j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
600	Kun vierailin INAC:issa sen ulkopuolella oli erään intiaanikansan mielenosoitus, he olivat tyytymättömiä maaoikeustilanteensa ratkaisun hitauteen.	Mu guossástallama áigge INAC:is dan olggobealde lei muhtin indiánačeardda miellačájáhus go sii ledje duhtameahttumat dasa go sin eananriektedili čoavdása nu njozet.
601	Poliitikot pelkäävät että sama tapahtuu nytkin.	Politihkkárat ballet ahte seamma geavvá dálnai.
602	Loppuviikoksi menen Inariin, jossa pidetään metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien väliset neuvottelut ajankohtaisista asioista, mm..	Dohko boahtá maid veahádatsáttaolmmoš Johanna Suurpää.
603	Virkavapauteni aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Irja Seurujärvi-Kari.	Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari.
604	Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä siihen, että saamelaisten aseman heikentäminen voi olla kansainvälinen sopimusrikkomus, jota käsitellään kansainvälisen oikeuden piirissä.	Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis.
605	Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet vaikeaa juuri Alku-hankkeen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta.	Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil.
606	Tulkinta on mitä ihmeellisin, koska kunnilla on jo nykyisinkin useita korvamerkittyjä rahoituksia.	Dulkon lea mađi imašlaččat, daningo gielddaide leat juo dálnai olu bealljemerkejuvvon ruhtadeamit.
607	Eikä valtio ala hevin perimään takaisin väärin ohjattuja valtionosuuksia.	Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid.
608	Neuvottelimme vesilain uudistuksesta oikeusministeriössä.	Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas.
609	Suurempi huolenaihe Tunturi-Lapion tiehankkeissa on olemassa olevan tieverkosto kunto, esimerkiksi Nunnasen tie vaatisi perusparannusta välittömästi.	Stuorit fuollan Duottar-Sámi luoddafidnuin lea dálá luoddafoerpmádaga ortnet, omd. Njunnása luodda gáibidivččii vuđolaš divodeami dakkaviđe.
610	Lehdistötiedote löytyy tästä linkistä:	Preassadieđáhus gávdno dán liŋkkas:
611	Ilmastonmuutospuheessani toin esille, että alkuperäiskansoille on annettava parempaa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.	Sáhkavuorustan mii gieđahalai dálkkádatrievdama bukten ovdan, ahte álgoálbmogiidda galgá addojuvvot buoret váikkuhanváldi ja vejolašvuohta oassálastit dálkkádatnuppástusa dustemii.
612	Foorumi tutustui ja kuuli terveiset toukokuussa virkaan astuvalta James Anayalta, joka siirtyy YK:n erityisraportoijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.	Forum oahpásnuvai ja gulai dearvvuođagaid James Anayas, guhte algá miessemánu álggu rájes ON:a sierraraporterejeaddjin čuovvovaš guđa jagi áigodahkii.
613	Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät oli kuultavana Lapin liitossa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Rovaniemellä.	Mannan vahku bearjadaga sámediggi lei Lappi lihtu gulaskuddandilálašvuođas Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas.
614	Edellytimme myös, että uudet moottorikelkkareitit saisivat seurata vain valtateitä ja taajamia, mutta keskellä erämaita reitistöt eivät saisi kulkea.	Gáideimme maid, ahte ođđa mohtorgielkájohtolagat oaččule mannat dušše váldoluottaid guora ja čoahkkebáikkiin, muhto guovdu áidalas mehciid johtolagat eai oaččo mannat.
615	Saamelaisyhteisön tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten ammatti- ja korkeakoulutus sekä tutkimus hoidetaan yhteispohjoismaisten saamelaisinstituutioiden kautta.	Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte.
616	Viime viikolla valmistelin tutkimusasiaan liittyen lausunnon, jossa ehdotin yhteispohjoismaisen saamelaisen tutkimusrahaston perustamista ja yhteisen tutkimusneuvoston perustamista.	Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami.
617	Mikäli nykyisenmallisessa järjestelmässä pidättäydytään, saamelaiskäräjät esittää, että poronhoitajien työttömyysturvaohjetta ja ohjeen tulkintaa muutetaan saamelaisen poronhoidon erityispiirteet paremmin huomioivaksi.	Jos dálášmállet vuogádagas lea áigumuš bissut, de sámediggi evttoha, ahte boazobargiid bargguhisvuohtadorvorávvagat ja rávvagiid dulkon rievdaduvvo nu ahte dat váldá buorebut vuhtii sámi boazodoalu sierrasárgosiid.
618	Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausuntonsa ulkoasianministeriölle Euroopan Neuvosten kansallisten vähemistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laadintaa varten.	Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša olgoáššiidministeriijai Eurohpa Ráđi álbmotlaš veahádagaid suodjaleami rápmasoahpamuša Suoma goalmmát mearreáigeraportta ráhkadeami várás.
619	Vien poroisäntien esityksen Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen, joka pidetään ensi viikolla.	Doalvvun boazoisiđiid evttohusa Meahcceráđđehusa, Nuortalašráđi ja Sámedikki oktasaš bargojoavkku čoakkámii, mi dollojuvvo boahtte vahku.
620	Toin myös esille sen, että poronhoidon tukijärjestelmässä suuri ongelma on, että siihen on sovellettu osittain maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän piirteitä, mutta tukien taso ei vastaa karjatalouden vastaavaa tukea eikä tukijärjestelmä tue riittävässä laajuudessa saamelaisporonhoidon erityispiirteitä.	Bukten maid ovdan dan, ahte boazodoalu doarjjaortnegis stuora buncarákkis lea, ahte dasa heivehuvvojit muhtin oassái eanandoalu doarjja- ja bearrráigeahččoortnega sárgosat, muhto doarjjadássi ii leat lahkage seamma stuoris iige doarjjaortnet doarjjo nohkka viidát sámi boazodoalu sierrasárgosiid.
