j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
1,100	riittävät edellytykset tällaisen tutkimuksen harjoittamiseen.	doarvái buorit eavttut, vai dakkár dutkama lea vejolaš čađahit.
1,101	useammissa laitoksissa sekä yhteistyössä yli valtionrajojen.	vejolaš hukset viidáseappot eanet lágádusain, ja ovttasráđiid riikkarájiid rastá.
1,102	osoittavat, että usein on syntynyt ikäviä tilanteita, koska virkamiehillä, kuten poliisilla,	čuožžilit unohis dilit dainnago dakkár ámmátolbmot go politiijat, oahpaheaddjit,
1,103	saamelaislain (12. heinäkuuta 1987 annettu laki n:o 56) 3 §:n 7 momentissa on vastaava	Sullasaš mearrádusaid siskkilda norgalaš sámelága (geassemánu 12. b. 1987 láhka nr..
1,104	määräyksen mukaan velvollisuus antaa väestölle tietoa saamelaisesta kulttuurista ja	mielde geatnegasvuohta juohkit dieđuid almmolašvuhtii sámi kultuvrra ja
1,105	Östersundiin sijoitetun keskuksen tehtävänä on muun	Guovddáš mii biddjojuvvui
1,106	On erityisen tärkeää, että ihminen saa sosiaali- ja terveysviranomaisia tavatessaan käyttää omaa kieltään ja että hän saa	dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte son beassá
1,107	Saamelaiskäräjät ei nykyään osallistu millään tavalla sosiaali- ja terveystoimen	Sámedikkiin ii leat odne oasálašvuohta dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusa
1,108	saamelaista alkuperää.	sápmelašvuođas.
1,109	säännöksiä, jotka kieltävät sellaisen markkinoinnin ja vastaavan, joka antaa totuudenvastaisen	vuovdaleami ja sullasaš daguid mat dahkaluddet ahte buktagiin lea eará álgu go dain
1,110	Saamelaiset kulttuurimuistomerkit ovat tärkeitä voimavaroja sekä omasta menneisyydestä	deaŧalaš resurssat sihke máhttui olbmuid alcceseaset guoski vássán áiggis ja dáláš
1,111	ja historian dokumentoinnista, säilyttämisestä ja edelleen välittämisestä.	duođašteamis, seailluheamis ja ilbmadeamis.
1,112	Asuinpaikat, luolat, kallio-onkalot, joissa on jälkiä siellä oleskelleista tai työskennelleistä ihmisistä, asumusten tai kirkkojen sijaintipaikat, kirkot, kaikenlaiset talot ja rakennelmat sekä niiden jäännökset tai osat, maakummut ja kuonakasat, talo- ja maatalokompleksit pihapiireineen ja muut asutuskeskittymät, kuten tapulipaikat ja markkinapaikat, kaupunkien rakennukset ja vastaavat tai niiden jäännökset.	Orrunbáikkit, (bákte) hoalut, (h) állit, maid vuolde leat daid olbmuid mearkkat, guđet leat orron das dahje bargan das; viesso- dahje girkoduktasajit; girkut, viesut (visttit) dahje juohkelágan ráhkadusat, ja daid bázahusat dahje oasit, dálločorut, dállo- dahje šilljohuksehusat ja eará čoahkkebáikeráhkadusat, nugo gálvorádjosajit ja gávpešiljut, gávpothuksehusat ja dakkáraččat, dahje dain báhcán roamit.
1,113	kulttuurimuistomerkkien hallintoon tai kehittää sitä. Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto	metáralaš ráđđi lea sávvan ahte čalmmustahttojuvvo sámi kulturmuittuid ja kultur
1,114	sopiviin museoihin tai muihin mainittujen kulttuurimuistomerkkien alkuperäalueella	máhcahuvvot heivvolaš dávvirvuorkkáide dahje eará dohkálaš sámi kulturlágádusaide
1,115	aineellista voimavaraperustaa heikennetä.	sámi ávnnaslaš resursavuođđu ii hedjon.
1,116	yksityisoikeudellista perustetta korvausvaatimukselleen.	vuođđu gáibidit buhtadasa.
1,117	kalastusoikeuksia ja Altevann-asia laiduntamis- sekä kalastusoikeuksia.	ja guolástanvuoigatvuođaide ja Áltejávre-duopmu guođohan- ja guolástanvuoigat
1,118	johon muut tuomarit yhtyivät:	celkkii ná, ja earáge duopmárat dorjo su.:
1,119	Tämä ei kuitenkaan ollut tilanne kyseisessä konkreettisessa asiassa.	Muhto nu ii lean dihto áššis.
1,120	lapinveromaita koskevan oikeusjutun yhteydessä annettujen lausuntojen mukaisesti, että	Skattefjällsmålet-duomu cealkámušaid mielde ahte boazodoallorievtti vuođđu lea
1,121	ei niin muodoin mene saamelaisten käyttöoikeuksien edelle.	eambbo deaddu go sámiid geavahanvuoigatvuođain. Eai earáinge leat ovdamunni,
1,122	haltija) eikä omistaja saa käyttää oikeuttaan sellaisella tavalla, että se kohtuuttomasti tai	(servituhtalaš) iige eaiggát galgga geavahit vuoigatvuođas nu, ahte dat eahpe
1,123	omistusoikeus että käyttöoikeus.	vuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa.
1,124	Ratkaisussa, joka oli täysistuntoratkaisu, enemmistöä	Mearrádusas, mii lei dievasčoahkkima duopmu,
1,125	Näin ollen ei voida vaatia, että porot ovat laiduntaneet tietyllä alueella joka vuosi.	Danne ii leat vejolaš gáibidit ahte bohccot galget leat guhton dihto guovllus juohke jagi.
1,126	Tämä koskee etenkin Selbua, jossa saamelaisten kulttuurimuistomerkkien tutkimus on ollut laajuudeltaan erittäin pienimuotoista.	Dát gusto iiba unnánge Selbus, mas hui vánit leat ohcan sámi kulturmuittuid.
1,127	kyseiset alueet koskee sekä niitä alueita, joihin saamelaisilla voi olla omistusoikeus, että niitä	Geatnegasvuohta indentifiseret guovlluid guoská sihke daidda guovlluide main sámiin lea eaiggáduššanvuoigatvuohta, ja daid
1,128	vetämistä selvittävän komitean (gränsdragningskommission).	rádjegeassinlávdegotti (gränsdragningskommission).
1,129	Asiantuntijatyöryhmä yhtyy edellä lausuttuun.	Áššedovdi joavku doarju dan mii daddjojuvvui dás.
1,130	KP:n 27 artiklaa on siteerattu ja käsitelty 7.4.3 kohdassa.	SP artihkkal 27 lea geardduhuvvon ja gieđahallojuvvon čuoggás 7.4.3.
1,131	elinkeinojaan ja hyödyntää luonnonvaroja jatkossakin, että myös laajemmassa merkityksessä	ealáhusaid ja resurssaid, muhto maiddái viidát mearkkašumis sin vejolašvuhtii
