j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
1,000	koskevan yleissopimuksen määräyksiä tulkittaessa on otettava huomioon valtioiden muut	dárbu dulkot stáhtaid eará álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovgasis, mat sis leat
1,001	On muun muassa luonnollista tulkita sopimuspuolten 10 artiklan c kohdan mukaista velvollisuutta suojella ja	Earret eará lea lunddolaš dulkot stáhtabeliin artihkkala 10 (c)
1,002	Itsemääräämisoikeus mainitaan monissa kansainvälisoikeudellisissa instrumenteissa,	Iešmearridanvuoigatvuohta ilbmá máŋgga álbmotrievttálaš instrumeanttain,
1,003	Tällaisen tunnustamisen on ilmaistu liittyvän selkeästi myös alkuperäiskansoihin.	Dakkár dohkkeheapmi lea čielgasit
1,004	päättää poliittisesta asemastaan ja edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista	dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Davviriikkaid
1,005	Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan	Álbmotriekti ii dattetge leat vuođđu
1,006	vahingoittavat valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista asemaa, mikäli valtio toimii	juhket dahje vahágahttet stáhta territoriála integritehta dahje politihkalaš dási, jos
1,007	Kansoilla on pääsääntöisesti oikeus	Áššáigullevaš álbmogis lea váldo
1,008	julistusluonnoksen laatimiseksi.	álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
1,009	Määräysehdotukset on pääasiallisesti muotoiltu	mearrádusat leat eanaš hábmejuvvon kollektiiva vuoigatvuohtamearrádussan, earágo
1,010	7.17.2 Oikeus itsemääräämiseen	7.17.2 Iešmearridanvuoigatvuohta
1,011	käyttää valtioiden alueellisen koskemattomuuden periaatteen vastaisesti, katso liite n:o 4.	stáhtaid territoriála integritehta ferte gudnejahttojuvvot, geahča lasáhusa nr. 4.
1,012	kansainvälisoikeudellisena normina eikä tähän periaatteeseen ole siksi oikeastaan	norbman, ja ahte dan dihte ii leat rievtti mielde dárbu álgoálbmotcealkámuššii lasihit
1,013	Siinä sanotaan, että alkuperäiskansoilla	álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, lea
1,014	mukaan otettavista osa-alueista saattaa osoittautua vaikeaksi päästä täydelliseen	das mat áššesurggiid berrejit gullat logahallamii. Dán vuođus davviriikkalaš stáhtat
1,015	asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4.	riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4.
1,016	tapahtuvaan sotilaalliseen toimintaan liittyviä velvoitteita. Pohjoismaiden taholta on ehdotettu	geatnegasvuođaid soahteveaga doaimmaid hárrái mat leat álgoálbmotguovlluin.
1,017	alkuperäiskansoilta vapaaehtoinen ja selkeästi ilmaisema ennakkosuostumus ennen niiden	ovddalgihtii oččodit álgoálbmogiid iešdáhtolaš ja diđolaš lobi prošeavttaide mat
1,018	perustavanlaatuinen teema, ja julistusluonnoksessa tunnustetaankin, että alkuperäiskansojen	manni ja vuođđudeaddji fáddá, masa gullá dat dovddiideapmi ahte álgoálbmogiid
1,019	kulttuuri ja perinteet liittyvät läheisesti niiden maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.	kultuvra ja árbevierut leat čadnojuvvon lahkalagaid gitta sin eatnamiiguin ja
1,020	oikeus ylläpitää, suojella ja kehittää aiempia, nykyisiä ja tulevia kulttuurisia	ovddidit daid, ja sis lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovddidit ovddeš, dáláš ja
1,021	Pohjoismaisen saamelaissopimuksen avulla luotavien yhteistyöjärjestelmien tarkoituksena on taata saamelaiskulttuurille ja saamelaisten eduille dynaaminen suoja.	Ulbmil go davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ásahuvvojit ovttasbarganortnegat, lea sihkkarastit ahte sámi kultuvrii ja sámi beroštumiide lea fámolaš (dynamalaš) suodji.
1,022	Alkuperäiskansojen osallistumisoikeus ulottuu siten pidemmälle kuin kansallisella tasolla sovellettava neuvotteluprosessi. ”	Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.
1,023	Mainitun yleissopimuksen 2 artiklassa	Dan artihkkalis 2 čilgejuvvo traktáhta
1,024	yksittäisten saamelaisten välistä oikeussuhdetta.	Áššedovdi joavku oaivvilda ahte soahpamuš mii dušše muhtumassii lea