621	Ensi viikon lopun ohjelmassa on tapaaminen Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa.	Boahtte vahku loahpa prográmmas lea deaivvadeapmi Bálgesiid ovttastusa ovddasteddjiiguin.
622	Työaikaa Lappi-työryhmällä on syyskuun loppuun, loppuraportti luovutetaan 3.10. ministeri Pekkariselle.	Bargoáigi Lappi-bargojoavkkus lea čakčamánu lohppii, loahpparaporta luobahuvvo 3.10. ministtar Pekkarisii.
623	Kävimme tapaamisessa läpi saamen kielilakiselvityksen tuloksia työvoimatoimistojen osalta ja etsimme keinoja parantaa saamenkielistä asiakaspalvelua työvoimatoimistoissa.	Manaimet deaivvadeamis čađa sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid dan olis mii guoskkai bargofápmodoaimmahagaid ja ozaimet vugiid buoridit sámegielalaš áššehasbálvalusa bargofápmodoaimmahagain.
624	Valtionhallinnossa valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää uusien virkojen perustamisen, ja estää täten saamen kielilain toteutumista.	Stáhtahálddahusa buvttadanprográmma eastá ođđa virggiid vuođđudeami bargofápmodoaimmahagaide ja dáinna lágiin eastá sámi giellalága olláhuvvama.
625	Sovittiin, että koska nyt ollaan uudistamassa yhdenvertaisuuslakia ja laatimassa uusia kriteerejä, joihin suunnitelmien tekovelvollisuus perustuu, Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamiseen palataan lain valmistuttua ensi vuoden puolella.	Sohppojuvvui, ahte go dál leat ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtálága ja ráhkadeame ođđa kritearaid, maidda plánaid dahkangeatnegasvuođat vuođđuduvvet, de Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána ođasnuhttimii máhccat lága gárváneami mielde boahtte jagi bealde.
626	Hallitus nimitti edustajikseen Ympäristöministeriön asettamaan biodiversiteettisopimuksen 8 (j) toimeenpanoa Suomessa valmistelevaan työryhmään poroisäntä J. Antti Maggan, Heidi Eriksenin ja allekirjoittaneen.	Stivra nammadii ovddasteaddjin Birasministeriija ásahan biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) olláhuhttima Suomas válmmaštalli bargojovkui boazoisit J. Antti Magga, Heidi Eriksena ja mu.
627	Vähemmistöasiain neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna etnisen syrjinnän ehkäisyssä, seurannassa ja valvonnassa sekä viranomaisten yhteistyön edistämistä varten.	Veahádatáššiid ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheami caggama, čuovvuma ja bearráigeahččama várás sihke eiseválddiid ovttasbarggu ovddideami várás.
628	Saamelaiskäräjät vastustaa hallituksen esitystä, koska se heikentää poronhoitajien asemaa.	Sámediggi vusotálastá ráđđehusa evttohusa, daningo dat heajuda boazoeaiggádiid sajádaga.
629	Seminaarin tarkoituksena oli tuoda lisätietoa ILO-sopimuksesta, kuulla ministeriöiden näkemyksiä ja tutustua erilaisiin aluehallintomalleihin Suomessa.	Seminára ulbmilin lei buktit lassidieđu ILO-soahpamušas, gullat ministeriijaid oainnuid ja oahpásnuvvat sierralágán guovlluhálddašanmálliide Suomas.
630	Lisäksi halusin hälventää usein epätietoisuudesta johtuvaa epäluuloa maanomistuskysymystä kohtaan.	Dasa lassin hálidin viggat jávkadit ovdagáttuid eananoamastangažaldaga guovdu, mii dávjá boahtá diehtemiehttenvuođas.
631	Se on tärkein saamelaiskäräjien toimintaa ohjaava peruskirja.	Dat lea deháleamos vuođđogirji, mii stivre sámedikki doaimma.
632	Saamelaiskäräjien tilaisuuksissa pidetyt puheet löytyvät kootusti osoitteesta (	Sámedikki ordnen dilálašvuođaid dollojun ovdaságat gávdnojit čoahkis čujuhusas (
633	Kotisivuilla on myös laatimani selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004 - 2006.	Ruovttusiidduin lea maid mu ráhkadan čielggadeapmi sámi giellalága olláhuvvamis jagiid 2004 – 2006.
634	Toissa viikolla olin hallintovaliokunnan kuultavana Alku-hankkeesta.	Ovddet vahku hálddahusválljagoddi gulai mu guovlluidgárgehanođastusas, ng. ALKU-fidnus.
635	Torstaina vuorossa oli taas kokous Helsingissä.	Duorastaga vuorus lei fas čoakkán Helssegis.
636	Osallistuin aamupäivällä Ihmisoikeusliiton ja Eduskunnan ihmisoikeustyöryhmän järjestämään perus- ja ihmisoikeusfoorumiin, jonka avasi Tasavallan presidentti Tarja Halonen.	Oassálasten iđđesbeaivve olmmošvuoigatvuohtalihtu ja riikkabeivviid olmmošvuoigatvuohtabargojoavkku lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohta-forumii, man rabai Dásseválddi presideanta Tarja Halonen.
637	Perjantaina minulla oli kunnia osallistua Valtioneuvoston 200-vuotisjuhliin Turussa.	Bearjadaga mus lei gudni oassálastit Stáhtaráđi 200-ávvudandoaluide Turkus.
638	Saamelaiskäräjät oli hyvissä käsissä Irja Seurujärvi-Karin puheenjohtajuuden aikana.	Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin.
639	Kiinnitimme huomiota siihen, että maksun velvoittavuuden luonteesta johtuen tulisi sitä kutsua mediaveroksi.	Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun.
640	Mediamaksu on hintaansa nähden epäsuhteinen median käyttötapoihin.	Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide.
641	Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleispalveluvelvoite ei ole toteutunut saamenkielisten nuorten- ja asiaohjelmien osalta eikä koltan- ja inarinsaamen ohjelmatuotannon osalta.	Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta.
642	Lausunnot löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.
643	Näistä kirjoitan lisää seuraavassa blogissani.	Dain čálán eambbo boahtte bloggastan.
644	Pahoittelen blogini lukijoille etten ole kirjoittanut blogia vähään aikaan.	Šállošan blogga lohkkiidasan, ahte in leat čállán blogga guhkes áigái.
645	Kiitos tästä työntekijöille ja luottamushenkilöille.	Giitu dás bargiide ja luohttámušolbmuide.
646	Myös saamen kielen puhuminen lopetettiin, vaikka suomea ei osattukaan riittävän hyvin.	Muhtin sámi sogat heite maiddái sámegiela hupmama mánáidasaset, vaikko suomagiela eai máhttánge dárbahassii bures.