1,132	olennaista merkitystä saamelaisille.	čuohcá, ja Sámedikkiin, go bohkamušat sakka váikkuhit sámiide.
1,133	Sen sijaan kolmannen kappaleen määräyksessä vaaditaan saamelaiskäräjien	Muhto goalmmát lađđasa mearrádus gáibida ii duššefal Sámedikki dohkke
1,134	Ensimmäinen kappale: Määräys on otettu mukaan, jotta ei olisi epäilystäkään siitä,	Vuosttaš lađas: Mearrádus lea váldojuvvon mielde vai ii leat eahpádus das
1,135	Asia ei ole kuitenkaan aina ollut näin.	Álo ii leat dattetge leamaš nu.
1,136	toimenpiteiden lopputulosta, jota on määrä arvioida saamelaisten tarpeitten pohjalta.	bijuid bohtosiid, ja dat fertejit árvvoštallojuvvot sámiid dárbbuid vuođul. Guovdilis
1,137	Niiden oikeuksien lisäksi, jotka saamelaisilla omistus- tai käyttöoikeuden muodossa on, tulee saamelaiskäräjillä olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen alueiden julkiseen hallintoon.	Artihkkal 39 Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja 38.
1,138	luonnonvarojen, kuten esimerkiksi yleisen maankäytön, julkiseen hallintoon.	almmolaš hálddašeapmái, omd. dábálaš areálahálddašeapmái.
1,139	21. vuosisadan toimintaohjelmaan, Agenda 21:een, sisältyy erillinen	21. jahkečuođi doaibmaplánas, Agenda 21, lea sierra kapihttal, kap. 26
1,140	kalastusta, maanviljelyä, duodjia ym. Jos saamelaisten yhteiskuntaelämä ja kulttuuri on määrä	beroštumiid geažil mat dáhttot geavahit seammá resurssaid. Jos sámi servodateallin ja
1,141	ovat metsästys, marjastus ja kotitarvekalastus. Rajan vetäminen syrjäseutujen elinkeinojen ja	resursageavaheamis leat ovddamearkan meahcásteapmi, murjen ja guollebivdu
1,142	Tämän artiklan määräys ei rajoitu perinteisiin elinkeinoihin ja luonnonvarojen	Dán artihkkala mearrádus ii leat ráddjejuvvon árbevirolaš ealáhusaide ja
1,143	Poronhoito on näin	Boazodoallu lea dainna lágiin sámi kultuvrra ja
1,144	Ehdotetun määräyksen mukaan Suomi sitoutuu vahvistamaan saamelaisen	Árvaluvvon mearrádusa mielde
1,145	Valiokunnan käsityksen mukaan tätä tavoitetta voidaan etenkin asiaa koskevat kansainväliset sopimukset (katso PeVL 3/1990 vp) ja poronhoidon tärkeys saamelaisten kulttuurimuodon osana huomioon ottaen pitää sellaisena erityisenä syynä, jonka nojalla saamelaisvaltuuskunnan ehdotus on toteutettavissa tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä hallitusmuodon 7 §:n sitä estämättä. ”	Lávdegotti oaivila mielde sáhttá dát ulbmil, erenomážit jos dasa guoski riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat (geahča GrUU 3/1990 rd) ja boazodoalu mearkkašupmi sámi kultuvrii váldojuvvojit vuhtii, leat dakkár erenoamáš sivva man geažil sáttagotti árvalus lea čađahahtti dábálaš láhkaaddimis almmá hálddašanvuogi 7 § eastagiid haga. ”
1,146	” Mutta koska molemmilla puolilla asuvat lappalaiset tarvitsevat molempien valtakuntien maita porojensa oleskelualueiksi, on tässä suhteessa sovittu erityisjärjestelyistä, jotka sisällytetään tämän rajasopimuksen ensimmäiseen kodisilliin eli lisäpöytäkirjaan. ”	” Muhto nugo sámit goappašiid bealde ráji dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid iežaset bohccuide, de lea dan hárrái sohppojuvvon dakkár čovdosat, mat leat dán rádjesoahpamuša vuosttamuš Codisillas dahje lasáhusas. ”
1,147	Saamelaissopimukseen liittyvän työn yhtenä tärkeänä tavoitteena on vähentää	Deaŧalaš vuođđun sámekonvenšuvdnabargui lea dat, ahte riikkarájiid
1,148	tuomioistuimessa, jonka alueella mahdollista perinnäistapaan perustuvaa oikeutta on	guođohanvuoigatvuođa mii vuolgá árbevierus, geahča goalmmát lađđasa, nuppi
1,149	Sopimuksen täytäntöönpano ja kehittäminen	Konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
1,150	Säännösten mukaan tulee perustaa virkamieselin, johon kuuluu vähintään kolme kunkin	Njuolggadusat mearridit ahte galget ásahit ámmátolbmoorgána mas leat
1,151	Lautakunnassa tulee olla kuusi jäsentä, joiden kaikkien tulee olla riippumattomia.	Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat sorjákeahttá.
1,152	Lautakunnan tulee antaa raportteja sopimusvaltioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille.	Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja Sámediggái.
1,153	Siinä	Das čujuhuvvo
1,154	Jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan, eikä heillä ole varajäseniä.	Miellahtut namahuvvojit viđa jahkái ja sadjásaččaid haga.
1,155	esimerkiksi organisoida siten, että raportissa käsitellään kutakin yksittäistä maata joka kolmas	vejolaš omd. organiseret nu, ahte guhtege riika gieđahallojuvvo raporttas juohke
1,156	perustamista, mitä työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena.	lágádusa huksema maid joavku ii gávnnat dan veara. Dán oktavuođas čujuhuvvo
1,157	Tämä on tärkeää, jotta sopimus vaikuttaisi	Dát lea deaŧalaš vai konvenšuvdna geavadis
1,158	käytännössä yhtenäisesti yksittäisen maan saamelaisiin ja takaisi heille mahdollisimman tasa	šaddá dievvasii ávkin sámiide guđege riikkas ja buktá sidjiide áigái ovttaláhkásaš
1,159	vastaava velvollisuus perustuu jo Suomen perustuslakiin.	sullasaš geatnegasvuohta vuolgá juo suopmelaš vuođđolágas.
1,160	Ensimmäinen kappale: Määräys velvoittaa sopimusvaltiot myöntämään sopimuksen	Vuosttaš lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid juolludit ruđaid kon
1,161	Tämä on minun näkökantojeni perustana tässä asiassa.	Dat lea vuolggasadjin mu geahčademiide dán áššis.