1,025	Tämä on ollut koko työn ajan soveltamamme luonnollinen menettelytapa, ja se on johtunut	mearrádusaid guđege artihkkala olis. Dat lea barggus leamaš lunddolaš vuohki
1,026	seuraa, että säännöksiä koskevat huomautukset ulottuvat kaiken kaikkiaan suhteellisen laajalle	artihkkalii leat erenoamáš ákkat. Válljejuvvon ovdanbuktinvuogi boađus lea ahte
1,027	Kuten edellä on mainittu, asiantuntijatyöryhmän	Nugo namahuvvui, de dát namahus dat geavahuvvo áššedovdi
1,028	joka vuonna 1996 asetettiin selvittämään sopimuksen tarvetta ja edellytyksiä, katso	Seammá namahusa geavahii maid dat bargojoavku mii nammaduvvui jagi 1996 vai čielggadivččii leago dárbu konvenšuvdnii ja mat eavttuid
1,029	Sana pohjoismainen tekee lisäksi selväksi, ettei sopimus koske Venäjän saamelaisia vaan ainoastaan niitä kolmea Pohjoismaata, joissa saamelaiset	(nordisk) čilge dasto vel ahte konvenšuvdna ii fátmmas Ruošša sámiid, muhto dušše
1,030	Alkusanoissa esitetään sopimustekstin pohjana olevat tärkeimmät oikeudelliset periaatteet ja	Ovdasánis leat hábmejuvvon deaŧaleamos riekteprinsihpat ja sámepolitihkalaš oaivilat
1,031	Sopimuksella on useita tarkoituksia.	Konvenšuvnnas leat máŋga ulbmila.
1,032	vähentää maan rajojen merkitystä saamelaisille niin, että he voivat harjoittaa toimintaansa	sáhka ahte unnidit riikkarájiid váikkuhusaid sámiide, vai sáhttet jođihit iežaset
1,033	melko kapea-alaisesti.	vuođđolágain, ipmirduvvo gáržžit mearkkašumis.
1,034	Luonnoksessa	Árvaluvvon ON
1,035	alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi YK:n julistukseksi sanotaan (3 artikla):	julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, cealká artihkkalis 3:
1,036	Kansainvälinen oikeus tunnustaa ainoastaan erityistapauksissa kansan oikeuden	Álbmotriekti dohkkeha duššefal erenoamáš dáhpáhusain álbmoga
1,037	Kansainvälisoikeudellisista säännöksistä keskeisiä ovat etenkin edellä mainitut kansainväliset	Álbmotrievttálaš njuolggadusaid dáfus erenoamážit bajábealde namahuvvon
1,038	Tähän sopimukseen perustuvien oikeuksien sisällön mukaan kysymys siitä, voiko	Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođaid sisdoallu dieđiha ahte berre leat
1,039	jotakuta henkilöä, asiaa tulee voida tutkia tuomioistuimessa, vrt. tämän artiklan	fátmmastago dát mearrádus dihto olbmo, de lea vejolaš diktit duopmostuolu mearridit
1,040	Kuten määräyksen sanamuodosta käy ilmi, henkilön ei tarvitse ilmoittaa lukeutuvansa	Nugo boahtá ovdan sátnádagas, de ii dárbbaš dat olmmos gean dát mearrádus
1,041	saamelaisväestöön kuuluakseen tämän määräyksen piiriin.	fátmmasta, leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui.
1,042	saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säännösten mukaan pidettävä saamelaisena, pidetään	vuoigatvuohta jienastit Sámediggái, galgá adnojuvvot sápmelažžan, ja nu maiddái
1,043	Täysikäisiin lapsiin sovelletaan tässä yhteydessä myös itseidentifikaation vaatimusta.	gusto maid iešduođaštusgáibádus.
1,044	artiklassa käytetään ainoastaan ilmaisua valtio, artikla koskee myös tässä yhteydessä	konvenšuvnna artihkkalis dušše doaba stáhta, de artihkkal fátmmasta maiddái daid
1,045	voi välttää tähän sopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan yksityistämällä toimintoja. Siksi	bargguid. Stáhtat eai sáhte privatiseremiin beasadit iežaset geatnegasvuođain dán
1,046	Saamelaiskäräjille on kuitenkin annettu hallinnollisia tehtäviä lainsäädännössä ja valtioiden	dattetge biddjojuvvon hálddahuslaš doaimmat láhkamearrádusaiguin ja stáhtalaš
1,047	Yksittäisten alojen erityistoimista on annettu tarkempia säännöksiä,	ealáhusaid. Muhtun sierrasurggiid várás leat dárlileabbo njuolggadusat
1,048	saamelaisalueiden ulkopuolella asuvat saamelaiset voivat kehittää kieltään, kulttuuriaan ja	guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid, besset ovddidit ižaset giela,
1,049	Tämän takia eri tilanteita tulee kohdella eri tavalla yhdenvertaisuuden	Iešguđetlágan dilit fertejit danne gieđahallojuvvot
1,050	yhteydessä viitataan myös Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua	Maiddái Europaráđi rápmakonvenšuvdnii čujuhuvvo, mii suodjala