647	Lestadiolaisuudella on ollut suuri vaikutus saamelaisyhteisöön.	Lestadiniálašvuođas lea leamaš stuora váikkuhus sámi servošii.
648	Menneen vääryydet tulee kuitenkin selvittää jo kirkon moraalisen uskottavuuden vuoksi.	Mannanáiggi vearrivuođat galget goitge čielggaduvvot juo girku morála jáhkehahttivuođa dihte.
649	määrä ja tarkka luokittelujärjestelmä ovat tämän osoituksena.	dárkkes klassifiserenvuogádat leaba dán čujuhussan.
650	Uskomukset, tavat, arvot, suulliset ja aineel	Oskkumušat, vierut, árvvut, njálmmálaš ja materiála
651	miten voimme parhaiten turvata saamen kielen ja kulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle muut	gávdnojit vuogit mot sáhttit buoremusat dorvvastit sámegiela ja kultuvrra sirdáseami buolvvas
652	teistämme. Tarvitsemme myös kansainvälisen saamelaisalueen yhteistyötä ja saamelaisten yhteen	maid riikkaidgaskasaš sámiguovllu ovttasbarggu ja sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu
653	Tällaisia esimerkkejä on useita.	Dákkár ovdamearkkat leat oalle olunai.
654	yhden teorian alla huolimatta näiden erilaisista asuinympäristöistä, elinkeinomalleista ja kulttuuris	álgoálbmogat máilmmi viđa eatnanoasis beroškeahttá sin sierralágán orrunduovdagiin,
655	aarreaitta, ja kielemme avulla pystymme havainnoimaan ja ehkä myös sopeutumaankin ilmaston	lea árdnaáiti, ja gielamet mielde bastit áiccadit ja soaitit maid vuogáiduvvatge dálkkádatrievdamii
656	sessä ja elvyttämisessä on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa koulutusta ja opetusta	seailumis ja ealáskahttimis lea sámi ruovttuguovllu olggobealde, gos skuvlema ja oahpahusa lea
657	oikeuden saamen kielen käyttöön saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa.	vuoigatvuođa sámegiela geavahussii sámi ruovttuguovllu eiseválddiid olis.
658	sella tavalla kielen ja kulttuurin osaksi luonnon monimuotoisuutta.	kultuvrra luonddu máŋggahápmásašvuođa oassin.
659	dännön uudistuksen myötä myös saamelaisten ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet huomi	láhkaásaheami ođastusa mielde maid daid sápmelaččaid, geat orrot sámi ruovttuguovllu
660	Kaikkien kulttuurien edistäminen tulee olla tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuuden on to	Buot kultuvrraid ovddideapmi galgá leat dásseárvosaš sajádagas ja ovttaveardásašvuohta galgá
661	Tämänkin vuoksi olen erityisen kiitollinen tehtävästäni ja koen	Mu váhnemat leat maid movttiidahttán mu vuodjit sámi áššiid ovddos ja háhkat
662	Tämä ei tarkoita vaan rahoituksen myöntämispolitiikkaa, vaan oman	Dát ii dárkkut dušše ruhtajuolludanpolitihka, muhto iežamet barggu
663	Ja saamelaiskäräjien ensisijainen vastuu on myös valvoa ja	Ja sámedikki vuosttaš ovddasvástádus
664	edellyttää saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista.	lea maid bearráigeahččat ja gáibidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.
665	esitaistelijoina, emmekä voi vierittää vastuuta saamelaisten kielellisten oike uksien ajamisesta vain	bargat smágiela ovdadáistaleaddjin, eatge sáhte sirdit ovddasvástádusa gielalaš vuoigatvuođaid
666	saamelaisen poronhoidon ja antaa paremmat edellytykset sen kehittämiselle.	boazodoalu ja addá buoret eavttuid dan ovddideapmái.
667	Mutta saamelaiskulttuurilla	Muhto sámi kultuvrras leat earáge
668	saamelaisten etuja ajavan avoimen ja demokraattisen laitoksen.	rabas ja demokráhtalaš lágádusa.
669	On ilo nähdä teidät kaikki koolla juhlimassa saamelaisten kansallispäivää.	Lea illu oaidnit din buohkaid čoahkkanan ávvudit sámi álbmotbeaivvi.
670	Saamen kansa on selvinnyt neljän maan puristuksessa ja säilyttänyt kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinonsa elävänä kaikista uhkista huolimatta.	Sámi álbmot lea ceavzán njealji riikka čarvvastagas ja seailluhan kultuvrras, gielas ja ealáhusaidis ealasin fuolakeahttá buot uhkiin.
671	Saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilanne ei ole hyvä.	Sámi árbevirolaš ealáhusaid dilli ii leat buorre.
672	Kalastus ei yksistään tarjoa riittävää tuloa ja myös metsästys on muuttunut sivuelinkeinoksi.	Guolásteapmi ii akto fála dárbahassii buori áigáiboađu ja maiddái meahccebivdu lea rievdan oalgeealáhussan.
673	Seminaarin ajankohta on ollut saamelaisille hyvin haasteellinen.	Seminára áigemuddu lea leamaš sápmelaččaide hui hástaleaddji.
674	Toimenpiteet ovat olleet paikoitellen olemattomia ja kokonaisuudessaan riittämättömiä.	Doaibmabijut leat báikkuid hui smáitasat ja ollislaččat bistteheamit.
675	Nyt sama tehtiin Kuolan saamelaisten parlamentille viime lauantaina.	Dál seamma lea dahkkon Guoládaga sámi parlameantta buohta mannan lávvordaga.
676	Hyvä seminaariyleisö, arvoisa Euroopan Neuvosto.	Buorit semináraolbmot, árvvus adnon Eurohpá Ráđđi.
677	Venäjän saamelaisten tilanne uhkaa koko saamelaiskulttuuria ja sen tulevaisuutta.	Ruošša sámiid dilli uhkida oba sámi kultuvrra ja dan boahtteáiggi.
678	Kuulemme tänään erilaisia haasteita, mitä saamelaiset joutuvat kokemaan sekä hyviä käytäntöjä ja ratkaisumalleja tilanteiden ratkaisemiseksi.	Gullat odne iešguđetlágán hástalusaid, maid sápmelaččat šaddet vásihit sihke buriid geavadiid ja čoavddusmálliid diliid čoavdima várás.
679	Toivon, että tämä seminaari johtaa aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen saamelaisten, viranomaisten ja Euroopan neuvoston välillä - ja luonnollisesti - voimme luoda uusia toimintatapoja kehittää Euroopan neuvoston toimintaa ja saamelaisten oikeuksia.	Sávan, ahte dát seminára boađusin šaddá aivve ođđalágán vuorrováikkuhus sápmelaččaid, eiseválddiid ja Eurohpá ráđi gaskii, ja diehttelas sáhttit duddjot aivve ođđa bargovugiid gárgehit Eurohpá ráđi barggu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
