j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
1,200	Wienin yleissopimuksen 3 luvussa selostetaan yleisiä kansainvälisiä tulkintaperiaatteita.	Wien-konvenwuvnna kápihttal 3 čilge dábálaš álbmogiidgaskasaš áddenvuođđojurdagiid.
1,201	tämä väittely heijastui epäsuoraan myös keskusteluun siitä, onko alkuperäiskansoista käytettävä englanninkielistä sanaa ” people ” vai ” peoples ”.	Daid hui buhtes njulges lihtodallamiidda lassin movt dán ášši doaibmadilis heivehahttášii, gullogođii ságastallan maiddái das movt eamiálbmogat galggašedje nammaduvvot eaŋgalsgillii, ” people ” dahje ” peoples ”.
1,202	Kuten edellä on selostettu, sellaista näkökantaa on vaikea puolustaa ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden kehittymisen viime vuosien aikana.	Áddemis lea dákkár čuoččuhusa váigat bealuštit go áiggušii geavahit álbmotroevtti vuođustussan ja go váldá vuhtti mo ovdáneapmi dán olis leamaš.
1,203	Siten on vaikea tietää, miten ne suhtautuvat itsemääräämiskysymykseen.	Danne lea váttis otne diehtit makkár oaidnu dain lea dán gážaldaga hárrái.
1,204	Jälkimmäisessä suurkäräjille annetussa selonteossa esitetään mm., että ” kysymys saamelaisten oikeudesta itsemääräämiseen on tärkeä aihe, joka mm. edellyttää perusteellisia neuvotteluja hallituksen ja saamelaiskäräjien välillä.	” gažaldat sámi iešmearrideami vuoigatvuođas lea dehálaš tema / ášši mii e.e. gáibida vuođolaš liitodemiid ráđđehusa ja Sámedikke (N) gaskkas.
1,205	Alkuperäiskansojen edustajat esittävät myös, että tämä on sopusoinnussa syrjimättömyysperiaatteen kanssa sen mukaan, mitä edellä on selostettu.	Ovddasteaddjit maid muittuhit ahte dát čuovvu ii-vealáhusa vuođđojurdaga, nugo dás-ge ovddabealde lea čilgejuvvon.
1,206	Lausunnot siitä, miten saamelaiset suhtautuvat itsemääräämisoikeuteen, perustuvat tämän takia yksittäisten saamelaisedustajien, etenkin saamelaisten etuja Genevessä alkuperäiskansajulistuksesta käydyissä neuvotteluissa puolustaneiden edustajien, keskustelun kuluessa esittämiin puheenvuoroihin sekä saamelaiskäräjien puhemiesten lausuntoihin.	Cealkimat sámiid oainnus ožžot danne huksejuvvot sáhkavuoruide maid ovttaskas sápmelaččat leat buktán, ovddimustá sii geat leat ovddastan sámi beroštumiid ja fuolaid Eamiálbmotjulggástusa liitodemiin Genevas, ja maiddái fuopmášumiide maid sámedikkiid áirasat leat ovdanbuktán.
1,207	Saamelaislain 6 §:ssä säädetään, että Suomen saamelaiskäräjät edustavat [Suomen] saamelaisia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.	Sámelága § 6 nanne ahte Suoma Sámediggi galgá ovddastit sámiid (Suomas) sihke sisriikalaččat ahte álbmogiidgaskasaš dásis.
1,208	Tämän viittauksen on kuitenkin tulkittava ilmaisevan, ettei nykyinen kansainvälinen oikeus anna komitean käsityksen mukaan oikeutta yksipuoliseen irtautumiseen.	Dátte-ge sáhttašii ipmirdit dán muittuhusa dohko ahte komitea oaidnu dáidá leat ahte dálá álbmogiidgaskasaš láhka dahje gearretásahus, ii fámuiduhte ovttabealát eretgaikuma.
1,209	Kanadan korkeimman oikeuden kielenkäytön suhteen on syytä huomauttaa, että tuomioistuin käyttää käsitettä ” ulkoinen itsemäärääminen ” viitatessaan Quebecin provinssin mahdolliseen yksipuoliseen irtautumiseen.	Kanada alimusdikki giellageavaheapmái sáhttá jietnadit ahte duopmostuollu atná namahusa ” olgguldas iešmearrideapmi ” čájehit vejolaš ovttabealát luvvema čearu Quebec:a bealis.
1,210	Lisäksi luokittelu on ristiriidassa sen periaatteen luonnollisen merkityssisällön kanssa, jonka mukaan ” kaikilla kansoilla ” on oikeus itsemääräämiseen oikeus ” päättää vapaasti omasta poliittisesta asemastaan ” mukaan luettuna.	Lea viiddis ovttamielatvuohta dasa ahte sámit leat okta dain álbmogiin geaidda mieđihuvvo sajádat ” álbmot ” álbmotnjulgosa mielde, nugo maiddái Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaimmat čájehit.
1,211	Irtautumiseen saattaa olla hyviä syitä, mikäli asianomaisen kansan fyysisen olemassaolon jatkuminen on uhattuna tai mikäli kansa on joutunut pysyvän taloudellisen syrjinnän kohteeksi.	Sáhttet leat buorit sujat čuoldimii jos áššáiguoski álbmoga joatkevaš rumašlaš ceavcin uhkiduvvo dahje jos álbmot gártá ekonomálaččat nordašuvvat bisovaččat olggobeallái.
1,212	6.2 Itsemääräämisoikeuden sisäinen aspekti	6.2 Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas govvádus
1,213	Siitä, mitä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen kehittämisellä tarkoitetaan tarkemmin ottaen, saadaan tiettyä osviittaa loppupäätelmistä, joita ihmisoikeuskomitea on tehnyt ratifioivien valtioiden sille luovuttamista määräaikaisraporteista.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea kommenttain, mat dahkkojit stáhtaid áigodatráporttaid iskama buohta, oaidná veaháš das mii oaivvilduvvo politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš ovdánemiin.
1,214	Ihmisoikeuskomitea on monissa tilaisuuksissa ilmaissut käsityksensä 1 artiklan 2 kappaleesta suhteessa alkuperäiskansoihin.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea máŋgii addán oainnus ártihkkalii 1 (2) dakko mii gusto eamiálbmogiidda.
1,215	Tässä yhteydessä voidaan erityisesti panna merkille, mitä ILO 169:n 7 artiklan 1 kappaleessa sanotaan alkuperäiskansojen oikeudesta päättää maaalueistaan.	Dákko oažžu maiddái fuobmát maid ILO 169, ártihkkalis 7.1 dadjá eatnamiid hálddašeamis.
1,216	Tässä yhteydessä voidaan myös huomioida CERDin ja ILO:n arvio, jonka mukaan Norjan luonnos Ruijan laiksi (Finnmarkslov) ei täytä kansainvälisen oikeuden vaatimuksia.	Dás gánneha maid geassit ovdan movt CERD ja ILO leaba árvvoštan, go dadjaba ahte Norgga álgoárvalus Finnmarkkoláhkii ii deavdde ja ii duhtat álbmotnjulgosa eavttuid.
1,217	Pohjoismaiden WGDD:lle tekemä edellä kuvattu ehdotus sisälsi myös lisäksi muutamia muutoksia tehtäväksi alkuperäiskansajulistuksen 30 artiklaan, joka kuuluu nykymuodossaan seuraavasti:	Davviriikkaid evttohus WGDD:ii, dás ovddabealde juo namahuvvon, sistisdoalai lassin dasa mii lea máinnašuvvon, maiddái muhtin nuppástuhttimiid Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 30, mii dalle dán hámis gullo ná;
1,218	Oikeus hallita omaa kulttuurista kehitystä on varsin lähellä kansojen oikeutta päättää luovuudestaan.	Láhka dan njulgosa man mielde álbmot vákšu kultuvrralaš ovdáneamis, lea vuoigatvuohta mearridit álggahanálšša.
1,219	kuuluvat kyseisten teosten tekijöille, ts. kirjoittajalle tai lauluntekijälle.	Ii dalle dábálaččat leat vejolaš dovdát ovttakaš hutki dahje joavkku hutkkiid geat guddet árbevirolaš máhtu ja TCE ovddosguvlui.