1,162	Sitä voitaisiin pitää kansainvälisoikeudellisena valtiosopimuksena niiltä	Dan galggašii leat vejoalaš atnit
1,163	Saamen kielellä tarkoitetaan tässä yhteydessä pohjoissaamen kieltä.	ruoŧŧagillii ja sámegillii. Sámegiella lea dán oktavuođas davvisámegiella.
1,164	Viimeisin väestönlaskenta, jonka yhteydessä kysyttiin, mihin kansaan itse kukin kuuluu, suoritettiin vuonna 1989.	Maŋimuš álbmotlohkan, mas jerrojuvvo man álbmogii olmmoš gullá, čađahuvvui jagi 1989, ja dalle dieđihedje 1.890 olbmo iežaset sápmin, geain 1.615 orro Guoládagas.
1,165	Kuolan saamelaiset asuttavat koko Kuolan niemimaata etelärannikkoa lukuun ottamatta. Siellä heidät on sulautettu valtaväestöön tai karkotettu pois jo varhaisessa vaiheessa venäläisten uudisasukkaiden asetuttua asumaan sinne (1200-luvulta alkaen).	Guoládatsámit ásset miehtá Guoládaga, muhto eai lulligátti, mas sii leat assimilerejuvvon dahje árrat juo fárren dan mielde go ruošša ođđaássit ásaiduvve dohko (álggedettiin 1200-logus).
1,166	Lovozerossa on tavallinen venäläinen peruskoulu ja sen lisäksi internaattikoulu, johon voivat sijoittaa lapsensa saamelaiset, komit (porotaloutta harjoittava kansa, jonka muuttoliike Kuolan niemimaalle alkoi vuonna 1886) ja nenetsit (jotka tulivat yhdessä komien kanssa poronhoitajiksi).	Lujávrris lea dábálaš ruoššalaš vuođđoskuvla ja vel internáhtaskuvla, masa sámit, komit (boazodoalli álbmot mii lea fárren Guoládahkii jagi 1886 rájis) ja nenehcat (bohte komiid mielde boazogeahččin) sáhttet bidjat iežaset mánáid.
1,167	Neljännen luokan jälkeen saamen opetus on vapaaehtoista.	Njealját luohká maŋŋil lea oahpahus sámegielas válljehahtti.
1,168	Uudisasukkaat toivat ortodoksisen uskonsa mukanaan, ja heitä varten rakennettiin 1400-luvulla ensimmäiset kaksi kirkkoa.	Ođđaássit bukte mielddiset ortodoksalaš oskku, ja 1400-logus huksejuvvojedje sidjiide vuosttamuš guokte girku.
1,169	Seuraavan kerran he pääsivät tapaamaan toisensa 50 vuotta myöhemmin, koska vähitellen kaikki yhteydenpito länteen kiellettiin.	Dassážiigo fas besse deaivvadit manne 50 jagi, dainnago buot oktavuođat oarjjás gildojuvvojedje veahážiid mielde.
1,170	Näiden kansojen oma itsehallintoelin ratkaisi suullisesti suurimman osan näiden ei-venäläisten kansojen piirissä syntyneistä ristiriidoista.	Eanaš riidduid mat čuožžiledje dáid ii-ruoššaid gaskkas, čovddii njálmmálaččat iešstivrenorgána, mii sis lei.
1,171	Tilanteen yksityiskohtia ei tunneta, mutta tiedossa on, että saamelaiset vastustivat sitä.	Dárkilis dieđut dan lobi birra eai leat, muhto dovddus lea ahte sámit vuostálaste dan.
1,172	Neuvostovalta päätti vuosina 1925 ja 1926 tekemillään kahdella päätöksellä ottaa käyttöön termin ” pienet pohjoiset kansat ”.	Sovjetváldi mearridii guvttiin mearrádusain jagiid 1925 ja 1926 váldit atnui tearpma ” davi unnalohkosaš álbmogat ”.
1,173	Hallinto organisoitiin 1930-luvulla niin, että pienet alkuperäiskansat saivat omat kansalliset alueensa (” okrug ”).	1930 logus hálddahus organiserejuvvui nu, ahte unnalohkosaš álgoálbmogat ožžo iežaset nationála guovlluid (okrug).
1,174	Sodan jälkeen Neuvostoliittoon löi leimansa käsite ” uusi historiallinen yksikkö, neuvostokansa ”.	Maŋŋil soađi Sovjet váikkuhišgođii doaba ” ođđa historjjálaš ovttastus, sovjet-álbmot ”.
1,175	Uusimmat lait	Ođđaseamos lágat
1,176	Alkuperäiskansat joutuvat anomaan näiden alueiden julistamista perinteisiksi maankäyttöalueiksi.	Álgoálbmogat fertejit ohcat, jos dát guovllut galget julggaštuvvot árbevirolaš duovddageavahusguovlun.
1,177	Mitkä kansat kuuluvat nykyään käsitteen ” alkuperäiskansat ” piiriin Venäjällä ? ”	Mat álbmogiid gullet doahpagii ” álgoálbmogat ” Ruošša bealde ?
1,178	Kysymyksessä eivät ole ainoastaan pohjoiset pienet kansat vaan myös asuinpaikasta riippumattomat pienet kansat.	Das eai leat duššefal davi unnalohkosaš álbmogat, muhto unnalohkosaš álgoálbmogat beroškeahttá das gos sii orrot.
1,179	Venäjän saamelaisten oikeudellisesta asemasta on tiettävästi tehty vain yksi länsimaisella kielellä kirjoitettu selvitys.	Dihtosis lea dušše okta čielggadeapmi Ruošša sámiid riektedili birra, mii lea čállojuvvon oarjemáilmmi gillii.
1,180	Komitean sijaintia muutettiin hallintoelimissä useamman kerran, ja lopulta se lopetettiin kokonaan.	Lávdegoddi sirdojuvvui máŋgii hálddahusa siskkobealde ovdalgo loahpas heaittihuvvui.
1,181	Läänin perustuslaillisen / oikeudellisen statuksen perusteet Luku 2.	Sivat leana konstitutionála-rievttálaš dássái Kapihttal 2.
1,182	Näiden yhteisöjen lähtökohtana on vuonna 2000 säädetty laki.	Sivva dáiddá ovttastumiide lea jagi 2000 láhka, mii gieđahallá dakkár ovttastumiid.
1,183	Yleistä Kuolan saamelaisten tilanteesta	Oppalaččat Guoládaga sámiid dilis
1,184	- poronhoitajat saavat ” alennusta ” porolaitumien vuokrasta	- boazovázzit ožžot ” vuoládusa ” go láigohit guohtuneatnamiid
1,185	Viime vuosina on enemmänkin käyty keskustelua siitä, muodostavatko saamelaiset ” kansan ” kansainvälisoikeudellisessa suhteessa.	Muhto maŋimuš jagiid lea eanet fas ságastallon das leat go sámit» álbmot ” olmmošnjulgosa oainnu ektui.
1,186	Kuten nimikin kertoo, itsemääräämisoikeuden sisäinen aspekti merkitsee oikeutta tehdä päätöksiä kaikissa kansan muodostaman yhteiskunnan sisäistä johtamista koskevissa kysymyksissä.	Nugo dás heivešii ipmirdit, mieldesbuktá» siskáldas áspeakta ” (siskkit áspeakta) ahte álbmogis lea vuoigatvuohta dahkat ja čađahit iehčanas sorjjekeahtes mearrádusaid buot siskáldas áššiin mat gusket dasa movt álbmot hálida hálddašit iežas servodaga.
