j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
1,800	Akwé: Kon - ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutustenarviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.	Akwé: Kon – rávvagat fállet vuogi, mainna sámiid oassálastima fidnuid ja plánaid válmmaštallamii, váikkuhusaid árvvoštallamii ja mearrádusdáhkamii sáhttá sihkkarastit.
1,801	Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.	Sápmelašáššiid ministtarjoavku hábmejuvvo mearridit politihkalaš linjema gáibideaddji sápmelašáššiin ja erenoamážit sámesoahpamusaš ráđđádaladettiin ovdan boahtti gažaldagain.
1,802	Aluksi hän räppäsi englanniksi ja sittemmin suomeksi.	Álggos son ráppii eaŋgalsgillii ja dasto suomagillii.
1,803	Rap-puolelta hän mainitsee arvostavansa Asaa, jonka tuotannon hän kertoo inspiroineen valtavasti.	Rap-bealde son máinnaša árvvusatnit Asa, gean musihkka lea movttiidahttán su ollu. "
1,804	Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan	Anárašgiela jagis 2011 almmuhuvvon čakčalohkanbaji áppes lea ožžon bargogirjji
1,805	Lisätietoja hankkeesta ja Sajoksessa 20.2.2013 järjestetystä aloitusseminaarista:	Lassedieđut prošeavttas ja Sajosis 20-21.2.2013 ordnejuvvon álggahansemináras:
1,806	Samalla vierailu antaa saamelaisille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n tasolla.	Seammás galledeapmi addá sámiide vejolašvuođa váikkuhit EU:a dásis.
1,807	Tämä toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä myös EU- komissiolle siitä, että sen tulee ottaa dialogi alkuperäiskansojen kanssa vakavasti.	Dát doaibmá mu mielas buorrin ovdamearkan maid EU- komiššuvdnii das, ahte dat berre váldit dialoga eamiálbmogiiguin duođas.
1,808	- Saamenkielinen toiminnanohjaaja 19 307,50 €	- Sámegielat doaibmajođiheaddji 19 307,50 €
1,809	Ima Aikio-Arianiackin ja Miro Mantereen runokonserttikiertue Sajoksessa 21.5.	Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba diktakonseartamátkkis Sajosis 21.5.2013
1,810	Todettuaan ettei halua mitään tavanomaista hän päätti kysyä tehtävään äänitaiteilija / muusikko Manteretta.	Son háliidii veahá ođđalágan šuoŋaid ja jearai jietnadáiddár ja musihkkár Mantere álgit bargui.
1,811	Miro sävelsi musiikin Iman dokumenttielokuvaan Suomi-saame-suomi, jonka ensi-ilta oli Inarissa Skábmagovat - filmifestivaaleilla helmikuussa.	Miro dagai musihka Ima dokumeantafilbmii “ Suoma-sáme-suoma ”, mii čájehuvvui vuosttas geardde guovvamánus Skábmagovat-filbmafestiválas Anáris.
1,812	Soitinten ja Miron nauhoittamien luontoäänien lisäksi mukana on ite-soittimia, foundsound ja analoginen ääniteknologia.	Dábálaš čuojanasaid ja Miro bádden luonddujienaid lassin fárus leat maid su iežas dahkan ite-čuojanasat, foundsound ja analogalaš jietnateknologiija.
1,813	Taiteelliseen työhönsä pohjautuvia musiikkityöpajoja hän on vetänyt mm. elinkautisvangeille ja päihdekuntoutujille.	Dáiddalaš doaimmaidasas vuođđuduvvi musihkkabargobájiid son lea doallan ee. fáŋggaide ja gárrenávdnasiin beasadeaddji olbmuide.
1,814	Ijahis idjan lisäksi tuen piiriin tuli kymmenen muuta uutta tapahtumaa.	Doarjagat mieđihuvvojit veikkausvuoitováriin. Ijahis idja lassin doarjaga birei bohte logi eará ođđa dáhpahusa.
1,815	Saamelaiskäräjien lisäksi tapahtuman järjestelyihin osallistuvat mm.. Anára Sámisearvi ry., Saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inarin kunta, YLE Sápmi ja Giellagas-instituutti.	Sámedikki lassin dáhpáhusa ordnedemiidda oassálastet ee. Anára Sámisearvi ro, Sámemusea Siida, Sámi oahpahusguovddáš, Anára gielda, YLE Sápmi ja Giellagas-instituhtta.
1,816	Konsertissa kuullaan lisäksi saamelaisjoikaajien uutta sukupolvea.	Konsearttas gullat lassin sámejuoigiid ođđa buolvva.
1,817	Ijahis idjan tarkka ohjelma julkistetaan kesäkuussa.	Ijahis ija dárkilis prográmma almmustahtto geassemánus.
1,818	Ivalon yläaste: Jolanda Magga (pohjoissaame)	Avvila badjeskuvla: Jolanda Magga (davvisámegiella)
1,819	Ijahis idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma alkaa lasten ja nuortenpäivällä perjantaina 16.8.2013.	Ijahis idja eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa rahpá mánáid ja nuoraid beaivve bearjadaga 16.8.2013.
1,820	Ijahis idjan 10-vuotista taivalta juhlistetaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa järjestettävällä Sukupolvet-juhlakonsertilla.	Eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis ija 10-jagiávvudoaluid olles prográmma almmustahttojuvvo otne. Ávvujagi temán lea Buolvvat ja festivála prográmmafálaldat lea ain maŋggabealát.
1,821	Nils-Aslak Valkeapää - 70 vuotta syntymästä näyttely Sajoksessa 6.9.13 saakka	Nils-Aslak Valkeapää - 70 jagi riegadeamis čájáhus Sajosis gitta 6.9.2013.
1,822	Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluhankkeen päätösseminaari Inarissa	Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusfitnu loahppaseminára Anáris
1,823	Lautakunta päättää tapahtuman päivämäärän seuraavassa kokouksessaan lokakuun lopussa.	Lávdegoddi mearrida dáhpáhusa beaivemearis čuovvovaš čoahkkimistis golggotmánu loahpas.
1,824	Saamen kielet Suomessa ja muualla	Sámegielat Suomas ja eará sajis
1,825	Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa.	Anárašgiela hállet dušše Suomas.
1,826	Saamelaisyhteisön järjestäytyminen 1900-luvun puolivälistä alkaen johti saamen kielen aseman paranemiseen ja saamelaisyhteisö alkoi kehittää saamen kieltä kirjakielenä sekä koulu- ja viranomaiskielenä.	Sámeservoša ortniiduvvan 1900-logu gaskamuttus rájes doalvui sámegiela sajádaga buorráneapmai ja sámesearvvuš álggii ovddidit sámegiela girjegiellan sihke skuvla- ja eiseváldegiellan.
