular ese mismo curso.	<urn:uuid:e26ddb9b-5f32-43fa-8940-2f2c69ba0e42>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	1,266
Ce site web utilise des cookies. En utilisant notre site, vous consentez à l'utilisation des cookies. accepter Plus d'information Boudewijn Seapark Dans le parc aquatique Boudewijn Seapark, vous pourrez admirer un nouveau spectacle de dauphins magique et regarder les lions de mer et les phoques faire les pitreries les plus drôles. Mais il n'y a pas que les mammifères marins de ce parc familial qui vont vous enchanter : les vingt attractions du parc de loisirs enchanteront petits et grands. Le Bobo's Indoor vous propose dix attractions couvertes, tandis que le Bobo's AquaSplash vous donnera une furieuse envie de plonger avec ses heures de plaisir aquatique extérieur. Informations horaires de 01-05-2020 à 30-06-2020 lundi 10:00 - 17:00 h mardi 10:00 - 17:00 h mercredi fermé jeudi 10:00 - 17:00 h vendredi 10:00 - 17:00 h samedi 10:00 - 17:00 h dimanche 10:00 - 17:00 h Consultez le site Internet pour connaître les horaires d'ouverture pendant la période d'hiver. Groupes de 01-05-2020 à 30-06-2020 lundi 10:00 - 17:00 h mardi 10:00 - 17:00 h mercredifermé jeudi 10:00 - 17:00 h vendredi 10:00 - 17:00 h samedi 10:00 - 17:00 h dimanche10:00 - 17:00 h Consultez le site Internet pour connaître les horaires d'ouverture pendant la période d'hiver. Écoles de 01-05-2020 à 30-06-2020 lundi 10:00 - 17:00 h mardi 10:00 - 17:00 h mercredifermé jeudi 10:00 - 17:00 h vendredi 10:00 - 17:00 h samedi 10:00 - 17:00 h dimanche10:00 - 17:00 h Consultez le site Internet pour connaître les horaires d'ouverture pendant la période d'hiver. Informations prix Individuels Adultes € 27,00 65+ € 23,00 Enfants de 1 mois à 11 ans€ 23,00 Enfants 85-99 cm € 9,50 modes de paiement , , , Verkooppunten Les billets sont en vente sur place ou au bureau d'information 't Zand (Salle de concert). Groupes Groep vanaf 20 personnes € 18.00 /persoon Adulte: € 18,00; enfants à partir d'un mètre jusqu'à 11 ans : € 18,00; enfants entre 85 cm et 99 cm : € 9,50. Écoles Groep vanaf 20 personnes Groep vanaf 20 personnes € 9.50 /persoon € 11.50 /persoon Écoles primaire: € 9,50; écoles secundaire: € 11,50. Locatie Alfons De Baeckestraat 12 , Brugge instructions Accessibilité Établissement entièrement accessible Toilettes accessibles Facilités Bar Ascenseur Parking privé ou garage € 8.00, 550 parkeerplaatsen Wifi (draadloos internet) € 0.00 Jardin Restaurant Toilettes gratuites Jouets pour enfants Toilettes pour enfants Accessible aux poussettes Langer les bébés Toon route Contact & Informatie téléphone +32 50 38 38 38 fax +32 50 38 23 43 email email@example.com site Web http://www.boudewijnseapark.be http://www.facebook.com/BoudewijnSeaparkBrugge http://www.twitter.com/BoudewijnPark Informations touristiques Tel. +32 (0)50 44 46 46 firstname.lastname@example.org Secrets of Bruges Infokantoren Bureau d'information Markt (Historium) Markt 1 8000 Brugge Aujourd'hui van 10:00 tot 17:00 Bureau d'information 't Zand (Concertgebouw) 't Zand 34 8000 Brugge Aujourd'hui van 10:00 tot 14:00 Bureau d'information Stationsplein (Station) Stationsplein 8000 Brugge Aujourd'hui van 10:00 tot 17:00 Volg ons op Facebook Twitter YouTube Linked-In Rss created by Tobania	<urn:uuid:d0a60cbd-892f-4d5d-8bae-8c7b6182646b>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	3,234
OFFICE OF THE CITY ADMINISTRATOR ECONOMICS \| ENVIRONMENT \| EXCELLENCE City of Branson Departmental Updates February, 2019 CITY CLERK/MUNICIPAL COURT: - The City Clerk verified the petition to expand the boundaries of The Historic Downtown Branson Community Improvement District that was filed on December 5, 2018 and the Public Hearing on the expansion will be held on March 12, 2019, at the Regular Board of Aldermen meeting. - The Municipal Court upgraded its online payment process to allow for online partial payment of court fines. Partial payments are only allowed through a court appearance and if they are ordered by the Judge. FIRE: - The firefighters completed CPR and Hands Only CPR refresher training and Forcible Entry Training. Several members also attended state certification training for Fire Officer II and Driver / Operator Core hosted at the fire department's training center. This training was also open to other fire departments across the State. - Several members of the fire and police departments in partnership with the Taney County Sheriff' Department and Taney County Ambulance District participated in Active Shooter Hostile Event Response (ASHER) training. s - Fire personnel provided Hands Only CPR Training for employees at the Branson RecPlex and Sight and Sound Theater. - Division Chief Randy Fogle attended the National Association of Amusement Ride Safety Officials (NAARSO) Conference in Myrtle Beach, SC. This training is a valuable resource for the safety of guests and employees of the attractions located in the Branson community. - Members of the Fire & Planning/Development Department along with Communications Manager Melody Pettit staffed a booth at the Tri-Lakes Building and Home Show sponsored by the Vacation Channel. The booth focused on City Services and how to connect with the City via the web site and social media platforms. Page 1 of 4 OFFICE OF THE CITY ADMINISTRATOR ECONOMICS \| ENVIRONMENT \| EXCELLENCE - Attending Taney County Career days March 5-7, 2019. - Applicant tracking to begin soon - DDI training for situation/behavior/outcome interview training PARKS & RECREATION: - The Branson Parks & Recreation Department is currently registering for spring programs that include youth co-ed soccer, a spring break camp, and youth baseball and softball. You may register for all programs on our website at www.bransonparksandrecreation.com. - New trail signs are currently being installed at Branson Lakeside Forest Wilderness Area. The new signs will be placed every tenth of a mile to allow better trail identification and help people orient themselves and to know where they are. - Pickleball has proven popular at the Branson RecPlex. More courts are now available for open play on Tuesdays and Thursdays from 10:00am to 1:00pm. Want to learn to play? Private and group lessons are also being offered. - The Branson Park's staff is working with the 2019 Missouri National Archery in the Schools Program (MoNASP) State Tournament to run the Aspire Tournament on Sunday, March 24 at the Branson Convention Center. This new event will serve to allow archers who don't qualify for the State Tournament a chance to compete. As many as 500 new archers are expected to participate. - The Missouri Parks & Recreation Association Conference was held in Branson February 26-March 1. The conference drew over 500 attendees from around the state. Staff from the Branson Parks Department were in attendance. PLANNING & DEVELOPMENT: - Staff from multiple departments met with the construction team for the new aquarium project for a preconstruction meeting. While not a required meeting, city staff highly recommended the opportunity which the aquarium team took advantage of and saw the benefit of. The meeting gave both groups the chance to make introductions and discuss the development/inspection process in an effort to promote open communication and help the project be as efficient as possible. - The Budget & Finance Committee recommended approval of the staff's selection of Citizenserve Online Solutions, LLC to provide the city's new Land Management Software. The next steps will include to finalization of the contract and then presentation of the contract to the Board of Aldermen. The goal is for the project to be kicked off in April so it can go live by January 1, 2020. POLICE: \| \| \| Page 2 of 4 OFFICE OF THE CITY ADMINISTRATOR ECONOMICS \| ENVIRONMENT \| EXCELLENCE - The PD is conducting an educational campaign to ensure area businesses comply with the State mandate to properly display the Stop Human Trafficking poster. - The 4 th and final School Resource Officer has been assigned to serve the students and faculty at the Buchanan Campus. This assignment finalizes our School Resource Officer assignments; all Branson District campuses now have full-time School Resource Officers. PUBLIC WORKS/ENGINEERING: - Curtis Copeland received a Resolution from the Missouri House of Representatives on February 4, 2019 for the research and reproduction of maps and other historical documentation which included an interactive map created by Curtis of the Henry Rowe Schoolcraft journey across the Ozarks in 1818 and 1819. Curtis along with other entities were invited to the last leg of Dr. Eric "Rick" Mansfield's reenactment of the Schoolcraft adventure. Dr. Mansfield completed his journey on February 4 th in Potosi, Missouri and Curtis was honored to be included in the press conference panel and to walk with Dr. Mansfield the final leg of the journey. UTILITIES: Page 3 of 4 OFFICE OF THE CITY ADMINISTRATOR ECONOMICS \| ENVIRONMENT \| EXCELLENCE - The City's Utilities Department recently received notification from the Missouri Department of Conservation of their approval for the City to cross the Henning Conservation Area, within an existing electric utility corridor, with a proposed new 12 inch city water main. This water main is a key component in the planned water system extension and improvement in the areas of Highways 76 and 376 on the west side of Branson. Having the ability to install the water main across Henning will allow the City to serve water to areas of the City which have been annexed for a number of years but cannot currently be serviced by City water. The improvements will also remedy issues of lower than desired water pressures near the intersection of Hwy 76 and 376 and provide increased stored water volumes in the City's existing water system for use during peak water demands and for added fire protection. Engineering is currently underway for this improvement project. - The Utilities water treatment division is responsible for the oversight of the City's water tower maintenance and cleaning program. During the week of February 25 th crews from Utility Services, Inc. cleaned and inspected the interior of the 1-million gallon water tower at Hwy 76 & 165 and the 500,000 gallon tower near the Branson Junior High School. Each of the City's eight water towers are drained, cleaned and inspected on a routine schedule to assure required water quality is maintained. The inspection information is used to prioritize and schedule necessary repairs and repainting. Water tower maintenance programs of this type are strongly recommended by the Missouri Department of Natural Resources. Page 4 of 4	<urn:uuid:ee7b3e42-5216-4ceb-9ad1-70e18b9eb7c4>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	7,365
STEFANO OLIVA n Cosa hanno a che vedere i campi di cotone con gli agrumeti siciliani? Forse nulla, o forse il jazz. Sì, perché agli inizi di quella che viene ritenuta la musica nera per eccellenza, nata a New Orleans tra i braccianti afroamericani impegnati nei lavori agricoli sui fertili terreni della Louisiana nei primi anni del Novecento, ci sarebbe il contributo determinante dato dagli strumentisti di origine italiana. È questa pagina poco nota della storia della musica a essere riportata alla luce dal documentario Sicily Jass di Michele Cinque (appena passato in concorso ai Nastri d'Argento 2016 e fresco di menzione d'onore al festival Seeyousound di Torino), incentrato Per il regista Michele Cinque «un punto di contatto tra le due culture va cercato in un certo modo di vivere il Sud, nell'amore per la terra» sulla vicenda umana e artistica di Nick La Rocca, figura mitologica del jazz anni '10. «Ho scoperto la storia di La Rocca mentre ero negli Usa per girare un film su Louis Armstrong», ci racconta il regista, «e mi ha colpito l'idea che nel jazz ci sia un cromosoma siciliano, nonostante la storia ufficiale lo abbia quasi dimenticato». La Rocca raggiunge infatti il successo portando a Chicago, a New York e perfino a Londra la musica di New Orleans, ma la sua fama si appanna velocemente e il gruppo si scioglie. Dopo una fallimentare reunion a metà degli anni '30, la stella della Original Dixieland Jazz Band tramonterà definitivamente, mentre il suo leader passerà il resto della vita alla ricerca di un riconoscimento pubblico del contributo dato alla nascita del jazz. «La Rocca è un vero e proprio antieroe, per affermare i suoi meriti si scaglia contro il mondo del jazz, contro critici e musicisti che attribuiscono alla componente afroamericana la paternità del nuovo genere musicale, e in questo modo arriva a posizioni apertamente razziste e xenofobe», spiega Cinque. «Ma nella deriva psicotica di La Rocca hanno un peso anche le problematiche di integrazione riguardanti le seconde e terze generazioni di emigrati arrivati in America, la loro emarginazione, il loro basso livello di istruzione e il razzismo di cui sono a loro volta oggetto gli italoamericani». Figlio di emigrati siciliani, arrivati in America alla fine dell'O t t ocento a bordo di una di quelle navi traboccanti di futura manodopera a basso costo per il lavoro nei campi, Nick intraprende la carriera artistica dando vita alla Original Dixieland Jazz Band. Con questa formazione inciderà il primo disco della storia del jazz nel 1917, quando ancora la parola stessa oscilla tra diverse forme ortografiche (agli inizi il gruppo suona il jass) ed è in cerca del proprio significato, a metà strada tra il gergo sportivo (il termine è usato per indicare l'impeto dello sforzo atletico nel baseball) e l'allusione sessuale. In queste nuove generazioni di migranti, l'immagine della terra d'origine sopravvive solamente nei ricordi dei padri. Accanto a New Orleans e agli ampi spazi americani, nel documentario si vedono anche Poggioreale e Salaparuta, dove \| sotto le stelle del j ass un siciliano cammina SICILY JASS Leggende \| Nick La Rocca, figlio di migranti trapanesi, contribuì alla nascita del genere afroamericano di New Orleans. Oggi il suo mito rivive in un documentario una banda di paese, o come Salvatore Bonafede, autore delle musiche originali del film, formatosi al Berklee College of Music di Boston e attualmente docente al conservatorio di Trapani. «Partendo dalla Sicilia agli inizi del Novecento», spiega a pagina99 il pianista palermitano, «paesi interi si ritrovano a New Orleans e qui, nei nuovi ghetti che condividono con gli afroamericani, continuano a vivere secondo le proprie tradizioni». Gli emigrati siciliani portano con sé gli strumenti tipici del repertorio bandistico: clarinetto, cornetta, tromba e trombone. «Trovandosi insieme agli afroamericani per strada, in situazioni che dovevano ricordare le feste rionali e le sagre paesane lasciate in Italia, i musicisti siciliani contribuiscono con i fiati, mentre i cugini creoli e africani – loro compagni di lavoro nelle piantagioni – suonano le percussioni, i tamburi, il rullante e la grancassa. In questo maniera modificano la ritmica della marcia, la musica bandistica per eccellenza, con gli accenti tipici della loro tradizione». Nasce così il jass, musica d'intrattenimento, musica per ballare: «Ancora oggi a New Orleans», racconta Bonafede, «alle band che suonano per strada si affiancano passanti che, improvvisando, iniziano a ballare e a divertirsi. Questo genera variazioni estemporanee, che sono l'anima del jazz». QUINTETTI Sopra, dall'alto: Salvatore Bonafede, Roy Paci, Salvatore Pizzurro, Ninni Pedone e Salvo Casano suonano a Poggioreale (Trapani) durante una scena di Sicily Jass. Uno scatto immortala nel 1919 al Palais de Dance di Londra l'Original Dixieland Jazz Band di Nick La Rocca sono nati i genitori di Nick, e Gibellina: simboli di una Sicilia della memoria che va in rovina. Come contrappunto alla vicenda statunitense, un narratore siciliano (impersonato dal cuntista Mimmo Cuticchio) introduce lo spettatore nel labirinto del Cretto, tendendo un filo rosso (materialmente, ancor prima che metaforicamente) tra i vicoli tracciati dall'opera di Burri. Ricostruzione della memoria ma anche, secondo Cinque, «segno dell'aggrovigliarsi di Nick, primo nemico di se stesso». Il legame tra il jazz e la Sicilia non è solo affare delle origini. La storia tra la maggiore isola del Mediterraneo e l'America è un biglietto di andata e ritorno. Ne danno testimonianza i numerosi musicisti che, una volta assorbita la lezione delle icone d'oltreoceano, hanno messo a punto una via siciliana al jazz. Come Roy Paci, il noto trombettista che compare anche nel documentario, proiettando il suono del suo strumento fuori dalle fila di Oltre il legame storico incarnato da Nick La Rocca, c'è dunque un legame spirituale, un'attitudine comune, tra la Sicilia e la cultura musicale di New Orleans? «Non è così automatico», ci dice Cinque, «ma forse un punto di contatto tra le due culture va cercato in un certo modo di vivere il Sud, un modo umano. «Nei nuovi ghetti gli italiani portano i fiati, mentre i cugini neri contribuiscono con i tamburi», racconta il pianista Salvatore Bonafede Non è un caso che i siciliani vengano chiamati per lavorare nei campi del Nuovo Continente: ciò che viene riconosciuto loro è, accanto alla capacità di coltivare, un amore particolare per la terra». Ed è forse proprio nello sradicamento, comune agli emigrati siciliani e ai braccianti afroamericani, che va rintracciata l'origine di quell'emozione, la malinconia, caratteristica del jazz. Blues e malu cori che la musica veicola e allo stesso tempo cerca di smorzare, accompagnando in origine le processioni di ritorno dai funerali con canti e balli ritmati. «Nel jazz c'è una certa idea di vita, che ben si comprende guardando il modo in cui viene affrontata la morte», spiega Cinque. Un atteggiamento disperatamente spensierato, che tiene insieme grandezza e miseria e che fu, fino all'ultimo e contraddittoriamente, il tratto riconoscibile di Nick La Rocca.	<urn:uuid:73fdea7b-bb1c-4873-8699-9ea0dd2f34fa>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	7,168
Publié sur (http://lab-innovation.cget.gouv.fr) Accueil > Kaïna TV Axe(s): Quartiers Prioritaires Porteur du projet [1] Kaïna TV Caractéristiques générales du projet Date de mise en œuvre du projet: 2000 Type d'innovation: Sociale Autre Themes d'action: Formation Lien social Numérique Culture Filière: Services aux personnes / Services au public Outils et cadres utilisés (institutionnels, juridiques, etc.) / acteurs impliqués Outils et cadres utilisés (institutionnels, juridiques, etc.) / acteurs impliqués: Association loi 1901. • Agrément Jeunesse et d'Education Populaire 34 – 05 JEP 91 * Lauréat de la création d'entreprise Masters 2003 au Sénat * Label : Tous différents Tous égaux * Conseil de l'Europe / Vivre ensemble la diversité Union Européenne Dimension structurante du projet à l'échelle du territoire: Projet très ancré sur son territoire, soutenu par un certain nombre d'acteurs institutionnels (Montpellier Métropole, CGET, Caf…). URL source (modified on 22/08/2017 - 16:30): http://lab-innovation.cget.gouv.fr/node/7783 Liens [1] http://lab-innovation.cget.gouv.fr/../profile-main/0	<urn:uuid:18661e7d-00cd-4502-9971-4d6919546861>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	1,130
Diagnózis: A gyökérzet állapota: 1 A gyökérzet erős, legalább 50%-os károsodása, nagyon rossz feltételekkel rendelkező termőhelyen. nagy sérülés, nagy korhadás, odú, enyhén tömörödött, fejlődése korlátolt A gyökérnyak állapota: 2 A gyökérzeten és/vagy a gyökérnyakon látható erős felszíni károsodás, jelentősen kedvezőtlen termőhelyen. nagy sérülés, nagy korhadás, odú, injektálás, rovar-, kis gomba termőtest, kártétel A törzs állapota: 2 A törzs erős károsodása (több nagy felületű seb, mély bekorhadások). nagy sérülés, nagy kéregleválás, nagy háncshiány, nagy korhadás, kis odú, sok sarj, rovar-, kis gomba termőtest, kártétel, injektálás A koronaalap állapota: 3 Jelentős lombveszteség (26-50%) sérülés, kis korhadás, enyhén terhelt, fattyúhajtások, villás vázág elágazás, ághelyseb A korona állapota: 3 Jelentős lombveszteség (26-50%) kevés ágcsonk, ifjított, kevés ághelyseb, sok fattyúhajtás, sérült-, kis korhadt-, kevés száraz-, több keresztbenövő-, egy pontból kitörő több- ág, enyhén légvezeték köré nőtt legyen 1-es egészségügyi érték A vizuális vizsgálat értékelése: A fa állapota súlyos mértékben leromlott, állapotromlása fő szerkezeti részekre terjed ki ezért csak irreális mértékű beavatkozással tehető biztonságossá, azonban a fa hosszú távon azok elvégzése után sem megtartható. Kezelési javaslat: KIVÁGÁS sorszám: 1	<urn:uuid:617654a4-4612-417d-82df-dcc76c6af06b>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/hun_Latn/train	finepdfs	hun_Latn	1,384
„Mit Bibel und Spaten" Wissenschaftliche Tagung zur Vorbereitung der Ausstellung „900 Jahre PrämonstratenserOrden" im Kulturhistorischen Museum Magdeburg Im Jahr 2021 kann der Orden der Prämonstratenser auf sein bereits über 900 Jahre währendes Bestehen zurück blicken. Norbert von Xanten gründete mit einigen Gleich gesinnten ein Kloster in Prémontré in Frankreich, aus dem zu Weihnachten 1121 der heute weltweit blühende Prämonstratenser-Orden hervorging. Dieses Jubiläum nimmt das Kulturhistorische Museum Magdeburg zum Anlass, vom 10. September 2021 bis zum 9. Januar 2022 die erste Alleinausstellung über die Prämonstratenser durchzuführen. Sie gehört zu den drei offiziellen Partnerausstellungen zum Jubiläum, welche außerdem in der Park-Abtei Löwen in Belgien (Mai bis Juli 2021) und im tschechischen Kloster Strahov in Prag (März bis Mai 2022) zu sehen sein werden. Die Ausstellung wird von dem Korrespondenzort-Projekt „Das Erbe der Prämonstratenser" begleitet, welches in Sachsen-Anhalt und drei angrenzenden Bundesländern angesiedelt ist. Um die Ausstellung und das KorrespondenzortProjekt wissenschaftlich einzubetten, bestehende Erkenntnisse zu sichern und neue Forschungen zu diskutieren, führt das Kulturhistorische Museum Magdeburg gemeinsam mit dem Zentrum für Mittelalterausstellungen und der Forschungsstelle „Klöster im Hochmittelalter" der Heidelberger Akademie der Wissenschaften eine wissenschaftliche Tagung durch. „Mit Bibel und Spaten. 900 Jahre Prämonstratenser-Orden" Tagungsort Kaiser-Otto-Saal des Kulturhistorischen Museums Magdeburg, Otto-von-Guericke Straße 68 –73, 39104 Magdeburg Anmeldung Die Teilnahme an der Tagung ist kostenfrei und mit vorheriger Anmeldung möglich. Bitte senden Sie Ihre Anmeldung bis zum 20. September 2020 per E-Mail an: firstname.lastname@example.org Mit der Anmeldung erklären Sie sich einverstanden, dass das ZMA Ihre Angaben in Vorbereitung auf die Tagung erfasst und speichert. Die Einwilligung kann jederzeit widerrufen werden. Weiter weisen wir Sie darauf hin, dass für Presse- und Öffentlichkeitsarbeit sowie zu Präsentations- und Dokumentationszwecken für das ZMA Fotos gemacht werden. Kontakt Zentrum für Mittelalterausstellungen Otto-von-Guericke Straße 68 –73 D-39104 Magdeburg Telefon: +49 (0)391 / 5 40 35 80 Telefax: +49 (0)391 / 5 40 35 10 E-Mail: email@example.com Internet: www.mittelalterausstellungen.de Bildnachweis: WISSENSCHAFTLICHE TAGUNG 30.09. – 02.10.2020 in Magdeburg TAGUNGSPROGRAMM MITTWOCH, 30. SEPTEMBER 2020 14:00 Uhr Begrüßung Dr. Gabriele Köster Direktorin der Magdeburger Museen Leiterin des Zentrums für Mittelalterausstellungen 14:15 Uhr Einführung Prof. Dr. Bernd Schneidmüller Leiter der Forschungsstelle „Klöster im Hochmittelalter“ der Heidelberger Akademie der Wissenschaften Sektion I: Der Orden Moderation: Dr. Claus-Peter Hasse (Magdeburg) 14:45 Uhr Dr. Florent Cygler (Nantes) Die Strukturierung des Prämonstratenser- ordens im Mittelalter 15:30 Uhr PD Dr. Tillmann Lohse (Berlin) Liturgische Identität im historischen Wandel. Die ca. 1483/84 in Magdeburg gedruckten Ausgaben des Ordinarius Premonstratensis 16:15 Uhr Kaffeepause Moderation: Dr. Sascha Bütow (Magdeburg) 16:45 Uhr Dr. Ingrid Ehlers-Kisseler (Bad Nauheim) Die Ausbreitung der Prämonstratenser im Reich bis zur Mitte des 12. Jahrhunderts 17:30 Uhr Dr. Julia Becker (Heidelberg) Einheit des Glaubens versus Vielfalt apostolischer Lebensformen: Anselm von Havelberg und sein Anticimenon DONNERSTAG, 01. OKTOBER 2020 Fortsetzung Sektion I Moderation: Dr. Ulrike Theisen (Magdeburg) 09:15 Uhr Dr. Jörg Sonntag (Dresden) Der Körper als Bußinstrument. Reinigungsrituale hochmittelalterlicher Prämonstratenser im Spiegel von Tradition und Innovation PD Dr. Mirko Breitenstein (Dresden) 10:00 Uhr Was ein Prämonstratenser wissen muss: Philipp von Harveng und sein Werk „Über die Unterweisung der Kleriker" 10:45 Uhr Kaffeepause 11:15 Uhr Dr. Wolf Zöller (Heidelberg) Prémontré und Palästina. Die Norbertiner und das Heilige Land im Hochmittelalter 12.00 Uhr Mittagspause Sektion II: Saxonia Moderation: Dr. Christina Link (Magdeburg) 13:00 Uhr Prof. Dr. Stephan Freund (Magdeburg) Der hl. Norbert von Xanten als Erzbischof von Magdeburg 13:45 Uhr Prof. Dr. Stefan Petersen (München) Struktur und Organisation der Zirkarie Sachsen 14:30 Uhr Kaffeepause 15:00 Uhr Prof. Dr. Matthias Hardt (Leipzig) Die Bedeutung der Prämonstratenser für die elb- und ostseeslawischen Regionen 15:45 Uhr Dr. Sascha Bütow (Magdeburg) Kulturlandschaft formen – Kulturland- schaft prägen: Zu wirtschaftlichen Bezügen prämonstratensischer Nieder- lassungen in der Sächsischen Zirkarie Öffentlicher Abendvortrag 19:00 Uhr Begrüßung und Einleitung Dr. Gabriele Köster Direktorin der Magdeburger Museen Leiterin des ZMA Prof. Dr. Jörg Oberste (Regensburg) Der doppelte Orden? Die frühen Prämonstratenser zwischen Prémontré und Magdeburg FREITAG, 02. OKTOBER 2020 Sektion III: Repräsentation Moderation: Sabine Ullrich M.A. (Magdeburg) 09:15 Uhr Dr. Claus-Peter Hasse (Magdeburg) Die Ikonographie des hl. Norbert von Xanten 10:00 Uhr Prof. Dr. Leonhard Helten (Halle) Konventsgebäude der Prämon- stratenser 10:45 UhrKaffeepause 11:15 Uhr Prof. Dr. Ute Engel (Halle) Baudekor und Bildprogramme in Prämonstratenserkirchen und -klöstern 12:00 Uhr Schlussgedanken und Tagungsende Träger und Förderer des ZMA:	<urn:uuid:32326522-04bd-464e-a361-419e3c6eaef1>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	5,440
BLESSED BE YOUR NAME Lead Sheet © 2002 Thankyou Music (Admin. by EMI Christian Music Publishing), CCLI #153334, #3798438 Words and Music By MATT and BETH REDMAN Horn Arr. SWM Blessed Be Your Name - Lead Sheet A E Blessed Be Your Name - Lead Sheet D Blessed Be Your Name - Lead Sheet	<urn:uuid:107074c4-0d0e-4db8-94c5-1c450912ad45>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	292
Aue-Geest-Gymnasium Harsefeld Brakenweg 2 21698 Harsefeld Tel.: 04164-859950 Liste der für die entgeltliche Ausleihe vorgesehenen Lernmittel Schuljahr: 2020/ 2021 Jahrgang / Klasse: 5 Harsefeld, den 11.4.20 Die folgenden Lernmittel werden von unserer Schule gegen Entgelt ausgeliehen: Das Entgelt für die Ausleihe setzt sich wie folgt zusammen: Für Einjahresbände beträgt es mindestens 33 Prozent des Ladenpreises und soll 40 Prozent nicht überschreiten. Für Mehrjahresbände beträgt es mindestens 40 Prozent des Ladenpreises und soll 60 Prozent nicht überschreiten. Zusätzlich müssen von den Eltern folgende Lernmittel selbst beschafft werden:	<urn:uuid:85f57f61-261f-4e62-bea1-163a9f0f21a0>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	656
Arbeitsfugenabdichtungen gegen drückendes Wasser System Fugenband / Dichtung nach Labyrinthprinzip Bauvorhaben: Seite 1 1. Abdichtung von Arbeitsfugen Sohle / Sohle Position Menge / Einheit Einh.-Preis Gesamt 1.1. recostal AFI für Höhen H ≤ 30 cm Abschalung und Abdichtung der Arbeitsfuge Sohle/Sohle mit vorgefertigten, zweiteiligen Abschalelementen aus Streckmetall zur sicheren Lageführung von Fugenbändern, Fugenoberfläche „rau" nach ÖNORM B4700, mit Fugenband liefern und verlegen. Bauteildicke:………cm Fugenband: Breite=............cm Kerndicke=............cm Fabrikat: recostal AFI ..........lfdm ..........Euro ..........Euro 1.2. alternativ recostal AFI für Höhen 30 cm < H < 50 cm Abschalung und Abdichtung der Arbeitsfuge Sohle/Sohle mit vorgefertigten, zweiteiligen Abschalelementen aus Streckmetall zur sicheren Lageführung von Fugenbändern, trapezprofiliert für „verzahnte Fuge" nach ÖNORM B4700, mit Fugenband liefern und verlegen. Bauteildicke:………cm Fugenband: Breite=............cm Kerndicke=............cm Fabrikat: recostal AFI ..........lfdm ..........Euro ..........Euro 2. Abdichtung von Arbeitsfugen Sohle / Wand Position Menge / Einheit Einh.-Preis Gesamt 2.1. Aufkantungselement für Fugenbänder für die Arbeitsfugen Sohle / Wand, ohne Boden, inkl. Fugenband und sämtlicher Befestigung liefern und verlegen Fugenband: Breite=............cm Kerndicke=............cm Fabrikat: recostal Aufkantungselement Typ 3 ..........lfdm ..........Euro ..........Euro 2.2.alternativ Aufkantungskorb für Fugenbänder für die Arbeitsfugen Sohle / Wand, mit Boden, inkl. Fugenband und sämtlicher Befestigung liefern und verlegen Fugenband: Breite=............cm Kerndicke=............cm Fabrikat: recostal Aufkantungselement Typ 4 ..........lfdm ..........Euro ..........Euro L.Z.B. Bausysteme GmbH l Sternweg 24a l 8141 Zettling l Tel: 03135 57800-0 l Fax: DW –4 l e-mail: email@example.com l web: www.lzb.at L.Z.B. Bausysteme GmbH l Sternweg 24a l 8141 Zettling l Tel: 03135 57800-0 l Fax: DW –4 l e-mail: firstname.lastname@example.org l web: www.lzb.at	<urn:uuid:41215bb0-2712-4ca9-bcfe-6286450ad3e3>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	2,133
FORMATTING DISCOVERY Learn how to use Quick Parts, Auto Correct and other formatting tools when creating, editing or modifying: APRIL TECHNOLOGY TRAINING Presented By: June Hunter April 11, 2023 12:00-1:00 PM LPI Member Non-LPI member $25 $55 DISCOVERY REQUESTS FOR: Special Interrogatories; Request for Production Requests for Admission of Documents; DISCOVERY RESPONSES TO: Special Interrogatories Request for Production of Documents; Requests for Admission To Register go to our website: https://www.legalprofessionalsinc.org/events or Click the QR code above. No cancellations or refunds are provided after the webinar; however, should a cancellation occur at least 48 hours before the live webinar, LPI will issue a full refund. For further information or group registrations email: email@example.com About the Trainer June Hunter is a Technical Enablement Sr. Specialist at DISCO and teaches computer essentials at UC San Diego Extension in their ABA-approved Paralegal Studies program. June Hunter is an affiliate of Legal Professionals, Incorporated, an approved provider, and certifies that this activity is approved for 1.0 hours of CCLS credit. This webinar does not qualify for MCLE credit.	<urn:uuid:7883c9d5-5ba7-4279-9be5-0d779db9a47a>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,244
Winona State University Four-Year Program Map Program: Emphasis (optional): Physical Science Teaching (BT CPST/PPST) License to teach Physics and Chemistry 9-12 in MN \| Fall Semester Course Requirement Met SH \| \| \| \| \| \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| Year 1 \| ENG 111 College Rdg/Wrtg or CMST 191 Intro Pblc Spkg \| GE Goal 1 \| 3-4 \| CMST 191 Intro Pblc Spkg or ENG 111 College Rdg/Wrtg \| GE Goal 1 \| \| \| MATH 120 Precalculus \| GE Goal 4 \| 4 \| MATH 212 Calculus I \| GE Goal 4/Major \| \| \| CHEM 212 Principles of Chemistry I \| GE Goal 3/Major \| 4 \| CHEM 213 Principles of Chemistry II \| GE Goal 3/Major \| \| \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| 3 \| HERS 204 Personal and Community Health \| PDW/Major \| \| \| OR 100 Intro to Higher Education \| Recommended \| 1 \| PHYS 221 University Physics I \| GE Goal 3/Major \| \| \| \| \| \| PHYS 231 University Physics IB \| Major \| \| \| NOTE: 2.75 minimum overall GPA required. 2.50 minimum GPA required in major. Grade of "C" of better in Math 212. Grade of "C" of better in all major related courses. Students should see Teacher Education Unit Admissions Criteria at: http://www.winona.edu/teachered/resources.asp. Make note of the NES Basic Skills Exam information or check out the ACT Plus Writing requirements. A grade of "B" or better is required in ENG 111 and CMST 191 or 192. \| \| \| \| \| \| \| First-Year Fall Semester Credit Hour Total \| \| 15-16 \| First-Year Spring Semester Credit Hour Total \| \| \| Year 2 \| MATH 213 Calculus II \| GE Goal 4/Major \| 4 \| PHYS 340 Modern Physics \| Major/WI \| \| \| PHYS 222 University Physics II \| GE Goal 3/Major \| 4 \| MATH 313 Differential Equations \| Major/CAI \| \| \| PHYS 232 University Physics IIB \| Major \| 1 \| PHYS 370 Optics \| Major/WI \| \| \| SPED 300 Children and Youth with Exceptionalities \| Major \| 3 \| EDFD 401 Human Dev/Learning: Secondary \| Major \| \| \| CHEM 340 Organic Chemistry Survey \| Major \| 4 \| EDFD 461 Multicultural Youth, Children & Families \| Major \| \| \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| 3 \| CHEM 360 Chemical Information \| Major/OI \| \| \| NOTE: Apply for Spring admission to Teacher Education. Before admission to Teacher Education Program, take PPST (pre-professional skills test) and provide evidence of having passed Education Department Writing Proficiency Exam. \| \| \| \| \| \| \| Second-Year Fall Semester Credit Hour Total \| \| 19 \| Second-Year Spring Semester Credit Hour Total \| \| \| Year 3 \| PHYS 350 Mechanics \| Major \| 4 \| PHYS or CHEM 312 Practical Considerations of Teaching Science \| Major \| \| \| PHYS 330 Electronics \| Major/WI \| 4 \| EDUC 429 Secondary Reading and Teaching Strategies \| Major \| \| \| PHYS or CHEM 311 Science Teaching Methods \| Major \| 4 \| CHEM 425 Analytical Chemistry \| Major \| \| \| CHEM 320 Environmental Chemistry \| Major \| 4 \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| \| \| EDFD 421 Classroom Mgt: K-12 & 5-12 \| Major \| 1 \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| \| \| EDFD 441 Curriculum, Instr, & Assessment \| Major/CAI \| 3 \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| \| \| NOTE: \| \| \| \| \| \| \| Third-Year Fall Semester Credit Hour Total \| \| 20 \| Third-Year Spring Semester Credit Hour Total \| \| \| Year 4 \| PHYS 460 Undergraduate Research \| Major/OI \| 2 \| EDST 465 - Student Teaching \| Major/OI \| \| \| CHEM 412 Physical Chemistry 1 \| Major/CAI \| 3 \| \| \| \| \| CHEM 413 Physical Chemistry Laboratory 1 \| Major/WI \| 1 \| \| \| \| \| General Education Course \| GE Goal 5-10 \| 3 \| \| \| \| \| EDFD 459 The Professional Educator \| Major/WI \| 3 \| \| \| \| \| EDFD 462 Multicult Youth, Children & Families \| Major \| 1 \| \| \| \| \| NOTE: Complete the MTLE Content and Pedagogy Exams. PHYS 460 can be replaced with CHEM 475 and CHEM 430. \| \| \| \| \| \| \| Fourth-Year Fall Semester Credit Hour Total \| \| 13 \| Fourth-Year Spring Semester Credit Hour Total \| \| Winona State University Four-Year Program Map Guide to 4 Year Major Maps * 4 Year Major Maps are intended to show a recommended four-year pathway to a degree. Students must be full-time, college ready, and ready to declare a major to follow the map exactly as shown. Maps are only a sample; there may be other pathways that lead to completion of the degree in four years. * Major Maps are NOT intended to take the place of meetings with advisors. * Major Maps are NOT intended to take the place of the Degree Audit (DARs/uAchieve). All courses listed on a major map will be labelled as one or more of the following: \| GE Goal \| General Education Goal Area \| \|---\|---\| \| Gen Elec \| General Elective \| \| Major \| Major Requirement \| \| Major Elec \| Major Elective \| \| Minor \| Minor Requirement \| \| CAI \| Critical Analysis Intensive \| \| OI \| Oral Intensive \| \| WI \| Written Intensive \| \| PDW \| Personal Development and Wellness \| General Education Goal Areas: \| Goal 1 \| Communication \| \|---\|---\| \| Goal 2 \| Critical Thinking (Met with completion of all other goal areas) \| \| Goal 3 \| Natural Science \| \| Goal 4 \| Mathematics \| \| Goal 5 \| History, Social/Behavioral Sciences \| \| Goal 6 \| Humanities and Fine Arts \| \| Goal 7 \| Human Diversity \| \| Goal 8 \| Global Perspective \| \| Goal 9 \| Ethic and Civic Responsibility \| Graduation Requirements: * Minimum of 120 total credits (semester hours) required for Bachelors' Degree * Minimum of 40 General Education credits required * Minimum of 40 Upper Division credits required * Minimum of 30 Residence credits required in Junior/Senior years * Minimum WSU cumulative grade point average of 2.00; some programs require higher grade point averages Major Maps are not contracts. Winona State University reserves the right to make changes at any time, without prior notice, to programs, policies, procedures, and information described in this major map. Students should consult the appropriate academic department or college for currently accurate program information.	<urn:uuid:37087454-bb99-4d87-ba0d-eb2949a4ebe1>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	5,842
IMPLEMENTACIÓN DE CONTROL DE RIESGOS CRÍTICOS “PROGRAMA DRONE” EN LAS OPERACIONES DE VOLADURA TAJO CERRO NEGRO SMCV TRABAJO DE SUFICIENCIA PROFESIONAL Presentado por el Bachiller: Caceres Alegre, Carlos Arturo Para optar el Título Profesional de Ingeniero Geólogo Asesor: MSc. Valdivia Bustamante, Pablo Mauro AREQUIPA – PERÚ 2021 IMPLEMENTACIÓN DE CONTROL DE RIESGOS CRÍTICOS “PROGRAMA DRONE” EN LAS OPERACIONES DE VOLADURA TAJO CERRO NEGRO SMCV TRABAJO DE SUFICIENCIA PROFESIONAL Presentado por el Bachiller: Caceres Alegre, Carlos Arturo Para optar el Título Profesional de Ingeniero Geólogo JURADOS: Presidente: MSc. Pablo Ruben Meza Arestegui Secretario: MSc. Mario Lajo Gomes Vocal: MSc. Pablo Mauro Valdivia Bustamante Asesor: MSc. Pablo Mauro Valdivia Bustamante AREQUIPA – PERÚ 2021 DEDICATORIA El presente trabajo está dedicado a mi madre y hermanos que me impulsaron a alcanzar mis metas y logros en mi formación profesional. AGRADECIMIENTO A mi madre por brindarme su apoyo incondicional durante mi desarrollo profesional, a mi asesor Msc. Pablo Mauro Valdivia Bustamante, y a toda mi familia que me apoyaron en todo momento con la realización del presente trabajo. RESUMEN El manejo de explosivos en las operaciones de voladura es llevado a cabo por Orica Mining Services Perú S.A. en la faena minera. El cual tiene como objetivo la voladura de roca para proveer a la mina de material fragmentado, este material es cargado y transportado a los depósitos de estéril y a la planta cuando se requiere para los procesos metalúrgicos correspondientes, para obtener el producto final de valor comercial. Dentro de todo este proceso de producción, la voladura resulta fundamental para los beneficios que obtendrá la compañía minera, ya que un material bien fragmentado da lugar a ahorros considerables en los costos de producción, dado los altos niveles de energía y recursos que son demandados en los procesos posteriores de carguío, transporte, chancado y molienda. Pero las operaciones del proceso de voladura adquieren gran relevancia no sólo por su importancia dentro del proceso minero, sino que además por los riesgos que implica el trabajo con explosivos, detonadores y los demás productos utilizados. Finalmente, lo más importante que es salvaguardar la seguridad e integridad del personal y los colaboradores. En todo el proceso de voladura desde el inicio del carguío de la malla con explosivos hasta el protocolo de voladura se realizó un análisis de identificación de peligros y evaluación de riesgos. Encontrándose deficiencias en algunos puntos dentro de las actividades realizadas. Por este motivo se implementó un control de riesgos críticos denominado “Programa Drone” en las operaciones de voladura del tajo “Cerro Negro” en Sociedad Minera Cerro Verde. El Programa Drone involucra seis riesgos críticos determinando controles establecidos para cada uno de ellos, que permitirán reducir la accidentabilidad, pérdida de activos de la empresa y pérdidas humanas en todas las operaciones que se ejecutan en campo y en las áreas de abastecimiento. PALABRAS CLAVE: Voladura, riesgos, seguridad, explosivos. ABSTRACT The handling of explosives in blasting operations is carried out by Orica Mining Services Peru S.A. at the mining site. The objective of which is to blast rock to provide the mine with fragmented material, this material is loaded and transported to the sterile tanks and to the plant when required for the corresponding metallurgical processes, to obtain the final product of commercial value. Within this entire production process, blasting is essential for the benefits that the mining company will obtain, since a well-fragmented material leads to considerable savings in production costs, given the high levels of energy and resources that are demanded in the subsequent loading, transport, crushing and grinding processes. But the operations of the blasting process acquire great relevance not only because of their importance within the mining process, but also because of the risks involved in working with explosives, detonators and the other products used. Finally, the most important thing is to safeguard the safety and integrity of staff and collaborators. Throughout the blasting process, from the beginning of the mesh loading with explosives to the blasting protocol, a hazard identification and risk assessment analysis was carried out. Finding deficiencies in some points within the activities carried out. For this reason, a critical risk control called “Drone Program” was implemented in the “Cerro Negro” pit blasting operations at Sociedad Minera Cerro Verde. The Drone Program involves six critical risks determining controls established for each of them, which will reduce the accident rate, loss of company assets and human losses in all operations carried out in the field and in the supply areas. KEY WORDS: Blasting, risks, security, explosives. ÍNDICE DEDICATORIA ........................................................................................................... i AGRADECIMIENTO .................................................................................................. ii RESUMEN ................................................................................................................ iii ABSTRACT ................................................................................................................ iv ÍNDICE..................................................................................................................... v ÍNDICE DE FIGURAS .............................................................................................. x ÍNDICE DE TABLAS ................................................................................................. xii ÍNDICE DE PLANOS ............................................................................................... xiii ÍNDICE DE FOTOGRAFÍAS .................................................................................... xiii CAPÍTULO I ............................................................................................................. 1 GENERALIDADES .................................................................................................... 1 1.1. Descripción de la empresa ........................................................................... 1 1.1.1. Actividad ............................................................................................... 1 1.1.2. Misión y Visión de la empresa ............................................................ 2 22.214.171.124. Misión ............................................................................................ 2 126.96.36.199. Visión ............................................................................................. 2 1.1.3. Organización ....................................................................................... 2 1.2. Descripción general de experiencia ............................................................ 2 1.2.1. Actividad profesional desempeñada .................................................... 2 1.2.2. Propósito del puesto .......................................................................... 3 1.2.3. Resultados concretos logrados ........................................................... 3 1.2.4. Aportes y desarrollo de experiencia .................................................... 3 1.3. Objetivos ..................................................................................................... 4 1.3.1. Objetivo General .................................................................................. 4 1.3.2. Objetivos Específicos ......................................................................... 4 CAPITULO II ........................................................................................................... 5 MATERIAL DE ESTUDIO ....................................................................................... 5 2.1. Título del trabajo por suficiencia profesional ............................................ 5 2.1.1 Nombre o razón social de la empresa .................................................. 5 2.1.2 Tipo y servicio que brinda la empresa ................................................................. 5 2.2 Ubicación y Accesibilidad ....................................................................................... 5 2.2.1 Ubicación ........................................................................................................... 5 2.2.2 Accesibilidad .................................................................................................... 8 2.3 Clima y Vegetación ................................................................................................. 8 2.4 Fauna ....................................................................................................................... 8 2.5 Geomorfología ....................................................................................................... 9 2.5.1 Faja Litoral ....................................................................................................... 9 2.5.2 Cordillera de la Costa ...................................................................................... 9 2.5.3 Pampas Costaneras ....................................................................................... 10 2.5.4 Estribaciones Andinas .................................................................................... 10 2.6 Geología Regional .................................................................................................. 10 2.6.1 Gneis Charcani (Precámbrico – Paleozoico inferior) ..................................... 11 2.6.2 Conglomerado Tinajones (Triásico Superior – Jurásico Inferior) ............... 11 2.6.3 Volcánico Chocolate (Jurásico Inferior) ....................................................... 11 2.6.4 Formación Socosani (Jurásico Medio - Inferior) .......................................... 11 2.6.5 Grupo Yura (Jurásico Superior – Cretácico Inferior) ..................................... 12 188.8.131.52 Formación Cachios .................................................................................. 12 184.108.40.206 Formación Labra ...................................................................................... 12 2.6.6 Volcánico Toquepala (Cretácico Superior – Terciario Inferior) .................. 12 2.6.7 Volcánico Sencca (Plioceno – Medio Superior) ........................................... 13 2.6.8 Depósitos Cuaternarios (Q-al-co-cv, reciente) ............................................ 13 2.6.9 Rocas Ígneas Intrusivas .................................................................................. 13 220.127.116.11 Complejo Gabro (Cretácico Inferior) ..................................................... 14 18.104.22.168 Complejo Linga (Cretácico Inferior) ..................................................... 14 22.214.171.124 Granodiorita Tiabaya (Cretácico Superior) ........................................... 14 126.96.36.199 Granodiorita Yarabamba (Cretácico Superior) ...................................... 15 188.8.131.52 Pórfido Dacítico Monzonítico (Paleoceno Inferior) .............................. 15 184.108.40.206 Microgranito (Paleoceno Inferior) .......................................................... 15 2.7 Geología Local ....................................................................................................... 18 2.7.1 Tipos de Brecha de Turmalina ....................................................................... 21 2.8 Geología Estructural .............................................................................................. 22 2.9 Alteración ............................................................................................................... 22 2.10 Mineralización ...................................................................................................... 24 2.11 Consideraciones generales de la voladura .......................................................... 25 2.12 Nociones básicas de voladura ................................................................. 25 2.12.1 Combustión .................................................................................. 27 2.12.2 Deflagración ................................................................................. 27 2.12.3 Detonación ................................................................................... 27 2.13 Diseño de la Malla de Voladura ............................................................... 29 2.13.1 Voladura de Producción ............................................................... 29 2.13.2 Voladura de Control .................................................................... 30 2.13.3 Voladura Secundaria .................................................................. 32 2.14 Parámetros de Voladura ........................................................................ 32 2.14.1 Altura de banco ........................................................................... 33 2.14.2 Diámetro del taladro .................................................................... 33 2.14.3 Burden y Espaciamiento .............................................................. 33 2.14.4 Taladros Inclinados (en Ángulo) ............................................... 34 2.14.5 Tacos .......................................................................................... 35 2.14.6 Perforación de la Pasadura ....................................................... 35 2.14.7 Decks de Aire ............................................................................. 36 2.14.8 Carga en Deck ............................................................................. 36 2.15 Iniciación ................................................................................................. 36 2.15.1 Diseños de iniciación típicos ..................................................... 37 2.16 Tipos de explosivos ................................................................................ 37 2.16.1 Explosivos de emulsión encartuchados .................................... 38 2.16.2 Boosters Moldeados (Pentex) .................................................... 38 2.16.3 Detonadores electrónicos ............................................................ 39 2.16.4 Detonadores no eléctricos .......................................................... 40 2.16.5 Explosivos Bulk utilizados en voladura ..................................... 41 2.16.6 Nitrato de Amonio (AN) y Petróleo Combustible (FO) ............ 42 2.16.7 Explosivos Bombeados a Granel .............................................. 43 2.17 Plan de Voladura .................................................................................... 44 2.17.1 Diseño de Perforación de la Malla de Voladura ....................... 44 2.17.2 Perforación de la Malla de Voladura .......................................... 45 2.17.3 Carguío de la Malla de Voladura ............................................... 46 2.18 Control de Material Disparado ............................................................... 47 2.19 Carguío y Acarreo de Material Disparado ........................................... 47 2.20 Mecanismos de Fragmentación de la Roca ........................................ 48 CAPITULO III .................................................................................................. 53 3.1. Proceso de Voladura en el Tajo Cerro Negro .................................................. 53 3.2. Concepto de Riesgos Críticos en Voladura ..................................................... 63 3.3. Política de Seguridad, Salud Ocupacional y Medio Ambiente ....................... 63 3.4. Organización Interna de Seguridad y Salud en el Trabajo .............................. 64 3.5. Valores (our charter) ......................................................................................... 64 3.6. Procedimientos Escritos de Trabajo Seguro (PETS) ........................................ 65 3.7. Aplicación de la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos en las operaciones de voladura ................................................................. 66 3.7.1. Objetivo ........................................................................................................... 66 3.7.2. Alcance .......................................................................................................... 66 3.7.3. Responsables ................................................................................................. 66 3.7.4. Definiciones y Abreviaturas ........................................................................... 68 220.127.116.11. Definiciones ............................................................................................ 68 18.104.22.168. Abreviaturas ............................................................................................ 70 3.7.5. Documentos y Formatos .............................................................................. 70 3.7.6. Proceso .......................................................................................................... 70 22.214.171.124. Identificación de tareas ........................................................................... 71 126.96.36.199. Identificación de Peligros y Evaluación de Riesgos .............................. 71 188.8.131.52. Implementación de Controles .................................................................. 74 184.108.40.206. Evaluación del Riesgo Residual .............................................................. 77 220.127.116.11. Control de Riesgos y Verificación de Controles ..................................... 77 18.104.22.168. Mapa de Riesgos ..................................................................................... 78 22.214.171.124. Actualización de Peligros y Riesgos ....................................................... 81 126.96.36.199. Aprobación de Resultados ....................................................................... 81 188.8.131.52. Comunicación de Peligros y Riesgos .................................................... 81 3.8. Gestión del riesgo ............................................................................................... 82 3.9. Actividades con Riesgos Críticos Identificados en las Operaciones ............. 82 3.9.1. Actividad 1: Recarga de nitrato de amonio y emulsión matriz de silos al camión fábrica. ......................................................................................... 82 184.108.40.206. Riesgo Crítico Identificado: Caída de altura ........................................... 84 3.9.2. Actividad 2: Abastecimiento de Nitrato de Amonio al Silo ....................... 84 220.127.116.11. Riesgo Crítico Identificado: Atrapamiento y Comprensión en Equipo que se encuentra en movimiento ................................................................. 86 3.9.3. Actividad 3: Traslado de detonadores y altos explosivos de planta o polvorines hacia malla de voladura ................................................................. 87 18.104.22.168. Riesgo Crítico Identificado: Colisión que involucran vehículos y equipos móviles ................................................................. 88 3.9.4. Actividad 4: carguío y tapado de taladros en la malla de voladura ........ 88 22.214.171.124. Riesgo Crítico Identificado: Golpe por roca en vuelo (Fly Rock) .... 91 3.9.5. Actividad 5: Distribución de detonadores con altos explosivos en la malla de voladura y primado de taladros......................................................... 91 126.96.36.199. Riesgo Crítico Identificado: Detonación no planeada o prematura .. 95 3.9.6. Actividad 6: Evaluación del entorno .................................................. 96 188.8.131.52. Riesgo Crítico Identificado: Eventos en el Banco ......................... 97 3.10. Programa Drone .................................................................................. 97 3.10.1. Implementación de controles para los riesgos críticos ..................... 98 184.108.40.206. Caída de altura ........................................................................... 99 220.127.116.11. Atrapamiento y compresión en equipo ...................................... 101 18.104.22.168. Colisión que involucra vehículos y equipos móviles ............... 102 22.214.171.124. Golpeado por roca en vuelo ...................................................... 103 126.96.36.199. Detonación no planeada o prematura ....................................... 105 188.8.131.52. Eventos en el banco ................................................................. 106 3.10.2. Comportamientos vitales ............................................................... 108 3.10.3. Formato Take 5 ............................................................................. 109 3.10.4. Reporte Oa’s .................................................................................. 112 CAPITULO IV ................................................................................................. 113 DISCUSION DE RESULTADOS .................................................................. 113 4.1. Análisis de resultados ............................................................................ 113 4.1.1. Estadística de accidentes mortales por empresa titular y contratista minero durante el periodo 2007 al 2017 ......................................................... 113 4.1.2. Estadística de accidentes mortales según el tipo de accidentes en empresas y contratistas mineros durante el periodo 2007 al 2017 .................. 114 4.1.3. Índices de seguridad en Cerro Verde ............................................... 117 4.2. Cumplimiento del programa DRONE .................................................. 118 4.2.1. Elaboración y difusión del formato de verificación de controles (KCV)118 4.2.2. Difusión de comportamientos vitales ................................................ 118 4.2.3. Cumplimiento del formato Take 5 .................................................... 119 4.2.4. Reportes del formato Oa’s ............................................................... 119 4.3. Resultados de la Implementación del Programa Drone ......................... 121 4.3.1. Objetivos de Seguridad..................................................................... 121 4.3.2. Indicadores de Seguridad (2018 – 2019) .......................................................... 122 CONCLUSIONES ........................................................................................................... 126 RECOMENDACIONES .................................................................................................... 127 REFERENCIAS BIBLIOGRÁFICAS .................................................................................. 128 ANEXOS ............................................................................................................................. 130 ÍNDICE DE FIGURAS Figura 1. Organigrama de la Empresa (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ................................................................. 2 Figura 2. Columna Estratigráfica Regional de Cerro Verde (Fuente: Departamento de Geología Cerro Verde) .......................................................... 16 Figura 3. Geología de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) ................................................................. 19 Figura 4. Sección Geológica Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) ................................................................. 