1,187	Muissa osissa maailmaa otettiin käyttöön sodan voittaneiden valtojen valvonnassa oleva mandaattijärjestelmä, jossa alueet saisivat itsenäisyyden ollessaan valmiita ottamaan tämän askeleen.	Nuppiid máilmmeguovlluide ceggejuvvojedje fámudusvuogádagat daid stáhtaid vuolllái mat ledje soađi vuoitán. Dás vurdui dalle ahte dát čearut ožžot iežžanasvuođa dalle go leat dasa šaddan gárvát.
1,188	1 artiklaa ei ole sijoitettu yleissopimusten III lukuun, johon on sisällytetty useimmat (joskaan ei kaikki) oikeuksia koskevat säännökset, eikä sitä ole muotoiltu yksilöllisenä ihmisoikeutena vaan kollektiivisena oikeutena, joka kuuluu kaikille kansoille.	Ártihkkal 1 ii leat biddjon konvenšuvnna oassái III, gos muđui (muhto eai buot dáhpáhusain) gávdná eanaš vuoigatvuhtii guoski mearrádusaid.
1,189	3.1.1 Käsite ” alkuperäiskansat ” kansainvälisessä oikeudessa	3.1.1 Duoba» eamiálbmot ” álbmotrievtti oktavuođas
1,190	Kollektiivisista oikeuksista keskeisin on oikeus itsemääräämiseen.	Bajimužžii dáin oktasaš vuoigavuođain boahtá iešmearridanvuoigatvuohta.
1,191	Kirbyn määritelmä, johon mm.. UNESCO on yhtynyt eräässä vuonna 1989 pidetyssä asiantuntijakonferenssissa, määrittelee ” kansan ” seuraavasti:	Diehto bargandefinišuvnnat gal lihkká gávdnojit dákko-ge, eanemustá fuopmášuhtton dáin lea n. g. Kirby-definišuvdna30 man e.e UNESCO lea vuhtiiváldán ja guorrasii dasa áššedovdiid deaivvadeamis 198931 Dát čielggadus dadjá ná das mii ” álbmot ” galggašii leat;
1,192	CCPR- ja CESCR-yleissopimusten ratifioinnin hetkellä YK:n jäsenmaiden keskuudessa näyttää siten vallinneen eriäviä käsityksiä siitä, ovatko ” kansat ”, joilla on näiden yleissopimusten 1 artiklan mukaan oikeus itsemääräämiseen, ” kansoja ” merkityksessä yhden valtion tai alueen asukkaiden kokonaismäärä vai voivatko myös olemassa olevissa valtioissa elävät kansat olla oikeutettuja itsemääräämiseen.	Lea dáid mielas dalle gažaldaga vuolde: Galgá go konvenšuvnnaid árt. 1 dulkojuvvot nu ahte duoba ” álbmot ” dárkkuha olles álbmoga oktiibuot mii áššá ovtta stáhta dahje territoriija siste, vai sáhttá go addojuvvot iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái sierra álbmogiidda / veahádagaide stáhtaid siskkobealde ?
1,193	Vuonna 1984 ihmisoikeuskomitea esitti 1 artiklaa koskevassa yleisessä huomautuksessaan (general comment) tyytymättömyytensä siihen, että monet niistä valtioista, jotka lähettävät komitealle CPPR-yleissopimuksen toteutumista koskevan raporttinsa, näyttävät ymmärtäneen artiklan täyden merkityksen väärin.	Jagis 1984 celkkii Olmmošvuoigatvuođa Komitea, oppalaš fuopmášumistes, (general comment) ártihkkalii 1, eahpeduhtavašvuođa dasa ahte máŋggat dain stáhtain mat buktet ráportta Komiteai CPPR:a árt.1 čađaheamis, orrotleamen boastut ádden ártihkkala ollislaš sisdoalu.
1,194	Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suuntaviivat ILO 169 - yleissopimuksen tulkinnasta kertovat, että ilmaisua ” kansat ” (peoples) käytetään ILO 169:ssä johdonmukaisesti, koska tämä termi	ILO njuolggadusat lohket ahte ILO 169 geavaha namahusa álbmot (peoples) miehtá čađa dán dokumeantta danne go dát namahus mieđiha ahte
1,195	CERD-komitean lausunto tuli 30 vuotta myöhemmin, kun siirtomaat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta olivat jo aikoja sitten saaneet itsenäisyytensä ja valtioiden rajat olivat jo ylivoimaisesti suurimmassa osassa maailmaa suhteellisen pysyvät.	CERD:a cealkámuš boahtá 30 jagi maŋŋá, goas buot koloniijat, earret moadde, áigá juo ledje ožžon ieččanasvuođa ja eanaš stáhtarájáin birra máilmmi ledje hui guhkás nannejuvvon.
1,196	Vuonna 1999 Kanadan korkeimmassa oikeudessa käsiteltävänä olleen Quebec-tapauksen osaltaan innoittamana komitea sovelsi 1 artiklaa suhteessa Kanadan alkuperäiskansoihin:	Jagis 1999 komitea heivehii ja válbmii árt.1 Kánada iežas eamiálbmogiid váras, oasis movtiidahtton das mii dáhpáhuvai Quebec-áššis Kánada alimus duopmostuolus:
1,197	Ihmisoikeuskomitea on kuitenkin noudattanut samaa mallia myös suhteessa moniin muihin valtioihin, joissa on alkuperäiskansoja.	Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea dasmaŋŋá guorrasan dán vuogádahkii olu eará-ge stáhtaid oliin gos leat eamiálbmogat.
1,198	Tämä kanta perustuu valinnaisen pöytäkirjan 1 artiklaan, jonka mukaan valituksia voivat panna vireille ainoastaan yksilöt, jotka väittävät, että heidän henkilökohtaisia perustuslakiin perustuvia oikeuksiaan on loukattu.	Dán vuogi mielde lea láhtten sivas danne go fakultatiiva protokolla árt.1 dadjá ahte váidalusaid oažžu buktit dušše olmmoš guhte doalaha ahte su iežas konvenšuvdnii vuođđuduvvon vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon.
1,199	Komitean tässä tapauksessa antama lopullinen päätös vuodelta 1990 noudattaa mallia, että vaikka käsittely tapahtuukin 27 artiklan perusteella, valittajan esittämien itsemääräämisoikeutta koskevien perustelujen voidaan havaita vaikuttavan komitean tulkintaan siitä, mitä 27 artikla tarkoittaa.	Komitea loahppamearrádus jagi 1990 áššis, lea čuvvon dan vuogádaga man mielde váidaleaddji ákkastallan iešmearrideami vuoigatvuođas lea váikkuhan movt komitea ipmirdii árt.27 ulbmila, vaikke ášši gal lea gieđahallon árt.

