j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
800	tuja taiteilijoita uusine ideoineineen ja näkemyksineen saamelaisuudesta ja	oaidnit, ahte sápmelaččat ožžot allagit árvvus adnon dáiddariid ođđa
801	Toivotan teille kaikille innos	Sávan didjiide buohkaide movtta
802	Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi reilussa neljässä vuodessa.	Šiehtadallamat galget gearggahuvvot gárvvisin buori njealji jagis.
803	Antakaa viestiä tarvitsevatko artiklat uudelleenmuotoilua ja miten niitä tulisi toimeenpanna.	Galgabehtet addit guigosiid das dárbbahitgo artihkkalat ođđasit hábmema ja mot dat galggale olláhuhttojuvvot.
804	Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
805	Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun.	Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii.
806	Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta.	Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga.
807	Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.	Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin.
808	Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan.	Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii.
809	o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.	o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái.
810	o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi.	gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin.
811	3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen	3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi
812	Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi.	Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii.
813	o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä.	o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai.
814	Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä.	Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat.
815	Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu.	Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton.
816	Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen - kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena.	Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin.
817	o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle.	o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid
818	Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen.	Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin.
819	3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen	3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi
820	Suomessa sopimus koskee saamelaisia ja osapuolina työssä ovat Suomen valtio ja saamelaiset.	Suomas soahpamuš guoská sápmelaččaid ja oassebeallin barggus leat Suoma stáhta ja sápmelaččat.
821	Saamelaiskäräjien tarkoituksena on yrittää parantaa kaikkien saamelaisalueella olevien, sekä saamelaisten että suomalaisten, aluehallinnon palveluja kokonaisvaltaisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnin myötä.	Sámedikki dárkkuhussan lea geahččalit buoridit buohkaid geat orrot sámiid ruovttuguovllus, sihke sápmelaččaid ja suopmelaččaid, guovlluhálddahusa bálvalusaid ollislaččat ILO 169-soahpamuša ratifiserema mielde.
822	Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä.	Olmmoš sáhttá álgit bivastuvvat, oaivi jorggistit, doarggistit dehe veadjit heajuid, dehe dovdat deattu rattis, nu ahte lea lossat vuoigŋat.
823	Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.	Álggos dovdu šaddá garrasit ja garrasit, muhto veháš áigge geažis doarggástus ii laso.
824	Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta.	Olmmoš sáhttá oažžut áŧestusa jus lea šaddan veahkaváldot.
825	Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista.	Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.
826	Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta.	Áŧestus sáhttá maid dahkat ahte olmmoš šaddá leaboheapmin, gierdameahttumin ja erdui dehe nu ahte álkibut šaddá surolažžan ja álgá čierrut.
827	Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää.	Dat gohčoduvvo vuordináŧestussan.