680	Kunnioitettu piispa Samuel Salmi, arkkipiispa Kari Mäkinen, hyvät saamelaiset ja kirkkoväki !	Árvvus adnon bismá Samuel Salmi, gudnejahtton erkebismá Kari Mäkinen, buorit sápmelaččat ja girkoveahka !
681	Saamelaiskäräjien näkökulmasta toivon, että jos kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta, kirkon tulee yksilöidä mistä se pyytää anteeksi ja miksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi.	Sámedikki geahččanguovllus sávan, ahte jos girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain, de girku galgá spesifiseret mas dat átnu ándagassii ja manin ja maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.
682	Uumaja on erinomainen kokouspaikka, koska saamelaiskulttuuri on hyvin vahvasti läsnä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa ja pidän kulttuuripääkaupunkivuoden järjestäjien toimintaa esimerkillisenä tältä kannalta myös esimerkillisenä.	Ubmi lea hui buorre sámi parlamentarihkkáriid konfereansabáiki, daningo sámi kultuvra lea čalmmostahtton hui bures kulturoaivegávpotjagi dáhpáhusain ja anán kulturoaivegávpotjagi lágideddjiid barggu dán dáfus ovdamearkalažžan.
683	Suomessa saamelaisten kotiseutualueella ei ole vielä kaivoksia.	Suomas sámiid ruovttuguovllus eai leat vel ruvkket.
684	Kaivoslaki tulkitsee kaivosviranomainen Tukes, joka myöntää luvat.	Ruvkelága dulko ruvkeeiseváldi, mii Suomas lea dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus, mii mieđiha lobiid.
685	Kaikki saamelaiset eivät vastusta kaivostoimintaa ja muutamat jopa haluavat kaivoksia saamelaisten kotiseutualueelle.	Buot sápmelaččat eai vuostálastte ruvkedoaimma ja muhtimat juobe hálidit ruvkkiid sámiid ruovttuguvlui.
686	Kaivostoiminta on voitu nähdä keinona turvata saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, sillä Suomessa saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat muuttotappioaluetta ja taloudellisesti heikossa asemassa.	Ruvkedoaibma lea sáhttán gehččot vuohkin dorvvastit sámiid ruovttuguovllu ealasin bissuma, oainnat Suomas sámiid ruovttuguovllu suohkanat leat muotkundáhpaguovllut ja ruđalaččat heajis dilis.
687	Saamelaiskulttuuri ja sen perinteiset elinkeinot ovat luontosidonnaisia.	Sámi kultuvra ja dan árbevirolaš ealáhusat leat čatnagasas lundui.
688	Ympäristöä ja alkuperäiskansaoikeuksia loukkaava kaivostoiminta on mahdollista niin kauan kun lainsäädäntö ja alkuperäiskansaoikeuksien suoja on kehittymätöntä.	Ruvkedoaibma, mii loavkida birrasa ja eamiálbmotrivttiid, lea vejolaš nu guhká go lágat ja eamiálbmotrivttiid suodji lea gárganmeahttun.
689	SPN:n toiminnan kehittäminen edellyttää myös Venäjän saamelaisten täysjäsenyyttä ja toivon, että SPN voi vihdoin ottaa Venäjän saamelaiset tasa-arvoisiksi toimijoiksi SPN:ssä.	SPR:a barggu ovddideapmi gáibida maid Ruošša beal sámiid dievaslahttuvuođa ja sávan, ahte SPR sáhttá viimmatge váldit Ruošša beal sápmelaččaid dásseárvosaš doaibmin SPR:s.
690	Saamelaistaide tarvitsee uusia tukimuotoja ja mahdollisuutta saada tukea kaikille saamen taiteen muodoille.	Sámi dáidda dárbbaha ođđa doarjjavugiid ja vejolašvuođa oažžut doarjaga buot sámi dáiddavugiide ja daid hámiide.
691	Saamen käsityö on muuttanut muotoaan taiteena ja osin perinteisten käyttöesineiden käyttötarkoitus on muuttunut taiteeksi ja koriste-esineiksi elinkeinojen muuttuessa.	Sámi duodji lea rievdan hámis dáiddan ja muhtin muddui árbevirolaš atnudiŋggaid anu ulbmil lea nuppástuvvan dáiddan ja čikŋadiŋgan ealáhusaid rievdama mielde.
692	Moderni saamelaistaide, kuten tässäkin näyttelyssä näemme, hyödyntää ennakkoluulottomasti uusia materiaaleja ja ilmaisukeinoja kuvata luontoa ja saamelaiskulttuuria.	Modearna sámi dáidda, dego dánnai čájáhusas oaidnit, atná ávkin ovdagáttuid haga ođđa materiálaid ja olggosbuktinvugiid govvet luonddu ja sámi kultuvrra.
693	Saamelaisten perinteisen tiedon suoja on periaatteessa lainsäädännöllisesti vahva.	Sámi árbevirolaš dieđu suodji lea prinsihpas láhkadásis vuoimmálaš.
694	Saamelaiskäräjät yhdessä metsähallituksen kanssa on perustanut yhteisen työryhmän, jossa jäseninä on vain saamelaiskäräjien nimeämiä edustajia.	Sámediggi ovttasráđiid meahcceráđđehusain lea vuođđudan oktasaš bargojoavkku, man lahttun leat dušše sámedikki nammadan olbmot.
695	Pelkästään kirjojen kautta välittyvä perinteinen tieto ei ole riittävää, vaan opetukseen tulee sisältyä myös empiirinen ulottuvuus, jossa opiskelijat ja nuoret oppivat hyödyntämään perinteisiä taitojaan ja myös perinteisiä taitoja voidaan elvyttää.	Duššebeare girjjiid bakte sirdojuvvon árbevirolaš diehtu ii leat nohkka. Oahpahussii galgá gullat maid empiirralaš dimenšuvdna dehege olli, mas studeanttat ja nuorat ohppet atnit ávkki árbevirolaš máhtuideaset ja maid ahte dát máhtut sáhtte ealáskahttojuvvot.
696	Saamelaisporonhoitoa ei tunnusteta kansallisessa lainsäädännössä ja elinkeinon kannattavuus on heikkoa.	Nuorat eai dáhtto vuolgit ealáhussii ja ealáhusa sisa lea váttis beassat aiddo ruđalaš gánnáhahttivuođa geažil.
697	Suomalainen koulujärjestelmä ei sovellu saamelaisporonhoidon opettamiseen, sen oppii vain porometsällä.	Láddelaš skuvllat eai heive sápmelaš boazobarggu oahpaheapmái, dan oahppá buoremusat siiddas.
698	Käsityöperinteessä yhdistyy sukujen perinteet, kieli ja eri saamelaiselinkeinojen tuottamat raaka-aineet.	Duodjeárbevierus ovttastuvvet sogaid árbevierut, giella ja sierra sámi ealáhusaid buvttadan materiálat.
699	Neuvosto on asettanut vasta työryhmän pohtimaan valtioiden petopolitiikan kehittämistä siten, että siinä huomioidaan saamelaisporonhoidon tarpeet ja saamelaisten perinteinen tieto.	SPR lea easka ásahan bargojoavkku suokkardit stáhtaid spirepolitihka ovddideami nu, ahte das váldojuvvojit vuhtii sámi boazodoalu dárbbut ja sámiid árbevirolaš diehtu.