1,100

riittävät edellytykset tällaisen tutkimuksen harjoittamiseen.

doarvái buorit eavttut, vai dakkár dutkama lea vejolaš čađahit.

1,101

useammissa laitoksissa sekä yhteistyössä yli valtionrajojen.

vejolaš hukset viidáseappot eanet lágádusain, ja ovttasráđiid riikkarájiid rastá.

1,102

osoittavat, että usein on syntynyt ikäviä tilanteita, koska virkamiehillä, kuten poliisilla,

čuožžilit unohis dilit dainnago dakkár ámmátolbmot go politiijat, oahpaheaddjit,

1,103

saamelaislain (12. heinäkuuta 1987 annettu laki n:o 56) 3 §:n 7 momentissa on vastaava

Sullasaš mearrádusaid siskkilda norgalaš sámelága (geassemánu 12. b. 1987 láhka nr..

1,104

määräyksen mukaan velvollisuus antaa väestölle tietoa saamelaisesta kulttuurista ja

mielde geatnegasvuohta juohkit dieđuid almmolašvuhtii sámi kultuvrra ja

1,105

Östersundiin sijoitetun keskuksen tehtävänä on muun

Guovddáš mii biddjojuvvui

1,106

On erityisen tärkeää, että ihminen saa sosiaali- ja terveysviranomaisia tavatessaan käyttää omaa kieltään ja että hän saa

dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte son beassá

1,107

Saamelaiskäräjät ei nykyään osallistu millään tavalla sosiaali- ja terveystoimen

Sámedikkiin ii leat odne oasálašvuohta dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusa

1,108

saamelaista alkuperää.

sápmelašvuođas.

1,109

säännöksiä, jotka kieltävät sellaisen markkinoinnin ja vastaavan, joka antaa totuudenvastaisen

vuovdaleami ja sullasaš daguid mat dahkaluddet ahte buktagiin lea eará álgu go dain

1,110

Saamelaiset kulttuurimuistomerkit ovat tärkeitä voimavaroja sekä omasta menneisyydestä

deaŧalaš resurssat sihke máhttui olbmuid alcceseaset guoski vássán áiggis ja dáláš

1,111

ja historian dokumentoinnista, säilyttämisestä ja edelleen välittämisestä.

duođašteamis, seailluheamis ja ilbmadeamis.

1,112

Asuinpaikat, luolat, kallio-onkalot, joissa on jälkiä siellä oleskelleista tai työskennelleistä ihmisistä, asumusten tai kirkkojen sijaintipaikat, kirkot, kaikenlaiset talot ja rakennelmat sekä niiden jäännökset tai osat, maakummut ja kuonakasat, talo- ja maatalokompleksit pihapiireineen ja muut asutuskeskittymät, kuten tapulipaikat ja markkinapaikat, kaupunkien rakennukset ja vastaavat tai niiden jäännökset.

Orrunbáikkit, (bákte) hoalut, (h) állit, maid vuolde leat daid olbmuid mearkkat, guđet leat orron das dahje bargan das; viesso- dahje girkoduktasajit; girkut, viesut (visttit) dahje juohkelágan ráhkadusat, ja daid bázahusat dahje oasit, dálločorut, dállo- dahje šilljohuksehusat ja eará čoahkkebáikeráhkadusat, nugo gálvorádjosajit ja gávpešiljut, gávpothuksehusat ja dakkáraččat, dahje dain báhcán roamit.

1,113

kulttuurimuistomerkkien hallintoon tai kehittää sitä. Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto

metáralaš ráđđi lea sávvan ahte čalmmustahttojuvvo sámi kulturmuittuid ja kultur

1,114

sopiviin museoihin tai muihin mainittujen kulttuurimuistomerkkien alkuperäalueella

máhcahuvvot heivvolaš dávvirvuorkkáide dahje eará dohkálaš sámi kulturlágádusaide

1,115

aineellista voimavaraperustaa heikennetä.

sámi ávnnaslaš resursavuođđu ii hedjon.

1,116

yksityisoikeudellista perustetta korvausvaatimukselleen.

vuođđu gáibidit buhtadasa.

1,117

kalastusoikeuksia ja Altevann-asia laiduntamis- sekä kalastusoikeuksia.

ja guolástanvuoigatvuođaide ja Áltejávre-duopmu guođohan- ja guolástanvuoigat

1,118

johon muut tuomarit yhtyivät:

celkkii ná, ja earáge duopmárat dorjo su.:

1,119

Tämä ei kuitenkaan ollut tilanne kyseisessä konkreettisessa asiassa.

Muhto nu ii lean dihto áššis.

1,120

lapinveromaita koskevan oikeusjutun yhteydessä annettujen lausuntojen mukaisesti, että

Skattefjällsmålet-duomu cealkámušaid mielde ahte boazodoallorievtti vuođđu lea

1,121

ei niin muodoin mene saamelaisten käyttöoikeuksien edelle.

eambbo deaddu go sámiid geavahanvuoigatvuođain. Eai earáinge leat ovdamunni,

1,122

haltija) eikä omistaja saa käyttää oikeuttaan sellaisella tavalla, että se kohtuuttomasti tai

(servituhtalaš) iige eaiggát galgga geavahit vuoigatvuođas nu, ahte dat eahpe

1,123

omistusoikeus että käyttöoikeus.

vuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa.

1,124

Ratkaisussa, joka oli täysistuntoratkaisu, enemmistöä

Mearrádusas, mii lei dievasčoahkkima duopmu,

1,125

Näin ollen ei voida vaatia, että porot ovat laiduntaneet tietyllä alueella joka vuosi.

Danne ii leat vejolaš gáibidit ahte bohccot galget leat guhton dihto guovllus juohke jagi.

1,126

Tämä koskee etenkin Selbua, jossa saamelaisten kulttuurimuistomerkkien tutkimus on ollut laajuudeltaan erittäin pienimuotoista.

Dát gusto iiba unnánge Selbus, mas hui vánit leat ohcan sámi kulturmuittuid.

1,127

kyseiset alueet koskee sekä niitä alueita, joihin saamelaisilla voi olla omistusoikeus, että niitä

Geatnegasvuohta indentifiseret guovlluid guoská sihke daidda guovlluide main sámiin lea eaiggáduššanvuoigatvuohta, ja daid

1,128

vetämistä selvittävän komitean (gränsdragningskommission).

rádjegeassinlávdegotti (gränsdragningskommission).

1,129

Asiantuntijatyöryhmä yhtyy edellä lausuttuun.

Áššedovdi joavku doarju dan mii daddjojuvvui dás.

1,130

KP:n 27 artiklaa on siteerattu ja käsitelty 7.4.3 kohdassa.

SP artihkkal 27 lea geardduhuvvon ja gieđahallojuvvon čuoggás 7.4.3.

1,131

elinkeinojaan ja hyödyntää luonnonvaroja jatkossakin, että myös laajemmassa merkityksessä

ealáhusaid ja resurssaid, muhto maiddái viidát mearkkašumis sin vejolašvuhtii

1,132

olennaista merkitystä saamelaisille.