828	millaista seksiä haluaa	mainna vugiin háliida seksa
829	Toista voi kiihottaa hyväilemällä, suutelemalla ja muilla ihanilla keinoilla.	Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi.
830	Tällaiset tunteet menevät usein ohi.	Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket.
831	Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.	Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami.
832	7 § Muut kuin 6 §:ssä mainitut kunnat voivat ilmoittautumisen perusteella liittyä meänkielen, saamen tai suomen kielen hallintoalueeseen.	7 § Eará gielddat go dat mat almmuhuvvojit 6 § sáhttet maŋŋel almmuheami oažžut gullat hálddahusguvlui suomagiela, meängiela dahje sámegiela várás.
833	8 § Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue.	8 § Ovttaskasain lea riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela iežaset njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain ovttain hálddahuseiseváldiin man geográfalaš doaibmaguovlu ollát dahje muhtin muddui oktiivástida unnitlogugiela hálddahusguovlluin.
834	18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen.	18 § Gielda hálddahusguovllus galgá fállat dasa gii dan gáibida vejolašvuođa oažžut olles dahje osiid dan bálvalusas ja fuolahusas mii fállojuvvo boarrásiidfuolahusa rámma siskkobealde dakkár bargoveagas mii hálddaša suomagiela, meängiela ja sámegiela.
835	Sama koskee hallituksen maakäräjille tai kunnalle antamaa valtuutusta kunnallisen viranomaisen osalta.	Vástideaáddji lea gustojeaddji maŋŋel ráđđehusa fápmudeami leanadiggái ja gildii go lea sáhka gielddalaš eiseválddiin.
836	saamelaisten oma historia, omat perinteet, oma kieli, omat elinkeinot ja omat	historjá, sierra árbevierut, sierra giella, sierra ealáhusat ja sierra vuordámušat
837	- haluavat rakentaa paremman tulevaisuuden saamelaisten elämälle ja kulttuurille,	- áigot hukset buoret boahtteáiggi sámi álbmoga eallimii ja kultuvrii,
838	itseään saamelaisina, ja:	guđet atnet iežaset sápmelažžan, ja guđet:
839	toimenpiteisiin saamelaisten tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.	Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget
840	siitä, että saamelaisten asuinalue ulottuu useiden valtioiden alueelle, sekä antamaan	ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide
841	saamelaiskäräjien toimivallasta vahvistetaan laissa.	duohtan. Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas.
842	saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella. Näiden neuvottelujen tulee tapahtua	šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet
843	Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia valtioidenvälisissä asioissa.	Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.
844	Saamelaisalueiden saamelaisille tulee varata tilaisuus opetukseen saamen kielessä ja	Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja
845	Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.	Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat
846	Opintotukijärjestelmä tulee muotoilla siten, että se mahdollistaa	Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte
847	Valtakunnalliset opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa	Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja
848	Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella	Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja
849	kyseisiä oikeuksia koskevassa asiassa saamelaisten tulee saada asian käsittelemiseksi	mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut
850	luonnonvarojen hyödyntämisestä sellaisilla maa- tai vesialueilla, jotka saamelaiset omistavat	geavaheami dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid sámit eaiggáduššet dahje
851	Kalan ja muiden meren luonnonvarojen saaliskiintiöiden jaossa sekä näiden	Go guolleearit ja eará áhperesurssat juogaduvvojit, ja go leat dáid resurssaid
852	ympäristönsuojelua varmistautuakseen 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen saamelaisten maa- ja	ovdáneamis artihkkala 34 ja 38 mielde.
