j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
1,600	Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa ”, totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan.	Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”, dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis.
1,601	Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä.	viehkis vearrevearrováldiid.
1,602	Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.	Fjellner govvida sámiid divttastis beaivvi nieidan ja bárdnin.
1,603	Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.	Su áhčči jámii go Anders lei vel mánná, muhto fuolkkit veahkehedje su skuvlet iežas nu ahte son gárvvásmuvai 1800-logu álgogeahčen báhppan Uppsala universitehtas.
1,604	Runosäkeet kirjasta julkaistu Gaskin ja Davvi Girjin luvalla.	Diktagurgadasat girjjis leat olggosaddojuvvon Gaski ja Davvi Girjji lobiin.
1,605	Oulun hiippakunnan tuomiokapituli perusti saamelaistyön neuvottelukunnan vuonna 2008.	Oulu bismagotti duopmokapihttal vuođđudii sámebarggu ráđđádallangotti jagi 2008.
1,606	Myös Katekismus on käännetty inarin- ja pohjoissaamen kielille.	Maiddái Káhtekismmos lea jorgaluvvon anáraš- ja davvisámegillii.
1,607	Saamenkielinen raamattu löytyy osoitteesta www.bibeln.fi	Sámegielat biibbal gávdno čujuhusas www.bibeln.fi
1,608	Katso lyhytvideo saamelaisten parlamentista, Saamelaiskäräjistä !	Geahča oanehisvideo sámiid parlamentta, Sámedikki birra.
1,609	Saamen kieli sai silloin säädetyn uuden lain myötä virallisen aseman vuoden 2000 alusta alkaen.	Sámegiella oaččui dalle ásahuvvon ođđa lága mielde virggálaš sajádaga jagi 2000 álggu rájes.
1,610	Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus suojella ja edistää myös saamen kieltä, muita vähemmistökieliä ja viittomakieltä.	Lága mielde eiseválddiin lea geatnegasvuohta suodjalit ja ovddidit maid sámegiela, eará vehádatgielaid ja seavagiela.
1,611	Saamen kielen hallintoalue on siten ensisijaisesti saamen kielisäännösten soveltamisen pääalue.	Sámi hálddašanguovlu lea namalassii sámi giellanjuolggadusaid heiveheami váldoguovlu.
1,612	Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.	Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.
1,613	Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.	Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.
1,614	Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.	Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii.
1,615	Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.	Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas.
1,616	Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia.	Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit.
1,617	Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja	Nuortalašgiela ja nuortalašgielat oahppamateriálat
1,618	Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista.	Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain.
1,619	Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.	Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus.
1,620	Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.	Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára.
1,621	LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku.	LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti.
1,622	Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia.	Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka.
1,623	Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.	Sámegillii ” ráppájuvvo ” ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid.
1,624	Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.	Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii.
1,625	Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista.	Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin.
1,626	Monia varsin myöhään ulkoisten kauppasuhteiden vaikutuksesta omaksuttuja materiaaleja on kuitenkin totuttu pitämään perinteisinä, niin tuttuja esimerkiksi verka, silkki ja hopea saamelaisessa käsityössä ovat.	Máŋggaid materiálaid, maidda sámit oahpásmuvve oalle maŋŋit olggobeale gávpegaskavuođaid váikkuhusas, leat goit hárjánan doallat árbevirolažžan, nu oahppásat ovdamearkka dihte láđđi, silki ja silba sámi duojis leat.
1,627	Saamelainen muotoilu puolestaan on parhaimmillaan puisissa käyttöesineissä kuten kuksissa, naapuissa, pulloissa ja koriste-esineissä.	Sámi hábmen fas lea čábbasamos muoras ráhkaduvvon atnudiŋggain nugo guvssiin, náhpiin, boahtaliin ja čikŋadiŋggain.
1,628	Käsityöläiset: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti	Duojárat: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti
1,629	Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla.	Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain.
1,630	Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa.	Sámi giellaláhka ođasmahttui jagi 2003 seamma áigge almmolaš giellalágain (423/2003).