22 Figura 5. Alteración del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) ................................................................. 23 Figura 6. Sección de la alteración del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) ................................................................. 24 Figura 7. Proceso productivo general de una mina (Fuente: Manual de operaciones Orica) ................................................................. 25 Figura 8. Voladura controlada de una zona mineralizada. (Fuente: Bernaola, 2013) ................................................................. 26 Figura 9. Proceso de detonación en un taladro de perforación (Fuente: Manual de Voladura EXSA, 2000) ................................................................. 29 Figura 10. Plano de una malla de perforación y voladura de producción en Cerro Negro (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) ................................................................. 30 Figura 11. Plano de una malla de voladura de control (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) ................................................................. 31 Figura 12. Carguío y amarre para una voladura de bolonería (Fuente: Propia) ................................................................. 32 Figura 13. Terminología Frecuente de Explosivos para Voladuras (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ................................................................. 32 Figura 14. Burden y Espaciamiento (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ................................................................. 34 Figura 15. Taladros en Ángulo y Taladros Verticales (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ................................................................. 34 Figura 16. Resultados de tacos de método incorrecto a correcto (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ........................................................................... 35 Figura 17. Explosivo Encartuchado (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ............... 38 Figura 18. Booster Pentex (Fuente: Manual de Operaciones Orica) .................................. 39 Figura 19. Detonador Electrónico I-Kon (Fuente: Manual de Operaciones Orica) .......... 40 Figura 20. Detonador no Eléctrico (Fuente: Manual de Operaciones Orica) .................. 40 Figura 21. Diseño de Voladura: Tipo Escalonado y Cuadrado (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ................................................................. 45 Figura 22. Gráfica con distribución de granulometría de la roca fragmentada (Fuente: Manual de Operaciones Orica) ................................................................. 47 Figura 23. Fases de la secuencia de trabajo del explosivo en la roca para su ruptura (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) ................................................................. 50 Figura 24. Fases de ruptura en un taladro con cara libre (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) ......................................................................................... 51 Figura 25. Fisuramiento Radial de un taladro (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) ......................................................................................... 52 Figura 26. Radio de Influencia para equipos y personal (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) ................................................................. 60 Figura 27. Política de Seguridad, salud y medio ambiente (Fuente: Orica Mining Services, 2014) ......................................................................................... 63 Figura 28. Mapa de Riesgos Primera Planta (Fuente: Orica Mining Services, 2014) .... 79 Figura 29. Mapa de Riesgos Segunda Planta (Fuente: Orica Mining Services, 2014) . 80 Figura 30. Ilustración del programa Drone (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ......................................................................................... 98 Figura 31. Formato Take 5 (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ......................................................................................... 110 Figura 32. Ejemplo de Take 5, con identificación de los riesgos de la tarea y definición de niveles de riesgo (Fuente: Propia) ........................................................................ 112 Figura 33. Formato OA (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) 112 Figura 34. Accidentes Mortales por empresa titular y contrata. Periodo 2007 – 2017 (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) ...................................................... 113 Figura 35. Clasificación porcentual por Tipo de Accidentes Mortales. Periodo 2007 - 2017 (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) .................................................. 114 Figura 36. Banners de los comportamientos vitales colocados en los exteriores de las oficinas de Orica (Fuente: Área de SSO) ........................................................................... 118 Figura 37. Resumen de reportes Take 5 y Oa’s (Fuente: Área de SSO) ............................. 119 Figura 38. Resumen de reportes Oa’s (Fuente: Área de SSO) ............................................ 120 Figura 39. Resumen actos subestándar (Fuente: Área de SSO) ........................................ 120 Figura 40. Resumen condiciones subestándar (Fuente: Área de SSO) .............................. 121 Figura 41. Resumen de reportes abiertos y cerrados (Fuente: Área de SSO) .................... 121 Figura 42. Target TRIR (Fuente: Área de SSO) ................................................................. 124 ÍNDICE DE TABLAS Tabla 1. Coordenadas de Ubicación (Fuente Propia) ....................................................... 6 Tabla 2. Tabla de Productos Bulk. (Fuente: Manual de Operaciones Orica) .................. 41 Tabla 3. Lista estandarizada de Peligros y Riesgos. (Fuente: Identificación de peligros, evaluación y control de riesgos Cerro Verde) ................................................................. 73 Tabla 4. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 1 (Fuente: Propia) .... 99 Tabla 5. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 2 (Fuente: Propia) .... 101 Tabla 6. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 3 (Fuente: Propia) .... 102 Tabla 7. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 4 (Fuente: Propia) .... 103 Tabla 8. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 5 (Fuente: Propia) .... 105 Tabla 9. Tabla de riesgo, peligro y consecuencia de Riesgo Crítico 6 (Fuente: Propia) .... 106 Tabla 10. Tabla con categorías de consecuencia de un evento para la salud, el medio ambiente y las operaciones (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ................................................................................................................................. 110 Tabla 11. Tabla con niveles de probabilidad de ocurrencia (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ......................................................................................... 110 Tabla 12. Tabla con Matriz de Nivel de Riesgos (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ................................................................. 111 Tabla 13. Tabla con indicaciones para proceder, asociadas al nivel de riesgo de la tarea (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ........................................... 111 Tabla 14. Clasificación por tipo de Accidentes Mortales (Periodo 2007 - 2017) (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) .................................................................................. 116 Tabla 15. Índices de Seguridad en Cerro Verde (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) ...................................................................................................................... 117 Tabla 16. Resumen de actos subestándar, condiciones subestándar y ocurrencias anormales (Fuente: Área de SSO) ....................................................................................... 120 Tabla 17. Objetivo de los índices de seguridad (Fuente: Área de SSO) ......................... 122 Tabla 18. Indicadores de Seguridad (Fuente: Área de SSO) ............................................. 123 ÍNDICE DE PLANOS Plano 1. Ubicación de la mina Cerro Verde (Fuente: Departamento de Voladura) ............ 7 Plano 2. Geología Regional de Cerro Verde (Fuente: Departamento de Geología Cerro Verde) ......................................................................................................................... 17 Plano 3. Geología local del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood) .......... 20 ÍNDICE DE FOTOGRAFÍAS Fotografía 1. Identificación y delimitación del área a cargar con explosivos. (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 53 Fotografía 2. Evaluación de las distancias hacia el talud, cresta y puntos de señalización (Fuente: Propia) ........................................................................................................ 54 Fotografía 3. Muros o bermas de seguridad en el área de Cresta (Fuente: Propia) ...... 54 Fotografía 4. Ingresos a la malla de voladura señalizados (Fuente: Propia) ............... 54 Fotografía 5. Señalización del área respetando la distancia con los equipos (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 55 Fotografía 6. Señalización de área de Voladura (Fuente: Propia) ........................................... 55 Fotografía 7. Personal de Orica realizando la medición de taladros en la malla (Fuente: Propia) ................................................................. 56 Fotografía 8. Vehículo autorizado para trasportar detonadores y altos explosivos (Fuente: Propia) .................................................................................. 56 Fotografía 9. Personal de Orica repartiendo detonadores en la malla (Fuente: Propia) 57 Fotografía 10. Personal de Orica armando prima (Cebo iniciador) (Fuente: Propia) ... 57 Fotografía 11. Personal de Orica descendiendo la prima al taladro (Fuente: Propia)... 57 Fotografía 12. Camión fábrica depositando mezcla explosiva en el taladro (Fuente: Propia) ............................................................................................................. 58 Fotografía 13. Camión fábrica bombeando mezcla explosiva en taladros con agua (Fuente: Propia) ............................................................................................................. 58 Fotografía 14. Minicargador y personal de Orica realizando el tapado de taladros (Fuente: Propia) ............................................................................................................. 59 Fotografía 15. Taladro tapado con gravilla (Fuente: Propia) ............................................ 59 Fotografía 16. Amarre de detonadores con Logger I-Kon II (Fuente: Propia) .............. 59 Fotografía 17. Supervisión contabilizando la cantidad de detonadores repartidos y registrados (Fuente: Propia) ....................................................................................... 60 Fotografía 18. Personal de Orica bloqueando vías de ingreso hacia área de influencia de voladura (Fuente: Propia) ....................................................................................... 61 Fotografía 19. Zona Pre-voladura (Fuente: Propia) ......................................................... 62 Fotografía 20. Zona Post-Voladura (Fuente: Propia) ....................................................... 62 Fotografía 21. Inspección del área Post Voladura (Fuente: Propia) ............................... 62 Fotografía 22. Señalización para ingresar a los silos de nitrato y emulsión (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 83 Fotografía 23. Posicionamiento del camión fábrica para la recarga de nitrato (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 84 Fotografía 24. Galpones de almacenamiento de Nitrato de Amonio (Fuente: Propia). 85 Fotografía 25. Descarga de Maxibags en Tolva de Corte (Fuente: Propia) .................... 86 Fotografía 26. Tolva de Corte para Maxibags (Fuente: Propia) ...................................... 86 Fotografía 27. Camioneta cargada con explosivos (Fuente: Propia) ............................. 88 Fotografía 28. Diseño de cargas en taladros y carguío de taladros (Fuente: Propia) .... 89 Fotografía 29. Equipo Auxiliar Realizando tapado de taladros con detritus (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 90 Fotografía 30. Polvorinero repartiendo detonadores y altos explosivos en la malla de voladura (Fuente: Propia) ................................................................. 92 Fotografía 31. Operador insertando detonadores al booster (Fuente: Propia) .............. 94 Fotografía 32. Operador insertando prima (cebo iniciador) al taladro (Fuente: Propia) 94 Fotografía 33. Operador asegurando las líneas en la estaca y colocando liga a las líneas de los detonadores (Fuente: Propia) ................................................................. 95 Fotografía 34. Evaluación del entorno de la malla donde se realizará la voladura (Fuente: Propia) ........................................................................................................... 97 Fotografía 35. Operador de MMU con riesgo de Caída a Distinto Nivel (Fuente: Propia) ................................................................................................................................. 99 Fotografía 36. Área de Faja en Movimiento bajo la Tolva de corte de Maxibags (Fuente: Propia) .................................................................................................................. 101 Fotografía 37. Volcadura de Camión Fábrica MMU. (Fuente: Propia) ......................... 102 Fotografía 38. Camioneta golpeada con roca proveniente de la voladura (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ....................................................... 104 Fotografía 39. Booster encontrado en la zona post voladura por operadores de pala eléctrica (Fuente: Propia) ............................................................................................. 105 Fotografía 40. Colapso de talud (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) ................................................................................................................................. 107 CAPÍTULO I GENERALIDADES 1.1. Descripción de la Empresa Orica Mining Services Peru S.A. lleva a cabo los servicios de suministro de, accesorios, detonadores y altos explosivos, desarrollando también el servicio completo de voladura primaria y secundaria, además de asistencia técnica que requieran los clientes en el proceso de voladura, en minería a cielo abierto o minería subterránea. El proceso de voladura que ofrece Orica incluye diversas tareas desde abastecimiento, traslado de materias primas, accesorios y equipos desde la planta a la malla de carguío, carguío de taladros, y finalmente la detonación de los taladros. 1.1.1. Actividad Orica Mining Services Perú, presta el servicio de abastecimiento de detonadores y altos explosivos, así también como el servicio de voladura en general para los tajos: Cerro Verde, Santa Rosa y Cerro Negro. 1.1.2. Misión y Visión de la Empresa 184.108.40.206. Misión Lograr el éxito diario de nuestros clientes en todo el mundo. Nos enorgullece tener operaciones seguras, responsables y sostenibles. Esto nos permite crecer y generar valor duradero para nuestros accionistas. 220.127.116.11. Visión Orica tiene la visión de proporcionar soluciones inteligentes e ingeniosas a clientes de todo el mundo. 1.1.3. Organización Para el servicio de voladura prestada a Sociedad Minera Cerro Verde en el tajo Cerro Negro se elaboró el organigrama mostrado a continuación: ![Organigrama de la Empresa](image) Figura 1. Organigrama de la Empresa (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) 1.2. Descripción General de Experiencia 1.2.1. Actividad profesional desempeñada - Shes Assistance – Open Cut en Orica Mining Services Peru S.A., Sociedad Minera Cerro Verde (Noviembre 2016 – Octubre 2020) Practicante de Seguridad y Salud Ocupacional en J.C. Servicom e.i.r.l (Mayo 2015 – Septiembre 2016) Practicante en TecnicaLab SRL (Enero 2014 – Abril 2014) 1.2.2. Propósito del puesto Brindar el apoyo necesario para que el personal pueda cumplir con los procedimientos, políticas y requisitos legales respecto a la seguridad y salud en el trabajo implementados por la empresa, cumpliendo con el reglamento de seguridad y salud en el trabajo según los decretos supremos del Ministerio de Energía y Minas junto con el reglamento interno de la empresa. 1.2.3. Resultados concretos logrados a) Reducción de los accidentes e incidentes aplicando los controles necesarios para cada riesgo crítico utilizando la identificación, evaluación y control de riesgos en el servicio de voladura superficial. b) Identificación de los riesgos presentes en la voladura para minimizar los incidentes y accidentes en las tareas realizadas por los trabajadores, e implementar los controles necesarios para cada riesgo crítico identificado. c) En general se cumplió con el reglamento de seguridad y salud en el trabajo según el Ministerio de Energía y Minas, así como el reglamento interno de seguridad y salud ocupacional de Orica. 1.2.4. Aportes y desarrollo de experiencia a) Determinar los riesgos a los cuales son expuestos los trabajadores en el área de voladura superficial. b) Implementación de formatos como reportes que ayudaron a los trabajadores a identificar un riesgo, ocurrencias anormales, condiciones y actos subestándares. Mediante este reporte se tomaron las medidas necesarias para la corrección de estos en el plazo más breve. c) Se lograron alcanzar los resultados esperados con respecto a los índices de seguridad propuestos por Orica en el área de voladura durante los años 2018 y 2019. d) Constante capacitación y retroalimentación al personal de los controles aplicados para cada riesgo identificado en las operaciones de voladura. 1.3. Objetivos 1.3.1. Objetivo General El objetivo general del presente trabajo es implementar el control de Riesgos Críticos denominado “Programa Drone” para poder reducir los incidentes y accidentes en las operaciones de voladura del tajo Cerro Negro correspondiente a Sociedad Minera Cerro Verde. 1.3.2. Objetivos Específicos a) Identificar los principales riesgos asociados a cada actividad que se realiza en las operaciones de voladura. b) Implementar los controles necesarios para los principales riesgos identificados en las operaciones de voladura. c) Presentar los resultados esperados de: índice de frecuencia de accidentes (IFA), índice de severidad de accidentes (ISA) y el índice de accidentabilidad (IA). Para cumplir los objetivos determinados por Orica Mining Services Perú. d) Mediante el presente trabajo, poder obtener el título profesional de Ingeniero Geólogo. CAPITULO II MATERIAL DE ESTUDIO 2.1. Título del trabajo por suficiencia profesional Implementación de control de riesgos críticos “Programa Drone” en las operaciones de voladura tajo cerro negro SMCV. 2.1.1 Nombre o razón social de la empresa Orica Mining Services Peru S.A. 2.1.2 Tipo y servicio que brinda la empresa La empresa brinda el servicio de voladura y fragmentación de rocas en minería de cielo abierto y minería subterránea. 2.2 Ubicación y Accesibilidad 2.2.1 Ubicación Las operaciones de Sociedad Minera Cerro Verde S.A.A. (SMCV) comprenden 3 tajos ubicados en el distrito de Uchumayo en la provincia de Arequipa y Región de Arequipa, aproximadamente a 31 Km al Suroeste de la ciudad de Arequipa. (Ver plano 1). Está a una altitud promedio de 2700 m.s.n.m. y tiene las coordenadas (Ver tabla 1). Tabla 1. Coordenadas de Ubicación (Fuente Propia) \| Punto \| Norte \| Este \| \|-------\|---------\|---------\| \| A \| 8168652 \| 226848 \| Coordenadas UTM, Zona 19, Banda K, Datum WGS84. Plano 1. Ubicación de la mina Cerro Verde (Fuente: Departamento de Voladura) 2.2.2 Accesibilidad Sociedad Minera Cerro Verde S.A.A. (SMCV) es accesible por dos rutas de ingreso. La primera ruta es a 35 minutos de la ciudad tomando la carretera hacia la Panamericana Sur por el Pueblo de Congata y a una distancia de 32 Km, es la principal ruta para el acceso hacia las instalaciones de la Unidad de Producción Cerro Verde. Así mismo el otro ingreso se encuentra a hora y media de Matarani por auto, tomando la carretera Panamericana Sur por el kilómetro 48 a unos 105 km aproximadamente del puerto; y, este a su vez cuenta con una vía privada de 11 km para el ingreso y salida de vehículos de carga pesada. 2.3 Clima y Vegetación El clima se caracteriza por ser árido templado durante el día y presentando bajas temperaturas durante la noche. La época de lluvias se presenta en los meses de noviembre a marzo; mientras que la estación seca se presenta en los meses de abril a octubre, presentando días soleados con alta radiación solar y rápida evaporación en un medio desértico que llegan a alcanzar los 24°C y noches que alcanzan los 8°C con un promedio anual de 14.3°C. Los valores de precipitación en la zona alcanzan valores máximos de 65.4 mm y valores mínimos de 10.00 mm anuales. La humedad relativa varía entre 29.2% y 77.2% durante el año, presentándose en temporada seca valores de menos de 30% y en temporadas de lluvia valores superiores a 70% aproximadamente. La vegetación está representada por cactáreas columnares, ambrosia artemisioides y reducida vegetación herbácea. (Knight Piesold, 2004) 2.4 Fauna En la zona se identificaron algunas especies registradas como el puma concolor “puma” que es considerada una especie casi amenazada, la platalina genovensium “murciélago longirostro peruano” que es una especie en peligro crítico, el lagidium peruano “vizcacha”, el Lycalopex culpaeus “zorro andino” y la lama guanicoe “guanaco” esta especie considerada en peligro. Según estudios se registró un total de 73 especies de vertebrados terrestres, de las cuales 57 corresponden a un grupo de avifauna, 13 al de mamíferos y 3 al grupo de los reptiles. (Knight Piesold, 2004) 2.5 Geomorfología Los tajos comprendidos en la zona se ubican en las estribaciones andinas de la cordillera occidental del sur del Perú, sus elevaciones están entre los 2500 a 2700 m.s.n.m. 2.5.1 Faja Litoral Este comprende la faja de terreno de hasta 5 km de ancho, que se desarrolla entre la rivera del mar y la cota de 900 metros de altitud. Este Presenta bajo relieve y pendiente suave entre 5° y 6° al O y SO. El límite oriental se encuentra definido principalmente por un fuerte cambio de pendiente en la topografía. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) En esta unidad, toda la línea de costa está formada principalmente por acantilados que en muchos casos alcanzan o sobrepasan los 80 metros de altura. La mayor parte de esta unidad se ha moldeado sobre rocas gnéisicas, dioríticas y graníticas, fundamentalmente por abrasión marina. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.5.2 Cordillera de la Costa Es una unidad morfológica de extensión regional, representada por una serie de cerros principalmente orientados en dirección SE a NO adyacentes al litoral peruano. El ancho de la unidad varía entre 17 y 23 km y emerge a partir de la faja litoral a elevaciones de 900 a 1667 metros de altitud sobre el nivel del mar. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) Según (Mango Ticona de Bustamante, 2017) La parte superior de la serie de cerros presenta una superficie algo ondulada a plana, con valles anchos de fondos planos y colinas suaves, rasgos típicos de una topografía madura. El borde oriental está caracterizado por colinas bajas que encierran pequeñas pampas, en parte conectadas con la planicie costanera. La unidad está conformada por gneis, granitos y diques pegmatíticos; parcialmente cubierta por suelos cuaternarios con espesores de 1 a 1.5 metros de espesor. Esta cobertura permite que en épocas de lluvias el crecimiento sea de escasa vegetación. 2.5.3 Pampas Costaneras La unidad geomorfológica se encuentra ubicada al este de la cordillera de la costa y al oeste de las Estripaciones Andinas, su altitud ronda entre los 1000 a 1600 metros. Este se caracteriza por presentar extensas pampas que ascienden levemente hacia el noreste y tienen un ancho de 40 kilómetros aproximadamente. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) Las pampas costaneras no cuentan con vegetación y son desérticas. Los valles de los ríos Sigua y Vitor son angostos y profundos, cuyos lechos se encuentran a 600 metros en promedio por debajo de las superficies de las pampas costaneras. La unidad se encuentra constituida principalmente sobre rocas de la formación Moquegua y se encuentra en gran parte cubierta por material aluvial y arenas eólicas. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.5.4 Estripaciones Andinas Esta es la unidad geomorfológica comprendida entre las Pampas Costaneras y las altiplanicies andinas de la Cordillera Occidental de los Andes. El paso de las pampas costaneras a las estribaciones andinas se caracteriza principalmente por un fuerte cambio de pendiente, con cerros que ascienden hasta los 3000 metros de altitud. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) Principalmente se caracterizan por presentar una topografía de cumbres más o menos redondeadas, que son correspondientes a restos de una superficie madura y disectada por numerosas quebradas que tienen profundidades de 200 metros a más. Esta unidad se ha desarrollado sobre rocas sedimentarias, volcánicas y parte del Batolito de La Caldera. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.6 Geología Regional Los tajos explotados por Sociedad Minera Cerro Verde S.A.A. (SMCV) se encuentran ubicados en las estribaciones andinas de la cordillera occidental de los Andes. Esta cordillera fue el resultado de la subducción de la Placa oceánica Nazca debajo de la Placa Sudamericana en conjunto con los periodos de esfuerzos compresionales. 2.6.1 Gneis Charcani (Precámbrico – Paleozoico inferior) Conformado por el basamento cristalino regional que se encuentra íntimamente relacionado al complejo basal de la costa, y este infrayace al volcánico Chocolate que se encuentra fuertemente plegado con un rumbo noroeste a sureste. La textura que se encuentra en ciertas áreas es gnéisica (gneis bandeado) con intercalación de bandas claras correspondiente a (cuarzo y feldespato) y verdes oscuros correspondientes a (biotitas), sin embargo, en otras áreas presenta una textura de grano medio a grueso (gneis diorítico). (Pacsi Chullo, 2013) 2.6.2 Conglomerado Tinajones (Triásico Superior – Jurásico Inferior) Se presenta un afloramiento de estas rocas a unos 2.5 km al noreste de Cerro Verde. El conglomerado se compone de clastos redondeados y angulares de varios tamaños, distribuidas indiferenciadamente a lo largo de toda la roca. Estos clastos están compuestos de gneis, intrusivos graníticos, meta cuarcitas y rocas volcánicas cementadas por una matriz gnéisica verde oscuro. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) Según (Mango Ticona de Bustamante, 2017). “Este conglomerado se encuentra aparentemente en discordancia angular sobre el gneis Charcani y se encuentra infra yaciendo al volcánico chocolate y la granodiorita Tiabaya”. 2.6.3 Volcánico Chocolate (Jurásico Inferior) Este se encuentra ubicado al norte y al noreste de Cerro Verde y se encuentra aflorando un contacto fallado con las calizas Socosani en el kilómetro 22 de la carretera Arequipa hacia Cerro Verde. La formación está constituida por amplias capas de derrames y aglomerados andesíticos, tufos y pizarras, estas rocas se encuentran fuertemente fracturadas y falladas. (Pacsi Chullo, 2013) 2.6.4 Formación Socosani (Jurásico Medio - Inferior) La formación Socosani está constituida principalmente por estratos de caliza de grano grueso presentando un color gris y marrón en el caso de zonas pizarrosas, y está en discordancia erosional sobre los Volcánicos Chocolate. Las calizas de la formación Socosani han sufrido un parcial metamorfismo por lo que se encuentran parcialmente marmolizadas. Su potencia es de 40 a 45 metros, y se puede encontrar un buen afloramiento en el cerro Nicholson a 10 kilómetros al Noroeste de Cerro Verde. (Pacsi Chullo, 2013) 2.6.5 Grupo Yura (Jurásico Superior – Cretácico Inferior) Este estrato aflora al sur de los tajos Cerro Verde y Santa Rosa, dentro de los cerros más altos de los alrededores. Hacia el sur, se encuentra en contacto con el gneis Charcani e intrusivos terciarios y hacia el norte, con las rocas volcánicas Chocolate, gneis y la granodiorita de Yarabamba. El grupo Yura es de aproximadamente 400 a 500 metros de espesor. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) El grupo Yura se reconocieron dos miembros descritos a continuación. 18.104.22.168 Formación Cachios Esta formación muestra estratos delgados intercalados de areniscas, cuarcitas y lutitas. 22.214.171.124 Formación Labra La formación labra está constituida por paquetes de cuarcitas con areniscas lutáceas de colores verdosos. Esta formación se encuentra intruida por numerosos diques y sills de dioritas. Es común encontrar lutitas con contenido de Pirit en venillas y pirita cúbica diseminada a la vez en varios sectores y es intensamente brechado portando principalmente una matriz de calcita. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.6.6 Volcánico Toquepala (Cretácico Superior – Terciario Inferior) Esta es reconocida a 16 kilómetros al sureste de Cerro Verde. En Cerro Verde han desaparecido posiblemente por erosión y en parte por asimilación al momento de emplazamiento del Batolito de la Caldera. El volcánico Toquepala está compuesto por aglomerados, brechas volcánicas, derrames andesíticos y traquíticos de variados colores y tienen una potencia aproximada de 100 metros. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.6.7 Volcánico Sencca (Plioceno – Medio Superior) El volcánico Sencca está constituido por tobas lapillíticas de composición riolítica de color blanquecina a beige claro, muy deleznable hacia el piso, presencia de líticos entre 2 y 10 centímetros, también se observa presencia de Moscovita 3 mm., vidrio volcánico amorfo menor a 4 centímetros. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) Los afloramientos del volcánico Sencca son remanentes ubicados en zonas donde la erosión ha sido menor como son algunas faldas de elevaciones y planicies que se encuentran emplazados a lo largo de la quebrada Linga y pampas de Yarabamba, estos afloramientos se presentan en forma de paneles con una potencia estimada no mayor a 30 m. y con longitudes de hasta 1000 m. de largo (Linga) y no mayor a 80 m. también con longitudes de hasta 5 km. de largo por 1.5 km de ancho (Pampa Yarabamba). Estos afloramientos se observan en la parte Suroeste de la zona expansión de Cerro Verde, donde su configuración Geomorfológica es más potente, presentando estructuras columnares y formas cavernosas. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.6.8 Depósitos Cuaternarios (Q-al-co-cv, reciente) En la zona aledaña a Cerro Verde y Santa Rosa se depositó material aluvial y coluvial conformados por arena fina, arena gruesa, limos y cantos rodados sub redondeados a sub angulosos respectivamente con un espesor de hasta 2 metros en las quebradas aledañas a los tajos y en algunos casos han sido cortados por tenues escorrentías recientes. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 2.6.9 Rocas Ígneas Intrusivas Para (Mango Ticona de Bustamante, 2017), “Estas rocas ígneas afloran en Cerro Verde y estos conforman el complejo intrusivo de la caldera, está constituido por una serie de plutones que están relacionados con la mineralización de Cerro Verde”. 126.96.36.199 Complejo Gabro (Cretácico Inferior) Los afloramientos más representativos de esta roca se encuentran en la quebrada de San José y en ambos flancos de la quebrada Cerro Verde como al norte de la misma, están intruidas por rocas de la unidad Linga constituyendo pequeños enclaves y techos colgantes, su presentación es generalmente en bloques redondos y de superficie rugosa, de color marrón oscuro, de grano grueso, también se observa gabro con fenocrístales de plagioclasas. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 188.8.131.52 Complejo Linga (Cretácico Inferior) La monzodiorita se presenta como una roca holocristalina de composición intermedia y de color gris claro a oscuro con tonalidades ligeras de color rosáceo, constituida esencialmente por plagioclasa, feldespato potásico, piroxenos y Biotita cristales hipidiomórficos con textura fanerítica de grano medio (0.2 a 0.5 mm.) teniendo esta variación de tamaño de grano de mayor a menor hacia los bordes; los afloramientos intemperados son de color rosáceo. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) La monzonita es de color rosáceo de grano fino a medio (2-3 mm.) de textura equigranular con un contenido aproximado de feldespato potásico 30-40%, plagioclasas sódicas 40-50%, ferromagnesianos y otros 20%. El cuerpo principal de la Monzonita es apreciable en su mayor magnitud al lado Noroeste de la quebrada Linga, en cambio en el lado Sureste la Monzonita es menos frecuente. La diorita se presenta al noreste, noroeste y suroeste del yacimiento en la parte periférica del batolito; ha sido convertida en esquisto al contacto con la granodiorita Tiabaya constituyendo una aureola de metamorfismo. (Pacsi Chullo, 2013) 184.108.40.206 Granodiorita Tiabaya (Cretácico Superior) Esta se encuentra aflorando en la parte noreste del yacimiento y se encuentra atravesada por diques pegmatíticos y aplíticos. La granodiorita Tiabaya es de grano medio a grueso y su principal composición es por plagioclasas, cuarzo y ortosa. Su color es gris claro y levemente rosado en roca fresca. (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 220.127.116.11 Granodiorita Yarabamba (Cretácico Superior) Esta granodiorita se localiza al sur, Este y Oeste de Cerro Verde y rodeando al tajo Santa Rosa; limitando al norte con la granodiorita Tiabaya, por el Oeste y noroeste con el gneis y por el Sur con el grupo Yura, siendo el intrusito de mayor afloramiento en el yacimiento. Su textura es de grano medio a fino conteniendo plagioclasas, cuarzo, ortosa y biotita. (Pacsi Chullo, 2013) 18.104.22.168 Pórfido Dacítico Monzonítico (Paleoceno Inferior) Según (Mango Ticona de Bustamante, 2017). “Este evento intrusivo final está representado por pórfidos de diversas composiciones (biotita, plagioclasas y cuarzo)”. Esta es la más céntrica del batolito y se encuentra aflorando como stocks con un rumbo noroeste a sureste; así como diques laterales del mismo rumbo, es decir de color blanco rojizo de superficie intemperizada con aspectos cavernosos, con una edad aproximada de 80 millones de años y pueden ser ubicados al este de Cerro Verde, dentro de la granodiorita Yarabamba. (Pacsi Chullo, 2013) 22.214.171.124 Microgranito (Paleoceno Inferior) El Microgranito es la última manifestación intrusiva en el batolito, contienen pequeños cuerpos, diques de granito y pegmatitas siguiendo una dirección noroeste a sureste; esta es considerada post mineralización. (Pacsi Chullo, 2013) Figura 2. Columna Estratigráfica Regional de Cerro Verde (Fuente: Departamento de Geología Cerro Verde) Plano 2. Geología Regional de Cerro Verde (Fuente: Departamento de Geología Cerro Verde) 2.7 Geología Local Geológicamente el yacimiento de Cerro Negro es relativamente simple, la granodiorita Yarabamba ocurre en la parte exterior de la estructura de Cerro Negro, el núcleo central es vulcanoclástico con tufos, hay brechas de turmalina que intruyen en esa estructura o diatrema volcánica, tectonizada; hay considerable calcopirita, especularita y turmalina en la zona primaria. Esta mineralización ha sido oxidada hasta una profundidad de 200 metros y proporciona el sustento para la reserva de 70 millones de toneladas existentes. (ProExplo, 1999) Como se observa en las imágenes (ver figura 3) (ver plano 3), en Cerro Negro hay cuatro tipos de roca prominentes: - Pórfido de riolita. - Brecha de turmalina. - Tufo vulcanoclástico. - Granodiorita Yarabamba. La granodiorita Yarabamba, está rodeando a la diatrema; en color púrpura el tufo vulcano clástico (Ver figura 3), siendo esta roca muy peculiar en la región de Cerro Negro; esto no se encuentra expuesto en ninguna zona aledaña al área. Las brechas de turmalina se ubican en el borde de la diatrema. (ProExplo, 1999) Existe una falla muy bien definida que corta las brechas de turmalina donde se halla la mineralización del cobre; al lado de la falla se ubica el pórfido de riolita. En la sección geológica (Ver figura 4) se observa el tufo vulcano clástico que ocurre en la diatrema central, al oeste están las brechas de turmalina y la granodiorita Yarabamba. Hay varias texturas y diferentes características en las brechas de turmalina; en general están en contacto con el tufo vulcano clástico, hacia el oeste aparece la brecha craquelada, luego en el contacto con la granodiorita ocurre un stockwork o masa irregular de filones. (ProExplo, 1999) “La granodiorita Yarabamba es la roca más antigua, es premineral, de grano medio, textura equigranular a porfirítica; tiene cuarzo, ortoclasa y masa de plagioclasas con fenocrístales de plagioclasa y hornblenda” (ProExplo, 1999). El tufo vulcanoclástico es la roca que llena el interior de la depresión volcánica o diatrema, también es pre-mineral, tiene una composición mayormente dacítica con una serie de fragmentos líticos de la granodiorita Yarabamba y sedimentos jurásicos. Tiene muchos fragmentos líticos de pórfido cuarcífero no identificados, así como fragmentos de roca mineralizados. Posee gran cantidad de sericita y pirita en su matriz. Se ha datado la sericita por el método K/Ar obteniéndose 57.0 +/- 1.5 millones de años para los vulcano clásticos y el tufo central de la estructura de Cerro Negro. Esto se acerca mucho a la edad de los pórfidos de monzonita cuarcífera de la principal área mineralizada de Cerro Verde y Santa Rosa. (ProExplo, 1999) Plano 3. Geología local del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) El pórfido de riolita; es una roca post-mineral, que como un dique corta tanto al tufo que está al centro de la estructura, así como a la brecha de turmalina mineralizada (Ver figura 4). Es un Pórfido de color canela a rosado, posee una matriz afanítica, tiene fenocristales de cuarzo, ortoclasa, sanidina, Con el K/Ar ha datado una edad de 52.6 +/- 1.4 millones de años de manera que tenemos un límite superior-inferior de más o menos 5 millones de años para la intrusión de las brechas de turmalina en las fracturas asociadas de las estructuras de Cerro Negro. (ProExplo, 1999) 2.7.1 Tipos de Brecha de Turmalina Hay 5 principales variedades texturales de las brechas de turmalina: - Brecha gruesa. - Brecha fina. - Brechas multilitológicas. - Micro brechas fluidizadas. - Brechas craqueladas, dominadas por fragmentos de granodiorita Yarabamba. Generalmente en las brechas gruesas, predominan los fragmentos de la granodiorita Yarabamba, aunque hay algunas zonas dentro de las brechas que tienen fragmentos sedimentarios, así como fragmentos gnéisicos. En las brechas multilitológicas de turmalina también se incluyen estos tipos de roca, aunque además hay pórfidos no identificados, así como granitos monzoníticos y cuarzo monzonítico de los que no se conoce su origen. (ProExplo, 1999) En la sección geológica (Ver figura 4) se observa que la mineralización en Cerro Negro está a 200 metros por debajo de la superficie, predominantemente dominado por el óxido de cobre, todo este material por encima de la línea de sulfuro y óxido consiste en un 95% a 100% de minerales de cobre en óxido, dominados por la crisocola, azurita, malaquita. En la Zona del sur el sulfuro dominante es calcopirita con una pequeña cantidad de pirita, la calcopirita ocurre con especularita en la zona primaria (ProExplo, 1999) 2.8 Geología Estructural Según (Mango Ticona de Bustamante, 2017). “El tajo Cerro Verde y Santa Rosa se encuentran en una región que se caracteriza por un fracturamiento y fallamiento intenso”. Estas estructuras regionales están relacionadas a la tectónica andina y al emplazamiento del Batolito de la costa. Cerro Negro es una estructura volcánica y tectónica. Tiene de 1 a 1.2 km de diámetro, interpretada a veces como diatrema. A lo largo de los márgenes y fallas de esta depresión tectónica volcánica se tienen brechas de turmalina que intruyen en estos sitios. Estas brechas hospedan a la mineralización de cobre en Cerro Negro. (ProExplo, 1999) (Mango Ticona de Bustamante, 2017) afirma que “el sistema estructural con una tendencia Oeste – Noroeste y el contacto entre el Gneis Charcani y la Granodiorita Yarabamba, cumplen un rol importante en el emplazamiento de los pórfidos en la zona de Cerro Verde”. 2.9 Alteración Existen dos tipos principales de alteración: • Pre-brecha. • Turmalina. La alteración Pre-brecha se manifiesta por alteraciones propilíticas, fílicas y potásicas en la granodiorita Yarabamba; está asociada alrededor de las vetas del stockwork, así como a alteraciones fílicas débiles a moderadas en la parte central vulcanoclástica de la estructura de Cerro Negro. La alteración de turmalina es la dominante, presenta tres tipos: un llenado de matriz (turmalina masiva), turmalina en vetas o vetillas, e inundación de turmalina en los tufos. En el mapa de superficie y distribución de alteraciones (Ver figura 5) se observa la turmalina masiva en área de las brechas de turmalina que intruyen en los márgenes o bordes de la estructura de Cerro Negro; también se aprecia la turmalina en vetas y vetillas en el contacto con la granodiorita Yarabamba y los de inundación de turmalina en el vulcanoclástico y el tufo de la parte central de la estructura. (ProExplo, 1999) En la sección geológica (Ver Figura 6) se aprecia la turmalina masiva en la parte central de la brecha gruesa de turmalina y en la zona de mezcla con las zonas de brechas craqueladas; hacia el este se hallan las vetas de turmalina en la granodiorita Yarabamba. También se observa la zona con inundación de turmalina que ocurre en el tufo vulcanoclástico central en un contacto muy irregular según la porosidad y permeabilidad de esta roca. (ProExplo, 1999) Figura 5. Alteración del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) 2.10 Mineralización La mineralización es principalmente de óxido de cobre. En la zona primaria por debajo del límite de óxido, hay calcopirita y pirita. La razón de calcopirita a pirita es del orden de 8 y 10 a 1; existe también bastante especularita relacionada con la calcopirita y la turmalina. La zona de óxido, de 200 metros de profundidad, está dominada por crisocola, malaquita, brochantita, tenorita, cuprita, antlerita y una serie de minerales de cobre y óxidos. Esencialmente no hay mineralización de sulfuros secundarios, la transición de óxido a mineralización primaria es muy brusca y ocurre en cuestión de pocos metros mayormente debido a que hay muy poca pirita en el sistema. En la zona secundaria existe calcosita. (ProExplo, 1999) Figura 6. Sección de la alteración del depósito de Cerro Negro (Fuente: Thomas Bidgood, 1999) 2.11 Consideraciones generales de la voladura (Bernaola A., 2013) explica que “Se entiende por voladura la disposición de un grupo de taladros, en los que se ha colocado una cierta carga de explosivo y se inicia con una secuencia tal que se consiguen los resultados de fragmentación y desplazamientos deseados, sin afectar a elementos ajenos a la misma”. El proceso de producción general en las faenas mineras, y dentro del cual están involucradas las operaciones de voladura, este se grafica en el diagrama de procesos de la mina (Ver Figura 7), e incluye las labores de perforación de los taladros que constituyen la malla de taladros, para el posterior carguío de estos con explosivos y la fragmentación de la roca. Luego se procede con el carguío del material a los camiones de extracción, para el transporte del material volado a las plantas de chancado y molienda, donde se realiza la reducción de tamaño del material, el que luego es tratado por el proceso que corresponda para la obtención del producto comercial final. ![Diagrama de Procesos de la Mina](image) Figura 7. Proceso productivo general de una mina (Fuente: Manual de operaciones Orica) 2.12 Nociones básicas de voladura La ingeniería en voladura ha sufrido un desarrollo basado fundamentalmente en la adquisición del conocimiento. En una primera etapa, los encargados de las voladuras aplicaban casi exclusivamente la lógica o intuición para realizar su trabajo. Posteriormente, se pasó a la etapa empírica, en la cual se establecieron reglas o pautas prácticas que permitían estimar las cantidades de explosivos necesarias para fragmentar la roca. Pero fue como la propuesta de una serie de principios básicos de definición de los mecanismos de rotura que se fijaron las bases científicas de las actuales técnicas de diseño, fundamentalmente con un conocimiento de las principales propiedades de las rocas que intervienen, así como de las acciones de los explosivos sobre estas. Los objetivos principales de las voladuras son la fragmentación de rocas y la formación de pilas de material con características adecuadas para su posterior carga o manipulación. Complementariamente, otros objetivos que se persigue con esta operación y que poseen también mucha relevancia, son minimizar y limitar los daños a los macizos rocosos o taludes, evitar la dilución del mineral y controlar los impactos ambientales generados por las proyecciones, los gases generados, las vibraciones y las ondas aéreas. ![Voladura controlada de una zona mineralizada](image) Figura 8. Voladura controlada de una zona mineralizada. (Fuente: Bernaola, 2013) Los materiales explosivos son compuestos o mezclas de sustancias en estado sólido, líquido o gaseoso, que por medio de reacciones químicas de óxido-reducción, son capaces de transformarse en un tiempo muy breve, del orden de una fracción de microsegundo, en productos gaseosos y condensados, cuyo volumen inicial se convierte en una masa gaseosa que llegan a alcanzar muy altas temperaturas y en consecuencia muy elevadas presiones. (Exsa, 2000) Así, los explosivos comerciales son una mezcla de sustancias, combustibles y oxidantes, que, incentivadas debidamente, dan lugar a una reacción exotérmica muy rápida, que genera una serie de productos gaseosos a alta temperatura y presión, químicamente más estables, y que ocupan un mayor volumen, aproximadamente 1 000 a 10 000 veces mayor que el volumen original del espacio donde se alojó el explosivo. (Exsa, 2000) “Estos fenómenos son aprovechados para realizar trabajo mecánico aplicado para el rompimiento de materiales pétreos, en lo que constituye la técnica de voladura de rocas. Los explosivos constituyen una herramienta básica para la explotación minera y para obras de ingeniería civil” (Exsa, 2000). Los procesos de reacción según su carácter fisicoquímico y el tiempo en que se realizan se catalogan como: 2.12.1 Combustión La combustión “Puede definirse como tal a toda reacción química capaz de desprender calor pudiendo o no, ser percibida por nuestros sentidos, y que presenta un tiempo de reacción bastante lento” (Exsa, 2000). 2.12.2 Deflagración Es un proceso exotérmico en el que la transmisión de la reacción de descomposición se basa principalmente en la conductividad térmica. Es un fenómeno superficial en el que el frente de deflagración se propaga por el explosivo en capas paralelas, a una velocidad baja, que generalmente no supera los 1 000 m/s. (Exsa, 2000) “La deflagración es sinónimo de una combustión rápida. Los explosivos más lentos al ser activados dan lugar a una deflagración en la que las reacciones se propagan por conducción térmica y radiación” (Exsa, 2000). 2.12.3 Detonación Es un proceso fisicoquímico caracterizado por su gran velocidad de reacción y por la formación de gran cantidad de productos gaseosos a elevada temperatura, que adquieren una gran fuerza expansiva (que se traduce en presión sobre el área circundante). En los explosivos detonantes la velocidad de las primeras moléculas gasificadas es tan grande que no ceden su calor por conductividad a la zona inalterada de la carga, sino que los transmiten por choque, deformándola y produciendo calentamiento y explosión adiabática con generación de nuevos gases. El proceso se repite con un movimiento ondulatorio que afecta a toda la masa explosiva y que se denomina “onda de choque”, la que se desplaza a velocidades entre 1 500 a 7 000 m/s según la composición del explosivo y sus condiciones de iniciación. (Exsa, 2000) Un carácter determinante de la onda de choque en la detonación es que una vez que alcanza su nivel de equilibrio (temperatura, velocidad y presión) este se mantiene durante todo el proceso, por lo que se dice que es autosostenida, mientras que la onda deflagrante tiende a amortiguarse hasta prácticamente extinguirse, de acuerdo al factor tiempo/distancia a recorrer. (Exsa, 2000) La zona de reacción en los altos explosivos es muy estrecha, sólo de algunos milímetros en los más violentos como TNT y dinamita gelatinosa y, por el contrario, es de mayor amplitud en los explosivos lentos o deflagrantes como el ANFO. (Exsa, 2000) Otra diferencia es que, en el caso de una combustión o deflagración, los productos de la reacción de óxido reducción se mueven en el sentido contrario al sentido de avance de la combustión, mientras que en el caso de una detonación, los productos se desplazan en el mismo sentido de avance de la detonación. (Exsa, 2000) Esto se evidencia por medio de la ecuación fundamental conocida como la “Condición de Chapman-Jouguet”: \[ \text{VOD} = S + W \] Donde: - VOD: velocidad de detonación. - S: velocidad de sonido. - W: velocidad de partículas (productos). 2.13 Diseño de la Malla de Voladura El departamento de Perforación y Voladura define un diseño específico para cada malla de perforación, según el tipo de voladura que se efectuará, sector y dureza de la roca. En general, Orica trabaja en conjunto con el departamento de perforación y voladura para determinar la secuencia del disparo o salida de la voladura, tiempos de retardo y explosivo a utilizar. Para el diseño de la secuencia de salida, se emplea el software de voladura Shotplus. 2.13.1 Voladura de Producción La constituyen taladros de producción y, en algunos casos, taladros de contorno, con carga amortiguada para disminuir el daño en los bordes. La geometría de estas mallas tiende a ser de burden y espaciamientos regulares en toda su extensión. La carga de los taladros de producción es con taco simple y explosivo bulk tal como anfo o heavy anfo, para generar la mayor energía y fragmentación deseada. Figura 10. Plano de una malla de perforación y voladura de producción en Cerro Negro (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) 2.13.2 Voladura de Control Son mallas con geometría similar a una tira larga y angosta, donde el objetivo junto con obtener una buena fragmentación es generar la pared del banco. Por ello, están constituidas, además de los taladros de producción, por líneas trim y buffer, las que son cargadas con Flexigel, y en el caso de la línea buffer se utiliza cámara de aire, para así generar un menor daño a la pared y lograr taludes regulares y estables. La geometría de las mallas y los patrones de perforación son establecidos con base a la información proporcionada sobre las propiedades geomecánicas de la roca, de acuerdo con estudios de fragmentación y a las características del equipo de perforación. Tanto la voladura de producción como la de control se consideran como voladuras de tipo primaria. La otra clasificación corresponde a la voladura secundaria, que es aquella que se lleva a cabo para corregir problemas que se presentan tras la voladura inicial, como pueden ser la generación de bolones o sectores esquinados no volados. Figura 11. Plano de una malla de voladura de control (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) 2.13.3 Voladura Secundaria Se desarrolla voladura secundaria cuando existen punta de banco, que quedan como resultado de voladura primaria o cuando se generan bolones producto de una mala fragmentación, debido a fallas en diseño, fallas en operaciones de carguío de explosivos o fallas en el disparo. Se utiliza, para esta voladura, explosivos encartuchados para bolones perforados y puntas de banco con diámetros menores al diámetro crítico del Anfo. ![Figura 12. Carguío y amarre para una voladura de boloneria (Fuente: Propia)](image) 2.14 Parámetros de Voladura Es necesario establecer las definiciones de aquellos conceptos que se van a emplear para el desarrollo del diseño de voladuras. ![Figura 13. Terminología Frecuente de Explosivos para Voladuras (Fuente: Manual de Operaciones Orica)](image) De este modo, para una voladura a cielo abierto se pueden definir, entre otros conceptos, los siguientes: 2.14.1 Altura de banco Se considera la distancia vertical entre dos bancos adyacentes. Son varios los factores que deben tenerse en cuenta para determinar la correcta altura de banco: tanto el tipo de perforación como el equipo de carguío y las tasas de producción influyen en la altura de banco óptima, pero todos los parámetros de la voladura deben ser compatibles para garantizar una voladura exitosa. 2.14.2 Diámetro del taladro En general, el diámetro del taladro se debe seleccionar de modo que la altura de banco sea entre 60 y 120 veces el diámetro del pozo. A veces, las propiedades de las rocas influyen en la elección del diámetro del pozo, si la fragmentación del macizo rocoso es difícil. El diámetro más utilizado en los tajos Cerro Verde, Santa Rosa y Cerro Negro son de 10 5/8” y 7 7/8” En las rocas sólidas, se pueden necesitar taladros más pequeños para distribuir los explosivos de manera más uniforme a través de la masa rocosa para mejorar la fragmentación. Cuando las fracturas dividen la roca en grandes bloques, a menudo sólo se logra una fragmentación aceptable cuando cada bloque es interceptado por un taladro. Esto requiere el uso de taladros de menor diámetro y respectivos patrones de taladros también más pequeños. 2.14.3 Burden y Espaciamiento El Burden (B) es la distancia entre las filas de taladros paralelos a la cara libre más cercana. Se relaciona con el diámetro del taladro (d) y se encuentra generalmente en el rango de 24d a 36d. El espaciamiento (S) es la distancia entre taladros adyacentes en una fila, medida a lo largo de la fila. El espaciamiento es casi siempre mayor que el burden y puede variar de 1B a 3B, dependiendo del tipo de roca y dirección de la fractura. El burden y el espaciamiento dependen también del tipo de roca, densidad y explosivos utilizados. En los tipos de roca dura o cuando se utilizan explosivos con energía moderada, se requiere de cargas y espaciamientos más pequeños. 2.14.4 Taladros Inclinados (en Ángulo) Los taladros inclinados en ángulo de la primera fila aumentan la fragmentación mediante la mejora de la geometría en la distribución de la carga. Un burden constante entre los taladros de la primera fila y la cara de la explosión mejorará la fragmentación del burden y el movimiento en la pata del taladro. En la mayoría de las minas a tajo abierto, el ángulo de taladro óptimo es de unos 15° respecto a la vertical. Los ángulos mayores de 20° se usan muy poco debido a que la alineación del taladro se hace más crítica y con frecuencia se dan dificultades para cargar el taladro con la carga explosiva. (explosivos densos no escurren hacia el fondo y se genera un tapón imposibilitando continuar con la carga normal del taladro). Figura 15. Taladros en Ángulo y Taladros Verticales (Fuente: Manual de Operaciones Orica) 2.14.5 Tacos El taco es un material inerte que se coloca dentro del taladro después de la carga explosiva principal. Una columna efectiva de taco en su altura y consistencia adecuadas mejora la fragmentación y el desplazamiento de la pila de roca de voladura retrasando el escape de los gases de la explosión a la atmósfera. La granulometría del material de taco en un rango de tamaño igual a aproximadamente 1/10 del diámetro del pozo es el tipo más eficaz de taco. Esto es en comparación con materiales de taco menos eficaces, tales como el material de perforación (cutting, detritus). ![Figura 16. Resultados de tacos de método incorrecto a correcto (Fuente: Manual de Operaciones Orica)](image) 2.14.6 Perforación de la Pasadura La perforación de la pasadura es la distancia perforada por debajo del nivel piso, para garantizar que se retire la pata y el suelo permanezca nivelado. Depende principalmente del tipo de roca y las condiciones de las fracturas, por lo general van desde 8d a 12d. El exceso de perforación de la pasadura puede causar vibraciones en el suelo debido al mayor confinamiento del explosivo, pero la perforación de la pasadura insuficiente generalmente tiene como resultado una pata de banco. 2.14.7 Decks de Aire Los decks de aire se pueden utilizar para mejorar la distribución de los explosivos en taladros ligeramente cargados. Un espacio de aire por encima de una carga explosiva permite que los gases de explosión se expandan a una presión más baja antes de realizar su efecto en el macizo rocoso. Esto logrará reducir el daño de la roca detrás de la voladura. Si se usa en deck de aire para separar dos cargas de explosivos, cada carga debe ser iniciada simultáneamente con las otras del mismo pozo para evitar la disrupción de las cargas. 2.14.8 Carga en Deck La cantidad de explosivos en un taladro puede ser reducida (manteniendo a la vez una buena distribución de los explosivos) mediante la sustitución de parte de los explosivos con material inerte. El material de perforación, la grava o el aire pueden utilizarse para separar dos cargas de explosivo, pero cada carga debe contener al menos un cebo. La longitud del deck debe ser suficiente para evitar la desensibilización, y la detonación por simpatía. Una longitud de deck es de aproximadamente 15d a 20d y este es un buen punto de partida y variará con el material de los tacos, tipos de explosivos y presencia de agua. 2.15 Iniciación Está diseñado para transmitir una señal de iniciación a los taladros desde una distancia segura. Puede significar la diferencia entre una voladura segura y productiva o el resultado de una voladura ineficiente y peligrosa. Las siguientes reglas generales se pueden utilizar para diseñar una secuencia efectiva de iniciación: - El retardo entre taladros dentro de la misma fila debe ser de al menos 2 ms/m de espaciamiento. - El tiempo de retardo entre filas es por lo general entre 5 ms/m y 20 ms/m de burden. Un intervalo de retardo más corto entre las filas reducirá el movimiento hacia adelante. • La roca más blanda necesita un tiempo de retardo más largo entre las filas para un mayor movimiento. • Los retardos en el taladro dan la secuencia más segura, permitiendo el uso de retardos más largos entre las filas para mejorar el movimiento sin aumentar el riesgo de tiros quedados por discontinuidad de carga. 2.15.1 Diseños de iniciación típicos • En el disparo fila por fila. Las filas de taladros se disparan juntas, con un pequeño retardo entre las filas. Los resultados de la voladura suelen tener mala fragmentación, pero buen lanzamiento porque las filas de taladros interactúan y trabajan juntas. La vibración y la onda expansiva de aire también pueden ser excesivas. • El disparo escalonado mejora el grado de fragmentación y reduce la cantidad de movimiento hacia adelante. Los disparos más amplios utilizan un escalón más plano para el amarre, lo que produce un mejor movimiento hacia adelante, fragmentación y menos daño por sobrequiebre detrás de la línea de diseño. 