j0ma/sami-mt-data-withtrain · Datasets at Hugging Face

sentence_id int64 0 2k	text_fin stringlengths 5 1.09k	text_sme stringlengths 13 1.07k
900	Perustuslain 22 §:ssä edellytetään, että julkisen vallan	Vuođđolága 22 § ovdeha ahte
901	Lisäksi lakia sovelletaan tietyissä	Dasto gullet vel gávpe
902	sisältäneet lakiehdotuksia saamelaisten oikeuksista maahan ja veteen sekä perinteisiin	árvaluvvon lágat sámiid vuoigatvuođain eatnamiidda ja čáziide ja árbevirolaš
903	Kun Suomessa valmisteltiin saamelaisten kotiseutualueen kulttuuri-itsehallintoa	Dan oktavuođas go válmmaštedje Suoma láhkaásahusa ruovttugilleguovllu
904	saamelaisten oikeutta maa-alueisiin ja valmistella saamelaislakia.	vuoigatvuođa eatnamiidda ja válmmaštit sámelága.
905	toiminnasta, esimerkiksi metsänhakkuusta, saatavien tiettyjen tulojen kanavointia. Tämän	dihto ruhtaboađuid, omd. vuovdedoalus.
906	Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista riippumatta.	beroškeahttá ILO álgoálbmotkonvenšuvnna ratifiseremis.
907	sitä, missä määrin ja minkälaisin mahdollisin muutoksin Pekka Vihervuoren tekemät	vejolaš nuppástusaiguin Pekka Vihervuori eavttuhusaid livčče vejolaš ollašuhttit.
908	maankäyttöratkaisujen päättämistä varten perustettaisiin erityinen saamelaisten	vuođđuduvvot sierra jođihangoddi sámiid ruovttugilleguovllus mii mearrida
909	maankäytön, väestörakenteen sekä maa-alueiden pitkäaikaisen valtiollisen omistuksen valossa	geavaheapmi, álbmotstruktuvra, ja eatnamiid guhkesáigásaš stáhtalaš eaiggáduššan
910	selvitys. Oikeusministeriö ja ulkoministeriö eivät katso lainopillisesta näkökulmasta	Juridihkalaš geahčadansajis, nugo justitieministeriija ja olgoriikkaministeriija
911	Saamelaistoimikunta ehdotti, että mainitunlainen historiantutkimus olisi pantava alulle	čielggadeapmi árvalii ahte dakkár historjádutkan galggašii mearriduvvot Wirilandera
912	Olemassa olevat selvitykset osoittavat, että suomalaiset ja saamelaiset ovat eläneet	Áigáiboahtán čielggadeamit duođaštit ahte suopmelaččat ja sámit jahkečuđiid leat
913	Mietinnön lähtökohtana oli, että valtion	Árvvoštallama vuolggasadji lea ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta atná
914	Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan saamelaisalueen metsämaat olisivat vasta noin	hilgojuvvo. Sámedikki čielggadeami mielde sámeguovlluid vuovdeeatmanat galget
915	hallinnonaloilla, saamelaispoliittisiin toimenpiteisiin kohdennettujen määrärahojen	searvadahttindepartemeantta ovddasvástida sámepolitihka diehtojuohkimis, gožiha
916	Saamelaiskäräjät hallinnoi omaa tulo- ja menoarviotaan kansallisten viranomaisten	Sámediggi juohká iežas bušeahta guovdilis eiseválddiid addin rámaid mielde.
917	Uuden toimielimen nimeksi tulee Finnmarkseiendommen, ja sitä	Ođđa orgána namma šaddá leat ” Finnmarkseiendommen ” (Finnmárkku opmodat), ja
918	Norjassa on kolme elävää saamelaismurretta / kielimuotoa: pohjoissaame, joka on laajimmalle	Norggas leat golbma ealli sámi suopmana; davvisámegiella, mii lea viidámus, dasto
919	Saamen kieltä koskevat säännökset lisättiin saamelaislain 1 §:n 5 momenttiin ja 3	Njuolggadusat mat gieđahallet sámegiela Sámelágas, § 1-5 ja kapihttal 3,
920	myötä kaksi virallista kieltä, norja ja saame.	dohkkehii dán lága, guokte almmolaš giela, dárogiella ja sámegiella.
921	kunta liitetään 1. tammikuuta 2006 saamen kielen hallintoalueeseen.	Ođđajagemánu 1. b. 2006 rájis
922	puolestaan on jaettu 90 poronhoitopiiriin (reinbeitedistrikt).	juhkkojuvvon 90 orohahkii.
923	Myös saamelaiselle maataloudelle on ominaista, että sitä on harjoitettu vain pienessä	Dat lea sámi eanandoalu dovdomearka, ahte datge čađahuvvui unnibuš
924	rakennettu luontoon ja vuodenaikojen vaihteluihin perustuvien yhdistelmäelinkeinojen	resursavuođđu ja olbmuid fárremat bálkáhuvvon bargguide, leat sámi ealáhuseallimis