853	saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien kesken, noudatetaan näitä sopimuksia. Sopimusten	gaskka riikkarájiid rasttideaddji guođoheamis, de dat šiehtadusat galget leat fámus.
854	Tämä sopimus tulee sen allekirjoittamisen jälkeen esittää kullekin kolmesta	Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot
855	asiantuntijatyöryhmä, jolle annettiin tehtäväksi laatia ehdotuksia pohjoismaiseksi	mearridedje nammadit áššedovdi joavkku man bargu galgá leat árvalit davviriikkalaš
856	Saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien Kaarasjoella (Karasjok) 2. marraskuuta 2000 pitämässä kokouksessa ministerit olivat yksimielisiä siitä, että pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävän yhteistyön jatkaminen on tärkeää, ja he pyysivät saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä tekemään ehdotuksen tällaisen yhteistyön jatkamisesta.	Čoahkkimis maid sámi áššiin ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat dolle Kárášjogas skábmamánu 2. b. 2000, ministarat ledje ovttaoivilis das ahte lea deaŧalaš joatkit ovttasbarggu oažžun dihte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, ja ávžžuhedje sámi áššiid vástesaš davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána buktit árvalusa dán ášši ovttasbarggu joatkimii.
857	Ryhmään tulee kuulua kustakin maasta kaksi edustajaa, joista toisen nimittää kunkin maan saamelaiskäräjät, sekä näiden kaksi varajäsentä.	Guđege riikkas galget leat joavkkus guokte áirasa, dasto guokte sadjásačča, ja sudnos galgá Sámediggi leat nammadan nuppi.
858	Edustajilla on oltava hyvät tiedot kansainvälisestä oikeudesta.	Áirasiin galgá leat buorre máhttu álbmotrievttis.
859	Korkeimman oikeuden presidentti Carsten Smith, Norja (työryhmän johtaja),	Alimusrievtti justitarius Carsten Smith, Norga (jođiheaddji),
860	alkuvaiheessa auktoritatiivisena.	galget álgovuorus adnojuvvot autoritatiiva teakstan.
861	kansallisvaltioihin käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti.	gaskavuođain nationála stáhtaide.
862	saamelaisten historiaa ja yhteiskuntaelämää vaan on tyytynyt laatimaan lyhyen historiallisen	gávnnahan dárbbašlažžan viidát čájehit sámi historjjá ja servodateallima, ja lea
863	vuodesta 1964 tehneet yhteistyötä virkamiestasolla.	Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat jagi 1964 rájis bargan ovttasráđiid ámmát
864	merkitystä puhuttaessa kysymyksistä, joita pohjoismaisen saamelaissopimuksen on määrä	deaŧalaččat daidda áššiide maid davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá reguleret.
865	Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä tässä työryhmässä ja	Davviriikkat leat bargan ovttasráđiid
866	koskeva yhtenäinen oikeussäännöstö.	riekteregulerejuvvon ilmma Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid várás.
867	valtionrajojen mahdollisimman esteettömästi.	vejolaš riikkarájiid geažil.
868	4 artiklassa ilmoitetaan, keitä henkilöitä sopimus koskee.	Artihkkal 4 muitala maid olbmuid konvenšuvdna fátmmasta.
869	ilman että niille vaaditaan laillista perustetta.	láhkavuođu gáibádusa haga.
870	20 artiklassa ilmaistaan saamelaiskäräjien oikeus muodostaa yhteisiä organisaatioita.	Artihkkal 20 cealká ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš
871	Saamelaisyhteisöillä on vanhastaan ollut niitä pienempiä ja luonteeltaan enemmänkin paikallisia laitoksia.	dagas leat leamaš unnibuš ja báikegottiide eambbo gullevaš ásahusat.
872	kannalta, ja ne ovat samalla ilmaisuvapauden tärkeä kanava.	leat seammás deaŧalaš kanála sátnefriddjavuhtii.
873	koskevan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1	álbmogiid ja álbmotčearddaid, artikkel 14 nr. 1.
874	Erityisesti saamelaisia elinkeinoja koskevassa sopimusluonnoksen V luvussa on kolme	Kapihttal V, mii erenoamážit gusto sámi ealáhusaide, siskkilda golbma
875	41 artikla sisältää yleissäännöksen saamelaisten elinkeinojen suojelusta. Säännöstä on	Artihkkal 41 siskkilda oppalaš njuolggadusa sámi ealáhusaid