čuohcá, ja Sámedikkiin, go bohkamušat sakka váikkuhit sámiide.

1,133

Sen sijaan kolmannen kappaleen määräyksessä vaaditaan saamelaiskäräjien

Muhto goalmmát lađđasa mearrádus gáibida ii duššefal Sámedikki dohkke

1,134

Ensimmäinen kappale: Määräys on otettu mukaan, jotta ei olisi epäilystäkään siitä,

Vuosttaš lađas: Mearrádus lea váldojuvvon mielde vai ii leat eahpádus das

1,135

Asia ei ole kuitenkaan aina ollut näin.

Álo ii leat dattetge leamaš nu.

1,136

toimenpiteiden lopputulosta, jota on määrä arvioida saamelaisten tarpeitten pohjalta.

bijuid bohtosiid, ja dat fertejit árvvoštallojuvvot sámiid dárbbuid vuođul. Guovdilis

1,137

Niiden oikeuksien lisäksi, jotka saamelaisilla omistus- tai käyttöoikeuden muodossa on, tulee saamelaiskäräjillä olla 16 artiklan mukainen osallistumisoikeus 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen alueiden julkiseen hallintoon.

Artihkkal 39 Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja 38.

1,138

luonnonvarojen, kuten esimerkiksi yleisen maankäytön, julkiseen hallintoon.

almmolaš hálddašeapmái, omd. dábálaš areálahálddašeapmái.

1,139

21. vuosisadan toimintaohjelmaan, Agenda 21:een, sisältyy erillinen

21. jahkečuođi doaibmaplánas, Agenda 21, lea sierra kapihttal, kap. 26

1,140

kalastusta, maanviljelyä, duodjia ym. Jos saamelaisten yhteiskuntaelämä ja kulttuuri on määrä

beroštumiid geažil mat dáhttot geavahit seammá resurssaid. Jos sámi servodateallin ja

1,141

ovat metsästys, marjastus ja kotitarvekalastus. Rajan vetäminen syrjäseutujen elinkeinojen ja

resursageavaheamis leat ovddamearkan meahcásteapmi, murjen ja guollebivdu

1,142

Tämän artiklan määräys ei rajoitu perinteisiin elinkeinoihin ja luonnonvarojen

Dán artihkkala mearrádus ii leat ráddjejuvvon árbevirolaš ealáhusaide ja

1,143

Poronhoito on näin

Boazodoallu lea dainna lágiin sámi kultuvrra ja

1,144

Ehdotetun määräyksen mukaan Suomi sitoutuu vahvistamaan saamelaisen

Árvaluvvon mearrádusa mielde

1,145

Valiokunnan käsityksen mukaan tätä tavoitetta voidaan etenkin asiaa koskevat kansainväliset sopimukset (katso PeVL 3/1990 vp) ja poronhoidon tärkeys saamelaisten kulttuurimuodon osana huomioon ottaen pitää sellaisena erityisenä syynä, jonka nojalla saamelaisvaltuuskunnan ehdotus on toteutettavissa tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä hallitusmuodon 7 §:n sitä estämättä. ”

Lávdegotti oaivila mielde sáhttá dát ulbmil, erenomážit jos dasa guoski riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat (geahča GrUU 3/1990 rd) ja boazodoalu mearkkašupmi sámi kultuvrii váldojuvvojit vuhtii, leat dakkár erenoamáš sivva man geažil sáttagotti árvalus lea čađahahtti dábálaš láhkaaddimis almmá hálddašanvuogi 7 § eastagiid haga. ”

1,146

” Mutta koska molemmilla puolilla asuvat lappalaiset tarvitsevat molempien valtakuntien maita porojensa oleskelualueiksi, on tässä suhteessa sovittu erityisjärjestelyistä, jotka sisällytetään tämän rajasopimuksen ensimmäiseen kodisilliin eli lisäpöytäkirjaan. ”

” Muhto nugo sámit goappašiid bealde ráji dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid iežaset bohccuide, de lea dan hárrái sohppojuvvon dakkár čovdosat, mat leat dán rádjesoahpamuša vuosttamuš Codisillas dahje lasáhusas. ”

1,147

Saamelaissopimukseen liittyvän työn yhtenä tärkeänä tavoitteena on vähentää

Deaŧalaš vuođđun sámekonvenšuvdnabargui lea dat, ahte riikkarájiid

1,148

tuomioistuimessa, jonka alueella mahdollista perinnäistapaan perustuvaa oikeutta on

guođohanvuoigatvuođa mii vuolgá árbevierus, geahča goalmmát lađđasa, nuppi

1,149

Sopimuksen täytäntöönpano ja kehittäminen

Konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi

1,150

Säännösten mukaan tulee perustaa virkamieselin, johon kuuluu vähintään kolme kunkin

Njuolggadusat mearridit ahte galget ásahit ámmátolbmoorgána mas leat

1,151

Lautakunnassa tulee olla kuusi jäsentä, joiden kaikkien tulee olla riippumattomia.

Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat sorjákeahttá.

1,152

Lautakunnan tulee antaa raportteja sopimusvaltioiden hallituksille ja saamelaiskäräjille.

Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja Sámediggái.

1,153

Siinä

Das čujuhuvvo

1,154

Jäsenet nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan, eikä heillä ole varajäseniä.

Miellahtut namahuvvojit viđa jahkái ja sadjásaččaid haga.

1,155

esimerkiksi organisoida siten, että raportissa käsitellään kutakin yksittäistä maata joka kolmas

vejolaš omd. organiseret nu, ahte guhtege riika gieđahallojuvvo raporttas juohke

1,156

perustamista, mitä työryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena.

lágádusa huksema maid joavku ii gávnnat dan veara. Dán oktavuođas čujuhuvvo

1,157

Tämä on tärkeää, jotta sopimus vaikuttaisi

Dát lea deaŧalaš vai konvenšuvdna geavadis

1,158

käytännössä yhtenäisesti yksittäisen maan saamelaisiin ja takaisi heille mahdollisimman tasa

šaddá dievvasii ávkin sámiide guđege riikkas ja buktá sidjiide áigái ovttaláhkásaš

1,159

vastaava velvollisuus perustuu jo Suomen perustuslakiin.

sullasaš geatnegasvuohta vuolgá juo suopmelaš vuođđolágas.

1,160

Ensimmäinen kappale: Määräys velvoittaa sopimusvaltiot myöntämään sopimuksen

Vuosttaš lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid juolludit ruđaid kon

1,161

Tämä on minun näkökantojeni perustana tässä asiassa.

Dat lea vuolggasadjin mu geahčademiide dán áššis.

1,162

Sitä voitaisiin pitää kansainvälisoikeudellisena valtiosopimuksena niiltä

Dan galggašii leat vejoalaš atnit

1,163

Saamen kielellä tarkoitetaan tässä yhteydessä pohjoissaamen kieltä.

ruoŧŧagillii ja sámegillii. Sámegiella lea dán oktavuođas davvisámegiella.