1,631	Katso lyhytvideo saamenpuvun pukemisesta !	Geahča oanehisvideo, mo galgá gárvodit sámegáktái.
1,632	Unna Junnáa tehdään kolmella kielellä, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi.	UnnaJunná dahkkojuvvo golmma gillii, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.
1,633	Ohjelmia on tehty 30 vuosittain; 15 kevät- ja 15 syyskaudella.	Jahkásaččat leat dahkkojuvvon 30 prográmma; 15 giđđa- ja 15 čakčabajis.
1,634	Kysyimme Petralta saamelaislasten kulttuurista:	Jearaimet Petras sámemánáid kultuvrra birra:
1,635	Skáhppuun on koottu lapsille tarkoitettua materiaalia saamenkielisestä kirjallisuus- ja musiikkituotannosta.	Skáhppui lea čohkkejuvvon mánáide oaivvilduvvon materiála sámegielat girjjálašvuođas ja musihkas, buot golmma sámegillii.
1,636	Netissä ei tietääkseni ole vielä saamelaislapsille kovinkaan runsasta tarjontaa.	Neahtas ii mu dieđu miel leat sámemánáide vel olusge fálaldat.
1,637	Tuiskut ja pakkaset eivät ole leikkejä haitanneet ja töihinkin on osallistuttu leikin varjolla.	Borggat ja buollašat eai leat stoahkama hehtten ja bargguidege lea oassálaston dego stoahkama mielde.
1,638	Lapsilla oli enemmän mielikuvitusta leikkiä koska mitään valmista ei ollut eikä mitään uutta kaivattu esimerkiksi lelujen suhteen.	Mánáin lei eanet miellagovahus stoahkamiin, dasgo gárvves duhkorasat eai lean eaige mánát máhttán oppa vuorditge omd. ođđa duhkorasaid.
1,639	Häpeilyä on viime vuosisadan aikana nähty ihan tarpeeksi.	Heahpanaddama mii leat mannan jahkečuođi áigge oaidnán áibbas nohkka.
1,640	Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta.	Giđđat 2008 válmmaštuvven Ohcejoga sámelogahagas.
1,641	Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni.	Eatni bokte lean ožžon beroštumi musihkkii, mii leamaš mu eallimis mielde álo.
1,642	Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä.	Mu mielas lea duođaid dehálaš, ahte dahkat iežamet lávlagiid sámegillii, dasgo dan láhkai buktit sápmelaččain ođđa beliid ovdan suomaálbmogii, loktet sámi kultuvrra positiivvalaččat oidnosii ja ovddidat dan.
1,643	Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita.	Sápmelašvuohta lea earáge go bohccot, juoigan, káfestallan dollagáttis, ássan goađis elerávnnji haga ja eará stereotypiat.
1,644	Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa.	Mus leat bohccot, nu ahte boazobargguide manná maid ollu áigi.
1,645	Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset.	Vuohčus sámegiela sirdin čuovvovaš buolvvaide váidalahtti gal monu bisánii, ja sámegiela hupmet doppe eatnigiellan šat iešalddes dušše boarrásat.
1,646	Tykkään mm. kirjoitella kaikennäköisiä tekstejä ja kutoa.	Liikon ee. čálašit buotlágan teavsttaid ja gođđit.
1,647	Harrastan erityisesti laulamista ja satunnaisesti myös tanssimista, sulkapalloa ja kirjoittamista, sekä matkustelen mielelläni – niin paljon kuin opiskelijabudjetti sallii.	Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit – nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá.
1,648	Saamelaisuus ei näy nykyisin kovinkaan paljon arkielämässäni, mutta olen hyvin ylpeä juuristani.	Sápmelašvuohta ii oidno dán áigge olusge árgaeallimisttán, muhto anán sakka árvvus iežan máttuid.
1,649	Festivaalia on järjestetty vuodesta 2004 lähtien ja sen ajankohtana on aiemmin ollut toukokuun loppu.	Festivála lea ordnejuvvon jagi 2004 rájes ja ovddit jagiin miessemánu loahpas.
1,650	Mitä nuoret ajattelevat elämästään ja saamelaisuudestaan ?	Maid nuorat jurddašit iežaset eallimis ja sápmelašvuođasteaset ?
1,651	Mitä ovat ja mitä tekevät saamelaiskäräjät ?	Mat leat ja maid barget sámedikkit ?
1,652	Lisätietoja Saamelaiskulttuurikeskuksesta:	Lassidieđut Sámi kulturguovddážis:
1,653	Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja mini-filmifestivaali järjestetään Vuotsossa torstaina maaliskuun 26. päivänä 2009.	Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ja mini-filbmafestivála ordnejuvvo Vuohčus duorastaga njukčamánu 26. beaivve 2009.
1,654	Saamelaiskäräjien yleiskokous lausui ALKU-hankkeesta	Sámedikki dievasčoahkkin celkkii ALKU-fidnu birra
1,655	Saamelaiskäräjien yleiskokous on kokouksessaan 10.3.2009 lausunut aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke).	Sámedikki dievasčoahkkin lea čoahkkimisttis 10.3.2009 cealkán guovlohálddahusa ođasmahttinfidnu birra (ALKU-fidnu).
1,656	Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdet-tiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.	Vuođđolága ja sámediggelága válmmaštallamis ja ásahuvvon lágaid almmolašvuođustusain vulgojuvvui das, ahte sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđen manná ovddos iige maŋos.
1,657	Saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät siirretään saamelaiskäräjien hallin-taan.	Sámi giellalága § 31:s dárkkuhuvvon ruhtadanbarggut sirdojit Sámedikki hálddašeapmái.