876	Sopimusluonnoksen VI luvussa on neljä artiklaa, joiden tarkoitus on turvata sopimuksen	Kapihttal VI siskkilda njeallje artihkkala mat galget sihkkarastit konven
877	Ruotsilla on saamelaisia kohtaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan	Norggas ja Ruoŧas leat sámiide siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna
878	Työ organisoidaan yhteistyössä saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston kanssa.	Bargu organiserejuvvo ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámeráđiin.
879	” Saamelaiskäräjät edellyttävät, ettei pohjoismainen saamelaissopimus saa olla oikeudelliselta standardiltaan alempi kuin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus tai muut alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset instrumentit.	” Sámedikkit ovdehit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ii oaččo leat ILOkonvenšuvnna iige eará riikkaidgaskasaš álgoálbmotinstrumeanttaid riektedási vulobealde.
880	Kokouksia on pidetty vuorotellen	Čoahkkimat leat vuoruid leamaš
881	kaikissa kolmessa maassa, useimmiten saamelaisalueilla.	dan golmma riikkas, ja eatnašat leat čađahuvvon sámi guovlluin.
882	ensimmäinen tekstiluonnos, josta voitaisiin keskustella ja jota voitaisiin muokata tarkemmin.	divaštallat ja dasto hábmet ođđasis. Nuppi čoahkkimis jođiheaddji bijai ovdan
883	ole tyhjentävä, koska se alkaa sanoilla: ” alueita, joita sopimuksella voidaan säännellä, voivat	suorggit maid konvenšuvdna galggašii sáhttit reguleret, sáhttet leat ”. Bargomearrádus
884	vuoden ajan, Mattias Åhrén on osallistunut istuntoihin saamelaiskäräjien edustajana ja	lea leamaš norgalaš sáttatgotti lahttu ollu jagiid, Mattias Åhrén lea searvan Sámeráđi
885	Jokaiseen luonnokseen on myös tehty huomautuksia.	Juohke teakstaárvalussii leat ráhkaduvvon maiddái mearkkašumitge.
886	pohdittu alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää YK:n julistusta.	čoahkkimastit gieđahalle ON-julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain.
887	Norjan ja Ruotsin valtuuskuntien kanssa.	Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna.
888	määräyksiä tavoitteista, joiden saavuttamiseksi valtiot sitoutuvat työskentelemään.	prográmmalaš mearrádusaid mat bidjet ulbmiliid maid stáhtat geatnegahtet iežaset
889	suhteellisen yleisluonteisista velvoitteista.	vuođđojurdagiin ja dábáleamos geatnegasvuođain.
890	Työn vähitellen edistyessä ei ole ollut epäilystäkään siitä, että asiantuntijatyöryhmä on	Dađistaga go bargu lea ovdánan, de lea čielgan ahte áššedovdi joavku lea
891	hän kuuluu välittömästi sopimuksen määräysten piiriin.	šuvdnamearrádusat gustojit njulgestaga sutnjege.
892	Sápmi tarkoittaa siis sekä Saamenmaata että saamelaisia, ja se on kansakunta, jolla ei ole	ja sámi álbmoga, mii lea álbmot almmá stáhta ja riikkarájiid haga, muhto mas lea
893	Rajasopimuksen laajan lisäpöytäkirjan − myöhemmältä nimeltään ” Lappekodisillen ” − on määrä varmistaa ” lappalaisen kansakunnan säilyminen ” (” den Lappiske nations Conservation ”).	Viiddis lasáhus rádjesoahpamuššii – mii maŋŋil gohčoduvvo " Lappekodisillen " – galgá sihkkarastit " den Lappiske nations Conservation " (sámi álbmoga seailuma).
894	paliskunnaksi nimetyllä Sodankylän kunnan poronhoitoalueella) asui 3 669 saamelaista, joka	paliskunta nammasaš boazoguohtunláhkaguovllus Soađegili suohkanis) ásse 3 669
895	kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.	vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
896	Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja	Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovllus
897	tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.	mearrida maid ahte Sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
898	Lainsäädäntötyössä on otettu huomioon eduskunnan mahdollisuudet saamelaisten	Láhkaaddinbarggus leat geahčadan riikkabeivviid vejolašvuođaid guldalit sámiid.
899	varattava ” saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi, ellei erityisistä syistä muuta	addit " sámiid áirasiidda vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliiddiset, jos erenoamáš sivat