1,220	Tämä on päinvastoin hyvin tavallista, ja sen avulla luodaan yksilöllisesti tunnistettavia kohteita, joiden takana ovat tunnistettavissa olevat tekijät.	Eamiálbmogiid servodagat lea nugo earát-ge dán luotta mielde ovdánan, ja sin njulgossystemat leat dábálaččat hui seahkalasa ja mealgatmuddui váddát, ráhkaduvvon dábiid ja árbevirolaš gearreduššanvugiid vuođul, ná eanet go virggálaš láhkaásahusaid bokte mii eará kultuvrrain lea dábáleammos.
1,221	Tätä voidaan verrata CERD:n Ruotsiin kohdistamaan kritiikkiin:	Maiidái EU nanne eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái ja cealká;
1,222	6.5 Saamelaisten kanssa tehdyn yhteiskuntasopimuksen uudelleen muotoilu	6.5 Servodatsoahpamuš sámiiguin rievdaduvvo
1,223	Sellaisia äärimmäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta, joissa kansainvälinen oikeus sallisi alkuperäiskansan irtautumisen valtiosta, valtion taholta tullut tunnustus, jonka mukaan alkuperäiskansalla on itsemääräämisoikeus, merkitsee uutta yhteiskuntasopimusta kansallisvaltion ja alkuperäiskansan välillä.	Earret ereliggánis diliin gos álbmotnjuolggus dorjjošii eamiálbmogiid luovusgaikuma, mearkkaša stáhtalaš dohkkehus dasa ahte eamiálbmogiidda áddo iešmearrideami váldi, áibbas ođđa servodatsoahpamuš gaskal stáhta ja eamiálbmoga. Ná maiddái go lea sáhka davviriikalaš sámekonvenšuvnna evttohusa válbmenbarggus.
1,224	7.2 Itsemääräämisoikeus kansallisiin päätöksentekorakenteisiin osallistumisen yhteydessä	7.2 Iešmearrideapmi sisriikalaš mearrádusstruktuvrraid bokte
1,225	Kuten edellä on esitetty, ILO 169 - yleissopimus ei muodollisesti puutu alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen.	Nugo dás oaidná-ge, ii ILO 169 virggálaččat guoskat eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vaikke lea gal hilgon ovddeš ássimilašuvnna jurdaga eamiálbmogiid hárrái, de datte-ge lea ášši nu ahte konvenšuvdna berre impirduvvot dego livčče sáhka iešmearrideamis.
1,226	ILO on täten tehnyt selväksi, että kyseisten alkuperäiskansojen kanssa on käytävä neuvotteluja esimerkiksi ennen maanalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen tarvittavan valtuutuksen antamista.	ILO lea dákko bures čielggadan dan ahte lea dárbbašlaš čađahit ráđđádallamiid áššáiguoski álbmogiiguin omd. ovdal go eatnanvuoláš luondduvalljiid ohcan- ja ávkkástanlohpi addojuvvo.
1,227	Tavoitteena saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus	Ulbmilin buoridit sámegielat ja kultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid kvalitehta, váikkuhahttivuođa ja oažžuma
1,228	Palkinto vaihtuu vuosittain ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä.	Bálkkašupmi molsašuddá jahkásaččat ja dan ráhkadeamis vástida Sámi Duodji rs válljen sámedáiddár dahje - duojár.
1,229	11.20-11.35 Kielitekopalkinnon saajan puheenvuoro	11.20-11.35 Gielladahkubálkkašumi oažžu sáhkavuorru
1,230	SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke.	SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanráhkadus-fidnu.
1,231	Prosessien mallintamisen merkitys vanhustyössä.	Proseassaid málle vehkiin govvideami mearkkašupmi boarrásiidbarggus.
1,232	- Mitä muistisairaan arki on ja miten sitä voidaan tukea ?	- Makkár muitobuohcci árga lea ja mo dan sáhttá doarjut ?
1,233	 Jakaa tietoa toimivista hyvistä käytännöistä	 Juohkit dieđu doaibmi buriin meannudanvugiin
1,234	Päivän päätteeksi puretaan työpajatyöskentelyn anti ja sovitaan jatkotyöskentelystä.	Seminára loahpas burgit bargojoavkkuid evttohusaid ja soahpat joatkkadoaimmain.
1,235	o 8.30–8.50 Aamukahvi Sajoksen aulassa  Musiikkiesitys	8.30–8.50 Iđitkáffe Sajosa feaskkir  8.45-8.50 Musihkka
1,236	o 14.00- 15.00 TYÖPAJATYÖSKENTELYÄ, Kaksi työryhmää pohtii alla olevia neljää teemaa, miten päästään eteenpäin.	14.00- 15.00 BARGOBÁDJEBARGAN, Guokte bargojoavkku guorahallet vuolde namuhuvvon njeallje temá, mo beassat ovddosguvlui
1,237	Lopuksi käydään läpi hallinnon alojen toimintaa.	Loahppas mannat vel čáđa hálddahussurggiid doaimmaid.
1,238	Todetaan, että myös erikseen nimitetty kielipalkinnon arviointilautakunta on yksimielisesti nimennyt vuoden 2010 palkinnonsaajat ja on jättänyt kirjallisen perustelun.	Fuopmášuvvo ahte maiddái giellabálkkašumi várás sierra namahuvvon árvvoštallanlávdegoddi ovttamielalaččat lea namahan jagi 2010 vuoitiid ja lea addán čálalaš ákkastallama.
1,239	Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa saamenkielinen opetus on myös mahdollista.	Logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis sámegielat oahpahus lea maid vejolaš.
1,240	Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielen äidinkielen tai vieraan kielen koe.	Studeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegiela eatnigiela dahje vierisgiela iskosa.
1,241	Osanottajat jaetaan kahteen ikäsarjaan: 2001-1997 - syntyneet (10-15-vuotiaat) 1996-1992 - syntyneet (16-20-vuotiaat)	Oasseváldit juhkkojuvvojit guovtti ahkeluohkái: 2001-1997 - riegádan (10-15-jahkasaččat) 1996-1992 - riegádan (16-20- jahkasaččat)
1,242	Saamelaisnuorten taidetapahtumassa lisäksi	Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dasa lassin
1,243	Enintään 1/3 ryhmän jäsenistä saa poiketa ikärajoituksesta.	Eanemustá 1/3 oassi joavku lahtuin oažžu spiehkastit ahkerájis.
1,244	Ilmoittautuminen tehdään tänä vuonna ainoastaan internetissä Webropol-ohjelman kautta.	Almmuheapmi dahkkojuvvo dán jagi dušše beare interneahtas Webropol-prográmma bokte. Ávžžuhit din
1,245	 Heli Aikio pitää inarinsaamenkielistä saamelainen sukupeli – työpajaa.	 Heli Aikio doallá anárašgiel sámi sohkaspeallu-bargobáji.
1,246	On myös tärkeä tietää etukäteen, mikäli esityksessä on esim. soittimia tai muita erityistarpeita.	Lea maiddái dehálaš diehtit ovddalgihtii juos čájálmasas leat omd. čuojánasat dahje eará earenomašdárbbut.
1,247	 Teosten vähimmäispituus on 15 minuuttia ja enimmäispituus 60 minuuttia.	 Čájáhus / čájálmas galgá bistit unnimustá 15 minuhta, iige oaččo bistit eanet go 60 minuhta.
1,248	Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalilautakunta päätti tarttua asiaan asettamalla työryhmän selvittämään saamen opetuksen tilannetta ja mahdollisuuksia muualla kuin kotiseutualueella.	Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii gieđa hallat ášši dárkilabbot ja ásahii bargojoavkku čielggadan dihtii sáme oahpahusa diliid ja vejolašvuođaid ruovttuguovllu olggobealde.
1,249	Suurin osa heistä asuu Ruotsissa ja Norjassa, osa niiden saamelaisalueilla.	Stuorámus oassi sis orru Ruoŧas ja Norggas, oassi dáid riikkaid sámeguovlluin.
1,250	Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet	Láhkaásaheapmi ja oahppoplána vuođustusat
1,251	Saamen kieli voi nykyisten säännösten mukaan olla perusopetuksen ja lukion opetuskieli, äidinkielen oppiaine ja vieraan kielen oppiaine.	Sámegiella sáhttá dálá njuolggadusaid mielde leat vuođđooahpahusa ja logahaga oahpahusgiella, eatnigiela oahppoávnnas ja vieris giela oahppoávnnas.
