j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
700	Suomi aikoo myös Suomen saamelaiskäräjien aloitteesta ratifioida Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen viimeistään ensi vuonna.	Suopma áigu maid Suoma sámedikki álgagis ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša maŋimusat boahtte jagi.
701	Suomi testaa myös ensimmäisenä maailmassa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymiä Akwé: Kon – ohjeita.	Suopma deste dahjege geahččaladdá vuosttašin máilmmis biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan Akwé: Kon – ravvagiid.
702	Suomessa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on osa saamen kieltä, saamelaiskulttuuria ja saamelaisia perinteisiä elinkeinoja.	Suomas sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gullevaš árbevirolaš diehtu lea sámegiela, sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid oassi.
703	Suomen saamelaiskäräjät ei puhu perinnetiedosta, vaan sopimuksen mukaisesti perinteisestä tiedosta.	Suoma sámediggi ii huma árbedieđus, muhto soahpamuša mielde árbevirolaš dieđus.
704	Suomi on saanut paljon aikaa perinteiden tiedon suojelemiseksi strategiatasolla, mutta lähivuosina suurena haasteena tulee olemaan strategioiden toimeenpano ja konkreettiset ja käytännönläheiset hankkeet ja toimet jotka tukevat saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja perinteisen tiedon siirtymistä tuleville sukupolville.	Suopma lea ožžon olu áigái strategiijadásis, muhto lagašjagiid stuora hástalussan boahtá leat strategiijaid ollašuhttin, duohtan dahkan, konkrehtalaš ja geavatlaš fidnut ja barggut, mat dorjot sámi árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid ja árbevirolaš dieđu sirdáseami boahttevaš buolvvaide.
705	Perinteisen tiedon elvyttämistä ja suojelua tarvitaan.	Árbevirolaš dieđu ealaskahttin ja suodjaleapmi dárbbašuvvo.
706	Suomen saamelaiskäräjät on myös sopinut valtion kanssa siitä, että sopimusta ei ratifioida ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää.	Suoma sámediggi lea maiddái soahpan stáhtain das, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo almmá sámedikki dohkkeheami haga.
707	Suomessa valmisteleviin neuvotteluihin osallistuu saamelaiskäräjien ja ministeriöiden edustajien muodostama työryhmä sekä laaja ryhmä eri sidosryhmien edustajia.	Suomas válmmaštalli ráđđádallamiidda oassálastá sámedikki ja ministeriijaid ovddasteaddjiin čohkiidan bargojoavku sihke viiddis joavkku sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjit.
708	Norjan saamelaiskäräjien edustajilla ei ole puheoikeutta ellei valtion edustaja sitä suo.	Norgga sámedikki ovddasteaddjiin ii leat hállanvuoigatvuohta juos ii stáhta ovddasteaddji dan mieđit.
709	Ruotsin saamelaiset ovat myös mainittu kansana Ruotsin perustuslaissa.	Ruoŧa sámit leat maiddái namuhuvvon álbmogin Ruoŧa vuođđolágas.
710	Oman erityiskysymyksen aiheuttaa myös se, että Suomi ja Ruotsi ovat EU-maita.	Iežas sierragažaldaga dagaha maiddái dat, ahte Suopma ja Ruoŧŧa leat EUriikkat.
711	Sopimuksessa tätä oikeutta voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi.	Soahpamušas dán vuoigatvuođa lea vejolaš viiddidit guoskat sámiid earáge oktovuoigatvuođaide árbevirolaš sámeealáhusaide olis daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás.
712	Neuvotteluissa ei ole vielä käsitelty kunnolla maa- ja vesioikeuksia, oikeutta luonnonvaroihin eikä saamelaisten itsemääräämisoikeuksia koskevia artikloja.	Ráđđádallamiin eai leat vel gieđahallon albmaláhkai eana- ja čahcevuoigatvuođat, vuoigatvuohta luondduriggodagaide eaige sámiid iešmearridanvuoigatvuođaid guoski artiklat.
713	Täten neuvottelujen hidastaminen tuntuu hyvin erikoiselta ja ennen kaikkea huolestuttavalta.	Nappo ráđđádallamiid goahcan orru oalle erenomáš ja eandalitge fuolastuhtti.
714	Hidastelu neuvotteluissa on hyvin erikoista ja valitettavaa myös siksi, että pohjoismaisen saamelaissopimus koko keskeisten kansainvälisten sopimusten - kuten Ilo 169-sopimuksen, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen, Euroopan neuvoston sopimusten sekä biodiversiteettisopimuksen velvoitteita.	Ájáhallan ráđđádallamiin lea hui erenomáš ja váidalahtti maiddái danin, go davviriikkalaš sámesoahpamuš čohkke guovddáš riikkaidgaskasaš soahpamušaid - nugo ILO 169-soahpamuša, siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamusa, Eurohpa ráđi soahpamušaid sihke biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.
715	Saamelaisten kannalta tilanne on hyvin turhauttava.	Sámiid dáfus dilli lea oalle duššástuhtti.
716	Työ etenee myös niin hitaasti, että on hyvin epätodennäköistä, että sopimus saadaan aikaan annetun aikamäärän puitteissa ellei ihmeitä tapahdu erityisesti Norjan valtion politiikassa.	Bargu ovdána maiddái nu hihtásit, ahte lea hui eahpesihkkar, ahte soahpamuš ožžojuvvo áigái addon áigemeari olis juos eai ipmašat dáhpáhuva erenomážit Norgga stáhta politihkas.
717	Tämän jälkeen on välttämätöntä käydä neuvottelua saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa, jotta voidaan löytää saamelaisten yhteiset tavoitteet.	Das maŋŋá lea vealtameahttun ráđđádallat SPR:s, vuoi lea vejolaš gávdnat sámiid oktasaš ulbmiliid.
718	Saamelaista parlamentaarista neuvostoa tarvitaan entistä enemmän ja toivon, että saamme neuvottelujen suunnan käännettyä.	SPR dárbbašuvvo ain eanet ja sávan, ahte oažžut ráđđádallamiid linjjá jorgalit.
719	Neuvottelujen onnistumiseksi saamelaiskäräjien on neuvoteltava aktiivisesti poliittisten johtajien kanssa ja vaadittava poliitikkoja antamaan virkamiehilleen poliittista ohjausta.	Ráđđádallamiid lihkostuvvama dihtii sámediggi galgá ráđđádallat aktiivvalaččat politihkalaš njunnosiiguin ja gáibidit politihkáriid addit virgeolbmuide politihkalaš jođiheami.
720	Käyttäkäämme niitä ja saamen kansalta saamaamme mandaattia tukenamme.	Berret geavahit daid ja sámeálbmogis ožžojuvvon mandáhta doarjjan.