1,164

Viimeisin väestönlaskenta, jonka yhteydessä kysyttiin, mihin kansaan itse kukin kuuluu, suoritettiin vuonna 1989.

Maŋimuš álbmotlohkan, mas jerrojuvvo man álbmogii olmmoš gullá, čađahuvvui jagi 1989, ja dalle dieđihedje 1.890 olbmo iežaset sápmin, geain 1.615 orro Guoládagas.

1,165

Kuolan saamelaiset asuttavat koko Kuolan niemimaata etelärannikkoa lukuun ottamatta. Siellä heidät on sulautettu valtaväestöön tai karkotettu pois jo varhaisessa vaiheessa venäläisten uudisasukkaiden asetuttua asumaan sinne (1200-luvulta alkaen).

Guoládatsámit ásset miehtá Guoládaga, muhto eai lulligátti, mas sii leat assimilerejuvvon dahje árrat juo fárren dan mielde go ruošša ođđaássit ásaiduvve dohko (álggedettiin 1200-logus).

1,166

Lovozerossa on tavallinen venäläinen peruskoulu ja sen lisäksi internaattikoulu, johon voivat sijoittaa lapsensa saamelaiset, komit (porotaloutta harjoittava kansa, jonka muuttoliike Kuolan niemimaalle alkoi vuonna 1886) ja nenetsit (jotka tulivat yhdessä komien kanssa poronhoitajiksi).

Lujávrris lea dábálaš ruoššalaš vuođđoskuvla ja vel internáhtaskuvla, masa sámit, komit (boazodoalli álbmot mii lea fárren Guoládahkii jagi 1886 rájis) ja nenehcat (bohte komiid mielde boazogeahččin) sáhttet bidjat iežaset mánáid.

1,167

Neljännen luokan jälkeen saamen opetus on vapaaehtoista.

Njealját luohká maŋŋil lea oahpahus sámegielas válljehahtti.

1,168

Uudisasukkaat toivat ortodoksisen uskonsa mukanaan, ja heitä varten rakennettiin 1400-luvulla ensimmäiset kaksi kirkkoa.

Ođđaássit bukte mielddiset ortodoksalaš oskku, ja 1400-logus huksejuvvojedje sidjiide vuosttamuš guokte girku.

1,169

Seuraavan kerran he pääsivät tapaamaan toisensa 50 vuotta myöhemmin, koska vähitellen kaikki yhteydenpito länteen kiellettiin.

Dassážiigo fas besse deaivvadit manne 50 jagi, dainnago buot oktavuođat oarjjás gildojuvvojedje veahážiid mielde.

1,170

Näiden kansojen oma itsehallintoelin ratkaisi suullisesti suurimman osan näiden ei-venäläisten kansojen piirissä syntyneistä ristiriidoista.

Eanaš riidduid mat čuožžiledje dáid ii-ruoššaid gaskkas, čovddii njálmmálaččat iešstivrenorgána, mii sis lei.

1,171

Tilanteen yksityiskohtia ei tunneta, mutta tiedossa on, että saamelaiset vastustivat sitä.

Dárkilis dieđut dan lobi birra eai leat, muhto dovddus lea ahte sámit vuostálaste dan.

1,172

Neuvostovalta päätti vuosina 1925 ja 1926 tekemillään kahdella päätöksellä ottaa käyttöön termin ” pienet pohjoiset kansat ”.

Sovjetváldi mearridii guvttiin mearrádusain jagiid 1925 ja 1926 váldit atnui tearpma ” davi unnalohkosaš álbmogat ”.

1,173

Hallinto organisoitiin 1930-luvulla niin, että pienet alkuperäiskansat saivat omat kansalliset alueensa (” okrug ”).

1930 logus hálddahus organiserejuvvui nu, ahte unnalohkosaš álgoálbmogat ožžo iežaset nationála guovlluid (okrug).

1,174

Sodan jälkeen Neuvostoliittoon löi leimansa käsite ” uusi historiallinen yksikkö, neuvostokansa ”.

Maŋŋil soađi Sovjet váikkuhišgođii doaba ” ođđa historjjálaš ovttastus, sovjet-álbmot ”.

1,175

Uusimmat lait

Ođđaseamos lágat

1,176

Alkuperäiskansat joutuvat anomaan näiden alueiden julistamista perinteisiksi maankäyttöalueiksi.

Álgoálbmogat fertejit ohcat, jos dát guovllut galget julggaštuvvot árbevirolaš duovddageavahusguovlun.

1,177

Mitkä kansat kuuluvat nykyään käsitteen ” alkuperäiskansat ” piiriin Venäjällä ? ”

Mat álbmogiid gullet doahpagii ” álgoálbmogat ” Ruošša bealde ?

1,178

Kysymyksessä eivät ole ainoastaan pohjoiset pienet kansat vaan myös asuinpaikasta riippumattomat pienet kansat.

Das eai leat duššefal davi unnalohkosaš álbmogat, muhto unnalohkosaš álgoálbmogat beroškeahttá das gos sii orrot.

1,179

Venäjän saamelaisten oikeudellisesta asemasta on tiettävästi tehty vain yksi länsimaisella kielellä kirjoitettu selvitys.

Dihtosis lea dušše okta čielggadeapmi Ruošša sámiid riektedili birra, mii lea čállojuvvon oarjemáilmmi gillii.

1,180

Komitean sijaintia muutettiin hallintoelimissä useamman kerran, ja lopulta se lopetettiin kokonaan.

Lávdegoddi sirdojuvvui máŋgii hálddahusa siskkobealde ovdalgo loahpas heaittihuvvui.

1,181

Läänin perustuslaillisen / oikeudellisen statuksen perusteet Luku 2.

Sivat leana konstitutionála-rievttálaš dássái Kapihttal 2.

1,182

Näiden yhteisöjen lähtökohtana on vuonna 2000 säädetty laki.

Sivva dáiddá ovttastumiide lea jagi 2000 láhka, mii gieđahallá dakkár ovttastumiid.

1,183

Yleistä Kuolan saamelaisten tilanteesta

Oppalaččat Guoládaga sámiid dilis

1,184

- poronhoitajat saavat ” alennusta ” porolaitumien vuokrasta

- boazovázzit ožžot ” vuoládusa ” go láigohit guohtuneatnamiid

1,185

Viime vuosina on enemmänkin käyty keskustelua siitä, muodostavatko saamelaiset ” kansan ” kansainvälisoikeudellisessa suhteessa.

Muhto maŋimuš jagiid lea eanet fas ságastallon das leat go sámit» álbmot ” olmmošnjulgosa oainnu ektui.

1,186

Kuten nimikin kertoo, itsemääräämisoikeuden sisäinen aspekti merkitsee oikeutta tehdä päätöksiä kaikissa kansan muodostaman yhteiskunnan sisäistä johtamista koskevissa kysymyksissä.