1,252	Vieraan kielen opetus tarkoittaa perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla alkavaa vapaaehtoista ainetta (A2, toinen vieras kieli), jonka opetus jatkuu vuosiluokilla 7–9 valinnaisena aineena.	Vieris giela oahpahus dárkkuha vuođđooahpahusa vuolit jahke luohkáin álgi eaktodáhtolaš ávdnasa (A2, nubbi vieris giella), man oahpahus joatkašuvvá jahkeluohkáin 7–9 válljenávnnasin.
1,253	Opetushallituksen tiedotteen mukaan ” maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetuksen ” erillisen valtionavustuksen laskennallisena kustannuksena opetustuntia kohti pidetään 22 e. Opetusministeri Antti Kalliomäen ilmoittaman tiedon mukaan kotiseutualueen ulkopuolella annettua saamen kielen opetusta varten myönnettiin valtionavustusta vuonna 2005 yhteensä 3.943 euroa.	Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
1,254	Saamelaiskäräjät saa vuosittain valtion talousarvion kautta saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten tarkoitetun valtionavustuksen.	Sámediggi oažžu jahkásaččat stáhta bušeahtas sámegielat oahppamateriála ráhkadeami várás oaivvilduvvon stáhtadoarjaga.
1,255	Kuvaan 6 on koottu saamelaisten kotiseutualueen kuntien (= saamelaisopetuksen erityisen rahoituksen) ulkopuolella saamen kielen opetusta saaneiden oppilaiden määrät vuosina 1987–2008.	Govvii 6 leat čohkkejuvvon sámiid ruovttu guovllu gielddaid (= sámeoahpahusa sierra ruhtadeami) olggobealde sáme giela oahpahusa ožžon oahppiid mearit jagiid 1987–2008 áigge.
1,256	Yhä useammat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuvat pienten lasten vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa alkuperäiskieltään.	Ain eanet Helssegis ja oaivegávpotguovllus ássi smávva mánáid vánhemat hállet mánáidasaset iežaset álgogiela.
1,257	Opettajan löydyttyäkin, ongelmiksi ovat nousseet palkkaus, matkakustannukset ja puutteellisiksi koetut työolot.	Váikko oahpaheaddji leage muhtimin gávdnon, váttisvuohtan leat gártan bálkádássi, mátkegolut ja váilevažžan vásihuvvon bargodilit.
1,258	Opetukseen on sen alusta alkaen osallistunut äidinkielenään saamea puhuvia ja saamea vieraana kielenä oppivia saamelaisoppilaita.	Oahpahussii leat dan álggu rájes oassálastán eatnigiellan sámegiela hálli ja sámegiela vierisgiellan oahppi sámeoahppit.
1,259	Oppilaiden määrä on noussut alkamisvuotensa (2000) neljästä oppilaasta vähän toiselle kymmenelle.	Oahppiid lohku lea lassánan álggahan jagi (2000) njealji oahppis álgo nuppelohkái.
1,260	Saamea lukiossa opiskelleet ovat suorittaneet kielen kursseja saamelaisalueen opettajille virtuaalisesti tai itsenäisinä etäopiskelijoina ja saaneet tarvittaessa lisäohjausta Rovaniemellä toimivalta opettajalta.	Sámegiela logahatoahppit leat čađahan giela gurssaid sámeguovllu oahpaheaddjiide virtuálalaččat dahje iehčanas gáiddusoahppin ja ožžon dárbbu mielde lassibagadallama Roavvenjárgga oahpaheaddjis.
1,261	Saamelaisten vanhempien ja kaupungin opetusviraston yhteistyö on ollut luontevaa ja kaupunki on pyrkinyt parhaansa mukaan järjestämään edellytykset opetukselle.	Sápmelaš vánhemiid ja gávpoga oahpahusdoaimmahaga oktasašbargu lea leamaš buorre ja gávpot lea figgan buoremus lágis mielde ordnet vejo laš vuođaid oahpahussii.
1,262	Kotiseutualueella annettu perusopetus 2004–2007	Ruovttuguovllus addojuvvon vuođđooahpahus 2004–2007
1,263	Inarin ja pohjoissaamen kielissä on ollut mahdollista suorittaa äidinkielen tai vieraan kielen koe, koltansaamen kielessä ainoastaan vieraan kielen koe.	Anáraš ja davvi sáme gielain lea leamaš vejolaš čađahit eatnigiela dahje vieris giela iskosa, nuortalašgielas duššefal vieris giela iskosa.
1,264	Yhtä inarinsaamen oppilasta lukuunottamatta opetettava kieli on ollut pohjoissaame.	Earret ovtta anárašgielat oahppi oahpahuvvon giella lea leamaš davvisámegiella.
1,265	Kuluvana lukuvuonna (2008–2009) kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamea opetetaan yhteensä 27 oppilaalle, joista 21 on perusopetuksessa lähiopetusta saavia oppilaita ja kuusi verkkoopetusta Inarista saavia lukion opiskelijoita.	Lohkanjagi 2008–2009 ruovttuguovllu gielddaid olg go bealde sámegiella oahpahuvvui oktiibuot 27 oahppái, geain 21 ledje vuođđo oah pa husa oahppit ja guhtta logahaga oahppi, geat ožžo fierbmeoahpahusa Anáris.
1,266	Työryhmän työ alkoi vuoden 2006 kesän alussa.	Bargojoavkku bargu álggii jagi 2006 geasi álggus.
1,267	Perimmäisenä tavoitteena oli saattaa virtuaaliopetus pysyvälle pohjalle ja jatkuvaksi toiminnaksi ja siten turvata oman kielen opetus myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville.	Loahpalaš ulbmilin leai ožžut virtuá laoahpahusa bissovaš vuođu ala ja bissovaš doaibman ja ná dorvvastit iežaset giela oahpahusa maid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiide.
1,268	PeruskoulutKempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 LukiotJyväskylä 1, Tampere 1, Rovaniemi 4 Lisäksi Hollanti / Rotterdam, 1 inarinsaamen perusopetuksen oppilas	Vuođđoskuvllat: Kempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 Logahagat: Jyväskylä 1, Tampere 1, Roavvenjárga 4 Lassin Hollánda / Rotterdam, 1 anárašgiela vuođđooahpahusa oahppi
1,269	Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää opettajien verkkopedagogisia taitoja ja etäopetuksen opetussuunnitelmia.	Lassin ulbmilin lea leamaš ovddidit oahpaheaddjiid fierbmepedagogalaš dáidduid ja gáiddusoahpahusa oahppoplánaid.
1,270	Hankkeessa saadun kokemuksen ja teknisten valmiuksien ollessa olemassa hankkeen koordinaattori oli kuitenkin valmis avustamaan verkko opetuksen liikkeelle saamista myös kotiseutualueen ulkopuolisessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.	Go prošeavttas ožžon hárjánupmi ja teknihkalaš válmmašvuođat ledje juo anus, prošeavtta koordináhtor leai goit gárvvis veahkehit fierbmeoahpahusa johtui fidnema maid ruovttuguovllu olggobeale vuođđooahpahusas ja logahatskuvlejumis.
1,271	Verkkoopetuksen antaminen muutamalle lukion opiskelijalle kotiseutualueen ulkopuolelle jatkuu edelleen Inarin kunnan omana toimintana.	Fierbmeoahpahusa addin muhtun logahaga oahppái ruovttuguovllu olggobeallai joatkašuvvá ain Anára gieldda iežas doaibman.
1,272	4. opetuksen tuloksellisuudesta, tilasta, saavutettavuudesta, opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta (mm. kaksikielisyys ja oman kulttuurin huomioiminen) ja saamelaisoppilaiden opetuksellisten oikeuksien toteutumisesta suomalaisessa koulussa puuttuu arvioinnin kautta saatua tietoa, jonka pohjalta opetusta voitaisiin vastaisuudessa kehittää.	4. oahpahusa bohtosiin, diliin, ulbmiliid juksamis, oahppaplána vuođustusain ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvamis (ee. guovttegielatvuohta ja sámi kultuvrra vuhtii váldin) ja sámeoahppiid oahpahuslaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis suopmelaš skuvllas váilu árvvoštallama bokte fidnejun diehtu, man vuođul oahpa