1,658	ALKU-hanke tulee käsitellä perustuslakivaliokunnassa.	ALKU-fidnu galgá gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis.
1,659	Aleksanteri Kenan koulu: Riinamari Mustonen (pohjoissaame)	Aleksanteri Kenan skuvla: Riinamari Mustonen (davvisámegiella)
1,660	Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa.	Sámediggi lea duhtameahttun sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon álgoálbmotvuoigatvuođaid ovdáneapmái Suomas.
1,661	Hän totesi Vanhasen toisen hallituksen toimiajasta kuluneen jo yli puolet, eikä hallitus ole edistänyt alkuperäiskansaoikeuksia kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu.	Son gávnnahii, ahte Vanhasa nuppi ráđđehusa doaibmaáigodat lea juo mannan beallemutto meaddel, iige ráđđehus leat ovddidan álgoálbmotvuoigatvuođaid nugo ráđđehusprográmmii lea čállojuvvon.
1,662	Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ilmoitti tyytyväisenä, että saamelaiskäräjillä on hyvä edustus työryhmässä.	Sámedikki ságadoalli almmuhii duhtávažžan, ahte sámedikkis lea buorre ovddastus bargojoavkkus.
1,663	eri osatoiminnot yhdessä muodostavat toimivan ja ehjän kokonaisuuden	sierra oassedoaimmat ovttas ráhkadit doaibmi ja čavddes oppalašvuođa
1,664	Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.	Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
1,665	Inarin kunta on lahjoittanut Senaatti-kiinteistölle eli kulttuurikeskusrakennuksen omistajalle tontin ja liittymät.	Anára gielda lea skeŋken Senaatti-kiinteistöt - lágádussii dahjege kulturguovddášdálu eaiggádii tontte ja laktagiid.
1,666	Lisäksi keskus levittää saamelaiselokuvia erilaisiin tapahtumiin, jakaa tietoa saamelaiselokuvasta, alueesta ja saamelaisista tekijöistä.	Filbmaguovddáš maiddái lávdada sámefilmmaid sierralágan dáhpáhusaide ja juohká dieđu sámefilmmas, - guovllus ja sápmelaš filbmadahkkiin.
1,667	Yöttömän yön konserttiin huipentuvan musiikkitapahtuman ohjelmassa on paljon monipuolista koettavaa, nähtävää ja kuultavaa kaiken ikäisille kuten työpajoja, musiikkiseminaari ja nuorten konsertti.	Ijahis ija konsertii nohkki musihkkadáhpáhusa prográmma addá buot ahkásaš olbmuide vejolašvuođa vásihit máŋggalágan áššiid: dahkat, oaidnit ja gullat olus nu mot oassálastit bargobájiide, gullat miellagiddevaš ságastallamiid musihkkasemináras ja searvat nuoraid konsertii.
1,668	Tämän vuoden Ijahis idjan alkuperäiskansavieraana on Aurora Borealis-ryhmä Pohjoisten kansojen instituutista Pietarista.	Dán jahkásaš eamiálbmotguossin lea Aurora Borealis – joavku Davviálbmogiid instituhttas Pietaris.
1,669	Suomen saamelaisalueen huippusuositun SomBy-yhtyeen keikkakesä on ollut kiireinen ja se hui-pentuu Yöttömän yön konserttiin Ijahis idja-festivaalilla Inarissa.	Sámis issoras bivnnut Somby-joavkku konseartageassi leamašan hohppui ja dat joatkašuvvage vel Ijahis ija musihkkafestivála váldokonsearttas.
1,670	– Vielä on yötön yö ! ”	Festivála dán jahkásaš slogan “ Ain lea ijahis idja ! ”
1,671	sopii hyvin myös SomBylle sen paistatellessa huikeassa menestyksessä saamelaisilla areenoilla.	heivege bures Sombyi danin go, joavku lea sámelávddiin násti mii čuovggada birrasa.
1,672	Saamelaisnuorten oikeuksista pitää puheenvuoron lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula.	Sámenuoraid vuoigatvuođain sáhkavuoru doallá mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula.
1,673	Rankinen on perinteinen suoja sääskiä vastaan mutta myös ylimääräinen tila.	Rákkas lea árbevirolaš suodji čuoikkaid vuostá, muhto maiddái dego liigelatnja.
1,674	Kirjekuoreen merkitään tunnus ” Nimikilpailu ”.	Konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat ” Nammagilvu ”.
1,675	c. Lautakunta voi valita keskuudestaan työvaliokunnan.	c. Lávdegoddi sáhttá válljet gaskavuođastis bargováljagotti.
1,676	Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto aloittaa parhaillaan taidetapahtuman järjestelyitä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa.	Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea bargagoahtimen dáiddadáhpáhusa ordnemiin ovttasbarggus Roavvenjárgga gávpogiin.
1,677	Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisalueelta löytyy useita ohjaajia sekä mielenkiintoisia dokumentti- ja näytelmäelokuvaideoita, joista valitettavan harva päätyy tuotantoon ja kansallisiin esityksiin.	Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeguovllus gávdnojit máŋggat bagadallit ja maiddái miellagiddevaš dokumeanta- ja čájálmasfilbmaideat, main sállošahtti uhcánaš mearri beassá buvttadeapmái ja álbmotlaš čájehemiide.
1,678	Tapahtumaviikonlopun antiin kuuluu runsas alkuperäiskansaelokuvien tarjonta.	Dáhpáhusvahku-loahpa fálaldahkii gullet valjis eamiálbmogiid filmmat.