1,051	Lainsäätäjän ei siis tule kunnioittaa jokaista perinnäistapaa.	Nu lea nappo dalle, ahte láhkaaddi ii ferte gudnejahttit juohke
1,052	tällöin on otettava huomioon myös 3 artiklan määräys saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.	Dakkár iskamis ferte váldit vuhtii artihkkala 3 mearrádusa, mii lea sámiid ieš
1,053	Perinnäistavan mahdollisen torjumisen syynä on tavan luonne eli esimerkiksi se, että	mearridanvuoigatvuođa birra. Árbevieru kvalitehta dat ferte leat mii lea sivva go
1,054	Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.	Riektenjuolggadusaid harmoniseren Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin joatkevaččat bargat vai láhkaásahus ja eará reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii.
1,055	tarkoituksena on helpottaa saamelaisten välistä yhteistyötä yli valtionrajojen, kun taas 11	galggašii álkkásmahttit sámiid ovttasdoaibmana riikkarájiid rastá, muhto artihkkal 11
1,056	artikla koskee etenkin kulttuurista ja elinkeinoihin liittyvää yhteistyötä.	gusto erenoamážit kultuvrralaš ja ealáhusalaš ovttasdoaibmamii riikkarájiid rastá.
1,057	Ruotsin saamelaiskäräjät esittää seuraavia esimerkkejä ongelmista:	Ruoŧa sámediggi namaha čuovvovaš ovdamearkkaid váttisvuođain:
1,058	a) Poronhoidolle Ruotsissa maksetut avustukset estävät Norjan ja Suomen kilpailusäännösten takia porojen myymisen Suomeen ja Norjaan teurastettaviksi.	a) Doarjagat Ruoŧa boazodollui lea norgalaš ja suopmelaš gilvonjuolggadusaid geažil hehttehussan dasa ahte bohccot sáhttet vuvdojuvvot Supmii ja Norgii njuovvamassii.
1,059	huomiota valtionrajojen yli harjoitettavan yhteistyön ongelmiin ja sanoo lausunnossaan:	riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggus, ja dat dadjá cealkámušastis:
1,060	kulttuurista ja kielellistä yhteistyötä eteläsaamen alueen pohjoisosassa. Yhteistyötä kohtaan	viggamušaide oažžut áigái kultuvrralaš ja giellalaš ovttasbarggu lullisámi guovllu davimus oasis.
1,061	Toimenpiteen toteuttamiseksi on anottu Interreg-varoja, mutta Interreg	Interreg-ruđaid leat ohccojuvvon, men dat ii leat
1,062	saamelaissopimuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että	sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis
1,063	Suomen terveys- ja sosiaalihuollossa tapahtuneiden	Nuppástusaid maŋŋil, mat šadde Suoma dearvvašvuođa-
1,064	muutosten jälkeen palvelut ostaa nyt Utsjoen (Ochejohka) kunta.	ja sosiálaásahussii, Ohcejoga suohkan oastá dáid bálvalusaid.
1,065	myös Suomen puolelta tulevia lapsia, sillä voitaisiin turvata varojen saaminen Tanan	vejolašvuođa vuostáiváldit mánáid Suoma bealde, de dat sáhtášii sihkkarastit ruđaid
1,066	Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta määrätä saamelaislipun ja muiden saamelaisten kansallisten symbolien käytöstä.	Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará sámi álbmotlaš symbolaid geavaheami.
1,067	Määräys merkitsee myös oikeutta käyttää saamelaiskansallisia symboleja virallisissa	Mearrádus mearkkaša maid dan ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámi álbmotsymbolaid almmolaš oktavuođain.
1,068	Toisen kappaleen mukaan säännökset sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien vaaleista	Nuppi lađđasa mielde riikkaid sámediggeválggaid njuolggadusat galget
1,069	Ensimmäisessä kappaleessa viitataan siihen, että saamelaisilla voi myös	Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo dasa, ahte sámi álbmogis maiddái riikkaidgaskasaš
1,070	kehittyä siten, että niissä ryhdytään antamaan alkuperäiskansoille nykyistä laajempi oikeus	ovddiduvvot nu, ahte addet álgoálbmogiidda stuorit vuoigatvuođa beassat ieža dahkat
1,071	Ennen kuin julkinen viranomainen tekee päätöksen asiassa, jolla on olennainen merkitys saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella.	Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi dain áššiin mearrida maidege.
1,072	Ensimmäisestä kappaleesta yhdessä toisen kappaleen	Muhto das vuolgá, go vuosttaš lađas ja nubbi lađas
1,073	Neuvotteluvelvollisuus koskee näin ollen eri tason ja eri asioita	Šiehtadallangeatnegasvuohta gusto dainna lágiin