925	varaan. Elämäntavan ja voimavaraperustan muutokset ja ihmisten poismuutto palkkatyön	unnidan luondduriggodagaid mearkkašumi, ja bálvalusbargguid oassi lea fas lassánan.
926	infrastruktuurin kehittymisen vanavedessä.	siskkáldas struktuvra lea huksejuvvon.
927	työskentelee poronhoidon ja muun alkutuotannon parissa.	boazodollui ja eará vuođđoealáhusaide.
928	Kautokeinoon, jossa sillä on 14 työntekijän palveluosasto.	Mobiilasearvi Chess lea gieskat ásahan Guovdageidnui bálvalusossodaga mas leat 14
929	osaan, joka nyt on Statskogin omistuksessa. Lisäksi perustetaan ” Finnmarkskommisjonen ”	sirdojuvvot vuođđogirjevuoigatvuohta dan oassái mii dál lea Statskoga hálddus.
930	yksilöllisiä ja yhteisiä maankäyttö- ja omistusoikeuksia.	veahkehit dovdáhit sámiide ja earáide gullevaš individuála ja kollektiiva geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid.
931	selvittää saamelaisten asemaa eli heidän omistusoikeuttaan ja käyttöoikeuttaan maahan ja	bargun šattai čielggadit sámiid dili eaiggáduššanvuoigatvuođaid ja geavahanvuoigat
932	ja yksityisten maanomistajien välistä kiistaa Selbun kunnassa Sør-Trøndelagin (Etelä	eaiggádiid gaskasaš riidu Selbu suohkanis Lulli-Trøndelágas. Gažaldat lea leago
933	Hallitus lausui	Ráđđehus celkkii boazodoallolága proposišuvnnas
934	poroelinkeinoa pidetään samalla saamelaiskulttuurin tärkeänä perustana.	adnojuvvo dan seammás maiddái deaŧalaš vuođđun sámi kultuvrii.
935	etniseen ryhmään kuulumisesta aiheutuvaa syrjintää.	dáhpáhuvvá ee. sierra čerdii gullevašvuođa geažil.
936	yleissopimukseen alkuperäiskansojen perusoikeuksien turvaamiseksi.	áigumušain ahte suodjalit álgoálbmoga friddajvuođa ja vuoigatvuođaid.
937	myös muita elinkeinoja koskevista luonteeltaan melko merkittävistä asioista.	boazoealáhusáirrasgottit dábálaččat dattetge mearrit.
938	Valtiovallan asenteena oli, ettei saamelaiskylien jäsenten oikeuksia pidetty	Stáhtaválddiid miellaguoddu lei ahte čearrulaččaid vuoigatvuođat
939	tuntureilla sijaitsevilla porolaidunalueilla.	vuoigatvuođat leat.
940	sen on määrä jättää lopullinen mietintönsä hallitukselle 1. joulukuuta 2005 mennessä.	1. b. 2005 geiget iežas loahpalaš čealkámuša ráđđehussii.
941	Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut käynnissä useita oikeusprosesseja,	grus) lea duođaid vuoigatvuođa maid lea vejolaš dulkot gullevažžan dábálaš
942	yksipuoliset tuomiot, koska ne ovat vastaajina katsoneet, ettei niillä ole taloudellisia	vuođđosuodjalusain go dat mii lea eaiggátvuođas buhttekeahtes bággolotnuma
943	mielipiteitä, joiden mukaan tuomioistuinten soveltamat toteennäyttövelvollisuutta koskevat	Härjedalena boazodollui, oaivvilduvvui ahte dat njeallje čearu mat ledje váidojuvvon,
944	perusteista vuonna 1996 annetussa laissa sanotaan kuitenkin vähemmistön muodostavien	Jagi 1996 mannosaš lágas, mii gieđahallá sivaid manne stáhta
945	Käytännössä näihin määräyksiin ei ole kuitenkaan ollut kovinkaan helppoa vedota, ja näiden	ii leat dattetge leamaš álki oamastit dáid mearrádusaid ávkin, ja leat maiddái boahtán
946	Toinen niistä on tavallinen 11-vuotinen venäläinen	Nubbi lea dábálaš 11-jagás ruoššalaš
947	Tämä pakkokeinoin tapahtunut väestön keskittäminen esti lisäksi myös luonnonvarojen	vejolašvuođa ávkašuvvat mearrariggodagaiguin. Luondduresurssaid árbevirolaš
948	työskennellä sen puolesta, että saamelaiset tunnustetaan myös vastaisuudessa kansana, jonka	dohkkehuvvon álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiála
949	alkoi vuonna 2000.	Jagi 2000 vuođđuduvvui bissovaš politihkkadásat ovttasbargu
950	Pohjoismaiden neuvostossa, mutta keskusteluja siitä, tulisiko saamelaiskäräjien olla	dárkojeaddji oassi. Sámedikkiin lea dárkojeaddji árvu Davviriikkalaš Ráđis, muhto
951	erilaisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin tai hyväksyneet julistuksia, joilla on merkitystä	searvan iešguđetlágan riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide, dahje dohkkehan julggaš