600

Kun vierailin INAC:issa sen ulkopuolella oli erään intiaanikansan mielenosoitus, he olivat tyytymättömiä maaoikeustilanteensa ratkaisun hitauteen.

Mu guossástallama áigge INAC:is dan olggobealde lei muhtin indiánačeardda miellačájáhus go sii ledje duhtameahttumat dasa go sin eananriektedili čoavdása nu njozet.

601

Poliitikot pelkäävät että sama tapahtuu nytkin.

Politihkkárat ballet ahte seamma geavvá dálnai.

602

Loppuviikoksi menen Inariin, jossa pidetään metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien väliset neuvottelut ajankohtaisista asioista, mm..

Dohko boahtá maid veahádatsáttaolmmoš Johanna Suurpää.

603

Virkavapauteni aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa Irja Seurujärvi-Kari.

Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari.

604

Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä siihen, että saamelaisten aseman heikentäminen voi olla kansainvälinen sopimusrikkomus, jota käsitellään kansainvälisen oikeuden piirissä.

Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis.

605

Viime vuosi ja kuluva vuosi ovat olleet vaikeaa juuri Alku-hankkeen ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen johdosta.

Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil.

606

Tulkinta on mitä ihmeellisin, koska kunnilla on jo nykyisinkin useita korvamerkittyjä rahoituksia.

Dulkon lea mađi imašlaččat, daningo gielddaide leat juo dálnai olu bealljemerkejuvvon ruhtadeamit.

607

Eikä valtio ala hevin perimään takaisin väärin ohjattuja valtionosuuksia.

Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid.

608

Neuvottelimme vesilain uudistuksesta oikeusministeriössä.

Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas.

609

Suurempi huolenaihe Tunturi-Lapion tiehankkeissa on olemassa olevan tieverkosto kunto, esimerkiksi Nunnasen tie vaatisi perusparannusta välittömästi.

Stuorit fuollan Duottar-Sámi luoddafidnuin lea dálá luoddafoerpmádaga ortnet, omd. Njunnása luodda gáibidivččii vuđolaš divodeami dakkaviđe.

610

Lehdistötiedote löytyy tästä linkistä:

Preassadieđáhus gávdno dán liŋkkas:

611

Ilmastonmuutospuheessani toin esille, että alkuperäiskansoille on annettava parempaa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Sáhkavuorustan mii gieđahalai dálkkádatrievdama bukten ovdan, ahte álgoálbmogiidda galgá addojuvvot buoret váikkuhanváldi ja vejolašvuohta oassálastit dálkkádatnuppástusa dustemii.

612

Foorumi tutustui ja kuuli terveiset toukokuussa virkaan astuvalta James Anayalta, joka siirtyy YK:n erityisraportoijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.

Forum oahpásnuvai ja gulai dearvvuođagaid James Anayas, guhte algá miessemánu álggu rájes ON:a sierraraporterejeaddjin čuovvovaš guđa jagi áigodahkii.

613

Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät oli kuultavana Lapin liitossa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Rovaniemellä.

Mannan vahku bearjadaga sámediggi lei Lappi lihtu gulaskuddandilálašvuođas Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas.

614

Edellytimme myös, että uudet moottorikelkkareitit saisivat seurata vain valtateitä ja taajamia, mutta keskellä erämaita reitistöt eivät saisi kulkea.

Gáideimme maid, ahte ođđa mohtorgielkájohtolagat oaččule mannat dušše váldoluottaid guora ja čoahkkebáikkiin, muhto guovdu áidalas mehciid johtolagat eai oaččo mannat.

615

Saamelaisyhteisön tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten ammatti- ja korkeakoulutus sekä tutkimus hoidetaan yhteispohjoismaisten saamelaisinstituutioiden kautta.

Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte.

616

Viime viikolla valmistelin tutkimusasiaan liittyen lausunnon, jossa ehdotin yhteispohjoismaisen saamelaisen tutkimusrahaston perustamista ja yhteisen tutkimusneuvoston perustamista.

Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami.

617

Mikäli nykyisenmallisessa järjestelmässä pidättäydytään, saamelaiskäräjät esittää, että poronhoitajien työttömyysturvaohjetta ja ohjeen tulkintaa muutetaan saamelaisen poronhoidon erityispiirteet paremmin huomioivaksi.

Jos dálášmállet vuogádagas lea áigumuš bissut, de sámediggi evttoha, ahte boazobargiid bargguhisvuohtadorvorávvagat ja rávvagiid dulkon rievdaduvvo nu ahte dat váldá buorebut vuhtii sámi boazodoalu sierrasárgosiid.

618

Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausuntonsa ulkoasianministeriölle Euroopan Neuvosten kansallisten vähemistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laadintaa varten.

Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša olgoáššiidministeriijai Eurohpa Ráđi álbmotlaš veahádagaid suodjaleami rápmasoahpamuša Suoma goalmmát mearreáigeraportta ráhkadeami várás.

619

Vien poroisäntien esityksen Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen, joka pidetään ensi viikolla.

Doalvvun boazoisiđiid evttohusa Meahcceráđđehusa, Nuortalašráđi ja Sámedikki oktasaš bargojoavkku čoakkámii, mi dollojuvvo boahtte vahku.

620

Toin myös esille sen, että poronhoidon tukijärjestelmässä suuri ongelma on, että siihen on sovellettu osittain maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän piirteitä, mutta tukien taso ei vastaa karjatalouden vastaavaa tukea eikä tukijärjestelmä tue riittävässä laajuudessa saamelaisporonhoidon erityispiirteitä.

Bukten maid ovdan dan, ahte boazodoalu doarjjaortnegis stuora buncarákkis lea, ahte dasa heivehuvvojit muhtin oassái eanandoalu doarjja- ja bearrráigeahččoortnega sárgosat, muhto doarjjadássi ii leat lahkage seamma stuoris iige doarjjaortnet doarjjo nohkka viidát sámi boazodoalu sierrasárgosiid.

621

Ensi viikon lopun ohjelmassa on tapaaminen Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa.

Boahtte vahku loahpa prográmmas lea deaivvadeapmi Bálgesiid ovttastusa ovddasteddjiiguin.

622

Työaikaa Lappi-työryhmällä on syyskuun loppuun, loppuraportti luovutetaan 3.10. ministeri Pekkariselle.

Bargoáigi Lappi-bargojoavkkus lea čakčamánu lohppii, loahpparaporta luobahuvvo 3.10. ministtar Pekkarisii.

623

Kävimme tapaamisessa läpi saamen kielilakiselvityksen tuloksia työvoimatoimistojen osalta ja etsimme keinoja parantaa saamenkielistä asiakaspalvelua työvoimatoimistoissa.

Manaimet deaivvadeamis čađa sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid dan olis mii guoskkai bargofápmodoaimmahagaid ja ozaimet vugiid buoridit sámegielalaš áššehasbálvalusa bargofápmodoaimmahagain.