1,074	tällaiset neuvottelut on määrä aloittaa, saamelaiskäräjillä itsellään ei useinkaan ole riittävästi	deaŧalaš, dasgo dallego dakkár šiehtadallamat berrejit álggáhuvvot, Sámedikkis dávjá
1,075	− Saamelaiskäräjille tulee antaa huomattavaa vaikutusvaltaa siihen, millä tavalla alueellista hallintoa toteutetaan saamelaisille tärkeillä politiikan alueilla. ”	- Sámediggi berre oažžut viehka stuorra vejolašvuođa váikkuhit guvllolaš hálddašeapmái dain politihkkasurggiin mat leat deaŧalaččat sámi álbmogii. ”
1,076	tapaamisia puolen vuoden välein. Näissä tapaamisissa on määrä keskustella ” saamelaisen	dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka.
1,077	Saamelaiskäräjillä on myös oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa.	Sámedikkis lea maid vuoigatvuohta oažžut áirasiid almmolaš ráđiide. Sátni
1,078	sellaiset julkiset toimielimet, joita kutsutaan hallituksiksi siltä osin kuin hallituksella on myös	almmolaš orgána mii gohčoduvvo stivran mas leat rávvejeaddji doaimmat ja mii
1,079	Vaatimuksena ei siis ole, että asianomaiset asiat koskevat erityisessä tai	De ii nappo dalle leat mihkkege gáibádusaid das ahte dat áššit main lea sáhka,
1,080	edustettuina neuvostoissa ja komiteoissa, katso 21 artikla.	lávdegottiin, geahča artihkkala 21.
1,081	epävarmoissa tapauksissa tulee panna suurta painoa saamelaiskäräjien arviolle siitä, koskeeko	eahpádusat, deaddu leat sámedikkiid árvvoštallamis das, guoskágo ášši sámi
1,082	Kolmannen kappaleen mukaan parlamentti määrää,	Goalmmát lađđasa mielde riikka
1,083	Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000.	Suoma ođđa vuođđoláhka fámuiduvai njukčamánu 1. b. 2000.
1,084	yhtymään, katso edellä 16 artiklaa koskevat huomautukset.	artihkkal 16 mearkkašumiid.
1,085	mukainen kuuleminen tulee toteuttaa, vahvistetaan parlamentin työjärjestyksessä.	gulaskuddan galgá čađahuvvot Nuppi lađđasa mielde, mearriduvvo riikkabeivviid
1,086	saamelaisoikeuksien selvityselinten välisestä yhteistyöstä laaditun, vuonna 1988 julkaistun	čielggadanlávdegottiid ovttasbarggus, mii ilmmai jagi 1988, kap. 3.4. Das celkojuvvo
1,087	yhdistetään ennen kaikkea poronhoitoon.	lágádusat maid mii odne vuos ja ovddimusat jurdilit gullevažžan boazodollui.
1,088	yhteydessä mainitut instituutiot eivät ole ainoastaan eturyhmiä, vaan monissa tapauksissa	leat dušše beroštusovttastumit, muhto dáidet máŋgga dáhpáhusas leat maiddái
1,089	Oikeus omaan kieleen kuuluu kansan perusoikeuksiin. Saamen kielen turvaaminen ja	Olbmo vuoigatvuohta iežas gillii lea álbmoga guovdilis vuoigatvuođain okta.
1,090	erityisillä alueilla, kuten tuomioistuimissa, julkisissa viranomaisissa sekä tiedotusvälineissä.	almmolaš eiseválddiid luhtte ja mediain. Duon deaŧalaš ášši hárrái, namalassii
1,091	mahdollisuuksia käyttää saamen kieltä. Teknisiä ratkaisuja on kyllä saatavilla, mutta kaikki	Teknihkalaš čovdosat leat olámuttus, muhto eai buot eiseválddit leat háhkan daid.
1,092	kaikenlaisen kirjallisuuden, kaunokirjallisuuden ja ammattikirjallisuuden, kirjat,	fátmmasta buotlágan girjjálašvuođa, čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa,
1,093	Sananvapaudella on Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa perustuslainsuoja. Yhtenä	Sátnefriddjavuođa suodjalit vuođđolágat Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
1,094	tiedonsaannin takaamiseksi luoda edellytykset itsenäiselle saamelaiselle viestintäpolitiikalle.	iešbirgejeaddji sámi mediapolitihkkii. Dakkár iešbirgejeaddji mediapolitihkka lea
1,095	annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa sanotaan:	Lágas mii lea Rundradion Ab birra (1380/1993) cealká ná (7 § 2
1,096	” Ruotsin radion tulee valvoa kielellisten ja etnisten vähemmistöjen etuja.	” SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid.
1,097	Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.	Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat heivehuvvon sin duogážii.
1,098	On tärkeää, että	Deaŧalaš lea ahte sámi
1,099	On lisäksi tärkeää rekrytoida	Dat mearkkaša ahte fertet deattuhit sámiid iežaset dárbbuid ja

1,000

koskevan yleissopimuksen määräyksiä tulkittaessa on otettava huomioon valtioiden muut

dárbu dulkot stáhtaid eará álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovgasis, mat sis leat

1,001

On muun muassa luonnollista tulkita sopimuspuolten 10 artiklan c kohdan mukaista velvollisuutta suojella ja

Earret eará lea lunddolaš dulkot stáhtabeliin artihkkala 10 (c)

1,002

Itsemääräämisoikeus mainitaan monissa kansainvälisoikeudellisissa instrumenteissa,

Iešmearridanvuoigatvuohta ilbmá máŋgga álbmotrievttálaš instrumeanttain,

1,003

Tällaisen tunnustamisen on ilmaistu liittyvän selkeästi myös alkuperäiskansoihin.

Dakkár dohkkeheapmi lea čielgasit

1,004

päättää poliittisesta asemastaan ja edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista

dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Davviriikkaid

1,005

Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan

Álbmotriekti ii dattetge leat vuođđu

1,006

vahingoittavat valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista asemaa, mikäli valtio toimii

juhket dahje vahágahttet stáhta territoriála integritehta dahje politihkalaš dási, jos

1,007

Kansoilla on pääsääntöisesti oikeus

Áššáigullevaš álbmogis lea váldo

1,008

julistusluonnoksen laatimiseksi.

álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.

1,009

Määräysehdotukset on pääasiallisesti muotoiltu

mearrádusat leat eanaš hábmejuvvon kollektiiva vuoigatvuohtamearrádussan, earágo

1,010

7.17.2 Oikeus itsemääräämiseen

7.17.2 Iešmearridanvuoigatvuohta

1,011

käyttää valtioiden alueellisen koskemattomuuden periaatteen vastaisesti, katso liite n:o 4.

stáhtaid territoriála integritehta ferte gudnejahttojuvvot, geahča lasáhusa nr. 4.

1,012

kansainvälisoikeudellisena normina eikä tähän periaatteeseen ole siksi oikeastaan

norbman, ja ahte dan dihte ii leat rievtti mielde dárbu álgoálbmotcealkámuššii lasihit

1,013

Siinä sanotaan, että alkuperäiskansoilla

álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, lea

1,014

mukaan otettavista osa-alueista saattaa osoittautua vaikeaksi päästä täydelliseen

das mat áššesurggiid berrejit gullat logahallamii. Dán vuođus davviriikkalaš stáhtat

1,015

asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4.

riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4.

1,016

tapahtuvaan sotilaalliseen toimintaan liittyviä velvoitteita. Pohjoismaiden taholta on ehdotettu

geatnegasvuođaid soahteveaga doaimmaid hárrái mat leat álgoálbmotguovlluin.

1,017

alkuperäiskansoilta vapaaehtoinen ja selkeästi ilmaisema ennakkosuostumus ennen niiden

ovddalgihtii oččodit álgoálbmogiid iešdáhtolaš ja diđolaš lobi prošeavttaide mat

1,018

perustavanlaatuinen teema, ja julistusluonnoksessa tunnustetaankin, että alkuperäiskansojen

manni ja vuođđudeaddji fáddá, masa gullá dat dovddiideapmi ahte álgoálbmogiid

1,019

kulttuuri ja perinteet liittyvät läheisesti niiden maa-alueisiin ja luonnonvaroihin.

kultuvra ja árbevierut leat čadnojuvvon lahkalagaid gitta sin eatnamiiguin ja

1,020

oikeus ylläpitää, suojella ja kehittää aiempia, nykyisiä ja tulevia kulttuurisia

ovddidit daid, ja sis lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovddidit ovddeš, dáláš ja

1,021

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen avulla luotavien yhteistyöjärjestelmien tarkoituksena on taata saamelaiskulttuurille ja saamelaisten eduille dynaaminen suoja.

Ulbmil go davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ásahuvvojit ovttasbarganortnegat, lea sihkkarastit ahte sámi kultuvrii ja sámi beroštumiide lea fámolaš (dynamalaš) suodji.

1,022

Alkuperäiskansojen osallistumisoikeus ulottuu siten pidemmälle kuin kansallisella tasolla sovellettava neuvotteluprosessi. ”

Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.

1,023

Mainitun yleissopimuksen 2 artiklassa

Dan artihkkalis 2 čilgejuvvo traktáhta

1,024

yksittäisten saamelaisten välistä oikeussuhdetta.

Áššedovdi joavku oaivvilda ahte soahpamuš mii dušše muhtumassii lea

1,025

Tämä on ollut koko työn ajan soveltamamme luonnollinen menettelytapa, ja se on johtunut

mearrádusaid guđege artihkkala olis. Dat lea barggus leamaš lunddolaš vuohki

1,026

seuraa, että säännöksiä koskevat huomautukset ulottuvat kaiken kaikkiaan suhteellisen laajalle

artihkkalii leat erenoamáš ákkat. Válljejuvvon ovdanbuktinvuogi boađus lea ahte

1,027

Kuten edellä on mainittu, asiantuntijatyöryhmän

Nugo namahuvvui, de dát namahus dat geavahuvvo áššedovdi

1,028

joka vuonna 1996 asetettiin selvittämään sopimuksen tarvetta ja edellytyksiä, katso

Seammá namahusa geavahii maid dat bargojoavku mii nammaduvvui jagi 1996 vai čielggadivččii leago dárbu konvenšuvdnii ja mat eavttuid

1,029

Sana pohjoismainen tekee lisäksi selväksi, ettei sopimus koske Venäjän saamelaisia vaan ainoastaan niitä kolmea Pohjoismaata, joissa saamelaiset

(nordisk) čilge dasto vel ahte konvenšuvdna ii fátmmas Ruošša sámiid, muhto dušše

1,030

Alkusanoissa esitetään sopimustekstin pohjana olevat tärkeimmät oikeudelliset periaatteet ja

Ovdasánis leat hábmejuvvon deaŧaleamos riekteprinsihpat ja sámepolitihkalaš oaivilat

1,031

Sopimuksella on useita tarkoituksia.

Konvenšuvnnas leat máŋga ulbmila.

1,032

vähentää maan rajojen merkitystä saamelaisille niin, että he voivat harjoittaa toimintaansa

sáhka ahte unnidit riikkarájiid váikkuhusaid sámiide, vai sáhttet jođihit iežaset

1,033

melko kapea-alaisesti.

vuođđolágain, ipmirduvvo gáržžit mearkkašumis.

1,034

Luonnoksessa

Árvaluvvon ON

1,035

alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi YK:n julistukseksi sanotaan (3 artikla):

julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, cealká artihkkalis 3:

1,036

Kansainvälinen oikeus tunnustaa ainoastaan erityistapauksissa kansan oikeuden

Álbmotriekti dohkkeha duššefal erenoamáš dáhpáhusain álbmoga

1,037

Kansainvälisoikeudellisista säännöksistä keskeisiä ovat etenkin edellä mainitut kansainväliset

Álbmotrievttálaš njuolggadusaid dáfus erenoamážit bajábealde namahuvvon

1,038

Tähän sopimukseen perustuvien oikeuksien sisällön mukaan kysymys siitä, voiko

Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođaid sisdoallu dieđiha ahte berre leat

1,039

jotakuta henkilöä, asiaa tulee voida tutkia tuomioistuimessa, vrt. tämän artiklan

fátmmastago dát mearrádus dihto olbmo, de lea vejolaš diktit duopmostuolu mearridit

1,040

Kuten määräyksen sanamuodosta käy ilmi, henkilön ei tarvitse ilmoittaa lukeutuvansa

Nugo boahtá ovdan sátnádagas, de ii dárbbaš dat olmmos gean dát mearrádus

1,041

saamelaisväestöön kuuluakseen tämän määräyksen piiriin.

fátmmasta, leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui.

1,042

saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säännösten mukaan pidettävä saamelaisena, pidetään

vuoigatvuohta jienastit Sámediggái, galgá adnojuvvot sápmelažžan, ja nu maiddái

1,043

Täysikäisiin lapsiin sovelletaan tässä yhteydessä myös itseidentifikaation vaatimusta.

gusto maid iešduođaštusgáibádus.

1,044

artiklassa käytetään ainoastaan ilmaisua valtio, artikla koskee myös tässä yhteydessä

konvenšuvnna artihkkalis dušše doaba stáhta, de artihkkal fátmmasta maiddái daid

1,045

voi välttää tähän sopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan yksityistämällä toimintoja. Siksi

bargguid. Stáhtat eai sáhte privatiseremiin beasadit iežaset geatnegasvuođain dán

1,046

Saamelaiskäräjille on kuitenkin annettu hallinnollisia tehtäviä lainsäädännössä ja valtioiden

dattetge biddjojuvvon hálddahuslaš doaimmat láhkamearrádusaiguin ja stáhtalaš

1,047

Yksittäisten alojen erityistoimista on annettu tarkempia säännöksiä,

ealáhusaid. Muhtun sierrasurggiid várás leat dárlileabbo njuolggadusat

1,048

saamelaisalueiden ulkopuolella asuvat saamelaiset voivat kehittää kieltään, kulttuuriaan ja

guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid, besset ovddidit ižaset giela,

1,049

Tämän takia eri tilanteita tulee kohdella eri tavalla yhdenvertaisuuden

Iešguđetlágan dilit fertejit danne gieđahallojuvvot

1,050

yhteydessä viitataan myös Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua

Maiddái Europaráđi rápmakonvenšuvdnii čujuhuvvo, mii suodjala

1,051

Lainsäätäjän ei siis tule kunnioittaa jokaista perinnäistapaa.

Nu lea nappo dalle, ahte láhkaaddi ii ferte gudnejahttit juohke

1,052

tällöin on otettava huomioon myös 3 artiklan määräys saamelaisten itsemääräämisoikeudesta.

Dakkár iskamis ferte váldit vuhtii artihkkala 3 mearrádusa, mii lea sámiid ieš

1,053

Perinnäistavan mahdollisen torjumisen syynä on tavan luonne eli esimerkiksi se, että

mearridanvuoigatvuođa birra. Árbevieru kvalitehta dat ferte leat mii lea sivva go

1,054

Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.

Riektenjuolggadusaid harmoniseren Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin joatkevaččat bargat vai láhkaásahus ja eará reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii.

1,055

tarkoituksena on helpottaa saamelaisten välistä yhteistyötä yli valtionrajojen, kun taas 11

galggašii álkkásmahttit sámiid ovttasdoaibmana riikkarájiid rastá, muhto artihkkal 11

1,056

artikla koskee etenkin kulttuurista ja elinkeinoihin liittyvää yhteistyötä.

gusto erenoamážit kultuvrralaš ja ealáhusalaš ovttasdoaibmamii riikkarájiid rastá.

1,057

Ruotsin saamelaiskäräjät esittää seuraavia esimerkkejä ongelmista:

Ruoŧa sámediggi namaha čuovvovaš ovdamearkkaid váttisvuođain:

1,058

a) Poronhoidolle Ruotsissa maksetut avustukset estävät Norjan ja Suomen kilpailusäännösten takia porojen myymisen Suomeen ja Norjaan teurastettaviksi.

a) Doarjagat Ruoŧa boazodollui lea norgalaš ja suopmelaš gilvonjuolggadusaid geažil hehttehussan dasa ahte bohccot sáhttet vuvdojuvvot Supmii ja Norgii njuovvamassii.

1,059

huomiota valtionrajojen yli harjoitettavan yhteistyön ongelmiin ja sanoo lausunnossaan:

riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggus, ja dat dadjá cealkámušastis:

1,060

kulttuurista ja kielellistä yhteistyötä eteläsaamen alueen pohjoisosassa. Yhteistyötä kohtaan

viggamušaide oažžut áigái kultuvrralaš ja giellalaš ovttasbarggu lullisámi guovllu davimus oasis.

1,061

Toimenpiteen toteuttamiseksi on anottu Interreg-varoja, mutta Interreg

Interreg-ruđaid leat ohccojuvvon, men dat ii leat

1,062

saamelaissopimuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että

sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis

1,063

Suomen terveys- ja sosiaalihuollossa tapahtuneiden

Nuppástusaid maŋŋil, mat šadde Suoma dearvvašvuođa-

1,064

muutosten jälkeen palvelut ostaa nyt Utsjoen (Ochejohka) kunta.

ja sosiálaásahussii, Ohcejoga suohkan oastá dáid bálvalusaid.

1,065

myös Suomen puolelta tulevia lapsia, sillä voitaisiin turvata varojen saaminen Tanan

vejolašvuođa vuostáiváldit mánáid Suoma bealde, de dat sáhtášii sihkkarastit ruđaid

1,066

Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta määrätä saamelaislipun ja muiden saamelaisten kansallisten symbolien käytöstä.

Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará sámi álbmotlaš symbolaid geavaheami.

1,067

Määräys merkitsee myös oikeutta käyttää saamelaiskansallisia symboleja virallisissa

Mearrádus mearkkaša maid dan ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámi álbmotsymbolaid almmolaš oktavuođain.

1,068

Toisen kappaleen mukaan säännökset sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien vaaleista

Nuppi lađđasa mielde riikkaid sámediggeválggaid njuolggadusat galget

1,069

Ensimmäisessä kappaleessa viitataan siihen, että saamelaisilla voi myös

Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo dasa, ahte sámi álbmogis maiddái riikkaidgaskasaš

1,070

kehittyä siten, että niissä ryhdytään antamaan alkuperäiskansoille nykyistä laajempi oikeus

ovddiduvvot nu, ahte addet álgoálbmogiidda stuorit vuoigatvuođa beassat ieža dahkat

1,071

Ennen kuin julkinen viranomainen tekee päätöksen asiassa, jolla on olennainen merkitys saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella.

Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi dain áššiin mearrida maidege.