1,679	Skábmagovat-elokuvafestivaaleille osallistuu saamelaisten elokuvantekijöiden lisäksi paljon paikallista ja muualta tulevaa yleisöä sekä muiden alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä.	Skábmagovat-filbmafestiválaidda oassálastet sápmelaš filbmadahkkiid lassin olu báikkálaš ja eará guovllos boahtán olbmot ja maiddái eará eamiálbmogiid filbmadahkkit.
1,680	Ilmoittautuminen Skábma-verkostoitumistapahtumaan Ville Pasolle 31.12.2009 mennessä.	Almmuheapmi Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhussii Ville Pasoi 31.12.2009 rádjai.
1,681	Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustajat Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä.	Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašanlávdegoddi, masa gullá okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddjit Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkiteaktagilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.
1,682	Tarkemmat tiedot kuljetuksista, majoituksesta ja ruokailuista toimitetaan kouluille.	Dárkkilut dieđut sáhtuin, ijastallamis ja borademiin doaimmahuvvojit skuvllaide.
1,683	Saamelaiskäräjien vuotsolainen jäsen Pekka Aikio valittiin seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi.	Sámedikki vuohččulaš lahttu Pekka Aikio válljejuvvui čuovvovaš sámediggeválggaid válgalávdegotti ságadoallin.
1,684	Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista.	Davviriikkaid sámedikkiid ságadoallit ja stáhtaid sámeáššiin vástideaddji ministtarat čoahkkanit Oslos miessemánu 25. beaivve soahpan dihtii ráđđádallamiid áigetávvalis ja meannudanvugiin.
1,685	Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari Rovaniemellä.	Sámediggi vuordá Suoma ráđđehusas hohpolaš mearrádusa riikaviidosaš sámegiela ealáskahttinprográmma johtui bidjamis, gávnnahii sámedikki várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari Roavvenjárggas.
1,686	Kaikkein uhatuimmassa asemassa ovat Suomessa puhutut inarin- ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut luulajan- ja eteläsaame.	Buot heajumus dilis leat Suomas hubmojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella ja Ruoŧas ja Norggas hubmojuvvon julev- ja lullisámegiella.
1,687	Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009.	Ášši máinnašuvvo maid Suoma ráđđehusa olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš raporttas 2009.
1,688	Alkuperäiskansan kielellisiin oikeuksiin kuuluu myös oikeus oman kielen elvyttämiseen, revitalisaatioon.	Álgoálbmoga gielalaš vuoigatvuođaide gullá maid vuoigatvuohta giela ealáskahttimii, revitalisašuvdnii.
1,689	- Aiemmat alkuperäiskansojen ihmisoikeusraportit ovat olleet valtiokohtaisia, joissa monissa on useita alkuperäiskansoja.	- Ovdal ráhkaduvvon álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuohtaraporttat leat leamaš hávil ovtta stahtas, gos dávjá orrot máŋggat álgoálbmogat.
1,690	– Raportointia varten järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen tulee yleensä lisää kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia.	– Raporterema várás ordnejuvvon dilálašvuođaid maŋŋá šaddet dábálaččat lasi gážaldagat, maidda hálidit vástádusaid.
1,691	Tilaisuuksien ohjelma tai ohjelmaluonnos liitetään tilavaraukseen.	Dilálašvuođaid prográmma dahje prográmmaevttohus laktojuvvo sadjevárrejupmái.
1,692	Äänitarkkaamon ja studion laitteita saa käyttää vain talon henkilökunta.	Jietnastellenbáikki ja studio biergasiid oažžu dušše dálu bargoveahka geavahit.
1,693	Vuokralainen on velvollinen omalla kustannuksellaan hankkimaan tarvittavat viranomaisten luvat tilaisuuden järjestämiseksi.	Láigolaš lea geatnegas skáhppot iežas goasttádusain dilálašvuođaid ordnemii dárbbašlaš virgeoapmaha šlobiid.
1,694	Tilaajalla ei ole oikeutta tehdä muutoksia varaamiinsa tiloihin, pystyttää tai kiinnittää tilapäisiä rakenteita, opasteita tai muuta sopimatta tästä erikseen Sajoksen Kokous- ja tapahtumapalveluiden kanssa.	Diŋgojeaddjis ii leat vuoigatvuohta dahkat rievdadusaid láigohuvvon sajiide, cegget dahje giddet gaskaboddasaš ráhkadusaid, láidestemiid dahje eará soabakeahttá dás sierra Sajosa Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusain.
1,695	Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen	Rabas nammagilvvuin ohccui sámekulturguovddážii sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anárašdahje nuortalašgielat namma, mii galggii lean oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus ja mii galggii govvidit kulturguovddáža
1,696	ympäristöministeriölle 7.6.2011 järjestetyssä seminaarissa.	Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras.
1,697	Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia.	Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid.
1,698	Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi.	Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii.
1,699	Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta.	Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa.