1,273	Saamelaiskäräjien mahdollisuudet rajoittuvat keskustelujen käymiseen paikallisten viranomaisten kanssa ja tietojen antamiseen opetusta koskevista määräyksistä.	Sámedikki vejolašvuođat ollet ságastallamiidda báik ká laš eiseválddiiguin ja dieđuid addimii oahpahusa guoskevaš mearrádusaid birra.
1,274	Saamenkieliset oppilaat, jotka Rovaniemellä ovat olleet saamen opetuksen ydinryhmä kautta vuosien, ovat saaneet oman äidinkielensä opetusta pitkän vieraan kielen (A2) nimissä.	Sámegielat oahppit, geat Roavvenjárggas leat leamaš sámegiela oahpahusa váimmusjoavku buot dáid jagiid, leat ožžon iežaset eatnigiela oahpahusa guhkes vieris giela (A2) namas.
1,275	Opetusministeriö asettaa pikaisesti työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.	Oahpahusministeriija ásaha johtilit bargojoavkku, man bargun lea válmmaštallat sámeoahpahusa ollislaš ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki saji sámeoahpahusa iešstivrenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.
1,276	Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa ja opetusministeriön oppilaitokselle antamassa koulutuksen järjestämisluvassa mahdollistetaan perusopetukseen liittyvän saamen kielen verkkoopetuksen antaminen.	Sámi oahpahusguovddáža birra addon lágas ja oahpahus ministeriija oahppolágádusaide addin skuvlejumi ordnen lobis dahkko vejolažžan vuođđooahpahussii gulli sámegiela oahpahusa addin.
1,277	Työryhmä on selvittänyt kotiseutualueen ulkopuolella muutamalla paikkakunnalla, mm.. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä annettua saamen kielen opetusta ja toteaa raportissaan, ettei opetuksella ole nykysäännöksin kehittymisedellytyksiä.	Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sáme giela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolg gadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta.
1,278	Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalitoimistosta pitäisi työryhmän mielestä kehittää saamelaisopetuksen kokonaisuudesta vastuuta kantava, sitä seuraava, opetuksesta raportoiva ja säännöllisesti opetusministeriön kanssa neuvotteleva keskus.	Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.
1,279	Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kotiseutualueen ulkopuolella.	Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggo bealde.
1,280	Saamen kielen opetus ja sen kehittäminen tulisi työryhmän mielestä mahdollistaa laajentamalla nykyisin saamelaisten kotiseutualuetta koskeva saamelaisopetuksen rahoitus koko maahan.	Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sáme oahpahusa ruhtadeami olles riikii.
1,281	Saamen kielen opetusta saaneet oppilaat eri paikkakunnilla vuosina 1989–2008.	Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa sierra báikegottiin jagiin 1989–2008.
1,282	Muutos on merkittävä kun otetaan huomioon kuinka pieni saamen kieltä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden ryhmän suhteellinen osuus on kuntien ja valtion henkilöstöstä.	Nuppástus lea mearkkašahtti go váldojuvvo vuhtii man uhcci sámegiela eatnigiellan hálli bargiid gorálaš oassi lea gielddaid ja stáhta bargiin.
1,283	Vuoteen 2000 nähden, niiden työntekijöiden osuus, jotka saamea pystyivät työssään käyttämään, on kasvanut 4,8 %.	Jagi 2000 ektui, daid bargiid oassi, geat baste barggus sámegiela geavahit, lea lassánan 4,8 %.
1,284	Saamen kielilain toteutumiseen osoitettu määräraha Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten eduskunta on valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myöntänyt määrärahan saamenkielisten sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamista varten maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta kunnille.	Sámi giellalága ollašuvvamii dárkkuhuvvon mearreruhta Sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás riikkabeaivvit leat stáhta bušeahtas jagi 2002 rájes mieđihan mearreruđa máksinláhkai Sámedikki bokte gielddaide sámegielat sosiála-ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás.
1,285	Saamen kielilakiin sisältyvät viranomaisten velvoitteet osoittaa palvelevansa saamen kielellä ja edistää saamenkielen käyttöä, ovat jääneet epäselviksi joillekin viranomaisille.	Sámi giellaláhkii gullá virgeoapmahaččaid geatnegasvuohta čájehit, ahte bálvala sámegillii ja ovddida sámegiela geavaheami, lea báhcán eahpečielggasin muhtin virgeoapmahaččaide.
1,286	Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen / liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi.	Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit / fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget válbmet vuogádaga dasa, mo tulkon dahje sámegielat áššehasbálvaleapmi doaibmasuorggis lágiduvvo ja dieđihit olbmuide daid olbmuin, geat sáhttet fállat áššehasbálvaleami sámegillii.
1,287	Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen.	Juohke sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ja gieldda ossodagas galgá leat viiddes vuogádat sámegiela lohkama doarjumii.
1,288	Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa.	Bálkávuogádaga nuppástuhttima bokte sámegiela studeremis galgá bargat ekonomalaččat gánnáhahtti.
1,289	Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset:	Váldoáššis sámedikki guoskevaš evttohusat:
1,290	Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.	Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas.
1,291	Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään.	Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái.
1,292	Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.	Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.
1,293	Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen	Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama.
1,294	tuhatkunta puhujaa. Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen.	Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš.
1,295	Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli.	Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella.
1,296	• kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan	• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin
1,297	Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.	Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii.
1,298	Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan.	Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin.
1,299	Esimerkiksi pohjoissaamessa; Dappasii gappasii duike	Ovdamearka davvisámegielas; Dappasii gappasii duike