800

tuja taiteilijoita uusine ideoineineen ja näkemyksineen saamelaisuudesta ja

oaidnit, ahte sápmelaččat ožžot allagit árvvus adnon dáiddariid ođđa

801

Toivotan teille kaikille innos

Sávan didjiide buohkaide movtta

802

Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi reilussa neljässä vuodessa.

Šiehtadallamat galget gearggahuvvot gárvvisin buori njealji jagis.

803

Antakaa viestiä tarvitsevatko artiklat uudelleenmuotoilua ja miten niitä tulisi toimeenpanna.

Galgabehtet addit guigosiid das dárbbahitgo artihkkalat ođđasit hábmema ja mot dat galggale olláhuhttojuvvot.

804

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.

805

Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun.

Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii.

806

Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta.

Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga.

807

Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.

Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin.

808

Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan.

Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii.

809

o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.

o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái.

810

o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi.

gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin.

811

3.2.5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen

3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi

812

Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi.

Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii.

813

o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä.

o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai.

814

Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä.

Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat.

815

Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu.

Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton.

816

Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen - kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena.

Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin.

817

o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle.

o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid

818

Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen.

Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin.

819

3.3.7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen

3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi

820

Suomessa sopimus koskee saamelaisia ja osapuolina työssä ovat Suomen valtio ja saamelaiset.

Suomas soahpamuš guoská sápmelaččaid ja oassebeallin barggus leat Suoma stáhta ja sápmelaččat.

821

Saamelaiskäräjien tarkoituksena on yrittää parantaa kaikkien saamelaisalueella olevien, sekä saamelaisten että suomalaisten, aluehallinnon palveluja kokonaisvaltaisesti ILO 169-sopimuksen ratifioinnin myötä.

Sámedikki dárkkuhussan lea geahččalit buoridit buohkaid geat orrot sámiid ruovttuguovllus, sihke sápmelaččaid ja suopmelaččaid, guovlluhálddahusa bálvalusaid ollislaččat ILO 169-soahpamuša ratifiserema mielde.

822

Muita ahdistuksen oireita ovat hikoilu, huimaus, vapina tai pahoinvointi sekä puristava tunne rinnassa, mikä vaikeuttaa hengittämistä.

Olmmoš sáhttá álgit bivastuvvat, oaivi jorggistit, doarggistit dehe veadjit heajuid, dehe dovdat deattu rattis, nu ahte lea lossat vuoigŋat.

823

Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.

Álggos dovdu šaddá garrasit ja garrasit, muhto veháš áigge geažis doarggástus ii laso.

824

Väkivallan uhriksi joutunut voi kokea ahdistusta.

Olmmoš sáhttá oažžut áŧestusa jus lea šaddan veahkaváldot.

825

Ahdistus voi vaikeuttaa rentoutumista ja nukkumista.

Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.

826

Lisäksi ahdistus voi aiheuttaa levottomuutta, kärsimättömyyttä, ärtyneisyyttä ja itkuisuutta.

Áŧestus sáhttá maid dahkat ahte olmmoš šaddá leaboheapmin, gierdameahttumin ja erdui dehe nu ahte álkibut šaddá surolažžan ja álgá čierrut.

827

Ahdistuksen pelko rajoittaa elämää.

Dat gohčoduvvo vuordináŧestussan.

828

millaista seksiä haluaa

mainna vugiin háliida seksa

829

Toista voi kiihottaa hyväilemällä, suutelemalla ja muilla ihanilla keinoilla.

Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi.

830

Tällaiset tunteet menevät usein ohi.

Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket.

831

Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.

Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami.

832

7 § Muut kuin 6 §:ssä mainitut kunnat voivat ilmoittautumisen perusteella liittyä meänkielen, saamen tai suomen kielen hallintoalueeseen.

7 § Eará gielddat go dat mat almmuhuvvojit 6 § sáhttet maŋŋel almmuheami oažžut gullat hálddahusguvlui suomagiela, meängiela dahje sámegiela várás.

833

8 § Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue.

8 § Ovttaskasain lea riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela iežaset njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain ovttain hálddahuseiseváldiin man geográfalaš doaibmaguovlu ollát dahje muhtin muddui oktiivástida unnitlogugiela hálddahusguovlluin.

834

18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen.