1,600

Tänään yritämme ensi kertaa sitoa - - - saamelaiset toisiinsa ”, totesi saamelaisyhteistyön äidiksi kutsuttu naisjärjestön aktiivi Elsa Laula Renberg Trondheimin kokouksen avajaispuheessaan.

Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”, dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis.

1,601

Saivat esi-isät ammoin voiton väärintekijöistä.

viehkis vearrevearrováldiid.

1,602

Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.

Fjellner govvida sámiid divttastis beaivvi nieidan ja bárdnin.

1,603

Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.

Su áhčči jámii go Anders lei vel mánná, muhto fuolkkit veahkehedje su skuvlet iežas nu ahte son gárvvásmuvai 1800-logu álgogeahčen báhppan Uppsala universitehtas.

1,604

Runosäkeet kirjasta julkaistu Gaskin ja Davvi Girjin luvalla.

Diktagurgadasat girjjis leat olggosaddojuvvon Gaski ja Davvi Girjji lobiin.

1,605

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli perusti saamelaistyön neuvottelukunnan vuonna 2008.

Oulu bismagotti duopmokapihttal vuođđudii sámebarggu ráđđádallangotti jagi 2008.

1,606

Myös Katekismus on käännetty inarin- ja pohjoissaamen kielille.

Maiddái Káhtekismmos lea jorgaluvvon anáraš- ja davvisámegillii.

1,607

Saamenkielinen raamattu löytyy osoitteesta www.bibeln.fi

Sámegielat biibbal gávdno čujuhusas www.bibeln.fi

1,608

Katso lyhytvideo saamelaisten parlamentista, Saamelaiskäräjistä !

Geahča oanehisvideo sámiid parlamentta, Sámedikki birra.

1,609

Saamen kieli sai silloin säädetyn uuden lain myötä virallisen aseman vuoden 2000 alusta alkaen.

Sámegiella oaččui dalle ásahuvvon ođđa lága mielde virggálaš sajádaga jagi 2000 álggu rájes.

1,610

Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus suojella ja edistää myös saamen kieltä, muita vähemmistökieliä ja viittomakieltä.

Lága mielde eiseválddiin lea geatnegasvuohta suodjalit ja ovddidit maid sámegiela, eará vehádatgielaid ja seavagiela.

1,611

Saamen kielen hallintoalue on siten ensisijaisesti saamen kielisäännösten soveltamisen pääalue.

Sámi hálddašanguovlu lea namalassii sámi giellanjuolggadusaid heiveheami váldoguovlu.

1,612

Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.

Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.

1,613

Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.

Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.

1,614

Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä.

Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii.

1,615

Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.

Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas.

1,616

Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia.

Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit.

1,617

Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja

Nuortalašgiela ja nuortalašgielat oahppamateriálat

1,618

Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista.

Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain.

1,619

Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.

Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus.

1,620

Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.

Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára.

1,621

LeuŠdd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku.

LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti.

1,622

Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia.

Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka.

1,623

Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.

Sámegillii ” ráppájuvvo ” ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid.

1,624

Aika käytetään monella tavalla hyväksi, esimerkiksi rakennusten ja koneiden korjaamiseen.

Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii.

1,625

Merkitty tokka lasketaan erilleen käsittelemättömista. poroista.

Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin.

1,626

Monia varsin myöhään ulkoisten kauppasuhteiden vaikutuksesta omaksuttuja materiaaleja on kuitenkin totuttu pitämään perinteisinä, niin tuttuja esimerkiksi verka, silkki ja hopea saamelaisessa käsityössä ovat.

Máŋggaid materiálaid, maidda sámit oahpásmuvve oalle maŋŋit olggobeale gávpegaskavuođaid váikkuhusas, leat goit hárjánan doallat árbevirolažžan, nu oahppásat ovdamearkka dihte láđđi, silki ja silba sámi duojis leat.

1,627

Saamelainen muotoilu puolestaan on parhaimmillaan puisissa käyttöesineissä kuten kuksissa, naapuissa, pulloissa ja koriste-esineissä.

Sámi hábmen fas lea čábbasamos muoras ráhkaduvvon atnudiŋggain nugo guvssiin, náhpiin, boahtaliin ja čikŋadiŋggain.

1,628

Käsityöläiset: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti

Duojárat: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti

1,629

Saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 (516/1991) ns. saamelaisten kielilailla.

Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain.

1,630

Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2003 samanaikaisesti yleisen kielilain (423/2003) kanssa.

Sámi giellaláhka ođasmahttui jagi 2003 seamma áigge almmolaš giellalágain (423/2003).

1,631

Katso lyhytvideo saamenpuvun pukemisesta !

Geahča oanehisvideo, mo galgá gárvodit sámegáktái.

1,632

Unna Junnáa tehdään kolmella kielellä, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi.

UnnaJunná dahkkojuvvo golmma gillii, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.

1,633

Ohjelmia on tehty 30 vuosittain; 15 kevät- ja 15 syyskaudella.

Jahkásaččat leat dahkkojuvvon 30 prográmma; 15 giđđa- ja 15 čakčabajis.

1,634

Kysyimme Petralta saamelaislasten kulttuurista:

Jearaimet Petras sámemánáid kultuvrra birra:

1,635

Skáhppuun on koottu lapsille tarkoitettua materiaalia saamenkielisestä kirjallisuus- ja musiikkituotannosta.

Skáhppui lea čohkkejuvvon mánáide oaivvilduvvon materiála sámegielat girjjálašvuođas ja musihkas, buot golmma sámegillii.

1,636

Netissä ei tietääkseni ole vielä saamelaislapsille kovinkaan runsasta tarjontaa.

Neahtas ii mu dieđu miel leat sámemánáide vel olusge fálaldat.

1,637

Tuiskut ja pakkaset eivät ole leikkejä haitanneet ja töihinkin on osallistuttu leikin varjolla.

Borggat ja buollašat eai leat stoahkama hehtten ja bargguidege lea oassálaston dego stoahkama mielde.