2.16 Tipos de explosivos Al seleccionar una combinación de explosivos, el objetivo es un rendimiento confiable, que asegure los menores costos de operación generales, sin sacrificar la seguridad. Al seleccionar explosivos, las principales consideraciones son las siguientes: • Condiciones del agua subterránea. • Propiedades de la roca como la resistencia, estructura, etc. • Diámetro y profundidad de los taladros. • Costos de perforación y capacidad de perforación. • Costo relativo de los explosivos por unidad de potencia efectiva. • Características de fragmentación y empuje hacia adelante de los explosivos. • Vida útil de los explosivos. • Resultados deseados. Cuando los costos de perforación son muy altos o donde la disponibilidad o el rendimiento de perforación son pobres, los explosivos a granel permiten expandir el diseño de perforación. Esto puede aumentar la productividad y ahorrar tiempo y dinero. Los explosivos más comunes utilizados en voladuras de tajo abierto son: 2.16.1 Explosivos de emulsión encartuchados Las emulsiones encartuchadas son explosivos potentes y confiables, que se pueden ser sensibles o no sensibles al detonador. Algunos tipos tienen un aspecto similar a la masilla, son altamente resistentes al agua y tienen una eficiencia de explosión muy buena con alta VOD. ![Buster Powergel](image) Figura 17. Explosivo Encartuchado (Fuente: Manual de Operaciones Orica) 2.16.2 Boosters Moldeados (Pentex) El booster moldeado PETN -TNT (por ejemplo, Pentex™) generalmente de usan para el cebado para la mayoría de los tipos de taladros y se ensamblan junto con los detonadores electrónicos o pirotécnicos. El cebado múltiple es una práctica común en taladros relativamente largos, para proporcionar un seguro contra tiros quedados, debido a los movimientos del suelo, contaminación de los explosivos, espaciamiento de las cargas o daños en la línea entrante. 2.16.3 Detonadores electrónicos Orica implementó nuevas tecnologías de iniciación (por ejemplo, voladuras electrónicas i-kon™) para voladuras de producción con detonadores electrónicos de retardo en chips computacionales. Estos detonadores son extremadamente precisos en los tiempos de disparo y tienen una completa flexibilidad en la elección de los intervalos de disparo; estos detonadores son capaces de retardar desde 0 a 15.000 milisegundos con incrementos de 1 milisegundo. Algunas de las ventajas ya vistas al utilizar detonadores electrónicos son: - Paredes lisas – reducción de sobrequiebre. - Mejora de la fragmentación - reducción de finos. - El control sobre movimiento hacia delante de la pila de roca de voladura. - Mejora del control de la vibración a través de la sincronización exacta. - Reducción de metros de perforación / costos. Figura 19. Detonador Electrónico I-Kon (Fuente: Manual de Operaciones Orica) Descripción: Detonadores Electrónicos i-kon™ - Sistema de 2 alambres en paralelo. - Todos los detonadores tienen el MISMO ASPECTO. - Cada detonador tiene una identidad individual interna ID. - Totalmente programable hasta 15.000 milisegundos. - Capacidad explosor de hasta 4800 detonadores. 2.16.4 Detonadores no eléctricos Los explosivos iniciadores no eléctricos utilizan reactivos químicos para almacenar y transmitir potencia por combustión controlada, detonación u ondas de choque. Están compuestos por un tubo de choque que transmite una onda de flagrante hacia un retardador que está programado en milisegundos y finalmente hacia la carga base que detona después de un tiempo determinado. Figura 20. Detonador no Eléctrico (Fuente: Manual de Operaciones Orica) En la mayoría de las voladuras a tajo abierto se utiliza un detonador común con milisegundos de retardo en el taladro para iniciarla, pero hay también algunas minas que optan por un segundo detonador de retardo cerca a la parte superior de la columna de explosivos para asegurar la detonación y mejorar la fragmentación. 2.16.5 Explosivos Bulk utilizados en voladura Los explosivos bulk son aquellas mezclas explosivas que son cargadas en los taladros de voladura, para ser iniciadas y generar la reacción de la detonación. Las mezclas explosivas utilizadas por Orica en la faena para el proceso de voladura son: Anfo, Fortan Advantage, Fortis Advantage, Fortan Eclipse, Fortis Eclipse, Fortan Extra, Fortis Extra, Flexigel Control, Flexigel Advantage, Vistan 225 y Vistis 225. A continuación, se presenta una Tabla con los productos y sus propiedades. (Ver tabla 2) \| Bulk explosives \| Density (g/cm³) \| Total energy MJ/kg \| Effective Energy (At 100MPa) (1) MJ/kg \| Effective Relative Weight \| Effective Relative ANFO \| Relative ANFO \| Effective Relative Bulk \| Relative ANFO \| Gas volume l/kg \| VOD [For diameter > 250mm] (2) m/s \| Water resistance Yes/No \| Sleep time days \| Hole type \| CO₂ equivalent kg/t \| \|-----------------\|----------------\|--------------------\|----------------------------------------\|--------------------------\|-------------------------\|---------------\|------------------------\|----------------\|----------------\|----------------------------------\|-----------------------------\|----------------\|-----------\|---------------------\| \| ANFO \| 0.80 - 0.82 \| 3.82 \| 2.3 - 2.32 \| 100 - 101 \| 100 - 103 \| 965 \| 3800 - 4400 \| No \| 21 \| Dry \| 191 \| \| Fortan Advantage\| 20 \| 0.95 - 1.05 \| 3.59 \| 2.42 - 2.58 \| 105 - 112 \| 125 - 147 \| 977 \| 4000 - 4600 \| No \| 21 \| Dry \| 197 \| \| \| 30 \| 1.05 - 1.15 \| 3.47 \| 2.51 - 2.67 \| 109 - 116 \| 143 - 167 \| 984 \| 4400 - 5000 \| No \| 21 \| Dry \| 201 \| \| \| 40 \| 1.15 - 1.25 \| 3.37 \| 2.60 - 2.75 \| 113 - 120 \| 163 - 187 \| 989 \| 4600 - 5200 \| No \| 21 \| Dry \| 202 \| \| \| 50 \| 1.15 - 1.30 \| 3.24 \| 2.52 - 2.75 \| 109 - 119 \| 157 - 193 \| 996 \| 4800 - 5400 \| Yes \| 21 \| Dry/Dewatered \| 207 \| \| Fortis Advantage\| 65 \| 1.15 - 1.30 \| 3.07 \| 2.41 - 2.64 \| 105 - 115 \| 151 - 187 \| 1002 \| 4400 - 5200 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 221 \| \| \| 70 \| 1.15 - 1.30 \| 3.02 \| 2.38 - 2.61 \| 103 - 113 \| 149 - 184 \| 1009 \| 4300 - 5100 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 235 \| \| \| 100 \| 1.15 - 1.30 \| 2.54 \| 2.10 - 2.32 \| 91 - 101 \| 131 - 164 \| 1023 \| 4200 - 5000 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 266 \| \| Fortan Eclipse \| 50 \| 1.15 - 1.30 \| 3.30 \| 2.55 - 2.79 \| 111 - 121 \| 150 - 197 \| 990 \| 4800 - 5400 \| Yes \| 21 \| Dry/Dewatered \| 207 \| \| Fortis Eclipse \| 65 \| 1.15 - 1.30 \| 3.14 \| 2.46 - 2.69 \| 107 - 117 \| 154 - 190 \| 996 \| 4200 - 5000 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 266 \| \| Fortan Extra \| 20 \| 0.95 - 1.05 \| 3.71 \| 2.49 - 2.65 \| 106 - 115 \| 128 - 151 \| 973 \| 4000 - 4600 \| No \| 21 \| Dry \| 187 \| \| \| 30 \| 1.05 - 1.15 \| 3.65 \| 2.61 - 2.77 \| 113 - 120 \| 149 - 173 \| 977 \| 4400 - 5100 \| No \| 21 \| Dry \| 187 \| \| \| 40 \| 1.15 - 1.25 \| 3.60 \| 2.73 - 2.90 \| 119 - 126 \| 171 - 197 \| 981 \| 4700 - 5300 \| No \| 21 \| Dry \| 183 \| \| \| 50 \| 1.15 - 1.30 \| 3.53 \| 2.69 - 2.93 \| 117 - 127 \| 168 - 206 \| 984 \| 4900 - 5600 \| Yes \| 21 \| Dry/Dewatered \| 182 \| \| Fortis Extra \| 65 \| 1.15 - 1.30 \| 3.44 \| 2.64 - 2.88 \| 115 - 125 \| 165 - 203 \| 991 \| 4500 - 5300 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 192 \| \| \| 70 \| 1.15 - 1.30 \| 3.42 \| 2.63 - 2.86 \| 114 - 124 \| 164 - 201 \| 993 \| 4400 - 5200 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 201 \| \| \| 100 \| 1.15 - 1.30 \| 3.11 \| 2.44 - 2.67 \| 106 - 116 \| 153 - 189 \| 1001 \| 4300 - 5100 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 218 \| \| Flexigel Control\| 50 \| 0.47 - 0.53 \| 2.17 \| 1.03 - 1.13 \| 45 - 49 \| 26 - 32 \| 1015 \| 2200 - 2800 \| Yes \| 7 \| Dry/Dewatered \| 266 \| \| \| 60 \| 0.57 - 0.63 \| 2.23 \| 1.20 - 1.30 \| 52 - 56 \| 37 - 44 \| 1017 \| 2500 - 3200 \| Yes \| 7 \| Dry/Dewatered \| 256 \| \| \| 70 \| 0.67 - 0.73 \| 2.30 \| 1.37 - 1.46 \| 59 - 63 \| 50 - 58 \| 1018 \| 2700 - 3400 \| Yes \| 7 \| Dry/Dewatered \| 248 \| \| \| 80 \| 0.77 - 0.83 \| 2.35 \| 1.52 - 1.62 \| 66 - 70 \| 64 - 73 \| 1019 \| 2900 - 3600 \| Yes \| 7 \| Dry/Dewatered \| 240 \| \| Flexigel Advantage\| 90 \| 0.87 - 0.93 \| 2.42 \| 1.68 - 1.77 \| 73 - 77 \| 79 - 90 \| 1021 \| 3100 - 3800 \| Yes \| 7 \| Dry to Wet \| 234 \| \| \| 100 \| 0.97 - 1.03 \| 2.46 \| 1.83 - 1.92 \| 80 - 83 \| 96 - 107 \| 1021 \| 3400 - 4200 \| Yes \| 7 \| Dry to Wet \| 231 \| \| \| 110 \| 1.05 - 1.09 \| 2.50 \| 1.95 - 2.01 \| 85 - 87 \| 111 - 119 \| 1022 \| 3800 - 4600 \| Yes \| 7 \| Dry to Wet \| 227 \| \| Vistan 225 \| 1.30 \| 4.49 \| 3.25 \| 141 \| 229 \| 891 \| 5400 - 6200 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 141 \| \| Vistis 225 \| 1.30 \| 4.44 \| 3.73 \| 140 \| 227 \| 896 \| 5400 - 6200 \| Yes \| 21 \| Dry to Wet \| 139 \| (1) REE is the Effective Energy relative to ANFO at a density of 0.80g/cm³. ANFO has an effective energy of 2.30 MJ/kg. Energies quoted are based on ideal detonation calculations with a 100MPa cut off pressure. (2) The values of VOD shows in the table are the most probable to obtain in a confined blasthole of 250mm of diameter or more. The VOD depends on the conditions of use including the diameter of the hole and the degree of confinement. Tabla 2. Tabla de Productos Bulk. (Fuente: Manual de Operaciones Orica) Las emulsiones son una mezcla de 2 líquidos inmiscibles (mezcla heterogénea) el cual consiste en una fase acuosa y una fase aceitosa. Por su fuerza de adherencia e inestabilidad termodinámica, existe una tendencia a separar las fases. Un compuesto activo, llamado emulsificante, se agrega a la fase combustible. Permitiendo una mayor estabilidad entre las fases y la homogenización de la mezcla. Generalmente las emulsiones son fabricadas en mezclas calientes, experimentando, debido al enfriamiento, la cristalización de los oxidantes y generando contacto entre las fases. Las emulsiones sensibilizadas son preparadas a base de una emulsión (agente de voladura) y sensibilizado con EPS, especialmente fabricado con densidad y tamaño para Orica. - Su densidad va desde 0.6 g/cc hasta 1.1 g/cc. - Por su densidad y composición, ofrece una VOD entre 1600 y 4200 m/s. El diámetro crítico de esta mezcla es de 5 7/8” (pulgadas). - Posee una baja presión de detonación, debido fundamentalmente a su baja densidad y Velocidad de Detonación (VOD). - Operacionalmente es fácil de cargar, manteniendo los tiempos de operación de los camiones fábrica. - Puede ser vaciado (en taladros secos) o bombeado (en taladros con agua) continuamente. - Posee una capacidad para reducir las vibraciones producto de la voladura. - Su baja energía favorece el carguío en paredes de minas de cielo abierto, con el propósito de mejorar la estabilidad en el mediano y largo plazo. - Otorga costos de voladura reducidos en comparación con el Anfo. 2.16.6 Nitrato de Amonio (AN) y Petróleo Combustible (FO) Es una mezcla explosiva compuesta por nitrato de amonio al 94% y petróleo al 6%. El nitrato de amonio grado AN se produce como pequeños prills (gránulos) esféricos porosos que absorben fácilmente el petróleo. Las micro-esferas dentro de cada prill absorben y retienen la cantidad óptima de petróleo combustible. Estos prills son lo suficientemente duros como para resistir los rigores del transporte sin descomponerse y luego, al mezclarse con petróleo combustible, conservan su sequedad externa con buenas propiedades de vertido y otras características tales como: - Mínimo polvo y partículas finas entre los prills. - Prills duros para lidiar con el transporte y re-manipulación. - Prills que no tienden a aglutinarse y son de flujo libre. - Prills que resisten la descomposición de las partículas y logran una buena absorción de petróleo combustible. Varios combustibles se han utilizado para hacer ANFO, pero los que tienen puntos de inflamación más bajos introducen el riesgo de una explosión de vapor durante la mezcla o la carga. Cualquier máquina que se utilice para la mezcla debe ser diseñada de manera de evitar la posibilidad de calentamiento por fricción, y los rodamientos o engranajes deben estar protegidos contra derrames. 2.16.7 Explosivos Bombeados a Granel Las sustancias explosivas a granel son generalmente más seguras que explosivos sensibles a los detonadores, aunque las emulsiones modernas sensibles a los detonadores son insensibles a la iniciación por impacto, llama o fricción. Muchas minas de tajo abierto ahora utilizan explosivos a granel, emulsión / Heavy Anfo vertiendo o bombeados por las unidades de fabricación móviles (MMU) a taladros con agua ya que permiten desplazar la columna de agua alojada en el taladro y reemplazar esta columna con material explosivo que es resistente al agua. Las Unidades de Fabricación Móviles (MMU) son, efectivamente, fábricas de explosivos sobre ruedas. La mayoría de las MMUs están diseñadas para producir y entregar ANFO a granel, a emulsión/acuagel a granel y mezclas emulsión de ANFO (ANFO pesado o Heavy Anfo™) desde una unidad colocada en un chasis de camión convencional. Las MMUs son capaces de transportar grandes cantidades de materias primas no explosivas a una faena minera, evitando la necesidad de transportar explosivos por la vía pública. Los explosivos a granel se fabrican en el cuello o collar del taladro y entregados de manera exacta a altas tasas de descarga. Las MMUs utilizan compartimentos separados para almacenar materias primas como nitrato de amonio (AN), emulsión de nitrato de amonio (ANE), petróleo combustible (FO) y aditivos químicos. 2.17 Plan de Voladura El departamento de Perforación y Voladura junto con el área de planeamiento a corto plazo diseña un plan operativo para cumplir con el envío diario, semanal y mensual de mineral y desmonte para lo cual utiliza información topográfica, geológica y litológica actualizada en coordinación con el área de geología y planta industrial. El control topográfico del avance de minado diario lo realizan equipos GPS, estación total y la supervisión de la calidad y cantidad de mineral (ore control); constituyendo una corrección a lo establecido en el planeamiento a largo plazo. Con la información obtenida de cada área el departamento de Perforación y Voladura prepara un plan mensual y semanal de voladura para los diferentes yacimientos que se encuentran a su cargo, para ello realizan el diseño, perforación y carguío de las mallas de voladura. 2.17.1 Diseño de Perforación de la Malla de Voladura El diseño de perforación de la malla de voladura comúnmente utilizado en las minas a tajo abierto es el diseño escalonado. El diseño escalonado distribuye los taladros en cada fila para mejorar la distribución de la carga y la eliminación de patas en el piso del banco. Los resultados del modelamiento de las voladuras y la experiencia han demostrado que se logra una mejor fragmentación y productividad con diseños escalonados que con los diseños cuadrados o rectangulares. Generalmente, el espaciado de los diseños escalonados es 1B a 1.3B. Los diseños de perforación, cuadrados y rectangulares se utilizan en unas pocas aplicaciones especializadas, como la excavación de zanjas y donde condiciones de banco muy pobres hacen más fácil la colocación de los taladros perforados en un diseño cuadrado. 2.17.2 Perforación de la Malla de Voladura “La perforación es la primera operación en la preparación de la voladura. Su propósito es abrir en la roca huecos cilíndricos destinados a alojar al explosivo y sus accesorios iniciadores, denominados taladros, barrenos, hoyos o blastholes” (Exsa, 2000). En Cerro Negro se perforan taladros con diámetro de 10 5/8” con una profundidad de 15 a 16 metros dependiendo de la ubicación del proyecto en donde se realizará la perforación. Esta perforación se realiza con equipos como son las Pit Viper 271 y las Pit Viper 275 de la marca Atlas Copco, cerro verde cuenta con 11 perforadoras Pit Viper 271 y 1 perforadora Pit Viper 275. En la perforación de un proyecto de 350 taladros se utilizan alrededor de 6 perforadoras durante un tiempo aproximado de 72 horas. La perforación se basa en el principio mecánico de percusión y rotación, cuyos efectos de golpe y fricción producen el astillamiento y trituración de la roca en un área equivalente al diámetro de la broca y hasta una profundidad por la longitud del barreno utilizado. La eficiencia en perforación consiste en lograr la máxima penetración al menor costo. (Exsa, 2000) La perforación se efectúa por los siguientes medios (Exsa, 2000): - Percusión, con efecto de golpe y corte como el de un cincel y martillo. Ejemplo, el proporcionado por los martillos. Ejemplo, el proporcionado por los martillos neumáticos pequeños y rompepavimentos. - Percusión/rotación, con efecto de golpe, corte y giro, como el producido por las perforadoras neumáticas comunes, tracdrills, jumbos hidráulicos. - Rotación con efecto de corte por fricción y rayado con material muy duro (desgaste de la roca, sin golpe), como el producido por las perforadoras diamantinas para exploración. 2.17.3 Carguío de la Malla de Voladura El carguío de la malla de voladura lo realiza la minera por medio del departamento de Perforación y Voladura o una empresa contratista de la minera especializada en voladura y fragmentación de rocas. El carguío comienza con el primado de los taladros que consiste en introducir el booster con un detonador electrónico o un detonador pirotécnico, llegando a utilizar hasta dos detonadores electrónicos para prevenir un tiro quedado. Terminado el primado de los taladros se realiza el carguío con explosivos Bulk dependiendo del diseño de carga que es evaluado por el departamento de Perforación y Voladura. Este carguío se realiza con camiones fábrica, el cual es abastecido con nitrato de amonio, emulsión y petróleo. Realizándose la mezcla de los explosivos dentro del camión según sea el requerimiento. - El carguío vaciable se realiza cuando no hay presencia de agua en los taladros, se utiliza el brazo del camión para verter el explosivo dentro de los taladros. - El carguío bombeable se realiza cuando hay presencia de agua en los taladros. Se utiliza una manguera de alta presión que se introduce hacia el fondo del taladro, bombeando el explosivo de una densidad mayor al agua, permitiendo que el agua se desplace hacia la parte superior del taladro. Después de haber realizado el primado y carguío de taladros, se procede con el tapado de taladros. Esta operación se efectúa por medio de minicargadores, utilizando un tubo de PVC o tubos de poliestireno para que pueda proteger las líneas descendentes de los detonadores y así evitar un tiro quedado. Finalmente se realiza en retiro del personal y/o equipos de la zona de voladura evacuándolos en un radio de 500 metros y se inicia el protocolo de voladura. 2.18 Control de Material Disparado El análisis se realiza mediante fotoanálisis. Este consiste en obtener fotografías en el frente de carguío de los equipos pala, y luego estas se analizan con un software, mediante el cual se obtienen los tamaños de partículas en pulgadas y los KPIs, que corresponden a los indicadores asociados: Pasante 80%, P70, P50, P20. ![Gráfica con distribución de granulometría de la roca fragmentada](image) Figura 22. Gráfica con distribución de granulometría de la roca fragmentada (Fuente: Manual de Operaciones Orica) 2.19 Carguío y Acarreo de Material Disparado Las empresas mineras cuentan con una serie de equipos de gran capacidad que se emplean para el carguío y transporte de material ya sea mineral o desmonte. Finalizado el proceso de voladura o fragmentación de roca en los tajos se procede a realizar el carguío del material fragmentado en los camiones gigantes de acarreo. por medio de palas eléctricas cuya capacidad de carga son desde 69 a 100 toneladas métricas aproximadamente. (Rivera Salas, 2018) SMCV cuenta actualmente con 15 camiones 783 y 53 camiones 793-D de la marca Caterpillar cuyo objetivo es transportar el material a sus diferentes destinos asignados por el despachador ya sea a Millchan (Chancadora primaria para concentrado) o Hidrochan (Chancadora primaria para lixiviación). También se puede mencionar que los camiones son asignados a los diferentes depósitos (Stock Piles) para mantener cierto stock en caso de cualquier requerimiento. El material de baja ley (ROM) no es desechado en los botaderos, sino que también pasan por un proceso para la recuperación del mineral. Finalmente, el desmonte es destinado a los diferentes botaderos que se encuentran en mina ya sean en el lado norte o el lado sur. (Rivera Salas, 2018) 2.20 Mecanismos de Fragmentación de la Roca La fragmentación de rocas por voladura comprende a la acción de un explosivo y a la consecuente respuesta de la masa de roca circundante, involucrando factores de tiempo, energía termodinámica, ondas de presión, mecánica de rocas y otros, en un rápido y complejo mecanismo de interacción. (Exsa, 2000) Se estima que el proceso ocurre en varias etapas o fases que se desarrollan casi simultáneamente en un tiempo extremadamente corto, de pocos milisegundos, durante el cual ocurre la completa detonación de una carga confinada, comprendiendo desde el inicio de la fragmentación hasta el total desplazamiento del material volado. (Exsa, 2000) Estas etapas son: a) Detonación del explosivo y generación de la onda de choque. b) Transferencia de la onda de choque a la masa de la roca iniciando su agrietamiento. c) Generación y expansión de gases a alta presión y temperatura que provocan el fracturamiento y movimiento de la roca. d) Desplazamiento de la masa de roca triturada para formar la pila de escombros o detritos. Inmediatamente después de la detonación, el efecto de impacto de la onda de choque y de los gases en rápida expansión sobre la pared del taladro, se transfiere a la roca circundante, difundiéndose a través de ella en forma de ondas o fuerzas de compresión, provocándole sólo deformación elástica, ya que las rocas son muy resistentes a la compresión. Al llegar estas ondas a la cara libre en el frente de voladura causan esfuerzos de tensión en la masa de roca, entre la cara libre y el taladro. Si la resistencia a tensión de la roca es excedida, ésta se rompe en el área de la línea de menos resistencia (burden), en este caso las ondas reflejadas son ondas de tensión que retornan al punto de origen creando fisuras y grietas de tensión a partir de los puntos y planos de debilidad naturales existentes, agrietándola profundamente (efecto de craquelación). (Exsa, 2000) Casi simultáneamente, el volumen de gases liberados y en expansión penetra en las grietas iniciales ampliándolas por acción de cuña y creando otras nuevas, con lo que se produce la fragmentación efectiva de la roca. Si la distancia entre el taladro y la cara libre está correctamente calculada la roca entre ambos puntos cederá, luego los gases remanentes desplazan rápidamente la masa de material triturado hacia adelante, hasta perder su fuerza por enfriamiento y por aumento de volumen de la cavidad formada en la roca, momento en que los fragmentos o detritos caen y se acumulan para formar la pila de escombros. (Exsa, 2000) FASES DE LA MECÁNICA DE ROTURA DE UN TALADRO CON CARA LIBRE 1. COLUMNA EXPLOSIVA Condiciones: a) Carga explosiva confinada b) Burden adecuado c) Cara libre d) Taco inerte e) Iniciador suficiente 2. PROPAGACIÓN DE LA ONDA DE CHOQUE Condiciones: Las ondas o fuerzas de compresión generadas en el taladro viajan hacia la cara libre, las que escapan producen concusión y ondas sísmicas 3. AGRIETAMIENTO POR TENSION Las ondas se reflejan en la cara libre y regresan en forma de fuerzas de tensión que agrietan a la roca. Se nota ya la expansión de los gases 4. ROTURA DE EXPANSIÓN Los gases a alta presión se expanden rápidamente penetrando en las grietas de tensión iniciando la rotura radial y el desplazamiento de la roca 5. EXPANSIÓN MÁXIMA (Rotura flexural) Los gases presionan al cuerpo de roca entre el taladro y la cara libre, doblando la y creando planos de rotura horizontales adicionales 6. FASE FINAL: FORMACIÓN DE LA PILA DE ESCOMBROS Los gases en contacto con el medio ambiente pierden fuerza y el material triturado cae al pie de la nueva cara libre Figura 23. Fases de la secuencia de trabajo del explosivo en la roca para su ruptura (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) En esta etapa se produce fragmentación adicional por el impacto de los trozos de roca en el aire. La reacción del explosivo en el taladro es muy rápida y su trabajo efectivo se considera completado cuando el volumen de la masa se ha expandido a 10 veces el volumen original lo que requiere aproximadamente 5 a 10 milisegundos. Normalmente el trabajo de fragmentación es más eficiente en las rocas compactas y homogéneas que en las naturalmente muy fisuradas, ya que en ellas los gases tenderán a escapar por las fisuras disminuyendo su energía útil. (Exsa, 2000) Figura 24. Fases de ruptura en un taladro con cara libre (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) Teóricamente la detonación tiene un efecto de expansión esférica pero como normalmente los explosivos se cargan en taladros o huecos cilíndricos, la detonación tiene expansión cilíndrica donde, como consecuencia de la dilatación del taladro en un entorno rígido, se crea un proceso de “fisuramiento radial”, que da lugar a la formación de “planos de rotura verticales concordantes con el eje del taladro”. (Exsa, 2000) Figura 25. Fisuramiento Radial de un taladro (Fuente: Manual de Voladura Exsa, 2000) 3.1. Proceso de Voladura en el Tajo Cerro Negro El Proceso de voladura que se desarrolla en los tajos Cerro Verde y Santa Rosa, se implementó en el tajo Cerro Negro con algunos cambios debido a que no presentan las mismas características que los tajos principales en la unidad minera Cerro Verde. En este punto se describirán los procesos y actividades de inicio a fin para poder realizar una voladura en el Tajo Cerro Negro. a) Evaluación del entorno: Para esta primera etapa se realiza la evaluación del terreno donde se trabajará, verificando la presencia de equipos, el estado del terreno, identificando los puntos de señalización en el área y la existencia de muros o bermas en la malla de voladura. Fotografía 1. Identificación y delimitación del área a cargar con explosivos. (Fuente: Propia) Fotografía 2. Evaluación de las distancias hacia el talud, cresta y puntos de señalización (Fuente: Propia) Fotografía 3. Muros o bermas de seguridad en el área de Cresta (Fuente: Propia) b) Señalización del área de voladura: Antes que todo el personal de Orica pueda ingresar a la malla de voladura, el área se delimitara con conos y banderines de color amarillo y negro, verificando que los equipos de operaciones mina se encuentren alejados a 20 metros del área. De la misma manera se colocarán conos y letreros en el ingreso a la malla. Fotografía 4. Ingresos a la malla de voladura señalizados (Fuente: Propia) c) Medición y acotado de taladros: Una vez realizada la señalización, se solicita permiso al supervisor de la voladura mina (B3) para que personal de Orica pueda ingresar al área a realizar la medición y acotado de taladros. El objetivo de esta tarea es verificar que las alturas de los taladros cumplan con el diseño establecido por el departamento de perforación y voladura. d) Distribución de accesorios en la malla de voladura: Una vez finalizado la medición y acotado de taladros, el supervisor de voladura autoriza la distribución de los accesorios explosivos (detonadores y altos explosivos) en la malla de voladura, para que estos puedan ser primados en los taladros y posteriormente ser cargados con material explosivo a granel por los camiones fábrica. Fotografía 8. Vehículo autorizado para trasportar detonadores y altos explosivos (Fuente: Propia) e) Primado de Taladros: Cuando los accesorios se encuentran repartidos en la malla, el supervisor autoriza para que el personal de Orica pueda primar los taladros, armando el booster con los detonadores y descendiendo la prima dentro del taladro. Se asegura con una estaca las líneas de los detonadores en el collar del taladro para así evitar que las líneas se pierdan dentro del taladro. Fotografía 10. Personal de Orica armando prima (Cebo iniciador) (Fuente: Propia) Fotografía 11. Personal de Orica descendiendo la prima al taladro (Fuente: Propia) f) Carguío de Taladros con Camión Fábrica: Los camiones fábrica son unidades que se encargan de mezclar las materias primas para formar el producto explosivo, esto lo realizan a través de un sistema de mezclado que llevan estos camiones y mediante un brazo esta mezcla explosiva se deposita dentro de los taladros en la malla. Fotografía 12. Camión fábrica depositando mezcla explosiva en el taladro (Fuente: Propia) Fotografía 13. Camión fábrica bombeando mezcla explosiva en taladros con agua (Fuente: Propia) g) Tapado de Taladros con Gravilla: Colocada la mezcla explosiva en el taladro junto con la prima se procede con el tapado, cuidando siempre de no dañar las líneas de los detonadores. Para el tapado de taladros se utiliza un minicargador o un cargador frontal y a la vez estos equipos utilizan gravilla para tapar el taladro en su totalidad e inclusive se rellena con material suelto que se encuentra alrededor del taladro (cutting). Fotografía 14. Minicargador y personal de Orica realizando el tapado de taladros (Fuente: Propia) Fotografía 15. Taladro tapado con gravilla (Fuente: Propia) h) Cuadratura y amarre de detonadores: Terminado el tapado de taladros, se verifica la cantidad repartida de detonadores y booster en la malla, evitando así la pérdida de explosivos. Una vez realizada la cuadratura se realiza el amarre de los detonadores con el Logger I-Kon II para después unirlo al Blaster II e iniciar el protocolo de voladura. Fotografía 16. Amarre de detonadores con Logger I-Kon II (Fuente: Propia) Fotografía 17. Supervisión contabilizando la cantidad de detonadores repartidos y registrados (Fuente: Propia) i) Implementación de Vigías y camionetas de Despeje: Realizado el amarre de todos los detonadores y, sincerando la cantidad repartida de detonadores con la cantidad de detonadores registrados por el logger I-Kon II. Se procede a iniciar el protocolo de Voladura, mediante un radio de influencia de voladura que designan vigías para el bloqueo de las vías que ingresan hacia la malla, así como las camionetas que se encargan de despejar el área del personal ajeno a la voladura. Figura 26. Radio de Influencia para equipos y personal (Fuente: Departamento de Perforación y Voladura Cerro Verde) j) Protocolo de disparo e inspección de área Post Voladura: El protocolo de disparo se tiene que realizar desde un lugar seguro y estratégico donde se pueda observar la totalidad del área de influencia de los equipos (200 metros de ser el caso) y del área de influencia de todo el personal (500 metros o más dependiendo de la evaluación del supervisor de voladura). Se solicita la ubicación de vigías, camionetas de despeje y el estado de evacuación para evitar inconvenientes al momento de bloquear las vías principales para vehículos livianos y pesados. En el área pre-voladura se realiza una minuciosa inspección visual con la ayuda de binoculares de ser necesario, para verificar que la posición de los equipos, vehículos livianos y evacuación de todo el personal en el radio establecido. Después de la verificación se procede a confirmar vía radial la evacuación de los sectores por parte de sus respectivos responsables y se recibe la confirmación radial del responsable de operaciones mina y otros representantes de la mina que se encuentren afectados por el disparo; de que se ha culminado con la evacuación respectiva de su personal, equipos, instalaciones, infraestructura, corte de energía, etc. Finalmente, realizado el protocolo de disparo el supervisor de voladura mina solicita autorización al supervisor de Orica para poder ingresar a verificar el disparo. El supervisor de voladura (B3) ingresa al área volada e inspecciona el material fragmentado y la existencia de alguna anomalía. Fotografía 19. Zona Pre-voladura (Fuente: Propia) Fotografía 20. Zona Post-Voladura (Fuente: Propia) Fotografía 21. Inspección del área Post Voladura (Fuente: Propia) 3.2. Concepto de Riesgos Críticos en Voladura Se define riesgo crítico como aquel que puede generar accidentes con consecuencias graves e incluso la muerte. En voladura existen una serie de riesgos asociados a las operaciones con explosivos, las que se ven agravadas por las condiciones climáticas y las áreas específicas de trabajo. Cada actividad en particular está asociada a riesgos específicos, por lo que merece ser atendido mediante medidas de control, para que las tareas se realicen dentro de un marco de seguridad específico. 3.3. Política de Seguridad, Salud Ocupacional y Medio Ambiente ![Política de Seguridad, Salud y Medio Ambiente](image) Figura 27. Política de Seguridad, salud y medio ambiente (Fuente: Orica Mining Services, 2014) 3.4. Organización Interna de Seguridad y Salud en el Trabajo Orica Mining Services cuenta con un comité de seguridad y salud en el trabajo que se encuentra ubicado en las oficinas principales de Orica en Lima; y 2 subcomités que están ubicados en el cercado de Arequipa y en mina Cerro Verde. El comité se encuentra representado por 1 presidente elegido entre los representantes del comité de OMS Perú; 1 secretario representado por el gerente del programa de seguridad y representantes de los empleados, cumpliendo con la conformación paritaria; teniendo el 50% en representación de los colaboradores y 50% en representación de la parte empleadora. En cada sesión que tenga el comité se dispondrá de un libro de actas donde se incluirán todos los acuerdos adoptados y se realizará el seguimiento para el cumplimiento de estos en el plazo previsto. 3.5. Valores (our charter) Orica tiene la visión de proporcionar soluciones inteligentes e ingeniosas para todas sus operaciones y se respaldan en sus principales valores: a) La seguridad es nuestra prioridad siempre Para la empresa lo más importante es que todos regresemos a casa, con seguridad, todos los días. Preocupándose y tomando responsabilidad por la seguridad y el bienestar de todos. b) Respetamos y valoramos todo El cuidado por los demás, sus clientes, comunidades y el medio ambiente permiten crear relaciones de confianza. c) Juntos logramos el éxito La colaboración los hace mejores, individual y colectivamente. Compartiendo libremente información e ideas entre sus colegas, siendo un equipo unido. d) Actuamos con integridad Son abiertos y honrados, y hacen lo que es correcto. Son transparentes con todas sus comunicaciones. e) Estamos comprometidos con la excelencia Se toma la responsabilidad del negocio, para entregar resultados sobresalientes. Teniendo un mejor esfuerzo todos los días y confianza en nuestros colegas, entendiendo las tareas para contribuir al éxito general de Orica. 3.6. Procedimientos Escritos de Trabajo Seguro (PETS) Son los documentos que contienen una descripción específica que explica paso a paso cómo desarrollar una tarea de la forma correcta, desde el principio hasta el final de la tarea, y se encuentra dividida en un grupo de pasos correlativos para el entendimiento de todo el personal que ejecute la tarea o labor específica. Se elaboran estos procedimientos, cuando se realizan tareas sujetas a riesgos graves o muy graves. Según el anexo N.º 10 del Decreto Supremo 023-2017-EM donde indica que: el titular minero tiene la obligación de elaborar, actualizar e implementar junto con los trabajadores los Procedimientos escritos de Trabajo Seguro (PETS). Para las operaciones de Voladura se han desarrollado 14 procedimientos escritos de trabajo Seguro (PETS) los cuales son actualizados con los trabajadores de acuerdo con las evaluaciones de los cambios realizados dentro de la tarea específica. A continuación, se detallan los (PETS) utilizados para Voladura. a) Evaluación del entorno. b) Abastecimiento y Transporte de altos explosivos y detonadores en vehículos habilitados. c) Transporte de equipos y explosivos entre planta y malla. d) Recarga de petróleo. e) Limitación y señalización de área a cargar con explosivos. f) Medición y Nivelado de Taladros. g) Distribución de detonadores y alto explosivo en la malla. h) Primado de Taladros. i) Carguío de Taladros con Camión fábrica. j) Tapado de Taladros. k) Cuadratura y Cierre de Malla Previo al Disparo. l) Amarre e iniciación de detonadores electrónicos Ikon. m) Carguío de pre-corte. n) Inspección del área post voladura. 3.7. Aplicación de la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos en las operaciones de voladura La empresa encargada de operar el servicio de voladura tiene el deber de gestionar los riesgos de la manera más efectiva para poder cumplir con los requerimientos y estándares del cliente. En este punto Orica Mining Services con el fin de brindar un servicio de calidad tanto en su servicio como en sus productos, se encarga de minimizar los riesgos de todo su servicio en las operaciones de voladura, con el compromiso de la seguridad, la salud y el medio ambiente (sustentabilidad). Por este motivo Orica debe de adecuarse a los estándares de sus clientes para poder aplicar la gestión de riesgos empezando con la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos. 3.7.1. Objetivo “Establecer la correspondiente metodología para la constante identificación de los peligros, evaluación de riesgos de seguridad e implementación de medidas de control en las tareas relacionadas a todos los procesos de SMCV” (Cerro Verde, 2018). 3.7.2. Alcance Aplica a todas las tareas relacionadas a un proceso operativo o de soporte de SMCV realizado por personal propio (SMCV) o contratistas. Para la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos asociados a salud ocupacional es aplicado el Procedimiento de Identificación de Peligros, Evaluación y Control de Riesgos Ocupacionales. (Cerro Verde, 2018) 3.7.3. Responsables Gerentes/Superintendentes de áreas (Cerro Verde, 2018): - Liderar y brindar los recursos respectivos para el desarrollo de todas las actividades en la empresa conducentes a la implementación del Sistema de Gestión de Seguridad y Salud Ocupacional. - Designar los respectivos equipos de trabajo para la Identificación de Peligros, Evaluación de Riesgos e Implementación de Medidas de Control. • Asegurar la comunicación de los peligros, riesgos y medidas de control adoptadas, a todo el personal y las partes interesadas. Supervisores de áreas (Cerro Verde, 2018): • Tomar todas las precauciones para proteger a los trabajadores, verificando y analizando que se esté dando cumplimiento a la IPERC realizado por los trabajadores en su área de trabajo, a fin de minimizar o mitigar los riesgos. • Instruir y verificar que todos los trabajadores conozcan y cumplan los estándares, PETS y usen adecuadamente el EPP apropiado para cada tarea específica. • Informar a todos los trabajadores acerca de los peligros en el lugar de trabajo. • Deben asegurar que todos los procesos, actividades o tareas que se ejecutan constantemente se evalúen con este procedimiento. • Se asegurarán de que antes de iniciar un trabajo o tarea específica, se cuente con la identificación de los peligros, evaluación de los riesgos e implementación de las medidas de control. • Participarán en la Identificación de Peligros, Evaluación de Riesgos, Aplicación e Implementación de las Medidas de Control en los trabajos o tareas específicas. Supervisor de Salud y Seguridad (Cerro Verde, 2018): • Verificar la implementación y uso de los estándares de diseño, de los estándares de cada tarea, de los PETS y de las prácticas mineras, así como el cumplimiento de los reglamentos internos y del reglamento de seguridad y salud ocupacional en minería según los decretos supremos del Ministerio de Energía y Minas. • Asesorar a todas las áreas sobre las medidas de control a implementar. Trabajadores de SMCV (Cerro Verde, 2018): • Se encargarán de cumplir con los estándares, PETS, y prácticas de trabajo seguro establecidos dentro del Sistema de Gestión de Seguridad y Salud Ocupacional. Los trabajadores realizaran la identificación de peligros, evaluaran los riesgos y aplicaran las medidas de control establecidas en los PETS, PETAR, ATS, Reglamento Interno de Seguridad y Salud Ocupacional y otros, al inicio de sus jornadas de trabajo, antes de iniciar cualquier actividad en zonas de alto riesgo y antes del inicio de toda actividad que represente riesgo a su integridad física y salud. Empresa Contratista (Cerro Verde, 2018): - De la misma manera, para sus actividades y/o procesos, utilizarán este procedimiento. - Tienen que cumplir con la implementación y supervisión de los controles establecidos para los peligros identificados y riesgos evaluados. ### 3.7.4. Definiciones y Abreviaturas #### 126.96.36.199. Definiciones Para (Cerro Verde, 2018) se aplican las siguientes definiciones: - Análisis de Trabajo Seguro (ATS): Es una herramienta de gestión de Seguridad y Salud Ocupacional que permite determinar el procedimiento de trabajo seguro, mediante la determinación de los riesgos potenciales y definición de sus controles para la realización de las tareas. - Administrador de Contratista: Representante de la empresa contratista ante SMCV. - Proceso: Conjunto de actividades (operacionales, de servicios o administrativas) mutuamente relacionadas o que interactúan, las cuales transforman elementos de entrada en resultados. Un proceso, para completarlo, debe cubrir una serie de etapas. - Etapa: Conformada por grupo de actividades que tienen algo en común. Un conjunto de etapas conforman un proceso. - Actividad: Unidad básica de interacción entre los elementos componentes de un proceso, donde se producen las transformaciones de los elementos de entrada. Una actividad puede ser de tipo operacional, de servicio o administrativa, en función del objetivo que se persiga alcanzar. - Tarea: Secuencia lógica de pasos que sirven para desarrollar una actividad. Es la parte más básica del sistema y donde se identifican y evalúan los riesgos. Cuanto más específica sea la tarea, más sencillo será el proceso de reconocimiento de riesgos asociados. - Peligro: Fuente, situación o acto con potencial de daño en términos de lesión a las personas o enfermedad, o daño a la propiedad o una combinación de éstos. Nota: DS 024-2016 EM Situación o característica intrínseca de algo capaz de ocasionar daños a las personas, equipos, procesos y ambiente. - Identificación del peligro: Proceso para reconocer si existe un peligro y definir sus características. - Evaluación de Riesgos: Proceso de valoración y clasificación de los riesgos que surgen de los peligros. La evaluación de riesgos se puede realizar de manera planificada y formal aplicando la matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad o también puede ser realizada como complemento de los controles establecidos utilizando el IPERC continuo. - Riesgo: Combinación de la probabilidad de que ocurra un(os) evento(s) o exposición(es) peligroso(s) y la severidad de la lesión o enfermedad o daño a la propiedad que puede ser causada por el (los) evento(s) o exposición(es). Nota: DS 024-2016 EM Probabilidad de que un peligro se materialice en determinadas condiciones y genere daños a las personas, equipos y al ambiente. - Riesgo Puro: Cualquier riesgo identificado y cuantificable que se mantiene en su estado original, es decir, que no ha sido mitigado por ningún control. - Riesgo Residual: Cualquier riesgo identificado y cuantificable que ha sido mitigado por la implementación de controles. Nota: DS 024-2016 EM Es el riesgo remanente que existe después de que se haya tomado las medidas de seguridad. - Riesgo Alto (accionable): Son riesgos, que de no ser controlados eficientemente y a lo largo del tiempo, podrían causar fatalidades o pérdidas que afecten el normal desarrollo de las operaciones. - Riesgo Aceptable: Cualquier riesgo identificado y cuantificable cuyo nivel es tal que la organización puede tolerar tomando en cuenta sus obligaciones legales, normas aceptadas, estándares y su política de SSO. • Probabilidad (P): Representa la probabilidad que un peligro o riesgo en particular pueda ocurrir y causar un suceso no deseado. • Consecuencia (C): Probable severidad del evento no deseado asociado a la exposición al peligro o riesgo. El valor debe analizarse considerando el impacto a las personas (lesiones), daños a la propiedad o una combinación de estos. • Valoración del Riesgo: Cálculo utilizado para cuantificar el nivel de riesgo de una tarea específica en función de la exposición y la consecuencia de esta. Se obtiene de la multiplicación de Probabilidad (P) y Consecuencia (C). • Valoración del Riesgo Residual: Proceso de evaluar el (los) riesgo(s) que surge(n) de un (os) peligro(s), teniendo en cuenta la suficiencia de los controles existentes y de decidir si el(los) riesgo(s) es (son) aceptable(s) o no. ### 188.8.131.52. Abreviaturas Para (Cerro Verde, 2018), se aplican las siguientes abreviaturas: - IPERC: Identificación de Peligros, Evaluación de Riesgos y Medidas de Control. - PETS: Procedimiento Escrito de Trabajo Seguro. - PETAR: Permiso Escrito para Trabajos de Alto Riesgo. - ATS: Análisis de Trabajo Seguro. ### 3.7.5. Documentos y Formatos Para (Cerro Verde, 2018) se aplican los siguientes documentos y formatos: - Formato N° 01: Matriz de Mapeo de Procesos. - Formato N° 02: Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad. - Formato N° 03: IPERC Continuo. - Formato N° 04: IPERC Continuo - MINA. - Formato N° 05: Análisis de Trabajo Seguro (ATS). ### 3.7.6. Proceso El proceso de identificación de peligros, evaluación y control de riesgos constituye la base del Sistema de Gestión de SSO. Para iniciar el proceso el Superintendente del Área o el Administrador del Contratista, según corresponda, debe conformar un equipo de trabajo. Este equipo debe estar conformado por el Superintendente del área, Supervisores y Trabajadores que participen en el desarrollo de las tareas a revisar. El Supervisor de SSO formará parte de este equipo como asesor. (Cerro Verde, 2018) 184.108.40.206. Identificación de tareas Una vez conformado el equipo de trabajo se realiza la identificación de tareas mediante el mapeo de procesos las mismas que son registradas en el formato “Matriz de Mapeo de Procesos” (Ver Anexo 01). Identificar el proceso perteneciente a SMCV que está siendo analizado, usando la “Interrelación de Procesos de SMCV”. Para el caso de servicios o ejecución de proyectos, el proceso es el servicio o proyecto propiamente dicho y las etapas, actividades y tareas corresponden a la secuencia de ejecución lógica del mismo. (El plan de trabajo o el programa de construcción será la mejor referencia para este detalle). (Cerro Verde, 2018) - Identificar las etapas que conforman dicho proceso. - Identificar las actividades de cada etapa. - Identificar todas las tareas operacionales, de mantenimiento y administrativas o de servicios que se realizan en cada actividad sean propios o terceros. “Las tareas identificadas deben incluir tanto las rutinarias como las no rutinarias y se debe tener en cuenta los puestos de trabajo, equipos, materiales e instalaciones” (Cerro Verde, 2018). 220.127.116.11. Identificación de Peligros y Evaluación de Riesgos El equipo de trabajo designado debe considerar ciertos aspectos en la evaluación de riesgos. Para (Cerro Verde, 2018) la identificación de los peligros y riesgos se debe tener en cuenta: • Actividades rutinarias y no rutinarias. • Actividades de todas las personas que tienen acceso al sitio de trabajo incluyendo contratistas, clientes y visitas. • Comportamiento, aptitudes y otros factores humanos. • Los peligros identificados que se originan fuera del lugar de trabajo con capacidad de afectar adversamente la salud y la seguridad de las personas que están bajo el control de la organización en el lugar de trabajo. • Los peligros generados en la vecindad del lugar de trabajo por actividades relacionadas con los trabajos controlados por la organización. • Infraestructura, equipo y materiales en el lugar de trabajo, ya sean suministrados por la organización o por otros. • Cambios realizados o propuestos en la organización, sus actividades o los materiales. • Modificaciones al sistema de gestión de SSO, incluidos los cambios temporales y sus impactos sobre las operaciones, procesos y actividades. • Cualquier obligación legal aplicable relacionada con la valoración del riesgo y la implementación de los controles necesarios. • El diseño de áreas de trabajo, procesos, instalaciones, maquinaria/equipos, procedimientos de operación y organización del trabajo, incluida su adaptación a las aptitudes humanas. • Política de SSO. • Registros de incidentes de SSO. • No conformidades en materia de SSO. • Resultados de las auditorías de la gestión de SSO. • Peligros nuevos resultado de acciones correctivas/preventivas propuestas. • Comunicaciones de los empleados y de otras partes interesadas. • Información de las consultas en SSO a los empleados, revisiones y actividades de mejoramiento en el sitio de trabajo. • Inspecciones. • Registros de los Análisis de Trabajo Seguro. Para esta etapa del análisis se debe completar los siguientes pasos utilizando el formato “Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad” (Ver Anexo 02). Completar el encabezado con la Gerencia, Superintendencia/área, Fecha de elaboración, Fecha de actualización, Versión, Proceso, Etapa y Actividad previamente identificados en el mapeo de procesos y para el caso de Contratistas adicional a lo anterior completan el campo de código con el N° de Contrato u Orden de Servicio. (Cerro Verde, 2018) - Registrar las tareas identificadas en el punto anterior, respetando el orden lógico de ocurrencia indicado en el mapeo de procesos o en el Programa de Trabajo (en caso de Contratistas). - Para cada tarea, el equipo de trabajo identifica los peligros y riesgos asociados a ésta, utilizando para ello la “Lista Estandarizada de Peligros y Riesgos” (Ver tabla 3). Tabla 3. Lista estandarizada de Peligros y Riesgos. (Fuente: Identificación de peligros, evaluación y control de riesgos Cerro Verde) \| N° \| PELIGRO \| RIESGO \| \|----\|----------------------------------------------\|---------------------------------------------\| \| 1 \| Trabajo en altura \| Caídas a distinto nivel \| \| 2 \| Aberturas en pisos, plataformas, pasillos (open hole) \| Caídas a distinto nivel \| \| 3 \| Trabajo en caliente \| Quemaduras Incendios \| \| 4 \| Trabajo en espacios confinados \| Atrapamiento Atmósfera enraecida \| \| 5 \| Trabajo al interior de excavaciones y zanjas \| Atrapamiento Caida de material \| \| 6 \| Excavaciones \| Contacto con sustancias peligrosas Contacto con líneas eléctricas energizadas Interrupción de procesos operativos \| \| 7 \| Operación de Equipos de Izaje \| Caida de carga suspendida Volcaduras en maniobra Contacto con líneas eléctricas energizadas Colisión con equipos móviles o fijos \| \| 8 \| Operación de equipos móviles (pesado y liviano) \| Volcaduras Colisión con equipos móviles o fijos Atropellos / atrapamientos \| \| 9 \| Trabajos en equipos temporalmente desenergizados \| Atrapamiento Contacto con sustancias peligrosas Contacto con energía eléctrica \| \| 10 \| Trabajos con equipos energizados \| Atrapamiento Contacto con sustancias peligrosas Contacto con energía eléctrica \| \| 11 \| Almacenamiento, transporte o uso de productos químicos \| Quemaduras por contacto Incendios Intoxicación / sofocación / asfixia \| \| \| Descripción de la tarea \| Posibles consecuencias \| \|---\|------------------------\|-----------------------\| \| 12 \| Trabajos en o próximo a taludes suelos conformados \| Colapso de taludes naturales Colapso de taludes conformados Colapso de suelos conformados \| \| 13 \| Trabajos con explosivos \| Explosiones Incendios Proyecciones de fragmentos o partículas \| \| 14 \| Almacenamiento, transporte y manipulación de tuberías flexibles y HDPE \| Atrapamiento Golpes Caída de cargas suspendidas Energía potencial almacenada Contacto con equipos en movimiento \| \| 15 \| Almacenamiento, transporte y manipulación de tuberías y elementos circulares \| Atrapamiento Golpes Caída de carga suspendida Contacto con equipos en movimiento \| \| 16 \| Acarreo /transporte de material a granel (uso de fajas transportadoras) \| Caída de material Atrapamiento \| \| 17 \| Trabajo en o próximo a agua o embalses de líquidos peligrosos y/o no peligrosos \| Caída de personas Caída de equipos \| \| 18 \| Trabajos con fluidos a alta presión / temperatura \| Lesiones Quemaduras \| \| 19 \| Trabajos con equipos o herramientas de poder \| Golpes en distintas partes del cuerpo Electrocución \| \| 20 \| Trabajos con equipos o herramientas manuales \| Golpes en distintas partes del cuerpo \| \| 21 \| Trabajos en o próximo a partes en movimiento \| Atrapamientos Golpes en distintas partes del cuerpo \| \| 22 \| Otros específicos de la tarea en análisis \| De acuerdo con el peligro identificado \| - Haciendo uso de la “Matriz de Evaluación de Riesgos de FCX” (Ver anexo 03) (el equipo determinará los valores de la Probabilidad y Consecuencia sin considerar los controles. De la multiplicación de estos valores se obtendrá el nivel de riesgo puro de la tarea evaluada. - Dependiendo del valor obtenido la tarea podría ser clasificada, según su nivel de riesgo, como de: Riesgo Alto (accionable para FCX), Riesgo Monitoreable, Riesgo Medio y Riesgo Bajo. ### 18.104.22.168. Implementación de Controles Según el nivel de riesgo identificado, se debe tomar acciones para controlar, corregir o eliminar los riesgos puros utilizando la “Jerarquía de Control”. Para determinar los controles, se debe tener en cuenta que estos servirán para mitigar los distintos niveles de riesgo, por lo tanto, se deberán considerar desde los más efectivos (eliminación) hasta los menos efectivos (uso de EPP). La jerarquía siguiente describe en detalle cada uno de los grupos de control (Cerro Verde, 2018): • Eliminación: modificación o cambio de maquinaria, equipo, herramientas o incluso los métodos de trabajo que permiten eliminar un peligro. • Sustitución: cambio de materiales por otros de menor peligro, reducción de la energía de los sistemas de trabajo (mecánica, eléctrica, potencial, etc.). • Controles de Ingeniería: aislamiento de la fuente, protecciones de maquinaria, guardas, insonorización, ventilación; sin afectar el diseño original. • Controles administrativos: Políticas, reglamentos, estándares, entre otros documentos que complementan a lo establecido en los procedimientos de las tareas. Así mismo, se consideran a los Permisos de Trabajo, Inspecciones, capacitación, entrenamiento, sensibilización, programas de mantenimiento, etc. • Señalización / Advertencias: Señales, alarmas, sirenas, luces o cualquier otro elemento que avise o indique la presencia de peligros y riesgos. • Equipo de protección personal (EPP): Básico o específico, dependiendo del tipo de tarea que se vaya a realizar. (SSOst0018 Selección, Distribución y Uso de EPPs). Nota 1: La jerarquía de los controles mencionados significa que se debe evaluar la aplicación en ese orden. Si la tarea sólo considera como control el uso de EPP, significa que el equipo evaluador está de acuerdo que los anteriores controles no son necesarios luego de su proceso de revisión. Nota 2: Siempre se debe considerar que los mejores resultados en materia de gestión de riesgos y reducción de la valoración de riesgos se obtendrán aplicando una combinación de las posibilidades anteriores. Estas acciones son (Cerro Verde, 2018): • Riesgo Alto (Accionable): Se debe evaluar la implementación de controles para reducir la dependencia de la conducta humana y decisiones incorrectas durante la ejecución de la tarea. Se debe evaluar la aplicación de medidas de Eliminación, Sustitución y/o Ingeniería. Se debe asegurar que exista procedimientos aplicables (PETS). - Riesgo Monitoreable / Medio: Se debe evaluar la implementación de controles para reducir los valores de la consecuencia y/o la probabilidad del riesgo de la tarea para prevenir que se conviertan en riesgos altos (accionables). Se recomienda evaluar la implementación de medidas de Ingeniería. Se debe asegurar que existe procedimientos aplicables (PETS). - Riesgo Bajo: Evaluar el establecimiento de controles a fin de mantener la condición de aceptabilidad en el tiempo y evitar que los riesgos de estas tareas puedan aumentar por ausencia de monitoreo o supervisión. Todos los controles identificados se registran en el formato “Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad” (Ver Anexo 02). Las tareas identificadas y evaluadas en la Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad que hayan resultado con nivel de riesgo Alto (Accionable para FCX), Monitoreable o Medio, deben contar con un procedimiento en el cual registrarán los peligros y riesgos de la tarea, así como los controles durante la ejecución. Para que un procedimiento sea eficaz se debe asegurar que todo el personal que ejecuta o participe de la tarea tenga pleno conocimiento del mismo y haya sido capacitado según el anexo 5 del DS 024-2016-EM. Esto será confirmado por el trabajador o grupo de trabajadores al momento de completar la evaluación de riesgos de campo en el formato de IPERC Continuo. Los Procedimientos deben ser de uso y seguimiento obligatorio por todos los trabajadores involucrados en la tarea. (Cerro Verde, 2018) Para realizar tareas no rutinarias, que no se hayan identificado en el proceso anterior o que no cuenten con un procedimiento se debe implementar un “Análisis de Trabajo Seguro (ATS)” (Ver anexo 04) el cual quedará anexado al IPERC continuo de la tarea. (Cerro Verde, 2018) 22.214.171.124. Evaluación del Riesgo Residual Para determinar el Riesgo Residual de la tarea, se debe reevaluar los valores de Probabilidad y Consecuencia utilizando la “Matriz de Evaluación de Riesgos de FCX” (Ver anexo 03) para cada tarea tomando en consideración la eficiencia de los controles establecidos en el ítem anterior. Con los nuevos valores se obtendrá el valor del Riesgo Residual para el cual se deben establecer medidas de control adicionales (acciones de mejora) de considerarse necesario (Cerro Verde, 2018): - Riesgo Alto (Accionable): Se debe evaluar incluir la tarea en el Programa de gestión de Riesgos Críticos del Programa Anual de seguridad y Salud Ocupacional (PASSO). Se debe implementar el Permiso Escrito para Trabajo de Alto Riesgo (PETAR) previo a la ejecución de la tarea. - Riesgo Monitoreable / Medio: Se debe monitorear la ejecución de la tarea regularmente para asegurar la eficiencia y continuidad de los controles establecidos. - Riesgo Bajo: Monitorear la ejecución de la tarea a juicio de la Supervisión. 126.96.36.199. Control de Riesgos y Verificación de Controles El Riesgo Residual se mantiene en el tiempo sólo si se mantienen implementados los controles identificados en el proceso de evaluación formal inicial. En tal sentido, se deben realizar evaluaciones específicas e inopinadas, las cuales se llevarán a cabo por la persona o grupo de personas a cargo de una tarea, de encontrar alguna desviación, no se podrá iniciar la tarea hasta asegurar la correcta implementación de los controles. (Cerro Verde, 2018) Según lo indicado en el DS.024-2016-EM, “al inicio de toda tarea, los trabajadores identificarán los peligros y riesgos para su salud e integridad física y determinarán las medidas de control más adecuadas”. Para tal efecto, el trabajador o grupo de trabajadores deben utilizar el formato de “IPERC Continuo” aplicable a su tarea (Ver anexo 05). Estos controles deben ser ratificados o modificados por la supervisión responsable de la tarea). (Cerro Verde, 2018) 188.8.131.52. Mapa de Riesgos Es un plano de las condiciones de trabajo, es una herramienta participativa y necesaria para llevar a cabo las actividades de localizar y representar en forma gráfica, los agentes generadores de riesgos que ocasionan accidentes, incidentes peligrosos, otros incidentes y enfermedades ocupacionales en el trabajo. Cada responsable de área de SMCV, cuando genere cambios y/o modificaciones en sus instalaciones en caso aplique debe enviar al área de ingeniería el documento actualizado. Para la construcción del mapa de riesgos, en un plano del área incluir los pictogramas definidos en la NTP 399.010-1. Mapa de Riesgos (Ver Figura 28 y 29). (Cerro Verde, 2018) \| SÍMBOLO \| RIESGO / ÁREA / INDICACIÓN \| \|---------\|-----------------------------\| \| ![Símbolo] \| ZONA DE REUNIÓN \| \| ![Símbolo] \| INCENDIO \| \| ![Símbolo] \| EXPLOSIÓN \| \| ![Símbolo] \| CAÍDAS A DIFERENTE NIVEL \| \| ![Símbolo] \| GASES / PARTÍCULAS \| \| ![Símbolo] \| CARGAS SUSPENDIDAS \| \| ![Símbolo] \| RUIDO \| \| ![Símbolo] \| ELÉCTRICO \| \| ![Símbolo] \| MAQUINARIA EN MOVIMIENTO \| \| ![Símbolo] \| ESCAPE \| \| ![Símbolo] \| SIRENA \| \| ![Símbolo] \| EXTINTOR \| \| ![Símbolo] \| HIDRANTE \| \| ![Símbolo] \| ESTACIONAMIENTO \| \| ![Símbolo] \| ÁREA \| \| ![Símbolo] \| TACHOS DE BASURA \| \| ![Símbolo] \| BOTEQUIN \| \| ![Símbolo] \| LAVAJEOS \| ÁREA: CANCHA DE NITRATO OFICINA, SALOS DE NIA Y EM PATIO DE CAMIONES B UNIDAD DE SERVICIO CERRO VERDE Figura 28. Mapa de Riesgos Primera Planta (Fuente: Orica Mining Services, 2014) \| SIMBOLO \| RIESGO / AREA / INDICACION \| \|---------\|---------------------------\| \| ![ZONA DE REUNION] \| ZONA DE REUNION \| \| ![INCENDIO] \| INCENDIO \| \| ![EXPLOSION] \| EXPLOSION \| \| ![CAIDAS A DIFERENTE NIVEL] \| CAIDAS A DIFERENTE NIVEL \| \| ![GASES / PARTICULAS] \| GASES / PARTICULAS \| \| ![CARGAS SUSPENDIDAS] \| CARGAS SUSPENDIDAS \| \| ![RUIDO] \| RUIDO \| \| ![ELÉCTRICO] \| ELÉCTRICO \| \| ![MAQUINARIA EN MOVIMIENTO] \| MAQUINARIA EN MOVIMIENTO \| \| ![ESCAPE] \| ESCAPE \| \| ![SIRENA] \| SIRENA \| \| ![EXTINTOR] \| EXTINTOR \| \| ![HIDRANTE] \| HIDRANTE \| \| ![ESTACIONAMIENTO] \| ESTACIONAMIENTO \| \| ![ARENA] \| ARENA \| \| ![TACHOS DE BASURA] \| TACHOS DE BASURA \| \| ![BOTIQUIN] \| BOTIQUIN \| \| ![LAVAJOS] \| LAVAJOS \| Figura 29. Mapa de Riesgos Segunda Planta (Fuente: Orica Mining Services, 2014) 184.108.40.206. Actualización de Peligros y Riesgos El proceso de evaluación de riesgos debe ser actualizado anualmente y ante cualquiera de las siguientes circunstancias (Cerro Verde, 2018): - Cuando se identifican nuevos peligros y riesgos. - Cuando se desarrollen nuevos proyectos, expansión, construcción, reestructuración, etc. - Cuando existan cambios en los procesos, métodos de trabajo, equipos, cambios de insumos o materias primas, herramientas y ambientes de trabajo. - Cuando cambie un requisito legal u otro requisito o aplique uno nuevo. - Ante la ocurrencia de un incidente, si se determina como plan de acción la necesidad de revisar y actualizar la “Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad”. 