952	kollektiivisina oikeuksina päinvastoin kuin vähemmistöoikeudet, jotka on muotoiltu yksilöoikeuksiksi.	bohtet ovdan kollektiiva vuoigatvuohtan, eaige unnitlohkovuoigatvuohtan, mat leat hábmejuvvon ovttaskas olbmuid vuoigatvuohtan. Sámiid fátmmastit goappašat
953	on tarkoitus luopua yleissopimus n:o 107:n normeille ominaisista sulauttamispyrkimyksistä.	integrašuvdnajurdaga mii lei konvenšuvnna nr. 107 dovdomearka.
954	alkuperäiskansojen selkeästi ilmaisemia toivomuksia silloin, kun joudutaan ryhtymään	ulbmil lea mearridit erenoamáš doaibmabijuid sihkkarastin dihte álgoálbmogii
955	6 artiklan 1 momentin sanamuodon mukaan tämä pätee sovellettaessa ILO	Artihkkala 6 nr. 1 sátnádaga mielde dát gusto go ILO-169
956	vilpittömin mielin ja olosuhteisiin katsoen asianmukaisella tavalla pyrkimyksenä saavuttaa	čađahuvvot buorredáhtolašvuođain, dakkár vugiiguin mat heivejit dilálašvuođaide ja
957	sosiaalista ja kulttuurista kehitystään.	friddja buoridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dása lassin
958	kansojen taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurioloihin sekä käytännön tarpeisiin.	sosiála ja kultuvrralaš eavttuide ja geavatlaš dárbbuide.
959	maa-alueita on merkitystä saamelaisten elinkeinoille, minkä lisäksi yleissopimukseen sisältyy	hálddašit ja geavahit dárkileappot namahuvvon eatnamiid, mat leat deaŧalaččat sámi
960	perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteistä elinkeinotoimintaansa	álgoálbmoga vuoigatvuođa geavahit eatnamiid main sis árbevieruideaset mielde lea
961	taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot.	kultuvrralaš dilálašvuođaid.
962	ILO-169:n 32 artikla, joka käsittelee alkuperäiskansojen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä	ILO-169 artihkkal 32 mii gieđahallá álgoálbmogiid oktavuođaid ja ovttasbarggu
963	Määräyksessä korostetaan erityisesti yhteydenpitoa ja yhteistyötä taloudellisilla,	Mearrádus deattuha erenoamážit
964	edistääkseen tällaista yhteydenpitoa ja yhteistyötä.	ovttasbarggu. Riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat ulbmádit ovddidit dakkár okta
965	kansainväliset sopimukset alkuperäiskansojen tällaisten yhteyksien edistämiseksi.	sáhtášii dáhpáhuvvat. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi ja ratifik
966	ohella kunnioittaa muualla yleissopimuksessa säädettyjä oikeuksia, valtio on myös velvollinen turvaamaan nämä oikeudet.	sajiin, de dat lea geatnegas sihkkarastit maid dáid vuoigatvuođaid.
967	YK:n ihmisoikeuskomitea on tulkinnut 26 artiklan antavan valtiolle velvollisuuden	ON olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi lea artihkkalii 26 dulkot stáhtii
968	muodostavat vähemmistön − vaikka sen sanamuodossa mainitaankin ainoastaan	giidda mat leat unnitlogut – vaikko dan sátnádat dušše namaha unniloguid.
969	Vaikka 27 artiklan sisältämät oikeudet ovat yksilöoikeuksia, niiden täytäntöönpano	Vaikko artihkkala 27 vuoigatvuođat 27 leat individuálaččat oaivvilduvvon, de
970	Myös ihmisoikeuskomitean käsittelemät kaksi Suomesta lähtöisin olevaa saamelaisten	Dat guokte sámi váidalusášši Suomas (guokte vuosttamuš Länsman-ášši) maid
971	olla 27 artiklan rikkomus.	de dat sáhttet rihkkut artihkkala 27.
972	tekemään yhteistyötä saamelaisten kanssa ja ryhtymään sellaisiin toimiin, joiden avulla	Suoma bargat ovttasráđiid sámi álbmogiin ja mearridit dakkár doaibmabijuid maiguin
973	Samassa asiakirjassa ihmisoikeuskomitea ilmaisi kuitenkin olevansa yhä huolissaan	Seammá dokumeanttas MRK ilbmada dattetge iežas ain vuorjašuvvat go sámi
974	mukaan silloin, kun se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että etnisten ryhmien jäsenet	sihkkarastin dihte čearddalaš joavkku olbmuide vejolašvuođa atnit ávkki ja geavahit