18 § Gielda hálddahusguovllus galgá fállat dasa gii dan gáibida vejolašvuođa oažžut olles dahje osiid dan bálvalusas ja fuolahusas mii fállojuvvo boarrásiidfuolahusa rámma siskkobealde dakkár bargoveagas mii hálddaša suomagiela, meängiela ja sámegiela.

835

Sama koskee hallituksen maakäräjille tai kunnalle antamaa valtuutusta kunnallisen viranomaisen osalta.

Vástideaáddji lea gustojeaddji maŋŋel ráđđehusa fápmudeami leanadiggái ja gildii go lea sáhka gielddalaš eiseválddiin.

836

saamelaisten oma historia, omat perinteet, oma kieli, omat elinkeinot ja omat

historjá, sierra árbevierut, sierra giella, sierra ealáhusat ja sierra vuordámušat

837

- haluavat rakentaa paremman tulevaisuuden saamelaisten elämälle ja kulttuurille,

- áigot hukset buoret boahtteáiggi sámi álbmoga eallimii ja kultuvrii,

838

itseään saamelaisina, ja:

guđet atnet iežaset sápmelažžan, ja guđet:

839

toimenpiteisiin saamelaisten tämän sopimuksen mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.

Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget

840

siitä, että saamelaisten asuinalue ulottuu useiden valtioiden alueelle, sekä antamaan

ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide

841

saamelaiskäräjien toimivallasta vahvistetaan laissa.

duohtan. Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas.

842

saamelaisille, tulee saamelaiskäräjien kanssa neuvotella. Näiden neuvottelujen tulee tapahtua

šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet

843

Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia valtioidenvälisissä asioissa.

Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.

844

Saamelaisalueiden saamelaisille tulee varata tilaisuus opetukseen saamen kielessä ja

Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja

845

Opetus ja opintotukijärjestelmä tulee mukauttaa heidän taustaansa.

Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat

846

Opintotukijärjestelmä tulee muotoilla siten, että se mahdollistaa

Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte

847

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat tulee laatia yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa

Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja

848

Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella

Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja

849

kyseisiä oikeuksia koskevassa asiassa saamelaisten tulee saada asian käsittelemiseksi

mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut

850

luonnonvarojen hyödyntämisestä sellaisilla maa- tai vesialueilla, jotka saamelaiset omistavat

geavaheami dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid sámit eaiggáduššet dahje

851

Kalan ja muiden meren luonnonvarojen saaliskiintiöiden jaossa sekä näiden

Go guolleearit ja eará áhperesurssat juogaduvvojit, ja go leat dáid resurssaid

852

ympäristönsuojelua varmistautuakseen 34 ja 38 artiklassa tarkoitettujen saamelaisten maa- ja

ovdáneamis artihkkala 34 ja 38 mielde.

853

saamelaiskylien, siidojen tai paliskuntien kesken, noudatetaan näitä sopimuksia. Sopimusten

gaskka riikkarájiid rasttideaddji guođoheamis, de dat šiehtadusat galget leat fámus.

854

Tämä sopimus tulee sen allekirjoittamisen jälkeen esittää kullekin kolmesta

Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot

855

asiantuntijatyöryhmä, jolle annettiin tehtäväksi laatia ehdotuksia pohjoismaiseksi

mearridedje nammadit áššedovdi joavkku man bargu galgá leat árvalit davviriikkalaš

856

Saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien Kaarasjoella (Karasjok) 2. marraskuuta 2000 pitämässä kokouksessa ministerit olivat yksimielisiä siitä, että pohjoismaiseen saamelaissopimukseen tähtäävän yhteistyön jatkaminen on tärkeää, ja he pyysivät saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä tekemään ehdotuksen tällaisen yhteistyön jatkamisesta.

Čoahkkimis maid sámi áššiin ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat dolle Kárášjogas skábmamánu 2. b. 2000, ministarat ledje ovttaoivilis das ahte lea deaŧalaš joatkit ovttasbarggu oažžun dihte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, ja ávžžuhedje sámi áššiid vástesaš davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána buktit árvalusa dán ášši ovttasbarggu joatkimii.