220.127.116.11. Aprobación de Resultados El Gerente de área es responsable de aprobar el registro “Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad” y para el caso de contratistas debe cumplir con lo establecido en el SSOm0001 Manual para la Gestión de Seguridad y Salud Ocupacional de Empresas Contratistas. (Cerro Verde, 2018) 18.104.22.168. Comunicación de Peligros y Riesgos Los peligros y riesgos identificados, así como los controles deben ser efectivamente comunicados a todos los trabajadores para asegurar su conocimiento y aplicación. Para tal efecto se tienen los siguientes mecanismos (Cerro Verde, 2018): - Publicación de la Matriz de Riesgos de Gestión de Seguridad. - Publicación del Mapa de Riesgos producto de la Matriz de Gestión de Riesgos de Seguridad. - Distribución y capacitación en los PETS para los trabajadores que ejecutarán la tarea. - Publicación de los PETS aplicables en el área de trabajo. 3.8. Gestión del riesgo La gestión del riesgo consiste principalmente en analizar e identificar los distintos tipos de riesgos al que está expuesto todo el personal, en las tareas dentro del lugar de trabajo, para poder determinar su probabilidad y las consecuencias si en algún momento llegara a producirse. Para tal caso se evalúan todos los riesgos considerando determinados criterios y se determina si el resultado es aceptable; si es todo lo contrario se debe de buscar una forma para poder reducirlos, ya sea minimizando la probabilidad de que ocurran y disminuyendo las consecuencias o mitigando los riesgos. Finalmente, se tiene que desarrollar, implementar y realizar planes para controlar los riesgos identificados en las tareas. 3.9. Actividades con Riesgos Críticos Identificados en las Operaciones Por medio de la identificación y evaluación de riesgos se pudieron determinar los riesgos más importantes dentro del área de voladura. Todos estos riesgos están involucrados en las actividades desarrolladas por el personal que se encarga del carguío de taladros en la malla de voladura, en los distintos bancos del tajo Cerro Negro. También fueron consideradas las actividades fuera de la malla de voladura, como es en el abastecimiento de camiones con materias primas en el site “A” (cancha de Orica), donde se encuentran silos almacenando nitrato de amonio y emulsión matriz, tanques con nitrito de sodio y grifo para el abastecimiento de Diésel. Se describen a continuación las actividades paso a paso donde se identificaron los riesgos críticos más relevantes. 3.9.1. Actividad 1: Recarga de nitrato de amonio y emulsión matriz de silos al camión fábrica. \| PASO \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Operador de MMU \| Antes de ingresar al silo de nitrato de amonio, el operador estacionará el camión fábrica / abastecedor de NA o bombona de NA y procederá a abrir las tapas de los compartimentos para la recarga. Si se observa algún objeto extraño en el interior de los compartimentos, se retirará si es posible y se comunicara al supervisor. Evaluar si se ha producido algún daño. \| \| 2 \| Operador de MMU \| Al ingresar debajo del silo debe guiarse de los por las líneas laterales de color amarillo y puntos marcados delante de la \| \| \| Operador de MMU \| Descripción \| \|---\|-----------------\|-------------\| \| 3 \| Operador de MMU \| Luego de revisar que la tolva este limpio y libre de objetos extraños que pueden dañarse o dañar el equipo, estacionar el camión fábrica (MMU) debajo del silo de nitrato de amonio, de tal manera que la manga de salida del silo de directamente a la escotilla del compartimiento del vehículo, la manga debe ser lo suficientemente larga para evitar derrames. Estacionar el vehículo con el freno de estacionamiento activado y colocar tacos. \| \| 4 \| Operador de MMU \| Antes subir a la parte superior del camión fábrica / abastecedor de NA o bombona de NA debe engancharse en la línea de anclaje del silo, esta operación lo debe realizar cada vez que suba a abastecer las tolvas. \| \| 5 \| Operador de MMU \| Abrir la compuerta de silo de nitrato; estar siempre atento al llenado del compartimento, no debe dejar caer nitrato a la tolva o tapas de los compartimentos, esto permitiría derramar nitrato por el camino, de suceder esa anomalía antes de salir de la zona debe limpiar el vehículo. \| \| 6 \| Operador de MMU \| Para finalizar, cerrar la compuerta del silo, limpiar los restos de nitrato y bajar por las escaleras usando los tres puntos de apoyo y bajar la baranda. \| Fotografía 22. Señalización para ingresar a los silos de nitrato y emulsión (Fuente: Propia) 22.214.171.124. Riesgo Crítico Identificado: Caída de altura Este riesgo está presente en el momento que el operador de camión fábrica sube a través de una escalera, hacia la plataforma superior del camión para poder abrir las tapas de los compartimentos de la unidad y también al momento de abastecer nitrato de amonio o emulsión matriz en los compartimentos desde los silos. La altura considerada desde el suelo hacia la plataforma superior del camión es aproximadamente 3.20 metros. En Cerro Verde según la normativa está considerado un trabajo en altura a partir de 1.20 metros por encima del nivel del suelo. 3.9.2. Actividad 2: Abastecimiento de Nitrato de Amonio al Silo \| PASO \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|------------------------------\|--------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Operador de telehandler / Ayudante \| Antes de iniciar la tarea debe de señalizar su área de trabajo con conos y letreros, personal ajeno a la tarea debe solicitar autorización al operador de telehandler para su ingreso. \| \| 2 \| Operador de telehandler \| Realizar el check list del telehandler, \| \| \| \| \| \|---\|---\|---\| \| 3 \| Ayudante \| Realizar el check list visual de la estructura que conforma la faja transportadora y silo de nitrato de acuerdo al formato preestablecido, este paso es de forma visual no se debe intervenir ninguna parte de dicha estructura, si hubiese alguna observación informar al supervisor ORICA2 / ORICA3. \| \| 4 \| Operador de telehandler \| Antes de proceder al traslado del maxi bag de los galpones a la tolva de corte, debe verificar el estado del maxi bag de nitrato, de encontrar algún daño debe reforzar las bolsas o cambiar de bolsa el contenido. \| \| 5 \| Operador de telehandler \| Debe de trasladar el maxi bag desde la plataforma de abastecimiento hacia la tolva de corte a una altura entre 0.2 y 0.3 m del suelo, luego debe parar su equipo y levantar el maxi bag por encima de la tolva (0.3 m) asegurando que no exista personal debajo de la carga, ubicar el maxi bag en medio de la tolva sobre la cuchilla de corte y después bajar lentamente para que el fondo del maxi bag sea roto por la cuchilla de corte. \| \| 6 \| Ayudante \| Una vez que la bolsa del maxi bag este vacía desenganchar de las uñas del telehandler y retirar con cuidado teniendo presente algún atascamiento en la cuchilla de corte, por ningún motivo debe ingresar a la tolva de corte. \| \| 7 \| Ayudante \| Si observa bloques de nitrato en la rejilla debe des compactarlo usando el mazo de madera, asegurándose que el equipo telehandler está fuera de la tolva, nunca se exponga a la línea de fuego. \| \| 8 \| Operador de telehandler \| Después de terminar la labor de abastecimiento parqueara el telehandler con conos y tacos en el lugar designado para dicho equipo, retirar la llave del contacto del equipo y guardarla en la zona autorizada para tal fin (oficinas cancha). \| Fotografía 24. Galpones de almacenamiento de Nitrato de Amonio (Fuente: Propia) 126.96.36.199. Riesgo Crítico Identificado: Atrapamiento y Comprensión en Equipo que se encuentra en movimiento Este riesgo se encuentra presente en la parte inferior de la tolva de corte de maxi bags, donde se posiciona el polín para faja transportadora que permite el movimiento de la faja trasportadora y que esta traslade el nitrato de amonio a la parte superior del silo de nitrato. En todas las actividades en las que se utilizan máquinas, equipos y herramientas con partes móviles, pueden presentarse riesgo mecánico de atrapamiento y aplastamientos, principalmente de partes del cuerpo e incluso provocar la muerte del trabajador. Esto como consecuencia del movimiento de rodillos, correas, engranajes, auges durante su funcionamiento en las operaciones de mantenimiento de equipos. 3.9.3. Actividad 3: Traslado de detonadores y altos explosivos de planta o polvorines hacia malla de voladura \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Operador Equipo \| El operador será encargado de abastecer con los explosivos necesarios para la voladura programada del día, en el caso de los polvorineros abastecerán sus unidades con detonadores y altos explosivos y en el caso de los operadores de MMU, estos se encargarán de abastecer nitrato, emulsión y petróleo para sus camiones fábrica. \| \| 2 \| Operador Equipo \| Dar aviso radial a operaciones mina de la salida del o los equipos, previamente a la salida desde la planta de operación de Orica o de la malla de carguío. \| \| 3 \| Operador Equipo \| Dar aviso radial al momento de tomar rutas especiales, rutas de equipos pesados o al entrar en áreas de influencia de otros equipos. El traslado debe ser realizado respetando la velocidad máxima permitida en caminos y distancia máxima entre equipos en la misma ruta, según reglamento interno de la operación en mina. \| \| 4 \| Operador Equipo \| Solicitar permiso al supervisor o encargado de la malla designado para entrar a ésta. El ayudante de camión fábrica (MMU) que viaje como acompañante debe bajarse antes de ingresar al área de carguío, y ayudar en el ingreso señalizando el ingreso del equipo. \| \| 5 \| Operador Equipo \| Ubicar el equipo en el sector designado para estacionar, y esperar las instrucciones del supervisor, encargado de la malla o en planta Orica. \| \| 6 \| Operador Equipo \| En caso de algún desperfecto mecánico del camión o problemas detectados en la ruta que impidan o afecten la continuación del traslado, debe detener el equipo, apegándose a la berma o sector más seguro y avisar inmediatamente al jefe de turno mina y posteriormente al supervisor voladura ORICA. \| 188.8.131.52. Riesgo Crítico Identificado: Colisión que involucran vehículos y equipos móviles Este riesgo se encuentra identificado en el traslado de los explosivos desde planta o polvorines hasta la malla de voladura que se realiza a través de vehículos pesados o livianos de carga y equipos móviles especiales para esta actividad. Los accidentes de este tipo pueden producirse por: Excesos de velocidad, mala maniobra, falla mecánica, encandilamiento del conductor, malas condiciones de superficie o terreno, condiciones climáticas desfavorables. Las consecuencias de un eventual volcamiento o colisión de equipos abarcan daños a las personas, daños al equipo o impacto ambiental (por derrames de sustancias contaminantes, por ejemplo) 3.9.4. Actividad 4: carguío y tapado de taladros en la malla de voladura - Carguío de Taladros \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------------\|--------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Operador de MMU \| Deberá ubicar el MMU a una distancia tal que al mover el brazo de descarga la manga quede ubicado en la boca del taladro a cargar. Estos movimientos deben ser asistidos por el operador de carguío designado. El camión fábrica deberá ubicarse por fila. \| \| \| Operador de carguío \| Antes de iniciar el carguío, deberá cargar el brazo con la mezcla explosiva pedida ubicando la manga a un costado del taladro. \| \|---\|---------------------\|--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 2 \| Operador de MMU \| Deberá colocar la manga en el brazo de descarga y mostrar la estaca de identificación del taladro al operador de MMU previamente al cargar el taladro, además debe centrar la manga en la boca del taladro a cargar para evitar la contaminación de la mezcla explosiva y deberá de asegurar las líneas descendentes de los detonadores para evitar su caída. \| \| 3 \| Operador de MMU \| Calcular la cantidad de explosivo a cargar en el taladro, considerando las dimensiones del taladro, ya sea en altura y diámetro del taladro, y la densidad lineal del explosivo utilizado. \| \| 4 \| Operador de carguío \| Revisar la altura de taco asociada a la cantidad de explosivo propuesta para cargar en el taladro. Si no se ha logrado, se debe realizar un nuevo carguío de explosivo hasta llegar a la altura de taco requerida tomando en cuenta en no incurrir en una sobrecarga. \| \| 5 \| Operador de MMU \| Al terminar el carguío del taladro el huinchero deberá pintar en la parte superior de la estaca con aerosol de color verde como señal de que fue cargado y el cono pequeño de color naranja en señal que fue el último taladro cargado. \| \| 6 \| Operador de MMU \| Previo al movimiento del equipo se deberá asegurar que el brazo de descarga quede ubicado en su posición de descanso. \| Fotografía 28. Diseño de cargas en taladros y carguío de taladros (Fuente: Propia) • Tapado de taladros \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|---------------------------\|-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Operador Equipo Auxiliar \| El equipo de tapado debe tomar dirección según el taladro a tapar, considerando la secuencia y rutas habilitadas para el equipo. Su ubicación final debe ser en posición frontal o lateral al taladro (dependiendo del tipo de lampón del equipo dispuesto para la operación) y esperar la señalización por parte del ayudante de tapado. \| \| 2 \| Ayudante de tapado \| El ayudante deberá apoyar al desplazamiento del equipo ya sea para ir a buscar grava o detritus en los puntos de acopio asegurándose de no interactuar con personas y equipos. \| \| 3 \| Operador Equipo Auxiliar \| En el momento de descargar el lampón del equipo sobre el taladro, se deberá tener especial cuidado en no descargar el material directamente sobre las líneas descendentes sin protección, para evitar daños en éstas. \| \| 4 \| Ayudante de tapado \| Finalmente, el ayudante de tapado deberá verificar la altura del taco y que la cantidad de material descargado para el taco sea lo suficiente y que no existan vacíos de aire entre el material de tapado por efectos de un vaciado irregular del material en el taladro. \| Fotografía 29. Equipo Auxiliar Realizando tapado de taladros con detritus (Fuente: Propia) 184.108.40.206. Riesgo Crítico Identificado: Golpe por roca en vuelo (Fly Rock) Este riesgo se identificó en función a los parámetros que se consideran al momento de cargar los taladros con los explosivos, considerando desde el diseño de carga hasta el tapado del taladro. La roca lanzada por la explosión principalmente asociada a la voladura por efecto de una sobrecarga explosiva o una altura deficiente del taco, también se encuentra asociada con el minado de superficie por o sobre un taladro no detonado (tiro quedado). Este se considera el efecto más peligroso de la voladura. Es la causa más frecuente de muertes en el lugar y de daños a los equipos como resultado de la voladura. Las distancias que viaja la roca lanzada pueden fluctuar de cero para una voladura bien controlada a casi 1,5 kilómetros dentro del radio del disparo. 3.9.5. Actividad 5: Distribución de detonadores con altos explosivos en la malla de voladura y primado de taladros - Distribución de detonadores y altos explosivos \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Supervisor OMS \| Determinar la secuencia de distribución de detonadores y altos explosivos de acuerdo con las condiciones del entorno, utilizando el plano de voladura y el diagrama de configuración de columnas de carga \| \| 2 \| Polvorinero \| Para la distribución de detonadores Ikon II y I-Kon III Xtreme, se deberá utilizar morrales para transporte en los cuales se podrá llevar hasta 50 unidades de detonadores Ikon II o I-Kon III. En ningún caso se deberá exceder la capacidad máxima de carga de una persona que es de 25 kg. \| \| 3 \| Polvorinero \| Distribuir el número exacto de detonadores requeridos en cada taladro. Los detonadores deben quedar alejados de la vía de tránsito de los camiones fabrica (MMU). \| \| 4 \| Polvorinero \| Registrar los detonadores y altos explosivos en el formato salida y distribución por viaje de detonadores y altos explosivos en campo. El saldo de detonadores que quede en el \| \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------\|-----------------\| \| 5 \| Polvorinero \| Realizar parcialmente el plano de levantamiento de los detonadores para corroborar su distribución, deberá realizar esta tarea inmediatamente después de haber distribuido los (50) detonadores o el primer viaje completo, registrar los datos en el plano de levantamiento de primas y así sucesivamente. Si detecta inconsistencia detener la tarea y comunicar de inmediato al supervisor OMS. \| Fotografía 30. Polvorinero repartiendo detonadores y altos explosivos en la malla de voladura (Fuente: Propia) • Primado de Taladros \| Paso \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------\|-----------------\| \| 1 \| Supervisor OMS \| Determinar la secuencia de primado de taladros, la cual debe ser similar a la secuencia de distribución de detonadores y altos explosivos de voladura. \| \| 2 \| Operador de carguío \| Recibir y respetar la secuencia de primado de taladros y diagrama de cargas indicada por el supervisor mina en el plano de voladura. \| \| 3 \| Operador de carguío \| Tomar los Detonadores (Ikon y Exel) junto con el Pentex, manteniéndose alejado como mínimo un metro de la boca del taladro antes de iniciar el armado de la prima (cebo iniciador) a fin de evitar que alguno o todos los accesorios puedan caer al fondo del taladro durante el armado. \| \| 4 \| Operador de carguío \| Pasar el casquillo del detonador Ikon y el detonador Exel por cada uno de los orificios de entrada del Pentex, luego empujar las líneas de los detonadores hasta lograr que pasen por los \| \| Operador de carguío \| orificios de salida del Pentex (aproximadamente 20 cm de pasante), posteriormente alojar el casquillo del detonador Ikon en el orificio de salida del detonador Exel y alojar el casquillo del detonador Exel en el orificio de salida del detonador Ikon. \| \|---\|---------------------\|------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 5 \| Operador de carguío \| Con los brazos extendidos al frente del cuerpo dirigir la prima hacia el centro del taladro, si se trata de un Ikon RX o Estándar se utilizará la varita Ikon para desenrollar el cable al momento del primado, si se tratara de Ikon Extreme se tendrá que sujetar el rollo del detonador de tal manera que no se anude, siempre dirigir hacia el frente o hacia arriba el lado de desenrollamiento. \| \| 6 \| Operador de carguío \| Desenrollar suavemente las líneas de los detonadores Ikon y Exel hasta que la prima llegue al fondo del taladro, luego amarrar las líneas descendentes de los detonadores Ikon y Exel a la estaca triangular haciendo un nudo en forma de lazo o ciego. En caso el taladro este desbocado se usará un coligüe para asegurar las líneas descendentes. Verificar que la estaca esté instalada fuertemente en el detritus, puede ayudarse con golpe de la planta del zapato para introducirla. \| \| 7 \| Operador de carguío \| Amarrar una liga a las líneas descendentes a una distancia de 0.8 metros aproximadamente medidos desde la estaca, asegurar el otro extremo de la liga a la cabeza de la estaca formando así un lazo, esta posición actuará como amortiguador para evitar que las líneas descendentes estén tensionadas mientras son sometidas al peso de la carga o caída de rocas. Este efecto de amortiguación ayuda a minimizar posibles daños a las líneas en los procesos siguientes de carguío y tapado de taladros. \| Fotografía 31. Operador insertando detonadores al booster (Fuente: Propia) Fotografía 32. Operador insertando prima (cebo iniciador) al taladro (Fuente: Propia) 220.127.116.11. Riesgo Crítico Identificado: Detonación no planeada o prematura Este riesgo se encuentra presente al momento de manipular los detonadores y altos explosivos, también al momento de primarlos para formar el cebo iniciador de la columna explosiva de los taladros. La manipulación y almacenamiento de sustancias explosivas, productos inflamables y combustibles, puede desembocar en emergencias tales como un incendio o una detonación, si no se cumplen con las condiciones y restricciones para las operaciones. Aquí se involucra el movimiento de los diferentes equipos que se encuentran trabajando dentro del área cargada con explosivos, la manipulación de los explosivos por parte del personal en la malla de voladura y finalmente por tiros quedados o taladros no detonados causados por el corte de línea o defectos del explosivo que no pudo detonar. La detonación no planeada también está presente cuando equipos de mina trabajan cerca de material fragmentado en el cual se encuentra material explosivo no detonado. 3.9.6. Actividad 6: Evaluación del entorno \| PASO \| Responsable \| Proceso o Tarea \| \|------\|-------------------\|-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 1 \| Supervisor OMS3 \| Las inspecciones del sitio de la voladura se realizarán antes de que se inicie cualquier proceso de voladura. Esto se documentará en la hoja de resumen de voladuras o en el formato “Evaluación Previa Proyecto”. \| \| 2 \| Supervisor OMS2 \| Recibir del área P&V de la mina el plano de voladura, diseño de cargas y radios de influencia del disparo. \| \| 3 \| Supervisor OMS3 \| Verificar que malla está definida y señalizada, con bermas y/o pretiles. \| \| 4 \| Supervisor OMS3 \| Durante la inspección, se evaluarán el acceso al sitio de la voladura y las rutas de salida. \| \| 5 \| Supervisor OMS3 \| Verificar que el piso estable esté sin irregularidades, exceso de agua o barro. \| \| 6 \| Supervisor OMS3 \| Verificar que no haya actividades en el nivel superior o inferior de la malla, que genere un riesgo para la operación. \| \| 7 \| Supervisor OMS3 \| Verificar que no haya equipos de mina en el área de voladura, si existiera debe coordinarse con B2/B3. \| \| 8 \| Supervisor OMS3 \| Evaluar las condiciones climáticas, temperatura, ruido, polvo; asegurando una operación segura. \| \| 9 \| Supervisor OMS3 \| Identificar y señalar el área de parqueo en malla. \| \| 10 \| Supervisor OMS3 \| Verificar que se han retirado cables eléctricos y demás elementos que afectan el carguío. \| 18.104.22.168. Riesgo Crítico Identificado: Eventos en el Banco Este riesgo fue identificado entorno al área de trabajo en la malla de voladura que comprende la plataforma que se encuentra entre en la parte superior de un banco y la parte inferior del banco superior. Son ocasionados por terrenos inestables de los taludes dentro de la malla de voladura generando aplastamiento por deslizamiento de rocas y taludes. Lo desprendimientos de roca son fallas repentinas de taludes verticales o casi verticales que producen la caída de un bloque o múltiples bloques que descienden en caída libre. En suelos inestables los desprendimientos son causados por la socavación de taludes debido a la acción del hombre (minado de pala hacia la cara libre del talud). Provocando agrietamiento y rajaduras con peligro latente de derrumbe en la cara libre del talud. 3.10. Programa Drone El programa Drone se implementó para poder controlar los riesgos críticos que se encuentran presentes en las operaciones de voladura. Este programa considera establecer controles más exhaustivos para cada riesgo identificado y adicionalmente disminuir los incidentes y eventos adversos mediante comportamientos, reportes y formatos. a) Implementación de controles para los riesgos críticos. b) Formato de verificación de controles críticos (KCV). c) Comportamientos vitales para las actividades. d) Formato Take 5. e) Reporte Oa’s. 3.10.1. Implementación de controles para los riesgos críticos El programa está diseñado en bases a 6 riesgos críticos que se encuentran presentes en las operaciones de voladura. \| RIESGOS CRÍTICOS \| CONTROLES \| \|-------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------------------------------\| \| 1. CAÍDA DE ALTURA (A-01) \| • Protección anti-caída • Personal acreditado y capacitado • Barreras • Guardas y barreras • Parada de Emergencia (pulicord) • Personal acreditado • Inspeccionar condición de barreras • Estandar de trabajos en altura • Permisos de Trabajo \| \| \| • Trabajo en altura y caída a desnivel durante la recarga de materias primas. • Trabajo en altura y caída a desnivel durante trabajos de mantenimiento. \| \| \| 2. ATRAPAMIENTO Y COMPRESIÓN EN EQUIPO (A-04) \| • Personal acreditado (manejo defensivo) • Personal acreditado • Plan de Fatiga • Cámara de retroceso • Toques de Bocina • Vigías para retroceso \| \| \| • Atrapamiento en estructura de faja transportadora de Nitrato de Amonio. \| \| \| 3. COLISIÓN QUE INVOLUCRA VEHÍCULOS Y EQUIPOS MÓVILES (A-06) \| • Diseños de voladura • Procedimiento de carguío • Área de influencia • Plan de Secuencia de Carguío • Procedimiento de Detección y Eliminación de TIQs. \| \| \| • Choque / Colisión / Atrapamiento / Peligro de control de vehículos livianos - MMU - • Posicionamiento con equipos de la mina. • Choque / Colisión / Atrapamiento en el área de cargaño (MMU – Operadores de Piso – Mineralesadores – Perfuradores). \| \| \| 4. GOLPEADO POR ROCA EN VUELO (C-01) \| • Diseños de voladura • Procedimiento de carguío • Área de influencia • Vigías y despeje \| \| \| • Impacto por flyrock a vehículos y/o estructuras. • Impacto por flyrock a personas. \| \| \| 5. DETONACIÓN NO PLANEADA O PREMATURA (C-02) \| • Diseños de voladura (configuración de carga y amarre) • Procedimiento de carguío • Demarcación y señalización TCs • Vigía • Diseños de voladura • Plan de Secuencia de Carguío • Procedimiento de Detección y Eliminación de TIQs. \| \| \| • Tiraz quedados. • Aplastamiento de explosivos equipos móviles. • Slap, snap and shoot. \| \| \| 6. EVENTOS EN EL BANCO (C-03) \| • Evaluación y autorización geotecnia • Radares • Evaluación de cresta / talud • Vigía • Diseños de voladura \| \| \| • Aplastamiento por deslizamiento de rocas y taludes. • Terrenos inestables. \| \| Figura 30. Ilustración del programa Drone (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) Mediante la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos se determinaron los controles necesarios para cada riesgo críticos. Con ayuda de la lista estandarizada de peligros y riesgos (ver tabla 03) de Cerro Verde se determinaron los peligros, riesgos y las consecuencias. 22.214.171.124. Caída de altura Tabla 4. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico I (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|------------------\|------------------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\| \| TRABAJO EN ALTURA\| Caída a distinto nivel a partir de 1.80 metros por encima del nivel del piso. \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, etc. \| Fotografía 35. Operador de MMU con riesgo de Caída a Distinto Nivel (Fuente: Propia) Controles: i. Evitar caídas cuando se trabaja a 2 metros de una abertura/borde con potencial caída de más de 1,8 metros: a) Facilitando un área de trabajo físicamente protegida (ej., barreras físicas temporales, barandas, cubiertas, plataformas). b) Utilizando un sistema de protección contra caídas. Se tiene que priorizar controles de prevención de caídas por sobre controles de detención de caídas. ii. Cuando los sistemas de prevención de caídas o de detención de caídas tienen: - Potencial de caída superior a 4 metros incluir un arnés de cuerpo entero y cuerda corta amortiguadora o tambor de inercia de frenado automático. - Potencial de caída menor a 4 metros incluir una línea corta. Para ambos casos: estos deben estar conectado a puntos de anclaje con ganchos de seguridad auto bloqueante o anillos tipo bloqueador de cuerda; y asegurarse que la longitud de la línea corta evite caída al suelo o impactar estructuras más bajas. iii. Todos los puntos de anclaje deben ser aprobados al momento de su instalación y verificados cada tres años a partir de entonces. Esto incluye equipo fijo no diseñado para este propósito y puntos de anclaje provisionarios tales como líneas de vida. iv. Establecer un programa de mantenimiento e inspección para asegurar la integridad estructural del equipo físico usado para prevenir caídas, de acuerdo con el Group Standard de Administración del Ciclo de Vida de los Activos. v. Usar protección contra caídas cuando se efectúa trabajo desde una Plataforma Elevada de Trabajo vi. Establecer metodología de rescate específica para la actividad a realizar, antes de usar sistemas de protección contra caídas que detalle el equipo de rescate, respuesta a rescate, incluyendo prevención de trauma por suspensión, roles y responsabilidades. vii. Asegurarse que todo el personal sea capacitado y acreditado como competente antes de usar sistemas de protección contra caídas y mínimo cada tres años a partir de entonces. viii. Realizar una inspección (Check List) de los blocks retractiles y del equipo protección contra caídas, también incluir un permiso de trabajo en altura para cada trabajador que realiza la tarea y asegurarse de cumplir el estándar de trabajos en altura. ix. Proporcionar un sistema de permisos alineado con el SHES Group Procedure de Permisos de Trabajo Seguro para verificar que los controles están implementados cuando se utilicen sistemas de protección contra caídas para tareas no cubiertas por los procedimientos de trabajo. Esto incluye la protección contra caídas requeridas, puntos de anclaje, y plan de rescate. x. Implementar un régimen de mantenimiento e inspección para Plataformas Elevadas de Trabajo. 126.96.36.199. Atrapamiento y compresión en equipo Tabla 5. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 2 (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|------------------------------------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\| \| ACARREO/TRANSPORTE DE MATERIAL A GRANEL (USO DE FAJAS TRANSPORTADORAS) \| Atrapamiento y compresión en equipo que se encuentra en movimiento. \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, asfixia, etc. \| Fotografía 36. Área de Faja en Movimiento bajo la Tolva de corte de Maxibags (Fuente: Propia) Controles: i. Instalar protecciones a equipo (guardas y barreras) para evitar que personal contacte partes móviles de equipo o maquinaria. ii. Proveer de una parada de emergencia (Pullcord) para equipos con partes en movimiento y realizar pruebas de funcionamiento en forma anual (proof test). iii. Inspeccionar la condición física de las guardas de los equipos en forma anual. iv. Personal que opera tiene que estar acreditado y capacitado en manejo de fajas transportadoras. v. Proveer de un sistema basado en permisos de acuerdo con el SHES Group Procedure Permisos de Trabajo para la remoción de las guardas de los equipos, incluyendo pruebas en vivo. vi. Aislar el equipo, y liberar o asegurar energía acumulada, antes de remover cualquier protección del equipo, a menos que se conduzca test en vivo. 188.8.131.52. Colisión que involucra vehículos y equipos móviles Tabla 6. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 3 (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|----------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\| \| OPERACIÓN DE EQUIPOS MÓVILES (PESADOS Y LIVIANOS) \| Volcaduras, colisión con equipos móviles o fijos, atropellos. \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, etc. \| Fotografía 37. Volcadura de Camión Fábrica MMU. (Fuente: Propia) Controles: i. Permitir que sólo personal con licencia conduzca vehículos o equipo móvil. ii. Implementar un régimen de inspección (pre-inicio) para equipo móvil de Orica, arrendado u operado por Orica. iii. Implementación de vigías para retroceso. iv. Verificar que grúas de horquilla y vehículos de Orica o arrendados, diseñados para uso en caminos públicos, tengan cinturones de seguridad para todos los ocupantes. v. Todo el personal debe utilizar cinturones de seguridad, cuando estos se encuentren disponibles. vi. Implementar un plan de fatiga y somnolencia. vii. Equipo móvil que opera en pendientes superiores a 5 grados debe contar con protección de volcamiento. viii. Implementación de cámaras de retroceso y toques de bocina para maniobras (2 toques de bocina para avanzar y 3 toques de bocina para retroceder). ix. Mantener vehículos y equipo móvil de acuerdo con especificaciones del fabricante. x. Colocar, asegurar y restringir cargas en vehículos para evitar inestabilidad, pérdida y movimiento de la carga durante el transporte. xi. Grúas de horquilla deben contar con una estructura de protección de volcamiento que contemple protección sobre la cabeza del operador. xii. Establecer un procedimiento operativo para ver los riesgos por una conducción distraída incluyendo el uso de celulares. 184.108.40.206. Golpeado por roca en vuelo Tabla 7. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 4 (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|-----------------------\|------------------------------------------------------------------------\|-------------------------------\| \| TRABAJO CON EXPLOSIVOS\| Proyecciones de fragmentos o partículas, golpe por roca en vuelo (Fly Rock). \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, etc. \| Fotografía 38. Camioneta golpeada con roca proveniente de la voladura (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) Controles: i. Usar diseños de voladura aprobados y hojas de carga para todas las actividades de carguío. ii. Verificar burden, espaciamiento, diámetro, profundidad de todos los taladros e inclinación de cualquier taladro en ángulo respecto al diseño de voladuras antes de la carga con explosivos. Informar al supervisor de voladura a cargo cualquier desviación mayor a lo estipulado en el diseño de voladura. iii. Ajustar el diagrama de carga por cualquier anormalidad inusual en la perforación (tales como cavidades, suelo blando, estratos de lodo). iv. Después de cargar y antes del tapado de los taladros, revisar todas las alturas y los collares de los taladros, respecto al diseño de voladura o diagrama de carga y corregir e informar al supervisor de voladura a cargo sobre cualquier desviación a lo estipulado en el diseño de voladura. v. Para cada voladura se delimitará el área de influencia de la voladura y asegurará que esta área cuente con vigías capacitados, para evitar que ingresen personal ajeno al área e informar al supervisor de voladura si alguien ingresa al área de voladura. vi. Establecer comunicación entre el supervisor de voladura y los vigías de la voladura durante la secuencia de disparo de modo que la secuencia pueda ser abortada cuando el área de voladura sea traspasada por personal ajeno. Revisar el procedimiento para abortar una voladura con los vigías antes de cada voladura. vii. El supervisor de la voladura debe asegurar que el todo el personal esté en conocimiento del inicio de la voladura y debe verificar que el personal está alejado del área de voladura inmediatamente antes de iniciar el disparo. viii. El supervisor de voladura debe inspeccionar el área volada antes de dar la señal de “todo despejado” al personal antes del reingreso al área de voladura. 220.127.116.11. Detonación no planeada o prematura Tabla 8. Tabla de peligro, riesgo y consecuencia de Riesgo Crítico 5 (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|-----------------------\|---------------------------------\|---------------------------------------------------\| \| TRABAJO CON EXPLOSIVOS\| Detonación no planificada o \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, etc. \| \| \| prematura. \| \| Fotografía 39. Booster encontrado en la zona post voladura por operadores de pala eléctrica (Fuente: Propia) Controles i. No conducir vehículos o equipo móvil sobre explosivos o taladros cargados no protegidos. ii. Mantener dispositivos de iniciación de voladuras desarmadas y las líneas troncales desconectadas de la voladura hasta que todo el personal no esencial haya abandonado el área y la voladura está lista para el disparo. iii. Completar una investigación inicial de todos los tiros quedados antes de permitir al personal o a equipo de la mina ingresar de vuelta al área. Utilizar la señalización y demarcación de los tiros quedados. iv. Restringir áreas donde se están usando explosivos sólo para personas, vehículos y equipo móvil autorizados. v. Mantener dispositivos de iniciación de voladura bajo el control directo del Supervisor de voladura a cargo. vi. Utilizar el procedimiento de detección y eliminación de Tiros Quedados. vii. Separar detonadores de altos explosivos a una distancia de 1 a 2 metros, hasta que esté listo para primar el taladro. viii. No fumar dentro o traer fuentes de ignición a mallas de voladura. ix. Usar sólo herramientas y equipo compatible con explosivos y sistemas de iniciación. x. Cuando hay detonadores eléctricos dentro de las mallas de voladura, apagar todos los dispositivos de transmisión (radios, celulares, etc.) xi. Establecer un procedimiento operativo que incluya pasos para abordar el riesgo de explosiones iniciadas por relámpagos/rayos en sitios donde tiene lugar la voladura. xii. Utilizar el diseño de voladura aprobado para la configuración de carga de explosivos y amarre de detonadores electrónicos. xiii. Mantener las buenas prácticas siguiendo el procedimiento de carguío paso a paso en la malla de voladura. xiv. Cuando se hacen voladuras en suelo caliente o reactivo, iniciar voladuras dentro del tiempo en reposo designado para el producto explosivo involucrado. 18.104.22.168. Eventos en el banco Tabla 9. Tabla de riesgo, peligro y consecuencia de Riesgo Crítico 6 (Fuente: Propia) \| PELIGRO \| RIESGO \| CONSECUENCIA \| \|----------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------\| \| TRABAJO EN O PRÓXIMOS A TALUDES Y SUELOS \| Colapso de taludes naturales, colapso de taludes conformados, colapso de suelos conformados. \| Muerte, golpes, contusiones, hematomas, etc. \| \| CONFORMADOS \| \| \| Fotografía 40. Colapso de talud (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) Controles: i. Trabajar sólo en áreas donde se realice la evaluación y autorización por parte del departamento del área de geotecnia de la mina. ii. Utilizar los formatos de evaluación de riesgos para el área de cresta y cara del banco, formato de evaluación de riesgos para el talud principal, talud final o marca de carguío en el pie del talud. iii. Comunicación con el área de geotecnia para el monitoreo con radares de la zona e implementar un vigía en el área. iv. En los diseños de voladura tienen que considerar las áreas que no deben ser cargadas con explosivos. v. Conducir una inspección de riesgos en el lugar de trabajo, al inicio de cada turno y facilitar controles para al menos los siguientes riesgos si están presentes: - Condiciones de suelo (tales como lodos, agua). - Condiciones climáticas (tales como, calor, frío, lluvia, viento). - Condiciones geológicas (incluyendo estructuras inestables, grietas, suelos frágiles). - Condiciones de paredes altas, taludes. - Agua entrante al banco. - Cambio en condiciones de tráfico. - Excavaciones o actividades mineras arriba o cerca de la ubicación del banco. - Atmósferas peligrosas. vi. Establecer controles respectivos para cada actividad en el tope de una pared final de mina, cuando se trabaja a 10 metros de la base de dicha pared final. 3.10.2. Comportamientos vitales Es un comportamiento fundamental que una persona adopta cuando se presenta un momento crucial o crítico. Este comportamiento vital evita que una situación se salga de control y que eventualmente genere una lesión seria o una fatalidad. También es algo que uno puede hacer de manera personal que evitará la ocurrencia de un accidente o lesión. Para el programa Drone, se consideró 4 comportamientos vitales mostrados a continuación: • Cuando inicie o esté ejecutando un trabajo y tenga síntomas de cansancio, fatiga o desconcentración. No iniciaré, pararé el trabajo y comunicaré al supervisor inmediatamente para que él tome las medidas preventivas. • Cuando realice un trabajo con prisa y tome atajos por la presión del supervisor o la premura del tiempo. Respetuosamente haré prevalecer mi derecho a decir NO y reevaluaré el tiempo para poder terminar mi labor sin presión. • Cuando tenga que iniciar o esté realizando un trabajo e identifique que no existe un procedimiento, lo desconozca por falta de capacitación, se encuentre desactualizado o tenga una mala actitud para cumplirlo. No iniciaré o detendré el trabajo, solicitaré al supervisor la revisión y/o modificación del IPERC (Identificación de peligros y evaluación de riesgos continuo); la programación de mi capacitación, la actualización del procedimiento y me comprometeré a cumplirlo cabalmente. • Cuando por un exceso de confianza no evalué un riesgo, lo evalué inadecuadamente o desconozca el método de evaluación. Detendré la tarea, comunicare al supervisor para que en conjunto reevaluemos los riesgos y asegurarme del método de evaluación a aplicarse. Estos cuatro comportamientos están generados a partir de las cuatro reglas de oro de Sociedad Minera Cerro Verde. a) Soy responsable de mi seguridad y la seguridad de mis compañeros. b) Tomarse el tiempo necesario para realizar las tareas. c) Si algo huele mal, se ve mal o parece mal, detenerse. d) Cumplir con los procedimientos establecidos. 3.10.3. Formato Take 5 El “Take Five” es un documento que constituye una herramienta personal, para la evaluación del riesgo. Se efectúa antes de comenzar una tarea conocida, y está orientado a verificar el riesgo y controles actuales. El concepto es usado en diversas organizaciones. La idea de esta herramienta es generar un impulso a parar y pensar siempre, acerca de una tarea cualquiera, antes de realizarla, es decir “tomarse 5 minutos” para “5 pasos” antes de comenzar la tarea. Estos cinco simples pasos son: - Parar: Describir la tarea. - Pensar: Listar los peligros. - Identificar: Evaluar los riesgos. - Planificar: Enumerar los controles. - Proceder: Decidir lo que se va a hacer (Realizar o no la tarea, dependiendo de si es seguro o no). Figura 31. Formato Take 5 (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) Una vez descrita la tarea, listados los peligros e identificados los riesgos, corresponde evaluar estos últimos. Para ello, primero se debe definir la clase de consecuencia de un eventual accidente al realizar la tarea (Ver tabla 10). Tabla 10. Tabla con categorías de consecuencia de un evento para la salud, el medio ambiente y las operaciones (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) \| CATEGORÍA DE CONCECUENCIAS \| asunto \| EVENTO NOTABLE/SIGNIFICANTE \| EVENTO SERIO/ALTAMENTE SIGNIFICANTE \| EVENTO EXTREMADAMENTE SERIO/O TASTRÓFICO \| \|-----------------------------\|--------\|----------------------------\|-------------------------------------\|------------------------------------------\| \| Seguridad y Salud \| \| PRIMEROS AUXILIOS \| ACCIDENTE RECORDABLE \| LESIÓN SEVERA O MUERTE \| \| \| \| \| TRATAMIENTO MÉDICO \| \| \| Medio Ambiente \| \| PEQUEÑO DERRAME \| DERRAMES \| CERRAMIENTO MAYOR \| \| Servicio al Cliente \| \| DAÑO MENOR EN PLANTA \| DAÑO EN PLANTA \| DAÑO SERIO EN PLANTA \| \| Interrupción del Negocio \| \| PÉRDIDA DE PRODUCCIÓN MINIMA \| PÉRDIDA DE ABASTECIMIENTO A UN CLIENTE POR CORROSIÓN \| PÉRDIDA DE PRODUCCIÓN POR UN PERIODO LARGO Y/O UN GRAN CLIENTE \| Luego, se define la probabilidad de ocurrencia del evento (Ver tabla 11). Tabla 11. Tabla con niveles de probabilidad de ocurrencia (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) Finalmente, se obtiene de la matriz el nivel del o de los riesgos involucrados en la tarea (Ver tabla 12). Tabla 12. Tabla con Matriz de Nivel de Riesgos (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) \| CONSECUENCIA \| PRIMEROS AUXILIOS PEQUEÑO DERRAME DAÑO MENOR EN PLANTA \| ACCIDENTE RECORRABLE TRATAMIENTO MÉDICO DAÑO EN PLANTA DERRAMES \| LESIÓN SERIOA, MUERTE DAÑO SERIO EN PLANTA DERRAME MAYOR \| \|-----------------------\|--------------------------------------------------------\|-----------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------\| \| PROBABILIDAD \| EVENTO NOTABLE/ SIGNIFICANTE \| EVENTO SERIO/ ALTAMENTE SIGNIFICANTE \| EVENTO EXTREMADAMENTE SERIO/ CA TASTROFICO \| \| CASI SEGURO \| B \| A \| A \| \| PROBABLE \| C \| B \| A \| \| MUY IMPROBABLE \| C \| C \| B \| El nivel del riesgo asociado a una tarea nos indicará como proceder frente a dicha actividad (Ver tabla 13). Tabla 13. Tabla con indicaciones para proceder, asociadas al nivel de riesgo de la tarea (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) \| NIVEL DE RIESGO \| Clasificación \| \|-----------------\|--------------------------------------------------------------------------------\| \| NIVEL A \| PARE: Informe inmediatamente a su supervisor. Conduzca un Jsera con su supervisor. No proceda hasta que todos los peligros hayan sido reducidos al nivel B (Proceda según indicaciones del nivel B) \| \| NIVEL B \| PARE: Informe inmediatamente a su supervisor. Refiérase al procedimiento para la tarea. Si no existe procedimiento conduzca un Jsera y complete el permiso de trabajo si es requerido. \| \| NIVEL C \| Establezca los controles. Si estos son adecuados, chequéelos y proceda con seguridad. \| 3.10.4. Reporte Oa’s Es un documento en el cual los trabajadores pueden reportar actos y condiciones subestándar u ocurrencias anormales, ya sea en las actividades que se realiza dentro o fuera de la malla de voladura. Realizando una breve descripción del evento y determinando las posibles causas. Posteriormente se informará al supervisor de turno para que todas estas observaciones puedan ser subsanadas en un plazo establecido. La medición de este indicador será mediante la contabilización del número de Boletas OA entregadas por cada trabajador al Líder SHES de turno. Figura 32. Ejemplo de Take 5, con identificación de los riesgos de la tarea y definición de niveles de riesgo (Fuente: Propia) Figura 33. Formato OA (Fuente: Área de Seguridad y Salud Ocupacional de Orica) 4.1. Análisis de resultados 4.1.1. Estadística de accidentes mortales por empresa titular y contratista minero durante el periodo 2007 al 2017 El estudio realizado durante el período 2007 al 2017 refleja un total de 450 casos de accidentes mortales registrados. El año donde se presentó el mayor número de accidentes mortales fue en el 2008 con un total de 60 casos registrados en empresas mineras y contratistas. Figura 34. Accidentes Mortales por empresa titular y contrata. Periodo 2007 – 2017 (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) 4.1.2. Estadística de accidentes mortales según el tipo de accidentes en empresas y contratistas mineros durante el periodo 2007 al 2017 Según el análisis realizado por tipos de accidentes mortales durante el periodo 2007 al 2017, muestra el mayor número de casos causados por desprendimiento de rocas y en menor caso por exposición a, o contacto con tormentas eléctricas (caída de rayos) en empresas mineras y contratistas. Por otro lado, gran parte de las muertes ocasionadas fueron causadas por las siguientes ocurrencias: - Desprendimiento de rocas. - Choques contra o atrapado en o golpes por vehículo motorizado. - Caída de personas. - Atrapado por o golpes por maquinarias en movimiento. - Golpes por objetos en detonación de explosivos. Estas ocurrencias están directamente relacionadas a los riesgos críticos que se identificaron en las operaciones. ![Gráfico de barras mostrando la clasificación porcentual por tipo de accidentes mortales desde 2007 hasta 2017.] Figura 35. Clasificación porcentual por Tipo de Accidentes Mortales. Periodo 2007 - 2017 (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) Las estadísticas por tipo de accidentes mortales nacionales nos reflejan la realidad en las empresas mineras y contratistas, donde se registró una disminución de los accidentes hasta el año 2014 y empezó a incrementarse hasta el año 2017, por lo tanto, surge la necesidad de implementar controles críticos para disminuir la cantidad de accidentes e incidentes. \| SEGÚN EL TIPO DE OCURRENCIA \| 2007 \| 2008 \| 2009 \| 2010 \| 2011 \| 2012 \| 2013 \| 2014 \| 2015 \| 2016 \| 2017 \| TOTAL \| PORCENTAJE \| \|-----------------------------------------------------------------------------------------------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|------\|-------\|------------\| \| Desprendimiento de rocas \| 12 \| 22 \| 21 \| 9 \| 9 \| 8 \| 8 \| 6 \| 8 \| 5 \| 8 \| 116 \| 25.78 \| \| Choques contra o atrapado en o golpes por vehículo motorizado (tránsito vehicular). \| 6 \| 5 \| 2 \| 11 \| 12 \| 9 \| 5 \| 8 \| 3 \| 3 \| 5 \| 69 \| 15.33 \| \| Choques contra o golpes por objetos durante el carguío y descarga de mineral/desmonte \| 8 \| 10 \| 9 \| 10 \| 1 \| 2 \| 9 \| 3 \| 4 \| 2 \| 0 \| 58 \| 12.89 \| \| Exposición a, o contacto por inhalación con gases tóxicos/asfixiantes (ventilación deficiente) \| 9 \| 7 \| 5 \| 3 \| 7 \| 3 \| 4 \| 1 \| 2 \| 3 \| 2 \| 46 \| 10.22 \| \| Caída de personas \| 5 \| 2 \| 4 \| 5 \| 1 \| 7 \| 3 \| 2 \| 4 \| 0 \| 6 \| 39 \| 8.67 \| \| Atrapado por derrumbe, deslizamiento, soplado de mineral o desmonte \| 6 \| 5 \| 2 \| 1 \| 2 \| 2 \| 2 \| 1 \| 1 \| 7 \| 2 \| 31 \| 6.89 \| \| Otros \| 2 \| 6 \| 4 \| 4 \| 6 \| 1 \| 1 \| 0 \| 0 \| 1 \| 3 \| 28 \| 6.22 \| \| Exposición a, o contacto con energía eléctrica \| 1 \| 1 \| 1 \| 5 \| 2 \| 3 \| 3 \| 1 \| 0 \| 1 \| 4 \| 22 \| 4.89 \| \| Atrapado en chutes o tolvas y otros durante desatoro \| 1 \| 0 \| 1 \| 1 \| 0 \| 1 \| 1 \| 1 \| 2 \| 1 \| 0 \| 9 \| 2.00 \| \| Choques contra o golpes por objetos durante el manipuleo de materiales. \| 2 \| 0 \| 1 \| 0 \| 1 \| 2 \| 2 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 9 \| 2.00 \| \| Atrapado por succión de mineral/desmonte \| 0 \| 2 \| 0 \| 1 \| 3 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 7 \| 1.56 \| \| Atrapado por o golpes por maquinarias en movimiento \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 4 \| 5 \| 1.11 \| \| Golpes por herramientas \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 3 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 4 \| 0.89 \| \| Golpes por objetos en detonación de explosivos \| 2 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 4 \| 0.89 \| \| Exposición a, o contacto con tormentas eléctricas (caída de rayo) \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 2 \| 0 \| 3 \| 0.67 \| \| TOTAL \| 54 \| 60 \| 51 \| 50 \| 45 \| 42 \| 38 \| 24 \| 26 \| 26 \| 34 \| 450 \| 100 \| Tabla 14. Clasificación por tipo de Accidentes Mortales (Periodo 2007 - 2017) (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) 4.1.3. Índices de seguridad en Cerro Verde Los índices de seguridad en Cerro Verde se determinaron de la siguiente manera: - Según el subcapítulo 1 del DS 024-2016-EM el Índice de Frecuencia de Accidentes (IF): Número de accidentes mortales e incapacitantes por cada millón de horas hombre trabajadas. Se calculará con la fórmula siguiente: \[ IF = \frac{Nº \text{ accidentes} \times 1'000,000}{Horas \text{ hombre trabajadas}} \] - Según el subcapítulo 1 del DS 024-2016-EM el Índice de Severidad de Accidentes (IS): Número de días perdidos o cargados por cada millón de horas hombre trabajadas. Se calculará con la fórmula siguiente: \[ IS = \frac{Nº \text{ días perdidos o cargados} \times 1'000,000}{Horas \text{ hombre trabajadas}} \] - Según el subcapítulo 1 del DS 024-2016-EM el Índice de Accidentabilidad (IA): Una medición que combina el índice de frecuencia de lesiones con tiempo perdido (IF) y el índice de severidad de lesiones (IS), como un medio de clasificar a las empresas mineras. \[ IA = \frac{IF \times IS}{1000} \] Tabla 15. Índices de Seguridad en Cerro Verde (Fuente: Ministerio de Energía y Minas, 2016) \| Nombre de Titular Minero \| Concesión / UEA \| Trabajadores 2017 \| Acc. Incapacit. \| Acc. Mortales \| Días Perdidos \| Horas Hombre Trabajadas \| Índice de Frecuencia \| Índice de Severidad \| Índice de Accidentabilidad \| \|--------------------------\|--------------------------\|-------------------\|-----------------\|---------------\|--------------\|-------------------------\|----------------------\|---------------------\|------------------------\| \| \| \| CIA \| CM \| Total \| \| \| \| \| \| \| \| SOCIEDAD MINERA CERRO VERDE S.A.A. \| CERRO VERDE 1,2,3 \| 2864 \| 3592 \| 6456 \| 25 \| 2 \| 14294 \| 12357277 \| 2.18 \| 1156.73 \| \| \| PLANTA DE BENEFICIO CERRO VERDE \| 1902 \| 6837 \| 8739 \| 22 \| 0 \| 705 \| 8314859 \| 2.65 \| 84.79 \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| En el año 2017 ocurrieron 2 accidentes mortales en Cerro Verde. El primero dentro del área de voladura, y el segundo dentro del área de operaciones mina. 4.2. Cumplimiento del programa DRONE 4.2.1. Elaboración y difusión del formato de verificación de controles (KCV) Para el cumplimiento de los controles críticos se elaboró un formato de verificación de controles (KCV) y se difundió a todos los trabajadores para el conocimiento de los controles implementados. Este formato permitirá verificar si se cumplen los controles en la actividad donde fue detectada. Cada control crítico cuenta con un formato específico para verificar los controles implementados. (Ver anexo 06). 4.2.2. Difusión de comportamientos vitales Se difundieron los comportamientos vitales a los trabajadores a través de charlas en las oficinas de Orica, también se elaboraron banners con los comportamientos vitales y estos se colocaron en un lugar visible de las oficinas. Estos banners permitirán al trabajador recordar los comportamientos vitales antes de iniciar su jornada laboral. (Ver Figura 36) ![Banners de los comportamientos vitales](image) Figura 36. Banners de los comportamientos vitales colocados en los exteriores de las oficinas de Orica (Fuente: Área de SSO) 4.2.3. Cumplimiento del formato Take 5 Se realizó la difusión del llenado del formato take 5 y se verificó el correcto uso y llenado del formato. Este formato se utilizará por el trabajador antes de ejecutar cada actividad; por ejemplo, la conducción de un vehículo en vías resbalosas. En la figura (Ver figura 37) se muestran la cantidad de formatos llenados por cada trabajador. ![Reportes de Personal](image) Figura 37. Resumen de reportes Take 5 y Oa’s (Fuente: Área de SSO) 4.2.4. Reportes del formato Oa’s De la misma manera de que los formatos take 5 se realizó la difusión a todo el personal de Orica y se verificó el correcto llenado de estos formatos. En cada termino de guardia se realiza un informe mensual de los reportes que presentan los trabajadores. Estos se dividen en ocurrencias anormales, actos y condiciones subestándares. En este informe se elaboran estadísticas donde observamos las tendencias y frecuencias de los diferentes reportes. Tabla 16. Resumen de actos subestándar, condiciones subestándar y ocurrencias anormales (Fuente: Área de SSO) \| Guardia \| Acto Subestándar \| Condición Subestándar \| Ocurrencia Anormal \| Total general \| \|---------\|------------------\|-----------------------\|--------------------\|---------------\| \| A \| 4 \| 48 \| 1 \| 53 \| \| B \| 5 \| 59 \| 3 \| 67 \| \| EBS \| 1 \| 1 \| 1 \| 1 \| \| Total general \| 9 \| 108 \| 4 \| 121 \| Figura 38. Resumen de reportes Oa’s (Fuente: Área de SSO) Figura 39. Resumen actos subestándar (Fuente: Área de SSO) 4.3. Resultados de la Implementación del Programa Drone 4.3.1. Objetivos de Seguridad Los objetivos de índices de seguridad para Orica se muestran en el siguiente cuadro: Tabla 17. Objetivo de los índices de seguridad (Fuente: Área de SSO) \| KPIs \| Cerro Verde 2017 \| Target Orica 2018-2019 \| Resultados 2018-2019 \| \|-----------------------------\|------------------\|------------------------\|-----------------------\| \| Índice de frecuencia de \| 2.18 \| 0 \| 0 \| \| accidentes (IFA) \| \| \| \| \| Índice de severidad de \| 1156.73 \| 0 \| 0 \| \| accidentes (ISA) \| \| \| \| \| Índice de accidentabilidad \| 2.53 \| 0 \| 0 \| \| (IA) \| \| \| \| Los resultados para los años propuestos alcanzan el objetivo determinado por Orica. 4.3.2. Indicadores de Seguridad (2018 – 2019) Los resultados de los indicadores de seguridad se muestran en (Ver tabla 18), estos indicadores muestran el cumplimiento de los objetivos en relación con los índices de seguridad propuestos para los años 2018 y 2019. \| KPI'S \| 2018/2019 \| Jun-18 \| Jul-18 \| Ago-18 \| Set-18 \| Oct-18 \| Nov-18 \| Dic-18 \| Ene-19 \| Feb-19 \| Mar-19 \| Abr-19 \| May-19 \| Acumulado Ultimos 12 meses \| \|-----------------------------\|-----------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|---------------------------\| \| Horas Trabajadas en el Sitio\| \| 16983 \| 16775 \| 16223 \| 17036 \| 16546 \| 18146 \| 14792 \| 14386 \| 16581 \| 14894 \| 16442 \| 16054 \| 227539 \| \| Numero de trabajadores \| \| 104 \| 102 \| 100 \| 100 \| 101 \| 97 \| 69 \| 77 \| 79 \| 79 \| 77 \| 76 \| 90.7 \| \| Incidentes \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Primeros Auxilios (FA) \| \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| \| Tratamiento Medico (MT) \| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| \| Tiempo Perdido (LT) \| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Mortal \| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Enfermedad Ocupacional (OD)\| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Daños a la Propiedad (PD) \| \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 2 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 1 \| 0 \| 5 \| \| Casi Accidente (NM) \| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| \| Numero de días perdidos \| \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| 0 \| \| Eventos de Seguridad Patrimonial \| \| 0 \| 1 \| 0 \| 0 \| 0 \| 1 \| 0 \| 1 \| 2 \| 0 \| 0 \| 2 \| 7 \| \| TIR (Total Incidente Rate) \| \| 0.00 \| 11.92 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 12.09 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 1.76 \| \| TRIR (Total Recordable Incident Rate) \| \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 12.09 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.88 \| \| TARGET \| \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| \| Indice de Frecuencia de Accidentes (IFA) \| \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| \| Indice de Severidad de Accidentes (ISA) \| \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| \| Indice de Accidentabilidad (IA) \| \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| Tabla 18. Indicadores de Seguridad (Fuente: Área de SSO) Para poder determinar la tasa total de lesiones y tasa total de lesiones registrables se utilizaron las siguientes fórmulas: - Tasa Total de Lesiones Registrables Para (NEWPARK, 2016), la TRIR: Total Recordable Injury Rate. \[ \text{TRIR} = \frac{\text{Número total de lesiones incapacitantes o con tratamiento médico}}{\text{Horas hombre trabajadas}} \times 200\,000 \] - Tasa Total de Lesiones Para (NEWPARK, 2016), la TIR: Total Injury Rate \[ \text{TIR} = \frac{\text{Número total de lesiones incapacitantes o con tratamiento médico ó primeros auxilios}}{\text{Horas hombre trabajadas}} \times 200\,000 \] Los análisis de los indicadores de seguridad muestran una atención por primeros auxilios en el mes de julio y un tratamiento médico para el mes de octubre. Este último es considerado en la tasa total de lesiones registrable (TRIR) (Ver figura 42). Sin embargo, se muestra un TRIR por debajo del target, demostrando el cumplimiento de los índices de seguridad aceptables. \| 2018/2019 \| Jun-18 \| Jul-18 \| Ago-18 \| Set-18 \| Oct-18 \| Nov-18 \| Dic-18 \| Ene-19 \| Feb-19 \| Mar-19 \| Abr-19 \| May-19 \| Acumulado Ultimos 12 meses \| \|-----------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------\|--------------------------\| \| TRIR (Total Recordable Incident Rate) \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 12.09 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.00 \| 0.88 \| \| TARGET \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| 0.99 \| Figura 42. Target TRIR (Fuente: Área de SSO) CONCLUSIONES 1. La implementación de control de riesgos críticos “programa drone” cumplió con el objetivo de reducir significativamente los incidentes y accidentes en las operaciones de voladura, mediante la aplicación de la identificación de peligros, evaluación y control de riesgos. 