624

Valtionhallinnossa valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää uusien virkojen perustamisen, ja estää täten saamen kielilain toteutumista.

Stáhtahálddahusa buvttadanprográmma eastá ođđa virggiid vuođđudeami bargofápmodoaimmahagaide ja dáinna lágiin eastá sámi giellalága olláhuvvama.

625

Sovittiin, että koska nyt ollaan uudistamassa yhdenvertaisuuslakia ja laatimassa uusia kriteerejä, joihin suunnitelmien tekovelvollisuus perustuu, Metsähallituksen yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamiseen palataan lain valmistuttua ensi vuoden puolella.

Sohppojuvvui, ahte go dál leat ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtálága ja ráhkadeame ođđa kritearaid, maidda plánaid dahkangeatnegasvuođat vuođđuduvvet, de Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána ođasnuhttimii máhccat lága gárváneami mielde boahtte jagi bealde.

626

Hallitus nimitti edustajikseen Ympäristöministeriön asettamaan biodiversiteettisopimuksen 8 (j) toimeenpanoa Suomessa valmistelevaan työryhmään poroisäntä J. Antti Maggan, Heidi Eriksenin ja allekirjoittaneen.

Stivra nammadii ovddasteaddjin Birasministeriija ásahan biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) olláhuhttima Suomas válmmaštalli bargojovkui boazoisit J. Antti Magga, Heidi Eriksena ja mu.

627

Vähemmistöasiain neuvottelukunta toimii vähemmistövaltuutetun apuna etnisen syrjinnän ehkäisyssä, seurannassa ja valvonnassa sekä viranomaisten yhteistyön edistämistä varten.

Veahádatáššiid ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheami caggama, čuovvuma ja bearráigeahččama várás sihke eiseválddiid ovttasbarggu ovddideami várás.

628

Saamelaiskäräjät vastustaa hallituksen esitystä, koska se heikentää poronhoitajien asemaa.

Sámediggi vusotálastá ráđđehusa evttohusa, daningo dat heajuda boazoeaiggádiid sajádaga.

629

Seminaarin tarkoituksena oli tuoda lisätietoa ILO-sopimuksesta, kuulla ministeriöiden näkemyksiä ja tutustua erilaisiin aluehallintomalleihin Suomessa.

Seminára ulbmilin lei buktit lassidieđu ILO-soahpamušas, gullat ministeriijaid oainnuid ja oahpásnuvvat sierralágán guovlluhálddašanmálliide Suomas.

630

Lisäksi halusin hälventää usein epätietoisuudesta johtuvaa epäluuloa maanomistuskysymystä kohtaan.

Dasa lassin hálidin viggat jávkadit ovdagáttuid eananoamastangažaldaga guovdu, mii dávjá boahtá diehtemiehttenvuođas.

631

Se on tärkein saamelaiskäräjien toimintaa ohjaava peruskirja.

Dat lea deháleamos vuođđogirji, mii stivre sámedikki doaimma.

632

Saamelaiskäräjien tilaisuuksissa pidetyt puheet löytyvät kootusti osoitteesta (

Sámedikki ordnen dilálašvuođaid dollojun ovdaságat gávdnojit čoahkis čujuhusas (

633

Kotisivuilla on myös laatimani selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004 - 2006.

Ruovttusiidduin lea maid mu ráhkadan čielggadeapmi sámi giellalága olláhuvvamis jagiid 2004 – 2006.

634

Toissa viikolla olin hallintovaliokunnan kuultavana Alku-hankkeesta.

Ovddet vahku hálddahusválljagoddi gulai mu guovlluidgárgehanođastusas, ng. ALKU-fidnus.

635

Torstaina vuorossa oli taas kokous Helsingissä.

Duorastaga vuorus lei fas čoakkán Helssegis.

636

Osallistuin aamupäivällä Ihmisoikeusliiton ja Eduskunnan ihmisoikeustyöryhmän järjestämään perus- ja ihmisoikeusfoorumiin, jonka avasi Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Oassálasten iđđesbeaivve olmmošvuoigatvuohtalihtu ja riikkabeivviid olmmošvuoigatvuohtabargojoavkku lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohta-forumii, man rabai Dásseválddi presideanta Tarja Halonen.

637

Perjantaina minulla oli kunnia osallistua Valtioneuvoston 200-vuotisjuhliin Turussa.

Bearjadaga mus lei gudni oassálastit Stáhtaráđi 200-ávvudandoaluide Turkus.

638

Saamelaiskäräjät oli hyvissä käsissä Irja Seurujärvi-Karin puheenjohtajuuden aikana.

Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin.

639

Kiinnitimme huomiota siihen, että maksun velvoittavuuden luonteesta johtuen tulisi sitä kutsua mediaveroksi.

Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun.

640

Mediamaksu on hintaansa nähden epäsuhteinen median käyttötapoihin.

Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide.

641

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleispalveluvelvoite ei ole toteutunut saamenkielisten nuorten- ja asiaohjelmien osalta eikä koltan- ja inarinsaamen ohjelmatuotannon osalta.

Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta.

642

Lausunnot löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.

643

Näistä kirjoitan lisää seuraavassa blogissani.

Dain čálán eambbo boahtte bloggastan.

644

Pahoittelen blogini lukijoille etten ole kirjoittanut blogia vähään aikaan.

Šállošan blogga lohkkiidasan, ahte in leat čállán blogga guhkes áigái.

645

Kiitos tästä työntekijöille ja luottamushenkilöille.

Giitu dás bargiide ja luohttámušolbmuide.

646

Myös saamen kielen puhuminen lopetettiin, vaikka suomea ei osattukaan riittävän hyvin.

Muhtin sámi sogat heite maiddái sámegiela hupmama mánáidasaset, vaikko suomagiela eai máhttánge dárbahassii bures.

647

Lestadiolaisuudella on ollut suuri vaikutus saamelaisyhteisöön.

Lestadiniálašvuođas lea leamaš stuora váikkuhus sámi servošii.

648

Menneen vääryydet tulee kuitenkin selvittää jo kirkon moraalisen uskottavuuden vuoksi.

Mannanáiggi vearrivuođat galget goitge čielggaduvvot juo girku morála jáhkehahttivuođa dihte.

649

määrä ja tarkka luokittelujärjestelmä ovat tämän osoituksena.

dárkkes klassifiserenvuogádat leaba dán čujuhussan.