975	Rotusyrjintäkomitea toteaa edelleen, että alkuperäiskansat ovat olleet ja edelleenkin ovat	Lávdegoddi duođašta dasto ahte álgoálbmogat stuorra osiin máilmmis leat gillán ja
976	Komitea lausuu, että maa-alueiden menettäminen uhkaa	Lávdegoddi cealká ahte eatnamiid massima
977	Komitea pahoittelee sitä, että saamelaisten maaoikeuksiin Suomessa liittyvät ongelmat	Lávdegoddi šálloša go váttisvuođat mat čatnasit sámiid eananvuoigatvuođaide
978	käsiteltävissä maaoikeuksia koskevissa kiistoissa ei-saamelaisten etuja pidetään saamelaisten	mat eai leat sámiid, vuoruhuvvojit ovddabeallái sámi beroštumiid go leat
979	7.7 YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus	7.7 ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra
980	Keskeinen määräys sisältyy 30 artiklaan, joka on miltei identtinen KP:n	Guovdilis mearrádus lea artihkkalis 30, ja
981	pyydetään toteuttamaan alkuperäiskansojen lasten oikeus opetukseen, jonka avulla he oppivat	Stáhtabealit ávžžuhuvvojit duohtan deavdit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođa dakkár
982	YK:n lastenoikeuksien komitea antoi vuonna 2003 jäsenvaltioille alkuperäiskansojen	Mánáidlávdegoddi mearridii jagi 2003 arvat oppalaš eavttuhusaid
983	sukupuolille yhtäläiset oikeudet ja vapaudet. Tämä yleissopimus on olennainen saamelaisissa	geatnegasvuođa sihkkarastit ovttalágan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid goappašiid
984	yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa naisten syrjintää.	dahje vealaheapmái mii dáhpáhuvvá siskkáldasat sámi servodagas.
985	ja kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan erottelun, poissulkemisen,	juohkelágan earuheapmi, čuoldin, ráddjen dahje oidin ee. náli, nationála dahje sosiála
986	koskeva yleissopimus on erityisen tärkeä lasten oikeuksille.	erenoamáš deaŧalaš mánáid vuoigatvuođaide.
987	toimenpiteisiin yllä mainitun määräyksen täytäntöönpanon takaamiseksi.	sihkkarastin dihte bajábealde namahuvvon mearrádusa čađaheami.
988	syrjimättömyyttä koskevat määräykset, kuten esimerkiksi YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän	guovdileamos mearrádusat vealatkeahttáivuođas, omd. ON konvenšuvdna buotlágan
989	Samalla tavalla kuin aiemmin mainituissa YK:n yleissopimuksissa myös	Nugo ovddeš ON-konvenšuvnnain de EMK olis maid lea dárbu earuhit dakkár
990	kohdassa mainituilla perusteilla.	mearrádusa vuosttamuš čuokkis namaha.
991	necessary ”) vähemmistön ja enemmistön välisen todellisen yhdenvertaisuuden	meannudeami gusto go lea dárbu (” where necessary ”) ásahit unnitveahkadaga ja
992	4 artiklan 3 kappaleessa sanotaan edelleen, että tällaisia toimenpiteitä ei ole	Artihkkalis 4 nr. 3 celkojuvvo dasto ahte
993	Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan 5. marraskuuta 1992 tehdyn eurooppalaisen	Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu, mii bođii skábmamánu 5. b. 1992,
994	käsittelevän artiklan osalta kaikki kolme maata ovat hyväksyneet velvoitteen, jonka mukaan	gielladilli – leat buot golbma riikka dohkkehan, ahte sin geatnegasvuohta lea láhčit
995	ylläpitää ja laajentaa saamelaisten niitä erityisoikeuksia, jotka liittyvät heidän perinteisiin	rahpá vejolašvuođa Supmii ja Ruŧŧii bisuhit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid
996	mikäli niitä pidetään välttämättöminä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän	sierravuoigatvuođaid jos nu lea dárbu dahkat gáhtten ja ovddidan dihte sámi kultuvrra
997	puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen	vuostálastit vealaheami mii dáhpáhuvvá náli dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, ja
998	nöyryyttävä tai epämiellyttävä ilmapiiri.	olbmuid gaskii vuostemielalaš, vuolideaddji, loavkašuhtti, dahje unohas mielladili.
999	Biologista monimuotoisuutta	Konvenšuvnna mearrádusaid biologalaš šláddjiivuođas lea