2. Se identificaron seis peligros principales con sus respectivos riesgos críticos que pueden llegar a tener consecuencias fatales o lesiones considerables para los trabajadores en las operaciones de voladura. Para ello se aplicó la elaboración y difusión del formato de verificación de controles (KCV), Permitiendo verificar el cumplimiento de los controles establecidos e implementados con el fin de desarrollar una tarea segura. 3. Mediante los indicadores de seguridad que se realizan mensualmente se pudo observar la reducción de los índices de seguridad cumpliendo con el objetivo propuesto por Orica para los años 2018 y 2019 (IFA, ISA, IA = 0). 4. Mediante los reportes Oa’s que generaron los trabajadores del área de voladura se pudo determinar las ocurrencias anormales junto con condiciones y actos subestándares que se presentan en las actividades diarias de la jornada laboral. 5. El uso del formato Take 5 ayudó a los trabajadores a identificar y evaluar los riesgos de las tareas que no necesariamente implican el uso de un IPERC continuo. RECOMENDACIONES 1. Cada actividad realizada en las operaciones de voladura se tiene que mantener monitoreada debido a que la mina se mantiene en constante cambio y por lo tanto las condiciones de trabajo no se mantendrán iguales, generando nuevos riesgos para los trabajadores. 2. La empresa con el fin salvaguardar la vida y salud de los trabajadores, tienen el deber de implementar una mejora continua en el caso de la seguridad. 3. Siempre se debe estar preparado para cualquier problema que se pueda presentar en la actividad minera. Por ello, es fundamental la constante retroalimentación y actualización de los peligros y riesgos que se presentan en faena de voladura. 4. La seguridad es lo más importante que se debe de tener presente en la realización de las diferentes actividades mineras. REFERENCIAS BIBLIOGRÁFICAS 1. Bernaola A., José; Castilla G., Jorge; Herrera H., Juan. (2013) “Perforación y Voladura de Rocas en Minería”. Madrid (Bernaola A., 2013) 2. Bidgood, Thomas. (1999). “Geología del Yacimiento Cerro Negro”. Lima, Perú. (Bidgood, 1999) 3. Cerro Verde. (2018). Procedimiento Identificación de Peligros, Evaluación y Control de Riesgos. Arequipa, Perú. (Cerro Verde, 2018) 4. Exsa. (2000). “Manual Práctico de Voladura”. Lima, Perú. (Exsa, 2000) 5. Holmberg, Roger. (1994). “Voladura de Rocas e Ingeniería de los Explosivos”. Estados Unidos de América. (Holmberg, 1994) 6. Knight Piesold. (2004). “Estudio de Impacto Ambiental Proyecto de Sulfuros Primarios”. Lima, Perú. (Knight Piesold, 2004) 7. Mango Ticona de Bustamante, Maritza. (2017). “Optimización de la Gestión de la Información Geológica con Acquire en Mina Cerro Verde” (Mango Ticona de Bustamante, 2017) 8. Ministerio de Energía y Minas (2016). “Reglamento de Seguridad y Salud ocupacional en Minería. Decreto Supremo N° 024-2016 EM”. Lima, Perú. (Ministerio de Energía y Minas, 2016) 9. Newpark. (2016). “Estadísticas de Seguridad”. Recuperado de https://www.newpark.com/es/safety-stats/ (Newpark, 2016) 10. Orica Mining Services. (2014). “Manual de Operaciones”. Lima, Perú. (Orica Mining Services, 2014) 11. Pacsi Chullo, Juan. (2013). “Plan de Gestión de Seguridad y Salud Ocupacional Basado en el D.S. 055-2010 E.M. como un Instrumento para la Disminución de la Accidentabilidad en la E.E. Comainpro S.A.C. SMCV” (Pacsi Chullo, 2013) 12. ProExplo. (1999). “Primer Volumen de Monografías de Yacimientos Minerales Peruanos”. Lima, Perú. (ProExplo, 1999) 13. Rivera Salas, Ricardo. (2018). “Mejoramiento de la Flota de Carguío y Acarreo en Operaciones Mina, para el Incremento de la Producción, Sociedad Minera Cerro Verde S.A.A.”. Arequipa, Perú. (Rivera Salas, 2018) ANEXOS \| Proceso \| Etapa \| Actividades \| Tareas \| \|-------------------------\|---------------------\|----------------------------------------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\| \| Perforación y Voladura \| Voladuras \| Transporte a la Zona de Cargulo \| Abastecimiento Transporte de Altos explosivos, detonadores y controlador \| [EC_OMS-OPER-PLC-018] \| \| \| \| \| Transporte de Equipos y Explosivos entre Planta y Malla \| [OPE-PLC-017] \| \| \| \| \| Operación de Camiones Fábrica \| [EC_OMS-OPER-PLC-021] \| \| \| \| \| Verificación Material Primas MMU Sistemas de Control \| [EC_OMS-OPER-PLC-023] \| \| \| \| \| Medida de Carga Explosiva \| [EC_OMS-OPER-PLC-024] \| \| \| \| \| Control Demolidores Materiales Primas \| [EC_OMS-OPER-PLC-025] \| \| \| \| \| Control Porcentaje Petróleo y Paso Booster \| [EC_OMS-OPER-PLC-026] \| \| \| \| \| Evaluación del Bronceo \| [EC_OMS-OPER-PLC-013] \| \| \| \| \| Medición y Nivelado de Taladros \| [EC_OMS-OPER-PLC-003] \| \| \| \| \| Limitación y balización del área a cargar con taladro \| [EC_OMS-OPER-PLC-014] \| \| \| \| \| Distribución de explosivos \| [EC_OMS-PLC-001] \| \| \| \| \| Primado de Taladros \| [EC_OMS-PLC-002] \| \| \| \| \| Carga de taladros con MMU \| [EC_OMS-PLC-005] \| \| \| \| \| Carga de taladros en zona sulfurosa \| [EC_OMS-PLC-006] \| \| \| \| \| Preparación y carga de corregnada \| [EC-OMS-OPER-PLC-016] \| \| \| \| \| Carga de Taladros Secundarios \| [EC_OMS-OPER-PLC-007] \| \| \| \| \| Carga de Taladros de PreCorte \| [EC-OMS-OPER-PLC-010] \| \| \| \| \| Carga de Taladros de Biotonera \| [EC-OMS-OPER-PLC-011] \| \| \| \| \| Carga de taladros de biotonera \| [EC-OMS-OPER-PLC-012] \| \| \| \| \| Tapado de Taladros \| [EC-OMS-OPER-PLC-005] \| \| \| \| \| Operación de desbrozado de MMU \| [EC-OMS-OPER-PLC-006] \| \| \| \| \| Control de Huellas y Lampas \| [EC-OMS-OPER-PLC-009] \| \| \| \| \| Detección y Eliminación de Tríos quedados \| [EC-OMS-OPER-PLC-008] \| \| LEYENDA: \| \| --- \| \| EC: Empresa Contratista \| \| OMS: Orca Mining Services \| \| OPER: Operador \| \| PAT: Procedimiento de Asistencia Técnica \| \| PPA: Procedimiento de Abastecimiento \| \| PFE: Procedimiento de Fabricación de Explosivos \| \| PLC: Procedimiento de Laboratorio de Campo \| \| PAI: Procedimiento de Amarre e Iniciación \| \| MAN: Procedimiento de Mantenimiento \| \| SISTEMA DE GESTION INTEGRADO \| \| --- \| \| NOMBRE DEL PROCESO: PERFORACION Y VOLADURA \| \| Nombre del área: VOLADURA MINA \| \| Fecha: 30.12.19 \| \| --- \| \| Elaborado por: Edwin Manrique \| \| Pagina: 01 \| \| Tatiana Yarleque \| \| Versión: 04 \| \| Aprobado por: Garyesser Farfan \| \| Operación de equipos móviles (pasado y levado) (Teletandler, semitrailer, MMJ) (8) \| Colisión con equipos móviles o fijos (8) \| Volcaduras en maniobra (7) \| Ubicación de camiones en la parte trasera de la fábrica, Calarca de retroceso en teletandler \| Requerimiento de transporte de SMCV, mantener distancia de otros vehículos o estructuras, camión fábrica estacionado lejos para salir, ubicar tacos para inmovilizar camión fábrica, vigilancia de operador de teletandler, en caso se trasladen cargas sobredimensionados en voladura realizarlo en retroceso con apoyo de operador \| SSOx0204, Reglamento General de Tránsito (DOG) \| SSOx0116, Observación Acreditación de Trabajos de Alto Riesgo Plan de fatiga y somnolencia \| \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| \| Operación de Equipos de tope, (Teletandler) (7) \| Caida de carga suspendida (7) \| No exceder la capacidad de carga normal del equipo Teletandler (tabla de carga), mantener distancia de otros vehículos o estructuras, apoyo visual al operador de teletandler \| SSOx0109, Mantenimiento de Equipos y Elementos de tope Alarma de retroceso \| \| Sistemas y Descarga de Nitrato de Amonio a Almacenes (OPEN-PPA-003) \| Abastecimiento de Nitrato de Amonio a Silo (OPEN-PPA-004) \| Operación del Teletandler (OPEN-PPA-010) \| Abastecimiento de EPS al Camión fábrica (OPEN-PPA-010) \| Sistemas y Descarga de Nitrato de Amonio a Almacenes (OPEN-PPA-003) \| Abastecimiento de Nitrato de Amonio a Silo (OPEN-PPA-004) \| Operación del Teletandler (OPEN-PPA-010) \| Abastecimiento de EPS al Camión fábrica (OPEN-PPA-010) \| Atrapamiento (colpos en distintas partes del cuerpo)(21) \| Guardas y barandas que delimitan área, plan de emergencia \| Respetar el área del trabajo de personas, apartar las áreas peligrosas, no pararse debajo de la carga, mientras el teletandler se encuentra levantando carga el operador no debe bajarse del teletandler, hacer un check list pre uso del teletandler, cumplimiento de programa de mantenimiento preventivo \| \| Trabajos en o próximo a partes en movimiento (21) \| Contacto con energía eléctrica (10) \| Verificación visual de las instalaciones eléctricas, (desactivación riesgo eléctrico) \| Personal de Orica no está autorizado a realizar control de calidad, revisar el sistema de SMCV, seguimiento al plan de mantenimiento, orden y limpieza en el área \| \| (EPIs/ases, protección respiratoria) y (personal que realiza guardias de cuarto) \| 1 \| 3 \| 3 \| Medio \| No aplica \| No aplica \| \| ABASTECIMIENTO \| Trabajos en altura (1) \| Cables a distinto nivel (1) \| Trabajos con equipos e herramientas inestables (Hunchas) (20) \| Contacto con energía eléctrica (22) \| Trabajos con presencia de corrientes eléctricas (25) \| Barandas que sostienen áreas / pisos antideslizantes / barandas plegables / barandas móviles / cadenas, líneas de anclaje en MMU \| No pararse a los bordes de la plataforma del camión para subir, no pararse sobre las barras para caminar de la estructura de la balsa de abastecimiento de nitrato de amonio al silo. Uso de posiciónamiento, entrenamiento y acreditación de PETAR para trabajos en altura, reposo de 30 minutos, uso de cuerdas para Protección Contra Caídas SSOx0006_Estandar Andamios y Escaleras \| Inspección de Hunchas. SSOx0001_ Inspecciones Herramientas Equipos e Instalaciones \| Alertar toda a personal de mina, en alerta inmediata, cuando las tareas se pokorren, evocan los pokores. SSOx0024_Acción en caso de Tormenta Bajoagua. Radio de comunicaciones \| \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| --- \| \| Trabajos en superficies inestables (22) \| Cables al mismo nivel (22) \| Operación de equipos móviles (pesado y liviano) camión cisterna, VML (8) \| Atrapeles / atrapamentos (8) / Colisión con equipos móviles o tipo (8) \| Usoación de cámaras en la parte superior de la fábrica, sensores de presión en la parte inferior del camión fábrica, alarma de estancoio \| Usoación de cámaras en la parte superior de la fábrica, sensores de presión en la parte inferior del camión fábrica, alarma de estancoio \| IPERC Continuo SSOx0010_Senalización y Demarcación de Áreas \| Restringir el ingreso a áreas de movimiento de camiones / VML no ubicarse en el punto ciego de la carretera, uso de vehículos, membres de vehículos o lóquies de vehículos, uso de señales de advertencia para retroceder, coordinación de ingreso y vigía de la entrada de vehículos SSOx0004_Reglamento General de Tránsito BACV SSOx0019_Obtención Acreditación de Trabajos de Alto Riesgo. Plan de trabajo y intermedio \| Uso permanente de arnés y línea de posicionamiento, entrenamiento y acreditación de PETAR para trabajos en altura, reposo de 30 minutos, uso de cuerdas para Protección Contra Caídas SSOx0006_Estandar Andamios y Escaleras \| EPP público, protección mecánica y auditiva, guantes de cuero; guantes de seguridad, líneas de seguridad, líneas de comunicación, block rebatido \| --- Descarga de Enluzón Metro del Camión Cisterna al Silo (OPER- PPK-005) Recarga de Enluzón Metro del Camión Cisterna Fabrica (OPER-PPK-008) Recarga de Nitrato de Amonio del Silo al VML almacenamiento bombona de NA (OPER- PPK-007) Recarga de Petróleo D2 (OPER-PPK-008) Almacenamiento nitrato de amonio del abastecimiento al VML Trabajos en altura (1) Cables a distinto nivel (1) Trabajos con equipos e herramientas inestables (Hunchas) (20) Contacto con energía eléctrica (22) Trabajos con presencia de corrientes eléctricas (25) Descarga de Enluzón Metro del Camión Cisterna al Silo (OPER- PPK-005) Recarga de Enluzón Metro del Camión Cisterna Fabrica (OPER-PPK-008) Recarga de Nitrato de Amonio del Silo al VML almacenamiento bombona de NA (OPER- PPK-007) Recarga de Petróleo D2 (OPER-PPK-008) Almacenamiento nitrato de amonio del abastecimiento al VML Incendios / incrustación / solificación / asfixia (1) Instalación de sensores de presión en el silo. Pisos antideslizantes EPP público, protección mecánica y auditiva, guantes de cuero; guantes de seguridad, líneas de seguridad, líneas de comunicación, block rebatido \| OPER-PPA 015 \| OPER-PPA 016 \| \|------------------\|------------------\| \| Descarga de NA de bombona al sitio (OPER-PPA-016) \| Descarga de NA de bombona al sitio (OPER-PPA-016) \| \| Trabajos con equipos energizados (10) \| Contacto con energía eléctrica (10) \| \| Trabajos en o próximo a partes en movimiento (21) \| Atrapamiento Córnea en distintas partes del cuerpo (21) \| \| Trabajos con fluidos a alta presión / temperatura (Soplador) (19) \| Lesiones, quemaduras (18) \| \| Trabajos con presencia de tormentas eléctricas (22) \| Contacto con energía eléctrica (22) \| Verificación visual de las instalaciones eléctricas. Señalización riesgo eléctrico. Personal de Dríca no se encuentra autorizado a intervenir en equipos o circuitos energizados; coordinar con superintendencia de perforación y voladura. No exponer las manos a la brecha de fuego de las correpuntas. Programa de mantenimiento de soplador Ubicación de soplador debajo del tramo SSDx01916 Selección Distribución y Uso de BPFs Desvío de corriente eléctrica, radio de comunicación, Prenayras Refugios Equipados Alerta radial a personal de mina, en alerta naranja detener todas las tareas en polvorines, en caso de lluvia o sucio o refugio SSDx01916 Acción en caso de Tormenta Eléctrica \| OPERC Continuo \| SSDx01010 Señalización y Demarcación de Áreas \| \|---------------------\|--------------------------------------------------\| \| Trabajos en superficies inestables (22) \| Colada al mismo nivel (22) \| \| Trabajos en altura (1) \| Colada a distinto nivel (1) \| Sistema de Barandillas que contienen áreas / áreas ambientantes SSDx01003 Estándar para Protección Contra Caídas SSDx01005 Estándar Andamios y Escaleras SSDx01916 Selección Distribución y Uso de BPFs Conocer marquesas de Comerciante de Nitrato de Soda hacia el llenado de Nitrato de Soda del camión fábrica, verificar, conocimiento de la MSDS de Nitrato de Soda, uso de guantes de látex. Estar en todo momento al contacto directo por hipodérmico con el Nitrato de Soda, Datos de Seguridad (FDS) No almacenar con productos químicos oxidantes (Nitrato de Amonio, ANFO), ni amoníaco con materiales orgánicos, verificar estado de los bidones de Nitrato de Soda \| OPERC Continuo \| SSDx01010 Señalización y Demarcación de Áreas \| \|---------------------\|--------------------------------------------------\| \| Almacenamiento, transporte o uso de Nitrato de Soda (Nitrato de sodio) (11) \| Incendio (EXPLOSION) / explosión (11) / Incendios (explosión ecológica) (11) \| \| Almacencamiento, transporte o uso de Nitrato de Soda (Nitrato de sodio) (11) \| Almacencamiento, preparación y almacenamiento de Nitrato de Soda al Camión Fábrica (OPER-PPA-011) \| \| OPERC Continuo \| SSDx01010 Señalización y Demarcación de Áreas \| \|---------------------\|--------------------------------------------------\| \| GPR/luces, guantes de neopreno caña de agua de la PCV y respirador media cara guantes de cuero \| 1 3 3 Medio \| \| No aplica \| No aplica \| \| Trabajos en Cresta (22) \| Caidos a diezmo nivel (22) \| 2 \| 4 \| 8 \| Alto \| Mantener una distancia de 2 m de crestas, No cantelear sobre el muro. \| IPEPC básico, guantes de cuero. \| 1 \| 4 \| 4 \| Monitorizado \| \|------------------------\|----------------------------\|---\|---\|---\|------\|---------------------------------------------------------------------\|---------------------------------\|---\|---\|---\|----------------\| \| Primado de Teléfonos (OPER-PLC-002) \| Operación de equipos móviles (pesada y liviana) (excavadoras, camiones fábricas de concreto, perforadoras, equipos suministros) (6) \| \| \| \| \| Restringir el acceso a áreas que se realicen tareas de perforación, perforación de fundamento de piso, y movimiento de vehículos y ubicarse en el punto ciego de los vehículos, check list para perforación de fundamento de piso, colocar 5 toques de bocina para avanzar y 3 toques de bocina para retroceder, mantener 30 m de distancia con respecto a perforadora. SUDM-004, Reglamento General de Tránsito SMCV \| \| \| \| \| \| \| Distribución de explosivos (OPER-PLC-015) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Trabajos con explosivos (13) \| Explosiones: Incendios (Fuentes de ignición), Destrucciones de fragmentos o partículas (13) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Trabajos con explosivos o herramientas pesadas (bajeras y/o cochillas) (20) \| Cabezas en distintas partes de cuerpo (Correa) (20) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Trabajos con presencia de tormentas eléctricas (22) \| Contacto con energía eléctrica (22) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Trabajos en superficies inestables (32) \| Caidos al mismo nivel (22) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Trabajos en o próximo a taludes sueltos certificados (Roca suelta) (12) \| Colapso de taludes naturales (Colapso de taludes conformados (Colapso de suelos conformados (corcho)) (12) \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Implementación de auditorías de tareas críticas y 14 reglas para evitar Seguridad con explosivos Gary Farfán \| LADRILLERÍA \| Trabajos en Cresta (25) \| Gádidos a distintos niveles (25) \| Mantener una distancia de 2 m de crecidas. No caminar sobre el muro. \| \|-----------------\|-------------------------------\|-------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------\| \| CARGO DE TALADROS \| Carga de Taladros Camión Fabrica (OPER-PLC-003) \| Operación / preparaciones \| Restringir el acceso a áreas que se realicen tareas de maquinaria, perforación, traslado de tuberías y otros vehículos. Verificar el punto ciego de los vehículos, check list pre punto ciego. 1 toque de bocina para avanzar y 2 toques de bocina para retroceder; designar viga para el bloqueo de la carretera. Mantener la máquina ni apoyarse sobre el vehículo; mantener una distancia de 2 m de crecidas. No caminar sobre el muro. \| \| Carga de Taladros Camión Fabrica (OPER-PLC-004) \| Carga de Taladros en zona de trabajo (OPER-PLC-004) \| Explosiones \| Evaluación de la seguridad del Sistema de fabricación de explosivos. ISO9001:2008, Reglamento General de Tránsito SMDV. ISO26010, Obención Acreditación de Trabajos de Alto Riesgo. Plan de fatiga y somnolencia. Alarma de retroceso. \| \| Trabajos con explosivos (15) \| Explosiones \| Denotadores electrónicos (KCN) \| EPP básico, protección contra el ruido, auditiva y solar y estar dentro del área de seguridad y control de posicionamiento. \| \| Carga de Taladros con carga pack y/o granadas (OPER-PLC-016) \| Carga de Taladros en zona de trabajo (OPER-PLC-005) \| Instalación de señales de seguridad (25 psi). \| Implementación de auditorías de tareas críticas (Seguridad con explosivos.) \| \| Trabajos con explosivos (15) \| Explosiones \| Denotadores electrónicos (KCN) \| EPP básico, protección contra el ruido, auditiva y solar y estar dentro del área de seguridad y control de posicionamiento. \| \| Trabajos con explosivos (Zona sufrances, tablero calentado) (15) \| Explosiones \| Instalación de señales de seguridad (25 psi). \| Implementación de auditorías de tareas críticas (Seguridad con explosivos.) \| \| Trabajos en altura \| Gádidos a distintos niveles (1) \| Entrenamiento en trabajos en altura. 3 puntos de apoyo al ascender o descender de la estructura. Verificar el cumplimiento de trabajos en altura. \| Implementación de auditorías de tareas críticas (Seguridad con explosivos.) \| \| Trabajos en equipos temporalmente desenergizados (9) \| Atrapamiento: Contacto con energías peligrosas. Contacto con energía eléctrica (9) \| Entrenamiento en trabajos en altura. 3 puntos de apoyo al ascender o descender de la estructura. Verificar el cumplimiento de trabajos en altura. \| Implementación de auditorías de tareas críticas (Seguridad con explosivos.) \| \| Trabajos en o próximo a partes en movimiento (21) \| Atrapamiento: Golpes en distintas partes del cuerpo(21) \| Entrenamiento en trabajos en altura. 3 puntos de apoyo al ascender o descender de la estructura. Verificar el cumplimiento de trabajos en altura. \| Implementación de auditorías de tareas críticas (Seguridad con explosivos.) \| Gary Farlan \| AMBIENTE INDICADOR \| Trabajos con presencia de tormentas eléctricas (22) \| Impacto por Fly Rock (22) \| Contacto con energía eléctrica (22) \| Detector de tormenta eléctrica, albergue autorizados \| Desarrollo de estructura \| Radio de influencia para persona 500 m y equipos 200 m \| Vigas y despeje \| Alerta radial a personal de mina, en alerta naranja detener todas las tareas en polvorines, detener la tarea y buscar refugio. SIS039024, Acción en caso de Tormenta Electrónica, radio de comunicaciones \| \|-------------------\|--------------------------------------------------\|--------------------------\|-------------------------------------\|-------------------------------------------------\|------------------------\|-------------------------------------------------\|-------------\|------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| Riesgos inestables (22) \| Caídas al mismo nivel (22) \| Colapso de taludes naturales \| Colapso de taludes naturales \| Muro de seguridad \| IFERC Contrato, transferir por zonas seguras, no dar espaldada a la cresta. SIS040010, Señalización y Demarcación de Áreas \| \| Trabajos en o próximo a taludes suelos conformados (Poca asolea) (2) \| Colapso de suelos conformados (cresta) (2) \| Colapso de suelos conformados (cresta) (2) \| Mantener una distancia de 10 m de taludes. \| IFERC Contrato, mantener distancia de las vías de tránsito de vehículos. Identificación clara de la localización de vías de tránsito (carril, pista, patézco), uso de radio portátil (con localización GPS y un plan de comunicación de tarea). Check list para uso, manejo, defensivo, mantenimiento y almacenamiento del programa de mantenimiento preventivo. SIS040004, Reglamento General de Tránsito SMCC. SIS040016, Obtención Acreditación de Técnico en Vías Terrestres. Plan de rafaga y contención \| \| Vigas de volteo y despeje (OPER PM-003) \| Operación de equipos móviles (pesados) y estacionarios (excavadoras) (2) \| Anaqueles / apoyamontos Volcaderas Conexión con equipos (bolas o tipo B) \| GPS Vehículos y Equipos \| EPM básico, guantes de cuero, protección respiratoria, auditiva y solar \| \| Trabajos con presencia de tormentas eléctricas (22) \| Contacto con energía eléctrica (22) \| Detector de tormenta eléctrica, albergue autorizados \| Alerta radial a personal de mina, en alerta naranja detener todas las tareas en polvorines, detener la tarea y buscar refugio. SIS039024, Acción en caso de tormenta Electrónica, radio de comunicaciones \| \| Proyección de fragmentos de roca y partículas \| Impacto de fragmentos, partículas de roca \| Diseño de secuencia de salida (Software Shot Plan) \| Rancho de Radio de influencia \| IFERC Contrato, transferir por zonas seguras, no dar espaldada a la cresta. SIS040010, Señalización y Demarcación de Áreas \| Gary Farfán Implementación de auditorías de tareas críticas y 14 reglas para el nivel (Seguridad con explosivos) El riesgo se debe calificar mediante un esfuerzo de buena fe por parte del personal con conocimiento de las tareas, procesos y exposiciones relevantes. El riesgo con potencial de lesiones graves debe monitorearse con cuidado para asegurar que los controles para la mitigación de riesgo se usen de manera efectiva y consistente. Todos los riesgos con potencial de consecuencias catastróficas requieren supervisión administrativa adicional para asegurar que la probabilidad extremadamente baja no resulte en complacencia con respecto a los controles. \| MATRIZ DE EVALUACIÓN DE RIESGOS FCX 4x4 \| CONSECUENCIA \| Salud y Seguridad \| Legal / Cumplimiento \| Medio Ambiente** \| Stakeholders (Regional, Nacional, Internacional) \| Capacidad de Producción \| Financiero \| \|----------------------------------------\|--------------\|-------------------\|----------------------\|------------------\|-------------------------------------------------\|-------------------------\|------------\| \| 4 \| 8 \| 12 \| 16 \| Catastrófico (4) \| Fatalidades múltiples que puedan resultar de un evento físico (falla de talud, accidente de transporte de personal), evento de fuga de sustancias químicas, o grupos de cáncer o enfermedades terminales. \| Asunto de incumplimiento mayor y/o crónico, acción de clase/ orden administrativo, demanda legal con fundamentos. \| Degradación mayor en el sitio o daño ambiental irreparable fuera del sitio. \| Pérdida de licencia social y/o apoyo de la comunidad o expresiones tangibles de desconfianza en toda la comunidad, que rijan la agenda de los que toman decisiones y de los stakeholders clave. \| Parada \| >$100M \| \| 3* \| 5* \| 9 \| 12 \| Significativo (3) \| Una o más fatalidades, discapacidades permanentes, o cánceres aislados o terminales/ enfermedad incapacitante. \| Asunto de incumplimiento significativo con requisito regulatorio NOV con potencial de multa >$100K \| Degradación significativa impactos en el sitio, o impactos locales fuera del sitio o impactos reversibles. \| Oposición organizada a las operaciones o expresiones tangibles de desconfianza entre una mayoría de los miembros de la comunidad con significativa influencia en la opinión pública y en los encargados de tomar decisiones. \| ~50% \| $100 - $50M \| \| 2 \| 4 \| 8 \| 8 \| Moderado (2) \| Tratamiento médico o labores restringidas; o lesión incapacitante, o efectos reversibles en la salud, o pérdida auditiva. \| Asunto de incumplimiento moderado con requisitos regulatorios NOV/NOC con multa mínima. \| Impacto a corto plazo en el sitio, corregible y reparable. \| Oposición de grupos organizados o expresiones tangibles de desconfianza entre una minoría de miembros de la comunidad con influencia moderada en la opinión pública y en los que toman decisiones. \| ~75% \| $50 - $25M \| \| 1 \| 1 \| 3 \| 4 \| Menor (1) \| Lesión mínima o primeros auxilios \| No es incumplimiento, con requisitos regulatorios menores o notificación informal \| Impacto temporal, mínimo y medible en el sitio. \| Reacción mínima de partes externas o expresiones tangibles de desconfianza entre pocos miembros de la comunidad con algo de influencia en la opinión pública y en los encargados de tomar decisiones. \| ~95% \| $25M - $0 \| Muy improbable que ocurra durante la vida de una operación / proyecto \| Evento que puede ocurrir durante la vida de una operación / proyecto \| Evento que puede ocurrir (<una vez al año). \| Evento recurrente durante la vida de la operación/ proyecto o > una vez al año. \| \|------------------------------------------------------------------------\|---------------------------------------------\|---------------------------------------------------------------------------------\| \| Nivel de Calificación \| \| \| \| Accionable \| \| \| \| Monitorable \| \| \| \| Medio \| \| \| \| Bajo \| \| \| * Para riesgos H&S, riesgos con consecuencias "significativas" potencialmente fatales o frecuencia "improbable", el Nivel de Calificación es "Medio" (Amarillo), que requiere un esfuerzo de monitoreo consistente con el Programa de Prevención de Fatalidades de Freeport-McMoRan. Para riesgos de Salud y Seguridad con probabilidad "improbable" y consecuencias "catastróficas", o probabilidad "posible" y consecuencias "significativas", el Nivel de Calificación es "Monitorable" (Amarillo) que requiere un plan de monitoreo. Para riesgos identificados bajo la categoría de Biohazard en el Formato de Evaluación de Riesgos SD, por favor use el formato de Descripción de Consecuencias a la Declaración de los autores de monitoreo de riesgos. Revise la Guía Complementaria para información adicional sobre cómo aplicar los puntajes de frecuencia y consecuencia. \| Puntajes de Consecuencia \| \|-------------------------\| \| Las puntuaciones de consecuencia se asignan con la suposición de que ha ocurrido un suceso no deseado. La probabilidad del evento se considera por separado. Por ejemplo, es razonablemente probable que una colisión de un camión de acarreo resulte en una fatalidad. Si se establecen controles para reducir la probabilidad de una colisión, la puntuación de probabilidad cambiaría. Sin embargo, si una colisión es todavía posible, la consecuencia sigue siendo una fatalidad. \| \| Una sola fatalidad es inaceptable. Una consecuencia catastrófica, con puntaje de 4, cubre los resultados con un gran número de fatalidades. Estos podrían incluir: \| \| - un evento con fatalidades masivas (falla de talud con potencial de sepultar a varias personas, destrucción de un vehículo de transporte de personal, incendio subterráneo y similares). \| \| - una liberación de gas capaz de afectar a varias personas (ej. liberación de cloro o H2S cerca de un edificio ocupado). \| \| - una exposición generalizada a una sustancia que podría causar posteriormente un grupo de casos de cáncer u otra enfermedad debilitante (por ejemplo, sobreexposición generalizada a asbesto, silice, arsénico o cromo hexavalente). \| \| Una consecuencia significativa, con puntaje de 3, cubre incidentes con el potencial de causar una o más fatalidades o lesiones permanentemente incapacitantes, o casos aislados de enfermedad mortal o debilitante. Estos incidentes son inaceptables. La calificación de 3 no disminuye esto. Estos podrían incluir: \| \| - Un incidente de vehículos ligeros \| \| - Caída de altura o atrapamiento en equipo \| \| - Un pequeño número de personas excesivamente expuestas a un carcinógeno. \| \| Las consecuencias moderadas, calificadas como 2, son generalmente significativas pero reversibles. Se incluirán lesiones reportables (tratamiento médico, labor restringida y lesiones incapacitantes) y los efectos reversibles sobre la salud. La pérdida de audición leve a moderada podría incluirse aquí, pero una pérdida auditiva más significativa que tenga impactos que alteren la vida debe ser un 3. \| \| Los incidentes con potencial de causar sólo primeros auxilios o menos serían 1. \| \| Si un evento de Salud y Seguridad podría involucrar a personas ajenas a nuestra fuerza laboral (por ejemplo, miembros de la comunidad), revise las consecuencias de "Stakeholders" para considerar los posibles impactos en Relaciones Comunitarias y en la licencia social. En algunos casos, esto podría resultar en una mayor puntuación de consecuencia. \| \| Las consecuencias financieras y regulatorias son predictores poco fiables del riesgo de Salud y Seguridad. Las calificaciones de las consecuencias de seguridad son independientes de las consecuencias. Si la puntuación de la consecuencia en seguridad es 4, pero la consecuencia financiera relacionada con el mismo riesgo es 3, la puntuación de la consecuencia sigue siendo 4. \| \| Legal/Cumplimiento puede ser una consideración importante para Salud y Seguridad. Puede haber casos en que las consecuencias de Salud y Seguridad sean relativamente bajas, pero la consecuencia del incumplimiento sea considerable. \| \| - Mayor cumplimiento regulatorio: Paralización del trabajo; multas o penalidades máximas; violaciones repetidas. \| \| - Cumplimiento regulatorio significativo: Acciones correctivas obligatorias; Multas/penalidades moderadas; violaciones repetidas \| \| Puntajes de probabilidad \| \|-------------------------\| \| Los puntajes de probabilidad se asignan en función de la probabilidad del evento no deseado. Las puntuaciones no se asignan en función a la frecuencia de la tarea. \| \| Se incluyen probabilidades para proporcionar una orientación general y para aclarar los términos improbable, posible, etc. La intención es resaltar las diferencias entre las distintas calificaciones, no proporcionar una probabilidad definida de ocurrencia. \| \| Se debe considerar la probabilidad basada en la industria global como base, no sólo en la experiencia de un sitio individual. \| \| Considere la confiabilidad y la efectividad de los controles cuando se asignen probabilidades. Los controles que son altos en la jerarquía de controles son más confiables y efectivos. \| \| Los riesgos que se califican como Improbables, 1, se mitigarían con controles confiables y efectivos. Teniendo en cuenta la experiencia de la industria, es muy poco probable que ocurran durante la vida de la operación o proyecto. \| \| La asignación de puntajes relacionados a la exposición a sustancias tóxicas requiere el aporte de profesionales de Salud y Seguridad con comprensión de la higiene industrial. Considere el nivel de exposición, el límite de exposición ocupacional, la duración de la exposición y los posibles efectos sobre la salud. El sulfuro de hidrógeno y el dióxido de nitrógeno pueden ser letales después de una sola sobreeexposición considerable. Hace falta una sobreeexposición a largo plazo al sílice para causar silicosis o cáncer \| \| Calificaciones y Respuestas \| \|-----------------------------\| \| Los riesgos accionables son inaceptables y deben abordarse a través de la jerarquía de controles. El liderazgo debe determinar si es seguro continuar con el trabajo hasta que se implementen planes de acción para reducir el riesgo. Pueden ser necesarios controles provisionales, o detener la actividad hasta que se implementen controles adicionales. \| \| Los riesgos con consecuencias potencialmente catastróficas, que es "muy improbable que ocurran durante la vida de una operación/proyecto" (celda 1-4, calificada como Anaranjada) y riesgos con consecuencias significativas de seguridad y posibilidad de ocurrencia "durante la vida de una operación/proyecto" (celda 2-3, también Anaranjada) requieren un proceso de monitoreo formal. Considere el proceso utilizado por Desarrollo Sostenible como una guía. \| \| Las fatalidades son inaceptables. Freeport-McMoRan cubre todos los riesgos mortales a través de nuestro Programa de Prevención de Fatalidades, que está en constante evolución. Las calificaciones de esta matriz ayudan a priorizar este esfuerzo. Los riesgos con potencial de una sola fatalidad se clasifican de manera diferente de los riesgos con potencial de fatalidades masivas. La intención no es disminuir el enfoque en la fatalidad individual, sino aumentar el enfoque en incidentes potencialmente catastróficos \| \| NOMBRE DE EMPRESA CONTRATISTA DE LA ACTIVIDAD MINERA: \| ORICA MINING SERVICES S.A. \| \|-----------------------------------------------------\|-----------------------------\| \| ÁREA: \| \| \| NOMBRE DE LA TAREA O TRABAJO: \| EQUIPO Y HERRAMIENTAS: \| EPP: \| \|-------------------------------\|------------------------\|------\| \| PERSONAL EJECUTOR: \| FIRMAS: \| EQUIPO Y HERRAMIENTAS: \| EPP: \| \|--------------------\|---------\|------------------------\|------\| \| PASOS DE LA TAREA \| PELIGROS \| RIESGOS POTENCIALES \| MEDIDAS PREVENTIVAS \| RESPONSABLE \| \|-------------------\|----------\|---------------------\|---------------------\|-------------\| Código: OPER-RCV-035 Versión: 0 Vigencia: 03/01/2018 Página: 1 de 1 1 de 1 \| PELIGRO \| RIESGO \| MEDIDAS DE CONTROL A IMPLEMENTAR (DETALLES Y COMENTARIOS) \| LOS CONTROLES SE IMPLEMENTARON Y VERIFICARON (DETALLES Y FECHAS) \| \|---------\|--------\|----------------------------------------------------------\|---------------------------------------------------------------\| \| Trabajos en equipos temporalmente desenergizados (LOTOTO): Equipos identificados en el PERC continuo deben consignarse en la tarjeta de auditoría \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Contacto con sustancias peligrosas \| \| \| \| \| Contacto con energía eléctrica \| \| \| \| Trabajo en espacios confinados: \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Almacenamiento deficiente o inadecuado \| \| \| \| Aberturas en piezas, plataformas, pasillos (open holes) \| Caídas a distintos niveles \| \| \| \| Operación de Equipos de Issaje / Cargas suspendidas \| Llaida de carga suspendida \| \| \| \| \| Vuelcadas en marcha \| \| \| \| \| Contacto con líneas eléctricas energizadas \| \| \| \| \| Colisión con equipos móviles o flips \| \| \| \| Trabajo en altura o desnivel \| Caídas a distintos niveles \| \| \| \| Excavaciones \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Contacto con líneas eléctricas energizadas / tuberías enterradas \| \| \| \| \| Colisión con equipos móviles o flips \| \| \| \| \| Caída de material \| \| \| \| Trabajo en calentamiento \| Quemaduras \| \| \| \| Operación de equipos móviles (pesado y liviano) \| Incendios \| \| \| \| \| Vuelcadas \| \| \| \| \| Colisión con equipos móviles o flips \| \| \| \| \| Atrapamientos \| \| \| \| Trabajos con equipos/orcuitos energizados \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Contacto con sustancias peligrosas \| \| \| \| \| Contacto con energía eléctrica \| \| \| \| Trabajos en próximos aparatos en movimiento \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Lesiones en distintas partes del cuerpo \| \| \| \| Almacenamiento, transporte o uso de productos químicos \| Quemaduras por contacto \| \| \| \| \| Incendios \| \| \| \| \| Intoxicación / sofocación / asfixia \| \| \| \| Trabajos con explosivos \| Explosiones \| \| \| \| \| Incendios \| \| \| \| \| Proyecciones de fragmentos o partículas \| \| \| \| Almacenamiento, transporte y manipulación de tuberías flexibles y HDPE \| Atrapamiento \| \| \| \| \| Colapsos \| \| \| \| \| Caída de cargas suspendidas \| \| \| \| \| Energía potencial almacenada \| \| \| \| \| Contacto con equipos en movimiento \| \| \| \| Ingreso a áreas restringidas sin autorización \| Exposición a energías peligrosas \| \| \| PUNTOS DE BLOQUEO PARA LA TAREA: RESPONSABLE DEL CAMPO DE TRABAJO: FECHA: \| VERIFICACIÓN DE CONTROLES CRÍTICOS \| \|----------------------------------------\| \| A-01: Caida de altura \| \| INFORMACIÓN GENERAL \| \| Verificador: \| \| Día de la visita: \| \| Nombre del sitio: \| \| Párrafo: \| \| Nombre del responsable del sitio: \| \| Operador(es) participante: \| \| Situación de trabajo: \| \| Este checklist debe ser respondido en base de la interacción que usted sostenga con alguno de los operadores y con personal relacionado al control. Por favor, asegure que cada verificador ha sido entrenado para realizar esta revisión de forma por con la participación de un operador o más. \| \| Los verificadores deben asegurar que cada control crítico cumple con las siguientes 3 requerimientos para ser considerado efectivo: \| \| 1. El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. El control funciona según su diseño \| \| 3. El control es mantenido regularmente \| \| 4. El personal relacionado al control (el personal que provee y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende \| \| Tomese el tiempo necesario para conversar con los operadores para que el control no está presente si no se aplica \| \| Tomese el tiempo necesario para conversar con los operadores para que el control no está presente si no se aplica \| \| a) Cumple con los estándares de la industria \| \| b) No cumple con los estándares de la industria \| \| VERIFICACIÓN DE CONTROLES EN CAMPO \| \| Control Crítico 1: Tener caídas cuando se trabaja a 2 metros de una estructura/sorte con potencial caída de más de 4 metros. Factores de riesgo incluyen: altura, tipo de estructura/sorte (cascos, torres, camiones, barandas, cubiertas, plataformas) Utilizando un sistema de protección contra caídas. Se tiene que priorizar controles de prevención de caídas sobre controles de detención de caídas. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 2: Establecer un régimen de mantenimiento e inspección para la integridad estructural del equipo físico usado para evitar caídas, de acuerdo con Estándar de Grupo del Ciclo vital de Administración de Activos. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 3: Cuando los sistemas de prevención de caídas o de detención de caídas tienen potencial de caída superior a 4 metros incluir un arnés de cuerpo entero y cuerda corta amortiguadora o tambor de inercia de Prevención de caídas. Factores de riesgo incluyen: altura, tipo de estructura/sorte. Se tiene que priorizar estos deben estar conectado a puntos de anclaje con ganchos de seguridad auto-bloqueo o anillos tipo bloqueo de seguridad y asegurarse que la longitud de la cuerda evite caída al suelo o impactar estructuras más bajas. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 4: Usar protección de caídas cuando se efectúa trabajo desde una Plataforma Elevada de Trabajo. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 5: Establecer metodología de rescate específico para la actividad a realizar, antes de usar sistemas de protección contra caídas que detalle el equipo de rescate, respuesta a rescate, incluyendo prevención de tramos por suspensión y roles y responsabilidades. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 6: Asegurarse que todo el personal sea capacitado e acreditado como competente antes de usar sistemas de protección contra caídas y al menos cada tres años a partir de entonces. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 7: Todos los puntos de anclaje deben estar aprobados antes de usar y verificados como mínimo cada tres años a partir de entonces. Esto incluye equipo fijo no diseñado para este propósito y puntos de anclaje móviles como cadenas, líneas y cables. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 8: Facilitar un sistema basado en permisos para verificar que los controles están implementados para prevenir caídas y otros peligros para caídas para tareas no descritas en instrucciones de trabajo. Esto incluye, como mínimo, la protección de caída requerida, puntos de anclaje y plan de rescate. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 9: Implementar un régimen de mantenimiento e inspección para Plataformas Elevadas de Trabajo. \| \|----------------------------------------\| \| 1. ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2. ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3. ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4. ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 10: Realizar una inspección (Check List) de los bloques retractiles y del equipo protección contra caídas para asegurar que estén apropiados para la altura para cada trabajador que realiza la tarea y asegurarse de cumplir el estándar de trajes de altura. \| \|----------------------------------------\| \| Listar comentarios adicionales: \| \| A-08: Colisión que involucre vehículos y equipo móvil \| Cualquier trabajo con el potencial de interacción de vehículo / vehículo, vehículo / peatón o vehículo / objeto, causando lesión fatal. \| ### INFORMACIÓN GENERAL Verificador: - Nombre de la sala: - Nombre del sitio: - Piso: - Nombre del responsable del sitio: - Operario(s) participante(s): - Equipo verificador: Situación de verificación: El verificador ha sido respondido en base de la interacción que usted sostenga con alguno de los operadores (y con personal adicional relevante) en terreno y a las evidencias encontradas. Es obligatorio que esta verificación sea realizada en terreno junto con el personal involucrado. En el proceso de verificación es importante que aseguren que cada control crítico cumpla con los siguientes 3 requerimientos para ser considerado como cumplido: 1. El control existe y está en su ubicación correcta 2. El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado 3. El control es mantenido/revisado/testeado regularmente Un "NO" como respuesta a cualquiera de las preguntas indica que el control no está presente o que no es efectivo. Tenga en cuenta que un "NO" en cualquier pregunta significa que el control no cumple con los estándares de controles críticos antes de iniciar el proceso de verificación. Sí = Cumple con los estándares de Orica. No = No cumple los estándares de Orica. NA = No Aplica ### VERIFICACIÓN DE CONTROLES EN CAMPO \| # \| Pregunta \| Respuesta \| Comentarios \| \|---\|----------\|-----------\|-------------\| \| Control Crítico 1: Que las grandes horquillas y vehículos de Orica o arrendados, diseñados para uso en escenarios criticos, tengan cinturones de seguridad para todos los ocupantes. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 2: Todo el personal debe utilizar cinturones de seguridad (cuando estos se encuentren disponibles). \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 3: Implementar un plan de fatiga y somnolencia. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 4: Grandes horquillas deben contar con una estructura de protección de volcamiento que contemple protección sobre la cabeza del operador. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 5: Equipo móvil que opera en pendientes superiores a 5 grados debe contar con protección de volcamiento. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 6: Implementación de cámaras de retroceso y toques de bocina para maniobras (2 toques de bocina para avance y 3 toques de bocina para retroceder). \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 7: Mantener vehículos y equipo móvil de acuerdo con especificaciones del fabricante. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 9: Permitir que solo personal con licencia conduzca vehículos o equipo móvil. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 10: Implementar un régimen de inspección de pre-inicio para equipo móvil de Orica, arrendado o operado por terceros. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 11: Colocar, asegurar y restringir cargas en vehículos para evitar inestabilidad, pérdida y movimiento de la carga durante el transporte. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que atiende o refugia al riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| Control Crítico 12: Establecer un procedimiento operativo que contemple los riesgos de una conducción distraída incluyendo el uso de celulares. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Listar comentarios adicionales: \| \| \| \| CHECKLIST VERIFICACIÓN DE CONTROLES CRÍTICOS (Versión 4) \| \|---------------------------------------------------------------\| \| INFORMACIÓN GENERAL \| \| G-02 Detonación No Planificada o Prematura \| \| Descripciones, no incluidas por la persona encargada, tal como explosivos o pozos cargados (stop-step-stop), suelo caliente o reactivos y manipulación de tiros quedados \| \| Verificador: \| \| Nombre del sitio: \| \| Fecha: \| \| Persona encargada del sitio: \| \| Operador(s) participante: \| \| Nombre: \| \| Día de orientación: \| \| Descripción: \| \| El personal relacionado al control (el personal que protege y el personal que lo mantiene) se ha capacitado en un ejercicio para con la participación de un operador o más. \| \| La persona encargada del sitio ha identificado que aseguró que cada control crítico cumpla con las siguientes 3 características para ser considerado efectivo: más todos los preguntas asignadas a él(s): \| \| 1. El personal relacionado al control (el personal que protege y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende cómo funciona el control crítico. \| \| 2. El personal relacionado al control (el personal que protege y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende cómo funciona el control crítico. \| \| 3. Tómese el tiempo necesario para conversar con los operadores sobre sus peligros mayores y sus controles críticos más importantes. \| \| Si = Cumple con los estándares de calidad \| No = No cumple \| Ocas. = NA = No Aplica \| \| VERIFICACIÓN DE CONTROLES EN CAMPO \| \|---------------------------------------------------------------\| \| Control Crítico 1: Restringir áreas donde se están usando explosivos sólo para personas, vehículos y equipo móvil autorizados. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 2: Mantener dispositivos de iniciación de voladura bajo el control directo del Operador de voladura a cargo. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 3: Utilizar el procedimiento de detección y eliminación de Tiros Quedados. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 4: Separar detonadores de todos explosivos hasta que todo esté listo para primar el pozo. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 5: No fumar dentro o trazar flamas de ignición al Sitio de voladura \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 6: Usar sólo herramientas y equipo compatible con explosivos y sistemas de iniciación. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 7: Cuando hay detonadores eléctricos dentro del Sitio de Voladuras, apagar todos los dispositivos de ignición (ignitores) y baterías. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 8: Establecer un procedimiento operativo que incluya pasos para abordar el riesgo de incendios de los explosivos por radiopropagaciones en malla \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 9: No conducir vehículos o equipo móvil sobre explosivos o pozos cargados no protegidos. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 10: Establecer un procedimiento operativo para la configuración de carga de explosivos y almacen de detonadores alcanzables. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 11: Mantener las buenas prácticas siguiendo el procedimiento de carga paso a paso en la malla de voladura. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 12: No permitir la carga de producto explosivo inestable o reactivo, iniciar voladuras dentro del tiempo en reposo designado para el producto explosivo involucrado. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 13: Establecer un procedimiento de iniciación desencadenar y los líneas trenzadas desencadenantes de la voladura hasta que todo el personal no-essencial haya abandonado el área inmediata y la voladura esté lista para primar. \| \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera tal que elimine o mitiga el riesgo? \| \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| Control Crítico 14: 3. Completar una investigación inicial de todas las tiros quedados antes de permitir el personal a entrar o estar cerca de la demarcación del área. Utilizar la señalización y demarcación de los tiros quedados. \| \| Listar comentarios adicionales \| \| C-01 Golpeado por Flyrock \| Lesión fatal debido a la eyecación de roca golpeando al personal dentro o fuera del área de voladura \| ### INFORMACIÓN GENERAL - Verificación: - Día de la visita: - Nombre del sitio: - Patio: - Nombre del responsable del sitio: - Operador/tercero participante: - Estructura de sitio: - Base de orientación: Esta verificación debe ser completada en base de la interacción que usted sostenga con alguno de los operadores (y con personal adicional relevante) en terreno y a las evidencias encontradas. Es obligatorio que esta verificación sea realizada en terreno junto con la verificación de campo. - En el proceso de verificación es importante que aseguren que cada control crítico cumpla con las siguientes 3 requerimientos para ser considerado efectivo mas todos las preguntas asignadas a ellos: 1. El control existe 2. El control funciona según su diseño y es mantenido/revisado/testeado regularmente 3. El personal relacionado al control (el personal que protege y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende - NOTA: Si no se puede responder afirmativamente a alguna pregunta, no está presente o que no es efectivo. - Tómese el tiempo necesario para conversar con los operadores sobre sus peligros mayores y sus controles críticos antes de dar la señal de "todo despejado" para el ingreso al área de voladura. - Si = Cumple con los estándares de Orica . No = No cumple los estándares de Orica . NA = No Aplica ### VERIFICACIÓN DE CONTROLES CRÍTICOS EN CAMPO \| # \| Pregunta \| Sí/No/NA \| Comentarios \| \|---\|----------\|----------\|-------------\| \| \| Control Crítico 1: Usar diseños de voladura aprobados y hojas de carga para todas las actividades de cargue \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 2: Verificar burden, espaciamiento, diámetro, profundidad de colafes (para suelo precondicionado) de todos los pozos e inclinación de cualquier pozo en ángulo respecto al Diseño de Voladuras antes de la carga o informar al Operador de voladuras a cargo cualquier desviación mayor a lo estipulado en Diseño de Voladuras. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 3: Ajustar el diagrama de carga por cualquier anormalidad inusual en la perforación (tales como cavidades, suelo blando, estratos de lodo) \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 4: Después de cargar y antes del tapado de los pozos, revisar todas las alturas de colafes de pozos respecto al área de voladura / diagrama de carga y corregir o informar al Supervisor de Voladura a cargo sobre cualquier desviación mayor a lo estipulado en el Diseño de Voladuras. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 5: Para cada voladura, delimitar el área de seguridad de la voladura y asegurar que esta área cuenta con vigías/toro vivo capacitados para evitar que ingresen personas al área o informar al encargado de la voladura si alguien ingresa al área de seguridad. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 6: Establecer comunicación entre el encargado de la voladura y los vigías/toro vivo de la voladura durante la secuencia de disparo de modo que la secuencia pueda ser abortada cuando el área de voladura sea traspasada. Revisar los procedimientos para abortar una tronadora con los vigías/toro vivo antes de cada voladura. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 7: El supervisor de la voladura debe asegurar que el personal este en conocimiento del inicio de la voladura y que el personal que el personal está alejado del área de voladura inmediatamente antes de iniciar el disparo. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 8: El supervisor de voladura debe inspeccionar el área volada antes de dar la señal de "todo despejado" para el ingreso al área de voladura. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Listar comentarios adicionales \| \| \| \| A-04 Atrapamiento y compresión en equipo en movimiento \| Los equipos con partes en movimiento que puede atrapar o enredar personas resultando en una fatalidad deben ser identificados y se deben implementar y mantener controles para prevenir acceso deliberado o inadvertido \| ### INFORMACIÓN GENERAL - Verificador: - Día de la visita: - Nombre del sitio: - País: - Nombre del responsable del sitio: - Operador(s) participante: - Equipo verificador: Base de orientación: Esta verificación será respondida en base de la interacción que usted sostenga con alguno de los operadores (y con personal adicional relevante) en terreno y a las evidencias encontradas. Es obligatorio que esta verificación sea realizada en terreno junto con la participación de un operador o más. En el proceso de verificación es importante que aseguren que cada control crítico cumpla con las siguientes 3 requerimientos para ser considerado efectivo para todas las preguntas asignadas a ellos: 1. El control existe y está en su ubicación correcta 2. El control funciona según su diseño 3. El control es mantenido/realizado/está siendo regularmente 4. El control es conocido por el control (personal que protege y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende Un “NO” como respuesta a cualquiera de las preguntas indica que el control no está presente o que no es efectivo. Tómese el tiempo necesario para conversar con los operadores sobre sus peligros mayores y sus controles críticos antes de iniciar el proceso de verificación. Si = Cumple con los estándares de Orica ; No = No cumple los estándares de Orica ; NA = No Aplica ### VERIFICACIÓN DE CONTROLES EN CAMPO \| # \| Pregunta \| Sí/No/NA \| Comentarios \| \|---\|----------\|----------\|-------------\| \| \| Control Crítico 1: Instalar protecciones a equipo para evitar que personal contacte partes móviles de equipo o maquinaria. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 2: Proveer de una parada de emergencia (Pullcord) para equipos con partes en movimiento y realizar pruebas de funcionamiento en forma anual. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 3: Inspeccionar la condición física de las guardas de los equipos en forma anual. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 4: 4. Personal que opera tiene que estar acreditado y capacitado en manejo de fajas transportadoras. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 5: Proveer de un sistema basado en permisos de acuerdo con el SHES Group Procedure Permisos de Trabajo para la remoción o baipaseo de las guardas de los equipos, incluyendo pruebas en vivo. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Control Crítico 6: Aislar el equipo, y liberar o asegurar energía acumulada, antes de sacar cualquier protección del equipo, a menos que se conduzca test en vivo. \| \| \| \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| \| \| \| \| Listar comentarios adicionales \| \| \| \| C-03: Eventos en el banco - Aplastamiento, asfixia, ahogamiento \| Lesión fatal debido a la naturaleza de los peligros en minería de superficie tal como terreno inestable, condiciones del banco, paredes, crestas, atmósferas peligrosas, inundación, equipo móvil. \| ### INFORMACIÓN GENERAL \| Verificador: \| \| Día de la visita: \| \| Nombre del sitio: \| \| País: \| \| Nombre del responsable del sitio: \| \| Operador(es) participante: \| \| Equipo de auditor: \| Básis de orientación** Este checklist debe ser respondido en base de la intersección que usted sostenga con alguno de los operadores (y con personal adicional) que trabaja en terreno y a las evidencias encontradas. Es obligatorio que esta verificación sea realizada en terreno junto con la participación de un operador o más. En el proceso de verificación es importante que aseguren que cada control crítico cumpla con las siguientes 3 requerimientos para ser considerado efectivo y respondan las preguntas asignadas a ellos: 1. El control existe y está en su ubicación correcta 2. El control funciona según su diseño 3. El control se mantiene y se actualiza regularmente 4. El personal relacionado al control (el personal que protege y el personal que lo mantiene) lo conoce y entiende Un “N” como respuesta a cualquiera de las preguntas indica que el control no está presente o que no es efectivo. Tome nota de cualquier control que carezca de operadores sobre sus peligros mayores y sus controles críticos antes de iniciar el proceso de verificación. Si = Cumple con los estándares de Orica : No = No cumple los estándares de Orica : NA = No Aplica ### VERIFICACIÓN DE CONTROLES EN CAMPO \| # \| Pregunta \| Sí/No/NA \| Comentarios \| \|---\|----------\|----------\|-------------\| #### Control Crítico 1: Trabajar sólo en áreas donde se realice la evaluación y autorización por parte del departamento del área de geotecnica de la mina. \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Control Crítico 2: Utilizar los formatos de evaluación de riesgos para el área de cresta y cara del banco, formato de evaluación de riesgos para el talud principal, talud final o marca de carguio en el pie del talud. \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Control Crítico 3: Consultar con el area de geotecnica para el monitoreo con radares de la zona e \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Control Crítico 4: En los diseños de voladura tienen que considerar las áreas que no deben ser cargadas con explosivos. \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Control Crítico 5: Conducir una inspección de riesgos en el lugar de trabajo, al inicio de cada turno y facilitar controles para al menos los siguientes riesgos si están presentes: - condiciones de suelo (tales como lodos, agua); - condiciones climáticas (tales como, calor, frío, lluvia, viento); - condiciones geológicas (incluyendo estructuras inestables, grietas, suelos frágiles); - condiciones de pendientes altas, taludes; - cambio en condiciones de tráfico; - excavaciones o actividades mineras arriba o cerca de la ubicación del banco; - trabajos históricos; - influyentes; - atmósferas peligrosas; o - estallidos geotérmicos \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Control Crítico 6: Establecer controles para manejar actividad en el tope de una pared final de mina cuando se trabaja a 10 metros de la base de dicha pared final, o cuando un disparo es cargado dentro de la mitad del altura del banco. \| 1 \| ¿El control existe y se encuentra en el lugar indicado de manera que elimine o mitigue el riesgo? \| \| 2 \| ¿El control funciona según el diseño y se encuentra en buen estado? \| \| 3 \| ¿El control es mantenido regularmente? ¿Existe un plan de mantenimiento para dicho control? \| \| 4 \| ¿Todos los trabajadores conocen y entienden cómo funciona el control crítico? \| #### Listar comentarios adicionales	eeabb303-2098-4404-b5f9-3dbd22649317	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	308,604