1,638

Lapsilla oli enemmän mielikuvitusta leikkiä koska mitään valmista ei ollut eikä mitään uutta kaivattu esimerkiksi lelujen suhteen.

Mánáin lei eanet miellagovahus stoahkamiin, dasgo gárvves duhkorasat eai lean eaige mánát máhttán oppa vuorditge omd. ođđa duhkorasaid.

1,639

Häpeilyä on viime vuosisadan aikana nähty ihan tarpeeksi.

Heahpanaddama mii leat mannan jahkečuođi áigge oaidnán áibbas nohkka.

1,640

Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta.

Giđđat 2008 válmmaštuvven Ohcejoga sámelogahagas.

1,641

Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni.

Eatni bokte lean ožžon beroštumi musihkkii, mii leamaš mu eallimis mielde álo.

1,642

Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä.

Mu mielas lea duođaid dehálaš, ahte dahkat iežamet lávlagiid sámegillii, dasgo dan láhkai buktit sápmelaččain ođđa beliid ovdan suomaálbmogii, loktet sámi kultuvrra positiivvalaččat oidnosii ja ovddidat dan.

1,643

Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita.

Sápmelašvuohta lea earáge go bohccot, juoigan, káfestallan dollagáttis, ássan goađis elerávnnji haga ja eará stereotypiat.

1,644

Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa.

Mus leat bohccot, nu ahte boazobargguide manná maid ollu áigi.

1,645

Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset.

Vuohčus sámegiela sirdin čuovvovaš buolvvaide váidalahtti gal monu bisánii, ja sámegiela hupmet doppe eatnigiellan šat iešalddes dušše boarrásat.

1,646

Tykkään mm. kirjoitella kaikennäköisiä tekstejä ja kutoa.

Liikon ee. čálašit buotlágan teavsttaid ja gođđit.

1,647

Harrastan erityisesti laulamista ja satunnaisesti myös tanssimista, sulkapalloa ja kirjoittamista, sekä matkustelen mielelläni – niin paljon kuin opiskelijabudjetti sallii.

Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit – nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá.

1,648

Saamelaisuus ei näy nykyisin kovinkaan paljon arkielämässäni, mutta olen hyvin ylpeä juuristani.

Sápmelašvuohta ii oidno dán áigge olusge árgaeallimisttán, muhto anán sakka árvvus iežan máttuid.

1,649

Festivaalia on järjestetty vuodesta 2004 lähtien ja sen ajankohtana on aiemmin ollut toukokuun loppu.

Festivála lea ordnejuvvon jagi 2004 rájes ja ovddit jagiin miessemánu loahpas.

1,650

Mitä nuoret ajattelevat elämästään ja saamelaisuudestaan ?

Maid nuorat jurddašit iežaset eallimis ja sápmelašvuođasteaset ?

1,651

Mitä ovat ja mitä tekevät saamelaiskäräjät ?

Mat leat ja maid barget sámedikkit ?

1,652

Lisätietoja Saamelaiskulttuurikeskuksesta:

Lassidieđut Sámi kulturguovddážis:

1,653

Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja mini-filmifestivaali järjestetään Vuotsossa torstaina maaliskuun 26. päivänä 2009.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ja mini-filbmafestivála ordnejuvvo Vuohčus duorastaga njukčamánu 26. beaivve 2009.

1,654

Saamelaiskäräjien yleiskokous lausui ALKU-hankkeesta

Sámedikki dievasčoahkkin celkkii ALKU-fidnu birra

1,655

Saamelaiskäräjien yleiskokous on kokouksessaan 10.3.2009 lausunut aluehallinnon uudistamishankkeesta (ALKU-hanke).

Sámedikki dievasčoahkkin lea čoahkkimisttis 10.3.2009 cealkán guovlohálddahusa ođasmahttinfidnu birra (ALKU-fidnu).

1,656

Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdet-tiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.

Vuođđolága ja sámediggelága válmmaštallamis ja ásahuvvon lágaid almmolašvuođustusain vulgojuvvui das, ahte sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđen manná ovddos iige maŋos.

1,657

Saamen kielilain § 31 mukaiset rahoitustehtävät siirretään saamelaiskäräjien hallin-taan.

Sámi giellalága § 31:s dárkkuhuvvon ruhtadanbarggut sirdojit Sámedikki hálddašeapmái.

1,658

ALKU-hanke tulee käsitellä perustuslakivaliokunnassa.

ALKU-fidnu galgá gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis.

1,659

Aleksanteri Kenan koulu: Riinamari Mustonen (pohjoissaame)

Aleksanteri Kenan skuvla: Riinamari Mustonen (davvisámegiella)

1,660

Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa.

Sámediggi lea duhtameahttun sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon álgoálbmotvuoigatvuođaid ovdáneapmái Suomas.

1,661

Hän totesi Vanhasen toisen hallituksen toimiajasta kuluneen jo yli puolet, eikä hallitus ole edistänyt alkuperäiskansaoikeuksia kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu.

Son gávnnahii, ahte Vanhasa nuppi ráđđehusa doaibmaáigodat lea juo mannan beallemutto meaddel, iige ráđđehus leat ovddidan álgoálbmotvuoigatvuođaid nugo ráđđehusprográmmii lea čállojuvvon.