650

Uskomukset, tavat, arvot, suulliset ja aineel

Oskkumušat, vierut, árvvut, njálmmálaš ja materiála

651

miten voimme parhaiten turvata saamen kielen ja kulttuurin siirtymisen sukupolvelta toiselle muut

gávdnojit vuogit mot sáhttit buoremusat dorvvastit sámegiela ja kultuvrra sirdáseami buolvvas

652

teistämme. Tarvitsemme myös kansainvälisen saamelaisalueen yhteistyötä ja saamelaisten yhteen

maid riikkaidgaskasaš sámiguovllu ovttasbarggu ja sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu

653

Tällaisia esimerkkejä on useita.

Dákkár ovdamearkkat leat oalle olunai.

654

yhden teorian alla huolimatta näiden erilaisista asuinympäristöistä, elinkeinomalleista ja kulttuuris

álgoálbmogat máilmmi viđa eatnanoasis beroškeahttá sin sierralágán orrunduovdagiin,

655

aarreaitta, ja kielemme avulla pystymme havainnoimaan ja ehkä myös sopeutumaankin ilmaston

lea árdnaáiti, ja gielamet mielde bastit áiccadit ja soaitit maid vuogáiduvvatge dálkkádatrievdamii

656

sessä ja elvyttämisessä on saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa koulutusta ja opetusta

seailumis ja ealáskahttimis lea sámi ruovttuguovllu olggobealde, gos skuvlema ja oahpahusa lea

657

oikeuden saamen kielen käyttöön saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa.

vuoigatvuođa sámegiela geavahussii sámi ruovttuguovllu eiseválddiid olis.

658

sella tavalla kielen ja kulttuurin osaksi luonnon monimuotoisuutta.

kultuvrra luonddu máŋggahápmásašvuođa oassin.

659

dännön uudistuksen myötä myös saamelaisten ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet huomi

láhkaásaheami ođastusa mielde maid daid sápmelaččaid, geat orrot sámi ruovttuguovllu

660

Kaikkien kulttuurien edistäminen tulee olla tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuuden on to

Buot kultuvrraid ovddideapmi galgá leat dásseárvosaš sajádagas ja ovttaveardásašvuohta galgá

661

Tämänkin vuoksi olen erityisen kiitollinen tehtävästäni ja koen

Mu váhnemat leat maid movttiidahttán mu vuodjit sámi áššiid ovddos ja háhkat

662

Tämä ei tarkoita vaan rahoituksen myöntämispolitiikkaa, vaan oman

Dát ii dárkkut dušše ruhtajuolludanpolitihka, muhto iežamet barggu

663

Ja saamelaiskäräjien ensisijainen vastuu on myös valvoa ja

Ja sámedikki vuosttaš ovddasvástádus

664

edellyttää saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista.

lea maid bearráigeahččat ja gáibidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.

665

esitaistelijoina, emmekä voi vierittää vastuuta saamelaisten kielellisten oike uksien ajamisesta vain

bargat smágiela ovdadáistaleaddjin, eatge sáhte sirdit ovddasvástádusa gielalaš vuoigatvuođaid

666

saamelaisen poronhoidon ja antaa paremmat edellytykset sen kehittämiselle.

boazodoalu ja addá buoret eavttuid dan ovddideapmái.

667

Mutta saamelaiskulttuurilla

Muhto sámi kultuvrras leat earáge

668

saamelaisten etuja ajavan avoimen ja demokraattisen laitoksen.

rabas ja demokráhtalaš lágádusa.

669

On ilo nähdä teidät kaikki koolla juhlimassa saamelaisten kansallispäivää.

Lea illu oaidnit din buohkaid čoahkkanan ávvudit sámi álbmotbeaivvi.

670

Saamen kansa on selvinnyt neljän maan puristuksessa ja säilyttänyt kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinonsa elävänä kaikista uhkista huolimatta.

Sámi álbmot lea ceavzán njealji riikka čarvvastagas ja seailluhan kultuvrras, gielas ja ealáhusaidis ealasin fuolakeahttá buot uhkiin.

671

Saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilanne ei ole hyvä.

Sámi árbevirolaš ealáhusaid dilli ii leat buorre.

672

Kalastus ei yksistään tarjoa riittävää tuloa ja myös metsästys on muuttunut sivuelinkeinoksi.

Guolásteapmi ii akto fála dárbahassii buori áigáiboađu ja maiddái meahccebivdu lea rievdan oalgeealáhussan.

673

Seminaarin ajankohta on ollut saamelaisille hyvin haasteellinen.

Seminára áigemuddu lea leamaš sápmelaččaide hui hástaleaddji.

674

Toimenpiteet ovat olleet paikoitellen olemattomia ja kokonaisuudessaan riittämättömiä.

Doaibmabijut leat báikkuid hui smáitasat ja ollislaččat bistteheamit.

675

Nyt sama tehtiin Kuolan saamelaisten parlamentille viime lauantaina.

Dál seamma lea dahkkon Guoládaga sámi parlameantta buohta mannan lávvordaga.

676

Hyvä seminaariyleisö, arvoisa Euroopan Neuvosto.

Buorit semináraolbmot, árvvus adnon Eurohpá Ráđđi.

677

Venäjän saamelaisten tilanne uhkaa koko saamelaiskulttuuria ja sen tulevaisuutta.

Ruošša sámiid dilli uhkida oba sámi kultuvrra ja dan boahtteáiggi.

678

Kuulemme tänään erilaisia haasteita, mitä saamelaiset joutuvat kokemaan sekä hyviä käytäntöjä ja ratkaisumalleja tilanteiden ratkaisemiseksi.

Gullat odne iešguđetlágán hástalusaid, maid sápmelaččat šaddet vásihit sihke buriid geavadiid ja čoavddusmálliid diliid čoavdima várás.

679

Toivon, että tämä seminaari johtaa aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen saamelaisten, viranomaisten ja Euroopan neuvoston välillä - ja luonnollisesti - voimme luoda uusia toimintatapoja kehittää Euroopan neuvoston toimintaa ja saamelaisten oikeuksia.

Sávan, ahte dát seminára boađusin šaddá aivve ođđalágán vuorrováikkuhus sápmelaččaid, eiseválddiid ja Eurohpá ráđi gaskii, ja diehttelas sáhttit duddjot aivve ođđa bargovugiid gárgehit Eurohpá ráđi barggu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid.

680

Kunnioitettu piispa Samuel Salmi, arkkipiispa Kari Mäkinen, hyvät saamelaiset ja kirkkoväki !

Árvvus adnon bismá Samuel Salmi, gudnejahtton erkebismá Kari Mäkinen, buorit sápmelaččat ja girkoveahka !

681

Saamelaiskäräjien näkökulmasta toivon, että jos kirkko aikoo pyytää anteeksi saamelaisilta, kirkon tulee yksilöidä mistä se pyytää anteeksi ja miksi ja mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi.

Sámedikki geahččanguovllus sávan, ahte jos girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain, de girku galgá spesifiseret mas dat átnu ándagassii ja manin ja maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.