1,200

Wienin yleissopimuksen 3 luvussa selostetaan yleisiä kansainvälisiä tulkintaperiaatteita.

Wien-konvenwuvnna kápihttal 3 čilge dábálaš álbmogiidgaskasaš áddenvuođđojurdagiid.

1,201

tämä väittely heijastui epäsuoraan myös keskusteluun siitä, onko alkuperäiskansoista käytettävä englanninkielistä sanaa ” people ” vai ” peoples ”.

Daid hui buhtes njulges lihtodallamiidda lassin movt dán ášši doaibmadilis heivehahttášii, gullogođii ságastallan maiddái das movt eamiálbmogat galggašedje nammaduvvot eaŋgalsgillii, ” people ” dahje ” peoples ”.

1,202

Kuten edellä on selostettu, sellaista näkökantaa on vaikea puolustaa ottaen huomioon kansainvälisen oikeuden kehittymisen viime vuosien aikana.

Áddemis lea dákkár čuoččuhusa váigat bealuštit go áiggušii geavahit álbmotroevtti vuođustussan ja go váldá vuhtti mo ovdáneapmi dán olis leamaš.

1,203

Siten on vaikea tietää, miten ne suhtautuvat itsemääräämiskysymykseen.

Danne lea váttis otne diehtit makkár oaidnu dain lea dán gážaldaga hárrái.

1,204

Jälkimmäisessä suurkäräjille annetussa selonteossa esitetään mm., että ” kysymys saamelaisten oikeudesta itsemääräämiseen on tärkeä aihe, joka mm. edellyttää perusteellisia neuvotteluja hallituksen ja saamelaiskäräjien välillä.

” gažaldat sámi iešmearrideami vuoigatvuođas lea dehálaš tema / ášši mii e.e. gáibida vuođolaš liitodemiid ráđđehusa ja Sámedikke (N) gaskkas.

1,205

Alkuperäiskansojen edustajat esittävät myös, että tämä on sopusoinnussa syrjimättömyysperiaatteen kanssa sen mukaan, mitä edellä on selostettu.

Ovddasteaddjit maid muittuhit ahte dát čuovvu ii-vealáhusa vuođđojurdaga, nugo dás-ge ovddabealde lea čilgejuvvon.

1,206

Lausunnot siitä, miten saamelaiset suhtautuvat itsemääräämisoikeuteen, perustuvat tämän takia yksittäisten saamelaisedustajien, etenkin saamelaisten etuja Genevessä alkuperäiskansajulistuksesta käydyissä neuvotteluissa puolustaneiden edustajien, keskustelun kuluessa esittämiin puheenvuoroihin sekä saamelaiskäräjien puhemiesten lausuntoihin.

Cealkimat sámiid oainnus ožžot danne huksejuvvot sáhkavuoruide maid ovttaskas sápmelaččat leat buktán, ovddimustá sii geat leat ovddastan sámi beroštumiid ja fuolaid Eamiálbmotjulggástusa liitodemiin Genevas, ja maiddái fuopmášumiide maid sámedikkiid áirasat leat ovdanbuktán.

1,207

Saamelaislain 6 §:ssä säädetään, että Suomen saamelaiskäräjät edustavat [Suomen] saamelaisia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Sámelága § 6 nanne ahte Suoma Sámediggi galgá ovddastit sámiid (Suomas) sihke sisriikalaččat ahte álbmogiidgaskasaš dásis.

1,208

Tämän viittauksen on kuitenkin tulkittava ilmaisevan, ettei nykyinen kansainvälinen oikeus anna komitean käsityksen mukaan oikeutta yksipuoliseen irtautumiseen.

Dátte-ge sáhttašii ipmirdit dán muittuhusa dohko ahte komitea oaidnu dáidá leat ahte dálá álbmogiidgaskasaš láhka dahje gearretásahus, ii fámuiduhte ovttabealát eretgaikuma.

1,209

Kanadan korkeimman oikeuden kielenkäytön suhteen on syytä huomauttaa, että tuomioistuin käyttää käsitettä ” ulkoinen itsemäärääminen ” viitatessaan Quebecin provinssin mahdolliseen yksipuoliseen irtautumiseen.

Kanada alimusdikki giellageavaheapmái sáhttá jietnadit ahte duopmostuollu atná namahusa ” olgguldas iešmearrideapmi ” čájehit vejolaš ovttabealát luvvema čearu Quebec:a bealis.

1,210

Lisäksi luokittelu on ristiriidassa sen periaatteen luonnollisen merkityssisällön kanssa, jonka mukaan ” kaikilla kansoilla ” on oikeus itsemääräämiseen oikeus ” päättää vapaasti omasta poliittisesta asemastaan ” mukaan luettuna.

Lea viiddis ovttamielatvuohta dasa ahte sámit leat okta dain álbmogiin geaidda mieđihuvvo sajádat ” álbmot ” álbmotnjulgosa mielde, nugo maiddái Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaimmat čájehit.

1,211

Irtautumiseen saattaa olla hyviä syitä, mikäli asianomaisen kansan fyysisen olemassaolon jatkuminen on uhattuna tai mikäli kansa on joutunut pysyvän taloudellisen syrjinnän kohteeksi.

Sáhttet leat buorit sujat čuoldimii jos áššáiguoski álbmoga joatkevaš rumašlaš ceavcin uhkiduvvo dahje jos álbmot gártá ekonomálaččat nordašuvvat bisovaččat olggobeallái.

1,212

6.2 Itsemääräämisoikeuden sisäinen aspekti

6.2 Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas govvádus

1,213

Siitä, mitä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojen kehittämisellä tarkoitetaan tarkemmin ottaen, saadaan tiettyä osviittaa loppupäätelmistä, joita ihmisoikeuskomitea on tehnyt ratifioivien valtioiden sille luovuttamista määräaikaisraporteista.

Olmmošvuoigatvuođa Komitea kommenttain, mat dahkkojit stáhtaid áigodatráporttaid iskama buohta, oaidná veaháš das mii oaivvilduvvo politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš ovdánemiin.

1,214

Ihmisoikeuskomitea on monissa tilaisuuksissa ilmaissut käsityksensä 1 artiklan 2 kappaleesta suhteessa alkuperäiskansoihin.

Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea máŋgii addán oainnus ártihkkalii 1 (2) dakko mii gusto eamiálbmogiidda.

1,215

Tässä yhteydessä voidaan erityisesti panna merkille, mitä ILO 169:n 7 artiklan 1 kappaleessa sanotaan alkuperäiskansojen oikeudesta päättää maaalueistaan.

Dákko oažžu maiddái fuobmát maid ILO 169, ártihkkalis 7.1 dadjá eatnamiid hálddašeamis.

1,216

Tässä yhteydessä voidaan myös huomioida CERDin ja ILO:n arvio, jonka mukaan Norjan luonnos Ruijan laiksi (Finnmarkslov) ei täytä kansainvälisen oikeuden vaatimuksia.

Dás gánneha maid geassit ovdan movt CERD ja ILO leaba árvvoštan, go dadjaba ahte Norgga álgoárvalus Finnmarkkoláhkii ii deavdde ja ii duhtat álbmotnjulgosa eavttuid.

1,217

Pohjoismaiden WGDD:lle tekemä edellä kuvattu ehdotus sisälsi myös lisäksi muutamia muutoksia tehtäväksi alkuperäiskansajulistuksen 30 artiklaan, joka kuuluu nykymuodossaan seuraavasti:

Davviriikkaid evttohus WGDD:ii, dás ovddabealde juo namahuvvon, sistisdoalai lassin dasa mii lea máinnašuvvon, maiddái muhtin nuppástuhttimiid Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 30, mii dalle dán hámis gullo ná;

1,218

Oikeus hallita omaa kulttuurista kehitystä on varsin lähellä kansojen oikeutta päättää luovuudestaan.

Láhka dan njulgosa man mielde álbmot vákšu kultuvrralaš ovdáneamis, lea vuoigatvuohta mearridit álggahanálšša.

1,219

kuuluvat kyseisten teosten tekijöille, ts. kirjoittajalle tai lauluntekijälle.

Ii dalle dábálaččat leat vejolaš dovdát ovttakaš hutki dahje joavkku hutkkiid geat guddet árbevirolaš máhtu ja TCE ovddosguvlui.

1,220

Tämä on päinvastoin hyvin tavallista, ja sen avulla luodaan yksilöllisesti tunnistettavia kohteita, joiden takana ovat tunnistettavissa olevat tekijät.