1,662

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ilmoitti tyytyväisenä, että saamelaiskäräjillä on hyvä edustus työryhmässä.

Sámedikki ságadoalli almmuhii duhtávažžan, ahte sámedikkis lea buorre ovddastus bargojoavkkus.

1,663

eri osatoiminnot yhdessä muodostavat toimivan ja ehjän kokonaisuuden

sierra oassedoaimmat ovttas ráhkadit doaibmi ja čavddes oppalašvuođa

1,664

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.

1,665

Inarin kunta on lahjoittanut Senaatti-kiinteistölle eli kulttuurikeskusrakennuksen omistajalle tontin ja liittymät.

Anára gielda lea skeŋken Senaatti-kiinteistöt - lágádussii dahjege kulturguovddášdálu eaiggádii tontte ja laktagiid.

1,666

Lisäksi keskus levittää saamelaiselokuvia erilaisiin tapahtumiin, jakaa tietoa saamelaiselokuvasta, alueesta ja saamelaisista tekijöistä.

Filbmaguovddáš maiddái lávdada sámefilmmaid sierralágan dáhpáhusaide ja juohká dieđu sámefilmmas, - guovllus ja sápmelaš filbmadahkkiin.

1,667

Yöttömän yön konserttiin huipentuvan musiikkitapahtuman ohjelmassa on paljon monipuolista koettavaa, nähtävää ja kuultavaa kaiken ikäisille kuten työpajoja, musiikkiseminaari ja nuorten konsertti.

Ijahis ija konsertii nohkki musihkkadáhpáhusa prográmma addá buot ahkásaš olbmuide vejolašvuođa vásihit máŋggalágan áššiid: dahkat, oaidnit ja gullat olus nu mot oassálastit bargobájiide, gullat miellagiddevaš ságastallamiid musihkkasemináras ja searvat nuoraid konsertii.

1,668

Tämän vuoden Ijahis idjan alkuperäiskansavieraana on Aurora Borealis-ryhmä Pohjoisten kansojen instituutista Pietarista.

Dán jahkásaš eamiálbmotguossin lea Aurora Borealis – joavku Davviálbmogiid instituhttas Pietaris.

1,669

Suomen saamelaisalueen huippusuositun SomBy-yhtyeen keikkakesä on ollut kiireinen ja se hui-pentuu Yöttömän yön konserttiin Ijahis idja-festivaalilla Inarissa.

Sámis issoras bivnnut Somby-joavkku konseartageassi leamašan hohppui ja dat joatkašuvvage vel Ijahis ija musihkkafestivála váldokonsearttas.

1,670

– Vielä on yötön yö ! ”

Festivála dán jahkásaš slogan “ Ain lea ijahis idja ! ”

1,671

sopii hyvin myös SomBylle sen paistatellessa huikeassa menestyksessä saamelaisilla areenoilla.

heivege bures Sombyi danin go, joavku lea sámelávddiin násti mii čuovggada birrasa.

1,672

Saamelaisnuorten oikeuksista pitää puheenvuoron lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Sámenuoraid vuoigatvuođain sáhkavuoru doallá mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula.

1,673

Rankinen on perinteinen suoja sääskiä vastaan mutta myös ylimääräinen tila.

Rákkas lea árbevirolaš suodji čuoikkaid vuostá, muhto maiddái dego liigelatnja.

1,674

Kirjekuoreen merkitään tunnus ” Nimikilpailu ”.

Konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat ” Nammagilvu ”.

1,675

c. Lautakunta voi valita keskuudestaan työvaliokunnan.

c. Lávdegoddi sáhttá válljet gaskavuođastis bargováljagotti.

1,676

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto aloittaa parhaillaan taidetapahtuman järjestelyitä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa.

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea bargagoahtimen dáiddadáhpáhusa ordnemiin ovttasbarggus Roavvenjárgga gávpogiin.

1,677

Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisalueelta löytyy useita ohjaajia sekä mielenkiintoisia dokumentti- ja näytelmäelokuvaideoita, joista valitettavan harva päätyy tuotantoon ja kansallisiin esityksiin.

Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeguovllus gávdnojit máŋggat bagadallit ja maiddái miellagiddevaš dokumeanta- ja čájálmasfilbmaideat, main sállošahtti uhcánaš mearri beassá buvttadeapmái ja álbmotlaš čájehemiide.

1,678

Tapahtumaviikonlopun antiin kuuluu runsas alkuperäiskansaelokuvien tarjonta.

Dáhpáhusvahku-loahpa fálaldahkii gullet valjis eamiálbmogiid filmmat.

1,679

Skábmagovat-elokuvafestivaaleille osallistuu saamelaisten elokuvantekijöiden lisäksi paljon paikallista ja muualta tulevaa yleisöä sekä muiden alkuperäiskansojen elokuvantekijöitä.

Skábmagovat-filbmafestiválaidda oassálastet sápmelaš filbmadahkkiid lassin olu báikkálaš ja eará guovllos boahtán olbmot ja maiddái eará eamiálbmogiid filbmadahkkit.

1,680

Ilmoittautuminen Skábma-verkostoitumistapahtumaan Ville Pasolle 31.12.2009 mennessä.