721	Kehitys ei saa kuitenkaan pysähtyä tähän, vaan uusia saamelaisinstituutioita tarvitaan ja myös muualle saamelaisten kotiseutualuetta.	Gárganeapmi ii oaččo goit bisánit dása, muhto ođđa sámi institušuvnnat dárbbahuvvojit ja maiddái eará sadjái sámiid ruovttuguvlui.
722	Puheen aiheeksi minulle oli annettu saamelainen vuonna 2009.	Ságastallanfáddán munnje lei biddjon jagi 2009 sápmelaš.
723	Kulttuurimme ydin ei voi olla niin ohut kuin valtakulttuurin tutkijat antavat olettaa että esim. moottorikelkka olisi aiheuttanut vallankumouksen saamelaiskulttuurissa.	Min kultuvrra váimmus ii sáhte leat nu asehaš dego váldokultuvrraid dutkit navdet ahte omd. mohtorgielká livččii dagahan revolušuvnna sámi kultuvrras.
724	Maantieteellinen sijainti on omalta osaltaan tuonut erilaisuuksia saamelaiskulttuurien paikalliskulttuureihin, joka näkyy eri elinkeinoina ja kielellisinä eroavaisuuksinaan.	Geográfalaš sajádat lea oasistis buktán sierralágánvuođaid sámi kultuvrraid báikkálaškultuvrraide, mii vuhtto sierra ealáhussan ja gielalaš sierralágánvuohtan.
725	Saamelaisten poismuutolla on useita vaikutuksia.	Sápmelaččaid eretfárremis leat máŋggat váikkuhusat.
726	Palatakseni puheen lopussa teemaan saamelainen vuonna 2009, käännän katseeni tulevaan.	Máhcan dál iežan sáhkavuoru loahpas fáddái sápmelaš 2009 jagi ja geahčan boahtteáigái.
727	Vuoden 2009 saamelainen voi katsoa kohtuullisen luottavaisesti eteenpäin ja uskoa oman kielen ja kulttuurin säilyvän myös tulevaisuudessa.	Jagi 2009 sápmelaš sáhttá geahččat govttolaš luhtolaččat ovddos ja oskut iežas giela ja kultuvrra seailut maid boahtteáigge.
728	Ehkä internet on yksi keino miten voimme turvata saamen kielen ja kulttuurin opetuksen.	Interneahtta soaitá leat okta vuohki mot sáhttit dorvvastit sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa.
729	Lohi on ollut yhdistävänä tekijänä saamelaisten, suomalaisten ja norjalaisten välillä.	Luossa lea leamaš ovttastahtti dahkkin sápmelaččaid, láddelaččaid ja dáččaid gaskkas.
730	Teno ja kalastus ovat luoneet jokivarsien asukkaille ainutlaatuisen pyynti- ja jokivarsikulttuurin.	Deatnu ja ja guolásteapmi leaba buktán johgátti ássiide áidnalunddot bivdo- ja johgáddekultuvrra.
731	Kun meidän alueemme luonnonvaroihin ei ole kuulunut lohi, niin sen merkitystä emme ole tietysti koskaan ajatelleet niin paljon.	Go min guovllus ii leat leamaš luondduriggodahkan luossa, de dan mearkkašumi ii lean dieđusge goassige jurddahan nu olu.
732	Tenon alueella kalastus on ollut kautta aikain yksi merkittävimmistä elinkeinoista alueen saamelaisille.	Deanu guovllus guolástus lea leamaš áláigge okta mávssolaččamus ealáhusain guovllu sámiide.
733	Tenon kalastuskulttuuri on muodostunut Norjan ja Suomen saamelaisten ja luonnonympäristön vuorovaikutuksen seurauksena.	Deanu guolástankultuvra lea šaddan Norgga ja Suoma sápmelaččaid ja luonddu
734	Bolivian valtion päätös on kannustin kaikille valtioille ja kertoo siitä, että julistuksen periaatteet ja tavoitteet on toteutettavissa ja kaikilla alkuperäiskansoilla, jotka taistelevat omien oikeuksiensa puolesta, on toivoa.	Bolivia stáhta mearrádus lea movttiidahttin buot riikkaide ja muitala das, ahte julggaštusa prinsihpat ja ulbmilat leat ollašuhttimis ja buot álgoálbmogiin, geat dáistalit iežaset vuoigatvuođaid beales, lea doaivu.
735	Alkuperäiskansojen tarpeet sivuutettiin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa mutta toivon, että Teidän toimintanne johdolla Meksikon ilmastoneuvotteluissa huomioidaan myös alkuperäiskansojen tarpeet.	Álgoálbmogiid dárbbut hilgojuvvoje Københavnna dálkkádatráđđádallamiin, muhto sávan, ahte Du barggu láidestemiin Mexico dálkkádatráđđádallamiin váldojuvvojit vuhtii maiddái álgoálbmogiid dárbbut.
736	Kunnioitetut saamelaisparlamentaarikot, hyvät konferenssivieraat !	Árvvus adnon sámi parlamentarihkkárat, buorit konfereansaguossit
737	Olen iloinen, että saamelaisten perinteinen tieto ja sen suojelu ovat nousseet viime aikoina vahvasi esille saamelaisessa yhteisössä.	Lean ilus go sámiid árbevirolaš diehtu, máhttu ja dan suodjaleapmi leat dáid guhtaliid loktejuvvon ovdan sámi servošis.
738	Hallitusohjelmassa Suomen valtio on myös sitoutunut selkiyttämään maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja kaikista tärkeimpänä, asettanut tavoitteekseen ratifioida ILO 169-sopimuksen.	Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
739	Jos Norjan ja Ruotsin linjaus artikla 8(j):n tulkinnasta yleistyy, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus myös kansainväliseen alkuperäiskansapolitiikkaan.	Jos Norgga ja Ruoŧa oaidnu 8(j)-artihkkala dulkomis šaddá dábálažžan, de das sáhttá leat hui stuora váikkuhus maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkkii.
740	Useat eri tutkijat ovat väittäneet saamelaisporonhoidon syntyneen karjanhoidon vaikutuksesta viikinki- ja keskiajalla.	Máŋggat iešguđet dutkit leat čuoččuhan sámi boazodoalu riegádan oapmedoalu váikkuhusas vikiŋŋa- ja gakaáigge.
741	Vaikka saamelaiskäräjien tehtäviin ei kuulukaan tutkimustoiminta, on tärkeää, että seuraamme saamelaiskulttuuria käsitteleviä tutkimuksia, edistämme saamelaisyhteisön tutkijoiden asemaa ja perinteisen tiedon tutkimusta ja olemme mukana keskustelemassa tutkimusyhteisön kanssa tutkimustuloksista.	Vaikko sámedikkiid bargguide ii gulage dutkandoaibma, de leat liikká dehálaš, ahte čuovvut dutkamušaid, mat gieđahallet sámi kultuvrra, ovddidit sámi servoša dutkiid sajádaga ja árbevirolaš dieđu dutkamuša ja diehttelas leat mielde ságastallame dutkanservošiin ovttas dutkanbohtosiin.
742	Nyt olemme suurien	Dál leat stuora
743	saa nykyisellään oikeusjärjestelmän kautta käytännössä vain tulkkipalvelujen kautta.	Sámegielalaš bálvalusaid oažžu dálá áigge riektevuogádaga olis geavadis dušše dulkonbálvalusaid
744	kieleen ja kulttuuriin.	vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
745	Saamen kielen opiskelussa tulee työyhteisössä kannustaa saamen kielen alkeita opiskelleita jatka	Sámegiela oahppamis galgá bargoservošis movttiidahttit sámegiela álgooahpuid lohkama joatkit