857

Ryhmään tulee kuulua kustakin maasta kaksi edustajaa, joista toisen nimittää kunkin maan saamelaiskäräjät, sekä näiden kaksi varajäsentä.

Guđege riikkas galget leat joavkkus guokte áirasa, dasto guokte sadjásačča, ja sudnos galgá Sámediggi leat nammadan nuppi.

858

Edustajilla on oltava hyvät tiedot kansainvälisestä oikeudesta.

Áirasiin galgá leat buorre máhttu álbmotrievttis.

859

Korkeimman oikeuden presidentti Carsten Smith, Norja (työryhmän johtaja),

Alimusrievtti justitarius Carsten Smith, Norga (jođiheaddji),

860

alkuvaiheessa auktoritatiivisena.

galget álgovuorus adnojuvvot autoritatiiva teakstan.

861

kansallisvaltioihin käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti.

gaskavuođain nationála stáhtaide.

862

saamelaisten historiaa ja yhteiskuntaelämää vaan on tyytynyt laatimaan lyhyen historiallisen

gávnnahan dárbbašlažžan viidát čájehit sámi historjjá ja servodateallima, ja lea

863

vuodesta 1964 tehneet yhteistyötä virkamiestasolla.

Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat jagi 1964 rájis bargan ovttasráđiid ámmát

864

merkitystä puhuttaessa kysymyksistä, joita pohjoismaisen saamelaissopimuksen on määrä

deaŧalaččat daidda áššiide maid davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá reguleret.

865

Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä tässä työryhmässä ja

Davviriikkat leat bargan ovttasráđiid

866

koskeva yhtenäinen oikeussäännöstö.

riekteregulerejuvvon ilmma Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid várás.

867

valtionrajojen mahdollisimman esteettömästi.

vejolaš riikkarájiid geažil.

868

4 artiklassa ilmoitetaan, keitä henkilöitä sopimus koskee.

Artihkkal 4 muitala maid olbmuid konvenšuvdna fátmmasta.

869

ilman että niille vaaditaan laillista perustetta.

láhkavuođu gáibádusa haga.

870

20 artiklassa ilmaistaan saamelaiskäräjien oikeus muodostaa yhteisiä organisaatioita.

Artihkkal 20 cealká ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš

871

Saamelaisyhteisöillä on vanhastaan ollut niitä pienempiä ja luonteeltaan enemmänkin paikallisia laitoksia.

dagas leat leamaš unnibuš ja báikegottiide eambbo gullevaš ásahusat.

872

kannalta, ja ne ovat samalla ilmaisuvapauden tärkeä kanava.

leat seammás deaŧalaš kanála sátnefriddjavuhtii.

873

koskevan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen n:o 169 14 artiklan 1

álbmogiid ja álbmotčearddaid, artikkel 14 nr. 1.

874

Erityisesti saamelaisia elinkeinoja koskevassa sopimusluonnoksen V luvussa on kolme

Kapihttal V, mii erenoamážit gusto sámi ealáhusaide, siskkilda golbma

875

41 artikla sisältää yleissäännöksen saamelaisten elinkeinojen suojelusta. Säännöstä on

Artihkkal 41 siskkilda oppalaš njuolggadusa sámi ealáhusaid

876

Sopimusluonnoksen VI luvussa on neljä artiklaa, joiden tarkoitus on turvata sopimuksen

Kapihttal VI siskkilda njeallje artihkkala mat galget sihkkarastit konven

877

Ruotsilla on saamelaisia kohtaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan

Norggas ja Ruoŧas leat sámiide siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna

878

Työ organisoidaan yhteistyössä saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston kanssa.

Bargu organiserejuvvo ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámeráđiin.