1,827	Saamenkielisen henkilöstön määrä viranomaisissa ei ollut kasvanut, ollen noin vajaat 10 %.	Sámegielat bargoveaga lohkomearri eiseválddiin ii lean lassánan, dat lei sullii vádjit 10 %.
1,828	Palkinto on saamen käsityö ja diplomi.	Bálkkášupmi lea sámi giehtaduodji ja diploma.
1,829	Saamelaisilla on subjektiivinen oikeus saada päivähoitoa saamen kielellä koko maassa.	Sámiin lea subjektiivalaš vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu sámegillii oppa riikkas.
1,830	Saamelaiskäräjillä ei ole erillistä rahoitusmomenttia saamen kielen opiskelun tukemiseen, vaikkakin saamelaiskäräjät onkin sellaista esittänyt.	Sámedikkis ii leat sierra ruhtadanmomeanta sámegiela lohkama doarjun várás, vaikkoge sámediggi leage dakkára evttohan.
1,831	Suomi on saanut suurta kansainvälistä mielenkiintoa osakseen, sillä se on ensimmäinen maa, jossa ohjeita on sovellettu käytäntöön.	Suopma lea fidnen riikkaidgaskasaččat stuorra miellagiddejumi, dasgo dat lea vuosttas riika, gos rávvagat leat heivehuvvon geavadii.
1,832	Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).	Bargojoavkku lea vuođđudan biodiversitehtasoahpamuša vuolláičálli riikkaid oassebeallečoahkkin (COP).
1,833	Kansainväliset artikla 8(j)-työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti.	Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.
1,834	Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä.	Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain.
1,835	Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä.	Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami.
1,836	Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.	Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Govva: Inga-Briitta Magga.
1,837	Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia. ”	Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat. ”
1,838	Tarkemmat osallistumisohjeet lähetetään myöhemmin.	Dárkilut oassálastinrávvagat sáddejuvvojit skuvllaide maŋŋeleappos.
1,839	Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa.	Orgána deháleamos bargun lea ovddidit ovttasbarggu sámi skuvlenáššiin, ovddidit dieđu johtima ja gulahallama.
1,840	Nettisanakirjoja pohjoissaame - suomi	Neahttadigisánit davvisámegiella - suomagiella
1,841	Saamelaiskäräjät tarjoaa ainutlaatuisen työympäristön ja mahdollisuuden edistää saamelaisten asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti.	Sámediggi fállá áidnalunddot bargobirrasa ja vejolašvuođa ovddidit sámiid sajádaga álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.
1,842	Puhemiehen delegaatiossa olivat mukana perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä sekä talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen sekä eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja tieto- ja viestintäsihteeri Marjo Timonen.	Ovdaolbmo delegašuvnnas ledje mielde vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Johannes Koskinen, hálddahusválljogotti ságadoalli Pirkko Mattila, ruhtaválljogotti ságadoalli Kimmo Sasi, eana- ja meahccedoalloválljogotti ságadoalli Jari Leppä, ekonomiaválljogotti ságadoalli Mauri Pekkarinen sihke riikkabeivviid váldočálli Seppo Tiitinen ja diehto- ja kommunikašuvdnačálli Marjo Timonen.
1,843	Puhemies oli halunnut kuulla saamelaiskäräjien näkemyksiä erityisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnista.	Ovdaolmmoš lei hálidan gullat sámedikki oainnuid erenomážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
1,844	Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.	Sámekulturguovddáža dárkkuhussan lea válbmet sápmelaccaide buoret eavttuid iešrádálaccat bajásdoallat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja ealáhusdoaimmaset sihke dikšut ja ovddidit kulturiešráddema ja doarjut sápmelaccaid oppalaš eallindili ovdáneami.
1,845	Määräaikaisuus oli kuitenkin lyhyt ja tehtävä vaativa, mikä rajoitti mahdollisesti hakijoiden määrää ” Näkkäläjärvi kertoi.	Mearreáigásašvuohta lea goit oanehis ja bargu gáibida ollu, mii ráddjii vejolaččat ohcciid meari ” Näkkäläjärvi muitalii.
1,846	Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toimeenpano on alkanut.	Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 bargiidpolitihkalaš prográmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánaid, maid ollašuhttin lea álgán.
1,847	Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus	Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš
1,848	Sopimusvaltion tulisi lisätä ponnistelujaan lainsäädäntömuutosten tekemiseksi saamelaisten oikeuksien täysimittaiseksi takaamiseksi heidän perinteisillä alueillaan varmistamalla, että saamelaisyhteisöjen oikeutta vapaaseen, ennalta tapahtuvaan ja informoituun osallistumiseen heitä koskeviin poliittisiin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin noudatetaan.	Soahpamušriika galggašii lasihit rahčamiid láhkaásahannuppástusaid bargama várás sámiid vuoigatvuođaid dievasmearálaš dáhkideami dihtii sin árbevirolaš guovlluin nu ahte sihkkarasto čuovvun mii guoská sámeservošiid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii dáhpáhuvvi ja informerejuvvon oassálastimii sin guoski politihkalaš proseassaidda ja ovddidanfidnuide.
1,849	Lasten oikeuksien yleissopimus	Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš
1,850	Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea	Nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea
1,851	Ehdotus eduskunnan ja saamelaiskäräjien yhteisen ratifiointityöryhmän perustamisesta on todella harkitsemisen arvoinen.	Evttohus riikkabeivviid ja sámedikki oktasaš ratifiserenbargojoavkku vuođđudeamis lea duođaige vihkkedallama árvosaš.
1,852	Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio	Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvdna
1,853	ECRI suosittaa, että viranomaiset ryhtyvät tarpeellisiin toimiin varmistaakseen näiden oikeuksien tyydyttävän toteutumisen yhteistyössä saamelaisen edustajien kanssa.	ECRI ávžžuha, ahte virgeoapmahaččat álget dárbbašlaš doaimmaide sihkkarastima dihtii ahte dát vuoigatvuođat duhtadahtti - láhkai ollašuvvet ovttasbarggus sámi ovddasteaddjiiguin.
1,854	YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus	ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštus
1,855	Lisäksi valtioiden tulisi harkita yhdessä saamelaiskäräjien kanssa määrättyjen alueiden rajaamista siten, että saamelaiskäräjät toimisivat niiden puitteissa ensisijaisena tai yksinomaisena päätöksentekijöinä etenkin saamelaisia koskevissa kysymyksissä, myös saamelaisten maa-alueisiin, kieliin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin liittyvissä asioissa.	Lassin stáhtat galggašedje vihkkedallat ovttas sámedikkiin mearriduvvon viidodagaid rádjema nu, ahte sámediggi doaimmašii daid olis dehaleamos dahje áidna vejolaš mearrádusdahkkin eandalitge sámiid guoski gažaldagain, maiddái sámiid eanaviidodagaide, gielaide, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrraidda gulavaš áššiin.
1,856	Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti.	Cealkámušain sámediggi evttoha sisriikkalaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošrivttiid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde.
1,857	Sopimuksen mukaan myös yksityishenkilöt voivat valittaa ihmisoikeuskomitealle KP-sopimuksen rikkomuksista.	Soahpamuša mielde maiddái priváhtaolbmot sáhttet váidalit olmmošriektekomiteai KP-soahpamuša rihkkumušain.
1,858	iodiversiteettistrategian ja sitä tukevan toimintaohjelman avulla	Suomas soahpamuš ollašuhtto luonddusuodjalanláhkaásaheamis sihke stáhtaráđi dohkkehan biodiversitehtastrategiija ja dan doarju doaibmanprográmma vehkiin.
1,859	Euroopan ihmisoikeussopimus	Eurohpá olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš
1,860	Sopimuksen 14 §:n mukaan kielletään syrjintä.	Soahpamuša 14 §:a mielde gildojuvvo vealaheapmi.
1,861	Oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan myös, kun valtiot ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta kieltäytyvät kohtelemasta eri tavoin ihmisiä, jotka ovat merkityksellisellä tavalla erilaisessa tilanteessa.	Vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo maiddái, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai mearkkašahtti earálágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.
1,862	Artikla 6 edellyttää valtion ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka voivat joutua syrjinnän tai vihamielisyyden kohteeksi mm. etnisen alkuperän ja kielen perusteella.	Artikla 6 eaktuda, ahte stáhta álgá doaibmabijuide dakkár olbmuid suodjaleami várás, geat sáhttet gártat vealaheami dahje vaši čuozáhahkan ee. etnihkalaš duogáža ja giela vuođul.
1,863	Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva peruskirja	Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji
1,864	Sopimuksen artiklassa 7 valtiot sitoutuvat luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat vähemmistökielen säilymisen ja sitoutuvat poistamaan rajoitukset, jotka estävät vähemmistökieliä menestymästä.	Soahpamuša artiklas 7 riikkat čatnasit láhčit diliid, mat dahket vejolažžan vehádatgielaid seailuma ja čatnasit eretváldit ráddjehusaid, mat estet vehádatgielaid ceavzima.
1,865	Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen tavoitteena on suojella ja edistää kulttuurien moninaisuutta (1 artikla).	Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuša ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit kultuvrraid máŋggahámatvuođa (1 artikla).
1,866	Sopimusosapuolten tulee ryhtyä toimiin kulttuuri-ilmauksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi (6 artikla).	Soahpamušoassebealit galget álgit doaimmaide kultur-albmabuktojumiid suodjaleami ja sihkkarastima várás (6 artikla).
1,867	Vaikka julistus ei olekaan valtiosopimus, sillä on juridista velvoittavuutta koska sen pohjalta on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi.	Vaikke julggaštus ii leatge stáhtasoahpamuš, das lea juridihkalaš geatnegahttin go dan vuođul leat ovddiduvvon riikkaidgaskasaš soahpamušat olmmošvuoigatvuođaid buorideami várás.
1,868	Rio +20 kokouksen loppuasiakirja käsittelee erityisesti vihreää taloutta, köyhyyden vähentämistä ja kestävän kehityksen periaatteita.	Rio +20 čoahkkima loahppaáššegirji gieđahallá erenoamážit ruoná ekonomiija, geafivuođa geahpedeami ja suvdilis ovdáneami prinsihpaid.
1,869	SPN on tarkkailijana WIPO:n	SPR lea dárkojeaddjin
1,870	10.30 Ei vihapuheelle – liikkeen aktivistit Veeti Nevala ja Seida Sohrabi	10.30 Ii vaššiságaide aktivisttat Veeti Nevala ja Seida Sohrabi
1,871	kotoisin Sevettijärveltä	Váhčira bálgosa badjenisu.
1,872	Saamelaiskäräjät kartoittaa saamenkielisen kielipesätoiminnan tarvetta Jyväskylän ja Tampereen seudulla	Sámediggi kárte sámegielat giellabeassedoaimma dárbbu Jyväskylä ja Tampere guovllus
1,873	Oletko kiinnostunut tällaisesta työstä ?	Leatgo don beroštuvvan dákkár bargguin ?