Eamiálbmogiid servodagat lea nugo earát-ge dán luotta mielde ovdánan, ja sin njulgossystemat leat dábálaččat hui seahkalasa ja mealgatmuddui váddát, ráhkaduvvon dábiid ja árbevirolaš gearreduššanvugiid vuođul, ná eanet go virggálaš láhkaásahusaid bokte mii eará kultuvrrain lea dábáleammos.

1,221

Tätä voidaan verrata CERD:n Ruotsiin kohdistamaan kritiikkiin:

Maiidái EU nanne eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái ja cealká;

1,222

6.5 Saamelaisten kanssa tehdyn yhteiskuntasopimuksen uudelleen muotoilu

6.5 Servodatsoahpamuš sámiiguin rievdaduvvo

1,223

Sellaisia äärimmäisiä poikkeustapauksia lukuun ottamatta, joissa kansainvälinen oikeus sallisi alkuperäiskansan irtautumisen valtiosta, valtion taholta tullut tunnustus, jonka mukaan alkuperäiskansalla on itsemääräämisoikeus, merkitsee uutta yhteiskuntasopimusta kansallisvaltion ja alkuperäiskansan välillä.

Earret ereliggánis diliin gos álbmotnjuolggus dorjjošii eamiálbmogiid luovusgaikuma, mearkkaša stáhtalaš dohkkehus dasa ahte eamiálbmogiidda áddo iešmearrideami váldi, áibbas ođđa servodatsoahpamuš gaskal stáhta ja eamiálbmoga. Ná maiddái go lea sáhka davviriikalaš sámekonvenšuvnna evttohusa válbmenbarggus.

1,224

7.2 Itsemääräämisoikeus kansallisiin päätöksentekorakenteisiin osallistumisen yhteydessä

7.2 Iešmearrideapmi sisriikalaš mearrádusstruktuvrraid bokte

1,225

Kuten edellä on esitetty, ILO 169 - yleissopimus ei muodollisesti puutu alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen.

Nugo dás oaidná-ge, ii ILO 169 virggálaččat guoskat eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vaikke lea gal hilgon ovddeš ássimilašuvnna jurdaga eamiálbmogiid hárrái, de datte-ge lea ášši nu ahte konvenšuvdna berre impirduvvot dego livčče sáhka iešmearrideamis.

1,226

ILO on täten tehnyt selväksi, että kyseisten alkuperäiskansojen kanssa on käytävä neuvotteluja esimerkiksi ennen maanalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen tarvittavan valtuutuksen antamista.

ILO lea dákko bures čielggadan dan ahte lea dárbbašlaš čađahit ráđđádallamiid áššáiguoski álbmogiiguin omd. ovdal go eatnanvuoláš luondduvalljiid ohcan- ja ávkkástanlohpi addojuvvo.

1,227

Tavoitteena saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus

Ulbmilin buoridit sámegielat ja kultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid kvalitehta, váikkuhahttivuođa ja oažžuma

1,228

Palkinto vaihtuu vuosittain ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä.

Bálkkašupmi molsašuddá jahkásaččat ja dan ráhkadeamis vástida Sámi Duodji rs válljen sámedáiddár dahje - duojár.

1,229

11.20-11.35 Kielitekopalkinnon saajan puheenvuoro

11.20-11.35 Gielladahkubálkkašumi oažžu sáhkavuorru

1,230

SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke.

SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanráhkadus-fidnu.

1,231

Prosessien mallintamisen merkitys vanhustyössä.

Proseassaid málle vehkiin govvideami mearkkašupmi boarrásiidbarggus.

1,232

- Mitä muistisairaan arki on ja miten sitä voidaan tukea ?

- Makkár muitobuohcci árga lea ja mo dan sáhttá doarjut ?

1,233

 Jakaa tietoa toimivista hyvistä käytännöistä

 Juohkit dieđu doaibmi buriin meannudanvugiin

1,234

Päivän päätteeksi puretaan työpajatyöskentelyn anti ja sovitaan jatkotyöskentelystä.

Seminára loahpas burgit bargojoavkkuid evttohusaid ja soahpat joatkkadoaimmain.

1,235

o 8.30–8.50 Aamukahvi Sajoksen aulassa  Musiikkiesitys

8.30–8.50 Iđitkáffe Sajosa feaskkir  8.45-8.50 Musihkka

1,236

o 14.00- 15.00 TYÖPAJATYÖSKENTELYÄ, Kaksi työryhmää pohtii alla olevia neljää teemaa, miten päästään eteenpäin.

14.00- 15.00 BARGOBÁDJEBARGAN, Guokte bargojoavkku guorahallet vuolde namuhuvvon njeallje temá, mo beassat ovddosguvlui

1,237

Lopuksi käydään läpi hallinnon alojen toimintaa.

Loahppas mannat vel čáđa hálddahussurggiid doaimmaid.

1,238

Todetaan, että myös erikseen nimitetty kielipalkinnon arviointilautakunta on yksimielisesti nimennyt vuoden 2010 palkinnonsaajat ja on jättänyt kirjallisen perustelun.

Fuopmášuvvo ahte maiddái giellabálkkašumi várás sierra namahuvvon árvvoštallanlávdegoddi ovttamielalaččat lea namahan jagi 2010 vuoitiid ja lea addán čálalaš ákkastallama.

1,239

Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa saamenkielinen opetus on myös mahdollista.

Logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis sámegielat oahpahus lea maid vejolaš.

1,240

Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielen äidinkielen tai vieraan kielen koe.

Studeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegiela eatnigiela dahje vierisgiela iskosa.

1,241

Osanottajat jaetaan kahteen ikäsarjaan: 2001-1997 - syntyneet (10-15-vuotiaat) 1996-1992 - syntyneet (16-20-vuotiaat)

Oasseváldit juhkkojuvvojit guovtti ahkeluohkái: 2001-1997 - riegádan (10-15-jahkasaččat) 1996-1992 - riegádan (16-20- jahkasaččat)

1,242

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa lisäksi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dasa lassin

1,243

Enintään 1/3 ryhmän jäsenistä saa poiketa ikärajoituksesta.

Eanemustá 1/3 oassi joavku lahtuin oažžu spiehkastit ahkerájis.

1,244

Ilmoittautuminen tehdään tänä vuonna ainoastaan internetissä Webropol-ohjelman kautta.

Almmuheapmi dahkkojuvvo dán jagi dušše beare interneahtas Webropol-prográmma bokte. Ávžžuhit din

1,245

 Heli Aikio pitää inarinsaamenkielistä saamelainen sukupeli – työpajaa.

 Heli Aikio doallá anárašgiel sámi sohkaspeallu-bargobáji.

1,246

On myös tärkeä tietää etukäteen, mikäli esityksessä on esim. soittimia tai muita erityistarpeita.

Lea maiddái dehálaš diehtit ovddalgihtii juos čájálmasas leat omd. čuojánasat dahje eará earenomašdárbbut.

1,247

 Teosten vähimmäispituus on 15 minuuttia ja enimmäispituus 60 minuuttia.

 Čájáhus / čájálmas galgá bistit unnimustá 15 minuhta, iige oaččo bistit eanet go 60 minuhta.

1,248

Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalilautakunta päätti tarttua asiaan asettamalla työryhmän selvittämään saamen opetuksen tilannetta ja mahdollisuuksia muualla kuin kotiseutualueella.

Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii gieđa hallat ášši dárkilabbot ja ásahii bargojoavkku čielggadan dihtii sáme oahpahusa diliid ja vejolašvuođaid ruovttuguovllu olggobealde.

1,249

Suurin osa heistä asuu Ruotsissa ja Norjassa, osa niiden saamelaisalueilla.