879

” Saamelaiskäräjät edellyttävät, ettei pohjoismainen saamelaissopimus saa olla oikeudelliselta standardiltaan alempi kuin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimus tai muut alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset instrumentit.

” Sámedikkit ovdehit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ii oaččo leat ILOkonvenšuvnna iige eará riikkaidgaskasaš álgoálbmotinstrumeanttaid riektedási vulobealde.

880

Kokouksia on pidetty vuorotellen

Čoahkkimat leat vuoruid leamaš

881

kaikissa kolmessa maassa, useimmiten saamelaisalueilla.

dan golmma riikkas, ja eatnašat leat čađahuvvon sámi guovlluin.

882

ensimmäinen tekstiluonnos, josta voitaisiin keskustella ja jota voitaisiin muokata tarkemmin.

divaštallat ja dasto hábmet ođđasis. Nuppi čoahkkimis jođiheaddji bijai ovdan

883

ole tyhjentävä, koska se alkaa sanoilla: ” alueita, joita sopimuksella voidaan säännellä, voivat

suorggit maid konvenšuvdna galggašii sáhttit reguleret, sáhttet leat ”. Bargomearrádus

884

vuoden ajan, Mattias Åhrén on osallistunut istuntoihin saamelaiskäräjien edustajana ja

lea leamaš norgalaš sáttatgotti lahttu ollu jagiid, Mattias Åhrén lea searvan Sámeráđi

885

Jokaiseen luonnokseen on myös tehty huomautuksia.

Juohke teakstaárvalussii leat ráhkaduvvon maiddái mearkkašumitge.

886

pohdittu alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevää YK:n julistusta.

čoahkkimastit gieđahalle ON-julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain.

887

Norjan ja Ruotsin valtuuskuntien kanssa.

Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna.

888

määräyksiä tavoitteista, joiden saavuttamiseksi valtiot sitoutuvat työskentelemään.

prográmmalaš mearrádusaid mat bidjet ulbmiliid maid stáhtat geatnegahtet iežaset

889

suhteellisen yleisluonteisista velvoitteista.

vuođđojurdagiin ja dábáleamos geatnegasvuođain.

890

Työn vähitellen edistyessä ei ole ollut epäilystäkään siitä, että asiantuntijatyöryhmä on

Dađistaga go bargu lea ovdánan, de lea čielgan ahte áššedovdi joavku lea

891

hän kuuluu välittömästi sopimuksen määräysten piiriin.

šuvdnamearrádusat gustojit njulgestaga sutnjege.

892

Sápmi tarkoittaa siis sekä Saamenmaata että saamelaisia, ja se on kansakunta, jolla ei ole

ja sámi álbmoga, mii lea álbmot almmá stáhta ja riikkarájiid haga, muhto mas lea

893

Rajasopimuksen laajan lisäpöytäkirjan − myöhemmältä nimeltään ” Lappekodisillen ” − on määrä varmistaa ” lappalaisen kansakunnan säilyminen ” (” den Lappiske nations Conservation ”).

Viiddis lasáhus rádjesoahpamuššii – mii maŋŋil gohčoduvvo " Lappekodisillen " – galgá sihkkarastit " den Lappiske nations Conservation " (sámi álbmoga seailuma).

894

paliskunnaksi nimetyllä Sodankylän kunnan poronhoitoalueella) asui 3 669 saamelaista, joka

paliskunta nammasaš boazoguohtunláhkaguovllus Soađegili suohkanis) ásse 3 669

895

kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra.

896

Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja

Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovllus

897

tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

mearrida maid ahte Sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš ja riikkaidgaskasaš

898

Lainsäädäntötyössä on otettu huomioon eduskunnan mahdollisuudet saamelaisten

Láhkaaddinbarggus leat geahčadan riikkabeivviid vejolašvuođaid guldalit sámiid.

899

varattava ” saamelaisten edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi, ellei erityisistä syistä muuta

addit " sámiid áirasiidda vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliiddiset, jos erenoamáš sivat