1,874	Ministeri Koskinen oli pyytänyt tapaamista ja hän halisi keskustella erityisesti saamelaiskäräjälain uudistamisesta, Metsähallituslain uudistamisesta sekä saamelaiskäräjien yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.	Ministtar Koskinen lei bivdán deaivvadeami ja son háliidii ságastallat erenomážit sámediggelága ođasmahttimis, Meahciráđđehuslága ođasmahttimis sihke sámedikki ovttasbarggus Meahciráđđehusain ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
1,875	Pohjoissaamenkieliseen opetukseen ilmestyi viisi uutta oheislukemistoa ja yksi uusintapainos	Davvisámegielat oahpahussii leat almmuhuvvon vihtta ođđa siidolohkamuša ja okta ođđa preanttus
1,876	Seidat olivat erikoisia luonnonkohteita.	Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat.
1,877	Saatuaan kesyimmät peurat kiinni niitä käytettiin houkutuseläiminä ja tällä tavoin kasvatettiin porolaumoja ja alkoivat elää niiden kanssa ympäri vuoden ja jutaa samalla tavoin kuin saamelaiset nykyisin tekevät.	Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkalllananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.
1,878	Paimenet ja perheet elivät liikkuvaa eli nomadistista (jutavaa) elämäntapaa.	Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.
1,879	Uudisasutuksen myötä valtio, kirkko ja matkailijat kiinnostuivat saamelaisten kotiseutualueesta.	Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.
1,880	Sopimuksen lappcodisillenissä vuonna 1751 Ruotsi-Suomi ja Tanska-Norja takasivat mm. saamelaisille oikeuden ylittää rajat porolaumoineen ja kalastustarkoituksessa.	Soahpamuša lappcodisillenis jagi 1751 Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga dáhkidedje ee. sámiide vuoigatvuođa rasttildit rájáid boazoealuin ja guollebivdodárkkuhusa dihtii.
1,881	Rajasulut Suomen ja Norjan välillä vuonna 1852 sekä Ruotsin ja Suomen välillä vuonna 1889 lopettivat perinteisen jutamisen Suomessa ja aiheuttivat suuria asuinmuutoksia saamelaisalueella.	Rádjagiddemat Suoma ja Norgga gaskkas jagi 1852 sihke Ruoŧa ja Suoma gaskkas jagi 1889 heite árbevirolaš johtima Suomas ja dagahedje stuorra ássannuppástusiad sámeguovllus.
1,882	Rajojen myötä myös uudisasutus voimistui 1800-luvulla ja valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.	Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
1,883	Erityisesti koululaitoksen tulo johti saamen kielen aseman heikkenemiseen.	Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmai.
1,884	Saamen kielinen opetus aloitettiin peruskouluissa ja ensimmäinen saamen kielilaki hyväksyttiin vuonna 1992.	Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.
1,885	Saamelaiskulttuuri on säilynyt omaleimaisena ja ainutlaatuisena alkuperäiskansakulttuurina sulauttamispyrkimyksistä huolimatta.	Sámekultuvra lea seilon iešlágálažžan ja áidnalunddot eamiálbmotkultuvran suddadanfiggamušain fuolakeahttá.
1,886	Poronhoito on näkyvin osa saamelaiskulttuuria.	Boazodoallu lea sámekultuvrra guovddáš oassi.
1,887	Kaikki saamelaiset eivät saa elantoaan poronhoidosta, mutta sen yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen suurta.	Buot sámit eai oaččo ealáhusa boazodoalus, muhto dan servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi lea ainge stuoris.
1,888	Poronhoidon tuloista noin 14 prosenttia muodostuu valtiollisista ja EU-tuista.	Boazodoalu boađuin sullii 14 proseantta čoahkkanit stáhta ja EU-doarjagiin.
1,889	Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin.	Sámiid boazodoallu vuođđuduvvá dálve- ja geasseeanaguohtunortnegii, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai ja badjeolbmuid kultuvrralaš dábiide.
1,890	Saamen kielessä on hyvin tarkka ja runsas poronhoitoon ja luontoon liittyvä terminologia.	Sámegielas lea hui dárkkes ja ollu boazodollui ja lundui gulavaš terminologiija.
1,891	Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä.	Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin.
1,892	Esimerkiksi lasten joiut ovat variaatioita vanhempien joiuista, jotka ovat puolestaan variaatioita heidän omien vanhempien joiuista.	Ovdamearkan mánáid juigosat leat variašuvnnat vánhemiid juigosiin, mat leat fas variašuvnnat sin iežaset vánhemiid juigosiin.
1,893	Lapsien synnyttyä, joiku on annettu kuin ristimänimen muodossa ensin yksinkertaisena melodiana (tovdna) myöhemmin henkilöjoiuksi rikastettuna.	Mánáid riegádettiin, juoiggus lea addojuvvon dego gástanama hámis vuos ovttageardásaš nuohttan (tovdna) maŋŋelis olmmošjuoiggusin dievasmahtimin.
1,894	Myös ne jotka ovat jo jättäneet tämän maailman	Maiddái dat geat juo lea guođđán dán máilmmi
1,895	Turi halusi omien sanojensa mukaan kertoa viranomaisille millainen on saamelaisten elämä ja olosuhteet, jotta viranomaiset tulisivat niistä tietoisiksi.	Turi hálidii iežas sániid mielde muitalit eiseválddiide makkár leat sámiid eallin ja dilit, vai eiseválddit boađašedje dain diehtit.
1,896	Saamelaisesta tanssiperinteestä on säilynyt vain kolttasaamelaisten katrilli, joka on saanut vaikutteita venäläisestä tanssiperinteestä.	Sáme dánsaárbbis lea seilon dušše nuortalaččaid katrilla, mii lea ožžon váikkuhusaid ruošša dánsaárbbis.
1,897	Yhteiskunnallinen ilmaisu on vahva osa saamelaista elokuva- ja dokumenttitaidetta.	Servodatlaš ovdanbuktin lea nana oassi sámi filbma - ja dokumeantadáidaga.
1,898	Saamelaisen elokuvan aika alkoi vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš).	Sápmelaš filmma áigi álggii jagi 1987, go Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš (Tiennäyttäjä).
1,899	Nykyisin saamen radio, Yle Sápmi, on edelleen tärkein saamenkielinen tiedotusväline Suomen saamelaisille.	Dán áigge sámerádio, Yle Sápmi, lea ain dehalamos sámegielat diehtojuohkingaskaoapmi Suoma sámiide.