Stuorámus oassi sis orru Ruoŧas ja Norggas, oassi dáid riikkaid sámeguovlluin.

1,250

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Láhkaásaheapmi ja oahppoplána vuođustusat

1,251

Saamen kieli voi nykyisten säännösten mukaan olla perusopetuksen ja lukion opetuskieli, äidinkielen oppiaine ja vieraan kielen oppiaine.

Sámegiella sáhttá dálá njuolggadusaid mielde leat vuođđooahpahusa ja logahaga oahpahusgiella, eatnigiela oahppoávnnas ja vieris giela oahppoávnnas.

1,252

Vieraan kielen opetus tarkoittaa perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla alkavaa vapaaehtoista ainetta (A2, toinen vieras kieli), jonka opetus jatkuu vuosiluokilla 7–9 valinnaisena aineena.

Vieris giela oahpahus dárkkuha vuođđooahpahusa vuolit jahke luohkáin álgi eaktodáhtolaš ávdnasa (A2, nubbi vieris giella), man oahpahus joatkašuvvá jahkeluohkáin 7–9 válljenávnnasin.

1,253

Opetushallituksen tiedotteen mukaan ” maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetuksen ” erillisen valtionavustuksen laskennallisena kustannuksena opetustuntia kohti pidetään 22 e. Opetusministeri Antti Kalliomäen ilmoittaman tiedon mukaan kotiseutualueen ulkopuolella annettua saamen kielen opetusta varten myönnettiin valtionavustusta vuonna 2005 yhteensä 3.943 euroa.

Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.

1,254

Saamelaiskäräjät saa vuosittain valtion talousarvion kautta saamenkielisen oppimateriaalin valmistamista varten tarkoitetun valtionavustuksen.

Sámediggi oažžu jahkásaččat stáhta bušeahtas sámegielat oahppamateriála ráhkadeami várás oaivvilduvvon stáhtadoarjaga.

1,255

Kuvaan 6 on koottu saamelaisten kotiseutualueen kuntien (= saamelaisopetuksen erityisen rahoituksen) ulkopuolella saamen kielen opetusta saaneiden oppilaiden määrät vuosina 1987–2008.

Govvii 6 leat čohkkejuvvon sámiid ruovttu guovllu gielddaid (= sámeoahpahusa sierra ruhtadeami) olggobealde sáme giela oahpahusa ožžon oahppiid mearit jagiid 1987–2008 áigge.

1,256

Yhä useammat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuvat pienten lasten vanhemmat puhuvat lapsilleen omaa alkuperäiskieltään.

Ain eanet Helssegis ja oaivegávpotguovllus ássi smávva mánáid vánhemat hállet mánáidasaset iežaset álgogiela.

1,257

Opettajan löydyttyäkin, ongelmiksi ovat nousseet palkkaus, matkakustannukset ja puutteellisiksi koetut työolot.

Váikko oahpaheaddji leage muhtimin gávdnon, váttisvuohtan leat gártan bálkádássi, mátkegolut ja váilevažžan vásihuvvon bargodilit.

1,258

Opetukseen on sen alusta alkaen osallistunut äidinkielenään saamea puhuvia ja saamea vieraana kielenä oppivia saamelaisoppilaita.

Oahpahussii leat dan álggu rájes oassálastán eatnigiellan sámegiela hálli ja sámegiela vierisgiellan oahppi sámeoahppit.

1,259

Oppilaiden määrä on noussut alkamisvuotensa (2000) neljästä oppilaasta vähän toiselle kymmenelle.

Oahppiid lohku lea lassánan álggahan jagi (2000) njealji oahppis álgo nuppelohkái.

1,260

Saamea lukiossa opiskelleet ovat suorittaneet kielen kursseja saamelaisalueen opettajille virtuaalisesti tai itsenäisinä etäopiskelijoina ja saaneet tarvittaessa lisäohjausta Rovaniemellä toimivalta opettajalta.

Sámegiela logahatoahppit leat čađahan giela gurssaid sámeguovllu oahpaheaddjiide virtuálalaččat dahje iehčanas gáiddusoahppin ja ožžon dárbbu mielde lassibagadallama Roavvenjárgga oahpaheaddjis.

1,261

Saamelaisten vanhempien ja kaupungin opetusviraston yhteistyö on ollut luontevaa ja kaupunki on pyrkinyt parhaansa mukaan järjestämään edellytykset opetukselle.

Sápmelaš vánhemiid ja gávpoga oahpahusdoaimmahaga oktasašbargu lea leamaš buorre ja gávpot lea figgan buoremus lágis mielde ordnet vejo laš vuođaid oahpahussii.

1,262

Kotiseutualueella annettu perusopetus 2004–2007

Ruovttuguovllus addojuvvon vuođđooahpahus 2004–2007

1,263

Inarin ja pohjoissaamen kielissä on ollut mahdollista suorittaa äidinkielen tai vieraan kielen koe, koltansaamen kielessä ainoastaan vieraan kielen koe.

Anáraš ja davvi sáme gielain lea leamaš vejolaš čađahit eatnigiela dahje vieris giela iskosa, nuortalašgielas duššefal vieris giela iskosa.

1,264

Yhtä inarinsaamen oppilasta lukuunottamatta opetettava kieli on ollut pohjoissaame.

Earret ovtta anárašgielat oahppi oahpahuvvon giella lea leamaš davvisámegiella.

1,265

Kuluvana lukuvuonna (2008–2009) kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamea opetetaan yhteensä 27 oppilaalle, joista 21 on perusopetuksessa lähiopetusta saavia oppilaita ja kuusi verkkoopetusta Inarista saavia lukion opiskelijoita.

Lohkanjagi 2008–2009 ruovttuguovllu gielddaid olg go bealde sámegiella oahpahuvvui oktiibuot 27 oahppái, geain 21 ledje vuođđo oah pa husa oahppit ja guhtta logahaga oahppi, geat ožžo fierbmeoahpahusa Anáris.

1,266

Työryhmän työ alkoi vuoden 2006 kesän alussa.

Bargojoavkku bargu álggii jagi 2006 geasi álggus.

1,267

Perimmäisenä tavoitteena oli saattaa virtuaaliopetus pysyvälle pohjalle ja jatkuvaksi toiminnaksi ja siten turvata oman kielen opetus myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville.

Loahpalaš ulbmilin leai ožžut virtuá laoahpahusa bissovaš vuođu ala ja bissovaš doaibman ja ná dorvvastit iežaset giela oahpahusa maid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiide.

1,268

PeruskoulutKempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 LukiotJyväskylä 1, Tampere 1, Rovaniemi 4 Lisäksi Hollanti / Rotterdam, 1 inarinsaamen perusopetuksen oppilas

Vuođđoskuvllat: Kempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 Logahagat: Jyväskylä 1, Tampere 1, Roavvenjárga 4 Lassin Hollánda / Rotterdam, 1 anárašgiela vuođđooahpahusa oahppi

1,269

Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää opettajien verkkopedagogisia taitoja ja etäopetuksen opetussuunnitelmia.

Lassin ulbmilin lea leamaš ovddidit oahpaheaddjiid fierbmepedagogalaš dáidduid ja gáiddusoahpahusa oahppoplánaid.

1,270

Hankkeessa saadun kokemuksen ja teknisten valmiuksien ollessa olemassa hankkeen koordinaattori oli kuitenkin valmis avustamaan verkko opetuksen liikkeelle saamista myös kotiseutualueen ulkopuolisessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Go prošeavttas ožžon hárjánupmi ja teknihkalaš válmmašvuođat ledje juo anus, prošeavtta koordináhtor leai goit gárvvis veahkehit fierbmeoahpahusa johtui fidnema maid ruovttuguovllu olggobeale vuođđooahpahusas ja logahatskuvlejumis.

