Datasets:
HDTenEightyP
/
NetNews

Dataset card Data Studio Files
xet
 Community
text
stringlengths
0
581
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ## ## ## ##
## ## ## ## ##### ##### @bsector.fi
Newsgroups: sfnet.keskustelu.politiikka
Path: sparky!uunet!mcsun!news.funet.fi!funic!news.cs.hut.fi!cs.hut.fi!scofield
From: scofield@cs.hut.fi (Harri "scofield" Hursti)
Subject: Re: Kuolemantuomiosta
In-Reply-To: vmho@jyu.fi's message of Wed, 18 Nov 1992 20:27:26 GMT
Message-ID: <SCOFIELD.92Nov20001208@lusmu.cs.hut.fi>
Lines: 36
Sender: usenet@cs.hut.fi (Uutis Ankka)
Organization: Helsinki University of Technology, Finland
References: <SCOFIELD.92Nov17133011@lusmu.cs.hut.fi> <1992Nov17.211403.19170@jyu.fi>
<31527@hydra.Helsinki.FI> <1992Nov18.202726.7104@jyu.fi>
Distribution: sfnet
Date: Thu, 19 Nov 1992 22:12:11 GMT
vmho@jyu.fi (Veli-Matti Hokkanen) kirjoittaa :
>In article <31527@hydra.Helsinki.FI> jokiniem@cs.Helsinki.FI (Jari Jokiniemi) writes:
>>
>>P{{semmekin erityisen mielenkiintoiseen kysymykseen. Mit{ mielt{ herra
>>Hokkanen on siit{, saako ahdisteltu vakavasti vammauttaa tai tappaa
>>ahdistelijan, jos pakeneminen on t{ysin mahdotonta ja suurella
>>todenn{k|isyydell{ ahdistettu vammautuu tai kuolee, jos h{n ei vammauta
>>tai tapa ahdistajaa?
> Jos mainitut premissit t{yttyv{t, kyll{. Mutta tavallisen kansalaisen
>tapauksessa ne t{yttyv{t niin harvoin, ett{ tappotaitojen opetteleminen
>tai aseen kantaminen on turhaa.
Harvoin? Kyse lienee siita, etta ensimmainen kerta jaa helposti samalla
viimeiseksi. Aseen kantamisessa ei ole mitaan jarkea, "tappotaito" on
mielenkiintoinen ilmaisu, tietaisi vain mihin se liittyy. Painiharrastus
lienee suomen yleisin kaytannon itsepuolustustaito, mutta tappamisen
kanssa silla ei ole mitaan tekemista. Ihminen on sikali hauska elain,
etta kun sita on tutkittu, niin on havaittu, etta oman lajin edustajan
tappamiseen tarvittavat tiedot ovat vaistoina olemassa. Ei ketaan tarvitse
opettaa tappamaan toinen ihminen, oikeissa olosuhteissa se tapahtuu vais-
tonvaraisesti. Itsensa puolustaminen tehokkaasti vahingoittamatta toista
on se taito, joka on sitten vaikea opittava, sita ei opita 10:ssakaan vuo-
dessa, vaikka kuinka kovasti yrittaisi.
> On parempi olla murhattu kuin murhaaja.
Itsepuolustustilanteessa ei voi tapahtua murhaa. Pahimmillaan voi olla ky-
seessa tappo, mutta yleensa vain hatavarjelun liioittelu tai kuolemantuot-
tamus. Monenko tapetun mielipide on takana tuossa vaitteessasi? Enta monen-
ko taparasta tilanteesta pelastuneen?
--
Harri "scofield" Hursti ! "... 'cause they walk away from everything,
scofield@cs.hut.fi ! just to see the dream come true.
! So God bless the boys, who make the noice,
! on channel #42"
Newsgroups: sfnet.keskustelu.politiikka
Path: sparky!uunet!mcsun!news.funet.fi!network.jyu.fi!vmho
From: vmho@jyu.fi (Veli-Matti Hokkanen)
Subject: Re: Kekkonen, tuo suuri valtiomies
Message-ID: <1992Nov20.195154.10572@jyu.fi>
Organization: University of Jyvaskyla, Finland
References: <VVIRRANK.92Nov10104220@klaava.Helsinki.FI> <Fq2auB1w165w@regulus.sterna.pulp.nullnet.fi> <VVIRRANK.92Nov20123611@plootu.Helsinki.FI>
Distribution: sfnet
Date: Fri, 20 Nov 1992 19:51:54 GMT
Lines: 37
>
>>> Ja kun katselee viimeisen sadan vuoden aikana tapahtuneita sattumuksia,
>>> en sanoisi, etta ryssanpelkoa tarvitsisi propagoida. Historia puhuu kylla
>>> selkeaa kieltaan.
>>
>>Sinulle kaikesta p{{tellen on ennakkoluulo propagoitu onnistuneesti. Onnea
>>koneistollesi - vanhemmatko sitten lienev{t olleet asialla, vai?
>
>Valitan, vanhemmat eivat ole olleet silla asialla. Kylla riittavan
>propagoinnin suorittaa parjatut peruskoulun ja lukion historiankurssit,
>Grimbergin maailmanhistoria, Bauerin II Maailmansota (6 osaa), Viisi
>sodan vuotta (en muista tekijaa), mika tahansa 1700-luvun Ruotsi-Suomesta
>kertova historianteos, mika tahansa vuosien 1890-1918 valisesta ajasta
>(venalaistamiskausi) kertova opus tai NL:n sotkeutuminen Suomen
>sisapolitiikkaan viimeisimman 50 vuoden aikana.
>
>Taytyy kylla myontaa, etta isoisan kertomat aikalaiskuvat Vapaussodasta
>ja Talvisodasta ovat vaikuttaneet.
>
Ryss{npelko ja viha on alunperin suurvalta-Ruotsin propagandan luomus.
Suomalaiset ovat vuosisatojen vieriess{ v{list{ sotineet, v{list{
kaveeranneet ven{l{isten kanssa. Viimeisin ryss{npelko ja -viha on
luotu 1920 ja 1930-lukujen propagandalla ("sana ryss{ pit{{ sanoa
vain hammasta purren"). Ennen kuin tuo propaganda tepsi, suomalaisten
suhtautuminen ven{l{isiin oli uteliaan hyv{ntahtoinen ("mitenk{h{n
ryss{ tuon tekee"), eik{ edes sanalla ryss{ ollut halventavaa merkityst{.
Herra Virrankoskelle sopii lukuvinkiksi Heikki Luostarisen tutkimus
Verivihollinen, joka tarkastelee viholliskuvaa Suomen sotapropagandassa,
siin{ samalla my|s ryss{vihaa.
A vot, kak ja mog by kontshit? Russkie ljudi nastojashie i
horoshie ljudi, u nas mnogo sovmestnyh del, nam ljogko ponimat
dryg dryga, esli my tolko hotshem! Slava druzhbe finskogo i
russkogo naroda!