1,800

Akwé: Kon - ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutustenarviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata.

Akwé: Kon – rávvagat fállet vuogi, mainna sámiid oassálastima fidnuid ja plánaid válmmaštallamii, váikkuhusaid árvvoštallamii ja mearrádusdáhkamii sáhttá sihkkarastit.

1,801

Poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista ja erityisesti saamelaissopimuksesta neuvoteltaessa esiin nousevista kysymyksistä päättämään muodostetaan saamelaisasioiden ministeriryhmä.

Sápmelašáššiid ministtarjoavku hábmejuvvo mearridit politihkalaš linjema gáibideaddji sápmelašáššiin ja erenoamážit sámesoahpamusaš ráđđádaladettiin ovdan boahtti gažaldagain.

1,802

Aluksi hän räppäsi englanniksi ja sittemmin suomeksi.

Álggos son ráppii eaŋgalsgillii ja dasto suomagillii.

1,803

Rap-puolelta hän mainitsee arvostavansa Asaa, jonka tuotannon hän kertoo inspiroineen valtavasti.

Rap-bealde son máinnaša árvvusatnit Asa, gean musihkka lea movttiidahttán su ollu. "

1,804

Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan

Anárašgiela jagis 2011 almmuhuvvon čakčalohkanbaji áppes lea ožžon bargogirjji

1,805

Lisätietoja hankkeesta ja Sajoksessa 20.2.2013 järjestetystä aloitusseminaarista:

Lassedieđut prošeavttas ja Sajosis 20-21.2.2013 ordnejuvvon álggahansemináras:

1,806

Samalla vierailu antaa saamelaisille mahdollisuuden vaikuttaa EU:n tasolla.

Seammás galledeapmi addá sámiide vejolašvuođa váikkuhit EU:a dásis.

1,807

Tämä toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä myös EU- komissiolle siitä, että sen tulee ottaa dialogi alkuperäiskansojen kanssa vakavasti.

Dát doaibmá mu mielas buorrin ovdamearkan maid EU- komiššuvdnii das, ahte dat berre váldit dialoga eamiálbmogiiguin duođas.

1,808

- Saamenkielinen toiminnanohjaaja 19 307,50 €

- Sámegielat doaibmajođiheaddji 19 307,50 €

1,809

Ima Aikio-Arianiackin ja Miro Mantereen runokonserttikiertue Sajoksessa 21.5.

Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba diktakonseartamátkkis Sajosis 21.5.2013

1,810

Todettuaan ettei halua mitään tavanomaista hän päätti kysyä tehtävään äänitaiteilija / muusikko Manteretta.

Son háliidii veahá ođđalágan šuoŋaid ja jearai jietnadáiddár ja musihkkár Mantere álgit bargui.

1,811

Miro sävelsi musiikin Iman dokumenttielokuvaan Suomi-saame-suomi, jonka ensi-ilta oli Inarissa Skábmagovat - filmifestivaaleilla helmikuussa.

Miro dagai musihka Ima dokumeantafilbmii “ Suoma-sáme-suoma ”, mii čájehuvvui vuosttas geardde guovvamánus Skábmagovat-filbmafestiválas Anáris.

1,812

Soitinten ja Miron nauhoittamien luontoäänien lisäksi mukana on ite-soittimia, foundsound ja analoginen ääniteknologia.

Dábálaš čuojanasaid ja Miro bádden luonddujienaid lassin fárus leat maid su iežas dahkan ite-čuojanasat, foundsound ja analogalaš jietnateknologiija.

1,813

Taiteelliseen työhönsä pohjautuvia musiikkityöpajoja hän on vetänyt mm. elinkautisvangeille ja päihdekuntoutujille.

Dáiddalaš doaimmaidasas vuođđuduvvi musihkkabargobájiid son lea doallan ee. fáŋggaide ja gárrenávdnasiin beasadeaddji olbmuide.

1,814

Ijahis idjan lisäksi tuen piiriin tuli kymmenen muuta uutta tapahtumaa.

Doarjagat mieđihuvvojit veikkausvuoitováriin. Ijahis idja lassin doarjaga birei bohte logi eará ođđa dáhpahusa.

1,815

Saamelaiskäräjien lisäksi tapahtuman järjestelyihin osallistuvat mm.. Anára Sámisearvi ry., Saamelaismuseo Siida, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inarin kunta, YLE Sápmi ja Giellagas-instituutti.

Sámedikki lassin dáhpáhusa ordnedemiidda oassálastet ee. Anára Sámisearvi ro, Sámemusea Siida, Sámi oahpahusguovddáš, Anára gielda, YLE Sápmi ja Giellagas-instituhtta.

1,816

Konsertissa kuullaan lisäksi saamelaisjoikaajien uutta sukupolvea.

Konsearttas gullat lassin sámejuoigiid ođđa buolvva.

1,817

Ijahis idjan tarkka ohjelma julkistetaan kesäkuussa.

Ijahis ija dárkilis prográmma almmustahtto geassemánus.

1,818

Ivalon yläaste: Jolanda Magga (pohjoissaame)

Avvila badjeskuvla: Jolanda Magga (davvisámegiella)

1,819

Ijahis idja alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma alkaa lasten ja nuortenpäivällä perjantaina 16.8.2013.

Ijahis idja eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa rahpá mánáid ja nuoraid beaivve bearjadaga 16.8.2013.

1,820

Ijahis idjan 10-vuotista taivalta juhlistetaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa järjestettävällä Sukupolvet-juhlakonsertilla.

Eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis ija 10-jagiávvudoaluid olles prográmma almmustahttojuvvo otne. Ávvujagi temán lea Buolvvat ja festivála prográmmafálaldat lea ain maŋggabealát.

1,821

Nils-Aslak Valkeapää - 70 vuotta syntymästä näyttely Sajoksessa 6.9.13 saakka

Nils-Aslak Valkeapää - 70 jagi riegadeamis čájáhus Sajosis gitta 6.9.2013.

1,822

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluhankkeen päätösseminaari Inarissa

Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusfitnu loahppaseminára Anáris

1,823

Lautakunta päättää tapahtuman päivämäärän seuraavassa kokouksessaan lokakuun lopussa.

Lávdegoddi mearrida dáhpáhusa beaivemearis čuovvovaš čoahkkimistis golggotmánu loahpas.

1,824

Saamen kielet Suomessa ja muualla

Sámegielat Suomas ja eará sajis

1,825

Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa.

Anárašgiela hállet dušše Suomas.

1,826

Saamelaisyhteisön järjestäytyminen 1900-luvun puolivälistä alkaen johti saamen kielen aseman paranemiseen ja saamelaisyhteisö alkoi kehittää saamen kieltä kirjakielenä sekä koulu- ja viranomaiskielenä.