900

Perustuslain 22 §:ssä edellytetään, että julkisen vallan

Vuođđolága 22 § ovdeha ahte

901

Lisäksi lakia sovelletaan tietyissä

Dasto gullet vel gávpe

902

sisältäneet lakiehdotuksia saamelaisten oikeuksista maahan ja veteen sekä perinteisiin

árvaluvvon lágat sámiid vuoigatvuođain eatnamiidda ja čáziide ja árbevirolaš

903

Kun Suomessa valmisteltiin saamelaisten kotiseutualueen kulttuuri-itsehallintoa

Dan oktavuođas go válmmaštedje Suoma láhkaásahusa ruovttugilleguovllu

904

saamelaisten oikeutta maa-alueisiin ja valmistella saamelaislakia.

vuoigatvuođa eatnamiidda ja válmmaštit sámelága.

905

toiminnasta, esimerkiksi metsänhakkuusta, saatavien tiettyjen tulojen kanavointia. Tämän

dihto ruhtaboađuid, omd. vuovdedoalus.

906

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnista riippumatta.

beroškeahttá ILO álgoálbmotkonvenšuvnna ratifiseremis.

907

sitä, missä määrin ja minkälaisin mahdollisin muutoksin Pekka Vihervuoren tekemät

vejolaš nuppástusaiguin Pekka Vihervuori eavttuhusaid livčče vejolaš ollašuhttit.

908

maankäyttöratkaisujen päättämistä varten perustettaisiin erityinen saamelaisten

vuođđuduvvot sierra jođihangoddi sámiid ruovttugilleguovllus mii mearrida

909

maankäytön, väestörakenteen sekä maa-alueiden pitkäaikaisen valtiollisen omistuksen valossa

geavaheapmi, álbmotstruktuvra, ja eatnamiid guhkesáigásaš stáhtalaš eaiggáduššan

910

selvitys. Oikeusministeriö ja ulkoministeriö eivät katso lainopillisesta näkökulmasta

Juridihkalaš geahčadansajis, nugo justitieministeriija ja olgoriikkaministeriija

911

Saamelaistoimikunta ehdotti, että mainitunlainen historiantutkimus olisi pantava alulle

čielggadeapmi árvalii ahte dakkár historjádutkan galggašii mearriduvvot Wirilandera

912

Olemassa olevat selvitykset osoittavat, että suomalaiset ja saamelaiset ovat eläneet

Áigáiboahtán čielggadeamit duođaštit ahte suopmelaččat ja sámit jahkečuđiid leat

913

Mietinnön lähtökohtana oli, että valtion

Árvvoštallama vuolggasadji lea ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta atná

914

Saamelaiskäräjien selvityksen mukaan saamelaisalueen metsämaat olisivat vasta noin

hilgojuvvo. Sámedikki čielggadeami mielde sámeguovlluid vuovdeeatmanat galget

915

hallinnonaloilla, saamelaispoliittisiin toimenpiteisiin kohdennettujen määrärahojen

searvadahttindepartemeantta ovddasvástida sámepolitihka diehtojuohkimis, gožiha

916

Saamelaiskäräjät hallinnoi omaa tulo- ja menoarviotaan kansallisten viranomaisten

Sámediggi juohká iežas bušeahta guovdilis eiseválddiid addin rámaid mielde.

917

Uuden toimielimen nimeksi tulee Finnmarkseiendommen, ja sitä

Ođđa orgána namma šaddá leat ” Finnmarkseiendommen ” (Finnmárkku opmodat), ja

918

Norjassa on kolme elävää saamelaismurretta / kielimuotoa: pohjoissaame, joka on laajimmalle

Norggas leat golbma ealli sámi suopmana; davvisámegiella, mii lea viidámus, dasto

919

Saamen kieltä koskevat säännökset lisättiin saamelaislain 1 §:n 5 momenttiin ja 3

Njuolggadusat mat gieđahallet sámegiela Sámelágas, § 1-5 ja kapihttal 3,

920

myötä kaksi virallista kieltä, norja ja saame.

dohkkehii dán lága, guokte almmolaš giela, dárogiella ja sámegiella.

921

kunta liitetään 1. tammikuuta 2006 saamen kielen hallintoalueeseen.

Ođđajagemánu 1. b. 2006 rájis

922

puolestaan on jaettu 90 poronhoitopiiriin (reinbeitedistrikt).

juhkkojuvvon 90 orohahkii.

923

Myös saamelaiselle maataloudelle on ominaista, että sitä on harjoitettu vain pienessä

Dat lea sámi eanandoalu dovdomearka, ahte datge čađahuvvui unnibuš

924

rakennettu luontoon ja vuodenaikojen vaihteluihin perustuvien yhdistelmäelinkeinojen

resursavuođđu ja olbmuid fárremat bálkáhuvvon bargguide, leat sámi ealáhuseallimis

925

varaan. Elämäntavan ja voimavaraperustan muutokset ja ihmisten poismuutto palkkatyön

unnidan luondduriggodagaid mearkkašumi, ja bálvalusbargguid oassi lea fas lassánan.