746	sä olisi pysyvä sivukanslia. Kolmas vaihtoehto on se, että muodostetaan kerralla koko Lapin kattava	Goalmmát molssaeaktu lea dat, ahte hábmejuvvo ovttatmano diggeriekti, mii gokčá oba Sámi leana,
747	laiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu käräjäoikeusuudistuksesta, mutta saamelaiskäräjät vaatii, että	ráđđádallojuvvon diggeriekteođastusas, muhto Sámediggi gáibida ahte dan galgá gullat
748	ovat vaativia.	maiddái boazodoalloáššit gáibidit olu.
749	nen, mutta sen toteutuminen edellyttää sitä, että perustetaan saamelaisasioihin perehtyneen saamen	šládja ja seammas bohtosat. Ulbmil lea earenoamáš buorre, muhto dan olláhuvvan gáibida dan, ahte
750	saamen kielilaki oikein edellyttää.	maid sámi giellaláhka rievtti mielde gáibida.
751	velevat ensimmäisenä saamelaisten kotiseutualueen asukkaita, saamen kielilain vaikutukset työyhteisön toimintaan tunnetaan huonosti.	Lappi diggerievttis, mat bálvaleaba vuohččan sámi ruovttuguovllu olbmuid, sámi giellalága
752	istuimet täyttävät saamen kielilain edellytykset tyydyttävästi selvityksen mukaan.	muhtin ilmmuhusat. Čielggadeami mielde duopmostuolut devdet sámi giellalága gáibádusaid
753	sekä huolehtia työyhteisöjen ilmapiirin ja asenteiden lainmukaisuudesta ja suvaitsevaisuuden kun	giellalágas, sápmelaččain ja sámi kultuvrras sihke atnit ávvira bargoservošiid vuoiŋŋa ja
754	edistäisi saamen kielen käyttöä.	Dát ovddidivččii sámegiela geavahusa.
755	Saamenkielisiä palveluja pidetään usein resurssikysymyksenä, vaikka asia ei ole niin.	Sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit dávja resursagažaldahkan, vaikko ášši ii leatge nu.
756	lain aiheuttamista kustannuksista palkkaamalla saamenkielistä henkilöstöä, tekemällä yhteistyötä	goasttádusain nu ahte bálkáhivčče sámegielalaš olbmuid, nu ahte dagale ovttasbarggu
757	kehitettävä ja saamenkielisten oikeudet eivät saa heikentyä. Nykyinen saamenkielisten palvelujen	vuoigatvuohtadorvvu galgá ovddidit ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai oaččo hedjonit.
758	merkkiä muille viranomaisille oikeasta toimintatavasta. Saamen kielilain noudattaminen on ollut	giellalága doahttaleapmi lea leamaš váilevaš ja buoridanvárri livččii vel olunai.
759	Hallintouudistukset voivat olla juuri tällaisia muutoksia.	Hálddahusođastusat sáhttet leat jur dákkár nuppástusat.
760	lon nyt teille, hyvät kuulijat.	Mun sávan, ahte min
761	Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen	Dárkkiskeahtes ovdaveršuvdna Juohkin: Almmolaš
762	Erityisraportoijan raportti alkuperäiskansojen ihmisoikeustilanteesta ja perusvapauksien toteutumisesta, James Anaya	Spesiálaraporterejeaddji raporta álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dilis ja vuođđofriddjavuođaid ollašuvvamis, James Anaya
763	Konferenssiin osallistui edustajia Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiltä, virkamiehiä kustakin maasta sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia.	Konferensii ledje čoahkkanan ovddasteaddjit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin oktan ráđđehusaid virgeolbmuiguin ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjiiguin.
764	B. Itsemääräämisoikeus... 22	C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide... 22
765	Saamenmaata nykyisin jakavat valtioiden rajat on vedetty yli 100 vuoden aikana osapuilleen 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin.	Dálá áigge Sámi juohkki stáhtaráját lea gessojuvvon badjel 100 jagi áigge sullii 1700 logu beallemuttus gitta 1800-logu beallemuddui.
766	Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n	Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš
767	Asiantuntijaryhmässä oli kustakin maasta sekä valtiovallan että saamelaiskäräjien nimittämä edustaja, yhteensä kuusi jäsentä.	Áššedovdijoavkkus lei guđege riikkas sihke stáhtaid ja sámedikkiid nammadan ovddasteaddji, oktiibuot guhtta lahtu.
768	Norjan saamelaispolitiikka perustuu pääasiassa perustuslain artiklaan 110 a sekä saamelaiskäräjiä (Sámediggi) ja muita saamelaisten lakiasioita koskevan lain (saamelaislaki) säädöksiin.	Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110 a paragráfa ja lága ” Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra ” (sámeláhka) njuolggadusat.
769	Norjan perustuslakiin vuonna 1988 tehdyssä muutoksessa viranomaisia vaaditaan nimenomaisesti suojelemaan saamelaisia ja heidän kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.	Norgga vuođđoláhkii jagi 1988 dahkkojuvvon nuppástusas gáibiduvvo eiseválddiin, ahte sii namalassii suodjalit sámiid ja sin kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid.
770	Vuoden 1978 poronhoitolakia uudistettiin vuonna 2007.	Jagi 1978 boazodoalloláhka ođasmahttojuvvui jagi 2007.
771	Ruotsin hallitus on viime vuosina valmistellut lakiesitystä, jossa puututtaisiin saamelaisväestöä koskeviin kysymyksiin.	Maŋimuš jagiid Ruoŧa ráđđehus lea figgan gárvet láhkaevttohusa Sámi álbmogii guoski gažaldagain.
772	Porojen määrä on noin 250 000, ja poronhoitoalue on noin 40 % Ruotsin pintaalasta, joskin saatujen tietojen mukaan alue ei aivan kokonaan sovellu laidunmaaksi.	Bohccuid lohku lea sullii 250 000, ja boazodoalloguovlu lea sullii 40 % Ruoŧa viidodagas, vaikko doaimmahuvvon dieđuid mielde áibbas oppa guovlu ii heive guohtuneanan.
773	11 itsehallintovaltaa tulee edelleen kehittää ja niiden mahdollisuutta osallistua sekä aidosti vaikuttaa saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon Pohjoismaissa tulee edelleen lujittaa.	11 Earenoamážit Suoma beale sámedikki lágain ásahuvvon doaibmaváldi rádjašuvvá áššiide, mat gustojit sámegillii, kultuvrii ja álgoálbmotsajádahkii.
774	Lisäksi saamelaiskäräjillä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole yleensä erityistä päätäntävaltaa maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa.	Dasa lassin moatti spiehkastaga haga sámedikkiin ii leat dábálaččat sierra mearridanváldi eatnamiidda, čázádagaide ja luondduvalljodagaide guoski áššiin.