Nugo dás heivešii ipmirdit, mieldesbuktá» siskáldas áspeakta ” (siskkit áspeakta) ahte álbmogis lea vuoigatvuohta dahkat ja čađahit iehčanas sorjjekeahtes mearrádusaid buot siskáldas áššiin mat gusket dasa movt álbmot hálida hálddašit iežas servodaga.

1,187

Muissa osissa maailmaa otettiin käyttöön sodan voittaneiden valtojen valvonnassa oleva mandaattijärjestelmä, jossa alueet saisivat itsenäisyyden ollessaan valmiita ottamaan tämän askeleen.

Nuppiid máilmmeguovlluide ceggejuvvojedje fámudusvuogádagat daid stáhtaid vuolllái mat ledje soađi vuoitán. Dás vurdui dalle ahte dát čearut ožžot iežžanasvuođa dalle go leat dasa šaddan gárvát.

1,188

1 artiklaa ei ole sijoitettu yleissopimusten III lukuun, johon on sisällytetty useimmat (joskaan ei kaikki) oikeuksia koskevat säännökset, eikä sitä ole muotoiltu yksilöllisenä ihmisoikeutena vaan kollektiivisena oikeutena, joka kuuluu kaikille kansoille.

Ártihkkal 1 ii leat biddjon konvenšuvnna oassái III, gos muđui (muhto eai buot dáhpáhusain) gávdná eanaš vuoigatvuhtii guoski mearrádusaid.

1,189

3.1.1 Käsite ” alkuperäiskansat ” kansainvälisessä oikeudessa

3.1.1 Duoba» eamiálbmot ” álbmotrievtti oktavuođas

1,190

Kollektiivisista oikeuksista keskeisin on oikeus itsemääräämiseen.

Bajimužžii dáin oktasaš vuoigavuođain boahtá iešmearridanvuoigatvuohta.

1,191

Kirbyn määritelmä, johon mm.. UNESCO on yhtynyt eräässä vuonna 1989 pidetyssä asiantuntijakonferenssissa, määrittelee ” kansan ” seuraavasti:

Diehto bargandefinišuvnnat gal lihkká gávdnojit dákko-ge, eanemustá fuopmášuhtton dáin lea n. g. Kirby-definišuvdna30 man e.e UNESCO lea vuhtiiváldán ja guorrasii dasa áššedovdiid deaivvadeamis 198931 Dát čielggadus dadjá ná das mii ” álbmot ” galggašii leat;

1,192

CCPR- ja CESCR-yleissopimusten ratifioinnin hetkellä YK:n jäsenmaiden keskuudessa näyttää siten vallinneen eriäviä käsityksiä siitä, ovatko ” kansat ”, joilla on näiden yleissopimusten 1 artiklan mukaan oikeus itsemääräämiseen, ” kansoja ” merkityksessä yhden valtion tai alueen asukkaiden kokonaismäärä vai voivatko myös olemassa olevissa valtioissa elävät kansat olla oikeutettuja itsemääräämiseen.

Lea dáid mielas dalle gažaldaga vuolde: Galgá go konvenšuvnnaid árt. 1 dulkojuvvot nu ahte duoba ” álbmot ” dárkkuha olles álbmoga oktiibuot mii áššá ovtta stáhta dahje territoriija siste, vai sáhttá go addojuvvot iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái sierra álbmogiidda / veahádagaide stáhtaid siskkobealde ?

1,193

Vuonna 1984 ihmisoikeuskomitea esitti 1 artiklaa koskevassa yleisessä huomautuksessaan (general comment) tyytymättömyytensä siihen, että monet niistä valtioista, jotka lähettävät komitealle CPPR-yleissopimuksen toteutumista koskevan raporttinsa, näyttävät ymmärtäneen artiklan täyden merkityksen väärin.

Jagis 1984 celkkii Olmmošvuoigatvuođa Komitea, oppalaš fuopmášumistes, (general comment) ártihkkalii 1, eahpeduhtavašvuođa dasa ahte máŋggat dain stáhtain mat buktet ráportta Komiteai CPPR:a árt.1 čađaheamis, orrotleamen boastut ádden ártihkkala ollislaš sisdoalu.

1,194

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suuntaviivat ILO 169 - yleissopimuksen tulkinnasta kertovat, että ilmaisua ” kansat ” (peoples) käytetään ILO 169:ssä johdonmukaisesti, koska tämä termi

ILO njuolggadusat lohket ahte ILO 169 geavaha namahusa álbmot (peoples) miehtá čađa dán dokumeantta danne go dát namahus mieđiha ahte

1,195

CERD-komitean lausunto tuli 30 vuotta myöhemmin, kun siirtomaat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta olivat jo aikoja sitten saaneet itsenäisyytensä ja valtioiden rajat olivat jo ylivoimaisesti suurimmassa osassa maailmaa suhteellisen pysyvät.

CERD:a cealkámuš boahtá 30 jagi maŋŋá, goas buot koloniijat, earret moadde, áigá juo ledje ožžon ieččanasvuođa ja eanaš stáhtarájáin birra máilmmi ledje hui guhkás nannejuvvon.

1,196

Vuonna 1999 Kanadan korkeimmassa oikeudessa käsiteltävänä olleen Quebec-tapauksen osaltaan innoittamana komitea sovelsi 1 artiklaa suhteessa Kanadan alkuperäiskansoihin:

Jagis 1999 komitea heivehii ja válbmii árt.1 Kánada iežas eamiálbmogiid váras, oasis movtiidahtton das mii dáhpáhuvai Quebec-áššis Kánada alimus duopmostuolus:

1,197

Ihmisoikeuskomitea on kuitenkin noudattanut samaa mallia myös suhteessa moniin muihin valtioihin, joissa on alkuperäiskansoja.

Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea dasmaŋŋá guorrasan dán vuogádahkii olu eará-ge stáhtaid oliin gos leat eamiálbmogat.

1,198

Tämä kanta perustuu valinnaisen pöytäkirjan 1 artiklaan, jonka mukaan valituksia voivat panna vireille ainoastaan yksilöt, jotka väittävät, että heidän henkilökohtaisia perustuslakiin perustuvia oikeuksiaan on loukattu.

Dán vuogi mielde lea láhtten sivas danne go fakultatiiva protokolla árt.1 dadjá ahte váidalusaid oažžu buktit dušše olmmoš guhte doalaha ahte su iežas konvenšuvdnii vuođđuduvvon vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon.

1,199

Komitean tässä tapauksessa antama lopullinen päätös vuodelta 1990 noudattaa mallia, että vaikka käsittely tapahtuukin 27 artiklan perusteella, valittajan esittämien itsemääräämisoikeutta koskevien perustelujen voidaan havaita vaikuttavan komitean tulkintaan siitä, mitä 27 artikla tarkoittaa.

Komitea loahppamearrádus jagi 1990 áššis, lea čuvvon dan vuogádaga man mielde váidaleaddji ákkastallan iešmearrideami vuoigatvuođas lea váikkuhan movt komitea ipmirdii árt.27 ulbmila, vaikke ášši gal lea gieđahallon árt.