926

infrastruktuurin kehittymisen vanavedessä.

siskkáldas struktuvra lea huksejuvvon.

927

työskentelee poronhoidon ja muun alkutuotannon parissa.

boazodollui ja eará vuođđoealáhusaide.

928

Kautokeinoon, jossa sillä on 14 työntekijän palveluosasto.

Mobiilasearvi Chess lea gieskat ásahan Guovdageidnui bálvalusossodaga mas leat 14

929

osaan, joka nyt on Statskogin omistuksessa. Lisäksi perustetaan ” Finnmarkskommisjonen ”

sirdojuvvot vuođđogirjevuoigatvuohta dan oassái mii dál lea Statskoga hálddus.

930

yksilöllisiä ja yhteisiä maankäyttö- ja omistusoikeuksia.

veahkehit dovdáhit sámiide ja earáide gullevaš individuála ja kollektiiva geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid.

931

selvittää saamelaisten asemaa eli heidän omistusoikeuttaan ja käyttöoikeuttaan maahan ja

bargun šattai čielggadit sámiid dili eaiggáduššanvuoigatvuođaid ja geavahanvuoigat

932

ja yksityisten maanomistajien välistä kiistaa Selbun kunnassa Sør-Trøndelagin (Etelä

eaiggádiid gaskasaš riidu Selbu suohkanis Lulli-Trøndelágas. Gažaldat lea leago

933

Hallitus lausui

Ráđđehus celkkii boazodoallolága proposišuvnnas

934

poroelinkeinoa pidetään samalla saamelaiskulttuurin tärkeänä perustana.

adnojuvvo dan seammás maiddái deaŧalaš vuođđun sámi kultuvrii.

935

etniseen ryhmään kuulumisesta aiheutuvaa syrjintää.

dáhpáhuvvá ee. sierra čerdii gullevašvuođa geažil.

936

yleissopimukseen alkuperäiskansojen perusoikeuksien turvaamiseksi.

áigumušain ahte suodjalit álgoálbmoga friddajvuođa ja vuoigatvuođaid.

937

myös muita elinkeinoja koskevista luonteeltaan melko merkittävistä asioista.

boazoealáhusáirrasgottit dábálaččat dattetge mearrit.

938

Valtiovallan asenteena oli, ettei saamelaiskylien jäsenten oikeuksia pidetty

Stáhtaválddiid miellaguoddu lei ahte čearrulaččaid vuoigatvuođat

939

tuntureilla sijaitsevilla porolaidunalueilla.

vuoigatvuođat leat.

940

sen on määrä jättää lopullinen mietintönsä hallitukselle 1. joulukuuta 2005 mennessä.

1. b. 2005 geiget iežas loahpalaš čealkámuša ráđđehussii.

941

Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut käynnissä useita oikeusprosesseja,

grus) lea duođaid vuoigatvuođa maid lea vejolaš dulkot gullevažžan dábálaš

942

yksipuoliset tuomiot, koska ne ovat vastaajina katsoneet, ettei niillä ole taloudellisia

vuođđosuodjalusain go dat mii lea eaiggátvuođas buhttekeahtes bággolotnuma

943

mielipiteitä, joiden mukaan tuomioistuinten soveltamat toteennäyttövelvollisuutta koskevat

Härjedalena boazodollui, oaivvilduvvui ahte dat njeallje čearu mat ledje váidojuvvon,

944

perusteista vuonna 1996 annetussa laissa sanotaan kuitenkin vähemmistön muodostavien

Jagi 1996 mannosaš lágas, mii gieđahallá sivaid manne stáhta

945

Käytännössä näihin määräyksiin ei ole kuitenkaan ollut kovinkaan helppoa vedota, ja näiden

ii leat dattetge leamaš álki oamastit dáid mearrádusaid ávkin, ja leat maiddái boahtán

946

Toinen niistä on tavallinen 11-vuotinen venäläinen

Nubbi lea dábálaš 11-jagás ruoššalaš

947

Tämä pakkokeinoin tapahtunut väestön keskittäminen esti lisäksi myös luonnonvarojen

vejolašvuođa ávkašuvvat mearrariggodagaiguin. Luondduresurssaid árbevirolaš

948

työskennellä sen puolesta, että saamelaiset tunnustetaan myös vastaisuudessa kansana, jonka

dohkkehuvvon álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiála

949

alkoi vuonna 2000.