775	Selkeiden kuulemisprosessien käyttöönotto on jossakin määrin helpottanut saamelaiskäräjien osallistumista saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon. Kuten edellä kappaleessa 16 todetaan, Norjan valtio on allekirjoittanut Norjan saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa kuulemista koskevan sopimuksen.	Čielga ráđđádallanproseassaid atnuiváldin lea muhtumassii álkidan sámedikki oassálastima Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii, nugo ovdalis bihtás 16 gávnnahuvvo, Norgga stáhta lea vuolláičállán Norgga beale sámedikkiin ráđđádallansoahpamuša.
776	Tapa, jolla Ruotsin saamelaiskäräjien tehtävät ja valtuudet on määritelty Ruotsin saamelaiskäräjälaissa, on erityisen huolestuttava.	Vuohki, mainna Ruoŧa beale sámedikki barggut ja doaibmaváldi lea meroštallojuvvon Ruoŧa sámediggelágas, lea earenoamáš fuollan.
777	Laki on siten tärkeä esimerkki muille Pohjoismaille.	Nuba láhka leage mávssolaš ovdamearka eará Davviriikkaide.
778	Nykyisessä kaivoslaissa ei ole määräyksiä saamelaisväestön kannalta merkittävien erityisoikeuksien huomioonottamisesta, eikä nykyinen kaivospolitiikka näytä riittävästi turvaavan saamelaisten etuja ja oikeuksia kaivostoiminnan vaikutusalueelle	Dálá ruvkelágas eai leat njuolggadusat Sámi álbmoga dáfos mearkkašahtti sierravuoigatvuoigatvuođaid vuhtiiváldimis, iige dálá ruvkepolitihkka oro doarvái dorvvasteamen sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaid ruvkeguovlluin. Spesiálaraporterejeaddji lea earenoamážit čuvvon Girona gávpoga dili.
779	Esim. Norjan metsänhoitolain 1 luvun 2 §:ssä todetaan, että lakia ” ei saa soveltaa tavalla, joka loukkaa	Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte “ lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi
780	Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että ” metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina. ”	Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte “ vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin. ”
781	Koululaissa taataan kaikille saamenkielisille oppilaille oikeus saada asuinpaikastaan riippumatta opetusta äidinkielellään osana oppivelvollisuuttaan.	Oahpahuslágas dorvvastuvvo juohke sámegielat oahppái vuoigatvuohta ássanbáikkis fuolakeahttá oažžut oahpahusa eatnigillii oassin oahppogeatnegasvuođas.
782	Vaikka yhä useammat koulut järjestävät saamenkielistä opetusta, jatkuvana puutteena on muun muassa pula saamenopettajista, vaikka Norjan saamelaiskäräjät totesikin saavuttaneensa tässä suhteessa hyviä tuloksia ” unelmatyöhankkeellaan ”, jossa myönnetään apurahoja saamelaiskielten opettajiksi opiskeleville.	Vaikke ain eanet skuvllain lágidit sámegielat oahpahusa, lea bissovaš vátnivuohta ee. sámi oahpaheaddjiin, vaikke Norgga beale sámediggi leage gávnnahan, ahte dat lea ožžon buriid bohtosiid “ niehkobargu ” – fitnus, man bokte juolluduvvojit veahkkeruđat sámegielat oahpaheaistudeanttaide.
783	Koska opettajista on suuri pula, tämän ohjelman piirissä on vuosittain vain noin 200 oppilasta.	Daningo oahpaheaddjit leat oalle vánet oažžumis, dán prográmmii gullet jahkásaččat dušše sullii 200 oahppi.
784	Lisäksi on pulaa etenkin koltan- ja inarinsaamen oppimateriaaleista.	Gáiddusoahpahusa álkidahttima geažil leat
785	Saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisen kannalta on tärkeää myös lisätä yleistä tietoisuutta saamelaiskansoista.	Sámegielaid ja kultuvrra ealáskahttima dáfos lea dehálaš maiddái lasihit almmolaš diđolašvuođa Sámi álbmogis.
786	Paljon on tästä huolimatta kuitenkin vielä tekemättä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueena asuvana kansana sekä nauttia kussakin asuinvaltiossaan täysimääräisesti niistä oikeuksista, jotka alkuperäiskansoille on nykyisissä kansainvälisissä sopimuksissa taattu.	Ollu lea goittotge dás fuolakeahttá dagakeahttá dan dorvvasteamis, ahte Sámi álbmot sáhttá ollašuhttit iešmearrideamis ja ovddidit oktasaš ulbmiliiddiset eambbo go ovtta riikka viidodagas orru álbmogin ja maid návddašit iešguđege ássanriikkas ollásit daid vuoigatvuođain, mat leat dorvvastuvvon dálá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain álgoálbmogiidda.
787	Näitä ponnisteluja tulisi edelleen tehostaa, jotta saamelaisten taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle voidaan taata kestävä pohja.	Dáid rahčamušaid galggašii ain beavttálmahttit sakka, vai Sámi álbmoga ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneapmái sáhttá dorvvastit bissovaš vuođu.
788	Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.	SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot).
789	Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.	Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.
790	Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian.	Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia.
791	Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.	Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800 logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat.
792	1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.	1960 logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat.
793	Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä.	Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis.
794	Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas.	Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga.
795	saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa	SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi.
796	Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.	Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum.
797	Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio.	Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio.
798	kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.	soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
799	esti, koska ohjelmasta päätellen on luvassa niin paljon mielenkiintoisem	oanehaččat, daningo prográmma vuođul mii beassat oaidnit ja gullat mihá