Almmuheapmi Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhussii Ville Pasoi 31.12.2009 rádjai.

1,681

Kilpailun ratkaisee 10-jäseninen palkintolautakunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatiosta (yhteensä 8 edustajaa) sekä edustajat Senaatti-kiinteistöistä ja kulttuurikeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaneesta suunnittelijaryhmästä.

Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašanlávdegoddi, masa gullá okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddjit Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkiteaktagilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.

1,682

Tarkemmat tiedot kuljetuksista, majoituksesta ja ruokailuista toimitetaan kouluille.

Dárkkilut dieđut sáhtuin, ijastallamis ja borademiin doaimmahuvvojit skuvllaide.

1,683

Saamelaiskäräjien vuotsolainen jäsen Pekka Aikio valittiin seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi.

Sámedikki vuohččulaš lahttu Pekka Aikio válljejuvvui čuovvovaš sámediggeválggaid válgalávdegotti ságadoallin.

1,684

Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista.

Davviriikkaid sámedikkiid ságadoallit ja stáhtaid sámeáššiin vástideaddji ministtarat čoahkkanit Oslos miessemánu 25. beaivve soahpan dihtii ráđđádallamiid áigetávvalis ja meannudanvugiin.

1,685

Saamelaiskäräjät odottaa Suomen hallitukselta pikaista päätöstä kokonaisvaltaisen saamen kielen elvytysohjelman käynnistämisestä, totesi saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari Rovaniemellä.

Sámediggi vuordá Suoma ráđđehusas hohpolaš mearrádusa riikaviidosaš sámegiela ealáskahttinprográmma johtui bidjamis, gávnnahii sámedikki várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari Roavvenjárggas.

1,686

Kaikkein uhatuimmassa asemassa ovat Suomessa puhutut inarin- ja koltansaame sekä Ruotsissa ja Norjassa puhutut luulajan- ja eteläsaame.

Buot heajumus dilis leat Suomas hubmojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella ja Ruoŧas ja Norggas hubmojuvvon julev- ja lullisámegiella.

1,687

Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009.

Ášši máinnašuvvo maid Suoma ráđđehusa olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš raporttas 2009.

1,688

Alkuperäiskansan kielellisiin oikeuksiin kuuluu myös oikeus oman kielen elvyttämiseen, revitalisaatioon.

Álgoálbmoga gielalaš vuoigatvuođaide gullá maid vuoigatvuohta giela ealáskahttimii, revitalisašuvdnii.

1,689

- Aiemmat alkuperäiskansojen ihmisoikeusraportit ovat olleet valtiokohtaisia, joissa monissa on useita alkuperäiskansoja.

- Ovdal ráhkaduvvon álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuohtaraporttat leat leamaš hávil ovtta stahtas, gos dávjá orrot máŋggat álgoálbmogat.

1,690

– Raportointia varten järjestettyjen tilaisuuksien jälkeen tulee yleensä lisää kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia.

– Raporterema várás ordnejuvvon dilálašvuođaid maŋŋá šaddet dábálaččat lasi gážaldagat, maidda hálidit vástádusaid.

1,691

Tilaisuuksien ohjelma tai ohjelmaluonnos liitetään tilavaraukseen.

Dilálašvuođaid prográmma dahje prográmmaevttohus laktojuvvo sadjevárrejupmái.

1,692

Äänitarkkaamon ja studion laitteita saa käyttää vain talon henkilökunta.

Jietnastellenbáikki ja studio biergasiid oažžu dušše dálu bargoveahka geavahit.

1,693

Vuokralainen on velvollinen omalla kustannuksellaan hankkimaan tarvittavat viranomaisten luvat tilaisuuden järjestämiseksi.

Láigolaš lea geatnegas skáhppot iežas goasttádusain dilálašvuođaid ordnemii dárbbašlaš virgeoapmaha šlobiid.

1,694

Tilaajalla ei ole oikeutta tehdä muutoksia varaamiinsa tiloihin, pystyttää tai kiinnittää tilapäisiä rakenteita, opasteita tai muuta sopimatta tästä erikseen Sajoksen Kokous- ja tapahtumapalveluiden kanssa.

Diŋgojeaddjis ii leat vuoigatvuohta dahkat rievdadusaid láigohuvvon sajiide, cegget dahje giddet gaskaboddasaš ráhkadusaid, láidestemiid dahje eará soabakeahttá dás sierra Sajosa Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusain.

1,695

Avoimella nimikilpailulla haettiin saamelaiskulttuurikeskukselle saamenkielistä, mieluummin pohjois-, inarin- tai koltansaamenkielistä nimeä, jonka tuli olla lyhyt, ytimekäs, mieleenpainuva ja erottuva ja jonka tuli ilmentää kulttuurikeskuksen

Rabas nammagilvvuin ohccui sámekulturguovddážii sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anárašdahje nuortalašgielat namma, mii galggii lean oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus ja mii galggii govvidit kulturguovddáža

1,696

ympäristöministeriölle 7.6.2011 järjestetyssä seminaarissa.

Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras.

1,697

Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia.

Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid.

1,698

Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi.

Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii.

1,699

Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta.

Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa.