sentence_id int64 0 2k | text_fin stringlengths 5 1.09k | text_sme stringlengths 13 1.07k |
|---|---|---|
1,000 | koskevan yleissopimuksen määräyksiä tulkittaessa on otettava huomioon valtioiden muut | dárbu dulkot stáhtaid eará álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovgasis, mat sis leat |
1,001 | On muun muassa luonnollista tulkita sopimuspuolten 10 artiklan c kohdan mukaista velvollisuutta suojella ja | Earret eará lea lunddolaš dulkot stáhtabeliin artihkkala 10 (c) |
1,002 | Itsemääräämisoikeus mainitaan monissa kansainvälisoikeudellisissa instrumenteissa, | Iešmearridanvuoigatvuohta ilbmá máŋgga álbmotrievttálaš instrumeanttain, |
1,003 | Tällaisen tunnustamisen on ilmaistu liittyvän selkeästi myös alkuperäiskansoihin. | Dakkár dohkkeheapmi lea čielgasit |
1,004 | päättää poliittisesta asemastaan ja edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista | dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Davviriikkaid |
1,005 | Kansainvälinen oikeus ei kuitenkaan | Álbmotriekti ii dattetge leat vuođđu |
1,006 | vahingoittavat valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista asemaa, mikäli valtio toimii | juhket dahje vahágahttet stáhta territoriála integritehta dahje politihkalaš dási, jos |
1,007 | Kansoilla on pääsääntöisesti oikeus | Áššáigullevaš álbmogis lea váldo |
1,008 | julistusluonnoksen laatimiseksi. | álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. |
1,009 | Määräysehdotukset on pääasiallisesti muotoiltu | mearrádusat leat eanaš hábmejuvvon kollektiiva vuoigatvuohtamearrádussan, earágo |
1,010 | 7.17.2 Oikeus itsemääräämiseen | 7.17.2 Iešmearridanvuoigatvuohta |
1,011 | käyttää valtioiden alueellisen koskemattomuuden periaatteen vastaisesti, katso liite n:o 4. | stáhtaid territoriála integritehta ferte gudnejahttojuvvot, geahča lasáhusa nr. 4. |
1,012 | kansainvälisoikeudellisena normina eikä tähän periaatteeseen ole siksi oikeastaan | norbman, ja ahte dan dihte ii leat rievtti mielde dárbu álgoálbmotcealkámuššii lasihit |
1,013 | Siinä sanotaan, että alkuperäiskansoilla | álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, lea |
1,014 | mukaan otettavista osa-alueista saattaa osoittautua vaikeaksi päästä täydelliseen | das mat áššesurggiid berrejit gullat logahallamii. Dán vuođus davviriikkalaš stáhtat |
1,015 | asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4. | riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4. |
1,016 | tapahtuvaan sotilaalliseen toimintaan liittyviä velvoitteita. Pohjoismaiden taholta on ehdotettu | geatnegasvuođaid soahteveaga doaimmaid hárrái mat leat álgoálbmotguovlluin. |
1,017 | alkuperäiskansoilta vapaaehtoinen ja selkeästi ilmaisema ennakkosuostumus ennen niiden | ovddalgihtii oččodit álgoálbmogiid iešdáhtolaš ja diđolaš lobi prošeavttaide mat |
1,018 | perustavanlaatuinen teema, ja julistusluonnoksessa tunnustetaankin, että alkuperäiskansojen | manni ja vuođđudeaddji fáddá, masa gullá dat dovddiideapmi ahte álgoálbmogiid |
1,019 | kulttuuri ja perinteet liittyvät läheisesti niiden maa-alueisiin ja luonnonvaroihin. | kultuvra ja árbevierut leat čadnojuvvon lahkalagaid gitta sin eatnamiiguin ja |
1,020 | oikeus ylläpitää, suojella ja kehittää aiempia, nykyisiä ja tulevia kulttuurisia | ovddidit daid, ja sis lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovddidit ovddeš, dáláš ja |
1,021 | Pohjoismaisen saamelaissopimuksen avulla luotavien yhteistyöjärjestelmien tarkoituksena on taata saamelaiskulttuurille ja saamelaisten eduille dynaaminen suoja. | Ulbmil go davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ásahuvvojit ovttasbarganortnegat, lea sihkkarastit ahte sámi kultuvrii ja sámi beroštumiide lea fámolaš (dynamalaš) suodji. |
1,022 | Alkuperäiskansojen osallistumisoikeus ulottuu siten pidemmälle kuin kansallisella tasolla sovellettava neuvotteluprosessi. ” | Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis. |
1,023 | Mainitun yleissopimuksen 2 artiklassa | Dan artihkkalis 2 čilgejuvvo traktáhta |
1,024 | yksittäisten saamelaisten välistä oikeussuhdetta. | Áššedovdi joavku oaivvilda ahte soahpamuš mii dušše muhtumassii lea |
1,025 | Tämä on ollut koko työn ajan soveltamamme luonnollinen menettelytapa, ja se on johtunut | mearrádusaid guđege artihkkala olis. Dat lea barggus leamaš lunddolaš vuohki |
1,026 | seuraa, että säännöksiä koskevat huomautukset ulottuvat kaiken kaikkiaan suhteellisen laajalle | artihkkalii leat erenoamáš ákkat. Válljejuvvon ovdanbuktinvuogi boađus lea ahte |
1,027 | Kuten edellä on mainittu, asiantuntijatyöryhmän | Nugo namahuvvui, de dát namahus dat geavahuvvo áššedovdi |
1,028 | joka vuonna 1996 asetettiin selvittämään sopimuksen tarvetta ja edellytyksiä, katso | Seammá namahusa geavahii maid dat bargojoavku mii nammaduvvui jagi 1996 vai čielggadivččii leago dárbu konvenšuvdnii ja mat eavttuid |
1,029 | Sana pohjoismainen tekee lisäksi selväksi, ettei sopimus koske Venäjän saamelaisia vaan ainoastaan niitä kolmea Pohjoismaata, joissa saamelaiset | (nordisk) čilge dasto vel ahte konvenšuvdna ii fátmmas Ruošša sámiid, muhto dušše |
1,030 | Alkusanoissa esitetään sopimustekstin pohjana olevat tärkeimmät oikeudelliset periaatteet ja | Ovdasánis leat hábmejuvvon deaŧaleamos riekteprinsihpat ja sámepolitihkalaš oaivilat |
1,031 | Sopimuksella on useita tarkoituksia. | Konvenšuvnnas leat máŋga ulbmila. |
1,032 | vähentää maan rajojen merkitystä saamelaisille niin, että he voivat harjoittaa toimintaansa | sáhka ahte unnidit riikkarájiid váikkuhusaid sámiide, vai sáhttet jođihit iežaset |
1,033 | melko kapea-alaisesti. | vuođđolágain, ipmirduvvo gáržžit mearkkašumis. |
1,034 | Luonnoksessa | Árvaluvvon ON |
1,035 | alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaksi YK:n julistukseksi sanotaan (3 artikla): | julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, cealká artihkkalis 3: |
1,036 | Kansainvälinen oikeus tunnustaa ainoastaan erityistapauksissa kansan oikeuden | Álbmotriekti dohkkeha duššefal erenoamáš dáhpáhusain álbmoga |
1,037 | Kansainvälisoikeudellisista säännöksistä keskeisiä ovat etenkin edellä mainitut kansainväliset | Álbmotrievttálaš njuolggadusaid dáfus erenoamážit bajábealde namahuvvon |
1,038 | Tähän sopimukseen perustuvien oikeuksien sisällön mukaan kysymys siitä, voiko | Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođaid sisdoallu dieđiha ahte berre leat |
1,039 | jotakuta henkilöä, asiaa tulee voida tutkia tuomioistuimessa, vrt. tämän artiklan | fátmmastago dát mearrádus dihto olbmo, de lea vejolaš diktit duopmostuolu mearridit |
1,040 | Kuten määräyksen sanamuodosta käy ilmi, henkilön ei tarvitse ilmoittaa lukeutuvansa | Nugo boahtá ovdan sátnádagas, de ii dárbbaš dat olmmos gean dát mearrádus |
1,041 | saamelaisväestöön kuuluakseen tämän määräyksen piiriin. | fátmmasta, leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. |
1,042 | saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säännösten mukaan pidettävä saamelaisena, pidetään | vuoigatvuohta jienastit Sámediggái, galgá adnojuvvot sápmelažžan, ja nu maiddái |
1,043 | Täysikäisiin lapsiin sovelletaan tässä yhteydessä myös itseidentifikaation vaatimusta. | gusto maid iešduođaštusgáibádus. |
1,044 | artiklassa käytetään ainoastaan ilmaisua valtio, artikla koskee myös tässä yhteydessä | konvenšuvnna artihkkalis dušše doaba stáhta, de artihkkal fátmmasta maiddái daid |
1,045 | voi välttää tähän sopimukseen perustuvia velvollisuuksiaan yksityistämällä toimintoja. Siksi | bargguid. Stáhtat eai sáhte privatiseremiin beasadit iežaset geatnegasvuođain dán |
1,046 | Saamelaiskäräjille on kuitenkin annettu hallinnollisia tehtäviä lainsäädännössä ja valtioiden | dattetge biddjojuvvon hálddahuslaš doaimmat láhkamearrádusaiguin ja stáhtalaš |
1,047 | Yksittäisten alojen erityistoimista on annettu tarkempia säännöksiä, | ealáhusaid. Muhtun sierrasurggiid várás leat dárlileabbo njuolggadusat |
1,048 | saamelaisalueiden ulkopuolella asuvat saamelaiset voivat kehittää kieltään, kulttuuriaan ja | guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid, besset ovddidit ižaset giela, |
1,049 | Tämän takia eri tilanteita tulee kohdella eri tavalla yhdenvertaisuuden | Iešguđetlágan dilit fertejit danne gieđahallojuvvot |
1,050 | yhteydessä viitataan myös Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua | Maiddái Europaráđi rápmakonvenšuvdnii čujuhuvvo, mii suodjala |
1,051 | Lainsäätäjän ei siis tule kunnioittaa jokaista perinnäistapaa. | Nu lea nappo dalle, ahte láhkaaddi ii ferte gudnejahttit juohke |
1,052 | tällöin on otettava huomioon myös 3 artiklan määräys saamelaisten itsemääräämisoikeudesta. | Dakkár iskamis ferte váldit vuhtii artihkkala 3 mearrádusa, mii lea sámiid ieš |
1,053 | Perinnäistavan mahdollisen torjumisen syynä on tavan luonne eli esimerkiksi se, että | mearridanvuoigatvuođa birra. Árbevieru kvalitehta dat ferte leat mii lea sivva go |
1,054 | Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia. | Riektenjuolggadusaid harmoniseren Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin joatkevaččat bargat vai láhkaásahus ja eará reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii. |
1,055 | tarkoituksena on helpottaa saamelaisten välistä yhteistyötä yli valtionrajojen, kun taas 11 | galggašii álkkásmahttit sámiid ovttasdoaibmana riikkarájiid rastá, muhto artihkkal 11 |
1,056 | artikla koskee etenkin kulttuurista ja elinkeinoihin liittyvää yhteistyötä. | gusto erenoamážit kultuvrralaš ja ealáhusalaš ovttasdoaibmamii riikkarájiid rastá. |
1,057 | Ruotsin saamelaiskäräjät esittää seuraavia esimerkkejä ongelmista: | Ruoŧa sámediggi namaha čuovvovaš ovdamearkkaid váttisvuođain: |
1,058 | a) Poronhoidolle Ruotsissa maksetut avustukset estävät Norjan ja Suomen kilpailusäännösten takia porojen myymisen Suomeen ja Norjaan teurastettaviksi. | a) Doarjagat Ruoŧa boazodollui lea norgalaš ja suopmelaš gilvonjuolggadusaid geažil hehttehussan dasa ahte bohccot sáhttet vuvdojuvvot Supmii ja Norgii njuovvamassii. |
1,059 | huomiota valtionrajojen yli harjoitettavan yhteistyön ongelmiin ja sanoo lausunnossaan: | riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggus, ja dat dadjá cealkámušastis: |
1,060 | kulttuurista ja kielellistä yhteistyötä eteläsaamen alueen pohjoisosassa. Yhteistyötä kohtaan | viggamušaide oažžut áigái kultuvrralaš ja giellalaš ovttasbarggu lullisámi guovllu davimus oasis. |
1,061 | Toimenpiteen toteuttamiseksi on anottu Interreg-varoja, mutta Interreg | Interreg-ruđaid leat ohccojuvvon, men dat ii leat |
1,062 | saamelaissopimuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että | sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis |
1,063 | Suomen terveys- ja sosiaalihuollossa tapahtuneiden | Nuppástusaid maŋŋil, mat šadde Suoma dearvvašvuođa- |
1,064 | muutosten jälkeen palvelut ostaa nyt Utsjoen (Ochejohka) kunta. | ja sosiálaásahussii, Ohcejoga suohkan oastá dáid bálvalusaid. |
1,065 | myös Suomen puolelta tulevia lapsia, sillä voitaisiin turvata varojen saaminen Tanan | vejolašvuođa vuostáiváldit mánáid Suoma bealde, de dat sáhtášii sihkkarastit ruđaid |
1,066 | Valtioiden tulee kunnioittaa saamelaisten oikeutta määrätä saamelaislipun ja muiden saamelaisten kansallisten symbolien käytöstä. | Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará sámi álbmotlaš symbolaid geavaheami. |
1,067 | Määräys merkitsee myös oikeutta käyttää saamelaiskansallisia symboleja virallisissa | Mearrádus mearkkaša maid dan ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámi álbmotsymbolaid almmolaš oktavuođain. |
1,068 | Toisen kappaleen mukaan säännökset sopimusvaltioiden saamelaiskäräjien vaaleista | Nuppi lađđasa mielde riikkaid sámediggeválggaid njuolggadusat galget |
1,069 | Ensimmäisessä kappaleessa viitataan siihen, että saamelaisilla voi myös | Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo dasa, ahte sámi álbmogis maiddái riikkaidgaskasaš |
1,070 | kehittyä siten, että niissä ryhdytään antamaan alkuperäiskansoille nykyistä laajempi oikeus | ovddiduvvot nu, ahte addet álgoálbmogiidda stuorit vuoigatvuođa beassat ieža dahkat |
1,071 | Ennen kuin julkinen viranomainen tekee päätöksen asiassa, jolla on olennainen merkitys saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella. | Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi dain áššiin mearrida maidege. |
1,072 | Ensimmäisestä kappaleesta yhdessä toisen kappaleen | Muhto das vuolgá, go vuosttaš lađas ja nubbi lađas |
1,073 | Neuvotteluvelvollisuus koskee näin ollen eri tason ja eri asioita | Šiehtadallangeatnegasvuohta gusto dainna lágiin |
1,074 | tällaiset neuvottelut on määrä aloittaa, saamelaiskäräjillä itsellään ei useinkaan ole riittävästi | deaŧalaš, dasgo dallego dakkár šiehtadallamat berrejit álggáhuvvot, Sámedikkis dávjá |
1,075 | − Saamelaiskäräjille tulee antaa huomattavaa vaikutusvaltaa siihen, millä tavalla alueellista hallintoa toteutetaan saamelaisille tärkeillä politiikan alueilla. ” | - Sámediggi berre oažžut viehka stuorra vejolašvuođa váikkuhit guvllolaš hálddašeapmái dain politihkkasurggiin mat leat deaŧalaččat sámi álbmogii. ” |
1,076 | tapaamisia puolen vuoden välein. Näissä tapaamisissa on määrä keskustella ” saamelaisen | dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka. |
1,077 | Saamelaiskäräjillä on myös oikeus olla edustettuna julkisissa neuvostoissa. | Sámedikkis lea maid vuoigatvuohta oažžut áirasiid almmolaš ráđiide. Sátni |
1,078 | sellaiset julkiset toimielimet, joita kutsutaan hallituksiksi siltä osin kuin hallituksella on myös | almmolaš orgána mii gohčoduvvo stivran mas leat rávvejeaddji doaimmat ja mii |
1,079 | Vaatimuksena ei siis ole, että asianomaiset asiat koskevat erityisessä tai | De ii nappo dalle leat mihkkege gáibádusaid das ahte dat áššit main lea sáhka, |
1,080 | edustettuina neuvostoissa ja komiteoissa, katso 21 artikla. | lávdegottiin, geahča artihkkala 21. |
1,081 | epävarmoissa tapauksissa tulee panna suurta painoa saamelaiskäräjien arviolle siitä, koskeeko | eahpádusat, deaddu leat sámedikkiid árvvoštallamis das, guoskágo ášši sámi |
1,082 | Kolmannen kappaleen mukaan parlamentti määrää, | Goalmmát lađđasa mielde riikka |
1,083 | Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. | Suoma ođđa vuođđoláhka fámuiduvai njukčamánu 1. b. 2000. |
1,084 | yhtymään, katso edellä 16 artiklaa koskevat huomautukset. | artihkkal 16 mearkkašumiid. |
1,085 | mukainen kuuleminen tulee toteuttaa, vahvistetaan parlamentin työjärjestyksessä. | gulaskuddan galgá čađahuvvot Nuppi lađđasa mielde, mearriduvvo riikkabeivviid |
1,086 | saamelaisoikeuksien selvityselinten välisestä yhteistyöstä laaditun, vuonna 1988 julkaistun | čielggadanlávdegottiid ovttasbarggus, mii ilmmai jagi 1988, kap. 3.4. Das celkojuvvo |
1,087 | yhdistetään ennen kaikkea poronhoitoon. | lágádusat maid mii odne vuos ja ovddimusat jurdilit gullevažžan boazodollui. |
1,088 | yhteydessä mainitut instituutiot eivät ole ainoastaan eturyhmiä, vaan monissa tapauksissa | leat dušše beroštusovttastumit, muhto dáidet máŋgga dáhpáhusas leat maiddái |
1,089 | Oikeus omaan kieleen kuuluu kansan perusoikeuksiin. Saamen kielen turvaaminen ja | Olbmo vuoigatvuohta iežas gillii lea álbmoga guovdilis vuoigatvuođain okta. |
1,090 | erityisillä alueilla, kuten tuomioistuimissa, julkisissa viranomaisissa sekä tiedotusvälineissä. | almmolaš eiseválddiid luhtte ja mediain. Duon deaŧalaš ášši hárrái, namalassii |
1,091 | mahdollisuuksia käyttää saamen kieltä. Teknisiä ratkaisuja on kyllä saatavilla, mutta kaikki | Teknihkalaš čovdosat leat olámuttus, muhto eai buot eiseválddit leat háhkan daid. |
1,092 | kaikenlaisen kirjallisuuden, kaunokirjallisuuden ja ammattikirjallisuuden, kirjat, | fátmmasta buotlágan girjjálašvuođa, čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa, |
1,093 | Sananvapaudella on Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa perustuslainsuoja. Yhtenä | Sátnefriddjavuođa suodjalit vuođđolágat Suomas, Norggas ja Ruoŧas. |
1,094 | tiedonsaannin takaamiseksi luoda edellytykset itsenäiselle saamelaiselle viestintäpolitiikalle. | iešbirgejeaddji sámi mediapolitihkkii. Dakkár iešbirgejeaddji mediapolitihkka lea |
1,095 | annetun lain (1380/1993) 7 §:n 2 momentin 4 kohdassa sanotaan: | Lágas mii lea Rundradion Ab birra (1380/1993) cealká ná (7 § 2 |
1,096 | ” Ruotsin radion tulee valvoa kielellisten ja etnisten vähemmistöjen etuja. | ” SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid. |
1,097 | Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa. | Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat heivehuvvon sin duogážii. |
1,098 | On tärkeää, että | Deaŧalaš lea ahte sámi |
1,099 | On lisäksi tärkeää rekrytoida | Dat mearkkaša ahte fertet deattuhit sámiid iežaset dárbbuid ja |
Subsets and Splits
No community queries yet
The top public SQL queries from the community will appear here once available.