700

Suomi aikoo myös Suomen saamelaiskäräjien aloitteesta ratifioida Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen viimeistään ensi vuonna.

Suopma áigu maid Suoma sámedikki álgagis ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša maŋimusat boahtte jagi.

701

Suomi testaa myös ensimmäisenä maailmassa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen hyväksymiä Akwé: Kon – ohjeita.

Suopma deste dahjege geahččaladdá vuosttašin máilmmis biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan Akwé: Kon – ravvagiid.

702

Suomessa saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on osa saamen kieltä, saamelaiskulttuuria ja saamelaisia perinteisiä elinkeinoja.

Suomas sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gullevaš árbevirolaš diehtu lea sámegiela, sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid oassi.

703

Suomen saamelaiskäräjät ei puhu perinnetiedosta, vaan sopimuksen mukaisesti perinteisestä tiedosta.

Suoma sámediggi ii huma árbedieđus, muhto soahpamuša mielde árbevirolaš dieđus.

704

Suomi on saanut paljon aikaa perinteiden tiedon suojelemiseksi strategiatasolla, mutta lähivuosina suurena haasteena tulee olemaan strategioiden toimeenpano ja konkreettiset ja käytännönläheiset hankkeet ja toimet jotka tukevat saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita ja perinteisen tiedon siirtymistä tuleville sukupolville.

Suopma lea ožžon olu áigái strategiijadásis, muhto lagašjagiid stuora hástalussan boahtá leat strategiijaid ollašuhttin, duohtan dahkan, konkrehtalaš ja geavatlaš fidnut ja barggut, mat dorjot sámi árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid ja árbevirolaš dieđu sirdáseami boahttevaš buolvvaide.

705

Perinteisen tiedon elvyttämistä ja suojelua tarvitaan.

Árbevirolaš dieđu ealaskahttin ja suodjaleapmi dárbbašuvvo.

706

Suomen saamelaiskäräjät on myös sopinut valtion kanssa siitä, että sopimusta ei ratifioida ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää.

Suoma sámediggi lea maiddái soahpan stáhtain das, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo almmá sámedikki dohkkeheami haga.

707

Suomessa valmisteleviin neuvotteluihin osallistuu saamelaiskäräjien ja ministeriöiden edustajien muodostama työryhmä sekä laaja ryhmä eri sidosryhmien edustajia.

Suomas válmmaštalli ráđđádallamiidda oassálastá sámedikki ja ministeriijaid ovddasteaddjiin čohkiidan bargojoavku sihke viiddis joavkku sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjit.

708

Norjan saamelaiskäräjien edustajilla ei ole puheoikeutta ellei valtion edustaja sitä suo.

Norgga sámedikki ovddasteaddjiin ii leat hállanvuoigatvuohta juos ii stáhta ovddasteaddji dan mieđit.

709

Ruotsin saamelaiset ovat myös mainittu kansana Ruotsin perustuslaissa.

Ruoŧa sámit leat maiddái namuhuvvon álbmogin Ruoŧa vuođđolágas.

710

Oman erityiskysymyksen aiheuttaa myös se, että Suomi ja Ruotsi ovat EU-maita.

Iežas sierragažaldaga dagaha maiddái dat, ahte Suopma ja Ruoŧŧa leat EUriikkat.

711

Sopimuksessa tätä oikeutta voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia niiden vastaisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

Soahpamušas dán vuoigatvuođa lea vejolaš viiddidit guoskat sámiid earáge oktovuoigatvuođaide árbevirolaš sámeealáhusaide olis daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás.

712

Neuvotteluissa ei ole vielä käsitelty kunnolla maa- ja vesioikeuksia, oikeutta luonnonvaroihin eikä saamelaisten itsemääräämisoikeuksia koskevia artikloja.

Ráđđádallamiin eai leat vel gieđahallon albmaláhkai eana- ja čahcevuoigatvuođat, vuoigatvuohta luondduriggodagaide eaige sámiid iešmearridanvuoigatvuođaid guoski artiklat.

713

Täten neuvottelujen hidastaminen tuntuu hyvin erikoiselta ja ennen kaikkea huolestuttavalta.

Nappo ráđđádallamiid goahcan orru oalle erenomáš ja eandalitge fuolastuhtti.

714

Hidastelu neuvotteluissa on hyvin erikoista ja valitettavaa myös siksi, että pohjoismaisen saamelaissopimus koko keskeisten kansainvälisten sopimusten - kuten Ilo 169-sopimuksen, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen, Euroopan neuvoston sopimusten sekä biodiversiteettisopimuksen velvoitteita.

Ájáhallan ráđđádallamiin lea hui erenomáš ja váidalahtti maiddái danin, go davviriikkalaš sámesoahpamuš čohkke guovddáš riikkaidgaskasaš soahpamušaid - nugo ILO 169-soahpamuša, siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamusa, Eurohpa ráđi soahpamušaid sihke biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.

715

Saamelaisten kannalta tilanne on hyvin turhauttava.

Sámiid dáfus dilli lea oalle duššástuhtti.

716

Työ etenee myös niin hitaasti, että on hyvin epätodennäköistä, että sopimus saadaan aikaan annetun aikamäärän puitteissa ellei ihmeitä tapahdu erityisesti Norjan valtion politiikassa.

Bargu ovdána maiddái nu hihtásit, ahte lea hui eahpesihkkar, ahte soahpamuš ožžojuvvo áigái addon áigemeari olis juos eai ipmašat dáhpáhuva erenomážit Norgga stáhta politihkas.

717

Tämän jälkeen on välttämätöntä käydä neuvottelua saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa, jotta voidaan löytää saamelaisten yhteiset tavoitteet.

Das maŋŋá lea vealtameahttun ráđđádallat SPR:s, vuoi lea vejolaš gávdnat sámiid oktasaš ulbmiliid.

718

Saamelaista parlamentaarista neuvostoa tarvitaan entistä enemmän ja toivon, että saamme neuvottelujen suunnan käännettyä.

SPR dárbbašuvvo ain eanet ja sávan, ahte oažžut ráđđádallamiid linjjá jorgalit.

719

Neuvottelujen onnistumiseksi saamelaiskäräjien on neuvoteltava aktiivisesti poliittisten johtajien kanssa ja vaadittava poliitikkoja antamaan virkamiehilleen poliittista ohjausta.

Ráđđádallamiid lihkostuvvama dihtii sámediggi galgá ráđđádallat aktiivvalaččat politihkalaš njunnosiiguin ja gáibidit politihkáriid addit virgeolbmuide politihkalaš jođiheami.

720

Käyttäkäämme niitä ja saamen kansalta saamaamme mandaattia tukenamme.

Berret geavahit daid ja sámeálbmogis ožžojuvvon mandáhta doarjjan.

721

Kehitys ei saa kuitenkaan pysähtyä tähän, vaan uusia saamelaisinstituutioita tarvitaan ja myös muualle saamelaisten kotiseutualuetta.