Sámeservoša ortniiduvvan 1900-logu gaskamuttus rájes doalvui sámegiela sajádaga buorráneapmai ja sámesearvvuš álggii ovddidit sámegiela girjegiellan sihke skuvla- ja eiseváldegiellan.

1,827

Saamenkielisen henkilöstön määrä viranomaisissa ei ollut kasvanut, ollen noin vajaat 10 %.

Sámegielat bargoveaga lohkomearri eiseválddiin ii lean lassánan, dat lei sullii vádjit 10 %.

1,828

Palkinto on saamen käsityö ja diplomi.

Bálkkášupmi lea sámi giehtaduodji ja diploma.

1,829

Saamelaisilla on subjektiivinen oikeus saada päivähoitoa saamen kielellä koko maassa.

Sámiin lea subjektiivalaš vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu sámegillii oppa riikkas.

1,830

Saamelaiskäräjillä ei ole erillistä rahoitusmomenttia saamen kielen opiskelun tukemiseen, vaikkakin saamelaiskäräjät onkin sellaista esittänyt.

Sámedikkis ii leat sierra ruhtadanmomeanta sámegiela lohkama doarjun várás, vaikkoge sámediggi leage dakkára evttohan.

1,831

Suomi on saanut suurta kansainvälistä mielenkiintoa osakseen, sillä se on ensimmäinen maa, jossa ohjeita on sovellettu käytäntöön.

Suopma lea fidnen riikkaidgaskasaččat stuorra miellagiddejumi, dasgo dat lea vuosttas riika, gos rávvagat leat heivehuvvon geavadii.

1,832

Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).

Bargojoavkku lea vuođđudan biodiversitehtasoahpamuša vuolláičálli riikkaid oassebeallečoahkkin (COP).

1,833

Kansainväliset artikla 8(j)-työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.

1,834

Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä.

Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain.

1,835

Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä.

Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami.

1,836

Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.

Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Govva: Inga-Briitta Magga.

1,837

Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia. ”

Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat. ”

1,838

Tarkemmat osallistumisohjeet lähetetään myöhemmin.

Dárkilut oassálastinrávvagat sáddejuvvojit skuvllaide maŋŋeleappos.

1,839

Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa.

Orgána deháleamos bargun lea ovddidit ovttasbarggu sámi skuvlenáššiin, ovddidit dieđu johtima ja gulahallama.

1,840

Nettisanakirjoja pohjoissaame - suomi

Neahttadigisánit davvisámegiella - suomagiella

1,841

Saamelaiskäräjät tarjoaa ainutlaatuisen työympäristön ja mahdollisuuden edistää saamelaisten asemaa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Sámediggi fállá áidnalunddot bargobirrasa ja vejolašvuođa ovddidit sámiid sajádaga álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.

1,842

Puhemiehen delegaatiossa olivat mukana perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä sekä talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen sekä eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja tieto- ja viestintäsihteeri Marjo Timonen.

Ovdaolbmo delegašuvnnas ledje mielde vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Johannes Koskinen, hálddahusválljogotti ságadoalli Pirkko Mattila, ruhtaválljogotti ságadoalli Kimmo Sasi, eana- ja meahccedoalloválljogotti ságadoalli Jari Leppä, ekonomiaválljogotti ságadoalli Mauri Pekkarinen sihke riikkabeivviid váldočálli Seppo Tiitinen ja diehto- ja kommunikašuvdnačálli Marjo Timonen.

1,843

Puhemies oli halunnut kuulla saamelaiskäräjien näkemyksiä erityisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnista.

Ovdaolmmoš lei hálidan gullat sámedikki oainnuid erenomážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.

1,844

Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.

Sámekulturguovddáža dárkkuhussan lea válbmet sápmelaccaide buoret eavttuid iešrádálaccat bajásdoallat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja ealáhusdoaimmaset sihke dikšut ja ovddidit kulturiešráddema ja doarjut sápmelaccaid oppalaš eallindili ovdáneami.

1,845

Määräaikaisuus oli kuitenkin lyhyt ja tehtävä vaativa, mikä rajoitti mahdollisesti hakijoiden määrää ” Näkkäläjärvi kertoi.

Mearreáigásašvuohta lea goit oanehis ja bargu gáibida ollu, mii ráddjii vejolaččat ohcciid meari ” Näkkäläjärvi muitalii.

1,846

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 henkilöstöpoliittisen ohjelman sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toimeenpano on alkanut.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 bargiidpolitihkalaš prográmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánaid, maid ollašuhttin lea álgán.

1,847

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus

Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš

1,848

Sopimusvaltion tulisi lisätä ponnistelujaan lainsäädäntömuutosten tekemiseksi saamelaisten oikeuksien täysimittaiseksi takaamiseksi heidän perinteisillä alueillaan varmistamalla, että saamelaisyhteisöjen oikeutta vapaaseen, ennalta tapahtuvaan ja informoituun osallistumiseen heitä koskeviin poliittisiin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin noudatetaan.

Soahpamušriika galggašii lasihit rahčamiid láhkaásahannuppástusaid bargama várás sámiid vuoigatvuođaid dievasmearálaš dáhkideami dihtii sin árbevirolaš guovlluin nu ahte sihkkarasto čuovvun mii guoská sámeservošiid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii dáhpáhuvvi ja informerejuvvon oassálastimii sin guoski politihkalaš proseassaidda ja ovddidanfidnuide.

1,849

Lasten oikeuksien yleissopimus

Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš

1,850

Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea

Nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea

1,851

Ehdotus eduskunnan ja saamelaiskäräjien yhteisen ratifiointityöryhmän perustamisesta on todella harkitsemisen arvoinen.

Evttohus riikkabeivviid ja sámedikki oktasaš ratifiserenbargojoavkku vuođđudeamis lea duođaige vihkkedallama árvosaš.

1,852

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio

Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvdna

1,853

ECRI suosittaa, että viranomaiset ryhtyvät tarpeellisiin toimiin varmistaakseen näiden oikeuksien tyydyttävän toteutumisen yhteistyössä saamelaisen edustajien kanssa.