Statement of Reasons Petroleum Act 1984 Determination and reasons for determination as to appropriate person to hold permit or licence Applicant Peak Helium Pty Ltd ACN: 644 092 320 Head Office: Suite 2, Level 6 “Blue Tower” 12 Creek Street Brisbane QLD 4000 email@example.com Associated entities Peak Helium Pte Ltd Singapore firstname.lastname@example.org Permit or licence being applied for Exploration Permit 134 Date of determination 8 July 2021 1. Background (a) The Applicant has applied for the transfer of a permit or licence under the Petroleum Act 1984 (the Act). (b) Section 15A of the Act requires me to be satisfied that the Applicant, and any associated entity of the Applicant, is an appropriate person to hold a permit or licence under the Act. In making that determination, I must have regard to the matters set out in section 15A(1) and, where necessary, section 15A(2). (c) Section 15A(5) provides that I must publish, on the Agency's website, the reasons why I have determined that an Applicant, and any associated entity of the Applicant, is or is not an appropriate person to hold a licence or permit under the Act. (d) This document contains my determination and my reasons. 2. Determination (a) I am satisfied that the Applicant, and any associated entity of the Applicant, is an appropriate person to hold a licence or permit under the Act. 3. Reasons for determination (a) I have had regard to the matters set out in section 15A. (b) Where there is a reference to a director, I have taken into consideration any person concerned in the management of the body corporate as is required by section 15A(3). (c) The table below sets out the matters referred to in section 15A(1). I set out in that table the material factors that are relevant to each such matter. \| Section in Act \| Matter \| Material factors \| \|----------------\|------------------------------------------------------------------------\|-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 15A(1)(a) \| The Applicant or associated entity's record of compliance with the prescribed legislation, including: (i) whether the Applicant or entity has contravened any of the prescribed legislation; and (ii) the seriousness of any contraventions; and (iii) the length of time since the contraventions (if any) occurred; and (iv) any other matter the Minister considers relevant. \| The Applicant and entity has not contravened the prescribed legislation. The Applicant and entity has not previously held tenure in the Northern Territory. \| \| 15A(1)(b) \| Whether the Applicant or associated entity has held a licence or other authority under the prescribed legislation where that licence or authority has been suspended or revoked. \| The Applicant or entity has not held a licence or other authority under the prescribed legislation. \| \| 15A(1)(c) \| Whether in the opinion of the Minister, the action or thing to be authorised by the permit or licence is or will be under the control of a technically competent person. \| The Applicant has provided evidence of the technical experience of its personnel, consultants and contractors. Consideration was given to: - the technical capacity and experience of key personnel, consultants and third party contractors - the directors previous and current involvement in petroleum exploration and development. \| \| 15A(1)(d) \| Whether in the opinion of the Minister, the Applicant or associated entity is of good repute, having regard to character, honesty and integrity. \| \| --- \| --- \| \| Statement of Reasons \| Peak has secured consultants and contractors to assist in: - stakeholder engagement - co-technical lead - operations management - technical subsurface evaluations and engineering - tenement management - approvals, project management and field activities - environmental assessment and approvals - cultural heritage agreements, site surveys and approvals - seismic acquisitions - drilling and associated services. The Applicant has provided its third party's: - well integrity management standard - well control standard - management of change procedure - Certificate of ISO registrations. The consultants and contractors are known to the department, and the documents provided by the Applicant are acceptable for the management of well integrity and control. For these reasons, I am of the opinion that the action or thing will be under the control of a technically competent person. \| \| 15A(1)(d) \| Whether in the opinion of the Minister, the Applicant or associated entity is of good repute, having regard to character, honesty and integrity. \| \| --- \| --- \| \| Statement of Reasons \| The Applicant has provided a statement that it considers it and the associated entity to be of good repute, having regard to character, honesty and integrity. There is no evidence available that suggests otherwise. \| \| Section \| Question \| Response \| \|---------\|--------------------------------------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 15A(1)(e) \| Whether the Applicant or associated entity has, within the previous 10 years, been convicted in the Territory or elsewhere of an offence involving fraud or dishonesty \| The Applicant or entity has not, within the previous 10 years, been convicted in the Territory or elsewhere of an offence involving fraud or dishonesty. \| \| 15A(1)(f) \| Whether the Applicant or associated entity, within the previous 3 years: (i) was an undischarged bankrupt; or (ii) applied to take the benefit of any law for the relief of bankrupt or insolvent debtors; or (iii) entered into an arrangement with the Applicant or entity's creditors or made an assignment of the Applicant or entity's remuneration for their benefit. \| None of these events has occurred within the previous 3 years. \| \| 15A(1)(g) 15A(3) \| Whether the Applicant or associated entity is or was a director of a body corporate that is the subject of a winding-up order or for which a controller or administrator has been appointed within the previous 3 years \| None of these events has occurred within the previous 3 years. \| \| 15A(1)(h) \| Whether the Applicant has demonstrated to the Minister the financial capacity to comply with the Applicant's obligations under the permit or licence. \| The Applicant provided the following documents to demonstrate its financial capacity: - Statement from a chartered accountant confirming that the Applicant is in a sound financial position. - Statement signed by the Managing Director confirming that the Applicant has sufficient funding. - Statement from a supporting financial institution confirming that it is providing capital raising services to the Applicant. \| \| Section \| Question \| Answer \| \|---------\|--------------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| \| \| - Transaction statement, dated 27 April 2021, demonstrating the funds currently available to the Applicant. \| \| \| \| - Special purpose financial reports for the 6 months to 31 May 2021 for both the Applicant and associated entity. \| \| \| \| - Letter from the associated entity guaranteeing to fund the work program commitments of the Applicant. \| \| \| \| For these reasons, the Applicant has demonstrated the financial capacity to comply with its obligations under the permit or licence. \| \| 15A(1)(i) \| Whether the Applicant or associated entity is in partnership, in connection with the action that is the subject of the permit or licence, with a person whom the Minister does not consider to be an appropriate person having regard to the matters listed in section 15A(1) (being the matters above) and section 15A(2) (being the matters below). \| The Applicant or entity is not in partnership with any other person. \| \| 15A(1)(j) \| Any other matters the Minister considers relevant in determining whether a person is an appropriate person to hold a permit or licence. \| I do not consider that any other matters are relevant. \| If the Applicant or entity is not a body corporate, the matters below do not need to be considered. \| Section \| Question \| Answer \| \|---------\|--------------------------------------------------------------------------\|----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 15A(2)(a) 15A(3) \| Whether a director of the Applicant or associated entity: (i) has contravened the prescribed legislation or has held a licence or other authority under the prescribed legislation that has been suspended or revoked; or (ii) is or has been the director of another body \| The Applicant is a wholly owned subsidiary of the associated entity. The Applicant and the associated entity have the same directors. Refer to 15A(2)(b) for details about the directors and persons concerned in the management of the Applicant/associated entity. \| \| Section \| Description \| Statement of Reasons \| \|---------\|-----------------------------------------------------------------------------\|------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------\| \| 15A(2)(b) 15A(3) \| In the case of a body corporate that is the subsidiary of another body or company (the parent company) – whether: (i) the parent company or a director of the parent company has contravened the prescribed legislation or has held a licence or other authority under the prescribed legislation that has been suspended or revoked; or (ii) a director of the parent company is or has been the director of another body corporate that has contravened the prescribed legislation or has held a licence or other authority under the prescribed legislation that has been suspended or revoked. \| The parent company is Peak Helium Pte Ltd and the directors and any persons concerned in the management of the parent company are: Art Malone, Managing Director Stewart Easton, Non-Executive Director Graham Bell, Executive Chairman The parent company and the directors of the parent company have not contravened the prescribed legislation. The parent company and the directors of the parent company have not held a licence or other authority under the prescribed legislation that has been suspended or revoked. The directors of the parent company have not been a director of another body corporate that has contravened the prescribed legislation. The directors of the parent company have not been a director of another body corporate that has held a licence or other authority under the prescribed legislation that has been suspended or revoked. \| \| 15A(2)(c) 15A(3) \| The record of compliance with the prescribed environmental legislation of any director of the Applicant or associated entity. \| The directors and any persons concerned in the management have been involved with the following businesses requiring compliance with the prescribed environmental legislation: Rey Resources Limited Key Petroleum Limited \| \| \| \| \| \|---\|---\|---\| \| \| \| Doriemus Plc AMMM Resources Pty Ltd AMMM Gold Pty Ltd OiILR Pty Ltd I am not aware of any breach of the prescribed legislation. \| \| 15A(2)(d) 15A(3) \| Whether in the opinion of the Minister, a director of the Applicant or associated entity is of good repute, having regard to character, honesty and integrity. \| The Applicant has provided a statement that it considers its directors to be of good repute, having regard to character, honesty and integrity. There is no evidence available that suggests otherwise. For these reasons, I am of the opinion that each director is of good repute. \| \| 15A(2)(e) 15A(3) \| Whether a director of the Applicant or associated entity has, within the previous 10 years, been convicted in the Territory or elsewhere of an offence involving fraud or dishonesty. \| No director nor any person concerned in the management has, within the previous 10 years, been convicted in the Territory or elsewhere of an offence involving fraud or dishonesty. \| \| 15A(2)(f) \| Whether the Applicant or associated entity is the subject of a winding up order or has had a controller or administrator appointed within the previous 3 years. \| None of these events has occurred within the previous 3 years. \| (d) In making my determination I have had regard to each of the matters noted above. (e) In making my determination I have had regard to documents that include the following: (i) Transaction Statement, dated 27 April 2021 (ii) Letter from a chartered accountant, dated 14 December 2020 (iii) Letter from the Applicant's Managing Director, dated 14 January 2021 (iv) Statement from a supporting financial institution, dated 14 December 2020 (v) The Applicants statement of capability demonstrating technical capacity, including CVs and managed assets (vi) Documents demonstrating the technical capacity of consultants and contractors that the Applicant intends to utilise (vii) A declaration signed by each of the Applicant’s directors (viii) Australian Securities and Investments Commission information and data (ix) Probity reports generated by illion Direct and Equifax (x) Letter from the Executive Chairman of the associated entity dated 23 June 2021 (xi) Letter from the Managing Director of the Applicant received on 25 June 2021 (xii) Special purpose financial reports for the Applicant and associated entity dated 25 June 2021. Dated this 8th day of July 2021 Made under the Petroleum Act 1984 of the Northern Territory of Australia JAMES ROBERT PRATT Senior Executive Director Energy Development Delegate of the Minister for Mining and Industry Under an Instrument of Delegation dated 25 March 2021	<urn:uuid:a41844c1-058a-40d0-9f6b-4b31998379b4>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	15,801
COVID-19: seuls deux nouveaux patients hospitalisés depuis mai Depuis six semaines, seuls deux patients ont dû être admis au CHUV pour une infection COVID-19. Sur la même période et alors que toutes les activités de l'hôpital ont repris, seul un collaborateur sur 12'000 a été testé positif. Face à l'infection COVID-19, le CHUV vit une situation épidémiologique très calme depuis six semaines, puisque seules deux personnes présentant une infection compliquée au COVID-19 ont été hospitalisées. Sur la même période, l'hôpital n'a admis aucun cas pédiatrique. Par ailleurs, alors que les activités cliniques et de recherche ont très largement repris, seul un collaborateur sur les 12'000 que compte le CHUV a été testé positif depuis six semaines. L'hôpital représente donc un lieu sûr pour toute personne qui nécessiterait une consultation, un examen ou une hospitalisation. Les patients sont encouragés à ne pas différer une consultation si leur état de santé le requiert. Toutes les mesures de précaution liées aux gestes « barrière » continuent d'être appli quées. Le CHUV se tient par ailleurs prêt à augmenter encore ces dispositions si la situa tion devait évoluer.	<urn:uuid:efc46526-38d7-42d8-ad3d-a080967335b8>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/fra_Latn/train	finepdfs	fra_Latn	1,178
Was ist Airsoft? Einführung in den Sport Airsoft ist ein taktisches Geländespiel, bei dem die Teilnehmer realitätsnahe Nachbildungen von Feuerwaffen verwenden, um in verschiedenen Spielmodi gegeneinander anzutreten. Diese Waffen, bekannt als Airsoft-Guns, schießen kleine, runde Kunststoffkugeln, sogenannte Bbs. Die Wurzeln des Spiels Ursprünglich in Japan in den 1970er Jahren entwickelt, hat sich Airsoft zu einem beliebten Hobby weltweit entwickelt. Es kombiniert Elemente von Militärsimulationen und Teamstrategie und bietet ein immersives Erlebnis, das körperliche Fitness, schnelles Denken und Teamarbeit fördert. Ausrüstung und Sicherheit Die Airsoft-Ausrüstung umfasst neben den Airsoft-Guns auch taktische Ausrüstung wie Westen, Helme und manchmal Nachtsichtgeräte. Sicherheit wird großgeschrieben: Schutzbrillen sind Pflicht, und oft werden weitere Schutzmaßnahmen wie Gesichtsmasken und gepolsterte Kleidung empfohlen. Spielmodi und Szenarien Airsoft-Spiele variieren von kurzen Scharmützeln bis zu mehrstündigen Szenarien und können einfache „Eliminierungsspiele" bis hin zu komplexen militärischen Simulationen umfassen. Beliebte Spielmodi sind Capture the Flag, Search and Destroy und VIPEskorte. Die Airsoft-Community Airsoft zieht Menschen jeden Alters und aller Lebenswege an. Die Gemeinschaft legt großen Wert auf Fairplay, Respekt und Teamgeist. Viele Airsoft-Spieler nehmen regelmäßig an organisierten Spielen und Turnieren teil, und es gibt eine wachsende Anzahl von regionalen, nationalen und internationalen Events. Fazit Airsoft ist mehr als nur ein Spiel – es ist ein Sport, der taktisches Geschick, körperliche Fitness und Teamarbeit fördert. Mit einer leidenschaftlichen Community und einer Vielzahl von Spielstilen bietet Airsoft eine einzigartige und spannende Erfahrung für Teilnehmer auf der ganzen Welt.	<urn:uuid:d6815e3f-bde8-48bb-a73b-11a051ae6ef2>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/deu_Latn/train	finepdfs	deu_Latn	1,842
Clinical Teacher Service Credit List,as at December31,2023 Balance Credits as of Dec \| Adada, jennifer \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \|---\|---\|---\| \| Adanty, Janet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Agboluaje, Aishat \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Agsalog, Jonathan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Aguilar, Jerica \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Akinpelade, Tobi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Amanzai, Alexandra \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Amedee, Curcharel \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Anderson, Alleth \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 15 \| \| Anderson, Jennifer \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 21 \| \| Anderson, Karen \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 32 \| \| Anderson, Ruth \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 20 \| \| Anderson, Susan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Armstrong, Leah \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 42 \| \| Ash, Murphy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Asomaning‐Dapaah, Yvonne \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 46 \| \| Awadh, Fahim \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 34 \| \| Ayoub, Hala \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Azim, Loiza \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 39 \| \| Azzopardi, Monica \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Baird, Margaret \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Barnett, Laura \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 23 \| \| Barrett, Dwight \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Barry, Frances \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 61.5 \| \| Beckles‐Forde, Shammara \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Bello, Vanessa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Bempong‐Johnson, Francisca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 78.5 \| \| Bittner, Lisa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Brar, Harjit \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 18 \| \| Brathwaite Lalonde, Juliette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 75.5 \| \| Breakwell, Marcia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Bregstein, Jessica \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Brissett , Alyssa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 38 \| \| Brown, Oraldeen \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Buado, John \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Butkovic, Cara \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Campana‐Labayen, Elaine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 6 \| \| Caneja‐Canezal, Theatah \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 56 \| \| Carr, Nancy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Casem, Rodea Jane \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Challu, Davendra \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 7 \| \| Chan, Jasmine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Chao, Siobhan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 19 \| \| Cheng, Mary \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 3 \| \|---\|---\|---\| \| Ciavoliello, Victoria \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Clarke, Vivienne \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 34 \| \| Clennon, Una \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 93.5 \| \| Costa, Lesley \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Cox‐Richards, Crystal \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Cross, Beverly \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 78.5 \| \| Cuellar, Sandra Lourdes \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| D Mello, Sigrid \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 54 \| \| Dahonick, Tia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Dalziel, Brittany \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 6 \| \| Darshan, Tracy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 43 \| \| Davis, Maxine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 6 \| \| De Jesus, Maria Nicole \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Deangelis, Karlie‐Carmen \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Detablan, Joshua \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| DHALIWAL, SATINDER \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 22 \| \| Dhillon, Gagandeep \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 32 \| \| Dhillon, Preetinder \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Dillon, Linda \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 78 \| \| Dol, Deborah \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Donnaree, Thompson‐Gillies \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Doomra, Anmol \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Doomra, Ashish \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 20 \| \| Dosani, Muskaan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Douglas, Zabrina \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 37.5 \| \| Dover, Jacqueline \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| D'Souza, Shari \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Duah, Jacklyn \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Dunn, Carly \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Duperron, Nicole \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Duperrouzel Nicholls, Nicolette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 25.5 \| \| Ebomwonyi, Uyiosa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Edmond, Linda \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Edwards, Akim \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Ekeanyanwu, Anthony \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 41 \| \| El Sayed, Samar \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Encinares, Maxima \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 39.5 \| \| Espiritu, Maria Francesca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Esses, Megan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Etcubanez, Emillie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 22 \| \| Evangelista, Franca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 58.5 \| \| Fennell, Charmaine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 95 \| \| Ferri, Susan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 74 \| \| Fournier, Bonnie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \|---\|---\|---\| \| Frederick, Rebecca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Fuchinde, Olga \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Fuerst, Katanya \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12.5 \| \| Garino, Sherrie Mae \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Garvin Snedden, Jacqueline \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| George, Ailene \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 40 \| \| Ghatore, Jaspreet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 30 \| \| Giangualano, Luisa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Gill, Ramanpreet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 22 \| \| Gilmour, Lois \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Glombitza, Rheanna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 6.5 \| \| Graf, Krisann \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 98 \| \| Grande, Claudia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 25 \| \| Grant, Shanai \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Gray, Victoria \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Greene, Erin \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Guled, anisa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Hall, Gillian \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Hamade, Kerry \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Hamilton, Stephanie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 64 \| \| Han, Eva \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Harriott, Shannon \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 23 \| \| Harvey‐Bailey, Joan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 27 \| \| Hasan‐Bukhari, Hanaa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Hasheminejad, Elena \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Heise, Tammy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Henry, Marcia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 89 \| \| Henry, Melissa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Henry‐Wade, Alicia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 38 \| \| Hoang, Tho \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 25 \| \| Hoffman, Dorothy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Hughes, Andrea \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 16 \| \| Hyatt, Desrine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 45 \| \| Ilyin, Yuriy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Ingle, Laura \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Ishmael, Anita \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Jabri, Farah \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Jadoo, Misha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| James, Isabel \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Japal, Shabida \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Jara, Andrew \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Jarvis, Stephanie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Johnson, Amy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Jose, Grace \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 98 \| \|---\|---\|---\| \| Kainth, Sukhpreet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Kaler, Herjot \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Kang, Jennifer \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Kang, Kiranjit \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 7 \| \| Kaunds, Nicolette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Kaur, Tina \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Kelly, Laurie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Kerridge, Cecile \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Khan, Cecilia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Khan, Fazia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 13 \| \| Khan, Jamroze \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 16 \| \| Khorasanee, Muneera \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 2 \| \| Kim, Rosa Min‐Ji \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 56 \| \| Kondi, Enxhi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Krancevic, Anne Marie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 54 \| \| Kuk Wah, Liselle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 41 \| \| Kulibanova, Alisa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Kyeremateng, Kathy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Kyeremateng, Linda \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 2 \| \| Lai, Christine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Lalor, Martha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 78 \| \| lam, anna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Lambakis, Michelle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 69 \| \| Lashley, Yvette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Laurio, Leslie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 33 \| \| Law, Mabel \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 18 \| \| Lawrence, Marjean \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 33 \| \| Lawrence‐Kirlew, Charlene \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 32 \| \| LeClair, Kelly \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Lee, Joan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Legere, Laura \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Leigh, Jemima \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Leroux, Rebecca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 7 \| \| Li, Yue \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Lin, Lisa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 23 \| \| Lind, Frances \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Lindsay, Merline \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 13 \| \| Lindsay, Shazelle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 20 \| \| Lok, Lora \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Los, Jenalle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Luo, Shu \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Maassarani, Marie‐Claude \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Macey, Leanna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 30 \| \| Mahendran, Mithuna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 31 \| \|---\|---\|---\| \| Majda, Agnes \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 83.5 \| \| Makinde, Tunde \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 13 \| \| Malloy, Patricia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 7 \| \| Manhue, Claudette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 92.5 \| \| Mann, Ramandeep \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Manoj, Daizy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Martin, Johnathon \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Marwaha, Kiran \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 19 \| \| Marzouca, Dawn \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 77.5 \| \| Maulgue, Alia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 18 \| \| May, Liezel \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 51.5 \| \| McCreadie, Maureen \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| McDonald Gray, Marcia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 59.5 \| \| McDonald, Wendy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| McHugh, Mercelies \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 79 \| \| McLean, Meghan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Melut, Andra \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Merelles‐Pulcini, Manola \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 54 \| \| Merriott, Karen \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 33.5 \| \| Mills, Brianna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 19 \| \| Mingo, Sylvia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 59 \| \| Mitchell, Danielle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Molnar, Sarah \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Morgan, Melissa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Morris, Camille \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Morris, Shelly‐Ann \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Morrison, Marlene \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Muir, Olga \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 30 \| \| Mulbagal, Pragathi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Murray, Amanda \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 21 \| \| Nader‐Sanchez, Michelle \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Neckles, Samantha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Nguyen, Nhi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Nicol, Linda \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 70 \| \| Oduoza, Agatha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 20 \| \| Ofosu, Dominic \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Oladesu, Titilayo \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 60 \| \| Olawo, Mary \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Opoku, Keith \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 23 \| \| Osei, Madalene \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 61.5 \| \| Panchbhaya, Zaynab \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 27 \| \| Panesar, Yad \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 57 \| \| Parmar, Natasha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 36 \| \| Patel, Naznin \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \|---\|---\|---\| \| Patel, Payal \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Persaud, Kowsillia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 78.5 \| \| Persaud, Shanta \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Peters, Cheryl \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 80.5 \| \| Phillips, Eloise \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 58 \| \| Proctor, Fiona \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Quansah, Wilhelmina S. \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 61 \| \| Rajavarothayam, Vinothini \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Rambaran, Natasha \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Rampersad, Bibi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Rani, Veena \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Rawlins, Violet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 63 \| \| Reid, Tracy‐Ann \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Rirao, Richard \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 24 \| \| Ross, Kelly \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 53 \| \| Sackeyfio, Mary \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 67 \| \| Sahota, Aneet \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Samimi, Golfam \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 41.5 \| \| Sandhar, Harminder (Romi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 20 \| \| Santorsola, Stefanie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 47.5 \| \| Santos, Theresa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 60 \| \| Scott, Lauren \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Sekoh, Emelia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Shanmuganathan, Sumangala \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 21 \| \| Sharp, Nerissa \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 48 \| \| Shobande, Taiwo \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Singh, Shannon \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 48 \| \| Sintos, Charmaine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Sinyi, Rebecca \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Smith, Ainslee \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Smith, Joanne \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Smith, Nadine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 79.5 \| \| SMRZLIC, MAJA \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Soltani, Barbara \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Sondhi, Amrita \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Sookdeo, Savitri \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Sooknanan, Roshni \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Spendlove, Dana \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Staranchuk, Annie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Stone, John \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Stowe, Shonnette \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Street, Rita \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 29 \| \| Sulendrarajah, Sue \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 21 \| \| Full Name \| Division (Level 3) \| Balance Credits as of Dec 31, 2023 \| \|---\|---\|---\| \| Sunga, Christian \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Sutherland, Marlene \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 86 \| \| Swailes, Stephanie \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Tan, Maria \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 11 \| \| Tanner, Rosalyn \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 31.5 \| \| Tano, Ruby \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Tavener, Cindy \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4.5 \| \| Tel, Jonathan \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 12 \| \| Tinglin, Suzanne \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 16 \| \| Truong, Tam \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 15 \| \| Uboho, Nsikan‐Abasi \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 3 \| \| Uhera, Pamela \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 42 \| \| Urbano, Sandra \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 7 \| \| van Roon, Petrula \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 10 \| \| Vayner, Diana \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 14 \| \| Veliaj, Stela \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 3 \| \| Vickery, Brooke \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 13 \| \| Vo, Ann \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 45 \| \| Watt, Pamela \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 17 \| \| Willard, Elaine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 21 \| \| Williams, Andrea \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 96.5 \| \| Willson, Carolyn \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 9 \| \| Wilson, Carolyn \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| \| Wojtalik, Orianna \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 13 \| \| Wong, Heather \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 8 \| \| Woodcock, Sara \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 1 \| \| Woodcock, Tricia \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 36 \| \| Woods, Jasmin \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 19 \| \| Wright, Nadine \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 45 \| \| Wynter, Shakira \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 23 \| \| YEBOAH, VANESSA \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 4 \| \| Ying, Jennifer \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 2 \| \| Yirenkyi, Akua \| Faculty of Health Sci & Wellness (BH) \| 5 \| Page 7 of 7	<urn:uuid:34f9151d-c136-4a4d-ad6d-3294a0f65c86>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	19,511
From: Becker, James M To: "firstname.lastname@example.org"; "email@example.com" Cc: Montgomery, Sadie A Subject: Map package for TN NHP Date: Friday, August 18, 2017 12:23:13 PM Attachments: TN_Natural_Heritage_Program_20170817_Becker.mpk Hi Stephanie and Dave, I enjoyed our conversations earlier this week. We have two requests. The first request concerns the attached map package (mpk) containing the following files, with the buffers within which we would like TN NHP to identify species and habitat (terrestrial and aquatic) (of concern to both the State and Federal governments) occurrences in parentheses: CRN Site Boundary (within 2 miles of the site boundary on all sides) Potential Candidate (aka Alternative) Sites 2 & 8 (within 2 miles of the boundary on all sides of each site) Barge Area (within 2 miles of the site boundary on all sides) Transmission Line Segments requiring upgrades (within 1/8 [0.125] mile on either side of each line [identified as "LXXXX"]) CRN Site Vicinity Transmission Line (extending east of CRN Site boundary to the Bethel Valley substation) (within 1/8 [0.125] mile on either side) I am copying Sadie Montgomery on this email, as she is the one who put the attached mpk file together and can answer any questions you might have regarding extracting the files, etc. The second request concerns aquatic species and habitat occurrences only, in the Clinch River between Melton Hill dam and the confluence of the Emory River (located just east of where Interstate 40 crosses the Clinch River). Note that there is no line feature (in a shape file) we can send you that defines this reach of the Clinch River. I hope you can identify it from the above description. If you could report findings for the 5 attached files and the Clinch River in a sortable spreadsheet (or each in its own individual Excel spreadsheet), that would be much appreciated. Note that we do not need coordinates for species/habitat locations rather just a list of the species/habitats with occurrences within the specified buffers. Thank you very much for helping us with this. If you have any other questions, besides regarding extracting the mpk files, please call me at 509-371-7186. Thank you, Jim Becker	<urn:uuid:82914828-8b2b-4bd7-93ff-7784bc0ff901>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	2,248
Navrhovatel: Skupina senátorů Parlamentu ČR: 1. Jitka Seitlová 2. MUDr. Alena Dernerová 3. RNDr. Miloš Vystrčil 4. Veronika Vrecionová 5. Jiří Oberfalzer 6. Pavel Eybert 7. Tomáš Jirsa 8. Jiří Burian 9. Jan Horník 10. Zdeněk Papoušek 11. PhDr. Milan Pešák 12. Jaroslav Kubera 13. Libor Michálek 14. Jiří Šesták 15. Lumír Aschenbrenner 16. Petr Bratský 17. Jiří Carbol 18. Václav Hampl 19. Václav Láška 20. Eliška Wágnerová Zastoupeni: JUDr. Jiřím Nykodýmem, advokátem, AK 17. listopadu 230, Říčany Účastníci řízení: A. Poslanecká sněmovna Parlamentu České republiky, Sněmovní 4, 118 26, Praha 1 B. Senát Parlamentu České republiky, Valdštejnské náměstí 4, 118 01, Praha 1 Věc: Návrh na zahájení řízení o zrušení části zákona - č. 372/2011 Sb., o zdravotních službách a podmínkách jejich poskytování (zákon o zdravotních službách) - č. 48/1997 Sb., o veřejném zdravotním pojištění a o změně a doplnění některých souvisejících zákonů Plná moc Trojmo I. Vymezení řízení Navrhovatelé předkládají Ústavnímu soudu návrh na provedení řízení podle ustanovení článku 87 odst. 1 písm. a) Ústavy České republiky, a to konkrétně na provedení abstraktní kontroly ústavnosti části zákona č. 372/2011 Sb., o zdravotních službách a podmínkách jejich poskytování (zákon o zdravotních službách), a části zákona č. 48/1997 Sb., o veřejném zdravotním pojištění a o změně a doplnění některých souvisejících zákonů. II. Aktivní legitimace navrhovatele Návrh na zrušení zákonů nebo jejich jednotlivých ustanovení pro rozpor s ústavním pořádkem podle čl. 87 odst. 1 písm. a) Ústavy České republiky je podle § 64 odst. 1 písm. b) zákona č. 182/1993 Sb. o Ústavním soudu, ve znění pozdějších předpisů (dále jen „zákon o Ústavním soudu“), oprávněna podat mimo jiné skupina nejméně 17 senátorů. Návrh nyní předložený míří na vybraná, níže uvedená ustanovení zákonů a podporuje jej skupina 20 senátorů jmenovaná v rubrice návrhu. Podmínky aktivní legitimace navrhovatelů jsou tedy splněny. III. Napadené ustanovení Navrhovatelé navrhují derogaci A) části zákona č. 372/2011 Sb., o zdravotních službách a podmínkách jejich poskytování (zákon o zdravotních službách) /dále jen „zákon o zdravotních službách“, a to konkrétně jeho ustanovení § 70 – 78, tj. třetí hlava šesté části zákona o zdravotních službách upravující Národní zdravotnický informační systém; derogace celé hlavy je navrhována proto, že pravidla tvoří ucelený soubor, z něhož lze vytřáhat jednotlivá ustanovení bez dopadu na celek jen obtížně. B) části zákona č. 48/1997 Sb., o veřejném zdravotním pojištění a o změně a doplnění některých souvisejících zákonů (dále jen „zákon o veřejném zdravotním pojištění“), a to konkrétně jeho ustanovení § 41a odst. 1. IV. Základní východiska návrhu Předmětem návrhu je právní úprava shromažďování dat ve zdravotnictví, respektive některé speciální kapitoly z této problematiky. V oblasti zdravotnictví jsou data shromažďována v systému označeném jako „Národní zdravotnický informační systém“. Jeho právní úprava je aktuálně obsažena ve třetí hlavě šesté části zákona o zdravotních službách. Národní zdravotnický informační systém počítá s katalogem registrů, v nichž jsou podle kritéria předmětu informace hromaděna data o poskytovatelích zdravotních služeb, o zdravotnických pracovnících, o pacientech a jejich diagnózách a o poskytnutých hrazených službách. Fakticky však neuvědil registry v život platný zákon o zdravotních službách, ale jsou historickým reliktem předrevolučního centrálně řízeného zdravotnictví. Právo na soukromí v podobě ochrany osobních dat v té době mělo zcela okrajový význam. Ani později, v devadesátých letech, nebyla problematice registrů věnována významnější pozornost. Až v roce 2001 došlo k formálnímu zakotvení existujících registrů do zákona č. 20/1966 Sb., o péči o zdraví lidu, a to s ohledem na přijetí nového zákona č. 101/2000 Sb., o ochraně osobních údajů, nově ratifikovanou Úmluvu o biomedicíně, jakož i potřebě se formálně přizpůsobit evropské ochraně dat před vstupem do EU. V roce 2011 bylo původní řešení registrů bez nějakých koncepčních změn vicečleně „překlopeno“ ze zrušeného zákona o péči o zdraví lidu do zákona o zdravotních službách. Podle navrhovatelů si metodika vedení registrů zachovává celkově paternalistický duch totalitního období, kdy se berou jen minimální ohledy na ochranu práv těch, o nichž jsou data zpracovávána, a to včetně práv základních. Způsob vedení registrů byl také odbornou veřejností z mnoha stran ostře kritizován již v době procesu schvalování zákona o zdravotních službách, ovšem bez úspěchu. Zákon o zdravotních službách byl také bezprostředně po svém schválení ještě v době své legisvakance předložen Ústavnímu soudu k provedení abstraktní kontroly ústavnosti některých částí, včetně úpravy informačních registrů. Nálezem sp. zn. Pl. ÚS 1/12 ze dne 27. 11. 2012 (437/2012 Sb.; N 195/67 SbNU 333) Ústavní soud návrhu částečně vyhověl a zrušil veřejný registr osobních dat zdravotníků. Dospěl stran této části návrhu, že příslušná právní úprava Národního registru zdravotnických pracovníků stanoví veřejný přístup k zpracovávaným osobním údajům v takovém rozsahu a po takovou dobu, které nelze odůvodnit žádným ústavně aprobovaným účelem, a stejně tak nelze takovýto účel dovodit ani ve vztahu k oprávnění některých subjektů, k jehož dosažení má Ministerstvo zdravotnictví vymezit rozsah přístupových práv jejich pracovníkům. Právní úprava, která je omezením základního práva zdravotnických pracovníků na informační sebeurčení podle čl. 10 odst. 3 Listiny, proto neobstála v testu proporcionality. Ústavněprávní důvody, které vedly ke zrušení Národního registru zdravotnických pracovníků, podle přesvědčení navrhovatelů dopadají i na pacientské registry a vůbec na některé aspekty vedení Národního zdravotnického informačního systému jako takového. Je pravda, že formálně bylo v řízení sp. zn. Pl. ÚS 1/12 navrženo přezkoumat zákon o zdravotních službách jako celek, a tedy i celou úpravu Národního zdravotnického informačního systému. Ústavní soud ovšem do meritorního přezkumu pustil toliko námítky týkající se registru zdravotnických pracovníků, jelikož věcná argumentace navrhovatelů byla namířena pouze proti této části. Ostatní námítky proti zbývajícím částem Národního zdravotnického informačního systému vyhodnotil soud jen jako obecné výhrady neobsahující žádná tvrzení o konkrétním rozporu konkrétních skutečností s ústavním pořádkem, pročež se ústavností úpravy nezabýval. Ve vztahu k nynějšímu, respektive k jakémukoliv pozdějšímu návrhu Ústavní soud výslovně uvedl, že nález nad rámec provedeného přezkumu registru zdravotnických pracovníků vůči § 70 až 78 zákona o zdravotních službách překážku věci rozhodnuté nevytváří, a tedy nic nebrání, aby byl proti těmto ustanovením podán nový návrh, v němž budou důvody pro zrušení konkretizovány. Z formulace obecných východisek pro nazírání na nároky právní ochrany při shromažďování dat je patrné, že by Ústavní soud hodnotil i jiná ustanovení Národního zdravotnického informačního systému velmi kriticky: „...shromažďování a zpracovávání osobních údajů o zdravotním stavu pacientů bez jejich souhlasu představuje velmi intenzivní zásah do jejich základních práv a že v tomto směru je třeba na zákonnou úpravu klást zvlášť přísné požadavky, a to zejména pokud jde o stanovení účelu, pro které mají být tyto údaje shromažďovány a zpracovány, rozsah těchto údajů, dále okruh osob, jež mají mít k témto údajům přístup, a účel tohoto přístupu, období, po jaké mají být zpracovány, a zabezpečení, že nedojde k neoprávněnému přístupu nebo jejich zneužití, včetně opatření k následné kontrole nakládání s těmito údaji. V tomto smyslu přitom musí taková úprava obstát ve vztahu ke všem osobním údajům, jež jsou předmětem zpracování. Je proto žádoucí, aby zákonnodárce při přijímání nové právní úpravy Národního registru zdravotnických pracovníků pečlivě zvážil, do jaké míry z těchto hledisek obstojí i ostatní registry tvořící Národní zdravotnický informační systém, a svým včasným zásahem odstranil jejich případné nedostatky, jež by mohly vést k porušování práva pacientů, zdravotnických pracovníků či jiných osob na informační sebeurčení“. Navrhovatelé to interpretují jako jednoznačné varování legislativě, že nebude-li využita šance napravit daný stav v rámci přípravy nového registru zdravotnických pracovníků, pak návrhu v budoucnu podanému bude muset rušit i registry další. Ministerstvo zdravotnictví ovšem tohoto varování nedbalo. Předložilo novelu zákona o zdravotních službách, publikovanou následně pod č. 147/2016 Sb. Tou znovu zavedlo do zákona zrušený Národní registr zdravotnických pracovníků, ovšem zcela v duchu úpravy předchozí. Dále provedlo v nastavení Národního zdravotnického informačního systému některé drobnější změny, ale z hlediska problematického nastavení rozsahu sbíraných dat, jejich ochrany, vymezení okruhu osob, které k nim mají přístup, a podobně, zůstala pravidla nezměněna. Naopak přibyl další registr, Národní registr hrazených zdravotních služeb (§ 77a zákona o zdravotních službách), čímž byl sběr dat naopak dále zintenzivněn. Ministerstvo zdravotnictví bylo konečně předmětnou novelou pověřeno zřídit Ústav zdravotnických informací a statistiky (§ 70 odst. 3 zákona o zdravotních službách) jako správce Národního zdravotnického informačního systému. Navrhovatelé jsou si vědomi potřeby sběru zdravotnických dat jako podmínky zvyšování úrovně kvality zdravotnictví, ale nelze to činit v rozsahu a způsobem, který prosadilo Ministerstvo zdravotnictví. Uvedené změny nejenže podle přesvědčení navrhovatelů ústavněprávní deficit původní právní úpravy neodstranily, ale naopak spíše prohloubily, jak vyplývá z dalších bodů textu, proto se obrácí s tímto návrhem na Ústavní soud. V. Dotčená ustanovení ústavního pořádku Referenčním kritériem poměřování ústavnosti napadené právní úpravy Národního zdravotnického informačního systému je zachování práva na informační sebeurčení coby součásti práva na respekt k soukromému životu. Podle čl. 10 odst. 3 Listiny základních práv a svobod (dále jen „Listina“) má každý právo na ochranu před neoprávněným shromažďováním, zveřejňováním nebo jiným zneužíváním údajů o své osobě. Ústavní soud v nálezu sp. zn. Pl. ÚS 24/10 (94/2011 Sb.; N 52/60 SbNU 625) vyložil, že v Listině není právo na respekt k soukromému životu garantováno v jednom všeobecným článku (jako je tomu v případu čl. 8 Úmluvy). Naopak, ochrana soukromé sféry jednotlivce je v Listině rozložena a doplňována dalšími aspekty práva na soukromí, deklarovanými na různých místech Listiny (např. čl. 7 odst. 1, čl. 10, 12 a 13 Listiny). Stejně tak i samotné právo na informační sebeurčení lze dovodit z čl. 10 odst. 3 Listiny, garantujícího jednotlivci právo na ochranu před neoprávněným shromažďováním, zveřejňováním nebo jiným zneužíváním údajů o své osobě, a to ve spojení s čl. 13 Listiny, chránícím listovní tajemství a tajemství přepravovaných zpráv, ať již uchovávaných v soukromí, nebo zasílaných poštou, podávaných telefonem, telegrafem nebo jiným podobným zařízením anebo jiným způsobem. Nicméně onu "rozšířenost" právní úpravy aspektů soukromé sféry jednotlivce nelze přeceňovat a v Listině uvedený výčet toho, co je třeba podržít pod "deštník" práva na soukromí či na soukromý život nelze považovat za vyčerpávající a konečný. Při výkladu jednotlivých základních práv, která jsou zachycením práva na soukromí v jeho různých dimenzích tak, jak je uvádí Listina, je nezbytné respektovat účel obecně chápáného a dynamicky se vyvíjejícího práva na soukromí jako takového, resp. je třeba uvažovat o právu na soukromý život v jeho dobové celistvosti. Proto i právo na informační sebeurčení garantované čl. 10 odst. 3 a čl. 13 Listiny je třeba interpretovat zejména ve spojitosti s právy garantovanými čl. 7, 8, 10 a 12 Listiny. Svou povahou i významem tak právo na informační sebeurčení spadá mezi základní lidská práva a svobody, neboť spolu se svobodou osobní, svobodou v prostorové dimenzi (domovní), svobodou komunikační a zajistí i dalšími ústavně garantovanými základními právy dotváří osobnostní sféru jedince, jehož individuální integritu jako zcela nezbytnou podmínku důstojné existence jedince a rozvoje lidského života vůbec je nutno respektovat a důsledně chránit; zcela právem jsou proto respekt a ochrana této sféry garantovány ústavním pořádkem, neboť - posuzováno jen z poněkud jiného úhlu - jde o výraz úcty k právům a svobodám člověka a občana (čl. 1 Ústavy České republiky). Druhá část návrhu směřuje proti části zákona o veřejném zdravotním pojištění. Předmětné ustanovení je důsledkem novelizace bezprostředně související s právní úpravou Národního zdravotnického informačního systému. Zavádí novou metodu výpočtu nákladovosti zdravotnických výkonů a metodiku jejich úhrad – systém DRG – na základě dat sebraných v rámci Národního zdravotnického informačního systému. Navrhovatelé jsou vedeni v prvé řadě logikou, že předmětná metodika výpočtu úhrad může existovat jen vedle nyní nastaveného systému sběru dat. Zejména proto rozšiřují derogační návrh i na předmětné ustanovení zákona o veřejném zdravotním pojištění. Navíc právní úprava zavádějící tuto novou metodiku ve svých důsledcích dotýká práva podnikat a provozovat jinou hospodářskou činnost ve smyslu čl. 26 Listiny, jakož i práva na spravedlivý proces garantovaného čl. 36 Listiny. VI. Důvody neústavnosti VI. a) – sběru dat a nakládání s nimi 1) K nastavení Národního zdravotnického informačního systému V nálezu sp. zn. Pl. ÚS 1/12 Ústavní soud podrobně formuloval metodiku přezkumu zachování práva na informační sebeurčení. Vychází z ní i navrhovatelé. Pokud jde o základní východiska, odkazuje odůvodnění nálezu na Úmluvu o ochraně osob se zřetelem na automatizované zpracování osobních dat, konkrétně její čl. 5 formulující zásady pro automatizované zpracování osobních údajů. Ty musejí být a) získány a zpracovány poctivě a v souladu se zákony, b) shromažďovány pro stanovené a oprávněné účely a nesmí jich být použito způsobem neslučitelným s těmito účely, dále musejí být c) přiměřené, týkající se účelů, pro něž byly uloženy na nosiče, a nepřesahující tyto účely, d) přesné, a pokud je to potřebné, udržované v aktuálním stavu, a e) uchovávány ve formě umožňující zjistit totožnost subjektů údajů po dobu nikoliv delší, než je třeba pro účely, pro něž jsou údaje shromážděny. Obdobným způsobem jsou tyto zásady vymezeny i ve směrnici Evropského parlamentu a Rady 95/46/ES, která na uvedenou úmluvu přímo navazuje. Shromažďování a zpracování osobních údajů bez souhlasu jejich subjektu dále předpokládá, že každý z těchto údajů bude samostatně poměřován v rámci testu proporcionality; znamená to testovat ústavnost shromažďování a zpracování osobních údajů postupně ve třech krocích, když nejprve zkoumá vhodnost, následně potřebnost zpracovávání a nakonec se provede hodnotová úvaha v tom smyslu, zda veřejný zájem na zpracování určitého osobního údaje převáží nad právem jedince rozhodnout, zda tento údaj poskytne jinému subjektu či nikoliv. V obecné rovině musí jakékoliv omezení základního práva na informační sebeurčení podle čl. 10 odst. 3 Listiny především sledovat legitimní, tj. ústavně aprobovaný, cíl a musí být způsobilé tohoto cíle dosáhnout (požadavek vhodnosti). Tento účel musí být zákonem dostatečně určitě vyjádřen. Jsou-li tyto podmínky splněny, je třeba posuzovat šetrnost tohoto zásahu do základního práva, a to nejen z hlediska nezbytnosti získání určitého údaje pro dosažení sledovaného cíle, nýbrž též způsobu jeho získání a následného nakládání s ním (požadavek potřebnosti). Tento údaj nesmí být použit za jiným účelem, než k jakému byl bez souhlasu jeho subjektu zákonem aprobován, z čehož pochopitelně plynou požadavky ve vztahu k jeho zajištění. Efektivní ochrana práv jednotlivce, jehož osobní údaje jsou bez jeho souhlasu zpracovávány, musí dbát toho, že s ohledem na míru citlivosti může mít zveřejnění těchto údajů pro dotčenou osobu zásadní a neodstranitelné důsledky, které nebude možné žádným způsobem dodatečně plně kompenzovat. Skutečnost, že někdo má přístup k témto údajům, tak musí být odůvodněna konkrétním účelem. Zákon musí v každém případě jasně definovat okruh osob, jež mají k jednotlivým údajům přístup, v jakém rozsahu jej mají a za jakých podmínek. Zároveň musí stanovit dostatečné garance, které budou zamezovat neoprávněnému přístupu nebo zneužití oprávněného přístupu (např. povinnost mlčenlivosti). Jako jednu z garancí nakonec nelze opominout ani povinnost, aby byl údaj veden jen po nezbytnou dobu a poté byl smazán nebo anonymizován, tedy zachováván bez možnosti zjištění jeho subjektu. Posledním krokem testu je hodnotová úvaha o tom, zda veřejný zájem na zpracování určitého osobního údaje převádí nad právem jednotlivce rozhodovat o tom, zda