Gárganeapmi ii oaččo goit bisánit dása, muhto ođđa sámi institušuvnnat dárbbahuvvojit ja maiddái eará sadjái sámiid ruovttuguvlui.

722

Puheen aiheeksi minulle oli annettu saamelainen vuonna 2009.

Ságastallanfáddán munnje lei biddjon jagi 2009 sápmelaš.

723

Kulttuurimme ydin ei voi olla niin ohut kuin valtakulttuurin tutkijat antavat olettaa että esim. moottorikelkka olisi aiheuttanut vallankumouksen saamelaiskulttuurissa.

Min kultuvrra váimmus ii sáhte leat nu asehaš dego váldokultuvrraid dutkit navdet ahte omd. mohtorgielká livččii dagahan revolušuvnna sámi kultuvrras.

724

Maantieteellinen sijainti on omalta osaltaan tuonut erilaisuuksia saamelaiskulttuurien paikalliskulttuureihin, joka näkyy eri elinkeinoina ja kielellisinä eroavaisuuksinaan.

Geográfalaš sajádat lea oasistis buktán sierralágánvuođaid sámi kultuvrraid báikkálaškultuvrraide, mii vuhtto sierra ealáhussan ja gielalaš sierralágánvuohtan.

725

Saamelaisten poismuutolla on useita vaikutuksia.

Sápmelaččaid eretfárremis leat máŋggat váikkuhusat.

726

Palatakseni puheen lopussa teemaan saamelainen vuonna 2009, käännän katseeni tulevaan.

Máhcan dál iežan sáhkavuoru loahpas fáddái sápmelaš 2009 jagi ja geahčan boahtteáigái.

727

Vuoden 2009 saamelainen voi katsoa kohtuullisen luottavaisesti eteenpäin ja uskoa oman kielen ja kulttuurin säilyvän myös tulevaisuudessa.

Jagi 2009 sápmelaš sáhttá geahččat govttolaš luhtolaččat ovddos ja oskut iežas giela ja kultuvrra seailut maid boahtteáigge.

728

Ehkä internet on yksi keino miten voimme turvata saamen kielen ja kulttuurin opetuksen.

Interneahtta soaitá leat okta vuohki mot sáhttit dorvvastit sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa.

729

Lohi on ollut yhdistävänä tekijänä saamelaisten, suomalaisten ja norjalaisten välillä.

Luossa lea leamaš ovttastahtti dahkkin sápmelaččaid, láddelaččaid ja dáččaid gaskkas.

730

Teno ja kalastus ovat luoneet jokivarsien asukkaille ainutlaatuisen pyynti- ja jokivarsikulttuurin.

Deatnu ja ja guolásteapmi leaba buktán johgátti ássiide áidnalunddot bivdo- ja johgáddekultuvrra.

731

Kun meidän alueemme luonnonvaroihin ei ole kuulunut lohi, niin sen merkitystä emme ole tietysti koskaan ajatelleet niin paljon.

Go min guovllus ii leat leamaš luondduriggodahkan luossa, de dan mearkkašumi ii lean dieđusge goassige jurddahan nu olu.

732

Tenon alueella kalastus on ollut kautta aikain yksi merkittävimmistä elinkeinoista alueen saamelaisille.

Deanu guovllus guolástus lea leamaš áláigge okta mávssolaččamus ealáhusain guovllu sámiide.

733

Tenon kalastuskulttuuri on muodostunut Norjan ja Suomen saamelaisten ja luonnonympäristön vuorovaikutuksen seurauksena.

Deanu guolástankultuvra lea šaddan Norgga ja Suoma sápmelaččaid ja luonddu

734

Bolivian valtion päätös on kannustin kaikille valtioille ja kertoo siitä, että julistuksen periaatteet ja tavoitteet on toteutettavissa ja kaikilla alkuperäiskansoilla, jotka taistelevat omien oikeuksiensa puolesta, on toivoa.

Bolivia stáhta mearrádus lea movttiidahttin buot riikkaide ja muitala das, ahte julggaštusa prinsihpat ja ulbmilat leat ollašuhttimis ja buot álgoálbmogiin, geat dáistalit iežaset vuoigatvuođaid beales, lea doaivu.

735

Alkuperäiskansojen tarpeet sivuutettiin Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa mutta toivon, että Teidän toimintanne johdolla Meksikon ilmastoneuvotteluissa huomioidaan myös alkuperäiskansojen tarpeet.

Álgoálbmogiid dárbbut hilgojuvvoje Københavnna dálkkádatráđđádallamiin, muhto sávan, ahte Du barggu láidestemiin Mexico dálkkádatráđđádallamiin váldojuvvojit vuhtii maiddái álgoálbmogiid dárbbut.

736

Kunnioitetut saamelaisparlamentaarikot, hyvät konferenssivieraat !

Árvvus adnon sámi parlamentarihkkárat, buorit konfereansaguossit

737

Olen iloinen, että saamelaisten perinteinen tieto ja sen suojelu ovat nousseet viime aikoina vahvasi esille saamelaisessa yhteisössä.

Lean ilus go sámiid árbevirolaš diehtu, máhttu ja dan suodjaleapmi leat dáid guhtaliid loktejuvvon ovdan sámi servošis.

738

Hallitusohjelmassa Suomen valtio on myös sitoutunut selkiyttämään maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja kaikista tärkeimpänä, asettanut tavoitteekseen ratifioida ILO 169-sopimuksen.

Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuša.

739

Jos Norjan ja Ruotsin linjaus artikla 8(j):n tulkinnasta yleistyy, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus myös kansainväliseen alkuperäiskansapolitiikkaan.

Jos Norgga ja Ruoŧa oaidnu 8(j)-artihkkala dulkomis šaddá dábálažžan, de das sáhttá leat hui stuora váikkuhus maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkkii.

740

Useat eri tutkijat ovat väittäneet saamelaisporonhoidon syntyneen karjanhoidon vaikutuksesta viikinki- ja keskiajalla.

Máŋggat iešguđet dutkit leat čuoččuhan sámi boazodoalu riegádan oapmedoalu váikkuhusas vikiŋŋa- ja gakaáigge.

741

Vaikka saamelaiskäräjien tehtäviin ei kuulukaan tutkimustoiminta, on tärkeää, että seuraamme saamelaiskulttuuria käsitteleviä tutkimuksia, edistämme saamelaisyhteisön tutkijoiden asemaa ja perinteisen tiedon tutkimusta ja olemme mukana keskustelemassa tutkimusyhteisön kanssa tutkimustuloksista.