ECRI ávžžuha, ahte virgeoapmahaččat álget dárbbašlaš doaimmaide sihkkarastima dihtii ahte dát vuoigatvuođat duhtadahtti - láhkai ollašuvvet ovttasbarggus sámi ovddasteaddjiiguin.

1,854

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus

ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštus

1,855

Lisäksi valtioiden tulisi harkita yhdessä saamelaiskäräjien kanssa määrättyjen alueiden rajaamista siten, että saamelaiskäräjät toimisivat niiden puitteissa ensisijaisena tai yksinomaisena päätöksentekijöinä etenkin saamelaisia koskevissa kysymyksissä, myös saamelaisten maa-alueisiin, kieliin, perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuureihin liittyvissä asioissa.

Lassin stáhtat galggašedje vihkkedallat ovttas sámedikkiin mearriduvvon viidodagaid rádjema nu, ahte sámediggi doaimmašii daid olis dehaleamos dahje áidna vejolaš mearrádusdahkkin eandalitge sámiid guoski gažaldagain, maiddái sámiid eanaviidodagaide, gielaide, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrraidda gulavaš áššiin.

1,856

Lausunnoissaan saamelaiskäräjät esittää kansallisen lainsäädännön kehittämistä kansainvälisten velvoitteiden ja ihmisoikeuksia valvovien elinten suositusten mukaisesti.

Cealkámušain sámediggi evttoha sisriikkalaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošrivttiid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde.

1,857

Sopimuksen mukaan myös yksityishenkilöt voivat valittaa ihmisoikeuskomitealle KP-sopimuksen rikkomuksista.

Soahpamuša mielde maiddái priváhtaolbmot sáhttet váidalit olmmošriektekomiteai KP-soahpamuša rihkkumušain.

1,858

iodiversiteettistrategian ja sitä tukevan toimintaohjelman avulla

Suomas soahpamuš ollašuhtto luonddusuodjalanláhkaásaheamis sihke stáhtaráđi dohkkehan biodiversitehtastrategiija ja dan doarju doaibmanprográmma vehkiin.

1,859

Euroopan ihmisoikeussopimus

Eurohpá olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš

1,860

Sopimuksen 14 §:n mukaan kielletään syrjintä.

Soahpamuša 14 §:a mielde gildojuvvo vealaheapmi.

1,861

Oikeutta olla tulematta syrjityksi ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien nauttimisessa loukataan myös, kun valtiot ilman objektiivista ja kohtuullista perustetta kieltäytyvät kohtelemasta eri tavoin ihmisiä, jotka ovat merkityksellisellä tavalla erilaisessa tilanteessa.

Vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo maiddái, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai mearkkašahtti earálágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.

1,862

Artikla 6 edellyttää valtion ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka voivat joutua syrjinnän tai vihamielisyyden kohteeksi mm. etnisen alkuperän ja kielen perusteella.

Artikla 6 eaktuda, ahte stáhta álgá doaibmabijuide dakkár olbmuid suodjaleami várás, geat sáhttet gártat vealaheami dahje vaši čuozáhahkan ee. etnihkalaš duogáža ja giela vuođul.

1,863

Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva peruskirja

Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji

1,864

Sopimuksen artiklassa 7 valtiot sitoutuvat luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat vähemmistökielen säilymisen ja sitoutuvat poistamaan rajoitukset, jotka estävät vähemmistökieliä menestymästä.

Soahpamuša artiklas 7 riikkat čatnasit láhčit diliid, mat dahket vejolažžan vehádatgielaid seailuma ja čatnasit eretváldit ráddjehusaid, mat estet vehádatgielaid ceavzima.

1,865

Kulttuuri-ilmauksien suojelusopimuksen tavoitteena on suojella ja edistää kulttuurien moninaisuutta (1 artikla).

Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuša ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit kultuvrraid máŋggahámatvuođa (1 artikla).

1,866

Sopimusosapuolten tulee ryhtyä toimiin kulttuuri-ilmauksien suojelemiseksi ja turvaamiseksi (6 artikla).

Soahpamušoassebealit galget álgit doaimmaide kultur-albmabuktojumiid suodjaleami ja sihkkarastima várás (6 artikla).

1,867

Vaikka julistus ei olekaan valtiosopimus, sillä on juridista velvoittavuutta koska sen pohjalta on kehitetty kansainvälisiä sopimuksia ihmisoikeuksien parantamiseksi.

Vaikke julggaštus ii leatge stáhtasoahpamuš, das lea juridihkalaš geatnegahttin go dan vuođul leat ovddiduvvon riikkaidgaskasaš soahpamušat olmmošvuoigatvuođaid buorideami várás.

1,868

Rio +20 kokouksen loppuasiakirja käsittelee erityisesti vihreää taloutta, köyhyyden vähentämistä ja kestävän kehityksen periaatteita.

Rio +20 čoahkkima loahppaáššegirji gieđahallá erenoamážit ruoná ekonomiija, geafivuođa geahpedeami ja suvdilis ovdáneami prinsihpaid.

1,869

SPN on tarkkailijana WIPO:n

SPR lea dárkojeaddjin

1,870

10.30 Ei vihapuheelle – liikkeen aktivistit Veeti Nevala ja Seida Sohrabi

10.30 Ii vaššiságaide aktivisttat Veeti Nevala ja Seida Sohrabi

1,871

kotoisin Sevettijärveltä

Váhčira bálgosa badjenisu.

1,872

Saamelaiskäräjät kartoittaa saamenkielisen kielipesätoiminnan tarvetta Jyväskylän ja Tampereen seudulla

Sámediggi kárte sámegielat giellabeassedoaimma dárbbu Jyväskylä ja Tampere guovllus

1,873

Oletko kiinnostunut tällaisesta työstä ?

Leatgo don beroštuvvan dákkár bargguin ?

1,874

Ministeri Koskinen oli pyytänyt tapaamista ja hän halisi keskustella erityisesti saamelaiskäräjälain uudistamisesta, Metsähallituslain uudistamisesta sekä saamelaiskäräjien yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa ” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.

Ministtar Koskinen lei bivdán deaivvadeami ja son háliidii ságastallat erenomážit sámediggelága ođasmahttimis, Meahciráđđehuslága ođasmahttimis sihke sámedikki ovttasbarggus Meahciráđđehusain ” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.