Jagi 2000 vuođđuduvvui bissovaš politihkkadásat ovttasbargu

950

Pohjoismaiden neuvostossa, mutta keskusteluja siitä, tulisiko saamelaiskäräjien olla

dárkojeaddji oassi. Sámedikkiin lea dárkojeaddji árvu Davviriikkalaš Ráđis, muhto

951

erilaisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin tai hyväksyneet julistuksia, joilla on merkitystä

searvan iešguđetlágan riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide, dahje dohkkehan julggaš

952

kollektiivisina oikeuksina päinvastoin kuin vähemmistöoikeudet, jotka on muotoiltu yksilöoikeuksiksi.

bohtet ovdan kollektiiva vuoigatvuohtan, eaige unnitlohkovuoigatvuohtan, mat leat hábmejuvvon ovttaskas olbmuid vuoigatvuohtan. Sámiid fátmmastit goappašat

953

on tarkoitus luopua yleissopimus n:o 107:n normeille ominaisista sulauttamispyrkimyksistä.

integrašuvdnajurdaga mii lei konvenšuvnna nr. 107 dovdomearka.

954

alkuperäiskansojen selkeästi ilmaisemia toivomuksia silloin, kun joudutaan ryhtymään

ulbmil lea mearridit erenoamáš doaibmabijuid sihkkarastin dihte álgoálbmogii

955

6 artiklan 1 momentin sanamuodon mukaan tämä pätee sovellettaessa ILO

Artihkkala 6 nr. 1 sátnádaga mielde dát gusto go ILO-169

956

vilpittömin mielin ja olosuhteisiin katsoen asianmukaisella tavalla pyrkimyksenä saavuttaa

čađahuvvot buorredáhtolašvuođain, dakkár vugiiguin mat heivejit dilálašvuođaide ja

957

sosiaalista ja kulttuurista kehitystään.

friddja buoridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dása lassin

958

kansojen taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurioloihin sekä käytännön tarpeisiin.

sosiála ja kultuvrralaš eavttuide ja geavatlaš dárbbuide.

959

maa-alueita on merkitystä saamelaisten elinkeinoille, minkä lisäksi yleissopimukseen sisältyy

hálddašit ja geavahit dárkileappot namahuvvon eatnamiid, mat leat deaŧalaččat sámi

960

perinteisesti voineet käyttää toimeentulonsa hankkimista ja perinteistä elinkeinotoimintaansa

álgoálbmoga vuoigatvuođa geavahit eatnamiid main sis árbevieruideaset mielde lea

961

taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot.

kultuvrralaš dilálašvuođaid.

962

ILO-169:n 32 artikla, joka käsittelee alkuperäiskansojen välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä

ILO-169 artihkkal 32 mii gieđahallá álgoálbmogiid oktavuođaid ja ovttasbarggu

963

Määräyksessä korostetaan erityisesti yhteydenpitoa ja yhteistyötä taloudellisilla,

Mearrádus deattuha erenoamážit

964

edistääkseen tällaista yhteydenpitoa ja yhteistyötä.

ovttasbarggu. Riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat ulbmádit ovddidit dakkár okta

965

kansainväliset sopimukset alkuperäiskansojen tällaisten yhteyksien edistämiseksi.

sáhtášii dáhpáhuvvat. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi ja ratifik

966

ohella kunnioittaa muualla yleissopimuksessa säädettyjä oikeuksia, valtio on myös velvollinen turvaamaan nämä oikeudet.

sajiin, de dat lea geatnegas sihkkarastit maid dáid vuoigatvuođaid.

967

YK:n ihmisoikeuskomitea on tulkinnut 26 artiklan antavan valtiolle velvollisuuden

ON olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi lea artihkkalii 26 dulkot stáhtii

968

muodostavat vähemmistön − vaikka sen sanamuodossa mainitaankin ainoastaan

giidda mat leat unnitlogut – vaikko dan sátnádat dušše namaha unniloguid.

969

Vaikka 27 artiklan sisältämät oikeudet ovat yksilöoikeuksia, niiden täytäntöönpano

Vaikko artihkkala 27 vuoigatvuođat 27 leat individuálaččat oaivvilduvvon, de

970

Myös ihmisoikeuskomitean käsittelemät kaksi Suomesta lähtöisin olevaa saamelaisten

Dat guokte sámi váidalusášši Suomas (guokte vuosttamuš Länsman-ášši) maid

971

olla 27 artiklan rikkomus.

de dat sáhttet rihkkut artihkkala 27.

972

tekemään yhteistyötä saamelaisten kanssa ja ryhtymään sellaisiin toimiin, joiden avulla

Suoma bargat ovttasráđiid sámi álbmogiin ja mearridit dakkár doaibmabijuid maiguin

973

Samassa asiakirjassa ihmisoikeuskomitea ilmaisi kuitenkin olevansa yhä huolissaan

Seammá dokumeanttas MRK ilbmada dattetge iežas ain vuorjašuvvat go sámi

974

mukaan silloin, kun se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että etnisten ryhmien jäsenet

sihkkarastin dihte čearddalaš joavkku olbmuide vejolašvuođa atnit ávkki ja geavahit

975

Rotusyrjintäkomitea toteaa edelleen, että alkuperäiskansat ovat olleet ja edelleenkin ovat

Lávdegoddi duođašta dasto ahte álgoálbmogat stuorra osiin máilmmis leat gillán ja

976

Komitea lausuu, että maa-alueiden menettäminen uhkaa

Lávdegoddi cealká ahte eatnamiid massima

977

Komitea pahoittelee sitä, että saamelaisten maaoikeuksiin Suomessa liittyvät ongelmat

Lávdegoddi šálloša go váttisvuođat mat čatnasit sámiid eananvuoigatvuođaide

978

käsiteltävissä maaoikeuksia koskevissa kiistoissa ei-saamelaisten etuja pidetään saamelaisten

mat eai leat sámiid, vuoruhuvvojit ovddabeallái sámi beroštumiid go leat

979

7.7 YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus

7.7 ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra

980

Keskeinen määräys sisältyy 30 artiklaan, joka on miltei identtinen KP:n

Guovdilis mearrádus lea artihkkalis 30, ja

981

pyydetään toteuttamaan alkuperäiskansojen lasten oikeus opetukseen, jonka avulla he oppivat

Stáhtabealit ávžžuhuvvojit duohtan deavdit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođa dakkár

982

YK:n lastenoikeuksien komitea antoi vuonna 2003 jäsenvaltioille alkuperäiskansojen

Mánáidlávdegoddi mearridii jagi 2003 arvat oppalaš eavttuhusaid

983

sukupuolille yhtäläiset oikeudet ja vapaudet. Tämä yleissopimus on olennainen saamelaisissa

geatnegasvuođa sihkkarastit ovttalágan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid goappašiid

984

yhteiskunnan sisällä tapahtuvaa naisten syrjintää.

dahje vealaheapmái mii dáhpáhuvvá siskkáldasat sámi servodagas.

985

ja kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan erottelun, poissulkemisen,

juohkelágan earuheapmi, čuoldin, ráddjen dahje oidin ee. náli, nationála dahje sosiála

986

koskeva yleissopimus on erityisen tärkeä lasten oikeuksille.

erenoamáš deaŧalaš mánáid vuoigatvuođaide.

987

toimenpiteisiin yllä mainitun määräyksen täytäntöönpanon takaamiseksi.

sihkkarastin dihte bajábealde namahuvvon mearrádusa čađaheami.

988

syrjimättömyyttä koskevat määräykset, kuten esimerkiksi YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän

guovdileamos mearrádusat vealatkeahttáivuođas, omd. ON konvenšuvdna buotlágan

989

Samalla tavalla kuin aiemmin mainituissa YK:n yleissopimuksissa myös

Nugo ovddeš ON-konvenšuvnnain de EMK olis maid lea dárbu earuhit dakkár

990

kohdassa mainituilla perusteilla.

mearrádusa vuosttamuš čuokkis namaha.

991

necessary ”) vähemmistön ja enemmistön välisen todellisen yhdenvertaisuuden

meannudeami gusto go lea dárbu (” where necessary ”) ásahit unnitveahkadaga ja

992

4 artiklan 3 kappaleessa sanotaan edelleen, että tällaisia toimenpiteitä ei ole

Artihkkalis 4 nr. 3 celkojuvvo dasto ahte

993

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan 5. marraskuuta 1992 tehdyn eurooppalaisen

Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu, mii bođii skábmamánu 5. b. 1992,

994

käsittelevän artiklan osalta kaikki kolme maata ovat hyväksyneet velvoitteen, jonka mukaan

gielladilli – leat buot golbma riikka dohkkehan, ahte sin geatnegasvuohta lea láhčit

995

ylläpitää ja laajentaa saamelaisten niitä erityisoikeuksia, jotka liittyvät heidän perinteisiin

rahpá vejolašvuođa Supmii ja Ruŧŧii bisuhit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid

996

mikäli niitä pidetään välttämättöminä saamelaisen kulttuurin ja yhteiskuntaelämän

sierravuoigatvuođaid jos nu lea dárbu dahkat gáhtten ja ovddidan dihte sámi kultuvrra

997

puitteet rotuun ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiselle yhdenvertaisen

vuostálastit vealaheami mii dáhpáhuvvá náli dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, ja

998

nöyryyttävä tai epämiellyttävä ilmapiiri.

olbmuid gaskii vuostemielalaš, vuolideaddji, loavkašuhtti, dahje unohas mielladili.

999

Biologista monimuotoisuutta

Konvenšuvnna mearrádusaid biologalaš šláddjiivuođas lea