Vaikko sámedikkiid bargguide ii gulage dutkandoaibma, de leat liikká dehálaš, ahte čuovvut dutkamušaid, mat gieđahallet sámi kultuvrra, ovddidit sámi servoša dutkiid sajádaga ja árbevirolaš dieđu dutkamuša ja diehttelas leat mielde ságastallame dutkanservošiin ovttas dutkanbohtosiin.

742

Nyt olemme suurien

Dál leat stuora

743

saa nykyisellään oikeusjärjestelmän kautta käytännössä vain tulkkipalvelujen kautta.

Sámegielalaš bálvalusaid oažžu dálá áigge riektevuogádaga olis geavadis dušše dulkonbálvalusaid

744

kieleen ja kulttuuriin.

vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.

745

Saamen kielen opiskelussa tulee työyhteisössä kannustaa saamen kielen alkeita opiskelleita jatka

Sámegiela oahppamis galgá bargoservošis movttiidahttit sámegiela álgooahpuid lohkama joatkit

746

sä olisi pysyvä sivukanslia. Kolmas vaihtoehto on se, että muodostetaan kerralla koko Lapin kattava

Goalmmát molssaeaktu lea dat, ahte hábmejuvvo ovttatmano diggeriekti, mii gokčá oba Sámi leana,

747

laiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu käräjäoikeusuudistuksesta, mutta saamelaiskäräjät vaatii, että

ráđđádallojuvvon diggeriekteođastusas, muhto Sámediggi gáibida ahte dan galgá gullat

748

ovat vaativia.

maiddái boazodoalloáššit gáibidit olu.

749

nen, mutta sen toteutuminen edellyttää sitä, että perustetaan saamelaisasioihin perehtyneen saamen

šládja ja seammas bohtosat. Ulbmil lea earenoamáš buorre, muhto dan olláhuvvan gáibida dan, ahte

750

saamen kielilaki oikein edellyttää.

maid sámi giellaláhka rievtti mielde gáibida.

751

velevat ensimmäisenä saamelaisten kotiseutualueen asukkaita, saamen kielilain vaikutukset työyhteisön toimintaan tunnetaan huonosti.

Lappi diggerievttis, mat bálvaleaba vuohččan sámi ruovttuguovllu olbmuid, sámi giellalága

752

istuimet täyttävät saamen kielilain edellytykset tyydyttävästi selvityksen mukaan.

muhtin ilmmuhusat. Čielggadeami mielde duopmostuolut devdet sámi giellalága gáibádusaid

753

sekä huolehtia työyhteisöjen ilmapiirin ja asenteiden lainmukaisuudesta ja suvaitsevaisuuden kun

giellalágas, sápmelaččain ja sámi kultuvrras sihke atnit ávvira bargoservošiid vuoiŋŋa ja

754

edistäisi saamen kielen käyttöä.

Dát ovddidivččii sámegiela geavahusa.

755

Saamenkielisiä palveluja pidetään usein resurssikysymyksenä, vaikka asia ei ole niin.

Sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit dávja resursagažaldahkan, vaikko ášši ii leatge nu.

756

lain aiheuttamista kustannuksista palkkaamalla saamenkielistä henkilöstöä, tekemällä yhteistyötä

goasttádusain nu ahte bálkáhivčče sámegielalaš olbmuid, nu ahte dagale ovttasbarggu

757

kehitettävä ja saamenkielisten oikeudet eivät saa heikentyä. Nykyinen saamenkielisten palvelujen

vuoigatvuohtadorvvu galgá ovddidit ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai oaččo hedjonit.

758

merkkiä muille viranomaisille oikeasta toimintatavasta. Saamen kielilain noudattaminen on ollut

giellalága doahttaleapmi lea leamaš váilevaš ja buoridanvárri livččii vel olunai.

759

Hallintouudistukset voivat olla juuri tällaisia muutoksia.

Hálddahusođastusat sáhttet leat jur dákkár nuppástusat.

760

lon nyt teille, hyvät kuulijat.

Mun sávan, ahte min

761

Tarkistamaton ennakkoversio Jakelu: Yleinen

Dárkkiskeahtes ovdaveršuvdna Juohkin: Almmolaš

762

Erityisraportoijan raportti alkuperäiskansojen ihmisoikeustilanteesta ja perusvapauksien toteutumisesta, James Anaya

Spesiálaraporterejeaddji raporta álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dilis ja vuođđofriddjavuođaid ollašuvvamis, James Anaya

763

Konferenssiin osallistui edustajia Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjiltä, virkamiehiä kustakin maasta sekä saamelaisten kansalaisjärjestöjen edustajia.

Konferensii ledje čoahkkanan ovddasteaddjit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin oktan ráđđehusaid virgeolbmuiguin ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjiiguin.

764

B. Itsemääräämisoikeus... 22

C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide... 22

765

Saamenmaata nykyisin jakavat valtioiden rajat on vedetty yli 100 vuoden aikana osapuilleen 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun puoliväliin.

Dálá áigge Sámi juohkki stáhtaráját lea gessojuvvon badjel 100 jagi áigge sullii 1700 logu beallemuttus gitta 1800-logu beallemuddui.

766

Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n

Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš

767

Asiantuntijaryhmässä oli kustakin maasta sekä valtiovallan että saamelaiskäräjien nimittämä edustaja, yhteensä kuusi jäsentä.

Áššedovdijoavkkus lei guđege riikkas sihke stáhtaid ja sámedikkiid nammadan ovddasteaddji, oktiibuot guhtta lahtu.

768

Norjan saamelaispolitiikka perustuu pääasiassa perustuslain artiklaan 110 a sekä saamelaiskäräjiä (Sámediggi) ja muita saamelaisten lakiasioita koskevan lain (saamelaislaki) säädöksiin.

Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110 a paragráfa ja lága ” Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra ” (sámeláhka) njuolggadusat.

769

Norjan perustuslakiin vuonna 1988 tehdyssä muutoksessa viranomaisia vaaditaan nimenomaisesti suojelemaan saamelaisia ja heidän kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.

Norgga vuođđoláhkii jagi 1988 dahkkojuvvon nuppástusas gáibiduvvo eiseválddiin, ahte sii namalassii suodjalit sámiid ja sin kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid.

770

Vuoden 1978 poronhoitolakia uudistettiin vuonna 2007.

Jagi 1978 boazodoalloláhka ođasmahttojuvvui jagi 2007.

771

Ruotsin hallitus on viime vuosina valmistellut lakiesitystä, jossa puututtaisiin saamelaisväestöä koskeviin kysymyksiin.

Maŋimuš jagiid Ruoŧa ráđđehus lea figgan gárvet láhkaevttohusa Sámi álbmogii guoski gažaldagain.

772

Porojen määrä on noin 250 000, ja poronhoitoalue on noin 40 % Ruotsin pintaalasta, joskin saatujen tietojen mukaan alue ei aivan kokonaan sovellu laidunmaaksi.