1,072

Ensimmäisestä kappaleesta yhdessä toisen kappaleen

Muhto das vuolgá, go vuosttaš lađas ja nubbi lađas

1,073

Neuvotteluvelvollisuus koskee näin ollen eri tason ja eri asioita

Šiehtadallangeatnegasvuohta gusto dainna lágiin

1,074

tällaiset neuvottelut on määrä aloittaa, saamelaiskäräjillä itsellään ei useinkaan ole riittävästi

deaŧalaš, dasgo dallego dakkár šiehtadallamat berrejit álggáhuvvot, Sámedikkis dávjá

1,075

− Saamelaiskäräjille tulee antaa huomattavaa vaikutusvaltaa siihen, millä tavalla alueellista hallintoa toteutetaan saamelaisille tärkeillä politiikan alueilla. ”

- Sámediggi berre oažžut viehka stuorra vejolašvuođa váikkuhit guvllolaš hálddašeapmái dain politihkkasurggiin mat leat deaŧalaččat sámi álbmogii. ”

1,076

tapaamisia puolen vuoden välein. Näissä tapaamisissa on määrä keskustella ” saamelaisen

dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka.

1,077

Saamelaiskäräjillä on myös oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa.

Sámedikkis lea maid vuoigatvuohta oažžut áirasiid almmolaš ráđiide. Sátni

1,078

sellaiset julkiset toimielimet, joita kutsutaan hallituksiksi siltä osin kuin hallituksella on myös

almmolaš orgána mii gohčoduvvo stivran mas leat rávvejeaddji doaimmat ja mii

1,079

Vaatimuksena ei siis ole, että asianomaiset asiat koskevat erityisessä tai

De ii nappo dalle leat mihkkege gáibádusaid das ahte dat áššit main lea sáhka,

1,080

edustettuina neuvostoissa ja komiteoissa, katso 21 artikla.

lávdegottiin, geahča artihkkala 21.

1,081

epävarmoissa tapauksissa tulee panna suurta painoa saamelaiskäräjien arviolle siitä, koskeeko

eahpádusat, deaddu leat sámedikkiid árvvoštallamis das, guoskágo ášši sámi

1,082

Kolmannen kappaleen mukaan parlamentti määrää,

Goalmmát lađđasa mielde riikka

1,083

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000.

Suoma ođđa vuođđoláhka fámuiduvai njukčamánu 1. b. 2000.

1,084

yhtymään, katso edellä 16 artiklaa koskevat huomautukset.

artihkkal 16 mearkkašumiid.

1,085

mukainen kuuleminen tulee toteuttaa, vahvistetaan parlamentin työjärjestyksessä.

gulaskuddan galgá čađahuvvot Nuppi lađđasa mielde, mearriduvvo riikkabeivviid

1,086

saamelaisoikeuksien selvityselinten välisestä yhteistyöstä laaditun, vuonna 1988 julkaistun

čielggadanlávdegottiid ovttasbarggus, mii ilmmai jagi 1988, kap. 3.4. Das celkojuvvo

1,087

yhdistetään ennen kaikkea poronhoitoon.

lágádusat maid mii odne vuos ja ovddimusat jurdilit gullevažžan boazodollui.

1,088

yhteydessä mainitut instituutiot eivät ole ainoastaan eturyhmiä, vaan monissa tapauksissa

leat dušše beroštusovttastumit, muhto dáidet máŋgga dáhpáhusas leat maiddái

1,089

Oikeus omaan kieleen kuuluu kansan perusoikeuksiin. Saamen kielen turvaaminen ja

Olbmo vuoigatvuohta iežas gillii lea álbmoga guovdilis vuoigatvuođain okta.

1,090

erityisillä alueilla, kuten tuomioistuimissa, julkisissa viranomaisissa sekä tiedotusvälineissä.

almmolaš eiseválddiid luhtte ja mediain. Duon deaŧalaš ášši hárrái, namalassii

1,091

mahdollisuuksia käyttää saamen kieltä. Teknisiä ratkaisuja on kyllä saatavilla, mutta kaikki

Teknihkalaš čovdosat leat olámuttus, muhto eai buot eiseválddit leat háhkan daid.

1,092

kaikenlaisen kirjallisuuden, kaunokirjallisuuden ja ammattikirjallisuuden, kirjat,

fátmmasta buotlágan girjjálašvuođa, čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa,

1,093

Sananvapaudella on Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa perustuslainsuoja. Yhtenä

Sátnefriddjavuođa suodjalit vuođđolágat Suomas, Norggas ja Ruoŧas.

1,094

tiedonsaannin takaamiseksi luoda edellytykset itsenäiselle saamelaiselle viestintäpolitiikalle.

iešbirgejeaddji sámi mediapolitihkkii. Dakkár iešbirgejeaddji mediapolitihkka lea

1,095

annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa sanotaan:

Lágas mii lea Rundradion Ab birra (1380/1993) cealká ná (7 § 2

1,096

” Ruotsin radion tulee valvoa kielellisten ja etnisten vähemmistöjen etuja.

” SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid.

1,097

Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.

Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat heivehuvvon sin duogážii.

1,098

On tärkeää, että

Deaŧalaš lea ahte sámi

1,099

On lisäksi tärkeää rekrytoida

Dat mearkkaša ahte fertet deattuhit sámiid iežaset dárbbuid ja