1,271

Verkkoopetuksen antaminen muutamalle lukion opiskelijalle kotiseutualueen ulkopuolelle jatkuu edelleen Inarin kunnan omana toimintana.

Fierbmeoahpahusa addin muhtun logahaga oahppái ruovttuguovllu olggobeallai joatkašuvvá ain Anára gieldda iežas doaibman.

1,272

4. opetuksen tuloksellisuudesta, tilasta, saavutettavuudesta, opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta (mm. kaksikielisyys ja oman kulttuurin huomioiminen) ja saamelaisoppilaiden opetuksellisten oikeuksien toteutumisesta suomalaisessa koulussa puuttuu arvioinnin kautta saatua tietoa, jonka pohjalta opetusta voitaisiin vastaisuudessa kehittää.

4. oahpahusa bohtosiin, diliin, ulbmiliid juksamis, oahppaplána vuođustusain ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvamis (ee. guovttegielatvuohta ja sámi kultuvrra vuhtii váldin) ja sámeoahppiid oahpahuslaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis suopmelaš skuvllas váilu árvvoštallama bokte fidnejun diehtu, man vuođul oahpa

1,273

Saamelaiskäräjien mahdollisuudet rajoittuvat keskustelujen käymiseen paikallisten viranomaisten kanssa ja tietojen antamiseen opetusta koskevista määräyksistä.

Sámedikki vejolašvuođat ollet ságastallamiidda báik ká laš eiseválddiiguin ja dieđuid addimii oahpahusa guoskevaš mearrádusaid birra.

1,274

Saamenkieliset oppilaat, jotka Rovaniemellä ovat olleet saamen opetuksen ydinryhmä kautta vuosien, ovat saaneet oman äidinkielensä opetusta pitkän vieraan kielen (A2) nimissä.

Sámegielat oahppit, geat Roavvenjárggas leat leamaš sámegiela oahpahusa váimmusjoavku buot dáid jagiid, leat ožžon iežaset eatnigiela oahpahusa guhkes vieris giela (A2) namas.

1,275

Opetusministeriö asettaa pikaisesti työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella saamelaisopetuksen kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma, tarkistaa ja korjata saamelaisopetusta koskevat toiminnalliset ja resurssisäännökset ja valmistella saamelaiskäräjien asemaa saamelaisopetuksen itsehallintoelimenä koskevat menettelytavat ja säännökset.

Oahpahusministeriija ásaha johtilit bargojoavkku, man bargun lea válmmaštallat sámeoahpahusa ollislaš ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki saji sámeoahpahusa iešstivrenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.

1,276

Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa ja opetusministeriön oppilaitokselle antamassa koulutuksen järjestämisluvassa mahdollistetaan perusopetukseen liittyvän saamen kielen verkkoopetuksen antaminen.

Sámi oahpahusguovddáža birra addon lágas ja oahpahus ministeriija oahppolágádusaide addin skuvlejumi ordnen lobis dahkko vejolažžan vuođđooahpahussii gulli sámegiela oahpahusa addin.

1,277

Työryhmä on selvittänyt kotiseutualueen ulkopuolella muutamalla paikkakunnalla, mm.. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä annettua saamen kielen opetusta ja toteaa raportissaan, ettei opetuksella ole nykysäännöksin kehittymisedellytyksiä.

Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sáme giela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolg gadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta.

1,278

Saamelaiskäräjien koulutus ja oppimateriaalitoimistosta pitäisi työryhmän mielestä kehittää saamelaisopetuksen kokonaisuudesta vastuuta kantava, sitä seuraava, opetuksesta raportoiva ja säännöllisesti opetusministeriön kanssa neuvotteleva keskus.

Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.

1,279

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kotiseutualueen ulkopuolella.

Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggo bealde.

1,280

Saamen kielen opetus ja sen kehittäminen tulisi työryhmän mielestä mahdollistaa laajentamalla nykyisin saamelaisten kotiseutualuetta koskeva saamelaisopetuksen rahoitus koko maahan.

Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sáme oahpahusa ruhtadeami olles riikii.

1,281

Saamen kielen opetusta saaneet oppilaat eri paikkakunnilla vuosina 1989–2008.

Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa sierra báikegottiin jagiin 1989–2008.

1,282

Muutos on merkittävä kun otetaan huomioon kuinka pieni saamen kieltä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden ryhmän suhteellinen osuus on kuntien ja valtion henkilöstöstä.

Nuppástus lea mearkkašahtti go váldojuvvo vuhtii man uhcci sámegiela eatnigiellan hálli bargiid gorálaš oassi lea gielddaid ja stáhta bargiin.

1,283

Vuoteen 2000 nähden, niiden työntekijöiden osuus, jotka saamea pystyivät työssään käyttämään, on kasvanut 4,8 %.

Jagi 2000 ektui, daid bargiid oassi, geat baste barggus sámegiela geavahit, lea lassánan 4,8 %.

1,284

Saamen kielilain toteutumiseen osoitettu määräraha Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten eduskunta on valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myöntänyt määrärahan saamenkielisten sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamista varten maksettavaksi Saamelaiskäräjien kautta kunnille.

Sámi giellalága ollašuvvamii dárkkuhuvvon mearreruhta Sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás riikkabeaivvit leat stáhta bušeahtas jagi 2002 rájes mieđihan mearreruđa máksinláhkai Sámedikki bokte gielddaide sámegielat sosiála-ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás.

1,285

Saamen kielilakiin sisältyvät viranomaisten velvoitteet osoittaa palvelevansa saamen kielellä ja edistää saamenkielen käyttöä, ovat jääneet epäselviksi joillekin viranomaisille.

Sámi giellaláhkii gullá virgeoapmahaččaid geatnegasvuohta čájehit, ahte bálvala sámegillii ja ovddida sámegiela geavaheami, lea báhcán eahpečielggasin muhtin virgeoapmahaččaide.

1,286

Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen / liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi.

Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit / fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget válbmet vuogádaga dasa, mo tulkon dahje sámegielat áššehasbálvaleapmi doaibmasuorggis lágiduvvo ja dieđihit olbmuide daid olbmuin, geat sáhttet fállat áššehasbálvaleami sámegillii.

1,287

Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen.

Juohke sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ja gieldda ossodagas galgá leat viiddes vuogádat sámegiela lohkama doarjumii.

1,288

Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa.

Bálkávuogádaga nuppástuhttima bokte sámegiela studeremis galgá bargat ekonomalaččat gánnáhahtti.

1,289

Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset:

Váldoáššis sámedikki guoskevaš evttohusat:

1,290

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas.

1,291

Saamelaisalueen varhaiskasvatushenkilöstö osallistui hankkeen aikana järjestettyihin viiteen kehittämis- ja koulutuspäivään.

Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái.

1,292

Saamelaisalueelle on muodostunut hankkeen aikana saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyöverkosto, joka on vahvistanut henkilöstön osaamista ja saamelaiskulttuurin huomioimista työssä sekä edistänyt kuntien ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.

Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.

1,293

Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on ohjata saamelaisen varhaiskasvatuksen

Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama.

1,294

tuhatkunta puhujaa. Vuonna 1997 Inarinsaamen kielen yhdistys perusti kielipesän (kielâpiervâl), jolloin nuorin kielenpuhuja oli teini-ikäinen.

Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš.

1,295

Lasten keskinäisenä kielenä on usein suomen kieli.

Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella.

1,296

• kehittää monipuolisten kielenkäyttömahdollisuuksien avulla kieltään päivittäisissä toiminnoissa; lapsi keskustelee, kyselee ja kertoo omista ajatuksistaan, tunteistaan, toiveistaan

• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin

1,297

Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.

Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii.

1,298

Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan.

Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin.

1,299

Esimerkiksi pohjoissaamessa; Dappasii gappasii duike

Ovdamearka davvisámegielas; Dappasii gappasii duike