tento údaj poskytne jiné osobě, nebo nikoliv (proporcionalita v užším smyslu). V tomto kroku je třeba zvažovat zejména význam předmětného údaje s ohledem na dopady jeho sdělení jiné osobě pro soukromou sféru jednotlivce (subjektu údaje), tedy zda nejde o údaj natolik citlivý, že jeho poskytnutí za daným účelem nelze spravedlivě požadovat. Zvlášť se v odůvodnění nálezu zdůrazňuje, že tato kritéria je třeba hodnotit mimořádně přísně v případě, kdy dochází rovněž ke zveřejnění zpracovávaných údajů. Právě v případě neomezeného přístupu veřejnosti k určitému údaji musí být brán zřetel na to, že tím dochází k jeho úplnému vynětí ze soukromé sféry jednotlivce. Navrhovatelé napadají především samotnou koncepci sběru dat do systému, když ta je vedena – zjednodušeně řečeno – nikoliv žádoucí ideou sbírat data o nemocech, ale primárně sbírat data o nemocných. Národní zdravotnický informační systém shromažďuje data několika kategorií. Zaprvé jsou v něm sbírána statistická, tj. anonymizovaná, nikoliv osobní data, která jsou zpracovávána pro potřebu Ministerstva zdravotnictví jako regulátora. Toto je standardní způsob obstarávání dat za účelem zcela legitimním. K výsledným statistickým výstupům mohou mít přístup i soukromé osoby (vědci, poskytovatelé, pacientská veřejnost). K tomuto shromažďování není třeba souhlas pacientů, protože z předaných údajů nelze identifikovat konkrétního jedince. Tato data mohou sloužit většině potřeb, které požadují odborné zdravotnické společnosti (prevalence a incidence chorob, statistiky úmrtnosti aj.). Jedině proti této kategorii nelze namítat nic. Zadruhé jsou sbírána citlivá data o průběhu a výsledcích léčby u konkrétních vážně nemocných pacientů. Sběr těchto dat bez souhlasu pacienta již v pořádku není, ústavněprávně korektním je sběr těchto dat jen se souhlasem pacienta. Lze si představit řešení, že tento souhlas bude předpokládaný (s možností „opting-out“) či dokonce bude možný sběr dat bez souhlasu pacienta, to však jen v naprosto výjimečných případech, kde existuje mimořádně silný veřejný zájem na shromažďování dat o cílené léčbě vážného onemocnění (např. onkologie či vzácná onemocnění), s úzce vymezeným účelem využití těchto dat přímo v zákoně (výhradně pro hodnocení léčby v dané odbornosti, bez propojování s jinými registry), a s přísným zabezpečením. Ústavněprávně hraniční je využití těchto dat pro odborné společnosti. Ani skutečnost, že se určitý lékař stane např. předsedou Onkologické společnosti, jej nijak neoprávňuje přistupovat k osobním údajům o onkologických pacientech, jejichž ošetřujícím lékařem není. Tím spíše nemohou k témtě datům přistupovat např. statistici nebo analytici, najatí příslušnou odbornou společností. Další důvod svědčící proti akceptování sběru tohoto typu dat bez souhlasu pacienta je ten, že jednotlivé registry jsou zavedením neanonymního Registra hrazených služeb, sdružujícím osobní data, propojeny. Celá tato pasáž právní úpravy Národního zdravotnického informačního systému podle přesvědčení navrhovatelů nemůže obstát ve druhém kroku shora popsaného testu proporcionality. Jak bylo uvedeno, testují se v něm pravidla kritériem šetrnosti zásahu do práv, a to kromě způsobu získání dat i z hlediska nezbytnosti a následného nakládání s nimi. Zejména okruh osob, které mají k datům přístup, je definován naprosto nedostatečně a vágně, v zákoně nejsou nastaveny žádné garance proti zneužití, alespoň v podobě zakotvení povinnosti mlčenlivosti či nastavení sankcí za zneužití oprávněného přístupu. Zatřetí jsou sbírána data pacientů za účelem řízení kvality nemocnic. Zde jde o účel, ke kterému registry nejsou ani nemají být určeny. Jejich přirozenou rolí je shromažďování statistických dat, ovšem k řízení individuální kvality jsou určeny jiné zákonné nástroje a jiné instituce. Zdravotní péče poskytují zásadně zdravotnická zařízení nezávislá na státu, přičemž financování, tvorba sítě a kontrola její kvality je zákonem svěřena „nestátním“ zdravotním pojišťovnám. Cílenou kontrolu kvality svěřuje zákon: - zřizovatelům nemocnic; - dále pak krajským úřadům (proces stížnosti a proces kontroly dle zákona 372/2011 Sb., se zmocněním pro příslušné pracovníky přistupovat ke zdravotnickým dokumentacím); - dále profesním komorám (disciplinární řízení dle zákona 220/1991 Sb., opět s příslušným zmocněním pro jejich pracovníky); - dále subjektům provádějícím hodnocení kvality (akreditátori dle 372/2011 Sb., jejichž činnost Ministerstvo zdravotnictví licencuje); - u léčiv a zdravotnických prostředků Státnímu ústavu pro kontrolu léčiv (zákon o léčivech a zdravotnických prostředcích, opět s detailně popsanými právy kontrolorů); - a v neposlední řadě zdravotním pojišťovnám (právo a povinnost kontrolovat kvalitu smluvních poskytovatelů vyplývá jednoznačně ze zákona o veřejném zdravotním pojištění a tvoří nedílnou část povinností revizních lékařů vybavených plným právem přístupu k citlivým datům pacienta). Roli Ministerstva zdravotnictví je tyto procesy supervizovat a zajistit jejich fungování, na tyto procesy jsou alokovány mnohamiliardové finanční prostředky (např. provozní fond zdravotních pojišťoven, rozpočet SÚKL aj.). Nikoliv již suplovat jejich funkce tím, že si pro řízení kvality zřídí další obrovskou databázi dat. V tomto směru sběr dat v rámci Národního zdravotnického informačního systému neobstojí již v prvém kroku testu. Omezení práva na informační sebeurčení zde není vůbec nutné, jelikož cíle v podobě plnění kontrolních funkcí v rámci systému lze dosáhnout i bez něj. Konečně jsou osobní data sbírána pro potřeby řízení úhrad. Systém úhrad však je založen na zdravotních pojišťovnách oddělených od státu, nad kterými vykonává Ministerstvo zdravotnictví dohled. Zajištění dostupnosti hrazené péče není povinností Ministerstva zdravotnictví, ale zdravotních pojišťoven. Stejně tak je rolí zdravotních pojišťoven financování smluvní sítě. Zdravotní pojišťovny mají veškeré zákonné nástroje ke kontrole poskytované péče co do kvality, efektivity i přiměřenosti nákladů. Mají k tomu veškerá potřebná osobní data z vykázané péče i potřebné provozní finance na rozvoj informačních systémů i cílené revize. Stát přitom může zdravotní pojišťovny kontrolovat (Správní radu VZP tvoří 20 poslanců a 10 osob jmenovaných vládou, přičemž Správní rada má kompetence zahrnující i výměnu ředitele VZP, u ostatních pojišťoven má stát alespoň třetinové zastoupení ve správních radách, dále může požadovat podrobně informace o hospodaření pojišťoven či ukládat nápravná opatření či dokonce ustavit nuteného správce). Navrhovatelé jsou přesvědčeni, že nelze „outsourcovat“ dohled nad úhradami či dokonce tvorbu úhradových mechanismů na zcela nepříslušný statistický úřad, a vybavovat jej za tímto účelem rozsáhlým přístupem k osobním datům. Ve vztahu k řízení úhrad platí totéž, co bylo řečeno výše - sběr dat v rámci Národního zdravotnického informačního systému neobstojí již v prvém kroku testu, neboť požadovaného cíle lze dosáhnout i bez toho, že budou sbírána další data bez podmínky souhlasu jejich subjektů. Shora popsané principy navrhovatelé vztáhli na konkrétní ustanovení zákona o zdravotnických službách, která jsou pro podobu systému sběru dat klíčová. Předně jde o ustanovení 70 odst. 2 písm. a) zákona o zdravotních službách, podle kterého se pro zpracování osobních údajů v Národním zdravotnickém informačním systému předávají bez souhlasu subjektu, je-li jim pacient 1. údaje potřebné k jeho identifikaci, a to číslo pojištěnce, je-li přiděleno, nebo rodné číslo, není-li tímto číslem číslo pojištěnce, anebo datum narození, není-li přiděleno rodné číslo, dále název obce a popřípadě název městské části nebo městského obvodu, adresa místa trvalého pobytu, a jde-li o cizince, adresa místa hlášeného pobytu a státní občanství, 2. údaje související s jeho zdravotním stavem ve vztahu k onemocnění a jeho léčbě, a to zejména údaje socio-demografické a diagnostické, osobní, rodinná a pracovní anamnéza pacienta související s onemocněním včetně posouzení jeho aktuálního zdravotního stavu, údaje o poskytovaných zdravotních službách pacientovi, dále údaje o výkonu povolání nebo zaměstnání, popřípadě o výkonu služebního poměru, potřebné pro posouzení zdravotního stavu pacienta, 3. identifikační údaje poskytovatele, který zdravotní služby poskytoval, včetně oddělení a pracoviště, 4. identifikační údaje posledního zaměstnavatele pacienta, jde-li o nemoci z povolání. V prvním kroku se testuje předmětná právní úprava z hlediska cíle shromažďování údajů a způsobilosti tohoto cíle dosáhnout. Účelem shromažďování je dle vymezení v odstavci prvním předmětného ustanovení zpracování údajů - o stavu obyvatelstva - o činnosti poskytovatelů a jejich ekonomice - o zdravotnických pracovnících a jiných odborných pracovnících ve zdravotnictví za účelem získání informací - o rozsahu a kvalitě poskytovaných zdravotních služeb - pro řízení zdravotnictví a tvorbu zdravotní politiky - k vedení Národních zdravotních registrů a zpracování údajů v nich vedených - k vedení Národního registru poskytovatelů a Národního registru zdravotnických pracovníků a zpracování údajů v nich vedených - k realizaci a zpracování výběrových šetření o zdravotním stavu obyvatel - o determinantách zdraví - o potřebě a spotřebě zdravotních služeb a spokojenosti s nimi - o výdajích na zdravotní služby, pro potřeby vědy a výzkumu v oblasti zdravotnictví - ke zpracování údajů pro statistické účely Všech vytyčených cílů lze dle navrhovatelů dosáhnout i bez identifikace pacientů pouze na základě neosobních, anonymních dat. Zákonodarcem přijatá koncepce, kdy se vytváří rozsáhlá databáze údajů o osobě pacienta, o jeho zdravotním stavu, o jeho rodinné anamnéze, atd., přičemž tyto údaje jsou s pacienty ztotožnitelné, je pro všechny výše vypočtené účely zpracování zbytečná. K výstupům v podobě přehledů o zdravotním stavu obyvatelstva, o činnosti poskytovatelů, kvalitě poskytovaných služeb, výdajích či ke statistickým výstupům, není v žádném případě potřeba zpracovávat data jako ztotožnitelná s jejich subjekty. Účel vedení jednotlivých registrů a zpracování dat v nich je podle navrhovatelů zcela nepoužitelný a nelegitimuje naprosto nic, jelikož takovou tautologii, kdy se shromažďování dat odůvodňuje jednoduše potřebou vytvořit databázi, nelze přijmout jako dostačující. Samotné vedení evidence je totiž zásahem do práva na informační sebeurčení, nemůže být proto účelem sama o sobě (viz závěry Ústavního soudu vyslovené v bodě 307 odůvodnění nálezu Pl. ÚS 1/12 ke srovnatelné otázce). Předmětné ustanovení proto nemůže obstát v prvním kroku testu. Pak je zde § 71 odst. 3, které vymezuje rozsah shromažďovaných údajů (a podobně to činí odst. 4 téhož ustanovení ve vztahu k cizincům, výhrady vůči němu pak platí analogicky). Podle něho se v Národním informačním zdravotnickém systému shromažďují mimo jiné údaje - o místě a okrese narození a u státního občana České republiky, který se narodil v cizině, místo a stát, kde se narodil Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nikak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o státním občanství, popřípadě více státních občanství Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nikak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o adrese místa trvalého pobytu, včetně předchozích adres místa trvalého pobytu, popřípadě též adresa, na kterou mají být doručovány písemnosti podle jiného právního předpisu Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o počátku trvalého pobytu, popřípadě datu zrušení údaje o místu trvalého pobytu nebo datu ukončení trvalého pobytu na území České republiky Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o zbavení nebo omezení způsobilosti k právním úkonům Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o jméně, popřípadě jménech, příjmení a rodném čísle otce, matky, popřípadě jiného zákonného zástupce Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - o rodinném stavu, datum jeho změny a místě uzavření manželství, datum a místě vzniku registrovaného partnerství, jméně, popřípadě jménech, příjmení a rodném čísle manžela nebo registrovaného partnera, jméně, příjmení a rodné číslo dítěte Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný - detailní data o osvojeném dítěti Jde podle navrhovatelů o údaj se zdravotním stavem nijak nesouvisející ani jej nepodmiňující, tudíž zbytečný Rozsah shromažďovaných dat způsobuje, že úprava neprojde druhým krokem testu, neboť minimálně shora uvedena data nesplňují požadavek potřebnosti. Podle navrhovatelů jsou to současně citlivé osobní údaje a je zbytečné vystavovat jejich subjekty riziku jejich zneužití, neoprávněného přístupu k nim a podobně. Tímtož krokem testu neprojde právní úprava ani pokud jde o pravidla následného nakládání se shromážděnými údaji. Podle § 71 odst. 12 zákona o zdravotních službách předává Ústav shromážděné údaje poskytovatelům a zdravotním pojišťovnám k plnění jejich úkolů na základě jejich žádostí. Bližší upřesnění, kdo konkrétně bude mít k jednotlivým datům přístup, jak s nimi bude nakládat, jaké budou mít subjekty údajů záruky před neoprávněným nakládáním, jaký bude mechanismus nápravy v případě, že některá data budou postupována bezdůvodně či neoprávněně, atd. Jediným korektivem je pravidlo obsažené v odst. 11 uvedeného § 71, podle něhož lze v konkrétním případě poskytnout jen údaje nezbytné ke splnění daného úkolu. Z hlediska následného nakládání se shromážděnými daty považují navrhovatelé dále za závažný deficit, že zcela absentuje úprava možnosti subjektu údajů domáhat se, aby byla některá data o něm shromažďovaná vymazána. 2) Ke znovuzavedení Národního registru zdravotnických pracovníků Výše již opakovaně citovaným nálezem sp. zn. Pl. ÚS 1/12 zrušil Ústavní soud právní podklad pro Národní registr zdravotnických pracovníků. Důvodem byl rozsah shromažďovaných údajů, široký okruh subjektů, které měly k datům přístup, délka odstupu od ukončení zdravotnického povolání, v níž dojde k výmazu či anonymizaci údajů. Derogační důvod v případě § 76 a na něj navazujícího § 77 zákona o zdravotnických službách však podle navrhovatelů nadále trvá. Zákonodárce si vyložil uvedený derogační nález tak, že ústavněprávním problémem zrušených ustanovení bylo to, že shromážděné údaje o zdravotnických pracovnících byly veřejně přístupné. Tak se pokusil situaci napravit tím, že nově učinil registr zdravotnických pracovníků veřejnosti nepřístupným. Jinak co do rozsahu shromažďovaných údajů a dalších okolností zůstala úprava po přijetí novely č. 147/2016 Sb. prakticky nezměněna. To napadenou úpravu podle navrhovatelů problematizuje ve dvou ohledech. Zaprvé zmizel zřejmě jediný smysl, proč vést registr zdravotnických pracovníků takovým způsobem, aby údaje v něm byly ztotožnitelné s konkrétními osobami. Tímto smyslem totiž podle navrhovatelů je, či lépe řečeno byla, možnost veřejnosti ověřit si kvalifikaci osoby, která ji poskytuje zdravotní službu. Tento účel ostatně hodnotil jako ústavně aprobovaný i Ústavní soud v mnohokrát již zmiňovaném nálezu Pl. ÚS 1/12, kritizoval pouze rozsah veřejně přístupných údajů. Pokud je nyní registr konstruován jako neveřejný, tento účel jeho vedení padl. Ostatní účely, jako například potřeba ministerstva jako řídícího orgánu mít přehled o počtu, strukturu, rozmístění či kvalifikaci zdravotnických pracovníků, lze docílit i vedením databáze anonymní. Podle navrhovatelů je takéž nepřiměřený a zbytečný rozsah shromažďovaných údajů - registr obsahuje datum a místo narození, rodné číslo, státní občanství, tedy údaje nadbytečné, navíc hromaděné již v databázích jednotlivých profesních komor. Současně nová úprava opomněla stanovit časový limit, po který budou údaje o zdravotnických pracovnících evidovány, a nestanovila žádná pravidla pro jejich vymazání, tedy ani podmínky, za kterých se může vymazání údajů domáhat sám jejich subjekt. 3) K tzv. pacientským registrům Příloha zákona o zdravotních službách vypočítává seznam pacientských registrů. Ze všech zdravotnických registrů se právě u nich nejcitelněji projevuje zásah do práva na informační sebeurčení – důvod pro zahájení shromažďování dat je většinou zcela mimo vůli jejich subjektů, neboť souvisí se změnami jejich zdravotního stavu. Pacientské registry se vytvářejí a plní zcela bez ohledu na souhlas či nesouhlas toho, koho se data týkají. Zákonodárcé nevolil šetrnější cestu presumovaného souhlasu s tím, že by byly zakotveny podmínky a pravidla pro vyslovení nesouhlasu dotčených osob se shromažďováním a pro postup vedoucí k výmazu shromážděných dat. Na úpravu jakékoliv možnosti dosáhnout výmazu vybraných dat na žádost jejich subjektu zákon vůbec nemyslel. Stejně tak zákon nezakotvuje žádné záruky před neoprávněným přístupem k datům a před jejich případným zneužitím dat ani žádná opatření k nápravě, pokud by se tak již stalo. Přitom se vytváří ohromná databáze vzájemně propojených – pravděpodobně – registrů hromadící data velmi dlouhou dobu, aniž by bylo zřejmé, že to je nutné. Příkladem budíž Národní registr hospitalizovaných, který zpracovává osobní údaje k identifikaci pacienta, sociodemografické údaje ovlivňující zdravotní stav pacienta, údaje vztahující se k hospitalizaci, o přijetí, diagnostické údaje o průběhu a léčbě nemoci, osobní anamnézu, stav pacienta při propuštění a údaje o potřebě dalších zdravotních služeb. To vše ještě 25 let od roku ukončení lůžkové péče, kdy jsou osobní údaje anonymizovány. Podle navrhovatelů je vedení takovéto databáze jako neanonýmní vedle běžné zdravotní dokumentace zbytečné, nevhodné a nešetrné. Není jediný důvod, pro který by mohl zájem na vytvoření takové databáze převážit nad právem pacientů rozhodovat o nakládání s údaji o jejich osobě. 4) K registru hrazených služeb Příslušný registr byl do zákona instalován novým § 77a zákona o zdravotních službách a je definován tak, že obsahuje údaje o obsahu, datu a čase poskytnutí zdravotní služby, o fyzické nebo právnické osobě, která zdravotní službu poskytla, pojišťenci, kterému byla zdravotní služba poskytnuta, a o provedených úhradách zdravotních služeb z veřejného zdravotního pojištění. Údaje do registru předává zdravotní pojišťovna, která zdravotní službu uhradila (odst. 2). Navrhovatelé jsou přesvědčeni, že v situaci, kdy data o úhradách shromažďují zdravotní pojišťovny, nelze vidět žádný legitimní důvod na zdvojení databáze v podobě uvedeného zdravotnického registru. Krom toho považují za nepřijatelné vyvést dohled nad úhradami či dokonce tvorbou úhradových mechanismů z politicky vedeného ministerstva na zcela nepříslušný statistický úřad, a vybavovat jej za tímto účelem rozsáhlým přístupem k osobním datům. 5) Ke zmocňovacímu ustanovení Zmocňovací ustanovení § 78 zákona o zdravotních službách vymezuje okru podmínek vedení registrů, které upraví prováděcí právní předpis. Pod písm. d) jsou to též náležitosti žádosti o oprávnění k přístupu k osobním údajům a dalším údajům vedeným ve zdravotnických registrech a o zrušení tohoto oprávnění. Podle navrhovatelů je za situace, kdy § 73 odst. 2 zákona o zdravotních službách vymezuje okruh osob oprávněných přistupovat k údajům vedeným ve zdravotnických registrech toliko široce a neurčitě tak, že to je „oprávněný pracovník“, nedostatečné. Přesné vymezení okruhu osob oprávněných k přístupu k datům je z hlediska ochrany ústavního práva stěžejní. Zákon o zdravotních službách „oprávněného pracovníka“ nedefinuje, fakticky to tedy přenechává podzákonnému předpisu, což je nepřijatelné. VI. b) – § 41a zákona o veřejném zdravotním pojištění V návaznosti na úpravu Národního zdravotnického informačního systému byl do zákona o veřejném zdravotním pojištění vložen nový § 41a, jehož odst. 1 svěřuje Ústavu zdravotnických informací a statistiky ČR, aby na základě sebraných dat vytvořil klasifikaci akutní lůžkové péče. Předmětné ustanovení zní: Pro účely racionalizace fungování systému veřejného zdravotního pojištění v oblasti akutní lůžkové péče Ústav zdravotnických informací a statistiky České republiky (dále jen „Ústav zdravotnických informací“) vytváří a každoročně aktualizuje seznam skupin hospitalizací v akutní lůžkové péči vztažených k diagnóze (dále jen „skupiny“), jejich relativní nákladovost, pravidla zařazování hospitalizací do skupin a metodiky související s vykazováním poskytnutých hrazených služeb v akutní lůžkové péči. Aktuální údaje a metodiky podle věty první předává Ústav zdravotnických informací Ministerstvu zdravotnictví vždy do 90 dnů před skončením kalendářního roku. Pravidla pro zařazování hospitalizací do skupin vede Ústav zdravotnických informací v počítacovém programu, který Ministerstvu zdravotnictví poskytuje zároveň s údaji podle věty druhé. Ústavněprávní deficít spatřují navrhovatelé ve dvou rovinách. Prvou, která má také bezprostřední vazbu na těžiště celého tohoto návrhu, tj. úpravu zdravotnického informačního systému, je sběr dat, na základě kterých je klasifikace vytvářena. Jde o to, že předmětné ustanovení úzce souvisí s právní úpravou Národního zdravotnického informačního systému. Bez tohoto systému coby zdroje potřebných dat předmětná metodika výpočtu úhrad nemůže fungovat. Zrušení označeného ustanovení zákona o veřejném zdravotním pojištění je proto nutným důsledkem derogace právní úpravy Národního zdravotnického informačního systému. Současně se navrhovatelé domnívají, že výstupy Ústavu vytvořené na základě dat zpracovaných v rozporu se základními právy dotčených subjektů taktéž nutně musí být ústavněprávně vadné. Druhou stejně významnější rovinou je neexistence zákonných pravidel výpočtu nákladovosti, což znamená zejména, že: - Není zřejmé, zda budou započteny též investiční náklady poskytovatelů zdravotních služeb či nikoliv; - Vstupní data budou zatížena chybouvostí vyplývající z toho, že se poskytovatelé při poskytování i vykazování péče přizpůsobují každoročně sjednávaným úhradovým dodatkům, které se mezi sebou podstatně liší; - U zdravotnických prostředků chybí dostatečná právní úprava jejich úhrad, není tak zřejmé, zda bude uznatelným nákladem tržní cena či vykazovaná číselníková cena (historicky se lišily až trojnásobně); - U léčiv není zřejmé, jak se ve výpočtu nákladovosti zohlední rozdílné ceny původce, marže, vykazované ceny a v neposlední řadě refundace mezi některými výrobci a zdravotními pojišťovnami; - Pro nedořešené předpisy o kvalifikacích lékařů a ostatních zdravotnických pracovníků a pro markantní rozdíly v personálním zajištění mezi centrem a regiony není zřejmé, jak bude kalkulována personální nákladovost. Po právní stránce není vyjasněn vztah činnosti Ústavu při tvorbě klasifikace DRG a určení relativní nákladovosti skupin ke stávajícím metodikám výpočtu úhrad zdravotních výkonů, tedy: - ke stávajícím procesům dohodovacímu řízení, - k tvorbě Seznamu výkonů, - k vydávání úhradových vyhlášek, - k procesu tvorby úhrad léčiv - či k individuálním úhradovým dodatkům. V předmětném ustanovení zákona o veřejném zdravotním pojištění chybí jakákoliv kritéria stanovení nákladovosti, jimiž by se musel Ústav řídit, jakákoliv pravidla procesu ochrany práv a nároků poskytovatelů s možností odvolání, či jakákoliv opatření proti libovůli a podjatosti Ústavu jakožto zpracovatele rozhodných dat. Ústav takto zasahuje do soutěže (některých) poskytovatelů zdravotních služeb, neboť jejich hospodaření je bezprostředně ovlivněno výpočtem nákladovosti, aniž by ovšem proti těmto výstupům mohli využít jakoukoliv institucionalizovanou ochranu. Přitom podle čl. 36 odst. 1 Listiny základních práv a svobod se každý může domáhat stanoveným postupem svého práva u nezávislého a nestranného soudu a ve stanovených případech u jiného orgánu. Odstavec druhý téhož článku dává každému, kdo tvrdí, že byl na svých právech zkrácen rozhodnutím orgánu veřejné správy, možnost obrátit se na soud, aby přezkoumal zákonnost takového rozhodnutí, nestanoví-li zákon jinak. Z přezkumné pravomoci soudu však nesmí být vyloučena rozhodnutí týkající se základních práv a svobod, jejichž ochrana je zakotvena v ústavním pořadku České republiky. V řízení sp. zn. Pl. ÚS 36/05 (nález publikován pod č. 57/2007 Sb.; N 8/44 SbNU 83) Ústavní soud přezkoumával část zákona o veřejném zdravotním pojištění, které obsahovalo zmocnění pro Ministerstvo zdravotnictví stanovit vyhláškou okruh léčiv a potravin pro zvláštní lékařské účely hrazených z veřejného zdravotního pojištění a výši úhrad z tohoto pojištění. Zmocňovací ustanovení zrušil s tím, že rozhodováním o zařazení léčivých přípravků do seznamu léčiv hrazených z prostředků veřejného zdravotního pojištění dochází k zásahu do práv jejich výrobců a distributorů, a proto je třeba důsledně dbát na dodržování principů fair procesu. Způsob, kdy se takový seznam, který je ve své podstatě souborem individuálních rozhodnutí o úhradách jednotlivých přípravků, tvoří jako obecný právní předpis a eliminují se tak možnosti ochrany jednotlivých soutěžitelů, tyto záruky fair procesu nedává. Zákonná úprava tak podle zmínovaného nálezu nevytvářela podmínky, aby zásah do soutěže byl vyvážen takovými právy, která dostatečným způsobem eliminují prostor pro libovůli v každém konkrétním rozhodování o zařazení léčivých prostředků do seznamu léčiv hrazených z prostředků veřejného zdravotního pojištění. Ústav zdravotnických informací a statistiky ČR získává v rámci tvorby klasifikace nákladovosti akutní lůžkové péče a vytváření DRG skupin postavení srovnatelné s lékovou kategorizační komisí, dotčenými subjekty by jen tentokrát nebyli výrobci a distributoři léčiv, ale všichni soutěžitelé v oblasti akutní lůžkové péče, do jejichž hospodaření DRG Restart zasáhne nastavením ceny služeb, které poskytují. Předmětná právní úprava by proto měla být zrušena ze stejných důvodů, pro které bylo rušeno i zmocnění pro vydávání lékové vyhlášky a stanovování úhrad léčiv v tzv. kategorizační komisi. VII. Petit Navrhovatelé žádají, aby Ústavní soud nálezem rozhodl takto: Ustanovení § 70, § 71, § 72, § 73, § 74, § 75, § 76, § 77, § 77a, § 78 zákona č. 372/2011 Sb., o zdravotních službách a podmínkách jejich poskytování (zákon o zdravotních službách) se ruší. Ustanovení § 41a odst. 1 zákona č. 48/1997 Sb., o veřejném zdravotním pojištění a o změně a doplnění některých souvisejících zákonů, se ruší. Zároveň navrhovatelé s ohledem na základní výchozí tezi svých úvah, totiž že neústavní není vytvoření databáze dat pro zdravotnictví jako takové, ale nyní nastavený právní režim, navrhují odložit vykonatelnost nálezu na dobu přiměřenou pro přijetí nové právní úpravy, která by odpovídala požadavkům ústavnosti. Skupina senátorů Kancelář: 17. listopadu 230, 251 01 Říčany, Česká republika, tel.: 323 602 881, fax: 323 603 692 E-mail: email@example.com, ID datové schránky: npa7y5u Bankovní spojení: 0200209319/0800	564f89ca-6d0c-445f-bc74-f9633f15e74e	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ces_Latn/train	finepdfs	ces_Latn	43,826
IX Legislatura Núm. 222 24 de enero de 2017 PE/004365-02/9. Pág. 24919 4. IMPULSO Y CONTROL DE LA ACCIÓN DE GOBIERNO 463. Preguntas para respuesta escrita PE/004365-02 Contestación de la Junta de Castilla y León a la pregunta para respuesta escrita formulada por la Procuradora Dña. Virginia Jiménez Campano, relativa a plaza de médico especialista en Pediatría en Medina de Pomar (Burgos), publicada en el Boletín Oficial de estas Cortes, n.º 198, de 16 de noviembre de 2016. PRESIDENCIA De conformidad con el artículo 64 del Reglamento de las Cortes de Castilla y León, se ordena la publicación de las Contestaciones de la Junta de Castilla y León a las preguntas para respuesta escrita, PE/003795, PE/003796, PE/003798, PE/003851, PE/003921, PE/003924, PE/003934, PE/003936, PE/003941, PE/003942, PE/003948, PE/003963 a PE/003971, PE/003978, PE/003987, PE/003991 a PE/003998, PE/004003 a PE/004038, PE/004040, PE/004044, PE/004046 a PE/004063, PE/004082 a PE/004099, PE/004106, PE/004111, PE/004114, PE/004119 a PE/004127, PE/004130, PE/004135 a PE/004143, PE/004155, PE/004156, PE/004170 a PE/004172, PE/004180, PE/004182, PE/004183, PE/004185, PE/004248, PE/004250, PE/004255, PE/004265 a PE/004280, PE/004282, PE/004290, PE/004295, PE/004297, PE/004300, PE/004324, PE/004325, PE/004327, PE/004328, PE/004330 a PE/004338, PE/004342, PE/004344 a PE/004367, PE/004386, PE/004389, PE/004390, PE/004394 a PE/004398, PE/004406, PE/004408 a PE/004416, PE/004421 a PE/004446, PE/004454, PE/004460, PE/004461, PE/004463, PE/004464, PE/004467, PE/004469, PE/004470, PE/004472, PE/004480, PE/004482, PE/004484, PE/004513, PE/004555, PE/004556, PE/004557 y PE/004558, y las informaciones complementarias a la PE/003834 y PE/003944, publicadas en el Boletín Oficial de las Cortes de Castilla y León. En la sede de las Cortes de Castilla y León, a 30 de diciembre de 2016. La Presidenta de las Cortes de Castilla y León, Fdo.: Silvia Clemente Municio Contestación a la Pregunta Escrita P.E. 0904365, formulada por D.ª Virginia Jiménez Campano, Procuradora perteneciente al Grupo Parlamentario Socialista, relativa a la situación de la atención Pediátrica en el Centro de Salud de Medina de Pomar. La asistencia sanitaria de los niños en la Zona Básica de Salud (ZBS) de Medina de Pomar, que pertenece al Área de Salud de Burgos, en todo momento ha estado garantizada. En la actualidad, el médico que cubría la plaza vacante hasta junio en el Centro de Salud, continúa prestando asistencia sanitaria dos días a la semana, en los cuales realiza las revisiones programadas de los niños de 0 a 14 años además de atender las urgencias y el seguimiento de las patologías graves. El resto de los días, al no disponer de un Médico de Familia que asuma la consulta de Pediatría, se ocupan de la demanda CVE: BOCCL-09-013846 IX Legislatura Núm. 222 24 de enero de 2017 PE/004365-02/9. Pág. 24920 asistencial los Médicos de Familia del Centro de Salud, ya que disponen de formación suficiente para prestar una atención médica plenamente satisfactoria y están capacitados para solicitar, según su criterio médico, las pruebas específicas que sean necesarias para conseguir un diagnóstico correcto. Aunque indudablemente la situación óptima es la cobertura de la plaza por un pediatra de forma permanente, el equipo médico del Centro de Salud de Medina de Pomar y el Médico que ocupaba la plaza de Pediatría hasta junio brindan una asistencia sanitaria de calidad a la población pediátrica de esta Zona Básica de Salud. No obstante, la Consejería de Sanidad, tiene previsto cubrir la plaza de Especialista en Pediatría preferentemente con un Licenciado Especialista en Pediatría y si no, con un Licenciado Especialista en Medicina Familiar y Comunitaria de forma continuada, ya que en las áreas en las que no es posible cubrir las plazas con Especialistas en Pediatría la solución temporal es que la labor asistencial sea desarrollada por Médicos de Familia, profesionales totalmente capacitados para prestar una atención integral a la población incluida la población pediátrica (según contenido de planes de estudios encaminados a la obtención del título de Especialista en Medicina Familiar y Comunitaria, que incluyen enseñanzas teóricas y prácticas para atender a la población pediátrica). Debido a la situación geográfica de esta localidad y a la ausencia de autovías para su comunicación (Medina de Pomar se encuentra a una distancia de 83 km de Burgos, 65 Km de Miranda y 79 Km de Bilbao) el tiempo estimado de transporte supera una hora. En relación a ello cabe destacar el esfuerzo que ha hecho el Ayuntamiento en los últimos años poniendo una vivienda a disposición del Pediatra o Médico que ocupe dicha plaza. La vacante ha sido ocupada siempre por Médicos de Familia con experiencia en Pediatría. Por tanto, se proporciona una adecuada organización y prestación de la asistencia sanitaria pediátrica tanto en Medina de Pomar como en el resto de las Zonas Básicas de Salud, garantizando a los pacientes en todo momento la cobertura asistencial demandada y la calidad y la equidad en el acceso a la misma. No obstante, en ningún momento ha cesado la búsqueda de forma activa de profesionales que puedan cubrir la plaza que se encuentra vacante: Se ha ofertado la vacante de Pediatría en toda la Comunidad de Castilla y León y a través de la Asociación Española de Pediatría en el ámbito nacional. Se ha contactado con todos los Médicos de Familia con experiencia en Pediatría en la provincia de Burgos para ofertarles dicha vacante, sin conseguir resultado alguno hasta la fecha actual, siendo una prioridad la cobertura de la misma. En los dos últimos procesos selectivos convocados para el acceso a la condición de personal estatutario fijo en dicha especialidad, se convocaron 55 y 52 plazas respectivamente. Aun ofertando todas las plazas disponibles a todos los profesionales que aprobaron la fase de oposición quedaron sin cubrir las plazas, ya que estos rechazaron las adjudicaciones. Actualmente no disponemos de ningún facultativo de Medicina Familiar y Comunitaria en bolsa de empleo. Es difícil encontrar facultativos Especialistas en Pediatría en las bolsas de empleo para cubrir las plazas rurales ya que estos profesionales eligen en primer lugar las vacantes hospitalarias seguidas de las plazas vacantes urbanas. CVE: BOCCL-09-013846 IX Legislatura Núm. 222 24 de enero de 2017 PE/004365-02/9. Pág. 24921 Mediante Orden SAN/506/2016 se ha convocado proceso selectivo para el acceso a la condición de personal estatutario fijo en plazas de la categoría de Licenciado Especialista en Pediatría y sus Áreas Específicas. En este proceso se ofertan 34 plazas (31 para el turno de acceso libre y 3 para el turno de personas con discapacidad, con un grado de discapacidad igual o superior al 33 por ciento). EI ejercicio de la fase de oposición se ha realizado el 19 de noviembre. Valladolid, 30 de noviembre de 2016. EL CONSEJERO, Fdo.: Antonio M.ª Sáez Aguado. http://sirdoc.ccyl.es D.L.: VA.564-1984 - ISSN 1134-7864	<urn:uuid:e7cbc4da-251e-40db-9898-b5664ac9bbe5>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	7,054
INDUSTRIAL FIRE PROOFING Le tecnologie più avanzate per un futuro più sicuro The most advanced technologies for a safer future Soluzioni uniche e altamente innovative Unique and innovative solutions BIFIRE® leader nella produzione di prodotti per l’isolamento termico e per la protezione al fuoco in edilizia, industria e marina, si propone sul mercato con le soluzioni più tecnologiche e più innovative, in grado di consentire la realizzazione di progetti apparentemente impossibili. BIFIRE® offre le soluzioni tecnologiche più vantaggiose attraverso un ampio mix di prodotti, che, combinati fra loro, costituiscono una proposta “tagliata” esattamente sulle esigenze dei singoli clienti. Quindi non una soluzione ma la migliore per ogni cliente. BIFIRE® ha fatto dell’innovazione e dello sviluppo tecnologico la propria ragion d’essere. Questo permette di rispondere anticipatamente alle esigenze future generando per il cliente un vantaggi competitivo nel suo mercato. BIFIRE® leader in the production of materials for thermal insulation and fireproofing in building construction, industry, and the nautical sector, BIFIRE®’s market offering reflects the most technological and innovative solutions, allowing perfect execution even of seemingly impossible projects. BIFIRE® offers the best technological solutions thanks to a generous assortment of products that can be combined to create a tailored proposal that matches the requirements of each individual customer: no single solution, simply the best solution for each client. At BIFIRE®, we place innovation and technological development at the very heart of all our activities. This makes it possible to respond in advance to future needs, allowing customers to hit the ground running in the drive to meet demand in their markets. La filosofia di BIFIRE® è la coevoluzione, un principio esclusivo, secondo cui, cliente e fornitore crescono sviluppando insieme vantaggi competitivi da trasmettere al mercato. BIFIRE® practices a philosophy of coevolution, an exclusive principle that sees customer and supplier working together to develop competitive advantages to transfer to the market. Sviluppare con e per il cliente tecnologie innovative ed ecosostenibili che permettano ad entrambi di raggiungere e mantenere la leadership nei propri mercati di competenza. Developing innovative and environment-friendly technologies with and for clients to enable both of us to achieve and maintain a leading position in our specific business markets. Meritarsi il privilegio di essere considerati un partner tecnologico. Deserving the privilege of becoming a technological partner. Adattare la propria struttura ed organizzazione in modo da garantire che la qualità dei prodotti e del servizio diventino un reale vantaggio competitivo per il cliente. Adapting one’s structure and organisation to guarantee that the quality of products and services become a real competitive advantage for clients. BIFIRE® è il partner ideale per i produttori di elementi di protezione dal fuoco (porte metalliche, porte in legno, porte per ascensori, serrande tagliafuoco, treni e marina,...). BIFIRE® è in grado di dare al proprio cliente il maggior vantaggio competitivo grazie a: - Know how ed esperienza sviluppato in più di 20 anni di storia - Laboratorio all'avanguardia, unico per prove di ricerca secondo le norme più severe d'Europa - Utilizzo dei materiali più innovativi BIFIRE® is the ideal partner for manufacturers of fire protection components (steel doors, timber doors, elevator doors, fire dampers, railway rolling stock, the nautical sector,...). BIFIRE® can provide clients with a keener competitive edge thanks to: - know-how and experience developed over more than 20 years - a cutting edge laboratory with unique skills in terms of research and testing in compliance with the most stringent European standards - use of the most innovative materials BIFIRE® ha sviluppato la gamma più innovativa di prodotti per la protezione passiva dal fuoco. L’intera gamma è certificata dai più importanti laboratori secondo le più restrittive norme italiane ed europee. BIFIRE® produce una gamma completa di soluzioni: lastre per la riqualificazione di pareti e solai, per controsoffitti, per pareti divisorie, per la protezione delle condotte di aereazione, per la protezione strutturale e sistemi per attraversamenti di muratura e solai. Le soluzioni BIFIRE® sono studiate per dare ai nostri clienti il migliore sistema in termini di prezzo/qualità e velocità d’installazione. BIFIRE® vuole essere il punto di riferimento europeo della protezione al fuoco in edilizia. BIFIRE® has developed a selection of uniquely innovative products for passive fire protection. The entire range is certified by top laboratories in compliance with the most stringent Italian and European standards. The BIFIRE® offering is comprehensive: sheets for fireproof upgrading of walls and floor slabs, for false ceilings, for partition walls, for the protection of ventilation ductwork, and for structural protection, plus systems for wall and floor penetrations. BIFIRE® solutions are designed to give our customers the best system in terms of price/quality and speed of installation. BIFIRE®, committed to maintaining the role of European point of reference for fire protection in building construction. BIFIRE® ha sviluppato la tecnologia rivoluzionaria: NANEX®, che ha consentito la produzione del MICROBIFIRE®, uno speciale materiale che garantisce una conducibilità di 0,02 W/mK per applicazioni da -70°C a 1100°C e del VACUNANEX® con conducibilità termica di 0,005 W/mK per applicazioni da -70°C a 80°C. Questa tecnologia consente: • Più risparmio energetico • Maggior riduzione degli spessori • Completa riciclabilità BIFIRE® has developed revolutionary NANEX® technology that has allowed the production of MICROBIFIRE®, a special material that guarantees thermal conductivity of 0.02 W/mK for applications from -70°C to 1100 °C, and VACUNANEX® with thermal conductivity of 0.005 W/mK for applications from -70°C to 80°C. This technology means: • Higher energy savings • More lightweight structures • Complete recyclability \| Section \| English Translation \| Page \| \|--------------------------\|-------------------------------------------\|------\| \| IL NOSTRO LABORATORIO \| OUR LABORATORY \| 09 \| \| SOLUZIONI E PRODOTTI \| SOLUTIONS AND PRODUCTS \| 13 \| \| PORTE METALLICHE \| METAL DOORS \| 17 \| \| PORTE BLINDATE \| ARMoured DOORS \| 19 \| \| PORTE IN LEGNO \| WOODEN DOORS \| 21 \| \| PORTE PER ASCENSORI \| LIFT DOORS \| 23 \| \| SERRANDE TAGLIAFUOCO \| FIRE DAMPERS \| 27 \| \| CARATTERISTICHE TECNICHE PRODOTTI \| PRODUCT TECHNICAL SPECIFICATIONS \| 29 \| Marzo/March 2022 www.bifire.it IL NOSTRO LABORATORIO OUR LABORATORY www.bifire.it Con noi puoi verificare il tuo progetto e i nostri prodotti. We offer you the possibility to try-out your project and ours products. BIFIRE srl Via Lavoratori dell’Autobianchi, 1 - 20832 Desio (MB), Italy Tel:+39 0362 364570 - Fax +39 0362 334134 - email: email@example.com IL NOSTRO LABORATORIO Laboratorio all'avanguardia, unico per prove di ricerca secondo le norme più severe d'Europa: UNI EN 8158 ASCENSORI UNI EN 1634-1 ELEMENTI DI CHIUSURA (porte metalliche, legno etc.) UNI EN 1366-2 SERRANDE TAGLIAFUOCO Unique and cutting-edge laboratory for research testing according to the most stringent of European standards. UNI EN 8158 LIFTS UNI EN 1634-1 DOORS (metal and wooden doors etc.) UNI EN 1366-2 FIRE DAMPERS SOLUZIONI E PRODOTTI SOLUTIONS AND PRODUCTS www.bifire.it ## INDUSTRIAL FIRE PROOFING ### SOLUZIONI E PRODOTTI SOLUTIONS AND PRODUCTS \| SOLUZIONI - Solutions \| PRODOTTI BIFIRE - Bifire Products \| \|-----------------------\|----------------------------------\| \| PORTE METALLICHE \| \| \| Metal doors \| \| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI \| SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S \| \| Intumescent strips \| \| \| COPRI SERRATURE \| SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® \| \| Lock covers \| \| \| GUARNIZIONE VETRO ANTINCENDIO \| PAPERSEAL ECO \| \| Fireproof glass sealants \| \| \| COLLANTE INCOMBUSTIBILE \| ISOLCOLL 5/430 \| \| Incombustible glue \| \| \| PORTE BLINDATE \| \| \| Armoured doors \| \| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI \| SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S \| \| Intumescent strips \| \| \| COPRI SERRATURE \| SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® \| \| Lock covers \| \| \| PROTEZIONE SPIONCINO \| SEALBIFIRE® \| \| Peephole protectors \| \| \| PANNELLO ISOLANTE \| ADVIN ROCK 180 VV.1L \| \| Insulating panels \| \| \| ISOLANTE \| SILBIFIRE® M-MICROBIFIRE®-FIRESIL \| \| Insulating \| \| ## INDUSTRIAL FIRE PROOFING ### SOLUZIONI E PRODOTTI SOLUTIONS AND PRODUCTS \| PORTE IN LEGNO Wooden doors \| \|-----------------------------\| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI Intumescent strips \| \| COPRI SERRATURE Lock covers \| \| PROTEZIONE SPIONCINO Peephole protectors \| \| PANNELLO ISOLANTE EI30/EI60 Insulating panels \| \| BARRIERA ACUSTICA ACOUSTIC BARRIER \| \| CHIUSURA VARCO MURO Sealant for opening/gaps in wall \| \| SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S \| \| SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® \| \| SEALBIFIRE® \| \| FIBROPYR 150-FIBROPYR 250 FIBROPYR 150 SIL & SOUND \| \| GUMBIFIRE® SOUND BIFIRE® \| \| MASTIC FOAM - MASTICOLL - FOAM PV \| \| PORTE ASCENSORI A BATTENTE Hinged lift doors \| \|-----------------------------------------------\| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI Intumescent strips \| \| PANNELLO ISOLANTE EI 60 Insulating panel EI 60 \| \| PANNELLO ISOLANTE EI 120 Insulating panel EI 120 \| \| SEALBIFIRE®- SEALBIFIRE® S \| \| LIFT BIFIRE® da 39 a 46 mm \| \| LIFT BIFIRE® da 50 a 55 mm \| \| PORTE ASCENSORI AUTOMATICHE \| Automatic lift doors \| \|----------------------------\|----------------------\| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI \| SEALBIFIRE®-SEALBIFIRE® S \| \| Intumescent strips \| \| \| PANNELLO ISOLANTE EI 30 \| GIPSBIFIRE® da 16 mm \| \| Insulating panel EI 30 \| \| \| PANNELLO ISOLANTE EI 60 \| LIFT BIFIRE® da 11 a 21 mm \| \| Insulating panel EI 60 \| \| \| PANNELLO ISOLANTE EI 120 \| LIFT BIFIRE® da 17 a 29 mm \| \| Insulating panel EI 120 \| \| \| PROTEZIONE MONTANTI \| ADVIN ROCK 180 VV.1L - GIPSBIFIRE® \| \| Upright protection \| \| \| PROTEZIONE TRAVERSA \| ADVIN ROCK 180 VV.1L - BIFIRE® \| \| Frame front protection \| \| \| SERANDE TAGLIAFUOCO \| Fire Dampers \| \|---------------------\|--------------\| \| GUARNIZIONI TERMOESPANDENTI \| SEALBIFIRE®-SEALBIFIRE® S \| \| Intumescent strips \| \| \| LASTRA PER PALA \| SILBIFIRE® RL \| \| Panel for blade \| \| \| ISOLANTE ESTERNO \| EXP® - PAPERSEAL ECO \| \| External insulant \| \| \| TAGLIO TERMICO \| EXP® - PAPERSEAL ECO \| \| Thermal cut \| \| PORTE METALLICHE METAL DOORS PORTE METALLICHE Guarnizione Termoespandente Intumescent Strips SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S Guarnizione per vetro antincendio Fireproof glass sealant PAPERSEAL ECO Collante incombustibile Incombustible glue ISOLCOLL 5/430 Copri Serratura Lock cover SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® PORTE BLINDATE ARMOURED DOORS www.bifire.it INDUSTRIAL FIRE PROOFING PORTE BLINDATE ARMOURDOORS Protezione Spioncino Peephole protection SEALBIFIRE® Guarnizione Termoespandente Intumescent Strips SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S Isolante esterno External Insulating SILBIFIRE® M - MICROBIFIRE® FIRESIL Copri Serratura Lock cover SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® Isolante interno Internal Insulating ADVIN ROCK 180 V.V. 1L BIFIRE srl Via Lavoratori dell’Autobianchi, 1 – 20832 Desio (MB), Italy Tel:+39 0362 364570 - Fax +39 0362 334134 - email: firstname.lastname@example.org www.bifire.it PORTE IN LEGNO WOODEN DOORS PORTE IN LEGNO Chiusura Varco Muro Sealant for openings/gaps in wall MASTIC FOAM - MASTICOLL - FOAM PV Guarnizione Termoespandente Intumescent Strips SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S Protezione Spioncino Peephole protection SEALBIFIRE® Pannello Isolante Insulating panel FIBROPYR 250 EI60 FIBROPYR 150 EI30 FIBROPYR 150 SIL & SOUND EI60/42dB Barriera acustica Acoustic barrier GUMBIFIRE® SOUND BIFIRE® Copri Serratura Lock cover SEALBIFIRE® - GIPSBIFIRE® PORTE PER ASCENSORI LIFT DOORS www.bifire.it PORTE ASCENSORI A BATTENTE HINGED LIFT DOORS Pannello Isolante Insulating Panel LIFTBIFIRE®EI60 da 39 a 46 mm LIFTBIFIRE®EI120 da 50 a 55 mm Guarnizione Termoespandente Intumescent Strips SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S PORTE ASCENSORI AUTOMATICHE AUTOMATIC LIFT DOORS Pannello Isolante Insulating Panel GIPSBIFIRE® EI30 da 16 mm LIFTBIFIRE® EI60 da 11 a 21 mm LIFTBIFIRE® EI120 da 17 a 29 mm Protezione Traversa Frame-front Protection ADVIN ROCK 180 V.V. 1L BIFIRE® Guarnizione Termoespandente Intumescent Strip SEALBIFIRE®-SEALBIFIRE®S Protezione Montanti Uprightt Protection ADVIN ROCK 180 V.V. 1L GIPSBIFIRE® SERRANDE TAGLIAFUOCO FIRE DAMPERS www.bifire.it BIFIRE srl Via Lavoratori dell’Autobianchi, 1 - 20832 Desio (MB), Italy Tel:+39 0362 364570 - Fax +39 0362 334134 - email: email@example.com Taglio Termico Thermal cut EXP® - PAPERSEAL ECO Isolante esterno External Insulant EXP® - PAPERSEAL ECO Lastra per Pala Panel for Blade SILBIFIRE® RL Guarnizione Termoespandente Intumescent Strip SEALBIFIRE® - SEALBIFIRE® S CARATTERISTICHE TECNICHE PRODOTTI PRODUCT TECHNICAL SPECIFICATIONS www.bifire.it Sealbifire® in caso di incendio si trasforma in una schiuma ad alto potere coibente con uno spessore fino a 12 volte lo spessore iniziale. L’espansione avviene con una pressione di 3,2 kg/cm² adattandosi alle variazioni dimensionali del contrasto fermando fiamme, calore, fumo e gas in modo ermetico. Il prodotto non teme l’umidità. In the case of fire, Sealbifire® turns into foam with high insulating power, expanding to up to 12 times its initial thickness. Its expansion pressure is 3.2 kg/cm². It adapts to the dimensional variations of the contrasting element, hermetically blocking out flames, heat, smoke and gas. The product is not sensitive to humidity. SEALBIFIRE® APPLICATIONS Porte e serramenti tagliafuoco in legno, metallo ed alluminio. Serrande tagliafuoco, giunti di dilatazione, attraversamenti, griglie antincendio, pareti mobili, etc. Wooden, metal and aluminium fire doors and windows. Fire dampers, expansions joints, penetration points, fire protection gratings, mobile walls and so on. WORKABILITY Sealbifire® viene fornito in rotoli, adesivizzato su un lato, con notevoli vantaggi di stoccaggio. La sua leggerezza e la sua flessibilità consentono una grande garanzia di tenuta dell’adesione nel tempo. Applicabile anche con dispenser. Sealbifire® is supplied in rolls, with one adhesive side, offering considerable storage advantages. Thanks to its lightweight and flexibility, it ensures excellent adhesion holding over time. It can also be applied using a dispenser. CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| Description \| U.M. \| Value \| Tolerances \| \|------------------------------\|--------\|-----------\|------------\| \| Massa volumica \| kg/m³ \| 500 \| ± 20 % \| \| Nominal density \| \| \| \| \| Lunghezza rotoli \| mm \| 25.000 \| ± 3 % \| \| Roll length \| \| \| \| \| Larghezza* \| mm \| 10, 15, 20, 25, 30, 40, 50 \| ± 1 mm \| \| Width* \| \| \| \| \| Spessori \| mm \| 2 \| ± 0,5 mm \| \| Thicknesses \| \| \| \| \| Temperatura di espansione \| °C \| ≤ 190 \| \| \| Expansion temperature \| \| \| \| \| Volume di espansione \| \| Circa 12 volte lo spessore iniziale \| Approximately 12 times the initial thickness \| \| Expansion volume \| \| \| \| \| Colori \| \| Nero \| \| \| Colours \| \| Black \| \| Altre larghezze a richiesta Other widths available on request Sealbifire® S in caso di incendio si trasforma in una schiuma ad alto potere coibente con uno spessore fino a 16 volte lo spessore iniziale. L'espansione avviene con una pressione di 3,8 kg/cm² adattandosi alle variazioni dimensionali del contrasto fermando fiamme, calore, fumo e gas in modo ermetico. Il prodotto non teme l'umidità. In the case of fire, Sealbifire® S turns into foam with high insulating power, expanding to up to 16 times its initial thickness. Its expansion pressure is 3.8 kg/cm². It adapts to the dimensional variations of the contrasting element, hermetically blocking out flames, heat, smoke and gas. The product is not sensitive to humidity. SEALBIFIRE® S APPLICATIONS Porte e serramenti tagliafuoco in legno, metallo ed alluminio. Serrande tagliafuoco, giunti di dilatazione, attraversamenti, griglie antincendio, pareti mobili, etc. Wooden, metal and aluminium fire doors and windows. Fire dampers, expansions joints, penetration points, fire protection gratings, mobile walls and so on. WORKABILITY Sealbifire® S viene fornito in rotoli, adesivizzato su un lato, con notevoli vantaggi di stoccaggio. La sua leggerezza e la sua flessibilità consentono una grande garanzia di tenuta dell’adesione nel tempo. Applicabile anche con dispenser. Sealbifire® S is supplied in rolls, with one adhesive side, offering considerable storage advantages. Thanks to its lightweight and flexibility, it ensures excellent adhesion holding over time. It can also be applied using a dispenser. CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \|-------------\|------\|--------\|------------\| \| Massa volumica \| kg/m³ \| 700 \| ± 20 % \| \| Lunghezza rotoli \| mm \| 25.000 \| ± 3 % \| \| Larghezza \| mm \| 10, 15, 20, 25, 30, 40, 50 \| ± 1 mm \| \| Spessori \| mm \| 2 \| ± 0,5 mm \| \| Temperatura di espansione \| °C \| ≤ 190 \| \| \| Volume di espansione \| Circa 16 volte lo spessore iniziale \| Approximately 16 times the initial thickness \| \| Colori \| Nero \| Black \| Altre larghezze a richiesta Other widths available on request SILBIFIRE® RL* GENERAL DESCRIPTION Lastra a base di silicati selezionati ed additivi inerti. Non combustibile e totalmente priva di amianto. Panel with selected silicate and inert additive base. Incombustible and totally free from asbestos. APPLICATIONS Pale per serrande tagliafuoco, tagli termici per serramenti antincendio, canali di ventilazione, canali estrazione fumi, etc. Blades for fire dampers, thermal cut-outs for fire doors and windows, ventilation and fume extraction ductwork etc. WORKABILITY Facilmente lavorabile con macchine utensili per la lavorazione del legno quali sezionatici, pantografi, frese. Raccomandata aspirazione delle polveri. Silbifire® RL can be prepared using woodworking machinery, such as saws, pantograph cutters and mills. A dust extractor should be used when cutting the panels. \| CARATTERISTICHE TECNICHE \| TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|--------------------------\|-------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Description \| \| \| \| \| Massa Volumica \| kg/m³ \| 900 \| ± 10% \| \| Nominal density \| \| \| \| \| Dimensioni - Larg. x Lung.\| mm x mm \| 1200 x 2000\| ± 5 mm \| \| Dimensions - Lenght x Width \| \| \| \| \| Spessori \| mm \| 30* \| ± 1,5 mm \| \| Thickness \| \| \| \| \| Reazione al fuoco \| Incombustibile \| \| \| \| Reaction to fire \| non-combustible \| \| \| Altre spessori a richiesta Other thickness available on request ADVINROCK 180 V.V.1L è un pannello a base di lana roccia specificatamente studiato per garantire la massima protezione al fuoco con il minimo peso. ADVINROCK 180 V.V.1L è addizionato con 350 gr/m² con speciale resina Advinrex e protetto da un lato con un tessuto di vetro di densità 50 gr/m². ADVINROCK 180 V.V.1L is a rock wool-based panel designed specifically to guarantee maximum protection against fire with the minimum amount of weight. ADVINROCK 180 V.V.1L includes a special Advinrex resin additive of 350 g/m² and is protected on one side with fibreglass, density 50g/m². \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Density of panel + Advinrex + Fibreglass \| kg/m³ \| 180 \| ± 12% \| \| Thicknesses \| mm \| 25 - 40 \| ± 8% \| \| Dimensions - Width x Length \| mm \| 2.050 x 1.200 \| 2.000 x 1.200 * \| \| Reaction to fire \| \| Incombustibile \| non-combustible \| \| Water absorption after 24 hours \| % \| Max 60 gr/m² (1,5% for 25 mm) \| \| Thermal conductivity at 20°C \| W/mk \| 0,035 per applicazioni fire proofing \| 0,035 for fireproofing applications \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. LIFTBIFIRE® è un pannello specificatamente studiato per la protezione al fuoco delle porte di piano ascensore. Le caratteristiche principali sono: • Ottimo comportamento meccanico, leggero e resistente alle vibrazioni. • Elevata resistenza al fuoco con basso spessore e peso. • Esente da amianto e fibre ceramiche. The LIFTBIFIRE® panel is designed specifically to protect lift landing doors against fire. The main features are the following: Main characteristics are: • Excellent mechanical reaction, lightweight and resistant to vibrations. • High resistance to fire in relation to thickness and weight. • Free from asbestos and ceramic fibres. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Nominal density \| kg/m³ \| 230/685 \| ± 20 % \| \| Dimensions - Width x Length \| mm x mm \| 2100 x 600* \| ± 5 mm \| \| Thicknesses \| mm \| Da 11 a 46 From 11 to 46 \| ± 2 mm \| \| Max. working temperature \| °C \| 1180° \| \| Colours \| \| Aluminium and white \| \| Linear shrinkage over 24h at 1000°C \| % \| 3 \| \| Compression strength \| N/mm² \| 2,8/6 \| \| Chemical resistance \| \| Neutral – resistant to weak acid vapours \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. LIFTBIFIRE® EI 120 is designed specifically to protect lift landing doors against fire. The main features are the following: • Excellent mechanical reaction, lightweight and resistant to vibrations. • High resistance to fire in relation to thickness and weight. • Free from asbestos and ceramic fibres. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Nominal density \| kg/m³ \| 230/480 \| ± 20 % \| \| Dimensions - Width x Length \| mm x mm \| 2100 x 600* \| ± 5 mm \| \| Thicknesses \| mm \| Da 17 a 55 From 17 to 55 \| ± 2 mm \| \| Max. working temperature \| °C \| 1180° \| \| Colours \| \| Aluminium and white \| \| Linear shrinkage over 24h at 1000°C \| % \| 3 \| \| Compression strength \| N/mm² \| 2,8/6 \| \| Chemical resistance \| \| Neutral – resistant to weak acid vapours \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. Gipsbifire® è un nuovo pannello a media densità con buone caratteristiche meccaniche e di resistenza al fuoco. Non combustibile, privo di amianto e fibre ceramiche. Le caratteristiche principali sono: - Buona resistenza al fuoco. - Autoportante. - Elevata resistenza meccanica. - Ottima lavorabilità. Gipsbifire® is an innovative medium-density panel with good mechanical strength and resistance to fire. It is incombustible and free from asbestos and ceramic fibres. Its main features are the following: - Good resistance to fire. - Self bearing. - High mechanical strength. - Excellent workability. Il funzionamento di Gipsbifire® è di tipo chimico/fisico. In particolare, nella prima fase di incendio Gipsbifire® libera notevoli quantitativi di acqua, legata chimicamente, che mantiene la temperatura al di sotto dei 100°C. Alla fine della fase di evaporazione/sublimazione l’isolamento è garantito dal basso coefficiente di conduzione dei componenti. Gipsbifire® possiede caratteristiche di flessibilità che consentono di seguire, senza rottura, le curvature della porta a seguito delle deformazioni causate dal riscaldamento. Gipsbifire® reacts chemically/physically. In the initial phase of a fire, Gipsbifire® does in fact release considerable quantities of chemically-bonded water to keep the temperature below 100°C. At the end of the evaporation/sublimation phase, insulation is guaranteed by the low conduction factor of the components. Gipsbifire® is flexible and follows bends in the door following deformations caused by heat, without breaking. Grazie alle sue caratteristiche, Gipsbifire® è utilizzabile in varie applicazioni di resistenza passiva al fuoco - Porte e serramenti antincendio - Porte di piano ascensore. - Armadi ignifughi - Protezione al fuoco in svariate applicazioni industriali Thanks to its special features, Gipsbifire® can be used in various passive fire protection applications: - Fire doors and windows. - Lift landing doors. - Fireproof cabinets. - Protection against fire in an extensive array of industrial applications. Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili per la lavorazione del legno quali sezionatici, pantografi, frese. Raccomandata aspirazione delle polveri. It is easy to prepare manually or using woodworking machinery, such as saws, pantograph cutters and mills. A dust extractor should be used when cutting the panels. Gipsbifire® è un materiale inerte e può essere smaltito in normali discariche. Gipsbifire® is inert and can be disposed of with normal waste. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Massa volumica Nominal density \| kg/m³ \| 880 \| ± 20 % \| \| Spessori Thicknesses \| mm \| 11 - 13 - 16 - 19 \| ± 10 % \| \| Colori Colours \| \| Alluminio su un lato – bianco sull’altro Aluminium on one side – white on the other \| \| Conducibilità termica a 20° C Thermal conductivity at 20°C \| W/m°K \| 0.07 per applicazioni fire proofing 0.07 for fireproofing applications \| \| Modulo di elasticità Elasticity modulus \| GN/m² \| 5,0 \| \| Resistenza alla flessione Bending strength \| MN/m² \| 6,0 \| \| Dimensioni - Lung. x Larg. Dimensions - Width x Length \| mm x mm \| 3.000 x 1.200 2.500 x 1.200 2.000 x 1.200 \| \| Composizione Composition \| \| Solfato di calcio, silicati, componenti cementizii, additivi, leganti inorganici, boro + trattamento con Cristall e tessuto di vetro su un lato. Calcium sulphate, silicate and cement-based components, additives, inorganic bonders, boron + treatment with Cristall and fibreglass on one side. \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| \| Incombustibile RINA MED081614CS Incombustible RINA MED081614CS \| Advin Bifire® è un foglio con spessore di circa 1 mm che sfrutta una nuova tecnologia in grado di garantire capacità isolanti ritenute impossibili da raggiungere sino ad ora. Advin Bifire® è flessibile, leggero e si adatta a qualsiasi superficie essendo modellabile, non risente degli shock termici ed inoltre garantisce ritiri minimi. Advin Bifire® viene prodotto sotto forma di foglio in rotoli in modo da poter essere abbinato ai materiali tradizionali siano essi flessibili o rigidi infatti Advin Bifire® piu’ che un prodotto e’ una tecnologia in grado di aumentare le performance dei materiali normalmente presenti sul mercato. Advin Bifire® garantisce la possibilita’ di affrontare le problematiche di isolamento termico e protezione al fuoco in modo rivoluzionario. Advin Bifire® è un materiale tecnologicamente avanzato ad altissime prestazioni isolanti (isolamento fino a 12 volte superiore rispetto ai normali materiali isolanti) che proviene originariamente dalla tecnologia aerospaziale, possiede una conducibilità termica inferiore all’aria ferma e si caratterizza per una curva piatta all’aumentare della temperatura media. Advin Bifire® is a 1 mm sheet that exploits a new technology capable of guaranteeing insulation capacities that before now were considered impossible. Advin Bifire® is flexible, lightweight and adapts to any surface, seeing as it can be modelled. It is insensitive to thermal shock and also guarantees minimal shrinkage. Advin Bifire® is produced in sheets supplied in rolls so that it can be associated with conventional materials, be they flexible or rigid. Rather than a product, Advin Bifire® is indeed an actual technology that is able to increase the performance of other materials normally available on the market. Advin Bifire® guarantees the possibility to face problems of thermal insulation and protection against fire in a revolutionary manner. Advin Bifire® is a hi-tech material with amazingly high insulation properties (insulation up to 12 times higher than normal insulation materials) and derives originally from the aerospace technology. It offers lower thermal conductivity than still air and features a flat curve as the average temperature rises. Advin Bifire® risulta un materiale indispensabile per tutte quelle problematiche legate all’isolamento termico dove sia necessario ridurre drasticamente gli spessori di un rivestimento refrattario-isolante senza compromettere la capacità isolante, o contenere al massimo il calore disperso. Advin Bifire® è impiegato nella protezione al fuoco per migliorare le prestazioni e diminuire gli spessori dei tradizionali isolanti. Advin Bifire® is crucial for all problems related to thermal insulation where it is necessary to drastically reduce the thickness of a refractory-insulation coating without compromising the insulation capacity, or to contain dispersed heat as much as possible. Advin Bifire® is used in fire protection applications to improve the performances and to reduce the thicknesses of conventional insulations products. Advin Bifire® è facilmente lavorabile manualmente o con fustelle. Advin Bifire® is easy to prepare manually or with die punches. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|--------------------------------------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Spessori \| mm \| 1 \| ± 0,3 mm \| \| Peso \| gr/m² \| 500 \| ± 20% \| \| Max. temperatura di esercizio \| °C \| 600 \| \| Ritiro lineare in temperatura 24 h – 600°C \| % \| 1 \| \| Colori \| \| Alluminio \| Aluminium \| \| Conducibilità termica se unito in combinazione con altri materiali tradizionali (I.G.127228) \| W/m°K \| 100°C \| 0,005 \| \| \| \| 200°C \| 0,006 \| \| \| \| 300°C \| 0,008 \| \| \| \| 400°C \| 0,008 \| \| \| \| 500°C \| 0,008 \| \| Dimensioni \| \| A disegno cliente \| A customer draw \| \| Tossicità \| \| Prodotto atossico \| The product is not toxic \| \| Reazione al fuoco \| \| Incombustibile \| non-combustible \| Microbifire® è un materiale tecnologicamente avanzato ad altissime prestazioni isolanti composto da cellule micronizzate di polveri a base di ossidi di silice. Microbifire® è prodotto sotto forma di lastra autoportante rigida, non teme shock termici e garantisce ritiri minimi. Materiale incombustibile e totalmente esente da amianto. Microbifire® is a microporous insulation material with exceptional thermal performance based on powdered silica. Microbifire® is produced in selfstanding panels, insensitive to thermal shocks and with very low linear shrinkage. Non combustible and completely asbestos free. Le eccezionali performance termiche del prodotto, lo rendono un materiale indispensabile in tutte quelle applicazioni dove sia necessario ridurre drasticamente spessori e peso degli isolanti aumentando nel contempo le caratteristiche di resistenza al fuoco e di isolamento: - Porte di piano ascensore. - Schermi per alte temperature - Armadi ignifughi - Isolamento di canali estrazione fumi - Porte e serramenti antincendio - Protezione al fuoco ed alle alte temperature in svariate applicazioni industriali. The exceptional thermal insulation performance have best applications in reducing weight, thickness and volume of insulations. In the same way Microbifire® increase the fire protection and insulation performace: - Landing door - Hihg temperature shield. - Safety storage cabinets - Fire proofing doors and shutter - Chimney - High temperature insulation and fire proofing in varied industrial applications Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili. Raccomandata aspirazione delle polveri. Microbifire® can be worked manually or with woodworking equipment. Use dust extractors. Le lastre Microbifire® devono essere manipolate e stoccate in luogo asciutto e ventilato. Microbifire® must be handled and stored in dry and ventilated conditions. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Nominal density \| kg/m³ \| 200/300 \| ± 10 % \| \| Lenght x width \| mm \| 1000 x 600* \| ± 3 mm \| \| Thicknesses \| mm \| 5-7-10-12-15-20-25 \| ± 1 mm \| \| Thermal conductivity at 20° \| W/m²K \| 0,019 \| \| \| Max. application temperature \| °C \| 1.000 \| \| \| Compressive strenght \| N/mm² \| 1-2-6 \| \| \| Linear shrinkage at 800°C \| [%] \| 1,4 \| \| \| Combustibility \| \| Incombustibile RINA MED180214CS non-combustible RINA MED180214CS \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. Fibropyr 150 è un pannello a bassa densità e basso contenuto di leganti organici. Le caratteristiche principali sono: - Autoportante. - Elevata resistenza alla compressione. - Elevate caratteristiche di isolamento termico e protezione al fuoco. - Buone caratteristiche acustiche. - Esente da amianto e fibre ceramiche. - Facile da lavorare. - Resistente agli shock termici. - Stabilità dimensionale anche alle alte temperature. Fibropyr 150 is an insulating board low density with low content of organic binders. Main characteristics are: - Self standing board. - High compression strength. - Good thermal and fire proofing insulation. - Good acoustic insulation. - Ceramic fibers and asbestos free. - Easy to be worked. - High resistance to thermal shocks. - Low shrinkage Grazie alle sue caratteristiche, Fibropyr 150 è utilizzabile sia in applicazioni di isolamento termico e sia in applicazioni di protezione al fuoco nel settore industriale: - Pannelli coibenti per porte tagliafuoco legno e metallo. - Protezione passiva al fuoco in varie applicazioni industriali. Fibropyr 150 insulating performance have applications in varied fields, as in thermal insulating applications, as in passive fire protection: - Insulating boards for wood and steel fire rated doors. - Passive fire proofing applications in industry. Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili. Raccomandata aspirazione delle polveri. Fibropyr 150 can be worked manually or with woodworking equipment. Use dust extractors. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|---------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Massa volumica Nominal density \| kg/m³ \| 150 \| -10 % / +30% \| \| Ritiro lineare a 600°C 4h Linear shrinkage at 600°C 4h \| [%] \| 5,5 \| \| Resistenza alla compressione EN 826 Compressive strenght EN 826 \| kPa \| 180 \| \| Conducibilità termica a 20° Thermal conductivity at 20° \| W/m²K \| 0,050 \| \| Potere fonoisolante RW 35 mm Sound insulation RW 35mm \| dB \| 29,2 \| ISTITUTO GIORDANO \| \| Spessori con tolleranza ± 1 mm Thicknesses -Tolerances ± 1 mm \| mm \| 30-35-40 \| \| Dimensioni Lenght x width \| mmxmm \| 2000x1200 \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. Fibropyr 150 SIL & SOUND è un pannello ad altissima densità e basso contenuto di leganti organici. Le caratteristiche principali sono: - Autoportante. - Elevata resistenza alla compressione. - Elevate caratteristiche di isolamento termico e protezione al fuoco. - Buone caratteristiche acustiche. - Esente da amianto e fibre ceramiche. - Facile da lavorare. - Resistente agli shock termici. - Stabilità dimensionale anche alle alte temperature. Fibropyr 150 SIL & SOUND is an insulating board high density with low content of organic binders. Main characteristics are: - Self standing board. - High compression strength. - Good thermal and fire proofing insulation. - Good acoustic insulation. - Ceramic fibers and asbestos free. - Easy to be worked. - High resistance to thermal shocks. - Low shrinkage Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili. Raccomandata aspirazione delle polveri. Fibropyr 150 SIL & SOUND can be worked manually or with woodworking equipment. Use dust extractors. \| Description \| U.M. \| Value \| Tolerance \| \|-------------------------------------------------\|-------\|---------\|-----------\| \| Massa volumica - 35 MM Nominal density \| kg/m³ \| 550 \| ± 10 % \| \| Massa volumica - 44 MM Nominal density \| kg/m³ \| 430 \| ± 10 % \| \| Resistenza alla compressione EN 826 Compressive strenght EN 826 \| MPa \| 0,5 \| \| \| Potere fonoisolante RW-35 mm Sound insulation RW -35mm \| dB \| 36 \| ISTITUTO GIORDANO \| \| Potere fonoisolante RW-44 mm Sound insulation RW -44mm \| dB \| 39,4 \| ISTITUTO GIORDANO \| \| Spessori con tolleranza ± 1 mm Thicknesses -Tollerances ± 1 mm \| mm \| 35-44 \| \| \| Dimensioni Lenght x width \| mmxmm \| 2000x1200 \| \| Altre dimensioni a richiesta Other dimensions available on request. Fibropyr 250 è un pannello a bassa densità e basso contenuto di leganti organici. Le caratteristiche principali sono: - Autoportante. - Elevata resistenza alla compressione. - Elevate caratteristiche di isolamento termico e protezione al fuoco. - Buone caratteristiche acustiche. - Esente da amianto e fibre ceramiche. - Facile da lavorare. - Resistente agli shock termici. - Stabilità dimensionale anche alle alte temperature. Fibropyr 250 is an insulating board low density with low content of organic binders. Main characteristics are: - Self standing board. - High compression strength. - Good thermal and fire proofing insulation. - Good acoustic insulation. - Ceramic fibers and asbestos free. - Easy to be worked. - High resistance to thermal shocks. - Low shrinkage Grazie alle sue caratteristiche, Fibropyr 250 è utilizzabile sia in applicazioni di isolamento termico e sia in applicazioni di protezione al fuoco nel settore industriale: - Pannelli coibenti per porte tagliafuoco legno e metallo. - Protezione passiva al fuoco in varie applicazioni industriali. - Rivestimento in secondo strato di forni industriali in genere. - Isolamento termico per applicazioni fino a 800 °C. Fibropyr 250 insulating performance have applications in varied fields, as in thermal insulating applications, as in passive fire protection: - Insulating boards for wood and steel fire rated doors. - Passive fire proofing applications in industry. - Back-up insulation for furnaces and kilns. - Thermal insulation up to 800 °C. Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili. Raccomandata aspirazione delle polveri. Fibropyr 250 can be worked manually or with woodworking equipment. Use dust extractors. Fibropyr 250 in fase di primo riscaldamento rilascia fumosità per una durata variabile a seconda della temperatura a causa della evacuazione dei leganti organici contenuti nel prodotto. Per questo motivo l’aspetto può assumere una colorazione dal marrone brunito al nero. Questo comportamento non influisce sulle caratteristiche di conducibilità termica del pannello. Fibropyr 250 during first heating release some smoke for a period of time depending on the temperature. This is due to withdrawal of organics binder. For the same reason, the aspect can get a brown/black colour. This behaviour does not influence Fibropyr 250 thermal performance. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Nominal density \| kg/m³ \| 260 \| ± 15% \| \| Max. working temperature \| °C \| 800 \| \| Linear shrinkage over 12h \| % \| 2 \| \| Compressive strenght \| MPa \| 0,5 \| \| Thermal conductivity \| W/m²K \| 100°C: 0,050 300°C: 0,070 500°C: 0,110 700°C: 0,210 \| \| Thicknesses \| mm \| 25-30-35-40-50 \| \| Lenght x width \| \| 2000x1200 \| CARATTERISTICHE ACUSTICHE-ACOUSTIC DATA \| Descrizione \| Valore \| Rapporto di prova \| \| Sound absorption coefficient-board 20mm \| α = 0,71 \| CSI ME06/034A/99 \| \| Sound insulation-board 40 mm-500Hz \| 33,5 dB \| CSI ME06/034B/99 \| Gumbifire® e’ una Barriera flessibile a bassa diffusione di fiamma per isolamento acustico. Gumbifire® is a low flame spread flexible barrier for acoustic insulation. Gumbifire® e’ un prodotto di natura visco-elastiche utilizzato principalmente come barriera acustica (massa). Le sue innovative caratteristiche (massa, flessibilità, bassa propagazione alla fiamma e ai fumi, assenza di metalli pesanti, piombo e PVC) gli permettono di essere utilizzato come barriera acustica in sostituzione di lamine di piombo e di altri prodotti acustici. Gumbifire® is a visco-elastic product mainly used as an acoustic barrier (mass). Its innovative characteristics (mass, flexibility, low flame and smoke propagation, absence of heavy metals, lead and PVC) allow it to be used as an acoustic barrier to replace lead sheets and other acoustic products. Elevatissime proprietà acustiche Flessibile ed elastico Facile da installare e sagomare. Adattabile a qualsiasi forma geometrica. Ottima calibrazione dello spessore. Stabile nel tempo. Non gocciola. Esente da metalli pesanti, piombo ed altre sostanze nocive per la salute ai sensi della direttiva 67/548/CEE e successivi aggiornamenti. Non rilascia sostanze pericolose ed oli distaccanti (come nel caso del PVC). In caso di incendio carbonizza senza liquefarsi (contrariamente al piombo che passa allo stato liquido) Totale riciclabile (se da solo). Non tossico. Smaltibile in discarica come normale rifiuto urbano o inceneritore autorizzato nel rispetto delle normative attualmente in vigore. Excellent acoustic performance. Flexible and elastic. Easy to install and shape. Adaptable to any geometric shape. Excellent thickness calibration. Stable over time. Does not drip. Free of heavy metals, lead and other substances harmful to health pursuant to Directive 67/548/CEE and subsequent updates. Does not release hazardous substances and release oils (as in the case of PVC). In the event of a fire it carbonizes without liquefying (unlike lead which passes into a liquid state) Totally recyclable (if alone). No-toxic. Disposable in landfills as normal urbane waste or authorized incinerator in compliance with the regulations currently in force. ## CARATTERISTICHE FISICHE - PHYSICAL SPECIFICATIONS \| Description \| U.M. \| Value \| Tolerances \| \|--------------------------------------------------\|--------\|------------------------\|------------\| \| Colori \| \| Grigio scuro \| \| \| Densità nominale (UNI 7092, ASTM D1817) \| kg/m³ \| 2.100 \| ± 5 % \| \| Durezza (UNI ISO 868, ASTM D2240) \| \| 80 (Shore A) \| ± 10 % \| \| Carico di rottura (UNI 6065, ASTM D412) \| N/mm² \| > 1,5 \| - \| \| Allungamento (UNI 6065, ASTM D412) \| \| > 40 % \| - \| \| Composizione chimica \| \| Polimero plastico con cariche minerali inerti. \| - \| \| Applicazione ottimale \| \| Temperatura ambiente (15-20 °C) \| - \| \| Stoccaggio \| \| 12 mesi al coperto con temperature non inferiore a 5 °C, imballo originale \| - \| ## CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| Description \| U.M. \| Value \| \|--------------------------------------------------\|--------\|------------------------\| \| Temperatura d'esercizio \| \| In continuo - Continuous operation \| \| Flessibilità a -30°C (Fiat 50432) \| \| Pass (mandrino Ø 5 per spessore) \| \| Conduttività termica (UNI 7745) \| W/m·K \| 0.213 \| \| Proprietà acustiche (ISO 717/1-ISO 140/3) \| \| Vedere pag 4 \| INDUSTRIAL FIRE PROOFING BARRIERA ACUSTICA ACOUSTIC BARRIER ISOLAMENTO ACUSTICO ACOUSTIC INSULATION ![Graph showing sound insulation R (dB) vs Frequency (Hz)] DIMENSIONI DI FORNITURA - SUPPLY DIMENSIONS \| Spessore(mm) \| Lunghezza rotoli (metri) \| Larghezza rotoli (millimetri) \| \|--------------\|--------------------------\|------------------------------\| \| \| Roll length (meters) \| Roll With (millimetres) \| \| 1.00 ** \| 100 \| 1200 \| \| 2.00 \| 50 \| 1200 \| Tolleranze rotoli standard: Altezza ± 2 % - Lunghezza ± 5 % - Spessore ± 10 % Tolerance roll standard: Height ± 2 % - Length ± 5 % - Thickness ± 10 % Spessore 1mm può essere fornito adesivizzato su un lato o 2 lati e tagliato a nastri con larghezze diverse. Thickness 1mm, it can be supplied with adhesive on one side or 2 sides and cut into strips of different widths. Sound Bifire® is an acoustic and fire resistant barrier ideal for doors and partitions. Sound bifire® integrates the insulating and acoustic capabilities of high-density mineral fibers with a low content of organic binders and visco-elastic products. Main characteristics are: - Self standing board. - High compression strength. - Good thermal and fire proofing insulation. - Excellent acoustic insulation. - Ceramic fibers and asbestos free. - Easy to be worked. - High resistance to thermal shocks. - Low shrinkage Grazie alle sue caratteristiche, Sound Bifire® è utilizzabile in applicazioni di protezione al fuoco nel settore industriale: - Pannelli coibenti per porte tagliafuoco legno e metallo. - Protezione passiva al fuoco in varie applicazioni industriali. Sound Bifire® can be used in fire protection in the industrial sector: - Insulating boards for wood and steel fire rated doors. - Passive fire proofing applications in industry. Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili. Raccomandata aspirazione delle polveri. Sound Bifire® can be worked manually or with woodworking equipment. Use dust extractors. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|---------------------------------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Nominal density \| kg/m² \| 42 \| ± 10% \| \| Max. working temperature \| °C \| 800 \| \| Linear shrinkage over 12h \| % \| 2 \| \| Compressive strenght \| MPa \| 0,5 \| \| Thermal conductivity \| W/m²K \| 100°C: 0,050 300°C: 0,070 500°C: 0,110 700°C: 0,210 \| \| Thicknesses \| mm \| 60 \| ± 1 mm \| \| Lenght x width \| \| 2000x1200 \| Altre dimensioni a richiesta-Other dimensions available on request \| \| CARATTERISTICHE ACUSTICHE-ACOUSTIC DATA \| \|-----------------------------------------\| \| Descrizione \| Valore \| Norme di riferimento \| \| Sound insulation with Sound Bifire® thickness 60 mm \| 43 dB \| UNI EN ISO 10140-2 UNI EN ISO 717 \| \| Sound insulation-Mdf wood thickness 8mm + Sound Bifire® thickness 60 mm + Mdf wood thickness 8mm \| 47 dB \| UNI EN ISO 10140-2 UNI EN ISO 717 \| ISOLANTI INSULATING MATERIAL ISOLAMENTO ACUSTICO ACOUSTIC INSULATION MISURA DEL POTERE FONOISOLANTE R - UNI EN ISO 10140-2 - UNI EN ISO 717- Elemento in prova Sound Bifire 60 mm Dimensioni 2000 x 1060 \| sorg. \| ricev. \| \|-------\|--------\| \| Volume \| 86,0 m³ \| \| Temp. \| 15,2 °C \| \| U.R. \| 68 % \| \| FREQ. Hz \| R dB \| U dB \| \|----------\|------\|------\| \| 100 \| 31,8 \| 1,8 \| \| 125 \| 28,4 \| 1,8 \| \| 160 \| 27,6 \| 1,7 \| \| 200 \| 27,8 \| 1,7 \| \| 250 \| 29,1 \| 1,5 \| \| 315 \| 31,4 \| 1,2 \| \| 400 \| 35,8 \| 1,4 \| \| 500 \| 39,8 \| 1,5 \| \| 630 \| 43,7 \| 1,2 \| \| 800 \| 46,9 \| 1,2 \| \| 1000 \| 49,3 \| 1,1 \| \| 1250 \| 51,9 \| 1,2 \| \| 1600 \| 56,2 \| 1,1 \| \| 2000 \| 59,0 \| 1,0 \| \| 2500 \| 59,9 \| 1,0 \| \| 3150 \| 59,1 \| 1,0 \| \| 4000 \| 57,7 \| 1,0 \| \| 5000 \| 59,8 \| 1,1 \| Area del campione \[ S = 2,12 \text{ m}^2 \] Potere fonoisolante / Sound reduction index (dB) \[ \text{Rw} = 43 \text{ dB} \] \[ \text{C} = -2 \text{ dB} \] \[ \text{Ctr} = -6 \text{ dB} \] \[ \text{K} = 2,00 \text{ 95%} \] Valutazione secondo ISO 717- nella banda 100 + 3150 Hz basata su misurazioni di laboratori () il valore in questa banda rappresenta il limite inferiore della misura BIFIRE srl* Via Lavoratori dell'Autobianchi, 1 - 20832 Desio (MB) - Italy Tel:+39 0362 364570 - Fax +39 0362 334134 - email: firstname.lastname@example.org www.bifire.it MISURA DEL POTERE FONOISOLANTE R - UNI EN ISO 10140-2 - UNI EN ISO 717- Elemento in prova MDF 8 mm + Sound Bifire 60 mm + MDF 8 mm Dimensioni 2000 x 1060 \| Volume \| sorg. \| ricev. \| \|--------\|-------\|--------\| \| \| 86,0 \| 70,5 \| \| Temp. \| \| \| \|--------\|-------\|--------\| \| \| 20,3 \| 20,5 \| \| U.R. \| \| \| \|--------\|-------\|--------\| \| \| 50 \| 47 \| \| FREQ. Hz \| R dB \| U dB \| \|----------\|-------\|-------\| \| 100 \| 28,9 \| 1,8 \| \| 125 \| 24,1 \| 2,0 \| \| 160 \| 26,8 \| 1,6 \| \| 200 \| 31,1 \| 1,6 \| \| 250 \| 35,5 \| 1,4 \| \| 315 \| 39,6 \| 1,3 \| \| 400 \| 45,4 \| 1,2 \| \| 500 \| 51,2 \| 1,2 \| \| 630 \| 54,4 \| 1,2 \| \| 800 \| 54,8 \| 1,1 \| \| 1000 \| 55,9 \| 1,1 \| \| 1250 \| 57,9 \| 1,1 \| \| 1600 \| 59,6 \| 1,1 \| \| 2000 \| 62,1 \| 1,0 \| \| 2500 \| 62,7 \| 1,0 \| \| 3150 \| 61,4 \| 1,0 \| \| 4000 \| 60,4 \| 1,0 \| \| 5000 \| 61,6 \| 1,1 \| Area del campione S = 2,12 m² Rw > 47 dB C = -3 dB Ctr = -8 dB K = 2,00 95% Valutazione secondo ISO 717- nella banda 100 + 3150 Hz basata su misurazioni di laboratori () il valore in questa banda rappresenta il limite inferiore della misura www.bifire.it SILBIFIRE®M CARATTERISTICHE PRINCIPALI Lastra autoportante rigida a media densità a base di silicati, fibre selezionate ed additivi inerti. Silbifire M possiede ottime caratteristiche meccaniche e di resistenza al fuoco e buone prestazioni al calore. Non combustibile e totalmente priva di amianto. Le caratteristiche principali sono: - Elevata resistenza meccanica. - Buon isolamento termico. - Ottima lavorabilità per alta precisione. - Possibilità di verniciatura e trattamenti superficiali. - Resistente all’umidità Silbifire M is a calcium silicate board with inorganic fillers and selected fibers. Non combustible and completely asbestos free. Main characteristics are: - High mechanical strength. - Good thermal insulation. - Workability. - May be painted - Resistant to moisture. APPLICAZIONI Grazie al suo basso spessore, le ottime caratteristiche meccaniche, termiche e di protezione al fuoco si presta per l’utilizzo in svariate applicazioni: - coibente per porte blindate e porte in legno - protezione telai in legno - ripari serrature - tagli termici nel settore isolamento e protezione al fuoco Due its mechanical and fire protection performance can be used in large number of applications: - Armoured and wooden doors insulations - Fire protection for wood frame - Fire protection for door lock - Thermal brake for fireproofing and insulation applications Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili per la lavorazione del legno quali sezionatici, pantografi, frese. Raccomandata aspirazione delle polveri. Silbifire® M può essere fissato mediante collanti incombustibili (ns.Isolcoll) o a mezzo di fissaggio meccanico come viti o chiodi. Silbifire® M can be worked manually or with woodworking equipment. For better results is recommended the use of tools with hardened teeth. Use dust extractors. Silbifire® M can be fixed with non combustible glue (e.g. Isolcoll) or fastened with nails or screws. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Massa volumica Nominal density \| kg/m³ \| 1000 \| ± 20 % \| \| Dimensioni Lenght x width \| mm \| 1.200 x 2.500 \| ± 5 mm \| \| Spessori Thickness \| mm \| 3 \| ± 10 % \| \| Conducibilità termica a 20° Thermal conductivity at 20° \| W/m²K \| 0,17 \| \| \| Resistenza alla compressione Compressive strength \| N/mm² \| 18 \| \| \| Resistenza alla flessione Flexural strength \| N/mm² \| 9,2 \| \| \| Colori Colours \| \| Bianco White \| \| \| Reazione al fuoco Combustibility \| \| Incombustibile non-combustible \| \| Firesil GENERAL DESCRIPTION Lastra ad alta densità base di silicati, fibre selezionate ed additivi inerti. Non combustibile e totalmente priva di amianto. Calcium silicate board with inorganic fillers and fibers. Non combustible and completely asbestos free. MAIN SPECIFICATIONS Pannello autoportante rigido con ottima resistenza meccanica e buone prestazioni al calore. Self supporting boards with good thermal, mechanical and fire protection performance. MAIN APPLICATIONS Serrande tagliafuoco, porte blindate, porte in legno, porte metalliche, porte vetrate, ripari serrature, etc. nel settore protezione al fuoco. Può essere utilizzato nel campo dell’isolamento termico sia come pennellatura sia come taglio termico. Applicazioni in campo navale nel settore arredamento e protezione al fuoco. HVAC (heating, ventilating and air conditioning), security doors, wood doors, steel doors and glazed doors in fireproofing. Applications in thermal insulation. Marine applications for furniture and fireproofing. WORKABILITY Facilmente lavorabile manualmente o con macchine utensili per la lavorazione del legno quali sezionatici, pantografi, frese. Raccomandata aspirazione delle polveri. Firesil può essere fissato mediante collanti incombustibili (ns.Isolcoll) o a mezzo di fissaggio meccanico come viti o chiodi. Firesil can be worked manually or with woodworking equipment. For better results is recommended the use of tools with hardened teeth. Use dust extractors. Firesil can be fixed with non combustible glue (e.g. Isolcoll) or fastened with nails or screws. ## FIRESIL ### CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| Description \| Certificate \| U.M. \| Value \| Tolerance \| \|--------------------------------------------------\|----------------------\|--------\|-----------\|-----------\| \| Massa volumica-Nominal density \| \| kg/m³ \| 1000 \| ± 20 % \| \| Lunghezza [ EN 12467]-Lenght \| \| mm \| 2,000/2,500/3,000* \| ± 5 mm \| \| Larghezza [ EN 12467]-Width \| \| mm \| 1,200 \| ± 3,6 mm \| \| Spessore [ EN 12467]-Tickness \| \| mm \| 6-9-12 \| ± 10 % \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| IG 110820 \| - \| A1 \| - \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| RINA MED 361418CS \| - \| Incombustibile [ non combustible] \| \| \| Resistenza alla flessione-[ EN 12467]-12mm \| BF 20190121 130 \| MPa \| 5,5 \| - \| \| Flexural strenght-[ EN 12467]-12mm \| \| \| \| \| \| TVOC-[EN 16000-9] Tvoc-[EN 16000-9] \| IG 340041 \| µg/m³ \| 183 \| <1000 \| \| Emissioni in ambiente interno-[EN 16000-9] \| IG 340041 \| - \| Classe A+ \| - \| \| Indoor emissions-[EN 16000-9] \| \| \| \| \| \| Potere fonoisolante Rw (singola lastra) [ EN 10140-2] \| IG 344125 \| dB \| 32 \| - \| \| Sound insulation Rw (single layer)-[ EN 10140-2] \| \| \| \| \| \| Resistenza all'impatto da corpo molle (50kg) \| IG 350044 \| J \| 500 \| - \| \| Resistance to soft body impact (50kg) \| \| \| \| \| \| Resistenza all'impatto da corpo duro (1000g) \| IG 350044 \| J \| 10 \| - \| \| Resistance to hard body impact (1000g) \| \| \| \| \| \| Resistenza alla diffusione del vapore (µ) \| IG 339546 \| - \| 11 \| - \| \| Resistance to water vapour diffusion (µ) \| \| \| \| \| \| Variazioni lineari in ambiente umido \| IG 3420266 \| mm/m \| 0,50 \| - \| \| Linear variations in humid ambient \| \| \| \| \| \| Potere fonoassorbente α [ EN 354] \| IG 354536 \| - \| 0,1 \| - \| \| Sound absorbing degree α [ EN 354] \| \| \| \| \| \| Resistenza alla compressione Compression resistance \| CSI 0002/DC/LME/19 \| MPa \| 2,5 \| - \| \| Thermal conductivity \| \| W/mK \| 100°C 0,170 \| 150°C 0,190 \| \| \| \| \| 200°C 0,209 \| 250°C 0,213 \| \| \| \| \| 300°C 0,219 \| 350°C 0,224 \| spessore [thickness] 12 mm PAPERSEAL ECO GENERAL DESCRIPTION Guarnizione in fibre minerali per applicazione nella protezione al fuoco ed isolamento ad alte temperature. Mineral fibre sealant for fire protection and high temperature insulation applications. MAIN SPECIFICATIONS Paperseal eco permette, grazie alla sua bassa conduttività termica, un ottimo abbattimento del calore anche con minimi spessori. Paperseal eco possiede le seguenti caratteristiche: - alto potere isolante e resistenza alle alte temperature - flessibilità e rapidità di installazione - elevata resistenza alla trazione - esente da amianto e da fibre ceramiche Thanks to its low thermal conductivity properties, Paperseal eco is an excellent heat damper even though it is fine. Paperseal eco offers the following features: - High insulation power and resistance to high temperatures. - Flexibility and installation rapidity. - High tensile strength. - Free from asbestos and ceramic fibres. APPLICATIONS Porte e serramenti vetrati. Taglio termico per serrande tagliafuoco. Rottura di ponti termici nel settore isolamento, applicazioni navali, etc. Glazed doors and windows. Thermal cut-outs for fire dampers. To break thermal bridges in the insulation sector, shipping applications and so on. Paperseal eco viene fornito in rotoli, adesivizzato su un lato, con notevoli vantaggi di stoccaggio. La sua leggerezza e la sua flessibilità consentono una grande garanzia di tenuta dell’adesione nel tempo. Paperseal eco is supplied in rolls, with one adhesive side, offering considerable storage advantages. Thanks to its lightweight and flexibility, it ensures excellent adhesion holding over time. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Massa volumica Nominal density \| kg/m³ \| 190 \| ± 20 % \| \| Lunghezza rotoli Roll length \| mm \| 22.000 sp.3 25.000 sp.5 \| ± 3 % \| \| Larghezza Width \| mm \| 12, 15, 20, 25, 30, 40, 50, 100* \| ± 1 mm \| \| Spessori Thicknesses \| mm \| 3, 5 \| ± 10 % \| \| Temperatura di classificazione Classification temperature \| °C \| 1.100 \| \| \| Resistenza alla trazione Tensile strength \| kPa \| > 250 \| \| \| Conducibilità termica a 200°C Thermal conductivity at 200°C \| W/mK \| 0,061 \| \| \| Perdita all’accensione Loss upon ignition \| \| < 12 % \| \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| \| Non combustibile - Rina MED321615CS non-combustible - Rina MED321615CS \| \| \| Colori Colours \| \| Bianco White \| \| Altre larghezze a richiesta Others widths available on demand EXP® è un materiale termoespandente a base di ossidi di silicio totalmente privo di amianto e fibre ceramiche. EXP® is an intumescent product with silicon oxide base and is totally free from asbestos and ceramic fibres. EXP® in caso di incendio si trasforma in una schiuma ad alto potere coibente con un volume 10 volte lo spessore iniziale e con una pressione di 6,5 bar. EXP® inizia la reazione di espansione a circa 100°C con una contemporanea emissione di notevoli quantità di vapore acqueo con effetto raffreddante. La massima espansione si ottiene sopra i 250°C con la formazione di una schiuma coibente che, adattandosi alle variazioni dimensionali del contrasto ferma fiamme, calore, fumo e gas in modo ermetico. Il prodotto non è nocivo prima, durante e dopo l’incendio ed inoltre è il primo prodotto termoespandente certificato in classe 0 secondo il DM 26/06/1984. In the case of fire, EXP® turns into foam with high insulating power and expands to 10 times its initial thickness. The expansion pressure is 6.5 bar. EXP® starts to expand at approximately 100°C and simultaneously releases considerable quantities of water vapour that has a cooling effect. Maximum expansion occurs at 250°C, forming an insulating foam that adapts to the dimensional variations of the contrasting element and hermetically blocks out flames, heat, smoke and gas. The product is not harmful before, during or after the fire. It is the first intumescent product to be certified in class 0 according to MD 26/06/1984. Grazie alle sue caratteristiche, EXP® è utilizzabile in varie applicazioni per la protezione passiva al fuoco: - Porte e serramenti tagliafuoco. - Serrande tagliafuoco. - Attraversamenti e griglie antincendio. - Giunti di dilatazione e chiusure varchi antincendio. - Applicazioni varie nella protezione passiva al fuoco. Thanks to its special features, EXP® can be used in various passive fire protection applications. - Fire-damper doors and windows. - Fire dampers. - Penetration points and fire protection gratings. - Expansion joints and sealing of fire protection openings. - Various passive fire protection applications. EXP® viene fornito in rotoli, lastre oppure strisce rivestite in PVC adesivizzato su un lato per resistere agli agenti atmosferici ed all’abrasione. EXP® is supplied in rolls, panels or strips lined with PVC, with adhesive on one side, to withstand atmospheric agents and abrasion. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Descrizione* \| U.M. \| Valore \| Tolleranze \| \| Massa volumica Nominal density \| kg/m³ \| 1.150 \| ± 20 % \| \| Temperatura di espansione Expansion temperature \| °C \| ≈ 100 \| \| Volume di espansione Expansion volume \| \| Circa 10 volte lo spessore iniziale Approximately 10 times the initial thickness \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| \| Classe 0 (DM 26/06/1984) – I.G. 151235/RF3078 Class 0 (DM 26/06/1984) – I.G. 151235/RF3078 \| \| DIMENSIONI DI FORNITURA - SUPPLY DIMENSIONS \| \|--------------------------------------------\| \| Descrizione \| Formato \| Spessore \| Dimensioni \| \| EXP® 1AL lastre alluminizzate su un lato EXP® 1AL panels with aluminium on one side \| Lastre Panels \| 1 mm (±0,3 mm) \| 2.200 x 1.200 mm \| \| EXP® 2AL lastre alluminizzate su un lato EXP® 2AL panels with aluminium on both sides \| Lastre Panels \| 1,9 mm (±0,4 mm) \| 2.180 x 1.160 mm \| \| EXP® T: strisce rivestite in PVC adesivizzate su un lato EXP® T: Strips lined with PVC, adhesive on one side \| \| 2.115 x 10 x 2 mm 2.115 x 15 x 2 mm 2.115 x 20 x 2 mm 2.115 x 25 x 2 mm 2.115 x 30 x 2 mm 2.115 x 40 x 2 mm 2.115 x 50 x 2 mm \| ISOLCOLL 5/430 GENERAL DESCRIPTION Isolcoll 5/430 è un collante ceramico incombustibile atto ad incollare prodotti a base di fibre, calcio-silicati, silicati di magnesio, vermiculite, perlite, etc., tra loro o con supporti diversi. Isolcoll 5/430 is an incombustible ceramic glue used to glue products with base of fibres, calcium-silicates, magnesium silicates, vermiculites and perlites to each other or to other substrates. HOW IT WORKS Isolcoll 5/430 forma una crosta che, quando esposta al calore, espande formando una struttura microporosa ed altamente isolante che inoltre funge da barriera alla propagazione delle fiamme in quanto incombustibile. La barriera protegge in particolare le fibre minerali consentendo una resistenza alla temperatura superficiale superiore alla temperatura di esercizio oltre ad avere una funzione di legante che permette di ridurre notevolmente il fenomeno di insaccamento che normalmente avviene nei pannelli in fibra minerale. Al raggiungimento di temperature di 130°C e 350°C si innescano reazioni endotermiche che abbassano le temperature ed ostacolano la trasmissione di calore. La sua composizione inoltre, abbassa notevolmente la trasmissione di calore raggiante. Isolcoll 5/430 forms a crust which, when exposed to heat, expands to form a micro porous and highly insulant structure that also acts as a barrier to prevent flame propagation, seeing as it is incombustible. The barrier protects mineral fibres in particular, ensuring resistance to surface temperatures higher than the working temperature, as well as acting as a bonding agent, which considerably reduces problems of collapsing, normally encountered with mineral fibre panels. When the temperature reaches 130°C and 350°C, some endothermic reactions take place, which lower the temperatures and prevent heat transmission. Its composition also means it considerably reduces the transmission of radiant heat. APPLICATIONS Grazie alle sue caratteristiche, Isolcoll 5/430 è utilizzabile in varie applicazioni di resistenza passiva al fuoco. Il nostro ufficio tecnico è a disposizione per consigliare sulle quantità e le modalità applicative nelle varie problematiche. Thanks to its special features, Isolcoll 5/430 can be used in various passive fire protection applications. Our engineering department is at your disposal should you wish to make enquiries on quantities and application methods for the various problems involved. WORKABILITY AND STORAGE Isolcoll 5/430 richiede un agitazione prima dell’impiego in modo che il legante, che tende a raggiungere la superficie della miscela, venga amalgamato in modo omogeneo. Riparare e proteggere dall’umidità. Richiudere il coperchio dopo l’impiego. Isolcoll 5/430 needs shaking before use so that the bonding agent, which tends to come to the top of the mixture, is mixed evenly. Keep away from and protect against humidity. Put the cover back on after use. ISOLCOLL 5/430 CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| Description \| U.M. \| Value \| \|-------------\|------\|-------\| \| Densità nominale Nominal density \| kg/m³ \| 1,6 - 1,7 \| \| Temperatura di esercizio Working temperature \| °C \| 1.150 \| \| Colori Colours \| \| Bianco sabbia Sand white \| \| Viscosità Viscosity \| mPa.s \| 300/400 \| \| Ph pH \| \| 10,4-11 \| \| Granulometria Particle size \| \| > 65 µm 0,3% - 45/65 µm 2,5% - < 45 µm 14% \| \| Durezza Mohs Mohs hardness rating \| \| Il componente a maggiore durezza (Mohs 7) è presente al 2/3% The hardest component (Mohs 7) forms 2/3% of the product \| \| Composizione Composition \| \| Minerale con riempitivo inerte Mineral with inert filling \| \| Reazione al fuoco Reaction to fire \| \| Incombustibile Incombustible \| Isolcoll 5/430 è un materiale inerte e può essere smaltito in normali discariche. Isolcoll 5/430 is inert and can be disposed of with normal waste. MASTIC FOAM è un nuovo mastice termoespandente atto a sigillare piccoli varchi e giunzioni di vario tipo. Esistono numerosi casi, infatti nei quali è necessario sigillare piccoli varchi che potrebbero variare il loro volume o la loro superficie di passaggio durante lo svolgersi di un incendio. MASTIC FOAM is an innovative intumescent mastic devised to seal small openings and joins of various type. There are many cases, in fact in which it is necessary to seal small openings that may vary their volume or the surface area of passage during the unfolding of a fire. MASTIC FOAM grazie al suo notevole effetto intumescente è in grado di sigillare perfettamente varchi di piccole dimensioni e giunzioni fra i materiali di diversa natura (cavi elettrici e pannelli antifuoco, murature e passerelle in acciaio, passerelle e conduttori ecc..). MASTIC FOAM, alla temperatura di circa 100°C, espande rapidamente il proprio volume formando una schiuma perfettamente adattabile a qualsiasi forma. MASTIC FOAM intumescent very remarkable effect is perfectly capable of sealing small openings and joints between different materials (cables and fire resistant panels, walls and steel gangways, gangways and conductors, etc..) MASTIC FOAM expands its volume rapidly at approximately 100°C to form a foam that adapts perfectly to any shape. MASTIC FOAM viene fornito in cartucce e si applica a mezzo di apposita pistola in modo analogo ad un normale silicone. Lo spessore necessario per garantire una corretta sigillatura è pari a circa 1 cm. MASTIC FOAM is supplied in cartridges and is applied using a special gun, just like any other normal silicone product. The thickness required to guarantee correct sealing is approximately 1 cm. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Confezioni \| Cartucce da 310 cc \| \| Package \| Cartridges of 310 cc \| \| Densità \| 1.330 kg/m³ \| \| Density \| \| \| Tempo di utilizzo: 6/8 ore dopo apertura della confezione \| Use within 6/8 hours of opening the package \| \| Infiammabilità \| Ininflammabile \| \| Flammability \| Nonflammable \| \| Temperatura di reazione \| ≈ 100 °C \| \| Reaction Temperature \| \| MASTICOLL è una nuova mastiche utilizzato anche come collante adatto alla chiusura di varchi e piccoli fori in pareti tagliafuoco. Esistono numerose situazioni nelle quali è necessario proteggere dal fuoco varchi di dimensioni limitate che, in caso di incendio, possono diventare vere e proprie vie preferenziali al passaggio di calore e di fiamma. In particolare si possono distinguere, quali esempi esplicativi, i seguenti casi: varchi fra tubazioni in acciai e muratura, varchi fra collari intumescenti e muratura, piccoli varchi fra passerelle e muratura e piccoli fori o fessure in muri tagliafuoco, e come collante per l’assemblaggio di condotte di ventilazione in lastre di silicato Bifire. MASTICOLL è stato appositamente studiato per risolvere, in modo semplice permanente, i problemi posti da tutte le situazioni sopra elencate. MASTICOLL, a new mastic is used as suitable glue for closing small gaps and holes in fire walls. There are numerous situations where it is necessary to protect from the heat openings of limited size that, in case day fire, may become real preferential ways to the passage of heat and flame. In particular, one can distinguish such explanatory examples, the following cases: gaps between the tubes, steel and walls, intumescent collars and gaps between walls, gangways and small gaps between walls and small holes or cracks in fire walls, and as glue to assemble ventilation ducts in boards of silicate Bifire. MASTICOLL is designed to solve, in a simple learning, the problems posed by all the situations listed above. MASTICOLL grazie ai suoi componenti ceramici, resiste alle alte temperature generate da un incendio generalizzato. MASTICOLL inoltre durante l’esposizione al fuoco cede una certa percentuale d’acqua, legata chimicamente, che raffredda la zona interessata al cimento termico. MASTICOLL thanks to its ceramic components, is resistant to high temperatures. MASTICOLL also during exposure to fire gives some percentage of water, chemically bound, which cools the heat affected area generated by a fire generalized. MASTICOLL si applica a spatola e può essere utilizzata su qualunque supporto (laterizio, cemento, intonaco, lastre in silicato ecc. ecc.) MASTICOLL is applied with a spatula and can be used on any support (tile, cement, plaster, boards silicate etc. etc.). \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Confezioni Package \| Fusto da 5 kg 5 kg drums \| \| Indicazioni stoccaggio Storage instructions \| Proteggere dal gelo e dal calore eccessivo Mescolare adeguatamente prima dell’uso Protect against frost and excessive heat. Mix before use \| \| Temperatura limite Limit Temperature \| 1300 °C \| \| Durata delle confezioni Shelf life \| 12 mesi dall’apertura 12 months from opening \| FOAM PV è una nuova schiuma atta a sigillare piccoli varchi, giunti di dilatazione spazi fra telaio e muro nell'installazione di porte tagliafuoco. FOAM PV is an innovative foam devised to seal small openings, expansion joints and gaps between framework and walls in fire door installations. FOAM PV grazie al suo notevole effetto espandente è in grado di sigillare perfettamente varchi di piccole dimensioni e giunzioni fra i materiali di diversa natura. FOAM PV forma una schiuma isolante che in presenza di incendio carbonizza e si consuma lentamente. FOAM PV intumescent very remarkable effect is perfectly capable of sealing small openings and joints between different materials. FOAM PV forms an insulating foam that in the presence of fire carbonize and is consumed slowly. FOAM PV viene fornito in bomboletta con ugello erogatore al fine di consentire una facile applicazione. Per l'applicazione agitare per almeno 30 secondi e iniettare nel varco tenendo la bomboletta rivolta verso il basso. La temperatura d'applicazione deve essere compresa tra i 4° e 30°. FOAM PV is supplied in spray cans with dispenser nozzle to facilitate application. Shake well for at least 30 seconds before use and inject into the gap, holding the spray can facing downwards. The application temperature must be between 4° and 30°. \| CARATTERISTICHE TECNICHE - TECHNICAL SPECIFICATIONS \| \|-----------------------------------------------------\| \| Confezioni \| Bombolette da 750 ml \| \| Package \| 750 ml Spray cans \| \| Densità \| 18 kg/m³ \| \| Density \| \| \| Resistenza alla compressione \| 50 kPa \| \| Compression strength \| \| \| Tempo di utilizzo \| Dopo 4 ore la schiuma è tagliabile \| \| Application time \| The foam can be cut after 4 hours \| \| Volume producibile con una bomboletta da 750 ml\| 35/40 l. 0.018 / 0.020 mc \| \| Volume that can be produced with a 750 ml spray can\| \| \| Conducibilità termica \| 0,032 W/mK \| \| Thermal conductivity \| \| \| Durata \| 9 Mesi se conservata in luogo asciutto e al riparo dal gelo \| \| Shelf life \| 9 Months, if stored in a dry place, protected against frost \| Il progresso sta nella volontà di progredire. To wish progress is the largest part of progress. (Lucio Anneo Seneca)	77717cc5-40a7-4fbf-996c-135494ad7b1f	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	77,708
3P LAND HOLDINGS LIMITED Registered Office JWP:83 09 The Manager, Listing Department, BSE Limited, Phiroze Jeejeebhoy Towers, Dalal Street, Mumbai – 400 001. th January, 2025 The Manager, Scrip Code: 516092 Listing Department, National Stock Exchange of India Ltd., Exchange Plaza, 5 th Floor, Plot No. C/1, G Block, Bandra Kurla Complex, Bandra (E), Mumbai – 400 051. Scrip Code: 3PLAND Dear Sir, The meeting of the Board of Directors of the Company has been convened to be held on Saturday, the 18 th day of January, 2025, inter alia, to consider and approve the Standalone and Consolidated Financial Statements and Unaudited Financial Results of the Company for the quarter ended on 31 st December, 2024. Further to inform you that in compliance with the provisions of SEBI (Prohibition of Insider Trading) Regulations, 2015 and in terms of Insider Trading Policy of the Company, the Trading Window for dealing in securities of the Company has been closed for all Directors/Officers/Designated Persons/Connected Persons of the Company from 01 st January, 2025 upto 48 hours after the declaration of Financial Results of the Company for the quarter ended on 31 st December, 2024 i.e. upto 20 th January, 2025 (both days inclusive). Thanking you, Yours faithfully, For 3P LAND HOLDINGS LTD., Jagadish Waman Patil Digitally signed by Jagadish Waman Patil Date: 2025.01.09 15:44:28 +05'30' (J. W. Patil) Company Secretary. Registered Office: Thergaon, Chinchwad, Pune-411033 Tel: +91-20-30613333, Fax : +91-20-3061 3388 E-Mail : firstname.lastname@example.org; Web Site : www.3pland.com. CIN L74999MH1999PLC013394; GSTIN:-27AAACP0487B1ZQ Corporate Office: Jatia Chambers, 60, Dr. V.B.Gandhi Marg, Kalaghoda. Mumbai-400001 India. Tel: +91-22-30213333, 22674485, 66339300, Fax: +91-22-22658316. E-Mail: email@example.com	<urn:uuid:8d9b5d73-725e-4e01-8224-7dcfa229aa03>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/eng_Latn/train	finepdfs	eng_Latn	1,928
ÍNDICE 1. INTRODUCCIÓN Grupo Financiero Actinver, de conformidad con las Disposiciones aplicables en materia de servicios de Inversión expedidas por la Comisión Nacional Bancaria y de Valores, expide la siguiente Guía de Servicios de Inversión para conocimiento del público inversionista. 2. MARCO LEGAL El presente Manual de Políticas y Procedimientos se ha elaborado considerando los criterios expuestos en: - Las Disposiciones de carácter general aplicables a las Casas de Bolsa e Instituciones de Crédito en materia de Servicios de Inversión, en adelante ("Las Disposiciones Aplicables"). - Ley de Mercado de Valores. - Ley de Instituciones de Crédito. 3. SERVICIOS DE INVERSIÓN 3.1 Comercialización o promoción El servicio de Inversión denominado comercialización o promoción se apega a las Disposiciones aplicables en materia de servicios de Inversión expedidas, por la Comisión Nacional Bancaria y de Valores, servicios que solamente se permiten ofrecer a los clientes. Únicamente se permiten adquirir valores gubernamentales cuyo vencimiento sea igual o menor a tres años, valores de captación bancaria o títulos opcionales emitidos por entidades financieras o emisoras, valores estructurados con garantía de capital, valores que sean instrumentos de deuda a cargo de personas morales o fideicomisos con calificación AAA y con vencimiento igual o menor a un año; valores mencionados anteriormente, o bien, acciones de sociedades de inversión en instrumentos de deuda de corto y mediano plazo conforme a las disposiciones de carácter general aplicables a las sociedades de inversión. Las Entidades financieras, salvo las sociedades distribuidoras de acciones de fondos de inversión y entidades, podrán recomendar a sus clientes, realizar operaciones de reporto con plazo igual o menor a un año y sus respectivas modificaciones o las que las sustituyan. Para mayor información, consulte la tabla de "límites de inversión por tipo de perfiles" contenida en la sección práctica de ventas del portal www.actinver.com. 3.2 Servicios de Inversión asesorados (Actinver) El servicio de asesoría de inversiones que Actinver proporciona tiene por objeto realizar sugerencias, de manera oral o escrita, sobre uno o más productos, carteras o estrategias de Inversión a través de personal de asesoría capacitado que, en todo momento, consideran el perfil de inversionista determinado para cada cliente, el perfil del producto, cartera o estrategia de Inversión, para determinar que la razonabilidad de la sugerencia sea acorde y en beneficio al cliente. Existen dos tipos de servicio de Inversión asesorados. a) Asesoría en inversiones: La asesoría en inversiones considera la utilización de un asesor en inversiones que sugiere al cliente, con base en su perfil de inversionista, una serie de productos, carteras o estrategias de Inversión que resulten razonables para obtener sus objetivos de Inversión. b) Gestión de inversiones: La gestión de inversiones considera la administración de la cuenta, al amparo de un contrato específico donde se pacta el manejo discrecional de las inversiones, tomando en cuenta el perfil del inversionista, el perfil del producto, carteras o estrategias de Inversión que resulten razonables para obtener sus objetivos de Inversión. c) Cliente sofisticado Conforme a la norma establecida en las Disposiciones aplicables en materia de servicios de Inversión, expedidas por la Comisión Nacional Bancaria y de Valores, los clientes que contraten el servicio de Inversión asesorado podrán solicitar ser considerados clientes sofisticados, siempre y cuando cumplan con los requisitos establecidos en las disposiciones antes mencionadas. 3.3 Servicios de Inversión no asesorados (Bursanet) El servicio de Inversión no asesorado, también denominado ejecución de operaciones, que proporciona Actinver, consiste en la recepción, transmisión y ejecución de instrucciones a través de un sistema desarrollado en Internet con el objeto de brindarle al cliente todas las herramientas y facilidades tecnológicas disponibles para que él mismo sea quién gire las instrucciones de Inversión que le resulten razonables para obtener sus objetivos de Inversión. 4. TABLA GENERAL DE PRODUCTOS DE INVERSIÓN Propios: Refiriéndose a productos diseñados o emitidos por Grupo Financiero Actinver. Distribuidos o de terceros: Refiriéndose a productos diseñados o emitidos por entidades distintas a Grupo Financiero Actinver. 5. TABLA GENERAL DE SERVICIOS \| \| Servicios de Inversión Asesorados \| \| \| \| Servicios de Inversión No Asesorados \| \|---\|---\|---\|---\|---\|---\| \| \| \| \| Casa de Bolsa \| \| \| \| \| Banco Actinver \| \| \| \| Bursanet por Internet \| \| \| \| \| Actinver \| \| \| \| Apertura de Cuenta de Inversión \| \| \| \| \| \| \| \| Apertura de Cuenta de Retiro \| \| \| \| \| \| Servicios fiduciario: Testamentario, planeación patrimonial, pensiones, primas de antigüedad, control de acciones, incentivos o empleados, flujo de tesorería, investigación y desarrollo, becas educacionales, científicos y culturales. \| \| \| \| \| \| \| \| Administración de fondos de ahorro, cajas de ahorro y planes de retiro \| \| \| \| \| \| Transferencia de recursos a cuentas de cheques \| \| Análisis financiero y bursátil \| \| \| \| \| \| Depósitos y retiros en \| \| \| \| \| \| \| ventanilla \| \| \| \| \| \| Assest Management \| \| \| \| \| \| \| \| Chequera \| \| \| \| \| \| Tarjeta de Débito \| \| \| \| \| \| \| Créditos: Sobregiro, simple con garantía de prenda bursátil, simple con bloqueo, estructurado y automotriz. \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| \| Banca de Inversión \| \| 6. TABLA DE COMISIONES 6.1 Comisiones por servicios de Inversión asesorados en Banco Actinver * Incluye: Pago de servicios, tarjeta de débito (emisión de dos tarjetas de débito adicionales), chequera (emisión de hasta tres chequeras al año), recepción de transferencias y cheques de instituciones bancarias extranjeras y primer dispositivo generador de contraseñas dinámicas de un solo uso para banca electrónica. 6.2 Comisiones por servicios de Inversión asesorados en Casa de Bolsa Actinver 6.3 Comisiones por servicios de Inversión en gestión de Inversión (Inversión alpha) en Casa de Bolsa Actinver 6.4 Comisiones por servicios de Inversión no asesorados en Bursanet por Internet \| \| Cuenta Joven \| \| Cuenta Inversionista \| \|---\|---\|---\|---\| \| \| $15.00 pesos \| \| \| \| \| \| $500.00 pesos \| \| \| \| 1% a la compra en fondos de renta \| \| 1% a la compra en fondos de renta \| \| \| variable seleccionados \| \| variable seleccionados \| \| \| \| \| Menor a $5,000 pesos = $ 100.00 pesos \| \| 3 veces CPP + 10 Pts. Diario \| \| 3 veces CPP + 10 Pts. Diario \| \| \| \| $ 6 USD por operación \| \| $ 6 USD por operación \| \| A todos los cobros realizados por comisiones, cargos o cuotas se les agrega el importe calculado de I.V.A. \| \| A todos los cobros realizados por comisiones, cargos o cuotas se les agrega el importe calculado de I.V.A. \| \| 7. MECANISMOS DE RECEPCIÓN Y ATENCIÓN DE RECLAMACIONES Actinver cuenta con mecanismos para la recepción y atención de reclamaciones a través de: a. Centro de atención telefónica: México, D.F. 1103 6699 y del interior de la República 01 800 705 5555 b. Página de internet: www.actinver.com en la opción / Contáctanos c. Correo electrónico: email@example.com d. Twitter: @actinvermx e. Facebook: www.facebook.com/Actinver f. La presentación de la reclamación directamente en algún Centro Financiero mediante un escrito libre con letra de molde pudiendo ser a puño y letra del titular del contrato que deberá contener: - Lugar y fecha - Número de contrato - Nombre completo del titular - Descripción de la reclamación (Debe incluir operaciones y/o servicios reclamados, números de folio de la operación y/o servicio reclamado, monto, nombre del asesor financiero y cualquier información que facilite la atención de la solicitud de aclaración) - Teléfono, domicilio o correo electrónico donde desea recibir la respuesta de la reclamación - Firma autógrafa del titular del contrato g. Horario de atención de la Unidad Especializada de Consultas y Reclamaciones de 9:00 am a 18:00 pm de lunes a viernes, en días hábiles. 8. POLÍTICAS PARA EVITAR CONFLICTO DE INTERESES Para evitar la existencia de conflictos de interés entre las personas que proporcionan servicios de inversión, Actinver ha considerado las siguientes políticas: 1. Los asesores se deberán apegar al "Código de Conducta y Ética de Actinver" con el objeto de evitar conflictos de intereses y en función de la naturaleza de las actividades que desempeñan, contando el documento con lineamientos que contribuyen a fomentar sanas prácticas de inversión y en apego a lo expuesto en las disposiciones aplicables en la materia. 2. Los asesores deberán observar lo dispuesto en las disposiciones en materia de servicios de inversión para evitar cualquier tipo de conflicto de interés con sus clientes. 3. Los asesores no podrán realizar recomendaciones, consejos o sugerencias o bien, lleven a cabo operaciones que no sean razonables con el perfil de inversionista del cliente. 4. Los asesores no podrán aceptar beneficios económicos o de cualquier otra índole de personas que tengan un interés en el sentido de las recomendaciones u operaciones que formulen o efectúen. 5. Las áreas de asesoría deberán encontrarse físicamente separadas de las áreas de estructuración de productos Financieros, de análisis, así como de las demás áreas de negocio. 6. Queda prohibido que el asesor figure como cotitular en alguno de los contratos de sus respectivos clientes. Para mayor información, consulte la siguiente liga: - Conflicto de Interés 9. POLÍTICA DE DIVERSIFICACIÓN DE CARTERAS Para evitar la existencia de conflictos de interés entre las personas que proporcionan servicios de inversión, Actinver ha considerado las siguientes políticas: 1. El Comité de Prácticas de Venta y Análisis de Productos Financieros deberá aprobar las políticas para la diversificación de carteras. 2. Las políticas para la diversificación de carteras deberán alinearse en función de los distintos tipos de perfil de inversionista de los clientes. 3. Las políticas para la diversificación de carteras consideran la información de mercado disponible, los riesgos inherentes y la metodología de valuación determinada por las disposiciones oficiales aplicables para cada producto o estrategia de inversión con la finalidad de determinar que los productos o estrategias de inversión resulten razonables para cada uno de los distintos perfiles de inversión del cliente. 4. El Comité de Prácticas de Venta y Análisis de Productos Financieros tomará como excepciones los casos individuales. a) Los portafolios que hayan sido traspasados de otra institución y cuenten con la carta respectiva de autorización del cliente indicando la vigencia de la misma, b) Los portafolios de los clientes que se encuentren fuera de perfil debido a: i. Un retiro de dinero por parte del cliente o ii. A cuestiones de cambios de precios no previstos en el mercado o iii. Por el pago de dividendos o iv. Por degradación de calificaciones posteriores a la adecuada distribución de las inversiones en el portafolio del cliente. c) Las emisoras que se encuentren en estado de suspensión o sin registro por parte de la Bolsa Mexicana de Valores. 5. El Comité de Prácticas de Venta y Análisis de Productos Financieros considerará como excepción los contratos de inversión anteriores a la fecha de entrada de las disposiciones en materia de servicios de inversión que al ser integrados con los nuevos criterios de evaluación de perfil de cliente no se ajusten a los mismos. 6. El Comité de Prácticas de Venta y Análisis de Productos Financieros dará a conocer a los asesores las políticas para la diversificación de carteras y sus excepciones. 7. Los límites máximos a invertir por perfil de inversionista se describen en el documento "Límites de Inversión por tipo de Perfil para la diversificación de cartera. Para mayor información, consulte las siguientes ligas: - Perfil de Inversionista - Tabla de límites de inversión por tipo de perfil	<urn:uuid:2c064af3-f290-4a3e-a985-22126b8b73e7>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/spa_Latn/train	finepdfs	spa_Latn	12,100
LA PILLOLA RU486: LE OPINIONI DEI CITTADINI VENETI MODIFICARE LA LEGGE 194/78 In Italia l'aborto è regolato da una legge che lo autorizza entro i 3 mesi di gravidanza. In alcuni casi la legge stabilisce che può essere praticato anche dopo i primi 3 mesi. Secondo Lei, sarebbe più opportuno: RICOVERO OBBLIGATORIO PER LA RU486 Il Consiglio Superiore di Sanità ha disposto che la pillola abortiva RU486 potrà essere somministrata solo congiuntamente al ricovero ospedaliero. Lei personalmente rispetto a questa decisione è: CONTRARIO: 12,4% (il ricovero ospedaliero è una costrizione ed un vincolo eccessivo) Grafico al netto dei non rispondenti FAVOREVOLE: 87,6% (è giusto che vi sia un controllo sanitario per l'intera durata del percorso) ZAIA: NO ALLA RU486 IN VENETO Dal neogovernatore leghista Zaia è arrivato un netto no alla somministrazione della pillola abortiva nelle strutture ospedaliere del Veneto. Quanto è d'accordo con questa posizione? Grafico al netto dei non rispondenti MONS. FISICHELLA, PLAUSO A COTA Monsignor Rino Fisichella ha elogiato la posizione del presidente regionale Cota sul no alla pillola abortiva. Secondo è stato opportuno l'appoggio della Chiesa ad una posizione politica su questo tema?	<urn:uuid:2123df79-274e-4fc2-94a6-8bf06dd9125d>	HuggingFaceFW/finepdfs/tree/main/data/ita_Latn/train	finepdfs	ita_Latn	1,237

Subsets and Splits

No community queries yet

The top public SQL queries from the community will appear here once available.