1,875

Pohjoissaamenkieliseen opetukseen ilmestyi viisi uutta oheislukemistoa ja yksi uusintapainos

Davvisámegielat oahpahussii leat almmuhuvvon vihtta ođđa siidolohkamuša ja okta ođđa preanttus

1,876

Seidat olivat erikoisia luonnonkohteita.

Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat.

1,877

Saatuaan kesyimmät peurat kiinni niitä käytettiin houkutuseläiminä ja tällä tavoin kasvatettiin porolaumoja ja alkoivat elää niiden kanssa ympäri vuoden ja jutaa samalla tavoin kuin saamelaiset nykyisin tekevät.

Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkalllananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.

1,878

Paimenet ja perheet elivät liikkuvaa eli nomadistista (jutavaa) elämäntapaa.

Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.

1,879

Uudisasutuksen myötä valtio, kirkko ja matkailijat kiinnostuivat saamelaisten kotiseutualueesta.

Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.

1,880

Sopimuksen lappcodisillenissä vuonna 1751 Ruotsi-Suomi ja Tanska-Norja takasivat mm. saamelaisille oikeuden ylittää rajat porolaumoineen ja kalastustarkoituksessa.

Soahpamuša lappcodisillenis jagi 1751 Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga dáhkidedje ee. sámiide vuoigatvuođa rasttildit rájáid boazoealuin ja guollebivdodárkkuhusa dihtii.

1,881

Rajasulut Suomen ja Norjan välillä vuonna 1852 sekä Ruotsin ja Suomen välillä vuonna 1889 lopettivat perinteisen jutamisen Suomessa ja aiheuttivat suuria asuinmuutoksia saamelaisalueella.

Rádjagiddemat Suoma ja Norgga gaskkas jagi 1852 sihke Ruoŧa ja Suoma gaskkas jagi 1889 heite árbevirolaš johtima Suomas ja dagahedje stuorra ássannuppástusiad sámeguovllus.

1,882

Rajojen myötä myös uudisasutus voimistui 1800-luvulla ja valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.

Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.

1,883

Erityisesti koululaitoksen tulo johti saamen kielen aseman heikkenemiseen.

Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmai.

1,884

Saamen kielinen opetus aloitettiin peruskouluissa ja ensimmäinen saamen kielilaki hyväksyttiin vuonna 1992.

Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.

1,885

Saamelaiskulttuuri on säilynyt omaleimaisena ja ainutlaatuisena alkuperäiskansakulttuurina sulauttamispyrkimyksistä huolimatta.

Sámekultuvra lea seilon iešlágálažžan ja áidnalunddot eamiálbmotkultuvran suddadanfiggamušain fuolakeahttá.

1,886

Poronhoito on näkyvin osa saamelaiskulttuuria.

Boazodoallu lea sámekultuvrra guovddáš oassi.

1,887

Kaikki saamelaiset eivät saa elantoaan poronhoidosta, mutta sen yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys on edelleen suurta.

Buot sámit eai oaččo ealáhusa boazodoalus, muhto dan servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi lea ainge stuoris.

1,888

Poronhoidon tuloista noin 14 prosenttia muodostuu valtiollisista ja EU-tuista.

Boazodoalu boađuin sullii 14 proseantta čoahkkanit stáhta ja EU-doarjagiin.

1,889

Saamelainen poronhoito perustuu laidunkiertojärjestelmään, joka pohjautuu porojen biologiaan ja poronhoitajien kulttuurisiin tapoihin.

Sámiid boazodoallu vuođđuduvvá dálve- ja geasseeanaguohtunortnegii, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai ja badjeolbmuid kultuvrralaš dábiide.

1,890

Saamen kielessä on hyvin tarkka ja runsas poronhoitoon ja luontoon liittyvä terminologia.

Sámegielas lea hui dárkkes ja ollu boazodollui ja lundui gulavaš terminologiija.

1,891

Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä.

Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin.

1,892

Esimerkiksi lasten joiut ovat variaatioita vanhempien joiuista, jotka ovat puolestaan variaatioita heidän omien vanhempien joiuista.

Ovdamearkan mánáid juigosat leat variašuvnnat vánhemiid juigosiin, mat leat fas variašuvnnat sin iežaset vánhemiid juigosiin.

1,893

Lapsien synnyttyä, joiku on annettu kuin ristimänimen muodossa ensin yksinkertaisena melodiana (tovdna) myöhemmin henkilöjoiuksi rikastettuna.

Mánáid riegádettiin, juoiggus lea addojuvvon dego gástanama hámis vuos ovttageardásaš nuohttan (tovdna) maŋŋelis olmmošjuoiggusin dievasmahtimin.

1,894

Myös ne jotka ovat jo jättäneet tämän maailman

Maiddái dat geat juo lea guođđán dán máilmmi

1,895

Turi halusi omien sanojensa mukaan kertoa viranomaisille millainen on saamelaisten elämä ja olosuhteet, jotta viranomaiset tulisivat niistä tietoisiksi.

Turi hálidii iežas sániid mielde muitalit eiseválddiide makkár leat sámiid eallin ja dilit, vai eiseválddit boađašedje dain diehtit.

1,896

Saamelaisesta tanssiperinteestä on säilynyt vain kolttasaamelaisten katrilli, joka on saanut vaikutteita venäläisestä tanssiperinteestä.

Sáme dánsaárbbis lea seilon dušše nuortalaččaid katrilla, mii lea ožžon váikkuhusaid ruošša dánsaárbbis.

1,897

Yhteiskunnallinen ilmaisu on vahva osa saamelaista elokuva- ja dokumenttitaidetta.

Servodatlaš ovdanbuktin lea nana oassi sámi filbma - ja dokumeantadáidaga.

1,898

Saamelaisen elokuvan aika alkoi vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš).

Sápmelaš filmma áigi álggii jagi 1987, go Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš (Tiennäyttäjä).

1,899

Nykyisin saamen radio, Yle Sápmi, on edelleen tärkein saamenkielinen tiedotusväline Suomen saamelaisille.

Dán áigge sámerádio, Yle Sápmi, lea ain dehalamos sámegielat diehtojuohkingaskaoapmi Suoma sámiide.