682

Uumaja on erinomainen kokouspaikka, koska saamelaiskulttuuri on hyvin vahvasti läsnä kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa ja pidän kulttuuripääkaupunkivuoden järjestäjien toimintaa esimerkillisenä tältä kannalta myös esimerkillisenä.

Ubmi lea hui buorre sámi parlamentarihkkáriid konfereansabáiki, daningo sámi kultuvra lea čalmmostahtton hui bures kulturoaivegávpotjagi dáhpáhusain ja anán kulturoaivegávpotjagi lágideddjiid barggu dán dáfus ovdamearkalažžan.

683

Suomessa saamelaisten kotiseutualueella ei ole vielä kaivoksia.

Suomas sámiid ruovttuguovllus eai leat vel ruvkket.

684

Kaivoslaki tulkitsee kaivosviranomainen Tukes, joka myöntää luvat.

Ruvkelága dulko ruvkeeiseváldi, mii Suomas lea dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus, mii mieđiha lobiid.

685

Kaikki saamelaiset eivät vastusta kaivostoimintaa ja muutamat jopa haluavat kaivoksia saamelaisten kotiseutualueelle.

Buot sápmelaččat eai vuostálastte ruvkedoaimma ja muhtimat juobe hálidit ruvkkiid sámiid ruovttuguvlui.

686

Kaivostoiminta on voitu nähdä keinona turvata saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, sillä Suomessa saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat muuttotappioaluetta ja taloudellisesti heikossa asemassa.

Ruvkedoaibma lea sáhttán gehččot vuohkin dorvvastit sámiid ruovttuguovllu ealasin bissuma, oainnat Suomas sámiid ruovttuguovllu suohkanat leat muotkundáhpaguovllut ja ruđalaččat heajis dilis.

687

Saamelaiskulttuuri ja sen perinteiset elinkeinot ovat luontosidonnaisia.

Sámi kultuvra ja dan árbevirolaš ealáhusat leat čatnagasas lundui.

688

Ympäristöä ja alkuperäiskansaoikeuksia loukkaava kaivostoiminta on mahdollista niin kauan kun lainsäädäntö ja alkuperäiskansaoikeuksien suoja on kehittymätöntä.

Ruvkedoaibma, mii loavkida birrasa ja eamiálbmotrivttiid, lea vejolaš nu guhká go lágat ja eamiálbmotrivttiid suodji lea gárganmeahttun.

689

SPN:n toiminnan kehittäminen edellyttää myös Venäjän saamelaisten täysjäsenyyttä ja toivon, että SPN voi vihdoin ottaa Venäjän saamelaiset tasa-arvoisiksi toimijoiksi SPN:ssä.

SPR:a barggu ovddideapmi gáibida maid Ruošša beal sámiid dievaslahttuvuođa ja sávan, ahte SPR sáhttá viimmatge váldit Ruošša beal sápmelaččaid dásseárvosaš doaibmin SPR:s.

690

Saamelaistaide tarvitsee uusia tukimuotoja ja mahdollisuutta saada tukea kaikille saamen taiteen muodoille.

Sámi dáidda dárbbaha ođđa doarjjavugiid ja vejolašvuođa oažžut doarjaga buot sámi dáiddavugiide ja daid hámiide.

691

Saamen käsityö on muuttanut muotoaan taiteena ja osin perinteisten käyttöesineiden käyttötarkoitus on muuttunut taiteeksi ja koriste-esineiksi elinkeinojen muuttuessa.

Sámi duodji lea rievdan hámis dáiddan ja muhtin muddui árbevirolaš atnudiŋggaid anu ulbmil lea nuppástuvvan dáiddan ja čikŋadiŋgan ealáhusaid rievdama mielde.

692

Moderni saamelaistaide, kuten tässäkin näyttelyssä näemme, hyödyntää ennakkoluulottomasti uusia materiaaleja ja ilmaisukeinoja kuvata luontoa ja saamelaiskulttuuria.

Modearna sámi dáidda, dego dánnai čájáhusas oaidnit, atná ávkin ovdagáttuid haga ođđa materiálaid ja olggosbuktinvugiid govvet luonddu ja sámi kultuvrra.

693

Saamelaisten perinteisen tiedon suoja on periaatteessa lainsäädännöllisesti vahva.

Sámi árbevirolaš dieđu suodji lea prinsihpas láhkadásis vuoimmálaš.

694

Saamelaiskäräjät yhdessä metsähallituksen kanssa on perustanut yhteisen työryhmän, jossa jäseninä on vain saamelaiskäräjien nimeämiä edustajia.

Sámediggi ovttasráđiid meahcceráđđehusain lea vuođđudan oktasaš bargojoavkku, man lahttun leat dušše sámedikki nammadan olbmot.

695

Pelkästään kirjojen kautta välittyvä perinteinen tieto ei ole riittävää, vaan opetukseen tulee sisältyä myös empiirinen ulottuvuus, jossa opiskelijat ja nuoret oppivat hyödyntämään perinteisiä taitojaan ja myös perinteisiä taitoja voidaan elvyttää.

Duššebeare girjjiid bakte sirdojuvvon árbevirolaš diehtu ii leat nohkka. Oahpahussii galgá gullat maid empiirralaš dimenšuvdna dehege olli, mas studeanttat ja nuorat ohppet atnit ávkki árbevirolaš máhtuideaset ja maid ahte dát máhtut sáhtte ealáskahttojuvvot.

696

Saamelaisporonhoitoa ei tunnusteta kansallisessa lainsäädännössä ja elinkeinon kannattavuus on heikkoa.

Nuorat eai dáhtto vuolgit ealáhussii ja ealáhusa sisa lea váttis beassat aiddo ruđalaš gánnáhahttivuođa geažil.

697

Suomalainen koulujärjestelmä ei sovellu saamelaisporonhoidon opettamiseen, sen oppii vain porometsällä.

Láddelaš skuvllat eai heive sápmelaš boazobarggu oahpaheapmái, dan oahppá buoremusat siiddas.

698

Käsityöperinteessä yhdistyy sukujen perinteet, kieli ja eri saamelaiselinkeinojen tuottamat raaka-aineet.

Duodjeárbevierus ovttastuvvet sogaid árbevierut, giella ja sierra sámi ealáhusaid buvttadan materiálat.

699

Neuvosto on asettanut vasta työryhmän pohtimaan valtioiden petopolitiikan kehittämistä siten, että siinä huomioidaan saamelaisporonhoidon tarpeet ja saamelaisten perinteinen tieto.

SPR lea easka ásahan bargojoavkku suokkardit stáhtaid spirepolitihka ovddideami nu, ahte das váldojuvvojit vuhtii sámi boazodoalu dárbbut ja sámiid árbevirolaš diehtu.