Bohccuid lohku lea sullii 250 000, ja boazodoalloguovlu lea sullii 40 % Ruoŧa viidodagas, vaikko doaimmahuvvon dieđuid mielde áibbas oppa guovlu ii heive guohtuneanan.

773

11 itsehallintovaltaa tulee edelleen kehittää ja niiden mahdollisuutta osallistua sekä aidosti vaikuttaa saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon Pohjoismaissa tulee edelleen lujittaa.

11 Earenoamážit Suoma beale sámedikki lágain ásahuvvon doaibmaváldi rádjašuvvá áššiide, mat gustojit sámegillii, kultuvrii ja álgoálbmotsajádahkii.

774

Lisäksi saamelaiskäräjillä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ole yleensä erityistä päätäntävaltaa maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa.

Dasa lassin moatti spiehkastaga haga sámedikkiin ii leat dábálaččat sierra mearridanváldi eatnamiidda, čázádagaide ja luondduvalljodagaide guoski áššiin.

775

Selkeiden kuulemisprosessien käyttöönotto on jossakin määrin helpottanut saamelaiskäräjien osallistumista saamelaisväestöä koskevaan päätöksentekoon. Kuten edellä kappaleessa 16 todetaan, Norjan valtio on allekirjoittanut Norjan saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa kuulemista koskevan sopimuksen.

Čielga ráđđádallanproseassaid atnuiváldin lea muhtumassii álkidan sámedikki oassálastima Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii, nugo ovdalis bihtás 16 gávnnahuvvo, Norgga stáhta lea vuolláičállán Norgga beale sámedikkiin ráđđádallansoahpamuša.

776

Tapa, jolla Ruotsin saamelaiskäräjien tehtävät ja valtuudet on määritelty Ruotsin saamelaiskäräjälaissa, on erityisen huolestuttava.

Vuohki, mainna Ruoŧa beale sámedikki barggut ja doaibmaváldi lea meroštallojuvvon Ruoŧa sámediggelágas, lea earenoamáš fuollan.

777

Laki on siten tärkeä esimerkki muille Pohjoismaille.

Nuba láhka leage mávssolaš ovdamearka eará Davviriikkaide.

778

Nykyisessä kaivoslaissa ei ole määräyksiä saamelaisväestön kannalta merkittävien erityisoikeuksien huomioonottamisesta, eikä nykyinen kaivospolitiikka näytä riittävästi turvaavan saamelaisten etuja ja oikeuksia kaivostoiminnan vaikutusalueelle

Dálá ruvkelágas eai leat njuolggadusat Sámi álbmoga dáfos mearkkašahtti sierravuoigatvuoigatvuođaid vuhtiiváldimis, iige dálá ruvkepolitihkka oro doarvái dorvvasteamen sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaid ruvkeguovlluin. Spesiálaraporterejeaddji lea earenoamážit čuvvon Girona gávpoga dili.

779

Esim. Norjan metsänhoitolain 1 luvun 2 §:ssä todetaan, että lakia ” ei saa soveltaa tavalla, joka loukkaa

Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte “ lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi

780

Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että ” metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina. ”

Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte “ vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin. ”

781

Koululaissa taataan kaikille saamenkielisille oppilaille oikeus saada asuinpaikastaan riippumatta opetusta äidinkielellään osana oppivelvollisuuttaan.

Oahpahuslágas dorvvastuvvo juohke sámegielat oahppái vuoigatvuohta ássanbáikkis fuolakeahttá oažžut oahpahusa eatnigillii oassin oahppogeatnegasvuođas.

782

Vaikka yhä useammat koulut järjestävät saamenkielistä opetusta, jatkuvana puutteena on muun muassa pula saamenopettajista, vaikka Norjan saamelaiskäräjät totesikin saavuttaneensa tässä suhteessa hyviä tuloksia ” unelmatyöhankkeellaan ”, jossa myönnetään apurahoja saamelaiskielten opettajiksi opiskeleville.

Vaikke ain eanet skuvllain lágidit sámegielat oahpahusa, lea bissovaš vátnivuohta ee. sámi oahpaheaddjiin, vaikke Norgga beale sámediggi leage gávnnahan, ahte dat lea ožžon buriid bohtosiid “ niehkobargu ” – fitnus, man bokte juolluduvvojit veahkkeruđat sámegielat oahpaheaistudeanttaide.

783

Koska opettajista on suuri pula, tämän ohjelman piirissä on vuosittain vain noin 200 oppilasta.

Daningo oahpaheaddjit leat oalle vánet oažžumis, dán prográmmii gullet jahkásaččat dušše sullii 200 oahppi.

784

Lisäksi on pulaa etenkin koltan- ja inarinsaamen oppimateriaaleista.

Gáiddusoahpahusa álkidahttima geažil leat

785

Saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisen kannalta on tärkeää myös lisätä yleistä tietoisuutta saamelaiskansoista.

Sámegielaid ja kultuvrra ealáskahttima dáfos lea dehálaš maiddái lasihit almmolaš diđolašvuođa Sámi álbmogis.

786

Paljon on tästä huolimatta kuitenkin vielä tekemättä sen varmistamiseksi, että saamelaisväestö voi toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan ja asettaa yhteisiä tavoitteita useamman kuin yhden valtion alueena asuvana kansana sekä nauttia kussakin asuinvaltiossaan täysimääräisesti niistä oikeuksista, jotka alkuperäiskansoille on nykyisissä kansainvälisissä sopimuksissa taattu.

Ollu lea goittotge dás fuolakeahttá dagakeahttá dan dorvvasteamis, ahte Sámi álbmot sáhttá ollašuhttit iešmearrideamis ja ovddidit oktasaš ulbmiliiddiset eambbo go ovtta riikka viidodagas orru álbmogin ja maid návddašit iešguđege ássanriikkas ollásit daid vuoigatvuođain, mat leat dorvvastuvvon dálá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain álgoálbmogiidda.

787

Näitä ponnisteluja tulisi edelleen tehostaa, jotta saamelaisten taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle voidaan taata kestävä pohja.

Dáid rahčamušaid galggašii ain beavttálmahttit sakka, vai Sámi álbmoga ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneapmái sáhttá dorvvastit bissovaš vuođu.

788

Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.

SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot).

789

Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.

Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.

790

Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian.

Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia.

791

Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.

Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800 logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat.

792

1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.

1960 logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat.

793

Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä.

Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis.

794

Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas.

Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga.

795

saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa

SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi.

796

Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.

Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum.

797

Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio.

Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio.

798

kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.

soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.

799

esti, koska ohjelmasta päätellen on luvassa niin paljon mielenkiintoisem

oanehaččat, daningo prográmma vuođul mii beassat oaidnit ja gullat mihá